27.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 378/1

1)

Ennen kuin ihmisille tarkoitettu lääke saatetaan markkinoille yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, sen turvallisuus, laatu ja teho kohdeväestössä on yleensä pitänyt varmistaa laajamittaisin tutkimuksin, joihin kuuluu prekliinisiä ja kliinisiä tutkimuksia.

2)

Tällaisia tutkimuksia ei välttämättä ole tehty lääkkeen käytöstä lapsiväestössä, eikä monia lasten hoidossa nykyisin käytettäviä lääkkeitä ole tutkittu tai hyväksytty kyseiseen tarkoitukseen. Markkinavoimat yksinään ovat osoittautuneet riittämättömiksi edistämään lapsille tarkoitettujen lääkkeiden tutkimusta ja kehittämistä ja näiden lääkkeiden hyväksymistä.

3)

Lapsille soveltuvien lääkkeiden puutteesta aiheutuvia ongelmia ovat muiden muassa epäasianmukaiset annosteluohjeet, joiden seurauksena haittavaikutusten riski on suurentunut, kuoleman riski mukaan luettuna, ja hoidon tehottomuus, joka johtuu aliannostuksesta, siitä että lapset eivät pääse hyötymään uusista hoitokeinoista eivätkä sopivista valmistemuodoista ja antoreiteistä, taikka mahdollisesti heikkolaatuisten lääkemääräyksen mukaisten apteekkivalmisteiden tai apteekkivalmisteiden käytöstä lasten hoitamisessa.

4)

Tämän asetuksen tavoitteena on helpottaa lapsille tarkoitettujen lääkkeiden kehittämistä ja saatavuutta, varmistaa, että lasten hoitamiseen tarkoitettuja lääkkeitä koskeva eettinen tutkimustoiminta on korkealaatuista ja että ne hyväksytään asianmukaisesti käytettäväksi lasten hoitoon, sekä parantaa käytettävissä olevia tietoja lääkkeiden käytöstä lapsiväestön eri ryhmissä. Tavoitteet olisi saavutettava ilman tarpeettomia lapsiin kohdistuvia kliinisiä tutkimuksia ja viivyttämättä lääkkeiden hyväksymistä muiden ikäryhmien hoitoon.

5)

Lääkkeitä koskevien säännösten perimmäisenä tavoitteena on oltava kansanterveyden suojeleminen. Tähän tavoitteeseen on kuitenkin pyrittävä siten, ettei estetä turvallisten lääkkeiden vapaata liikkuvuutta yhteisössä. Erot lääkkeitä koskevissa jäsenvaltioiden laeissa, asetuksissa ja hallinnollisissa määräyksissä haittaavat yhteisön sisäistä kauppaa ja vaikuttavat siten suoraan sisämarkkinoiden toimintaan. Toimet, joilla edistetään lastenlääkkeiden kehittämistä ja hyväksymistä, ovat siksi perusteltuja näiden esteiden poistamiseksi tai torjumiseksi. Näin ollen perustamissopimuksen 95 artikla on asianmukainen oikeusperusta.

6)

Näiden tavoitteiden saavuttamisen kannalta on osoittautunut välttämättömäksi luoda järjestelmä, johon kuuluu sekä velvoitteita että palkkioita ja kannustimia. Näiden velvoitteiden, palkkioiden ja kannustimien tarkemmassa määrittelyssä olisi otettava huomioon kulloisenkin lääkkeen asema. Tätä asetusta olisi sovellettava kaikkiin lasten tarvitsemiin lääkkeisiin, eli sen soveltamisalaan olisi kuuluttava kehitteillä olevat vielä hyväksymättömät lääkkeet, myyntiluvan saaneet immateriaalioikeuksien piiriin kuuluvat valmisteet ja sellaiset myyntiluvan saaneet valmisteet, jotka eivät enää kuulu immateriaalioikeuksien piiriin.

7)

Lapsiväestössä tehtävien tutkimusten yhteydessä olisi otettava huomioon ne eettiset huolenaiheet, joita syntyy, kun lääkkeitä annetaan väestöryhmälle, jossa niitä ei ole testattu asianmukaisesti. Kansanterveysuhkia, joita syntyy testaamattomien lääkkeiden käytöstä lasten hoidossa, voidaan turvallisesti torjua lastenlääkkeiden tutkimuksella. Tätä tutkimusta pitäisi valvoa huolellisesti niiden erityisedellytysten mukaisesti, jotka koskevat kliinisiin tutkimuksiin yhteisössä osallistuvien lasten suojelemista ja joista säädetään hyvän kliinisen tutkimustavan noudattamista ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisissä tutkimuksissa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 4 päivänä huhtikuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/20/EY (3).

8)

Euroopan lääkeviraston, jäljempänä ’virasto’, yhteyteen olisi perustettava tieteellinen komitea, lastenlääkekomitea, jolla on asiantuntemusta ja osaamista lasten hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden kehittämisessä ja kaikkien niihin liittyvien näkökohtien arvioinnissa. Lastenlääkekomiteaan olisi sovellettava asetuksessa (EY) N:o 726/2004 (4) vahvistettuja viraston tieteellisiä komiteoita koskevia sääntöjä. Lastenlääkekomitean jäsenillä ei siten saisi olla lääketeollisuuteen taloudellisia tai muita sidonnaisuuksia, jotka voisivat asettaa heidän puolueettomuutensa kyseenalaiseksi, ja heidän olisi sitouduttava palvelemaan yleistä etua riippumattomasti ja antamaan vuosittain ilmoituksen taloudellisista sidonnaisuuksistaan. Lastenlääkekomitean olisi vastattava ennen kaikkea lastenlääkkeitä koskevien tutkimusohjelmien tieteellisestä arvioinnista ja hyväksymisestä sekä niihin liittyvistä poikkeus- ja lykkäysjärjestelyistä. Lisäksi sillä pitäisi olla keskeinen asema tähän asetukseen sisältyvien tukitoimenpiteiden hallinnoinnissa. Työssään lastenlääkekomitean olisi arvioitava tutkimusten mahdollisia merkittäviä terapeuttisia hyötyjä niissä mukana oleville lapsipotilaille tai lapsiväestölle yleensä ja otettava huomioon tarve välttää tarpeettomia tutkimuksia. Lastenlääkekomitean olisi noudatettava yhteisön voimassa olevia vaatimuksia, direktiivi 2001/20/EY ja lastenlääkkeiden kehittämistä koskeva Kansainvälisen yhdenmukaistamiskokouksen (ICH) ohje E11 mukaan luettuina, ja pyrittävä välttämään lapsiin kohdistuviin tutkimuksiin liittyvistä vaatimuksista johtuvat viivytykset lääkkeiden hyväksymisessä muiden väestöryhmien käyttöön.

9)

Virastolle olisi vahvistettava menettelyt lastenlääkkeitä koskevan tutkimusohjelman hyväksymiseksi ja muuttamiseksi, jonka olisi toimittava perustana lastenlääkkeiden kehittämiselle ja hyväksymiselle. Lastenlääkettä koskevassa tutkimusohjelmassa olisi esitettävä täsmälliset tiedot aikatauluineen niistä ehdotetuista toimenpiteistä, joilla pyritään osoittamaan kyseisen lääkkeen laatu, turvallisuus ja teho lapsiväestössä. Koska lapsiväestö todellisuudessa koostuu useasta alaryhmästä, tutkimusohjelmassa olisi täsmennettävä, mitkä alaryhmät se kattaa, sekä tutkimuksen keinot ja määräajat.

10)

Sisällyttämällä lastenlääkettä koskeva tutkimusohjelma ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevaan lainsäädäntöön pyritään varmistamaan, että lasten hoitoon mahdollisesti käytettävien lääkkeiden kehittämisestä tulee lääkkeiden kehittämistoiminnan kiinteä osa, joka nivotaan aikuisväestöä koskevaan kehittämisohjelmaan. Lastenlääkettä koskeva tutkimusohjelma olisikin toimitettava varhaisessa vaiheessa tuotekehittelyä, jotta lapsiin kohdistuvat tutkimukset ennätetään tarvittaessa tehdä ennen myyntilupahakemuksen toimittamista. Lastenlääkettä koskevan tutkimusohjelman toimittamiselle on syytä asettaa määräaika, jotta toimeksiantajan ja lastenlääkekomitean välinen vuoropuhelu saataisiin käynnistettyä varhaisessa vaiheessa. Toimittamalla lastenlääkettä koskeva tutkimusohjelma varhaisessa vaiheessa sekä samalla jäljempänä kuvattu lykkäyspyyntö vältetään lisäksi viivytykset lääkkeiden hyväksymisessä muiden väestöryhmien käyttöön. Koska lääkkeiden kehittäminen on dynaaminen prosessi, johon vaikuttavat käynnissä olevien tutkimusten tulokset, olisi oltava mahdollista muuttaa hyväksyttyä tutkimusohjelmaa tarvittaessa.

11)

On tarpeen ottaa käyttöön vaatimus, jonka mukaan uusista lääkkeistä ja patentilla tai lisäsuojatodistuksella suojatuista myyntiluvan saaneista lääkkeistä on toimitettava joko hyväksyttyjen lastenlääkkeitä koskevien tutkimusohjelmien mukaisesti toteutettujen lapsiin kohdistuneiden tutkimusten tulokset tai todiste poikkeuksen tai lykkäyksen saamisesta myyntilupahakemuksen tai uutta käyttöaihetta, lääkemuotoa tai antoreittiä koskevan hakemuksen jättämisajankohtana. Kyseisen vaatimuksen noudattamista olisi arvioitava lastenlääkettä koskevan tutkimusohjelman pohjalta. Tämän vaatimuksen ei kuitenkaan pitäisi koskea geneerisiä lääkkeitä, samankaltaisia biologisia lääkkeitä tai vakiintuneen lääkinnällisen käytön perusteella myyntiluvan saaneita lääkkeitä eikä sellaisia homeopaattisia lääkkeitä tai perinteisiä kasvirohdosvalmisteita, joille on myönnetty myyntilupa ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6 päivänä marraskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY (5) mukaisella yksinkertaistetulla rekisteröintimenettelyllä.

12)

Yhteisön tutkimusohjelmista olisi rahoitettava sellaisten lasten käyttöön tarkoitettujen lääkevalmisteiden tutkimusta, joilla ei ole patentin eikä lisäsuojatodistuksen antamaa suojaa.

13)

Jotta varmistettaisiin, että lapsiin kohdistuvia tutkimuksia tehdään ainoastaan, jotta voitaisiin täyttää lasten terapeuttiset tarpeet, on tarpeen vahvistaa menettelyt, joilla virasto voi myöntää luvan poiketa johdanto-osan 11 kappaleessa tarkoitetusta vaatimuksesta tiettyjen lääkkeiden tai lääkeryhmien tai niiden osien osalta. Viraston on julkistettava nämä poikkeukset. Luonnon- ja lääketieteellinen tietämys kehittyy ajan myötä, minkä vuoksi poikkeusluetteloihin olisi voitava tehdä muutoksia. Jos poikkeuslupa peruutetaan, vaatimusta olisi kuitenkin sovellettava vasta tietyn määräajan jälkeen, jotta ennen myyntilupahakemuksen toimittamista jäisi aikaa ainakin lastenlääkettä koskevan tutkimusohjelman hyväksymiselle ja lapsiin kohdistuvien tutkimusten aloittamiselle.

14)

Tietyissä tapauksissa viraston olisi lykättävä joidenkin tai kaikkien lastenlääkettä koskevaan tutkimusohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden aloittamista tai loppuun saattamista, jotta voidaan varmistaa, että tutkimuksia tehdään vain silloin kun se on turvallista ja eettisesti perusteltua ja ettei vaatimus lapsia koskevista tutkimustiedoista estä tai viivytä lääkkeiden hyväksymistä muiden väestöryhmien käyttöön.

15)

Viraston olisi annettava maksutonta tieteellistä neuvontaa lastenlääkkeitä kehittävien tahojen tukemiseksi. Tieteellisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi viraston olisi huolehdittava yhteyksistä lastenlääkekomitean ja ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä käsittelevän komitean tieteellisen neuvonnan työryhmän sekä lastenlääkekomitean ja muiden lääkkeitä käsittelevien yhteisön komiteoiden ja työryhmien välillä.

16)

Nykyisiä ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden myyntilupamenettelyjä ei pitäisi muuttaa. Edellä johdanto-osan 11 kappaleessa tarkoitettu vaatimus merkitsee kuitenkin sitä, että toimivaltaisten viranomaisten olisi tarkistettava hyväksytyn lastenlääkettä koskevan tutkimusohjelman sekä mahdollisten poikkeuslupien ja lykkäysten noudattaminen tarkistettaessa myyntilupahakemuksen asianmukaisuus. Lastenlääkkeiden laadun, turvallisuuden ja tehon arviointi ja myyntiluvan myöntäminen olisi säilytettävä toimivaltaisten viranomaisten toimivallan piirissä. Lastenlääkekomitealta olisi voitava pyytää lausunto vaatimusten noudattamisesta sekä lääkkeen laadusta, turvallisuudesta ja tehosta lapsiväestössä.

17)

Jotta terveydenhoidon ammattilaiset ja potilaat saisivat tietoja lääkkeiden turvallisesta ja tehokkaasta käytöstä lasten hoidossa ja jotta avoimuus turvattaisiin, olisi valmistetiedoissa annettava tietoja lapsiin kohdistuvien tutkimusten tuloksista samoin kuin lastenlääkkeitä koskevista tutkimusohjelmista, poikkeusluvista ja lykkäyksistä. Jos kaikki lastenlääkettä koskevan tutkimusohjelman sisältämät toimenpiteet on toteutettu, olisi tämä mainittava valmisteen myyntiluvassa, ja maininnan perusteella yritykset voivat saada palkkion vaatimusten noudattamisesta.

18)

Jotta lasten hoitoon hyväksytty lääke olisi tunnistettavissa ja jotta sitä voitaisiin määrätä hoidoksi, olisi säädettävä, että lasten hoitoon hyväksytyn lääkkeen pakkausmerkinnöissä on oltava komission lastenlääkekomitean suosituksesta valitsema symboli.

19)

Jotta voitaisiin luoda kannustimia sellaisille myyntiluvan saaneille valmisteille, joilla ei enää ole immateriaalioikeudellista suojaa, on tarpeellista ottaa käyttöön uudenlainen myyntilupa, lastenlääkkeen myyntilupa. Lastenlääkkeen myyntiluvan myöntämisessä pitäisi noudattaa olemassa olevia lupamenettelyjä, mutta lupa olisi myönnettävä nimenomaan pelkästään lapsille kehitetyille lääkkeille. Lastenlääkkeen myyntiluvan saaneen lääkkeen nimessä pitäisi voida säilyttää vastaavan aikuisille hyväksytyn valmisteen tuotenimi, jotta markkinoilla jo olevan tuotenimen tunnettuutta samoin kuin uuteen myyntilupaan liittyvää tietosuojaa voitaisiin hyödyntää.

20)

Lastenlääkkeen myyntilupahakemuksen yhteydessä olisi toimitettava hyväksytyn lastenlääkettä koskevan tutkimusohjelman mukaisesti kerätyt tiedot valmisteen käytöstä lapsiväestössä. Tiedot voivat olla peräisin julkaisuista tai uusista tutkimuksista. Hakemuksessa pitäisi lisäksi voida viitata tietoihin, jotka sisältyvät yhteisössä nykyisin tai aiemmin hyväksytyn lääkkeen asiakirja-aineistoon. Tämä on tarkoitettu lisäkannustimeksi, jolla houkutellaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä, myös geneeristen lääkkeiden valmistajia, kehittämään patenttisuojaamattomia lastenlääkkeitä.

21)

Tässä asetuksessa olisi säädettävä toimenpiteistä, joilla saadaan uusia lasten hoitoon testattuja ja mukautettuja lääkkeitä mahdollisimman kattavasti yhteisön väestön käyttöön ja joilla toisaalta minimoidaan se mahdollisuus, että myönnettäisiin koko yhteisöä koskevia palkkioita ja kannustimia ilman että osa yhteisön lapsiväestöstä voisi hyötyä vastikään hyväksytyn lääkkeen käyttöön tulosta. Lastenlääkkeitä koskevat ja muut myyntilupahakemukset, jotka sisältävät hyväksytyn lastenlääkettä koskevan tutkimusohjelman mukaisesti tehtyjen tutkimusten tulokset, olisi voitava käsitellä asetuksen (EY) N:o 726/2004 5–15 artiklassa säädettyä, yhteisön tasolla keskitettyä menettelyä käyttäen.

22)

Jos valmisteelle hyväksytään lapsia koskeva käyttöaihe hyväksytyn lastenlääkettä koskevan tutkimusohjelman perusteella ja valmistetta myydään jo muihin käyttöaiheisiin, myyntiluvan haltija pitäisi velvoittaa saattamaan tuote markkinoille siten, että lapsia koskevat tiedot otetaan huomioon kahden vuoden kuluessa kyseisen käyttöaiheen hyväksymisestä. Tätä vaatimusta olisi sovellettava vain jo myyntiluvan saaneisiin valmisteisiin, ei lastenlääkkeen myyntiluvan myöntämisen kautta hyväksyttäviin lääkkeisiin.

23)

Valinnaisella menettelyllä olisi annettava mahdollisuus hankkia kansallisesti myyntiluvan saaneelle lääkkeelle koko yhteisön kattava lausunto, kun myyntilupahakemuksen yhteydessä toimitetaan hyväksytyn lastenlääkettä koskevan tutkimusohjelman perusteella saadut lapsia koskevat tiedot. Tätä varten voitaisiin käyttää direktiivin 2001/83/EY 32, 33 ja 34 artiklassa säädettyä menettelyä. Tällöin voidaan tehdä yhteisön tasolla yhdenmukaistettu päätös kyseisen lääkkeen käytöstä lasten hoitoon ja sisällyttää se kaikkiin kansallisiin valmistetietoihin.

24)

Lääketurvatoimintaa on muokattava niiden erityishaasteiden mukaiseksi, jotka liittyvät lapsia koskevien turvallisuustietojen keräämiseen; näitä tietoja ovat muun muassa tiedot mahdollisista pitkäaikaisvaikutuksista. Myös lääkkeen tehoa lapsilla voi olla tarpeen selvittää lisätutkimuksin myyntiluvan saamisen jälkeen. Sen vuoksi olisi sellaisen myyntilupahakemuksen yhteydessä, joka sisältää hyväksytyn lastenlääkettä koskevan tutkimusohjelman mukaisesti toteutettujen tutkimusten tulokset, velvoitettava hakija ilmoittamaan, miten hän aikoo järjestää pitkäaikaisseurannan, joka koskee lääkkeen käyttöön liittyviä mahdollisia haittavaikutuksia ja lääkkeen tehoa lapsilla. Jos on aihetta erityiseen huoleen, myyntiluvan myöntämisen ehtona olisi oltava, että hakija toimittaa riskinhallintajärjestelmää koskevan suunnitelman ja huolehtii sen täytäntöönpanosta ja/tai toteuttaa erityisiä markkinoinnin aloittamisen jälkeen tehtäviä tutkimuksia.

25)

Kansanterveyden suojelemiseksi on tarpeen varmistaa, että tämän asetuksen tuloksena kehitettyjä lasten hoitoon hyväksyttyjä turvallisia ja tehokkaita lääkkeitä on jatkuvasti saatavilla. Jos myyntiluvan haltija aikoo vetää tällaisen lääkkeen markkinoilta, olisi oltava käytössä järjestely, jonka ansiosta kyseinen lääke on jatkossakin saatavilla lapsiväestön käyttöön. Tämän helpottamiseksi aikomuksesta olisi ilmoitettava virastolle hyvissä ajoin, ja viraston olisi julkistettava aikomus.

26)

Sellaisille valmisteille, joiden osalta on toimitettava lapsia koskevat tiedot, olisi myönnettävä palkkiona kuuden kuukauden jatkoaika neuvoston asetuksella (ETY) N:o 1768/92 (6) käyttöön otetun lisäsuojatodistuksen voimassaoloon, jos kaikkia hyväksytyn lastenlääkettä koskevan tutkimusohjelman sisältämiä toimenpiteitä on noudatettu, jos valmiste on hyväksytty kaikissa jäsenvaltioissa ja jos valmistetiedoissa annetaan asiaankuuluvaa tietoa tutkimustuloksista. Jäsenvaltioiden viranomaisten päätökset lääkkeiden hintojen vahvistamisesta tai niiden sisällyttämisestä kansallisten sairausvakuutusjärjestelmien piiriin eivät vaikuta tämän palkkion myöntämiseen.

27)

Hakemus, joka koskee todistuksen voimassaoloajan jatkamista tämän asetuksen nojalla, olisi otettava käsiteltäväksi vain silloin, kun todistus on myönnetty asetuksen (ETY) N:o 1768/92 mukaisesti.

28)

Koska palkkio myönnetään lapsiin kohdistuvien tutkimusten toteuttamisesta eikä sen osoittamisesta, että valmiste on turvallinen ja tehokas lapsilla, palkkio olisi myönnettävä myös siinä tapauksessa, ettei myyntilupaa myönnetä lapsia koskevaa käyttöaihetta varten. Jotta voitaisiin parantaa saatavilla olevia tietoja lääkkeiden käytöstä lapsiväestössä, hyväksytyn valmisteen tiedoissa olisi kuitenkin annettava asiaankuuluvat tiedot valmisteen käytöstä lapsiväestössä.

29)

Harvinaislääkkeistä 16 päivänä joulukuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 141/2000 (7) mukaisesti myönnetään harvinaislääkkeiksi määritellyille lääkkeille 10 vuoden markkinayksinoikeus harvinaista käyttöaihetta koskevan myyntiluvan myöntämisestä lukien. Koska tällaisilla valmisteilla ei useinkaan ole patenttisuojaa, palkkiona ei voida käyttää lisäsuojatodistuksen voimassaoloajan jatkamista; jos valmisteella on patenttisuoja, jatkoaika muodostaisi kaksinkertaisen kannustimen. Sen vuoksi harvinaislääkkeen markkinayksinoikeuden kymmenvuotista kestoa olisi jatkettava 12 vuoteen, jos lasten hoidossa tapahtuvaa käyttöä koskevat tietovaatimukset täyttyvät kaikilta osin.

30)

Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden ei pitäisi estää muiden kannustimien tai palkkioiden käyttöä. Yhteisön ja jäsenvaltioiden tasolla käytettävissä oleviin toimenpiteisiin liittyvän avoimuuden varmistamiseksi komission olisi jäsenvaltioiden antamien tietojen perusteella laadittava yksityiskohtainen luettelo kaikista käytössä olevista kannustimista. Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet, joihin luetaan myös lastenlääkettä koskevan tutkimusohjelman hyväksyminen, eivät saisi olla perusteena muiden tutkimustoimintaa tukevien yhteisön kannustimien saamiselle, kuten rahoitukselle, jota tutkimusprojekteille myönnetään yhteisön monivuotisesta tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta.

31)

Jotta voitaisiin parantaa lasten lääkehoitoa koskevien tietojen saatavuutta ja välttää sellaiset tarpeettomat päällekkäiset lapsiin kohdistuvat tutkimukset, jotka eivät tuo lisätietoa, olisi direktiivin 2001/20/EY 11 artiklassa säädetyn eurooppalaisen tietokannan yhteyteen koottava lastenlääkkeitä koskevien kliinisten tutkimusten eurooppalainen rekisteri, joka sisältää kaikki meneillään olevat, keskeytetyt ja päätökseen saatetut lapsiin kohdistuvat tutkimukset yhteisössä ja kolmansissa maissa. Viraston olisi julkistettava osa tietokantaan tallennetuista, lapsille tehtäviä kliinisiä tutkimuksia koskevista tiedoista sekä yksityiskohtaisia tietoja kaikkien niiden lapsille tehtyjen kliinisten tutkimusten tuloksista, jotka toimitetaan toimivaltaisille viranomaisille.

32)

Lastenlääkekomitean olisi komissiota, jäsenvaltioita ja asiaan liittyviä tahoja kuultuaan laadittava luettelo lasten terapeuttisista tarpeista ja saatettava se säännöllisesti ajan tasalle. Luettelossa olisi yksilöitävä lasten hoidossa nykyisin käytettävät lääkkeet sekä tuotava esiin lapsiin liittyvät terapeuttiset tarpeet ja tutkimus- ja kehitystyön prioriteetit. Tämän pitäisi auttaa yrityksiä selvittämään liiketoimintansa kehittämismahdollisuuksia ja lastenlääkekomiteaa määrittämään lääkkeitä ja tutkimuksia koskevat tarpeet sen arvioidessa lastenlääkkeitä koskevien tutkimusohjelmien luonnoksia sekä poikkeuslupa- ja lykkäyshakemuksia. Lisäksi luettelo tarjoaisi terveydenhoidon ammattilaisille ja potilaille tietolähteen lääkkeen valinnan tueksi.

33)

Lapsiväestöön kohdistuvat kliiniset tutkimukset saattavat vaatia erityisosaamista, erityisiä menetelmiä ja joissakin tapauksissa erityisiä tiloja ja laitteita, ja niiden tekijöiden pitäisi olla asianmukaisesti koulutettuja tutkijoita. Jäsenvaltioiden ja yhteisön nykyiset hankkeet ja tutkimuskeskukset toisiinsa yhdistävä verkosto, jolla pyrittäisiin luomaan tarvittavaa osaamista yhteisön tasolla ja joka ottaisi huomioon yhteisön ja kolmansien maiden tiedot, olisi keino sujuvoittaa yhteistyötä ja välttää tarpeettomat päällekkäiset tutkimukset. Verkosto vahvistaisi osaltaan eurooppalaisen tutkimusalueen perustaa yhteisön tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman yhteydessä, siitä koituisi hyötyä lapsiväestölle, ja se toimisi tietämyksen ja asiantuntemuksen lähteenä alan teollisuudelle.

34)

Lääkeyrityksillä voi jo olla tietoja tiettyjen myyntiluvan saaneiden valmisteiden turvallisuudesta tai tehosta lapsilla. Jotta voitaisiin parantaa saatavilla olevia tietoja lääkkeiden käytöstä lapsiväestössä, olisi velvoitettava tällaisia tietoja hallussaan pitävät yritykset toimittamaan ne kaikille niille toimivaltaisille viranomaisille, jotka ovat myöntäneet valmisteelle myyntiluvan. Tällöin tiedot voitaisiin arvioida, ja tarvittaessa ne olisi sisällytettäväterveydenhoidon ammattilaisille ja potilaille suunnattuihin valmistetietoihin.

35)

Olisi huolehdittava yhteisön rahoituksesta, joka kattaa kaikki tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuvat lastenlääkekomitean ja viraston toiminnan osa-alueet, joihin kuuluu lastenlääkkeitä koskevien tutkimusohjelmien arvioiminen, palkkioista luopuminen tieteellisen neuvonnan yhteydessä sekä tiedotukseen ja avoimuuteen liittyvät toimet, kuten lapsiin kohdistuvien tutkimusten tietokanta ja edellä mainittu verkosto.

36)

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (8) mukaisesti.

37)

Asetus (ETY) N:o 1768/92, direktiivi 2001/20/EY, direktiivi 2001/83/EY ja asetus (EY) N:o 726/2004 olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti.

38)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on tutkittujen lastenlääkkeiden saatavuuden parantaminen, vaan se voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, koska näin voidaan hyödyntää mahdollisimman laajoja markkinoita ja välttää rajallisten resurssien hajaantuminen, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

1)

’lapsiväestöllä’ tarkoitetaan väestön 0–18-vuotiasta osaa;

2)

’lastenlääkettä koskevalla tutkimusohjelmalla’ tarkoitetaan tutkimus- ja kehittämisohjelmaa, jolla pyritään varmistamaan, että tuotetaan sellaiset tiedot, joiden perusteella voidaan määritellä edellytykset, joiden täyttyessä lääke voidaan hyväksyä käytettäväksi lapsiväestön hoidossa;

3)

’lasten hoitoon hyväksytyllä lääkkeellä’ tarkoitetaan lääkettä, joka on hyväksytty käytettäväksi koko lapsiväestössä tai sen osassa ja jolle hyväksytystä käyttöaiheesta on annettu yksityiskohtaiset tiedot direktiivin 2001/83/EY 11 artiklan mukaisesti laaditussa lääkkeen valmisteyhteenvedossa;

4)

’lastenlääkkeen myyntiluvalla’ tarkoitetaan myyntilupaa, joka on myönnetty ihmisille tarkoitetulle lääkkeelle, jota ei ole suojattu lisäsuojatodistuksella neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1768/92 mukaisesti eikä lisäsuojatodistuksen myöntämisedellytykset täyttävällä patentilla, ja joka kattaa ainoastaan tuotteen lapsiväestössä tai sen osassa tapahtuvan käytön kannalta merkitykselliset käyttöaiheet, asianmukainen vahvuus, lääkemuoto ja antoreitti mukaan luettuina.

a)

viisi ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä käsittelevän komitean jäsentä ja varajäsentä, jotka on nimitetty komiteaan asetuksen (EY) N:o 726/2004 61 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä käsittelevä komitea nimittää nämä viisi jäsentä ja varajäsentä lastenlääkekomiteaan;

b)

yksi jäsen ja varajäsen kunkin sellaisen jäsenvaltion nimittämänä, jonka kansallinen toimivaltainen viranomainen ei ole edustettuna ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä käsittelevän komitean nimittämien jäsenten kautta;

c)

kolme jäsentä ja varajäsentä, jotka komissio nimittää julkisen kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella Euroopan parlamenttia kuultuaan siten, että terveydenhoidon ammattilaiset ovat edustettuina;

d)

kolme jäsentä ja varajäsentä, jotka komissio nimittää julkisen kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella Euroopan parlamenttia kuultuaan siten, että potilasjärjestöt ovat edustettuina.

a)

arvioida sille tämän asetuksen mukaisesti toimitettujen lastenlääkettä koskevien tutkimusohjelmien sisältö ja laatia asiasta lausunto;

b)

arvioida poikkeuslupa- ja lykkäyshakemukset ja laatia niistä lausunto;

c)

arvioida ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä käsittelevän komitean, toimivaltaisen viranomaisen tai hakijan sitä pyytäessä, onko myyntilupahakemus kyseeseen tulevan hyväksytyn lastenlääkettä koskevan tutkimusohjelman mukainen, sekä laatia asiasta lausunto;

d)

arvioida ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä käsittelevän komitean tai toimivaltaisen viranomaisen sitä pyytäessä hyväksytyn lastenlääkettä koskevan tutkimusohjelman mukaisesti tuotetut tiedot sekä laatia lausunto lapsiväestön hoitoon tarkoitetun lääkkeen laadusta, turvallisuudesta tai tehosta;

e)

antaa neuvoja 42 artiklassa tarkoitettua selvitystä varten kerättävien tietojen sisällöstä ja muodosta;

f)

antaa tukea ja neuvoja virastolle perustettaessa 44 artiklassa tarkoitettua eurooppalaista verkostoa;

g)

antaa tieteellistä apua tämän asetuksen tavoitteiden toteuttamiseen liittyvien asiakirjojen laatimisessa;

h)

antaa neuvoja kaikissa lastenlääkkeisiin liittyvissä kysymyksissä viraston toimitusjohtajan tai komission niitä pyytäessä;

i)

laatia 43 artiklassa tarkoitettu lastenlääkkeisiin liittyviä tarpeita koskeva luettelo ja saattaa se säännöllisesti ajan tasalle;

j)

antaa virastolle ja komissiolle neuvoja siitä, miten lastenlääkkeitä koskevien tutkimusten toteuttamista varten käytettävissä olevista järjestelyistä olisi tiedotettava;

k)

esittää komissiolle suositus, joka koskee 32 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua symbolia.

a)

kaikkien hyväksytyn lastenlääkettä koskevan tutkimusohjelman mukaisesti tehtyjen tutkimusten tulokset ja selvityksen kyseisen ohjelman mukaisesti kerätyistä tiedoista;

b)

viraston päätöksen tuotekohtaisen poikkeusluvan myöntämisestä;

c)

viraston päätöksen valmisteryhmää koskevan poikkeusluvan myöntämisestä 11 artiklan nojalla;

d)

viraston päätöksen lykkäyksen myöntämisestä.

a)

kyseinen lääke tai lääkeryhmä ei todennäköisesti olisi tehokas tai turvallinen lapsiväestössä tai sen osassa;

b)

sairaus tai tila, jonka hoitoon lääke tai lääkeryhmä on tarkoitettu, esiintyy pelkästään aikuisväestössä; tai

c)

lääkkeellä ei saavuteta merkittävää terapeuttista hyötyä jo käytössä oleviin lapsipotilaille tarkoitettuihin hoitomuotoihin verrattuna.

a)

hakija ennen 7, 8 tai 30 artiklassa tarkoitetun myyntilupahakemuksen tai muutoshakemuksen toimittamista;

b)

virasto tai toimivaltainen kansallinen viranomainen a alakohdassa tarkoitetun hakemuksen asianmukaisuuden tarkastamisen yhteydessä, jos hakemus ei sisällä a alakohdan mukaisesti pyynnön johdosta annettua lausuntoa hakemuksen asianmukaisuudesta; ja

c)

ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä käsittelevä komitea tai toimivaltainen kansallinen viranomainen a alakohdassa tarkoitetun hakemuksen arvioinnin yhteydessä, jos asianmukaisuudesta ei ole varmuutta ja jos a tai b alakohdan mukaisen pyynnön johdosta ei vielä ole annettu lausuntoa.

a)

haetaan myyntilupaa, johon sisältyy lapsia koskeva käyttöaihe;

b)

haetaan lapsia koskevan käyttöaiheen sisällyttämistä voimassa olevaan myyntilupaan;

c)

haetaan lastenlääkkeen myyntilupaa.

a)

poikkeuslupahakemuksen arviointi;

b)

lykkäyshakemuksen arviointi;

c)

lastenlääkettä koskevan tutkimusohjelman arviointi;

d)

hyväksytyn lastenlääkettä koskevan tutkimusohjelman noudattamisen arviointi.

1)

Lisätään 1 artiklaan määritelmä seuraavasti:

2)

Lisätään 7 artiklaan kohdat seuraavasti:

”3.   Voimassaoloajan jatkamista koskeva hakemus voidaan tehdä todistushakemuksen jättämisen yhteydessä tai kun todistushakemus on vireillä ja asiaankuuluvat 8 artiklan 1 kohdan d alakohdan tai 1 a kohdan vaatimukset on täytetty.

4.   Jo myönnetyn todistuksen voimassaoloajan jatkamista koskeva hakemus on jätettävä viimeistään kaksi vuotta ennen todistuksen voimassaolon päättymistä.

5.   Sen estämättä, mitä 4 kohdassa säädetään, jo myönnetyn todistuksen voimassaoloajan jatkamista koskeva hakemus on viiden vuoden ajan asetuksen (EY) N:o 1901/2006 voimaatulon jälkeen jätettävä viimeistään kuusi kuukautta ennen todistuksen voimassaolon päättymistä.”;

3)

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

4)

Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

5)

Lisätään 10 artiklaan kohta seuraavasti:

”6.   Voimassaoloajan jatkamista koskevaan hakemukseen sovelletaan 1–4 kohtaa soveltuvin osin.”;

6)

Lisätään 11 artiklaan kohta seuraavasti:

”3.   Todistuksen voimassaoloajan jatkamisesta tai voimassaolonajan jatkamista koskevan hakemuksen hylkäämisestä tehtävään ilmoitukseen sovelletaan 1 ja 2 kohtaa.”;

7)

Lisätään 13 artiklaan kohta seuraavasti:

”3.   Sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 1901/2006 36 artiklaa jatketaan tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjä voimassaoloaikoja kuudella kuukaudella. Edellä 1 kohdassa säädettyä voimassaoloaikaa voidaan tällöin jatkaa vain kerran.”;

8)

Lisätään artikla seuraavasti:

”15 a artikla

Voimassaoloajan jatkamisen peruuttaminen

1.   Voimassaoloajan jatkaminen voidaan peruuttaa, jos se on myönnetty asetuksen (EY) N:o 1901/2006 36 artiklan säännösten vastaisesti.

2.   Kuka tahansa voi jättää voimassaoloajan jatkamisen peruuttamista koskevan hakemuksen sille elimelle, joka kansallisen lainsäädännön nojalla on toimivaltainen kumoamaan vastaavan peruspatentin.”;

9)

Muutetaan 16 artikla seuraavasti:

10)

Korvataan 17 artikla seuraavasti:

”17 artikla

Muutoksenhaku

Edellä 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun viranomaisen tai 15 artiklan 2 kohdassa ja 15 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen elinten tämän asetuksen nojalla tekemiin päätöksiin voi hakea muutosta samalla tavalla kuin kansallisen lainsäädännön mukaisissa vastaavanlaisissa päätöksissä, jotka koskevat kansallisia patentteja.”.

1)

Korvataan 56 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Virastoon kuuluu:

2)

Lisätään 57 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

3)

Lisätään artikla seuraavasti:

”73 a artikla

Päätöksistä, jotka virasto on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1901/2006 nojalla, voidaan nostaa kanne Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa perustamissopimuksen 230 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.”.

27.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 378/20

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1901/2006 (2) täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (3) mukaisesti.

(2)

Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta määritellä tarkemmin lastenlääkettä koskevaan tutkimusohjelmaan sisältyvien joidenkin tai kaikkien toimenpiteiden aloittamista tai loppuun saattamista koskevan lykkäyksen myöntämisperusteet ja vahvistaa taloudellisten seuraamusten enimmäismäärät samoin kuin niiden perimistä koskevat edellytykset ja säännöt, jos asetuksen (EY) N:o 1901/2006 säännöksiä tai mainitun asetuksen nojalla annettuja täytäntöönpanotoimenpiteitä rikotaan. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on täydentää asetusta (EY) N:o 1901/2006 lisäämällä siihen uusia muita kuin keskeisiä osia, näistä toimenpiteistä olisi päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(3)

Asetus (EY) N:o 1901/2006 olisi muutettava tämän mukaisesti,

1)

Korvataan 20 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Tämän artiklan täytäntöönpanosta saatujen kokemusten perusteella komissio voi 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen hyväksyä lykkäyksen myöntämisperusteiden tarkemmaksi määrittelemiseksi säännöksiä, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös niitä täydentämällä.”

2)

Korvataan 49 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Komissio voi määrätä viraston pyynnöstä taloudellisia seuraamuksia tämän asetuksen säännösten tai tämän asetuksen nojalla hyväksyttyjen, asetuksessa (EY) N:o 726/2004 säädetyn menettelyn mukaisesti myyntiluvan saaneisiin lääkkeisiin liittyvien täytäntöönpanotoimenpiteiden rikkomisen johdosta. Toimenpiteet, joilla muutetaan tai täydennetään tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, jotka koskevat taloudellisten seuraamusten enimmäismääriä samoin kuin niiden perimistä koskevia edellytyksiä ja sääntöjä, hyväksytään 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.”

3)

Korvataan 51 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1—4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.”

27.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 378/22

1)

On olennaisen tärkeää kannustaa kulttuuriyhteistyötä ja kulttuurivaihtoa Euroopan kulttuurien ja kielten monimuotoisuuden kunnioittamiseksi ja edistämiseksi sekä parantaa Euroopan kansalaisten tietoisuutta Euroopan muista kulttuureista ja samanaikaisesti lisätä tietoisuutta heidän yhteisestä eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstään. Kulttuureja ja kieliä koskevan yhteistyön ja monimuotoisuuden edistäminen auttaakin osaltaan tekemään Euroopan kansalaisuudesta konkreettista todellisuutta kannustamalla Euroopan kansalaisia osallistumaan suoraan yhdentymisprosessiin.

2)

Aktiivisella kulttuuripolitiikalla, jolla pyritään säilyttämään Euroopan kulttuurien monimuotoisuus ja edistämään sen yhteisiä kulttuurisia osatekijöitä ja yhteistä kulttuuriperintöä, voidaan parantaa Euroopan unionin näkyvyyttä sen ulkopuolella.

3)

Kansalaisten täysi tuki Euroopan yhdentymiselle ja heidän täysipainoinen osallistumisensa siihen edellyttää, että kansalaisten yhteisiä kulttuuriarvoja ja kulttuurisia juuria korostetaan entistä enemmän olennaisena osana heidän identiteettiään ja kuulumistaan yhteiskuntaan, joka perustuu vapauteen, oikeudenmukaisuuteen, demokratiaan, ihmisarvon ja koskemattomuuden kunnioittamiseen, suvaitsevaisuuteen ja solidaarisuuteen, Euroopan unionin perusoikeuskirjaa täysin noudattaen.

4)

On olennaisen tärkeää, että kulttuuriala edistää osaltaan Euroopan laajempaa poliittista kehitystä ja osallistuu siihen aktiivisesti. Kulttuuriala on itsessään tärkeä työllistäjä, ja lisäksi on olemassa selvä yhteys kulttuuri-investointien ja talouskehityksen välillä, mistä syystä on tärkeää vahvistaa kulttuuripolitiikkaa alueellisesti, kansallisesti ja Euroopan tasolla. Tämän vuoksi olisi lujitettava kulttuuriteollisuuden asemaa osana Lissabonin strategian mukaista kehitystä, sillä tällä teollisuudenalalla on yhä suurempi vaikutus Euroopan talouteen.

5)

On myös tarpeen edistää aktiivista kansalaisuutta ja vahvistaa kaikenlaisen syrjinnän torjumista, rasismi ja muukalaisviha mukaan luettuina. Kulttuurin saavutettavuuden parantaminen voi toimia keinona torjua sosiaalista syrjäytymistä.

6)

Perustamissopimuksen 3 artiklassa määrätään, että toteuttaessaan kyseisessä artiklassa tarkoitettua toimintaa yhteisö pyrkii poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa.

7)

Kulttuuriohjelmat Kaleidoskooppi, Ariane, Rafael ja Kulttuuri 2000, jotka perustettiin päätöksillä N:o 719/96/EY (3), N:o 2085/97/EY (4), N:o 2228/97/EY (5) ja N:o 508/2000/EY (6), ovat olleet myönteisiä vaiheita kulttuuria tukevien yhteisön toimien täytäntöönpanossa. Näin on saatu huomattavaa kokemusta, erityisesti näiden kulttuuriohjelmien arvioinnin avulla. Yhteisön kulttuuritoimintaa olisi järkeistettävä ja vahvistettava näiden arviointien tulosten, kaikkien asianomaisten osapuolten kuulemisen ja unionin toimielinten viimeaikaisen työn pohjalta. On siis syytä perustaa ohjelma tätä tarkoitusta varten.

8)

Unionin toimielimet ovat monissa yhteyksissä ilmaisseet kantansa aiheista, jotka liittyvät yhteisön kulttuuritoimintaan sekä kulttuuriyhteistyön haasteisiin: erityisesti neuvosto 25 päivänä kesäkuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa kulttuurialan eurooppalaista yhteistyötä koskevasta uudesta työsuunnitelmasta (7) ja 19 päivänä joulukuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa kulttuurialan eurooppalaista yhteistyötä koskevan työsuunnitelman täytäntöönpanosta (8), Euroopan parlamentti 5 päivänä syyskuuta 2001 antamassaan päätöslauselmassa kulttuuriyhteistyöstä Euroopan unionissa (9), 28 päivänä helmikuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa Kulttuuri 2000 -ohjelman toteuttamisesta (10), 22 päivänä lokakuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa teatterin ja esittävien taiteiden merkityksestä ja dynamiikasta laajentuneessa Euroopan unionissa (11) ja 4 päivänä syyskuuta 2003 antamassaan päätöslauselmassa kulttuuriteollisuudesta (12) sekä alueiden komitea 9 päivänä lokakuuta 2003 antamassaan lausunnossa, joka koski Kulttuuri 2000 -ohjelman jatkamista.

9)

Neuvosto on painottanut edellä mainituissa päätöslauselmissaan, että yhteisössä on omaksuttava johdonmukaisempi lähestymistapa kulttuuriin ja että eurooppalainen lisäarvo on eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön määrittävä tekijä ja yhteisön kulttuuritoiminnan yleinen edellytys.

10)

Jotta Euroopan kansojen yhteisestä kulttuurialueesta tulisi todellisuutta, on tärkeää edistää kulttuurialan toimijoiden sekä taideteosten, kulttuuriesineiden ja taide- ja kulttuurituotteiden kansalliset rajat ylittävää liikkuvuutta ja kannustaa vuoropuhelua ja kulttuurivaihtoa.

11)

Neuvosto kulttuurialan työsuunnitelmasta (2005—2006) 16 päivänä marraskuuta 2004 antamissaan päätelmissä, Euroopan parlamentti kulttuuriteollisuudesta 4 päivänä syyskuuta 2003 antamassaan päätöslauselmassa sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Euroopan kulttuuriteollisuudesta 28 päivänä tammikuuta 2004 antamassaan lausunnossa ovat todenneet, että muun kuin audiovisuaalisen kulttuuriteollisuuden taloudellinen ja sosiaalinen erityislaatu on otettava aiempaa paremmin huomioon. Uudessa ohjelmassa olisi lisäksi otettava huomioon vuosina 2002–2004 tehdyt kulttuurialan yhteistyötä koskevat valmistelutoimet.

12)

Tässä yhteydessä on syytä edistää yhteistyön lisäämistä kulttuurialan toimijoiden välillä kannustamalla näitä muodostamaan monivuotisia yhteistyöhankkeita, joiden avulla voidaan kehittää yhteisiä toimia, antaa tukea todellista eurooppalaista lisäarvoa tuottaville kohdennetuille toimille, tukea kulttuuritapahtumia, joilla on symbolinen merkitys, tukea eurooppalaisia kulttuuriyhteistyötä tekeviä organisaatioita, kannustaa tutkimusta, joka koskee Euroopan tasolla kiinnostavia aiheita, sekä kannustaa tiedon keruuta ja levitystä ja toimia, joiden tarkoituksena on maksimoida hankkeiden vaikutus eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön ja eurooppalaisen kulttuuripolitiikan kehittämisen alalla.

13)

Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa koskevasta yhteisön toiminnasta vuosina 2007—2019 24 päivänä lokakuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1622/2006/EY (13) soveltamiseksi olisi myönnettävä merkittävästi rahoitusta tälle eurooppalaisten keskuudessa hyvin näkyvälle tapahtumalle, joka osaltaan vahvistaa tunnetta kuulumisesta yhteiseen eurooppalaiseen kulttuurialueeseen. Tässä tapahtumassa päähuomio on kiinnitettävä rajatylittävään eurooppalaiseen kulttuuriyhteistyöhön.

14)

Olisi annettava tukea sellaisten organisaatioiden toimintaan, jotka toimivat kulttuuriyhteistyön alalla Euroopan laajuisesti ja ovat siten eurooppalaisen kulttuurin lähettiläitä. Tätä tukea olisi annettava niiden kokemusten pohjalta, jotka Euroopan unioni on saanut yhteisön toimintaohjelmasta kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukemiseksi 21 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 792/2004/EY (14) soveltamisesta.

15)

Ohjelman on sananvapauden periaatetta noudattaen edistettävä Euroopan unionin pyrkimyksiä kestävän kehityksen edistämiseksi ja kaikenlaisen syrjinnän torjumiseksi.

16)

Euroopan unionin jäsenehdokasvaltioiden ja ETA-sopimuksen tehneiden EFTA-maiden olisi voitava osallistua yhteisön ohjelmiin näiden maiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.

17)

Thessalonikissa 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi asiakirjan ”Länsi-Balkania koskeva Thessalonikin toimintasuunnitelma: kohti yhdentyvää Eurooppaa”, jonka mukaan vakautus- ja assosiaatioprosessiin kuuluvien maiden olisi voitava osallistua yhteisön ohjelmiin yhteisön ja näiden maiden välillä tehtävien puitesopimusten pohjalta. Näiden maiden olisi voitava halutessaan ja budjettinäkökohtien ja poliittisten painopistealueiden salliessa osallistua ohjelmaan tai hyötyä rajoitetummasta yhteistyön muodosta lisämäärärahojen ja asianomaisten osapuolten välillä sovittavien erityisten menettelyjen pohjalta.

18)

Ohjelman yhteydessä olisi myös voitava tehdä yhteistyötä muiden sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka ovat allekirjoittaneet yhteisön kanssa kulttuuriosuuden sisältäviä sopimuksia, ja tätä varten on määriteltävä noudatettavat menettelyt.

19)

Yhteisön toiminnan lisäarvon kasvattamiseksi on tarpeen varmistaa tämän päätöksen ja muiden asiaan liittyvien yhteisön politiikan alojen, toimien ja välineiden mukaisesti toteutettavien toimien johdonmukaisuus ja keskinäinen täydentävyys perustamissopimuksen 151 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä yhteisön kulttuuri- ja koulutusalan toimien välisiin liittymäkohtiin ja toimiin, joilla edistetään parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja tiiviimpää yhteistyötä Euroopan tasolla.

20)

Yhteisön tuen osalta olisi otettava huomioon kulttuurialan erityisluonne Euroopassa ja erityisesti huolehdittava siitä, että hallinnollisia ja rahoitukseen liittyviä menettelyjä yksinkertaistetaan mahdollisimman paljon ja että ne mukautetaan asetettuihin tavoitteisiin sekä kulttuurialan käytäntöihin ja kehitykseen.

21)

Komission, jäsenvaltioiden ja kulttuurin yhteyspisteiden olisi pyrittävä edistämään pienten toimijoiden osallistumista monivuotisiin yhteistyöhankkeisiin sekä sellaisen toiminnan järjestämistä, jonka tarkoituksena on saattaa yhteen mahdollisia hankekumppaneita.

22)

Ohjelmalla olisi koottava yhteen eri puolilta Eurooppaa peräisin olevien kulttuuritoimijoiden erityiset ominaisuudet ja asiantuntemus. Jos jonkin jäsenvaltion tai osallistuvan maan kulttuuritoimijoiden osallistumistaso on alhainen, komission ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittaessa toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.

23)

Komission ja jäsenvaltioiden yhteistyöllä olisi varmistettava tämän ohjelman jatkuva seuranta ja arviointi, jotta siihen voitaisiin tehdä tarkistuksia erityisesti toimenpiteiden täytäntöönpanon tärkeysjärjestyksen suhteen. Arviointiin olisi sisällyttävä ulkopuolisten, riippumattomien elinten suorittama arviointi.

24)

Ohjelman seuranta- ja arviointimenettelyissä olisi käytettävä erityisiä, mitattavissa ja saavutettavissa olevia, asianmukaisia ja aikataulusidonnaisia tavoitteita ja indikaattoreita.

25)

Olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten estämiseksi ja kadonneiden tai väärin maksettujen tai käytettyjen varojen perimiseksi takaisin.

26)

On suotavaa perustaa kulttuuriyhteistyötä varten yhtenäinen rahoitus- ja ohjelmointiväline, nimeltään Kulttuuri-ohjelma, 1 päivänä tammikuuta 2007 alkavaksi ja 31 päivänä joulukuuta 2013 päättyväksi kaudeksi.

27)

Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (15) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

28)

Tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (16) mukaisesti.

29)

Tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (17) (jäljempänä ’varainhoitoasetus’) ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (18) mukaisesti.

30)

Yhteisön toiminta täydentää kulttuuriyhteistyön alalla toteutettavia kansallisen ja alueellisen tason toimia. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän päätöksen tavoitetta eli yhteiseen kulttuuriperintöömme perustuvan Euroopan kulttuurialueen edistämistä (kulttuurialan toimijoiden rajatylittävä liikkuvuus Euroopassa, taideteosten, kulttuuriesineiden ja kulttuuri- ja taidetuotteiden rajatylittävä levitys sekä kulttuurien välinen vuoropuhelu) niiden kansalliset rajat ylittävän luonteen vuoksi, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteenmukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

31)

On syytä antaa siirtymäsäännöksiä, jotta varmistetaan ongelmaton siirtyminen toisaalta päätöksillä N:o 508/2000/EY ja N:o 792/2004/EY perustettujen ohjelmien ja toisaalta tällä päätöksellä perustetun ohjelman välillä,

a)

edistää kulttuurialan toimijoiden kansalliset rajat ylittävää liikkuvuutta;

b)

kannustaa teosten ja taide- ja kulttuurituotteiden kansalliset rajat ylittävää levittämistä;

c)

edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua.

a)

kulttuuritoimien tukeminen

b)

kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukeminen

c)

analysoinnin, tiedon keruun ja levityksen tukeminen sekä sellaisten toimien tukeminen, joilla maksimoidaan hankkeiden vaikutus eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön ja eurooppalaisen kulttuuripolitiikan kehittämisen alalla.

a)

Euroopan talousalueeseen kuuluvat Efta-maat ETA-sopimuksen määräysten mukaisesti;

b)

ehdokasmaat, joita varten on laadittu unioniin liittymistä valmisteleva strategia, kunkin maan osalta puitesopimuksessa vahvistettujen yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden sekä yleisten edellytysten ja menettelyjen mukaisesti;

c)

Länsi-Balkanin maat niiden menettelyjen mukaisesti, jotka määritellään näiden maiden kanssa niiden osallistumista yhteisön ohjelmiin koskevien puitesopimusten perusteella.

a)

vuotuinen työsuunnitelma, mukaan luettuna painopisteet, valintaperusteet ja -menettelyt;

b)

vuotuinen talousarvio ja varojen jakautuminen ohjelman eri toimien välillä;

c)

ohjelman seuranta- ja arviointitoimenpiteet;

d)

yhteisön antama rahoitustuki 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti: sen määrä, kesto, jakautuminen ja edunsaajat.

a)

Yhteyspisteellä on oltava riittävä henkilöstö, jolla on alan kansainvälisessä yhteistyöympäristössä tehtävään työhön soveltuva ammatti- ja kielitaito.

b)

Yhteyspisteellä on oltava soveltuvat tilat ja laitteet, erityisesti viestinnän ja tietotekniikan osalta.

c)

Yhteyspisteen on toimittava hallinnollisessa ympäristössä, joka mahdollistaa tehtävien asianmukaisen hoitamisen ja eturistiriitojen välttämisen.

a)

edistämällä sananvapauden perusperiaatetta;

b)

kannustamalla ottamaan huomioon kestävän kehityksen edistämisen merkitys;

c)

pyrkimällä edistämään keskinäistä ymmärtämystä ja suvaitsevaisuutta Euroopan unionissa;

d)

edistämällä kaikenlaisen sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän poistamista.

a)

väliarvioinnin saaduista tuloksista ja ohjelman täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010;

b)

tiedonannon ohjelman jatkamisesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011;

c)

jälkiarvioinnin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015.

27.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 378/32

(1)

Perustamissopimuksessa on otettu käyttöön unionin kansalaisuus, joka täydentää kunkin jäsenvaltion kansalaisuutta. Se on tärkeä tekijä Euroopan yhdentymisprosessin lujittamisessa ja turvaamisessa.

(2)

Yhteisön olisi saatettava kansalaiset täysin tietoisiksi heillä olevasta Euroopan kansalaisuudesta sekä sen hyödyistä sekä siitä johtuvista oikeuksista ja velvollisuuksista, joita on edistettävä toissijaisuutta asianmukaisesti noudattaen ja yhteenkuuluvuutta vahvistaen.

(3)

On erityisen tärkeää saada Euroopan kansalaiset täysin tietoisiksi heillä olevasta Euroopan unionin kansalaisuudesta Eurooppa-neuvoston Brysselissä 16 ja 17 päivänä kesäkuuta 2005 pitämässään kokouksessa käynnistämän, Euroopan tulevaisuudesta käytävän laajan keskustelun yhteydessä. Kansalaisten Eurooppa -ohjelman olisi näin ollen täydennettävä muita tässä yhteydessä tehtyjä aloitteita, mutta se ei saisi olla niiden kanssa päällekkäinen.

(4)

Jotta kansalaiset voisivat antaa täyden tukensa Euroopan yhdentymiselle, olisi entistä enemmän korostettava yhteisiä arvoja sekä yhteistä historiaa ja kulttuuria keskeisinä tekijöinä kansalaisten kuulumisessa yhteiskuntaan, joka perustuu vapauden ja demokratian periaatteisiin sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, kulttuurien monimuotoisuuteen, suvaitsevuuteen ja solidaarisuuteen 7 päivänä joulukuuta 2000 julistetun Euroopan unionin perusoikeuskirjan (4) mukaisesti.

(5)

Aktiivisen kansalaisuuden edistäminen on olennainen tekijä tehostettaessa paitsi rasismin, muukalaisvihan ja suvaitsemattomuuden torjuntaa myös yhteenkuuluvuutta ja demokratian kehitystä.

(6)

Euroopan unionin tiedotus- ja viestintästrategiassa olisi varmistettava ohjelmasta tuettujen toimien laaja vaikutus ja suuri teho.

(7)

Jotta Euroopan unioni voidaan tuoda lähemmäs kansalaisia ja jotta kansalaiset voivat täysipainoisesti osallistua yhä tiiviimmän Euroopan rakentamiseen, on tarpeen lähestyä osallistujavaltioiden kaikkia kansalaisia ja kaikkia näissä valtioissa laillisesti asuvia ja ottaa heidät mukaan kansainväliseen vaihto- ja yhteistyötoimiin, jotka osaltaan kehittävät tunnetta yhteisten eurooppalaisten ihanteiden piiriin kuulumisesta.

(8)

Euroopan parlamentti on vuonna 1988 antamassaan päätöslauselmassa katsonut, että on suotavaa ryhtyä merkittävin toimin edistämään eri jäsenvaltioiden kansalaisten välisten yhteyksien lisäämistä ja että Euroopan unionin erityistuki eri jäsenvaltioiden kuntien välisen ystävyyskuntatoiminnan kehittämiseen on sekä perusteltua että toivottavaa.

(9)

Eurooppa-neuvosto on useaan otteeseen todennut, että unioni ja sen toimielimet olisi tuotava lähemmäs jäsenvaltioiden kansalaisia. Se on rohkaissut unionin toimielimiä käymään ja edistämään avointa ja säännöllistä vuoropuhelua järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa tukien näin kansalaisten osallistumista julkiseen elämään ja päätöksentekoon sekä samalla korostamaan unionin kansalaisten keskeisiä yhteisiä arvoja.

(10)

Neuvosto on yhteisön toimintaohjelmasta unionin aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi (kansalaisosallistuminen) 26 päivänä tammikuuta 2004 tekemällään päätöksellä 2004/100/EY (5) perustanut toimintaohjelman, jossa on vahvistettu tarve pitää yllä vuoropuhelua kansalaisjärjestöjen ja kuntien kanssa sekä tukea kansalaisten aktiivista osallistumista.

(11)

Kansainväliset ja monialaiset kansalaishankkeet ovat merkittäviä välineitä kansalaisten saavuttamiseksi sekä eurooppalaisen tietoisuuden, Euroopan poliittisen yhdentymisen, sosiaalisen osallisuuden ja keskinäisen tuntemuksen edistämiseksi.

(12)

Euroopan, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason kansalaisjärjestöt ovat tärkeitä tekijöitä edistettäessä kansalaisten aktiivista osallistumista yhteiskuntaan ja ne myötävaikuttavat julkiseen elämän vilkastumiseen. Ne ovat myös välittäjiä Euroopan ja sen kansalaisten kesken. Sen vuoksi niiden kansainvälistä yhteistyötä olisi edistettävä ja tuettava.

(13)

Eurooppalaisen julkisen politiikan tutkimusorganisaatiot voivat tarjota uusia ajatuksia ja pohdintoja Euroopan tason keskustelun virikkeiksi. Sen vuoksi on myös suotavaa tukea Euroopan unionin toimielinten ja kansalaisten välisen yhteyden luojana sellaista toimintaa, jossa ilmenee niiden sitoutuminen eurooppalaisen identiteetin ja Euroopan kansalaisuuden rakentamiseen, luomalla avoimuutta noudattavia menettelyjä tiedonlevitykseen ja vaihtoon keskittyvien verkostojen edistämiseksi.

(14)

Olisi myös jatkettava yhteisön toimintaohjelmasta kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukemiseksi 21 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 792/2004/EY (6) mukaisesti aloitettua Euroopan unionin toimintaa, jolla pyritään säilyttämään pakkosiirtoihin liittyvät keskeiset paikat ja arkistot sekä huolehtimaan niiden muiston yllä pitämisestä. Näin voidaan säilyttää tietoisuus toisen maailmansodan täydestä laajuudesta ja traagisista seurauksista sekä vaalia kaikkien uhrien muistoa niin, että menneisyydestä voidaan päästä eteenpäin ja rakentaa tulevaisuutta.

(15)

Nizzassa 7 — 9 päivänä joulukuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston urheilusta antamassa julkilausumassa todettiin, että vaikka yhteisöllä ei ole suoraa toimivaltaa tällä alalla, sen on perustamissopimuksen eri määräysten mukaisesti toimiessaan otettava huomioon urheilun erityispiirteet, jotka ovat seurausta sen yhteiskunnallisesta sekä koulutukseen ja kulttuuriin liittyvästä merkityksestä.

(16)

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että kaikkien jäsenvaltioiden kansalaiset ja kansalaisjärjestöt ovat tasapainoisesti mukana kansainvälisissä hankkeissa ja toimissa.

(17)

Ehdokasmaiden ja ETA-sopimuksen osapuolina olevien EFTA-maiden olisi voitava osallistua yhteisön ohjelmiin näiden maiden kanssa tehtävien sopimusten mukaisesti.

(18)

Thessalonikissa 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi asiakirjan ”Länsi-Balkania koskeva Thessalonikin toimintasuunnitelma: kohti yhdentyvää Eurooppaa”, jossa Länsi-Balkanin maita kehotetaan osallistumaan yhteisön ohjelmien ja elinten toimintaan; tämän vuoksi Länsi-Balkanin maiden olisi voitava osallistua yhteisön ohjelmiin.

(19)

Ohjelmaa olisi seurattava säännöllisesti ja arvioitava riippumattomasti komission ja jäsenvaltioiden välisenä yhteistyönä, jotta siihen voidaan tehdä toimenpiteiden asianmukaisen täytäntöönpanon kannalta välttämättömät tarkistukset.

(20)

Ohjelman seuranta- ja arviointimenettelyissä olisi käytettävä erityisiä, mitattavissa ja saavutettavissa olevia, asianmukaisia ja aikataulusidonnaisia tavoitteita ja indikaattoreita.

(21)

Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (7), jäljempänä ”varainhoitoasetus”, ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 19 päivänä marraskuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (8), joilla suojataan yhteisön taloudellisia etuja, on sovellettava noudattaen yksinkertaisuuden ja johdonmukaisuuden periaatteita budjettivälineiden valinnassa ja ottaen huomioon niiden tapausten rajallinen määrä, joissa komissiolla säilyy välitön toteutus- ja hallinnointivastuu, sekä resurssien määrän ja niiden käytöstä aiheutuvan hallinnollisen rasituksen oikeasuhteisuus.

(22)

Olisi myös toteutettava asiaankuuluvat toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten torjumiseksi sekä menetettyjen taikka aiheettomasti maksettujen tai käytettyjen varojen perimiseksi takaisin.

(23)

Ohjelman täytäntöönpanoa voidaan moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen yksinkertaistaa turvautumalla kertaluonteiseen rahoitukseen joko ohjelmaan osallistujille myönnetyn tuen tai ohjelman hallintoa varten kansallisella tasolla perustetuille rakenteille annetun yhteisön tuen osalta.

(24)

Tässä päätöksessä vahvistetaan koko ohjelman keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjää pitää vuosittaisen talousarviomenettelyn kuluessa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (9) 37 kohdassa tarkoitettuna ensisijaisena ohjeena.

(25)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän päätöksen tavoitteita, jotka voidaan siten ohjelman toimien ja toimenpiteiden kansainvälisen ja monenvälisen luonteen takia toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(26)

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (10) mukaisesti.

(27)

Olisi hyväksyttävä siirtymäkauden toimenpiteet ennen 31 päivää joulukuuta 2006 aloitettujen toimien seurantaa varten päätöksen 2004/100/EY mukaisesti,

a)

tarjotaan kansalaisille mahdollisuus toimia vuorovaikutuksessa ja osallistua yhä tiiviimmän, demokraattisen ja maailmalle avautuneen sekä kulttuurisen monimuotoisuuden yhdistämän ja rikastuttaman Euroopan rakentamiseen kehittäen näin Euroopan unionin kansalaisuutta;

b)

kehitetään yhteisiin arvoihin, historiaan ja kulttuuriin perustuvan eurooppalaisen identiteetin tunnetta;

c)

myötävaikutetaan siihen, että kansalaiset tuntevat Euroopan unionin omakseen;

d)

lujitetaan unionin kansalaisten suvaitsevaisuutta ja keskinäistä ymmärtämystä kunnioittaen ja edistäen kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta edesauttamalla samalla kulttuurien välistä vuoropuhelua.

a)

saatetaan yhteen eri puolilla Eurooppaa sijaitsevien paikallisyhteisöjen jäsenet jakamaan ja vaihtamaan kokemuksia, näkemyksiä ja arvoja, jotta voidaan oppia menneestä ja rakentaa tulevaa varten;

b)

edistetään Euroopan kansalaisuuteen ja demokratiaan, yhteisiin arvoihin sekä yhteiseen historiaan ja kulttuuriin liittyvää toimintaa, keskustelua ja pohdintaa Euroopan tasolla toteutettavalla kansalaisjärjestöjen yhteistyöllä;

c)

tuodaan Eurooppa lähemmäksi kansalaisia edistämällä eurooppalaisia arvoja ja saavutuksia vaalien samalla Euroopan menneisyyden muistoa;

d)

rohkaistaan kaikkien osallistujamaiden kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen välistä vuorovaikutusta, edistäen näin kulttuurien välistä vuoropuhelua ja korostaen Euroopan monimuotoisuutta ja yhtenäisyyttä, jolloin erityistä huomiota kiinnitetään toimiin, joilla pyritään kehittämään tiiviimmät yhteydet Euroopan unionin — sellaisena kuin se oli 30 päivänä huhtikuuta 2004 — jäseninä olleiden ja siihen mainitusta päivästä lukien liittyneiden jäsenvaltioiden kansalaisten välille.

a)

aktiivisten kansalaisten Eurooppa, joka käsittää

b)

aktiivinen eurooppalainen kansalaisyhteiskunta, joka käsittää

c)

Yhteinen Eurooppa, joka käsittää

d)

Euroopan aktiivinen muistiperintö, joka käsittää

a)

jäsenvaltiot;

b)

ETA-sopimuksen osapuolina olevat EFTA-maat kyseisen sopimuksen määräysten mukaisesti;

c)

ehdokasmaat, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, näiden maiden kanssa tehdyissä puitesopimuksissa määrättävien, yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden sekä edellytysten ja sääntöjen mukaisesti;

d)

Länsi-Balkanin maat niiden yksityiskohtaisten järjestelyjen mukaisesti, joista määrätään näiden maiden kanssa tehtävissä puitesopimuksissa, jotka koskevat yhteisön ohjelmiin osallistumisen yleisiä periaatteita.

a)

ohjelman täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt, mukaan luettuina vuotuinen työohjelma sekä valintaperusteet ja -menettelyt;

b)

ohjelman eri toimien välinen yleinen tasapaino;

c)

ohjelman seuranta- ja arviointimenettelyt;

d)

yhteisön myöntämä taloudellinen tuki (määrä, kesto, jakaminen ja tuensaajat) kaikkien toiminta-avustusten, toimen 1 mukaisten monivuotisten ystävyyskuntasopimusten ja toimen 3 mukaisten näkyvyyttä lisäävien tapahtumien osalta.

a)

väliarviointia koskevan kertomuksen saaduista tuloksista sekä tämän ohjelman täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010;

b)

tiedonannon tämän ohjelman jatkamisesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011;

c)

jälkiarviointia koskevan kertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015.

27.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 378/41

1)

Yhteisön ulkoisen avun tehostamiseksi on avustustoimien suunnittelulle ja toteuttamiselle tarkoitus laatia uusi sääntelykehys. Neuvoston asetuksella (EY) N:o 1085/2006 (2) perustetaan liittymistä valmisteleva tukiväline ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille annettavaa yhteisön apua varten. Asetuksessa (EY) N:o 1638/2006 (3) on annettu yleiset säännökset eurooppalaisen naapuruutta ja kumppanuutta koskevan välineen perustamisesta (ENPI). Neuvoston asetuksella (EY) N:o 1905/2006 (4) perustetaan rahoitusväline teollisuusmaiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa käytävää yhteistyötä varten. Asetuksella (EY) N:o 1717/2006 (5) perustetaan vakautusväline. Asetuksella (EY) N:o 1905/2006 (6) perustetaan yhteistyötä ydinturvallisuusalalla koskeva väline (INSC). Asetuksella (EY) N:o 1905/2006 (7) perustetaan demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskeva rahoitusväline. Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/96 (8) koskee humanitääristä apua. Tällä asetuksella perustetaan kehitysyhteistyön rahoitusväline yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan suoraa tukea varten.

2)

Yhteisö noudattaa kehitysyhteistyöpolitiikkaa, jossa pyritään saavuttamaan köyhyyden vähentämisen, kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen sekä kehitysmaiden tasapainoisen ja vähittäisen maailmantalouteen yhdentymisen tavoitteet.

3)

Yhteisö noudattaa yhteistyöpolitiikkaa, jossa edistetään yhteistyötä, kumppanuuksia ja yhteisiä hankkeita yhteisön eri taloudellisten toimijoiden ja kumppanimaiden ja -alueiden välillä sekä edistetään vuoropuhelua asiaankuuluvien alojen politiikan, talouden ja työmarkkinoiden osapuolten välillä.

4)

Yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikkaa ja kansainvälisiä toimia ohjaavat Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 8 päivänä syyskuuta 2000 hyväksymät vuosituhannen kehitystavoitteet, kuten äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen, sekä ne tärkeimmät kehityksen tavoitteet ja periaatteet, jotka yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat hyväksyneet Yhdistyneissä Kansakunnissa (YK) ja muissa toimivaltaisissa kansainvälisissä järjestöissä kehitysyhteistyön alalla.

5)

Jotta kehitystä koskeva politiikka olisi johdonmukaista, on tärkeätä, että kehitysmaiden ponnisteluja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi tuetaan myös muiden yhteisön politiikkojen kuin kehityspolitiikan avulla Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 178 artiklan mukaisesti.

6)

Poliittinen toimintaympäristö, joka takaa rauhan ja vakauden, ihmisoikeuksien, perusvapauksien, demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamisen sekä hyvän hallintotavan ja sukupuolten tasa-arvon, on olennainen osa pitkän aikavälin kehitystä.

7)

Vakaa ja kestävä talouspolitiikka on kehityksen edellytys.

8)

Dohassa pidetyssä neljännessä Maailman kauppajärjestön (WTO) ministerikokouksessa WTO:n jäsenet sitoutuivat valtavirtaistamaan kaupan kehitysstrategioihin sekä toimittamaan kehitysmaille kauppaa tukevaa teknistä apua ja avustamaan niitä valmiuksien kehittämisessä sekä toteuttamaan toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen pyrittäessä edistämään teknologian siirtoa kaupankäynnin avulla ja kaupankäyntiä varten, parantamaan suorien ulkomaisten sijoitusten ja kaupan välistä yhteyttä samoin kuin kaupan ja ympäristön välistä vuorovaikutusta, ja helpottamaan kehitysmaiden osallistumista uusiin kauppaneuvotteluihin ja neuvottelutulosten täytäntöönpanoa kehitysmaissa.

9)

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission Euroopan unionin kehityspolitiikasta 20 päivänä joulukuuta 2005 antamassa yhteisessä julkilausumassa ”Eurooppalainen konsensus” (9) ja siihen sittemmin tehdyissä muutoksissa asetetaan yleiset puitteet yhteisön toimille kehityksen alalla. Sen olisi ohjattava kehitysavun ja yhteistyöstrategioiden suunnittelua ja täytäntöönpanoa.

10)

Kehitysyhteistyö olisi toteutettava maantieteellisten ja aihekohtaisten ohjelmien avulla. Maantieteellisillä ohjelmilla olisi tuettava Latinalaisen Amerikan, Aasian, Keski-Aasian, Lähi-idän ja Etelä-Afrikan maiden ja alueiden kehitystä ja vahvistettava yhteistyötä niiden kanssa.

11)

Yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet kumppanuus- ja yhteistyösopimuksia joidenkin kyseessä olevien kumppanimaiden ja -alueiden kanssa edistääkseen merkittävällä tavalla kumppanimaiden pitkän aikavälin kehitystä ja niiden väestön hyvinvointia. Kumppanuus- ja yhteistyösopimukset perustuvat keskeisesti yhteisille ja yleismaailmallisille ihmisoikeuksien, perusvapauksien, demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamisen ja edistämisen arvoille. Tässä yhteydessä huomiota olisi kiinnitettävä myös oikeuteen saada ihmisarvoista työtä sekä vammaisten oikeuksiin. Yhteisön kumppanimaihin ylläpitämät ja syventämät kahdenväliset suhteet sekä monenvälisten instituutioiden lujittaminen edistävät osaltaan merkittävästi maailmantalouden tasapainoa ja kehitystä, ja ne vahvistavat myös yhteisön ja kumppanimaiden ja -alueiden roolia ja asemaa maailmassa.

12)

Vaikka aihekohtaisten ohjelmien olisi ensisijaisesti tuettava kehitysmaita, kahden avunsaajamaan sekä merentakaisten maiden ja alueiden, joiden ominaispiirteet eivät täytä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean (Development Assistance Committee, DAC, jäljempänä ”OECD/DAC”) julkisen kehitysavun saajille määrittelemiä ja 2 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia, olisi myös voitava saada tukea aihekohtaisista ohjelmista tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti. Yhteisön olisi rahoitettava aihekohtaisia ohjelmia sellaisissa maissa ja sellaisilla alueilla, jotka voivat saada tukea tämän asetuksen mukaisen maantieteellisen ohjelman tai asetuksen (EY) N:o 1638/2006 nojalla taikka jotka voivat saada Euroopan kehitysrahastosta (EKR) tukea maantieteelliseen yhteistyöhön. Merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön marraskuun 27 päivänä 2001 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2001/822/EY (”päätös merentakaisten alueiden assosiaatiosta”) (10), jota sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2011, vahvistetaan edellytykset, joiden mukaisesti merentakaiset maat ja alueet voivat saada tukea Euroopan unionin yleisestä talousarviosta rahoitetuista aihekohtaisista kehitysaputoimista. Tällä asetuksella ei muuteta näitä edellytyksiä.

13)

Aihekohtaisten ohjelmien olisi tuotettava erityistä lisäarvoa ja täydennettävä maantieteellisiä ohjelmia, jotka muodostavat yhteisön kolmansien maiden kanssa harjoitettavan yhteistyön pääasiallisen rungon. Aihekohtaisten ohjelmien kautta toteuttavan kehitysyhteistyön olisi oltava toissijaista tämän asetuksen mukaisiin maantieteellisiin ohjelmiin, asetuksen (EY) N:o 1638/2006 mukaisiin ohjelmiin ja Euroopan kehitysrahaston (EKR) mukaisesti suoritettavaan yhteistyöhön nähden. Aihekohtaisissa ohjelmissa käsitellään erityistä aihetta tai alaa, joka koskee maantieteellisesti määrittelemätöntä kumppanimaiden ryhmää, tai yhteistyötoimia, jotka koskevat eri kumppanialueita ja kumppanimaiden ryhmiä, tai maantieteellisesti yksilöimätöntä kansainvälistä toimintaa. Niillä on myös tärkeä rooli yhteisön poliitikkojen ulkoisessa kehittämisessä ja alakohtaisen johdonmukaisuuden ja näkyvyyden varmistamisessa.

14)

Aihekohtaisten ohjelmien olisi tuettava toimia seuraavilla aloilla: inhimillinen ja sosiaalinen kehitys, ympäristö ja luonnonvarojen kestävä hoito, energia mukaan lukien, valtioista riippumattomat toimijat ja paikallisviranomaiset, ruokaturva sekä muuttoliike ja turvapaikka-asiat. Aihekohtaisten ohjelmien sisältöjä laadittaessa pohjana ovat olleet vastaavat komission tiedonannot Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

15)

Aihekohtaisella ympäristöohjelmalla ja voimavarojen, mukaan lukien energian, kestävällä hoidolla olisi edistettävä ympäristöalan kansainvälistä hallintoa sekä yhteisön ympäristö- ja energiapolitiikkaa ulkomailla.

16)

Muuttoliikettä ja turvapaikka-asioita koskevalla aihekohtaisella ohjelmalla olisi edistettävä 15 ja 16 päivänä joulukuuta 2005 annetuissa Brysselissä kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä asetettua tavoitetta, jonka mukaan yhteisö yhteyksissään kolmansiin valtioihin tehostaa rahoitustukeaan muuttoliikkeitä koskevilla tai niihin liittyvillä aloilla.

17)

Ruokaturvaa koskeva yhteisön politiikka on kehittynyt siten, että sillä pyritään tukemaan laajapohjaisia ruokaturvastrategioita kansallisella, alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla ja rajoittamaan ruoka-avun käyttö humanitaarisiin tarkoituksiin ja ruokakriiseihin sekä välttämään sen haitallisia vaikutuksia paikalliseen tuotantoon ja paikallisiin markkinoihin; siinä on otettava huomioon rakenteeltaan hauraiden ja ruokaturvaan kohdistuvasta tuesta pitkälti riippuvaisten maiden erityistilanteet, jotta vältetään näille maille annettavan yhteisön avun jyrkkä väheneminen.

18)

Neuvoston 24 päivänä toukokuuta 2005 antamien päätelmien mukaisesti olisi tuettava toimia, joilla parannetaan lisääntymis- ja seksuaaliterveyttä kehitysmaissa ja varmistetaan näitä koskevien oikeuksien kunnioittaminen, sekä annettava taloudellista apua ja soveltuvaa asiantuntija-apua, jotta edistetään kokonaisvaltaista lähestymistapaa kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin (International Conference on Population and Development, ICPD) toimintaohjelmassa määriteltyjen lisääntymis- ja seksuaaliterveyden osalta näitä koskevien oikeuksien tunnustamista, mihin kuuluvat myös riskitön äitiys sekä kattavien, turvallisten ja luotettavien lisääntymis- ja seksuaaliterveydenhuollon palveluiden yleinen saatavuus. Yhteistyötoimenpiteitä täytäntöön pantaessa on tarvittaessa noudatettava tiukasti ICPD:ssä tehtyjä päätöksiä.

19)

Euroopan unionin sokerijärjestelmän aiheuttamien vaikutusten kohteiksi joutuviin sokeripöytäkirjan maihin sovellettavista liitännäistoimenpiteistä 15 päivänä helmikuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 266/2006 (11) johdosta sokerin yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksesta aiheutuvien vaikutusten kohteiksi joutuville sokeripöytäkirjan AKT-maille olisi myös annettava apua, jolla olisi pyrittävä tukemaan niiden sopeutumisprosessia.

20)

Yhteisön kehityspolitiikan täytäntöönpanossa keskeisellä sijalla ovat tehokkaampi apu, parempi täydentävyys sekä menettelyjen parempi yhteensopivuus, mukauttaminen ja yhteensovittaminen niin yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kesken kuin suhteissa muihin avunantajiin ja kehitysalan toimijoihin, jotta avun johdonmukaisuus ja hyödyllisyys voidaan varmistaa ja kumppanimaille lankeavia kuluja voidaan vähentää Pariisissa järjestetyn avun tehokkuutta käsitelleen korkean tason yhdenmukaistamisfoorumin 2 päivänä maaliskuuta 2005 hyväksytyn avun tehokkuutta koskevan julistuksen mukaisesti.

21)

Tämän asetuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että noudatetaan eriytettyä lähestymistapaa, joka riippuu kehitystilanteesta ja tarpeista ja jossa kumppanimaita tai -alueita voidaan tukea räätälöimällä erityisesti niiden omiin tarpeisiin, strategioihin, prioriteetteihin ja vahvuuksiin perustuvia ohjelmia.

22)

Kumppanimaiden omistajuus kehitysstrategioiden suhteen on avain kehityspolitiikkojen onnistumiseen, minkä vuoksi olisi rohkaistava yhteiskunnan kaikkien ryhmien, muun muassa vammaisten ja muiden heikommassa asemassa olevien ryhmien, mahdollisimman suurta osallisuutta. Avunantajien yhteistyöstrategiat ja toimien täytäntöönpanomenettelyt olisi yhdenmukaistettava mahdollisimman pitkälti kumppanimaiden omien strategioiden ja menettelyjen kanssa, jotta voidaan varmistaa tehokkuus ja avoimuus sekä rohkaista näitä maita omistajuuteen.

23)

Kun otetaan huomioon tarve varmistaa humanitaarisen avun ja pitkän aikavälin kehitysavun tehokas yhteen niveltäminen, ei toimenpiteitä, jotka voivat saada tukea asetuksen (EY) N:o 1717/2006 nojalla, olisi periaatteessa rahoitettava tämän asetuksen nojalla paitsi silloin kun on tarpeen varmistaa yhteistyön jatkuvuus kriisistä vakaisiin kehitysoloihin.

24)

Avun sitomattomuuden purkaminen OECD/DAC:n parhaiden käytäntöjen mukaisesti on keskeisen tärkeää avun lisäarvon kasvattamiseksi ja paikallisten valmiuksien parantamiseksi. Olisi vahvistettava tarjouskilpailuihin ja avustussopimuksiin osallistumista koskevat säännöt sekä hankintojen alkuperää koskevat säännöt avun sitomattomuutta koskevan viimeaikaisen kehityksen mukaisesti.

25)

Apua olisi hallinnoitava Euroopan yhteisöjen yhteiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettuun neuvoston asetukseen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (12) sisältyvien ulkoista apua koskevien sääntöjen mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon yhteisön taloudellisten etujen suojaamista koskevat säännökset. Olisi jatkettava ponnisteluja kehitysyhteistyön täytäntöönpanon parantamiseksi ja osoitettujen rahoitusvarojen ja niiden vastaanottokyvyn välisen vakaan tasapainon saavuttamiseksi sekä maksamatta olevien sitoumusten vähentämiseksi.

26)

Tässä asetuksessa vahvistetaan kaudelle 2007–2013 rahoituspuitteet, jotka ovat talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (13) 37 kohdassa tarkoitettu budjettivallan käyttäjän ensisijainen ohje.

27)

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (14) mukaisesti. Ohjelmasuunnitteluasiakirjat ja tietyt täytäntöönpanoa koskevat erityistoimenpiteet olisi hyväksyttävä hallintokomiteamenettelyä noudattaen.

28)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitteita, jotka ovat ehdotettu yhteistyö sellaisten kehitysmaiden ja -alueiden kanssa, jotka eivät ole yhteisön jäsenvaltioita ja jotka eivät voi saada yhteisön tukea asetuksen (EY) N:o 1085/2006 tai asetuksen N:o 1638/2006 nojalla, vaan ne voidaan niiden laajuus huomioon ottaen toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

29)

Tämän asetuksen johdosta on tarpeen kumota nykyiset asetukset, jotta ulkoisen toiminnan välineet voidaan organisoida uudelleen erityisesti kehitysyhteistyön alalla,

—

lujitetaan ja tuetaan demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, hyvää hallintotapaa, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja näihin liittyviä kansainvälisen oikeuden välineitä;

—

edistetään kumppanimaiden ja -alueiden ja etenkin heikoimmassa asemassa olevien maiden ja alueiden kestävää — myös poliittista, taloudellista, sosiaalista ja ympäristöä koskevaa — kehitystä;

—

edistetään niiden sopusointuista ja vähittäistä yhdentymistä maailmantalouteen;

—

autetaan kehittämään kansainvälisiä toimenpiteitä ympäristön laadun ja maapallon luonnonvarojen kestävän hoidon ylläpitämiseksi ja parantamiseksi, jotta varmistetaan kestävä kehitys, mukaan lukien ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden vähenemisen käsittely; ja

—

vahvistetaan yhteisön ja kumppanimaiden ja -alueiden välistä suhdetta.

—

jos avunsaajan erityispiirteet muuta edellyttävät, tai

—

jos ohjelmalla pannaan täytäntöön 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu maailmanlaajuinen aloite, yhteisön politiikan painopiste tai sen kansainvälinen velvoite tai sitoumus, ja nämä perusteet eivät toimenpiteen luonteen vuoksi täyty.

a)

kehitysprosessia, joka on kumppanimaan johtama ja omistama. Yhteisö mukauttaa tukensa mahdollisimman suuressa määrin kumppanimaiden kansallisiin kehitysstrategioihin, uudistuspolitiikkoihin ja menettelyihin. Yhteisö pyrkii vahvistamaan kumppanimaiden hallitusten ja avunantajien keskinäistä tilintekovelvollisuutta sekä edistämään paikallista asiantuntemusta ja paikallista työllisyyttä;

b)

kattavia ja osallistavia tapoja lähestyä kehitysyhteistyötä sekä kaikkien yhteiskuntaryhmien laajaa osallistumista kehitysprosessiin ja kansalliseen, myös poliittiseen vuoropuheluun;

c)

jäljempänä 25 artiklassa esitettyjä toimivia yhteistyötapoja ja -välineitä, jotka ovat OECD/DAC:n parhaiden käytäntöjen mukaisia ja jotka on mukautettu kunkin kumppanimaan tai alueen erityisolosuhteisiin. Keskeisiä tekijöitä ovat ohjelmiin perustuvat lähestymistavat, ennustettavissa oleva avun rahoitus, maajärjestelmien kehittäminen ja käyttö sekä tuloshakuinen kehitystoiminta, mukaan lukien vuosituhannen kehitystavoitteiden kohteet ja indikaattorit;

d)

toimintalinjojen ja ohjelmasuunnittelun vaikutuksia avunantajien toimien yhteensovittamisen ja yhdenmukaistamisen myötä, jotta voidaan vähentää päällekkäisyyksiä ja kaksinkertaista työtä, parantaa täydentävyyttä ja tukea kaikille avunantajille avoimia aloitteita. Yhteensovittaminen tehdään kumppanimaissa ja -alueilla yhteensovittamisesta ja avun tehokkuudesta annettuja yhteisiä ohjeita ja parhaiden toimintatapojen periaatteita noudattaen.

e)

vuosituhannen kehitystavoitteiden asemaa maakohtaisissa strategia-asiakirjoissa ja monivuotisessa ohjelmoinnissaan.

a)

tuetaan köyhyyden torjumiseen ja vuosituhannen kehitystavoitteisiin pyrkivien politiikkojen täytäntöönpanoa;

b)

huolehditaan väestön keskeisistä tarpeista ja kiinnitetään ensisijaisesti huomiota peruskoulutukseen ja terveyteen muun muassa seuraavasti:

Terveys

Koulutus

c)

edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta, joka on ensisijainen politiikka yhteisön ja kumppanimaiden välisissä suhteissa, keskittymällä lähinnä ihmisarvoiseen työhön sekä sosiaali- ja finanssipolitiikkaan ja torjumalla tällä tavoin köyhyyttä, eriarvoisuutta, työttömyyttä, sekä haavoittuvien ja syrjäytyneiden ryhmien syrjäytymistä;

d)

torjutaan kaikenlaista ryhmään perustuvaa syrjintää sekä edistetään ja suojellaan sukupuolten tasa-arvoa, alkuperäiskansojen oikeuksia ja lapsen oikeuksia, lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanon tukeminen mukaan lukien, sekä toimia, joilla etsitään ratkaisuja katulasten tai sellaisten lasten ongelmiin, jotka tekevät vaarallista työtä tai työtä, joka estää heitä saamasta kokoaikaista opetusta;

e)

lujitetaan institutionaalista järjestelmää, jotta voidaan edistää ja helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten perustamista ja näin edesauttaa työpaikkojen luomista;

f)

edistetään ja suojellaan perusvapauksia ja ihmisoikeuksia, vahvistetaan demokratiaa, oikeusvaltiota, oikeussuojan saatavuutta, hyvää hallintotapaa korruption torjuntatoimet mukaan lukien; tähän voivat sisältyä muun muassa voimavarojen kehittäminen sekä instituutioiden ja lainsäädännön vahvistaminen erityisesti seuraavilla aloilla: kansallinen hallinto, politiikkojen laadinta ja täytäntöönpano sekä avoimuuteen perustuva julkisen talouden ja kansallisten resurssien hoito;

g)

tuetaan aktiivista kansalaisyhteiskuntaa, myös köyhyydessä eläviä ihmisiä edustavia kansalaisjärjestöjä, sekä edistetään kansalaiskeskustelua, osallistumista ja sovinnontekoa sekä instituutioiden perustamista;

h)

edistetään yhteistyötä ja politiikan uudistuksia turvallisuuden ja oikeuden alalla, etenkin turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen, huumausaineiden ja muun laittoman kaupan torjunnan, myös ihmiskaupan, korruption ja rahanpesun osalta;

i)

edistetään kumppanimaiden kanssa muuttoliike- ja turvapaikka-asioissa tehtävää yhteistyötä ja politiikan uudistuksia sekä valmiuksien kehittämistä koskevia aloitteita, jotta varmistetaan kehitystä hyödyttävien ja siirtolaisuuden taustalla olevien syitä käsittelevien muuttoliikepolitiikkojen laatiminen ja täytäntöönpano;

j)

tuetaan todellista monenvälisyyttä erityisesti pitämällä kiinni kansainvälisestä oikeudesta ja liittymällä monenvälisiin sopimuksiin kehitysyhteistyön kannalta merkityksellisillä aloilla ja panemalla ne tehokkaasti täytäntöön;

k)

tuetaan kumppanimaita ja -alueita kaupan, investointien ja alueellisen yhdentymisen alalla, tekninen apu ja valmiuksien kehittäminen mukaan lukien, jotta voidaan suunnitella ja toteuttaa vakaata kauppapolitiikkaa, kehitetään suotuisampaa liiketoimintaympäristöä, vakaata talous- ja rahapolitiikkaa sekä yksityistä sektoria, jotta kumppanimaat ja -alueet voivat hyötyä yhdentymisestä maailmantalouteen ja jotta voidaan tukea sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja köyhiä hyödyttävää kasvua;

l)

tuetaan Maailman kauppajärjestöön (WTO) liittymistä ja WTO-sopimusten täytäntöönpanoa antamalla teknistä apua ja kehittämällä voimavaroja, keskittyen erityisesti teollis- ja tekijänoikeuksien (TRIPS-sopimus) kauppaan liittyvien näkökohtien täytäntöönpanoon etenkin kansanterveyden alalla;

m)

tuetaan taloudellista ja kaupallista yhteistyötä ja lujitetaan yhteisön ja kumppanimaiden ja -alueiden välisiä suhteita investointien alalla, myös toimilla, joilla edistetään ja tuetaan yksityisten toimijoiden, niin paikallisten kuin eurooppalaisten yritysten, osallistumista sosiaalisesti vastuuntuntoiseen ja kestävään talouskehitykseen, johon kuuluu myös Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämän perusnormien noudattaminen, ja toimilla, joilla edistetään paikallista voimavarojen kehittämistä;

n)

edistetään kestävää kehitystä ympäristönsuojelun ja luonnonvarojen kestävän hoidon avulla, mukaan lukien biologisen monimuotoisuuden ja metsien suojelulla, johon kuuluvat metsien suojeluun ja kestävään hoitoon liittyvät toimet, joihin paikalliset yhteisöt ja metsistä riippuvaiset ryhmät osallistuvat aktiivisesti;

o)

tuetaan kaupunkiympäristöön liittyviä parannuksia;

p)

edistetään kestäviä tuotanto- ja kulutusmalleja sekä kemikaalien ja jätteiden turvallista ja kestävää huoltoa niiden terveysvaikutukset huomioon ottaen;

q)

varmistetaan kansainvälisten ympäristöä koskevien sopimusten, joihin kuuluvat biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, YK:n aavikoitumissopimus ja YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus, sen mukaisesti kuin ilmastonmuutosta koskevassa Euroopan unionin toimintasuunnitelmassa on mainittu, ja niihin liitettyjen pöytäkirjojen ja niihin tehtyjen myöhempien muutosten noudattaminen ja tuetaan näiden sopimusten täytäntöönpanoa;

r)

kehitetään voimavaroja hätävalmiuksiin ja luonnonmullistusten ehkäisyyn;

s)

tuetaan kestävää ja kokonaisvaltaista vesivarojen hallintaa korostamalla erityisesti kaikkien saatavilla olevaa puhdasta juomavettä ja viemäröintiä vuosituhannen kehitystavoitteiden mukaisesti sekä vesivarojen kestävää ja tehokasta käyttöä, myös maatalouden ja teollisuuden tarpeisiin;

t)

edistetään kestävien energiatekniikoiden käyttöä;

u)

autetaan kehittämään taloudellista infrastruktuuria, johon kuuluu alueellisen yhdentymisen tukeminen, sekä edistetään tieto- ja viestintätekniikan käytön lisäämistä;

v)

tuetaan maaseudun kestävää kehittämistä, hajauttaminen ja omien voimavarojen käyttö mukaan lukien, tarkoituksena erityisesti ruokaturvan varmistaminen;

w)

jälleenrakennetaan ja kunnostetaan keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä konflikteista, ihmisten aiheuttamista ja luonnonkatastrofeista kärsineitä alueita ja maita, mukaan lukien miinanraivaustoimien sekä kotiutusta ja yhteiskuntaan sopeuttamista koskevien toimien tukeminen, ja varmistetaan jatkuvuus hätäavun, kunnostustoimien ja kehityksen välillä 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti yhteisön ja sen jäsenvaltioiden toimivaltuudet huomioon ottaen;

x)

toteutetaan keskipitkän tai pitkän aikavälin toimia, jotka on tarkoitettu kotiseudultaan siirtymään joutuneiden omavaraisuuden lisäämiseen ja sopeutumiseen tai uudelleen sopeutumiseen, varmistaen, että humanitaarisen avun, kuntouttamisen, kotiseudultaan siirtymään joutuneille annettavan avun ja kehitysyhteistyön osalta pyritään kokonaisvaltaiseen ja johdonmukaiseen lähestymistapaan. Yhteisön toimilla on helpotettava siirtymistä hätätilasta kehitysvaiheeseen, edistämällä asianomaisten väestöryhmien yhteiskunnallista ja taloudellista sopeutumista ja uudelleen sopeutumista ja tuettava demokraattisten rakenteiden luomista tai lujittamista sekä väestön omaa asemaa kehitysprosessissa;

y)

tuetaan peruspalvelujen tarjontaa sekä laillisten, tehokkaiden ja vakaiden julkisten laitosten luomista epävakaissa tai romahtavissa valtioissa;

z)

otetaan huomioon yhteisön ja sen kumppaneiden yhteiset kehityshaasteet, erityisesti alakohtaisen vuoropuhelun, kahdenvälisten sopimusten täytäntöönpanon ja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien muiden toiminta-alojen tukeminen.

a)

edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta yhteisön ja Latinalaisen Amerikan suhteiden yhteisenä tavoitteena ja ensisijaisena politiikkana ja torjutaan näin köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Erityistä huomiota kiinnitetään sosiaaliseen hyvinvointiin ja veropolitiikkaan, tuottaviin investointeihin, joilla saadaan enemmän ja parempia työpaikkoja, syrjintää sekä huumausaineiden tuotantoa, kulutusta ja laitonta kauppaa torjuviin politiikkoihin samoin kuin sosiaalisten peruspalvelujen parantamiseen erityisesti terveyden ja koulutuksen alalla;

b)

kannustetaan laajempaa alueellista yhdentymistä, mihin kuuluu erilaisten alueellisten yhdentymisprosessien ja verkkoinfrastruktuurien yhteenliitettävyyden tukeminen varmistamalla samalla toimien keskinäinen täydentävyys suhteessa Euroopan investointipankin (EIP) ja muiden instituutioiden toimiin;

c)

tuetaan hyvän hallintotavan, julkisten laitosten sekä ihmisoikeuksien, myös lapsen oikeuksien ja alkuperäiskansojen oikeuksien suojelun, vahvistamista;

d)

tuetaan Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan yhteisen korkeakoulutusalueen perustamista;

e)

edistetään kokonaisvaltaista kestävää kehitystä ja kiinnitetään erityistä huomiota metsien ja biologisen monimuotoisuuden suojeluun.

a)

pyritään toteuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet terveyden, HI-virus/mukaan lukien, ja koulutuksen alalla muun muassa käymällä poliittista vuoropuhelua alakohtaisesta uudistuksesta;

b)

otetaan huomioon hallintokysymykset erityisesti epävakaissa valtioissa, jotta autetaan luomaan laillisia, tehokkaita ja vakaita julkisia laitoksia sekä aktiivinen ja järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta, ja edistetään ihmisoikeuksien, myös lapsen oikeuksien, suojelua.

c)

kannustetaan laajempaa alueellista yhdentymistä ja yhteistyötä tukemalla erilaisia alueellisia yhdentymisprosesseja ja vuoropuhelua;

d)

edistetään epidemioiden ja zoonoosien valvontaa sekä niistä kärsineiden alojen kunnostamista;

e)

edistetään kokonaisvaltaista kestävää kehitystä ja kiinnitetään erityistä huomiota metsien ja biologisen monimuotoisuuden suojeluun;

f)

torjutaan huumausaineiden tuotantoa, kulutusta ja laitonta kauppaa sekä muuta laitonta kauppaa.

a)

edistetään perustuslakiuudistuksia sekä lainsäädännön, hallinnon ja sääntelyn yhteisöön lähentämistä, mukaan lukien kumppanuus- ja yhteistyösopimuksiin kuuluvien alojen politiikkojen tehokkaasta täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten instituutioiden ja elinten kuten vaalielinten ja parlamenttien sekä julkishallinnon uudistamisen ja julkisen varainhoidon lujittaminen;

b)

edistetään markkinatalouden kehittymistä ja kumppanimaiden yhdentymistä WTO:hon ottaen samalla huomioon siirtymäkauden sosiaaliset näkökohdat;

c)

tuetaan tehokasta rajahallintoa ja rajat ylittävää yhteistyötä raja-alueiden kestävän taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristön kehittymisen edistämiseksi;

d)

torjutaan huumausaineiden tuotantoa, kulutusta ja laitonta kauppaa sekä muuta laitonta kauppaa;

e)

torjutaan HI-virusta/aidsia;

f)

edistetään alueellista yhteistyötä, vuoropuhelua ja yhdentymistä myös niiden maiden kanssa, joihin sovelletaan annettua asetusta (EY) N:o 1638/2006 ja muita yhteisön välineitä, ja edistetään erityisesti yhteistyötä sellaisilla aloilla kuin ympäristö — etenkin vesihuolto ja viemäröinti — koulutus, energia ja liikenne, mukaan lukien kansainvälisten energiantoimitusten ja kuljetusoperaatioiden turvallisuus, yhteenliitettävyys, verkostot ja niiden operaattorit, uusiutuvat energialähteet ja energiatehokkuus.

a)

edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi erityisesti kansallisten voimavarojen käytön osalta ja poliittisen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi edistämällä erityisesti ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvo mukaan lukien;

b)

edistetään talouden monipuolistamista, markkinatalouden kehittymistä ja kumppanimaiden yhdentymistä Maailman kauppajärjestöön;

c)

edistetään alueellista yhteistyötä, vuoropuhelua ja yhdentymistä, myös niiden maiden kanssa, joihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1638/2006 ja muita yhteisön välineitä, tukemalla esimerkiksi talouteen, energiaan, liikenteeseen ja pakolaisiin liittyviä alueen yhdentymispyrkimyksiä;

d)

tuetaan kansainvälisten sopimusten tekemistä ja kansainvälisen oikeuden, erityisesti YK:n päätöslauselmien ja monenvälisten yleissopimusten, täytäntöönpanoa;

e)

pyritään ratkaisemaan hyvään hallintotapaan liittyviä kysymyksiä erityisesti epävakaissa valtioissa niin, että autetaan luomaan laillisia, tehokkaita ja vakaita julkisia laitoksia sekä aktiivinen ja järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta, ja edistetään ihmisoikeuksien, myös lapsen oikeuksien, suojelua.

a)

tuetaan demokraattisen yhteiskunnan, hyvän hallintotavan ja oikeusvaltion lujittamista sekä alueellista ja koko mannerta koskevaa vakautta ja yhdentymistä;

b)

tuetaan vapaakauppa-alueen perustamisesta yhteisön ja Etelä-Afrikan välisen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen (15) ja muiden alueellisten järjestelyjen nojalla johtuvia mukauttamispyrkimyksiä alueella;

c)

tuetaan köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjuntaa aiemmin huonoimmassa asemassa olleiden yhteisöjen perustarpeista huolehtiminen mukaan lukien;

d)

otetaan huomioon HI-virus/aids-pandemia ja sen vaikutukset eteläafrikkalaiseen yhteiskuntaan.

a)

yhteisön politiikan tavoitteita ei voida asianmukaisesti tai tehokkaasti saavuttaa maantieteellisin ohjelmin, ja aihekohtaisen ohjelman toteuttamisesta huolehtivat välittäjänä toimivat järjestöt kuten kansalaisjärjestöt, valtioista riippumattomat järjestöt, muut valtioista riippumattomat toimijat, kansainväliset järjestöt tai monenväliset järjestelmät. Tähän kuuluvat muun muassa vuosituhannen kehitystavoitteita tukevat maailmanlaajuiset aloitteet, kestävä kehitys tai maailmanlaajuiset julkishyödykkeet ja toimet jäsenvaltioissa ja liittyvissä maissa 24 artiklasta poiketen asiaa koskevassa aihekohtaisessa ohjelmassa määrätyn mukaisesti;

ja/tai

b)

seuraavat toimet:

a)

Hyvä terveys kaikille:

c)

Koulutus, tiedot ja taidot:

c)

Sukupuolten tasa-arvo:

d)

Inhimillisen ja sosiaalisen kehityksen muita näkökohtia

a)

avustetaan kehitysmaita ympäristön kestävyyttä koskevan vuosituhannen kehitystavoitteen saavuttamiseksi kehittämällä ympäristöasioiden huomioonottamisen edellyttämiä valmiuksia kehitysmaissa, tuetaan kansalaisyhteiskunnan toimijoita, paikallisia viranomaisia ja keskustelufoorumeja, ympäristöasioiden seurantaa ja arviointia, kehitetään innovatiivisia lähestymistapoja ja kummitoimintaa kokemusten jakamiseksi ja yhteistyön lujittamiseksi kyseisillä aloilla keskeisten maiden kanssa;

b)

edistetään yhteisön aloitteiden ja kansainvälisesti ja alueellisesti sovittujen ja/tai luonteeltaan rajatylittävien sitoumusten täytäntöönpanoa tukemalla kestävää kehitystä ja muun muassa toimia, jotka koskevat nykyisiä ja tulevia ilmastonmuutoskysymyksiä, biologista monimuotoisuutta, aavikoitumista, metsiä, maaperän huonontumista, kalastusta ja meren luonnonvaroja, yhteensopivuutta (tuotteiden ja tuotantoprosesseja koskevien) ympäristöstandardien kanssa, pilaantumisen torjuntaa, kestävää tuotantoa ja kulutusta sekä ympäristöstä johtuvaa muuttoliikettä. Tähän sisältyvät myös toimet hyvän metsänhallinnon edistämiseksi ja laittoman puunkorjuun torjumiseksi, etenkin FLEGT:in avulla, sekä metsien suojelemista ja kestävää hoitoa koskevat innovatiiviset toimet, joihin paikallisyhteisöt ja metsistä riippuvaiset kansat osallistuvat aktiivisesti.

Aihekohtaisessa ohjelmassa pyritään veden osalta luomaan puitteet vesivarojen pitkän aikavälin suojelulle ja edistämään kestävää vedenkäyttöä tukemalla politiikkojen yhteensovittamista.

c)

otetaan ympäristötavoitteet paremmin huomioon tukemalla menetelmien kehittämistä, tehostamalla ympäristöalan asiantuntemuksen käyttöä politiikkojen laadinnassa, integroinnissa ja yhteisön innovatiivisissa toimissa ja edistämällä johdonmukaisuutta;

d)

lujitetaan ympäristöhallintoa ja tuetaan kansainvälisen politiikan kehittämistä pyrkimällä johdonmukaistamaan kestävän kehityksen kansainvälisen hallinnon ympäristöpilaria ja muita pilareita ja avustamalla alueellista ja kansainvälistä ympäristövalvontaa ja -arviointia, tarjotaan lisätukea monenvälisten ympäristösopimusten sihteeristöille, edistetään monenvälisten ympäristösopimusten tehokasta noudattamista ja täytäntöönpanotoimenpiteitä myös valmiuksia vahvistamalla, tuetaan kansainvälisiä järjestöjä ja prosesseja sekä kansalaisyhteiskuntaa ja poliittisia mietintäryhmiä sekä tehostetaan kansainvälisiä neuvotteluja;

e)

tuetaan kestäviä energiavaihtoehtoja kumppanimaissa ja -alueilla ottamalla kestävä energiahuolto huomioon kehityssuunnitelmissa ja strategioissa, kehitetään institutionaalista tukea ja teknistä apua, perustetaan sellainen lainsäädännöllinen ja poliittinen kehys, joka houkuttelee uusiutuvan energian alalle uutta liiketoimintaa ja uusia sijoittajia, vahvistetaan energian roolia köyhien tulonhankintakeinona, edistetään innovatiivisia rahoitusratkaisuja, edistetään alueellista yhteistyötä hallitusten, valtioista riippumattomien järjestöjen ja yksityisen sektorin välillä edellä mainituilla aloilla. Yhteisön strategisilla toimilla kannustetaan erityisesti uusiutuvien energialähteiden käyttöä, energiatehokkuuden parantamista, asiaankuuluvan energia-alan sääntelykehyksen kehittämistä kyseisissä maissa ja alueilla sekä erityisen haitallisten energialähteiden korvaamista vähemmän haitallisilla.

a)

edistetään osallistavaa ja vaikutusmahdollisuuksia tarjoavaa yhteiskuntaa, jolloin tavoitteena on

b)

lisätään Euroopan kansalaisten tietoisuutta kehityskysymyksistä ja haetaan yhteisön ja liittyvien maiden kansalaisten aktiivista tukea köyhyyden vähentämisen ja kestävän kehityksen strategioille kumppanimaissa, oikeudenmukaisemmille suhteille teollisuus- ja kehitysmaiden välillä ja vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan ja paikallisviranomaisten roolia näissä tarkoituksissa;

c)

tehostetaan yhteistyötä ja synergiaa sekä helpotetaan rakenteellista vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan verkostojen ja paikallisviranomaisten yhteenliittymien välillä, niiden organisaatioiden sisällä ja yhteisön toimielinten kanssa.

a)

kehitysmaissa ja -alueilla toteutettavat toimet, joilla

b)

lisätään yleistä kehitysasioiden tuntemusta ja edistetään niihin liittyvää koulutusta yhteisössä ja liittyvissä maissa, jotta vakiinnutetaan kehityspolitiikan asema eurooppalaisissa yhteiskunnissa, haetaan yhteisön ja liittyvien maiden kansalaisten suurempaa tukea toimille köyhyyden torjumiseksi ja oikeudenmukaisemmille suhteille teollisuus- ja kehitysmaiden välillä, lisätään kehitysmaihin ja niiden kansoihin liittyvien kysymysten ja ongelmien tuntemusta yhteisössä sekä edistetään globalisaation sosiaalista ulottuvuutta;

c)

yhteensovittaminen ja viestintä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja paikallisviranomaisten verkostojen välillä, niiden organisaatioiden sisällä sekä erityyppisten, eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen julkiseen kehityskeskusteluun aktiivisesti osallistuvien sidosryhmien välillä;

a)

edistetään kansainvälisten julkishyödykkeiden toimittamista ja erityisesti köyhien asemaa parantavaa ja kysynnän ohjaamaa tutkimusta ja teknistä innovointia sekä valmiuksien kehittämistä, tieteen ja teknologian alan pohjoinen–etelä- ja etelä–etelä-verkottumista ja kummitoimintaa;

b)

tuetaan maailman- ja mantereenlaajuisia sekä alueellisia ohjelmia, joilla erityisesti

c)

puhutaan maailmanlaajuisen ruokaturvaohjelman puolesta ja viedään sitä eteenpäin Yhteisö ottaa edelleen esiin keskeiset ruokaturva-asiat kansainvälisessä keskustelussa sekä edistää politiikan ja avun toimittamismuotojen yhdenmukaistamis- ja yhdensuuntaistamistyötä kehityskumppanien ja avunantajien kanssa. Erityisesti olisi vahvistettava kansalaisyhteiskunnan roolia ruokaturvakysymyksissä;

d)

kiinnitetään huomiota ruokaturvaan poikkeuksellisissa siirtymäoloissa ja epävakaissa valtioissa, millä on keskeinen asema hätäavun, kunnostustoimien ja kehityksen yhteen niveltämisessä. Aihekohtaisesta ohjelmasta tuetaan

e)

kehitetään innovatiivisia politiikkoja, strategioita ja lähestymistapoja ruokaturvan alalla ja lisätään mahdollisuuksia innovaatioiden uusintamiseen ja niiden levittämiseen etelä–etelä-akselilla. Tukitoimiin voivat kuulua maatalous, mukaan lukien maauudistus ja maapolitiikka, luonnonvarojen kestävä hoito ja saatavuus, maaseudun kehittämiseen tai paikalliskehitykseen liittyvä ruokaturva, infrastruktuurit mukaan lukien, ravinto, väestörakenne ja työvoima, muuttoliike, terveys ja koulutus. Huolehditaan johdonmukaisuudesta ja täydentävyydestä muihin yhteisön näillä aloilla toteuttamiin ohjelmiin nähden.

a)

vahvistetaan muuttoliikkeen ja kehityksen välistä vuorovaikutusta erityisesti rohkaisemalla maasta muuttaneita osallistumaan lähtömaansa kehittämiseen ja lisäämällä heidän paluunsa arvoa; vähennetään aivovuotoa ja edistetään ammattitaitoisten siirtolaisten kiertoa; helpotetaan siirtolaisten varojen siirtoa lähtömaahan; tuetaan siirtolaisten vapaaehtoista paluuta ja heidän kotouttamistaan ja parannetaan muuttoliikkeen hallinnointivalmiuksia; tuetaan maiden pyrkimyksiä valmiuksiensa kehittämiseen niiden avustamiseksi kehitystä hyödyttävien maahanmuuttopolitiikkojen laadinnassa ja muuttovirtojen yhteisessä hallinnassa;

b)

edistetään hallittua työvoiman maahanmuuttoa tiedottamalla laillisesta maahanmuutosta sekä yhteisön jäsenvaltioiden alueelle saapumisen ja siellä oleskelun edellytyksistä; tiedotetaan työvoiman maahanmuuton mahdollisuuksista ja jäsenvaltioiden siihen liittyvistä tarpeista sekä maahanmuutosta kiinnostuneiden kolmansien maiden kansalaisten pätevyysvaatimuksista; tuetaan laillista muuttamista suunnitteleville henkilöille annettavaa muuttoa edeltävää koulutusta; ja rohkaistaan kolmansia maita määrittelemään ja panemaan täytäntöön siirtotyöläisiä koskeva sääntelykehys;

c)

torjutaan laitonta maahanmuuttoa ja helpotetaan laittomien maahanmuuttajien takaisinottoa, myös kolmansien maiden kesken, ja torjutaan erityisesti ihmisten salakuljetusta ja ihmiskauppaa, pyritään estämään laitonta maahanmuuttoa ja tiedotetaan siihen liittyvistä riskeistä; parannetaan rajavalvonta-, viisumi- ja passihallinnon valmiuksia, mukaan lukien asiakirjojen turvallisuus ja biometristen tietojen käyttöönotto ja asiakirjaväärennösten havaitseminen; pannaan tehokkaasti täytäntöön yhteisön kanssa tehdyistä takaisinottosopimuksista ja kansainvälisistä sopimuksista johtuvat velvoitteet; ja autetaan kolmansia maita laittoman maahanmuuton hallinnassa ja niiden politiikkojen yhteensovittamisessa;

d)

suojellaan siirtolaisia, myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kuten naisia ja lapsia hyväksikäytöltä ja syrjäytymiseltä toimenpitein, joihin voi sisältyä laillista maahanmuuttoa koskevan kolmansien maiden lainsäädännön kehittäminen; tuetaan maahanmuuttajien kotouttamista ja syrjimätöntä kohtelua sekä toimenpiteitä heidän suojaamisekseen rasismilta ja muukalaisvihalta; ehkäistään ennalta ja torjutaan ihmisten salakuljetusta ja ihmiskauppaa ja missä tahansa muodossa ilmenevää orjuutta;

e)

edistetään turvapaikka-asioita ja kansainvälistä suojelua, myös alueellisin suojeluohjelmin erityisesti vahvistamalla institutionaalisia valmiuksia; tuetaan turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten rekisteröintiä; painotetaan pakolaisten suojeluun liittyviä kansainvälisiä normeja ja välineitä; tuetaan vastaanotto-olojen parantamista ja vastaanottajamaahan kotouttamista ja kestäviin ratkaisuihin pyrkimistä.

a)

parannetaan kestävällä tavalla sokeri- ja sokeriruokoalan kilpailukykyä ja otetaan tällöin huomioon tuotantoketjun eri osapuolten tilanne;

b)

edistetään sokerista riippuvaisten alueiden elinkeinoelämän monipuolistamista;

c)

käsitellään sopeutumisprosessin synnyttämiä laajempia vaikutuksia, joita voivat liittyä esimerkiksi työllisyyteen, sosiaalipalveluihin, maankäyttöön, ympäristön entistämiseen, energia-alaan, tutkimukseen, innovaatioon ja makrotaloudelliseen vakauteen.

a)

kumppanimaat ja -alueet sekä niiden toimielimet;

b)

kumppanimaiden hajautetut yksiköt kuten kunnat, maakunnat, departementit ja alueet;

c)

kumppanimaan tai -alueen sekä yhteisön perustamat yhteiselimet;

d)

kansainväliset järjestöt, mukaan luettuina alueelliset järjestöt, YK:n järjestelmään kuuluvat järjestöt, yksiköt tai erityisohjelmat, kansainväliset ja alueelliset rahoituslaitokset ja kehityspankit edistäessään tämän asetuksen tavoitteita;

e)

yhteisön toimielimet ja elimet, mutta ainoastaan toteutettaessa 26 artiklassa tarkoitettuja tukitoimenpiteitä;

f)

Euroopan unionin virastot;

g)

jäljempänä 31 artiklassa tarkoitettujen yhteisön ulkoisen avun saatavuutta koskevien sääntöjen mukaisesti jäsenvaltioiden, kumppanimaiden ja -alueiden tai muiden yhteisön ulkopuolisten valtioiden seuraavat yksiköt tai laitokset edistäessään tämän asetuksen tavoitteita:

a)

hankkeet ja ohjelmat;

b)

talousarviotuki, jos kumppanivaltion julkisten menojen hoito on riittävän avointa, luotettavaa ja tehokasta ja jos se noudattaa itse laatimaansa ja tärkeimpien avunantajien, tarvittaessa kansainvälisten rahoituslaitosten, myönteisesti arvioimaa, hyvin määriteltyä alakohtaista tai makrotalouspolitiikkaa. Komissio käyttää johdonmukaisesti tuloksiin ja tulosindikaattoreihin perustuvaa toimintatapaa ja määrittelee selkeästi asetetut ehdot sekä seuraa niiden noudattamista, tukee kumppanimaiden pyrkimyksiä kehittää parlamentaarista valvontaa ja tilintarkastusvalmiuksia ja lisätä avoimuutta ja yleisön tiedonsaantimahdollisuuksia. Talousarviotuen maksamisen edellytyksenä on, että vaikutuksia ja tuloksia koskevien tavoitteiden saavuttamisessa edistytään tyydyttävästi;

c)

alakohtainen tuki;

d)

poikkeustapauksissa alakohtaiset ja yleiset tuontitukiohjelmat, jotka voivat olla muodoltaan

e)

Euroopan investointipankin tai muiden rahoituksen välittäjien käyttöön komission ohjelmista annettavat varat, joita voidaan käyttää lainojen myöntämiseen (etenkin investointien tukemiseen ja yksityissektorin kehittämiseen) tai riskipääomien sijoittamiseen (etenkin toissijaisina tai ehdollisina lainoina) tai muihin pieniin ja väliaikaisiin osuuksiin yritysten pääomasta sekä osuuksiin vakuusrahastoista 32 artiklassa säädetyn mukaisesti niin, että yhteisön rahoitusriski rajoittuu näihin varoihin;

f)

korkotuet etenkin ympäristöön liittyville lainoille;

g)

velkahelpotus kansainvälisesti sovittujen velkahelpotusohjelmien puitteissa;

h)

tuet, joilla rahoitetaan 24 artiklan 1 kohdan b, c, d, ja f alakohdassa sekä g alakohdan i–v alakohdassa tarkoitettujen yksiköiden ehdottamia toimia;

i)

tuet, joilla rahoitetaan 24 artiklan 1 kohdan b, c, d, ja f alakohdassa sekä g alakohdan i, iii ja iv alakohdassa tarkoitettujen yksiköiden toimintamenoja;

j)

rahoitus kummiohjelmille jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden ja -alueiden julkisten toimielinten, paikallisyhteisöjen, kansallisten julkisten laitosten ja julkisia tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten yksiköiden välillä;

k)

maksuosuudet muun muassa kansainvälisten tai alueellisten järjestöjen hallinnoimiin kansainvälisiin rahastoihin;

l)

maksuosuudet kumppanimaiden ja -alueiden kansallisiin rahastoihin, joilla edistetään yhteisrahoitusta useiden avunantajien kanssa, tai yhden tai useamman muun avunantajan perustamiin rahastoihin, joilla toteutetaan yhteisiä hankkeita;

m)

pääomaosuudet kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja alueellisissa kehityspankeissa;

n)

kumppanimaiden ja -alueiden suorittamaan hankkeiden ja ohjelmien hallinnointiin ja valvontaan tarvittavat henkilövoimavarat ja aineelliset resurssit.

a)

jäsenvaltiot ja niiden alueelliset ja paikallisviranomaiset sekä erityisesti niiden kokonaan ja osittain julkiset virastot;

b)

muut avunantajavaltiot ja varsinkin niiden kokonaan tai osittain julkiset virastot;

c)

kansainväliset, myös alueelliset, järjestöt ja etenkin kansainväliset ja alueelliset rahoituslaitokset;

d)

yhtiöt, yritykset sekä muut yksityiset organisaatiot ja yritykset sekä muut valtioista riippumattomat toimijat;

e)

varoja vastaanottavat kumppanimaat ja -alueet.

—

varoista hyötyvän kumppanimaan tai -alueen menettelyissä noudatetaan avoimuuden, oikeasuhteisuuden, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita ja ne estävät kaikki eturistiriidat;

—

varoista hyötyvä kumppanimaa tai -alue sitoutuu tarkastamaan säännöllisesti, että Euroopan unionin yhteisestä talousarviosta rahoitettavat toimet on pantu täytäntöön asianmukaisesti, toteuttamaan soveltuvia toimenpiteitä estääkseen sääntöjenvastaisuudet ja petokset sekä toteuttamaan tarvittaessa oikeustoimia aiheettomasti maksettujen varojen takaisinperimiseksi.

—

rahoitussopimukset;

—

tukisopimukset;

—

hankintasopimukset;

—

työsopimukset.

a)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2110/2005, annettu 14 päivänä joulukuuta 2005, yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta (19);

b)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 806/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, sukupuolten tasa-arvon edistämisestä kehitysyhteistyössä (20);

c)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 491/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, taloudellisen ja teknisen tuen antamista kolmansille maille siirtolaisuuden ja turvapaikan aloilla koskevan ohjelman perustamisesta (AENEAS) (21);

d)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1568/2003, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2003, avusta köyhyyteen liittyvien sairauksien (HI-virus/aids, tuberkuloosi ja malaria) torjumiseksi kehitysmaissa (22);

e)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1567/2003, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2003, avusta lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen ja lisääntymistä ja seksuaalisuutta koskeviin oikeuksiin liittyville politiikoille ja toimille kehitysmaissa (23);

f)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2130/2001, annettu 29 päivänä lokakuuta 2001, toimista, jotka koskevat kotiseudultaan siirtymään joutuneiden väestöryhmien avustamista Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehitysmaissa (24);

g)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2494/2000, annettu 7 päivänä marraskuuta 2000, toimenpiteistä kehitysmaissa olevien trooppisten ja muiden metsien säilyttämisen ja kestävän hoidon edistämiseksi (25);

h)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2493/2000, annettu 7 päivänä marraskuuta 2000, ympäristöulottuvuuden sisällyttämisestä täysimääräisesti kehitysmaiden kehitysprosessiin (26);

i)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1726/2000, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, kehitysyhteistyöstä Etelä-Afrikan kanssa (27);

j)

neuvoston asetus (EY) N:o 1659/98, annettu 17 päivänä heinäkuuta 1998, hajautetusta yhteistyöstä (28);

k)

neuvoston asetus (EY) N:o 1658/98, annettu 17 päivänä heinäkuuta 1998, kehitysmaita koskevilla aloilla toteutettavien toimien yhdessä eurooppalaisten valtioista riippumattomien kehitysyhteistyöjärjestöjen (NGO) kanssa suoritettavasta rahoituksesta (29);

l)

neuvoston asetus (EY) N:o 1292/96, annettu 27 päivänä kesäkuuta 1996, ruoka-apupolitiikasta ja ruoka-avun hallinnosta sekä ruokaturvaan liittyvistä erityisistä tukitoimista (30);

m)

neuvoston asetus (ETY) N:o 443/92, annettu 25 päivänä helmikuuta 1992, rahoitusavusta ja teknisestä avusta Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehitysmaille sekä taloudellisesta yhteistyöstä näiden maiden kanssa (31).

27.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 378/72

1)

Euroopan unionin perusoikeuskirjan (3), jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 1 artiklassa julistetaan ihmisarvon loukkaamattomuus ja todetaan, että sitä on kunnioitettava ja suojeltava. Perusoikeuskirjan 24 artiklassa todetaan, että lapsella on oikeus hänen hyvinvoinnilleen välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon ja että kaikissa lasta koskevissa viranomaisten tai yksityisten laitosten toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

2)

Euroopan unionin on pyrittävä poliittisella toiminnallaan estämään kaikki ihmisarvon kunnioittamisen periaatteen loukkaukset.

3)

Unionin tasolla on toteutettava lainsäädäntötoimia, jotka koskevat alaikäisten fyysisen, henkisen ja moraalisen kehityksen suojelua kaikkien audiovisuaalisten ja tietopalvelujen sisällöltä ja alaikäisten suojelua aikuisille tarkoitetuilta lähetyksiltä tai palveluilta.

4)

Uuden tieto- ja viestintätekniikan jatkuvan kehityksen vuoksi yhteisön on viipymättä huolehdittava kansalaisten etujen kattavasta ja asianmukaisesta suojelusta varmistamalla yhtäältä tietopalvelujen vapaa levittäminen ja tarjoaminen ja toisaalta se, että niiden sisältö on laillinen, noudattaa ihmisarvon kunnioittamisen periaatetta eikä vaaranna alaikäisten kokonaisvaltaista kehitystä.

5)

Yhteisö on jo toteuttanut audiovisuaalisiin ja tietopalveluihin liittyviä toimia taatakseen televisiolähetysten ja muiden tietopalvelujen vapaalle liikkuvuudelle tarpeelliset edellytykset kilpailun, ilmaisun ja tiedonvälityksen vapauden periaatteiden mukaisesti, mutta sen olisi toimittava päättäväisemmin tällä alalla sellaisten toimien toteuttamiseksi, joilla suojellaan kuluttajia sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon, vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaan syrjintään yllyttämiseltä ja torjutaan tällaista syrjintää. Kyseisissä toimissa tulisi ottaa huomioon yksilön oikeuksien suojelun ja ilmaisuvapauden välinen tasapaino pitäen erityisesti mielessä jäsenvaltioiden vastuu määritellä vihaan tai syrjintään yllyttämisen käsite kansallisen lainsäädäntönsä ja moraaliarvojensa pohjalta.

6)

Euroopan audiovisuaalisia ja tietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyvyn parantamisesta edistämällä kansallisia järjestelmiä, joiden tarkoituksena on saattaa alaikäisten ja ihmisarvon suojelu vertailukelpoiselle ja tehokkaalle tasolle 24 päivänä syyskuuta 1998 annettu neuvoston suositus 98/560/EY (4) on ensimmäinen yhteisön tason oikeudellinen väline, jonka johdanto-osan 5 kappaleessa käsitellään erityisesti alaikäisten ja ihmisarvon suojelua yleisölle tarjotuissa audiovisuaalisissa ja tietopalveluissa, palvelujen levittämistavasta riippumatta. Alaikäisten ja ihmisarvon suojelua televisiotoiminnan osalta käsiteltiin erikseen jo televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 3 päivänä lokakuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY (5) (televisio ilman rajoja -direktiivi) 22 artiklassa.

7)

Ehdotetaan, että neuvoston ja komission olisi otettava erityisesti huomioon tämän suosituksen soveltaminen tarkistaessaan, neuvotellessaan tai tehdessään uusia kumppanuussopimuksia tai uusia yhteistyöohjelmia kolmansien maiden kanssa tai ottaen huomioon audiovisuaalisen sisällön tuottajien, toimittajien ja levittäjien maailmanlaajuisen luonteen ja pääsyn Internetiin.

8)

Päätöksellä N:o 276/1999/EY (6) Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskevan yhteisön monivuotisen toimintasuunnitelman maailmanlaajuisten verkkojen laitonta ja haitallista sisältöä torjumalla (”Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskeva toimintasuunnitelma”).

9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1151/2003/EY (7) jatkettiin Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskevaa toimintasuunnitelmaa kahdella vuodella ja muutettiin sen soveltamisalaa sisällyttämällä siihen toimenpiteitä, joilla rohkaistaan tiedonvaihtoa ja koordinointia asianomaisten kansallisen tason toimijoiden kanssa, ja jäsenyyteen valmistautuvia maita koskevia erityissäännöksiä.

10)

Tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8 päivänä kesäkuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/31/EY (8) selvennetään joitain oikeudellisia käsitteitä ja yhdenmukaistetaan tiettyjä näkökohtia, jotta tietoyhteiskunnan palvelut voisivat hyötyä täysimääräisesti sisämarkkinaperiaatteista. Useat direktiivin 2000/31/EY säännökset liittyvät myös alaikäisten ja ihmisarvon suojeluun, erityisesti 16 artiklan 1 kohdan e alakohta, jonka mukaan jäsenvaltiot ja komissio rohkaisevat alaikäisten ja ihmisarvon suojelua koskevien käytännesääntöjen laatimista.

11)

Uusien teknologioiden ja viestintäinnovaatioiden seurauksena muuttuva viestintäympäristö tekee välttämättömäksi sen, että lapsia ja myös vanhempia, opettajia ja kouluttajia opetetaan käyttämään tehokkaasti audiovisuaalisia ja verkkotietopalveluja.

12)

Audiovisuaalisen alan itsesääntely on yleisesti tarkasteltuna tehokas lisätoimenpide, mutta se ei yksinään riitä suojelemaan alaikäisiä sisällöltään haitallisilta viesteiltä. Ilmaisuvapauteen ja kansalaisten oikeuksien kunnioittamiseen perustuvaa eurooppalaista audiovisuaalista alaa olisi kehitettävä jäsenvaltioiden ja yhteisön lainsäätäjien, sääntelyviranomaisten, eri toimialojen, yhdistysten, kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan välisen jatkuvan vuoropuhelun avulla.

13)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/36/EY, annettu 30 päivänä kesäkuuta 1997, televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta (9), koskevassa julkisessa kuulemismenettelyssä ehdotettiin, että medialukutaitoon liittyvien toimenpiteiden toteuttaminen olisi sisällytettävä suosituksen 98/560/EY kattamiin aiheisiin.

14)

Komissio kannustaa yhteistyötä ja kokemusten ja parhaiden toimintatapojen vaihtoa nykyisten itse- ja yhteissääntelyelinten välillä, jotka käsittelevät, viestimestä riippumatta, audiovisuaalisen sisällön luokitusta. Tavoitteena on mahdollistaa, että kaikki käyttäjät ja erityisesti vanhemmat, opettajat ja kouluttajat voivat ilmoittaa laittomasta sisällöstä ja arvioida audiovisuaali- ja verkkotietopalvelujen sisältöä sekä sellaista laillista sisältöä, joka saattaa vaikuttaa kielteisesti alaikäisten fyysiseen, henkiseen tai moraaliseen kehitykseen.

15)

Kuten direktiiviä 97/36/EY koskevassa julkisessa kuulemismenettelyssä ehdotettiin, on toivottavaa, että oikeus vastineeseen tai vastaaviin oikaisukeinoihin koskee kaikkia verkkoviestimiä ja siinä otetaan huomioon kunkin viestimen ja palvelun erityisominaisuudet.

16)

Neuvoston 5 päivänä lokakuuta 1995 antamassa päätöslauselmassa naisia ja miehiä koskevien mielikuvien käsittelemisestä mainonnassa ja tiedotusvälineissä (10) kehotetaan jäsenvaltioita ja komissiota toteuttamaan toimenpiteitä, joilla edistetään monipuolisen ja totuudenmukaisen kuvan muodostamista naisten ja miesten mahdollisuuksista ja kyvyistä yhteiskunnassa.

17)

Esittäessään ehdotuksensa neuvoston direktiiviksi miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla komissio totesi, että tapa, jolla sukupuolet esitetään tiedotusvälineissä ja mainoksissa, herättää tärkeitä kysymyksiä naisten ja miesten ihmisarvon suojelemisesta; komissio kuitenkin esitti päätelmänään, että muiden perusoikeuksien ja erityisesti tiedotusvälineiden vapauden ja monimuotoisuuden vuoksi ei ole syytä käsitellä näitä kysymyksiä kyseisessä ehdotuksessa vaan asiasta on tehtävä tilannearvio.

18)

Olisi aiheellista kansallisella tasolla kannustaa audiovisuaalisten ja verkkotietopalvelujen toimialaa välttämään ja torjumaan kyseisissä tiedotusvälineissä ja kaikessa mainonnassa, uudet mainostekniikat mukaan luettuina, kaikenlaista syrjintää, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen; tämä olisi kuitenkin tehtävä ilmaisun- ja lehdistönvapautta loukkaamatta.

19)

Tämä suositus kattaa uuden teknisen kehityksen ja täydentää suositusta 98/560/EY. Sen soveltamisalaan kuuluvat, tekninen kehitys huomioon ottaen, kiinteissä tai mobiileissa verkoissa tarjolla olevat audiovisuaaliset ja verkkotietopalvelut.

20)

Tämä suositus ei millään tavalla estä jäsenvaltioita soveltamasta perustuslaillisia säännöksiään tai muuta lainsäädäntöään taikka oikeudellisia menettelyjään, jotka koskevat ilmaisuvapautta,

1.

harkitsemalla verkkoviestimiin liittyvää vastineoikeutta tai vastaavia oikaisukeinoja koskevien toimenpiteiden sisällyttämistä kansalliseen lainsäädäntöön tai oikeuskäytäntöön kansallisten ja perustuslaillisten säännösten mukaisesti ja rajoittamatta mahdollisuutta mukauttaa tällaisen oikeuden käyttötapoja eri viestimien erityispiirteiden huomioon ottamiseksi.

2.

edistämällä, uuden tekniikan käyttöönoton kannustamiseksi, voimassa olevien televisio- ja radiolähetyspalveluja koskevien oikeudellisten ja muiden toimenpiteiden lisäksi ja niiden kanssa johdonmukaisesti sekä läheisessä yhteistyössä asianomaisten osapuolten kanssa: