12.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/11

1.1

Pitkäaikaisen ja kohtuuhintaisen rahoituksen riittävä tarjonta on yksi tärkeimmistä tekijöistä strategiassa, jonka tavoitteena on saada Eurooppa takaisin kestäväpohjaisen kasvun tielle. Aihetta koskeva komission kuulemisasiakirja on sekä tervetullut että oikea-aikainen.

1.2

ETSK on tyytyväinen siihen, että vihreän kirjan painopiste on tuotannollisissa investoinneissa ja pitkäikäisen aineellisen ja aineettoman pääoman muodostumisessa, mutta kehottaa komissiota kiinnittämään enemmän huomiota tarpeeseen rahoittaa enemmän "yhteiskunnallisesti hyödyllisiä" pääomainvestointeja.

1.3

Mikäli pankeilla on tulevaisuudessa, mikä on todennäköistä, vähemmän merkittävä rooli pitkäaikaisen rahoituksen tarjoajina, muille välikäsille, kuten kansallisille ja kansainvälisille kehityspankeille, yhteisösijoittajille, valtiollisille sijoitusrahastoille ja, mikä on ratkaisevan tärkeää, obligaatiomarkkinoille, voi avautua uusia mahdollisuuksia. On kuitenkin tärkeää, että vältetään luomasta haittatekijöitä, jotka estävät pankkeja hoitamasta tehtäväänsä tärkeimpinä pitkäaikaisen rahoituksen tarjoajina, ja että on olemassa oikeudellinen kehys, jonka avulla vältytään ajamasta rahoitusta ja pääomavirtoja säännellyn alan ulkopuolelle.

1.4

ETSK on tyytyväinen hiljattain toteutettuun Euroopan investointipankin (EIP) pääomapohjan vahvistamiseen, sillä se parantaa EIP:n kykyä mobilisoida uutta yksityisistä investoinneista saatavaa rahoitusta, ja sillä voi olla voimakkaampi suhdanteita tasaava rooli investointien rahoituksessa ja pk-yrityksille tarjottavassa luotonannossa. Vaikka 10 miljardin euron pääomasijoitukset ovat merkittävät, ETSK:n näkemyksen mukaan ne eivät ole riittävät nykyolosuhteissa.

1.5

Samoin Eurooppa 2020 -hankejoukkolainojen käyttöönotto, vaikka ne ovatkin kokeiluvaiheessa, on myönteistä kehitystä. Komissio ja EIP ovat kehittäneet yhdessä nämä hankejoukkolainat. Tulisi harkita myös samantapaisia valtiollisten sijoitusrahastojen yhteistoimia.

1.6

Jos hankejoukkolainojen kaltaiset aloitteet onnistuvat laajentamaan joukkolainamarkkinoita, niitä tulisi lisätä kokeiluvaiheen päätyttyä ja tultua arvioiduksi.

1.7

Vihreässä kirjassa tarkastellaan säästämisen roolia pitkäaikaisen sijoitusrahoituksen tarjonnassa. Vaikka eräät jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön erityisiä säästömuotoja kannustaakseen pitkäaikaiseen säästämiseen, joka kohdennetaan laajempiin sosiaalisiin investointeihin, saattaa olla syytä harkita EU:n tai euroalueen laajuisen säästövälineen luomista; se voisi ehkä tarjota korkopreemion.

1.8

Eräät jäsenvaltiot ovat onnistuneet melko hyvin kannustamaan eläke- ja muuta säästämistä hyödyntämällä verojärjestelmää järkevästi. Kansalaiset suhtautuvat yleensä vastahakoisesti ajatukseen, että heidän pitää ensin maksaa tuloveroa ja sitten vielä lisää veroa pitkäaikaisista säästöistä, jotka perustuvat tähän verojen jälkeen jäävään tuloon. Yhteiskuntavastuullisten sijoitusten puitteissa tulisi voida olla mahdollista suunnitella ja markkinoida sopivia kevyesti verovapaita tai verottomia henkilökohtaisia säästötuotteita, joissa olisi asianmukaiset vuotuiset rajat pitkän aikavälin rahoitussuunnitteluun kannustamiseksi.

1.9

Lyhytjänteisyys rahoitusjärjestelmässä on haitannut merkittävästi riittävien pitkäaikaisten investointien tekemistä, ja se liittyy läheisesti yritysten hallinnointiin ja ohjaukseen. Kannustimien muuttaminen siten, että saadaan pitkän aikavälin tuloksia, ei ole helppo haaste. ETSK on tyytyväinen komission ehdotuksiin myöntää enemmän äänioikeuksia tai osinkoa pitkäaikaisille sijoittajille ja muuttaa osakkeenomistajien oikeuksista annettua direktiiviä. Lisäksi voitaisiin harkita pääomatulojen verohelpotusten koordinoitua käyttöä, jotta sijoitusrahastojen hoitajia voidaan kannustaa pidempikestoiseen osakkeenomistamiseen.

1.10

Vihreässä kirjassa on riskipääoman osalta eräitä mielenkiintoisia ehdotuksia. ETSK on jo ehdottanut, että Euroopan investointirahaston (EIR) tehtäviä laajennettaisiin lainanantoa pidemmälle siten, että niihin sisältyisi riskipääoman tarjoaminen. Tätä sen perustajat kaavailivat alunperin vuonna 1994. Jos EIR:n, samoin kuin EIP:n, pääomapohjaa vahvistettaisiin riittävästi, siitä saattaisi tulla yksi pk-yritysten riskirahoituksen suurimmista tarjoajista.

1.11

Kun otetaan vielä huomioon, että kansalliset ja alueelliset hallitukset edistävät jo nyt alueellisten kehittämiselimiensä avulla pk-yritysten selviämistä ja pitkän aikavälin kasvua, näiden elinten tulisi omaksua rooli tällaisten pk-yritysten kaupankäyntijärjestelmien toiminnassa. Niiden tehtävä voisi ulottua asiakkaina olevien pk-yritysten luottokelpoisuuden arvioinnista rajallisten vakuuksien tarjoamiseen yhteisösijoittajille.

1.12

ETSK toivoo, että yhteiskuntavastuullista sijoittamista painotettaisiin enemmän, ja ehdottaa, että perustetaan pitkän aikavälin investointiedellytyksiä tarkasteleva seurantakeskus.

2.1

Euroopan komission tärkein peruste tarkasteltavana olevan vihreän kirjan laatimiselle on tarve saada Eurooppa takaisin älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun uralle. Eurooppa tarvitsee pitkän aikavälin laajamittaisia investointeja kestäväpohjaisen kasvun perustaksi. Tämän saavuttaminen on erittäin monimutkaista nyt, kun kotitaloudet ja yritykset välttelevät riskiä ja monien hallitusten on vakautettava julkista taloutta. Nämä tekijät yhdessä rajoittavat pitkäaikaisen investointirahoituksen tarjontaa.

2.2

Puutteet perinteisissä rahoituksenvälityskanavissa aiheuttavat nykyään ongelmia. Pankit ovat olleet investointirahoituksen päälähde EU:ssa, mutta monet niistä keskittyvät nyt pääasiassa velkavivun purkamiseen eivätkä näin ollen pysty hoitamaan tavanomaista tehtäväänsä. Vihreässä kirjassa katsotaan nykyistä kriisiä ulommas ja etsitään ratkaisuja pitkäaikaisen investointirahoituksen tarjonnan tarpeeseen.

2.3

Komissio keskittyy tuotannollisiin investointeihin ja pitkäikäiseen aineelliseen ja aineettomaan pääomaan, joka on yleensä vähemmän myötäsyklistä kuin lyhytikäisempi pääoma. Komissio määrittelee pitkäaikaisen rahoituksen keinoksi, jolla rahoitusjärjestelmä maksaa investoinneista, joilla on pitkä elinkaari.

2.4

EU on käynnistänyt rahoitussektorin uudistusohjelman vakauden ja luottamuksen lisäämiseksi rahoitusmarkkinoilla. Rahoitusjärjestelmän vakaus on pitkäaikaisiin investointeihin kannustamisen välttämätön edellytys, mutta se ei ole riittävä. Komissio yksilöi joukon muita aloja, joilla tarvitaan toimia. Niihin kuuluvat

3.1.1

Liikepankit. Komission analyysi haasteista, jotka liittyvät riittävän pitkäaikaisen rahoituksen varmistamiseen Euroopassa, on lähtökohtaisesti paikkansapitävä. Pankkien perinteinen valta-asema pitkäaikaisen rahoituksen suurimpina tarjoajina on muuttumassa, ja pankeilla saattaa olla vähemmän merkittävä rooli tulevaisuudessa. Vihreässä kirjassa ei käsitellä lainkaan eräiden uusien pankkitoimintaa koskevien säännösten ja pitkäaikaisten investointien edistämistä koskevien, vihreään kirjaan sisältyvien tavoitteiden välistä mahdollista ristiriitaa. Siinä todetaan vain, että viimeaikaisten ja todennäköisesti tulevien rahoitusuudistusten vaikutukset saattavat vähentää pankkien toimintaa välitysketjussa. Basel III -sopimuksen vakautta koskevat vähimmäisvaatimukset ja pankeille tarjottavat kannustimet pitkäaikaisen sijoitusrahoituksen tarjonnan jatkamiseen tulisi tasapainottaa nykyistä paremmin keskenään. Joka tapauksessa uusia mahdollisuuksia tarjoutuu todennäköisesti muuntyyppisille välikäsille, kuten kansallisille ja kansainvälisille kehityspankeille, yhteisösijoittajille, obligaatiomarkkinoiden lisääntyvälle hyödyntämiselle ja valtiollisille sijoitusrahastoille.

3.1.2

Kansalliset ja kansainväliset kehityspankit. Näillä elimillä on tärkeä rooli riskin jakamisessa yksityisten investoijien ja toimijoiden kanssa toteutettaessa tärkeitä hankkeita ja ehkäistäessä näin markkinoiden toiminnan puutteita. Niillä on myös suhdanteita tasaava rooli pitkäjänteisten strategisten toimiensa ansiosta. EIP:lla ja EIR:llä on ollut koko ajan voimistuva rooli riskinjakamisessa, ja EIP:n hiljattain toteutettu, vaikkakin ETSK:n mielestä riittämätön, pääomapohjan vahvistaminen lujittaa epäilemättä EIP:n kykyä mobilisoida uutta yksityisistä investoinneista saatavaa rahoitusta. ETSK kannustaa EIP:tä toimimaan aktiivisemmin sellaisten suurten rajatylittävien infrastruktuurihankkeiden edistämiseksi, joilla on erityisiä rahoitusvaikeuksia.

3.1.3

ETSK on tyytyväinen Eurooppa 2020 -hankejoukkolainojen luomiseen, ja niitä kokeillaan nyt monissa julkisen ja yksityisen sektorin infrastruktuuri-investointeja koskevissa kumppanuushankkeissa energian, liikenteen sekä tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurien alalla (1). Komissio tarkastelee valtiollisten sijoitusrahastojen mahdollista roolia pidempiaikaisten investointien rahoituksessa. Hankejoukkolainojen tapaan, jotka Euroopan komissio ja EIP ovat kehittäneet yhdessä, saattaa olla syytä kehittää samantapaisia valtiollisten sijoitusrahastojen yhteistoimia, jolloin lisätään pidempiaikaisten investointien rahoitukseen käytettävissä olevaa varantoa.

3.1.4

Yhteisösijoittajien osalta vihreässä kirjassa pannaan merkille, että vakuutusyritysten omaisuuseriin liittyvien riskien tehokas sääntely ja tarve kannustaa niitä rahoittamaan pidempiaikaisia investointeja ovat mahdollisesti ristiriidassa keskenään. Komissio ja Euroopan vakuutusviranomaiset keskustelevat asiasta parhaillaan. Komissio aikoo tehdä pitkäaikaisia sijoitusrahastoja (LTIF) koskevia ehdotuksia. Tarkoituksena on edistää mekanismien luomista erityyppisten yhteisösijoittajien kohtaamien riskien yhdistämiseksi. Tämä ehdotus on erityisen kiitettävä. Eläkerahastot voisivat ottaa tärkeämmän roolin pitkäaikaisissa investoinneissa, mutta ne näkevät tiellä olevan useita institutionaalisia, lainsäädännöllisiä ja poliittisia esteitä. Erityisesti ne ovat huolissaan siitä, että poliittiset päättäjät pyrkivät määräämään ne rahoittamaan tietyntyyppisiä hankkeita, jotka eivät ole niiden jäsenten edun mukaisia. Eläkerahastoja tulisi kuulla siitä, miten nämä esteet voidaan minimoida tai voittaa. Pankkiunionin perustaminen saattaa olla tässä avuksi.

3.1.4.1

Pyrittäessä lisäämään yhteisösijoittajien osallistumista rahoituksen tarjoamiseen myös yhteisöverokannustimilla voisi olla oma roolinsa. Asteittaisten verohelpotusten järjestelmä laajamittaisten infrastruktuurihankeinvestointien tapauksessa voisi lisätä yhteisösijoittajien osallistumista niihin.

3.2.1

Vihreän kirjan mukaan pitkäaikaisen rahoituksen varantojen laajentaminen ja syventäminen edellyttää, että eräät pääomamarkkinat Euroopassa kehittyvät ja kypsyvät. EU:n obligaatiomarkkinat ovat vähemmän kehittyneet kuin USA:n, ja niiden katsotaan olevan useimpien markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten ja pk-yritysten ulottumattomissa. Luokituslaitokset ovat suhtautuneet varovaisesti jopa hankejoukkolainojen käyttöönottoon, mikä korostaa edessä olevaa suurta työsarkaa hankejoukkolainojen kapasiteetin kasvattamiseksi. Jos hankejoukkolainojen kaltaiset aloitteet, jotka voisivat mobilisoida jopa 4,6 miljardia euroa uusiin infrastruktuurihankkeisiin, onnistuvat laajentamaan joukkolainamarkkinoita, niitä tulisi vahvistaa kokeiluvaiheen päätyttyä ja tultua arvioiduksi.

3.3.1

Pitkäaikaiseen säästämiseen ja rahoitukseen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan perusteellisesti. Tarjontapuolella on vielä paljon tehtävää, vaikka eräät jäsenvaltiot ovat pyrkineet lisäämään pitkäaikaisten säästömahdollisuuksien tarjontaa. Vihreässä kirjassa puhutaan EU:n laajuisen säästövälineen mahdollisesta luomisesta, jotta voitaisiin kannustaa laajempiin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin kytkeytyvään pitkäaikaiseen säästämiseen. Siitä saattaisi olla hyötyä rajatylittävien infrastruktuurihankkeiden laajentamisen yhteydessä. Se saattaisi myös edistää työvoiman liikkuvuutta ja eläkesuunnittelua sisämarkkinoilla. Pitkäaikaiseen säästämiseen kannustamiseksi saattaa olla tarpeen tarjota uusia säästötuotteita, joissa on erityisen korkea tai porrastettu korko.

3.3.2

Verotus. Verotuksen, pitkäikäisen säästämisen ja pitkäikäisen investoinnin suhdetta tarkastellaan melko seikkaperäisesti. Investointien verottaminen yritysverotuksena johtaa helposti velan suosimiseen pääomarahoituksen kustannuksella. Etsittäessä sopivia uudistuksia pitkäaikaisten investointien pääomarahoituksen lisäämiseksi saattaa olla aihetta harkita asteittaisten helpotusten järjestelmän käyttöönottoa. Sellaisia järjestelmiä käytetään laajalti pääomatulojen verotuksessa, ja ne voitaisiin muotoilla siten, että ne tasapainottaisivat joitakin lainarahoituksen nykyisiä veroetuja.

3.3.3

Pitkäaikaisia säästöjä ja verotusjärjestelmää tarkastellessaan komissio toteaa olevan tärkeää taata säästövälineiden vakaa ja riittävä tarjonta sekä sen luomiseksi tarvittavat kannustimet. Eräät jäsenvaltiot ovat onnistuneet melko hyvin kannustamaan eläke- ja muuta säästämistä hyödyntämällä verojärjestelmää järkevästi. Kansalaiset suhtautuvat yleensä vastahakoisesti ajatukseen, että heidän pitää ensin maksaa tuloveroa ja sitten vielä lisää veroa pitkäaikaisista säästöistä, jotka perustuvat tähän verojen jälkeen jäävään tuloon. Tulisi voida olla mahdollista suunnitella ja markkinoida sopivia kevyesti verotettavia tai verovapaita henkilökohtaisia säästötuotteita, joissa olisi asianmukaiset vuotuiset rajat pitkän aikavälin rahoitussuunnitteluun kannustamiseksi.

3.3.4

Verokannustimien käyttö pitkäaikaisten investointien toivotun tuoton saamiseksi ei ole aivan ongelmatonta. Siihen liittyy vakavia kysymyksiä, kuten hukkavaikutukset ja katvealueet. Verokannustimien käyttö johdonmukaisessa ja vakaassa pitkäjänteisessä suunnittelussa on kuitenkin tarpeen toivotun investointitason edistämiseksi ja luomiseksi.

3.3.5

Yritysten hallinnointi ja ohjaus. Lyhytjänteisyys on ydinkysymys tarkasteltaessa pitkäaikaisten investointien tarjontaa, ja se liittyy läheisesti yritysten hallinnointiin ja ohjaukseen. Tähän asti monet kannustimet rahastojen hallinnoijille, investointipankkiireille ja yritysjohdolle ovat olleet pikemminkin lyhytaikaisia. Näiden kannustimien muuttaminen siten, että lisätään pitkän aikavälin tuloksia, ei ole helppo tehtävä. Vihreässä kirjassa on useita mielenkiintoisia ehdotuksia myöntää enemmän äänioikeuksia tai osinkoa pitkäaikaisille sijoittajille ja muuttaa osakkeenomistajien oikeuksista annettua direktiiviä. Ehkä pääomatulojen verohelpotusten ennakoivampi käyttö voisi olla yksi keino lisätä rahastojen hallinnoijien pidempikestoista osakkeenomistamista.

3.4.1

Vihreässä kirjassa pannaan merkille pk-yritysten kasvavat vaikeudet monissa jäsenmaissa saada rahoitusta selviytyäkseen ja kasvaakseen. Pankkien velkavivun purkamisen vaikutusten ohella pk-yrityksillä on käytettävissään hajanainen ja melko epäyhtenäinen vaihtoehtoisten rahoituslähteiden joukko. Paikalliset pankit ovat pitkälti kadottaneet yhteytensä omiin alueisiinsa, tai ainakin ne ovat heikentyneet. Pankkien ja pk-yritysten suhteet ovat heikentyneet, ja niitä tulee elvyttää ja vahvistaa. On toteutettu monia aloitteita pankkien ulkopuolisten vaihtoehtoisten rahoituslähteiden kehittämiseksi pk-yrityksiä varten; näihin kuuluvat pääsy joihinkin riskipääomarahastoihin, omaisuusrahoituksen käyttö (2), toimitusketjurahoitus ja joukkorahoitus. Hyvin paljon on vielä tekemättä. Vakuutusala ja eläkerahastot ovat halukkaita ottamaan tärkeämmän roolin mutta edellyttävät asianmukaisia kannustimia, ja komission tulisi nyt käsitellä niitä. Tulevissa pk-yritysten pitkäkestoisen rahoituksen saannin hyväksi suunnattavissa toimissa on varmistettava, että pk-yritykset voivat nauttia näistä toimista suunnitellulla tavalla ilman pankkien asettamia ylimääräisiä lisäehtoja, mikäli toimet on tarkoitus toteuttaa pankkien antolainauskanavien kautta.

3.4.2

Riskipääoma. Komissio ehdottaa "rahastojen rahastot" -lähestymistapaa riskipääomarahoituksen kriittisen massan saavuttamiseksi. Lisäksi ehdotettu yhteisösijoittajia palveleva takausrahasto voisi laajentaa markkinoita. ETSK on jo ehdottanut, että Euroopan investointirahaston (EIR) tehtäviä tulisi laajentaa lainanantoa pidemmälle siten, että siihen sisältyisi riskipääoman tarjoaminen. (3) Tätä sen perustajat kaavailivat alunperin vuonna 1994. Jos EIR:n, samoin kuin EIP:n, pääomapohjaa vahvistettaisiin, siitä saattaisi tulla yksi pk-yritysten riskirahoituksen suurimmista tarjoajista.

3.4.2.1

Olemassa olevien pk-yritysten pääomarahoituksen kaupankäyntijärjestelmien laajentaminen tai uusien perustaminen kulkee käsi kädessä pk-yritysten riskirahoituksen laajentamisen kanssa. Vihreässä kirjassa tehdään tämän osalta joukko hyödyllisiä ehdotuksia. Kun otetaan huomioon, että kansalliset ja alueelliset hallitukset edistävät jo nyt alueellisten kehittämiselimiensä avulla pk-yritysten selviämistä ja pitkän aikavälin kasvua, näiden elinten tulisi omaksua rooli tällaisten pk-yritysten kaupankäyntijärjestelmien toiminnassa. Niiden tehtävä voisi ulottua asiakkaina olevien pk-yritysten luottokelpoisuuden arvioinnista rajallisten vakuuksien tarjoamiseen yhteisösijoittajille.

3.4.3

ETSK:n mielestä vihreässä kirjassa tulisi tukea nykyistä enemmän investointeja yhteiskuntavastuullisiin rahastoihin sääntelemällä asianmukaisesti rahoitusta ja verotusta sekä itse julkisia hankintoja. Näin ollen on ehkä syytä perustaa pitkäaikaisten investointien eurooppalainen seurantakeskus. Tämä elin, jonka toimintaan järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta osallistuisi aktiivisesti, voisi seurata kehitystä pitkäaikaisen investoimisen ja säästämisen sekä tarjonta- että kysyntäpuolella ja voisi auttaa varmistamaan riittävän tiedonsaannin taloudellisten toimijoiden pitkäaikaisia investointeja koskevan järkevän päätöksenteon tueksi.