(1)

Tämän direktiivin tarkoituksena on lähentää jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, jotka koskevat tiettyjen tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia, erityisesti poistamalla ja ehkäisemällä esteitä, joita tiettyjen esteettömien tuotteiden ja palvelujen vapaalle liikkuvuudelle aiheutuu jäsenvaltioiden erilaisista esteettömyysvaatimuksista. Näin voitaisiin lisätä esteettömien tuotteiden ja palvelujen saatavuutta sisämarkkinoilla ja parantaa asiaankuuluvien tietojen esteettömyyttä.

(2)

Esteettömistä tuotteista ja palveluista on suurta kysyntää, ja niiden henkilöiden määrän, joilla on jokin vamma, ennakoidaan kasvavan huomattavasti. Kun tuotteista ja palveluista tehdään esteettömämpiä, yhteiskunnasta tulee osallistavampi ja vammaisten henkilöiden itsenäinen elämä helpottuu. Tässä yhteydessä olisi pidettävä mielessä, että unionissa vammaisuus on yleisempää naisten kuin miesten keskuudessa.

(3)

Tässä direktiivissä määritellään vammaiset henkilöt 13 päivänä joulukuuta 2006 hyväksytyn Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, jäljempänä ’vammaisyleissopimus’, mukaisesti, jonka osapuolena unioni on ollut 21 päivästä tammikuuta 2011 alkaen ja jonka kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet. Vammaisyleissopimuksessa todetaan, että ”vammaisiin henkilöihin” kuuluvat ”ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa saattaa estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa”. Direktiivi edistää täysimääräistä ja tehokasta osallistumista parantamalla sellaisten yleisten tuotteiden ja palvelujen saatavuutta, jotka alkuperäisessä muodossaan tai myöhemmin mukautettuina vastaavat vammaisten henkilöiden erityistarpeisiin.

(4)

Tästä direktiivistä hyötyisivät myös muut henkilöt, joilla on toimintarajoitteita, kuten ikääntyneet henkilöt, raskaana olevat naiset ja matkatavaroiden kanssa matkustavat henkilöt. Käsite ”toimintarajoitteiset henkilöt” kattaa tässä direktiivissä henkilöt, joilla on sellainen fyysinen, psyykkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, ikääntymiseen liittyvä vamma taikka jokin muu ihmiskehon toimintaan liittyvä pysyvä tai tilapäinen tekijä, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa rajoittaa kyseisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää tuotteita ja palveluja, minkä vuoksi kyseisiä tuotteita ja palveluja on mukautettava heidän erityistarpeisiinsa.

(5)

Erot jäsenvaltioiden sellaisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten välillä, jotka koskevat vammaisten henkilöiden käyttämien tuotteiden ja palvelujen esteettömyyttä, muodostavat esteitä tuotteiden ja palveluiden vapaalle liikkuvuudelle sekä vääristävät toimivaa kilpailua sisämarkkinoilla. Joidenkin tuotteiden ja palvelujen osalta tällaiset erot saattavat lisääntyä unionissa vammaisyleissopimuksen tultua voimaan. Tällaisilla esteillä on huomattavia vaikutuksia talouden toimijoihin, varsinkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin).

(6)

Kansallisten esteettömyysvaatimusten väliset erot eivät kannusta etenkään itsenäisiä ammatinharjoittajia, pk-yrityksiä ja mikroyrityksiä osallistumaan liiketoimintaan omien kotimarkkinoidensa ulkopuolella. Jäsenvaltioissa voimassa olevat kansalliset tai jopa alueelliset tai paikalliset esteettömyysvaatimukset eroavat toisistaan sekä kattavuudeltaan että tarkkuudeltaan. Nämä erot ovat haitaksi kilpailukyvylle ja kasvulle, koska esteettömien tuotteiden ja palvelujen kehittämisestä ja markkinoinnista kutakin yksittäistä kansallista markkinaa varten koituu lisäkustannuksia.

(7)

Esteettömien tuotteiden ja palvelujen kuluttajilta sekä apuvälineteknologian käyttäjiltä peritään korkeita hintoja, koska toimittajien välinen kilpailu on vähäistä. Kansallisten lainsäädäntöjen eroista johtuva hajanaisuus pienentää hyötyä, jota voitaisiin saada vaihtamalla kansallisella ja kansainvälisellä tasolla kokemuksia yhteiskunnalliseen ja tekniseen kehitykseen mukautumisesta.

(8)

Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan takaamiseksi on välttämätöntä lähentää kansallisia säännöksiä unionin tasolla, jotta voidaan poistaa esteettömien tuotteiden ja palvelujen markkinoiden hajanaisuus, saada mittakaavaetuja, helpottaa valtioiden rajat ylittävää kauppaa ja liikkuvuutta sekä auttaa talouden toimijoita kohdistamaan resursseja innovointiin sen sijaan, että niitä käytettäisiin kattamaan lainsäädännön hajanaisuudesta aiheutuvia menoja koko unionissa.

(9)

Esteettömyysvaatimusten yhdenmukaistamisen tuomat sisämarkkinaedut on osoitettu hissejä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/33/EU (3) sekä liikenteen alaa koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 (4) soveltamisen yhteydessä.

(10)

Amsterdamin sopimukseen liitetyssä vammaisia henkilöitä koskevassa julistuksessa N:o 22 jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssi oli yhtä mieltä siitä, että unionin toimielinten on otettava huomioon vammaisten tarpeet suunniteltaessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan mukaisia toimenpiteitä.

(11)

Komission 6 päivänä toukokuuta 2015 antaman tiedonannon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle” yleisenä tavoitteena on tuottaa kestäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä yhdennetyillä digitaalisilla sisämarkkinoilla sekä tällä tavoin edistää kauppaa ja tukea työllisyyttä unionissa. Kuluttajat eivät edelleenkään voi hyötyä kaikista sisämarkkinoiden tarjoamista hinta- ja valikoimaeduista unionissa, koska rajat ylittäviä verkko-ostoksia tehdään edelleen hyvin vähän. Hajanaisuus heikentää myös valtioiden rajat ylittävän verkkokaupan transaktioiden kysyntää. Lisäksi tarvitaan yhteensovitettuja toimia sen varmistamiseksi, että sähköinen sisältö, sähköiset viestintäpalvelut ja pääsy audiovisuaalisiin mediapalveluihin ovat rajoituksetta myös vammaisten henkilöiden saatavilla. Sen vuoksi on tarpeen yhdenmukaistaa esteettömyysvaatimukset digitaalisten sisämarkkinoiden koko laajuudelta ja varmistaa, että kaikki unionin kansalaiset voivat kykyihinsä katsomatta hyötyä sisämarkkinoiden tarjoamista eduista.

(12)

Unionin tultua vammaisyleissopimuksen osapuoleksi sopimuksen määräyksistä on tullut erottamaton osa unionin oikeusjärjestystä ja ne sitovat unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita.

(13)

Vammaisyleissopimuksen mukaan sen osapuolten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään, muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaan ja -järjestelmiin, sekä muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin kaupunki- ja maaseutualueilla. Vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevä Yhdistyneiden kansakuntien komitea on todennut, että on tarpeen luoda oikeuskehys, joka sisältää konkreettisia, toteuttamiskelpoisia ja aikataulusidonnaisia vertailuarvoja, jotta esteettömyyden asteittaista täytäntöönpanoa voidaan seurata.

(14)

Vammaisyleissopimuksessa kehotetaan sen osapuolia toteuttamaan tai edistämään vammaisille henkilöille soveltuvan uuden teknologian, mukaan lukien tieto- ja viestintäteknologian, liikkumisen apuvälineiden, laitteiden ja apuvälineteknologian, tutkimusta ja kehittämistä sekä edistämään niiden saatavuutta ja käyttöä. Vammaisyleissopimuksessa myös kehotetaan asettamaan etusijalle kohtuuhintainen teknologia.

(15)

Vammaisyleissopimuksen voimaantulo jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksissä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltioiden on annettava täydentäviä kansallisia säännöksiä tuotteiden ja palvelujen esteettömyydestä. Ilman unionin toimia nämä säännökset johtaisivat entistä suurempiin eroihin jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten välillä.

(16)

Siksi on tarpeen helpottaa vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa unionissa säätämällä yhteisistä unionin säännöistä. Tämä direktiivi auttaa myös jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä täyttää yhdenmukaisella tavalla esteettömyyttä koskevat kansalliset sitoumuksensa ja vammaisyleissopimuksen mukaiset velvoitteensa.

(17)

Komission 15 päivänä marraskuuta 2010 antamassa tiedonannossa ”Euroopan vammaisstrategia 2010–2020: uudistettu sitoutuminen esteettömään Eurooppaan” tunnistetaan vammaisyleissopimuksen mukaisesti esteettömyys yhdeksi kahdeksasta toiminta-alasta, todetaan, että esteettömyys on yksi perusedellytyksistä yhteiskuntaan osallistumiselle, ja asetetaan tavoitteeksi varmistaa tuotteiden ja palvelujen esteettömyys.

(18)

Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat tuotteet ja palvelut määriteltiin vaikutusten arvioinnin valmistelun aikana toteutetun seulonnan perusteella, minkä yhteydessä yksilöitiin tuotteet ja palvelut, jotka ovat merkityksellisiä vammaisille henkilöille ja joista jäsenvaltiot ovat antaneet tai saattavat antaa toisistaan poikkeavia, sisämarkkinoiden toiminnalle vahingollisia kansallisia esteettömyysvaatimuksia.

(19)

Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien palvelujen esteettömyyden varmistamiseksi olisi vastaavasti edellytettävä, että kyseisten palvelujen tarjoamisessa käytettävät tuotteet, joiden kanssa kuluttaja on vuorovaikutuksessa, täyttävät tämän direktiivin sovellettavat esteettömyysvaatimukset.

(20)

Vaikka palvelu tai sen osa teetettäisiin alihankintana kolmannella osapuolella, palvelun esteettömyys ei saisi vaarantua ja palveluntarjoajien olisi noudatettava tämän direktiivin velvoitteita. Palveluntarjoajien olisi varmistettava henkilöstönsä asianmukainen ja jatkuva koulutus, jotta voidaan varmistaa, että se on perillä esteettömien tuotteiden ja palvelujen käyttötavoista. Koulutuksen olisi katettava muun muassa tiedotus-, neuvonta- ja mainontatoimet.

(21)

Esteettömyysvaatimukset olisi muotoiltava niin, että ne aiheuttavat talouden toimijoille ja jäsenvaltioille mahdollisimman pienen rasitteen.

(22)

On tarpeen täsmentää esteettömyysvaatimukset tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden ja palvelujen markkinoille saattamista varten, jotta voidaan varmistaa kyseisten tuotteiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla.

(23)

Tässä direktiivissä olisi tehtävä toiminnalliset esteettömyysvaatimukset pakollisiksi, ja ne olisi laadittava yleisten tavoitteiden muodossa. Kyseisten vaatimusten olisi oltava riittävän tarkkoja, jotta voidaan luoda oikeudellisesti sitovia velvoitteita, ja riittävän yksityiskohtaisia, jotta voidaan arvioida vaatimustenmukaisuutta ja varmistaa siten sisämarkkinoiden moitteeton toiminta tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden ja palvelujen osalta, ja niissä olisi jätettävä joustovaraa innovointia varten.

(24)

Tämä direktiivi sisältää monia toiminnallista suorituskykyä koskevia vaatimuksia, jotka liittyvät tuotteiden ja palveluiden käyttötapoihin. Kyseisiä vaatimuksia ei ole tarkoitettu yleisesti käytettäväksi vaihtoehdoksi tämän direktiivin esteettömyysvaatimuksille, vaan niitä olisi käytettävä vain hyvin erityisissä olosuhteissa. Kyseisiä vaatimuksia olisi sovellettava tuotteiden ja palveluiden erityisiin toimintoihin tai ominaisuuksiin siten, että tuotteesta tai palvelusta tulee esteetön, jos tämän direktiivin esteettömyysvaatimuksissa ei oteta kantaa yhteen tai useampaan erityiseen toimintoon tai ominaisuuteen. Jos esteettömyysvaatimus sisältää tiettyjä teknisiä vaatimuksia ja tuotteessa tai palvelussa ne on täytetty vaihtoehtoisella teknisellä ratkaisulla, kyseisen teknisen ratkaisun olisi silti oltava asiaankuuluvien esteettömyysvaatimusten mukainen ja esteettömyydeltään vähintään vastaavan tasoinen asiaankuuluvien suorituskykyä koskevien vaatimusten mukaisesti.

(25)

Tämän direktiivin olisi katettava kuluttajille tarkoitetut yleiskäyttöiset tietokonelaitteistot. Jotta kyseiset laitteistot toimisivat esteettömästi, myös niiden käyttöjärjestelmien olisi oltava esteettömiä. Tällaisilla luonteeltaan monitoimisilla tietokonelaitteistoilla voidaan asianmukaisten ohjelmistojen avulla suorittaa yleisimpiä kuluttajien haluamia tietojenkäsittelytehtäviä, ja ne on tarkoitettu kuluttajien käyttöön. Tällaisia tietokonelaitteistoja ovat esimerkiksi henkilökohtaiset tietokoneet, mukaan lukien pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet ja taulutietokoneet. Kulutuselektroniikkatuotteisiin sulautetut erityistietokoneet eivät ole kuluttajille tarkoitettuja yleiskäyttöisiä tietokonelaitteistoja. Tämän direktiivin ei olisi katettava tapauskohtaisesti tiettyä toimintoa toteuttavia yksittäisiä osia, kuten emolevyjä tai muistisiruja, joita käytetään tai saatetaan käyttää mainituissa laitteistoissa.

(26)

Tämän direktiivin olisi katettava myös maksupäätteet, mukaan lukien niiden laitteistot ja ohjelmistot, sekä tietyt sellaiset vuorovaikutteiset itsepalvelupäätteet, mukaan lukien niiden laitteistot ja ohjelmistot, joita käytetään tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien palvelujen tarjoamiseen, kuten pankkiautomaatit, tiettyihin palveluihin oikeuttavia lippuja toimittavat lippuautomaatit, kuten matkalippuautomaatit, pankkien konttorien jonotuslippuautomaatit, lähtöselvitysautomaatit sekä tietojen tarjoamiseen käytettävät vuorovaikutteiset itsepalvelupäätteet, muun muassa vuorovaikutteiset tiedotusnäytöt.

(27)

Tietyt tietojen tarjoamiseen käytettävät vuorovaikutteiset itsepalvelupäätteet, jotka on asennettu ajoneuvojen, lentokoneiden, laivojen tai liikkuvan kaluston kiinteiksi osiksi, olisi kuitenkin jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, koska ne muodostavat osan kyseisistä ajoneuvoista, lentokoneista, laivoista tai liikkuvasta kalustosta, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan.

(28)

Tämän direktiivin olisi katettava myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/1972 (5) määritellyt sähköiset viestintäpalvelut, mukaan lukien hätäviestintään tarkoitetut viestintäpalvelut. Jäsenvaltiot pyrkivät tällä hetkellä varmistamaan esteettömyyden vammaisille henkilöille erilaisilla toimenpiteillä, joita ei ole yhdenmukaistettu kaikkialla sisämarkkinoilla. Varmistamalla, että samoja esteettömyysvaatimuksia sovelletaan kaikkialla unionissa, tuotetaan mittakaavaetuja useissa jäsenvaltioissa toimiville taloudellisille toimijoille ja helpotetaan sitä, että nämä palvelut ovat tosiasiallisesti vammaisten henkilöiden saatavilla heidän omassa jäsenvaltiossaan ja kun he matkustavat muissa jäsenvaltioissa. Jotta sähköiset viestintäpalvelut, myös hätäviestintä, olisivat esteettömiä, palveluntarjoajien olisi äänen lisäksi järjestettävä reaaliaikainen tekstitys ja videokuvan sisältävät täydelliset interaktiivisuusominaisuudet (total conversation services) sekä varmistettava näiden kaikkien viestintävälineiden synkronointi. Sen lisäksi, että jäsenvaltiot noudattavat tämän direktiivin vaatimuksia direktiivin (EU) 2018/1972 mukaisesti, niiden olisi voitava määrittää välityspalvelujen tarjoaja, jota vammaiset henkilöt voisivat käyttää.

(29)

Tällä direktiivillä yhdenmukaistetaan sähköisiä viestintäpalveluja ja niihin liittyviä tuotteita koskevat esteettömyysvaatimukset ja täydennetään direktiiviä (EU) 2018/1972, jossa vahvistetaan vammaisten loppukäyttäjien vastaavia käyttö- ja valinnanmahdollisuuksia koskevat vaatimukset. Direktiivissä (EU) 2018/1972 vahvistetaan myös yleispalveluvelvollisuuksien osalta vaatimuksia, jotka koskevat internetyhteyden ja ääniviestintäpalvelujen kohtuuhintaisuutta sekä niihin liittyvien päätelaitteiden, erityislaitteiden ja vammaisille kuluttajille tarkoitettujen palvelujen kohtuuhintaisuutta ja saatavuutta.

(30)

Tämän direktiivin soveltamisalaan olisi kuuluttava myös kuluttajapäätelaitteet, joissa on vuorovaikutteisia tietojenkäsittelyominaisuuksia ja joita oletettavasti käytetään ensisijaisesti sähköisiin viestintäpalveluihin pääsemiseksi. Tässä direktiivissä olisi kyseisiin laitteisiin luettava reitittimen tai modeemin kaltaiset laitteet, joita käytetään osana sähköisten viestintäpalvelujen käyttöjärjestelyjä.

(31)

Tässä direktiivissä pääsyllä audiovisuaalisiin mediapalveluihin olisi tarkoitettava sitä, että audiovisuaaliseen sisältöön pääsy on esteetöntä ja käytössä on mekanismeja, joiden ansiosta vammaiset henkilöt voivat käyttää avustavia teknologioita. Audiovisuaalisiin mediapalveluihin pääsyn tarjoavia palveluja voisivat olla verkkosivustot, verkkosovellukset, digisovitinten sovellukset, ladattavat sovellukset, mobiililaitepohjaiset palvelut – muun muassa mobiilisovellukset ja niihin liittyvät mediatoistimet – sekä hybriditelevisiopalvelut. Audiovisuaalisten mediapalvelujen esteettömyyttä säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2010/13/EU (6); poikkeuksen muodostaa sähköisten ohjelmaoppaiden esteettömyys, joka sisällytetään audiovisuaalisiin mediapalveluihin pääsyn mahdollistavien palvelujen, joihin sovelletaan tätä direktiiviä, määritelmään.

(32)

Lento-, linja-auto-, rautatie- ja vesiliikenteen henkilöliikennepalvelujen yhteydessä tämän direktiivin soveltamisalaan olisi sisällytettävä muun muassa vammaisten matkustajien matkustamista varten pyytämien kuljetuspalveluja koskevien tietojen, reaaliaikaiset matkatiedot mukaan luettuina, välittäminen verkkosivustojen, mobiililaitepohjaisten palvelujen, vuorovaikutteisten tiedotusnäyttöjen ja vuorovaikutteisten itsepalvelupäätteiden avulla. Tähän voisivat kuulua palveluntarjoajan henkilöliikennetuotteita ja -palveluja koskevat tiedot, ennen matkaa annettavat tiedot, matkan aikana annettavat tiedot sekä tiedot, joita annetaan, jos palvelu peruutetaan tai sen lähtö viivästyy. Muuhun tiedottamiseen voisi myös kuulua hinnoista ja alennuksista annettavat tiedot.

(33)

Tätä direktiiviä olisi sovellettava myös verkkosivustoihin, mobiililaitepohjaisiin palveluihin, mukaan lukien henkilöliikennepalvelujen tarjoajien tämän direktiivin soveltamisalan mukaisesti kehittämiin tai saataville asettamiin tai niiden lukuun kehitettyihin ja saataville asetettuihin mobiilisovelluksiin, sähköisiin matkalippupalveluihin, sähköisiin matkalippuihin sekä vuorovaikutteisiin itsepalvelupäätteisiin.

(34)

Lento-, linja-auto-, rautatie- ja vesiliikenteen henkilöliikennepalvelujen alalla tämän direktiivin soveltamisalan olisi perustuttava matkustajien oikeuksia koskevaan nykyiseen lainsäädäntöön. Kun tätä direktiiviä ei sovelleta tietyntyyppisiin liikennepalveluihin, jäsenvaltioiden olisi kannustettava palveluntarjoajia soveltamaan tämän direktiivin asiaankuuluvia esteettömyysvaatimuksia.

(35)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/2102 (7) säädetään jo liikennepalveluja, myös kaupunki- ja esikaupunkiliikennepalveluja ja alueellisia liikennepalveluja, tarjoavien julkisten elinten velvollisuudesta tehdä verkkosivuistaan esteettömät. Tässä direktiivissä säädetään vapautuksia mikroyrityksille, jotka tarjoavat palveluja, mukaan lukien kaupunki-, esikaupunki- ja alueelliset liikennepalvelut. Lisäksi tämä direktiivi sisältää velvoitteita varmistaa, että verkkokauppasivustot ovat esteettömiä. Koska tämä direktiivi velvoittaa suurimman osan yksityisistä liikennepalvelujen tarjoajista tekemään lippujen verkkomyyntiin käyttämistään verkkosivuista esteettömiä, tässä direktiivissä ei ole tarpeen asettaa muita kaupunki- ja esikaupunkiliikennepalvelujen tarjoajien ja alueellisten liikennepalvelujen tarjoajien verkkosivustoja koskevia vaatimuksia.

(36)

Matkustajaliikenteen alalla voimassa oleva unionin lainsäädäntö kattaa jo joitakin tässä direktiivissä asetettujen esteettömyysvaatimusten osia erityisesti tietojen antamisen osalta. Tällaisia jo katettuja vaatimusten osia on esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 261/2004 (8), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2006 (9), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1371/2007 (10), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1177/2010 (11) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 181/2011 (12). Näihin kuuluvat myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY (13) perusteella annetut asiaankuuluvat säädökset. Sääntelyn johdonmukaisuuden varmistamiseksi kyseisissä asetuksissa vahvistettuja esteettömyysvaatimuksia ja kyseisiä säädöksiä olisi sovellettava edelleen kuten ennenkin. Tämän direktiivin lisävaatimuksilla täydennetään kuitenkin nykyisiä vaatimuksia ja parannetaan siten sisämarkkinoiden toimintaa liikenteen alalla vammaisten henkilöiden edun mukaisesti.

(37)

Jos joitakin liikennepalvelujen osia tarjotaan jäsenvaltioiden alueen ulkopuolella, niitä ei olisi luettava tämän direktiivin soveltamisalaan, vaikka palvelu olisikin suunnattu unionin markkinoille. Näiden osien osalta henkilöliikennepalvelujen tarjoajat olisi velvoitettava varmistamaan tämän direktiivin vaatimusten noudattaminen vain siltä osin, kuin palvelu tarjotaan unionin alueella. Lentoliikenteen ollessa kyseessä unionin lentoliikenteen harjoittajien olisi kuitenkin varmistettava, että tämän direktiivin sovellettavat vaatimukset täyttyvät myös kolmannessa maassa sijaitsevalta lentoasemalta lähtevien ja jäsenvaltion alueella sijaitsevalle lentoasemalle saapuvien lentojen osalta. Lisäksi kaikkien lentoliikenteen harjoittajien, myös niiden, joilla ei ole toimilupaa unionissa, olisi varmistettava, että tämän direktiivin sovellettavat vaatimukset täyttyvät tapauksissa, joissa lennot lähtevät unionin alueelta kolmannen maan alueelle.

(38)

Kaupunkien viranomaisia olisi kannustettava sisällyttämään kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmiinsa kaupunkiliikennepalvelujen esteettömyys ja julkaisemaan säännöllisesti luetteloita parhaista käytännöistä, jotka koskevat julkisen kaupunkiliikenteen ja liikkuvuuspalvelujen esteettömyyttä.

(39)

Pankkipalveluja ja rahoituspalveluja koskevalla unionin oikeudella pyritään suojaamaan näiden palvelujen kuluttajia ja antamaan niille tietoa koko unionissa, mutta siihen ei sisälly esteettömyysvaatimuksia. Jotta vammaiset henkilöt voisivat käyttää näitä palveluja kaikkialla unionissa, myös verkkosivustojen ja mobiililaitepohjaisten palvelujen, mukaan lukien mobiilisovellusten, välityksellä tarjottavien palvelujen osalta, tehdä laajoihin tietoihin perustuvia päätöksiä ja luottaa siihen, että heitä suojataan asianmukaisesti yhdenvertaisesti muiden kuluttajien kanssa, ja jotta palveluntarjoajille varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset, tässä direktiivissä olisi vahvistettava yhteiset esteettömyysvaatimukset tiettyjä kuluttajille tarjottavia pankki- ja rahoituspalveluja varten.

(40)

Asianmukaisia esteettömyysvaatimuksia olisi myös sovellettava tunnistustapoihin, sähköiseen allekirjoitukseen ja maksupalveluihin, koska niitä tarvitaan kuluttajan suorittaessa pankkitoimia.

(41)

Sähkökirjatiedostot perustuvat sähköiseen tietokonekoodaukseen, jonka avulla pääosin teksti- tai graafisessa muodossa olevaa kirjallista teosta voidaan levittää ja lukea. Sähkökirjatiedostojen esteettömyys määräytyy koodauksen tarkkuusasteen perusteella, varsinkin siltä osin kuin se koskee teoksen erilaisten olennaisten osatekijöiden määrittelyä ja sen rakenteen standardoitua kuvausta. Esteettömyyttä edistävän yhteentoimivuuden olisi optimoitava kyseisten tiedostojen yhteensopivuus asiakassovellusten sekä nykyisten ja tulevien avustavien teknologioiden kanssa. Erityisteosten, kuten sarjakuvien, lastenkirjojen ja taidekirjojen, ominaispiirteitä olisi tarkasteltava kaikkien sovellettavien esteettömyysvaatimusten osalta. Erilaisten esteettömyysvaatimusten soveltaminen jäsenvaltioissa vaikeuttaisi kustantajien ja muiden talouden toimijoiden mahdollisuutta hyötyä sisämarkkinoiden eduista, saattaisi aiheuttaa yhteentoimivuusongelmia sähköisten lukulaitteiden kanssa ja rajoittaisi vammaisten kuluttajien pääsyä palveluun. Sähkökirjojen yhteydessä palveluntarjoajan käsitteeseen voisivat sisältyä kustantajat ja muut kirjojen jakeluun osallistuvat talouden toimijat.

Vammaiset henkilöt kohtaavat tunnetusti edelleen tekijänoikeudella ja lähioikeuksilla suojatun sisällön saatavuuteen liittyviä esteitä, ja tilanteeseen onkin jo puututtu tietyillä toimenpiteillä, esimerkiksi hyväksymällä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1564 (14) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1563 (15), ja tähän liittyviä unionin toimenpiteitä voitaisiin toteuttaa lisää tulevaisuudessa.

(42)

Tässä direktiivissä verkkokaupan palvelut määritellään palveluksi, joka suoritetaan etäpalveluna, verkkosivustojen ja mobiilipohjaisten palvelujen välityksellä, sähköisessä muodossa ja kuluttajan omasta pyynnöstä kuluttajasopimuksen tekemiseksi. Kyseisessä määritelmässä ilmaisulla ”etäpalvelu” tarkoitetaan palvelua, joka toimitetaan siten, että osapuolet eivät ole samanaikaisesti läsnä. Ilmaisulla ”sähköisessä muodossa” tarkoitetaan palvelua, joka lähetetään alun perin lähetyspaikasta ja vastaanotetaan määränpäässä tietoja elektronisesti käsittelevien (mukaan lukien digitaalinen pakkaaminen) ja tallentavien laitteiden avulla ja joka lähetetään, siirretään ja vastaanotetaan kokonaan linjoja, radioyhteyttä, optisia tai muita elektromagneettisia välineitä käyttäen. Ilmaisulla ”kuluttajan omasta pyynnöstä” tarkoitetaan palvelua, joka toimitetaan omasta pyynnöstä. Koska verkkokaupan palvelujen merkitys on kasvanut ja ne ovat hyvin teknologiakeskeisiä, on tärkeää yhdenmukaistaa niiden esteettömyyttä koskevat vaatimukset.

(43)

Tämän direktiivin verkkokaupan palveluja koskevia esteettömyysvaatimuksia olisi sovellettava kaikkien tuotteiden ja palvelujen verkkomyyntiin ja täten myös sellaisten tuotteiden ja palvelujen myyntiin, jotka tämä direktiivi kattaa sellaisenaan.

(44)

Hätäviesteihin vastaamisen esteettömyyteen liittyvät toimenpiteet olisi toteutettava rajoittamatta hätäpalvelujen organisointia ja vaikuttamatta kyseisten palvelujen organisointiin, joka kuuluu edelleen jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan.

(45)

Direktiivin (EU) 2018/1972 mukaisesti jäsenvaltioiden on määrä varmistaa, että hätäpalvelut ovat hätäviestien välityksellä vammaisten loppukäyttäjien saatavilla muiden loppukäyttäjien käyttömahdollisuuksia vastaavalla tavalla tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset yhdenmukaistavan unionin lainsäädännön mukaisesti. Komission ja kansallisten sääntelyviranomaisten tai muiden toimivaltaisten viranomaisten on määrä toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet, joilla varmistetaan, että vammaiset loppukäyttäjät voivat käyttää hätäpalveluja vastaavin edellytyksin kuin muut loppukäyttäjät matkustaessaan toisessa jäsenvaltiossa, mahdollisuuksien mukaan ilman ennakkorekisteröintiä. Kyseisillä toimenpiteillä pyritään varmistamaan yhteentoimivuus kaikissa jäsenvaltioissa ja niiden on perustuttava mahdollisimman pitkälle direktiivin (EU) 2018/1972 39 artiklassa säädettyihin eurooppalaisiin standardeihin tai eritelmiin. Kyseiset toimenpiteet eivät estä jäsenvaltioita hyväksymästä lisävaatimuksia kyseisessä direktiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi vaihtoehtoisesti voitava täyttää tässä direktiivissä asetetut esteettömyysvaatimukset, jotka koskevat vammaisten käyttäjien hätäviesteihin vastaamista, osoittamalla välityspalveluja tarjoava kolmas osapuoli, jota vammaiset henkilöt voivat käyttää viestiessään hätäkeskuksen kanssa, kunnes kyseiset hätäkeskukset pystyvät käyttämään sähköisiä viestintäpalveluja IP-yhteyskäytäntöjen kautta varmistaakseen hätäviesteihin vastaamisen esteettömyyden. Tämän direktiivin velvoitteita ei olisi kuitenkaan tulkittava niin, että rajoitettaisiin tai vähennettäisiin vammaisten loppukäyttäjien eduksi asetettuja velvoitteita, mukaan lukien vastaava pääsy sähköisiin viestintäpalveluihin ja hätäpalveluihin sekä direktiivissä (EU) 2018/1972 säädetyt esteettömyysvelvoitteet.

(46)

Direktiivissä (EU) 2016/2102 vahvistetaan esteettömyysvaatimuksia, jotka koskevat julkisen sektorin elinten verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia sekä muita asiaan liittyviä näkökohtia, erityisesti asiaankuuluvien verkkosivustojen ja mobiilisovellusten vaatimustenmukaisuutta. Kyseisessä direktiivissä on kuitenkin luettelo tietyistä poikkeuksista. Vastaavanlaiset poikkeukset tulevat kysymykseen myös sovellettaessa tätä direktiiviä. Osassa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvasta, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten kautta toteutettavasta toiminnasta, kuten henkilöliikennepalveluissa tai verkkokaupan palveluissa olisi lisäksi noudatettava tämän direktiivin sovellettavia esteettömyysvaatimuksia sen varmistamiseksi, että tuotteiden ja palveluiden verkkomyynti on vammaisten henkilöiden saavutettavissa riippumatta siitä, onko myyjä julkinen vaiko yksityinen talouden toimija. Tämän direktiivin esteettömyysvaatimusten olisi oltava yhdenmukaisia direktiivin (EU) 2016/2102 vaatimusten kanssa, lukuun ottamatta eroja esimerkiksi seurannassa, raportoinnissa ja täytäntöönpanon valvonnassa.

(47)

Verkkosivustojen ja direktiivissä (EU) 2016/2102 tarkoitettujen mobiilisovellusten saavutettavuuden neljä periaatetta ovat havaittavuus, joka tarkoittaa, että tiedot ja käyttöliittymän osat on esitettävä käyttäjille tavoilla, jotka he voivat havaita; hallittavuus, joka tarkoittaa, että käyttöliittymän osien ja navigoinnin on oltava hallittavia; ymmärrettävyys, joka tarkoittaa, että tietojen ja käyttöliittymän toiminnan on oltava käsitettäviä; ja toimintavarmuus, joka tarkoittaa, että sisällön on oltava riittävän toimintavarma, jotta hyvin erilaiset asiakassovellukset, mukaan lukien avustavat teknologiat, voivat tulkita sitä luotettavasti. Kyseiset periaatteet ovat merkityksellisiä myös tämän direktiivin kannalta.

(48)

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tämän direktiivin kattamien ja sovellettavat esteettömyysvaatimukset täyttävien tuotteiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus unionissa ei esty esteettömyysvaatimuksiin liittyvistä syistä.

(49)

Rakennettua ympäristöä koskevat yhtenäiset esteettömyysvaatimukset voisivat joissakin tapauksissa helpottaa asiaa koskevien palvelujen ja vammaisten henkilöiden vapaata liikkuvuutta. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava tämän direktiivin perusteella ottaa säännösten piiriin rakennettu ympäristö, jota käytetään tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien palvelujen tarjoamiseen, sen varmistamiseksi, että liitteessä III vahvistetut esteettömyysvaatimukset täyttyvät.

(50)

Esteettömyys olisi toteutettava järjestelmällisesti poistamalla esteitä ja ehkäisemällä niiden syntyä, mieluiten noudattamalla universaalia tai kaikkia palvelevaa suunnittelutapaa, jolla edistetään sen varmistamista, että vammaisilla henkilöillä on muiden kanssa yhdenvertainen mahdollisuus saada palveluja ja tuotteita. Vammaisyleissopimuksen mukaan tämä lähestymistapa ”tarkoittaa tuotteiden, ympäristöjen, ohjelmien ja palvelujen suunnittelua sellaisiksi, että kaikki ihmiset voivat käyttää niitä mahdollisimman laajasti ilman mukautuksia tai erikoissuunnittelua”. Vammaisyleissopimusta vastaavasti kaikkia palveleva suunnittelu ”ei sulje pois yksittäisten vammaisryhmien mahdollisesti tarvitsemia apuvälineitä”. Esteettömyys ei myöskään saisi sulkea pois kohtuullisten mukauttamistoimien toteuttamista, jos sellaista vaaditaan unionin oikeudessa tai kansallisessa oikeudessa. Esteettömyyttä ja kaikkia palvelevaa suunnittelua olisi tulkittava vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean laatiman yleisen huomautuksen nro 2 (2014) 9 artiklan (Esteettömyys) mukaisesti.

(51)

Tuotteen tai palvelun kuuluminen tämän direktiivin soveltamisalaan ei automaattisesti tarkoita, että tuote tai palvelu kuuluu neuvoston direktiivin 93/42/ETY (16) soveltamisalaan. Jotkin avustavat teknologiat, jotka ovat lääkinnällisiä laitteita, voisivat kuitenkin kuulua kyseisen direktiivin soveltamisalaan.

(52)

Pk- ja mikroyritykset luovat suurimman osan työpaikoista unionissa. Näille yrityksille, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä tulevan kasvun kannalta, on hyvin usein hankalaa kehittää tuotteitaan tai palvelujaan, erityisesti rajatylittävässä toimintaympäristössä. Pk- ja mikroyritysten työtä on siksi helpotettava yhdenmukaistamalla kansallisia esteettömyyssäännöksiä, kuitenkin siten, että pidetään kiinni välttämättömistä varmistustoimista.

(53)

Jotta mikroyrityksiin ja pk-yrityksiin voidaan soveltaa tätä direktiiviä, niiden on täytettävä aidosti komission suosituksen 2003/361/EY (17) ja asiaankuuluvan oikeuskäytännön vaatimukset, joiden tarkoituksena on estää sen sääntöjen kiertäminen.

(54)

Unionin oikeuden johdonmukaisuuden varmistamiseksi tämän direktiivin olisi perustuttava Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 768/2008/EY (18), sillä se koskee tuotteita, jotka jo kuuluvat unionin muiden säädösten soveltamisalaan, ottaen samalla huomioon tämän direktiivin esteettömyysvaatimusten erityispiirteet.

(55)

Kaikkien tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien ja toimitus- ja jakeluketjuun osallistuvien talouden toimijoiden olisi varmistettava, että ne asettavat saataville markkinoille ainoastaan sellaisia tuotteita, jotka ovat tämän direktiivin mukaisia. Samaa olisi sovellettava palveluja tarjoaviin talouden toimijoihin. On tarpeen säätää selkeästä ja oikeasuhteisesta velvollisuuksien jakautumisesta, joka vastaa kunkin talouden toimijan tehtävää toimitus- ja jakeluprosessissa.

(56)

Talouden toimijoiden olisi oltava vastuussa tuotteiden ja palvelujen vaatimustenmukaisuudesta suhteessa niiden rooliin toimitusketjussa, jotta voidaan taata korkeatasoinen esteettömyyden suoja ja oikeudenmukainen kilpailu unionin markkinoilla.

(57)

Tämän direktiivin velvoitteita olisi sovellettava talouden toimijoihin yhtä lailla julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

(58)

Valmistajalla on parhaat mahdollisuudet suorittaa täydellinen vaatimustenmukaisuuden arviointi, koska sillä on yksityiskohtaiset tiedot suunnittelu- ja valmistusprosessista. Vaikka vastuu tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta säilyy valmistajalla, markkinavalvontaviranomaisilla olisi oltava keskeinen rooli sen tarkistamisessa, onko unionissa markkinoilla saataville asetettavat tuotteet valmistettu unionin oikeuden mukaisesti.

(59)

Tuojat ja jakelijat olisi otettava mukaan kansallisten viranomaisten suorittamiin markkinavalvontatehtäviin, ja niiden olisi osallistuttava toimiin aktiivisesti antamalla toimivaltaisille viranomaisille kaikki tarvittavat tiedot asiaankuuluvasta tuotteesta.

(60)

Tuojien olisi varmistettava, että kolmansista maista peräisin olevat tuotteet, jotka tulevat unionin markkinoille, ovat tämän direktiivin mukaisia, ja etenkin, että valmistajat ovat tehneet asianmukaisia vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyitä kyseisten tuotteiden osalta.

(61)

Tuotetta markkinoille saattaessaan maahantuojien olisi ilmoitettava tuotteessa nimensä, rekisteröity toiminimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä osoite, josta niihin saa yhteyden.

(62)

Jakelijoiden olisi varmistettava, että niiden tuotteelle suorittama käsittely ei vaikuta haitallisesti tuotteen vaatimustenmukaisuuteen suhteessa tämän direktiivin esteettömyysvaatimuksiin.

(63)

Kutakin talouden toimijaa, joka saattaa tuotteen markkinoille omalla nimellään tai tavaramerkillään taikka muuttaa jo markkinoille saatettua tuotetta tavalla, joka saattaa vaikuttaa sovellettavien vaatimusten täyttymiseen, on pidettävä valmistajana, ja tällaisen talouden toimijan on otettava hoitaakseen valmistajalle kuuluvat velvoitteet.

(64)

Suhteellisuuteen liittyvistä syistä esteettömyysvaatimuksia olisi sovellettava ainoastaan siinä määrin, kuin ne eivät aiheuta kohtuutonta rasitetta asianomaiselle talouden toimijalle, tai siinä määrin, kuin ne eivät edellytä tuotteiden ja palvelujen perusteellista muuttamista siten, että niistä tulisi perustavanlaatuisesti erilaisia tämän direktiivin mukaisesti. Käytössä olisi kuitenkin oltava valvontamekanismeja, joilla voidaan tarkistaa, onko poikkeaminen esteettömyysvaatimusten soveltamisesta ollut oikeutettua.

(65)

Tässä direktiivissä olisi noudateltava ”pienet ensin” -periaatetta ja otettava huomioon pk-yrityksille aiheutuva hallinnollinen rasite. Tämän direktiivin olisi sisällettävä vain muutamia vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevia sääntöjä, ja siinä olisi vahvistettava suojalausekkeet talouden toimijoita varten. Siinä ei siten säädetä yleisistä poikkeus- ja erityisjärjestelyistä kyseisiä yrityksiä varten. Näin ollen laadittaessa sääntöjä kaikkein asianmukaisimpien vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen valitsemista ja toteuttamista varten olisi otettava huomioon pk-yritysten tilanne, ja esteettömyysvaatimusten vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvät velvoitteet olisi rajattava sellaisiksi, ettei niistä aiheudu pk-yrityksille kohtuutonta rasitetta. Lisäksi markkinavalvontaviranomaisten olisi toiminnassaan otettava riittävällä tavalla huomioon yritysten koko ja kyseisen tuotannon luonne (pienet sarjat tai muu kuin sarjatuotanto), eikä niiden pitäisi tässä yhteydessä luoda tarpeettomia esteitä pk-yrityksille eikä laiminlyödä yleisen edun suojaamista.

(66)

Jos poikkeustapauksissa tämän direktiivin esteettömyysvaatimukset aiheuttaisivat kohtuutonta rasitetta talouden toimijoille, talouden toimijoita olisi vaadittava noudattamaan kyseisiä vaatimuksia vain siltä osin, kuin ne eivät aiheuta kohtuutonta rasitetta. Tällaisissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa talouden toimijan ei olisi kohtuudella mahdollista soveltaa täysin yhtä tai useampaa tämän direktiivin esteettömyysvaatimusta. Talouden toimijan olisi kuitenkin tehtävä tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluva palvelu tai tuote mahdollisimman esteettömäksi soveltamalla kyseisiä vaatimuksia siinä määrin, kuin niistä ei aiheudu kohtuutonta rasitetta. Sellaisia esteettömyysvaatimuksia olisi sovellettava täysin, joiden talouden toimija ei katso aiheuttavan kohtuutonta rasitetta. Yhden tai useamman esteettömyysvaatimuksen täyttämistä koskevat poikkeukset, jotka perustuvat vaatimuksista aiheutuvaan kohtuuttomaan rasitteeseen, eivät saisi ylittää sitä, mikä on tarkkaan ottaen tarpeen kyseisen rasitteen vähentämiseksi asianomaisen tuotteen tai palvelun osalta kussakin yksittäistapauksessa. Kohtuuttoman rasitteen aiheuttavien toimenpiteiden olisi katsottava olevan sellaisia, joista talouden toimijalle aiheutuisi liiallinen organisatorinen tai taloudellinen lisärasite, kun otetaan huomioon toimenpiteistä vammaisille henkilöille todennäköisesti koituvat edut tässä direktiivissä säädettyjen perusteiden mukaisesti. Edellä esitetyn perusteella olisi määriteltävä perusteet, jotta sekä talouden toimijat että asiaankuuluvat viranomaiset voivat verrata erilaisia tilanteita ja arvioida järjestelmällisesti, esiintyykö kohtuutonta rasitetta. Ainoastaan oikeutetut perusteet olisi otettava huomioon arvioitaessa sitä, missä määrin esteettömyysvaatimuksia ei voida täyttää sen takia, että ne aiheuttaisivat kohtuuttoman rasitteen. Oikeutetuiksi perusteiksi ei olisi katsottava sitä, että asiaa ei pidetä tärkeänä, kuten ei myöskään ajan tai tiedon puutetta.

(67)

Yleinen arvio kohtuuttomasta rasitteesta olisi tehtävä käyttämällä liitteessä VI vahvistettuja perusteita. Talouden toimijan olisi dokumentoitava kohtuutonta rasitetta koskeva arvio ottamalla huomioon asiaankuuluvat perusteet. Palveluntarjoajien olisi uusittava arvionsa kohtuuttomasta rasitteesta vähintään joka viides vuosi.

(68)

Talouden toimijan olisi ilmoitettava asiaankuuluville viranomaisille, että se on soveltanut perusteellista muutosta ja/tai kohtuutonta rasitetta koskevia tämän direktiivin säännöksiä. Talouden toimijan olisi vasta asiaankuuluvien viranomaisten pyynnöstä toimitettava arvioinnista kopio, jossa selvitetään, miksi sen tuote tai palvelu ei ole täysin esteetön, ja toimitettava näyttöä kohtuuttomasta rasitteesta tai perusteellisesta muutoksesta tai molemmista.

(69)

Vaikka palveluntarjoaja vaaditun arvioinnin pohjalta toteaisi, että olisi kohtuuton rasite vaatia, että kaikki tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien palvelujen tarjoamiseen käytettävät itsepalvelupäätteet täyttävät tämän direktiivin esteettömyysvaatimukset, palveluntarjoajan olisi silti sovellettava kyseisiä vaatimuksia siltä osin, kuin kyseiset vaatimukset eivät aiheuta sille kohtuutonta rasitetta. Näin ollen palveluntarjoajien olisi arvioitava, missä määrin se, että kaikki itsepalvelupäätteet ovat rajoitetusti esteettömiä tai täysin esteettömiä itsepalvelupäätteitä on rajoitettu määrä, antaisi niille mahdollisuuden välttää kohtuuton rasite, joka niille muuten aiheutuisi, ja ne olisi velvoitettava noudattamaan tämän direktiivin esteettömyysvaatimuksia ainoastaan näiltä osin.

(70)

Mikroyritykset eroavat kaikista muista yrityksistä rajallisten henkilöresurssiensa, vuotuisen liikevaihtonsa tai vuotuisen taseensa vuoksi. Sen vuoksi esteettömyysvaatimusten noudattamista koskeva rasite merkitsee mikroyrityksissä yleensä suurempaa osuutta niiden taloudellisista ja henkilöresursseista kuin muissa yrityksissä ja on todennäköisemmin kohtuuttoman suuri osuus kustannuksista. Merkittävä osuus mikroyritysten kustannuksista koostuu asiakirjojen ja kirjanpidon laatimisesta tai säilyttämisestä sen osoittamiseksi, että unionin oikeudessa vahvistettuja erilaisia vaatimuksia noudatetaan. Kaikkien tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien talouden toimijoiden olisi voitava arvioida tämän direktiivin esteettömyysvaatimusten noudattamisen suhteellisuutta, ja niiden olisi noudatettava kyseisiä esteettömyysvaatimuksia vain, jos ne eivät ole kohtuuttomia; tällaisen arvioinnin edellyttäminen palveluja tarjoavilta mikroyrityksiltä olisi jo itsessään kohtuuton rasite. Tämän direktiivin vaatimuksia ja velvoitteita ei siksi tulisi soveltaa mikroyrityksiin, jotka tarjoavat direktiivin soveltamisalaan kuuluvia palveluja.

(71)

Tämän direktiivin vaatimusten ja velvoitteiden olisi oltava kevyemmät tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia tuotteita käsitteleville mikroyrityksille, jotta vähennetään hallinnollista rasitetta.

(72)

Vaikka jotkin mikroyritykset on vapautettu tämän direktiivin velvoitteista, kaikkia mikroyrityksiä olisi kannustettava valmistamaan, tuomaan maahan tai jakelemaan sellaisia tuotteita sekä tarjoamaan sellaisia palveluja, jotka ovat tämän direktiivin esteettömyysvaatimusten mukaisia, jotta kyseisten yritysten kilpailukyky ja kasvupotentiaali sisämarkkinoilla lisääntyisi. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi tarjottava mikroyrityksille ohjeita ja välineitä, jotka helpottavat niiden kansallisten toimenpiteiden soveltamista, joilla tämä direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.

(73)

Kaikkien talouden toimijoiden olisi toimittava vastuullisesti ja noudattaen kaikkia sovellettavia oikeudellisia vaatimuksia, kun ne saattavat tuotteita markkinoille tai asettavat niitä saataville markkinoilla taikka tarjoavat palveluja markkinoilla.

(74)

Jotta vaatimustenmukaisuuden arviointi sovellettavien esteettömyysvaatimusten osalta olisi helpompaa, on tarpeen säätää vaatimustenmukaisuusolettamasta sellaisille tuotteille ja palveluille, jotka vastaavat vapaaehtoisia yhdenmukaistettuja standardeja, jotka on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 (19) mukaisesti tarkoituksena laatia yksityiskohtaiset tekniset eritelmät kyseisiä vaatimuksia varten. Komissio on jo antanut Euroopan standardointiorganisaatioille useita esteettömyyttä koskevia standardointipyyntöjä, kuten standardointitoimeksiannot M/376, M/473 ja M/420, joilla on merkitystä yhdenmukaistettujen standardien valmistelun kannalta.

(75)

Asetuksessa (EU) N:o 1025/2012 säädetään yhdenmukaistetuista standardeista esitettäviä vastalauseita koskevasta menettelystä tapauksissa, joissa kyseiset standardit eivät täytä tämän direktiivin vaatimuksia.

(76)

Eurooppalaisten standardien olisi oltava markkinalähtöisiä, niissä olisi otettava huomioon yleinen etu ja toimintapoliittiset tavoitteet, jotka ilmaistaan selkeästi komission yhdelle tai useammalle eurooppalaiselle standardointiorganisaatiolle esittämässä pyynnössä yhdenmukaistettujen standardien laatimisesta, ja niiden olisi perustuttava yhteisymmärrykseen. Yhdenmukaistettujen standardien puuttuessa ja jos se on sisämarkkinoiden yhdenmukaistamiseksi tarpeen, komission olisi tietyissä tapauksissa voitava antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan tekniset eritelmät tämän direktiivin esteettömyysvaatimuksia varten. Teknisiin eritelmiin olisi turvauduttava vain tällaisissa tapauksissa. Komission olisi voitava hyväksyä teknisiä eritelmiä esimerkiksi silloin, kun standardointiprosessi on ajautunut umpikujaan siksi, että sidosryhmät eivät pääse yhteisymmärrykseen tai yhdenmukaistetun standardin laatiminen viivästyy aiheettomasti esimerkiksi siksi, että vaadittua laatua ei saavuteta. Kun komissio on esittänyt yhdelle tai useammalle eurooppalaiselle standardointiorganisaatiolle pyynnön yhdenmukaistettujen standardien laatimisesta, komission olisi jätettävä riittävästi aikaa niiden käsittelyyn, ennen kuin se hyväksyy samaa esteettömyysvaatimusta koskevia teknisiä eritelmiä. Komission ei olisi voitava hyväksyä teknistä eritelmää, jollei se ole tätä ennen yrittänyt saada esteettömyysvaatimuksia katetuiksi eurooppalaisella standardointijärjestelmällä, paitsi jos komissio voi osoittaa, että tekninen eritelmä on asetuksen (EU) N:o 1025/2012 liitteessä II vahvistettujen vaatimusten mukainen.

(77)

Jotta voidaan tehokkaimmalla tavalla ottaa käyttöön yhdenmukaistettuja standardeja ja teknisiä eritelmiä, joilla täytetään tämän direktiivin tuotteita ja palveluja koskevat esteettömyysvaatimukset, komission olisi otettava mukaan asian käsittelyyn vammaisia henkilöitä edustavat eurooppalaiset kattojärjestöt ja kaikki muut asiaankuuluvat sidosryhmät silloin, kun se on mahdollista.

(78)

Jotta varmistetaan tosiasiallinen mahdollisuus saada tietoja markkinavalvontaa varten, tiedot, joita vaaditaan vakuutuksen antamiseksi vaatimustenmukaisuudesta suhteessa kaikkiin sovellettaviin unionin säädöksiin, olisi asetettava saataville yhdessä ainoassa EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa. Hallinnollisen rasitteensa vähentämiseksi talouden toimijoiden olisi voitava sisällyttää tällaiseen yhteen ainoaan EU-vaatimustenmukaisuusvakuutukseen kaikki asiaa koskevat yksittäiset vaatimustenmukaisuusvakuutukset.

(79)

Tuotteiden vaatimustenmukaisuuden arvioinnin osalta tässä direktiivissä olisi käytettävä päätöksen N:o 768/2008/EY liitteessä II vahvistettua sisäisen tuotannonvalvonnan menettelyä (moduuli A), koska sen avulla talouden toimijat voivat osoittaa ja toimivaltaiset viranomaiset varmistaa ilman aiheetonta rasitetta, että markkinoilla saataville asetettavat tuotteet täyttävät esteettömyysvaatimukset.

(80)

Viranomaisten olisi tuotteiden markkinavalvonnan ja palvelujen vaatimustenmukaisuuden tarkastamisen yhteydessä tarkastettava myös vaatimustenmukaisuuden arvioinnit, mukaan lukien se, suoritettiinko asiaankuuluva perusteellista muutosta tai kohtuutonta rasitetta koskeva arviointi asianmukaisesti. Viranomaisten olisi tehtäviään hoitaessaan toimittava myös yhteistyössä vammaisten henkilöiden ja heitä ja heidän etujaan edustavien järjestöjen kanssa.

(81)

Tietojen, joita tarvitaan sen arvioimiseksi, ovatko palvelut tämän direktiivin esteettömyysvaatimusten mukaisia, olisi sisällyttävä yleisiin ehtoihin tai vastaavaan asiakirjaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU (20) soveltamista.

(82)

CE-merkintä osoittaa, että tuote on tämän direktiivin esteettömyysvaatimusten mukainen, ja se on näkyvä seuraus koko vaatimustenmukaisuuden arviointiprosessista laajassa merkityksessä. Tässä direktiivissä olisi noudatettava CE-merkintään sovellettavia yleisiä periaatteita, joista säädetään tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 765/2008 (21). EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen tekemisen ohella valmistajan olisi tiedotettava kuluttajille kustannustehokkaalla tavalla tuotteidensa esteettömyydestä.

(83)

Kiinnittämällä CE-merkinnän tuotteeseen valmistaja antaa asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti vakuutuksen siitä, että tuote on kaikkien sovellettavien esteettömyysvaatimusten mukainen ja että valmistaja ottaa tuotteesta täyden vastuun.

(84)

Päätöksen N:o 768/2008/EY mukaisesti jäsenvaltiot ovat vastuussa vahvan ja tehokkaan tuotteiden markkinavalvonnan varmistamisesta alueellaan, ja niiden olisi annettava markkinavalvontaviranomaisilleen riittävästi toimivaltaa ja resursseja.

(85)

Jäsenvaltioiden olisi tarkastettava, ovatko palvelut tämän direktiivin velvoitteiden mukaisia, ja seurattava vaatimustenvastaisuuteen liittyvien valitusten tai raporttien käsittelyä sen varmistamiseksi, että korjaavia toimia toteutetaan.

(86)

Komissio voisi tarvittaessa antaa sidosryhmiä kuullen ei-sitovia suuntaviivoja, millä tuetaan markkinavalvontaviranomaisten ja palvelujen vaatimustenmukaisuuden tarkastamisesta vastaavien viranomaisten toimien koordinointia. Komission ja jäsenvaltioiden olisi voitava esittää aloitteita viranomaisten resurssien ja asiantuntemuksen jakamiseksi.

(87)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että markkinavalvontaviranomaiset ja palvelujen vaatimustenmukaisuuden tarkastamisesta vastaavat viranomaiset tarkastavat VIII ja IX luvun mukaisesti, noudattavatko talouden toimijat liitteessä VI vahvistettuja perusteita. Jäsenvaltioiden olisi voitava nimetä erikoistunut elin täyttämään tämän direktiivin mukaiset markkinavalvontaviranomaisten ja palvelujen vaatimustenmukaisuuden tarkastamisesta vastaavien viranomaisten velvoitteet. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää, että tällaisen erikoistuneen elimen toimivalta rajataan tämän direktiivin soveltamisalaan tai tiettyihin osiin siitä rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisia jäsenvaltioiden velvoitteita.

(88)

Olisi luotava suojalausekemenettely, jota sovelletaan ainoastaan silloin, kun jäsenvaltiot ovat eri mieltä jonkin jäsenvaltion toteuttamista toimenpiteistä, ja jonka kautta ne, joita asia koskee, saavat tietoa suunnitelluista toimista sellaisten tuotteiden suhteen, jotka eivät täytä tämän direktiivin esteettömyysvaatimuksia. Suojalausekemenettelyn avulla markkinavalvontaviranomaisten olisi jo varhaisemmassa vaiheessa mahdollista ryhtyä yhteisiin toimiin asiaankuuluvien talouden toimijoiden kanssa tällaisten tuotteiden suhteen.

(89)

Silloin kun jäsenvaltiot ja komissio ovat yhtä mieltä jäsenvaltion toteuttaman toimenpiteen oikeutuksesta, komissiolta ei pitäisi edellyttää jatkotoimia, paitsi jos vaatimustenvastaisuuden voidaan katsoa johtuvan yhdenmukaistettujen standardien tai teknisten eritelmien puutteista.

(90)

Julkisista hankinnoista annetuissa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2014/24/EU (22) ja 2014/25/EU (23), joissa määritellään menettelyt tiettyjä tavaroita (tuotteita), palveluja ja rakennusurakoita koskeville julkisille hankintasopimuksille ja suunnittelukilpailuille, vahvistetaan, että kaikissa hankinnoissa, jotka on tarkoitettu luonnollisten henkilöiden käyttöön, olipa kyse kansalaisista taikka hankintaviranomaisen tai -yksikön henkilöstöstä, tekniset eritelmät on asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta määrä laatia siten, että voidaan ottaa huomioon esteettömyys vammaisille henkilöille tai kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu. Lisäksi kyseisissä direktiiveissä vaaditaan, että jos pakolliset esteettömyysvaatimukset vahvistetaan unionin säädöksellä, tekniset eritelmät on määrä vahvistaa viittaamalla kyseiseen säädökseen, kun on kyse esteettömyydestä vammaisten henkilöiden kannalta tai kaikkien käyttäjien tarpeet huomioon ottavasta suunnittelusta. Tässä direktiivissä olisi vahvistettava sen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden ja palvelujen pakolliset esteettömyysvaatimukset. Tämän direktiivin esteettömyysvaatimukset eivät sido tuotteita ja palveluja, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan. Kyseisten esteettömyysvaatimusten käyttäminen muissa unionin säädöksissä kuin tässä direktiivissä vahvistettujen asiaankuuluvien velvoitteiden täyttämiseen kuitenkin helpottaisi esteettömyyden toteuttamista ja edistäisi osaltaan oikeusvarmuutta ja esteettömyysvaatimusten lähentämistä unionissa. Viranomaisia ei olisi estettävä vahvistamasta tämän direktiivin liitteessä I vahvistettuja esteettömyysvaatimuksia tiukempia vaatimuksia.

(91)

Tällä direktiivillä ei olisi muutettava muissa unionin säädöksissä olevien, esteettömyyttä koskevien säännösten pakollista tai vapaaehtoista luonnetta.

(92)

Tätä direktiiviä olisi sovellettava vain hankintamenettelyihin, joita varten on lähetetty tarjouskilpailukutsu tämän direktiivin soveltamisen alkamispäivän jälkeen, tai, jos tarjouskilpailukutsua ei ole tarkoitus lähettää, hankintamenettelyihin, jotka hankintaviranomainen tai -yksikkö on aloittanut tämän direktiivin soveltamisen alkamispäivän jälkeen.

(93)

Jotta voidaan varmistaa, että tätä direktiiviä sovelletaan asianmukaisesti, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat niiden esteettömyysvaatimusten tarkempaa määrittelemistä, jotka eivät luontaisesti voi tuottaa aiottua vaikutustaan, ellei niitä tarkenneta unionin sitovissa säädöksissä; sen ajan muuttamista, jona talouden toimijoiden on voitava tunnistaa kaikki talouden toimijat, jotka ovat toimittaneet niille tuotetta tai joille ne ovat toimittaneet tuotetta; sekä sellaisten asiaankuuluvien perusteiden tarkempaa erittelyä, jotka talouden toimijan on otettava huomioon arvioidessaan sitä, aiheuttaako esteettömyysvaatimusten noudattaminen kohtuuttoman rasitteen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (24) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(94)

Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa teknisten eritelmien osalta. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (25) mukaisesti.

(95)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että saatavilla on asianmukaisia ja tehokkaita keinoja tämän direktiivin noudattamisen varmistamiseksi, ja sen vuoksi otettava käyttöön asianmukaisia valvontamekanismeja, kuten markkinavalvontaviranomaisten harjoittama jälkikäteisvalvonta, jotta voidaan tarkistaa, onko esteettömyysvaatimusten soveltamista koskeva poikkeus oikeutettu. Jäsenvaltioiden olisi esteettömyyttä koskevia valituksia käsitellessään noudatettava yleistä hyvän hallinnon periaatetta ja erityisesti virkamiesten velvoitetta varmistaa, että kutakin valitusta koskeva päätös tehdään kohtuullisessa ajassa.

(96)

Komission olisi edistettävä tämän direktiivin yhdenmukaista täytäntöönpanoa perustamalla työryhmä, joka koostuu asiaankuuluvista viranomaisista ja sidosryhmistä ja jossa edistetään tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja annetaan neuvontaa. Viranomaisten ja asiaankuuluvien sidosryhmien, myös vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen, yhteistyötä olisi edistettävä, jotta voidaan muun muassa lisätä tämän direktiivin esteettömyysvaatimuksia koskevien säännösten soveltamisen yhdenmukaisuutta sekä valvoa sen perusteellista muutosta ja kohtuutonta rasitetta koskevien säännösten täytäntöönpanoa.

(97)

Kun otetaan huomioon muutoksenhakumenettelyihin direktiivien 2014/24/EU ja 2014/25/EU soveltamisalaan kuuluvilla aloilla sovellettava oikeudellinen kehys, tämän direktiivin täytäntöönpanoa ja seuraamuksia koskevia säännöksiä ei olisi sovellettava hankintamenettelyihin, joita tässä direktiivissä vahvistetut velvoitteet koskevat. Tällainen poissulkeminen ei vaikuta jäsenvaltioilla perussopimusten mukaisesti oleviin velvollisuuksiin toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet unionin oikeuden soveltamisen ja vaikuttavuuden takaamiseksi.

(98)

Seuraamusten olisi oltava riittäviä suhteessa rikkomisen luonteeseen ja olosuhteisiin, jotta talouden toimijat eivät kokisi niitä vaihtoehdoksi, jonka avulla ne välttävät velvoitteen tehdä tuotteistaan ja palveluistaan esteettömiä.

(99)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käytettävissä on voimassa olevan unionin lainsäädännön mukaisesti vaihtoehtoisia riidanratkaisumekanismeja, joiden avulla voidaan ratkaista kaikki väitetyt tämän direktiivin vastaisuudet, ennen kuin asia viedään tuomioistuimen tai toimivaltaisen hallintoviranomaisen käsiteltäväksi.

(100)

Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman (26) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(101)

Jotta palveluntarjoajilla on riittävästi aikaa sopeutua tämän direktiivin vaatimuksiin, on aiheellista säätää tämän direktiivin soveltamispäivän jälkeisestä viiden vuoden siirtymäajasta, jonka aikana sellaisten palvelun tarjoamiseen käytettävien tuotteiden, jotka on saatettu unionin markkinoille ennen voimaantulopäivää, ei tarvitse täyttää tämän direktiivin esteettömyysvaatimuksia, ellei palvelun tarjoaja korvaa niitä siirtymäajan aikana. Kun otetaan huomioon itsepalvelupäätteiden kustannukset ja pitkä elinkaari, on aiheellista säätää, että jos tällaisia päätteitä käytetään palvelun tarjoamiseen, niiden käyttöä voidaan jatkaa niiden kestoiän päättymiseen saakka, niin kauan kuin niitä ei korvata toisella tämän ajanjakson aikana, mutta kuitenkin enintään 20 vuoden ajan.

(102)

Tämän direktiivin esteettömyysvaatimuksia olisi sovellettava sen päivän jälkeen markkinoille saatettaviin tuotteisiin ja tarjottaviin palveluihin, jona aletaan soveltaa kansallisia toimenpiteitä, joilla tämä direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, myös käytettyihin tuotteisiin, jotka tuodaan kolmannesta maasta ja saatetaan markkinoille tuon päivän jälkeen.

(103)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan periaatteita, jotka on tunnustettu erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’. Tällä direktiivillä pyritään erityisesti varmistamaan, että vammaisten henkilöiden oikeuksia hyötyä toimenpiteistä, joilla taataan heidän itsenäinen elämänsä, yhteiskunnallinen ja ammatillinen sopeutumisensa sekä osallistumisensa yhteiskuntaelämään, kunnioitetaan kaikilta osin, ja edistämään perusoikeuskirjan 21, 25 ja 26 artiklan soveltamista.

(104)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on tiettyjen esteettömien tuotteiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden esteiden poistaminen ja sen myötä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan edistäminen, koska se edellyttää erilaisten voimassa olevien sääntöjen yhdenmukaistamista kunkin jäsenvaltion oikeusjärjestyksessä, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla määrittelemällä yhtenäiset esteettömyysvaatimukset ja sisämarkkinoiden toimintaa koskevat säännöt. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,