5.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 170/18

1.1

ETSK on tyytyväinen sosiaalisten yritysten sosiaalisten vaikutusten mittaamisesta käytävään keskusteluun, mutta painottaa, että monimutkaisen aiheen käsittelyyn tarvitaan enemmän aikaa. Ensimmäiseksi komission tulisi käynnistää tietojen kerääminen sosiaalisten vaikutusten mittaamista jäsenvaltioissa käsittelevää vertailevaa analyysia varten sekä myös tutkia aihetta laajemmin Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden puitteissa.

1.2

ETSK katsoo, että epäasianmukainen tai liian hätäinen lähestymistapa voi olla vastoin EU:n toimielinten tavoitetta tukea sosiaalisen yritystoiminnan kehitystä ja kasvua. Monissa jäsenvaltioissa alaa ei tunneta hyvin, minkä vuoksi ETSK kehottaa komissiota asettamaan etusijalle tiedotustoimet sekä sosiaalisen yrittäjyyden aloitteen täysimääräisen täytäntöönpanon.

1.3

Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa pyritään mittaamaan sosiaalisen yrityksen tiettyjen toimintojen – ei yritysten itsensä – sosiaalisia tuloksia ja vaikutuksia, vaikka yhteisötalouden yritysten rakenne tukeekin sosiaalisen arvon luomista. Kyseessä on jatkuva prosessi, joka on keskeinen osa yrityksen toimintaa ja tärkeä strateginen suunnitteluväline.

1.4

Koska mitään tiettyä menetelmää on vaikea asettaa etusijalle, ETSK suosittaa, että uuden menetelmän kehittämisen sijaan komissio lisäisi tietoutta yleisimmin sovelletuista periaatteista. Yhteistä niille on, että ne ovat alhaalta ylöspäin suuntautuvia aloitteita, joilla pyritään kuvaamaan sosiaalisia muutoksia todellisten tarpeiden ja todellisten toimintojen perusteella.

1.5

Sosiaalisen yrityksen keskeisten päämäärien on oltava lähtökohtana kaikkien mittausmenetelmien kehittämisessä, ja niiden on tuettava yrityksen toimia ja oltava oikeasuhtaisia eivätkä ne saa haitata sosiaalista innovointia. Menetelmissä on pyrittävä löytämään tasapaino määrällisten ja laadullisten tietojen välillä siten, että ymmärretään ”tarinan” keskeinen merkitys onnistumisen mittaamisessa. Lisäksi olisi edelleen selvitettävä, mitä vaikeuksia on sosiaalisten vaikutusten mittaustulosten siirtämisessä mikrotasolta makrotasolle (paikallistasolta EU:n tasolle).

1.6

ETSK toteaa erityisesti EuSEF (1)- ja PESI (2)-asetuksia varten tarkoitettujen sosiaalisten vaikutusten mittausmenetelmien olevan tarpeellisia sekä suosittaa, että näitä asetuksia varten kehitettyjä menetelmiä kokeillaan, seurataan tarkasti sekä tarkistetaan tarvittaessa. Näin taataan, että ne eivät rajoita sosiaalisten yritysten rahoituksensaantia näiden välineiden kautta. Tällöin komissio voisi laatia yhteiset ohjeet ja periaatteet siitä, mitä tulee mitata (ennemmin kuin siitä, miten mitataan).

1.7

ETSK aikoo edelleen tutkia aihetta ja seurata tarkasti komission työtä menetelmän täytäntöönpanossa taatakseen, että se ei haittaa sosiaalisten yritysten kehitystä Euroopassa. Lisäksi komitea aikoo osallistua laajempaan keskusteluun siitä, millä tavoin sosiaaliset vaikutukset voitaisiin vähitellen ottaa huomioon muillakin aloilla.

2.1

Komission tiedonannossa ”Toinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – Yhdessä uuteen kasvuun” (3) korostetaan tarvetta kehittää menetelmiä sosiaalisten yritysten sosiaalisten ja taloudellisten hyötyjen mittaamiseksi EuSEFin ja PESI:n täytäntöönpanossa.

2.2

Tämän vuoksi sosiaalista yrittäjyyttä käsittelevän monenvälisen neuvoa-antavan työryhmän (GECES) alaryhmä (4) on saanut tehtäväkseen antaa komissiolle tietoa siitä, millä tavoin sosiaalinen yritys voi mitata omia sosiaalisia vaikutuksiaan.

2.3

Käsillä olevassa lausunnossa kuvaillaan sosiaalisten vaikutusten unioninlaajuisen mittausmenetelmän kehitystä sosiaalisten yritysten näkökulmasta ensisijaisesti EuSEFin ja PESI:n puitteissa. Aiheen merkittävyyden vuoksi ETSK kuitenkin korostaa, että sosiaalisten vaikutusten mittaamista tulisi vähitellen pohtia myös muilla aloilla hajanaisen lähestymistavan välttämiseksi.

2.4

Sosiaalista yrittäjyyttä on käsitelty useissa viimeaikaisissa EU:n aloitteissa. Myös ETSK on työskennellyt paljon aiheen parissa (5) ja käsitellyt muun muassa EuSEFiin ja sosiaalisiin yrityksiin liittyviä haasteita (6). Keskeisellä sijalla on Euroopan komission käynnistämä sosiaalisen yrittäjyyden aloite (7), jonka tavoitteena on edistää sosiaalisen yrittäjyyden ja sosiaalisen yritystoiminnan kehitystä ja kasvua EU:ssa.

2.5

Sosiaaliset yritykset on perustettu sosiaalisia tarkoituksia varten ja ne toimivat osana yhteisötaloutta. Tämän mallin turvaamiseksi ETSK painottaa, että sosiaalisen yrittäjyyden aloitteen määritelmä sosiaalisista yrityksistä tulisi ottaa lähtökohdaksi kaikkiin alaa koskeviin asetuksiin, standardeihin tai ohjelmiin, sillä se kattaa sosiaaliset yritykset laajapohjaisesti sisältäen jäsenvaltioissa esiintyvät erilaiset mallit.

2.6

On tärkeää korostaa, että käsillä olevan lausunnon tarkoituksena ei ole luoda perusteita yritysten sosiaalisen arvon mittaamiselle yleisellä tasolla. Aihetta ei myöskään pidä sekoittaa yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyviin aloitteisiin eikä siihen, että kaikkien työnantajien on tarjottava asianmukaiset työolot sekä noudatettava mahdollisesti olemassa olevia työehtosopimuksia. Lisäksi on todettava, että sosiaalisten toimintojen ja infrastruktuurin tehokkuus kuuluu edelleen jäsenvaltioiden toimivaltaan.

2.7

Vaikka käsillä olevassa lausunnossa tarkastellaan ainoastaan sosiaalisten yritysten toiminnan vaikutuksia eikä sosiaalista yrittäjyyttä itsessään, niiden rakenne ja toimintamallit ovat keskeisiä tekijöitä sosiaalisten vaikutusten synnyttämiseksi, koska ne sisällyttävät toimintaansa sosiaaliset kustannukset ja luovat positiivisia ulkoisvaikutuksia.

3.1

Taloudelliset tulokset ovat olleet pitkään tärkein indikaattori, jolla mitataan organisaatioiden ja valtioiden kehitystä riippumatta siitä, onko niiden tärkeimpänä päämääränä ollut taloudellinen vai yhteiskunnallinen kehitys. Maapallon kestävän kehityksen kannalta etusijalle on asetettava kokonaisvaltaisempi lähestymistapa, jossa otetaan huomioon sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset seuraukset.

3.2

Tietoisuus aiheesta on parantunut viime vuosina. ETSK antoi vuonna 2008 oma-aloitteisen lausunnon aiheesta ”BKT:tä enemmän – kestävän kehityksen mittaaminen” (8). Siinä korostettiin uudenlaisten menetelmien tarvetta kestäväpohjaisuuden ja hyvinvoinnin mittaamista varten yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi. Komission vastaus oli vuonna 2009 julkaistu tiedonanto ”BKT ja muut indikaattorit: edistyksen mittaaminen muuttuvassa maailmassa” (9). Siinä tuotiin esille tarve uusille seuranta- ja mittausvälineille yhteiskunnallisen kehityksen kuvaamiseksi. Myös muut toimijat ovat tehneet aloitteita uusien välineiden käyttöön ottamiseksi. Tällainen on esimerkiksi OECD:n Better Life Index  (10).

3.3

Nyt kriisiaikana Euroopassa, jonka hyvinvointimallit ovat muuttumassa, on sitäkin tärkeämpää painottaa aidon lisäarvon luomista. Viime aikoina tätä on korostettu talous- ja rahaliiton sosiaalista ulottuvuutta tukevissa aloitteissa (11), joissa on ehdotettu sosiaalisia indikaattoreita ja toimia täydentämään taloudellista raportointia. Tällaisia argumentteja esitetään nykyisin useissa EU:n asiakirjoissa, joissa sosiaalisen lisäarvon, muutoksen ja vaikutuksen mittaamista ja seurantaa pidetään direktiivien, ohjelmien tai toimintojen tehokkaan täytäntöönpanon edellytyksenä.

3.4

Sosiaalisten vaikutusten mittaaminen on tärkeä aihe, ja se on keskeinen eurooppalaisen sosiaalisen ulottuvuuden uudelleenrakentamisen kannalta. ETSK kyseenalaistaakin komission hätäisen lähestymistavan tällä alalla ja kehottaa käyttämään enemmän aikaa aiheen laajempaan ja perusteellisempaan käsittelyyn, jotta löydetään parhaiten sopivimmat menettelytavat. Tähän liittyen on todettava, että koska johtavana tavoitteena on auttaa sosiaalisia yrityksiä täyttämään tehtävänsä, komission on varottava kehittämästä menetelmiä, joilla voi olla päinvastaisia tuloksia.

3.5

Tätä puoltaa myös se, että monissa jäsenvaltioissa sosiaalista yrittäjyyttä ja yhteisötaloutta koskeva tietämys ja niiden saama tunnustus on hyvin vähäistä. Alan kehityksen kannalta voi olla haitallista aloittaa keskustelu sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta sen sijaan, että pyrittäisiin luomaan sosiaalisten yritysten kehitystä tukeva ympäristö. ETSK kehottaakin komissiota asettamaan etusijalle sosiaalisen yrittäjyyden aloitteen täysimääräisen täytäntöönpanon sekä sosiaalisten yritysten avoimet toimintaedellytykset kaikissa jäsenvaltioissa, ennen kuin sosiaalisten vaikutusten mittaamista koskeva aloite käynnistetään.

4.1

Sosiaalisten vaikutusten mittaaminen hyödyttää kaikkia yhteiskunnan aloja. Positiivisten sosiaalisten vaikutusten aikaansaaminen on sosiaalisen yrityksen perimmäinen tarkoitus ja usein jatkuva ja olennainen osa yrityksen toimintaa. On tärkeää erottaa sosiaaliset tulokset yrityksen tuloksista: mitataan sosiaalisia vaikutuksia, ei organisaatiota.

4.2

Sidosryhmien tavassa kuvailla sosiaalisia vaikutuksia on yhtäläisyyksiä mutta myös eroja. ETSK painottaa yhteisen käsityksen merkitystä ja ehdottaa, että niillä tulisi tarkoittaa sosiaalisen yrityksen tiettyjen toimien sosiaalisia tuloksia ja vaikutusta.

4.3

On myös tärkeä korostaa, että vaikutusten mittaamisen tarkoituksena ei ole ainoastaan mitata toivottuja tuloksia vaan myös kokonaistuloksia (tavoiteltuja ja tavoittelemattomia) ja niiden vaikutuksia.

4.4

Sosiaalisten vaikutusten arviointi on haastavaa, sillä toiminnan ja tulosten välisen yhteyden osoittaminen voi olla vaikeaa. Positiiviset vaikutukset ovat usein laadullisia ja ilmenevät joskus vasta pidemmällä aikavälillä. Toiminnan tiivistämiseen luvuiksi liittyy huomattava riski siitä, että saadut tiedot eivät mittaa sitä, mitä halutaan, tai eivät mittaa sitä oikealla tavalla. Sosiaalisille yrityksille ei siksi pidä asettaa paineita rinnastaa mittaamista kvantifiointiin siten, että keskitytään ainoastaan helposti mitattaviin, kvantifioitaviin tai ulkoisesti havaittaviin toimintoihin.

4.5

Sen sijaan kvantifiointia on pidettävä yhtenä mittaustapana laadullisesti suuntautuneiden lähestymistapojen, kuten kuvaavien menetelmien, rinnalla. Tällainen vaihtoehtoinen tai täydentävä lähestymistapa, jossa kerätään edunsaajien näkökulmasta arvokasta tietoa sisältäviä kertomuksia, on ratkaisevan tärkeä sosiaalisen yrityksen toimintojen lisäarvon arvioimiseksi. Lisäksi on tähdennettävä, että luotavan arvon mittaamisessa ei välttämättä tarvitse päästä lopulliseen lukemaan, vaan lopputulos voi pikemminkin olla lukujen ja tekstin yhdistelmä.

4.6

Näiden monimuotoisten seikkojen selvittämiseksi ETSK suosittaa, että komissio ryhtyisi keräämään tietoa olemassa olevista menetelmistä lähtökohdaksi jäsenvaltioiden väliselle vertailevalle analyysille.

5.1

Sosiaalisten vaikutusten mittaamiseen tarkoitettu EU:n menetelmä edellyttää nykyisessä EU:n tilanteessa (EuSEF ja PESI) sidosryhmien osallistumista. Niitä ovat ensisijaisesti sosiaaliset yritykset, käyttäjät, poliittiset päättäjät ja rahoituksen tarjoajat sekä sosiaalipalveluiden tarjoajat, viranomaiset ja työmarkkinaosapuolet silloin, kun se on asianmukaista. Tällainen sidosryhmälähtöinen lähestymistapa mahdollistaa luottamuksen rakentamisen ja tukee siten yhteisen näkemyksen muodostamista toivotuista vaikutuksista.

5.2

Sidosryhmälähtöisen lähestymistavan edellytyksenä on yhteinen käsitys sosiaalisten vaikutusten mittaamisessa käytettävistä peruskäsitteistä. Termit, kuten panos , tuotto , tulos ja vaikutus , määritellään usein eri tavoin eri yhteyksissä. On tärkeää, että sidosryhmillä on sama näkemys näistä termeistä.

5.3

Jos tarkastellaan ainoastaan tuottoa (esim. koulutukseen osallistuvien henkilöiden lukumäärää), jää toiminnon todellinen vaikutus mittaamatta. Onkin tärkeää varmistaa, että sosiaalisten vaikutusten mittaamisessa siirrytään tuoton mittaamisesta vaikutuksen mittaamiseen. Tällä tavoin voidaan selvittää todellinen lisäarvo siten, että samalla otetaan huomioon sosiaalisten vaikutusten mittaamisen monimutkaisuus ja monialainen luonne.

5.4

Lisäksi olisi erityisesti selvitettävä, miksi sosiaalisten vaikutusten mittaustulosten siirtäminen mikrotasolta makrotasolle (paikallistasolta EU:n tasolle) on vaikeaa, sekä tutkittava, millä tavoin mittausmenetelmät kunnioittavat yksilöiden ja yritysten oikeuksia ja tarpeita.

6.1

Sosiaalisia vaikutuksia mitataan monella eri tavalla, joten on vaikea puoltaa tiettyä menetelmää tai edes vertailla niitä (12). On kehitetty lukuisia menetelmiä, joista monet on käynnistetty erilaisten Equal-hankkeiden (13) kautta. Yhteistä niille on, että ne ovat alhaalta ylöspäin suuntautuvia aloitteita, joilla pyritään aikaansaamaan sosiaalisia muutoksia ja jotka perustuvat todellisiin tarpeisiin ja todellisiin toimintoihin.

6.2

Tunnetuimpia menetelmiä ovat investointien yhteiskunnallinen tuotto (social return on investment, SROI), joka on tuloslähtöinen konsepti organisaation sosiaalisen, ympäristöllisen ja taloudellisen arvonmuodostuksen selvittämiseksi, sekä yhteiskuntavastuun raportointi (social accounting), joka on menetelmä organisaation sosiaalisten tavoitteiden suunnittelua, mittaamista ja arviointia varten (14). Yleisemmällä tasolla sosiaalisen lisäarvon selvittämiseen käytettävistä menetelmistä mainittakoon Global Reporting Index (GRI), joka on kestäväpohjaisuuden raportointiin tarkoitettu järjestelmä, jolla luodaan puitteet sosiaalisista, ympäristöön liittyvistä ja taloudellisista seikoista raportointia varten. Monia muitakin menetelmiä on kuitenkin olemassa (15).

6.3

Näille menetelmille yhteistä on, että niiden lähtökohtana on sosiaalisen yrityksen toiminnan päämäärä eivätkä muiden sektoreiden liiketoimintamallit. Sen sijaan, että mitataan pelkästään tuloksia kahden ajankohdan välillä, nämä lähestymistavat kattavat usein laajemman ei-lineaarisen prosessin, kuten Theory of Change  (16), joka tiivistettynä sisältää määrittelyn, mittaamisen ja seurannan. Tällaisten lähestymistapojen soveltaminen integroi mittausprosessin yrityksen liiketoimintasuunnitteluun, ja siitä tulee tärkeä väline sisäisen toiminnan kehittämiseen.

6.4

Sosiaalisten vaikutusten mittausmenetelmät on suunniteltava siten, että ne pysyvät oikeasuhtaisina ja tukevat sosiaalista yrittäjyyttä. Monet sosiaaliset yritykset ovat pieniä ja uusia, ja niillä on rajalliset resurssit monimutkaisten menetelmien soveltamiseen. ETSK suosittaakin, että byrokraattisen taakan pitämiseksi rajallisena ja oikeasuhtaisena sosiaalisten yritysten sijasta muiden sidosryhmien (EU, rahastonhoitajat) tulisi vastata vaikutusten mittaamisen kustannuksista.

6.5

Mikäli harkitaan indikaattoreita, ETSK ehdottaa, että sosiaaliset yritykset valitsevat ne kuultuaan käyttäjiä ja sidosryhmiä. Indikaattoreita voisivat esimerkiksi olla ”yhteiskunnan välttämät kustannukset” tai sosiaalisen yrityksen ”aikaansaama vaikutus”, mutta niissä voitaisiin myös ottaa huomioon yrityksen kampanjointityö sekä niiden rakenne ja toimintamallit.

6.6

Olemassa olevien menetelmien pohjalta komission olisi harkittava sellaisen EU:n kehyksen laatimista, joka on ETSK:n suositusten mukainen ja soveltuu eräiden jäsenvaltioiden erityisiin sääntöihin ja niiden hyväntekeväisyysorganisaatioiden malleihin sekä sosiaalisille yrityksille itselleen.

7.1

Koska mitään tiettyä menetelmää tai vakioituja indikaattoreita on vaikea asettaa etusijalle sosiaalisten vaikutusten mittaamiseksi, komission olisi aluksi lisättävä tietoutta nykyisin yleisimmin sovelletuista periaatteista ja menetelmistä sekä kannustettava yrityksiä käyttämään niitä. Näiden kokemusten pohjalta komissio voi laatia yhteiset ohjeet sosiaalisten tulosten mittaamisesta pelkän tuoton sijaan ja pyrkiä näin määrittelemään periaatekehyksen siitä, mitä mitataan, sen sijaan että pyrittäisiin määrittelemään, kuinka sosiaalisia vaikutuksia mitataan.

7.2

Aiheen kompleksisuuden vuoksi ETSK suosittaa, että EuSEFia ja PESI:tä varten kehitettyjä menetelmiä kokeillaan ensimmäiseksi. Tämä antaisi komissiolle mahdollisuuden seurata tiiviisti näiden menetelmien soveltamisen vaikutusta ja tarkistaa niitä tarvittaessa. Kaikki kerätyt tiedot tulisi eritellä sukupuolen mukaan, jotta naisten rooli sosiaalisessa yrittäjyydessä tunnustetaan ja siten taataan avoimuus määrärahojen jaossa. Tämä auttaa varmistamaan, että käytetyt menetelmät eivät rajoita sellaisen rahoituksen saatavuutta, jolla edistetään asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

7.3

Näiden pilottihankkeiden muotoilussa komission on otettava huomioon muitakin seikkoja, kuten ”tarkastustoiminnan”/sidosryhmän toimivaltuudet ja tavoite. Tämä liittyy läheisesti kustannusten lisääntymiseen ja näiden toimijoiden motiiveihin. ETSK kehottaa komissiota myös pyrkimään minimoimaan kustannukset mittaamista koskevia vaatimuksia suunniteltaessa sekä välttämään tarpeettoman byrokratian luomista tai sosiaalisen kehityksen vinoutumista.

7.4

Vaarana on, että nimenomaan Eusefia ja PESI:tä varten laadittu mittausmenetelmä asetetaan etusijalle sovellettaessa muita sosiaaliseen yrittäjyyteen liittyviä välineitä ja sääntöjä valtiollisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Sosiaalisten vaikutusten puutteellinen tai virheellinen mittaaminen saattaa haitata sosiaalista innovointia ja kokeiluja. Riskin pienentämiseksi komission olisi toteutettava valistus- ja koulutusohjelmia jäsenvaltioissa.

7.5

Käsillä oleva lausunto on ensimmäinen vaihe ETSK:n työskentelyssä, joka liittyy sosiaalisten vaikutusten mittaamiseen. Sillä reagoidaan komission parhaillaan tekemään työhön aiheen parissa. ETSK pitää kuitenkin ratkaisevan tärkeänä keskustelun jatkamista ja laajentamista. Siksi komitea aikookin seurata komission työtä sekä jatkaa aiheen käsittelyä toimintapolitiikkaa koskevan työskentelynsä muilla osa-alueilla.