15.2.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 43/56


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 muuttamisesta”

KOM(2011) 479 lopullinen – 2011/0218 COD

2012/C 43/12

Esittelijä: An LE NOUAIL MARLIÈRE

Euroopan unionin neuvosto päätti 6. syyskuuta ja parlamentti 13. syyskuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 muuttamisesta

KOM(2011) 479 lopullinen – 2011/0218 COD.

Asian valmistelusta vastannut ”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 21. marraskuuta 2011.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 7.–8. joulukuuta 2011 pitämässään 476. täysistunnossa (joulukuun 7. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 166 ääntä puolesta ja 1 vastaan 12:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Komitea tukee komission ehdottamia muutoksia vuonna 2006 annettuun asetukseen, jonka tavoitteena on vakiinnuttaa alueella kestävyysajattelun mukainen kalastus parantamalla elollisten vesiluonnonvarojen hyödyntämistä ja suojelemalla herkkiä elinympäristöjä siten, että samalla otetaan huomioon pienimuotoisen rannikkokalastuksen erityistarpeet Välimerellä.

1.2   Vaikka muutosten vaikutusta ei ole arvioitu, komitea toivoo, että uusilla toimenpiteillä ei ole merkittävää vaikutusta Välimeren kokonaiskalavaroihin.

2.   Komission ehdotukset

2.1   Tiivistelmä

Ehdotuksen tavoitteena on neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 mukaisen komissiolle siirretyn säädösvallan yksilöiminen ja vastaavien delegoitujen säädösten antamismenettelyn vahvistaminen siten, että komissiolle siirretään valta hyväksyä:

delegoituja säädöksiä myöntääkseen poikkeuksia joistakin kyseisen asetuksen säännöksistä, jos tällaisesta mahdollisuudesta on nimenomaisesti säädetty ja jos asetuksessa säädetyt tiukat edellytykset täyttyvät.

perusteet, joita sovelletaan delfiininkalastuksessa kalojen yhteenkokoamiseen käytettävillä välineillä kalastettaessa noudatettavien reittien vahvistamiseen ja jakamiseen 25 meripeninkulman hallintovyöhykkeellä Maltan ympärillä.

yksityiskohtaisia sääntöjä, joita sovelletaan pyydysten ominaisuuksia täydentäviin uusiin teknisiin määritelmiin.

delegoituja säädöksiä asetuksen liitteisiin tehtävistä muutoksista.

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohta (ja sopimuksen 290 ja 291 artikla).

—   Toissijaisuusperiaate

Ehdotus kuuluu Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan.

—   Suhteellisuusperiaate

Ehdotus koskee neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1967/2006 jo olemassa olevien toimenpiteiden muuttamista, minkä vuoksi esille ei nouse ongelmia suhteellisuusperiaatteen kannalta.

—   Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus.

Muut sääntelytavat eivät soveltuisi seuraavasta syystä: asetusta on muutettava asetuksella. (muotovastaavuuden periaate)

TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Toimenpiteestä ei aiheudu unionille lisämenoja.

2.1.1   Ehdotuksella tarkistetaan 21. joulukuuta 2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1967/2006 (lopullinen säädös) Välimeren kalavarojen hyödyntämisestä. Asetuksen ajantasaistamisen pääasiallinen oikeusperusta on SEUTin 43 artikla (aiempi perustamissopimuksen 37 artikla), joka antaa komissiolle toimivallan laatia yhteisen maatalouspolitiikan sekä yhteisen kalastuspolitiikan suunnittelua ja täytäntöönpanoa koskevia ehdotuksia.

2.2   Ehdotus pohjautuu myös SEUTin 290 artiklaan (aiempi perustamissopimuksen 202 artikla), jossa luodaan uusi säädöskategoria, delegoidut säädökset ”joilla kehitetään yksityiskohtaisesti tai mukautetaan jonkin säädöksen tiettyjä osia lainsäätäjän määrittelemän valtuutuksen puitteissa”.

2.3   Jokaisessa tämän kategorian alaisessa säädöksessä on määriteltävä nimenomaisesti tällaisen säädösvallan siirron tavoitteet, sisältö, soveltamisala ja kesto (SEUTin 290 artiklan 1 kohta). Komissiolle tällä tavalla siirrettyä säädöksen osaa ei ole hyväksyttävä lainsäätämisjärjestyksessä, eikä se koske säädöksen keskeisiä kohtia. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä säädöksessä tulee määritellä nimenomaisesti säädösvallan siirtoon liittyvät ehdot. Säädösvallan siirto komissiolle on näin ollen tiukasti säädeltyä, ja Euroopan parlamentti tai neuvosto voi päättää peruuttaa säädösvallan siirron tietyillä edellytyksillä (saman artiklan 2 a kohta).

2.4   Lisäksi säädösvallan siirron nojalla annettu säädös voi tulla voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei vastusta sitä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä säädöksessä asetetun määräajan kuluessa (saman artiklan 2 b kohta). Säädösvallan siirron nojalla annettavien säädösten nimikkeessä käytetään ilmaisua ”delegoitu”.

2.5   Toisaalta SEUTin 291 artiklan 2 kohdassa (täytäntöönpanosäädökset) siirretään komissiolle valta antaa perussopimuksen oikeudellisesti velvoittavien unionin säädösten kanssa yhdenmukaisia täytäntöönpanosäädöksiä.

2.6   Mukautettaessa asetusta (EY) N:o 1967/2006 SEUTin uusiin sääntöihin komissiolle kyseisellä asetuksella annettu toimivalta on 9. elokuuta 2011 annetussa asetusehdotuksessa (1) jaettu uudelleen delegointitoimenpiteisiin ja täytäntöönpanotoimenpiteisiin.

3.   Komitean yleishuomiot

3.1   Komitea toteaa, että yksinomaan lainsäätäjän tehtävä on määritellä, salliiko se delegoitujen säädösten käytön. Tämä antaa lainsäätäjälle mahdollisuuden kohdistaa huomionsa lainsäädännön keskeisiin kohtiin ja sivuuttaa tekniset yksityiskohdat, jotka voisivat myöhemmin johtaa kyseisen säädöksen vähemmän olennaisten osien muuttamiseen. Lainsäätäjän on määriteltävä etukäteen keskeiset ja muut kuin keskeiset osat.

3.2   Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettu takaisinotto-oikeus (call back) antaa lainsäätäjälle mahdollisuuden saada milloin tahansa takaisin täysi lainsäädäntävaltansa; parlamentti tekee tästä ratkaisunsa jäsentensä enemmistöllä ja neuvosto määräenemmistöllä. Toimivallan siirto päättyy säädöksessä määriteltynä päivämääränä, mikäli säädöksessä on tällainen raukeamislauseke (sunset clause). Toimivallan siirron pidentäminen on mahdollisesti tehtävä uudelleen komissiolle siirretyn säädösvallan päättyessä.

3.3   Asetuksen muuttamisesta tehdyn ehdotuksen oikeusperusta on SEUTin 43 artiklan 2 kohta, joka antaa EU:lle toimivallan YKP:ssä. Komitea yhtyy komission näkemykseen siitä, että ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska siinä muutetaan ainoastaan niitä kohtia, jotka olivat mukana jo vuonna 2006 annetussa asetuksessa, jossa siirrettiin komissiolle säädösvaltaa tiettyjen muiden kuin keskeisten kohtien ajantasaistamisessa.

3.4   Komitea toteaa myös, että muotovastaavuuden periaatetta on noudatettu säädöksen luonteen suhteen: asetusta voidaan muuttaa vain toisella asetuksella. Muutetun asetuksen toimeenpanon ei myöskään pitäisi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Asetuksen sisältö, johon ehdotetaan muutoksia, on pääosin seuraava:

40 mm:n neliösilmän käyttöönotto pohjatrooleissa ja (joissakin olosuhteissa) 50 mm:n vinoneliösilmän käyttöönotto viimeistään 1.7.2008.

yleinen sääntö on edelleen se, että trooliverkkoja ei saa käyttää alle 1,5 meripeninkulman säteellä rannikolta. Troolaustoiminta rannikkoalueilla (0,7–1,5 meripeninkulman etäisyydellä) voitaisiin kuitenkin jatkossakin sallia joissakin olosuhteissa, ehdotettujen muutosten puitteissa.

3.4.1   Lisäksi asetukseen ehdotetaan seuraavia muutoksia:

Otetaan käyttöön teknisiä toimenpiteitä nykyisten 40 millimetrin silmäkoon vedettävien verkkojen valikoivuuden parantamiseksi.

Vahvistetaan voimassa olevaa vedettävien pyydysten käyttökieltoa rannikkoalueilla.

Rajoitetaan eräiden pyydysten kokonaiskokoa, mikä vaikuttaa pyyntiponnistukseen.

Otetaan käyttöön menettely, jolla perustetaan tiettyjä pyyntimenetelmiä koskevia väliaikaisia tai pysyviä pyyntikieltoalueita joko unionin tai kansainvälisillä vesillä.

Säädetään sellaisten hoitosuunnitelmien käyttöönottamisesta, joihin sisältyy sekä pyyntiponnistuksen hallinnointi että tekniset toimenpiteet.

Annetaan jäsenvaltioille toimivalta säännellä tietyillä edellytyksillä aluevesillään sellaista kalastustoimintaa, joka ei ole merkittävää yhteisön tasolla tai ympäristövaikutustensa vuoksi, kuten eräät paikalliset kalastusmuodot, joita nykyisin säännellään yhteisölainsäädännön mukaisesti.

4.   Komitean erityishuomioita

4.1   Asetuksessa on kahdenlaisia säännöksiä: ensinnäkin menettelysäännöksiä, jotka koskevat komissiolle siirretyn säädösvallan käyttöä, ja toiseksi teknisiä toimenpiteitä, jotka koskevat poikkeusten myöntämistä tietyille kalastusaluksille, näiden kalastusalusten kokoa ja tehoa sekä niissä käytettyjä kalastusmenetelmiä sekä sallittuja kalastusalueita.

4.2   Komitea toteaa, että menettelysäännökset ovat uuden, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisia.

4.3   Komitea kuitenkin aprikoi, ovatko vuonna 2006 annetun asetuksen teknisistä säännöksistä poikkeamisen mahdollistavat säännökset luonteeltaan SEUTin 290 artiklan edellyttämiä ”muita kuin keskeisiä osia”; kyseessä on poikkeaminen säännöksistä, joilla pyritään suojelemaan liikakalastuksen uhkaamia Välimeren kalavaroja.

4.4   Komitea toteaa, että näistä säännöksistä käytiin pitkä keskustelu neuvostossa ja yksi jäsenvaltio pidättäytyi äänestämästä. Ehdotettujen muutosten ”vähäistä merkitystä” ei ole osoitettu vaikutuksenarvioinnilla, joka oikeuttaisi SEUTin artiklojen 290 ja 291 uusien säännösten soveltamisen.

4.5   Komitea arvioi kuitenkin, että ehdotetut poikkeukset antavat alueen pienkalastajille mahdollisuuden sopeutua paremmin maailmanlaajuiseen talouskriisiin ja toimintakustannusten, erityisesti polttoaineiden hintojen nousuun.

Bryssel 7. joulukuuta 2011

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Staffan NILSSON


(1)  KOM(2011) 479 lopullinen.