15.4.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 101/122

(1)

Vuoden 2003 liittymisasiakirjan mukaan Liettua voi liittymisasiakirjassa määrätyin edellytyksin kieltää muista EU:n jäsenvaltioista olevilta luonnollisilta henkilöiltä ja oikeushenkilöiltä, jotka eivät ole sijoittautuneet eivätkä rekisteröityneet Liettuaan ja joilla ei ole paikallista sivuliikettä tai liikettä Liettuassa, maatalousmaan hankinnan seitsemän vuoden ajan liittymisen jälkeen 30 päivään huhtikuuta 2011 asti. Tämä on väliaikainen poikkeus Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 63–66 artiklassa määrätystä pääoman vapaasta liikkuvuudesta. Tätä siirtymäkautta voidaan pidentää ainoastaan kerran enintään kolmella vuodella.

(2)

Liettua pyysi 4 päivänä helmikuuta 2011, että maatalousmaan hankintaa koskevaa siirtymäkautta pidennettäisiin kolmella vuodella.

(3)

Siirtymäkauden tärkein peruste oli tarve suojata maataloustoiminnan sosioekonomisia edellytyksiä Liettuan siirryttyä sisämarkkinoille ja yhteisen maatalouspolitiikan soveltamiseen. Sen tavoitteena oli erityisesti ratkaista ongelmat, joita maatalousalalle olisi saattanut aiheutua maatalousmaan hankinnan vapauttamisesta ottaen huomioon, että maan hinnat ja tulot olivat Slovakiassa aluksi huomattavasti alhaisemmat kuin Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Kreikassa, Luxemburgissa, Portugalissa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa, Tanskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, jäljempänä ’EU-15-valtiot’. Lisäksi siirtymäkauden tarkoituksena oli helpottaa yksityistämisprosessia ja maatalousmaan palauttamista viljelijöille. Komissio korosti jo 16 päivänä heinäkuuta 2008 antamassaan kertomuksessa ”Maatalouskiinteistöjen hankintaa koskevien vuoden 2003 liittymissopimuksessa vahvistettujen siirtymätoimenpiteiden uudelleentarkastelu”, jäljempänä ’vuoden 2008 väliarviointi’, miten tärkeää on saattaa edellä mainittu maatalousuudistus päätökseen ennen suunnitellun siirtymäkauden päättymistä (1).

(4)

Maareformi jatkuu edelleen Liettuassa. Liettuan viranomaisten toimittamien tietojen mukaan maassa on yhteensä 429 000 hehtaaria valtion maata, jonka omistusoikeudet on selvitettävä. Tällä hetkellä ainoastaan 77 200 hehtaaria valtion maatalousmaasta on yksityistetty. Omistusoikeudet ovat edelleen ratkaisematta 351 000 hehtaarin osalta; tämä osuus vastaa 11,42:ta prosenttia koko maatalousmaasta Liettuassa.

(5)

Liettuan viranomaisten mukaan omistusoikeuksiin liittyvät epäselvyydet ja maatilojen epäsuotuisa rakenne muodostavat väistämättä esteen maakaupoille ja maatalousmaan yhdistämiselle. Maaomaisuuden pirstaloutuminen heikentää omalta osaltaan kilpailukykyä ja vähentää maatilojen markkinasuuntautuneisuutta. Tässä yhteydessä Liettuan viranomaisten toimittamat vuoteen 2009 liittyvät tiedot osoittavat, että mainittuna vuonna enintään 5 hehtaarin kokoisten maatilojen osuus kaikista maatiloista oli 52,5 prosenttia.

(6)

Kuten edellä mainitaan maatalousalan kilpailukyky on Liettuassa edelleen heikompi kuin EU-15-valtioissa, ja tätä ongelmaa pahentavat vielä rahoitusvarojen saantiin liittyvät vaikeudet ja korkeat korot, joita sovelletaan maatalousmaan ostamista varten myönnettäviin kaupallisiin lainajärjestelyihin (yli 10 prosenttia vuonna 2009).

(7)

Lisäksi viimeaikainen maailmanlaajuinen finanssi- ja talouskriisi on vaikuttanut haitallisesti Liettuan talouteen ja erityisesti maataloustuotteiden myyntihintoihin. Liettuan tasavallan hallituksen alaisuudessa toimivan Liettuan tilastokeskuksen antamien tietojen mukaan maataloustuotteiden ostohintojen kokonaisindeksi oli vuonna 2009 vuoteen 2008 verrattuna 77,8. Lasku oli erityisen huomattava kasvinviljelyn alalla, jolla alan maataloustuotteiden ostohintojen kokonaisindeksi oli vuonna 2009 vuoteen 2008 verrattuna 69,1.

(8)

Edelleen huomattavat, joskin ajan mittaan kaventuvat erot Liettuan ja EU-15-valtioiden viljelijöiden maataloustuloissa voidaan selittää edellä esitetyillä tekijöillä. Eurostatin mukaan viljelijöiden tulotaso laski Liettuassa 13,6 prosenttia, kun keskitulot EU-27-valtioissa laskivat 10,7 prosenttia.

(9)

Samalla tavoin kuin maataloustulojen tasot myös maatalousmaan hinnat Liettuan ja EU:n jäsenvaltioiden välillä poikkeavat edelleen toisistaan. Eurostatin tietojen mukaan viljelylohkojen hinnat ovat Liettuassa vieläkin alhaiset muihin EU:n jäsenvaltioihin verrattuna. Maatalousmaan hintojen ei ole odotettukaan muuttuvan täysin yhtenäisiksi, eikä tätä ole edes pidetty edellytyksenä siirtymäkauden päättymiselle. Liettuan ja EU-15-valtioiden maatalousmaan hintojen väliset huomattavat erot voivat kuitenkin olla esteenä hintojen lähentymiselle.

(10)

Tässä tilanteessa voidaan Liettuan viranomaisten lailla olettaa, että rajoitusten poistaminen 1 päivänä toukokuuta 2011 lisäisi maan hintoihin kohdistuvaa painetta Liettuassa. Sen vuoksi vaarana on, että Liettuan maatalousmarkkinat häiriintyisivät vakavalla tavalla siirtymäkauden päättyessä.

(11)

Sen vuoksi liittymisasiakirjan liitteessä IX olevassa 4 luvussa määrättyä siirtymäkautta olisi pidennettävä kolmella vuodella.

(12)

Jotta markkinoiden vapautumiseen voitaisiin valmistautua täysimittaisesti, myös nykyisissä vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa on erittäin tärkeää pyrkiä parantamaan siirtymäkauden aikana sellaisia tekijöitä kuin viljelijöiden luotto- ja vakuutusmahdollisuudet sekä maatalouden rakenneuudistuksen saattaminen päätökseen, kuten vuoden 2008 väliarvioinnissa on jo tähdennetty.

(13)

Koska avoimet sisämarkkinat ovat aina olleet Euroopan vaurauden perusta, ulkomaisen pääoman virtaaminen Liettuaan saattaisi hyödyttää myös sen maatalousmarkkinoita. Kuten vuoden 2008 väliarvioinnissa on tähdennetty, maatalousalaan tehtävillä ulkomaisilla investoinneilla olisi myös merkittäviä pitkän aikavälin vaikutuksia pääomanlisäykseen ja taitotietoon, maamarkkinoiden toimintaan ja maatalouden tuottavuuteen. Ulkomaista omistusta koskevien rajoitusten asteittainen lieventäminen siirtymäkaudella valmistaisi myös markkinoita täyteen vapauteen.

(14)

Jotta turvattaisiin oikeusvarmuus ja vältettäisiin oikeudellisen tyhjiön syntyminen Liettuan kansallisessa oikeusjärjestelmässä nykyisen siirtymäkauden päätyttyä, tämän päätöksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,