Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä annetun asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta”

KOM(2010) 791 lopullinen – 2011/0001 COD

2011/C 218/12

Esittelijä: Bernardo HERNÁNDEZ BATALLER

Neuvosto päätti 19. tammikuuta 2011 ja Euroopan parlamentti 18. tammikuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä annetun asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta

KOM(2010) 791 lopullinen – 2011/0001 COD.

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 5. huhtikuuta 2011.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 4.–5. toukokuuta 2011 pitämässään 471. täysistunnossa (toukokuun 5. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 104 ääntä puolesta ja 13 vastaan 4:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   ETSK kannattaa komission ehdotusta ja on tyytyväinen sen aikomukseen lisätä unionin oikeussääntöjen selkeyttä, niiden antamaa turvaa ja oikeusvarmuutta.

1.2   ETSK pahoittelee kuitenkin, että ehdotetun tarkistuksen sisältö on hyvin niukka eikä se kata asetuksen (EY) N:o 2006/2004 kaikkia niitä näkökohtia, joita on tarpeen muuttaa sen voimaantulon jälkeen saatujen kokemusten perusteella.

1.3   ETSK kehottaa komissiota ottamaan huomioon tässä asiakirjassa esitetyt suositukset, kun komissio seuraavan kerran tarkistaa asetusta (EY) N:o 2006/2004, jotta toimivaltaisten viranomaisten yhteistyötä voidaan tehostaa kuluttajasuojan alalla.

2.   Tausta

2.1   ETSK ilmaisi jo olevansa tyytyväinen asetusehdotukseen (EY) N:o 2006/2004 (1), vaikka se pahoittelikin tiettyjä puutteita, jotka vaikuttavat erityisesti asetuksessa tarkoitettuihin keskinäisen avunannon ja vastavuoroisuuden järjestelmiin ja voivat aiheuttaa sisämarkkinoiden toimintaa haittaavia tilanteita.

2.2   Kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä annettu asetus (EY) N:o 2006/2004 (2) hyväksyttiin 27. lokakuuta 2004 pitkälti ehdotuksen mukaisesti.

3.   Kertomus asetuksen soveltamisesta

3.1   Komissio antoi 2. heinäkuuta 2009 kertomuksen (3) asetuksen (EY) N:o 2006/2004 soveltamisesta. Kertomuksessa käsitellään verkoston perustamisen institutionaalisia ja täytäntöönpanopuitteita, verkoston toimintaa sekä yhteistyöpuitteita. ETSK on jo pahoitellut lausunnossaan (4), ettei komissio kuullut sitä asetuksen soveltamista koskevasta kertomuksesta.

3.2   Kertomuksen päätelmänä komissio toteaa, että verkosto ei ole vielä saavuttanut täyttä potentiaaliaan ja että sen tulee parantaa toimintatehoaan useiden toimenpiteiden avulla. Niihin voisi myös aikanaan sisältyä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 tarkistus täytäntöönpanosääntöjen osalta, vuotuisen lainsäädännön täytäntöönpanotoimintasuunnitelman hyväksyminen, yhteiset operaatiot, kuten tehoiskut, EU:n lainsäädännön yhdenmukaisen tulkinnan edistäminen tai keinojen määrittäminen verkoston toimien näkyvyyden lisäämiseksi.

4.   Komission ehdotus

4.1   Komissio teki 3. tammikuuta 2011 ehdotuksen asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamiseksi. Sillä oli tarkoitus saattaa kuluttajansuojayhteistyöstä annetun ehdotuksen liitteen sisältö ajan tasalle niin, että se vastaa kuluttajansuojaan liittyvän lainsäädännön viimeaikaista kehitystä.

4.2   Päivityksessä liitteestä poistetaan viittaukset säädöksiin, jotka eivät ole merkityksellisiä kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanoon liittyvän kansallisten viranomaisten yhteistyön kannalta. Viittaukset säädöksiin, jotka eivät ole enää voimassa, korvataan viittauksilla säädöksiin, joilla aikaisemmat kuluttajansuojaa koskevat säädökset on korvattu.

4.3   Tämä tarkoittaa muun muassa eräiden viittausten poistamista (kuten viittaus harhaanjohtavaa ja vertailevaa mainontaa koskevaan direktiiviin) (5) tai korvaamista (kuten viittaus kulutusluottoja koskevaan direktiiviin, audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaan direktiiviin ja aikaosuuksia koskevaan direktiiviin).

5.   Yleiset huomiot

5.1   ETSK on tyytyväinen komission ehdotukseen, koska se katsoo, että unionin oikeussääntöjen selkeys lisää niiden antamaa turvaa ja oikeusvarmuutta kaikkien kansalaisten hyväksi. ETSK on kuitenkin huolissaan itsenäisten ammatinharjoittajien ja pienyritysten tilanteesta, sillä se vastaa tilannetta, jossa kuluttajat ovat asioidessaan suurten yritysten kanssa erityisesti verkkotoimialoilla.

5.2   ETSK ilmaisee uudestaan kannattavansa komission aietta edistää johdonmukaisesti tätä hallinnollista yhteistyötä, jota se pitää tarpeellisena sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta, ja antaa tunnustusta komission pyrkimyksille lisätä läpinäkyvyyttä hyväksymällä suosituksen ohjeista tietosuojasääntöjen täytäntöönpanemiseksi kuluttajasuojan yhteistyöjärjestelmässä (6) (1. maaliskuuta 2011).

5.3   Edellä sanotusta huolimatta ETSK katsoo, että ehdotus on äärimmäisen suppea ja siinä jätetään käsittelemättä monia kuluttajansuojaviranomaisten yhteistyötä koskevia kysymyksiä, jotka ovat tällä hetkellä avoimia. Komissio ei käsittele edes niitä asioita, joita se pitää asetuksen (EY) N:o 2006/2004 soveltamista koskevassa kertomuksessaan puutteina.

5.3.1   ETSK:n näkemyksen mukaan ehdotetussa muutoksessa olisi voitu käsitellä joitakin seuraavista seikoista:

5.4   Markkinoiden järjestelmällinen tarkkailu

5.4.1   Yhteisön lainsäädännön piiriin kuuluvien tavaroiden ja palvelujen tarkkailu- ja valvontatehtävän toteuttaminen edellyttää niiden ohjelmoinnin yhteistä ja mahdollisimman perusteellista suunnittelua sekä ajallisesti että sisällöllisesti sekä jäsenvaltioiden kuluttajansuojaviranomaisten kussakin tapauksessa toteuttamia toimia. On syytä ottaa käyttöön toisiaan vastaavia valvontamekanismeja sen takaamiseksi, että ylikansallisia sääntöjä noudatetaan, ja toteuttaa järjestelmällisesti markkinoiden tarkkailukampanjoja, jotta voidaan turvata jatkuvasti kuluttajansuojan korkea ja yhtenäinen taso yhtenäismarkkinoilla.

5.4.2   Tätä valvonnan vuotuista koordinointia voitaisiin täydentää erityisesti laaja-alaisten säännösten osalta tiedottamisen ja markkinatutkimuksen aloitteilla tekemällä tarkastuksia, joiden avulla nykyään suhdanteiden sanelemista tehoiskuista tulisi tavanomaisia.

5.5   Seuraamusmenettely

5.5.1   Jotta voidaan välttää maiden rajojen vaikutus toteutettaessa korjaavia toimia voimassa olevan yhteisön säännöksen rikkomistapauksissa, tulisi harkita seuraamusmenettelyn yhteisten kriteerien ja kuluttajansuojaviranomaisten määräämien seuraamusten yhdenmukaistamisen vähimmäistasoa. Tavoitteena on tehokkuus ja toisiaan vastaavat takuut pantaessa vireille ja ratkaistaessa samanlaisia rikkomuksia koskevia tapauksia.

5.6   ETSK katsoo, että erot seuraamusjärjestelmien olennaisissa kohdissa voivat johtaa EU:n säännösten rikkomiseen, vaarantaa vakavasti kuluttajansuojan ja markkinoiden eheyden, vääristää kilpailua sisämarkkinoilla ja kaiken kaikkiaan vaarantaa kuluttajien luottamuksen.

5.7   ETSK katsoo, että seuraamusjärjestelmien lähentäminen toisiinsa ja tiukentaminen on välttämätöntä yhtenäismarkkinoiden toiminnan heikkenemisen riskin välttämiseksi. Sen vuoksi komitea ehdottaa, että laaditaan yhteisten kriteerien vähimmäissäännöstö jäsenvaltioiden seuraamusjärjestelmien lähentymisen vähimmäistason saavuttamiseksi. Siihen tulee sisältyä

5.8   Tavaroiden ja palveluiden laadun seuranta

5.8.1   Erityistapauksena edellä mainitun markkinoiden järjestelmällisen tarkkailun aloitteen kehittämisessä mainittakoon tavaroiden ja palvelujen seurannan metodologia asiaankuuluvine analyyttisine päätelmineen. Tavoitteena on varmistaa normien noudattaminen ja tietojen todenperäisyys sekä erityisesti ennalta ehkäiseminen ja tavaroiden ja palvelujen laadukkuus.

5.8.2   Tarkoituksena on luoda yhteinen seurantamenettely, jonka ansiosta metodologiat lähentyvät toisiaan, sekä valmistella ja kehittää sellaista rajatylittävää suunnittelua, joka antaa mahdollisuuden laajentaa seurannan alaa mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettäessä kussakin menettelyä noudattavassa hallinnossa käytössä olevia voimavaroja siten, että vältetään päällekkäisyydet, joista voi aiheutua epätoivottuja erisuuntaisia paineita.

5.8.3   Sen lisäksi, että tulee luoda yhtenäiset toimintakriteerit valvottavien tuotteiden valitsemiselle, yhteisessä menettelyssä on myös määritettävä näytteiden tunnistamista, asiakirjojen virallistamista sekä alustavien, vertailevien ja päätelmät kokoavien analyyttisten testien tekemistä koskevat näkökohdat samoin kuin kaikki muut seikat, joita ei ole otettu huomioon laatuvaatimuksissa tai muussa asiaa koskevassa lainsäädännössä.

5.9   Tämän aloitteen tarpeellisuus on kiistaton maailmanmarkkinoilla, joilla rajatylittävä markkinointi on koko ajan tavanomaisempaa kuluttajien etsiessä erilaisia tuotteita toiveidensa ja tarpeidensa täyttämiseksi.

5.10   Tuoteturvallisuus. Vaikka tällä alalla tehdään varmasti eniten yhteistyötä ja sen vuoksi lähentyminen on siinä pisimmälle vietyä, siinä esiintyy vieläkin joitakin puutteita, jotka eivät johdu tiedon nopean vaihdon järjestelmästä (jota kutsutaan yleisesti hälytysjärjestelmäksi). Järjestelmää voidaan kuitenkin parantaa täydentämällä sitä riskien havaitsemiseen, hallinnointiin ja tunnetuksi tekemiseen liittyvien välineiden avulla samalla tavoin kuin elintarvikkeita koskevien riskien osalta.

5.10.1   Käytännössä Eurobarometri-tutkimusten säännöllinen tekeminen sen selvittämiseksi, mikä käsitys kuluttajilla on muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden vaaroista, on epäilemättä hyödyksi tarkasteltaessa tähän liittyviä muita kysymyksiä, myös kuluttajille tiedottamista ja heidän valistamistaan koskevia kysymyksiä.

5.10.2   Toinen ehdotettava keino nykyisten hälytysjärjestelmien tehostamiseksi olisi niiden kaikkien yhdistäminen yhdeksi välineeksi, joka mahdollistaisi yhteentoimivuuden eli tietojenvaihdon riippumatta tiedon alkuperästä ja lähteestä tai toimivaltaisesta hallintoelimestä (olipa se terveys-, maatalous- ja elintarviketuotanto-, kuluttaja-, vero- tai muu viranomainen).

5.11   Eettiset ja ekologiset näkökohdat luvan myöntämisessä tavaroiden ja palvelujen markkinoinnille. Täytäntöönpanon kannalta on sekä hyvin mielenkiintoista että välttämätöntä edellä mainittuun ennakkovaroituksen antamiseen liittyvien menettelyjen laajentaminen niiden tuotteiden osalta, jotka on vedettävä pois markkinoilta muun muassa ekologisen, eettisen tai muun liike-elämän käytännön vuoksi, jos se on ihmisarvon vastaista tai vahingoittaa ihmisten toimintaympäristöä Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksissa mainittujen rikkomusten mukaisesti, tai ympäristön vahingoittumisen tai luonnonvarojen ehtymisen vuoksi sekä tuotanto- ja jakeluvaiheessa että tavaroita ja palveluja markkinoitaessa ja toimitettaessa.

5.11.1   Erityisen vakavaa on kuluttajien tietämättömyys tuotteiden alkuperästä ulkoistetun tuotannon ja valmistuksen tapauksissa – missä ja miten tuotteet on tuotettu ja miten jakelu on toteutettu sekä mitkä ovat niiden taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset niitä tuottavalle tai valmistavalle yhteisölle. Kuluttajien tuleekin saada mahdollisuuksien mukaan internetistä tai jonkin muun välineen kautta tietoja näistä asioista sekä tietoja, joiden pohjalta he voivat välttää hankkimasta tietämättään tuotteita, joihin liittyy laitonta toimintaa. Lisäksi tarvitaan tietoja, joiden perusteella kuluttaja voi harkintapäätöksessään ottaa huomioon muitakin perusteita kuin tavanomaiset laatu- ja hintakriteerit. Näin voidaan taata, ettei kuluttaja tahattomasti edistä luvattomia käytänteitä, jotka liittyvät suoraan tai epäsuorasti asianomaiseen tuotteeseen, jos hän olisi asianmukaista tietoa saatuaan epäilemättä jättänyt tämän valinnan tekemättä.

5.11.2   Niin kutsuttu tuotteiden sosiaalinen jäljitettävyys tarkoittaa, että kuluttajalla on oikeus saada täydelliset tiedot tarjotuista tuotteista. Tähän liittyisivät sekä kilpailun turvaaminen että kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien parantaminen ja heidän roolinsa markkinoilla niiden valintojen perusteella, joita he tekevät vapaasti ostopäätöstä tehdessään (”ostamalla äänestät”).

5.12   Hyvien liike-elämän käytänteiden edistäminen vastuullisen kuluttamisen alalla

5.12.1   Yritysten sosiaalisen vastuun ohjelmat saavat koko ajan lisää näkyvyyttä ja painoarvoa, mikä edellyttää kuluttajansuojapolitiikkojen keskeistä roolia sekä kuluttajien kuulemista tehtäessä yritysten vastuullisuutta koskevia selvityksiä.

5.12.2   Rajatylittävästi toimivien yritysten sosiaalisen vastuun ohjelmien valvonnassa käytettyjen yhteisten kriteerien ja edistämispolitiikkojen tarkoituksena on selvittää, miten ohjelmat vaikuttavat kansainväliseen kuluttajien ja käyttäjien ryhmään. Niitä tulisi vielä täydentää hyvien käytänteiden tunnistamiseen kannustavilla menettelyillä, joita ovat esimerkiksi itsesääntely, käytännesäännöt, laatumerkinnät ja muut vapaaehtoiset aloitteet, joiden tavoitteena on saada edut sopimaan yhteen.

5.12.3   Nämä toimet parantavat lisäksi yritysten kilpailukykyä markkinoilla, joilla kilpailu on tervettä ja joilla on mahdollista luoda myönteinen kehä tarjoamalla etuja kaikille sen toimijoille (tuottajille, jakelijoille, kuluttajille). Näin tuotetaan synergioita, jotka tuovat esiin sen, että vastakohtaisuudet eivät ole väistämättömiä varsinkaan vastavuoroisuuden tilanteissa kunkin harjoittaessa omaa toimintaansa ja kuluttajien ja käyttäjien tunnustaessa näin saadun lisäarvon.

5.12.4   Aloitteessa olisi syytä ottaa huomioon erityisesti maatalouden ympäristömyönteisyys, reilu kauppa, vastuullinen ostaminen, elintarvikeomavaraisuus sekä muut nykyään yhä merkittävämmät näkökohdat, esimerkiksi muuntogeenisiin organismeihin liittyvät seikat.

5.13   Kollektiiviset toimet

5.14   Kollektiiviset kieltokanteet kuuluvat yhteisön sääntelyn piiriin toisin kuin kollektiiviset vahingonkorvauskantelut, joista ETSK on jo useasti lausunut mielipiteensä kannattaen sellaisten yhteisön harmonisoitujen puitteiden luomista, joihin sisältyisi myös mahdollisuus reklamoida ”vähäisistä vahingoista”.

5.15   Vakavissa rikkomustapauksissa tulee harkita viranomaisten määräämien seuraamusten täydennykseksi laittomasti hankitun taloudellisen hyödyn menetetyksi tuomitsemista ja rankaisevia vahingonkorvauksia. Niistä saatavat summat tulisi ohjata, kuten ETSK on ehdottanut useaan otteeseen (7), ”ryhmäkanteita tukevaan rahastoon”, jonka tehtävänä olisi auttaa kuluttajajärjestöjä niiden ajaessa tämäntyyppisiä kollektiivisia vahingonkorvauskanteita. Toisaalta myös kuluttajajärjestöjen ja viranomaisten tulisi antaa taloudellinen panoksensa tähän rahastoon. Tämän vuoksi ETSK (8) muistuttaa komissiota tarpeesta hyväksyä ylikansalliset säännöt, joilla yhtenäistetään kollektiiviset toimet kuluttajien taloudellisten etujen suojelun korkean tason saavuttamiseksi.

5.16   ETSK toistaa kantansa, jonka mukaan asetuksen artiklaosaan tulisi lisätä säännös mahdollisuudesta vahvistaa viranomaisten ja kuluttajajärjestöjen yhteistyötä, mikä mahdollistaisi sen, että toimivaltainen kansallinen viranomainen voisi antaa ”muiden elinten” tehtäväksi yhteisön sisäisten rikkomusten lopettamisen tai kieltämisen.

5.17   Vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt

5.17.1   Komissio on julkaissut kuulemisasiakirjan ”Vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt kaupallisiin toimiin ja kauppatapoihin liittyvissä riita-asioissa Euroopan unionissa”, josta ei ole kuultu ETSK:ta. Komitea odottaa kiinnostuneena komission ehdotusta ottaakseen vielä kerran kantaa näihin täydentäviin järjestelmiin, joiden tavoitteena on turvata oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan.

5.17.2   Kuluttajien luottamuksen lujittamiseksi tulisi näin ollen harkita mahdollisuutta ottaa käyttöön ”yhteisön merkintä” järjestelmään liittyviä laitoksia ja yrityksiä varten.

5.18   Resurssiverkostot ja -keskukset

5.18.1.1   On syytä tukea eurooppalaisia keskuksia nykyisten yhteistyöverkostojen kehittämistoimien avulla, jotta voidaan tiedottaa kuluttajille sekä valistaa ja kouluttaa heitä (esimerkiksi kuluttajien eurooppalaiset keskukset, julkaisut, ohjelmat ja hankkeet jne.).

5.19   Hintojen jäljitettävyys. Yhtenäismarkkinoilla, joilla kuluttajilla on yhteisiä huolia ja ongelmia ja joiden globaalisuus saattaa yhtäältä vaikeuttaa luotettavan tiedon saamista ja toisaalta vääristää tavaroiden hintojen muodostumista, on aihetta luoda toisiaan vastaavien perustuotteiden hintojen jäljitettävyysmenetelmä, jonka avulla voidaan parantaa yhtenäismarkkinoiden koheesiota kuluttajien ja käyttäjien hyväksi. Se lisäisi erityisesti avoimuutta, joka palauttaisi kuluttajien ja käyttäjien luottamuksen. Luottamus on puolestaan vaikutusvaltainen osoitin tietyn alueen ja tässä tapauksessa Euroopan unionin talouden terveydentilasta.

(1)  EUVL C 108, 30.4.2004, s. 86.

(2)  EUVL L 364, 9.12.2004, s. 1.

(3)  KOM(2009) 336 lopullinen.

(4)  EUVL C 18, 19.1.2011, s. 100.

(5)  Direktiivillä 2006/114/EY on tarkoitus suojella kuluttajien etuja vain vertailevan mainonnan suhteen. Asetuksen liitteessä viitataan yksinomaan kyseisen direktiivin asiaankuuluviin artikloihin.

(6)  EUVL L 57, 2.3.2011, s. 44.

(7)  EUVL C 162, 25.6.2008, s. 1 ja EUVL C 175, 28.7.2009, s. 20.

(8)  EUVL C 324, 30.12.2006, s. 1.