ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 146

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

51. vuosikerta
5. kesäkuu 2008


Sisältö

 

I   EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

 

Komission asetus (EY) N:o 496/2008, annettu 4 päivänä kesäkuuta 2008, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

1

 

*

Komission asetus (EY) N:o 497/2008, annettu 4 päivänä kesäkuuta 2008, eräisiin Montenegrosta peräisin oleviin kaloihin ja kalastustuotteisiin sovellettavien yhteisön tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoimisesta

3

 

*

Komission asetus (EY) N:o 498/2008, annettu 4 päivänä kesäkuuta 2008, asetuksen (EY) N:o 1580/2007 muuttamisesta sen määrän osalta, josta alkaen tomaateista, aprikooseista, sitruunoista, luumuista, persikoista, myös nektariineista, päärynöistä ja syötäväksi tarkoitetuista viinirypäleistä aletaan kantaa lisätullia

7

 

*

Komission asetus (EY) N:o 499/2008, annettu 4 päivänä kesäkuuta 2008, asetuksen (EY) N:o 1501/95 ja asetuksen (EY) N:o 800/1999 muuttamisesta maataloustuotteiden vientitukien myöntämisedellytysten osalta

9

 

 

II   EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

Komissio

 

 

2008/413/EY

 

*

Komission päätös, tehty 26 päivänä toukokuuta 2008, luvan antamisesta alfa-syklodekstriinin saattamiseksi markkinoille elintarvikkeiden uutena ainesosana Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1954)

12

 

 

2008/414/EY

 

*

Komission päätös, tehty 26 päivänä toukokuuta 2008, yhteisön osallistumisesta Kyproksella vuonna 2007 toteutettujen suu- ja sorkkataudin torjuntaa koskevien toimenpiteiden rahoitukseen (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1974)

16

 

 

2008/415/EY

 

*

Komission päätös, tehty 28 päivänä toukokuuta 2008, yhteisön osallistumisesta Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 2007 toteutettujen lintuinfluenssan torjuntaa koskevien hätätoimenpiteiden rahoitukseen (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 2169)

17

 

 

SUOSITUKSET

 

 

Komissio

 

 

2008/416/EY

 

*

Komission suositus, annettu 10 päivänä huhtikuuta 2008, henkisen omaisuuden hallinnoinnista tietämyksensiirtotoimissa sekä korkeakoulujen ja muiden julkisten tutkimusorganisaatioiden käytännesäännöistä (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1329)  ( 1 )

19

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

ASETUKSET

5.6.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 146/1


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 496/2008,

annettu 4 päivänä kesäkuuta 2008,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (1) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä kesäkuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä kesäkuuta 2008.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.


LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 4 päivänä kesäkuuta 2008 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmannen maan koodi (1)

Tuonnin kiinteä arvo

0702 00 00

MA

41,9

MK

44,3

TR

70,2

ZZ

52,1

0707 00 05

MK

30,3

TR

121,8

ZZ

76,1

0709 90 70

TR

100,9

ZZ

100,9

0805 50 10

AR

131,9

IL

134,6

TR

144,8

US

139,2

UY

61,8

ZA

132,2

ZZ

124,1

0808 10 80

AR

104,4

BR

85,8

CA

61,8

CL

90,1

CN

96,5

MK

50,7

NZ

109,6

TR

85,9

US

100,8

UY

107,4

ZA

88,1

ZZ

89,2

0809 10 00

TR

176,2

ZZ

176,2

0809 20 95

TR

523,0

US

204,8

ZZ

363,9


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


5.6.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 146/3


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 497/2008,

annettu 4 päivänä kesäkuuta 2008,

eräisiin Montenegrosta peräisin oleviin kaloihin ja kalastustuotteisiin sovellettavien yhteisön tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoimisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tietyistä menettelyistä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Montenegron tasavallan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen ja Euroopan yhteisön ja Montenegron tasavallan välisen väliaikaisen sopimuksen soveltamiseksi 19 päivänä marraskuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 140/2008 (1) ja erityisesti sen 2 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Montenegron tasavallan vakautus- ja assosiaatiosopimus, jäljempänä ’vakautus- ja assosiaatiosopimus’, allekirjoitettiin Luxemburgissa 15 päivänä lokakuuta 2007. Vakautus- ja assosiaatiosopimusta ollaan parhaillaan ratifioimassa.

(2)

Kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskeva Euroopan yhteisön ja Montenegron tasavallan väliaikainen sopimus (2), jäljempänä ’väliaikainen sopimus’, tehtiin 15 päivänä lokakuuta 2007 ja hyväksyttiin 15 päivänä lokakuuta 2007 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2007/855/EY (3). Väliaikaisessa sopimuksessa määrätään vakautus- ja assosiaatiosopimuksen kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevien määräysten aikaisesta voimaantulosta. Se tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

(3)

Väliaikaisessa sopimuksessa sekä vakautus- ja assosiaatiosopimuksessa määrätään, että tiettyjä Montenegrosta peräisin olevia kaloja ja kalastustuotteita voidaan tuoda yhteisöön tariffikiintiöissä alennetuin tullein tai tullitta.

(4)

Väliaikaisessa sopimuksessa ja vakautus- ja assosiaatiosopimuksessa määrätyt tariffikiintiöt vahvistetaan vuosittain ja niiden voimassaoloaikaa ei ole määritetty. On tarpeen avata yhteisön tariffikiintiöt vuodeksi 2008 ja sitä seuraaviksi vuosiksi sekä säätää niiden hallinnointia koskevasta yhteisestä järjestelmästä.

(5)

Tällä yhteisellä hallinnoinnilla olisi varmistettava, että kaikilla yhteisön tuojilla on tasavertainen ja jatkuva mahdollisuus käyttää näitä tariffikiintiöitä ja että kiintiöissä kannettavia tulleja sovelletaan keskeytyksettä kaikkeen jäsenvaltioihin suuntautuvaan kyseisten tuotteiden tuontiin, kunnes kiintiöt on käytetty. Järjestelmän tehokkuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava lukea kiintiöihin tosiasiallista tuontia vastaavat tarvittavat määrät. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja komission välillä, ja komission olisi erityisesti voitava seurata, miten nopeasti kiintiöt käytetään, ja ilmoitettava tästä jäsenvaltioille. Nopeus- ja tehokkuussyistä jäsenvaltioiden ja komission välisen tiedonvaihdon olisi mahdollisuuksien mukaan tapahduttava sähköisesti.

(6)

Sen vuoksi tällä asetuksella avattuja kiintiöitä olisi hallinnoitava järjestelmällä tullietuuksien hallinnoimiseksi tariffikiintiöissä, jotka on tarkoitettu käytettäviksi tulli-ilmoitusten vastaanottopäivämäärien kronologisessa järjestyksessä. Tästä järjestelmästä säädetään tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 2454/93 (4).

(7)

Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen ja väliaikaisen sopimuksen mukaisesti sardiini- ja sardellivalmisteiden ja -säilykkeiden kiintiömääriä olisi korotettava väliaikaisen sopimuksen voimaantuloa seuraavan neljännen vuoden 1 päivästä tammikuuta 250 tonnilla, jos vähintään 80 prosenttia edellisen tariffikiintiön kokonaismäärästä on käytetty kyseisen vuoden 31 päivään joulukuuta mennessä. Jos kiintiöiden määrää korotetaan, korotettu kiintiö on voimassa siihen asti, kun vakautus- ja assosiaatiosopimuksen ja väliaikaisen sopimuksen osapuolet päättävät muunlaisista järjestelyistä.

(8)

Koska väliaikainen sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008, tätä asetusta olisi sovellettava samasta päivästä, ja sen soveltamista olisi jatkettava vakautus- ja assosiaatiosopimuksen tultua voimaan.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteessä luetelluista Montenegrosta peräisin olevista kaloista ja kalastustuotteista, jotka luovutetaan vapaaseen liikkeeseen yhteisössä, kannetaan kyseisessä liitteessä mainituissa vuotuisissa yhteisön tariffikiintiöissä alennettua tullia tai tullia ei kanneta ollenkaan.

Näiden etuustullien soveltaminen edellyttää, että tuotteiden mukana on Montenegron kanssa tehdyn väliaikaisen sopimuksen pöytäkirjassa nro 3 tai Montenegron kanssa tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen pöytäkirjassa nro 3 määrätty alkuperäselvitys.

2 artikla

1.   Komissio hallinnoi 1 artiklassa tarkoitettuja tariffikiintiöitä asetuksen (ETY) N:o 2454/93 308 a, 308 b ja 308 c artiklan mukaisesti.

2.   Jäsenvaltioiden ja komission välisen tiedonvaihdon on mahdollisuuksien mukaan tapahduttava sähköisesti.

3 artikla

1.   Liitteessä järjestysnumeron 09.1524 kohdalla mainittavaa sardiinivalmisteiden ja -säilykkeiden ja järjestysnumeron 09.1525 kohdalla mainittavaa sardellivalmisteiden ja -säilykkeiden kiintiömäärää voidaan korottaa 250 tonniin 1 päivästä tammikuuta 2012 alkaen vuoden 2012 ja sitä seuraavien vuosien osalta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua korotusta saa soveltaa vain, jos neljäntenä vuonna väliaikaisen sopimuksen voimaantulosta on käytetty vähintään 80 prosenttia edeltävänä vuonna avattujen tariffikiintiöiden määristä.

4 artikla

Jäsenvaltiot ja komissio toimivat tiiviissä yhteistyössä tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi.

5 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä kesäkuuta 2008.

Komission puolesta

László KOVÁCS

Komission jäsen


(1)  EUVL L 43, 19.2.2008, s. 1.

(2)  EUVL L 345, 28.12.2007, s. 2.

(3)  EUVL L 345, 28.12.2007, s. 1.

(4)  EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 214/2007 (EUVL L 62, 1.3.2007, s. 6).


LIITE

Tavaran kuvauksen sanamuotoa on pidettävä ainoastaan ohjeellisena, joten etuusmenettely määräytyy tässä liitteessä CN-koodien sisällön perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhdistetyn nimikkeistön tulkintasääntöjen määräysten soveltamista. Kun CN-koodin edessä on ”ex”, etuuskohtelu määräytyy sekä CN-koodin että sitä vastaavan tavaran kuvauksen perusteella.

KALAT JA KALASTUSTUOTTEET

Järjestysnumero

CN-koodi

Taric-alanimike

Tavaran kuvaus

Vuotuisen tariffikiintiön määrä (nettopaino)

Kiintiön tulli

09.1516

0301 91 10

 

Taimenet (Salmo trutta, Oncorhynchus gilae), kirjolohi (Oncorhynchus mykiss), punakurkkulohi (Oncorhynchus clarki), kultalohi (Oncorhynchus aguabonita), Oncorhynchus apache ja Oncorhynchus chrysogaster: elävät; tuoreet tai jäähdytetyt; jäädytetyt; kuivatut, suolatut tai suolavedessä olevat, savustetut; kalafileet ja muu kalanliha; ihmisravinnoksi sopivat jauhot, jauheet ja pelletit

20 tonnia

vapaa

0301 91 90

 

0302 11 10

 

0302 11 20

 

0302 11 80

 

0303 21 10

 

0303 21 20

 

0303 21 80

 

0304 19 15

 

0304 19 17

 

ex 0304 19 19

30

ex 0304 19 91

10

0304 29 15

 

0304 29 17

 

ex 0304 29 19

30

ex 0304 99 21

11, 12, 20

ex 0305 10 00

10

ex 0305 30 90

50

0305 49 45

 

ex 0305 59 80

61

ex 0305 69 80

61

09.1518

0301 93 00

 

Karppi: elävät; tuoreet tai jäähdytetyt; jäädytetyt; kuivatut, suolatut tai suolavedessä olevat, savustetut; kalafileet ja muu kalanliha; ihmisravinnoksi sopivat jauhot, jauheet ja pelletit

10 tonnia

vapaa

0302 69 11

 

0303 79 11

 

ex 0304 19 19

20

ex 0304 19 91

20

ex 0304 29 19

20

ex 0304 99 21

16

ex 0305 10 00

20

ex 0305 30 90

60

ex 0305 49 80

30

ex 0305 59 80

63

ex 0305 69 80

63

09.1520

ex 0301 99 80

80

Hammasahven (Dentex dentex) ja pagellit (Pagellus spp.): elävät; tuoreet tai jäähdytetyt; jäädytetyt; kuivatut, suolatut tai suolavedessä olevat, savustetut; kalafileet ja muu kalanliha; ihmisravinnoksi sopivat jauhot, jauheet ja pelletit

20 tonnia

vapaa

0302 69 61

 

0303 79 71

 

ex 0304 19 39

80

ex 0304 19 99

77

ex 0304 29 99

50

ex 0304 99 99

20

ex 0305 10 00

30

ex 0305 30 90

70

ex 0305 49 80

40

ex 0305 59 80

65

ex 0305 69 80

65

09.1522

ex 0301 99 80

22

Meribassit (Dicentrarchus labrax): elävät; tuoreet tai jäähdytetyt; jäädytetyt; kuivatut, suolatut tai suolavedessä olevat, savustetut; kalafileet ja muu kalanliha; ihmisravinnoksi sopivat jauhot, jauheet ja pelletit

20 tonnia

vapaa

0302 69 94

 

ex 0303 77 00

10

ex 0304 19 39

85

ex 0304 19 99

79

ex 0304 29 99

60

ex 0304 99 99

70

ex 0305 10 00

40

ex 0305 30 90

80

ex 0305 49 80

50

ex 0305 59 80

67

ex 0305 69 80

67

09.1524

1604 13 11

 

Sardiinivalmisteet ja -säilykkeet

200 tonnia (1)

6 %

1604 13 19

 

ex 1604 20 50

10, 19

09.1525

1604 16 00

 

Sardellivalmisteet ja -säilykkeet

200 tonnia (1)

12,5 %

1604 20 40

 


(1)  Kiintiömääriä voidaan korottaa 1 päivästä tammikuuta 2012 alkaen vuoden 2012 ja sitä seuraavien vuosien osalta 250 tonniin, jos vähintään 80 prosenttia edellisen vuoden kiintiöstä on käytetty kyseisen vuoden 31 päivään joulukuuta mennessä. Jos kiintiöiden määrää korotetaan, korotettu kiintiö on voimassa siihen asti, kun osapuolet päättävät muunlaisista järjestelyistä.


5.6.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 146/7


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 498/2008,

annettu 4 päivänä kesäkuuta 2008,

asetuksen (EY) N:o 1580/2007 muuttamisesta sen määrän osalta, josta alkaen tomaateista, aprikooseista, sitruunoista, luumuista, persikoista, myös nektariineista, päärynöistä ja syötäväksi tarkoitetuista viinirypäleistä aletaan kantaa lisätullia

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmä- ja vihannesalan erityissäännöistä sekä direktiivien 2001/112/EY ja 2001/113/EY, asetusten (ETY) N:o 827/68, (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96, (EY) N:o 2826/2000, (EY) N:o 1782/2003 ja (EY) N:o 318/2006 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 2202/96 kumoamisesta 26 päivänä syyskuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1182/2007 (1) ja erityisesti sen 35 artiklan 4 kohdan ja 42 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 (2) säädetään sen liitteessä XVII lueteltujen tuotteiden tuonnin valvonnasta. Valvonta tapahtuu tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (3) 308 d artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

(2)

Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen yhteydessä tehdyn maataloussopimuksen (4) 5 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi ja vuosilta 2005, 2006 ja 2007 saatavilla olevien viimeisimpien tietojen perusteella määrää, josta alkaen tomaateista, aprikooseista, sitruunoista, luumuista, persikoista, myös nektariineista, päärynöistä ja syötäväksi tarkoitetuista viinirypäleistä aletaan periä lisätullia, olisi mukautettava.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1580/2007 olisi muutettava.

(4)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1580/2007 liite XVII tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä kesäkuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä kesäkuuta 2008.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 273, 17.10.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 352/2008 (EUVL L 109, 19.4.2008, s. 9).

(3)  EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 214/2007 (EUVL L 62, 1.3.2007, s. 6).

(4)  EYVL L 336, 23.12.1994, s. 22.


LIITE

”LIITE XVII

LISÄTUONTITULLIT: IV OSASTON II LUVUN 2 JAKSO

Tavaran kuvauksen sanamuotoa on pidettävä ainoastaan ohjeellisena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhdistetyn nimikkeistön tulkintasääntöjä. Lisätullien soveltamisala määräytyy tässä liitteessä CN-koodien sisällön mukaan, sellaisena kuin ne ovat tämän asetuksen antamishetkellä.

Järjestys-numero

CN-koodi

Kuvaus

Soveltamisjakso

Määrä, josta alkaen kannetaan lisätullia

(tonnia)

78.0015

0702 00 00

Tomaatit

1. lokakuuta – 31. toukokuuta

638 044

78.0020

1. kesäkuuta – 30. syyskuuta

181 614

78.0065

0707 00 05

Kurkut

1. toukokuuta – 31. lokakuuta

70 873

78.0075

1. marraskuuta – 30. huhtikuuta

46 491

78.0085

0709 90 80

Latva-artisokat

1. marraskuuta – 30. kesäkuuta

19 799

78.0100

0709 90 70

Kesäkurpitsat

1. tammikuuta – 31. joulukuuta

117 360

78.0110

0805 10 20

Appelsiinit

1. joulukuuta – 31. toukokuuta

454 253

78.0120

0805 20 10

Klementiinit

1. marraskuuta alkaen helmikuun loppuun

606 155

78.0130

0805 20 30

0805 20 50

0805 20 70

0805 20 90

Mandariinit (myös tangeriinit ja satsumat); wilkingit ja muut niiden kaltaiset sitrushedelmähybridit

1. marraskuuta alkaen helmikuun loppuun

104 626

78.0155

0805 50 10

Sitruunat

1. kesäkuuta – 31. joulukuuta

335 545

78.0160

1. tammikuuta – 31. toukokuuta

64 453

78.0170

0806 10 10

Syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet

21. heinäkuuta – 20. marraskuuta

89 754

78.0175

0808 10 80

Omenat

1. tammikuuta – 31. elokuuta

886 383

78.0180

1. syyskuuta – 31. joulukuuta

81 237

78.0220

0808 20 50

Päärynät

1. tammikuuta – 30. huhtikuuta

257 029

78.0235

1. heinäkuuta – 31. joulukuuta

37 083

78.0250

0809 10 00

Aprikoosit

1. kesäkuuta – 31. heinäkuuta

4 199

78.0265

0809 20 95

Kirsikat (muut kuin hapankirsikat)

21. toukokuuta – 10. elokuuta

151 059

78.0270

0809 30

Persikat, myös nektariinit

11. kesäkuuta – 30. syyskuuta

39 144

78.0280

0809 40 05

Luumut

11. kesäkuuta – 30. syyskuuta

7 658”


5.6.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 146/9


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 499/2008,

annettu 4 päivänä kesäkuuta 2008,

asetuksen (EY) N:o 1501/95 ja asetuksen (EY) N:o 800/1999 muuttamisesta maataloustuotteiden vientitukien myöntämisedellytysten osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon viinin yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 (1) ja erityisesti sen 63 artiklan,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (2) ja erityisesti sen 167 ja 170 artiklan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162 artiklan mukaisesti mainitussa artiklassa luetelluille sellaisenaan tai jalosteina vietäville tuotteille voidaan myöntää vientitukia, jos ne täyttävät mainitun asetuksen 167 artiklassa säädetyt edellytykset. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 167 artiklan 7 kohdassa annetaan komissiolle myös mahdollisuus vahvistaa yhden tai useamman tuotteen osalta vientituen myöntämiselle lisäedellytyksiä. Tällaiset edellytykset on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162 artiklan 1 kohdassa lueteltujen alojen tuotteiden yhteistä markkinajärjestelyä koskevissa neuvoston asetuksissa. Koska kyseiset asetukset tullaan kumoamaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 201 artiklan nojalla, olisi vahvistettava laaja-alaisia säännöksiä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamispäivistä alkaen mainitun asetuksen 204 artiklan mukaisesti.

(2)

Maataloustuotteiden vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 15 päivänä huhtikuuta 1999 annettu komission asetus (EY) N:o 800/1999 (3) sisältää jo laaja-alaisia säännöksiä. Sen vuoksi on aiheellista mukauttaa mainittua asetusta asetuksen (EY) N:o 1234/2007 167 artiklan 7 kohdassa tarkoitettujen edellytysten vahvistamiseksi.

(3)

Siipikarjanliha-, muna-, sianliha- ja riisialan yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevissa neuvoston asetuksissa myönnetään kelpoisuus vientitukiin muualta kuin yhteisöstä peräisin oleville tuoduille ja sen jälkeen viedyille tuotteille, kun niitä ei ole jalostettu riittävästi yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (4) 24 artiklan mukaisesti. Tällöin vientituet on rajoitettu maksettuihin tulleihin, ja lisäksi viejän on täytynyt todistaa, että tuotu ja viety tuote ovat yksi ja sama tuote. Koska säännön soveltaminen on hankalaa ja erittäin epäkäytännöllistä, yksinkertaistamisen ja yhdenmukaistamisen vuoksi sitä ei tulisi pitää voimassa.

(4)

Yhteisöalkuperä vientituen myöntämisen ennakkoedellytyksenä on tärkeä tapa estää yhteisön talousarvion väärinkäytökset. Se on tarkoitettu erityisesti estämään kaupan vääristäminen tuontitoimilla, joilla ei ole tavaroiden saattamiseen EU:n markkinoille liittyvää kaupallista tarkoitusta, vaan jotka perustuisivat ainoastaan mahdollisuuteen saada viennin yhteydessä maksettavaa vientitukea. Tämä turvatoimi on ollut voimassa viljan, riisin, naudanlihan, maidon ja maitotuotteiden, sianlihan, munien ja siipikarjanlihan osalta, ja se olisi säilytettävä voimassa. Jotta yhteisön talousarviota suojattaisiin väärinkäytöksiltä jatkossakin, on tarpeen antaa kaikki asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162 artiklassa luetellut alat kattava laaja-alainen säännös.

(5)

Hankintojen ohjaamiseksi puhdistamoihin koko yhteisössä on sokerin osalta otettu käyttöön sokeria koskevissa peräkkäisissä yhteisissä markkinajärjestelyissä erityinen yhteisön markkinoille pääsyä koskeva etuuskohtelu, joka antaa puhdistusteollisuudelle mahdollisuuden tuoda erityisehtojen mukaisesti tietyn määrän AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevan pöytäkirjan nro 3 osapuolina olevista AKT-valtioista ja Intiasta sekä muista valtioista peräisin olevaa raakaa ruokosokeria näiden valtioiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Kyseinen tuontietuuskohtelu on pantu täytäntöön sokerin yhteisen markkinajärjestelyn puitteissa. Sen vuoksi sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 (5) 27 artiklan 12 kohdan b alakohdassa säädettiin, että vientituet oli myönnettävä kyseisen etuuskohtelun mukaisesti tuoduille tuotteille. Saman periaatteen mukaisesti neuvosto päätti, ettei vientitukikelpoisuus edellytä yhteisön alkuperää koskevaa todistetta neuvoston asetuksessa (EY) N:o 318/2006 (6) vahvistetussa sokerialan yhteisessä markkinajärjestelyssä. Sen vuoksi yhteisön alkuperää koskevaa edellytystä ei pitäisi soveltaa sokerialaan.

(6)

Koska eräiden tuotteiden vientituet on poistettu, lyheni niiden tuotteiden luettelo, joiden vientituki on vahvistettava ainesosan perusteella, jos yhdistelmätuotteet ovat vientitukikelpoisia. Sen vuoksi on aiheellista mainita tämän osalta ainoastaan jäljellä olevat tuotteet.

(7)

Yhteisöalkuperää koskevasta vaatimuksesta on säädetty vilja-alalla jo neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 tietyistä yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä, vientitukien myöntämisestä ja häiriötilanteessa toteutettavista toimenpiteistä vilja-alalla 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1501/95 (7) 12 artiklassa. Avoimuuden ja järkiperäistämisen vuoksi kyseinen vaatimus olisi korvattava laaja-alaisella säännöksellä, jolla vahvistetaan yhteisön alkuperää koskeva vaatimus.

(8)

Sen vuoksi asetuksia (EY) N:o 1501/95 ja (EY) N:o 800/1999 olisi muutettava.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Poistetaan asetuksen (EY) N:o 1501/95 12 artikla.

2 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 800/1999 seuraavasti:

1)

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Rajoittamatta yhteisön erityissääntelyssä tietyille tuotteille annettujen poikkeussäännösten soveltamista tässä asetuksessa vahvistetaan soveltamista koskevat yhteiset yksityiskohtaiset säännöt vientitukea, jäljempänä ’tuet’, koskevalle järjestelmälle

a)

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (8) 162 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen alojen tuotteiden osalta;

b)

josta säädetään neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 (9) 63 artiklassa.

2)

Korvataan 11 artikla seuraavasti:

”11 artikla

1.   Tukia myönnetään asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille tuotteille, jotka pakkausten tullioikeudellisesta asemasta riippumatta ovat vapaassa liikkeessä ja yhteisöalkuperää.

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa ja b alakohdassa tarkoitetuille sokerituotteille voidaan myöntää tukea niiden ollessa ainoastaan vapaassa liikkeessä.

2.   Tuen myöntämistä varten katsotaan, että tuotteet ovat yhteisön alkuperää, jos ne on kokonaan tuotettu yhteisön alueella taikka jos niiden viimeinen merkittävä jalostus tai käsittely on tehty yhteisön alueella asetuksen (ETY) N:o 2913/92 23 tai 24 artiklan säännösten mukaisesti.

Rajoittamatta 4 kohdan soveltamista tuotteet, jotka on tuotettu

a)

yhteisön alkuperää olevista aineosista; ja

b)

kolmannesta maasta tuoduista maataloustuotteista, joita koskevat 1 artiklassa tarkoitetut asetukset ja joita ei ole jalostettu merkittävästi yhteisön alueella, eivät kuitenkaan täytä tuen edellytyksiä.

3.   Kun tuen myöntäminen edellyttää, että tuote on yhteisön alkuperää, viejän on ilmoitettava 2 kohdassa esitetyn määritelmän mukainen alkuperä voimassa olevien yhteisön sääntöjen mukaisesti.

4.   Vietäessä yhdistelmätuotteita, joiden tuki vahvistetaan niiden yhden tai useamman ainesosan perusteella, kyseiseen ainesosaan tai kyseisiin ainesosiin liittyvä tuki myönnetään, jos ainesosa tai ainesosat, jolle tai joille tukea on haettu, täyttävät 1 kohdan edellytyksen.

Tuki myönnetään myös, kun ainesosa tai ainesosat, jolle tai joille tukea on haettu, oli tai olivat alun perin yhteisön alkuperää ja/tai vapaassa liikkeessä 1 kohdan säännösten mukaisesti ja joka ei tai jotka eivät enää ole vapaassa liikkeessä ainoastaan sen vuoksi, että se tai ne on yhdistetty muihin tuotteisiin.

5.   Sovellettaessa 4 kohtaa jonkin ainesosan perusteella vahvistettavana tukena pidetään tukea, jota sovelletaan

a)

vilja-, muna-, riisi-, sokeri- sekä maito- ja maitotuotealaan kuuluviin tuotteisiin, jotka viedään komission asetuksen (EY) N:o 1043/2005 (10) liitteessä II tarkoitettuina tavaroina;

b)

CN-koodiin 1701 kuuluviin valkoiseen sokeriin ja raakasokeriin, CN-koodeihin 1702 30 10, 1702 40 10, 1702 60 10 ja 1702 90 30 kuuluvaan isoglukoosiin ja CN-koodeihin 1702 60 95 ja 1702 90 95 kuuluviin juurikas- ja ruokosiirappeihin, joita on käytetty asetuksen (EY) N:o 2201/96 1 artiklan 2 kohdassa luetelluissa tuotteissa;

c)

maito- ja maitotuotteisiin sekä sokeriin, jotka viedään CN-koodeihin 0402 10 91–99, 0402 29, 0402 99, 0403 10 31–39, 0403 90 31–39, 0403 90 61–69, 0404 10 26–38, 0404 10 72–84 sekä 0404 90 81–89 kuuluvina tuotteina sekä sellaisina CN-koodiin 0406 30 kuuluvina tuotteina, jotka eivät ole jäsenvaltioiden alkuperää, tai kolmansista maista tulevina tuotteina, jotka ovat vapaassa liikkeessä jäsenvaltioissa.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan kuitenkin

a)

vilja-, naudanliha-, sianliha-, maito- ja maitotuote-, muna- ja siipikarjanliha-alan osalta 1 päivästä heinäkuuta 2008;

b)

riisialan osalta 1 päivästä syyskuuta 2008;

c)

sokerialan osalta 1 päivästä lokakuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä kesäkuuta 2008.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 179, 14.7.1999, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).

(2)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 361/2008 (EUVL L 121, 7.5.2008, s. 1).

(3)  EYVL L 102, 17.4.1999, s. 11. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 159/2008 (EUVL L 48, 22.2.2008, s. 19).

(4)  EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006).

(5)  EYVL L 178, 30.6.2001, s. 1. Asetus kumottu asetuksella (EY) N:o 318/2006 (EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1).

(6)  EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1260/2007 (EUVL L 283, 27.10.2007, s. 1). Asetus (EY) N:o 318/2006 korvataan asetuksella (EY) N:o 1234/2007 1 päivästä lokakuuta 2008.

(7)  EYVL L 147, 30.6.1995, s. 7. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1996/2006 (EUVL L 398, 30.12.2006, s. 1).

(8)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(9)  EYVL L 179, 14.7.1999, s. 1.”

(10)  EUVL L 172, 5.7.2005, s. 24.”


II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

PÄÄTÖKSET

Komissio

5.6.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 146/12


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 26 päivänä toukokuuta 2008,

luvan antamisesta alfa-syklodekstriinin saattamiseksi markkinoille elintarvikkeiden uutena ainesosana Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 mukaisesti

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1954)

(Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

(2008/413/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon uuselintarvikkeista ja elintarvikkeiden uusista ainesosista 27 päivänä tammikuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yritys Wacker Chemie esitti 12 päivänä lokakuuta 2004 Belgian toimivaltaisille viranomaisille hakemuksen alfa-syklodekstriinin saattamisesta markkinoille elintarvikkeiden uutena ainesosana.

(2)

Belgian toimivaltainen elintarvikkeiden arviointielin antoi 29 päivänä kesäkuuta 2005 ensiarvioraporttinsa. Ensiarvioraportissaan viranomainen päättelee, että alfa-syklodekstriini on turvallista ihmisten käytettäväksi.

(3)

Komissio toimitti ensiarviointiraportin kaikille jäsenvaltioille 28 päivänä syyskuuta 2005.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 258/97 6 artiklan 4 kohdassa säädetyssä 60 päivän määräajassa esitettiin kyseisen kohdan mukaisia perusteltuja muistutuksia tuotteen saattamisesta markkinoille.

(5)

Sen vuoksi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista (EFSA) kuultiin 28 päivänä lokakuuta 2006.

(6)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen hyväksyi 6 päivänä heinäkuuta 2007 erityisruokavaliovalmisteita, ravitsemusta ja allergioita käsittelevän tiedelautakunnan komission pyynnöstä antaman lausunnon, joka käsitteli alfa-syklodekstriinin turvallisuutta.

(7)

Lausunnossa lautakunta katsoi, että alfa-syklodekstriini ei muodosta vaaraa turvallisuudelle ehdotetuilla käyttömäärillä ja oletetulla kulutuksella.

(8)

Tieteellisen arvioinnin perusteella todetaan, että alfa-syklodekstriini vastaa asetuksen (EY) N:o 258/97 3 artiklan 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

(9)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Alfa-syklodekstriini, sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä, voidaan saattaa markkinoille yhteisössä elintarvikkeiden uutena ainesosana.

2 artikla

Sana ”alfa-syklodekstriini” tai ”α-syklodekstriini” on esitettävä sitä sisältävien elintarvikkeiden ainesosaluettelossa.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu yritykselle Wacker, Consortium für elektrochemische Industrie GmbH, Zielstattstrasse 20, D-81379 München.

Tehty Brysselissä 26 päivänä toukokuuta 2008.

Komission puolesta

Androulla VASSILIOU

Komission jäsen


(1)  EYVL L 43, 14.2.1997, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).


LIITE

ALFA-SYKLODEKSTRIININ SPESIFIKAATIOT

Synonyymit

α-syklodekstriini, α-dekstriini, sykloheksa-amyloosi, syklomaltoheksoosi, α-sykloamyloosi

Määritelmä

Ei-pelkistävä syklinen sakkaridi, jossa on kuusi α-1,4-sidoksilla toisiinsa liittynyttä D-glukopyranosyyliryhmää ja joka on muodostunut syklodekstriiniglukosyylitransferaasin (CGTaasi, EC 2.4.1.19) vaikuttaessa hydrolysoituun tärkkelykseen. α-syklodekstriiniä voidaan valmistaa ja puhdistaa käyttämällä jotakin seuraavista menetelmistä: α-syklodekstriinikompleksin saostaminen 1-dekanolilla, liuottaminen veteen korkeassa lämpötilassa ja uudelleensaostaminen, kompleksoivan aineen höyrystrippaus ja α-syklodekstriinin kiteyttäminen liuoksesta; tai ioninvaihtokromatografia tai geelisuodatus, jonka jälkeen α-syklodekstriini kiteytetään puhdistetusta emäliuoksesta; tai kalvosuodatus, kuten ultrasuodatus tai käänteisosmoosi.

Kemiallinen nimi

Sykloheksa-amyloosi

CAS-numero

10016-20-3

Kemiallinen kaava

(C6H10O5)6

Rakennekaava

Image

Kaavan mukainen molekyylipaino

972,85

Pitoisuus

Vähintään 98 % (kuiva-aineesta)

Kuvaus

Käytännöllisesti katsoen hajuton, valkoinen tai melkein valkoinen kiteinen aine.

Ominaisuudet

Tunnistetiedot

Sulamisväli

Hajoaa yli 278 °C:n lämpötilassa

Liukoisuus

Helppoliukoinen veteen; hyvin niukkaliukoinen etanoliin

Ominaiskierto

[α]D 25: välillä +145° ja +151° (1 %:n liuos)

Kromatografia

Tärkeimmän piikin retentioaika näytteen nestekromatogrammissa vastaa α-syklodekstriinin retentioaikaa kromatogrammissa, joka on saatu vertailuaineena käytetyllä alfa-syklodekstriinillä (saatavana seuraavilta: Consortium für Elektrochemische Industrie GmbH, München, Saksa tai Wacker Biochem Group, Adrian, MI, USA) olosuhteissa, jotka on kuvattu kohdassa ”Määritysmenetelmä”.

Puhtaus

Vesi

Enintään 11 % (Karl Fischer -menetelmä)

Kompleksoivan aineen jäämä

Enintään 20 mg/kg

(1-dekanoli)

Pelkistävät aineet

Enintään 0,5 % (glukoosina)

Sulfaattituhka

Enintään 0,1 %

Lyijy

Enintään 0,5 mg/kg

Määritysmenetelmä

Määritys tehdään nestekromatografiamenetelmällä seuraavissa olosuhteissa:

Näyteliuos: Punnitaan tarkasti noin 100 mg koenäytettä 10 ml:n mittapulloon ja lisätään 8 ml deionisoitua vettä. Näyte liuotetaan kokonaisuudessaan käyttämällä ultraäänihaudetta (10–15 min) ja laimennetaan merkkiin puhdistetulla deionisoidulla vedellä. Suodatetaan 0,45 mikrometrin suodattimella.

Vertailuliuos: Punnitaan tarkasti noin 100 mg α-syklodekstriiniä 10 ml:n mittapulloon ja lisätään 8 ml deionisoitua vettä. Näyte liuotetaan kokonaisuudessaan käyttämällä ultraäänihaudetta ja laimennetaan merkkiin puhdistetulla deionisoidulla vedellä.

Kromatografia: Nestekromatografi varustettuna taitekerroindetektorilla ja integroivalla piirturilla.

Pylväs ja pakkausaine: Nucleosil-100-NH2 (10 μm) (Macherey & Nagel Co. Düren, Saksa) tai vastaava.

Pituus: 250 mm

Läpimitta: 4 mm

Lämpötila: 40 °C

Liikkuva faasi: asetonitriili/vesi (67/33, v/v)

Virtausnopeus: 2,0 ml/min

Injektiovolyymi: 10 μl

Menettely: Injektoidaan näyteliuosta kromatografiin, tulostetaan kromatogrammi ja mitataan α-syklodekstriinipiikin pinta-ala. Lasketaan koenäytteen α-syklodekstriiniprosentti seuraavasti:

α-syklodekstriiniprosentti (kuiva-aineesta) = 100 × (AS/AR) (WR/WS)

jossa

 

AS on α-syklodekstriinipiikin pinta-ala näyteliuoksessa ja AR sen pinta-ala vertailuliuoksessa.

 

WS on koenäytteen ja WR vertailuliuoksen paino (mg) vesipitoisuuskorjauksen jälkeen.


5.6.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 146/16


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 26 päivänä toukokuuta 2008,

yhteisön osallistumisesta Kyproksella vuonna 2007 toteutettujen suu- ja sorkkataudin torjuntaa koskevien toimenpiteiden rahoitukseen

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1974)

(Ainoastaan kreikankielinen teksti on todistusvoimainen)

(2008/414/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista 26 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn neuvoston päätöksen 90/424/ETY (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 3 kohdan ja 11 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kyproksella todettiin suu- ja sorkkataudin taudinpurkauksia vuonna 2007. Taudin puhkeaminen aiheuttaa vakavan vaaran yhteisön kotieläinkannalle.

(2)

Taudin leviämisen estämiseksi ja taudin hävittämiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteisön olisi päätöksessä 90/424/ETY säädetyin edellytyksin osallistuttava niiden tukikelpoisten kustannusten rahoittamiseen, joita jäsenvaltiolle on aiheutunut taudin torjumiseksi toteutetuista toimenpiteistä.

(3)

Suu- ja sorkkataudin torjumiseksi toteutettuihin toimenpiteisiin myönnettävään yhteisön rahoitustukeen sovelletaan neuvoston päätöksessä 90/424/ETY tarkoitettuihin hätätapauksissa toteutettaviin toimenpiteisiin ja eläintautien torjuntatoimenpiteisiin myönnettävää yhteisön rahoitusta koskevista säännöistä 28 päivänä helmikuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 349/2005 (2) vahvistettuja sääntöjä.

(4)

Kypros on esittänyt 7 päivänä tammikuuta 2008 viimeisimmän arvionsa taudin hävittämistoimenpiteiden aiheuttamista kuluista.

(5)

Kyproksen viranomaiset ovat täyttäneet kaikilta osin päätöksen 90/424/ETY 11 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 349/2005 6 artiklassa säädetyt tekniset ja hallinnolliset velvoitteet.

(6)

Yhteisön rahoitusosuuden maksamisen edellytyksenä on oltava, että suunnitellut toimet toteutettiin tosiasiallisesti ja että viranomaiset toimittavat kaikki tarvittavat tiedot asetettujen määräaikojen puitteissa.

(7)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Yhteisön rahoitusosuus

1.   Kyprokselle voidaan myöntää yhteisön rahoitusta kustannuksiin, jotka aiheutuivat kyseiselle jäsenvaltiolle päätöksen 90/424/ETY 11 artiklan 4 kohdan a alakohdan i–iv alakohdassa ja b alakohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä, jotka toteutettiin suu- ja sorkkataudin torjumiseksi vuonna 2007.

2.   Yhteisön rahoitusosuus on 60 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetuista yhteisön tukeen oikeutetuista kuluista. Se maksetaan asetuksessa (EY) N:o 349/2005 säädetyin edellytyksin.

2 artikla

Maksujärjestelyt

Maksetaan 185 000 euron suuruinen ensimmäinen erä osana 1 artiklassa tarkoitettua yhteisön rahoitusosuutta.

3 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu Kyproksen tasavallalle.

Tehty Brysselissä 26 päivänä toukokuuta 2008.

Komission puolesta

Androulla VASSILIOU

Komission jäsen


(1)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 19. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).

(2)  EUVL L 55, 1.3.2005, s. 12.


5.6.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 146/17


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 28 päivänä toukokuuta 2008,

yhteisön osallistumisesta Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 2007 toteutettujen lintuinfluenssan torjuntaa koskevien hätätoimenpiteiden rahoitukseen

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 2169)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(2008/415/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista 26 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn neuvoston päätöksen 90/424/ETY (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 3 kohdan ja 3 a artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Päätöksessä 90/424/ETY säädetään menettelyistä, joita käytetään myönnettäessä yhteisön rahoitusta yksittäisiin eläinlääkinnällisiin toimiin, myös hätätoimenpiteisiin. Kyseisen päätöksen 3 a artiklan mukaisesti jäsenvaltiot voivat saada yhteisön rahoitusta lintuinfluenssan hävittämiseksi toteutetuista toimenpiteistä aiheutuneiden tiettyjen kustannusten kattamiseksi.

(2)

Päätöksen 90/424/ETY 3 a artiklan 3 kohdassa säädetään säännöistä, jotka koskevat jäsenvaltioille aiheutuvien kulujen prosenttiosuutta, jonka yhteisön rahoitusosuus voi kattaa.

(3)

Neuvoston päätöksessä 90/424/ETY tarkoitettuihin hätätapauksissa toteutettaviin toimenpiteisiin ja eläintautien torjuntatoimenpiteisiin myönnettävää yhteisön rahoitusta koskevista säännöistä 28 päivänä helmikuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 349/2005 (2) soveltamisalaan ei enää kuulu lintuinfluenssa sen jälkeen, kun päätöstä 90/424/ETY muutettiin päätöksellä 2006/53/EY (3). Sen vuoksi tässä päätöksessä on säädettävä erikseen, että Yhdistyneelle kuningaskunnalle myönnettävän rahoituksen on oltava tiettyjen asetuksessa (EY) N:o 349/2005 vahvistettujen sääntöjen mukaista.

(4)

Yhdistyneessä kuningaskunnassa esiintyi vuonna 2007 lintuinfluenssaa. Taudin puhkeaminen aiheuttaa vakavan vaaran yhteisön kotieläinkannalle. Yhdistynyt kuningaskunta toteutti päätöksen 90/424/ETY 3 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä taudin torjumiseksi.

(5)

Yhdistynyt kuningaskunta on täyttänyt kaikilta osin päätöksen 90/424/ETY 3 artiklan 3 kohdassa ja 3 a artiklan 2 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 349/2005 6 artiklassa säädetyt tekniset ja hallinnolliset velvoitteet.

(6)

Yhdistynyt kuningaskunta toimitti 13 päivänä joulukuuta 2007 komissiolle tiedot aiheutuneista kustannuksista ja on tämän jälkeen edelleen toimittanut kaikki tarvittavat maksettavia korvauksia ja toimintamenoja koskevat tiedot.

(7)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Yhteisön rahoitus Yhdistyneelle kuningaskunnalle

1.   Yhdistyneelle kuningaskunnalle voidaan myöntää yhteisön rahoitusta kustannuksiin, jotka aiheutuivat kyseiselle jäsenvaltiolle päätöksen 90/424/ETY 3 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista vuonna 2007 toteutetuista toimenpiteistä lintuinfluenssan torjumiseksi.

2.   Tässä päätöksessä sovelletaan soveltuvin osin asetuksen (EY) N:o 349/2005 2–5 artiklaa, 7 artiklaa, 8 artiklaa, 9 artiklan 2, 3 ja 4 kohtaa sekä 10 artiklaa.

2 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneelle kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 28 päivänä toukokuuta 2008.

Komission puolesta

Androulla VASSILIOU

Komission jäsen


(1)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 19. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).

(2)  EUVL L 55, 1.3.2005, s. 12.

(3)  EUVL L 29, 2.2.2006, s. 37.


SUOSITUKSET

Komissio

5.6.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 146/19


KOMISSION SUOSITUS,

annettu 10 päivänä huhtikuuta 2008,

henkisen omaisuuden hallinnoinnista tietämyksensiirtotoimissa sekä korkeakoulujen ja muiden julkisten tutkimusorganisaatioiden käytännesäännöistä

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1329)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/416/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 165 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Käynnistäessään Lissabonin strategiaa uudelleen vuonna 2005 valtioiden ja hallitusten päämiehet korostivat, miten keskeisessä asemassa julkisten tutkimusorganisaatioiden, kuten korkeakoulujen, ja yritysten yhteyksien parantaminen voi olla helpotettaessa ideoiden levittämistä ja käyttöä dynaamisessa osaamisyhteiskunnassa ja lisättäessä kilpailukykyä ja hyvinvointia.

(2)

Tietämystä olisi pyrittävä paremmin muuntamaan sosioekonomisiksi hyödyiksi. Tästä syystä julkisten tutkimusorganisaatioiden on levitettävä ja tehokkaammin hyödynnettävä julkisrahoitteisen tutkimuksen tuloksia, jotta ne voitaisiin jalostaa uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Tähän päästään erityisesti korkeakoulumaailman ja yritysmaailman yhteistoiminnalla – yhdessä yksityisen sektorin kanssa toteutetulla tai rahoitetulla yhteis- tai sopimustutkimuksella – sekä lisensoinnilla ja tutkimuslähtöisten uusyritysten synnyttämisellä.

(3)

Julkisrahoitteisen tutkimuksen tulosten tehokas hyödyntäminen edellyttää henkisen omaisuuden (eli laajassa mielessä ymmärretyn osaamisen, kuten keksintöjen, ohjelmistojen, tietokantojen ja mikro-organismien riippumatta siitä, onko ne suojattu esimerkiksi patentein) asianmukaista hallinnointia, tarvittavan yrittäjyyskulttuurin ja siihen liittyvien taitojen kehittämistä julkisissa tutkimusorganisaatioissa sekä parempaa yhteydenpitoa ja vuorovaikutusta julkisen ja yksityisen sektorin välillä.

(4)

Julkisten tutkimusorganisaatioiden aktiivinen osallistuminen henkisen omaisuuden hallinnointiin ja tietämyksensiirtoon on olennaisen tärkeää sosioekonomisten hyötyjen luomisen sekä opiskelijoiden ja tutkijoiden kiinnostuksen herättämisen ja suuremman tutkimusrahoituksen saamisen kannalta.

(5)

Jäsenvaltiot ovat viime vuosina pyrkineet helpottamaan tietämyksensiirtoa kansallisella tasolla, mutta huomattavat erot kansallisten sääntelyjärjestelmien, toimintaperiaatteiden ja käytänteiden välillä sekä erilaiset normit henkisen omaisuuden hallinnoinnissa julkisissa tutkimusorganisaatioissa estävät tai haittaavat ylikansallista tietämyksensiirtoa Euroopassa ja eurooppalaisen tutkimusalueen syntyä.

(6)

Komissio antoi vuonna 2007 yhteiseurooppalaisista tietämyksensiirron puitteista tiedonannon (1), jonka pohjalta Eurooppa-neuvosto pyysi kesäkuussa 2007 komissiota laatimaan jäsenvaltioille annettavan suosituksen muodossa ohjeet henkisen omaisuuden hallinnoinnista julkisissa tutkimusorganisaatioissa.

(7)

Tällä suosituksella pyritään antamaan jäsenvaltioille ja niiden eri alueille toimintapoliittisia ohjeita kansallisten ohjeistojen ja säännöstöjen kehittämiseksi tai päivittämiseksi ja tarjoamaan julkisille tutkimusorganisaatioille käytännesäännöt, joiden avulla voidaan parantaa henkisen omaisuuden ja tietämyksensiirron hallinnointia julkisissa tutkimusorganisaatioissa.

(8)

Tutkimuksen ja kehittämisen alan yhteistoiminnan sekä yhteisön ja kolmansien maiden välisten tietämyksensiirtotoimien olisi perustuttava selkeisiin ja yhdenmukaisiin suosituksiin ja käytänteisiin, joilla varmistetaan, että kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä syntyvä henkinen omaisuus on tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti käytettävissä kaikkia toimintaan osallistuvia tahoja hyödyttävällä tavalla. Tässä yhteydessä vertailukohtana olisi käytettävä liitteenä olevia käytännesääntöjä.

(9)

Tähän liittyen on yksilöity joukko hyviä toimintatapoja, joista on tarkoitus olla jäsenvaltioille apua tämän suosituksen noudattamisessa. Kukin jäsenvaltio voi itse valita ne menettelytavat ja käytänteet, joilla ne parhaiten pystyvät varmistamaan tämän suosituksen noudattamisen olosuhteisiinsa nähden tuloksellisimmalla tavalla, koska yhdessä jäsenvaltiossa toimivat ratkaisut eivät välttämällä sovellu yhtä hyvin johonkin toiseen jäsenvaltioon. Huomioon olisi otettava myös jo olemassa olevat yhteisön ja OECD:n tasolla annetut ohjeistot.

(10)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi seurattava tämän suosituksen noudattamista ja vaikutuksia sekä tuettava tiedonvaihtoa tietämyksensiirtoon liittyvistä hyvistä toimintatavoista,

SUOSITTAA, ETTÄ JÄSENVALTIOT

1.

varmistavat, että kaikki julkiset tutkimusorganisaatiot sisällyttävät tietämyksensiirron strategisiin tehtäviinsä,

2.

rohkaisevat julkisia tutkimusorganisaatioita laatimaan ja julkistamaan liitteessä I esitettyjen käytännesääntöjen mukaiset toimintaperiaatteet ja käytänteet henkisen omaisuuden hallinnointia varten,

3.

tukevat tietämyksensiirtovalmiuksien ja -taitojen kehittämistä julkisissa tutkimusorganisaatioissa sekä toimia, joilla parannetaan opiskelijoiden – erityisesti luonnontieteiden ja teknologian opiskelijoiden – tietoisuutta ja osaamistasoa henkiseen omaisuuteen, tietämyksen siirtoon ja yrittäjyyteen liittyvissä kysymyksissä,

4.

edistävät julkisin varoin luodun tietämyksen laajaa levittämistä pyrkimällä lisäämään tutkimustulosten avointa saatavuutta samalla kuitenkin soveltuvin osin suojaten asiaan liittyvä henkinen omaisuus,

5.

tekevät yhteistyötä parantaakseen henkisen omaisuuden omistajuusjärjestelmiensä yhdenmukaisuutta tavoitteena helpottaa rajat ylittävää yhteistoimintaa ja tietämyksen siirtoa tutkimuksen ja kehittämisen alalla,

6.

käyttävät tässä suosituksessa hahmoteltuja periaatteita perustana ottaessaan käyttöön tai tarkistaessaan kansallisia ohjeita ja säännöksiä henkisen omaisuuden hallinnoinnista ja tietämyksen siirrosta julkisissa tutkimusorganisaatioissa sekä tehdessään tutkimusyhteistyösopimuksia kolmansien maiden kanssa, toteuttaessaan muunlaisia toimenpiteitä tietämyksen siirron edistämiseksi tai laatiessaan uutta asiaan liittyvää politiikkaa tai uusia rahoitusjärjestelmiä valtiontukisääntöjen puitteissa,

7.

varmistavat käytännesääntöjen mahdollisimman laajan käyttöönoton joko suoraan tai kansallisten tai alueellisten tutkimusrahoituselinten asettamien sääntöjen kautta,

8.

varmistavat, että jäsenvaltioista ja kolmansista maista tulevia osallistujia kohdellaan kansainvälisissä tutkimushankkeissa tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti hankkeissa syntyvän henkisen omaisuuden omistajuuden ja käyttömahdollisuuksien suhteen kaikkia toimintaan osallistuvia tahoja hyödyttävällä tavalla,

9.

nimeävät kansallisen yhteyspisteen, jonka tehtävänä on yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden vastaavien yhteyspisteiden kanssa koordinoida tietämyksen siirtoon liittyviä toimia julkisten tutkimusorganisaatioiden ja yksityisen sektorin välillä sekä ratkaista ylikansallisiin tilanteisiin liittyviä ongelmia,

10.

perehtyvät liitteessä II esiteltyihin hyviin toimintatapoihin ja hyödyntävät niitä kansallisten olosuhteiden edellyttämällä tavalla,

11.

ilmoittavat komissiolle 15 päivään heinäkuuta 2010 mennessä ja sen jälkeen joka toinen vuosi tämän suosituksen pohjalta toteutetuista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista.

Tehty Brysselissä 10 päivänä huhtikuuta 2008.

Komission puolesta

Janez POTOČNIK

Komission jäsen


(1)  KOM(2007) 182.


LIITE I

Henkisen omaisuuden hallinnointia tietämyksensiirtotoimissa koskevat käytännesäännöt korkeakouluille ja muille julkisille tutkimusorganisaatioille

Nämä käytännesäännöt koostuvat kolmesta periaatekokonaisuudesta.

Organisaation sisäiset henkistä omaisuutta koskevat periaatteet muodostavat perussäännöt, joita julkisen tutkimusorganisaation olisi noudatettava voidakseen tuloksellisesti hallinnoida omassa tai muiden tahojen kanssa yhteistyössä suoritettavassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa syntyvää henkistä omaisuutta.

Tietämyksen siirtoa koskevilla periaatteilla täydennetään henkistä omaisuutta koskevia periaatteita keskittymällä yksityiskohtaisemmin henkisen omaisuuden aktiiviseen siirtoon ja hyödyntämiseen riippumatta siitä, onko se suojattu.

Yhteis- ja sopimustutkimusta koskevia periaatteita on tarkoitus soveltaa kaikenlaiseen julkisen tutkimusorganisaation yhdessä yksityisen sektorin kanssa harjoittamaan tai rahoittamaan tutkimustoimintaan, kuten yhteistutkimukseen (jossa kaikilla osallistujilla on T&K-tehtäviä) ja sopimustutkimukseen (jossa yksityinen yritys ostaa T&K-työtä julkiselta tutkimusorganisaatiolta).

Organisaation sisäiset henkistä omaisuutta koskevat periaatteet

1.

Julkiselle tutkimusorganisaatiolle laaditaan osana sen pitkän aikavälin strategiaa ja missiota erityisesti henkistä omaisuutta koskevat periaatteet, joista tiedotetaan sisäisesti ja ulkoisesti sekä perustetaan yksi yhteinen asiasta vastaava yhteyspiste.

2.

Periaatteiden olisi sisällettävä henkilökunnalle ja opiskelijoille selkeät säännöt, jotka koskevat erityisesti uusien kaupallista potentiaalia omaavien ideoiden julkistamista, tutkimustulosten omistusoikeutta, dokumentointia, eturistiriitojen käsittelyä ja sitoumuksia kolmansien osapuolten suuntaan.

3.

Julkisen sektorin organisaation strategian ja mission mukaisesti pyritään edistämään henkisen omaisuuden tunnistamista, hyödyntämistä ja tarvittaessa suojaamista pyrkien mahdollisimman suuriin sosioekonomisiin hyötyihin. Tässä voidaan noudattaa erilaisia strategioita – mahdollisesti tieteen/tekniikan osa-alueen mukaan – kuten esimerkiksi julkisen tiedon lähestymistapaa tai avoimen innovoinnin lähestymistapaa.

4.

Luodaan riittävät kannustimet, joilla varmistetaan, että asiaan liittyvä henkilöstö pyrkii aktiivisesti toteuttamaan henkistä omaisuutta koskevia periaatteita. Kannustimien ei tulisi olla pelkästään taloudellisia, vaan edistää myös urakehitystä ottamalla henkilöstöarvioinneissa huomioon akateemisten ansioiden ohella myös henkiseen omaisuuteen ja tietämyksen siirtoon liittyvät näkökohdat.

5.

Julkisen tutkimusorganisaation olisi harkittava johdonmukaisten henkisen omaisuuden ”salkkujen” muodostamista – esimerkiksi tietyillä teknologian aloilla – ja tarpeen mukaan muiden julkisten organisaatioiden henkisen omaisuuden ottamista mukaan tarkoituksenmukaisten kokonaisuuksien luomiseksi patenteista ja henkisestä omaisuudesta. Tämä voisi helpottaa hyödyntämistä, luoda kriittistä massaa ja alentaa kolmansille osapuolille aiheutuvia kustannuksia.

6.

Opiskelijoille ja tutkimushenkilöstölle olisi tarjottava koulutusta henkistä omaisuutta ja tietämyksen siirtoa koskevan tietoisuuden ja perusosaamisen parantamiseksi sekä varmistettava, että henkisen omaisuuden ja tietämyksen siirron hallinnoinnista vastaavalla henkilöstöllä on tarvittavat taidot ja kouluttautumismahdollisuudet.

7.

Olisi laadittava ja julkistettava tulosten julkaisemista ja levittämistä koskevat periaatteet, joilla pyritään edistämään tutkimuksen ja kehittämisen tulosten laajaa levitystä (esimerkiksi julkistamalla vapaaseen käyttöön), hyväksyen kuitenkin mahdolliset viiveet tapauksissa, joissa on tarkoitus hakea henkiselle omaisuudelle suojaa – tämä viive olisi kuitenkin pidettävä mahdollisimman lyhyenä.

Tietämyksen siirtoa koskevat periaatteet

8.

Julkisrahoitteisen tutkimuksen tulosten käytön edistämiseksi ja niiden sosioekonomisten vaikutusten maksimoimiseksi on syytä harkita kaikkia mahdollisia hyödyntämismekanismeja (kuten lisensointia tai tutkimuksesta syntyviä uusia yrityksiä) ja kaikkia mahdollisia hyödyntämiskumppaneita (kuten tutkimuslähtöisiä uusyrityksiä tai jo olemassa olevia yrityksiä, muita julkisia tutkimusorganisaatioita, sijoittajia tai innovoinnin tukipalveluita ja -organisaatioita) ja valita näistä tarkoituksenmukaisimmat.

9.

Vaikka henkisen omaisuuden ja tietämyksen siirron ennakoivalla hallinnoinnilla saatetaankin luoda julkiselle tutkimusorganisaatiolle lisätuloja, tämän ei kuitenkaan tulisi olla päätavoitteena.

10.

Julkisella tutkimusorganisaatiolla olisi oltava itsellään tai käytettävissään ammattitaitoisia tietämyksen siirron palveluja ja teknisen taustan omaavan henkilöstön lisäksi oikeudellisten, taloudellisten ja kaupallisten näkökohtien sekä henkisen omaisuuden suojaamisen ja suojan valvonnan asiantuntijoita.

11.

Julkisen tutkimusorganisaation sisäisten käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi ja kaikkien sopimusten tasapuolisuuden varmistamiseksi olisi laadittava ja julkistettava erityiset lisensointiperiaatteet. Erityisesti julkisen tutkimusorganisaation omistaman henkisen omaisuuden omistusoikeuden siirtoja ja lisenssien myöntämisiä yksinoikeudella (1) olisi harkittava tarkkaan, varsinkin kun kyseessä ovat Euroopan ulkopuoliset kolmannet osapuolet. Hyödyntämistarkoituksiin myönnetyistä lisensseistä olisi saatava asianmukainen taloudellinen tai muunlainen korvaus.

12.

Julkisen tutkimusorganisaation olisi laadittava ja julkistettava tutkimuslähtöisten uusyritysten perustamista koskevat periaatteet, jotka kannustavat sen henkilöstöä osallistumaan tarpeen mukaan tutkimuslähtöisten uusyritysten perustamiseen ja joissa luodaan selkeät puitteet tutkimuslähtöisten uusyritysten ja julkisen tutkimusorganisaation pitkän aikavälin suhteille.

13.

Samoin olisi laadittava selkeät periaatteet sille, miten tietämyksen siirrosta saatavat tulot jaetaan julkisen tutkimusorganisaation, tietämyksen luomisesta vastaavan yksikön ja keksijöiden välillä.

14.

Henkisen omaisuuden suojaamiseen ja tietämykseen siirtoon liittyvää toimintaa ja näihin liittyviä saavutuksia olisi seurattava ja niistä olisi tiedotettava säännöllisesti. Julkisen tutkimusorganisaation tutkimustuloksille, niihin liittyvälle erityisasiantuntemukselle ja henkiseen omaisuuteen kohdistuville oikeuksille olisi niiden hyödyntämisen edistämiseksi saatava lisää näkyvyyttä yksityisellä sektorilla.

Yhteis- ja sopimustutkimusta koskevat periaatteet (2)

15.

Yhteis- ja sopimustutkimusta koskevien sääntöjen olisi oltava linjassa kunkin osapuolen mission kanssa. Niissä olisi otettava huomioon yksityisen rahoituksen taso ja niiden olisi vastattava tutkimustoimien tavoitteita ja varsinkin maksimoitava tutkimuksen kaupalliset ja sosioekonomiset vaikutukset, tuettava julkisen tutkimusorganisaation tavoitetta saada yksityistä tutkimusrahoitusta, tuettava sellaista henkisen omaisuuden tasoa, joka mahdollistaa jatkossakin akateemisen ja yhteistyössä tehtävän tutkimuksen sekä vältettävä T&K-tulosten levittämisen vaikeuttamista.

16.

Henkiseen omaisuuteen liittyvät seikat olisi tehtävä selväksi hankehallinnon tasolla tutkimushankkeen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mieluiten jo ennen sen käynnistymistä. Henkiseen omaisuuteen liittyviä kysymyksiä ovat esimerkiksi hankkeen puitteissa luodun henkisen omaisuuden (tulosaineisto) omistusoikeuksien jakautuminen, hankkeen osallistujien hallussa ennen hankkeen käynnistymistä olevan ja hankkeen toteutuksen tai tulosten hyödyntämisen kannalta välttämättömän henkisen omaisuuden (tausta-aineisto) yksilöinti, tulosaineiston ja tausta-aineiston käyttöoikeudet (3) näitä tarkoituksia varten ja hankkeesta aiheutuvien tulojen jakaminen.

17.

Yhteistutkimushankkeessa tulosaineiston omistusoikeuden olisi pysyttävä sen luoneella osallistujalla, mutta se voidaan osoittaa myös muille osallistujille ennalta tehdyllä sopimuksella, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon kunkin osallistujan etunäkökohdat, tehtävät ja rahoitus- tai muu osuus hankkeessa. Sopimustutkimuksessa julkisen tutkimusorganisaation luoman tulosaineiston omistaa yksityistä sektoria edustava osallistuja. Hankkeen ei tulisi vaikuttaa tausta-aineiston omistusoikeuksiin.

18.

Käyttöoikeuksiin (3) liittyvät seikat olisi tehtävä osallistujien kesken selviksi tutkimushankkeen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mieluiten jo ennen sen käynnistymistä. Jos se on välttämätöntä tutkimushankkeen toteutuksen tai osallistujan tulosaineiston hyödyntämisen kannalta, muiden osallistujien tausta- ja tulosaineiston käyttöoikeuksien olisi oltava saatavilla ehdoin, joissa otetaan asianmukaisesti huomioon kunkin osallistujan etunäkökohdat, tehtävät ja rahoitus- tai muu osuus hankkeessa.


(1)  Kun on kyse sellaisista T&K-tuloksista, joilla voi olla useita sovellusaloja, olisi vältettävä lisenssien myöntämistä yksinoikeudella ilman että käyttöoikeus rajataan tietylle käyttöalalle. Julkisen tutkimusorganisaation olisi pidettävä itsellään riittävät oikeudet tulosten levittämiseen ja lisätutkimukseen.

(2)  Julkisen tutkimusorganisaation ryhtyessä yhteis- tai sopimustutkimukseen yrityksen kanssa komissio katsoo automaattisesti (eli ilman ilmoitusvaatimusta), että julkisen tutkimusorganisaation kautta ei kanavoidu yritykselle epäsuoraa valtiontukea edellyttäen, että yhteisön puitteissa tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle asetetut ehdot täyttyvät (EUVL C 323, 30.12.2006 – erityisesti kohdat 3.2.1 ja 3.2.2).

(3)  Käyttöoikeuksilla viitataan osallistujien toisilleen myöntämiin käyttöoikeuksiin, erotuksena kolmansille osapuolille myönnettäviin lisensseihin. Niissä olisi määriteltävä, mitkä osallistujat voivat käyttää mitäkin osaa tausta- ja tulosaineistosta tutkimus- ja/tai hyödyntämistarkoituksiin ja millä ehdoin.


LIITE II

Viranomaisten toimintamallit, joiden on todettu helpottavan korkeakoulujen ja muiden julkisten tutkimusorganisaatioiden harjoittamaa henkisen omaisuuden hallinnointia tietämyksensiirtotoimissa

Tietämyksensiirto osa julkisten tutkimusorganisaatioiden strategista missiota

1.

Tietämyksensiirto korkeakoulujen ja yritysten välillä nostetaan pysyväksi poliittiseksi ja operatiiviseksi painopistealueeksi jäsenvaltion kaikissa julkista tutkimusrahoitusta tarjoavissa elimissä sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla.

2.

Asia kuuluu selvästi yhden yksittäisen ministeriön toimivaltaan. Kyseisen ministeriön tehtävänä on koordinoida tietämyksensiirron edistämistoimia muiden ministeriöiden kanssa.

3.

Kukin tietämyksensiirtotoimia toteuttava ministeriö ja alueellinen hallintoelin nimeävät toimien vaikutusten seuraamisesta vastaavan vastuuhenkilön. Vastuuhenkilöt kokoontuvat säännöllisesti vaihtamaan tietoja ja keskustelemaan tavoista parantaa tietämyksen siirtoa.

Henkisen omaisuuden hallinnointiperiaatteet

4.

Julkisin varoin aikaansaadun henkisen omaisuuden asianmukaista hallinnointia edistetään ja edellytetään, että siinä noudatetaan vakiintuneita periaatteita, joissa otetaan huomioon yritysmaailman perustellut etunäkökohdat (esim. tilapäiset salassapitovelvoitteet).

5.

Tutkimuspolitiikassa korostetaan riippuvuussuhteita yksityiseen sektoriin, mikä auttaa yksilöimään teknologiatarpeita, edistää yksityisiä tutkimusinvestointeja ja kannustaa hyödyntämään julkisrahoitteisia tutkimustuloksia.

Tietämyksensiirtovalmiudet ja -taidot

6.

Julkisilla tutkimusorganisaatioilla ja niiden henkilöstöllä on riittävästi resursseja ja kannustimia harjoittaa tietämyksensiirtotoimintaa.

7.

Erityistoimin pyritään varmistamaan, että julkisten tutkimusorganisaatioiden saatavilla ja entistä helpommin rekrytoitavissa on näihin kysymyksiin perehtyneitä asiantuntijoita (esim. teknologiansiirtoasiantuntijoita).

8.

Käytössä on valikoima mallisopimuksia sekä päätöksenteon apuväline, joka helpottaa tiettyjen muuttujien perusteella sopivimman mallisopimuksen valintaa.

9.

Ennen uusien tietämyksensiirtoa edistävien mekanismien (kuten työntekijäliikkuvuus- ja rahoitusjärjestelmien) käyttöönottoa kuullaan asianmukaisia sidosryhmiä, kuten pk- ja suuryrityksiä sekä julkisia tutkimusorganisaatioita.

10.

Julkisten tutkimusorganisaatioiden resurssien yhdistämistä paikallisesti tai alueellisesti edistetään silloin, kun niillä ei ole riittävästi tutkimusmenoja, jotta niiden kannattaisi pitää omaa tietämyksensiirtoyksikköä tai henkisen omaisuuden hallinnosta vastaavaa työntekijää.

11.

Perustetaan tutkimuslähtöisten uusyritysten tukiohjelmia, joihin sisältyy yrittäjäkoulutusta ja julkisten tutkimusorganisaatioiden vahvaa vuorovaikutusta paikallisten yrityshautomoiden, rahoittajien, yritystoiminnan tukiorganisaatioiden jne. kanssa.

12.

Julkisten tutkimusorganisaatioiden tietämyksensiirtoa ja vuorovaikutusta yritysten kanssa, esimerkiksi asiantuntijoiden palkkaamista, tuetaan valtion varoin.

Johdonmukaisuus ylikansallisessa yhteistyössä

13.

Ylikansallisen tietämyksensiirron edistämiseksi ja muista maista tulevien osallistujien kanssa tehtävän yhteistyön helpottamiseksi julkisrahoitteisessa tutkimuksessa syntyvän henkisen omaisuuden omistusoikeudet määritellään selkein säännöin ja nämä säännöt sekä tietämyksen siirtoon mahdollisesti vaikuttavat rahoitusehdot asetetaan helposti saataville. Useimmissa EU:n jäsenvaltioissa julkisissa tutkimusorganisaatioissa sovelletaan henkiseen omaisuuteen järjestelmää, jossa henkisen omaisuuden omistajuus kuuluu organisaatiolle sen sijaan että tutkimusta ohjaavalla professorilla olisi siihen etuoikeus.

14.

Kun tehdään kansainvälisiä tutkimusyhteistyösopimuksia ja niiden alaisten hankkeiden rahoituksessa sovelletaan molempien sopimuspuolina olevien maiden järjestelmiä, hankkeita koskevissa säännöissä annetaan kaikille osallistujille samanlaiset oikeudet varsinkin liittyen henkisen omaisuuden käyttöoikeuksiin ja niiden rajoituksiin.

Tietämyksen levittäminen

15.

Julkiset tutkimusrahoitusorganisaatiot edellyttävät, että julkisrahoitteisessa tutkimuksessa syntyvät vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut asetetaan vapaasti saataville.

16.

Tutkimusdatan vapaata saatavuutta edistetään julkisrahoitteisen tutkimustoiminnan tulosten saatavuutta koskevien OECD:n periaatteiden ja suuntaviivojen mukaisesti ottaen huomioon kaupalliseen hyödyntämiseen liittyvät rajoitukset.

17.

Julkisin varoin kehitetään yhdessä avoimen saatavuuden periaatteiden kanssa tutkimustulosten arkistointitapoja (esimerkiksi internetpohjaisia tietokantoja).

Edistymisen seuranta

18.

Luodaan tarvittavat mekanismit, joilla seurataan ja arvioidaan julkisten tutkimusorganisaatioiden edistymistä tietämyksensiirtotoimissaan esimerkiksi yksittäisten julkisten tutkimusorganisaatioiden vuosikertomusten kautta. Nämä tiedot ja esimerkit parhaista toimintatavoista asetetaan myös muiden jäsenvaltioiden saataville.