8.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 202/10

Neuvoston päätelmät terveydenhuoltojärjestelmistä: kohti nykyaikaisia, tarpeita vastaavia ja kestäviä terveydenhuoltojärjestelmiä

2011/C 202/04

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO,

1.

PALAUTTAEN MIELIIN, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan mukaan kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu; kansallista politiikkaa täydentävä unionin toiminta suuntautuu kansanterveyden parantamiseen; se edistää myös jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä kansanterveyden alalla sekä tarvittaessa tukee niiden toimintaa ottaen täysimääräisesti huomioon terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen liittyvät jäsenvaltioiden velvoitteet;

2.

PALAUTTAEN MIELIIN neuvoston 6. joulukuuta 2007 hyväksymät päätelmät komission valkoisesta kirjasta "Yhdessä terveyden hyväksi: EU:n strateginen toimintamalli vuosiksi 2008–2013";

3.

PALAUTTAEN MIELIIN neuvoston 2. kesäkuuta 2006 hyväksymät päätelmät (1) EU:n terveydenhuoltojärjestelmien yhteisistä arvoista ja periaatteista ja erityisesti yleismaailmallisuutta, mahdollisuutta saada korkealuokkaista hoitoa, yhdenvertaisuutta ja yhteisvastuuta koskevat yleiset arvot;

4.

PALAUTTAEN MIELIIN Maailman terveysjärjestön (WHO) puitteissa 27. kesäkuuta 2008 allekirjoitetun Tallinnan peruskirjan terveyttä ja hyvinvointia edistävistä terveydenhuoltojärjestelmistä;

5.

PALAUTTAEN MIELIIN 23. marraskuuta 2010 valmistuneen Euroopan komission ja talouspoliittisen komitean laatiman yhteisen raportin terveydenhuoltojärjestelmistä ja neuvoston 7. joulukuuta 2010 hyväksymät päätelmät terveydenhuoltojärjestelmiä koskevasta komission ja talouspoliittisen komitean yhteisestä raportista;

6.

ANTAEN TUNNUSTUSTA sosiaalisen suojelun komitean tekemälle työlle ja PALAUTTAEN MIELIIN sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta edistävän avoimen koordinointimenetelmän puitteissa maaliskuun 2006 Eurooppa-neuvostossa hyväksytyt tavoitteet helposti saatavan, korkealuokkaisen ja kestävän terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon varmistamiseksi;

7.

PALAUTTAEN MIELIIN Gödöllössä 4. ja 5. huhtikuuta 2011 pidetyssä terveysministerien epävirallisessa kokouksessa käydyn keskustelun "Potilaat ja terveydenhuollon ammattilaiset Euroopassa – Investoinnit tulevaisuuden terveydenhuoltojärjestelmiin";

8.

PALAUTTAEN MIELIIN Eurooppa 2020 -strategian ja PANNEN TYYTYVÄISENÄ MERKILLE komission aloitteellisuuden aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevan eurooppalaisen pilotti-innovaatiokumppanuuden edistämisessä sekä sen meneillään olevan työn;

9.

TODETEN, että jäsenvaltioilla on yhteisiä haasteita, jotka johtuvat väestön ikääntymisestä, väestön tarpeiden muuttumisesta, potilaiden lisääntyneistä odotuksista, teknologian nopeasta leviämisestä ja terveydenhuollon kasvavista kustannuksista sekä erityisesti viimeaikaisesta maailmanlaajuisesta talous- ja rahoituskriisistä johtuvasta nykyisestä epävarmasta ja heikosta taloudellisesta ilmapiiristä, joka lisääntyvässä määrin rajoittaa jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien saatavilla olevia voimavaroja. Kroonisten sairauksien kiihtyvä lisääntyminen on yksi terveydenhuoltojärjestelmien suurimmista haasteista;

10.

TODETEN, että vaikka korkeatasoisten terveydenhuoltopalveluiden tasapuolisen saatavuuden varmistaminen niukoista talous- ja muista resursseista huolimatta on aina ollut avainkysymys, tällä hetkellä tilanteen laajuus ja kiireellisyys on muuttumassa ja jos siihen ei puututa, siitä voi tulla EU:n tulevan taloudellisen ja sosiaalisen ympäristön keskeinen tekijä;

11.

TUNNUSTAEN älykkään ja vastuullisen innovoinnin tarpeen, mukaan lukien sosiaalinen ja organisatorinen innovointi, tulevaisuuden tarpeiden tasapainottamiseksi kohtuuhintaisten ja kestävien voimavarojen kanssa, jotta kaikkiin näihin haasteisiin voidaan vastata;

12.

TODETEN, että terveydenhuoltosektorin olisi omaksuttava asianmukainen rooli Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanossa. Terveydenhuollon investoinnit olisi tunnustettava talouskasvun osatekijöiksi. Samalla kun terveys on itseisarvo, se on myös talouskasvun ennakkoehto;

13.

KOROSTAEN, että terveydenhuoltopalveluiden tasapuolisen saatavuuden takaavien nykyaikaisten, tarpeita vastaavien, tehokkaiden ja taloudellisesti kestävien terveydenhuoltojärjestelmien luomisessa voidaan käyttää Euroopan rakennerahaston varoja, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta tulevaa rahoituskehystä koskeviin neuvotteluihin, täydentämällä jäsenvaltioiden tukikelpoisten alueiden terveydenhuoltosektorin kehittämisen rahoitusta, mukaan lukien muun muassa pääomainvestoinnein erityisesti seuraavista syistä:

—

sosiaalisen yhteenkuuluvuuden saavuttaminen, suurimpien eriarvoisuuksien vähentäminen ja vakavien terveydellisten puutteiden poistaminen jäsenvaltioiden välillä ja sisällä on erittäin tärkeää;

—

"uuden sukupolven" lähestymistapojen kehittäminen terveydenhuoltoon edellyttää asianmukaista rahoitusta terveydenhuoltojärjestelmien muuttamisen edistämiseksi ja investointien tasapainottamiseksi uudelleen kohti uusia ja kestäviä hoitomalleja ja -laitoksia;

14.

KOROSTAEN tulevaisuuden terveydenhuoltojärjestelmiin tehtävien investointien tehokkuuden perustavaa laatua olevaa merkitystä; jäsenvaltioiden olisi mitattava ja valvottava tätä tehokkuutta;

15.

TUNNUSTAEN asianmukaisiin terveystietojärjestelmiin tukeutuvien, näyttöön pohjautuvien politiikan- ja päätöksentekoprosessien tärkeyden;

16.

TODETEN, että Euroopan unionissa on jaettava todisteita terveydenhuoltojärjestelmien modernisoinnista ja terveydenhuollon uusista lähestymistavoista;

17.

TUNNUSTAEN, että terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäiseminen ovat keskeisiä tekijöitä terveydenhuoltojärjestelmien pitkän tähtäimen kestävyyden kannalta;

18.

KOROSTAEN, että asianmukaisen koulutuksen saaneiden terveydenhuollon ammattilaisten riittävä lukumäärä kussakin jäsenvaltiossa on avainehto nykyaikaisen ja dynaamisen terveydenhuoltojärjestelmän toiminnan kannalta, ja että jäsenvaltioiden olisi täytettävä omat tarpeensa ja noudatettava kansainvälistä rekrytointia koskevia WHO:n käytännesääntöjä;

19.

PAINOTTAA voimien yhdistämisen ja koordinoidumman EU-tason yhteistyön aloittamisen tarvetta jäsenvaltioiden tukemiseksi tarvittaessa niiden pyrkimyksissä varmistaa, että terveydenhuoltojärjestelmät vastaavat tulevaisuuden haasteisiin; tämän työn on pohjauduttava kansallisten ja EU:n aloitteiden avulla saavutettuihin tuloksiin sekä hallitustenvälisten organisaatioiden, kuten Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja WHO:n toimiin;

20.

KOROSTAA terveysministerien johtavaa roolia tehokkaiden ja terveyspolitiikkavetoisten lähestymistapojen kehittämisessä ja toteuttamisessa, jotta makrotaloudellisiin, terveydellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin, väestön ikääntymisestä johtuvat haasteet mukaan lukien, voidaan vastata asianmukaisesti ja jotta terveyssektorin tulevat pitkän tähtäimen strategiat voidaan turvata kiinnittäen erityistä huomiota terveydenhuoltosektorin investointeihin ja inhimillisten voimavarojen strategioihin;

21.

KEHOTTAA jäsenvaltioita

—

sitoutumaan vahvemmin aktiiviseen rooliinsa tehokkaiden ja terveyspolitiikkavetoisten lähestymistapojen kehittämisessä, jotta makrotaloudellisiin, terveydellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin voidaan vastata asianmukaisesti;

—

varmistamaan, että terveyskysymyksiä käsitellään asianmukaisella tavalla jäsenvaltioiden Eurooppa 2020 -strategian puitteissa toimittamissa kansallisissa uudistusohjelmissa;

—

uudistamaan käsityksiä terveyspolitiikasta tekemällä siitä näkyvämpää makrotaloudellisten kysymysten yhteydessä ja muuttamalla vallitsevaa käsitystä terveyspolitiikasta pelkkänä menolähteenä kohti sen tunnustamista yhdeksi talouskasvun edistäjistä;

—

harkitsemaan haasteisiin vastaavia innovatiivisia lähestymistapoja ja malleja terveydenhuollossa ja kehittämään terveydenhuoltosektorin tulevia pitkän tähtäimen strategioita painottaen erityisesti terveydenhuoltosektorin tehokkaita investointeja ja inhimillisiä voimavaroja tavoitteena siirtyminen pois sairaalakeskeisistä järjestelmistä kohti yhdennettyjä hoitojärjestelmiä, joiden avulla parannetaan korkealaatuisen hoidon tasapuolista saatavuutta ja vähennetään eriarvoisuuksia;

—

tehostamaan edelleen terveyden edistämistä sairauksien ennaltaehkäisyä yhdennetyllä tavalla terveysnäkökohtien sisällyttämistä kaikkiin politiikkoihin koskevan lähestymistavan hengessä;

—

edistämään terveydenhuollon teknologioiden arvioimista ja varmistamaan sähköisen terveydenhuollon sovellusten järkevämpi käyttö rahalle saatavan vastineen sekä terveydelle ja terveydenhuoltojärjestelmille koituvien etujen varmistamiseksi;

—

käyttämään EU:n rahoitusohjelmia, muun muassa rakennerahastoja, järkevämmin, koska niillä voidaan edistää terveydenhuoltojärjestelmien innovatiivisuutta, vähentää terveyteen liittyvää eriarvoisuutta ja käynnistää lisää talouskasvua;

22.

KEHOTTAA jäsenvaltioita ja komissiota

—

aloittamaan korkeiden virkamiesten tasolla kokoontuvassa kansanterveysryhmässä pohdintaprosessin, jonka tavoitteena on määrittää tehokkaita tapoja investoida terveyteen nykyaikaisten, tarpeita vastaavien ja kestävien terveydenhuoltojärjestelmien aikaan saamiseksi;

—

pohdintaprosessin käynnistämiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi

—

pyytämään, että korkeiden virkamiesten tasolla kokoontuva kansanterveysryhmä ohjaisi pohdintaprosessia sekä laatisi sille etenemissuunnitelman ja yksityiskohtaiset säännöt,

—

pyytämään, että korkeiden virkamiesten tasolla kokoontuva kansanterveysryhmä kävisi säännöllistä vuoropuhelua talouspoliittisen komitean ja sosiaalisen suojelun komitean kanssa,

—

helpottamaan jäsenvaltioiden mahdollisuuksia saada epävirallisia ja riippumattomia neuvoja asiantuntijoilta tämän pohdintaprosessin kannalta olennaisilla politiikan aloilla;

—

sisällyttämään pohdintaprosessiin etenkin seuraavat tavoitteet:

—

edistetään terveysasioiden riittävää edustusta Eurooppa 2020 -strategiassa ja talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa koskevassa prosessissa,

—

jaetaan ja analysoidaan kokemuksia ja parhaita käytäntöjä menestystekijöiden kokoamiseksi rakennerahastojen tehokkaalle käytölle terveysinvestointeja varten,

—

jaetaan kokemuksia, parhaita käytäntöjä ja asiantuntemusta siltä osin kuin kyse on erityisesti väestön ikääntymisestä johtuvien yhteiskunnan kasvavien terveystarpeiden ymmärtämisestä ja niihin vastaamisesta asianmukaisella tavalla, ja suunnitellaan terveyssektorin investoinnit vaikuttavasti ja tehokkaasti,

—

tehdään yhteistyötä terveysalan investointien vaikuttavuuden mittaamisen ja seurannan alalla,

—

otetaan huomioon EU:n, hallitustenvälisten järjestöjen, erityisesti WHO:n ja OECD:n, sekä jäsenvaltioiden jo olemassa olevat ohjelmat ja tiedot sekä niiden jo kokoama tietämys, näyttö ja asiantuntemus, jotta vältetään toimintojen päällekkäisyys.

23.

KEHOTTAA komissiota

—

tukemaan jäsenvaltioita pohdintaprosessin käynnistämisessä ja toteuttamisessa;

—

tukemaan pohdintaprosessia tarvittavin toimenpitein, myös helpottamalla mahdollisuutta saada epävirallista ja riippumatonta monialaista asiantuntijaneuvontaa, jota annetaan jäsenvaltioiden ja/tai korkeiden virkamiesten tasolla kokoontuvan kansanterveysryhmän pyynnöstä;

—

edistämään terveyssektorin asianmukaista roolia Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanossa ja tukemaan jäsenvaltioiden kanssa käytäviä säännöllisiä seurantakeskusteluja tilanteen kehityksestä;

—

korostamaan terveyssektorin merkittävää taloudellista asemaa tavoitteena muuttaa vallitsevaa käsitystä siitä pelkkänä menolähteenä kohti sen tunnustamista yhdeksi talouskasvun edistäjistä;

—

tarjoamaan jäsenvaltioille tehokkaita välineitä ja menetelmiä terveysjärjestelmien suorituskyvyn arvioimiseksi;

—

edistämään uusia tapoja tukea jäsenvaltioita niiden tulevien terveysalan investointitarpeiden täyttämisessä;

—

esittämään pohdintaprosessia varten neuvostolle säännöllisesti selvityksiä, joista ensimmäisen vuoden 2012 loppuun mennessä.

(1)  EUVL C 146, 22.6.2006, s. 1.