L_2013078FI.01002301.xml

20.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

L 78/23

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 228/2013,

annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013,

unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 42 artiklan ensimmäisen kohdan, 43 artiklan 2 kohdan ja 349 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Maatalousalan erityistoimenpiteet, joilla pyritään ratkaisemaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettujen unionin syrjäisimpien alueiden poikkeuksellisesta tilanteesta johtuvat vaikeudet, on vahvistettu neuvoston asetuksessa (EY) N:o 247/2006 (3). Nämä toimenpiteet on toteutettu kunkin alueen tukiohjelmina, jotka ovat keskeinen väline maataloustuotteiden toimittamisessa näille alueille. Koska on tarpeen saattaa tämänhetkiset toimenpiteet ajan tasalle, myös Lissabonin sopimuksen voimaantulon johdosta, on syytä kumota asetus (EY) N:o 247/2006 ja korvata se uudella asetuksella.

(2)	Olisi täsmennettävä keskeiset tavoitteet, joiden saavuttamista unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavalla järjestelmällä edistetään.

(3)

On myös tarpeen täsmentää syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskevien ohjelmien, jäljempänä ’Posei-ohjelmat’, sisältö, ja asianomaisten jäsenvaltioiden olisi toissijaisuusperiaatetta soveltaen laadittava kyseiset ohjelmat soveltuvimmalla maantieteellisellä tasolla ja toimitettava ne komission hyväksyttäviksi.

(4)

Jotta unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavan järjestelmän tavoitteet saavutettaisiin paremmin, Posei-ohjelmiin olisi sisällytettävä toimenpiteitä, joilla turvataan maataloustuotteiden toimitukset sekä paikallisen maataloustuotannon säilyttäminen ja kehittäminen. On syytä yhdenmukaistaa kyseisten alueiden ohjelmatyötä ja noudattaa järjestelmällisesti komission ja jäsenvaltioiden väliseen kumppanuuteen perustuvaa toimintatapaa.

(5)

Koska unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavan järjestelmän ohjelmatyö perustuu toissijaisuusperiaatteeseen ja joustavuuteen, jäsenvaltion nimeämät viranomaiset voivat ehdottaa ohjelmaan muutoksia, jotta ohjelma voitaisiin mukauttaa syrjäisimpien alueiden todelliseen tilanteeseen. Näiden viranomaisten olisi voitava mukauttaa Posei-ohjelmia hallinnon yksinkertaistamisen periaatteen mukaisesti, kunhan ne eivät tällöin heikennä Posei-ohjelmien vaikuttavuutta ja niiden rahoituksen tasoa. Menettely ohjelmien muuttamiseksi olisi samaa lähestymistapaa noudattaen sopeutettava siihen, miten merkityksellinen kukin muutostyyppi on.

(6)

On aiheellista ottaa käyttöön erityinen hankintajärjestelmä, jotta varmistetaan välttämättömien maataloustuotteiden toimittaminen syrjäisimmille alueille ja vähennetään näiden alueiden erittäin syrjäisestä sijainnista johtuvia lisäkustannuksia. Ihmisravinnoksi, jalostukseen tai maatalouden tuotantopanoksina käytettävien välttämättömien tuotteiden kuljetuksille aiheutuu lisäkustannuksia syrjäisimpien alueiden poikkeuksellisen maantieteellisen sijainnin vuoksi. Tämän lisäksi muut syrjäisimpien alueiden asemaan liittyvät objektiiviset tekijät, erityisesti saaristoluonne ja maatalousmaan vähäisyys, aiheuttavat talouden toimijoille ja tuottajille syrjäisimmillä alueilla lisärajoitteita, jotka haittaavat vakavasti heidän toimintaansa. Näitä haittoja voidaan vähentää alentamalla mainittujen välttämättömien tuotteiden hintoja. Erityinen hankintajärjestelmä ei kuitenkaan missään tapauksessa saisi haitata paikallistuotantoa ja sen kehitystä.

(7)

Tätä tarkoitusta varten on sen estämättä, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 28 artiklassa määrätään, syytä vapauttaa eräiden maataloustuotteiden kolmansista maista tuleva tuonti sovellettavista tuontitulleista. Tuotteet, jotka ovat olleet unionin tullialueella sisäisessä jalostuksessa tai tullivarastossa, olisi katsottava suoraan tuotaviksi tuotteiksi erityisen hankintajärjestelmän etuja myönnettäessä, jotta voidaan ottaa huomioon kyseisten tuotteiden alkuperä ja niille unionin oikeudessa tunnustettu tullikohtelu.

(8)

Jotta hintojen alentamista syrjäisimmillä alueilla sekä alueiden erittäin syrjäisestä sijainnista johtuvien lisäkustannusten vähentämistä koskeva tavoite saavutettaisiin tehokkaasti, unionin tuotteiden hankintaan syrjäisimmillä alueilla olisi myönnettävä tukia. Tällaisissa tuissa olisi otettava huomioon syrjäisimmille alueille suuntautuvien kuljetusten lisäkustannukset ja hinnat kolmansiin maihin suuntautuvassa viennissä sekä maatalouden tuotantopanosten tai jalostukseen tarkoitettujen tuotteiden osalta muut alueiden erittäin syrjäisestä sijainnista ja eritoten niiden saaristoluonteesta, maatalousmaan vähäisyydestä, vaikeakulkuisesta maastosta, vaikeista sääoloista ja saarten välisistä suurista etäisyyksistä johtuvat lisäkustannukset.

(9)

Perinteisten alojen tukeminen on tärkeää jo senkin vuoksi, että se antaa niille mahdollisuuden pysyä kilpailukykyisinä joutuessaan kilpailemaan unionin markkinoilla kolmansien maiden kanssa. Jäsenvaltioiden olisi ohjelmiaan laatiessaan kuitenkin varmistettava mahdollisuuksien mukaan myös syrjäisimmillä alueilla harjoitettavan maataloustoiminnan monipuolisuus.

(10)	Jotta vältettäisiin syrjäisimpien alueiden loppukäyttäjiä vahingoittava keinottelu, olisi täsmennettävä, että erityiseen hankintajärjestelmään olisi otettava ainoastaan virheettömiä, aitoja ja myyntikelpoisia tuotteita.

(11)

Olisi vahvistettava järjestelmän toimintaa, erityisesti toimijarekisterin luomista ja todistusjärjestelmää koskevat säännöt, käyttäen mallina maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) (4) 130 ja 161 artiklassa tarkoitettuja todistuksia.

(12)

Erityisen hankintajärjestelmän piiriin kuuluvien toimien seuranta edellyttää, että asianomaisille tuotteille tehdään hallinnollisia tarkastuksia, kun ne tuodaan tai toimitetaan syrjäisimmille alueille ja kun ne viedään tai lähetetään kyseisiltä alueilta. Järjestelmän tavoitteiden saavuttamiseksi erityisen hankintajärjestelmän taloudellisten etujen pitäisi näkyä myös tuotantokustannusten alenemisena ja siirtyä loppukäyttäjälle alhaisempina hintoina. Tästä syystä niiden myöntämisen perusteena olisi käytettävä sitä, että tuesta saatava etu tosiasiassa siirtyy eteenpäin, ja olisi toteutettava asianmukaisia tarkastuksia.

(13)

Koska erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvat määrät rajoittuvat syrjäisimpien alueiden hankintatarpeisiin, järjestelmä ei saisi haitata sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Erityisestä hankintajärjestelmästä aiheutuvat taloudelliset edut eivät myöskään saisi vääristää kyseisillä tuotteilla käytävää kauppaa. Tästä syystä näiden tuotteiden lähettäminen tai vienti syrjäisimmiltä alueilta olisi kiellettävä. Kyseisten tuotteiden lähettäminen tai vienti olisi kuitenkin sallittava, jos erityisestä hankintajärjestelmästä aiheutuva taloudellinen etu palautetaan.

(14)

Jalostettujen tuotteiden kauppa syrjäisimpien alueiden välillä olisi sallittava, jotta ne voisivat käydä kauppaa keskenään. Lisäksi olisi otettava huomioon syrjäisimpien alueiden kauppavirrat alueellisessa kaupassa sekä perinteinen vienti ja lähetykset muualle unioniin tai kolmansiin maihin, ja perinteisiä kauppavirtoja vastaavien jalostettujen tuotteiden vienti kaikilta näiltä alueilta olisi sallittava. Selkeyden vuoksi olisi syytä täsmentää kyseisten perinteisesti vietyjen tai lähetettyjen määrien määrittelemisessä käytettävä viitekausi.

(15)

Asianmukaisia toimenpiteitä olisi toteutettava, jotta Azoreilla voidaan toteuttaa sokerinjalostusalan tarpeellinen rakenneuudistus. Näissä toimenpiteissä olisi otettava huomioon, että Azorien sokerialan elinkelpoisuus edellyttää tietynlaajuisen tuotanto- ja jalostustoiminnan varmistamista. Näin ollen olisi poikkeuksellisesti edelleen sallittava, että sokerin lähetykset Azoreilta muualle unioniin ylittävät perinteiset kauppavirrat viiden vuoden ajan edellyttäen, että vuosittaisia enimmäismääriä vähennetään asteittain. Koska määrät, jotka voidaan jälleenlähettää, ovat oikeasuhteisia ja rajoittuvat siihen, mikä on välttämätöntä paikallisen sokerintuotannon ja -jalostuksen elinkelpoisuudelle, tällainen väliaikainen sokerin lähettäminen Azoreilta ei haittaa unionin sisämarkkinoita.

(16)	Azorien, Madeiran ja Kanariansaarten kiintiön ulkopuolisen sokerin hankinnassa olisi edelleen sovellettava tuontitullivapautusjärjestelmää. Azorien olisi myös saatava vapautus raa’an ruokosokerin tuontitulleista arvioidun hankintataseensa rajoissa.

(17)	Kanariansaarille on tähän asti toimitettu erityisen hankintajärjestelmän mukaisesti CN-koodiin 1901 90 99 (rasvaton maitojauhe, johon on lisätty kasvirasvaa) kuuluvaa maitojauhetta. Kyseisen tuotteen hankinta olisi edelleen sallittava, sillä siitä on tullut perinteinen osa paikallista ruokavaliota.

(18)	Koska riisi on Réunionilla peruselintarvike ja siellä on jo monien vuosien ajan ollut riisin jalostus- ja valkaisuteollisuutta ja koska Réunionilla ei tuoteta riisiä riittävästi kattamaan paikalliset tarpeet, kyseinen tuote olisi Réunionilla edelleen vapautettava kaikista tuontitulleista.

(19)

Syrjäisimpien alueiden paikallistuotantoa suosivaa unionin politiikkaa on sovellettu moniin tuotteisiin ja sitä on toteutettu monin toimenpitein, joilla edistetään näiden tuotteiden tuotantoa, kaupan pitämistä ja jalostusta. Nämä toimenpiteet ovat osoittautuneet tehokkaiksi, ja niiden avulla on pystytty varmistamaan maataloustoiminnan jatkaminen ja kehittäminen. Unionin olisi jatkossakin myönnettävä tukea kyseiseen tuotantoon, jolla on keskeinen merkitys syrjäisimpien alueiden ekologiselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle tasapainolle. Esimerkiksi maaseudun kehittämisen alalta saatu kokemus on osoittanut, että luomalla tiiviimpiä kumppanuuksia paikallisten viranomaisten kanssa voidaan auttaa käsittelemään kyseisten alueiden erityisongelmia entistä kohdennetummalla tavalla. Näin ollen on syytä jatkaa paikallistuotannon tukemista Posei-ohjelmin.

(20)

Syrjäisimpien alueiden tuotteiden kaupan pitämisen tukemiseksi olisi otettava käyttöön tuki, jolla autetaan kyseisten tuotteiden pitämistä kaupan tuotantoalueen ulkopuolella, kun otetaan huomioon korkeat lisäkustannukset, jotka aiheutuvat suurista etäisyyksistä kuluttajamarkkinoille ja kaksinkertaisen varastoinnin välttämättömyydestä, jotka heikentävät ratkaisevasti syrjäisimpien alueiden kilpailuasemaa ja vaikuttavat niiden kykyyn kilpailla sisämarkkinoilla. Näistä syistä Posei-järjestelmää on perusteltua tarkastella uudelleen lähitulevaisuudessa.

(21)

Olisi vahvistettava, mitkä vähimmäisseikat Posei-ohjelmissa on ilmoitettava vahvistettaessa paikallista maataloustuotantoa edistävät toimenpiteet, erityisesti kuvaus sijainnista, ehdotetusta strategiasta, tavoitteista ja toimenpiteistä. Olisi myös todettava taustalla olevat periaatteet, jotka koskevat näiden toimenpiteiden yhdenmukaisuutta unionin muiden politiikkojen kanssa, jotta vältettäisiin tukien ristiriitaisuudet ja päällekkäisyydet.

(22)	Tämän asetuksen soveltamiseksi Posei-ohjelmien olisi voitava sisältää myös toimenpiteitä, joilla rahoitetaan tutkimuksia, esittelyhankkeita, koulutusta ja teknistä apua.

(23)

Syrjäisimpien alueiden maataloustuottajia olisi kannustettava toimittamaan edelleen laatutuotteita, ja tällaisten tuotteiden kaupan pitämistä olisi edistettävä. Tällä asetuksella käyttöön otettavan graafisen tunnuksen ja muiden unionin käyttöön ottamien laatumerkintöjen käyttö voisi olla tässä hyödyksi.

(24)

Joidenkin syrjäisimmillä alueilla sijaitsevien maatilojen tai jalostusta ja kaupan pitämistä harjoittavien yritysten rakenteet ovat selkeästi riittämättömät, ja niillä on erityisongelmia. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (5) 26 artiklan 2 kohdassa ja 28 artiklan 2 kohdassa säädetään sen vuoksi tietyntyyppisten investointien suotuisammista tukimääristä syrjäisimmillä alueilla.

(25)	Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 27 artiklan 1 kohdassa rajataan syrjäisimmät alueet mainitussa asetuksessa säädetyn, metsätaloustuen myöntämistä koskevan kiellon ulkopuolelle.

(26)

Asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 määritetään maatalouden ympäristötukien vuotuiset enimmäismäärät. Jotta voitaisiin ottaa huomioon Azorien tiettyjen hyvin herkkien laidunalueiden erityiset ympäristöolot sekä maatalousmaan maisemanhoito, biologinen monimuotoisuus ja perinteiset ominaispiirteet, erityisesti Madeiran ja Kanariansaarten pengerviljelmät sekä syrjäisimpien alueiden kivimuurien suojelu, olisi säädettävä mahdollisuudesta korottaa nämä määrät tietyissä määritellyissä toimenpiteissä enintään kaksinkertaisiksi.

(27)

Komission pysyvään käytäntöön, jonka mukaan valtiontukia ei saa myöntää toimintatukina Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteen I piiriin kuuluvien maataloustuotteiden tuotantoon, jalostukseen tai kaupan pitämiseen, voidaan myöntää poikkeus, jotta voidaan lieventää syrjäisimpien alueiden maataloustuotannon erityisrajoitteita, jotka aiheutuvat alueiden syrjäisestä sijainnista, eritoten eristyneisyydestä, saaristoluonteesta, maatalousmaan vähäisyydestä, vuoristoisesta pinnanmuodostuksesta, ilmastosta ja taloudellisesta riippuvuudesta vähäisestä määrästä tuotteita. Maataloustuotannolla on ratkaisevan tärkeä osuus pyrittäessä pitämään maaseutu elävänä ja asuttuna, sillä erityisesti syrjäisimpien alueiden maaseudulla väestö ikääntyy, asutus on harvaa ja joillakin alueilla esiintyy väestökatoa.

(28)

Syrjäisimpien alueiden maataloustuotannon kasvinsuojelutilanne kärsii erityisistä ongelmista kuten tuonnin lisääntymisestä johtuvasta loiseläinten ilmaantumisesta, ilmasto-oloista sekä kyseessä olevilla alueilla tähän asti käytettyjen torjuntamenetelmien riittämättömyydestä. Siksi olisi otettava käyttöön myös kestäviä ja ympäristöä säästäviä biologisia menetelmiä käyttäviä haitallisten organismien torjuntaohjelmia. Unionin rahoitusosuus näiden ohjelmien toteutuksessa olisi määritettävä ottaen huomioon, että monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä on kaavailtu, että vuodesta 2014 alkaen näiden ohjelmien rahoitus kuuluu eri budjettikohtaan.

(29)

Viininviljely on yleisin viljelymuoto Madeiralla ja Kanariansaarilla ja erittäin tärkeä Azorien alueelle, joten sen jatkuminen on taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristösyistä välttämätöntä. Asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 säädettyjä luopumispalkkioita, markkinoiden sääntelymekanismeja ja Kanariansaarten osalta istutusoikeusjärjestelmää ei tuotannon tukemiseksi kyseisillä alueilla pitäisi soveltaa näillä alueilla. Kanariansaarilla olisi kuitenkin voitava soveltaa erityistä tislaustoimenpidettä laatuongelmista aiheutuvien poikkeuksellisten markkinahäiriöiden ilmaantuessa. Lisäksi tekniset ja sosioekonomiset ongelmat ovat estäneet sen, että kaikilla niillä Madeiran ja Azorien viljelyaloilla, joille on istutettu asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 kiellettyjä hybridiviiniköynnöslajikkeita, olisi siirrytty käyttämään toisia lajikkeita määräajan kuluessa. Näillä viljelmillä tuotettu viini on tarkoitettu yksinomaan paikalliseen perinteiseen kulutukseen.

(30)

Maitoalan uudelleenjärjestelyä ei ole vielä saatettu päätökseen Azoreilla. Kun otetaan huomioon Azorien suuri riippuvuus maidontuotannosta sekä muut haitat, jotka liittyvät Azorien saariston erittäin syrjäiseen sijaintiin ja vaihtoehtoisten kannattavien tuotantosuuntien puuttumiseen, on tarpeen säilyttää poikkeukset asetuksen (EY) N:o 1234/2007 tietyistä säännöksistä, jotka koskevat maito- ja maitotuoteylijäämästä perittäviä maksuja.

(31)	Koska maidontuotantoala kuuluu tärkeimpiin Azorien taloutta, yhteiskunnallista vakautta, ympäristön laatua ja maankäyttöä edistäviin tekijöihin, Posei-ohjelmat ovat paras tapa vahvistaa tuotannon säilyttämiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

(32)

Madeiralla ja Réunionilla lehmänmaidon tuotantoon myönnetty tuki ei ole ollut riittävä kotimaisten ja ulkomaisten hankintojen tasapainon säilyttämiseksi erityisesti siitä syystä, että alalla on huomattavia rakenteellisia vaikeuksia ja vaikeuksia sopeutua uusiin taloudellisiin tilanteisiin. Sen vuoksi on syytä edelleen sallia iskukuumennetun maidon tuotanto unionista peräisin olevasta maitojauheesta, jotta paikallinen kulutustarve voitaisiin kattaa laajemmin, sikäli kuin tämä toimenpide ei haittaa paikallisesti tuotetun maidon keräämistä ja sen kokonaismenekkiä eikä toimia, joilla edistetään paikallisen tuotannon laajentamista. Virheettömien tietojen esittämiseksi kuluttajille olisi säädettävä velvoitteesta esittää myyntipäällysmerkinnässä maitojauheesta ennastetun iskukuumennetun maidon valmistustapa. Tätä säännöstä olisi voitava soveltaa myös Martiniquella, Ranskan Guyanassa ja Guadeloupella, jos Ranska näin pyytää ja jos se perustelee pyynnön paikallisten toimijoiden halukkuudella kuulua sen piiriin sekä toimijoiden valmiudella kehittää maitoalaa.

(33)	Koska paikallista maidontuotantoa on tarpeen ylläpitää kannustimien avulla, on perusteltua olla soveltamatta asetusta (EY) N:o 1234/2007 Ranskan merentakaisissa departementeissa ja Madeiralla. Tämä poikkeus olisi rajoitettava Madeiralla 4 000 tonniin.

(34)

Paikallisen kulutuksen tyydyttämiseksi on suotavaa tehostaa syrjäisimpien alueiden välistä kauppaa. Kaupankäynnin vilkastuttamiseksi olisi tuettava syrjäisimpien alueiden ylijäämätuotannon vientiä, kuten Azoreilla tuotetun maidon ja naudanlihan ja siellä kasvatettujen nuorten urospuolisten nautaeläinten vientiä sellaisille syrjäisimmille alueille, joilla kyseisistä tuotteista on pulaa, vahingoittamatta kuitenkaan paikallisen tuotannon kehitystä. Oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kaupankäynnin välttämättömät edellytykset olisi myös varmistettava.

(35)	Perinteistä karjankasvatusta olisi tuettava. Ranskan merentakaisten departementtien ja Madeiran paikallisten kulutustarpeiden tyydyttämiseksi olisi vuotuisen enimmäismäärän rajoissa sallittava lihotettavaksi tarkoitettujen urospuolisten nautaeläinten tullivapaa tuonti kolmansista maista.

(36)

Olisi jatkettava yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä 19 päivänä tammikuuta 2009 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 73/2009 (6) Portugalin osalta käyttöön otettua mahdollisuutta siirtää emolehmäpalkkio-oikeuksia mannermaalta Azoreille ja mukautettava kyseistä välinettä syrjäisimpien alueiden tukijärjestelmää koskeviin sääntöihin.

(37)

Tupakanviljely on perinteisesti ollut hyvin tärkeässä asemassa Kanariansaarilla. Taloudellisesti tarkasteltuna tupakan valmistus on jalostuselinkeinona edelleen yksi alueen merkittävimmistä teollisuustuotannon aloista. Yhteiskunnalliselta näkökannalta pienviljelijöiden harjoittama tupakanviljely on hyvin työvoimavaltaista. Tämä viljelymuoto ei ole kuitenkaan tarpeeksi kannattavaa ja on vaarassa kadota. Tupakkaa tuotetaan nykyään vain pienellä viljelyalalla La Palman saarella sikareiden käsiteollista tuotantoa varten. Espanjalle olisi sen vuoksi annettava lupa jatkaa unionin tukea täydentävän tuen myöntämistä tämän perinteisen viljelymuodon ja siihen perustuvan käsiteollisuuden säilyttämiseksi. Tupakkatuotteiden teollisen tuotannon ylläpitämiseksi Kanariansaarille tuotava raakatupakka ja osittain valmistettu tupakka olisi edelleen vapautettava tulleista siten, että niiden määrä rajoitetaan 20 000 tonniin riivittyä raakatupakkaa vastaavaa vuosittaista tuontia.

(38)

Tämän asetuksen täytäntöönpano ei saisi vaikuttaa haitallisesti syrjäisimmille alueille tähän asti myönnetyn erityistuen tasoon. Jäsenvaltioilla olisi oltava tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista varten käytettävissään sitä tukea vastaavat määrät, jota unioni on jo myöntänyt asetuksen (EY) N:o 247/2006 nojalla.

(39)

Tulevista kauppasopimuksista käytävät neuvottelut ja yhteisen maatalouspolitiikan muuttaminen saattavat vaikuttaa syrjäisimpiin alueisiin, joten tällaisten neuvottelujen ja muutosten yhteydessä laadittavissa analyyseissa, tutkimuksissa ja arvioinneissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota näiden alueiden erityispiirteisiin.

(40)

Välttämättömien tuotteiden tarve on vuodesta 2006 lähtien kasvanut tietyillä syrjäisimmillä alueilla, erityisesti Azoreilla ja Ranskan merentakaisissa departementeissa, eläinkannan kasvun ja väestöpaineen vuoksi. Olisi siis lisättävä määrärahojen osuutta, jonka jäsenvaltiot voivat käyttää asianomaisten alueiden erityiseen hankintajärjestelmään.

(41)

Syrjäisimpien alueiden sosioekonominen rakenne on edelleen erittäin hauras ja joillakin alueilla erittäin riippuvainen banaanialasta, jonka kilpailukyky on heikko ja jolla on vaikeuksia vastata muuttuviin markkinaolosuhteisiin. Posei-ohjelmista banaanialalle myönnettäviä varoja olisi siksi lisättävä kertaluonteisesti pienellä määrällä, joka maksetaan banaanintuottajille varainhoitovuonna 2013.

(42)

Tällä asetuksella vahvistetun järjestelmän moitteettoman toiminnan varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tämän asetuksen tiettyjen, muiden kuin keskeisten osien täydentämiseksi tai muuttamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(43)

Jotta voidaan varmistaa Posei-ohjelman yhdenmukainen täytäntöönpano jäsenvaltioissa ja välttää kilpailun vääristyminen tai syrjintä toimijoiden välillä, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (7) mukaisesti.

(44)	Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden ripeän soveltamisen varmistamiseksi asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE JA TAVOITTEET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa säädetään maatalousalan erityistoimenpiteistä niiden ongelmien ratkaisemiseksi, joita Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuille unionin alueille, jäljempänä ’syrjäisimmät alueet’, aiheutuu erityisesti niiden erittäin syrjäisestä sijainnista, eristyneisyydestä, maatalousmaan vähäisyydestä, vuoristoisesta pinnanmuodostuksesta, vaikeista ilmasto-oloista ja taloudellisesta riippuvuudesta vähäisestä määrästä tuotteita.

2 artikla

Tavoitteet

1. Edellä 1 artiklassa tarkoitetuilla erityistoimenpiteillä edistetään seuraavien tavoitteiden saavuttamista:

a)	varmistetaan ihmisravinnoksi tai jalostukseen ja maatalouden tuotantopanoksina käytettävien välttämättömien tuotteiden hankinta syrjäisimmillä alueilla vähentämällä erittäin syrjäisestä sijainnista aiheutuvia lisäkustannuksia vahingoittamatta kuitenkaan paikallistuotantoa ja sen kehitystä;

b)	turvataan syrjäisimpien alueiden eläintuotannon ja viljelykasvien monipuolistamiseen liittyvien alojen pitkän aikavälin tulevaisuus ja kehitys, mukaan lukien paikallisten tuotteiden tuotanto, jalostus ja kaupan pitäminen;

c)	kehitetään ja lujitetaan edelleen syrjäisimpien alueiden perinteisen maataloustoiminnan kilpailukykyä, mukaan lukien paikallisten viljelykasvien ja tuotteiden tuotanto, jalostus ja kaupan pitäminen.

2. Edellä 1 kohdassa vahvistetut tavoitteet pannaan täytäntöön III, IV ja V luvussa määriteltyjen toimenpiteiden avulla.

II LUKU

POSEI-OHJELMAT

3 artikla

Posei-ohjelmien laatiminen

1. Edellä 1 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet määritellään kullekin syrjäisimmälle alueelle syrjäisestä sijainnista ja saaristoluonteesta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskevalla ohjelmalla (Posei), jäljempänä ’Posei-ohjelma’, joka sisältää

a)	erityisen hankintajärjestelmän, josta säädetään III luvussa; ja

b)	paikallista maataloustuotantoa edistäviä erityistoimenpiteitä, joista säädetään IV luvussa.

2. Posei-ohjelma laaditaan kyseisen jäsenvaltion soveltuvimmaksi katsomalla maantieteellisellä tasolla. Jäsenvaltion nimeämät toimivaltaiset viranomaiset laativat ohjelman, ja kuultuaan tarkoituksenmukaisella alueellisella tasolla toimivaltaisia viranomaisia ja järjestöjä jäsenvaltion on toimitettava se komission hyväksyttäväksi 6 artiklan mukaisesti.

3. Jäsenvaltio voi esittää syrjäisimmille alueilleen ainoastaan yhden Posei-ohjelman.

4 artikla

Yhteensopivuus ja johdonmukaisuus

1. Posei-ohjelmien osana toteutettavien toimenpiteiden on oltava unionin oikeuden mukaisia. Tällaisten toimenpiteiden on oltava johdonmukaisia unionin muiden toimintalinjojen ja niiden mukaisesti toteutettavien toimenpiteiden kanssa.

2. On varmistettava Posei-ohjelmien osana toteutettavien toimenpiteiden johdonmukaisuus niiden toimenpiteiden kanssa, jotka toteutetaan yhteisen maatalouspolitiikan muiden välineiden ja erityisesti yhteisiin markkinajärjestelyihin, maaseudun kehittämiseen, tuotteiden laatuun, eläinten hyvinvointiin ja ympäristön suojeluun liittyvien välineiden avulla.

Erityisesti säädetään, että tämän asetuksen mukaisia toimenpiteitä ei saa rahoittaa

a)	yhteisen markkinajärjestelyn mukaisesti käyttöön otettujen palkkio- tai tukijärjestelmien lisätukena, lukuun ottamatta puolueettomin kriteerein perusteltuja poikkeustapauksia;

b)	tukena tutkimushankkeisiin, tutkimushankkeita tukeviin toimenpiteisiin tai toimenpiteisiin, joille voidaan myöntää unionin rahoitusta tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista 25 päivänä toukokuuta 2009 annetun neuvoston päätöksen 2009/470/EY (8) nojalla;

c)	tukena asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin.

5 artikla

Ohjelmien sisältö

Posei-ohjelman on sisällettävä

a)	toimenpiteiden toteuttamisaikataulu ja vuotuinen alustava kokonaisrahoitustaulukko, jossa esitetään käytettävissä olevat määrärahat;

b)	näyttö ohjelmien eri toimenpiteiden yhteensopivuudesta ja johdonmukaisuudesta sekä niiden yhteensopivuudesta ja johdonmukaisuudesta seurannassa ja arvioinnissa käytettävien perusteiden ja määrällisten indikaattorien kanssa;

c)	toimet ohjelmien tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi, mukaan luettuina tiedotus, seuranta ja arviointi sekä ohjelman arvioinnissa käytettävien määrällisten indikaattoreiden määritteleminen;

d)	tiedot toimivaltaisista viranomaisista ja ohjelmien täytäntöönpanosta vastaavista elimistä ja asiaan liittyvistä viranomaisista tai elimistä sekä talouselämän osapuolista ja työmarkkinaosapuolista sopivilla tasoilla samoin kuin kuulemisten tulokset.

6 artikla

Ohjelmien hyväksyminen ja muuttaminen

1. Posei-ohjelmat on perustettu asetuksella (EY) N:o 247/2006 ja niitä rahoitetaan 30 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista rahoitusvaroista.

Jokaiseen ohjelmaan sisältyy arvio hankintataseesta, jossa yksilöidään tuotteet, niiden määrät ja niiden unionista tapahtuvaan hankintaan annettavan tuen määrät, sekä luonnos paikallistuotannon tukemista koskevasta ohjelmasta.

2. Posei-ohjelmiin sisällytettyjen toimenpiteiden toteuttamisen vuotuisen arvioinnin perusteella jäsenvaltiot voivat asianomaisia talouselämän osapuolia ja työmarkkinaosapuolia kuultuaan esittää komissiolle asianmukaisesti perusteltuja ehdotuksia näiden toimenpiteiden muuttamiseksi 30 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen rahoitusvarojen rajoissa, jotta ne saataisiin paremmin vastaamaan syrjäisimpien alueiden vaatimuksia ja ehdotettua strategiaa. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään menettelyistä sen arvioimiseksi, ovatko ehdotetut muutokset unionin oikeuden mukaisia, ja niiden hyväksymisestä päättämiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuilla täytäntöönpanosäädöksillä vahvistetuissa menettelyissä voidaan ottaa huomioon seuraavat seikat: jäsenvaltioiden esittämien muutosten laajuus, sikäli kuin on kyse uusien toimenpiteiden käyttöönotosta, se, ovatko muutokset toimenpiteisiin myönnettyihin määrärahoihin merkittäviä, muutokset arvioituun hankintataseeseen sisältyviä tuotteita koskevan tuen määriin ja tasoihin sekä tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 (9) säädettyjen koodien ja kuvauksien mahdollinen muuttaminen.

4. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuilla täytäntöönpanosäädöksillä määritetään myös kutakin menettelyä varten, kuinka usein muutoksia koskevia pyyntöjä on esitettävä, sekä aika, jonka kuluessa hyväksytyt muutokset on pantava täytäntöön.

7 artikla

Rahoitusta koskevat muutokset

Jäsenvaltioiden ehdotukset Posei-ohjelmien muuttamiseksi 30 artiklan 5 kohdan säännösten aiheuttamien muutosten huomioon ottamiseksi on toimitettava komissiolle viimeistään 22 päivänä huhtikuuta 2013.

Muutokset tulevat voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun ne on toimitettu komissiolle, jos komissio ei sinä aikana esitä vastalauseita.

Toimivaltaisten viranomaisten on maksettava 30 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu tuki viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2013.

8 artikla

Valvonta ja seuranta

Jäsenvaltiot harjoittavat valvontaa hallinnollisilla ja paikalla tehtävillä tarkastuksilla. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan niiden tarkastusten vähimmäisominaisuudet, jotka jäsenvaltioiden on tehtävä.

Komissio hyväksyy myös täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan menettelyt sekä fyysiset ja taloudelliset indikaattorit ohjelmien täytäntöönpanon tehokkaan seurannan varmistamiseksi.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

III LUKU

ERITYINEN HANKINTAJÄRJESTELMÄ

9 artikla

Arvioitu hankintatase

1. Otetaan käyttöön erityinen hankintajärjestelmä, joka koskee Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I lueteltuja ihmisravinnoksi, muiden tuotteiden valmistukseen tai maatalouden tuotantopanoksina käytettäviä välttämättömiä maataloustuotteita syrjäisimmillä alueilla.

2. Asianomaisen jäsenvaltion on soveltuvimmaksi katsotulla maantieteellisellä tasolla laadittava alustava hankintatase määrittääkseen kullekin syrjäisimmälle alueelle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I lueteltujen tuotteiden vuotuiset hankintatarpeet.

On mahdollista laatia erillinen arvioitu tase sellaisten yritysten tarpeista, jotka pakkaavat ja jalostavat tuotteita, jotka on tarkoitettu paikallisille markkinoille, lähetetään perinteisesti muualle unioniin tai viedään kolmansiin maihin osana 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua alueellista kaupankäyntiä, taikka osana perinteistä kaupankäyntiä.

10 artikla

Erityisen hankintajärjestelmän toiminta

1. Kolmansista maista tulevista erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvista tuotteista, jotka tuodaan suoraan syrjäisimmille alueille, ei kanneta tullia arvioidussa hankintataseessa ilmoitettujen määrien rajoissa.

Unionin tullialueella sisäisessä jalostuksessa tai tullivarastossa olleita tuotteita pidetään tätä lukua sovellettaessa suoraan kolmansista maista tuotuina.

2. Jotta 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritetyt tarpeet voidaan täyttää hintojen ja laadun osalta ja säilyttää unionista tulevien hankintojen osuus, syrjäisimmille alueille myönnetään tukea sellaisten unionin tuotteiden hankintaan, jotka on varastoitu interventiotoimenpiteiden osana julkisiin varastoihin tai jotka ovat saatavilla unionin markkinoilla.

Tuen määrä vahvistetaan kullekin tuotetyypille ottaen huomioon syrjäisimmille alueille suuntautuvien kuljetusten lisäkustannukset ja hinnat kolmansiin maihin suuntautuvassa viennissä sekä jalostukseen tarkoitettujen tuotteiden tai maatalouden tuotantopanosten osalta syrjäisimpien alueiden sijainnista, erityisesti saaristoluonteesta ja maatalousmaan vähäisyydestä johtuvat lisäkustannukset.

3. Tukea ei myönnetä sellaisten tuotteiden hankintaan, jotka ovat jo saaneet erityisen hankintajärjestelmän mukaista tukea jollain muulla syrjäisimmällä alueella.

4. Erityiseen hankintajärjestelmään voidaan ottaa ainoastaan virheettömiä, aitoja ja myyntikelpoisia tuotteita. Kolmansista maista tulevilla tuotteilla on oltava vastaavat takeet kuin eläinten ja kasvien terveyttä koskevien unionin vaatimusten mukaisesti tuotetuilla tuotteilla.

11 artikla

Täytäntöönpano

Erityinen hankintajärjestelmä pannaan täytäntöön ottaen huomioon erityisesti

a)	syrjäisimpien alueiden erityistarpeet ja jalostukseen tarkoitetuilta tuotteilta tai maatalouden tuotantopanoksilta edellytetyt laatuvaatimukset;

b)	muun unionin kanssa käytävä kauppa;

c)	suunniteltujen tukien taloudelliset näkökohdat;

d)	tarve varmistaa, että järjestelyillä ei häiritä olemassa olevaa paikallistuotantoa eikä haitata sen kehitystä.

12 artikla

Todistukset

1. Tuontitullista vapautus tai tuen saaminen erityisen hankintajärjestelmän osana edellyttää todistuksen esittämistä.

Todistus myönnetään ainoastaan toimijalle, joka on rekisteröity toimivaltaisten viranomaisten pitämään rekisteriin.

Todistuksia ei voida siirtää.

2. Tuonti-, vapautus- ja tukitodistushakemuksilta ei edellytetä vakuutta. Siinä määrin kuin on tarpeellista tämän asetuksen moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi, toimivaltaiset viranomaiset voivat kuitenkin edellyttää 13 artiklassa tarkoitetun edun määrää vastaavan vakuuden asettamista. Tällaisissa tapauksissa sovelletaan maataloustuotteiden tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusmenettelyn soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 23 päivänä huhtikuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 376/2008 (10) 34 artiklan 1, 4, 5, 6, 7 ja 8 kohtaa.

Siirretään komissiolle valta antaa 33 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla määritetään toimijoiden rekisteriin kirjaamisen edellytykset ja mahdollistetaan se, että toimijat voivat täysimääräisesti käyttää oikeuttaan osallistua erityiseen hankintajärjestelmään.

3. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot soveltavat tätä artiklaa yhdenmukaisesti, erityisesti kun kyseessä on todistusjärjestelmän täytäntöönpano ja toimijoiden rekisteröinnin yhteydessä antamat sitoumukset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

13 artikla

Edun siirtyminen eteenpäin

1. Erityisen hankintajärjestelmän soveltaminen edellyttää tuontitullista vapautuksesta tai tuesta johtuvan taloudellisen edun tosiasiallista siirtämistä loppukäyttäjälle, joka tapauksen mukaan voi olla kuluttaja, jos kyseessä ovat suoraan kulutukseen tarkoitetut tuotteet, viimeinen jalostaja tai pakkaaja, jos kyseessä ovat jalostus- tai pakkausteollisuuteen tarkoitetut tuotteet, tai viljelijä, jos kyseessä ovat rehuna tai maatalouden tuotantopanoksina käytettävät tuotteet.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun edun on oltava yhtä suuri kuin tuontitullien vapauttamisen määrä tai tuen määrä.

2. Jotta varmistetaan 1 kohdan yhdenmukainen soveltaminen, komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä 1 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen soveltamisesta ja erityisesti niistä edellytyksistä, joilla jäsenvaltion on valvottava edun tosiasiallista siirtymistä loppukäyttäjälle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

14 artikla

Vienti kolmansiin maihin ja lähettäminen muualle unioniin

1. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan vaatimukset, joiden mukaisesti erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvia tuotteita voidaan viedä kolmansiin maihin tai lähettää muualle unioniin ja joihin kuuluu 10 artiklassa tarkoitettujen tuontitullien maksaminen tai saadun tuen palauttaminen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvien tuotteiden vienti kolmansiin maihin ei edellytä todistuksen esittämistä.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta Ranskan merentakaisten departementtien väliseen kauppaan.

2. Edellä olevan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta erityiseen hankintajärjestelmään kuuluneista tuotteista syrjäisimmillä alueilla jalostettuihin tuotteisiin, jotka

viedään kolmansiin maihin tai lähetetään muualle unioniin perinteistä lähettämistä tai perinteistä vientiä vastaavien määrien rajoissa. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan nämä määrät lähetysten tai viennin perusteella siten, että viitearvona pidetään vuosien 2005 ja 2012 välisten parhaimpien kolmen vuoden tarkistettua keskiarvoa. Nämä täytäntöönpanosäännökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen;

b)	viedään kolmansiin maihin osana alueellista kauppaa;

c)	lähetetään Azorien, Madeiran ja Kanariansaarten välillä;

d)	lähetetään Ranskan merentakaisten departementtien välillä.

Ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden vientiin ei myönnetä vientitukea.

Ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden vienti kolmansiin maihin ei edellytä todistuksen esittämistä.

3. Tässä luvussa ’alueellisella kaupalla’ tarkoitetaan kunkin syrjäisimmän alueen osalta kaupankäyntiä sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka kuuluvat samaan maantieteelliseen alueeseen kuin nämä syrjäisimmät alueet, sekä sellaisten maiden kanssa, joihin niillä on perinteiset kauppasuhteet. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan näiden maiden luettelo, ottaen huomioon jäsenvaltioiden objektiiviset pyynnöt ja kuultuaan asianomaisia aloja. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4. Ranskan merentakaisiin departementteihin, Azoreille, Madeiralle tai Kanariansaarille toimitetut erityisen hankintajärjestelmän mukaista tukea saaneet tuotteet, joita käytetään laivojen ja ilma-alusten muonitukseen, katsotaan paikallisesti kulutetuiksi.

5. Poiketen siitä, mitä 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetään, Azoreilta muualle unioniin voidaan vuosittain lähettää seuraavien viiden vuoden ajan seuraavat sokerin (CN-koodi 1701) enimmäismäärät:

— vuonna 2011: 3 000 tonnia,

— vuonna 2012: 2 500 tonnia,

— vuonna 2013: 2 000 tonnia,

— vuonna 2014: 1 500 tonnia,

— vuonna 2015: 1 000 tonnia.

6. Jalostustoimien, jotka voivat johtaa perinteiseen tai alueellisen kaupan puitteissa tapahtuvaan vientiin taikka perinteiseen lähettämiseen, on vastattava soveltuvin osin asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä täsmennettyjä sisäisen jalostuksen menettelyä sekä tullivalvonnassa tapahtuvaa jalostusta koskevia edellytyksiä, lukuun ottamatta tavanomaisia käsittelytapoja.

15 artikla

Sokeri

1. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 204 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettynä kautena mainitun asetuksen 61 artiklassa tarkoitettu kiintiön ulkopuolinen tuotanto vapautetaan tuontitulleista tämän asetuksen 9 artiklassa tarkoitettujen arvioitujen hankintataseiden rajoissa seuraavien osalta:

a)	sokeri, joka on tuotu kulutettavaksi Madeiralla tai Kanariansaarilla CN-koodiin 1701 kuuluvana valkoisena sokerina;

b)	sokeri, joka puhdistetaan ja kulutetaan Azoreilla CN-koodiin 1701 12 10 kuuluvana raakasokerina (raaka juurikassokeri).

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja määriä voidaan Azoreilla täydentää arvioidun hankintataseen rajoissa ja puhdistustarkoituksia varten CN-koodiin 1701 11 10 kuuluvalla raakasokerilla (raaka ruokosokeri).

Azorien raakasokerin hankintatarpeet arvioidaan ottaen huomioon alueen sokerijuurikkaan tuotannon kehitys. Hankintajärjestelmään kuuluvat määrät määritetään siten, että Azoreilla vuosittain puhdistettavan sokerin kokonaismäärä on enintään 10 000 tonnia.

16 artikla

Rasvaton maitojauhe

Poiketen siitä, mitä 9 artiklassa säädetään, Kanariansaaret voivat edelleen hankkia CN-koodiin 1901 90 99 (rasvaton maitojauhe, johon on lisätty kasvirasvaa) kuuluvaa, teolliseen jalostukseen tarkoitettua rasvatonta maitojauhetta enintään 800 tonnia vuodessa. Kyseisen tuotteen hankintaan unionista maksettava tuki saa olla enintään 210 euroa tonnilta, ja se sisältyy 30 artiklassa tarkoitettuun enimmäismäärään. Kyseinen tuote on tarkoitettu yksinomaan paikalliseen kulutukseen.

17 artikla

Riisi

Ranskan merentakaiseen Réunionin departementtiin tuoduista, siellä kulutettaviksi tarkoitetuista CN-koodeihin 1006 10, 1006 20 ja 1006 40 00 kuuluvista tuotteista ei kanneta tullia.

18 artikla

Valvonta ja seuraamukset

1. Erityiseen hankintajärjestelmään kuuluville tuotteille on tehtävä hallinnollisia tarkastuksia, kun ne tuodaan tai toimitetaan syrjäisimmille alueille ja kun ne viedään tai lähetetään kyseisiltä alueilta.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan niiden tarkastusten vähimmäisominaisuudet, jotka jäsenvaltioiden on tehtävä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2. Jollei 12 artiklassa tarkoitettu toimija noudata 12 artiklan mukaisesti tehtyjä sitoumuksia eikä kyse ole ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisista sääoloista, toimivaltaisen viranomaisen on toimittava seuraavasti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia kansallisen lainsäädännön mukaisia seuraamuksia:

a)	perittävä takaisin toimijalle myönnetty etu;

b)	keskeytettävä tai peruutettava toimijan rekisteröinti sen mukaan, kuinka vakavasta laiminlyönnistä on kyse.

3. Jollei 12 artiklassa tarkoitettu toimija toteuta suunniteltua tuontia tai lähettämistä eikä kyse ole ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisista sääoloista, toimivaltaisen viranomaisen on lykättävä toimijan oikeutta hakea todistuksia kyseisen todistuksen voimassaolon päättymistä seuraaviksi kuudeksikymmeneksi päiväksi. Lykkäysajan jälkeen myöhempien todistusten myöntämisen edellytyksenä on myönnettävää etua suuruudeltaan vastaavan vakuuden asettaminen ajalta, joka toimivaltaisen viranomaisen on määriteltävä.

Toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet niiden tuotemäärien uudelleenkäyttämiseksi, jotka on saatu käyttöön, jos myönnetyt todistukset ovat jääneet kokonaan tai osittain panematta täytäntöön tai jos ne peruutetaan tai jos myönnetty etu peritään takaisin.

IV LUKU

PAIKALLISTA MAATALOUSTUOTANTOA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET

19 artikla

Toimenpiteet

1. Posei-ohjelmat sisältävät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan III osaston soveltamisalaan kuuluvaa paikallista maataloustuotantoa edistäviä erityistoimenpiteitä, jotka ovat tarpeen paikallisen maataloustuotannon jatkuvuuden ja kehittämisen varmistamiseksi kullakin syrjäisimmällä alueella.

2. Paikallista maataloustuotantoa edistävien ja 2 artiklassa esitettyjä tavoitteita vastaavien ohjelmaosien on sisällettävä vähintään seuraavat osatekijät:

a)	kyseisen maataloustuotannon tilanteen määrällinen kuvaus, jossa otetaan huomioon käytettävissä olevat arviointitulokset ja josta käyvät ilmi kehityserot, -kuilut ja mahdollisuudet, käyttöön otetut määrärahat ja aiemmin toteutettujen toimenpiteiden tärkeimmät tulokset;

b)	ehdotetun strategian kuvaus, valitut toimintalinjat, yleiset ja toiminnalliset tavoitteet määrällisesti ilmaistuina sekä arvio odotettavissa olevista taloudellisista, ekologisista ja sosiaalisista vaikutuksista, työllisyysvaikutukset mukaan luettuina;

c)	kuvaus suunnitelluista toimenpiteistä, erityisesti tukijärjestelmistä, joilla toimenpiteet pannaan täytäntöön, ja tarvittaessa tiedot tutkimusten, esittelyhankkeiden, koulutuksen tai teknisen avun toimien tarpeesta kyseisten toimenpiteiden valmistelussa, toteuttamisessa tai mukauttamisessa;

d)	luettelo tuista, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 73/2009 2 artiklan d alakohdan mukaisia suoria tukia;

e)	kuhunkin toimenpiteeseen vahvistettu tukimäärä ja kuhunkin toimeen vahvistettu ohjeellinen tukimäärä yhden tai useamman ohjelmassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseksi.

3. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan 2 kohdassa tarkoitettujen tukien myöntämisedellytykset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4. Ohjelma voi sisältää toimenpiteitä, joilla tuetaan maataloustuotteiden tuotantoa, jalostusta tai kaupan pitämistä syrjäisimmillä alueilla.

Kukin toimenpide voi sisältää useita toimia. Ohjelmassa on määriteltävä kustakin toimesta ainakin seuraavat osatekijät:

a)	tuensaajat;

b)	tukikelpoisuusedellytykset;

c)	tuen yksikkökohtainen määrä.

Jotta tuotteiden kaupan pitämistä niiden tuotantoalueen ulkopuolella voitaisiin tukea, komissiolle siirretään valta antaa 33 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä edellytyksistä, joilla kaupan pitämiseen myönnettävän tuen määrä vahvistetaan, ja tarpeen mukaan edellytyksistä tuen piiriin kuuluvien tuotteiden määrien vahvistamiselle.

20 artikla

Valvonta ja perusteettomat maksut

1. Tässä luvussa tarkoitettujen toimenpiteiden valvonta toteutetaan hallinnollisilla ja paikalla tehtävillä tarkastuksilla.

2. Jos tuki on maksettu perusteettomasti, asianomaisen tuensaajan on maksettava kyseiset rahamäärät takaisin. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mainitussa asetuksessa säädettyjen viljelijöiden suorien tukien järjestelmien mukaisten täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinialalle säädetyn tukijärjestelmän mukaisten täydentävien ehtojen osalta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1122/2009 (11) 80 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

V LUKU

LIITÄNNÄISTOIMENPITEET

21 artikla

Graafinen tunnus

1. Otetaan käyttöön graafinen tunnus, jonka tarkoituksena on parantaa syrjäisimpien alueiden laadukkaiden jalostettujen tai jalostamattomien tyypillisten maataloustuotteiden tuntemusta ja lisätä niiden kulutusta.

2. Asianomaiset ammattialajärjestöt tekevät ehdotuksen 1 kohdassa tarkoitetun graafisen tunnuksen käyttöedellytyksistä. Kansallisten viranomaisten on toimitettava ehdotukset ja lausuntonsa komissiolle.

Graafisen tunnuksen käyttöä valvoo viranomainen tai kansallisten toimivaltaisten viranomaisten hyväksymä elin.

3. Komissiolle siirretään valta antaa 33 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä graafisen tunnuksen käyttöoikeutta koskevista edellytyksistä sekä tunnuksen jäljentämis- ja käyttöedellytyksistä. Kyseiset edellytykset vahvistetaan syrjäisimpien alueiden laadukkaiden jalostettujen tai jalostamattomien maataloustuotteiden tuntemuksen parantamiseksi ja niiden kulutuksen lisäämiseksi.

4. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat graafisen tunnuksen käyttöä sekä jäsenvaltioiden tehtäväksi tulevien tarkastusten ja seurannan vähimmäisominaisuuksia. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

22 artikla

Maaseudun kehittäminen

1. Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 4 kohdassa säädetään, mainitun asetuksen liitteessä I säädetyt unionin tuen vuotuiset enimmäismäärät voidaan korottaa enintään kaksinkertaisiksi Azorien järvien suojelutoimenpiteen sekä maatalousmaan maisemanhoidon, biologisen monimuotoisuuden ja perinteisten ominaispiirteiden säilyttämistoimenpiteen sekä syrjäisimpien alueiden kivimuurien säilyttämisen osalta.

2. Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti suunniteltuja toimenpiteitä on tarvittaessa kuvailtava lyhyesti näitä alueita koskevissa asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 artiklassa tarkoitetuissa ohjelmissa.

23 artikla

Valtiontuet

1. Komissio voi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan mukaisesti hyväksyä kyseisen sopimuksen liitteeseen I kuuluvien maataloustuotteiden, joihin sovelletaan sen 107, 108 ja 109 artiklaa, tuotannon, jalostuksen ja kaupan pitämisen aloilla toimintatukia, joilla pyritään vähentämään syrjäisimpien alueiden maataloustuotannolle eristyneisyydestä, saaristoluonteesta ja erittäin syrjäisestä sijainnista aiheutuvia erityisrajoitteita.

2. Jäsenvaltiot voivat myöntää täydentävää rahoitusta Posei-ohjelmien täytäntöönpanemiseksi. Jäsenvaltioiden on tällöin annettava komissiolle tiedoksi valtiontuet, ja komissio voi hyväksyä ne tämän asetuksen mukaisesti kyseisten ohjelmien osaksi. Näin tiedoksiannetut tuet katsotaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti tiedoksiannetuiksi.

3. Ranska voi myöntää tukea sokerialalle Ranskan syrjäisimmillä alueilla enintään 90 miljoonaa euroa kunakin markkinointivuonna.

Ranskan on ilmoitettava komissiolle tosiasiallisesti myönnetty tuen määrä 30 päivän kuluessa kunkin markkinointivuoden päättymisestä.

4. Rajoittamatta tämän artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamista ja poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 180 artiklan ensimmäisessä alakohdassa ja tiettyjen kilpailusääntöjen soveltamisesta maataloustuotteiden tuotantoon ja kauppaan 24 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1184/2006 (12) 3 artiklassa säädetään, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa ei sovelleta tämän asetuksen IV luvun, tämän artiklan 3 kohdan sekä 24 ja 28 artiklan mukaisiin maksuihin, jotka jäsenvaltiot suorittavat tämän asetuksen mukaisesti.

24 artikla

Kasvien terveyttä koskevat ohjelmat

1. Jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle ohjelmia kasvien ja kasviperäisten tuotteiden haitallisten organismien torjumiseksi syrjäisimmillä alueilla. Kyseisissä ohjelmissa on täsmennettävä erityisesti asetetut tavoitteet, toteutettavat toimenpiteet sekä niiden kesto ja kustannukset.

Komissio arvioi sille toimitetut ohjelmat. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa hyväksytään tai hylätään kyseiset ohjelmat. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2. Unioni osallistuu 1 kohdassa säädettyjen ohjelmien rahoitukseen alueiden tilannetta koskevan teknisen selvityksen perusteella.

Rahoitusosuus voi kattaa enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Maksu suoritetaan jäsenvaltioiden toimittamien asiakirjojen perusteella. Tarvittaessa komissio voi järjestää tarkastuksia, jotka kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä 8 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/29/EY (13) 21 artiklassa tarkoitetut asiantuntijat toteuttavat komission lukuun.

3. Komissio hyväksyy 2 kohdassa asetettujen kriteerien ja 1 kohdan mukaisesti esitetyn ohjelman perusteella kunkin alueen ja ohjelman osalta täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan

a)	unionin rahoitusosuus ja tuen määrä;

b)	toimenpiteet, joille voidaan myöntää unionin rahoitusta.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

25 artikla

Viini

1. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 v, 103 w, 103 x ja 182 a artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä ei sovelleta Azoreihin eikä Madeiraan.

2. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 120 a artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, viinirypäleitä, jotka ovat peräisin mainitun alakohdan b alakohdassa tarkoitetuista viiniköynnöslajikkeista ja jotka korjataan Azorien ja Madeiran alueilla, saa käyttää sellaisen viinin tuotantoon, joka jää mainituille alueille.

Portugalin on asteittain lopetettava viljely sellaisilla aloilla, joille on istutettu asetuksen (EY) N:o 1234/2007 120 a artiklan 2 kohdan toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja viiniköynnöslajikkeita, mainitun asetuksen 103 q artiklassa säädettyjä tukia tarvittaessa hyödyntäen.

3. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 85 f artiklassa säädetään, istutusoikeuksien siirtymäjärjestelyä sovelletaan Kanariansaariin 31 päivään joulukuuta 2012.

26 artikla

Maito

1. Jotta ylijäämämaksu voidaan jakaa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 79 artiklan mukaisesti, ainoastaan mainitun asetuksen 65 artiklan c alakohdan määritelmän mukaisten tuottajien, jotka ovat sijoittuneet Azoreille, harjoittavat tuotantoa Azoreilla ja pitävät kaupan tämän kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti määritetyllä prosenttiosuudella korotetun kiintiönsä ylittäviä määriä, on katsottava vaikuttaneen ylitykseen.

Ylijäämämaksu on perittävä määriltä, jotka ylittävät kolmannessa alakohdassa mainitulla prosenttimäärällä korotetun kiintiön, sen jälkeen kun tämän korotuksen rajoissa olevat mutta käyttämättä jääneet määrät on jaettu uudelleen asetuksen (EY) N:o 1234/2007 65 artiklan c alakohdassa tarkoitettujen kaikkien Azoreille sijoittautuneiden ja Azoreilla tuotantoa harjoittavien tuottajien kesken suhteessa kunkin tuottajan käytössä olevaan kiintiöön.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun prosenttiosuuden on oltava sama kuin markkinointivuodesta 2005/2006 alkaen sovelletun 23 000 tonnin määrän suhde kullakin tilalla 31 päivänä maaliskuuta 2010 käytettävissä olleiden viitemäärien summaan. Sitä on sovellettava ainoastaan tilalla 31 päivänä maaliskuuta 2010 käytettävissä olleeseen kiintiöön.

2. Kaupan pidettäviä maito- tai maitoekvivalenttimääriä, jotka ylittävät kiintiön mutta eivät 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettua prosenttimäärää kyseisessä kohdassa tarkoitetun uudelleenjaon jälkeen, ei oteta huomioon määriteltäessä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 66 artiklan mukaisesti laskettavaa Portugalin kiintiön mahdollista ylitystä.

3. Asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 säädettyä maidontuottajia koskevaa ylijäämämaksujärjestelmää ei sovelleta Ranskan merentakaisiin departementteihin eikä, 4 000 tonnin paikallisen maidontuotannon rajoissa, Madeiraan.

4. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 114 artiklan 2 kohdassa säädetään, Madeiralle ja Ranskan merentakaiselle Réunionin departementille annetaan paikallisten kulutustarpeiden rajoissa lupa tuottaa iskukuumennettua maitoa unionista peräisin olevasta maitojauheesta edellyttäen, ettei tämä toimenpide haittaa paikallisesti tuotetun maidon keräystä ja menekkiä. Jos Ranska osoittaa tällaisen toimenpiteen soveltuvuuden Ranskan merentakaisille Martiniquen, Guadeloupen ja Ranskan Guyanan departementeille, komissiolle siirretään tarvittaessa valta antaa 33 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla kyseinen toimenpide ulotetaan koskemaan näitä departementteja. Kyseistä tuotetta on käytettävä yksinomaan paikalliseen kulutukseen.

Tällä tavoin ennastetun iskukuumennetun maidon valmistustapa on ilmoitettava selkeästi myyntipäällysmerkinnässä.

27 artikla

Karjankasvatus

1. Siihen asti kun paikallisten nuorten urospuolisten nautaeläinten määrä on riittävä varmistamaan paikallisen lihantuotannon ylläpitämisen ja kehittymisen Ranskan merentakaisissa departementeissa ja Madeiralla, on mahdollista tuoda ilman yhteisen tullitariffin tuontitulleja lihotettaviksi sellaisia nautaeläimiä, jotka ovat peräisin kolmansista maista ja tarkoitettu kulutukseen Ranskan merentakaisissa departementeissa ja Madeiralla. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen tämän alakohdan soveltamiseksi, ja erityisesti yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat tuontitulleista vapauttamista tuotaessa nuoria urospuolisia nautaeläimiä Ranskan merentakaisiin departementteihin ja Madeiralle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Edellä olevia 13 artiklaa ja 14 artiklan 1 kohtaa sovelletaan eläimiin, joihin voidaan soveltaa tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua vapautusta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun vapautuksen piiriin kuuluvien eläinten määrät vahvistetaan Posei-ohjelmissa, jos tuontitarve on paikallistuotannon kehityksen mukaan perusteltu. Kyseiset eläimet on tarkoitettu ensisijaisesti tuottajille, joiden pitämistä eläimistä vähintään 50 prosenttia on paikallista alkuperää olevia lihotuseläimiä.

Siirretään komissiolle valta antaa 33 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa säädetään tuontitullista vapautukseen sovellettavista edellytyksistä. Näissä edellytyksissä on otettava huomioon naudanliha-alan ja -teollisuuden paikalliset ominaispiirteet.

3. Sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 73/2009 52 artiklaa ja 53 artiklan 1 kohtaa Portugali voi alentaa kansallisen enimmäismäärän osaa, joka vastaa lammas- ja vuohitukia sekä emolehmäpalkkio-oikeuksia. Tällöin komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä vastaavasta määrästä, joka siirretään asetuksen (EY) N:o 73/2009 52 artiklan ja 53 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistetuista enimmäismääristä tämän asetuksen 30 artiklan 2 kohdan toisessa luetelmakohdassa säädettyihin rahoitusvaroihin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

28 artikla

Valtiontuki tupakantuotantoon

Espanjalla on oikeus myöntää tukea Kanariansaarten tupakantuotantoon. Tämän tuen myöntäminen ei saa johtaa syrjintään saaristoalueen tuottajien välillä.

Tuki saa olla enintään 2 980,62 euroa tonnilta. Täydentävää tukea voidaan myöntää enintään 10 tonnille vuodessa.

29 artikla

Vapautus tupakasta kannettavasta tullista

1. Tulleja ei kanneta tuotaessa suoraan Kanariansaarille raakatupakkaa ja osittain valmistettua tupakkaa, jotka kuuluvat

a)	CN-koodiin 2401; ja

seuraaviin alanimikkeisiin:

—	2401 10 riipimätön raakatupakka,

—	2401 20 osittain tai kokonaan riivitty raakatupakka,

—	ex 2401 20 sikarien peitelehdet, alustoissa, rullissa, tupakan valmistukseen,

—	2401 30 tupakanjätteet,

—	ex 2402 10 sikarit, käärityt tai käärimättömät,

—	ex 2403 10 leikattu tupakka (valmiit tupakkasekoitukset savukkeiden, pikkusikarien ja sikarien valmistukseen),

—	ex 2403 91”homogenoitu” tai ”rekonstruoitu” tupakka, myös levyinä tai nauhoina,

—	ex 2403 99 paisutettu tupakka.

Ensimmäisessä alakohdassa säädetty vapautus myönnetään 12 artiklassa tarkoitettujen todistusten avulla.

Kyseistä vapautusta sovelletaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin tupakkatuotteisiin, jotka on tarkoitus jalostaa Kanariansaarilla valmiiksi poltettaviksi tuotteiksi 20 000 tonnia riivittyä raakatupakkaa vastaavan vuosittaisen tuonnin rajoissa.

2. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen 1 kohdan soveltamiseksi, ja erityisesti yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat tuontitulleista vapauttamista tuotaessa tupakkaa Kanariansaarille. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

VI LUKU

RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

30 artikla

Rahoitusvarat

1. Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 (14) 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia maatalousmarkkinoiden sääntelemiseksi tehtäviä interventioita lukuun ottamatta seuraavissa säännöksissä vahvistettuja toimenpiteitä:

a)	22 artikla; ja

b)	24 artikla kauden 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen soveltamispäivästä alkaen.

2. Kunakin varainhoitovuonna unioni rahoittaa tämän asetuksen III ja IV luvussa säädettyjä toimenpiteitä seuraavilla vuotuisilla enimmäismäärillä:

—	Ranskan merentakaiset departementit	278,41 miljoonaa euroa,
—	Azorit ja Madeira	106,21 miljoonaa euroa,
—	Kanariansaaret	268,42 miljoonaa euroa.

3. Tämän asetuksen III luvussa säädettyihin toimenpiteisiin kunakin varainhoitovuonna myönnettävät määrät eivät voi olla suurempia kuin seuraavat määrät:

—	Ranskan merentakaiset departementit	26,9 miljoonaa euroa,
—	Azorit ja Madeira	21,2 miljoonaa euroa,
—	Kanariansaaret	72,7 miljoonaa euroa.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan edellytykset, joiden mukaan jäsenvaltiot voivat mukauttaa erityiseen hankintajärjestelmään kuuluville tuotteille vuosittain myönnettävien varojen kohdentamista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4. Komissiolle siirretään valta antaa 33 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tutkimusten, esittelyhankkeiden, koulutuksen sekä teknisen avun toimenpiteille vuosittain jaettavan rahoitusosuuden enimmäismäärän määrittämisen edellytyksistä, edellyttäen samalla että kyseinen jako on järkevä ja oikeasuhteinen.

5. Varanhoitovuodeksi 2013 unioni myöntää lisärahoitusta syrjäisimpien alueiden banaanialalle enintään seuraavat määrät:

—	Ranskan merentakaiset departementit	18,52 miljoonaa euroa,
—	Azorit ja Madeira	1,24 miljoonaa euroa,
—	Kanariansaaret	20,24 miljoonaa euroa.

VII LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

31 artikla

Kansalliset toimenpiteet

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi erityisesti valvonnan ja hallinnollisten seuraamusten osalta ja ilmoitettava niistä komissiolle.

32 artikla

Ilmoitukset ja kertomukset

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle vuosittain viimeistään 15 päivänä helmikuuta niiden käyttöön annetut määrärahat, jotka ne aikovat käyttää alustavan hankintataseen ja kunkin Posei-ohjelmiin sisältyvän, paikallista maataloustuotantoa edistävän toimenpiteen toteuttamiseen seuraavan vuoden aikana.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä syyskuuta selvitys tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanosta edellisenä vuonna.

3. Komissio antaa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2015 ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle yleiskertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi toteutettujen toimien vaikutuksista, banaani- ja maidontuotantoala mukaan luettuina, sekä tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia.

4. Komissio sisällyttää kauppasopimuksia ja yhteistä maatalouspolitiikkaa koskeviin analyyseihinsa, selvityksiinsä ja arviointeihinsa erityisen syrjäisimpiä alueita koskevan luvun aina, kun on kyse niiden kannalta tärkeistä seikoista.

33 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Siirretään 12 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa, 19 artiklan 4 kohdan kolmannessa alakohdassa, 21 artiklan 3 kohdassa, 26 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa, 27 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa ja 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi 21 päivästä maaliskuuta 2013. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 12 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa, 19 artiklan 4 kohdan kolmannessa alakohdassa, 21 artiklan 3 kohdassa, 26 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa, 27 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa ja 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Edellä olevan 12 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan, 19 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan, 21 artiklan 3 kohdan, 26 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan, 27 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ja 30 artiklan 4 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

34 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 73/2009 141 artiklalla perustettu suorien tukien hallintokomitea lukuun ottamatta tämän asetuksen 24 artiklan säännösten soveltamista, jossa komissiota avustaa neuvoston päätöksellä 76/894/ETY (15) perustettu pysyvä kasvinsuojelukomitea. Nämä komiteat ovat asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettuja komiteoita.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

35 artikla

Tarkastelu

Komissio tarkastelee vuoden 2013 loppuun mennessä uudelleen tässä asetuksessa tarkoitetun järjestelmän yleistä vaikuttavuutta ja yhteisen maatalouspolitiikan uuden poliittisen toimintakehyksen vaikutusta siihen ja antaa tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia Posei-järjestelmän tarkistamiseksi.

36 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 247/2006.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

37 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 13 päivänä maaliskuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

L. CREIGHTON

(1) EUVL C 107, 6.4.2011, s. 33.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 5. helmikuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 25. helmikuuta 2013.

(3) EUVL L 42, 14.2.2006, s. 1.

(4) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(5) EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1.

(6) EUVL L 30, 31.1.2009, s. 16.

(7) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

(8) EUVL L 155, 18.6.2009, s. 30.

(9) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(10) EUVL L 114, 26.4.2008, s. 3.

(11) EUVL L 316, 2.12.2009, s. 65.

(12) EUVL L 214, 4.8.2006, s. 7.

(13) EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1.

(14) EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1.

(15) EYVL L 340, 9.12.1976, s. 25.

LIITE

Vastaavuustaulukko

Asetus (EY) N:o 247/2006	Tämä asetus
1 artikla	1 artikla
2 artikla	9 artikla
3 artiklan 1 ja 2 kohta	10 artiklan 1 ja 2 kohta
—	10 artiklan 3 kohta
—	10 artiklan 4 kohta
3 artiklan 3 kohta	11 artikla
3 artiklan 4 kohta	13 artikla
4 artiklan 1 ja 2 kohta	14 artiklan 1 ja 2 kohta
—	14 artiklan 3 kohta
—	14 artiklan 4 kohta
4 artiklan 3 kohta	14 artiklan 5 kohta
5 artikla	15 artikla
6 artikla	16 artikla
7 artikla	17 artikla
8 artiklan viimeinen virke	12 artiklan 3 kohta
9 artiklan 1 kohta ja 10 artikla	19 artiklan 1 kohta
9 artiklan 2 ja 3 kohta	3 artikla
11 artikla	4 artikla
12 artiklan a, b ja c alakohta	19 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohta
12 artiklan d, e, f ja g alakohta	5 artikla
13 artikla	8 artiklan toinen kohta
14 artikla	21 artikla
15 artikla	22 artikla
16 artikla	23 artikla
17 artikla	24 artikla
18 artikla	25 artikla
19 artikla	26 artikla
20 artikla	27 artikla
21 artikla	28 artikla
22 artikla	29 artikla
23 artikla	30 artikla
24 artikla	6 artikla
27 artikla	31 artikla
28 artikla	32 artikla
29 artikla	36 artikla
33 artikla	37 artikla