Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Meristrategian laadinta Atlantin valtameren alueelle”

COM(2011) 782 final

2012/C 229/05

Esittelijä: Luis Miguel PARIZA

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 13. heinäkuuta 2011 työjärjestyksensä 29 artiklan 2 kohdan nojalla laatia oma-aloitteisen lausunnon aiheesta

Atlantin aluetta koskeva EU:n strategia.

Euroopan komissio päätti 21. marraskuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Meristrategian laadinta Atlantin valtameren alueelle

COM(2011) 782 final.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työvaliokunta päätti 6. joulukuuta 2011 antaa asian valmistelun ”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” -erityisjaoston tehtäväksi sekä muuttaa oma-aloitteisen lausunnon lausuntopyynnön perusteella laadittavaksi lausunnoksi.

Asian valmistelusta vastannut ”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 7. toukokuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 23.–24. toukokuuta 2012 pitämässään 481. täysistunnossa (toukokuun 24. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 151 ääntä puolesta ja 2 vastaan 5:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Atlantin rannikko on Euroopan läntinen portti, ja sen tulee vahvistaa keskeistä asemaansa ja välttää syrjäytyminen Euroopan poliittisesta ja taloudellisesta ytimestä. Atlantin valtameren kautta Euroopan unioni luo taloudellisia ja poliittisia siteitä Amerikkaan ja Afrikkaan.

1.2   Atlantin valtameren makroalueeseen kuuluvat Irlannin, Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan, Espanjan ja Portugalin alueet ja saaret, jotka sijaitsevat Atlantin rannikolla. Mukaan on otettava myös jäsenyyteen valmistautuva Islanti ja Euroopan talousalueeseen kuuluva Norja sekä Grönlanti ja Färsaaret. Vaikka Pohjanmeren rannikkoalueilla on yhteisiä intressejä Atlantin alueella, ne voisivat laatia tulevaisuudessa erillisen strategian.

1.3   Atlantin Euroopan puoleisella rannikolla on laajat perinteet poliittisesta yhteistyöstä, jonka kautta yhteisen edun mukaisia toimia on toteutettu eurooppalaisiin valtioiden rajat ylittäviin ohjelmiin kuuluvissa hankkeissa. Tähän yhteistyöhön osallistuvat sekä alueviranomaiset että kansalaisyhteiskunta.

1.4   ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission Atlanttia koskevaan ehdotukseen, joka on osa yhdennettyä meripolitiikkaa: tarkoitus on tukea sekä uusia, kehittyviä talouden aloja että antaa uutta pontta perinteisille aloille osana kestävän kehityksen mukaista lähestymistapaa.

1.5   ETSK ehdottaa kuitenkin kunnianhimoisempaa lähestymistapaa: makroaluestrategiaa, joka käsittää merellisen kokonaisuuden lisäksi territoriaalisen kokonaisuuden siten, että otetaan huomioon Itämeren alueiden ja Tonavan alueen kokemukset.

1.6   ETSK:n ehdotusta tukevat Euroopan parlamentin kanta, Atlantin kaari -komission alueiden hallitukset, Atlantin alueen talous- ja sosiaalineuvostojen kansainvälinen verkosto (Atlantic Transnational Network) sekä lukuisat kansalaisyhteiskunnan toimijat (yrittäjät, ammattijärjestöt, kauppakamarit, kaupungit jne.).

1.7   ETSK katsoo, että Atlantin valtamerta koskevaan meristrategiaan sisältyvä Atlantti-foorumi on ensimmäinen vaihe prosessissa, jossa Atlantti-meristrategia muutetaan makroaluestrategiaksi. Meriasioiden valmistelusta, seurannasta ja arvioinnista saatuja kokemuksia hyödyntämällä foorumi voi kehittyä tulevaksi makroalueelliseksi foorumiksi, jossa määritellään yhteiset strategiset toimintalinjat sekä Atlantin alueiden alueellisen yhteenkuuluvuuden kannalta ensisijaiset hankkeet.

1.8   ETSK, joka osallistuu Atlantti-foorumin johtoryhmään, on ehdottanut, että myös Atlantin alueen talous- ja sosiaalineuvostojen kansainvälinen verkosto osallistuisi foorumiin, sillä kyseiset neuvostot ovat ruohonjuuritason toimijoita ja ehdottoman tärkeitä hankkeiden määrittelyssä ja toteutuksessa. Toimintasuunnitelman onnistuminen edellyttää, että sen laatimiseen osallistuvat tärkeimmät yhteiskunnalliset ja alueelliset toimijat.

1.9   Atlantin makroalueen ensisijaisten tavoitteiden on oltava Eurooppa 2020 -strategian temaattisten kokonaisuuksien mukaisia. ETSK katsoo, että Atlantti-strategia on hyvin tärkeä paitsi mukana oleville alueille myös koko Euroopan unionille.

1.10   Atlantti-strategia on otettava huomioon sekä alakohtaisissa politiikoissa että koheesiopolitiikassa. Tämän vuoksi ETSK ehdottaa poikkeamista ”kolmen kiellon” rajoituksista, jotta makroaluestrategiat saavat tulevaisuudessa tuekseen asianmukaisen lainsäädännön, erityisrahoituksen ja tarvittavat hallintorakenteet.

2.   Makroaluestrategiat EU:ssa: uusia välineitä yhteistyöhön ja alueellisen yhteenkuuluvuuden parantamiseen

2.1   Euroopan komissio esitteli kesäkuussa 2009 Euroopan Itämeri-strategian (1) alueellisen yhteistyön edistämiseksi. Siinä määritellään eri erityistavoitteiden avulla monialainen ja yhdennetty strateginen maantieteellinen kehys yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. Tämän jälkeen on käynnistetty Tonavan aluetta koskeva strategia (2).

2.2   Komission määritelmän mukaan makroalueisiin kuuluu useita hallinnollisia alueita, joilla on kuitenkin niin paljon yhteisiä asioita, että yhtenäinen strateginen lähestymistapa on perusteltu (3). Makroalueet määritellään maantieteelliseltä pohjalta toiminnallisella tasolla.

2.3   Hallintoa, sääntelyä ja rahoitusta koskevat ehdot perustuvat ”kolmeen kieltoon”: ei lisärahoitusta, ei uusia hallintorakenteita eikä uutta lainsäädäntöä. Vaikka jäsenvaltiot asettivat nämä ehdot neuvostossa, ETSK ei tue rajoituksia.

2.4   Itämeri-strategiaan osallistuu kahdeksan EU:n jäsenvaltiota ja kolme unionin naapurimaata.

2.5   Vuonna 2011 EU käynnisti Tonavan aluetta koskevan strategian, johon osallistuu kahdeksan EU:n jäsenmaata ja kuusi unionin ulkopuolista maata (4).

2.6   Itämeri-strategian toiminnasta laadittu ensimmäinen selvitys (5) osoittaa, että strategia on ollut menestyksekäs makroalueellista yhteistyötä parantavana välineenä, kun pyritään vastaamaan alueellisen ja kansallisen tason ylittäviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, sekä erittäin hyödyllinen väline alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteen ja Eurooppa 2020 -strategian kannalta.

2.7   ETSK antaa tukensa näkemykselle, jonka mukaan tämänkaltaisia välineitä on aiheellista laajentaa muihin makroalueisiin, joille ne voivat antaa lisäarvoa.

2.8   Lissabonin sopimus, jossa taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden rinnalle lisätään alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoite, edistää makroalueellisia strategioita.

2.9   Toukokuussa 2011 Gödöllőssä hyväksytyssä alueellisessa agendassa 2020 (6) pyritään uudenlaiseen paikkalähtöiseen lähestymistapaan (place-based approach) siten, että olemassa olevat makroaluestrategiat otetaan huomioon.

2.10   Koheesiopolitiikka on perustavan tärkeä väline, jolla pyritään vastaamaan EU:n aluepolitiikan haasteisiin ja edistämään makroalueiden sisäistä kehitystä.

2.11   EU:n uuden monivuotisen rahoituskehyksen ja vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikan määrittelyprosessi on jo käynnissä.

2.12   Alueellinen yhteistyö kuuluu edelleen koheesiopolitiikan tavoitteisiin, ja sen määrärahoja ollaan lisäämässä. Sen tukena on asetus, ja se liittyy erityisesti ”uusiin alueellisen yhteistyön muotoihin, jotka on räätälöity vastaamaan makroalueiden haasteisiin” (7).

3.   Atlantin alue

3.1   Atlantin Euroopan puoleinen rannikkoalue (liite I) muodostaa laajan maantieteellisen alueen pohjois–etelä-akselilla, jonka keskeinen yhdysside on Atlantin valtameri. Atlantin valtameren makroalueeseen kuuluvat Irlannin, Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan, Espanjan ja Portugalin alueet ja saaret, jotka sijaitsevat Atlantin rannikolla. Siitä ovat kiinnostuneita myös Islanti, jonka liittymisneuvottelut ovat käynnissä, Euroopan talousalueeseen kuuluva Norja sekä Grönlanti ja Färsaaret.

3.2   Näiden alueiden sijainti Euroopan mantereen länsiosassa ja niiden yhteydet merelle ovat olleet vuosisatojen ajan merkittävä kehitystä ja vaurautta edistävä tekijä.

3.3   Merellinen ulottuvuus on alueen keskeinen ominaispiirre. Alueen yhteiseen taloudelliseen, teknologiseen ja kulttuuriperintöön kuuluvat muun muassa kalastus, laivanrakennus, metalliteollisuus, tekniikka, tutkimus ja tiede, satamat, kauppa ja meriliikenne.

3.4   Atlantin Euroopan puoleinen rannikko on ajautumassa kauemmaksi Euroopan poliittisesta ja taloudellisesta keskuksesta, ja lisäksi kulkuyhteydet ovat hankalat ja liikenteen, energian ja viestinnän infrastruktuurit ovat puutteellisia sekä Atlantin alueen sisällä että sen ja vauraampien Euroopan alueiden välillä.

3.4.1   Useimpien Atlantin rannikkoalueiden tulotaso on unionin keskiarvon alapuolella, ja jotkut alueista kuuluvat koheesiopolitiikan lähentymistavoitteen piiriin (liite II).

3.4.2   Tilanne on pahenemassa, sillä Atlantin alueen perinteiset toiminnot ovat vähenemässä merkittävästi: ylikapasiteetista kärsineen kalastusalan työllisyys ja saaliit ovat pienentyneet jyrkästi, laivanrakennusteollisuus on taantunut eikä meriliikenteen ja satamien mahdollisuuksia ole hyödynnetty riittävästi.

3.5   Toisaalta Atlantin valtameri tarjoaa vielä hyödyntämättömiä arvokkaita voimavaroja, jotka voivat olla vaurauden lähteitä ja mahdollistaa elinkeinoelämän monipuolistamisen, uusien työpaikkojen luomisen ja ympäristön tilan parantamisen: näitä ovat muun muassa merta hyödyntävät uusiutuvat energiamuodot, merenpohjan luonnonvarat, meribioteknologiat sekä mereen liittyvä virkistys- ja matkailutoiminta.

3.6   ETSK katsoo, että Atlantin alue on heterogeeninen kokonaisuus alueita, joilla kullakin on omat kehitykseen liittyvät haasteensa, mutta joiden yhteisiä tekijöitä ja erityispiirteitä ovat merellinen luonne ja avoimuus maailmalle sekä vajavaiset yhteydet Euroopan taloudellisiin ja poliittisiin keskuksiin.

4.   Tiedonanto aiheesta ”Meristrategian laadinta Atlantin valtameren alueelle”

4.1   Neuvoston ja parlamentin pyynnöstä Euroopan komissio julkaisi 21. marraskuuta tiedonannon ”Meristrategian laadinta Atlantin valtameren alueelle” (8).

4.2   Strategian ensisijaisena tavoitteena on edistää kestävyysajattelun mukaista kasvua ja työllisyyttä, ja siinä ryhmitellään Atlantin valtameren tarjoamat haasteet ja mahdollisuudet viiteen toisiinsa liittyvään aihealueeseen:

4.3   EU:n välineet ovat strateginen yhdistelmä EU:n rahoitus- ja lainsäädäntövälineitä.

4.4   Strategian toteuttaminen: hyväksytään toimintasuunnitelma vuoden 2013 loppuun mennessä.

4.4.1   Käytettäviä välineitä ovat poliittinen yhteistyö, eräät kohdennetut toimet jo olemassa olevien sopimusten ja rakenteiden puitteissa sekä lainsäädäntö- ja rahoitusvälineiden yhdistelmä.

4.4.2   Perustetaan Atlantti-foorumi, johon osallistuvat jäsenvaltiot, Euroopan parlamentti, alueviranomaiset, kansalaisyhteiskunta sekä nykyisten toimialojen edustajat. Foorumi on aloittanut työnsä vuonna 2012, ja se lakkautetaan vuonna 2013, ja siihen kuuluu aihekohtaisia työpajoja sekä ajatushautomo.

5.   Yleistä

5.1   ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission aloitteeseen, jossa ehdotetaan omaksuttavaksi EU:n yhdennetyn meripolitiikan puitteissa Atlantin alueen käsittävä lähestymistapa. Yhdennetty meripolitiikka tarjoaa yhteiset puitteet kaikille alakohtaisille politiikoille, joilla on yhteys mereen. Näin pyritään välttämään epäjohdonmukaisuudet ja tehottomuus.

5.2   ETSK arvioi, että yhdennetyn meripolitiikan konkreettinen täytäntöönpano Atlantin alueella mahdollistaa uudenlaisen lähestymistavan meriasioihin liittyvien politiikkojen laatimiseen sekä niiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen, joita Atlantin valtameri tarjoaa sosioekonomiselle kehitykselle.

5.3   ETSK kannattaa lähestymistapaa, johon strategia perustuu: tarkoituksena on tukea sekä uusia, kehittyviä talouden aloja että antaa uutta pontta perinteisille aloille osana kestävän kehityksen mukaista lähestymistapaa.

5.4   Komitea ehdottaa, että merta hyödyntävät uusiutuvat energiamuodot saisivat EU:n toimielimiltä täyden poliittisen ja taloudellisen tuen, sillä ne mahdollistavat EU:n hiilijalanjäljen pienentämisen sekä luovat ympärilleen erittäin merkittävää teollista ja taloudellista toimintaa, joka ulottuu tuulivoimaloiden läheisyydessä sijaitsevia satama-alueita pidemmälle.

5.5   Strategian on toimittava merellä sijaitsevan energiateollisuuden sekä sen oheisteollisuuden ja logistiikkajärjestelmän tutkimuksen, teknisen kehityksen ja tuotannon moottorina Atlantin rannikkoalueilla. Tämä mahdollistaa sekä taloudellisen rakenteen monipuolistamisen että taantuvien alojen uudelleensuuntautumisen.

5.6   Tähän liittyen olisi otettava huomioon paitsi kiinteät myös kelluvat tuulivoimageneraattorit.

5.7   Aallot ja vuorovesivirtaukset ovat potentiaalisesti merkittävä energialähde ja taloudellinen voimavara, sillä nämä resurssit ovat Atlantin valtameressä maailmanlaajuisesti huippuluokkaa. ETSK ehdottaa, että Atlantti-strategiassa vahvistetaan tukea näiden toimintojen tutkimusta ja kehittämistä varten.

5.8   Uusiutuvan merienergian hyödyntämisen edellytyksenä on yhteys päätuotantokeskusten ja kulutuskohteiden välillä. Verkkoyhteydet tuotanto- ja kulutuskeskusten välillä ovat välttämättömiä, jotta meren tarjoamia energiantuotantomahdollisuuksia voidaan hyödyntää. Tätä varten tarvitaan merenalaisia sähköverkkoja, jotka ovat yhteydessä maaverkkoon.

5.9   Myös laivanrakennus on ollut Atlantin rannikkoalueilla perinteinen taloudellisen toiminnan ala, jota kannattaa tukea, mutta uudenlaisista lähtökohdista. Teknisesti kehittyneet alukset, jotka ovat ympäristön ja ilmaston näkökulmasta tehokkaampia ja täyttävät päästöjä ja ilmansaasteita rajoittavan lainsäädännön vaatimukset, sekä merellä tuotettavan tuulivoiman hyödyntämiseen liittyvät erilaiset alukset ovat Atlantin telakkateollisuuden uusia tulevaisuuden aloja.

5.10   Monien Atlantin rannikon alueiden ja etenkin joidenkin saarten syrjäinen maantieteellinen sijainti edellyttää, että uusien viestintäteknologioiden avulla kehitetään innovoivia taloudellisia toimintoja sekä luodaan verkostoja ja yhteyksiä markkinoille.

5.11   ETSK ehdottaa, että Atlantin alueilla vahvistettaisiin sosiaalisesti osallistavaa kasvua tukevia toimenpiteitä. Erityisen tärkeää on varsinkin nuorten koulutus. On taattava tietojen ja taitojen välittyminen sukupolvelta toiselle. Yhteistyötä korkeakoulujen, yritysten ja keskiasteen oppilaitosten välillä on parannettava. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua on vahvistettava.

5.12   Kalastusalalla on viime vuosikymmeninä menetetty erittäin huomattava määrä työpaikkoja. Tämän vuoksi ETSK katsoo, että toimintaa perinteisesti harjoittaneilla rannikkopaikkakunnilla tarvitaan toimenpiteitä, joilla tuetaan monipuolistamista ja edistetään uusia toimintoja. Pienimuotoinen rannikkokalastus, äyriäistuotanto ja vesiviljely ovat toimintoja, jotka edustavat parhaiten kestävää kehitystä, ovat keskeisen tärkeitä joidenkin rannikkoalueiden taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle ja joilla on suuri kulttuuriarvo.

5.13   ETSK:n mielestä rahtiliikennettä tulisi pyrkiä siirtämään maalta merelle. Merten moottoriteitä on kehitettävä, mikä edellyttää satamien ja rautateiden välisten liityntäjärjestelmien parantamista.

5.14   Useiden onnettomuuksien yhteydessä on nähty, että hätätilanteisiin ja uhkiin liittyvät turvallisuusasiat ovat suuri haaste. On otettava käyttöön välineitä ja järjestelmiä, joilla vahvistetaan valvontaa ja turvallisuutta. ETSK ehdottaa nykyistä merkittävämpää roolia Euroopan meriturvallisuusvirastolle, jäsenvaltioiden välisen koordinoinnin parantamista sekä sellaisen asianmukaisen lainsäädännön hyväksymistä, jonka kautta voidaan välttää nykyiset riskit.

5.15   Atlantti-strategia tarjoaa mukana oleville alueille mahdollisuuksia. ETSK ehdottaa kunnianhimoisia toimia kaikkien voimavarojen hyödyntämiseksi.

5.16   Atlantti-foorumiin on otettava asianmukaisella tavalla mukaan kaikki toimijat, jotka vaikuttavat Atlantin alueen strategiseen kehitykseen. On erittäin tärkeää, että jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten lisäksi mukana ovat alueviranomaiset ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot.

5.17   ETSK, joka osallistuu Atlantti-foorumin johtoryhmään, on ehdottanut, että Atlantin alueen talous- ja sosiaalineuvostojen kansainvälinen verkosto otettaisiin mukaan foorumiin, sillä kyseiset neuvostot ovat ruohonjuuritason toimijoita ja ehdottoman tärkeitä hankkeiden määrittelyssä ja toteutuksessa. Toimintasuunnitelman onnistuminen edellyttää, että sen laatimiseen osallistuvat tärkeimmät yhteiskunnalliset ja alueelliset toimijat.

5.18   Foorumilla voi olla merkittävä rooli toimintasuunnitelman ja strategian seurannassa ja arvioinnissa. Niinpä komitea pahoittelee, että komissio suunnittelee sen lakkauttamista juuri silloin, kun hankkeiden operatiivinen täytäntöönpanovaihe alkaa. Komitea ehdottaa, että Atlantti-foorumi jatkaisi toimintaansa myös toimintasuunnitelman valmistumisen jälkeen.

6.   Atlantin alueen yhteistyö: rajatylittävät yhteistyöverkostot ja -hankkeet

6.1   EU:n tasapainoisen kehityksen edistämiseksi on luotu verkostoja Irlannin, Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan, Espanjan ja Portugalin alueiden sekä näiden alueiden kuntien ja kansalaisyhteiskunnan (talous- ja sosiaalineuvostot, kauppakamarit, ammattijärjestöt, työnantajajärjestöt, yhteisötalouden järjestöt, valtiovallasta riippumattomat organisaatiot, yliopistot) välille.

6.2   Atlantin kaari -komissio (9) on yksi Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton (CPMR) seitsemästä alueellisesta komissiosta. Siihen kuuluu 24 Atlantin rannikon aluetta. Kyseessä on alueiden etuja ajava poliittinen foorumi, joka edistää rajatylittävää yhteistyötä Atlantin alueella yhteisten hankkeiden kautta. Lisäksi Atlantin alueen kaupungit pyrkivät vastaaviin tavoitteisiin Atlantin kaaren kaupunkien konferenssin (10) avulla.

6.3   Atlantin alueen talous- ja sosiaalineuvostojen kansainvälinen verkosto (11) perustettiin vuonna 2003. Kyseessä on Atlantin alueen kansalaisyhteiskunnan yhteistyöfoorumi, johon osallistuvat Atlantin rannikkoalueiden talous- ja sosiaalineuvostot ja muut vastaavat elimet Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Ranskasta, Espanjasta ja Portugalista. Sen tavoitteena on edistää yhteistyötä ja kannustaa politiikkoja, jotka Euroopan yhdentymisen puitteissa vaikuttavat myönteisesti Atlantin alueiden kehitykseen parantamalla kilpailukykyä ja sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä vähentämällä maantieteellisestä sijainnista aiheutuvia haittoja.

6.4   Atlantin alueen kansainvälinen verkosto on laatinut lukuisia tutkimuksia ja ehdotuksia innovoinnin ja teknologian siirron sekä rahtiliikenteen intermodaalisuuden aloilla. Erityisesti on kiinnitetty huomiota Atlantin alueen meriliikenteeseen, satamiin ja niiden sisämaa-alueisiin sekä meriturvallisuuteen. Viime aikoina Atlantin alueen kansainvälinen verkosto on työskennellyt merta hyödyntävien uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseksi sekä EU:n Atlantti-strategian parissa.

6.5   Lisäksi on olemassa muita Atlantin alueen verkostoja, kuten Atlantin kaaren maatalouskamarien liitto AC3A, sekä korkeakoulualan verkostoja. Vuodesta 2007 lähtien Atlantin kaari -komission koordinointikomiteassa on ollut edustajia kaikista näistä verkostoista, ja se on tarjonnut yhteisen foorumin Atlantin alueen kannalta strategisten asioiden pohtimista varten.

6.6   Yhteistyö aloitettiin vuonna 1989 Interreg-ohjelman kautta. Kuluvalla ohjelmakaudella on kehitetty mittavia ja luonteeltaan osallistavia hankkeita liikennealalla sekä atlanttisen ulottuvuuden klusterin perustamiseksi merta hyödyntävien uusiutuvien energiamuotojen alalla.

6.7   ETSK on asianomaisten toimijoiden kanssa yhtä mieltä siitä, että Atlantin alueen yhteistyötä ovat haitanneet alueellisen rajatylittävän yhteistyön yleiset rajoitukset, strategisen vision puuttuminen, puutteellinen koordinointi hankkeiden välillä ja siitä aiheutuva synergiaetujen menettäminen sekä muiden kuin operatiivisluonteisten hankkeiden suuri määrä (12).

6.8   ETSK katsoo, että Atlantin alueen toimijoiden välinen dynaaminen ja monipuolinen yhteistyö eri muodoissaan on vakaa perusta, jonka pohjalta voidaan toteuttaa nykyistä kunnianhimoisempia ja ulottuvuudeltaan strategisempia yhteistyön muotoja.

7.   ETSK:n ehdotus: makroaluestrategia Atlantin alueelle

7.1   ETSK katsoo, että makroaluestrategia on asianmukainen väline Atlantin alueelle. Atlantin makroalueen sisäisen kehityksen edistäminen laajamittaisen strategian kautta parantaa Atlantin alueen mahdollisuuksia saavuttaa EU:n tavoitteet ja noudattaa Eurooppa 2020 -strategiaa.

7.2   Neuvosto on kehottanut jäsenvaltioita ja komissiota kehittämään edelleen nykyisiä makroaluestrategioita sekä harkitsemaan uusien käynnistämistä tulevaisuudessa.

7.3   ETSK:n mielestä EU:n alueellisen tasapainon tavoite on peruste Atlantin alueen makroaluestrategian kehittämiselle, jotta pystytään vastaamaan aluetta koskeviin ylikansallisen tason haasteisiin. Atlantin alueiden sijainti Euroopan länsiosassa on korostunut, kun EU:n pohjoiset ja keskiset alueet ovat saaneet uutta pontta kahdesta nykyisestä makroaluestrategiasta.

7.4   Uuden monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 valmistelu ja politiikkojen määrittely uudelle kaudelle tarjoavat mahdollisuuden tehdä nyt asianmukaiset päätökset.

7.5   Makroaluestrategia merkitsee mahdollisuutta hyödyntää yhteistyöstä saatuja antoisia ja intensiivisiä kokemuksia sekä ottaa laadullinen harppaus kohti entistä monipuolisempia ja kunnianhimoisempia yhteistyömuotoja, sillä Atlantin alueen on kehitettävä laajamittaisia yhteistyöhankkeita, jotka eivät ole toteutettavissa nykyisten välineiden avulla.

7.6   Atlantin merelliseen ulottuvuuteen liittyy monia Atlantin alueen tarjoamia haasteita ja mahdollisuuksia, mutta koska yhteydet sisämaahan ovat keskeisen tärkeitä, ETSK ehdottaa, että merelliseen ulottuvuuteen sisällytettäisiin sisämaan käsittävä ulottuvuus. Ilman sisämaa-alueiden kehittämistä meren tarjoamia mahdollisuuksia ei pystytä hyödyntämään. Rannikkoalueet tarvitsevat aktiivista ja dynaamista sisämaata sekä synergioita, jotka mahdollistavat koko alueen johdonmukaisen kehityksen.

7.7   Myös Euroopan parlamentti on ilmaissut tukensa makroalueelliselle lähestymistavalle, joka sisältää merellisen ja territoriaalisen kokonaisuuden Atlantin alueella (13).

8.   Rakenne ja temaattiset kokonaisuudet

8.1   ETSK suosittaa Itämeri-strategiaa vastaavaa rakennetta:

8.1.1   Selkeä strategia- ja toiminta-asiakirja, joka sisältää temaattiset kokonaisuudet.

8.1.2   Toimintasuunnitelma, jonka ensisijaisilla toimilla kehitetään temaattisia kokonaisuuksia ja lippulaivahankkeita.

8.1.3   ETSK:n mielestä strategian edistymistä varten on perustettava arviointijärjestelmiä, sillä kyseessä on dynaaminen ja innovatiivinen prosessi, jonka tulee sisältää seuranta-, arviointi- ja tarkistusmekanismit.

8.2   ETSK ehdottaa, että Atlantin alueen makroaluestrategia pohjautuisi Eurooppa 2020 -strategian temaattisiin kokonaisuuksiin. Tällöin aihekohtaiset sisällöt ja alakohtaiset politiikat olisivat kokonaisvaltaisesti yhteydessä toisiinsa.

8.3   Kansainvälinen ulottuvuus

8.3.1   Islanti ja Norja ovat kaksi Euroopan maata, jotka sijaitsevat Atlantin alueella ja joiden tulee osallistua makroaluestrategiaan samoin kuin Grönlannin ja Färsaarten. Pohjanmeren alueen jäsenvaltiot voivat myös olla kiinnostuneita toteuttamaan makroaluestrategian omalla alueellaan.

8.3.2   Atlantin valtameren geopoliittinen asema, historialliset ja kulttuuriset yhteydet ja yhteistyöstä saatu kokemus on sisällytettävä Atlantin alueen makroaluestrategiaan. Transatlanttinen ulottuvuus on erityisen tärkeä, sillä suhteet Yhdysvaltoihin, Keski- ja Etelä-Amerikkaan ja Afrikkaan ovat EU:n kannalta strategisia.

8.4   Kestävä kasvu

8.4.1   Atlantin alue tarvitsee kestävämpää liikennejärjestelmää, joka vähentää riippuvuutta maantieliikenteestä, jonka hiilidioksidipäästöt ovat muita liikennemuotoja korkeammat. Liikennettä tulee siirtää merelle parantamalla meriliikenteen edellytyksiä: meren moottoriteitä ja satamien maayhteyksiä ensisijaisesti rautateitse. Tämä pitää sisällään myös satama-alueiden suunnittelun, satamien ja kaupunkien väliset yhteydet sekä liikenneverkostojen ja -keskusten kokonaisuuden. Meriturvallisuuden sekä katastrofitilanteiden ehkäisyyn ja hallintaan liittyvän yhteistyön on niin ikään oltava osa järjestelmää.

8.4.2   Meriympäristön kestävyys on yhteydessä ihmisen harjoittamaan toimintaan ja erittäin haavoittuvainen paineille, joita aiheuttavat esimerkiksi maalta peräisin oleva hajakuormitus ja Atlantin valtamereen laskevat sisävedet.

8.4.3   Rannikon kestävän kehityksen ja rannikkoalueiden kokonaisvaltaisen hallinnoinnin kannalta on otettava huomioon paitsi rannikkoalueiden taloudellinen toiminta ja saasteet myös kaupunkikehityksen voimakas keskittyminen rannikolle sekä rannikon ja sisämaan keskinäinen suhde.

8.4.4   Strategiaan on sisällytettävä toimia, joilla edistetään sopeutumista ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin asutuilla ja asumattomilla rannikkoseuduilla sekä hillitään ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia.

8.4.5   Atlantin valtameren uusiutuvat energiamuodot ovat puhdas ja kotoperäinen energialähde, jonka valtava potentiaali on vielä hyödyntämättä.

8.5   Älykäs kasvu

8.5.1   Atlantin valtameren yhteydet pohjois–etelä-akselilla sekä Keski- ja Itä-Euroopan markkinoille ovat kilpailukyvyn kannalta erittäin merkittävä tekijä, jota on hyödynnettävä perustamalla Atlantin rautatieliikennekäytävä. Atlantin alueen lentoliikenneyhteydet ovat myös riittämättömät.

8.5.2   Atlantin voimavarojen – kuten merta hyödyntävien uusiutuvien energiamuotojen, meribioteknologioiden tai muiden merenpohjan esiintymien – hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuden synnyttää kukoistavia ja innovoivia elinkeinoaloja, jotka voivat luoda hyvinvointia ja työpaikkoja.

8.5.3   Nämä politiikat edellyttävät talous- ja yhteiskuntaelämän sekä tieteen, teknologian ja rahoitussektorin toimijoiden merkittävää panosta. On määriteltävä tavoitteita esimerkiksi seuraaville aloille: infrastruktuurit, teollisuus, koulutus, tutkimus-, kehittämis- ja innovointipolitiikat, korkeakoulujen, teknologiakeskusten ja yritysten välinen yhteistyö, klustereiden luominen jne.

8.5.4   Kehittyneiden ympäristöteknologioiden ja -järjestelmien tutkimus on avaamassa uusia strategioita ja näköaloja Atlantin alueen perinteisille, taantuville toiminnoille, kuten kalastukselle ja laivanrakennukselle. Huviveneily on voimakkaasti kasvava ala, joka tukee kehitysstrategioita.

8.5.5   Huviveneily ja muu virkistystoiminta on houkutteleva ala, jolla tulee hyödyntää sekä luonnonperintöön että kulttuuriperintöön liittyviä näkökohtia. Matkailu luo taloudellista toimintaa ja työpaikkoja sekä edistää atlanttisen ja eurooppalaisen identiteetin kehittymistä.

8.6   Osallistava kasvu

8.6.1   Atlantti-strategiassa tulee olla merkittävä sosiaalinen ulottuvuus. Taloudellisen kehityksen ja uusien työpaikkojen luomisen tulee auttaa Atlantin alueen väestöä parantamaan elämänlaatuaan, jotta ihmiset eivät muuta pois alueelta.

8.6.2   Alueviranomaisten tulee edistää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua sekä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista.

8.6.3   On ensisijaisen tärkeää parantaa koulutusta mereen ja merenkulkuun liittyvissä asioissa sekä parantaa yhteistyötä korkeakoulujen ja koulutuskeskusten välillä.

8.6.4   Tietotekniikkaa on kehitettävä edelleen etenkin Atlantin alueen ulommaisilla seuduilla, joiden liitettävyyttä on parannettava.

8.6.5   Alueelliseen yhteenkuuluvuuteen pohjautuvassa yhdennetyssä lähestymistavassa on otettava huomioon pienten rannikkokylien, saarten, kaupunkien ja metropolialueiden sekä maaseutupaikkakuntien tilanne.

9.   Hallinto ja rahoitus

9.1   ETSK katsoo, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa on useita oikeusperustoja, joiden pohjalta näitä politiikkoja voidaan toteuttaa: muun muassa artiklat 174–178 (yhteenkuuluvuus), 38 ja 39 (maatalous ja kalastus), 90–100 (liikenne), 170 ja 171 (Euroopan laajuiset liikenneverkot), 173 (teollisuus), 191–193 (ympäristö), 194 (energia), 195 (matkailu) ja 349 (syrjäisimmät alueet).

9.2   Strategian on oltava eurooppalainen ja komission laatima, neuvoston ja parlamentin hyväksymä sekä ETSK:n ja alueiden komitean tukema. Atlantin rannikon jäsenvaltioilta tarvitaan vahvaa sitoumusta sen täytäntöönpanossa.

9.3   Strategian laatimisen yhteydessä on toteutettava laaja kuulemis- ja vuoropuhelumenettely, johon osallistuvat kaikki kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason osapuolet sekä hallinnon että järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan taholta.

9.4   Eri toimijoiden osallistuminen on mahdollista ainoastaan monitasoisessa hallintomallissa, joka kattaa kaikki tahot sekä tukee niiden osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia tasapainoisella ja jäsennellyllä tavalla.

9.5   ETSK katsoo, että Itämeren ja Tonavan strategioista saatujen kokemusten perusteella olisi luovuttava ”kolmen kiellon” rajoituksesta, sillä makroaluestrategioiden onnistuminen edellyttää tulevaisuudessa uusia lainsäädäntö-, hallinto- ja rahoitusvälineitä.

9.6   Euroopan komissiolla on oltava toimintoja edistävä ja koordinoiva rooli.

9.7   On perustettava korkean tason ryhmä, jossa mukana ovat jäsenvaltioiden edustajat sekä komissio, Euroopan parlamentti, ETSK ja AK.

9.8   Viiden mukana olevan jäsenvaltion yhteyspisteet vastaavat strategiaan kuuluvien kansallisten toimien koordinoinnista.

9.9   Kunkin painopistealueen koordinoijat ja hankkeiden koordinoijat voivat tulla joko jäsenvaltio-, alue- tai paikallistasolta.

9.10   ETSK korostaa Atlantti-foorumin merkitystä, sillä monitasoiseen hallintoon pohjautuva lähestymistapa kokoaa yhteen kaikki sidosryhmät ja kanavoi niiden osallistumista ja panosta paitsi strategian laatimiseen myös sen seuranta-, arviointi- ja tarkistusprosessiin. Alueviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tulee osallistua Atlantti-foorumiin: yritysten, ammattijärjestöjen, yhteisötalouden toimijoiden, korkeakoulujen, teknologiakeskusten ja muiden toimijoiden tulee olla sen toiminnassa aktiivisesti mukana.

9.11   Lisärahoituksen estävä periaate tarkoittaa, että koheesiopolitiikan määrärahat ovat makroaluestrategian merkittävin rahoituslähde, mutta ETSK katsoo, että tulevaisuudessa tarvitaan erityistä rahoitusta.

9.12   ETSK katsoo, että nykyisin käytettävät rahastot soveltuvat rajallisesti eräiden strategisten hankkeiden rahoitukseen. Rahoitusvälineitä on lisättävä siten, että hyödynnetään myös alakohtaisiin politiikkoihin tarkoitettuja EU:n varoja.

9.13   Euroopan investointipankki voi myös myöntää rahoitusta konkreettisiin hankkeisiin. Kansallisia, alueellisia ja paikallisia resursseja on käytettävä hankkeiden rahoitukseen, kuten myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia.

9.14   Koska unionin monivuotisen rahoituskehyksen laatiminen sekä EU:n aluepolitiikan uudistus ovat parhaillaan käynnissä, nyt on oivallinen hetki taata, että rahastoja koskeva säännöstö mahdollistaa makroaluestrategioiden rahoituksen.

9.15   Jotta Atlantin makroaluestrategiaan kuuluvat toimet ja hankkeet voidaan sisällyttää rahastojen ohjelmaan kaudella 2014–2020, päätöksiä tulisi tehdä vuoden 2013 aikana, jotta makroaluestrategia olisi toimintavalmis uuden ohjelmakauden alussa.

(1)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan unionin strategia Itämeren aluetta varten, COM(2009) 248 final, 10. kesäkuuta 2009

(2)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia, COM(2010) 715 final.

(3)  Ks. 1 kohta.

(4)  Ks. ETSK:n lausunnot Tonavan aluetta koskevasta EU:n strategiasta: EUVL C 48, 15.2.2011, s. 2 ja EUVL C 248, 25.8.2011, s. 81.

(5)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Itämeren aluetta varten laaditun EU:n strategian täytäntöönpanosta, COM(2011) 381 final.

(6)  Euroopan unionin alueellinen agenda 2020: Tavoitteena entistä osallistavampi, älykkäämpi ja kestävämpi moninaisten alueiden Eurooppa. 19.5.2011.

(7)  Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus erityissäännöksistä Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen tukemiseksi Euroopan aluekehitysrahastosta, COM(2011) 611 final.

(8)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Meristrategian laadinta Atlantin valtameren alueelle, COM(2011) 782 final, 21. marraskuuta 2011.

(9)  http://arcatlantique.org.

(10)  http://www.atlanticcities.eu.

(11)  Welsh Economic Forum; Ala-Normandian, Bretagnen, Pays de la Loiren, Poitou-Charentesin, Akvitanian, Keski-Ranskan ja Limousinin alueiden alueelliset talous-, sosiaali- ja ympäristöneuvostot; Baskimaan, Kantabrian, Asturiasin, Galician ja Kanariansaarten talous- ja sosiaalineuvostot; Instituto de Soldadura e Qualidade de Lisboa ja USALGARVE.

(12)  Atlantic Spatial Development Perspective, CPRM:n Atlantin kaari -komissio.

(13)  Euroopan parlamentin 9. maaliskuuta 2011 antama päätöslauselma EU:n strategiasta Atlantin aluetta varten.