KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 29 päivänä heinäkuuta 1991,

neuvoston direktiivin 90/219/ETY 4 artiklassa tarkoitetuista luokitusohjeista (91/448/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon geneettisesti muunnettujen mikro-organismien käytöstä suljetuissa oloissa 23 päivänä huhtikuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/219/ETY(1) ja erityisesti sen 4 artiklan,

sekä katsoo, että

mainitun direktiivin soveltamista varten geneettisesti muunnetut mikro-organismit on luokiteltava I ja II ryhmään liitteen II arviointiperusteiden ja 4 artiklan 3 kohdassa mainittujen luokitusohjeiden mukaisesti,

komissio laatii luokitusohjeet ennen kuin direktiivi 90/219/ETY tulee voimaan, ja

jäsenvaltioiden edustajista muodostuva komitea on antanut myönteisen lausunnon tämän päätöksen säännöksistä direktiivin 90/219/ETY 21 artiklassa mainitun menettelyn mukaisesti,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kun geneettisesti muunnetut mikro-organismit luokitellaan direktiivin 90/219/ETY 4 artiklan mukaisesti, oheisia luokitusohjeita on käytettävä direktiivin 90/219/ETY liitteen II tulkitsemiseen.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 1991.

Komission puolesta

Carlo RIPA DI MEANA

Komission jäsen

(1) EYVL N:o L 117, 8.5.1990, s. 1

LIITE

OHJEET, JOIDEN MUKAAN GENEETTISESTI MUUNNETUT MIKRO-ORGANISMIT LUOKITELLAAN I RYHMÄÄN DIREKTIIVIN 90/219/ETY 4 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI

Luokittelussa I ryhmään on noudatettava seuraavia ohjeita tulkittaessa direktiivin 90/219/ETY liitettä II.

A Vastaanottaja- tai emo-organismin ominaisuudet

1 Vastaanottaja- tai emo-organismin on oltava apatogeeninen

Vastaanottaja- tai emo-organismit voidaan luokitella apatogeenisiksi, jos ne täyttävät jonkin seuraavissa kohdissa asetetuista ehdoista:

i) vastaanottaja- tai emokanta on laboratoriossa ja/tai teollisuudessa todettu turvalliseksi, eikä sillä ole ihmisen terveydelle tai ympäristölle haitallisia vaikutuksia,

ii) vastaanottaja- tai emokanta ei täytä a kohdan ehtoja, mutta se kuuluu lajiin, joka on pitkäaikaisessa biologisessa työssä laboratoriossa ja/tai teollisuudessa todettu turvalliseksi ja vailla haitallisia vaikutuksia ihmisen terveydelle tai ympäristölle,

iii) jos vastaanottaja- tai emo-organismi on kanta, joka ei täytä a kohdan ehtoja ja kuuluu lajiin, jota ei ole todettu turvalliseksi biologisessa työssä laboratoriossa ja/tai teollisuudessa, on suoritettava asianmukaiset testit (tarvittaessa eläinkokeet mukaan lukien), jotta apatogeenisuus ja turvallisuus ympäristölle voidaan todeta,

iv) jos käytetään jos käytetään tunnetun patogeenisen lajin ei-virulenttia kantaa, kannan on oltava mahdollisimman puhdas virulenttitekijöistä, jotta varmistettaisiin, että kanta ei muutu uudelleen patogeeniseksi. Bakteerien kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota plasmidien tai faagien välittämiin virulenssitekijöihin.

2 Vastaanottaja- tai emo-organismi ei saa sisältää satunnaisia tekijöitä

Vastaanottaja- tai emokannassa/solulinjassa ei saa olla tunnettuja biologisia epäpuhtauksia (symbiontteja, mykoplasmoja, viruksia, viroideja, jne.), jotka voivat olla haitallisia.

3 Vastaanottaja- tai emokannan/solulinjan on oltava todettu turvalliseksi pitkäaikaisessa käytössä tai sillä on oltava sisäiset biologiset esteet, jotka eivät häiritse optimaalista kasvua reaktorissa tai fermentorissa, mutta jotka rajoittavat elinkelpoisuutta ja lisääntymiskykyä aiheuttamatta haitallisia ympäristövaikutuksia (koskee vain B-tyypin operaatioita).

B.1 Vektorin ominaisuudet

1.1 Vektorin on oltava hyvin määritelty

Tätä varten seuraavat ominaisuudet on otettava huomioon:

1.1.1 Koostumusta ja kokoamista koskevat tiedot

a) Vektorityypin on oltava määritelty (virus, plasmidi, kosmidi, fasmidi, transposoni, minikromosomi jne.)

b) Saatavilla on oltava seuraavat tiedot vektorin rakenneosista:

i) kunkin osan alkuperä (geneettisen elementin alkuperä sekä sen organismin kanta, jossa alkuperäinen geneettinen elementti luontaisesti esiintyy),

ii) jos jotkut osat ovat synteettisiä, niiden toiminnan on oltava tunnettu.

c) Menetelmien, joiden avulla vektori on koottu, on oltava tunnettuja.

1.1.2 Vektorin rakennetta koskevat tiedot

a) Vektorin koon on oltava tunnettu ja ilmaistu emäspareina tai molekyylipainona (D).

b) Seuraavien osien toiminnan ja suhteellisen sijainnin on oltava tunnettuja:

i) rakennegeenit,

ii) selektiossa käytetyt merkkigeenit (antibioottiresistenssi, raskasmetalliresistenssi, faagiimmuniteetti, geenit, jotka koodaavat ympäristölle vieraiden aineiden hajotuskyvyn jne.),

iii) säätelytekijät,

iv) kohteiden sijainti (nilkkauskohdat, restriktioendonukleaasien katkaisukohdat, linkkerit jne.),

v) transposonit

vi) siirtymis- ja mobilisaatiotoimintoihin liittyvät geenit (esim. konjugaatioon, transduktioon tai kromosomien integraatioon liittyvät),

vii) replikoni(t).

1.2 Vektorissa ei saa olla haitallisia sekvenssejä

Vektorissa ei saa olla geenejä, jotka koodaavat mahdollisesti haitallisia tai patogeenisiä ominaisuuksia (esim. virulenssitekijöitä, toksiineja jne.) (elleivät geenit A-tyypin toiminnoissa muodosta jotain vektorin olennaista ominaisuutta tuottamatta silti missään olosuhteissa geneettisesti muunnetun mikro-organismin haitallista tai patogeenistä fenotyyppiä).

1.3 Vektorin on oltava mahdollisimman pieni suhteessa tarkoitetun toiminnan vaatimiin geenisekvensseihin.

1.4 Vektori ei saa lisätä geneettisesti muunnetun mikro-organismin pysyvyyttä ympäristössä (ellei tämä ole tarkoitetun toiminnan edellytys).

1.5 Vektorin on oltava huonosti mobilisoituva

1.5.1 Jos vektori on plasmidi:

i) sillä on oltava rajallinen isäntäkirjo,

ii) sen siirtymä- ja mobilisaatiotekijöiden on oltava puutteellisia, esim. Tra , Mob+ A-tyypin operaatioissa tai Tra , Mob B-tyypin operaatioissa.

1.5.2 Jos vektori on virus, kosmidi tai fasmidi:

i) sillä on oltava rajallinen isäntäkirjo,

ii) se on tehtävä ei-lysogeeniseksi, kun sitä käytetään kloonausvektorina (esim. puutteellinen CI-lambdarepressori).

1.6 Se ei saa siirtää resistenssimerkkigeenejä sellaisiin mikro-organismeihin, joiden ei tiedetä saavan niitä luonnollisella tavalla (jos geenien siirtyminen voi estää lääkkeen käytön taudinaiheuttajan torjunnassa).

B.2 Insertillä on oltava seuraavat ominaisuudet

2.1 Insertin on oltava hyvin määritelty

Tätä varten seuraavat ominaisuudet on otettava huomioon:

2.1.1 Insertin alkuperän on oltava tunnettu (suku, laji, kanta).

2.1.2 Geenikirjastosta, josta insertti on peräisin on tiedettävä seuraavaa:

i) kyseessä olevan nukleiinihapon alkuperä ja eristysmenetelmä (cDNA, kromosomiaalinen, mitokondrinen jne.)

ii) vektori, johon kirjasto on muodostettu (esim. lambda GT 11, pBR 322 jne.) ja vektorin kohta, johon DNA on insertoitu,

iii) käytetty kloonintunnistusmenetelmä (pesäke, hybridisaatio, vasta-ainemääritys jne.),

iv) kirjaston muodostamisessa käytetty kanta.

2.1.3 Jos insertti on synteettinen, on ilmoitettava sen tarkoitettu toiminta.

2.1.4 Insertin rakenteesta on annettava seuraavat tiedot:

i) rakennegeenejä ja säätelyosia koskevat tiedot,

ii) insertin koko,

iii) insertin kummallakin puolella sijaitsevat restriktioentsyymien tunnistuskohdat,

iv) transposoneja ja provirussekvenssejä koskevat tiedot.

2.2 Insertissä ei saa olla haitallisia sekvenssejä

i) Insertin kunkin geneettisen yksikön toiminta on määriteltävä (ei koske A-tyypin operaatioita),

ii) Insertti ei saa sisältää geenejä, jotka koodaavat mahdollisesti patogeenisiä ominaisuuksia (esim. virulenssitekijöitä, toksiineja jne.) (elleivät geenit A-tyypin toiminnoissa muodosta insertin olennaista osaa tuottamatta kuitenkaan missään olosuhteissa geneettisesti muunnetun mikro-organismin haitallista tai patogeenistä fenotyyppiä).

2.3 Insertin on oltava mahdollisimman pieni suhteessa tarkoitetun toiminnan vaatimiin geenisekvensseihin.

2.4 Insertti ei saa lisätä rakenteen pysyvyyttä ympäristössä (ellei tämä ole aiotun toiminnan edellytys).

2.5 Insertin on oltava huonosti mobilisoituva

Se ei esimerkiksi saa sisältää siirtyviä tai siirrettäviä provirussekvenssejä eikä muita toiminnallisia siirtyviä sekvenssejä.

C. Geneettisesti muunnetulla mikro-organismilla on oltava seuraavat ominaisuudet

1 Geneettisesti muunnetun mikro-organismin on oltava apatogeeninen

Täyttämällä kaikki yllä esitetyt vaatimukset varmistetaan samalla, että tämäkin vaatimus täyttyy.

2 a) Geneettisesti muunnetun mikro-organismin on oltava yhtä turvallinen (ihmiselle ja ympäristölle) kuin vastaanottaja- tai emokannat (koskee vain A-tyypin operaatioita).

b) Geneettisesti muunnetun mikro-organismin on oltava yhtä turvallinen reaktorissa tai fermentorissa kuin vastaanottaja- tai emokannat, mutta sen elinkelpoisuuden ja/tai lisääntymiskyvyn reaktorin tai fermentorin ulkopuolella on oltava rajoitettu siten, ettei sillä ole haitallisia vaikutuksia ympäristölle (koskee vain B-tyypin operaatioita).

D. Muut geneettisesti muunnetut mikro-organismit, jotka voidaan sisällyttää I ryhmään, jos ne täyttävät edellä olevan C kohdan vaatimukset:

1 Organismit, jotka koostuvat kokonaan yhdestä ainoasta prokaryoottisesta vastaanottajasta (sille ominaiset plasmidit ja virukset mukaan lukien) tai yhdestä ainoasta eukaryoottisesta vastaanottajasta (sen kloroplastit, mitokondriot ja plasmidit mukaan lukien, mutta ei kuitenkaan viruksesta).

2 Organismit, jotka koostuvat vain sellaisten lajien geenisekvensseistä, jotka vaihtavat sekvenssejä tunnettujen fysiologisten toimintojen avulla.