ISSN 1977-0812

doi:10.3000/19770812.L_2013.330.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 330

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

56. vuosikerta
10. joulukuuta 2013


Sisältö

 

I   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1257/2013, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, aluskierrätyksestä sekä asetuksen (EY) N:o 1013/2006 ja direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta ( 1 )

1

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1258/2013, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, huumausaineiden lähtöaineista annetun asetuksen (EY) N:o 273/2004 muuttamisesta ( 1 )

21

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1259/2013, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, yhteisön ja kolmansien maiden välisen huumausaineiden lähtöaineiden kaupan valvontaa koskevista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 111/2005 muuttamisesta

30

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1260/2013, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, Euroopan demografisista tilastoista ( 1 )

39

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

10.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 330/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1257/2013,

annettu 20 päivänä marraskuuta 2013,

aluskierrätyksestä sekä asetuksen (EY) N:o 1013/2006 ja direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Aluksia, jotka katsotaan jätteeksi ja jotka siirretään kierrätettäviksi valtioiden rajojen yli, säännellään vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskevalla 22 päivänä maaliskuuta 1989 tehdyllä Baselin yleissopimuksella, jäljempänä ’Baselin yleissopimus’), sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1013/2006 (3). Asetuksella (EY) N:o 1013/2006 pannaan täytäntöön Baselin yleissopimus sekä vuonna 1995 hyväksytty mainitun yleissopimuksen muutos (4), joka ei ole vielä tullut voimaan kansainvälisesti ja jolla kielletään vaarallisen jätteen vienti maihin, jotka eivät ole taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) jäseniä. Tällaiset alukset luokitellaan yleisesti vaaralliseksi jätteeksi, ja niiden vieminen unionista kierrätettäviksi laitoksiin, jotka sijaitsevat maissa, jotka eivät ole OECD:n jäseniä, on kielletty.

(2)

Menetelmät, joilla voimassa olevan unionin ja kansainvälisen oikeuden soveltamista seurataan ja se pannaan täytäntöön, eivät sovellu alusten ja kansainvälisen merenkulun erityispiirteisiin. Kansainvälisen työjärjestön (ILO), Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) ja Baselin yleissopimuksen sihteeristön yhteistoimintaan perustuvilla pyrkimyksillä on saatu aikaan yksimielisyys sellaisten maailmanlaajuisesti sitovien vaatimusten omaksumisesta, joilla pyritään turvallista ja ympäristön kannalta asianmukaista aluskierrätystä koskevan kansainvälisen Hongkongin yleissopimuksen, jäljempänä ’Hongkongin yleissopimus’ hyväksynnällä varmistamaan tehokas ja tosiasiallinen ratkaisu aluskierrätyksen käytäntöihin, jotka eivät ole turvallisia ja asianmukaisia.

(3)

OECD-maiden tämänhetkinen aluskierrätyskapasiteetti, joka on säännösten mukaan saatavilla jäsenvaltioiden lipun alla purjehtiville aluksille, on riittämätön. Nykyinen turvallinen ja ympäristön kannalta asianmukainen kierrätyskapasiteetti OECD:n ulkopuolisissa maissa riittää kaikkien jäsenvaltion lipun alla purjehtivien alusten käsittelyyn, ja sen odotetaan kasvavan edelleen vuoteen 2015 mennessä niiden toimien seurauksena, joita kierrätystä harjoittavat maat toteuttavat Hongkongin yleissopimuksen vaatimusten täyttämiseksi.

(4)

Hongkongin yleissopimus hyväksyttiin 15 päivänä toukokuuta 2009 Kansainvälisen merenkulkujärjestön yhteydessä. Hongkongin yleissopimus tulee voimaan vasta 24 kuukautta sen jälkeen, kun sen on ratifioinut vähintään 15 valtiota, joiden kauppalaivasto yhteensä on vähintään 40 prosenttia maailman kauppamerenkulun bruttovetoisuudesta ja joiden yhteenlaskettu suurin vuotuinen aluskierrätyksen enimmäismäärä edeltävien 10 vuoden aikana on ollut vähintään kolme prosenttia samojen valtioiden yhteenlasketun kauppalaivaston bruttovetoisuudesta. Yleissopimus kattaa alusten suunnittelun, rakentamisen, toiminnan ja niiden valmistelun kierrätystä varten, ja tarkoituksena on helpottaa turvallista ja ympäristön kannalta asianmukaista kierrätystä ilman, että vaarannetaan alusten turvallisuutta ja toiminnan tehokkuutta. Yleissopimuksessa käsitellään myös kierrätyslaitosten turvallista ja ympäristön kannalta asianmukaista toimintaa sekä asianmukaisen mekanismin perustamista aluskierrätystä koskevien määräysten noudattamisen valvomiseksi.

(5)

Tämän asetuksen tarkoituksena on edistää Hongkongin yleissopimuksen nopeaa ratifiointia sekä unionissa että kolmansissa maissa soveltamalla aluksiin ja aluskierrätyslaitoksiin mainitun yleissopimukseen perustuvaa oikeasuhteista valvontaa.

(6)

Hongkongin yleissopimuksessa edellytetään nimenomaisesti, että sen osapuolet toteuttavat kansainvälisen oikeuden mukaisia tiukempia toimenpiteitä ja varmistavat alusten turvallisen ja ympäristön kannalta asianmukaisen kierrätyksen, jotta ehkäistään, vähennetään ja minimoidaan mahdolliset haitalliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Tämä huomioon ottaen tällä asetuksella olisi sen vuoksi säädettävä suojasta kaikilla jäsenvaltion satamaan ja ankkuripaikkaan saapuvilla aluksilla olevien vaarallisten materiaalien mahdollisia haitallisia vaikutuksia vastaan ja varmistettava samalla kyseisiin materiaaleihin sovellettavien kansainvälisen oikeuden määräysten noudattaminen. Varmistaakseen tämän asetuksen mukaisten vaarallisiin materiaaleihin liittyvien vaatimusten valvonnan jäsenvaltioiden olisi sovellettava kansallisia säännöksiä pannakseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/16/EY (5) täytäntöön. Satamavaltion tarkastajien tehtävänä on tällä hetkellä todistuskirjojen tarkastaminen ja vaarallisten materiaalien, myös asbestin, aktiivinen testaaminen ihmishengen turvallisuudesta merellä tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen, jäljempänä ’SOLAS’, mukaisesti. Satamavaltioiden suorittamia tarkastuksia koskevassa Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjassa määrätään näiden toimien yhdenmukaistamisesta.

(7)

Tämän asetuksen tarkoituksena on myös vähentää unionin, OECD-maiden ja asianomaisten kolmansien maiden toimijoiden välisiä eroja, jotka koskevat työterveyttä ja -turvallisuutta sekä ympäristövaatimuksia, ja ohjata jäsenvaltion lipun alla purjehtivat alukset aluskierrätyslaitoksiin, jotka käyttävät turvallisia ja ympäristön kannalta asianmukaisia menetelmiä alusten purkamisessa, sen sijaan, että ne ohjattaisiin laitoksiin, jotka eivät täytä tarvittavia vaatimuksia, mikä on nykyisin vallitseva käytäntö. Samalla parannettaisiin myös jäsenvaltioissa sijaitsevien aluskierrätyslaitosten kilpailukykyä alusten turvallisessa ja ympäristön kannalta asianmukaisessa kierrätyksessä ja käsittelyssä. Eurooppalaisen luettelon laatiminen aluskierrätyslaitoksista, jotka noudattavat tässä asetuksessa esitettyjä vaatimuksia, jäljempänä ’eurooppalainen luettelo’, edistäisi näitä tavoitteita ja sääntöjen noudattamisen parempaa valvontaa, koska se helpottaisi sen jäsenvaltion, jonka lipun alla alus purjehtii, mahdollisuutta valvoa kierrätettäväksi lähetettäviä aluksia. Näiden aluskierrätyslaitoksia koskevien vaatimusten olisi perustuttava Hongkongin yleissopimuksen vaatimuksiin. Tämän asetuksen mukaisesti hyväksyttyjen aluskierrätyslaitosten olisi täytettävä tältä osin vaatimukset, joita ympäristön suojelun, työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden sekä kierrätetyistä aluksista talteen otettujen jätteiden ympäristön kannalta asianmukainen huolto edellyttävät. Vaatimuksilla olisi kolmannessa maassa sijaitsevien aluskierrätyslaitosten osalta saavutettava ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso, joka pääpiirteissään vastaa unionin tasoa. Eurooppalaiseen luetteloon ei sen vuoksi olisi sisällytettävä aluskierrätyslaitoksia, jotka eivät täytä näitä vähimmäisvaatimuksia.

(8)

Unionin oikeuteen sisältyvää yhdenvertaisuuden periaatetta olisi sovellettava ja sen soveltamista valvottava, erityisesti silloin, kun laaditaan ja päivitetään eurooppalaista luetteloa sellaisten jossain jäsenvaltiossa sijaitsevien aluskierrätyslaitosten sekä jossain kolmannessa maassa sijaitsevien aluskierrätyslaitosten osalta, jotka täyttävät tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset.

(9)

Jäsenvaltioita rohkaistaan toteuttamaan aiheellisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että aluksissa, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan, toimitaan tässä asetuksessa edellytetyllä tavalla siinä määrin kuin se on kohtuullista ja käytännössä mahdollista.

(10)

Päällekkäisyyden välttämiseksi on tarpeen huolehtia siitä, että tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin, jäsenvaltion lipun alla purjehtiviin aluksiin ei sovelleta asetusta (EY) N:o 1013/2006 eikä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2008/98/EY (6). Asetusta (EY) N:o 1013/2006 sovelletaan unionista tapahtuvaan jätteiden siirtoon lukuun ottamatta tiettyjä jäteluokkia, joihin sovelletaan vaihtoehtoista järjestelmää. Tällä asetuksella säädetään velvollisuudesta tarkastaa sen soveltamisalaan kuuluvia aluksia niiden koko elinkaaren ajan, ja sen tarkoituksena on huolehtia kyseisten aluskierrätyksestä ympäristön kannalta asianmukaisella tavalla. Sen vuoksi on aiheellista tarkentaa, että sellaiseen alukseen, johon sovelletaan koko sen elinkaaren ajan tämän asetuksen mukaista vaihtoehtoista tarkastusjärjestelmää, ei olisi sovellettava asetusta (EY) N:o 1013/2006. Aluksiin, jotka eivät kuulu Hongkongin yleissopimuksen ja tämän asetuksen soveltamisalaan, olisi edelleen sovellettava asetusta (EY) N:o 1013/2006 ja direktiiviä 2008/98/EY, ja aluksella olevaan jätteeseen, joka ei ole sen toiminnassa syntynyttä jätettä, edelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2008/99/EY (7).

(11)

Todettakoon myös, että aluksiin sovelletaan edelleen muitakin kansainvälisiä yleissopimuksia, joilla varmistetaan niiden turvallinen toiminta merellä niiden elinkaaren toiminnallisen osuuden aikana, ja vaikka aluksilla on tiettyjä merenkulkuun liittyviä oikeuksia ja vapauksia, niiden edellytetään ilmoittavan ennakolta saapumisestaan satamaan. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää soveltaa lisätarkastuksia muiden kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Uusien kauttakulkutarkastusten käyttöön ottoa ei sen vuoksi pidetä tämän asetuksen nojalla tarpeellisena.

(12)

Tulkittaessa tämän asetuksen vaatimuksia olisi otettava huomioon ohjeet, jotka Kansainvälisen merenkulkujärjestö (IMO) on laatinut Hongkongin yleissopimuksen tueksi, jäljempänä ’IMO:n ohjeet’.

(13)

Tässä asetuksessa ei käsitteellä ”kierrätys” olisi oltava sitä merkitystä, joka sille on annettu direktiivissä 2008/98/EY olevassa määritelmässä. Tässä asetuksessa olisi sen vuoksi otettava käyttöön erityinen sitä koskeva ”aluskierrätyksen” määritelmä.

(14)

Kemikaalien maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettu luokitus- ja merkintäjärjestelmä on pantu unionin tasolla täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1272/2008 (8). Tässä asetuksessa yhdessä neuvoston direktiivin 67/548/ETY (9) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/45/EY (10) kanssa on hyödyllisiä ohjeita vaarallisen materiaalin määrittämiseksi.

(15)

Inventaarin pitäminen aluksella olevista vaarallisista materiaaleista aluksen koko elinkaaren ajan on Hongkongin yleissopimuksen ja tämän asetuksen mukainen keskeinen vaatimus. Hongkongin yleissopimuksen 8 säännön 2 kohdan mukaan kierrätettäväksi tarkoitetun aluksen olisi minimoitava toiminnassaan syntyneen jätteen määrä aluskierrätyslaitokseen saapumista edeltävänä aikana. Jos toiminnassa syntyneet jätteet on tarkoitus toimittaa aluksen mukana aluskierrätyslaitokseen, jätteiden arvioidut määrät ja sijainnit olisi mainittava luettelon II osassa.

(16)

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla estetään aluskierrätystä koskevien sääntöjen kiertäminen ja parannetaan aluskierrätyksen läpinäkyvyyttä. Kuten Hongkongin yleissopimuksessa määrätään, jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava tiedot aluksista, joista on annettu inventaariotodistuskirja tai saatu ilmoitus kierrätyksen loppuunsaattamisesta, sekä tiedot, jotka koskevat laitonta aluskierrätystä ja jäsenvaltioiden sen johdosta toteuttamia toimia.

(17)

Jäsenvaltioiden olisi annettava säännöt seuraamuksista, joita sovelletaan tämän asetuksen rikkomiseen, sekä varmistettava, että näitä seuraamuksia sovelletaan siten, että estetään aluskierrätystä koskevien sääntöjen kiertäminen. Seuraamusten, jotka voivat olla luonteeltaan yksityisoikeudellisia tai hallinnollisia, olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(18)

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti jäsenvaltioiden tuomioistuinten edellytetään tulkitsevan mahdollisimman laajasti menettelysääntöjä, jotka koskevat edellytyksiä, joiden on täytyttävä hallinnollisen tai oikeudellisen menettelyn vireille panemiseksi Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 3 kohdan tavoitteiden mukaisesti.

(19)

Ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi ja ”saastuttaja maksaa” -periaate huomioon ottaen komission olisi arvioitava, onko mahdollista ottaa käyttöön rahoitusmekanismi, joka olisi sovellettavissa kaikkiin jäsenvaltion satamassa ja ankkuripaikassa käyviin aluksiin riippumatta siitä, minkä valtion lipun alla ne purjehtivat, ja jolla luotaisiin voimavaroja edistämään ympäristön kannalta asianmukaista alusten kierrätystä ja käsittelyä ilman, että luodaan kannustinta ulosliputtamiselle.

(20)

Hongkongin yleissopimuksen kehittymisen huomioon ottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen liitteiden I ja II saattamista ajan tasalle. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitettaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(21)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (11) mukaisesti.

(22)

Merenkulun ja aluskierrätyksen kansainvälisen luonteen vuoksi jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on ehkäistä, vähentää tai poistaa haitallisia vaikutuksia, joita jäsenvaltion lipun alla purjehtivien alusten kierrätyksestä, toiminnasta ja ylläpidosta aiheutuu ihmisten terveydelle ja ympäristölle, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   OSASTO

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde ja tarkoitus

Tällä asetuksella pyritään ehkäisemään, vähentämään, saattamaan mahdollisimman vähiin ja, niin pitkälti kuin käytännössä mahdollista, poistamaan onnettomuuksia, vammautumisia ja muita ihmisten terveydelle ja ympäristölle haitallisia vaikutuksia, joita aluskierrätyksestä aiheutuu. Tämän asetuksen tarkoituksena on parantaa turvallisuutta, ihmisten terveyden suojelua ja unionin meriympäristön tilaa aluksen koko elinkaaren ajan erityisesti sen varmistamiseksi, että tällaisesta aluskierrätyksestä syntyvä vaarallinen jäte käsitellään ympäristön kannalta asianmukaisesti.

Tässä asetuksessa annetaan myös säännöt, joiden tarkoituksena on varmistaa aluksilla olevien vaarallisten materiaalien asianmukainen käsittely.

Tällä asetuksella pyritään myös helpottamaan turvallista ja ympäristön kannalta asianmukaista aluskierrätystä koskevan kansainvälisen Hongkongin yleissopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus’, ratifiointia.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä asetusta sovelletaan 12 artiklaa lukuun ottamatta jäsenvaltion lipun alla purjehtiviin aluksiin.

Tämän asetuksen 12 artiklaa sovelletaan jäsenvaltion satamaan tai ankkuripaikkaan saapuviin kolmannen maan lipun alla purjehtiviin aluksiin.

2.   Tätä asetusta ei sovelleta

a)

sotalaivoihin, laivaston apualuksiin eikä muihin valtion omistamiin tai käyttämiin ja kyseisenä ajankohtana yksinomaan valtiollisiin, ei-kaupallisiin tarkoituksiin varattuihin aluksiin;

b)

aluksiin, joiden bruttovetoisuus on alle 500 GT;

c)

aluksiin, jotka toimivat koko elinkaarensa aikana ainoastaan vesillä, jotka kuuluvat sen jäsenvaltion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan, jonka lipun alla alus purjehtii.

3 artikla

Määritelmät

1.   Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’aluksella’ kaikentyyppisiä meriympäristössä toimivia tai toimineita aluksia, mukaan lukien vedenalaiset alukset, kelluvat alukset, kelluvat alustat, itsenousevat alustat, kelluvat varastointiyksiköt (Floating Storage Unit, FSU), kelluvat tuotanto-, varastointi- ja kierrätysyksiköt (Floating Production Storage and Offshore Unit, FPSO) sekä alukset, jotka on riisuttu laitteista tai joita hinataan;

2)

’uudella aluksella’ alusta,

a)

jonka rakentamista koskeva sopimus on tehty tämän asetuksen soveltamispäivänä tai sen jälkeen;

b)

jollei rakentamista koskevaa sopimusta ole, jonka köli on laskettu tai joka on ollut vastaavassa rakennusvaiheessa kuusi kuukautta tämän asetuksen soveltamispäivästä tai sen jälkeen; tai

c)

jonka luovutus on tapahtunut 30 kuukautta tämän asetuksen soveltamispäivästä tai sen jälkeen;

3)

’säiliöaluksella’ öljysäiliöalusta sellaisena kuin se on määritelty alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä ’MARPOL-yleissopimus’, liitteessä I, tai haitallisia nestemäisiä aineita (Noxious Liquid Substances, NLS) kuljettavaa säiliöalusta sellaisena kuin se on määritelty kyseisen yleissopimuksen liitteessä II;

4)

’vaarallisella materiaalilla’ kaikkia materiaaleja ja aineita, jotka ovat omiaan aiheuttamaan vaaroja ihmisten terveydelle ja/tai ympäristölle;

5)

’toiminnassa syntyneellä jätteellä’ alusten tavanomaisessa toiminnassa syntyneitä jätevesiä ja jäämiä, joihin sovelletaan Marpol-yleissopimuksen vaatimuksia;

6)

’aluskierrätyksellä’ toimintaa, jossa alus puretaan kokonaan tai osittain aluskierrätyslaitoksella sellaisten osien ja materiaalien talteen ottamiseksi, jotka soveltuvat hyödyntämiseen, uudelleenkäyttöön valmisteluun tai uudelleenkäyttöön, samalla kun varmistetaan vaarallisten ja muiden materiaalien käsittely, ja siihen kuuluu myös osien ja materiaalien varastointi ja esikäsittely kierrätyslaitoksen alueella, mutta ei niiden lisäkäsittely tai loppukäsittely erillisissä laitoksissa;

7)

’aluskierrätyslaitoksella’ määriteltyä aluetta, joka on jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa sijaitseva aluskierrätykseen käytetty telakka tai laitos;

8)

’aluskierrätysyrityksellä’ aluskierrätyslaitoksen omistajaa tai muuta organisaatiota tai henkilöä, joka on ottanut kierrätyslaitoksen omistajalta vastuun aluskierrätystoiminnan harjoittamisesta;

9)

’hallinnolla’ valtion viranomaista, jonka jäsenvaltio on nimennyt vastaamaan tehtävistä, jotka liittyvät sen lipun alla purjehtiviin tai sen valvonnassa toimiviin aluksiin;

10)

’hyväksytyllä laitoksella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 391/2009 (12) mukaisesti hyväksyttyä laitosta;

11)

’toimivaltaisella viranomaisella’ yhtä tai useampaa valtion nimeämää viranomaista, jonka jäsenvaltio tai kolmas maa on nimennyt vastaamaan tietyllä maantieteellisellä alueella tai asiantuntemuksen alalla aluskierrätyslaitoksista, jotka liittyvät kaikkiin tuon valtion lainkäyttövallan alaisuudessa toteutettaviin toimiin;

12)

’bruttovetoisuudella’ vuoden 1969 kansainvälisen aluksenmittausyleissopimuksen liitteen I tai sen korvaavan myöhemmän yleissopimuksen mukaisen mittausjärjestelmän mukaisesti laskettua bruttovetoisuutta;

13)

’pätevällä henkilöllä’ henkilöä, jolla on asianmukainen pätevyys ja koulutus sekä riittävästi tietoa, kokemusta ja taitoa kyseessä olevan työn suorittamiseksi;

14)

’aluksen omistajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka on rekisteröity aluksen omistajaksi, mukaan lukien luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka omistavat aluksen rajoitetun ajan ennen sen myyntiä ja luovutusta aluskierrätyslaitokseen tai, rekisteröinnin puuttuessa, luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka omistaa aluksen, tai mitä tahansa muuta organisaatiota tai henkilöä, kuten hoitoyhtiötä tai ilman miehistöä rahdatun aluksen rahtaajaa, joka on ottanut vastuun aluksen toiminnasta aluksen omistajalta, ja oikeushenkilöä, joka hoitaa valtion omistuksessa olevaa alusta;

15)

’uudella asennuksella’ järjestelmien, laitteistojen, eristyksen tai muun materiaalin asentamista alukseen tämän asetuksen soveltamispäivän jälkeen;

16)

’aluskierrätyssuunnitelmalla’ aluskierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan kullekin sen vastuulla kierrätettävälle eri alukselle laatimaa suunnitelmaa, jossa on otettu huomioon Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) antamat ohjeet ja päätöslauselmat;

17)

’aluskierrätyslaitoksen suunnitelmalla’ aluskierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan laatimaa ja aluskierrätysyrityksen johtokunnan tai asianmukaisen hallintoelimen hyväksymää suunnitelmaa, jossa kuvataan aluskierrätykseen aluskierrätyslaitoksessa käytettävät toimintaprosessit ja -menettelyt ja jossa käsitellään erityisesti työntekijöiden turvallisuutta ja koulutusta, ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua, henkilöstön tehtäviä ja vastuita, hätätilannevalmiutta ja hätätilannetoimia sekä seuranta-, raportointi- ja kirjaamisjärjestelmiä ja jossa on otettu huomioon asiaa koskevat IMO:n ohjeet ja päätöslauselmat;

18)

’turvallisella suljetulla tilalla’ tilaa, joka täyttää seuraavat edellytykset:

a)

ilman happipitoisuus ja tulenarkojen höyryjen pitoisuus ovat turvallisissa rajoissa;

b)

ilmassa mahdollisesti olevat myrkylliset materiaalit ovat sallittujen pitoisuuksien rajoissa;

c)

pätevä henkilö on hyväksynyt työn, jonka mahdollisista jäämistä ja materiaaleista ei aiheudu myrkyllisten materiaalien kontrolloimattomia päästöjä tai tulenarkojen höyryjen vaarallisia pitoisuuksia vallitsevissa ilmaolosuhteissa, kun niitä ylläpidetään ohjeiden mukaisesti;

19)

’tulityöturvallisella tilalla’ tilaa, joka täyttää seuraavat edellytykset:

a)

tila on turvallinen, se ei ole räjähdysherkkä ja se on myös kaasuista vapaa siten, että siellä voidaan käyttää valokaari- tai kaasuhitsauslaitteita, leikkaus- tai polttolaitteita tai muunlaista avotulta sekä lämmitystä, hiontaa tai toimintoja, joissa syntyy kipinöitä;

b)

18 kohdassa esitetyt turvallisen suljetun tilan edellytykset täyttyvät;

c)

vallitsevat ilmaolosuhteet eivät muutu tulityön tuloksena;

d)

kaikki viereiset tilat on puhdistettu, tehty palamattomiksi tai käsitelty riittävästi, jotta voidaan estää tulipalon syttyminen tai leviäminen;

20)

’kierrätyksen loppuunsaattamisilmoituksella’ aluskierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan antamaa vahvistusta siitä, että aluskierrätys on saatettu loppuun tämän asetuksen mukaisesti;

21)

’inventaariotodistuskirjalla’ jäsenvaltion lipun alla purjehtivalle alukselle 9 artiklan mukaisesti myönnettävää aluskohtaista todistusta, jonka liitteenä on 5 artiklan mukainen vaarallisten materiaalien luettelo;

22)

’kierrätyskelpoisuuden osoittavalla todistuskirjalla’ jäsenvaltion lipun alla purjehtivalle alukselle 9 artiklan 9 kohdan mukaisesti myönnettävää aluskohtaista todistusta, jonka liitteenä on 5 artiklan 7 kohdan mukainen vaarallisten materiaalien luettelo sekä 7 artiklan mukainen hyväksytty aluskierrätyssuunnitelma;

23)

’vaatimustenmukaisuusilmoituksella’ kolmannen maan lipun alla purjehtivalle alukselle myönnettävää aluskohtaista todistusta, jonka liitteenä on 12 artiklan mukainen vaarallisten materiaalien luettelo;

24)

’kevytpainotonneilla (light displacement tonnes, LDT)’ aluksen uppoumaa tonneina ilman lastia, polttoainetta, säilytystankeissa olevaa voiteluöljyä, painolastivettä, makean veden varastoa, syöttövesivarastoa ja muonavarastoa sekä ilman matkustajia ja laivaväkeä tavaroineen, ja se on aluksen rungon, rakenteen, koneiston, laitteiston ja asennusten painon summa.

2.   Jäljempänä 7 artiklan 2 kohdan d alakohdassa sekä 13, 15 ja16 artiklassa

a)

’jätteellä’, ’vaarallisella jätteellä’, ’käsittelyllä’ ja ’jätehuollolla’ on sama merkitys kuin direktiivin 2008/98/EY 3 artiklassa;

b)

Jäljempänä 15 artiklassa ’laitoksen tarkastuksella’ tarkoitetaan aluskierrätyslaitoksen tarkastusta sen arvioimiseksi, onko laitoksen kunto asianomaisissa asiakirjoissa esitetyn mukainen;

c)

’työntekijällä’ tarkoitetaan kaikkia henkilöitä, jotka suorittavat säännöllisesti tai tilapäisesti työtä työsuhteen perusteella, mukaan lukien urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden palveluksessa oleva henkilökunta;

d)

’ympäristön kannalta asianmukaisella käsittelyllä’ tarkoitetaan kaikkien käytännössä toteutettavissa olevien toimien toteuttamista sen varmistamiseksi, että jätteiden ja vaarallisten materiaalien käsittely tapahtuu niin, että ihmisten terveyttä ja ympäristöä suojellaan tällaisten materiaalien ja jätteiden mahdollisilta haittavaikutuksilta.

3.   Pätevä henkilö voi 1 kohdan 13 alakohtaa sovellettaessa olla koulutuksen saanut työntekijä tai johtavassa asemassa oleva työntekijä, joka pystyy tunnistamaan ja arvioimaan ammatillisia vaaroja tai riskejä sekä työntekijöiden altistumista mahdollisesti vaarallisille materiaaleille tai vaarallisille olosuhteille aluskierrätyslaitoksessa ja joka pystyy yksilöimään tarvittavan suojelun ja toteutettavat varotoimet kyseisten riskien, vaarojen ja altistumisten poistamiseksi tai vähentämiseksi.

Toimivaltainen viranomainen voi määritellä asianmukaiset perusteet tällaisten henkilöiden määrittämiseksi ja vahvistaa heille annettavat tehtävät, tämän kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin N:o 2005/36/EY (13) soveltamista.

II   OSASTO

ALUKSET

4 artikla

Vaarallisten materiaalien valvonta

Liitteessä I tarkoitettujen vaarallisten materiaalien asentaminen aluksiin tai käyttö aluksilla on kielletty tai rajoitettu siten kuin liitteessä I on tarkemmin säädetty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin asiaankuuluvan, muita toimenpiteitä mahdollisesti edellyttävän unionin oikeuden muiden vaatimusten soveltamista.

5 artikla

Vaarallisten materiaalien luettelo

1.   Jokaisella uudella aluksella on oltava aluksella saatavilla vaarallisten materiaalien luettelo, jossa mainitaan ainakin liitteessä II tarkoitetut ja aluksen rakenteeseen ja laitteistoon sisältyvät vaaralliset materiaalit, niiden sijainti ja arvioidut määrät.

2.   Olemassa olevien alusten on täytettävä 1 kohdan vaatimukset niin pitkälti kuin käytännössä mahdollista, jollei 32 artiklan 2 kohdan b alakohdassa toisin säädetä.

Kierrätykseen siirrettävien alusten on 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun eurooppalaisten aluskierrätyslaitosten luettelon, jäljempänä ’eurooppalainen luettelo’, julkaisupäivästä alkaen täytettävä tämän artiklan 1 kohdan vaatimukset niin pitkälti kuin käytännössä mahdollista.

Vaarallisten aineiden luetteloa laadittaessa on yksilöitävä vähintään liitteessä I mainitut vaaralliset materiaalit, jollei 32 artiklan 2 kohdan b alakohdassa toisin säädetä.

3.   Vaarallisten materiaalien luettelon on

a)

oltava aluskohtainen;

b)

tarjottava näyttö siitä, että alus noudattaa vaarallisten materiaalien asentamista tai käyttämistä koskevia kieltoja tai rajoituksia 4 artiklan mukaisesti;

c)

oltava laadittu ottaen huomioon asiaa koskevat IMO:n ohjeet;

d)

oltava joko hallinnon tai sen valtuuttaman hyväksytyn laitoksen todentama.

4.   Edellä olevan 3 kohdan lisäksi on laadittava olemassa olevia aluksia koskeva suunnitelma, jossa kuvataan silmämääräinen tai näytteenottoon perustuva tarkastus, jonka perusteella vaarallisten materiaalien luettelo laaditaan, ottamalla huomioon myös asiaa koskevat IMO:n ohjeet.

5.   Vaarallisten materiaalien luettelossa on kolme osaa:

a)

luettelo, jossa esitetään tämän artiklan 1 ja 2 kohdan säännösten mukaisesti liitteessä I ja II tarkoitetut ja aluksen rakenteeseen tai laitteistoon sisältyvät vaaralliset materiaalit, niiden sijainti ja niiden arvioidut määrät (osa I);

b)

luettelo aluksella olevasta toiminnassa syntyneestä jätteestä (osa II);

c)

luettelo aluksella olevista varastoista (osa III).

6.   Vaarallisten aineiden luettelon osaa I on ylläpidettävä asianmukaisesti ja päivitettävä aluksen koko toiminnan ajan siten, että otetaan huomioon liitteessä II tarkoitettuja vaarallisia materiaaleja sisältävät uudet asennukset sekä asiaan liittyvät muutokset aluksen rakenteessa ja laitteistossa.

7.   Sen lisäksi, että osaa I ylläpidetään ja päivitetään asianmukaisesti, vaarallisten materiaalien luetteloon on ennen kierrätystä ja asiaa koskevat IMO:n ohjeet huomioon ottaen lisättävä toiminnassa syntyneitä jätteitä koskeva osa II ja varastoja koskeva osa III, ja hallinnon tai sen valtuuttaman hyväksytyn laitoksen todennettava luettelo.

8.   Siirretään komissiolle valta antaa 24 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteessä I ja II mainittujen vaarallisten materiaalien luettelossa olevien kohtien päivittämistä, jotta varmistetaan, että luettelot sisältävät ainakin Hongkongin yleissopimuksen lisäyksessä 1 ja 2 luetellut aineet.

Komissio hyväksyy erillisen delegoidun säädöksen kunkin liitteeseen I tai II lisättävän tai niistä poistettavan aineen osalta.

6 artikla

Alusten omistajia koskevat yleiset vaatimukset

1.   Valmistellessaan aluksen siirtämistä kierrätettäväksi alusten omistajien on

a)

toimitettava aluskierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajalle kaikki alusta koskevat tiedot, jotka ovat tarpeen 7 artiklassa säädetyn aluskierrätyssuunnitelman laatimista varten;

b)

ilmoitettava asiaankuuluvalle hallinnolle kirjallisesti tämän hallinnon asettamassa määräajassa aikomuksesta lähettää alus kierrätettäväksi tiettyyn aluskierrätyslaitokseen tai -laitoksiin. Ilmoitukseen on sisällyttävä vähintään

i)

vaarallisten materiaalien luettelo; ja

ii)

kaikki alusta koskevat a alakohdassa säädetyt asiaankuuluvat tiedot.

2.   Alusten omistajien on varmistettava, että kierrätettäväksi tarkoitetut alukset

a)

siirretään kierrätettäviksi ainoastaan sellaisiin aluskierrätyslaitoksiin, jotka ovat eurooppalaisessa luettelossa;

b)

toimivat ennen aluskierrätyslaitokseen saapumista siten, että minimoidaan aluksella olevien lastijäämien, jäljellä olevan polttoöljyn sekä aluksella syntyneiden jätteiden määrä; ja

c)

niillä on hallinnon tai sen valtuuttaman hyväksytyn laitoksen ennen aluskierrätyksen aloittamista ja 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksytyn aluskierrätyssuunnitelman vastaanottamisen jälkeen antama kierrätyskelpoisuuden osoittava todistuskirja.

3.   Alusten omistajien on varmistettava, että säiliöalusten saapuessa alusten kierrätyslaitokseen niiden lastitilat ja pumpputilat ovat sellaisessa kunnossa, että ne voidaan todeta tulityöturvallisiksi.

4.   Alusten omistajien on toimitettava aluskierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajalle jäljennös 9 artiklan mukaisesti myönnetystä kierrätyskelpoisuuden osoittavasta todistuskirjasta.

5.   Aluksen omistaja on vastuussa aluksesta, ja omistajan on toteuttamillaan järjestelyillä pidettävä alus sen jäsenvaltion hallinnon asettamien vaatimusten mukaisena, jonka lipun alla alus purjehtii, siihen saakka kun aluskierrätyslaitoksen toiminnanharjoittaja ottaa kyseisen aluksen vastuulleen. Aluskierrätyslaitoksen toiminnanharjoittaja voi kieltäytyä ottamasta alusta kierrätettäväksi, jos aluksen kunto eroaa merkittävästi inventaariotodistuskirjan tiedoista, esimerkiksi silloin, kun vaarallisten materiaalien luettelon osaa I ei ole ylläpidetty ja päivitetty asianmukaisesti niin, että se vastaa aluksen rakenteeseen ja laitteistoon tehtyjä muutoksia. Tällaisissa tapauksissa vastuu aluksesta säilyy aluksen omistajalla, jonka on ilmoitettava tästä välittömästi hallinnolle.

7 artikla

Aluskierrätyssuunnitelma

1.   Ennen aluksen kierrätystä kullekin alukselle on laadittava kierrätyssuunnitelma. Aluskierrätyssuunnitelmassa on käsiteltävä kaikkia aluskohtaisia näkökohtia, jotka eivät sisälly aluskierrätyslaitoksen suunnitelmaan tai jotka edellyttävät erityisiä menettelyjä.

2.   Aluskierrätyssuunnitelman on noudatettava seuraavia vaatimuksia:

a)

aluskierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan on laadittava suunnitelma Hongkongin yleissopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti ja ottaen huomioon asiaa koskevat IMO:n ohjeet sekä aluksen omistajan 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti antamat aluskohtaiset tiedot niin, että suunnitelman sisältö vastaa asianmukaisesti vaarallisten materiaalien luettelossa olevia tietoja;

b)

suunnitelmassa on selvennettävä, tehdäänkö ja missä määrin valmistelevaa työtä – kuten esikäsittelyä, mahdollisten vaarojen yksilöintiä ja varastojen poistamista – jossain muussa paikassa kuin aluskierrätyssuunnitelmassa ilmoitetussa aluskierrätyslaitoksessa. Aluskierrätyssuunnitelmasta olisi käytävä ilmi paikka, johon alus on sijoitettu kierrätystoimintojen ajaksi, sekä kierrätettävän aluksen saapumista ja turvallista sijoittamista koskeva lyhyt suunnitelma;

c)

suunnitelman on sisällettävä tiedot turvallisten suljettujen tilojen ja tulityöturvallisten olosuhteiden luomisesta, ylläpidosta ja seurannasta kyseisellä aluksella, ottaen huomioon sellaiset tekijät kuin aluksen rakenne, yleisjärjestely ja aiempi lasti, sekä muut mahdolliset tiedot siitä, miten aluskierrätyssuunnitelma pannaan täytäntöön;

d)

suunnitelman on sisällettävä tiedot kyseisen aluksen kierrätyksestä aiheutuvien vaarallisten materiaalien ja jätteiden tyypistä ja määrästä, mukaan lukien ne materiaalit ja jätteet, jotka on mainittu vaarallisten materiaalien luettelossa, sekä tiedot siitä, miten ne käsitellään ja varastoidaan aluskierrätyslaitoksessa sekä myöhemmissä laitoksissa; ja

e)

jos on määrä käyttää useampaa kuin yhtä alusten kierrätyslaitosta, suunnitelma on periaatteessa laadittava erikseen kullekin aluskierrätykseen osallistuvalle laitokselle, ja siinä on mainittava laitosten käyttöjärjestys ja kussakin kierrätyslaitoksessa tapahtuvat luvan saaneet toiminnot.

3.   Toimivaltaisen viranomaisen on annettava hiljainen tai nimenomainen hyväksyntänsä aluskierrätyssuunnitelmalle sen mukaan kuin kierrätyslaitoksen sijaintivaltion vaatimuksissa edellytetään.

Kyse on nimenomaisesta hyväksynnästä, kun toimivaltainen viranomainen lähettää kirjallisen ilmoituksen aluskierrätyssuunnitelmaa koskevasta päätöksestään aluskierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajalle, aluksen omistajalle ja hallinnolle.

Hiljainen hyväksyntä voidaan katsoa annetuksi, jollei toimivaltainen viranomainen ilmoita kirjallisesti aluskierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajalle, aluksen omistajalle ja hallinnolle vastustavansa aluskierrätyssuunnitelmaa mahdollisten aluskierrätyslaitoksen sijaintivaltion vaatimusten mukaisesti asetetun ja soveltuvin osin 15 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti ilmoitetun tarkasteluajan kuluessa.

4.   Jäsenvaltiot voivat vaatia hallintoaan lähettämään aluskierrätyslaitoksen sijaintivaltion toimivaltaiselle viranomaiselle aluksen omistajan 6 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti toimittamat tiedot sekä seuraavat tiedot:

i)

päivämäärä, jona kyseinen alus on rekisteröity valtiossa, jonka lipun alla se purjehtii;

ii)

aluksen tunnistenumero (IMO-numero);

iii)

aluksen runkonumero silloin, kun se toimitettiin uutena;

iv)

aluksen nimi ja tyyppi;

v)

satama, jossa alus on rekisteröity;

vi)

aluksen omistajan nimi ja osoite sekä rekisteröidyn omistajan IMO:n tunnistenumero;

vii)

yrityksen nimi ja osoite;

viii)

kaikkien niiden luokituslaitosten nimi, jotka ovat luokitelleet aluksen;

ix)

aluksen pääominaisuudet (suurin kokonaispituus, (Lenght overall, LOA), mallileveys, mallisivukorkeus, LDT, brutto- ja nettovetoisuus sekä moottorin tyyppi ja nimellisteho).

8 artikla

Katsastukset

1.   Hallinnon tai sen valtuuttaman hyväksytyn laitoksen virkamiehet suorittavat alusten katsastukset ottamalla huomioon asiaa koskevat IMO:n ohjeet.

2.   Jos hallinto käyttää 1 kohdan mukaisesti katsastusten suorittamiseen hyväksyttyjä laitoksia, sen on annettava tällaisille hyväksytyille laitoksille ainakin seuraavat valtuudet:

vaatia katsastamaltaan alukselta tämän asetuksen noudattamista; ja

suorittaa katsastuksia jäsenvaltion asianomaisten viranomaisten pyynnöstä.

3.   Aluksille on tehtävä seuraavat katsastukset:

a)

peruskatsastus;

b)

määräaikaiskatsastus;

c)

lisäkatsastus;

d)

loppukatsastus.

4.   Uuden aluksen peruskatsastus on suoritettava ennen aluksen käyttöön ottamista tai ennen inventaariotodistuskirjan myöntämistä. Olemassa olevien alusten osalta peruskatsastus on suoritettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020. Katsastuksella on todennettava, että vaarallisten materiaalien luettelon osa I vastaa tämän asetuksen vaatimuksia.

5.   Määräaikaiskatsastus on suoritettava hallinnon vahvistamin väliajoin, jotka eivät saa ylittää viittä vuotta. Määräaikaiskatsastuksella on todennettava, että vaarallisten materiaalien luettelon osa I vastaa tämän asetuksen vaatimuksia.

6.   Lisäkatsastus, jossa alus katsastetaan tilanteen mukaan joko kokonaan tai osittain, on suoritettava aluksen omistajan pyynnöstä rakenteen, laitteiston, järjestelmien, asennusten, järjestelyjen ja materiaalien muutoksen, korvauksen tai merkittävän korjauksen jälkeen, jos näillä toimilla on vaikutusta vaarallisten materiaalien luetteloon. Katsastuksen on oltava sellainen, että sillä varmistetaan, että kaikki muutokset, korvaukset tai merkittävät korjaukset on tehty niin, että alus on edelleen tämän asetuksen vaatimusten mukainen, ja että vaarallisten aineiden luettelon osaa I muutetaan tarpeen mukaan.

7.   Loppukatsastus on suoritettava ennen kuin alus poistetaan käytöstä ja ennen kuin alusta koskeva kierrätys on alkanut.

Katsastuksella on todennettava, että:

a)

vaarallisten materiaalien luettelo vastaa 5 artiklan vaatimuksia;

b)

aluksen kierrätyssuunnitelman tiedot vastaavat asianmukaisesti vaarallisten materiaalien luettelossa esiintyviä tietoja ja 7 artiklan vaatimuksia;

c)

alusten kierrätyslaitos, jossa alus kierrätetään, on eurooppalaisessa luettelossa.

8.   Kierrätettäviksi tarkoitettujen olemassa olevien alusten peruskatsastus ja loppukatsastus voidaan suorittaa samaan aikaan.

9 artikla

Todistuskirjojen myöntäminen ja vahvistaminen

1.   Kun peruskatsastus tai määräaikaiskatsastus on suoritettu loppuun hyväksytysti, hallinnon tai sen valtuuttaman hyväksytyn laitoksen on myönnettävä inventaariotodistuskirja. Tätä todistuskirjaa täydennetään 5 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetun vaarallisten materiaalien luettelon osalla I.

Jos peruskatsastus ja loppukatsastus suoritetaan 8 artiklan 8 kohdan mukaisesti samaan aikaan, myönnetään vain tämän artiklan 9 kohdassa tarkoitettu kierrätyskelpoisuuden osoittava todistuskirja.

Komissio vahvistaa inventaariotodistuksen muodon täytäntöönpanosäädöksin, jotta varmistetaan, että se on Hongkongin yleissopimuksen lisäyksen 3 mukainen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 25 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Hallinnon tai sen valtuuttaman hyväksytyn laitoksen on aluksen omistajan pyynnöstä vahvistettava inventaariotodistuskirja, kun 8 artiklan 6 kohdan mukainen lisäkatsastus on suoritettu loppuun hyväksytysti.

3.   Jollei 4 kohdassa toisin säädetä, hallinnon tai sen valtuuttaman hyväksytyn laitoksen on tapauksen mukaan myönnettävä tai vahvistettava inventaariotodistus, jos määräaikaiskatsastus on suoritettu loppuun hyväksytysti

a)

olemassa olevan inventaariotodistuskirjan voimassaolon päättymistä edeltävän kolmen kuukauden aikana, jolloin uusi todistuskirja on voimassa määräaikaiskatsastuksen loppuun suorittamisen päivästä alkaen päivään, joka on enintään viisi vuotta olemassa olevan todistuskirjan voimassaolon päättymispäivästä;

b)

olemassa olevan inventaariotodistuskirjan voimassaolon päättymispäivän jälkeen, jolloin uusi todistuskirja on voimassa määräaikaiskatsastuksen loppuun suorittamisen päivästä alkaen päivään, joka on enintään viisi vuotta olemassa olevan todistuskirjan voimassaolon päättymispäivästä;

c)

yli kolme kuukautta ennen olemassa olevan inventaariotodistuskirjan voimassaolon päättymispäivää, jolloin uusi todistuskirja on voimassa määräaikaiskatsastuksen loppuun suorittamisen päivästä alkaen päivään, joka on enintään viisi vuotta määräaikaiskatsastuksen loppuun suorittamisen päivästä.

4.   Jos määräaikaiskatsastus on suoritettu loppuun hyväksytysti ja uutta inventaariotodistuskirjaa ei voida myöntää tai antaa aluksella säilytettäväksi ennen olemassa olevan todistuskirjan voimassaolon päättymistä, hallinto tai sen valtuuttama hyväksytty laitos vahvistaa olemassa olevan todistuskirjan, ja tällaisen todistuskirjan katsotaan olevan voimassa viiden kuukauden lisäajan voimassaolon päättymispäivästä.

5.   Jos inventaariotodistuskirja on myönnetty alle viiden vuoden ajaksi, hallinto tai sen valtuuttama hyväksytty laitos voi pidentää olemassa olevan todistuskirjan voimassaoloaikaa lisäajalla, joka ei saa ylittää viittä vuotta.

6.   Hallinnon määrittämissä erityistilanteissa uutta inventaariotodistuskirjaa ei tarvitse päivätä olemassa olevan todistuskirjan voimassaolon päättymispäivästä alkaen, kuten 3 kohdan a ja b alakohdassa sekä 7 ja 8 kohdassa edellytetään. Näissä tilanteissa uusi todistuskirja on voimassa enintään viiden vuoden ajan määräaikaiskatsastuksen loppuun suorittamisesta.

7.   Jos alus ei ole siinä satamassa tai ankkuripaikassa, jossa se on määrä katsastaa inventaariotodistuskirjan voimassaolon päättyessä, hallinto voi asianmukaisissa tapauksissa pidentää inventaariotodistuskirjan voimassaoloaikaa enintään kolmen kuukauden ajaksi, jotta alus voi päättää matkansa satamaan, jossa se on määrä katsastaa. Tällaisen pidennyksen myöntämisen ehtona on oltava, että katsastus suoritetaan loppuun tuossa satamassa ennen aluksen lähtöä. Kun alus, jolle on myönnetty pidennys, saapuu satamaan, jossa se on määrä katsastaa, sillä ei ole oikeutta tuon pidennyksen nojalla lähteä satamasta ilman uutta todistuskirjaa. Kun määräaikaiskatsastus on suoritettu loppuun, uusi inventaariotodistuskirja on voimassa enintään viiden vuoden ajan ennen pidennyksen myöntämistä olemassa olevan todistuksen voimassaolon päättymispäivästä.

8.   Jos lyhyillä matkoilla liikennöivän aluksen inventaariotodistuskirjan voimassaoloaikaa ei ole pidennetty 7 kohdassa tarkoitettujen ehtojen mukaisesti, hallinto voi pidentää sitä vielä enintään yhdellä kuukaudella sen voimassaolon päättymisestä. Kun määräaikaiskatsastus on suoritettu loppuun, uusi inventaariotodistuskirja on voimassa enintään viiden vuoden ajan ennen pidennyksen myöntämistä olemassa olevan todistuskirjan voimassaolon päättymispäivästä.

9.   Kun loppukatsastus on suoritettu loppuun hyväksytysti 8 artiklan 7 kohdan mukaisesti, hallinnon tai sen valtuuttaman hyväksytyn laitoksen on myönnettävä kierrätyskelpoisuuden osoittava todistuskirja. Tähän todistukseen on liitettävä vaarallisten materiaalien luettelo ja aluskierrätyssuunnitelma.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan kierrätyskelpoisuuden osoittavan todistuskirjan muoto sen varmistamiseksi, että se on sen yhdenmukainen Hongkongin yleissopimuksen lisäyksen 4 kanssa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 25 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Muiden jäsenvaltioiden on hyväksyttävä kierrätyskelpoisuuden osoittava todistuskirja, joka on myönnetty loppukatsastuksen jälkeen tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, ja niiden on pidettävä sitä tätä asetusta sovellettaessa yhtä pätevänä kuin niiden itsensä myöntämää kierrätyskelpoisuuden osoittavaa todistuskirjaa.

10 artikla

Todistuskirjojen voimassaoloaika

1.   Jollei 9 artiklassa toisin säädetä, inventaariotodistuskirja myönnetään hallinnon määräämäksi ajaksi, joka ei saa ylittää viittä vuotta.

2.   Edellä 9 artiklan mukaisesti myönnetty tai vahvistettu inventaariotodistuskirja lakkaa olemasta voimassa seuraavissa tapauksissa:

a)

jos aluksen tila ei merkittäviltä osiltaan vastaa todistuskirjan tietoja, esimerkiksi silloin, kun vaarallisten materiaalien luettelon osaa I ei ole ylläpidetty ja päivitetty asianmukaisesti niin, että se vastaa aluksen rakenteessa ja laitteistossa tapahtuneita muutoksia, ottaen huomioon asiaa koskevat IMO:n ohjeet;

b)

jos määräaikaiskatsastusta ei ole suoritettu loppuun 8 artiklan 5 kohdassa artiklassa mainituin väliajoin.

3.   Hallinto tai sen valtuuttama hyväksytty laitos myöntää kierrätyskelpoisuuden osoittavan todistuskirjan enintään kolmeksi kuukaudeksi.

4.   Edellä olevan 9 artiklan 9 kohdan mukaisesti myönnetty kierrätyskelpoisuuden osoittava todistuskirja lakkaa olemasta voimassa, jos aluksen tila ei merkittäviltä osiltaan vastaa inventaariotodistuskirjassa esitettyjä tietoja.

5.   Edellä olevasta 3 kohdasta poiketen hallinto tai sen valtuuttama hyväksytty laitos voi jatkaa kierrätyskelpoisuuden osoittavan todistuskirjan voimassaoloaikaa yhtä yksittäistä tietystä paikasta alusten kierrätyslaitokseen päättyvää matkaa varten.

11 artikla

Satamavaltion suorittama valvonta

1.   Jäsenvaltioiden on sovellettava direktiiviin 2009/16/EY liittyvän kansallisen lainsäädäntönsä mukaisia alusten valvontasäännöksiä. Jollei 2 kohdassa toisin säädetä, tällaisessa tarkastuksessa varmistetaan vain se, että aluksessa on joko inventaariotodistuskirja tai kierrätyskelpoisuuden osoittava todistuskirja, jota on pidettävä tarkastuksen hyväksymisen kannalta riittävänä, jos se on voimassa.

2.   Satamavaltion valvontatoimintaan osallistuva asianomainen viranomainen voi IMO:n asiaa koskevat ohjeet huomioon ottaen tehdä yksityiskohtaisen tarkastuksen, jos aluksessa ei ole voimassa olevaa todistuskirjaa tai jos on perusteltua syytä uskoa, että

a)

joko aluksen tai sen laitteiston kunto eroaa merkittäviltä osiltaan todistuskirjan tai vaarallisten materiaalien luettelon osan I tiedoista tai molemmista, tai

b)

aluksella ei ole pantu täytäntöön menettelyä vaarallisten materiaalien luettelon osan I ylläpitämiseksi.

3.   Alukselle voidaan antaa varoitus, se voidaan pidättää tai sen pääsy jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaan satamaan tai avomeriterminaaliin voidaan estää, jollei alus toimita kyseessä olevan jäsenvaltion asianomaisille viranomaisille näiden pyynnöstä jäljennöstä tapauksen mukaan joko inventaariotodistuskirjasta tai kierrätyskelpoisuuden osoittavasta todistuskirjasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 artiklan soveltamista. Tällaiset toimet toteuttavan jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta välittömästi kyseiselle hallinnolle. Vaarallisten materiaalien luettelon päivittämättä jättäminen ei ole puute, jonka perusteella alus voidaan pidättää, mutta kaikista vaarallisten materiaalien luettelossa olevista epäjohdonmukaisuuksista on ilmoitettava kyseiselle hallinnolle ja niiden on oltava korjattuja seuraavassa katsastuksessa.

4.   Jäsenvaltion asianomainen viranomainen voi sallia aluksen pääsyn tiettyyn satamaan tai ankkuripaikkaan ylivoimaisen esteen sattuessa tai tärkeämpien turvallisuusnäkökohtien vuoksi tai saastuttamisvaaran poistamiseksi tai vähentämiseksi taikka puutteiden korjaamiseksi, jos aluksen omistaja, liikenteenharjoittaja tai aluksen päällikkö on pannut täytäntöön riittävät, kyseisen jäsenvaltion asianomaisen viranomaisen hyväksymät toimenpiteet turvallisen saapumisen varmistamiseksi.

12 artikla

Kolmannen maan lipun alla purjehtivia aluksia koskevat vaatimukset

1.   Kolmannen maan lipun alla purjehtivalla aluksella on, jollei 32 artiklan 2 kohdan b alakohdassa toisin säädetä, oltava mukanaan 5 artiklan 2 kohdan mukainen vaarallisten materiaalien luettelo, kun se saapuu jäsenvaltion satamaan tai ankkuripaikkaan.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltion asianomainen viranomainen voi sallia aluksen pääsyn tiettyyn satamaan tai ankkuripaikkaan ylivoimaisen esteen sattuessa tai tärkeämpien turvallisuusnäkökohtien vuoksi tai saastuttamisvaaran poistamiseksi tai vähentämiseksi taikka puutteiden korjaamiseksi, jos aluksen omistaja, liikenteenharjoittaja tai aluksen päällikkö on pannut täytäntöön riittävät, kyseisen jäsenvaltion asianomaisen viranomaisen hyväksymät toimenpiteet turvallisen saapumisen varmistamiseksi.

2.   Liitteessä I tarkoitettujen vaarallisten materiaalien asentaminen kolmannen maan lipun alla purjehtivaan alukseen sen ollessa jäsenvaltion satamassa tai ankkuripaikassa on kielletty tai se on rajoitettua liitteessä I esitetyllä tavalla.

Liitteessä I tarkoitettujen vaarallisten materiaalien käyttö kolmannen maan lipun alla purjehtivassa aluksessa sen ollessa jäsenvaltion satamassa tai ankkuripaikassa on kielletty tai se on rajoitettua liitteessä I esitetyllä tavalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisiin materiaaleihin kansainvälisen oikeuden mukaisesti sovellettavia poikkeuksia ja siirtymäjärjestelyjä.

3.   Vaarallisten materiaalien luettelon on oltava aluskohtainen, se on laadittava ottaen huomioon asiaa koskevat IMO:n ohjeet ja siinä on selvennettävä, että alus täyttää tämän artiklan 2 kohdan vaatimukset. Vaarallisten materiaalien luetteloa laadittaessa on yksilöitävä vähintään liitteessä I mainitut vaaralliset materiaalit. Kolmannen maan lipun alla purjehtivan aluksen on laadittava suunnitelma, jossa kuvataan silmämääräinen tai näytteenottoon perustuva tarkastus, jonka perusteella vaarallisten materiaalien luettelo on laadittu ottaen huomioon asiaa koskevat IMO:n ohjeet.

4.   Vaarallisten aineiden luetteloa on ylläpidettävä ja päivitettävä asianmukaisesti aluksen koko toiminnan ajan niin, että siinä mainitaan liitteessä II tarkoitettuja vaarallisia materiaaleja sisältävät uudet asennukset sekä asiaan liittyvät muutokset aluksen rakenteessa ja laitteistossa, ottaen huomioon kyseisiin materiaaleihin kansainvälisen oikeuden mukaisesti sovellettavat poikkeukset ja siirtymäjärjestelyt.

5.   Kolmannen maan lipun alla purjehtivalle alukselle voidaan antaa varoitus, se voidaan pidättää tai sen pääsy jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaan satamaan tai avomeriterminaaliin voidaan estää, jollei alus toimita kyseessä olevan jäsenvaltion asianomaisille viranomaisille näiden pyynnöstä jäljennöstä 6 ja 7 kohdan mukaisesta vaatimuksenmukaisuusilmoituksesta, sekä tarvittaessa vaarallisten aineiden luettelosta. Tällaiset toimet toteuttavan jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta välittömästi sen kolmannen maan asianomaisille viranomaisille, jonka lipun alla kyseinen alus purjehtii. Vaarallisten materiaalien luettelon päivittämättä jättäminen ei ole puute, jonka perusteella alus voidaan pidättää, mutta kaikista vaarallisten aineiden luettelossa olevista epäjohdonmukaisuuksista on ilmoitettava sen kolmannen maan asianomaisille viranomaisille, jonka lipun alla kyseinen alus purjehtii.

6.   Vaatimustenmukaisuusilmoitus myönnetään sen jälkeen, kun sen kolmannen maan asianomaiset viranomaiset, jonka lipun alla kyseinen alus purjehtii, tai niiden hyväksymä laitos on tarkastanut sen kansallisten vaatimusten mukaisesti. Vaatimustenmukaisuusilmoitus voidaan laatia Hongkongin yleissopimuksen lisäyksen 3 mallin mukaisesti.

7.   Vaatimustenmukaisuusilmoitus ja vaarallisten materiaalien luettelo on laadittava sen valtion, jonka lipun alla kyseinen alus purjehtii, asianomaisten ilmoituksen myöntävien viranomaisten virallisella kielellä ja, jos tämä kieli ei ole englanti, ranska tai espanja, tekstissä on oltava käännös jollekin näistä kielistä.

8.   Jollei 32 artiklan 2 kohdan b alakohdassa toisin säädetä, kolmannen maan lipun alla purjehtivien alusten, jotka hakevat rekisteröintiä jäsenvaltion lipun alle, on varmistettava, että aluksessa on 5 artiklan 2 kohdan mukainen vaarallisten materiaalien luettelo tai että sellainen laaditaan kuuden kuukauden kuluessa jäsenvaltion lipun alle rekisteröinnistä tai jonkin 8 artiklan 3 kohdan mukaisen seuraavan säännöllisen katsastuksen yhteydessä sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi.

III   OSASTO

ALUSKIERRÄTYSLAITOKSET

13 artikla

Vaatimukset, jotka koskevat aluskierrätyslaitosten ottamista eurooppalaiseen luetteloon

1.   Jotta aluskierrätyslaitos voidaan merkitä eurooppalaiseen luetteloon, sen on täytettävä seuraavat vaatimukset Hongkongin yleissopimuksen asiaankuuluvien määräysten mukaisesti ja ottaen huomioon asiaa koskevat IMO:n, ILO:n, Baselin yleissopimuksen ja pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen ohjeet sekä muut kansainväliset ohjeet:

a)

se on saanut toimivaltaisilta viranomaisiltaan luvan harjoittaa aluskierrätystoimintaa;

b)

se on suunniteltu ja rakennettu ja sitä käytetään turvallisella ja ympäristön kannalta asianmukaisella tavalla;

c)

se käyttää toiminnassaan pysyviä rakenteita;

d)

se perustaa johtamis- ja seurantajärjestelmät, menetelmät ja tekniikat, joiden tarkoituksena on ehkäistä, vähentää, minimoida ja, niin pitkälti kuin käytännössä mahdollista, poistaa

i)

asianomaisiin työntekijöihin ja aluskierrätyslaitoksen läheisyydessä asuvaan väestöön kohdistuvia terveysriskejä, ja

ii)

aluskierrätyksestä ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia;

e)

se laatii aluskierrätyslaitoksen suunnitelman;

f)

se ehkäisee ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ja muun muassa osoittaa, että mahdolliset vuodot ovat hallinnassa, erityisesti vuorovesialueilla;

g)

se varmistaa turvallisen ja ympäristön kannalta asianmukaisen vaarallisista materiaaleista ja jätteistä huolehtimisen ja niiden varastoinnin, muun muassa

i)

kaikkien aluksella sen koko kierrätysprosessin aikana esiintyvien vaarallisten materiaalien eristämisen niin, että estetään näiden vaarallisten materiaalien pääsy ympäristöön; ja lisäksi vaarallisten materiaalien ja aluskierrätysprosessin kuluessa syntyneiden jätteiden käsittelyn, ja ainoastaan läpäisemättömällä lattiapinnalla tiloissa, joissa on tehokkaat viemäröintilaitteet;

ii)

että kaikki aluskierrätyksessä syntyneet jätteet ja niiden määrät kirjataan ja ne siirretään ainoastaan sellaisiin jätehuoltolaitoksiin, jätteenkierrätyslaitokset mukaan lukien, joilla on lupa näiden jätteiden käsittelyyn, sekä vaarantamatta ihmisten terveyttä ja ympäristön kannalta asianmukaisella tavalla;

h)

se laatii hätätilannevalmius- ja hätätilanteiden toimintasuunnitelman ja pitää sitä yllä; se varmistaa, että hätätilanteissa tarvittavat laitteet, kuten palontorjuntalaitteet ja -ajoneuvot, ambulanssit ja nosturit pääsevät nopeasti alukseen ja kaikkiin aluskierrätyslaitoksen tiloihin;

i)

se huolehtii työntekijöiden turvallisuudesta ja koulutuksesta, mukaan lukien varmistamalla henkilökohtaisten suojalaitteiden käyttö silloin, kun toimet sitä edellyttävät;

j)

se pitää kirjaa vaaratilanteista, onnettomuuksista, ammattitaudeista ja kroonisista vaikutuksista, ja raportoi toimivaltaisten viranomaistensa pyynnöstä kaikista vaaratilanteista, onnettomuuksista, ammattitaudeista ja kroonisista vaikutuksista, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa riskejä työntekijöiden turvallisuudelle, ihmisten terveydelle ja ympäristölle;

k)

se suostuu noudattamaan 2 kohdassa esitettyjä vaatimuksia.

2.   Alusten kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan on

a)

lähetettävä 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksytty aluskierrätyssuunnitelma aluksen omistajalle sekä hallinnolle tai sen valtuuttamalle hyväksytylle laitokselle;

b)

ilmoitettava hallinnolle, että aluskierrätyslaitos on kaikilta osin valmis aloittamaan aluskierrätyksen;

c)

kun aluskierrätys on kokonaan tai osittain saatettu tämän asetuksen mukaisesti päätökseen, lähetettävä 14 päivän kuluessa päivästä, jona aluskierrätys on saatettu kokonaan tai osittain päätökseen kierrätyssuunnitelman mukaisesti, kierrätyksen loppuunsaattamisilmoitus hallinnolle, joka on myöntänyt alukselle kierrätyskelpoisuuden osoittavan todistuskirjan. Kierrätyksen loppuunsaattamisilmoituksen on sisällettävä raportti mahdollisista vaaratilanteista ja onnettomuuksista, jotka ovat aiheuttaneet vahinkoa ihmisten terveydelle ja/tai ympäristölle.

3.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan

a)

tämän artiklan 2 kohdan b alakohdassa edellytetyn ilmoituksen muoto, jotta varmistetaan sen olevan yhdenmukainen Hongkongin yleissopimuksen lisäyksen 6 kanssa; ja

b)

tämän artiklan 2 kohdan c alakohdassa edellytetyn ilmoituksen muoto, jotta varmistetaan sen olevan yhdenmukainen Hongkongin yleissopimuksen lisäyksen 7 kanssa.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 25 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

14 artikla

Luvan myöntäminen jäsenvaltiossa sijaitsevalle aluskierrätyslaitokselle

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on myönnettävä lupa harjoittaa aluskierrätystä alueellaan sijaitseville aluskierrätyslaitoksille, jotka täyttävät 13 artiklassa säädetyt vaatimukset, sanotun rajoittamatta muun asiaankuuluvan unionin oikeuden säännösten ja määräysten soveltamista. Lupa voidaan myöntää alusten kierrätyslaitokselle enintään viideksi vuodeksi ja uusia samalla tavoin.

Edellyttäen, että tämän asetuksen vaatimuksia noudatetaan, mikä hyvänsä muun asianomaisten kansallisen tai unionin oikeuden säännösten ja määräysten nojalla myönnetty lupa voidaan yhdistää tämän artiklan nojalla myönnetyn luvan kanssa yhteiseksi luvaksi, jos näin menetellen voidaan välttää tilanne, jossa aluskierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan tai aluskierrätysyrityksen tai toimivaltaisen viranomaisen on annettava samat tiedot tai tehtävä sama työ uudelleen. Näissä tapauksissa luvan voimassaoloaikaa voidaan pidentää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun lupajärjestelmän mukaisesti, kuitenkin enintään viideksi vuodeksi.

2.   Jäsenvaltioiden on laadittava luettelo niistä aluskierrätyslaitoksista, joille ne ovat myöntäneet luvan 1 kohdan mukaisesti, ja päivitettävä sitä.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettu luettelo on toimitettava komissiolle viipymättä ja viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2015.

4.   Jos aluskierrätyslaitos ei enää noudata 13 artiklassa säädettyjä vaatimuksia, kyseisen kierrätyslaitoksen sijaintipaikan jäsenvaltion on keskeytettävä tai peruutettava kyseiselle alusten kierrätyslaitokselle myönnetty lupa tai vaadittava asianomaista aluskierrätysyritystä toteuttamaan korjaavia toimia, ja ilmoitettava asiasta viipymättä komissiolle.

5.   Jos aluskierrätyslaitokselle on myönnetty lupa 1 kohdan mukaisesti, asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta viipymättä komissiolle.

15 artikla

Kolmannessa maassa sijaitsevat aluskierrätyslaitokset

1.   Kolmannessa maassa sijaitsevan aluskierrätyslaitoksen omistavan aluskierrätysyrityksen, joka aikoo kierrättää jäsenvaltion lipun alla purjehtivia aluksia, on toimitettava komissiolle hakemus kyseisen aluskierrätyslaitoksen sisällyttämiseksi eurooppalaiseen luetteloon.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun hakemukseen on liitettävä näyttö siitä, että kyseinen aluskierrätyslaitos täyttää 13 artiklassa säädetyt vaatimukset, jotta se voi harjoittaa aluskierrätystoimintaa ja tulla sisällytetyksi eurooppalaiseen luetteloon 16 artiklan mukaisesti.

Aluskierrätysyrityksen on erityisesti

a)

yksilöitävä toimivaltaisten viranomaistensa myöntämä lupa, lisenssi tai valtuutus harjoittaa alusten kierrätystä ja tarvittaessa toimivaltaisten viranomaisten kaikille välittömästi aluskierrätysprosessiin osallistuville kyseisen yrityksen urakoitsijoille ja alihankkijoille myöntämät luvat, lisenssit ja valtuutukset ja ilmoitettava kaikki 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot;

b)

ilmoitettava, hyväksyykö toimivaltainen viranomainen aluskierrätyssuunnitelman hiljaisesti vai nimenomaisesti, mainiten tarvittaessa hiljaiseen hyväksyntään liittyvän kansallisten vaatimusten mukaisen tarkasteluajan;

c)

vahvistettava, että se hyväksyy jäsenvaltion lipun alla purjehtivan aluksen kierrätettäväksi vain tämän asetuksen mukaisesti;

d)

toimitettava näyttö siitä, että aluskierrätyslaitos pystyy luomaan, pitämään yllä ja valvomaan tulityöturvallista tilaa ja turvallista suljettua tilaa koskevia edellytyksiä aluksen koko kierrätysprosessin ajan;

e)

liitettävä hakemukseen kartta aluskierrätyslaitoksen rajoista sekä aluskierrätystoimintojen sijainnista sen sisällä;

f)

ilmoitettava kunkin liitteessä I tarkoitetun vaarallisen materiaalin ja muiden sellaisten vaarallisten materiaalien osalta, jotka voivat olla osa aluksen rakennetta,

i)

onko aluskierrätyslaitoksella lupa suorittaa kyseisen vaarallisen materiaalin poistaminen. Jos sillä on tällainen lupa, on ilmoitettava materiaalin poistamisesta vastaava siihen oikeutettu asiaankuuluva henkilökunta sekä toimitettava näyttö sen pätevyydestä;

ii)

mitä jätehuoltoprosessia, kuten polttamista, kaatopaikalle sijoittamista tai muuta jätteenkäsittelymenetelmää, aluskierrätyslaitoksessa tai sen ulkopuolella sovelletaan, jätteenkäsittelylaitoksen nimi ja osoite, jos se on muu kuin aluskierrätyslaitos, ja toimitettava näyttö siitä, että sovellettava prosessi suoritetaan ihmisten terveyttä vaarantamatta ja ympäristön kannalta asianmukaisella tavalla;

g)

vahvistettava, että yritys on hyväksynyt aluskierrätyslaitoksen suunnitelman ottaen huomioon asiaa koskevat IMO:n ohjeet;

h)

toimitettava aluskierrätyslaitoksen tunnistamiseksi tarvittavat tiedot.

3.   Siirretään komissiolle valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla täsmennetään aluskierrätyslaitoksen tunnistamiseksi tarvittavien tietojen muoto. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.   Ennen kuin kolmannessa maassa sijaitseva aluskierrätyslaitos voidaan sisällyttää eurooppalaiseen luetteloon, on asianmukaisesti pätevöityneen riippumattoman todentajan suorittamalla laitoksen tarkastuksella todistettava, että kyseinen aluskierrätyslaitos noudattaa 13 artiklassa säädettyjä vaatimuksia. Aluskierrätysyrityksen on toimitettava tätä koskeva todistus komissiolle hakiessaan sisällyttämistä eurooppalaiseen luetteloon ja sen jälkeen joka viides vuosi eurooppalaiseen luetteloon sisällyttämisen uusimisen yhteydessä. Ensimmäiseen luetteloon sisällyttämiseen ja sen uusimiseen on liitettävä väliarviointi, jolla vahvistetaan 13 artiklassa säädettyjen vaatimusten noudattaminen.

Hakiessaan sisällyttämistä eurooppalaiseen luetteloon aluskierrätysyritykset hyväksyvät sen mahdollisuuden, että komissio tai sen valtuuttamat tahot tekevät ennen aluskierrätyslaitoksen sisällyttämistä eurooppalaiseen luetteloon tai sen jälkeen laitoksen tarkastuksia sen todentamiseksi, että 13 artiklassa säädettyjä vaatimuksia noudatetaan. Riippumaton todentaja ja komissio tai sen valtuuttamat tahot tekevät laitoksen tarkastuksen suorittamisessa yhteistyötä sen kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten kanssa, jossa aluskierrätyslaitos sijaitsee.

Komissio voi antaa teknisiä ohjeita tällaisten todistusten myöntämisen helpottamiseksi.

5.   Ympäristön kannalta asianmukaista jätehuoltoa voidaan 13 artiklan soveltamista varten olettaa noudatettavan kyseisen hyödyntämis- tai loppukäsittelytoimen osalta vain, jos aluskierrätysyritys voi osoittaa, että jätteen vastaanottava jätehuoltolaitos toimii sellaisten ihmisten terveyttä ja ympäristönsuojelua koskevien normien mukaisesti, jotka pääpiirteittäin vastaavat asiaankuuluvia kansainvälisiä ja unionin normeja.

6.   Aluskierrätysyrityksen on viipymättä toimitettava komissiolle päivitetty näyttö, jos komissiolle toimitetut tiedot muuttuvat, ja sen on joka tapauksessa ilmoitettava kolme kuukautta ennen kunkin eurooppalaiseen luetteloon sisällyttämistä koskevan viiden vuoden jakson päättymistä, että

a)

sen toimittama näyttö on täydellinen ja ajantasainen;

b)

alusten kierrätyslaitos täyttää nyt ja edelleenkin 13 artiklan mukaiset vaatimukset.

16 artikla

Eurooppalaisen luettelon laatiminen ja päivittäminen

1.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan eurooppalainen luettelo aluskierrätyslaitoksista, jotka

a)

sijaitsevat unionissa ja jotka jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

b)

sijaitsevat kolmannessa maassa, ja joiden sisällyttämisestä luetteloon päätetään 15 artiklan mukaisesti esitettyjen tai kerättyjen tietojen ja näytön arvioinnin perusteella.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Eurooppalainen luettelo julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja komission verkkosivustolla viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016. Se jaetaan kahteen osaan, joista toisessa ovat jäsenvaltioissa sijaitsevat ja toisessa kolmannessa maassa sijaitsevat aluskierrätyslaitokset.

Eurooppalainen luettelo sisältää kaikki seuraavat aluskierrätyslaitosta koskevat tiedot:

a)

kierrätysmenetelmä;

b)

kierrätykseen soveltuvien alusten tyyppi ja koko;

c)

kierrätyslaitoksen toimintaa rajoittavat tekijät ja sen toimintaolosuhteet, vaarallisten jätteiden huolto mukaan luettuna;

d)

tiedot nimenomaisesta tai hiljaisesta 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta menettelystä, jota noudattaen toimivaltainen viranomainen hyväksyy aluskierrätyssuunnitelman;

e)

aluskierrätyksen vuotuinen enimmäiskapasiteetti.

3.   Eurooppalaisessa luettelossa ilmoitetaan päivä, jona aluskierrätyslaitoksen luetteloon sisällyttämisen voimassaolo päättyy. Luetteloon sisällyttäminen on voimassa enintään viiden vuoden ajan, ja se voidaan uusia.

4.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla eurooppalaista luetteloa päivitetään säännöllisesti, ja joilla

a)

sisällytetään aluskierrätyslaitos eurooppalaiseen luetteloon tapauksista, joissa:

i)

aluskierrätyslaitos on saanut luvan 14 artiklan mukaisesti; tai

ii)

aluskierrätyslaitoksen lisäämisestä eurooppalaiseen luetteloon on päätetty tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti;

b)

poistetaan aluskierrätyslaitos eurooppalaisesta luettelosta tapauksista, joissa:

i)

alusten kierrätyslaitos ei enää täytä 13 artiklassa säädettyjä vaatimuksia; tai

ii)

päivitettyä näyttöä ei ole toimitettu vähintään kolme kuukautta ennen luetteloon sisällyttämistä koskevan viiden vuoden jakson päättymistä tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5.   Laatiessaan ja päivittäessään eurooppalaista luetteloa komissio toimii perussopimuksissa esitettyjen periaatteiden ja unionin kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.

6.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki tiedot, joilla voi olla merkitystä eurooppalaista luetteloa päivitettäessä. Komissio toimittaa kaikki asiaankuuluvat tiedot eteenpäin muille jäsenvaltioille.

IV   OSASTO

YLEISET HALLINNOLLISET SÄÄNNÖKSET

17 artikla

Kielet

1.   Edellä 7 artiklassa tarkoitettu aluskierrätyssuunnitelma on laadittava aluskierrätyslaitokselle luvan antaneen valtion hyväksymällä kielellä. Jos käytetty kieli on jokin muu kuin englanti, ranska tai espanja, aluskierrätyssuunnitelma on käännettävä jollekin näistä kielistä, paitsi jos hallinto katsoo sen tarpeettomaksi.

2.   Edellä olevan 9 artiklan nojalla myönnetty inventaariotodistuskirja ja kierrätyskelpoisuuden osoittava todistuskirja on laadittava ne myöntäneen hallinnon virallisella kielellä. Jos käytetty kieli on jokin muu kuin englanti, ranska tai espanja, tekstissä on oltava käännös jollekin näistä kielistä.

18 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten ja hallintojen nimeäminen

1.   Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltaiset viranomaiset ja hallinnot, jotka vastaavat tämän asetuksen soveltamisesta, ja ilmoitettava nimeämisestä komissiolle. Jäsenvaltioiden on välittömästi ilmoitettava komissiolle näiden tietojen muutoksista.

2.   Komissio julkaisee luettelot nimetyistä toimivaltaisista viranomaisista ja hallinnoista verkkosivustollaan ja päivittää nämä luettelot tarpeen mukaan.

19 artikla

Yhteyshenkilöiden nimeäminen

1.   Jäsenvaltiot ja komissio nimeävät kukin yhden tai useamman yhteyshenkilön, jonka tehtävänä on vastata luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden tiedusteluihin ja antaa heille neuvontaa. Komission yhteyshenkilö toimittaa jäsenvaltioiden yhteyshenkilöille kaikki kyseistä jäsenvaltiota koskevat kysymykset ja päinvastoin.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle yhteyshenkilöiden nimeämisestä. Jäsenvaltioiden on välittömästi ilmoitettava komissiolle näiden tietojen muutoksista.

3.   Komissio julkaisee luettelot nimetyistä yhteyshenkilöistä verkkosivustollaan ja päivittää nämä luettelot tarpeen mukaan.

20 artikla

Yhteyshenkilöiden kokous

Komissio järjestää jäsenvaltioiden pyynnöstä tai katsottuaan sen tarpeelliseksi säännöllisesti yhteyshenkilöiden kokouksen, jossa tarkastellaan tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä. Asianomaiset sidosryhmät kutsutaan tällaisiin kokouksiin tai niiden osiin, jos kaikki jäsenvaltiot ja komissio ovat yksimielisiä siitä, että tämä on aiheellista.

V   OSASTO

RAPORTOINTI JA SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMISEN VALVONTA

21 artikla

Jäsenvaltioiden raportit

1.   Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle raportti, joka sisältää seuraavat:

a)

luettelo aluksista, jotka purjehtivat sen lipun alla ja joille on myönnetty kierrätyskelpoisuuden osoittava todistuskirja, sekä tässä todistuskirjassa mainitun aluskierrätysyrityksen nimi ja aluskierrätyslaitoksen sijainti;

b)

luettelo aluksista, jotka purjehtivat sen lipun alla ja joiden osalta on otettu vastaan kierrätyksen loppuunsaattamisilmoitus;

c)

tiedot, jotka koskevat laitonta alusten aluskierrätystä, seuraamuksia ja jäsenvaltion niiden johdosta toteuttamia toimia.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava joka kolmas vuosi raportti komissiolle sähköisesti viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua sen kattaman kolmen vuoden jakson päättymisestä.

Ensimmäisen sähköisen raportin on katettava jakso tämän asetuksen soveltamispäivästä ensimmäisen neuvoston direktiivin 91/692/ETY (14) 5 artiklassa säädetyn säännönmukaisen kolmivuotisjakson loppuun, joka ajoittuu ensimmäisen raportointijakson alkamispäivän jälkeen.

Komissio julkaisee kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua siitä, kun se on vastaanottanut jäsenvaltioiden raportit.

3.   Komissio tallentaa nämä tiedot sähköiseen tietokantaan, johon yleisöllä on jatkuva pääsy.

22 artikla

Noudattamisen valvonta jäsenvaltioissa

1.   Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niitä sovelletaan. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

2.   Jäsenvaltioiden on tehtävä keskenään kahden- tai monenvälistä yhteistyötä, jotta voidaan helpommin estää ja havaita tämän asetuksen mahdollinen kiertäminen ja rikkominen.

3.   Jäsenvaltioiden on nimettävä ne pysyvään henkilöstöönsä kuuluvat, jotka ovat vastuussa 2 kohdassa tarkoitetusta yhteistyöstä. Nämä tiedot on lähetettävä komissiolle, joka jakaa tiedoista kootun luettelon kyseisille henkilöille.

4.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kansallisen lainsäädäntönsä säännökset, jotka koskevat tämän asetuksen noudattamisen valvontaa ja sovellettavia seuraamuksia.

23 artikla

Toimintapyyntö

1.   Luonnollisilla ja oikeushenkilöillä, joihin tämän asetuksen 13 artiklan sekä samanaikaisesti sen 15 artiklan ja 16 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa tai joiden etua tämän asetuksen 13 artiklan sekä samanaikaisesti sen 15 artiklan ja 16 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkomiseen liittyvä ympäristöä koskeva päätöksenteko riittävästi koskee, on oikeus pyytää komissiota toteuttamaan tällaisen rikkomista tai välittömän rikkomisen uhkaa koskevia tämän asetuksen mukaisia toimia.

Ympäristönsuojelua edistävien ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1367/2006 (15) 11 artiklassa säädetyt vaatimukset täyttävien valtioista riippumattomien järjestöjen edun katsotaan olevan riittävä ensimmäisessä alakohdassa mainittua tarkoitusta varten.

2.   Toimintapyyntöön on liitettävä tarpeelliset tiedot, jotka tukevat 1 kohdassa tarkoitettua pyyntöä.

3.   Jos toimintapyyntö ja siihen liittyvät tiedot osoittavat uskottavasti, että 13 artiklaa ja samanaikaisesti sen 15 artiklaa ja 16 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu tai että on olemassa välitön tällaisen rikkomisen uhka, komissio tarkastelee näitä toimintapyyntöjä ja tietoja. Tällaisessa tapauksessa komissio antaa kyseiselle aluskierrätysyritykselle tilaisuuden ilmoittaa toimintapyyntöä ja siihen liittyviä tietoja koskeva näkemyksensä.

4.   Komissio ilmoittaa mahdollisimman pian ja unionin oikeuden asiaankuuluvien säännösten mukaisesti 1 kohdan mukaisen pyynnön toimittaneille henkilöille tekemästään päätöksestä suostua toimintapyyntöön tai hylätä se, sekä perustelee päätöksensä.

VI   OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

24 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 30 päivästä joulukuuta 2013 viiden vuoden ajaksi 5 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 5 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä 5 artiklan 8 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

25 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

26 artikla

Siirtymäsäännös

Jäsenvaltiot voivat eurooppalaisen luettelon julkaisemispäivästä alkaen ja ennen tämän asetuksen soveltamispäivää antaa luvan alusten kierrättämiselle eurooppalaiseen luetteloon kuuluvissa alusten kierrätyslaitoksissa. Tällöin ei sovelleta asetusta (EY) N:o 1013/2006.

27 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttaminen

Lisätään asetuksen (EY) N:o 1013/2006 1 artiklan 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

”i)

jäsenvaltion lipun alla purjehtivat alukset, jotka kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1257/2013 (*1) soveltamisalaan.

28 artikla

Direktiivin 2009/16/EY muuttaminen

Lisätään direktiivin 2009/16/EY liitteeseen IV kohta seuraavasti:

”49.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1257/2013 (*2) mukainen todistus vaarallisten materiaalien luettelosta tai, tapauksen mukaan, vaatimustenmukaisuusilmoitus.

29 artikla

Taloudellinen kannustin

Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen mahdollisuuksista ottaa käyttöön rahoitusväline, joka edistäisi turvallista ja asianmukaista aluskierrätystä, ja liittää siihen tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen.

30 artikla

Uudelleentarkastelu

1.   Komissio arvioi, mitkä tähän asetukseen kohdistuvat rikkomukset olisi saatettava direktiivin 2008/99/EY soveltamisalan piiriin, jotta tässä asetuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1013/2006 olevat rikkomuksiin liittyvät säännökset vastaisivat toisiaan. Komissio antaa havainnoistaan kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014 ja liittää siihen tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen.

2.   Komissio tarkastelee tätä asetusta uudelleen viimeistään 18 kuukautta ennen Hongkongin yleissopimuksen voimaantuloa ja tekee samassa yhteydessä tarvittaessa tätä koskevia lainsäädäntöehdotuksia. Kertomuksessa tarkastellaan Hongkongin yleissopimuksen nojalla hyväksyttyjen alusten kierrätyslaitosten mahdollista sisällyttämistä eurooppalaiseen luetteloon kaksinkertaisen työn ja hallinnollisen taakan välttämiseksi.

3.   Komissio tarkastelee tätä asetusta jatkuvasti ja tekee tarvittaessa hyvissä ajoin ehdotuksia kansainvälisiin yleissopimuksiin, Baselin yleissopimus mukaan luettuna, liittyvän kehityksen ottamiseksi huomioon.

4.   Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, komissio antaa viiden vuoden kuluessa tämän asetuksen soveltamispäivästä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja liittää siihen tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia sen varmistamiseksi, että asetuksen tavoitteet saavutetaan ja sen vaikutus on turvattu ja perusteltu.

31 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

32 artikla

Soveltaminen

1.   Tämän asetuksen soveltaminen alkaa aikaisempana seuraavista kahdesta päivästä, mutta ei ennen 31 päivää joulukuuta 2015:

a)

kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona eurooppalaiseen luetteloon sisältyvien aluskierrätyslaitosten aluskierrätyksen vuotuinen yhdistetty enimmäiskapasiteetti on vähintään 2,5 miljoonaa kevytpainotonnia (LDT). Aluskierrätyslaitoksen vuotuinen enimmäiskapasiteetti on yhtä kuin tiettynä vuonna kyseisessä laitoksessa kierrätettyjen alusten painon summa LDT:nä ilmaistuna. Aluskierrätyksen vuotuinen enimmäiskapasiteetti määritellään valitsemalla kustakin aluskierrätyslaitoksesta edeltävän 10 vuoden jakson korkein arvo tai, jos kyseessä on äskettäin luvan saanut aluskierrätyslaitos, tämän laitoksen saavuttama korkein vuotuinen arvo; tai

b)

31 päivänä joulukuuta 2018.

2.   Seuraavien säännösten osalta sovelletaan kuitenkin seuraavia soveltamispäiviä:

a)

2 artiklaa, 5 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa, 13, 14, 15 ja 16 artiklaa sekä 25 ja 26 artiklaa sovelletaan 31 päivästä joulukuuta 2014;

b)

5 artiklan 2 kohdan ensimmäistä ja kolmatta alakohtaa ja 12 artiklan 1 ja 8 kohtaa sovelletaan 31 päivästä joulukuuta 2020.

3.   Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen tämän asetuksen soveltamispäivästä, kun 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut ehdot ovat täyttyneet.

4.   Jos jäsenvaltio on sulkenut kansallisen alusrekisterinsä tai sillä ei ole kolmeen vuoteen ollut lippunsa alle rekisteröityjä aluksia, se voi, niin kauan kuin sen lipun alle ei ole rekisteröity aluksia poiketa tämän asetuksen säännöksistä, lukuun ottamatta 4, 5, 11, 12, 13 ja 14 artiklaa, 16 artiklan 6 kohtaa, 18, 19, 20, 21 ja 22 artiklaa. Jos jäsenvaltio aikoo käyttää tätä poikkeusta, sen on ilmoitettava siitä komissiolle viimeistään tämän asetuksen soveltamispäivänä. Kaikista myöhemmistä muutoksista on myös toimitettava tieto komissiolle.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 20 päivänä marraskuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

V. LEŠKEVIČIUS


(1)  EUVL C 299, 4.10.2012, s. 158.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 22. lokakuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, annettu 15. marraskuuta 2013.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2006, jätteiden siirrosta (EY) N:o 1013/2006 (EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1).

(4)  Baselin yleissopimuksen muutos (vientikieltomuutos, ”Ban amendment”), joka on hyväksytty Baselin yleissopimuksen sopimuspuolten päätöksellä III/1.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/16/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta (EUVL L 131, 28.5.2009, s. 57).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/99/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 328, 6.12.2008, s. 28).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).

(9)  Neuvoston direktiivi 67/548/ETY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 1967, vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (EYVL 196, 16.8.1967, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/45/EY, annettu 31 päivänä toukokuuta 1999, vaarallisten valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (EYVL L 200, 30.7.1999, s. 1).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 391/2009, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, alusten tarkastamis- ja katsastamislaitoksia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista (EUVL L 131, 28.5.2009, s. 11).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22).

(14)  Neuvoston direktiivi 91/692/ETY, annettu 23 päivänä joulukuuta 1991, eräiden ympäristöä koskevien direktiivien täytäntöönpanoon liittyvien kertomusten standardoinnista ja järkeistämisestä (EYVL L 377, 31.12.1991, s. 48).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1367/2006, annettu 6 päivänä syyskuuta 2006, tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin (EUV L 264, 25.9.2006, s. 13).


LIITE I

VAARALLISTEN MATERIAALIEN VALVONTA

Vaarallinen materiaali

Määritelmät

Valvontatoimenpiteet

Asbesti

Asbestia sisältävät materiaalit

Asbestia sisältävien materiaalien uusi asennus kaikkiin aluksiin on kielletty.

Otsonikerrosta heikentävät aineet

Valvottavat aineet, jotka määritellään otsonikerrosta heikentävistä aineista vuonna 1987 tehdyn Montrealin pöytäkirjan 1 artiklan 4 kohdassa ja luetellaan mainitun pöytäkirjan A, B, C tai E liitteissä sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän liitteen soveltamis- tai tulkitsemisajankohtana.

Otsonikerrosta heikentäviin aineisiin, joita aluksilla saa olla, kuuluvat seuraavat (luettelo ei ole tyhjentävä):

 

haloni 1211 bromikloridifluorimetaani

 

haloni 1301 bromitrifluorimetaani

 

haloni 2402 1,2-dibromi-1,1,2,2-tetra-fluorietaani (käytetään myös nimeä haloni 114B2)

 

CFC-11 trikloorifluorimetaani

 

CFC-12 dikloorifluorimetaani

 

CFC-113 1,1,2-trikloori-1,2,2-trifluorietaani

 

CFC-114 1,2-dikloori-1,1,2,2-tetrafluorietaani

 

CFC-115 klooripentafluorietaani

 

HCFC-22

 

klooridifluorimetaani

Otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältävät uudet asennukset kaikkiin aluksiin on kielletty.

Polyklooratut bifenyylit (PCB)

”Polyklooratuilla bifenyyleillä” tarkoitetaan aromaattisia yhdisteitä, jotka ovat syntyneet siten, että bifenyylimolekyylin vetyatomit (kaksi bentseenirengasta, joita yhdistää hiili-hiili-yksittäissidos) voivat korvautua korkeintaan kymmenellä klooriatomilla.

Polykloorattuja bifenyylejä sisältävien materiaalien uudet asennukset kaikkiin aluksiin on kielletty.

Perfluorioktaanisulfonihappo (PFOS (1))

Perfluorioktaanisulfonihapolla (PFOS) tarkoitetaan perfluorioktaanisulfonihappoa (PFOS) ja sen johdannaisia.

Perfluorioktaanisulfonihappoa (PFOS) ja sen johdannaisia sisältävät uudet asennukset on kielletty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/2004 (2) mukaisesti.

Kiinnittymisenestoyhdistelmät ja -järjestelmät

Alusten haitallisten kiinnittymisen-estojärjestelmien rajoittamista koskevan yleissopimuksen (AFS-yleissopimuksen) tämän liitteen soveltamis- tai tulkitsemisajankohtana voimassa olevassa liitteessä I säännellyt kiinnittymisenestoyhdistelmät ja -järjestelmät

1.

Mikään alus ei saa käyttää orgaanisia tinayhdisteitä biosidinä sisältäviä kiinnittymisenestojärjestelmiä tai muuta sellaista kiinnittymisenestojärjestelmää, jonka käyttö on kielletty AFS-yleissopimuksen mukaisesti.

2.

Missään uudessa aluksessa tai aluksen uudessa asennuksessa ei saa käyttää kiinnittymisenestoyhdistelmiä tai -järjestelmiä AFS-yleissopimuksen vastaisesti.


(1)  Ei sovelleta kolmannen maan lipun alla purjehtiviin aluksiin.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 850/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä ja direktiivin 79/117/ETY muuttamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 7).


LIITE II

VAARALLISTEN MATERIAALIEN LUETTELOSSA MAINITTAVAT MATERIAALIT

1.

Liitteessä I luetellut vaaralliset materiaalit

2.

Kadmium ja sen yhdisteet

3.

Kuusiarvoinen kromi ja sen yhdisteet

4.

Lyijy ja sen yhdisteet

5.

Elohopea ja sen yhdisteet

6.

Polybromatut bifenyylit (PBB)

7.

Polybromatut difenyylieetterit (PBDE)

8.

Polyklooratut naftaleenit (yli 3 klooriatomia)

9.

Radioaktiiviset aineet

10.

Tietyt lyhytketjuiset klooratut parafiinit (alkaanit, C10-C13, kloori)

11.

Bromatut palonestoaineet (HBCDD)


10.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 330/21


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1258/2013,

annettu 20 päivänä marraskuuta 2013,

huumausaineiden lähtöaineista annetun asetuksen (EY) N:o 273/2004 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Komissio hyväksyi 7 päivänä tammikuuta 2010 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 273/2004 (3) 16 artiklan nojalla kertomuksen huumausaineiden lähtöaineiden seurantaa ja valvontaa koskevan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanosta ja toiminnasta.

(2)

Mainitussa kertomuksessa komissio suositteli, että tarkasteltaisiin edelleen keinoja, joilla voidaan tehostaa etikkahappoanhydridin, joka on asetuksen (EY) N:o 273/2004 2 artiklan a alakohdan mukaisesti mainitun asetuksen liitteen I luokkaan 2 kuuluva luokiteltava aine, kaupan valvontaa, jotta voidaan paremmin estää etikkahappoanhydridin kulkeutuminen heroiinin laittomaan valmistukseen.

(3)

Huumausaineiden lähtöaineita koskevan EU:n lainsäädännön toimivuudesta ja täytäntöönpanosta 25 päivänä toukokuuta 2010 annetuissa päätelmissään neuvosto kehotti komissiota ehdottamaan muutoksia lainsäädäntöön sen jälkeen, kun se on arvioinut huolellisesti niiden mahdollisen vaikutuksen jäsenvaltioiden viranomaisiin ja talouden toimijoihin.

(4)

Tässä asetuksessa selkiinnytetään luokiteltujen aineiden määritelmää: tältä osin termi ”lääkevalmiste”, joka on peräisin Wienissä 19 päivänä joulukuuta 1988 tehdystä Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksesta huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan, poistetaan, koska unionin säädösten asiaan liittyvä terminologia eli ”lääke” jo kattaa kyseisen termin. Lisäksi termi ”muut valmisteet” poistetaan, koska se on päällekkäinen kyseisessä määritelmässä jo käytetyn termin ”seokset” kanssa.

(5)

Olisi määriteltävä termi ”käyttäjä” sellaisten henkilöiden osalta, joilla on hallussaan aineita muuta tarkoitusta kuin niiden markkinoille saattamista varten, ja olisi selvennettävä, että luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden, jotka käyttävät asetuksen (EY) N:o 273/2004 liitteen I luokkaan 1 kuuluvia luokiteltuja aineita muuhun tarkoitukseen kuin niiden markkinoille saattamista varten, on hankittava tähän lupa.

(6)

Olisi otettava käyttöön rekisteröintiä koskevia yksityiskohtaisempia sääntöjä, jotta varmistetaan, että rekisteröintiedellytykset ovat kaikissa jäsenvaltioissa yhdenmukaiset asetuksen (EY) N:o 273/2004 liitteen I luokkaan 2 kuuluvien luokiteltujen aineiden osalta. Mainitun asetuksen liitteessä I olevaan uuteen alaluokkaan 2A luokiteltujen aineiden osalta rekisteröintivaatimusta olisi sovellettava toimijoiden lisäksi myös käyttäjiin.

(7)

Jos luvan tai rekisteröinnin saamisesta peritään maksuja, jäsenvaltioiden olisi harkittava tällaisten maksujen mukauttamista mikroyritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi.

(8)

Olisi selvennettävä, että jäsenvaltioilla on mahdollisuus toteuttaa toimia muihin kuin luokiteltuihin aineisiin liittyvien epäilyttävien liiketoimien osalta, jotta ne voivat reagoida nopeammin uusiin suuntauksiin huumausaineiden laittomassa valmistuksessa.

(9)

Olisi perustettava huumausaineiden lähtöaineita koskeva eurooppalainen tietokanta, jäljempänä ’eurooppalainen tietokanta’, jotta voitaisiin yksinkertaistaa takavarikoita ja pysäytettyjä toimituksia koskevaa jäsenvaltioiden raportointia, mahdollisuuksien mukaan kootussa muodossa ja nimettömästi sekä henkilötietojen käsittelyn osalta mahdollisimman vähän yksityisyyteen puuttuen, ottaen huomioon yksityisyyden suojaa parantavien tekniikoiden vallitseva taso sekä tietojen rajoittamisen periaate. Eurooppalaisen tietokannan olisi myös oltava sellaisten toimijoiden ja käyttäjien eurooppalainen rekisteri, joilla on lupa tai jotka ovat rekisteröityneet, millä helpotetaan luokiteltuihin aineisiin liittyvien liiketoimien laillisuuden todentamista, sekä annettava toimijoille mahdollisuus toimittaa toimivaltaisille viranomaisille tiedot luokiteltuihin aineisiin liittyvistä liiketoimistaan.

(10)

Asetuksessa (EY) N:o 273/2004, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, säädetään tietojen käsittelystä, myös henkilötietojen käsittelystä, jotta toimivaltaiset viranomaiset voisivat seurata huumausaineiden lähtöaineiden markkinoille saattamista ja estää luokiteltujen aineiden kulkeutumisen laittomaan huumausaineiden valmistukseen. Henkilötietojen käsittely olisi tehtävä mainitun asetuksen tarkoituksen kanssa yhteensopivalla tavalla ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (4) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (5) sekä erityisesti tietojen laatua, suhteellisuutta ja käyttötarkoituksen rajoittamista koskevien unionin vaatimusten mukaisesti samoin kuin tiedottamista, tietoihin tutustumista, tietojen oikaisua, poistamista ja suojaamista, organisatorisia ja teknisiä toimenpiteitä sekä henkilötietojen kansainvälisiä siirtoja koskevia oikeuksia kunnioittaen.

(11)

Asetuksen (EY) N:o 273/2004, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, ja sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten soveltamiseksi toteutetussa henkilötietojen käsittelyssä olisi kunnioitettava yksityiselämän ja perhe-elämän kunnioittamista koskevaa perusoikeutta, joka taataan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 8 artiklassa, sekä oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen sekä oikeutta henkilötietojen suojaan, jotka taataan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artiklassa ja 8 artiklassa. Delegoiduilla säädöksillä ja täytäntöönpanosäädöksillä olisi myös varmistettava, että henkilötietoja käsitellään direktiivin 95/46/EY ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti.

(12)

Etikkahappoanhydridi, joka on luokiteltu tällä hetkellä asetuksen (EY) N:o 273/2004 liitteessä I olevaan luokkaan 2, olisi sisällytettävä mainitun asetuksen liitteessä I olevaan uuteen alaluokkaan 2A, jotta sen kaupan valvontaa voitaisiin tehostaa. Loput asetuksen (EY) N:o 273/2004 liitteen I luokkaan 2 kuuluvat aineet olisi lueteltava mainitun asetuksen liitteen I alaluokkana 2B.

(13)

Asetuksella (EY) N:o 273/2004 siirretään komissiolle valta panna täytäntöön joitakin sen säännöksiä, ja tätä valtaa on määrä käyttää noudattaen menettelyjä, joista säädetään neuvoston päätöksessä 1999/468/EY (6).

(14)

Lissabonin sopimuksen voimaantulon seurauksena tämä valta olisi mukautettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 ja 291 artiklan mukaiseksi.

(15)

Asetuksen (EY) N:o 273/2004, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, tavoitteiden saavuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, jotta voidaan määritellä vaatimukset ja ehdot, jotka koskevat luvan ja rekisteröinnin myöntämistä, luvan tai rekisteröinnin saaneiden toimijoiden ja käyttäjien merkitsemistä eurooppalaiseen tietokantaan, asiakkaan selvitysten saamista ja käyttämistä, luokiteltuja aineita sisältävien seosten dokumentointia ja merkintöjä, niitä tietoja, jotka toimijoiden on toimitettava luokiteltuihin aineisiin liittyvistä liiketoimista sekä tietoja, jotka jäsenvaltioiden on annettava asetuksessa (EY) N:o 273/2004 säädettyjen seurantatoimenpiteiden täytäntöönpanosta, ja sen liitteiden muuttamiseksi. Tällaisissa delegoiduissa säädöksissä olisi myös määritettävä niiden henkilötietojen ryhmät, joita jäsenvaltiot ja toimijat voivat käsitellä asetuksen (EY) N:o 273/2004 mukaisesti, niiden henkilötietojen ryhmät, jotka voidaan tallentaa eurooppalaiseen tietokantaan, sekä henkilötietojen käsittelyä koskevat suojatoimet. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(16)

On myös tärkeää, että komissio pyytää Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnon valmistellessaan henkilötietojen käsittelyyn liittyviä delegoituja säädöksiä.

(17)

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset asetuksen (EY) N:o 273/2004 täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (7) mukaisesti. Täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen olisi käytettävä tarkastelumenettelyä, jotta voidaan säätää yksityiskohtaisesti siitä, miten asiakkaan selvitykset olisi toimitettava sähköisesti ja siitä, miten tiedot luokiteltuihin aineisiin liittyvistä liiketoimista toimitetaan eurooppalaiseen tietokantaan.

(18)

Tämän asetuksen tavoitetta eli niiden sääntöjen lujittamista, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 273/2004 liitteen I luokkaan 2 kuuluvia luokiteltuja aineita, etenkin etikkahappoanhydridiä, markkinoille saattavien tai hallussaan pitävien toimijoiden rekisteröintiä, jotta voitaisiin välttää mainitun aineen kulkeutuminen huumausaineiden laittomaan valmistukseen, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, koska huumekauppiaat hyötyvät kansallisista eroista rekisteröinnissä ja siirtävät laittoman toimintansa sinne, missä huumausaineiden lähtöaineet on helpointa siirtää laittomaan valmistukseen, vaan se voidaan ehdotetun toimenpiteen laajuus ja vaikutukset huomioiden saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(19)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja hän on antanut lausunnon 18 päivänä tammikuuta 2013 (8).

(20)

Sen vuoksi asetus (EY) N:o 273/2004 olisi muutettava tämän mukaisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 273/2004 seuraavasti:

1)

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Soveltamisala ja tavoitteet

Tässä asetuksessa annetaan yhdenmukaiset säännökset tiettyjen huumaus- ja psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen yleisesti käytettävien aineiden valvonnasta ja seurannasta unionissa, jotta voidaan estää näiden aineiden kulkeutuminen tällaiseen laittomaan valmistukseen.”

2)

2 artiklassa:

a)

korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)

”luokitellulla aineella” kaikkia liitteessä I lueteltuja aineita, joita voidaan käyttää huumausaineiden tai psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen, myös näitä aineita sisältäviä seoksia ja luonnontuotteita, muttei kuitenkaan luokiteltuja aineita sisältäviä seoksia ja luonnontuotteita, joiden koostumus on sellainen, ettei luokiteltuja aineita ole helppo käyttää tai uuttaa yksinkertaisilla tai taloudellisesti kannattavilla tavoilla, lääkkeitä sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY (*1) 1 artiklan 2 alakohdassa, ja eläinlääkkeitä, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/82/EY (*2) 1 artiklan 2 alakohdassa;

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67)."

(*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/82/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 1).”;"

b)

korvataan c alakohta seuraavasti:

”c)

“markkinoille saattamisella” tarkoitetaan luokiteltujen aineiden toimittamista unionissa joko maksua vastaan tai veloituksetta taikka tällaisten aineiden varastoimista, valmistusta, tuotantoa, jalostamista, kauppaa, jakelua tai välittämistä tarkoituksena toimittaa ne markkinoille yhteisössä;”;

c)

lisätään alakohdat seuraavasti:

”h)

”käyttäjällä” muuta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä kuin toimijaa, jolla on hallussaan luokiteltua ainetta ja joka jalostaa, formuloi, kuluttaa, varastoi, säilyttää, käsittelee, täyttää säilöihin, siirtää säiliöstä toiseen, sekoittaa, muuntaa tai jollakin muulla tavalla käyttää luokiteltuja aineita;

i)

”luonnontuotteilla” organismia tai sen osia missä tahansa muodossa, tai luonnossa esiintyviä aineita sellaisina kuin ne määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (*3) 3 artiklan 39 alakohdassa.

(*3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).”"

3)

3 artiklassa:

a)

korvataan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2.   Toimijoiden ja käyttäjien on hankittava sen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten lupa, johon he ovat sijoittautuneet, ennen kuin niillä voi olla omistuksessaan liitteessä I olevia luokkaan 1 luokiteltuja aineita tai ennen kuin ne voivat saattaa niitä markkinoille. Toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää erityislupia apteekeille, eläinlääkkeiden jakelupisteille, tietyntyyppisille viranomaisille tai asevoimille. Tällaiset erityisluvat pätevät vain liitteessä I olevien luokkaan 1 luokiteltujen aineiden käyttöön, joka tapahtuu asianomaisten toimijoiden hoitaessa virallisia tehtäviään.

3.   Toimija, jolla on lupa, saa toimittaa liitteessä I olevaan luokkaan 1 luokiteltuja aineita ainoastaan toimijoille tai käyttäjille, joilla myös on lupa ja jotka ovat allekirjoittaneet 4 artiklan 1 kohdassa säädetyn asiakkaan selvityksen.”;

b)

korvataan 5, 6 ja 7 kohta seuraavasti:

”5.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat joko rajoittaa luvan voimassaoloajan enintään kolmeen vuoteen tai velvoittaa toimijat ja käyttäjät osoittamaan enintään kolmen vuoden välein, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät edelleen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 kohdan soveltamista. Luvassa on mainittava toimi tai toimet, joiden osalta se on voimassa, sekä asianomaiset luokitellut aineet. Toimivaltaiset viranomaiset myöntävät erityislupia lähtökohtaisesti toistaiseksi voimassa olevina, mutta ne voivat keskeyttää lupien voimassaolon tai peruuttaa ne, jos on aihetta olettaa, että luvanhaltija ei enää ole kelvollinen pitämään lupaa hallussaan, tai jos luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty.

6.   Toimijoiden on hankittava rekisteröinti sen jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta, johon he ovat sijoittautuneet, ennen liitteessä I olevien luokkaan 2 luokiteltujen aineiden markkinoille saattamista. Käyttäjien on 1 päivästä heinäkuuta 2015 hankittava rekisteröinti sen jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta, johon he ovat sijoittautuneet, ennen liitteessä I alaluokkaan 2A luokiteltujen aineiden hankkimista omistukseensa. Toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää erityisrekisteröintejä apteekeille, eläinlääkkeiden jakelupisteille, tietyntyyppisille viranomaisille tai asevoimille. Tällaisten erityisrekisteröintien katsotaan pätevän vain liitteessä I luokkaan 2 luokiteltujen aineiden käyttöön, joka tapahtuu asianomaisten toimijoiden tai käyttäjien hoitaessa virallisia tehtäviään.

6 a.   Toimija, jolla on rekisteröinti, saa toimittaa liitteen I alaluokkaan 2A luokiteltuja aineita ainoastaan muille toimijoille tai käyttäjille, joilla myös on rekisteröinti ja jotka ovat allekirjoittaneet 4 artiklan 1 kohdassa säädetyn asiakkaan selvityksen.

6 b.   Harkitessaan, onko rekisteröinnin myöntäminen aiheellista, toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon erityisesti hakijan pätevyys ja rehellisyys. Niiden on evättävä rekisteröinti, jos on perusteltua aihetta epäillä hakijan tai luokiteltujen aineiden kaupasta vastaavan henkilön soveltuvuutta tai luotettavuutta. Ne voivat keskeyttää rekisteröinnin voimassaolon tai kumota sen, jos on perusteltua aihetta olettaa, että haltija ei enää ole kelvollinen pitämään rekisteröintiä hallussaan, tai jos edellytykset, joiden perusteella rekisteröinti myönnettiin, eivät enää täyty.

6 c.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat periä toimijoilta ja käyttäjiltä maksun lupa- tai rekisteröintihakemuksesta.

Kun maksu peritään, toimivaltaisten viranomaisten on harkittava maksun määrän mukauttamista yrityksen koon mukaan. Maksu on perittävä syrjimättömästi, eikä se saa ylittää hakemuksen käsittelykustannuksia.

7.   Toimivaltaisten viranomaisten on merkittävä toimijat ja käyttäjät, joille on myönnetty lupa tai rekisteröinti, 13 a artiklassa tarkoitettuun eurooppalaiseen tietokantaan.

8.   Siirretään komissiolle valta antaa 15 a artiklan mukaisesti vaatimuksia ja ehtoja koskevia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat

a)

luvan myöntämistä, mukaan lukien toimitettavien henkilötietojen ryhmät, jos tämä on tarpeen;

b)

rekisteröinnin myöntämistä, mukaan lukien toimitettavien henkilötietojen ryhmät, jos tämä on tarpeen;

c)

toimijoiden tai käyttäjien merkitsemistä tämän artiklan 7 kohdassa tarkoitetuin tavoin 13 a artiklassa tarkoitettuun eurooppalaiseen tietokantaan.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (*4) 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut erityiset tietoryhmät eivät saa sisältyä tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin henkilötietojen ryhmiin.

(*4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).”"

4)

4 artiklassa:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Unioniin sijoittautuneen toimijan, joka toimittaa asiakkaalle liitteen I luokkaan 1 tai 2 luokiteltua ainetta, on hankittava kyseiseltä asiakkaalta selvitys, josta käy ilmi tarkoitus tai tarkoitukset, joihin tätä luokiteltua ainetta on määrä käyttää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 4 kohdan sekä 6 ja 14 artiklan soveltamista. Toimijan on hankittava kustakin luokitellusta aineesta erillinen selvitys. Selvityksen on oltava liitteessä III olevassa 1 kohdassa esitetyn mallin mukainen. Oikeushenkilöiden on annettava selvitys yrityksensä omalla kirjelomakkeella.”;

b)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Toimijan, joka toimittaa liitteen I luokkaan 1 luokiteltuja aineita, on merkittävä selvityksen jäljennökseen päivämäärä ja leimattava se osoitukseksi siitä, että se vastaa alkuperäistä. Tämän asiakirjan on oltava koko ajan luokkaan 1 luokitellun aineen mukana sitä unionissa siirrettäessä, ja se on esitettävä pyynnöstä kuljetuksen aikana ajoneuvon sisällön tarkastamisesta vastaaville viranomaisille.

4.   Siirretään komissiolle valta antaa 15 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä vaatimuksista ja ehdoista, jotka koskevat asiakkaiden selvitysten hankkimista ja käyttöä.”

5)

Lisätään 5 artiklaan kohta seuraavasti:

”7.   Siirretään komissiolle valta antaa 15 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä vaatimuksista ja ehdoista, jotka koskevat luokiteltuja aineita sisältävien seosten dokumentointia.”

6)

Lisätään 7 artiklaan kohta seuraavasti:

”Siirretään komissiolle valta antaa 15 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä vaatimuksista ja ehdoista, jotka koskevat luokiteltuja aineita sisältävien seosten merkintöjä.”

7)

Korvataan 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

Toimivaltaisille viranomaisille ilmoittaminen

1.   Toimijoiden on ilmoitettava välittömästi toimivaltaiselle viranomaiselle tilanteista, kuten luokiteltujen aineiden markkinoille saattamista koskevista epätavallisista tilauksista tai liiketoimista, joissa luokiteltujen aineiden voidaan epäillä päätyvän huumaus- tai psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen. Tätä varten toimijoiden on toimitettava kaikki saatavilla olevat tiedot, joiden perusteella toimivaltaiset viranomaiset voivat tarkistaa kyseisen tilauksen tai liiketoimen laillisuuden.

2.   Toimijoiden on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille yhteenvetona merkitykselliset tiedot liiketoimistaan, jotka liittyvät luokiteltuihin aineisiin.

3.   Siirretään komissiolle valta antaa 15 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä vaatimuksista ja ehdoista, joiden mukaisesti toimijoiden on toimitettava tietoja tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti, mukaan lukien tarvittaessa tässä tarkoituksessa käsiteltävien henkilötietojen ryhmät sekä näiden henkilötietojen käsittelyä koskevat suojatoimet.

4.   Toimijat eivät saa paljastaa tämän asetuksen mukaisesti kerättyjä henkilötietoja muille kuin toimivaltaisille viranomaisille.”

8)

Korvataan 9 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Komissio laatii yhteistyötä koskevat suuntaviivat ja pitää ne ajan tasalla helpottaakseen toimivaltaisten viranomaisten, toimijoiden ja kemian teollisuuden välistä yhteistyötä, erityisesti muiden kuin luokiteltujen aineiden osalta.”

9)

10 artiklassa:

a)

korvataan 1 kohdan b ja c alakohta seuraavasti:

”b)

päästä toimijoiden ja käyttäjien liiketiloihin hankkiakseen todisteita sääntöjenvastaisuuksista;

c)

tarvittaessa pysäyttää ja takavarikoida eriä, jotka eivät ole tämän asetuksen mukaisia.”;

b)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Kukin jäsenvaltio voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, jotta sen toimivaltaiset viranomaiset voivat valvoa ja seurata muihin kuin luokiteltuihin aineisiin liittyviä epäilyttäviä liiketoimia, ja erityisesti

a)

saada tietoja kaikista muiden kuin luokiteltujen aineiden tilauksista tai muita kuin luokiteltuja aineita koskevista toimista;

b)

päästä liiketiloihin hankkiakseen todisteita muihin kuin luokiteltuihin aineisiin liittyvistä epäilyttävistä liiketoimista;

c)

tarvittaessa pysäyttää ja takavarikoida eriä, jotta voidaan estää tiettyjen muiden kuin luokiteltujen aineiden käyttö huumausaineiden tai psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on kunnioitettava liikesalaisuutta.”

10)

Korvataan 13–16 artikla seuraavasti:

”13 artikla

Jäsenvaltioiden ilmoitukset

1.   Jotta luokiteltujen aineiden ja muiden kuin luokiteltujen aineiden kaupan valvontaa koskevia järjestelyjä voidaan tarvittaessa mukauttaa, on kunkin jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ilmoitettava komissiolle sähköisessä muodossa 13 a artiklassa tarkoitetun eurooppalaisen tietokannan välityksellä oikea-aikaisesti kaikki asiaa koskevat, tässä asetuksessa säädettyjen valvontatoimenpiteiden täytäntöönpanoa koskevat tiedot, erityisesti siltä osin kuin on kysymys huumaus- tai psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen käytettävistä aineista, sekä laittomaan huumausaineiden valmistukseen kulkeutumisen tavoista ja valmistuksen menetelmistä sekä näiden aineiden laillisesta kaupasta.

2.   Siirretään komissiolle valta antaa 15 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä ehdoista ja vaatimuksista, jotka koskevat tämän artiklan 1 kohdan nojalla toimitettavia tietoja.

3.   Komissio toimittaa jäsenvaltioita kuultuaan tämän artiklan 1 kohdan nojalla tehdyistä ilmoituksista yhteenvedon YK:n yleissopimuksen 12 artiklan 12 kohdan mukaisesti kansainväliselle huumausaineiden valvontalautakunnalle.

13 a artikla

Huumausaineiden lähtöaineita koskeva eurooppalainen tietokanta

1.   Komissio perustaa huumausaineiden lähtöaineita koskevan eurooppalaisen tietokannan, jossa on seuraavat tehtävät:

a)

helpottaa 13 artiklan 1 kohdan mukaisten tietojen antamista, mahdollisuuksien mukaan yhdistetyssä muodossa ja anonyymisti, näiden tietojen syntetisointia ja analysointia unionin tasolla sekä raportointia kansainväliselle huumausaineiden valvontalautakunnalle 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

b)

luoda eurooppalainen rekisteri toimijoista ja käyttäjistä, joille on myönnetty lupa tai rekisteröinti;

c)

antaa toimijoille mahdollisuus toimittaa toimivaltaisille viranomaisille tiedot liiketoimistaan 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti sähköisessä muodossa, siten kuin 14 artiklan mukaisesti annetuissa täytäntöönpanotoimenpiteissä tarkemmin säädetään.

Henkilötietoja saa sisällyttää eurooppalaiseen tietokantaan vasta 3 artiklan 8 kohdassa ja 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten antamisen jälkeen.

2.   Komissio ja toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen eurooppalaiseen tietokantaan sisältyvien henkilötietojen suojauksen, luottamuksellisuuden ja oikeellisuuden ja varmistaakseen, että rekisteröityjen oikeudet suojataan direktiivin 95/46/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (*5) mukaisesti.

3.   Tämän asetuksen mukaisesti saatuja tietoja, myös henkilötietoja, on käytettävä henkilötietojen suojaamiseen sovellettavan oikeuden mukaisesti, eikä niitä saa säilyttää pidempään kuin on tarpeen tämän asetuksen soveltamiseksi. Direktiivin 95/46/EY 8 artiklan 1 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen erityisten tietoryhmien käsittely on kiellettyä.

4.   Komissio julkistaa asetuksen (EY) N:o 45/2001 10 ja 11 artiklan mukaisesti eurooppalaista tietokantaa koskevaa tietoa selkeällä, kattavalla ja ymmärrettävällä tavalla.

13 b artikla

Tietosuoja

1.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on käsiteltävä henkilötietoja direktiivin 95/46/EY täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti ja mainitun direktiivin 28 artiklassa tarkoitetun jäsenvaltion valvontaviranomaisen valvonnassa.

2.   Tämän asetuksen mukaisesti saatuja tai käsiteltyjä henkilötietoja saa käyttää ainoastaan siihen, että estetään luokiteltujen aineiden kulkeutumista huumausaineiden laittomaan valmistukseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 95/46/EY 13 artiklan soveltamista.

3.   Komission suorittama henkilötietojen käsittely, myös eurooppalaista tietokantaa varten, on suoritettava asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti ja Euroopan tietosuojavaltuutetun valvonnassa.

4.   Jäsenvaltiot ja komissio eivät saa käsitellä henkilötietoja 13 a artiklassa esitettyjen tarkoitusten kanssa yhteensopimattomalla tavalla.

14 artikla

Täytäntöönpanosäädökset

1.   Komissio voi hyväksyä seuraavat täytäntöönpanosäädökset:

a)

sitä koskevat säännöt, miten 4 artiklassa tarkoitetut asiakkaan selvitykset toimitetaan tarvittaessa sähköisessä muodossa;

b)

sitä koskevat säännöt, miten 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot toimitetaan, tarvittaessa myös sähköisessä muodossa, eurooppalaiseen tietokantaan;

c)

3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua lupien myöntämistä, 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua rekisteröinnin myöntämistä sekä 3 artiklan 7 kohdassa tarkoitettua toimijoiden ja käyttäjien merkitsemistä eurooppalaiseen tietokantaan koskevat menettelysäännöt.

2.   Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 14 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

14 a artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa neuvoston asetuksen (EY) N:o 111/2005 (*6) 30 artiklalla perustettu huumausaineiden lähtöaineita käsittelevä komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 (*7) tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

15 artikla

Liitteiden mukauttaminen

Siirretään komissiolle valta antaa 15 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteiden I, II ja III mukauttamiseksi uusiin suuntauksiin, joita esiintyy huumausaineiden lähtöaineiden laittomassa kulkeutumisessa huumausaineiden laittomaan valmistukseen, ja muutoksiin, joita tehdään YK:n yleissopimuksen liitteessä oleviin taulukkoihin.

15 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 30 päivästä joulukuuta 2013 viiden vuoden ajaksi 3 artiklan 8 kohdassa, 4 artiklan 4 kohdassa, 5 artiklan 7 kohdassa, 7 artiklan toisessa kohdassa, 8 artiklan 3 kohdassa, 13 artiklan 2 kohdassa ja 15 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolmea kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruttaa 3 artiklan 8 kohdassa, 4 artiklan 4 kohdassa, 5 artiklan 7 kohdassa, 7 artiklan toisessa kohdassa, 8 artiklan 3 kohdassa, 13 artiklan 2 kohdassa ja 15 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä 3 artiklan 8 kohdan, 4 artiklan 4 kohdan, 5 artiklan 7 kohdan, 7 artiklan toisen kohdan, 8 artiklan 3 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

16 artikla

Tiedot jäsenvaltioiden toteuttamista toimenpiteistä

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän asetuksen mukaisesti toteuttamistaan toimenpiteistä ja erityisesti niistä, jotka on hyväksytty 10 ja 12 artiklan nojalla. Niiden on myös ilmoitettava kaikista niitä koskevista muutoksista.

2.   Komissio toimittaa nämä tiedot muille jäsenvaltioille.

3.   Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja toiminnasta ja erityisesti mahdollisesta tarpeesta toteuttaa lisätoimia muihin kuin luokiteltuihin aineisiin liittyvien epäilyttävien liiketoimien seuraamiseksi ja valvomiseksi.

(*5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1)."

(*6)  Neuvoston asetus (EY) N:o 111/2005, annettu 22 päivänä joulukuuta 2004, yhteisön ja kolmansien maiden välisen huumausaineiden lähtöaineiden kaupan valvontaa koskevista säännöistä (EUVL L 22, 26.1.2005, s. 1)."

(*7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).”"

11)

Liitteessä I:

a)

korvataan otsikko seuraavasti:

”Luokiteltujen aineiden luettelo”;

b)

korvataan luokassa 1 norefedriinin CN-koodi seuraavasti:

”2939 44 00”;

c)

lisätään aineiden luetteloon luokkaan 1 aine seuraavasti:

”Alfa-fenyyliasetoasetonitriili, CN-koodi 2926 90 95, CAS N:o 4468-48-8”;

d)

korvataan luokan 2 teksti tämän asetuksen liitteessä olevalla tekstillä.

12)

Poistetaan liitteessä III oleva ilmaisu ”Valtuutus-/”.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 20 päivänä marraskuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

V. LEŠKEVIČIUS


(1)  EUVL C 76, 14.3.2013, s. 54.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 23. lokakuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, annettu 15. marraskuuta 2013.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 273/2004, annettu 11 päivänä helmikuuta 2004, huumausaineiden lähtöaineista (EUVL L 47, 18.2.2004, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(6)  Neuvoston päätös 1999/468/EY, tehty 28 päivänä kesäkuuta 1999, menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä (EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(8)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


LIITE

LUOKKA 2

ALALUOKKA 2A

Aine

CN-nimike

(jos eri)

CN-koodi (1)

CAS-numero (2)

Etikkahappoanhydridi

 

2915 24 00

108-24-7

Tässä luokassa lueteltujen aineiden suolat, mikäli kyseisenlaisia suoloja voi olla olemassa.


ALALUOKKA 2B

Aine

CN-nimike

(jos eri)

CN-koodi (1)

CAS-numero (2)

Fenyylietikkahappo

 

2916 34 00

103-82-2

Antraniilihappo

 

2922 43 00

118-92-3

Piperidiini

 

2933 32 00

110-89-4

Kaliumpermanganaatti

 

2841 61 00

7722-64-7

Tässä luokassa lueteltujen aineiden suolat, mikäli kyseisenlaisia suoloja voi olla olemassa.


(1)  EYVL L 290, 28.10.2002, s. 1.

(2)  CAS-numero, ”Chemical Abstracts Service Registry Number”, on kullekin aineelle ja sen rakenteelle ominainen yksilöllinen numerotunniste. Kullakin isomeerillä ja kunkin isomeerin kullakin suolalla on oma CAS-numeronsa. On huomattava, että edellä lueteltujen aineiden suolojen CAS-numerot eivät ole samat kuin yllä mainitut.”


10.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 330/30


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1259/2013,

annettu 20 päivänä marraskuuta 2013,

yhteisön ja kolmansien maiden välisen huumausaineiden lähtöaineiden kaupan valvontaa koskevista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 111/2005 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Komissio hyväksyi 7 päivänä tammikuuta 2010 neuvoston asetuksen (EY) N:o 111/2005 (2) 32 artiklan nojalla kertomuksen huumausaineiden lähtöaineiden seurantaa ja valvontaa koskevan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanosta ja toiminnasta.

(2)

Lääkkeiden kauppaa ei valvota voimassa olevassa huumausaineiden lähtöaineita koskevassa unionin valvontajärjestelmässä, sillä lääkkeet eivät tähän mennessä ole sisältyneet luokiteltujen aineiden määritelmään.

(3)

Komission kertomuksessa huomautettiin, että efedriiniä ja pseudoefedriiniä sisältäviä lääkkeitä kulkeutuu laittomaan huumausaineiden valmistukseen unionin ulkopuolella, jolloin ne korvaavat kansainvälisessä valvonnassa olevan efedriinin ja pseudoefedriinin. Komissio suositteli sen vuoksi efedriiniä ja pseudoefedriiniä sisältävien lääkkeiden kansainvälisen kaupan valvonnan tiukentamista, kun kyseisiä aineita viedään unionista tai kun ne kulkevat unionin tullialueen kautta, jotta estetään niiden kulkeutuminen laittomaan huumausaineiden tai psykotrooppisten aineiden valmistukseen.

(4)

Huumausaineiden lähtöaineita koskevan EU:n lainsäädännön toimivuudesta ja täytäntöönpanosta 25 päivänä toukokuuta 2010 annetuissa päätelmissään neuvosto kehotti komissiota ehdottamaan muutoksia lainsäädäntöön sen jälkeen, kun se on arvioinut huolellisesti niiden mahdollisen vaikutuksen jäsenvaltioiden viranomaisiin ja talouden toimijoihin.

(5)

Tässä asetuksessa selkiinnytetään luokiteltujen aineiden määritelmää: tältä osin termi ”lääkevalmiste”, joka on peräisin Wienissä 19 päivänä joulukuuta 1988 tehdystä Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksesta huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan, jäljempänä ’YK:n yleissopimus’, poistetaan, koska unionin säädösten asiaan liittyvä terminologia eli ”lääke” jo kattaa kyseisen termin. Lisäksi termi ”muut valmisteet” poistetaan, koska se on päällekkäinen kyseisessä määritelmässä jo käytetyn termin ”seokset” kanssa.

(6)

Toimijan rekisteröinnin voimassaolon keskeyttämisestä tai sen kumoamisesta olisi otettava käyttöön säännöt, jotka vastaavat luvan voimassaolon keskeyttämistä tai peruuttamista koskevia sääntöjä.

(7)

Lääkkeitä ja eläinlääkkeitä, jäljempänä ’lääkkeet’, jotka sisältävät efedriiniä ja pseudoefedriiniä, olisi valvottava ilman, että niiden laillista kauppaa estetään. Tätä varten olisi lisättävä asetuksen (EY) N:o 111/2005 liitteeseen uusi luokka (luokka 4), jossa luetellaan tiettyjä luokiteltuja aineita sisältävät lääkkeet.

(8)

Ennen asetuksen (EY) N:o 111/2005 liitteen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, luokassa 4 lueteltujen lääkkeiden vientiä olisi annettava vientilupa ja unionin toimivaltaisten viranomaisten olisi lähetettävä määrämaan toimivaltaisille viranomaisille vientiä koskeva ennakkoilmoitus.

(9)

Jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava valtuudet pysäyttää tai takavarikoida kyseiset lääkkeet, jos on perusteltua epäillä aineiden olevan tarkoitettu huumausaineiden tai psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen, kun niitä viedään unionista, tuodaan unioniin tai kuljetetaan unionin kautta.

(10)

Jotta jäsenvaltiot voisivat reagoida nopeammin uusiin suuntauksiin huumausaineiden lähtöaineiden kulkeutumisessa laittomaan huumausaineiden valmistukseen, olisi selvennettävä niiden toimintamahdollisuudet, kun on kyse epäilyttävistä liiketoimista, joihin liittyy muita kuin luokiteltuja aineita. Sitä varten jäsenvaltioiden olisi voitava antaa toimivaltaisille viranomaisilleen valtuudet saada tietoja kaikista tilauksista tai toimista, joihin liittyy muita kuin luokiteltuja aineita, tai päästä toimijoiden liiketiloihin hankkiakseen todisteita epäilyttävistä liiketoimista, joihin liittyy tällaisia aineita. Lisäksi toimivaltaisten viranomaisten olisi kiellettävä muiden kuin luokiteltujen aineiden tuonti unionin tullialueelle tai niiden vienti sieltä, jos voidaan osoittaa, että kyseisiä aineita on tarkoitus käyttää huumausaineiden tai psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen. Tällaiset muut kuin luokitellut aineet olisi katsottava ehdotetuiksi sisällytettäväksi vapaaehtoista valvontaa koskevaan luetteloon muista kuin luokitelluista aineista.

(11)

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi jaettava keskenään ja komission kanssa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 273/2004 (3) perustetun, huumausaineiden lähtöaineita koskevan eurooppalaisen tietokannan, jäljempänä ’eurooppalainen tietokanta’, avulla tietoja takavarikoista ja kuljetusten pysäyttämisestä, jotta voidaan parantaa yleistä tiedon tasoa huumausaineiden lähtöaineiden kaupasta, lääkkeet mukaan lukien. Eurooppalaista tietokantaa olisi käytettävä siten, että yksinkertaistetaan jäsenvaltioiden raportointia huumausaineiden lähtöaineiden takavarikoista ja pysäytetyistä toimituksista. Sen olisi myös toimittava sellaisten toimijoiden eurooppalaisena rekisterinä, joilla on lupa tai jotka ovat rekisteröityneet, millä helpotetaan heidän luokiteltuihin aineisiin liittyvien liiketoimiensa laillisuuden todentamista, ja annettava toimijoille mahdollisuus toimittaa toimivaltaisille viranomaisille tiedot luokiteltuihin aineisiin liittyvistä tuonti-, vienti- tai välitystoimistaan. Eurooppalaista tietokantaa olisi päivitettävä säännöllisesti, ja komission ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi käytettävä saatuja tietoja ainoastaan estämään huumausaineiden lähtöaineiden kulkeutuminen laittomille markkinoille.

(12)

Asetuksessa (EY) N:o 111/2005 säädetään tietojen käsittelystä. Tällainen tietojen käsittely voi koskea myös henkilötietoja, ja se olisi suoritettava unionin lainsäädännön mukaisesti.

(13)

Asetuksen (EY) N:o 111/2005, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, soveltamiseksi toteutetussa henkilötietojen käsittelyssä kunnioitetaan yksityiselämän ja perhe-elämän kunnioittamista koskevaa perusoikeutta, joka taataan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 8 artiklassa, sekä oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen sekä oikeutta henkilötietojen suojaan, jotka taataan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa.

(14)

Jäsenvaltioiden ja komission olisi käsiteltävä henkilötietoja ainoastaan sellaisella tavalla, joka on asetuksen (EY) N:o 111/2005, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, ja sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten tarkoitusten mukainen. Tällaisia tietoja olisi käsiteltävä yksilöiden suojelua henkilötietojen käsittelyssä koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (4) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (5) mukaisesti.

(15)

Asetuksella (EY) N:o 111/2005 siirretään komissiolle valta panna täytäntöön joitakin sen säännöksiä, ja tätä valtaa on määrä käyttää noudattaen menettelyjä, joista säädetään neuvoston päätöksessä 1999/468/EY (6).

(16)

Lissabonin sopimuksen voimaantulon seurauksena tämä valta olisi mukautettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 290 ja 291 artiklan mukaiseksi.

(17)

Asetuksen (EY) N:o 111/2005, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, tavoitteiden saavuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, jotta voidaan säätää luvan myöntämisen ja rekisteröinnin ehdoista ja määrittää tapaukset, joissa lupaa tai rekisteröintiä ei tarvita; vahvistaa arviointiperusteet sen määrittämiseksi, miten liiketoimen lailliset tarkoitusperät voidaan osoittaa; määrittää, mitä tietoja toimivaltaiset viranomaiset ja komissio tarvitsevat toimijoiden vienti-, tuonti- ja välitystoimien valvomiseksi; määrittää luettelo määrämaista, joihin on toimitettava vientiä koskeva ennakkoilmoitus, jos maahan aiotaan viedä asetuksen (EY) N:o 111/2005 liitteessä mainittuja luokkiin 2 ja 3 kuuluvia luokiteltuja aineita, ja määrittää yksinkertaistetut vientiä koskevan ennakkoilmoituksen menettelyt ja vahvistaa niille yhteiset arviointiperusteet, joita toimivaltaisten viranomaisten on sovellettava; määrittää yksinkertaistetut vientiluvan myöntämismenettelyt ja vahvistaa niille yhteiset arviointiperusteet, joita toimivaltaisten viranomaisten on sovellettava, sekä mukauttaa asetuksen (EY) N:o 111/2005 liitettä, jotta voidaan reagoida uusiin suuntauksiin huumausaineiden lähtöaineiden kulkeutumisessa laittomaan huumausaineiden valmistukseen ja noudattaa YK:n yleissopimuksen liitteessä oleviin taulukoihin mahdollisesti tehtäviä muutoksia. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(18)

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset asetuksen (EY) N:o 111/2005, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta se erityisesti vahvistaa luvan vakiomallin, menettelysäännöt, jotka koskevat toimivaltaisten viranomaisten vaatimien tietojen toimittamista toimijoiden vienti-, tuonti- ja välitystoiminnan valvomiseksi, ja toimenpiteet, joilla varmistetaan unionin ja kolmansien maiden välisen huumausaineiden lähtöaineiden kaupan tehokas valvonta, erityisesti vientilupa- ja tuontilupalomakkeiden suunnittelun ja käytön osalta, huumausaineiden lähtöaineiden kulkeutumisen estämiseksi laittomaan huumeiden valmistukseen. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (7) mukaisesti.

(19)

Näillä asetuksen (EY) N:o 111/2005, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, nojalla annetuilla delegoiduilla säädöksillä ja täytäntöönpanosäädöksillä olisi varmistettava toimijoiden järjestelmällinen ja yhdenmukainen valvonta ja seuranta.

(20)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 18 päivänä tammikuuta 2013 (8).

(21)

Sen vuoksi asetus (EY) N:o 111/2005 olisi muutettava tämän mukaisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 111/2005 seuraavasti:

1)

Korvataan asetuksen nimessä ja 1 artiklassa, 2 artiklan d ja e alakohdassa, 10 artiklan 1 kohdassa, 17 artiklan ensimmäisessä kohdassa sekä 20 artiklan ensimmäisessä kohdassa ja 25 artiklassa sana ”yhteisö” sanalla ”unioni”. Korvataan 2 artiklan e alakohdassa, 13 artiklan 1 kohdan d alakohdassa, 14 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ja 2 kohdassa, 18 artiklassa ja 22 artiklan ensimmäisessä kohdassa ilmaus ”yhteisön tullialue” ilmauksella ”unionin tullialue”. Korvataan 12 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ilmaus ”yhteisön tullialueelta” ilmauksella ”unionin tullialueelta”.

2)

2 artiklassa:

a)

korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)

”luokitellulla aineella” kaikkia liitteessä lueteltuja aineita, joita voidaan käyttää huumausaineiden tai psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen, myös näitä aineita sisältäviä seoksia ja luonnontuotteita, muttei kuitenkaan luokiteltuja aineita sisältäviä seoksia ja luonnontuotteita, joiden koostumus on sellainen, ettei luokiteltuja aineita ole helppo käyttää tai uuttaa yksinkertaisilla tai taloudellisesti kannattavilla tavoilla, lääkkeitä, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY (*1) 1 artiklan 2 alakohdassa, ja eläinlääkkeitä, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/82/EY (*2) 1 artiklan 2 alakohdassa, lukuun ottamatta liitteessä lueteltuja lääkkeitä ja eläinlääkkeitä;

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67)."

(*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/82/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 1).”;"

b)

korvataan c alakohta seuraavasti:

”c)

”tuonnilla” luokiteltujen aineiden, jotka ovat muita kuin unionitavaroita, tuontia unionin tullialueelle mukaan lukien väliaikainen varastointi, tuonti vapaa-alueelle tai vapaavarastoon, asettaminen suspensiomenettelyyn ja luovutus vapaaseen liikkeeseen neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (*3) mukaisesti;

(*3)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92, annettu 12 päivänä lokakuuta 1992, yhteisön tullikoodeksista (EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1).”;"

c)

korvataan j alakohta seuraavasti:

”j)

”luonnontuotteilla” organismia tai sen osia missä tahansa muodossa tai luonnossa esiintyviä aineita sellaisina kuin ne määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (*4) 3 artiklan 39 alakohdassa.

(*4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).”"

3)

Korvataan 3 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Toimijoiden on dokumentoitava kaikki luokiteltujen aineiden, lukuun ottamatta liitteessä esitetyssä luokassa 4 lueteltuja aineita, tuonti ja vienti sekä niitä koskeva välitystoiminta tulliasiakirjoilla ja kaupallisilla asiakirjoilla, joita ovat muun muassa yleisilmoitukset, tulli-ilmoitukset, kauppalaskut, rahtiluettelot sekä kuljetus- ja muut huolinta-asiakirjat.”

4)

Korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

Toimijoiden on varmistettava, että kaikkiin luokiteltuja aineita, lukuun ottamatta liitteessä esitetyssä luokassa 4 lueteltuja aineita, sisältäviin pakkauksiin liitetään merkintä, jossa ilmoitetaan luokiteltujen aineiden nimet liitteessä esitetyllä tavalla tai seoksen tai luonnontuotteen yhteydessä sen nimi ja seoksen tai luonnontuotteen sisältämien luokiteltujen aineiden, lukuun ottamatta liitteessä esitetyssä luokassa 4 lueteltuja aineita, nimet liitteessä esitetyllä tavalla. Toimijat voivat lisäksi kiinnittää pakkauksiin omat merkintänsä.”

5)

6 artiklassa:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jollei toisin säädetä, liitteessä esitetyssä luokassa 1 lueteltujen luokiteltujen aineiden tuontia tai vientiä tai niitä koskevaa välitystoimintaa harjoittavilla unioniin sijoittautuneilla toimijoilla, jotka eivät toimi yksinomaan tulliasioitsijoina tai ammattimaisina liikenteenharjoittajina, on oltava lupa kyseisen toiminnan harjoittamiseen. Luvan myöntää sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, johon toimija on sijoittautunut.

Tutkiessaan, onko luvan myöntäminen aiheellista, toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon hakijan pätevyys ja rehellisyys, erityisesti se, että ei ole vakavia tai toistuvia huumausaineiden lähtöaineiden alaa koskevan lainsäädännön rikkomisia eikä merkintöjä vakavista rikoksista.

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 30 b artiklan mukaisesti, jotta se voi vahvistaa edellytykset lupien myöntämiselle ja sellaisten tapausten määrittämiselle, joissa lupaa ei tarvita.”;

b)

lisätään kohta seuraavasti:

”3.   Komissio vahvistaa luvan vakiomallin täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

6)

Korvataan 7 artikla seuraavasti:

”7 artikla

1.   Jollei toisin säädetä, liitteessä esitetyssä luokassa 2 lueteltujen luokiteltujen aineiden tuontia tai vientiä tai niitä koskevaa välitystoimintaa tai luokassa 3 lueteltujen luokiteltujen aineiden vientiä taikka niitä koskevaa välitystoimintaa harjoittavilla unioniin sijoittautuneilla toimijoilla, jotka eivät toimi yksinomaan tulliasioitsijoina tai ammattimaisina liikenteenharjoittajina, on oltava rekisteröinti. Rekisteröinnin myöntää sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, johon toimija on sijoittautunut.

Tutkiessaan, onko rekisteröinnin myöntäminen aiheellista, toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon hakijan pätevyys ja rehellisyys, erityisesti se, että ei ole vakavia tai toistuvia huumausaineiden lähtöaineiden alaa koskevan lainsäädännön rikkomisia eikä merkintöjä vakavista rikoksista.

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 30 b artiklan mukaisesti, jotta se voi vahvistaa edellytykset rekisteröintien myöntämiselle ja sellaisten tapausten määrittämiselle, joissa rekisteröintiä ei tarvita.

2.   Toimivaltainen viranomainen voi keskeyttää rekisteröinnin voimassaolon tai peruuttaa sen, jos rekisteröinnin myöntämisen edellytykset eivät enää täyty tai jos on perusteltua epäillä, että on olemassa luokiteltujen aineiden kulkeutumisvaara.”

7)

Korvataan 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

1.   Kun luokiteltuja aineita tuodaan unionin tullialueelle niiden purkamista tai uudelleenlastausta, väliaikaista varastointia, varastointia valvontatyypin I mukaiselle vapaa-alueelle tai vapaavarastoon tai unionin ulkoiseen passitusmenettelyyn asettamista varten, toimijan on osoitettava laillinen tarkoitus toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä.

2.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 30 b artiklan mukaisesti, jotta se voi vahvistaa arviointiperusteet liiketoimen laillisen tarkoituksen osoittamiselle sen varmistamiseksi, että toimivaltaiset viranomaiset voivat seurata kaikkia luokiteltujen aineiden liikkeitä unionin tullialueella ja että luokiteltujen aineiden kulkeutumisvaara on mahdollisimman pieni.”

8)

Korvataan 9 artikla seuraavasti:

”9 artikla

1.   Unioniin sijoittautuneiden toimijoiden on ilmoitettava viipymättä toimivaltaisille viranomaisille kaikista seikoista, kuten epätavallisista luokiteltujen aineiden tilauksista ja kyseisiä aineita koskevista liiketoimista, jotka viittaavat siihen, että kyseiset tuontiin, vientiin tai välitystoimintaan tarkoitetut aineet voisivat kulkeutua huumausaineiden tai psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen.

Tätä varten toimijoiden on toimitettava kaikki saatavilla olevat tiedot, kuten

a)

luokitellun aineen nimi;

b)

luokitellun aineen määrä ja paino;

c)

viejän, tuojan, lopullisen vastaanottajan ja tarvittaessa välitystoimintaa harjoittavan henkilön nimet ja osoitteet.

Nämä tiedot kerätään ainoastaan sen estämiseksi, että luokiteltuja aineita ei kulkeudu huumausaineiden laittomaan valmistukseen.

2.   Toimijoiden on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille yhteenvetona tiedot vienti-, tuonti- ja välitystoiminnastaan.

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 30 b artiklan mukaisesti niiden tietojen sisällön vahvistamiseksi, joita toimivaltaiset viranomaiset tarvitsevat voidakseen seurata kyseistä toimintaa.

Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä menettelysäännöt tällaisten tietojen toimittamiselle, tarvittaessa myös sähköisessä muodossa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 273/2004 (*5) perustettuun huumausaineiden lähtöaineita koskevaan eurooppalaiseen tietokantaan, jäljempänä ’eurooppalainen tietokanta’. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

(*5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 273/2004, annettu 11 päivänä helmikuuta 2004, huumausaineiden lähtöaineista (EUVL L 47, 18.2.2004, s. 1).”"

9)

Lisätään 10 artiklaan kohdat seuraavasti:

”4.   Jotta voidaan reagoida nopeasti uusiin suuntauksiin, joita esiintyy kulkeutumisessa laittomaan valmistukseen, jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja komissio voivat ehdottaa muun kuin luokitellun aineen lisäämistä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun luetteloon sen kaupan valvomiseksi väliaikaisesti. Luetteloon sisällyttämistä tai siitä poistamista koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt ja perusteet määritellään 1 kohdassa tarkoitetuissa suuntaviivoissa.

5.   Jos teollisuuden harjoittama vapaaehtoinen valvonta katsotaan riittämättömäksi estämään muiden kuin luokiteltujen aineiden käyttö huumausaineiden tai psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen, komissio voi lisätä muun kuin luokitellun aineen liitteeseen delegoiduilla säädöksillä 30 b artiklan mukaisesti.”

10)

11 artiklassa:

a)

korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”1.   Unionin toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava YK:n yleissopimuksen 12 artiklan 10 kohdan mukaisesti määrämaan toimivaltaisille viranomaisille vientiä koskeva ennakkoilmoitus kaikesta liitteessä esitetyissä luokissa 1 ja 4 lueteltujen luokiteltujen aineiden viennistä sekä tiettyihin määrämaihin suuntautuvasta, liitteessä esitetyissä luokissa 2 ja 3 lueteltujen luokiteltujen aineiden viennistä. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen 30 b artiklan mukaisesti, jotta se voi laatia luettelot määrämaista, joihin liitteessä esitetyissä luokissa 2 ja 3 lueteltujen luokiteltujen aineiden vienti suuntautuu, jotta luokiteltujen aineiden kulkeutumisvaara olisi mahdollisimman pieni.”;

b)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää yksinkertaistettuja menettelyjä vientiä koskevien ennakkoilmoitusten tekemisessä, jos ne ovat vakuuttuneita siitä, ettei se aiheuta luokiteltujen aineiden kulkeutumisvaaraa. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 30 b artiklan mukaisesti, jotta se voi määritellä tällaiset menettelyt ja vahvistaa yhteiset arviointiperusteet toimivaltaisten viranomaisten käyttöön.”

11)

Korvataan 12 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Liitteessä esitetyssä luokassa 3 lueteltujen luokiteltujen aineiden vientiin tarvitaan vientilupa kuitenkin vain, jos siitä on tehtävä vientiä koskeva ennakkoilmoitus.”

12)

Lisätään 13 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Liitteessä esitetyssä luokassa 4 lueteltujen luokiteltujen aineiden vientilupaa koskevassa hakemuksessa on oltava ensimmäisen alakohdan a–e alakohdan mukaiset tiedot.”

13)

Korvataan 19 artikla seuraavasti:

”19 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää yksinkertaistettuja menettelyjä vientilupien myöntämisessä, jos ne ovat vakuuttuneita siitä, ettei se aiheuta luokiteltujen aineiden kulkeutumisvaaraa. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 30 b artiklan mukaisesti, jotta se voi määritellä tällaiset menettelyt ja vahvistaa yhteiset arviointiperusteet toimivaltaisten viranomaisten käyttöön.”

14)

Korvataan 20 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Tuontilupaa ei kuitenkaan tarvita, jos kyseessä on ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen aineiden purkaminen tai uudelleenlastaus, väliaikainen varastointi, varastointi valvontatyypin I mukaiselle vapaa-alueelle tai vapaavarastoon taikka asettaminen unionin ulkoiseen passitusmenettelyyn.”

15)

26 artiklassa:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on kiellettävä luokiteltujen aineiden tuonti unionin tullialueelle tai niiden vieminen sieltä, jos on perusteltua epäillä aineiden olevan tarkoitettu huumausaineiden tai psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11–25 artiklan ja tämän artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista.”;

b)

lisätään kohdat seuraavasti:

”3 a.   Toimivaltaisten viranomaisten on kiellettävä muiden kuin luokiteltujen aineiden lähetysten tuonti unionin tullialueelle tai niiden vienti sieltä, jos on riittävät todisteet siitä, että kyseiset aineet on tarkoitettu huumausaineiden tai psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen.

Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava tästä välittömästi muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle 27 artiklassa tarkoitettua menettelyä käyttäen.

Tällaiset aineet katsotaan ehdotetuiksi sisällytettäväksi 10 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun luetteloon muista kuin luokitelluista aineista.

3 b.   Kukin jäsenvaltio voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, jotta sen toimivaltaiset viranomaiset voivat valvoa ja seurata muihin kuin luokiteltuihin aineisiin liittyviä epäilyttäviä liiketoimia, erityisesti

a)

saadakseen tietoja kaikista muiden kuin luokiteltujen aineiden tilauksista tai niitä koskevista toimista;

b)

päästä liiketiloihin hankkiakseen todisteita muihin kuin luokiteltuihin aineisiin liittyvistä epäilyttävistä liiketoimista.”

16)

Korvataan V luvun otsikko seuraavasti:

”DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄDÖKSET”

17)

Korvataan 28 artikla seuraavasti:

”28 artikla

Edellä 26 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden lisäksi komissiolle siirretään valta vahvistaa tarvittaessa täytäntöönpanosäädöksillä toimenpiteitä, joilla varmistetaan unionin ja kolmansien maiden välisen huumausaineiden lähtöaineiden kaupan tehokas valvonta, erityisesti vientilupa- ja tuontilupalomakkeiden mallin ja käytön osalta, huumausaineiden lähtöaineiden kulkeutumisen estämiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

18)

Kumotaan 29 artikla.

19)

Korvataan 30 artikla seuraavasti:

”30 artikla

1.   Komissiota avustaa huumausaineiden lähtöaineita käsittelevä komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 (*6) tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

(*6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).”"

20)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”30 a artikla

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen 30 b artiklan mukaisesti, jotta asetuksen liite voidaan mukauttaa uusiin suuntauksiin huumausaineiden lähtöaineiden käytössä laittomaan huumausaineiden valmistukseen, erityisesti kun on kyse aineista, jotka voidaan helposti muuntaa luokitelluiksi aineiksi, ja jotta voidaan noudattaa YK:n yleissopimuksen liitteessä oleviin taulukoihin mahdollisesti tehtäviä muutoksia.

30 b artikla

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 30 päivästä joulukuuta 2013 viiden vuoden ajaksi 6 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa, 7 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa, 9 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa, 10 artiklan 5 kohdassa, 11 artiklan 1 ja 3 kohdassa, 19 ja 30 a artiklassa sekä 32 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolmea kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 6 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa, 7 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa, 9 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa, 10 artiklan 5 kohdassa, 11 artiklan 1 ja 3 kohdassa, 19 ja 30 a artiklassa sekä 32 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 6 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan, 7 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan, 10 artiklan 5 kohdan, 11 artiklan 1 ja 3 kohdan, 19 ja 30 a artiklan sekä 32 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”

21)

Korvataan 32 artikla seuraavasti:

”32 artikla

1.   Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle sähköisessä muodossa eurooppalaisen tietokannan välityksellä oikea-aikaisesti kaikki asiaa koskevat, tässä asetuksessa säädettyjen valvontatoimenpiteiden täytäntöönpanoa koskevat tiedot, erityisesti siltä osin kuin on kysymys huumaus- tai psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen käytettävistä aineista, laittomaan huumausaineiden valmistukseen kulkeutumisen tavoista ja laittoman valmistuksen menetelmistä sekä näiden aineiden laillisesta kaupasta.

2.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 30 b artiklan mukaisesti ehdoista ja vaatimuksista, jotka koskevat tämän artiklan 1 kohdan nojalla toimitettavia tietoja.

3.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen pohjalta komissio arvioi jäsenvaltioita kuultuaan tämän asetuksen toimivuutta ja laatii YK:n yleissopimuksen 12 artiklan 12 kohdan mukaisesti vuotuisen kertomuksen kansainväliselle huumausaineiden valvontalautakunnalle.

4.   Komissio toimittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja toiminnasta ja erityisesti mahdollisesta tarpeesta toteuttaa lisätoimia muihin kuin luokiteltuihin aineisiin liittyvien epäilyttävien liiketoimien seuraamiseksi ja valvomiseksi.”

22)

Lisätään artikla seuraavasti:

”32 a artikla

Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja komissio käyttävät eurooppalaista tietokantaa sen käyttöön liittyvin ehdoin seuraavissa tehtävissä:

a)

helpottaa tietojen toimittamista 32 artiklan 1 kohdan mukaisesti sekä kertomuksen toimittamista kansainväliselle huumausaineiden valvontalautakunnalle 32 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

b)

hallinnoida niiden toimijoiden eurooppalaista rekisteriä, joille on myönnetty lupa tai rekisteröinti;

c)

antaa toimijoille mahdollisuus toimittaa toimivaltaisille viranomaisille tiedot vienti-, tuonti- tai välitystoiminnastaan 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti sähköisessä muodossa.”

23)

Korvataan 33 artikla seuraavasti:

”33 artikla

1.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on käsiteltävä henkilötietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (*7) täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti ja kyseisen direktiivin 28 artiklassa tarkoitetun jäsenvaltion valvontaviranomaisen valvonnassa.

2.   Komission suorittama henkilötietojen käsittely, myös eurooppalaista tietokantaa varten, on suoritettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (*8) mukaisesti ja Euroopan tietosuojavaltuutetun valvonnassa.

3.   Direktiivin 95/46/EY 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja erityisiä tietoryhmiä ei saa käsitellä tämän asetuksen soveltamiseksi.

4.   Tämän asetuksen soveltamiseksi kerättyjä henkilötietoja ei saa käsitellä edelleen direktiivin 95/46/EY tai asetuksen (EY) N:o 45/2001 vastaisella tavalla, ja niitä saa säilyttää ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen niitä tarkoituksia varten, joita varten ne on kerätty.

5.   Jäsenvaltiot ja komissio eivät saa käsitellä henkilötietoja 32 a artiklassa esitettyjen tarkoitusten kanssa yhteensopimattomalla tavalla.

Tämän asetuksen mukaisesti saatuja tai käsiteltyjä henkilötietoja saa käyttää ainoastaan siihen, että estetään luokiteltujen aineiden kulkeutumista huumausaineiden laittomaan valmistukseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 95/46/EY 13 artiklan soveltamista.

(*7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31)."

(*8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).”"

24)

Liitteessä:

a)

korvataan otsikko seuraavasti:

”Luokiteltujen aineiden luettelo”;

b)

lisätään ennen ensimmäistä taulukkoa alaotsikko seuraavasti:

”Luokka 1”;

c)

korvataan luokassa 1 norefedriinin CN-koodi seuraavasti:

”2939 44 00”;

d)

lisätään aineiden luetteloon luokkaan 1 aine seuraavasti:

”Alfa-fenyyliasetoasetonitriili, (CN-koodi) 2926 90 95, (CAS N:o) 4468-48-8”;

e)

lisätään luokka seuraavasti:

”Luokka 4

Aine

CN-nimike (jos eri)

CN-koodi

Efedriiniä tai sen suoloja sisältävät lääkkeet ja eläinlääkkeet

Sisältävät efedriiniä tai sen suoloja

3003 40 20

3004 40 20

Pseudoefedriiniä tai sen suoloja sisältävät lääkkeet ja eläinlääkkeet

Sisältävät pseudoefedriiniä (INN) tai sen suoloja

3003 40 30

3004 40 30 ”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 20 päivänä marraskuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

V. LEŠKEVIČIUS


(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 23. lokakuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, annettu 15. marraskuuta 2013.

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 111/2005, annettu 22 päivänä joulukuuta 2004, yhteisön ja kolmansien maiden välisen huumausaineiden lähtöaineiden kaupan valvontaa koskevista säännöistä (EUVL L 22, 26.1.2005, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 273/2004, annettu 11 päivänä helmikuuta 2004, huumausaineiden lähtöaineista (EUVL L 47, 18.2.2004, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(6)  Neuvoston päätös 1999/468/EY, tehty 28 päivänä kesäkuuta 1999, menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä (EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(8)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


10.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 330/39


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1260/2013,

annettu 20 päivänä marraskuuta 2013,

Euroopan demografisista tilastoista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 338 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 4 kohdan mukaan neuvoston jäsenten määräenemmistö määritellään 1 päivästä marraskuuta 2014 alkaen muun muassa jäsenvaltioiden väestömäärän perusteella.

(2)

Talous- ja raha-asioiden neuvosto antaa säännöllisesti talouspoliittiselle komitealle tehtäväksi arvioida julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä ja laatua Eurostatin tuottamien väestöennusteiden perusteella.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 (2) mukaisesti kaikissa jäsenvaltioiden komissiolle toimittamissa tilastoissa, jotka on jaoteltu alueellisten yksiköiden mukaan, on käytettävä NUTS-luokitusta. Sen vuoksi alueelliset yksiköt olisi alueellisten tilastojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi määriteltävä NUTS-luokitusta noudattaen.

(4)

Komissio antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 175 artiklan toisen kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle joka kolmas vuosi kertomuksen siitä, miten taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden toteuttamisessa on edistytty. NUTS 3 -aluetason vuosittaiset alueelliset tiedot ovat tarpeen näiden kertomusten valmistelussa ja demografisen kehityksen sekä mahdollisten demografisten haasteiden säännöllisessä seurannassa unionin eri alueilla, mukaan lukien raja-alueet, suurkaupunkialueet, maaseutualueet sekä vuoristo- ja saarialueet. Koska väestön ikääntymisessä on suuria alueellisia eroja, Eurostatin edellytetään valmistelevan säännöllisiä alueellisia ennusteita täydentämään unionin NUTS-luokituksen 2-tason alueiden demografista kuvaa.

(5)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 159 artiklan mukaisesti komissio laatii vuosittain kertomuksen mainitun sopimuksen 151 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteutumisesta, mukaan lukien unionin väestötilanne.

(6)

Komissio kannatti 20 päivänä lokakuuta 2009 päivätyssä tiedonannossaan ”Solidaarinen terveydenhuolto: terveyserojen vähentäminen EU:ssa” iän, sukupuolen, sosioekonomisen aseman ja maantieteellisen ulottuvuuden mukaan jaoteltujen tietojen lisäkehittelyä ja keräämistä sekä terveyttä koskevien indikaattorien lisäkehittelyä.

(7)

Unionin kestävän kehityksen strategian, joka käynnistettiin Göteborgissa vuonna 2001 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa ja uusittiin kesäkuussa 2006, tavoitteena on nykyisten ja tulevien sukupolvien elämänlaadun jatkuva parantaminen. Komission (Eurostat) joka toinen vuosi julkaistavassa seurantaraportissa annetaan edistymisestä objektiivinen tilastollinen kuva, joka perustuu unionin kestävän kehityksen indikaattoreihin.

(8)

Vuosittaisia demografisia tilastoja käytetään laaja-alaisesti perustana eri toimintalinjojen tutkimuksessa ja määrittelyssä, erityisesti kansallisen ja alueellisen tason sosiaali- ja talousasioita käsiteltäessä. Väestötilastot ovat useilla eri toimintalinjoilla käytettävien indikaattorien tärkeä nimittäjä.

(9)

Pekingin toimintaohjelman (1995) IV luvun strateginen tavoite H.3. toimii viitekehyksenä sukupuolen mukaan eritellyn tiedon tuottamisessa ja levittämisessä suunnittelua ja toimien arviointia varten.

(10)

Demografiset tilastot ovat olennainen osa Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT) puitteissa tehtävää kokonaisväkiluvun arviointia. Tietojen päivitys ja tarkistaminen on tärkeää laadittaessa tilastoja Euroopan tasolla.

(11)

Käytettävien tietojen olisi perustuttava samoihin käsitteisiin ja oltava samalta viiteajankohdalta tai -kaudelta, jotta jäsenvaltioiden toimittamien tietojen laatu ja erityisesti vertailukelpoisuus voidaan taata ja jotta unionin tasolla voidaan tehdä luotettavia katsauksia.

(12)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 223/2009 (3) on luotu viitekehys Euroopan demografisille tilastoille. Siinä edellytetään erityisesti ammatillisen riippumattomuuden, puolueettomuuden, objektiivisuuden, luotettavuuden, tilastosalaisuuden ja kustannustehokkuuden periaatteiden noudattamista.

(13)

Demografisten tietojen olisi oltava yhdenmukaisia niiden tietojen kanssa, jotka kerätään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 862/2007 (4) nojalla ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 763/2008 (5) nojalla. Tätä tarkoitusta varten olisi arvioitava tieteellisesti perusteltuja ja hyvin dokumentoituja tilastollisia estimointimenetelmiä ja niiden käyttöä olisi kannustettava.

(14)

Kansallisten ja Euroopan tilastoviranomaisten sekä soveltuvin osin muiden asiaankuuluvien kansallisten ja alueellisten viranomaisten olisi Euroopan tilastoja kehittäessään, tuottaessaan ja levittäessään otettava huomioon Euroopan tilastoja koskevissa käytännesäännöissä vahvistetut periaatteet, sellaisina kuin Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea on ne 28 päivänä syyskuuta 2011 tarkistanut ja saattanut ajan tasalle.

(15)

Tällä asetuksella taataan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa tarkoitettu oikeus yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen ja henkilötietojen suojaan.

(16)

Tämän asetuksen yhteydessä henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (6) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (7).

(17)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on yhteisen lainsäädännöllisen viitekehyksen luominen Euroopan demografisten tilastojen järjestelmälliselle tuottamiselle jäsenvaltioissa, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(18)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (8) mukaisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella luodaan yhteinen lainsäädännöllinen viitekehys Euroopan väestöä ja väestönmuutostapahtumia koskevien tilastojen kehittämiselle, tuottamiselle ja levittämiselle.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)

’kansallisella’ viitataan jäsenvaltion alueeseen sellaisena kuin se on määriteltynä asetuksessa (EY) N:o 1059/2003, jota sovelletaan viiteajankohtana;

b)

’alueellisella’ tarkoitetaan NUTS 1-, NUTS 2- tai NUTS 3 -tasoa sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä asetuksessa (EY) N:o 1059/2003, jota sovelletaan viiteajankohtana; kun tätä termiä käytetään muiden maiden kuin unionin jäsenvaltioiden yhteydessä, ’alueellisella’ tarkoitetaan kyseisten maiden ja komission (Eurostat) välillä sovittuja tilastollisia alueita 1-, 2- tai 3-tasolla viiteajankohtana;

c)

’vakinaisesti asuvalla väestöllä’ tarkoitetaan kaikkia henkilöitä, joiden vakinainen asuinpaikka on jäsenvaltiossa viiteajankohtana;

d)

’vakinaisella asuinpaikalla’ tarkoitetaan paikkaa, jossa henkilö yleensä viettää päivittäisen lepoaikansa, lukuun ottamatta väliaikaista poissaoloa vapaa-ajan, lomien, ystävä- ja sukulaisvierailujen, työn, terveydenhoidon tai uskonnollisten pyhiinvaellusmatkojen vuoksi. Ainoastaan seuraavia henkilöitä on pidettävä tietyn maantieteellisen alueen vakinaisina asukkaina:

i)

henkilöt, jotka ovat asuneet vakinaisessa asuinpaikassaan yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukauden ajan ennen viiteajankohtaa; tai

ii)

henkilöt, jotka ovat saapuneet vakinaiseen asuinpaikkaansa viiteajankohtaa edeltävien 12 kuukauden aikana tarkoituksenaan pysyä siellä vähintään yhden vuoden ajan.

Jollei i tai ii alakohdassa kuvattuja olosuhteita voida määrittää, ’vakinaisella asuinpaikalla’ voidaan katsoa tarkoitettavan laillista tai rekisteröityä asuinpaikkaa, paitsi 4 artiklaa sovellettaessa.

Soveltaessaan ’vakinaisen asuinpaikan’ määritelmää jäsenvaltioiden on käsiteltävä erityistapauksia komission asetuksen (EY) N:o 1201/2009 (9) liitteen mukaisesti;

e)

’elävänä syntymisellä’ tarkoitetaan lapsen syntymistä elävänä raskauden kestosta riippumatta niin, että lapsi hengittää tai osoittaa muita elonmerkkejä, joita ovat esimerkiksi sydämen lyöminen, napanuoran sykkiminen tai tahdonalaisten lihasten selvä liikkuminen;

f)

’kuolemalla’ kaikkien elonmerkkien pysyvää katoamista elävänä syntymisen jälkeen (syntymän jälkeinen elintoimintojen lakkaaminen ilman elvytysmahdollisuutta);

g)

’väestönmuutostapahtumalla’ edellä e ja f alakohdassa tarkoitettuja syntymisiä ja kuolemia.

3 artikla

Väestöä ja väestönmuutostapahtumia koskevat tiedot

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) viiteajankohtana voimassa olevat vakinaisesti asuvaa väestöään koskevat väestötiedot. Toimitetuista tiedoista on käytävä ilmi väestön jakautuminen iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) viitekaudella tapahtuneita väestönmuutostapahtumiaan koskevat tiedot. Jäsenvaltioiden on käytettävä samaa väestön määritelmää, jota ne käyttävät 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen yhteydessä. Toimitetuista tiedoista on käytävä ilmi seuraavat muuttujat:

a)

elävänä syntyneet eriteltyinä seuraavasti: sukupuoli, syntymäkuukausi, elävänä syntyneiden lasten järjestys, äidin ikä, äidin syntymävuosi, äidin syntymämaa, äidin kansalaisuus (maa) ja äidin asuinalue;

b)

kuolleet eriteltyinä seuraavasti: ikä, sukupuoli, syntymävuosi, asuinalue, syntymämaa, kansalaisuus (maa) ja kuolinkuukausi.

3.   Jäsenvaltioiden on käytettävä kaikilla ’kansallisilla’ ja ’alueellisilla’ tasoilla samaa tämän asetuksen mukaista väestön määritelmää.

4.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen jaotteluun liittyvät yhdenmukaiset edellytykset sekä tietojen toimittamisen määräajat ja tarkistukset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4 artikla

Kokonaisväestö unionin erityistarkoituksia varten

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) 2 artiklan c alakohdan mukaiset viiteajankohtana voimassa olevat kokonaisväestöä kansallisella tasolla koskevat tiedot kahdeksan kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä neuvoston määräenemmistöllä tapahtuvaa äänestystä varten.

2.   Jäsenvaltiot voivat arvioida 1 kohdassa tarkoitetun kokonaisväestön laillisesti asuvan väestön tai rekisteröidyn väestön perusteella käyttäen tieteellisesti perusteltuja, hyvin dokumentoituja ja julkisesti saatavilla olevia tilastollisia estimointimenetelmiä.

5 artikla

Tietojen toimittamisen tiheys ja viiteaika

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) vuosittain 3 artiklan 1 kohdassa ja 3 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut väestöään ja väestönmuutostapahtumiaan koskevat tiedot edeltävältä vuodelta.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) vuosittain 4 artiklassa tarkoitettua kokonaisväestöä kansallisella tasolla koskevat tiedot.

3.   Tässä asetuksessa viiteajalla tarkoitetaan tapauksen mukaan joko 4 kohdassa tarkoitettua viiteajankohtaa tai 5 kohdassa tarkoitettua viitekautta.

4.   Väestötietoja koskeva viiteajankohta on viitekauden päättymishetki (31 päivä joulukuuta keskiyöllä). Ensimmäinen viiteajankohta on vuonna 2013 ja viimeinen vuonna 2027.

5.   Väestönmuutostapahtumia koskeva viitekausi on se kalenterivuosi, jona väestönmuutostapahtumat tapahtuivat. Ensimmäinen viitekausi on vuosi 2013 ja viimeinen vuosi 2027.

6 artikla

Tietojen ja metatietojen toimittaminen

Jäsenvaltioiden on asetettava tässä asetuksessa säädetyt tiedot ja metatiedot komission (Eurostat) saataville komission (Eurostat) ilmoittaman tiedon- ja metatiedonsiirtostandardin mukaisesti. Jäsenvaltioiden on joko annettava nämä tiedot ja metatiedot keskitetyn tietojen vastaanottopisteen kautta, jotta komissio (Eurostat) voi hakea ne käyttöönsä, tai välitettävä ne keskitetyn tietojen vastaanottopisteen kautta.

7 artikla

Tietolähteet

Tietojen on perustuttava jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti valitsemiin tietolähteisiin. Tieteellisesti perusteltuja ja hyvin dokumentoituja tilastollisia estimointimenetelmiä on käytettävä tarvittaessa.

8 artikla

Toteutettavuustutkimukset

1.   Jäsenvaltioiden on tehtävä toteutettavuustutkimuksia ”vakinaisen asuinpaikan” määritelmän käytöstä 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen väestöä ja väestönmuutostapahtumia koskevien tietojen tapauksessa.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toteutettavuustutkimusten tulokset on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.

3.   Helpottaakseen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toteutettavuustutkimusten tekemistä unioni voi tarjota taloudellista tukea asetuksen (EY) N:o 223/2009 5 artiklassa tarkoitetuille kansallisille tilastolaitoksille ja muille kansallisille viranomaisille.

9 artikla

Laatuvaatimukset

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava toimitettavien tietojen laatu.

2.   Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi toimitettaviin tietoihin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 223/2009 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja laatukriteerejä.

3.   Jäsenvaltioiden on raportoiva komissiolle (Eurostat) viitemetatiedoista Euroopan tilastojärjestelmän standardeja käyttäen, ja erityisesti ensimmäistä viitevuotta koskevista tietolähteistä, määritelmistä ja estimointimenetelmistä, ja jäsenvaltioiden on pidettävä komissio (Eurostat) ajan tasalla kaikista niihin tehdyistä muutoksista.

4.   Jäsenvaltioiden on komission (Eurostat) pyynnöstä toimitettava sille kaikki tilastotietojen laadun arviointia varten tarvittavat tiedot.

5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän asetuksen 3 artiklassa edellytetyt väestötiedot ovat yhdenmukaiset asetuksen (EY) N:o 862/2007 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa edellytettyjen tietojen kanssa.

10 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa asetuksella (EY) N:o 223/2009 perustettu Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

11 artikla

Uudelleentarkastelulauseke

1.   Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ensimmäisen kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018 ja toisen kertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023. Komissio ottaa näissä kertomuksissa huomioon jäsenvaltioiden toimittamat asiaan liittyvät tiedot ja arvioi niiden laatua, käytettyjä tiedonkeruumenetelmiä, jäsenvaltioille ja vastaajille aiheutunutta lisärasitetta ja kyseisten tilastojen vertailtavuutta. Näissä kertomuksissa arvioidaan tieteellisesti perusteltujen ja hyvin dokumentoitujen tilastollisten estimointimenetelmien käyttöä arvioitaessa ”vakinaisesti asuvaa väestöä” laillisen asuvan väestön tai rekisteröidyn väestön perusteella. Ensimmäisessä kertomuksessa käsitellään myös 8 artiklassa tarkoitettujen toteutettavuustutkimusten tuloksia.

2.   Näihin kertomuksiin liitetään tarvittaessa ehdotuksia tämän asetuksen mukaisen, Euroopan väestöä ja väestönmuutostapahtumia koskevien tilastojen kehittämistä, tuottamista ja levittämistä koskevan yhteisen lainsäädännöllisen viitekehyksen parantamiseksi.

12 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä asetusta lakataan soveltamasta 31 päivänä elokuuta 2028.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 20 päivänä marraskuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

V. LEŠKEVIČIUS


(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 22. lokakuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, annettu 15. marraskuuta 2013.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 862/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastoista sekä ulkomaisia työntekijöitä koskevien tilastojen laatimisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 311/76 kumoamisesta (EUVL L 199, 31.7.2007, s. 23).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 763/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, väestö- ja asuntolaskennoista (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 14).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(9)  Komission asetus (EY) N:o 1201/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, väestö- ja asuntolaskennoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 763/2008 täytäntöönpanosta aihealueiden sekä niiden erittelyiden kuvausten osalta (EUVL L 329, 15.12.2009, s. 29).