(1)

Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle osoitetussa komission 29 päivänä marraskuuta 2017 antamassa tiedonannossa nimeltään Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus esitellään tulevan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) haasteet, tavoitteet ja suuntaviivat vuoden 2020 jälkeen. Tavoitteena on muun muassa tuloshakuisempi YMP, jolla edistetään maatalouden, metsätalouden ja maaseutualueiden uudenaikaistamista ja kestävyyttä, mukaan lukien taloudellinen, yhteiskunnallinen sekä ympäristöön ja ilmastoon liittyvä kestävyys, sekä autetaan vähentämään unionin lainsäädännöstä tuensaajille aiheutuvan hallinnollisen taakan määrää.

(1)

Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle osoitetussa komission 29 päivänä marraskuuta 2017 antamassa tiedonannossa nimeltään Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus esitellään tulevan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) haasteet, tavoitteet ja suuntaviivat vuoden 2020 jälkeen. Tavoitteena on muun muassa tuloshakuisempi , markkinasuuntautunut YMP, jolla edistetään maatalouden, metsätalouden ja maaseutualueiden uudenaikaistamista ja kestävyyttä, mukaan lukien taloudellinen, yhteiskunnallinen sekä väestörakenteeseen, ympäristöön ja ilmastoon liittyvä kestävyys, sekä autetaan vähentämään unionin lainsäädännöstä tuensaajille aiheutuvan hallinnollisen taakan määrää. Uudella politiikalla olisi myös yksinkertaistettava menettelyjä tuensaajille, joiden olisi saatava riittävät tulot. Jotta YMP pystyy saavuttamaan nämä tavoitteet, on äärimmäisen tärkeää, että vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä säilytetään sama rahoitustaso kuin kaudella 2014–2020.

(1 a)

YMP:lla on myös jatkossa keskeinen rooli unionin maaseutualueiden kehittämisessä. Siksi on pyrittävä hillitsemään vaiheittain etenevää maataloustoiminnasta luopumista ja säilytettävä vahva ja riittävin määrärahoin varustettu YMP, jotta voidaan lievittää maaseutualueiden väestökatoa ja ottaa myös jatkossa huomioon ympäristöä, elintarviketurvallisuutta ja eläinten hyvinvointia koskevat kuluttajien vaatimukset. Kun otetaan huomioon lainsäädännön uusista vaatimuksista unionin tuottajille aiheutuvat haasteet ja korkeammalle asetetut ympäristötavoitteet sekä nykyinen tilanne, jossa hinnat vaihtelevat ja unionin rajat ovat avoimemmat kolmansista maista peräisin olevalle tuonnille, olisi säilytettävä YMP:lle osoitetut määrärahat vähintään samalla tasolla kuin kaudella 2014–2020.

(1 b)

YMP:n maailmanlaajuisen ulottuvuuden ja maailmanlaajuisten vaikutusten huomioimiseksi komission olisi varmistettava johdonmukaisuus ja jatkuvuus unionin muiden ulkoisten toimien ja välineiden kanssa erityisesti kehitysyhteistyössä ja kaupassa. Unionin sitoutuminen kehitystä tukevaan politiikkajohdonmukaisuuteen edellyttää sitä, että politiikkaa suunniteltaessa otetaan huomioon kehitystavoitteet ja -periaatteet.

(2)

Koska YMP:n on terävöitettävä toimiaan unionin, kansainvälisen, kansallisen, alueellisen, paikallisen ja tilatason ilmeisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin vastaamiseksi, on tarpeen virtaviivaistaa YMP:n hallintoa, parantaa YMP:n toteuttamista unionin tavoitteiden mukaisesti sekä vähentää merkittävästi hallinnollista rasitetta. Tuloksellisuuteen perustuvassa YMP:ssa (”täytäntöönpanomalli”) unionin olisi vahvistettava politiikan perusparametrit, kuten YMP:n tavoitteet ja perusvaatimukset, kun taas jäsenvaltioiden olisi kannettava nykyistä enemmän vastuuta siitä, kuinka ne täyttävät tavoitteet ja saavuttavat päämäärät. Toissijaisuusperiaatteen laajempi soveltaminen mahdollistaa sen, että paikalliset olosuhteet ja paikalliset tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon ja tuki räätälöidään unionin tavoitteiden saavuttamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.

(2)

Koska YMP:n on terävöitettävä toimiaan unionin, kansainvälisen, kansallisen, alueellisen, paikallisen ja tilatason ilmeisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin vastaamiseksi, on tarpeen virtaviivaistaa YMP:n hallintoa, parantaa YMP:n toteuttamista unionin tavoitteiden mukaisesti sekä vähentää merkittävästi erityisesti lopullisten tuensaajien hallinnollista rasitetta. Tuloksellisuuteen perustuvassa YMP:ssa (”täytäntöönpanomalli”) unionin olisi vahvistettava politiikan perusparametrit, kuten YMP:n tavoitteet ja perusvaatimukset, kun taas jäsenvaltioiden olisi kannettava nykyistä enemmän vastuuta siitä, kuinka ne täyttävät tavoitteet ja saavuttavat päämäärät samalla, kun varmistetaan alan poliittinen varmuus ja taloudellinen turva . Toissijaisuusperiaatteen laajempi soveltaminen mahdollistaa sen, että paikalliset olosuhteet ja paikalliset tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon ja tuki räätälöidään unionin tavoitteiden saavuttamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Jotta toissijaisuusperiaatteen soveltaminen ei kuitenkaan merkitse YMP:n uudelleenkansallistamista, tämän asetuksen olisi sisällettävä vahva unionin normisto, jonka tarkoituksena on estää kilpailun vääristyminen ja taata syrjimätön kohtelu unionin viljelijöille koko unionin alueella.

(3)

Se, että käytetään yksinomaan unionin tasolla vahvistettuja yhteisiä määritelmiä, on aiheuttanut jäsenvaltioille tiettyjä vaikeuksia ottaa huomioon omat kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason erityispiirteensä. Jäsenvaltioille olisi tämän vuoksi annettava joustovaraa vahvistaa tietyt määritelmät YMP:n strategiasuunnitelmassaan. Jotta voitaisiin varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset, unionin tasolla on kuitenkin vahvistettava tietty kehys, joka sisältää kyseisiin määritelmiin sisällytettävät tarpeelliset olennaiset osatekijät (”kehysmääritelmät”).

(3)

Jäsenvaltioille olisi annettava joustovaraa vahvistaa tietyt määritelmät YMP:n strategiasuunnitelmassaan. Jotta voitaisiin varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset, unionin tasolla on kuitenkin vahvistettava tietty kehys, joka sisältää kyseisiin määritelmiin sisällytettävät tarpeelliset yhteiset osatekijät (”kehysmääritelmät”).

(4)

Sen varmistamiseksi, että unioni voi noudattaa WTO:n maataloussopimuksesta johtuvia kotimaista tukea koskevia kansainvälisiä velvoitteitaan, ja erityisesti sen varmistamiseksi, että kestävyysperusteinen perustulotuki ja asiaan liittyvät tukitoimityypit ilmoitetaan edelleen ”vihreän laatikon” tukena, jolla ei ole lainkaan tai on vain hyvin vähäisiä kauppaa vääristäviä vaikutuksia tai vaikutuksia tuotantoon, ”maataloustoiminnan” kehysmääritelmässä olisi otettava huomioon sekä maataloustuotteiden tuotanto että maatalousmaan kunnossapito. Jotta paikalliset olosuhteet voidaan ottaa huomioon, jäsenvaltioiden olisi YMP:n strategiasuunnitelmissaan vahvistettava maataloustoiminnan varsinainen määritelmä .

(4)

Sen varmistamiseksi, että unioni voi noudattaa WTO:n maataloussopimuksesta johtuvia kotimaista tukea koskevia kansainvälisiä velvoitteitaan, ja erityisesti sen varmistamiseksi, että kestävyysperusteinen perustulotuki ja asiaan liittyvät tukitoimityypit ilmoitetaan edelleen ”vihreän laatikon” tukena, jolla ei ole lainkaan tai on vain hyvin vähäisiä kauppaa vääristäviä vaikutuksia tai vaikutuksia tuotantoon, ”maataloustoiminnan” kehysmääritelmässä olisi otettava huomioon sekä maataloustuotteiden tuotanto että maatalousmaan kunnossapito. Jotta paikalliset olosuhteet voidaan ottaa huomioon, jäsenvaltioiden olisi YMP:n strategiasuunnitelmissaan vahvistettava maataloustoiminnan määritelmä, joka on unionin kehysmääritelmän yhteisten osatekijöiden mukainen .

(5)

Olisi vahvistettava ”maatalousmaan” kehysmääritelmä, jotta voidaan säilyttää keskeiset unionin laajuiset osatekijät ja näin varmistaa jäsenvaltioiden päätösten vertailtavuus, rajoittamatta kuitenkaan jäsenvaltioita unionin tavoitteiden saavuttamisessa. Asiaan liittyvien ”peltoalan”, ”pysyvien viljelykasvien” ja ”pysyvän nurmen” kehysmääritelmien olisi oltava laajat, jotta jäsenvaltiot voisivat tarkentaa määritelmiä paikallisten olosuhteidensa mukaisesti. Peltoalan kehysmääritelmä olisi vahvistettava siten, että jäsenvaltiot voivat kattaa eri tuotantomuotoja, kuten peltometsäviljely ja peltoalat, joilla on pensaita ja puita, ja siten, että mukana on oltava kesantoaloja tukitoimien tuotannosta irrotetun luonteen varmistamiseksi. Pysyvien viljelykasvien kehysmääritelmän olisi sisällettävä sekä alat, joita käytetään tosiasiallisesti tuotantoon että alat, joita ei käytetä tosiasiallisesti tuotantoon, kuten myös taimitarhat ja lyhytkiertoinen energiapuu, jotka jäsenvaltioiden on määriteltävä. Pysyvän nurmen kehysmääritelmä olisi vahvistettava siten, että jäsenvaltiot voivat määritellä lisäkriteerit ja sisällyttää siihen heinäkasvien ja muiden nurmirehukasvien ohella muitakin lajeja, joita voidaan laiduntaa tai jotka voivat tuottaa rehua, riippumatta siitä, käytetäänkö niitä tosiasialliseen tuotantoon vai ei.

(5)

Olisi vahvistettava ”maatalousmaan” kehysmääritelmä, jotta voidaan säilyttää yhteiset keskeiset unionin laajuiset osatekijät ja näin varmistaa jäsenvaltioiden päätösten vertailtavuus ja unionin viljelijöiden yhdenvertainen kohtelu , rajoittamatta kuitenkaan jäsenvaltioita unionin tavoitteiden saavuttamisessa. Asiaan liittyvien ”peltoalan”, ”pysyvien viljelykasvien” ja ”pysyvän nurmen” kehysmääritelmien olisi oltava laajat, jotta jäsenvaltiot voisivat tarkentaa määritelmiä paikallisten olosuhteidensa ja perinteisten käytäntöjensä mukaisesti. Peltoalan kehysmääritelmä olisi vahvistettava siten, että jäsenvaltiot voivat kattaa eri tuotantomuotoja, kuten peltometsäviljely ja peltoalat, joilla on pensaita ja puita, ja siten, että mukana on oltava kesantoaloja tukitoimien tuotannosta irrotetun luonteen varmistamiseksi. Pysyvien viljelykasvien kehysmääritelmän olisi sisällettävä sekä alat, joita käytetään tosiasiallisesti tuotantoon että alat, joita ei käytetä tosiasiallisesti tuotantoon, kuten myös taimitarhat ja lyhytkiertoinen energiapuu, jotka jäsenvaltioiden on määriteltävä. Pysyvän nurmen kehysmääritelmä olisi vahvistettava siten, että jäsenvaltiot voivat määritellä lisäkriteerit ja sisällyttää siihen heinäkasvien ja muiden nurmirehukasvien ohella muitakin lajeja, joita voidaan laiduntaa yksinomaisesti tai muiden ohella tai jotka voivat tuottaa rehua, riippumatta siitä, käytetäänkö niitä tosiasialliseen tuotantoon vai ei.

(5 a)

Maanviljelyn tulevaisuuden painopisteenä olisi oltava laadukkaiden elintarvikkeiden tuotanto, sillä siinä unionilla on kilpailuetu. Unionin vaatimuksia olisi ylläpidettävä ja mahdollisuuksien mukaan lujitettava, ja olisi säädettävä toimenpiteistä elintarviketuotantoalan pitkän aikavälin tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisäämiseksi, uusien teknologioiden käyttöön ottamiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi, jolloin lujitetaan unionin roolia maailman johtavana toimijana.

(8)

Kun kyseessä ovat hampun tuotantoon käytettävät alat, sellaisten siemenlajikkeiden käytön, joiden tetrahydrokannabinolipitoisuus on alle 0,2  prosenttia, olisi oltava osa tukikelpoisen hehtaarin määritelmää kansanterveyden suojelemiseksi ja johdonmukaisuuden säilyttämiseksi muiden säädösten kanssa.

(8)

Kun kyseessä ovat hampun tuotantoon käytettävät alat, sellaisten siemenlajikkeiden käytön, joiden tetrahydrokannabinolipitoisuus on alle 0,3  prosenttia, olisi oltava osa tukikelpoisen hehtaarin määritelmää kansanterveyden suojelemiseksi ja johdonmukaisuuden säilyttämiseksi muiden säädösten kanssa.

(9)

Tulotuki olisi YMP:n tuloksellisuuden parantamiseksi kohdennettava tosiasiallisille viljelijöille . Jotta unionin tasolla voitaisiin varmistaa yhteinen lähestymistapa tällaiseen tuen kohdentamiseen, tosiasialliselle viljelijälle olisi vahvistettava kehysmääritelmä, jossa esitetään olennaiset osatekijät. Jäsenvaltioiden olisi tämän kehyksen perusteella määriteltävä YMP:n strategiasuunnitelmissaan, mitä viljelijöitä ei pidetä tosiasiallisina viljelijöinä, käyttäen perusteena esimerkiksi tuloharkintaa, tilan työvoimapanoksia, yrityksen toimialaa ja rekistereissä oloa. Määritelmän ulkopuolelle ei saisi jättää tukea sellaisille useampaa toimintaa harjoittaville viljelijöille, jotka harjoittavat aktiivisen maatalouden lisäksi myös muuta kuin maataloutta maatilansa ulkopuolella, sillä tällaisten viljelijöiden monimuotoinen toiminta usein vahvistaa maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta.

(9)

Tulotuki olisi YMP:n tuloksellisuuden parantamiseksi kohdennettava aktiiviviljelijöille . Jotta unionin tasolla voitaisiin varmistaa yhteinen lähestymistapa tällaiseen tuen kohdentamiseen, aktiiviviljelijälle olisi vahvistettava kehysmääritelmä, jossa esitetään yhteiset osatekijät. Määritelmän ulkopuolelle ei saisi jättää tukea sellaisille useampaa toimintaa harjoittaville viljelijöille, jotka harjoittavat aktiivisen maatalouden lisäksi myös muuta kuin maataloutta maatilansa ulkopuolella, sillä tällaisten viljelijöiden monimuotoinen toiminta usein vahvistaa maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta. Kyseisen kehysmääritelmän olisi joka tapauksessa autettava säilyttämään unionissa käytössä oleva perheviljelymalli.

(9 a)

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo kuuluu Euroopan unionin keskeisiin periaatteisiin, ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on tärkeä väline tämän periaatteen sisällyttämisessä YMP:aan. Siksi olisi erityisesti keskityttävä edistämään naisten osallistumista maaseutualueiden sosioekonomiseen kehittämiseen. Naisten hoitamat tilat ovat yleensä pienempiä kooltaan, eikä naisten työpanosta viljelijöiden puolisoina aina tunnusteta tai huomata, mikä vaikuttaa heidän taloudelliseen riippumattomuuteensa. Tällä asetuksella olisi osaltaan varmistettava, että naisten tekemän työn näkyvyys lisääntyy, sitä arvostetaan enemmän ja se otetaan huomioon erityistavoitteissa, joita jäsenvaltiot esittävät strategiasuunnitelmissaan. Sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteiden olisi oltava erottamaton osa YMP:n tukitoimien valmistelua, täytäntöönpanoa ja arviointia. Jäsenvaltioiden olisi myös vahvistettava valmiuksiaan huolehtia sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta ja sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen keräämisestä.

(10)

Jotta sukupolvenvaihdosta koskevan tavoitteen yhteydessä voidaan varmistaa yhtenäisyys suorien tukien tukitoimityyppien ja maaseudun kehittämisen tukitoimityyppien välillä, nuorelle viljelijälle olisi vahvistettava unionin tasolla kehysmääritelmä, jossa esitetään olennaiset osatekijät.

(10)

Jotta sukupolvenvaihdosta koskevan tavoitteen yhteydessä voidaan varmistaa yhtenäisyys suorien tukien tukitoimityyppien ja maaseudun kehittämisen tukitoimityyppien välillä, nuorelle viljelijälle olisi vahvistettava unionin tasolla kehysmääritelmä, jossa esitetään yhteiset osatekijät.

(10 a)

Jotta yritystoiminnan kehittämisen helpottamista maaseutualueilla koskevan tavoitteen yhteydessä voidaan varmistaa yhtenäisyys suorien tukien tukitoimityyppien ja maaseudun kehittämisen tukitoimityyppien välillä, uudelle viljelijälle olisi vahvistettava unionin tasolla kehysmääritelmä, jossa esitetään yhteiset osatekijät.

(11)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 39 artiklalla vahvistettujen YMP:n tavoitteiden huomioon ottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että unioni vastaa asianmukaisesti uusimpiin haasteisiinsa, on aiheellista säätää yleistavoitteista, jotka heijastavat komission tiedonannossa Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus esitettyjä suuntaviivoja. Unionin tasolla olisi määriteltävä tarkemmin joukko erityistavoitteita, joita jäsenvaltiot soveltavat YMP:n strategiasuunnitelmissaan. Samalla kun vaikutustenarvioinnin mukaisesti säilytetään tasapaino kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien välillä, näiden erityistavoitteiden avulla olisi muunnettava YMP:n yleistavoitteet konkreettisemmiksi toimintalinjoiksi ja otettava huomioon asiaa koskeva unionin lainsäädäntö erityisesti ilmaston , energian ja ympäristön osalta .

(11)

Jotta voidaan pyrkiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 39 artiklalla vahvistettuihin YMP:n tavoitteisiin ja varmistaa, että unioni vastaa asianmukaisesti uusimpiin haasteisiinsa, on aiheellista säätää yleistavoitteista, jotka heijastavat komission tiedonannossa Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus esitettyjä suuntaviivoja. Unionin tasolla olisi määriteltävä tarkemmin joukko erityistavoitteita, joihin jäsenvaltiot pyrkivät YMP:n strategiasuunnitelmissaan. Samalla kun vaikutustenarvioinnin mukaisesti säilytetään tasapaino kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien välillä, näiden erityistavoitteiden avulla olisi muunnettava YMP:n yleistavoitteet konkreettisemmiksi toimintalinjoiksi talous- , ympäristö- ja sosiaalialalla .

(13)

Unionin olisi YMP:n täytäntöönpanomallissa vahvistettava unionin tavoitteet sekä määriteltävä tukitoimityypit ja jäsenvaltioihin sovellettavat unionin perusvaatimukset , mutta vastuu siitä, että unionin kehys muutetaan tuensaajiin sovellettaviksi tukijärjestelyiksi, on jäsenvaltioilla. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden olisi toimittava perusoikeuskirjan ja unionin oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti ja varmistettava, että oikeudellinen kehys unionin tuen myöntämiseksi tuensaajille perustuu jäsenvaltioiden YMP:n strategiasuunnitelmiin ja on tässä asetuksessa ja [horisontaaliasetuksessa] säädettyjen vaatimusten mukainen.

(13)

Unionin olisi YMP:n täytäntöönpanomallissa vahvistettava unionin tavoitteet sekä määriteltävä tukitoimityypit ja jäsenvaltioihin sovellettavat unionin yhteiset vaatimukset , mutta vastuu siitä, että unionin kehys muutetaan tuensaajiin sovellettaviksi tukijärjestelyiksi, on jäsenvaltioilla. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden olisi toimittava perusoikeuskirjan ja unionin oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti ja varmistettava, että oikeudellinen kehys unionin tuen myöntämiseksi tuensaajille perustuu jäsenvaltioiden YMP:n strategiasuunnitelmiin ja on tässä asetuksessa ja [horisontaaliasetuksessa] säädettyjen vaatimusten mukainen.

(13 a)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEU-sopimus”, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä monialaisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava YMP:n strategiasuunnitelmien täytäntöönpanossa. Jäsenvaltioiden ja komission olisi lisäksi noudatettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Euroopan maatalouden tukirahastolla (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolla (maaseuturahasto) ei pitäisi tukea toimia, jotka edistävät minkäänlaista erottelua, syrjintää tai eristämistä. Näiden rahastojen tavoitteisiin pyrittäessä olisi otettava huomioon kestävä kehitys ja Århusin yleissopimuksessa mainittu ja unionin edistämä tavoite, joka koskee ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista ja ilmastonmuutoksen torjuntaa SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja sovellettava saastuttaja maksaa -periaatetta.

(13 b)

Täytäntöönpanomalli ei saisi johtaa tilanteeseen, jossa harjoitetaan 27:ää erilaista kansallista maatalouspolitiikkaa ja vaarannetaan YMP:n yhteinen henki ja aiheutetaan häiriöitä. Siinä olisi jätettävä jäsenvaltioille tiettyä joustovaraa vahvan yhteisen sääntelykehyksen puitteissa.

(15)

Ottaen huomioon, että komission tiedonannossa Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus peräänkuulutetaan markkinasuuntautuneempaa YMP:aa, markkinariski, ilmastonmuutos ja siihen liittyvien äärimmäisten sääilmiöiden esiintymistiheys ja vakavuus sekä terveys- ja kasvinsuojeluun liittyvät kriisit voivat aiheuttaa hintojen heilahtelun riskejä ja kasvattaa tuloihin kohdistuvia paineita. Vaikka viljelijät ovatkin viime kädessä itse vastuussa tilakohtaisten strategioidensa suunnittelusta, olisi perustettava vahva kehys asianmukaisen riskinhallinnan varmistamiseksi. Jäsenvaltiot ja viljelijät voivat tämän tavoitteen saavuttamiseksi käyttää valmiuksien kehittämisessä unionin tason riskinhallintafoorumia, jotta viljelijät saavat käyttöönsä riittäviä rahoitusvälineitä investointeihin sekä pääsyn käyttöpääomaan, koulutukseen, tietämyksen siirtoon ja neuvontaan.

(15)

Ottaen huomioon, että komission tiedonannossa Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus peräänkuulutetaan markkinasuuntautuneempaa YMP:aa, markkinariski, vastavuoroisuuslausekkeiden puuttuminen kolmansien maiden kanssa tehdyistä kauppasopimuksista, kolmansien maiden kanssa tehdyt kauppasopimukset, ilmastonmuutos ja siihen liittyvien äärimmäisten sääilmiöiden esiintymistiheys ja vakavuus sekä terveys- ja kasvinsuojeluun liittyvät kriisit voivat aiheuttaa hintojen heilahtelun riskejä ja kasvattaa tuloihin kohdistuvia paineita. Elintarvikeketjun epätasa-arvo, josta kärsii erityisesti alkutuotanto, joka on ketjun heikoin lenkki, vaikuttaa myös kielteisesti tuottajien tuloihin.  Vaikka viljelijät ovatkin viime kädessä itse vastuussa tilakohtaisten strategioidensa suunnittelusta ja tilojensa selviytymiskyvyn parantamisesta , olisi perustettava vahva kehys asianmukaisen riskinhallinnan varmistamiseksi. Jäsenvaltiot ja viljelijät voivat tämän tavoitteen saavuttamiseksi käyttää valmiuksien kehittämisessä unionin tason riskinhallintafoorumia, jotta viljelijät saavat käyttöönsä riittäviä rahoitusvälineitä investointeihin sekä pääsyn käyttöpääomaan, koulutukseen, tietämyksen siirtoon ja neuvontaan.

(16)

Ympäristönhoidon ja ilmastotoimien tukeminen sekä vaikuttaminen unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ovat erittäin tärkeällä sijalla unionin tulevassa maa- ja metsätalouspolitiikassa . YMP:n arkkitehtuuria olisi sen vuoksi rakennettava kunnianhimoisemmaksi näiden tavoitteiden suhteen. Ympäristön pilaantumisen ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi toteutettavien toimien olisi täytäntöönpanomallin mukaisesti oltava tuloshakuisia, ja SEUT-sopimuksen 11 artiklan olisi tässä tarkoituksessa katsottava olevan tulosvelvoite.

(16)

Ympäristönsuojelun, luonnon monimuotoisuuden ja maatalousjärjestelmän geneettisen monimuotoisuuden ja ilmastotoimien tukeminen ja edistäminen sekä vaikuttaminen unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ovat erittäin tärkeällä sijalla unionin tulevassa maataloutta, puutarhaviljelyä ja metsätaloutta koskevassa politiikassa . YMP:n arkkitehtuuria olisi sen vuoksi rakennettava kunnianhimoisemmaksi näiden tavoitteiden suhteen ottaen samalla asianmukaisesti huomioon tuottajiin kohdistuvien rasitteiden ja vaatimusten lisääntyminen . Ympäristön pilaantumisen ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi toteutettavien toimien olisi täytäntöönpanomallin mukaisesti oltava tuloshakuisia, ja SEUT-sopimuksen 11 artiklan olisi tässä tarkoituksessa katsottava olevan tulosvelvoite.

(16 a)

Komission olisi tarkastettava maaseutualueiden sosioekonomisen kestävyyden osalta, että jäsenvaltiot varmistavat YMP:n strategiasuunnitelmissaan johdonmukaisuuden Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/41/EU  (1 a) soveltamisen ja maaseuturahaston varojen käyttöä koskevan pitkän aikaväin lähestymistavan välillä.

(16 b)

Maatalous voi olla tärkeä tekijä kasvun edistämisessä ja köyhyyden vähentämisessä, mutta ala on kuitenkin monissa maissa heikosti suoriutuva osittain siksi, että keskeisessä osassa maaseudun elinkeinoelämässä toimivat naiset kohtaavat rajoitteita. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tehokkaita toimia, joilla tuetaan naisten keskeistä roolia maaseutualueiden kehittämisessä ja säilyttämisessä.

(17)

YMP:lla olisi edelleen varmistettava elintarviketurva, mikä olisi katsottavan tarkoittavan mahdollisuutta saada riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa kaikkina aikoina. Lisäksi YMP:lla olisi autettava unionin maataloutta vastaamaan uusiin yhteiskunnan vaatimuksiin, jotka liittyvät ravintoon ja terveyteen, mukaan lukien kestävä maataloustuotanto, terveellisempi ravinto, elintarvikejäte ja eläinten hyvinvointi. YMP:n olisi jatkossakin edistettävä tuotantoa, jolla on erityisiä ja arvokkaita ominaisuuksia, ja samalla olisi autettava viljelijöitä mukauttamaan tuotantoaan markkinasignaalien ja kuluttajien vaatimusten mukaisesti.

(17)

YMP:lla olisi edelleen varmistettava elintarviketurva, mikä olisi katsottavan tarkoittavan mahdollisuutta saada riittävästi turvallista , terveellistä ja ravitsevaa ruokaa kaikkina aikoina. Lisäksi YMP:lla olisi autettava unionin maataloutta vastaamaan uusiin yhteiskunnan vaatimuksiin, jotka liittyvät ravintoon ja terveyteen, mukaan lukien kestävä maataloustuotanto, terveellisempi ravinto, laatutuotanto ja laadun erottuminen edukseen, elintarvikejäte ja eläinten hyvinvointi. YMP:n olisi jatkossakin edistettävä kestävää tuotantoa, jolla on erityisiä ja arvokkaita ominaisuuksia , kuten luonnonarvoltaan merkittävät viljelyjärjestelmät , ja samalla olisi autettava viljelijöitä mukauttamaan tuotantoaan markkinasignaalien ja kuluttajien vaatimusten mukaisesti.

(17 a)

Unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi siirryttävä Agenda 2030 -toimintaohjelmassa ja Pariisin sopimuksessa tehtyjen sitoumusten, International Assessment of Agricultural Knowledge, Science and Technology for Development -arviointiraportissa esitettyjen johtopäätösten sekä Yhdistyneiden kansakuntien erityisraportoijan antamien oikeutta ruokaan koskevien suositusten mukaisesti kestävään eurooppalaiseen elintarvike- ja maatalousjärjestelmään. Kyseisen siirtymän toimintamallissa olisi keskityttävä edistämään monipuolisia, kestäviä ja kestokykyisiä maatalouskäytäntöjä, jotka auttavat suojelemaan ja parantamaan luonnonvaroja ja vahvistamaan ekosysteemejä ja jotka edistävät ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä mukauttamalla karjankasvatusta ympäristön kantokykyyn, minimoimalla riippuvuutta sellaisista panoksista, jotka eivät ole kestäviä, mukaan lukien fossiiliset energianlähteet, ja parantamalla asteittain luonnon monimuotoisuutta ja maaperän laatua.

(17 b)

Vaikka rokotuksia pidetään mikrobilääkeresistenssin torjumista koskevassa yhteinen terveys -toimintasuunnitelmassa kustannustehokkaana kansanterveydellisenä keinona mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi, diagnosoinnin, mikrobilääkkeille vaihtoehtoisten lääkkeiden ja rokotusten suhteellisen suuret kustannukset tavanomaisiin antibiootteihin verrattuna ovat este eläinten rokotuskattavuuden lisäämiselle.

(17 c)

YMP:n ympäristötavoitteiden ja elintarviketurvallisuuden lisäämistä koskevien yhteiskunnan vaatimusten täyttämiseksi olisi edistettävä sellaisten lannoitevalmisteiden käyttöä, joiden raskasmetallipitoisuus on hyvin pieni.

(19 a)

Jotta viljelijöiden ja heidän perheidensä hyvinvointi varmistetaan ja pidetään mielessä, että stressi on suuri syy tiloilla sattuviin onnettomuuksiin, jäsenvaltioiden on varmistettava toimintapolitiikan sosiaalinen kestävyys pitämällä sääntely- ja hallintotaakka mahdollisimman vähäisenä, yhteensovittamalla viljelijöiden työ- ja yksityiselämä ja varmistamalla maatalouden elinkelpoisuus unionissa.

(21)

Uusi ehdollisuusjärjestelmä perustuu aiempaan, vuoteen 2020 saakka toteutettavaan täydentävien ehtojen järjestelmään, ja siinä edellytetään, että saadakseen YMP:n tuen täysimääräisenä tuensaajien on noudatettava ympäristöä, ilmastonmuutosta, kansanterveyttä, eläinten terveyttä, kasvien terveyttä ja eläinten hyvinvointia koskevia perusvaatimuksia. Perusvaatimukset ovat virtaviivaistettu luettelo lakisääteisistä hoitovaatimuksista (SMR) ja maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevista toimenpidevaatimuksista (GAEC). Näissä perusvaatimuksissa otetaan paremmin huomioon ympäristö- ja ilmastohaasteet ja YMP:n uusi ympäristöarkkitehtuuri, jolloin saavutetaan aiempaa kunnianhimoisemmat ympäristö- ja ilmastotavoitteet, kuten komissio ilmoitti tiedonannossaan Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus ja monivuotisessa rahoituskehyksessä. Ehdollisuuden tarkoituksena on edistää kestävää maataloutta tekemällä tuensaajat tietoisemmiksi kyseisten perusvaatimusten noudattamisen välttämättömyydestä. Pyrkimyksenä on myös saada YMP vastaamaan nykyistä paremmin yhteiskunnan odotuksia, minkä vuoksi sen yhdenmukaisuutta ympäristöä, kansanterveyttä, eläinten terveyttä, kasvien terveyttä ja eläinten hyvinvointia koskevien tavoitteiden kanssa parannetaan. Ehdollisuuden olisi sisällyttävä olennaisesti yhteisen maatalouspolitiikan ympäristöarkkitehtuuriin osana kunnianhimoisempien ympäristö- ja ilmastositoumusten perusskenaariota, ja ehdollisuutta olisi sovellettava kattavasti kaikkialla unionissa. Jos viljelijät eivät täytä näitä vaatimuksia, jäsenvaltioiden olisi varmistettava tehokkaiden, oikeasuhteisten ja varoittavien seuraamusten soveltaminen [horisontaaliasetuksen] mukaisesti.

(21)

Uusi ehdollisuusjärjestelmä perustuu aiempaan, vuoteen 2020 saakka toteutettavaan täydentävien ehtojen järjestelmään, ja siinä edellytetään, että saadakseen YMP:n tuen täysimääräisenä tuensaajien on noudatettava ympäristöä, ilmastonmuutosta, kansanterveyttä, sovellettavia työoloja ja -ehtoja, eläinten terveyttä, kasvien terveyttä ja eläinten hyvinvointia koskevia perusvaatimuksia. Perusvaatimukset ovat virtaviivaistettu luettelo lakisääteisistä hoitovaatimuksista (SMR) ja maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevista toimenpidevaatimuksista (GAEC). Näissä perusvaatimuksissa otetaan paremmin huomioon ympäristö- ja ilmastohaasteet ja YMP:n uusi ympäristöarkkitehtuuri, jolloin saavutetaan aiempaa kunnianhimoisemmat ympäristö- ja ilmastotavoitteet, kuten komissio ilmoitti tiedonannossaan Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus ja monivuotisessa rahoituskehyksessä. Lisäksi on erittäin tärkeää, että jäsenvaltiot toteuttavat asianmukaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että työnantajille myönnetään suoria tukia vain, jos nämä noudattavat sovellettavia työoloja ja -ehtoja koskevia velvoitteita ja/tai työnantajan velvoitteita, jotka vahvistetaan kaikissa asiaankuuluvissa työehtosopimuksissa ja kansallisessa ja unionin työlainsäädännössä, jotka koskevat muun muassa muun muassa työehtojen tuntemista, palkkausta, työaikaa, terveyttä ja turvallisuutta, työntekijöiden vapaata liikkuvuutta, yhdenvertaista kohtelua, työntekijöiden lähettämistä, kolmansien maiden kansalaisten oleskelun edellytyksiä, vuokratyötä ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista jäsenvaltioiden kesken.

(22)

Maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevat toimenpidevaatimukset (GAEC) sisältävällä kehyksellä edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, vesihuoltoon liittyvien haasteiden ratkaisemista, maaperän suojelua ja laatua sekä luonnon monimuotoisuuden suojelua ja laatua. Kehystä on parannettava, jotta voidaan ottaa huomioon erityisesti suorien tukien viherryttämisvaatimusten mukaiset vuoteen 2020 saakka sovellettavat käytännöt, ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä tarve parantaa maatilojen kestävyyttä , erityisesti ravinnehuoltoa . On syytä huomata, että jokainen hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskeva toimenpidevaatimus edistää useita tavoitteita. Kehyksen panemiseksi täytäntöön jäsenvaltioiden olisi määriteltävä jokaisen unionin tasolla vahvistetun vaatimuksen osalta kansallinen vaatimus, jossa otetaan huomioon kyseisen alueen erityispiirteet, mukaan lukien maaperä- ja ilmasto-olosuhteet, nykyiset viljelyolosuhteet, maankäyttö, viljelykierto, viljelykäytännöt ja tilarakenteet. Jäsenvaltiot myös voivat hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevan kehyksen ympäristö- ja ilmastotoimien tuloksellisuuden parantamiseksi määritellä muita kansallisia vaatimuksia , jotka liittyvät liitteessä II vahvistettuihin tärkeimpiin tavoitteisiin. Maatilojen maataloudellisen suorituskyvyn ja ympäristönsuojelun tason tukemiseksi osana hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevaa kehystä otetaan käyttöön ravinnehuoltosuunnitelmia, jotka jäsenvaltiot saattavat yksittäisten viljelijöiden käyttöön tähän tarkoitukseen suunnitellun maatilojen kestävää hoitoa koskevan sähköisen välineen avulla. Välineen olisi tarjottava tukea tilalla tehtäviin päätöksiin, alkaen ravinnehuollon vähimmäistoiminnoista. Laajan yhteentoimivuuden ja modulaarisuuden turvin olisi myös voitava lisätä muita sähköisiä maatilasovelluksia ja sähköisen hallinnoinnin sovelluksia. Jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset viljelijöiden kesken ja koko unionin tasolla, komissio voi tukea jäsenvaltioita välineen suunnittelussa ja tarvittavien tietojen tallennus- ja käsittelypalveluissa.

(22)

Maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevat toimenpidevaatimukset (GAEC) sisältävällä kehyksellä edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, vesihuoltoon liittyvien haasteiden ratkaisemista, maaperän suojelua ja laatua sekä luonnon monimuotoisuuden suojelua ja laatua. Kehystä on parannettava, jotta voidaan ottaa huomioon erityisesti suorien tukien viherryttämisvaatimusten mukaiset vuoteen 2020 saakka sovellettavat käytännöt, ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä tarve parantaa maatilojen kestävyyttä. On syytä huomata, että jokainen hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskeva toimenpidevaatimus edistää useita tavoitteita. Kehyksen panemiseksi täytäntöön jäsenvaltioiden olisi määriteltävä jokaisen unionin tasolla vahvistetun vaatimuksen osalta kansallinen vaatimus, jossa otetaan huomioon kyseisen alueen erityispiirteet, mukaan lukien maaperä- ja ilmasto-olosuhteet, nykyiset viljelyolosuhteet, eri tuotantojen agronomiset ominaisuudet, yksivuotisten viljelykasvien, monivuotisten viljelykasvien ja muiden erikoistuneiden tuotantotapojen väliset erot , maankäyttö, viljelykierto, paikalliset ja perinteiset viljelykäytännöt ja tilarakenteet. Jäsenvaltiot voivat myös määritellä vastaavia käytäntöjä tai sertifiointijärjestelmiä, joista on ilmaston ja ympäristön kannalta vastaavaa tai suurempaa hyötyä kuin yhdestä tai useammasta hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevasta toimenpidevaatimuksesta.

(22 a)

Jotta voidaan puuttua koko unionin laajuiseen luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen, on olennaista varmistaa kaikissa jäsenvaltioissa muiden kuin tuottavien alueiden ja kohteiden vähimmäisosuus ehdollisuuden ja ekojärjestelmien puitteissa. Jäsenvaltioiden olisi kyseisessä yhteydessä pyrittävä strategiasuunnitelmissaan siihen, että luonnon monimuotoisuuden kannalta suotuisia maisematekijöitä varten varataan vähintään 10 prosentin alue. Niiksi olisi laskettava muun muassa suojavyöhykkeet, viljelykiertoon kuuluvat tai kuulumattomat kesantomaat, pensasaidat, tuottamattomat puut, pengermuurit ja lammikot, jotka kaikki osaltaan lisäävät hiilen sitoutumista, ehkäisevät maaperän eroosiota ja köyhtymistä, suodattavat ilmaa ja vettä sekä tukevat ilmastonmuutokseen sopeutumista.

(23)

Jäsenvaltioiden olisi pantava lakisääteiset hoitovaatimukset täytäntöön kaikilta osin, jotta ne voitaisiin ottaa tosiasiallisesti käyttöön tilatasolla ja taata viljelijöiden tasavertainen kohtelu. Jotta varmistettaisiin, että ehdollisuutta koskevilla säännöillä parannetaan johdonmukaisesti politiikan kestävyyttä, lakisääteisten hoitovaatimusten olisi katettava ympäristöä, kansanterveyttä, eläinten terveyttä, kasvien terveyttä ja eläinten hyvinvointia koskeva keskeinen unionin lainsäädäntö, jonka täytäntöönpano kansallisella tasolla edellyttää yksittäisiä viljelijöitä koskevia täsmällisiä velvollisuuksia, mukaan lukien neuvoston direktiivin 92/43/ETY (11) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY (12) tai neuvoston direktiivin 91/676/ETY (13) mukaiset velvoitteet. Jotta voitaisiin noudattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1306/2013 (14) liitettyä Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteistä lausuntoa, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (15) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY (16) asiaan liittyvät säännökset sisällytetään ehdollisuuteen lakisääteisinä hoitovaatimuksina ja luetteloa hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevista toimenpidevaatimuksista mukautetaan vastaavasti.

(23)

Jäsenvaltioiden olisi pantava lakisääteiset hoitovaatimukset täytäntöön kaikilta osin, jotta ne voitaisiin ottaa tosiasiallisesti käyttöön tilatasolla ja taata viljelijöiden tasavertainen kohtelu. Jotta varmistettaisiin, että ehdollisuutta koskevilla säännöillä parannetaan johdonmukaisesti politiikan kestävyyttä, lakisääteisten hoitovaatimusten olisi katettava ympäristöä, kansanterveyttä, eläinten terveyttä, kasvien terveyttä ja eläinten hyvinvointia koskeva keskeinen unionin lainsäädäntö, jonka täytäntöönpano kansallisella tasolla edellyttää yksittäisiä viljelijöitä koskevia täsmällisiä velvollisuuksia, mukaan lukien neuvoston direktiivin 92/43/ETY (11) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY (12) tai neuvoston direktiivin 91/676/ETY (13) mukaiset velvoitteet. Jotta voitaisiin noudattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1306/2013 (14) liitettyä Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteistä lausuntoa, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (15) (vesipolitiikan puitedirektiivi) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY (16) asiaan liittyvät säännökset sisällytetään ehdollisuuteen lakisääteisinä hoitovaatimuksina ja luetteloa hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevista toimenpidevaatimuksista mukautetaan vastaavasti.

(24)

Jäsenvaltioiden olisi tätä tarkoitusta varten otettava käyttöön maatilojen neuvontapalvelut , joilla parannetaan maatilojen ja maaseutuyritysten kestävää hoitoa ja toiminnan yleistä tehokkuutta, jotka kattavat taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja yhteiskunnalliset näkökohdat ja joiden avulla kartoitetaan, mitä parannuksia kaikkiin YMP:n strategiasuunnitelmissa määrättyihin tilatasolla toteutettaviin toimenpiteisiin olisi tehtävä. Näiden maatilojen neuvontapalvelujen olisi autettava lisäämään viljelijöiden ja muiden YMP:n tuensaajien tietoisuutta toisaalta tilanhoidon ja maankäytön välisestä suhteesta ja toisaalta tietyistä, esimerkiksi ympäristöön ja ilmastoon liittyvistä normeista, vaatimuksista ja tiedoista. Luettelo viimeksi mainituista sisältää YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistettuja vaatimuksia, joita sovelletaan viljelijöihin ja muihin YMP:n tuensaajiin tai jotka ovat heidän kannaltaan tarpeellisia, vaatimuksia, jotka perustuvat vedestä ja torjunta-aineiden kestävästä käytöstä annettuun lainsäädäntöön, ja aloitteita mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi ja riskinhallintaa varten. Annettujen neuvojen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi otettava neuvojia mukaan maatalouden tieto- ja innovointijärjestelmään (”AKIS-järjestelmä”), jotta voitaisiin tarjota ajantasaista, tutkimuksen ja innovoinnin synnyttämää teknologista ja tieteellistä tietoa.

(24)

Jäsenvaltioiden olisi tätä tarkoitusta varten tarjottava laadukkaita maatilojen neuvontapalveluja , joilla parannetaan maatilojen ja maaseutuyritysten kestävää hoitoa ja toiminnan yleistä tehokkuutta, jotka kattavat taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja yhteiskunnalliset näkökohdat ja joiden avulla kartoitetaan, mitä parannuksia kaikkiin YMP:n strategiasuunnitelmissa määrättyihin tilatasolla toteutettaviin toimenpiteisiin olisi tehtävä. Näiden maatilojen neuvontapalvelujen olisi autettava lisäämään viljelijöiden ja muiden YMP:n tuensaajien tietoisuutta toisaalta tilanhoidon ja maankäytön välisestä suhteesta ja toisaalta tietyistä, esimerkiksi ympäristöön ja ilmastoon liittyvistä normeista, vaatimuksista ja tiedoista. Luettelo viimeksi mainituista sisältää YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistettuja vaatimuksia, joita sovelletaan viljelijöihin ja muihin YMP:n tuensaajiin tai jotka ovat heidän kannaltaan tarpeellisia, vaatimuksia, jotka perustuvat vedestä ja torjunta-aineiden kestävästä käytöstä annettuun lainsäädäntöön, ja aloitteita mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi ja riskinhallintaa varten. Annettujen neuvojen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi otettava neuvojia mukaan maatalouden tieto- ja innovointijärjestelmään (”AKIS-järjestelmä”), jotta voitaisiin tarjota ajantasaista, tutkimuksen ja innovoinnin synnyttämää teknologista ja tieteellistä tietoa. Kaikkien neuvontapalveluja ja innovointijärjestelmiä koskevien unionin aloitteiden olisi mahdollisuuksien mukaan perustuttava jäsenvaltioiden tasolla jo käytössä oleviin palveluihin ja järjestelmiin.

(26)

Unionin lainsäädännössä olisi säädettävä, että jäsenvaltiot asettavat YMP:n strategiasuunnitelmissaan vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat tuotannosta irrotettujen tukien saamiseksi tarvittavaa vähimmäisalaa. Tällaisissa vaatimuksissa olisi otettava huomioon tarve välttää liiallinen hallinnollinen taakka, joka aiheutuu lukuisten pienten määrien hallinnoinnista, ja tarve varmistaa, että tuella vaikutetaan tehokkaasti niiden YMP:n tavoitteiden saavuttamiseen, joita tuotannosta irrotetuilla suorilla tuilla edistetään. Jotta voidaan taata kaikille tosiasiallisille viljelijöille maatalouden tulotuen vähimmäistaso ja noudattaa perussopimuksen tavoitetta varmistaa maatalousväestön kohtuullinen elintaso, olisi vahvistettava vuotuinen pinta-alaperusteinen tuotannosta irrotettu tuki tukitoimityyppinä ”kestävyysperusteinen perustulotuki”. Jotta tuki voitaisiin kohdentaa paremmin, tuen määriä voidaan eriyttää alueryhmien mukaan sosioekonomisten ja/tai maatalouden harjoittamisolosuhteiden perusteella. Jotta viljelijöiden tuloihin ei kohdistuisi häiritseviä vaikutuksia, jäsenvaltiot voivat päättää panna kestävyysperusteisen perustulotuen täytäntöön tukioikeuksien perusteella. Tässä tapauksessa tukioikeuksien arvon ennen mahdollista yhdenmukaistamista olisi oltava oikeassa suhteessa asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisissa perustukijärjestelmissä vahvistettuun tukioikeuksien arvoon, ottaen huomioon myös ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytäntöihin liittyvät tuet. Jäsenvaltioiden olisi myös lisättävä yhdenmukaistamista, jotta aiemmista arvoista voitaisiin vähitellen luopua .

(26)

Unionin lainsäädännössä olisi säädettävä, että jäsenvaltiot asettavat YMP:n strategiasuunnitelmissaan vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat tuotannosta irrotettujen tukien saamiseksi tarvittavaa vähimmäisalaa. Tällaisissa vaatimuksissa olisi otettava huomioon tarve välttää liiallinen hallinnollinen taakka, joka aiheutuu lukuisten pienten määrien hallinnoinnista, ja tarve varmistaa, että tuella vaikutetaan tehokkaasti niiden YMP:n tavoitteiden saavuttamiseen, joita tuotannosta irrotetuilla suorilla tuilla edistetään. Jotta voidaan taata kaikille aktiiviviljelijöille maatalouden tulotuen vähimmäistaso ja noudattaa perussopimuksen tavoitetta varmistaa maatalousväestön kohtuullinen elintaso, olisi vahvistettava vuotuinen pinta-alaperusteinen tuotannosta irrotettu tuki tukitoimityyppinä ”kestävyysperusteinen perustulotuki”. Jotta tuki voitaisiin kohdentaa paremmin, tuen määriä voidaan eriyttää alueryhmien mukaan sosioekonomisten , ympäristöllisten ja/tai maatalouden harjoittamisolosuhteiden perusteella. Jotta viljelijöiden tuloihin ei kohdistuisi häiritseviä vaikutuksia, jäsenvaltiot voivat päättää panna kestävyysperusteisen perustulotuen täytäntöön tukioikeuksien perusteella. Tässä tapauksessa tukioikeuksien arvon ennen mahdollista yhdenmukaistamista olisi oltava oikeassa suhteessa asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisissa perustukijärjestelmissä vahvistettuun tukioikeuksien arvoon, ottaen huomioon myös ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytäntöihin liittyvät tuet. Jäsenvaltioiden olisi myös lisättävä yhdenmukaistamista, jotta täysi yhdenmukaisuus voitaisiin saavuttaa vähitellen vuoteen 2026 mennessä .

(26 a)

YMP:stä myönnettävä tulotuki on merkittävä vakautta ja kestävyyttä tukeva tekijä monilla pienillä tiloilla ja perhetiloilla eri puolilla Eurooppaa, ja vaikka viljelijöihin kohdistuvat odotukset ovat kasvaneet, rahalliset edut eivät ole. YMP:n kokonaisosuus unionin talousarviosta on pienentymässä samaan aikaan, kun alan markkinakriisit ja aktiiviviljelijöiden lukumäärän vähentyminen uhkaavat edelleen alan selviytymistä. Perhetilamallia olisi suojeltava YMP:n yleisenä tavoitteena ja jäsenvaltioiden strategiasuunnitelmien kautta ja sen ratkaisevan tärkeä rooli maaseudun elämän sosiaalisen rakenteen ja monien maaseudun asukkaiden elämäntavan ylläpitäjänä olisi tunnustettava. Perhetilat edistävät kestävää elintarviketuotantoa, luonnonvarojen säilyttämistä, alalla kaivattua monipuolistamista ja elintarviketurvaa. Pienten perhetilojen viljelijät joutuvat ensimmäisinä kärsimään globalisaation aiheuttamista paineista. Tällaiseen tilanteeseen ajautuminen tarkoittaisi ilmiselvää epäonnistumista YMP:n tavoitteiden saavuttamisessa ja horjuttaisi YMP:n tukemisen perusteita tulevaisuudessa. Tästä syystä YMP:n strategiasuunnitelmilla on pyrittävä niihin sisältyvien tavoitteiden avulla säilyttämään kyseinen maatilamalli myös jatkossa.

(28)

Pientilat ovat yhä unionin maatalouden kulmakivi, sillä niillä on keskeinen rooli maaseudun työllisyyden tukemisessa ja aluekehityksen edistämisessä. Jotta voitaisiin edistää tuen tasapuolisempaa jakautumista ja vähentää pienten tukimäärien saajille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta, jäsenvaltioiden olisi voitava tarjota pienviljelijöille mahdollisuus korvata muut suorat tuet kiinteämääräisellä korvauksella.

(28)

Pientilat ovat yhä unionin maatalouden kulmakivi, sillä niillä on keskeinen rooli maaseudun työllisyyden tukemisessa ja aluekehityksen edistämisessä. Jotta voitaisiin edistää tuen tasapuolisempaa jakautumista ja vähentää pienten tukimäärien saajille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta, jäsenvaltioiden olisi voitava tarjota pienviljelijöille mahdollisuus korvata suorat tuet kiinteämääräisellä korvauksella. Jotta voidaan kuitenkin vähentää edelleen hallinnollista taakkaa, jäsenvaltioille olisi myönnettävä lupa sisällyttää tietyt viljelijät ensin automaattisesti yksinkertaistettuun järjestelmään siten, että heille annetaan mahdollisuus erota siitä tietyssä määräajassa. Suhteellisuusperiaatteen noudattamiseksi jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus ottaa käyttöön suppea ehdollisuuden tarkastaminen sellaisia pienviljelijöitä varten, jotka osallistuvat yksinkertaistettuun järjestelmään.

(30 a)

Luomuviljely on kehittymässä monissa jäsenvaltioissa, ja sen avulla voidaan todistetusti tuottaa julkishyödykkeitä, suojata ekosysteemipalveluita ja luonnonvaroja, vähentää panoksia, houkutella alalle nuoria viljelijöitä ja erityisesti naisia, luoda työpaikkoja, kokeilla uusia liiketoimintamalleja, vastata yhteiskunnan vaatimuksiin ja elvyttää maaseutualueita. Luomutuotteiden kysyntä kasvaa kuitenkin edelleen nopeammin kuin tuotanto. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden laatimiin YMP:n strategiasuunnitelmiin sisältyy tavoitteet lisätä luomuviljellyn viljelysmaan osuutta luomutuotteiden kasvavaan kysyntään vastaamiseksi ja kehittää luomutuotteiden koko toimitusketjua. Jäsenvaltioiden olisi voitava rahoittaa luomuviljelyyn siirtymistä ja sen ylläpitämistä joko maaseudun kehittämistoimenpiteiden tai ekojärjestelmien avulla taikka käyttämällä niiden yhdistelmää, ja niiden olisi varmistettava, että osoitetut määrärahat vastaavat luonnonmukaisen tuotannon odotettua kasvua.

(31)

YMP:lla olisi varmistettava, että jäsenvaltiot lisäävät myönteisiä ympäristövaikutuksia ottamalla huomioon paikalliset tarpeet ja viljelijöiden tosiasialliset olosuhteet. Jäsenvaltioiden olisi otettava YMP:n strategiasuunnitelmissaan suorien tukien yhteydessä käyttöön viljelijöiden vapaaehtoisia ekojärjestelmiä, jotka olisi sovitettava täysimääräisesti yhteen muiden asiaan liittyvien tukitoimien kanssa. Jäsenvaltioiden olisi määriteltävä ne maksuna, joka myönnetään joko kannustimena tai palkkiona, jos ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisten maatalouskäytäntöjen välityksellä tarjotaan julkishyödykkeitä, tai korvauksena näiden käytäntöjen ottamisesta käyttöön. Molemmissa tapauksissa niillä olisi pyrittävä parantamaan YMP:n ympäristö- ja ilmastotoimien tuloksellisuutta, minkä vuoksi ne olisi suunniteltava niin, että ne ylittävät pakolliset vaatimukset, jotka on jo vahvistettu ehdollisuusjärjestelmässä. Jäsenvaltiot voivat päättää perustaa maatalouskäytäntöihin liittyviä ekojärjestelmiä, jotka koskevat esimerkiksi pysyvien laidunten parempaa hoitoa, maisemapiirteitä ja luomuviljelyä. Näihin järjestelmiin voi kuulua myös ”perustason järjestelmiä” mahdollisena edellytyksenä sille, että otetaan käyttöön kunnianhimoisempia maaseudun kehittämistä koskevia sitoumuksia.

(31)

YMP:lla olisi varmistettava, että jäsenvaltiot lisäävät myönteisiä ympäristövaikutuksia ottamalla huomioon paikalliset tarpeet ja viljelijöiden tosiasialliset olosuhteet. Jäsenvaltioiden olisi otettava YMP:n strategiasuunnitelmissaan suorien tukien yhteydessä käyttöön ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä koskevan komission laatiman luettelon perusteella viljelijöiden vapaaehtoisia ekojärjestelmiä, jotka olisi sovitettava täysimääräisesti yhteen muiden asiaan liittyvien tukitoimien kanssa. Jäsenvaltioiden olisi määriteltävä ne maksuna, joka myönnetään joko kannustimena tai palkkiona, jos ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisten maatalouskäytäntöjen välityksellä tarjotaan julkishyödykkeitä, ja niillä olisi pyrittävä parantamaan YMP:n ympäristö- ja ilmastotoimien tuloksellisuutta, minkä vuoksi ne olisi suunniteltava niin, että ne ylittävät pakolliset vaatimukset, jotka on jo vahvistettu ehdollisuusjärjestelmässä. Jäsenvaltioiden olisi varattava tietty osuus suorien tukien määrärahoistaan ekojärjestelmiin. Jäsenvaltiot voivat päättää perustaa maatalouskäytäntöihin liittyviä ekojärjestelmiä, jotta voidaan suosia ympäristöystävällisiä tuotantomalleja, kuten erityisesti laajaperäistä kotieläintuotantoa, ja edistää kaikenlaisia maatalouskäytäntöjä, kuten pysyvien laidunten parempaa hoitoa, pysyviä maisemapiirteitä ja perustaa ympäristöhyväksyntäjärjestelmiä, kuten luomuviljely , integroitu tuotanto tai maan kasvukuntoa ylläpitävä viljely . Näihin järjestelmiin voi kuulua myös toimenpiteitä, jotka ovat toisenlaisia kuin maaseudun kehittämiseen liittyvät maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumukset, tai toimenpiteitä, jotka ovat luonteeltaan samankaltaisia kuin toimenpiteet, jotka voidaan luokitella ”perustason järjestelmiksi”, mahdollisena edellytyksenä sille, että otetaan käyttöön kunnianhimoisempia maaseudun kehittämistä koskevia sitoumuksia.

(33)

Olisi varmistettava, että tuotantosidonnainen tulotuki on unionin kansainvälisten sitoumusten mukaista. Niitä ovat esimerkiksi GATT-sopimukseen liittyvän Euroopan talousyhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen välisen öljysiemeniä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan  (17) vaatimukset, sellaisina kuin niitä sovelletaan sen jälkeen kun EU:n erityinen öljysiementen perusviljelyala muuttuu EU:n kokoonpanon muututtua. Komissiolla olisi oltava valta antaa tätä varten täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan asiaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(35)

YMP:n tavoitteiden edistämiseksi ja synergioiden lisäämiseksi muiden YMP:n välineiden kanssa tarvitaan alakohtaisia tukitoimia. Tällaisten alakohtaisten tukitoimityyppien sisältöä ja tavoitteita koskevat vähimmäisvaatimukset olisi täytäntöönpanomallin mukaisesti laadittava unionin tasolla, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla sekä välttää eriarvoisen ja epäreilun kilpailun olosuhteet. Jäsenvaltioiden olisi perusteltava tukitoimien sisällyttäminen strategiasuunnitelmiinsa ja varmistettava, että tukitoimet ovat yhdenmukaisia muiden alakohtaisten tukitoimien kanssa. Unionin tasolla vahvistettavien tukitoimien päätyyppien olisi katettava hedelmä- ja vihannesala, viiniala, mehiläistuotteiden ala, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien ala, humala-ala ja muut määriteltävät tuotteet, joiden osalta alakohtaisten ohjelmien perustamisella katsotaan olevan myönteinen vaikutus joidenkin tai kaikkien tässä asetuksessa vahvistettujen YMP:n yleis- ja erityistavoitteiden saavuttamiseen.

(35)

YMP:n tavoitteiden edistämiseksi ja synergioiden lisäämiseksi muiden YMP:n välineiden kanssa tarvitaan alakohtaisia tukitoimia. Tällaisten alakohtaisten tukitoimityyppien sisältöä ja tavoitteita koskevat vähimmäisvaatimukset olisi täytäntöönpanomallin mukaisesti laadittava unionin tasolla, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla sekä välttää eriarvoisen ja epäreilun kilpailun olosuhteet. Jäsenvaltioiden olisi perusteltava tukitoimien sisällyttäminen strategiasuunnitelmiinsa ja varmistettava, että tukitoimet ovat yhdenmukaisia muiden alakohtaisten tukitoimien kanssa. Unionin tasolla vahvistettavien tukitoimien päätyyppien olisi katettava hedelmä- ja vihannesala, viiniala, mehiläistuotteiden ala, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien ala, humala-ala ja muut 39 artiklassa määritellyt tuotteet, joiden osalta alakohtaisten ohjelmien perustamisella katsotaan olevan myönteinen vaikutus joidenkin tai kaikkien tässä asetuksessa vahvistettujen YMP:n yleis- ja erityistavoitteiden saavuttamiseen.

(35 a)

Samalla kun mehiläishoitoalalle myönnettävää tukea korotetaan tunnustuksena alan merkittävälle vaikutukselle luonnon monimuotoisuuden ja elintarviketuotannon ylläpitämisessä, on perusteltua korottaa myös unionin yhteisrahoituksen enimmäismäärää ja lisätä uusia tukikelpoisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tukea alan kehitystä.

(37)

Maaseudun kehittämisen tukitoimien periaatteet määritellään unionin tasolla, erityisesti siltä osin kuin on kyse perusvaatimuksista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot soveltavat valintaperusteita. Jäsenvaltioille olisi kuitenkin annettava runsaasti harkintavaltaa määritellä erityiset edellytykset tarpeidensa mukaan. Maaseudun kehittämisen tukitoimityypit sisältävät maksut ympäristö-, ilmasto- ja muihin hoitositoumuksiin, joita jäsenvaltioiden olisi tuettava kaikilla alueillaan kansallisten, alueellisten tai paikallisten erityistarpeidensa mukaisesti. Jäsenvaltion olisi myönnettävä tukia viljelijöille ja muille maankäyttäjille, jotka antavat vapaaehtoisia hoitositoumuksia, joilla edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä ympäristön suojelua ja parantamista, mukaan lukien veden laatu ja määrä, ilmanlaatu, maaperä, luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut, myös Natura 2000 -ohjelman mukaiset vapaaehtoiset sitoumukset ja geneettisen monimuotoisuuden tuki. Hoitositoumusten mukaisia tukia voidaan myöntää myös paikallisesti johdettujen, integroitujen tai yhteistyöhön perustuvien lähestymistapojen ja tulosperusteisten tukitoimien muodossa.

(37)

Maaseudun kehittämisen tukitoimien periaatteet määritellään unionin tasolla, erityisesti siltä osin kuin on kyse perusvaatimuksista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot soveltavat valintaperusteita. Jäsenvaltioille olisi kuitenkin annettava runsaasti harkintavaltaa määritellä erityiset edellytykset tarpeidensa mukaan. Maaseudun kehittämisen tukitoimityypit sisältävät maksut ympäristö-, ilmasto- ja muihin hoitositoumuksiin, joita jäsenvaltioiden olisi tuettava kaikilla alueillaan kansallisten, alueellisten tai paikallisten erityistarpeidensa mukaisesti. Jäsenvaltion olisi myönnettävä tukia viljelijöille , viljelijäryhmille ja muille maankäyttäjille, jotka antavat vapaaehtoisia hoitositoumuksia, joilla edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä ympäristön suojelua ja parantamista, mukaan lukien veden laatu ja määrä, ilmanlaatu, maaperä, luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut, myös Natura 2000 -ohjelman mukaiset vapaaehtoiset sitoumukset ja luonnonarvoltaan merkittäviä alueita koskevat sitoumukset ja geneettisen monimuotoisuuden tuki. Hoitositoumusten mukaisia tukia voidaan myöntää myös paikallisesti johdettujen, integroitujen , kollektiivisten tai yhteistyöhön perustuvien lähestymistapojen ja tulosperusteisten tukitoimien muodossa.

(37 a)

Jäsenvaltioiden olisi voitava myöntää tukea maatalouden ympäristön kannalta kestäviä käytäntöjä, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista sekä erityisesti perinteisten jalostusmenetelmien avulla toteutettua geenivarojen suojelua ja parantamista varten, jotta voidaan varmistaa unionin ekosysteemien selviytymis- ja palautumiskyky ja edistää biologista monimuotoisuutta.

(38)

Hoitositoumusten mukainen tuki voi sisältää luonnonmukaisen maatalouden palkkiot luonnonmukaisen maan ylläpitämiseksi ja luonnonmukaiseen maatalouteen siirtymiseksi , muiden muiden sellaisten tukitoimityyppien tuet, joilla tuetaan ympäristöä säästäviä tuotantojärjestelmiä, kuten agro-ekologia, CA-viljely ja integroitu tuotanto, metsätalouden ympäristö- ja ilmastopalvelut ja metsien suojelun; metsiin liittyvät palkkiot ja peltometsätalousjärjestelmien käyttöönoton; eläinten hyvinvoinnin; geenivarojen säilyttämisen, kestävän käytön ja kehittämisen. Jäsenvaltiot voivat kehittää tarpeidensa mukaan muita tähän tukitoimityyppiin kuuluvia järjestelmiä. Tämäntyyppisten maksujen olisi katettava lisäkustannukset ja tulonmenetykset ainoastaan, jos nämä aiheutuvat sitoumuksista, jotka ylittävät unionin ja kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut pakolliset toimenpide- ja hoitovaatimukset sekä YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistetut ehdot. Tämäntyyppisiin tukitoimiin liittyviä sitoumuksia voidaan toteuttaa ennalta määrätyn vuotuisen tai monivuotisen kauden ajan, ja niiden kesto voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ylittää seitsemän vuotta.

(38)

Hoitositoumusten mukainen tuki sisältää luonnonmukaisen maatalouden palkkiot luonnonmukaiseen maatalouteen siirtymiseksi ja voi sisältää palkkiot luonnonmukaisen maan ylläpitämiseksi , muiden sellaisten tukitoimityyppien tuet, joilla tuetaan ympäristöä säästäviä tuotantojärjestelmiä, kuten luonnonarvoltaan merkittävät viljelyjärjestelmät, agro-ekologia, maan kasvukuntoa ylläpitävä viljely ja integroitu tuotanto, metsätalouden ympäristö- ja ilmastopalvelut ja metsien suojelun; metsiin liittyvät palkkiot ja peltometsätalousjärjestelmien käyttöönoton; perinteisten maatalousmaisemien suojelun, eläinten hyvinvoinnin ja eläinten terveyden ; geenivarojen säilyttämisen, kestävän käytön ja kehittämisen. Jäsenvaltiot voivat kehittää tarpeidensa mukaan muita tähän tukitoimityyppiin kuuluvia järjestelmiä ja vahvistaa mehiläishoitoalaa koskevia maatalouden ympäristötoimenpiteitä, joita on jo käytössä joillain unionin alueilla, sekä kehittää lisätoimenpiteitä . Tämäntyyppisten maksujen olisi katettava lisäkustannukset , taloudelliset kannustimet ja tulonmenetykset ainoastaan, jos nämä aiheutuvat sitoumuksista, jotka ylittävät unionin ja kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut pakolliset toimenpide- ja hoitovaatimukset sekä YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistetut ehdot . Jäsenvaltioiden olisi tarjottava myös taloudellisia kannustimia edunsaajille . Tämäntyyppisiin tukitoimiin liittyviä sitoumuksia voidaan toteuttaa ennalta määrätyn vuotuisen tai monivuotisen kauden ajan, ja niiden kesto voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ylittää seitsemän vuotta.

(39)

Metsätaloutta koskevien toimenpiteiden olisi edistettävä unionin metsästrategian täytäntöönpanoa ja perustuttava jäsenvaltioiden kansallisiin tai alueellisiin metsäohjelmiin tai vastaaviin asiakirjoihin, joiden olisi puolestaan perustuttava maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin annetusta asetuksesta [LULUCF-asetus] aiheutuviin sitoumuksiin sekä Euroopan metsien suojelua koskevissa ministerikonferensseissa tehtyihin sitoumuksiin. Tukitoimien olisi perustuttava metsäsuunnitelmiin tai vastaaviin asiakirjoihin, ja ne voivat koskea seuraavia: metsäalueiden kehitys ja metsien kestävä hoito ja käyttö, mukaan lukien maan metsitys ja peltometsätalousjärjestelmien luominen ja elvyttäminen, metsävarojen suojelu, ennallistaminen ja parantaminen ottaen huomioon sopeutumistarpeet, investoinnit, joilla taataan ja parannetaan metsien suojelua ja selviytymiskykyä sekä metsäekosysteemien ja ilmastopalvelujen tarjontaa, sekä uusiutuvan energian ja biotalouden tukemiseen tarkoitetut toimenpiteet ja investoinnit.

(39)

Metsätaloutta koskevien toimenpiteiden olisi edistettävä peltometsätalousjärjestelmien käytön laajentamista ja unionin metsästrategian täytäntöönpanoa ja perustuttava jäsenvaltioiden kansallisiin tai alueellisiin metsäohjelmiin tai vastaaviin asiakirjoihin, joiden olisi puolestaan perustuttava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) 2018/841  (1 a) aiheutuviin sitoumuksiin sekä Euroopan metsien suojelua koskevien ministerikokousten tekemiin sitoumuksiin. Tukitoimien olisi perustuttava kestäviin metsäsuunnitelmiin tai vastaaviin asiakirjoihin, joiden avulla sidotaan tehokkaasti hiiltä ilmakehästä ja edistetään luonnon monimuotoisuutta, ja ne voivat koskea seuraavia: metsäalueiden kehitys ja metsien kestävä hoito ja käyttö, mukaan lukien maan metsitys , tulipalojen ennaltaehkäisy ja peltometsätalousjärjestelmien luominen ja elvyttäminen, metsävarojen suojelu, ennallistaminen ja parantaminen ottaen huomioon sopeutumistarpeet, investoinnit, joilla taataan ja parannetaan metsien suojelua ja selviytymiskykyä sekä metsäekosysteemi- ja ilmastopalvelujen tarjontaa, sekä uusiutuvan energian ja biotalouden tukemiseen tarkoitetut toimenpiteet ja investoinnit.

(40)

Oikeudenmukaisen tulotason ja kestokykyisen maatalousalan varmistamiseksi koko unionin alueella jäsenvaltiot voivat myöntää tukea alueilla, joilla on luonnonhaittoja tai muita aluekohtaisia haittoja. Luonnonhaitta-alueiden tukien osalta olisi edelleen sovellettava vuosien 2014–2020 maaseudun kehittämispolitiikan mukaista nimeämistä. Jotta YMP tuottaisi ympäristön kannalta unionin lisäarvoa ja lisäisi sen synergiaa luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen tehtävien investointien rahoituksen kanssa, on säilytettävä erillinen toimenpide, jonka tarkoituksena on korvata tuensaajille Natura 2000 -ohjelman ja vesipuitedirektiivien täytäntöönpanosta aiheutuvat rajoitteet. Viljelijöille ja metsänomistajille olisi sen vuoksi jatkossakin myönnettävä tukea erityisten, direktiivin 2009/147/EY ja direktiivin 92/43/ETY täytäntöönpanosta aiheutuvien rajoitteiden poistamiseksi ja Natura 2000 -alueiden tehokkaan hoidon edistämiseksi. Lisäksi viljelijöille olisi myönnettävä tukea rajoitteisiin, joita vesistöalueilla aiheutuu vesipuitedirektiivin täytäntöönpanon vuoksi. Tuki olisi kytkettävä YMP:n strategiasuunnitelmissa kuvattuihin erityisiin vaatimuksiin, jotka ylittävät asiaa koskevat pakolliset toimenpide- ja hoitovaatimukset. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että viljelijöille maksettavat tuet eivät johda kaksinkertaiseen rahoitukseen ekojärjestelmien kanssa. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi YMP:n strategiasuunnitelmiensa yleisessä suunnittelussa otettava huomioon Natura 2000 -alueiden erityistarpeet.

(40)

Oikeudenmukaisen tulotason ja kestokykyisen maatalousalan varmistamiseksi koko unionin alueella jäsenvaltiot voivat myöntää tukea alueilla, joilla on luonnonhaittoja tai muita aluekohtaisia , kuten vuoristo- ja saarialueisiin liittyviä, haittoja. Luonnonhaitta-alueiden tukien osalta olisi edelleen sovellettava vuosien 2014–2020 maaseudun kehittämispolitiikan mukaista nimeämistä. Jotta YMP tuottaisi ympäristön kannalta unionin lisäarvoa ja lisäisi sen synergiaa luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen tehtävien investointien rahoituksen kanssa, on säilytettävä erillinen toimenpide, jonka tarkoituksena on korvata tuensaajille neuvoston direktiivillä 92/43/ETY  (1 a) perustetun Natura 2000 -ohjelman ja vesipuitedirektiivin täytäntöönpanosta aiheutuvat rajoitteet. Viljelijöille ja metsänomistajille olisi sen vuoksi jatkossakin myönnettävä tukea erityisten, direktiivin 2009/147/EY ja direktiivin 92/43/ETY täytäntöönpanosta aiheutuvien rajoitteiden poistamiseksi ja Natura 2000 -alueiden tehokkaan hoidon edistämiseksi. Lisäksi viljelijöille olisi myönnettävä tukea rajoitteisiin, joita vesistöalueilla aiheutuu vesipuitedirektiivin täytäntöönpanon vuoksi. Tuki olisi kytkettävä YMP:n strategiasuunnitelmissa kuvattuihin erityisiin vaatimuksiin, jotka ylittävät asiaa koskevat pakolliset toimenpide- ja hoitovaatimukset. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että viljelijöille maksettavat tuet eivät johda kaksinkertaiseen rahoitukseen ekojärjestelmien kanssa ja että strategiasuunnitelmissa sallittaisiin samanaikaisesti riittävä jousto, joka edistäisi eri tukitoimien täydentävyyttä . Lisäksi jäsenvaltioiden olisi YMP:n strategiasuunnitelmiensa yleisessä suunnittelussa otettava huomioon Natura 2000 -alueiden erityistarpeet.

(41)

YMP:n tavoitteisiin olisi pyrittävä myös tukemalla tuotannollisia ja ei-tuotannollisia investointeja maatiloilla ja niiden ulkopuolella . Tällaiset investoinnit voivat koskea muun muassa maa- ja metsätalouden kehittämiseen, uudenaikaistamiseen tai ilmastonmuutokseen sopeuttamiseen liittyviä infrastruktuureja, mukaan lukien maa- ja metsätalousmaan hankinta, tilusjärjestelyt ja maanparannus, peltometsäviljelyn käytännöt, energia- ja vesihuolto sekä energian ja veden säästö. Jotta voidaan paremmin varmistaa YMP:n strategiasuunnitelmien yhdenmukaisuus unionin tavoitteiden kanssa sekä tasapuoliset toimintaedellytykset jäsenvaltioiden kesken, tähän asetukseen sisällytetään investointien negatiivinen luettelo.

(41)

YMP:n tavoitteisiin olisi pyrittävä myös tukemalla tuotannollisia ja ei-tuotannollisia investointeja , jotka tähtäävät maatilojen selviytymiskyvyn vahvistamiseen . Tällaiset investoinnit voivat koskea muun muassa maa- ja metsätalouden kehittämiseen, uudenaikaistamiseen tai ilmastonmuutokseen sopeuttamiseen liittyviä infrastruktuureja, mukaan lukien maa- ja metsätalousmaan hankinta, tilusjärjestelyt ja maanparannus, peltometsäviljelyn käytännöt, energia- ja vesihuolto sekä energian ja veden säästö. Jotta voidaan paremmin varmistaa YMP:n strategiasuunnitelmien yhdenmukaisuus unionin tavoitteiden kanssa sekä tasapuoliset toimintaedellytykset jäsenvaltioiden kesken, tähän asetukseen sisällytetään investointien negatiivinen luettelo.

(42)

Koska unionin maatalousalalla on tarpeen täyttää investointivaje ja tuoda rahoitusvälineet paremmin ensisijaisten ryhmien, erityisesti nuorien viljelijöiden ja uusien tulokkaiden, joilla on korkeampi riskiprofiili, saataville, olisi kannustettava InvestEU-takuun käyttöön sekä avustusten ja rahoitusvälineiden yhdistämiseen . Koska rahoitusvälineiden käyttö vaihtelee jäsenvaltioissa huomattavasti sen mukaan, miten rahoitusta on saatavilla, miten pankkiala on kehittynyt, onko olemassa riskipääomaa sekä miten hyvin julkishallinnot ja potentiaalinen tuensaajien joukko tuntevat rahoitusvälineet, jäsenvaltioiden olisi vahvistettava YMP:n strategiasuunnitelmassa asianmukaiset tavoitteet, tuensaajat ja suosituimmuusehdot sekä muut mahdolliset tukikelpoisuussäännöt.

(42)

Koska unionin maatalousalalla on tarpeen täyttää investointivaje ja tuoda rahoitusvälineet paremmin ensisijaisten ryhmien, erityisesti nuorien viljelijöiden ja uusien tulokkaiden, joilla on korkeampi riskiprofiili, saataville, avustusten ja rahoitusvälineiden täydentävyyttä olisi parannettava . Koska rahoitusvälineiden käyttö vaihtelee jäsenvaltioissa huomattavasti sen mukaan, miten rahoitusta on saatavilla, miten pankkiala on kehittynyt, onko olemassa riskipääomaa sekä miten hyvin julkishallinnot ja potentiaalinen tuensaajien joukko tuntevat rahoitusvälineet, jäsenvaltioiden olisi vahvistettava YMP:n strategiasuunnitelmassa asianmukaiset tavoitteet, tuensaajat ja suosituimmuusehdot sekä muut mahdolliset tukikelpoisuussäännöt.

(43)

Nuoret viljelijät ja uudet tulokkaat kohtaavat edelleen merkittäviä esteitä, jotka liittyvät maan hankintaan, korkeisiin hintoihin ja luotonsaantiin. Tuotantopanosten hintojen vaihtelu (sekä panosten että tuotoksen osalta) uhkaa enemmän heidän yrityksiään, ja he tarvitsevat enemmän yrittäjyys- ja riskinhallintakoulutusta. Sen vuoksi on ehdottoman tärkeää tukea uusien yritysten ja uusien tilojen perustamista jatkossakin. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön strateginen lähestymistapa ja määriteltävä selkeät ja yhtenäiset tukitoimet sukupolvenvaihdoksia varten tätä kysymystä koskevan erityistavoitteen puitteissa. Tätä varten jäsenvaltiot voivat vahvistaa YMP:n strategiasuunnitelmissaan rahoitusvälineitä koskevat suosituimmuusehdot nuoria viljelijöitä ja uusia tulokkaita varten, ja niiden olisi varattava YMP:n strategiasuunnitelmissaan tähän tarkoitukseen vähintään kaksi prosenttia suorien tukien vuotuisista määrärahoista. Nuorten viljelijöiden ja maaseudun yritysten perustamisen enimmäistuki olisi nostettava 100 000 euroon, ja tuki olisi voitava saada käyttöön myös rahoitusvälineen kautta tai yhdessä rahoitusvälineen kanssa.

(43)

Nuoret viljelijät ja uudet viljelijät kohtaavat edelleen merkittäviä esteitä, jotka liittyvät maan hankintaan, korkeisiin hintoihin ja luotonsaantiin. Tuotantopanosten hintojen vaihtelu (sekä panosten että tuotoksen osalta) uhkaa enemmän heidän yrityksiään, ja he tarvitsevat enemmän yrittäjyys- , riskienehkäisy- ja riskinhallintakoulutusta. Sen vuoksi on ehdottoman tärkeää tukea uusien yritysten ja uusien tilojen perustamista jatkossakin. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön strateginen lähestymistapa ja määriteltävä selkeät ja yhtenäiset tukitoimet sukupolvenvaihdoksia varten tätä kysymystä koskevan erityistavoitteen puitteissa. Tätä varten jäsenvaltiot voivat vahvistaa YMP:n strategiasuunnitelmissaan rahoitusvälineitä koskevat suosituimmuusehdot nuoria viljelijöitä ja uusia tulokkaita varten, ja niiden olisi varattava YMP:n strategiasuunnitelmissaan tähän tarkoitukseen vähintään kaksi prosenttia ensimmäisen pilarin suorien tukien vuotuisista määrärahoista. Nuorten viljelijöiden ja maaseudun yritysten perustamisen enimmäistuki olisi nostettava 100 000  euroon, ja tuki olisi voitava saada käyttöön myös rahoitusvälineen kautta tai yhdessä rahoitusvälineen kanssa.

(44)

Koska tarvitaan asianmukaiset riskinhallintavälineet, olisi edelleen turvauduttava vakuutusmaksuihin ja keskinäisiin rahastoihin, joita rahoitetaan maaseuturahastosta. Keskinäisten rahastojen luokka sisältää sekä tuotannollisiin menetyksiin liittyvät rahastot että tulojen menetyksiin liittyvät yleiset ja alakohtaiset tulojen vakauttamisvälineet.

(44)

Koska tarvitaan asianmukaiset riskinhallintavälineet, olisi edelleen turvauduttava vakuutusmaksuihin ja keskinäisiin rahastoihin, joita rahoitetaan maaseuturahastosta. Keskinäisten rahastojen luokka sisältää sekä tuotannollisiin menetyksiin liittyvät rahastot että tulojen menetyksiin liittyvät yleiset ja alakohtaiset tulojen vakauttamisvälineet. Riskinhallintavälineiden mukauttamiseksi viljelijöiden haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, YMP:n työkalupakkiin on liitettävä korvaus kustannuksista ja menetyksistä, joita viljelijälle koituu eläintautien ja kasvituholaisten torjumiseksi toteutetuista toimenpiteistä, sekä menetyksistä, joita luonnonmukaista maataloutta harjoittaville maanviljelijöille koituu ulkopuolisesta saastumisesta, joka ei ole heidän vastuullaan. Olisi kuitenkin varmistettava maaseuturahastosta rahoitettujen tukitoimien ja kansallisten riskinhallintajärjestelmien yhteensopivuus.

(45)

Tuen avulla olisi pystyttävä luomaan ja panemaan täytäntöön vähintään kahden yhteisön välinen yhteistyö YMP:n tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuki voi kattaa kaikki tällaiseen yhteistyöhön liittyvät näkökohdat, esimerkiksi seuraavat: laatujärjestelmien perustaminen; yhteiset ympäristö- ja ilmastotoimet; lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden edistäminen; pilottihankkeet; maatalousalan tuottavuutta ja kestävyyttä käsittelevään eurooppalaiseen innovaatiokumppanuuteen kuuluvat toimijaryhmien hankkeet ja paikalliset kehittämishankkeet, älykkäät kylät, koneasemat ja konerenkaat; maatilakumppanuudet; metsäsuunnitelmat; verkostot ja klusterit; maatilojen kuntouttava käyttö; kumppanuusmaatalous; Leader-ohjelman toimet; sekä tuottajaryhmien ja tuottajaorganisaatioiden perustaminen ja muut yhteistyömuodot, jotka katsotaan tarpeellisiksi YMP:n erityistavoitteiden saavuttamiseksi.

(45)

Tuen avulla olisi pystyttävä luomaan ja panemaan täytäntöön vähintään kahden yhteisön välinen yhteistyö YMP:n tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuki voi kattaa kaikki tällaiseen yhteistyöhön liittyvät näkökohdat, esimerkiksi seuraavat: laatujärjestelmien perustaminen , sertifiointikulut , edistäminen ja ylläpito ; yhteiset ympäristö- ja ilmastotoimet; lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden edistäminen; pilottihankkeet; maatalousalan tuottavuutta ja kestävyyttä käsittelevään eurooppalaiseen innovaatiokumppanuuteen kuuluvat toimijaryhmien hankkeet ja paikalliset kehittämishankkeet, älykkäät kylät, koneasemat ja konerenkaat; maatilakumppanuudet; metsäsuunnitelmat , mukaan lukien peltometsäviljely ; verkostot ja klusterit; maatilojen kuntouttava käyttö; kumppanuusmaatalous; Leader-ohjelman toimet; sekä tuottajaryhmien ja tuottajaorganisaatioiden perustaminen , sisältäen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012  (1a) mukaisesti hyväksytyt tuottajaryhmät, ja muut yhteistyömuodot, jotka katsotaan tarpeellisiksi YMP:n erityistavoitteiden saavuttamiseksi. Sukupolvenvaihdoksen edistämiskeinona olisi harkittava erityistuen myöntämistä viljelijöille, jotka haluavat lopettaa viljelyn ennen lakisääteisen eläkeiän saavuttamista ja jotka aikovat siirtää tilansa yhteistyötä tekevälle nuoremmalle viljelijälle.

(47)

Maataloustukirahastosta olisi edelleen rahoitettava suorien tukien muodossa olevia tukitoimityyppejä ja alakohtaisia tukitoimityyppejä, kun taas maaseuturahastosta olisi jatkettava tässä asetuksessa kuvattujen maaseudun kehittämisen tukitoimityyppien rahoitusta. YMP:n varainhoitoa koskevat säännöt olisi vahvistettava erikseen kummallekin rahastolle ja niistä tuetuille toiminnoille ottaen huomioon, että uusi täytäntöönpanomalli antaa jäsenvaltioille niiden tavoitteiden saavuttamiseksi enemmän joustovaraa ja laajentaa toissijaisuusperiaatteen soveltamista. Tämän asetuksen mukaisten tukitoimityyppien olisi katettava 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välinen ajanjakso.

(47)

Maataloustukirahastosta olisi edelleen rahoitettava suorien tukien muodossa olevia tukitoimityyppejä ja alakohtaisia tukitoimityyppejä, kun taas maaseuturahastosta olisi jatkettava tässä asetuksessa kuvattujen maaseudun kehittämisen tukitoimityyppien rahoitusta. YMP:n varainhoitoa koskevat säännöt olisi vahvistettava erikseen kummallekin rahastolle ja niistä tuetuille toiminnoille ottaen huomioon, että uusi täytäntöönpanomalli antaa jäsenvaltioille niiden tavoitteiden saavuttamiseksi enemmän joustovaraa ja laajentaa toissijaisuusperiaatteen soveltamista. Tämän asetuksen mukaisten tukitoimityyppien olisi katettava 1 päivän tammikuuta 2022 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välinen ajanjakso.

(48)

YMP:n strategiasuunnitelmien mukaiset suorat tuet olisi myönnettävä tällä asetuksella vahvistettujen kansallisten määrärahojen rajoissa. Näiden kansallisten määrärahojen olisi heijastettava kehitystä, jonka mukaan jäsenvaltioiden, joissa hehtaaritukitaso on alhaisin, määrärahoja lisätään asteittain niin, että saadaan kurottua umpeen 50 prosenttia niiden nykyisen tukitason ja määrän, joka on 90 % unionin keskimääräisestä tuesta, välisestä erosta. Jotta voidaan ottaa huomioon tukien alentamismekanismi ja alentamisesta saatavan tulon käyttö jäsenvaltiossa, olisi sallittava, että määrärahojen alustava kokonaismäärä YMP:n strategiasuunnitelmassa ylittää kunakin vuonna kansalliset määrärahat.

(48)

Maataloustukirahastosta ei pitäisi antaa tukea toimille, jotka haittaisivat ympäristöä tai jotka eivät vastaa ilmasto- ja ympäristötavoitteita kestävää maatilan hoitoa koskevien periaatteiden mukaisesti. YMP:n strategiasuunnitelmien mukaiset suorat tuet olisi myönnettävä tällä asetuksella vahvistettujen kansallisten määrärahojen rajoissa. Näiden kansallisten määrärahojen olisi heijastettava kehitystä, jonka mukaan jäsenvaltioiden, joissa hehtaaritukitaso on alhaisin, määrärahoja lisätään asteittain niin, että saadaan kurottua umpeen 50 prosenttia niiden nykyisen tukitason ja määrän, joka on 90  prosenttia unionin keskimääräisestä tuesta, välisestä erosta. Jotta voidaan ottaa huomioon tukien alentamismekanismi ja alentamisesta saatavan tulon käyttö jäsenvaltiossa, olisi sallittava, että määrärahojen alustava kokonaismäärä jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassa ylittää kunakin vuonna kansalliset määrärahat.

(49)

Maaseuturahaston varojen hallinnoinnin helpottamiseksi olisi vahvistettava maaseuturahaston tuen yhtenäinen rahoitusosuustaso suhteessa jäsenvaltioiden julkisiin menoihin. Tietyntyyppisten toimien erityisen tärkeyden tai luonteen huomioon ottamiseksi tällaisille toimille olisi vahvistettava erilliset rahoitusosuustasot. Vähemmän kehittyneille alueille, SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuille syrjäisimmille alueille ja pienille Egeanmeren saarille olisi vahvistettava tarkoituksenmukainen maaseuturahaston rahoitusosuustaso kehitystasosta, syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvien erityisrajoitteiden lieventämiseksi.

(49)

Maaseuturahaston varojen hallinnoinnin helpottamiseksi olisi vahvistettava maaseuturahaston tuen yleinen rahoitusosuustaso suhteessa jäsenvaltioiden julkisiin menoihin. Tietyntyyppisten toimien erityisen tärkeyden tai luonteen huomioon ottamiseksi tällaisille toimille olisi vahvistettava erilliset rahoitusosuustasot. SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuille syrjäisimmille alueille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 229/2013  (1a) 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille pienille Egeanmeren saarille olisi vahvistettava maaseuturahaston korkeampi rahoitusosuustaso kehitystasosta, syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvien erityisrajoitteiden lieventämiseksi.

(49 a)

Maaseuturahaston tuen kohdealueiden jaottelemiseksi unionin tasolla olisi vahvistettava objektiiviset perusteet. Alueiden määrittelyn olisi tämän vuoksi perustuttava unionin tasolla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003  (1a) mukaiseen yhteiseen alueluokitusjärjestelmään. Riittävän tuen varmistamiseksi olisi käytettävä uusimpia luokituksia ja tietoja, etenkin käsiteltäessä kehityksessä jälkeen jääneitä alueita ja jäsenvaltion sisäisiä alueiden välisiä eroja.

(50)

Maaseuturahastosta ei tulisi tukea investointeja, joista aiheutuu vahinkoa ympäristölle. Sen vuoksi tässä asetuksessa on tarpeen säätää joistakin poissulkemista koskevista säännöistä ja mahdollisuudesta kehittää näitä takeita edelleen delegoiduissa säädöksissä. Maaseuturahastosta ei varsinkaan tulisi rahoittaa kasteluun tehtäviä investointeja, joilla ei edistetä vesimuodostumien hyvän tilan saavuttamista tai säilyttämistä, eikä metsitykseen tehtäviä investointeja, jotka eivät ole ilmasto- ja ympäristötavoitteiden ja kestävän metsänhoidon periaatteiden mukaisia .

(50)

Maaseuturahastosta tulisi tukea ensisijaisesti taloudellisia ja ympäristöhyötyjä luovia investointeja, mutta ei investointeja, joista aiheutuu vahinkoa ympäristölle tai jotka eivät ole ilmasto- ja ympäristötavoitteiden sekä eläinten hyvinvointia ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden mukaisia. Olisi korostettava investointeja, jotka hyödyttävät sekä taloutta että ympäristöä . Sen vuoksi tässä asetuksessa on tarpeen säätää joistakin yksityiskohtaisemmista poissulkemista koskevista säännöistä ja mahdollisuudesta kehittää näitä takeita edelleen delegoiduissa säädöksissä. Maaseuturahastosta ei varsinkaan tulisi rahoittaa metsitykseen tehtäviä investointeja, jotka eivät ole ilmasto- ja ympäristötavoitteiden ja kestävän metsänhoidon periaatteiden mukaisia . Maaseuturahaston rahoituksella ei saisi myöskään kattaa kasteluun tehtäviä investointeja, joilla ei edistetä vesimuodostumien hyvän tilan saavuttamista tai säilyttämistä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että viranomaiset osallistuvat aktiivisesti metsäpaloekologiaan ja metsäpalojen hallintaan liittyviin metsitys- ja uudelleen metsitystoimiin, ja vahvistettava pehmeiden ennaltaehkäisytoimenpiteiden ja maankäytön hallinnan roolia.

(51 a)

Jotta unioni olisi riippumaton valkuaiskasvien tuonnista, YMP:n tavoitteena on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY  (1a) (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi) mukaisesti edistää biopolttoaineiden tuotannossa hyödynnettävien valkuaiskasvien viljelyssä rinnakkaistuotteena saatavien öljykasvien hyödyntämistä.

(51 b)

Maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta ei pitäisi myöntää tukea viljelijöille, joiden toimintaan kuuluu härkätaisteluhärkien jalostus. Tällainen rahoitus rikkoo selvästi tuotantoeläinten suojelua koskevaa eurooppalaista yleissopimusta.

(52)

Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, YMP:lla edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista unionin toimintapolitiikoissa ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 25 prosentilla EU:n talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita. YMP:n toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista kokonaismäärärahoista odotetaan olevan 40 prosenttia. Asiaan liittyvät toimet yksilöidään ohjelman laadinnan ja täytäntöönpanon aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä.

(52)

Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, YMP:lla edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja ympäristön kannalta haitallisten tukien vaiheittaista poistamista unionin toimintapolitiikoissa ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan vähintään 30 prosentilla EU:n talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita. YMP:n toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista kokonaismäärärahoista olisi oltava vähintään 40 prosenttia. Asiaan liittyvät toimet yksilöidään ohjelman laadinnan ja täytäntöönpanon aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä.

(54)

Unionin lisäarvon kasvattamiseksi, toimivien maatalouden sisämarkkinoiden säilyttämiseksi ja edellä mainittujen yleis- ja erityistavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden ei tulisi tehdä tämän asetuksen mukaisia päätöksiä erillisinä vaan osana suunnitelmallista prosessia, jonka olisi toteuduttava YMP:n strategiasuunnitelmassa. Ylhäältä alaspäin suuntautuvissa unionin säännöissä olisi vahvistettava erityiset YMP:n EU:n laajuiset tavoitteet, tukitoimien päätyypit, suoritusperusteinen kehys ja hallintorakenne. Tehtävänjaon tarkoituksena on varmistaa, että sijoitetut rahoitusvarat ja tulokset vastaavat täysin toisiaan.

(54)

Unionin lisäarvon kasvattamiseksi, toimivien maatalouden sisämarkkinoiden säilyttämiseksi ja edellä mainittujen yleis- ja erityistavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden ei tulisi tehdä tämän asetuksen mukaisia päätöksiä erillisinä vaan osana suunnitelmallista prosessia, jonka olisi toteuduttava YMP:n strategiasuunnitelmassa. Ylhäältä alaspäin suuntautuvissa unionin säännöissä olisi vahvistettava erityiset YMP:n unionin laajuiset tavoitteet, tukitoimien päätyypit, suoritusperusteinen kehys ja hallintorakenne. Tehtävänjaon tarkoituksena on varmistaa, että sijoitetut rahoitusvarat ja tulokset vastaavat täysin toisiaan.

(55)

On aiheellista, että kullakin jäsenvaltiolla on vain yksi YMP:n strategiasuunnitelma. Näin varmistetaan YMP:n strategiasuunnitelmien selkeästi strateginen luonne ja edistetään yhteyksiä unionin muuhun politiikkaan, erityisesti unionin lainsäädännöstä tai kansainvälisistä sopimuksista johtuviin pitkän aikavälin kansallisiin tavoitteisiin, jotka koskevat esimerkiksi ilmastonmuutosta, metsiä, luonnon monimuotoisuutta ja vesivaroja.

(55)

On aiheellista, että kullakin jäsenvaltiolla on vain yksi YMP:n strategiasuunnitelma. Näin varmistetaan YMP:n strategiasuunnitelmien selkeästi strateginen luonne ja edistetään yhteyksiä unionin muuhun politiikkaan, erityisesti unionin lainsäädännöstä tai kansainvälisistä sopimuksista johtuviin pitkän aikavälin kansallisiin tavoitteisiin, jotka koskevat esimerkiksi ilmastonmuutosta, metsiä, luonnon monimuotoisuutta ja vesivaroja. Strategiasuunnitelman olisi tarvittaessa sisällettävä maaseudun kehittämisen alueellistettuja tukitoimia siten, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden hallinnollinen rakenne.

(55 a)

YMP:n strategiasuunnitelmilla on ehdottomasti oltava selkeä, yksinkertainen ja yksiselitteinen kehys, jotta ylisääntelyä voidaan välttää kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti.

(55 b)

Uudessa täytäntöönpanomallissa ei saisi kyseenalaistaa sisämarkkinoiden eheyttä eikä YMP:n historiallisesti eurooppalaista luonnetta, vaan YMP:n olisi säilyttävä aidosti yhteisenä politiikkana, jolla taataan unionin lähestymistapa ja tasapuoliset toimintaedellytykset.

(55 c)

Unionin ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava SEUT-sopimuksen 208 artiklan mukaisesti, että kehitysyhteistyön tavoitteet otetaan huomioon kaikissa YMP:n tukitoimissa ja että niissä kunnioitetaan oikeutta ruokaan sekä oikeutta kehitykseen. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että YMP:n strategiasuunnitelmilla edistetään mahdollisimman paljon kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmassa ja Pariisin sopimuksessa asetettujen tavoitteiden sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista sekä unionin ympäristö- ja ilmastositoumusten sekä Pellolta pöytään -strategian ja biodiversiteettistrategian perusteella laaditun asiaankuuluvan Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymän lainsäädännön noudattamista.

(56)

Jäsenvaltioiden olisi YMP:n strategiasuunnitelmiaan laatiessaan analysoitava erityistilannettaan ja -tarpeitaan, asetettava tavoitteita, jotka liittyvät YMP:n päämäärien saavuttamiseen, ja suunniteltava tukitoimia, jotka mahdollistavat näiden tavoitteiden saavuttamisen, mukautettuina kansalliseen ja erityiseen alueelliseen toimintaympäristöön, mukaan lukien SEUT-sopimuksen 349 artiklan mukaiset syrjäisimmät alueet. Tällaisella prossilla olisi laajennetaan toissijaisuusperiaatteen soveltamista yhteisessä unionin kehyksessä ja varmistettava samalla unionin oikeuden yleisten periaatteiden ja YMP:n tavoitteiden noudattaminen. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa säännöt, jotka koskevat YMP:n strategiasuunnitelmien rakennetta ja sisältöä.

(56)

Jäsenvaltioiden olisi YMP:n strategiasuunnitelmiaan laatiessaan analysoitava erityistilannettaan ja -tarpeitaan, asetettava tavoitteita, jotka ovat realistisia ja liittyvät YMP:n päämäärien saavuttamiseen, ja suunniteltava tukitoimia, jotka mahdollistavat näiden tavoitteiden saavuttamisen, takaavat samalla varmuuden lopullisille tuensaajille ja jotka on mukautettu kansalliseen ja erityiseen alueelliseen toimintaympäristöön, mukaan lukien SEUT-sopimuksen 349 artiklan mukaiset syrjäisimmät alueet. Tällaisella prossilla olisi laajennetaan toissijaisuusperiaatteen soveltamista yhteisessä unionin kehyksessä ja varmistettava samalla unionin oikeuden yleisten periaatteiden ja YMP:n tavoitteiden noudattaminen. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa säännöt, jotka koskevat YMP:n strategiasuunnitelmien rakennetta ja sisältöä. Jotta jäsenvaltiot toimisivat tavoitteiden asettamisessa ja tukitoimien suunnittelussa tarkoituksenmukaisella tavalla ja YMP:n tavoitteita edistettäisiin parhaalla mahdollisella tavalla siten, että samalla taataan politiikan yhdenmukaisuus, YMP:n strategiasuunnitelmien strategioiden laatimiseksi on tarpeen etukäteen analysoida paikallisia olosuhteita ja arvioida tarpeita suhteessa YMP:n tavoitteisiin. YMP:n strategiasuunnitelmia jatkettaessa on tärkeää varmistaa viljelijöiden ja viljelijäorganisaatioiden osallistuminen.

(57)

Jotta jäsenvaltiot toimisivat tavoitteiden asettamisessa ja tukitoimien suunnittelussa tarkoituksenmukaisella tavalla ja YMP:n tavoitteita edistettäisiin parhaalla mahdollisella tavalla, YMP:n strategiasuunnitelmien strategioiden laatimiseksi on tarpeen etukäteen analysoida paikallisia olosuhteita ja arvioida tarpeita suhteessa YMP:n tavoitteisiin.

(57)

Lisäksi on tärkeää, että YMP:n strategiasuunnitelmissa voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon muutokset jäsenvaltioiden oloissa, rakenteissa (sekä sisäisissä että ulkoisissa) ja markkinatilanteissa ja että niitä voidaan ajan myötä muokata ottamaan muutokset huomioon.

(58)

YMP:n strategiasuunnitelmissa olisi pyrittävä varmistamaan johdonmukaisuus YMP:n lukuisten välineiden välillä, sillä strategiasuunnitelman on tarkoitus kattaa suorien tukien muodossa olevat tukitoimityypit, alakohtaiset tukitoimityypit ja maaseudun kehittämisen tukitoimityypit. Niiden olisi myös varmistettava ja osoitettava, missä määrin jäsenvaltioiden tekemät valinnat ovat linjassa ja yhdenmukaiset unionin prioriteettien ja tavoitteiden kanssa. Sen vuoksi on aiheellista, että strategiasuunnitelmiin sisältyy YMP:n erityistavoitteiden ympärille rakennettu tuloskeskeinen tukitoimistrategia, mukaan lukien näihin tavoitteisiin suhteutetut määrälliset tavoitteet. Vuotuisen seurannan mahdollistamiseksi on aiheellista, että nämä tavoitteet perustuvat tulosindikaattoreihin.

(58)

YMP:n strategiasuunnitelmissa olisi pyrittävä varmistamaan johdonmukaisuus YMP:n lukuisten välineiden välillä, sillä strategiasuunnitelman on tarkoitus kattaa suorien tukien muodossa olevat tukitoimityypit, alakohtaiset tukitoimityypit ja maaseudun kehittämisen tukitoimityypit. Niiden olisi myös varmistettava ja osoitettava, missä määrin jäsenvaltioiden tekemät valinnat ovat linjassa ja yhdenmukaiset unionin prioriteettien ja tavoitteiden kanssa. Sen vuoksi on aiheellista, että strategiasuunnitelmiin sisältyy YMP:n erityistavoitteiden ympärille rakennettu tuloskeskeinen tukitoimistrategia, mukaan lukien näihin tavoitteisiin suhteutetut määrälliset tavoitteet. Seurannan mahdollistamiseksi on aiheellista, että nämä tavoitteet perustuvat tulosindikaattoreihin.

(58 a)

Tämän asetuksen 6 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden seuraamista varten olemassa oleva tietämyspohja vaihtelee käytettävissä olevan tiedon määrän ja laadun suhteen huomattavasti. Joidenkin erityistavoitteiden, erityisesti luonnon monimuotoisuuden seurantaa koskevien tavoitteiden, tietämyspohja on tällä hetkellä heikko tai sitä ei ole riittävästi mukautettu esimerkiksi siihen, että voitaisiin kehittää luotettavia vaikutusindikaattoreita, jotka koskevat esimerkiksi pölyttäjiä ja viljelykasvien monimuotoisuutta. Unionille kokonaisuudessaan 6 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden ja liitteessä I vahvistettujen indikaattorien olisi perustuttava kaikkien jäsenvaltioiden yhteisiin tai vertailukelpoisiin tietämyspohjaan ja menetelmiin. Komission olisi määriteltävä osa-alueet, joilla tietämys on puutteellista tai joiden tietämyspohjaa ei ole riittävästi mukautettu YMP:n vaikutusten seurantaa varten. Sen olisi unionin talousarvion kautta vastattava yhteisesti tietämykseen ja seurantaan liittyviin esteisiin, jotka koskevat kaikkia 6 artiklan erityistavoitteita ja indikaattoreita. Sen olisi laadittava tästä asiasta kertomus ja julkaistava havaintonsa.

(59)

Strategiassa olisi myös korostettava YMP:n välineiden keskinäisen täydentävyyden lisäksi myös täydentävyyttä suhteessa unionin muihin toimintapolitiikkoihin. Kaikissa YMP:n strategiasuunnitelmissa olisi tapauksen mukaan otettava erityisesti huomioon ympäristö- ja ilmastoalan lainsäädäntö, ja tähän lainsäädäntöön perustuvia kansallisia suunnitelmia olisi kuvattava osana nykytilanteen analyysia (”SWOT-analyysi”). On aiheellista luetella säädökset, joihin YMP:n strategiasuunnitelmassa on erityisesti viitattava.

(59)

Strategiassa olisi myös korostettava YMP:n välineiden keskinäisen täydentävyyden lisäksi myös täydentävyyttä suhteessa unionin muihin toimintapolitiikkoihin , myös koheesiopolitiikkaan . Kaikissa YMP:n strategiasuunnitelmissa olisi otettava erityisesti huomioon ympäristö- ja ilmastoalan lainsäädäntö, ja kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta koskevia unionin sitoumuksia ja tähän lainsäädäntöön perustuvia kansallisia suunnitelmia olisi kuvattava osana nykytilanteen analyysia (”SWOT-analyysi”). On aiheellista luetella säädökset, joihin YMP:n strategiasuunnitelmassa on erityisesti viitattava.

(59 a)

Koska tulotukijärjestelmällä on merkittävä asema tilojen taloudellisen elinkelpoisuuden takaamisessa, on asianmukaista ottaa huomioon sosiaaliset vaikutukset, joita YMP:lla on työpaikkojen tarjontaan maaseutualueilla. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi strategiasuunnitelmiensa suunnittelussa otettava huomioon myös työllisyysvaikutus, joka yrityksellä on tietyllä alueella. Toimenpiteitä ja toimintaa, joilla luodaan enemmän työllistymismahdollisuuksia, olisi pidettävä ensisijaisina, kun laaditaan ja pannaan täytäntöön asiaankuuluvia toimintapoliittisia työkaluja.

(60)

Koska jäsenvaltioille olisi annettava joustovaraa sen suhteen, siirretäänkö osa YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanosta alueelliselle tasolle kansalliseen kehykseen perustuen , jotta voidaan helpottaa alueiden välistä koordinointia ratkottaessa maanlaajuisia haasteita, on aiheellista, että YMP:n strategiasuunnitelmissa kuvataan kansallisen ja alueellisen tason tukitoimien välistä vuorovaikutusta.

(60)

Koska jäsenvaltioille olisi annettava joustovaraa sen suhteen, siirretäänkö osa YMP:n strategiasuunnitelman suunnittelusta ja täytäntöönpanosta alueelliselle tasolle maaseudun kehittämistä koskevien tukitoimiohjelmien avulla kansallisen kehyksen mukaisesti , jotta voidaan helpottaa alueiden välistä koordinointia ratkottaessa maanlaajuisia haasteita, on aiheellista, että YMP:n strategiasuunnitelmissa kuvataan kansallisen ja alueellisen tason tukitoimien välistä vuorovaikutusta.

(68 a)

Vesi on maataloudessa välttämätön tuotantotekijä. Vesihuollon haasteet ovat näin ollen ensisijaisen tärkeitä ja vesivaroja on hallittava paremmin. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi vesivaroihin, kun yhä intensiivisemmät kuivuuskaudet ja voimakkaat sadekaudet yleistyvät. Veden varastointi syksyllä ja talvella on järkevä ratkaisu. Lisäksi vesialueet edistävät monimuotoisten luontoympäristöjen luomista. Ne pitävät myös maaperän elävänä ja vesistöjen virtaamat riittävinä, mikä on hyväksi vesieliöille.

(69)

YMP:n strategiasuunnitelman hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta vastaa hallintoviranomainen. Sen tehtävät olisi täsmennettävä tässä asetuksessa. Hallintoviranomaisen olisi voitava siirtää osa tehtävistään, mutta sen on tällöinkin vastuussa hallinnon tehokkuudesta ja moitteettomuudesta. Jäsenvaltion olisi varmistettava, että YMP:n strategiasuunnitelman hallinnossa ja täytäntöönpanossa suojataan unionin taloudelliset edut Euroopan parlamentin ja neuvoston [asetuksen (EU, Euratom) X] [uusi varainhoitoasetus] ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) X [uusi horisontaaliasetus] mukaisesti.

(69)

YMP:n strategiasuunnitelman hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta vastaa hallintoviranomainen. Jos maaseudun kehittämispolitiikkaan liittyviä osatekijöitä alueellistetaan, jäsenvaltioiden olisi voitava kuitenkin perustaa alueellisia hallintoviranomaisia. Niiden tehtävät olisi täsmennettävä tässä asetuksessa. Hallintoviranomaisten olisi voitava siirtää osa tehtävistään, mutta niiden on tällöinkin vastuussa hallinnon tehokkuudesta ja moitteettomuudesta. Jäsenvaltion olisi varmistettava, että YMP:n strategiasuunnitelman hallinnossa ja täytäntöönpanossa suojataan unionin taloudelliset edut Euroopan parlamentin ja neuvoston [asetuksen (EU, Euratom) X] [uusi varainhoitoasetus] ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) X [uusi horisontaaliasetus] mukaisesti.

(70)

Yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin periaatteen mukaisesti YMP:n täytäntöönpanossa komissiota avustavat jäsenvaltioiden edustajista muodostetut komiteat. Järjestelmän yksinkertaistamiseksi ja jäsenvaltioiden kantojen yhdenmukaistamiseksi tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten olisi perustettava vain yksi seurantakomitea yhdistämällä maaseudun kehittämiskomitea ja suorien tukien komitea, jotka perustettiin ohjelmakautta 2014–2020 varten. Vastuu jäsenvaltioiden auttamisesta YMP:n strategiasuunnitelmien täytäntöönpanossa jakautuu hallintoviranomaisen ja tämän seurantakomitean kesken. Komission apuna olisi oltava myös yhteisen maatalouspolitiikan komitea tässä asetuksessa vahvistettujen säännösten mukaisesti.

(70)

Yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin periaatteen mukaisesti YMP:n täytäntöönpanossa komissiota avustavat jäsenvaltioiden edustajista muodostetut komiteat. Järjestelmän yksinkertaistamiseksi ja jäsenvaltioiden kantojen yhdenmukaistamiseksi tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten olisi perustettava vain yksi seurantakomitea yhdistämällä maaseudun kehittämiskomitea ja suorien tukien komitea, jotka perustettiin ohjelmakautta 2014–2020 varten. Vastuu jäsenvaltioiden auttamisesta YMP:n strategiasuunnitelmien täytäntöönpanossa jakautuu hallintoviranomaisen ja tämän seurantakomitean kesken. Jos maaseudun kehittämispolitiikkaan liittyviä osatekijöitä alueellistetaan, jäsenvaltioiden olisi voitava kuitenkin perustaa alueellisia seurantakomiteoita. Komission apuna olisi oltava myös yhteisen maatalouspolitiikan komitea tässä asetuksessa vahvistettujen säännösten mukaisesti.

(71)

Maaseuturahastosta olisi tuettava teknisen avun muodossa komission aloitteesta toimia, jotka liittyvät [horisontaaliasetuksen 7 artiklassa] tarkoitettujen tehtävien täyttämiseen. Lisäksi voidaan antaa myös teknistä apua jäsenvaltioiden aloitteesta niiden tehtävien hoitamiseksi, jotka ovat tarpeen YMP:n strategiasuunnitelmaan liittyvän tuen tehokasta hallinnointia ja täytäntöönpanoa varten. Teknisen avun lisääminen jäsenvaltioiden aloitteesta koskee vain Maltaa.

(71)

Maaseuturahastosta olisi tuettava teknisen avun muodossa komission aloitteesta toimia, jotka liittyvät [horisontaaliasetuksen 7 artiklassa] tarkoitettujen tehtävien täyttämiseen. Lisäksi voidaan antaa myös teknistä apua jäsenvaltioiden aloitteesta niiden tehtävien hoitamiseksi, jotka ovat tarpeen YMP:n strategiasuunnitelmaan liittyvän tuen tehokasta hallinnointia ja täytäntöönpanoa varten. Teknisen avun lisääminen jäsenvaltioiden aloitteesta koskee vain Luxemburgia ja Maltaa.

(74)

Täytäntöönpanomallin aikaansaama tuloskeskeisyys edellyttää vahvaa suoritusperusteista kehystä erityisesti siksi, että YMP:n strategiasuunnitelmat osaltaan edistävät muiden jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä hallinnoitujen toimintapolitiikkojen laajoja yleistavoitteita. Suoritusperusteinen toimintapolitiikka edellyttää vuotuisia ja monivuotisia arviointeja, jotka perustuvat valittuihin tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattoreihin, sellaisina kuin ne määritellään tuloksellisuus-, seuranta- ja arviointikehyksessä. Tätä varten olisi valittava rajallinen ja kohdennettu määrä indikaattoreita, jotka kertovat mahdollisimman tarkoin, onko tuetusta toimenpiteestä apua suunniteltujen tavoitteiden saavuttamisessa. Ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin liittyvät tulos- ja tuotosindikaattorit voivat koskea unionin lainsäädäntöön perustuvissa kansallisissa ympäristö- ja ilmastosuunnittelun välineissä vahvistettuja tukitoimia.

(74)

Täytäntöönpanomallin aikaansaama tuloskeskeisyys edellyttää vahvaa suoritusperusteista kehystä erityisesti siksi, että YMP:n strategiasuunnitelmat osaltaan edistävät muiden jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä hallinnoitujen toimintapolitiikkojen laajoja yleistavoitteita. Suoritusperusteinen toimintapolitiikka edellyttää arviointeja, jotka perustuvat valittuihin tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattoreihin, sellaisina kuin ne määritellään tuloksellisuus-, seuranta- ja arviointikehyksessä. Tätä varten olisi valittava rajallinen ja kohdennettu määrä indikaattoreita, jotka kertovat mahdollisimman tarkoin, onko tuetusta toimenpiteestä apua suunniteltujen tavoitteiden saavuttamisessa. Ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin , kuten veden laatuun ja määrään, liittyvien tulos- ja tuotosindikaattorien tulisi koskea unionin lainsäädäntöön perustuvissa kansallisissa ympäristö- ja ilmastosuunnittelun välineissä vahvistettuja tukitoimia.

(75)

Osana tuloksellisuus-, seuranta- ja arviointikehystä jäsenvaltioiden olisi seurattava saavutettua edistystä ja raportoitava siitä komissiolle vuosittain . Komissio ottaa jäsenvaltioiden toimittamat tiedot perustaksi raportoidessaan edistymisestä erityistavoitteiden saavuttamisessa koko ohjelmakauden ajan käyttäen tähän tarkoitukseen joukkoa keskeisiä indikaattoreita.

(75)

Osana tuloksellisuus-, seuranta- ja arviointikehystä jäsenvaltioiden olisi seurattava saavutettua edistystä ja raportoitava siitä. Komissio ottaa jäsenvaltioiden toimittamat tiedot perustaksi raportoidessaan edistymisestä erityistavoitteiden saavuttamisessa koko ohjelmakauden ajan käyttäen tähän tarkoitukseen joukkoa keskeisiä indikaattoreita.

(76)

Käytössä olisi oltava mekanismit, joilla suojataan unionin taloudelliset edut, jos YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpano poikkeaa tavoitteista merkittävästi. Jäsenvaltioita voidaan näin ollen pyytää toimittamaan toimintasuunnitelmia, jos tulokset ovat perusteettomasti kovin epätyydyttäviä. Tämä voi johtaa maksujen keskeyttämiseen ja lopulta, jos suunniteltuja tuloksia ei saavuteta, unionin myöntämän tuen alentamiseen. Lisäksi osana suoritukseen perustuvaa kannustinmekanismia otetaan käyttöön yleinen suorituspalkkio hyvän ympäristö- ja ilmastotehokkuuden edistämiseksi.

(76)

Käytössä olisi oltava mekanismit, joilla suojataan unionin taloudelliset edut, jos YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpano poikkeaa tavoitteista merkittävästi. Jäsenvaltioita voidaan näin ollen pyytää toimittamaan toimintasuunnitelmia, jos tulokset ovat perusteettomasti kovin epätyydyttäviä. Tämä voi johtaa maksujen keskeyttämiseen ja lopulta, jos suunniteltuja tuloksia ei saavuteta, unionin myöntämän tuen alentamiseen.

(78 a)

Edellä 106 artiklassa kuvattu arviointi olisi tehtävä Pellolta pöytään -strategian ja biologista monimuotoisuutta koskevan strategian määrällisten tavoitteiden perusteella.

(80 a)

Unionin ulkopuolisten maiden kanssa allekirjoitetuissa maatalousalaa koskevissa kauppasopimuksissa olisi oltava mekanismeja ja suojalausekkeita, joilla taataan tasapuoliset toimintaedellytykset unionin ja muiden viljelijöiden välillä sekä suojellaan kuluttajia.

(81)

Tässä asetuksessa vahvistettujen säännösten soveltamiseksi kerättyjä henkilötietoja olisi käsiteltävä tavalla, joka sopii yhteen näiden tarkoitusten kanssa. Tiedot olisi myös tehtävä nimettömiksi ja käsiteltävä koottuina seuranta- ja arviointitarkoituksia varten, ja ne olisi suojattava yksilöiden suojelua henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaata liikkuvuutta koskevan unionin oikeuden, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45 / 2001  (19) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2016/679 (20) mukaisesti. Rekisteröidyille olisi ilmoitettava tällaisesta henkilötietojen käsittelystä ja heidän tietosuojaa koskevista oikeuksistaan.

(81)

Tässä asetuksessa vahvistettujen säännösten soveltamiseksi kerättyjä henkilötietoja olisi käsiteltävä tavalla, joka sopii yhteen näiden tarkoitusten kanssa. Tiedot olisi myös tehtävä nimettömiksi ja käsiteltävä koottuina seuranta- ja arviointitarkoituksia varten, ja ne olisi suojattava yksilöiden suojelua henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaata liikkuvuutta koskevan unionin oikeuden, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018 / 1725  (19) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (20) mukaisesti. Rekisteröidyille olisi ilmoitettava tällaisesta henkilötietojen käsittelystä ja heidän tietosuojaa koskevista oikeuksistaan.

(83)

Oikeusvarmuuden takaamiseksi, viljelijöiden oikeuksien suojaamiseksi ja suorien tukien muodossa olevien tukitoimityyppien sujuvan, johdonmukaisen ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä seuraavien osalta: säännöt, joilla asetetaan tukien myöntämisen edellytykseksi tiettyjen hamppulajikkeiden varmennettujen siementen käyttö sekä menettely hamppulajikkeiden määrittämiseksi ja tetrahydrokannabinolipitoisuuden tarkastamiseksi; säännöt, jotka koskevat hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa ja tiettyjä asiaan liittyviä osatekijöitä tukikelpoisuutta koskevien vaatimusten osalta ; säännöt, jotka koskevat tukioikeuksien aktivoinnista tehtävän ilmoituksen sisältöä ja aktivointiin liittyviä vaatimuksia; ekojärjestelmiä koskevat täydentävät säännöt; toimenpiteet sen välttämiseksi, että tuotantosidonnaisen tulotuen saajat kärsivät markkinoiden rakenteellisesta epätasapainosta jollakin alalla, mukaan lukien päätös siitä, että tällaista tukea voidaan maksaa vuoteen 2027 saakka niiden tuotantoyksiköiden perusteella, joita varten tuki myönnettiin aikaisemman viitejakson aikana; säännöt ja edellytykset, jotka koskevat maan ja lajikkeiden hyväksymistä puuvillan lajikohtaista tukea varten, ja säännöt, jotka koskevat kyseisen tuen myöntämisedellytyksiä.

(83)

Oikeusvarmuuden takaamiseksi, viljelijöiden oikeuksien suojaamiseksi ja suorien tukien muodossa olevien tukitoimityyppien sujuvan, johdonmukaisen ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä seuraavien osalta: säännöt, joilla asetetaan tukien myöntämisen edellytykseksi tiettyjen hamppulajikkeiden varmennettujen siementen käyttö sekä menettely hamppulajikkeiden määrittämiseksi ja tetrahydrokannabinolipitoisuuden tarkastamiseksi; säännöt, jotka koskevat hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa ja tiettyjä asiaan liittyviä osatekijöitä tukikelpoisuutta koskevien vaatimusten osalta, perusteiden vahvistaminen vastaavien toimenpiteiden määrittämistä varten ja asianmukaiset kansallisiin tai alueellisiin sertifiointijärjestelmiin sovellettavat vaatimukset ; luettelon laatiminen esimerkeistä, jotka koskevat ilmaston ja ympäristön sekä eläinten hyvinvoinnin kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä; toimenpiteet sen välttämiseksi, että tuotantosidonnaisen tulotuen saajat kärsivät markkinoiden rakenteellisesta epätasapainosta jollakin alalla, mukaan lukien päätös siitä, että tällaista tukea voidaan maksaa vuoteen 2027 saakka niiden tuotantoyksiköiden perusteella, joita varten tuki myönnettiin aikaisemman viitejakson aikana; säännöt ja edellytykset, jotka koskevat maan ja lajikkeiden hyväksymistä puuvillan lajikohtaista tukea varten, ja säännöt, jotka koskevat kyseisen tuen myöntämisedellytyksiä.

(84)

Sen varmistamiseksi, että alakohtaisilla tukitoimityypeillä edistetään YMP:n tavoitteiden saavuttamista ja lujitetaan synergioita YMP:n muiden välineiden kanssa, ja jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla ja vältetään eriarvoinen tai epäreilu kilpailu, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä seuraavien osalta: toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksymisperusteet ja säännöt sellaista tilannetta varten, jossa hyväksytty toimialakohtainen organisaatio ei täytä kyseisiä perusteita eikä tuottajien velvollisuuksia; säännöt, jotka koskevat alakohtaisten tukitoimityyppien moitteetonta toimintaa, unionin taloudellisen avun laskentaperustetta, mukaan lukien viitejaksot ja kaupan pidetyn tuotannon arvon laskenta, sekä markkinoiltapoistoon myönnettävän unionin taloudellinen avun enimmäismäärää; säännöt, jotka koskevat viinitarhojen uudelleenistuttamisesta aiheutuvien menojen enimmäismäärän vahvistamista; säännöt, joiden nojalla tuottajien on poistettava markkinoilta viiniyttämisen sivutuotteet; säännöt, jotka koskevat ylimääräisen hallintotaakan välttämiseksi kyseiseen velvollisuuteen myönnettäviä poikkeuksia, ja säännöt, jotka koskevat tislaajien vapaaehtoista sertifiointia . Jotta voidaan varmistaa unionin varojen tehokas ja vaikuttava käyttö mehiläishoitoalaa koskevissa tukitoimissa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat ilmoitusvelvollisuuteen liittyviä lisävaatimuksia sekä unionin vähimmäisrahoitusosuuden vahvistamista näiden tukitoimityyppien täytäntöönpanosta aiheutuviin menoihin.

(84)

Sen varmistamiseksi, että alakohtaisilla tukitoimityypeillä edistetään YMP:n tavoitteiden saavuttamista ja lujitetaan synergioita YMP:n muiden välineiden kanssa, ja jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla ja vältetään eriarvoinen tai epäreilu kilpailu, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä seuraavien osalta: toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksymisperusteet ja säännöt sellaista tilannetta varten, jossa hyväksytty toimialakohtainen organisaatio ei täytä kyseisiä perusteita eikä tuottajien velvollisuuksia; säännöt, jotka koskevat alakohtaisten tukitoimityyppien moitteetonta toimintaa, unionin taloudellisen avun laskentaperustetta, mukaan lukien viitejaksot ja kaupan pidetyn tuotannon arvon laskenta, sekä markkinoiltapoistoon myönnettävän unionin taloudellinen avun enimmäismäärää; säännöt, jotka koskevat viinitarhojen uudelleenistuttamisesta aiheutuvien menojen enimmäismäärän vahvistamista; säännöt, joiden nojalla tuottajien on poistettava markkinoilta viiniyttämisen sivutuotteet; säännöt, jotka koskevat ylimääräisen hallintotaakan välttämiseksi kyseiseen velvollisuuteen myönnettäviä poikkeuksia; säännöt, jotka koskevat tislaajien vapaaehtoista sertifiointia , ja säännöt, jotka liittyvät tuloksellisuus-, seuranta- ja arviointikehykseen. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat ehdollisuutta koskeviin sääntöihin sovellettavia väliaikaisia poikkeuksia erittäin vaikeissa olosuhteissa, kuten katastrofaalisissa tapahtumissa tai epidemioissa. Komissiolla olisi myös oltava valtuudet määrittää vastaavat käytännöt maatalouden ja ympäristökäytäntöjen osalta sekä kansalliset tai alueelliset ympäristösertifiointijärjestelmät . Jotta voidaan varmistaa unionin varojen tehokas ja vaikuttava käyttö mehiläishoitoalaa koskevissa tukitoimissa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat ilmoitusvelvollisuuteen liittyviä lisävaatimuksia sekä unionin vähimmäisrahoitusosuuden vahvistamista näiden tukitoimityyppien täytäntöönpanosta aiheutuviin menoihin. YMP:n strategiasuunnitelmien laatimiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan käytännesäännöt jäsenvaltioiden ja toimivaltaisten alue- ja paikallisviranomaisten sekä muiden kumppanien välisen kumppanuuden järjestämistä varten.

(85)

Oikeusvarmuuden takaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että maaseudun kehittämisen tukitoimilla saavutetaan asetetut tavoitteet, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat hoitositoumuksiin, investointeihin ja yhteistyöhön maksettavaa tukea .

(85)

Oikeusvarmuuden takaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että maaseudun kehittämisen tukitoimilla saavutetaan asetetut tavoitteet, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat maaseudun kehittämisen tietyntyyppisten tukitoimien vähimmäis- ja enimmäismäärien täydentämistä .

(86)

Jotta joitakin tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia voidaan muuttaa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia suorien tukien muodossa oleviin tukitoimityyppeihin sekä YMP:n strategiasuunnitelman sisältöön liittyviä sääntöjä .

(86)

Jotta joitakin tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia voidaan muuttaa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia suorien tukien muodossa oleviin tukitoimityyppeihin.

(87)

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi ja välttää viljelijöiden välinen epäreilu kilpailu ja syrjintä, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa seuraavien osalta: viitealojen vahvistaminen öljykasvien tukea varten; säännöt, jotka koskevat maan ja lajikkeiden hyväksymistä puuvillan lajikohtaista tukea varten ja asiaan liittyviä ilmoituksia; alennuksen laskenta, jos puuvillan tukikelpoinen viljelyala ylittää perusalan; unionin taloudellinen apu viininvalmistuksen sivutuotteiden tislaukseen; maaseudun kehittämisen tukitoimityyppeihin maksettavan unionin tuen kokonaismäärän jäsenvaltiokohtainen vuosijakauma; säännöt, jotka koskevat YMP:n strategiasuunnitelmiin sisällytettävien osien esittämistä ; säännöt, jotka koskevat YMP:n strategiasuunnitelmien hyväksymiseen sekä suunnitelmien muutospyyntöjen esittämiseen ja hyväksymiseen liittyvää menettelyä ja määräaikoja; YMP:n strategiasuunnitelmien tarjoamiin mahdollisuuksiin liittyvien tiedotus- ja julkistamisvaatimusten yhdenmukaiset soveltamisedellytykset; säännöt, jotka liittyvät tuloksellisuus-, seuranta- ja arviointikehykseen; säännöt, jotka liittyvät vuotuisten tuloksellisuuskertomusten sisällön esittämiseen; säännöt, jotka koskevat komission suorittamaa tuloksellisuusarviointia varten jäsenvaltioiden toimittamia tietoja; säännöt, jotka koskevat tiedontarpeita ja mahdollisia tietolähteiden välisiä synergioita; sekä järjestelyt, joilla varmistetaan yhdenmukainen lähestymistapa suorituspalkkion jakamiseen jäsenvaltioille. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (22) mukaisesti.

(87)

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi ja välttää viljelijöiden välinen epäreilu kilpailu ja syrjintä, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa seuraavien osalta: viitealojen vahvistaminen öljykasvien tukea varten; säännöt, jotka koskevat maan ja lajikkeiden hyväksymistä puuvillan lajikohtaista tukea varten ja asiaan liittyviä ilmoituksia; alennuksen laskenta, jos puuvillan tukikelpoinen viljelyala ylittää perusalan; unionin taloudellinen apu viininvalmistuksen sivutuotteiden tislaukseen; maaseudun kehittämisen tukitoimityyppeihin maksettavan unionin tuen kokonaismäärän jäsenvaltiokohtainen vuosijakauma; YMP:n strategiasuunnitelmien vakiomuoto ; säännöt, jotka koskevat YMP:n strategiasuunnitelmien hyväksymiseen sekä suunnitelmien muutospyyntöjen esittämiseen ja hyväksymiseen liittyvää menettelyä ja määräaikoja; YMP:n strategiasuunnitelmien tarjoamiin mahdollisuuksiin liittyvien tiedotus- ja julkistamisvaatimusten yhdenmukaiset soveltamisedellytykset; säännöt, jotka liittyvät vuotuisten tuloksellisuuskertomusten sisällön esittämiseen; Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (22) mukaisesti.

(92 a)

Unionin saarialueilla on erityisiä vaikeuksia maataloustoiminnan harjoittamisessa ja maaseutualueiden kehittämisessä. On tarpeellista arvioida YMP:n vaikutusta näillä alueilla ja tutkia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 229/2013 säädettyjen toimenpiteiden ulottamista koskemaan kaikkia unionin saarialueita.

(93)

Jotta voidaan varmistaa oikeusvarmuus ja jatkuvuus, Kroatiaa koskevia erityissäännöksiä suorien tukien ja täydentävien kansallisten suorien tukien asteittaisesta käyttöönotosta siirtymäkauden järjestelmän puitteissa olisi edelleen sovellettava 1 päivään tammikuuta 2021 asti ,

(93)

Jotta voidaan varmistaa oikeusvarmuus ja jatkuvuus, Kroatiaa koskevia erityissäännöksiä suorien tukien ja täydentävien kansallisten suorien tukien asteittaisesta käyttöönotosta siirtymäkauden järjestelmän puitteissa olisi edelleen sovellettava . Kroatia on vuonna 2022 oikeutettu liittymissopimuksen mukaiseen määrään, joka sisältää ylimääräisen määrärahan Kroatian kansallista miinanraivaukseen liittyvää varantoa varten , ja tämä oikeus pitäisi sisällyttää kansallisen määrärahan laskentaan vuodeksi 2022,

b)

tukitoimityypit ja yhteiset vaatimukset, jotta jäsenvaltiot voivat pyrkiä näihin tavoitteisiin, sekä asiaan liittyvät rahoitusjärjestelyt;

b)

tukitoimityypit ja yhteiset vaatimukset, jotta jäsenvaltiot voivat pyrkiä näihin tavoitteisiin, varmistamalla tasapuoliset toimintaedellytykset, sekä asiaan liittyvät rahoitusjärjestelyt;

c)

YMP:n strategiasuunnitelmat, jotka jäsenvaltioiden tulee laatia ja joissa vahvistetaan tavoitteet, määritellään tukitoimet ja jaetaan varat erityistavoitteiden ja tunnistettujen tarpeiden mukaisesti;

c)

YMP:n strategiasuunnitelmat, jotka jäsenvaltioiden tulee laatia tarvittaessa yhteistyössä alueidensa kanssa ja joissa vahvistetaan tavoitteet, määritellään tukitoimet ja jaetaan varat erityistavoitteiden ja tunnistettujen tarpeiden ja unionin sisämarkkinoiden mukaisesti;

a)

”viljelijällä” sellaista luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmää riippumatta siitä, millainen ryhmän ja sen jäsenten oikeudellinen asema on kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jonka tila sijaitsee perussopimusten alueellisella soveltamisalalla, siten kuin se määritellään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 52 artiklassa yhdessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 349 ja 355 artiklan kanssa, ja joka harjoittaa jäsenvaltion määrittelemää maataloustoimintaa ;

a)

”viljelijällä” sellaista luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmää riippumatta siitä, millainen ryhmän ja sen jäsenten oikeudellinen asema on kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jonka tila sijaitsee perussopimusten alueellisella soveltamisalalla, siten kuin se määritellään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 52 artiklassa yhdessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 349 ja 355 artiklan kanssa, ja joka harjoittaa maataloustoimintaa jäsenvaltion määrittelemän hyvän ammattikäytännön mukaisesti ;

b a)

”julkisilla hyödykkeillä” hyödykkeitä tai palveluja, joista ei saada korvausta markkinoilta ja joista saadaan ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä tuloksia, jotka ylittävät ympäristöä, ilmastoa ja eläinten hyvinvointia koskevan lainsäädännön vaatimukset;

b b)

”eurooppalaisilla julkisilla hyödykkeillä” julkisia hyödykkeitä tai palveluja, joita voidaan tarjota tehokkaasti vain unionin tasolla siten, että toteutetaan tukitoimia, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden välinen koordinointi ja tasapuoliset toimintaedellytykset unionin maatalousmarkkinoilla. Eurooppalaisia julkisia hyödykkeitä ovat erityisesti vesien suojelu, luonnon monimuotoisuuden suojelu, maaperän hedelmällisyyden suojelu, pölyttäjien suojelu ja eläinten hyvinvointi;

e)

”keskinäisellä rahastolla” jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti hyväksymää järjestelmää, jossa siihen kuuluvat viljelijät voivat vakuuttaa itsensä ja jossa maksetaan korvauksia taloudellisia tappioita kärsineille jäsenviljelijöille ;

e)

”keskinäisellä rahastolla” jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti hyväksymää järjestelmää, jossa siihen kuuluvat viljelijät voivat suojautua riskeiltä ja saada korvauksia taloudellisista tappioista tai tulojen vähenemisestä ;

i)

hanketta, sopimusta, toimintaa tai hankeryhmää, joka on valittu kyseisten ohjelmien perusteella;

i)

hanketta, sopimusta, toimintaa tai hankeryhmää, joka on valittu kyseisen strategiasuunnitelman perusteella;

ii)

kun kyseessä ovat rahoitusvälineet, ohjelman rahoitusosuutta rahoitusvälineeseen ja kyseisestä rahoitusvälineestä tämän jälkeen lopullisille vastaanottajille myönnettyä rahoitustukea;

ii)

kun kyseessä ovat rahoitusvälineet, strategiasuunnitelman rahoitusosuutta rahoitusvälineeseen ja kyseisestä rahoitusvälineestä tämän jälkeen lopullisille vastaanottajille myönnettyä rahoitustukea;

i)

julkis- tai yksityisoikeudellista elintä, yhteisöä, riippumatta siitä, onko se oikeushenkilö, tai luonnollista henkilöä , joka on vastuussa toimien käynnistämisestä tai joka on vastuussa niin toimien käynnistämisestä kuin täytäntöönpanosta;

i)

julkis- tai yksityisoikeudellista elintä, yhteisöä, riippumatta siitä, onko se oikeushenkilö, luonnollista henkilöä tai luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmää , joka on vastuussa toimien käynnistämisestä tai joka on vastuussa niin toimien käynnistämisestä kuin täytäntöönpanosta;

ii)

kun kyseessä on valtiontukijärjestelmä, elintä , joka saa tuen;

ii)

kun kyseessä on valtiontukijärjestelmä, yhteisöä , joka saa tuen;

i)

”tavoitteilla” ennalta sovittuja arvoja, jotka on saavutettava kauden lopussa tiettyyn erityistavoitteeseen sisältyvien tulosindikaattoreiden osalta;

i)

”tavoitteilla” ennalta sovittuja arvoja, jotka on saavutettava YMP:n strategiasuunnitelman kauden loppuun mennessä tiettyyn erityistavoitteeseen sisältyvien tulosindikaattoreiden osalta;

j)

”välitavoitteilla” ennalta sovittuja arvoja, jotka on saavutettava tietyllä hetkellä strategiasuunnitelmakauden aikana tiettyyn erityistavoitteeseen sisältyvien indikaattoreiden osalta.

j)

”välitavoitteilla” ennalta sovittuja arvoja, jotka jäsenvaltioiden on saavutettava tietyllä hetkellä YMP:n strategiasuunnitelmakauden aikana , jotta voidaan varmistaa oikea-aikainen edistyminen tiettyyn erityistavoitteeseen sisältyvien tulosindikaattoreiden osalta.

a)

”maataloustoiminta” on määriteltävä siten, että se sisältää paitsi SEUT-sopimuksen liitteessä I lueteltujen maataloustuotteiden tuottamisen, mukaan lukien puuvilla ja lyhytkiertoinen energiapuu, myös maatalousmaan säilyttämisen sellaisessa kunnossa, että se soveltuu laitumeksi tai viljelyyn ilman, että sitä olisi valmisteltava muutoin kuin tavanomaisilla maatalousmenetelmillä ja -koneilla;

a)

”maataloustoiminta” on määriteltävä siten, että se sisältää paitsi SEUT-sopimuksen liitteessä I lueteltujen maataloustuotteiden tuottamisen, mukaan lukien puuvilla ja lyhytkiertoinen energiapuu ja kosteikkoalueen viljely , myös maatalousmaan säilyttämisen sellaisessa kunnossa, että se soveltuu laitumeksi tai viljelyyn ilman, että sitä olisi valmisteltava muutoin kuin tavanomaisilla maatalousmenetelmillä ja -koneilla myös peltometsäviljelyssä ;

b)

”maatalousmaa” on määriteltävä siten, että se koostuu peltoalasta, pysyvistä viljelykasveista ja pysyvästä nurmesta . Jäsenvaltioiden on määriteltävä ilmaisut ”peltoala”, ”pysyvät viljelykasvit” ja ”pysyvä nurmi” seuraavan kehyksen sisällä:

b)

”maatalousmaa” on määriteltävä siten, että se koostuu peltoalasta, pysyvistä viljelykasveista , pysyvästä nurmesta ja peltometsäviljelyjärjestelmistä. Maisemapiirteitä pidetään maatalousmaan osatekijöinä . Jäsenvaltioiden on määriteltävä ilmaisut ”peltoala”, ”pysyvät viljelykasvit”, ”pysyvä nurmi” ja ”peltometsäviljelyjärjestelmä” seuraavan kehyksen sisällä:

i)

”peltoala” on kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata tai viljelyyn käytettävissä olevaa kesantomaata, mukaan lukien neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 (28) 22, 23 ja 24 artiklan, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (29) 39 artiklan, asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artiklan tai tämän asetuksen 65 artiklan mukaisesti kesannoidut alat;

i)

”peltoala” on kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata tai viljelyyn käytettävissä olevaa kesantomaata, ja se voi sisältää yhdistelmän viljelykasveja ja puita ja/tai pensaita ja muodostaa näin peltometsäviljelyjärjestelmän, mukaan lukien neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 (28) 22, 23 ja 24 artiklan, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/200529  (29) 39 artiklan, asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artiklan tai tämän asetuksen 65 artiklan mukaisesti kesannoidut alat;

ii)

”pysyvät viljelykasvit” ovat viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, jotka ovat muita kuin pysyvää nurmea ja pysyvää laidunta, joihin maata käytetään viiden vuoden ajan tai pidempään ja joista saadaan toistuvia satoja, mukaan lukien taimitarhat ja lyhytkiertoinen energiapuu;

ii)

”pysyvät viljelykasvit” ovat viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, jotka ovat muita kuin pysyvää nurmea ja pysyvää laidunta, joihin maata käytetään viiden vuoden ajan tai pidempään ja joista saadaan toistuvia satoja, mukaan lukien taimitarhat – jäsenvaltioiden harkinnan mukaan muovitetuissa kasvatusastioissa kasvavat kasvit mukaan lukien – ja lyhytkiertoinen energiapuu;

iii)

”pysyvä nurmi ja pysyvä laidun” (joita yhdessä kutsutaan ”pysyväksi nurmeksi”) ovat maata, joka ei kuulu tilan viljelykiertoon vähintään viiteen vuoteen ja jota käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen joko luonnollisesti (itseuudistuva) tai viljelemällä (kylvämällä). Siihen voi sisältyä muitakin lajeja, kuten pensaita ja/tai puita, jotka voivat olla laidunnettavia tai tuottaa rehua;

iii)

”pysyvä nurmi ja pysyvä laidun” (joita yhdessä kutsutaan ”pysyväksi nurmeksi”) tarkoittavat maata, jota käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen joko luonnollisesti (itseuudistuva) tai viljelemällä (kylvämällä) ja joka ei ole kuulunut tilan viljelykiertoon vähintään viiteen vuoteen ja, jos jäsenvaltio niin päättää, jota ei ole kynnetty vähintään viiteen vuoteen; se voi sisältää muitakin lajeja, kuten pensaita ja/tai puita ja, jos jäsenvaltio niin päättää , muita lajeja, kuten pensaita ja/ tai puita, joista voidaan tuottaa eläinten rehua , edellyttäen, että heinäkasvit ja muut nurmirehukasvit ovat enemmistönä. Jos jäsenvaltio niin päättää, viljelykierroksi voidaan myös katsoa tuoreen nurmirehun lajikkeen vaihtaminen, mikäli kylvettäessä käytetään erilaista lajikkeiden seosta kuin edellisellä kylvökerralla.

iii a)

”peltometsäviljelyjärjestelmä” tarkoittaa maankäyttöjärjestelmää, jossa kasvatetaan puita ja viljellään maata samalla maa-alueella;

iii b)

”lyhytikäinen nurmi” on määriteltävä heinäkasveiksi tai ruohomaisiksi lajeiksi, joita on viljelty peltoalalla alle viiden vuoden ajan yhtäjaksoisesti tai yli viisi vuotta, jos peltoaluetta kynnetään ja kylvetään uudelleen;

c)

suorien tukien muodossa olevissa tukitoimissa ”tukikelpoinen hehtaari” on määriteltävä niin, että se sisältää tilan maatalousmaan,

c)

suorien tukien muodossa olevissa tukitoimissa ”tukikelpoinen hehtaari” on määriteltävä niin, että se sisältää tilan maatalousmaan, mukaan lukien liikuteltavat tai kiinteät tilapäiset tekniset laitteet, erityisesti tilan sisäiset tiet ja juottolaitteet , sekä pyöräpaalit ja kosteikkoviljelyssä käytettävät kosteikkoalueet,

i)

jota käytetään maataloustoimintaan sinä vuonna, jolle haetaan tukea, tai jos aluetta käytetään myös muuhun kuin maataloustoimintaan, sitä käytetään pääasiassa maataloustoimintaan ja se on viljelijän käytössä. Asianmukaisesti perustelluista ympäristösyistä tukikelpoisiin hehtaareihin voidaan sisällyttää myös tietyt alat, joita käytetään maataloustoimintaan ainoastaan joka toinen vuosi;

i)

jota käytetään maataloustoimintaan sinä vuonna, jolle haetaan tukea, tai jos aluetta käytetään myös muuhun kuin maataloustoimintaan, sitä käytetään pääasiassa maataloustoimintaan ja se on viljelijän käytössä. Asianmukaisesti perustelluista ympäristöön, biologiseen monimuotoisuuteen ja ilmastoon liittyvistä syistä tukikelpoisiin hehtaareihin voidaan sisällyttää myös tietyt alat, joita käytetään maataloustoimintaan ainoastaan joka kolmas vuosi;

i a)

joka voi jäsenvaltion niin päättäessä sisältää maisemapiirteitä ja osatekijöitä, mukaan lukien puiden, pensaiden, metsäsaarekkeiden ja kosteikkojen kaltaiset biotoopit, edellyttäen, että niiden osuus on enintään kolmasosa kunkin viljelylohkon pinta-alasta asetuksen EU …/… [horisontaaliasetus] 63 artiklan 4 kohdassa määritellyllä tavalla;

ii)

joka on antanut oikeuden tämän asetuksen III osaston II luvun 2 jakson 2 alajakson tai asetuksen (EU) N:o 1307/2013 III osastossa säädetyn perustukijärjestelmän tai yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän mukaisiin maksuihin ja joka

ii)

minkä tahansa tilan alueen, joka on antanut oikeuden tämän asetuksen III osaston II luvun 2 jakson 2 alajakson tai asetuksen (EU) N:o 1307/2013 III osastossa säädetyn perustukijärjestelmän tai yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän mukaisiin maksuihin ja joka

d)

”tosiasiallinen viljelijä” on määriteltävä tavalla, jolla varmistetaan, että tulotukea ei myönnetä niille viljelijöille, joiden maataloustoiminta on vain vähäinen osa heidän koko taloudellista toimintaansa tai joiden pääasiallinen liiketoiminta ei ole maatalouden harjoittaminen , tämän kuitenkaan estämättä tuen myöntämistä useampaa toimintaa harjoittaville viljelijöille. Määritelmän avulla on pystyttävä määrittämään , ketkä viljelijät eivät ole tosiasiallisia viljelijöitä , käyttäen perusteena esimerkiksi tuloharkintaa, tilan työvoimapanoksia , yrityksen toimialaa ja/ tai rekistereissä oloa ;

d)

”aktiiviviljelijä” on määriteltävä sellaisella tavalla, jolla varmistetaan, että tulotukea myönnetään vain luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille tai luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmille, jotka harjoittavat vähintään vähimmäistason maataloustoimintaa ja jotka tuottavat julkishyödykkeitä YMP:n strategiasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti , tämän kuitenkaan estämättä tuen myöntämistä useampaa toimintaa harjoittaville viljelijöille , erityisesti osa-aikaisille viljelijöille, osittaisille kotitarveviljelijöille ja luonnonarvoltaan merkittävälle maataloudelle . Määritelmässä on joka tapauksessa säilytettävä unionin perhetilamalli, jossa tilat voivat olla yksittäisiä tai yhteenliittymiin kuuluvia, eikä niiden koolla ole merkitystä, ja määritelmässä voidaan ottaa huomioon tarvittaessa SEUT-sopimuksen 349 artiklassa määriteltyjen alueiden erityispiirteet.

Määritelmän avulla varmistetaan, että tukia ei myönnetä sellaiselle luonnolliselle tai oikeushenkilölle taikka luonnollisten tai oikeushenkilöiden ryhmälle, joka hallinnoi lentoasemia, rautatieyhtiöitä, vesiyhtiöitä, kiinteistöyhtiöitä, pysyviä urheilukenttiä tai vapaa-ajan alueita. Jäsenvaltio voi päättää lisätä tähän luetteloon muita samankaltaisia muuta kuin maataloustoimintaa harjoittavia yrityksiä tai muuta kuin maataloustoimintaa tai peruuttaa tällaiset lisäykset ja voi jättää tämän määritelmän ulkopuolelle maataloustuotteiden laajamittaista jalostusta harjoittavat henkilöt tai yritykset lukuun ottamatta tällaista jalostustoimintaa harjoittavia viljelijöiden ryhmiä.

e)

”nuori viljelijä” on määriteltävä siten, että määritelmä sisältää

e)

”nuori viljelijä” on määriteltävä siten, että määritelmä sisältää ikärajan, joka on enintään 40 vuotta ja

i)

yläikärajan, joka saa olla enintään 40 vuotta;

iii)

tarvittavan koulutuksen ja/tai taidot.

iii)

asianmukaisen koulutuksen ja/tai taidot.

e a)

”uusi viljelijä” on määriteltävä siten, että määritelmä sisältää

a)

edistetään älykästä , kestävää ja monipuolista maatalousalaa, jolla varmistetaan elintarviketurva;

a)

edistetään nykyaikaista, kilpailukykyistä , kestävää ja monipuolista maatalousalaa, jolla varmistetaan pitkän aikavälin elintarviketurva ja turvataan samalla perhetilojen malli ;

b)

tuetaan ympäristönhoitoa ja ilmastotoimia ja edistetään unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteita ;

b)

tuetaan ja parannetaan ympäristönsuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastoa koskevia toimia ja saavutetaan unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteet ;

c)

lujitetaan maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta.

c)

lujitetaan maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta , jotta voidaan edistää työpaikkojen luomista ja säilyttämistä takaamalla viljelijöiden riittävät tulot, pyrkimällä saavuttamaan koko maatalousväestön kohtuullinen elintaso ja torjumalla maaseudun väestökatoa keskittyen erityisesti harvemmin asuttuihin ja vähemmän kehittyneisiin alueisiin ja tasapainoiseen alueelliseen kehitykseen .

a)

annetaan tukea riittävien maataloustulojen ja maatilojen selviytymiskyvyn varmistamiseksi koko unionin alueella, jotta saataisiin parannettua elintarviketurvaa;

a)

varmistetaan riittävät maataloustulot ja maatalousalan selviytymiskyky koko unionin alueella, jotta saataisiin parannettua pitkän aikavälin elintarviketurvaa ja maatalouden monimuotoisuutta sekä voitaisiin tarjota turvallisia ja korkealaatuisia kohtuuhintaisia elintarvikkeita viljelijöiden lukumäärän vähenemisen kääntämiseksi ja unionin maataloustuotannon taloudellisen kestävyyden turvaamiseksi ;

b)

parannetaan markkinasuuntautuneisuutta ja kilpailukykyä , mukaan lukien kiinnittämällä enemmän huomiota tutkimukseen, teknologiaan ja digitalisointiin;

b)

parannetaan markkinasuuntautuneisuutta paikallisilla, kansallisilla, unionin ja kansainvälisillä markkinoilla ja markkinoiden vakauttamista ja riskien- ja kriisinhallintaa, lisätään maatilojen pitkän aikavälin kilpailukykyä ja parannetaan maataloustuotteiden käsittely- ja markkinointivalmiuksia kiinnittämällä enemmän huomiota laadun erottumiseen edukseen, tutkimukseen, innovointiin, teknologiaan , tietämyksen siirtoon ja vaihtoon ja digitalisointiin sekä lisätään viljelijöiden mahdollisuuksia päästä mukaan kiertotalouden kehitykseen ;

c)

parannetaan viljelijöiden asemaa arvoketjussa ;

c)

parannetaan viljelijöiden neuvotteluasemaa arvoketjuissa kannustamalla yhteistyömuotoja, tuottajaorganisaatioita ja kollektiivisia neuvotteluja sekä edistämällä lyhyitä toimitusketjuja ja parantamalla markkinoiden avoimuutta ;

d)

edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä kestävää energiaa;

d)

edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista vähentämällä maatalous- ja elintarvikealan kasvihuonekaasupäästöjä muun muassa tehostamalla hiilinieluja, hiilen sitoutumista ja varastointia sekä käyttämällä kestävää energiaa varmistaen samalla elintarviketurvan ja metsien kestävän hoidon sekä suojelun Pariisin sopimuksen mukaisesti ;

e)

edistetään kestävää kehitystä ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman, tehokasta hoitoa;

e)

edistetään kestävää kehitystä ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman, tehokasta hoitoa sekä vähennetään kemikaaliriippuvuutta, jotta saavutetaan asiaankuuluvissa lainsäädäntövälineissä vahvistetut tavoitteet ja palkitaan viljelykäytäntöjä ja -järjestelmiä, jotka hyödyttävät monin tavoin ympäristöä, aavikoitumisen pysäyttäminen mukaan luettuna ;

f)

edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelemista ja ekosysteemipalveluja sekä säilytetään elinympäristöjä ja maisemia;

f)

tehostetaan ekosysteemipalveluja ja edistetään luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämistä ja tämän suuntauksen kääntämistä muun muassa suojelemalla hyötykasveja ja -eläimiä ja pölyttäjälajeja, edistämällä maatalouden biologista monimuotoisuutta, luonnonsuojelua ja peltometsäviljelyä sekä luonnon selviytymis- ja palautumiskykyä, palauttamalla ja suojelemalla maaperää, vesistöjä, elinympäristöjä ja maisemia ja tukemalla luonnonarvoltaan merkittäviä maatalousjärjestelmiä ;

g)

houkutellaan alalle nuoria viljelijöitä ja helpotetaan yritystoiminnan kehittämistä maaseutualueilla;

g)

houkutellaan alalle nuoria viljelijöitä ja uusia viljelijöitä ja tuetaan heitä, sekä edistetään naisten osallistumista maatalousalalla erityisesti pahiten väestökadosta kärsivillä alueilla ja luonnonhaitta-alueilla; helpotetaan koulutusta ja kokemusten saamista koko unionissa ja kestävän yritystoiminnan kehittämistä ja työpaikkojen luomista maaseutualueilla;

h)

edistetään työllisyyttä , kasvua , sosiaalista osallisuutta ja paikallista kehitystä maaseutualueilla , myös biotalouden ja kestävän metsänhoidon alalla;

h)

edistetään sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta maaseutualueilla muun muassa työpaikkojen luomisen, kasvun , investointien , sosiaalisen osallisuuden, maaseudun köyhyyden torjunnan sekä paikallisen kehityksen avulla, mukaan lukien maaseutuyhteisöille suunnatuilla korkealaatuisilla paikallisilla palveluilla, keskittyen erityisesti luonnonhaitta-alueisiin; edistetään kunnollisia elin- ja työskentelyolosuhteita ja taloudellisia olosuhteita; monipuolistetaan toimintoja ja tulonlähteitä, myös maatilamatkailun, kestävän biotalouden, kiertotalouden ja kestävän metsänhoidon ja -suojelun alalla, ja varmistetaan samalla sukupuolten tasa-arvo; edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia maaseudulla erityisillä tukitoimenpiteillä ja annetaan tunnustusta naisten tekemälle työlle maataloudessa, käsityöammateissa, matkailussa ja paikallisissa palveluissa ;

i)

parannetaan tapaa, jolla EU:n maatalous vastaa ravintoa ja terveyttä koskeviin uusiin yhteiskunnan vaatimuksiin, mukaan lukien turvallinen, ravitseva ja kestävän kehityksen mukainen ravinto, elintarvikejäte sekä eläinten hyvinvointi .

i)

parannetaan tapaa, jolla unionin maatalous vastaa ravintoa ja terveyttä koskeviin uusiin yhteiskunnan vaatimuksiin, mukaan lukien turvallinen, ravitseva , laadukas ja kestävän kehityksen mukainen ravinto, vähäisin tuotantopanoksin toimiva viljely, luonnonmukainen maatalous, elintarvikejätteen vähentäminen, mikrobilääkeresistenssin torjunta, eläinten hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen sekä yhteiskunnallisen tietoisuuden lisääminen maanviljelijöiden ja maaseutualueiden merkityksestä ja kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanon edistäminen .

b)

tulosindikaattorit, jotka liittyvät asianomaisiin erityistavoitteisiin ja joita käytetään määrällisten välitavoitteiden ja tavoitteiden asettamiseen YMP:n strategiasuunnitelmiin sisältyvien kyseisten erityistavoitteiden osalta ja arvioitaessa tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä. Ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin liittyvät indikaattorit voivat koskea liitteessä XI lueteltuun unionin lainsäädäntöön perustuvissa asiaan liittyvissä kansallisissa ympäristö- ja ilmastosuunnittelun välineissä vahvistettuja tukitoimia ;

b)

tulosindikaattorit, jotka liittyvät asianomaisiin erityistavoitteisiin ja joita käytetään määrällisten välitavoitteiden ja tavoitteiden asettamiseen YMP:n strategiasuunnitelmiin sisältyvien kyseisten erityistavoitteiden osalta ja arvioitaessa tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä. Ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin liittyvät indikaattorit voivat koskea tukitoimia, jotka edistävät liitteessä XI lueteltuun unionin lainsäädäntöön perustuvia sitoumuksia ;

c)

vaikutusindikaattorit, jotka liittyvät 5 artiklassa ja 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin ja joita käytetään YMP:n strategiasuunnitelmien ja YMP:n yhteydessä .

c)

vaikutusindikaattorit, jotka liittyvät 5 artiklassa ja 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin ja joita käytetään YMP:n strategiasuunnitelmien yhteydessä, ottaen huomioon YMP:n ulkopuoliset tekijät .

i)

edistettävä unionissa ja sen kumppanimaissa monipuolista ja kestävää maataloutta sekä kestokykyisiä agroekologisia menetelmiä;

ii)

edistettävä siementen, viljelyskasvien sekä tuotantoeläinten ja kesytettyjen eläinten sekä läheisten luonnonvaraisten lajien geneettisen monimuotoisuuden ylläpitämistä unionissa ja sen kumppanimaissa;

iii)

katettava ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimenpiteet kaikilta osin;

a)

ilmasto ja ympäristö;

a)

ilmasto ja ympäristö , mukaan lukien vesi, ilma, maaperä, luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut ;

a)

kaikki YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistetut viljelijöihin ja muihin tuensaajiin sovellettavat vaatimukset, edellytykset ja hoitositoumukset, mukaan lukien ehdollisuuteen liittyvät vaatimukset ja normit sekä tukijärjestelmiin liittyvät edellytykset, kuten myös tiedot YMP:n strategiasuunnitelmaan sisällytetyistä rahoitusvälineistä ja suunnitelman mukaisesti laadittavista liiketoimintasuunnitelmista;

a)

kaikki YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistetut viljelijöihin ja muihin tuensaajiin sovellettavat vaatimukset, edellytykset ja hoitositoumukset, mukaan lukien ehdollisuuteen liittyvät vaatimukset ja normit , ekojärjestelmät, 65 artiklassa tarkoitetut ympäristö-, ilmasto- ja muut hoitositoumukset sekä tukijärjestelmiin liittyvät edellytykset, kuten myös tiedot YMP:n strategiasuunnitelmaan sisällytetyistä rahoitusvälineistä ja suunnitelman mukaisesti laadittavista liiketoimintasuunnitelmista;

b)

vaatimukset, jotka jäsenvaltiot ovat määrittäneet direktiivin 2000/60/EY, direktiivin 92/43/ETY, direktiivin 2009/147/EY, direktiivin 2008/50/EY , direktiivin (EU) 2016/2284, asetuksen (EU) 2016/2031, asetuksen (EU) 2016/429, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (30) 55 artiklan ja direktiivin 2009/128/EY täytäntöönpanemiseksi;

b)

vaatimukset, jotka jäsenvaltiot ovat määrittäneet direktiivin 2000/60/EY, direktiivin 92/43/ETY, direktiivin 2009/147/EY, direktiivin 2008/50/EY , direktiivin (EU) 2016/2284, asetuksen (EU) 2016/2031, asetuksen (EU) 2016/429, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (30) 55 artiklan ja direktiivin 2009/128/EY täytäntöönpanemiseksi;

c)

tiedonannossa Eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi (31) vahvistetut maatalouskäytännöt mikrobilääkeresistenssin kehittymisen estämiseksi;

c)

tiedonannossa Eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi (31) vahvistetut maatalouskäytännöt mikrobilääkeresistenssin kehittymisen estämiseksi;

d)

70 artiklassa tarkoitettu riskinhallinta ;

d)

riskien ehkäisy ja hallinta ;

e)

innovointituki, joka on tarkoitettu erityisesti 114 artiklassa tarkoitetun maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä käsittelevän eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeiden valmisteluun ja toteuttamiseen;

e)

innovointituki, joka on tarkoitettu erityisesti 114 artiklassa tarkoitetun maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä käsittelevän eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeiden valmisteluun ja toteuttamiseen;

f)

edellä 102 artiklan b alakohdassa tarkoitettujen digitaaliteknologioiden kehittäminen maataloudessa ja maaseutualueilla.

f)

edellä 102 artiklan b alakohdassa tarkoitettujen digitaaliteknologioiden kehittäminen maataloudessa ja maaseutualueilla;

f a)

tekniikat tuotantojärjestelmien taloudellisten tulosten optimoimiseksi, kilpailukyvyn, markkinasuuntautuneisuuden ja lyhyiden toimitusketjujen parantamiseksi ja yrittäjyyden edistämiseksi;

f b)

ensimmäistä kertaa alalle ryhtyville viljelijöille annettava erityisneuvonta;

f c)

turvallisuusnormit ja psykososiaaliset palvelut viljelijäyhteisöissä;

f d)

kestävä ravinnehuolto, mukaan lukien maatilojen kestävää ravinnehuoltoa koskevan välineen käyttö;

f e)

agroekologisten ja peltometsätalouskäytäntöjen ja -tekniikoiden parantaminen sekä maatalous- että metsämailla;

f f)

keskittyminen tuottajaorganisaatioihin ja muihin viljelijöiden ryhmiin;

f g)

apu viljelijöille, jotka haluavat muuttaa tuotantoaan erityisesti kuluttajakysynnän muutosten vuoksi, ja tarvittaviin uusiin taitoihin ja laitteisiin liittyvä neuvonta;

f h)

maaomaisuuden siirtämistä ja sukupolvenvaihdoksen suunnittelemista koskevat palvelut;

f i)

f j)

f k)

d)

ilmasto- ja ympäristöjärjestelmät.

d)

ilmasto- ja ympäristöjärjestelmät sekä eläinten hyvinvointia koskevat järjestelmät . ja

d a)

kilpailukyvyn edistämistä koskevat järjestelmät;

a)

viljelijän ilmoittamat maataloustoimintaan liittyvät palkat , mukaan lukien verot ja työnantajamaksut; ja

a)

50 prosenttia viljelijän ilmoittamista maataloustoimintaan liittyvistä palkoista , mukaan lukien verot ja työnantajamaksut; ja