15.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/1

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2075/92 (3) I ja II osastossa otetaan käyttöön tupakantuotannon palkkiojärjestelmä ja tuotannon rajoittamista koskeva järjestelmä.

(2)

Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (4) 152 artiklassa säädetään asetuksen (ETY) N:o 2075/92 I ja II osaston poistamisesta 1 päivästä tammikuuta 2005 mutta täsmennetään, että niitä sovelletaan edelleen satovuoden 2005 osalta. Asetuksessa (ETY) N:o 2075/92 säädettyjen palkkiojärjestelmän ja tuotannon rajoittamista koskevan järjestelmän voimassaolo päättyy satovuoden 2005 lopussa.

(3)

Tietyt asetuksen (ETY) N:o 2075/92 artiklat muuttuvat tämän vuoksi vanhentuneiksi, ja ne olisi oikeudellisen selkeyden ja avoimuuden vuoksi poistettava.

(4)

Asetus (ETY) N:o 2075/92 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

1)

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Raakatupakka-alan yhteinen markkinajärjestely kattaa CN-nimikkeeseen 2401 kuuluvan raakatupakan tai valmistamattoman tupakan ja tupakanjätteet.”

2)

Poistetaan 2, 12, 19, 25, 26 ja 27 artikla sekä liite.

3)

Korvataan 13 artiklan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

4)

Poistetaan 14 artikla.

5)

Korvataan 14 a artikla seuraavasti:

”14 a artikla

Yksityiskohtaiset säännöt 13 artiklan soveltamisesta annetaan 23 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.”

6)

Korvataan 17 artikla seuraavasti:

”17 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet yhteisön säännösten noudattamisen valvomiseksi ja varmistamiseksi raakatupakka-alalla.

2.   Yksityiskohtaiset säännöt tämän osaston soveltamisesta annetaan 23 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.”

15.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/3

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

15.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/5

(1)

Voin myynnistä alennettuun hintaan sekä konditoriatuotteiden, jäätelöiden ja muiden elintarvikkeiden valmistukseen tarkoitetulle kermalle, voille ja voiöljylle myönnettävästä tuesta 15 päivänä joulukuuta 1997 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2571/97 (2) mukaisesti interventioelimet myyvät tarjouskilpailulla tiettyjä hallussaan olevia interventiovoimääriä ja myöntävät kermalle, voille ja voiöljylle tukea. Mainitun asetuksen 18 artiklassa säädetään, että jokaisessa erityisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on vahvistettava voin vähimmäismyyntihinta sekä kermalle, voille ja voiöljylle, jotka voidaan erottaa niiden käyttötarkoituksen, voin rasva-ainepitoisuuden ja käyttötavan mukaisesti, myönnettävän tuen enimmäismäärä, tai voidaan päättää tarjouskilpailun jättämisestä ratkaisematta. Jalostusvakuuksien määrä tai määrät on vahvistettava tämän mukaisesti.

(2)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

15.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/7

(1)

Voin myynnistä alennettuun hintaan sekä konditoriatuotteiden, jäätelöiden ja muiden elintarvikkeiden valmistukseen tarkoitetulle kermalle, voille ja voiöljylle myönnettävästä tuesta 15 päivänä joulukuuta 1997 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2571/97 (2) mukaisesti interventioelimet myyvät tarjouskilpailulla tiettyjä hallussaan olevia interventiovoimääriä ja myöntävät kermalle, voille ja voiöljylle tukea. Mainitun asetuksen 18 artiklassa säädetään, että jokaisessa erityisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on vahvistettava voin vähimmäismyyntihinta sekä kermalle, voille ja voiöljylle, jotka voidaan erottaa niiden käyttötarkoituksen, voin rasva-ainepitoisuuden ja käyttötavan mukaisesti, myönnettävän tuen enimmäismäärä, tai voidaan päättää tarjouskilpailun jättämisestä ratkaisematta. Jalostusvakuuksien määrä tai määrät on vahvistettava tämän mukaisesti.

(2)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

15.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/9

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä eläinten rehuksi tarkoitetun rasvattoman maidon ja rasvattoman maitojauheen tuen ja mainitun rasvattoman maitojauheen myynnin osalta 17 päivänä joulukuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2799/1999 (2) 26 artiklan mukaisesti interventioelimet ovat asettaneet pysyvään tarjouskilpailuun tiettyjä hallussaan olevia määriä rasvatonta maitojauhetta.

(2)

Mainitun asetuksen 30 artiklan mukaisesti kussakin erityisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on vahvistettava vähimmäismyyntihinta tai voidaan päättää tarjouskilpailun jättämisestä ratkaisematta. Jalostusvakuuden määrä tulee määritellä ottaen huomioon rasvattoman maitojauheen markkinahinnan ja vahvistetun vähimmäismyyntihinnan ero.

(3)

Saatujen tarjousten tutkimisesta seuraa, että olisi vahvistettava tarjouskilpailussa saatujen tarjousten perusteella vähimmäismyyntihinta jäljempänä tarkoitetulle tasolle ja määrättävä sen perusteella jalostusvakuus.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

15.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/10

(1)

Yhteisössä suoraan kulutukseen tarkoitetulle voiöljylle tarjouskilpailulla myönnettävästä tuesta 20 päivänä helmikuuta 1990 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 429/90 (2) mukaisesti interventioelimet aloittavat pysyvän tarjouskilpailun tuen myöntämiseksi voiöljylle. Mainitun asetuksen 6 artiklassa säädetään, että jokaisessa erityisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on vahvistettava vähintään 96 prosenttia rasva-ainetta sisältävälle voiöljylle myönnettävän tuen enimmäismäärä tai voidaan päättää tarjouskilpailun jättämisestä ratkaisematta. Käyttötarkoitusvakuuden määrä on vahvistettava tämän mukaisesti.

(2)

Saatujen tarjousten tutkimisesta seuraa, että olisi vahvistettava tarjouskilpailussa saatujen tarjousten perusteella tuen enimmäismäärä jäljempänä tarkoitetulle tasolle ja määrättävä sen perusteella käyttötarkoitusvakuus.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

15.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/11

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä voin ja kerman markkinoiden interventiotoimenpiteiden osalta 16 päivänä joulukuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2771/1999 (2) 21 artiklan mukaisesti interventioelimet ovat saattaneet pysyvällä tarjouskilpailulla myyntiin tietyt hallussaan olleet voin määrät.

(2)

Kussakin yksittäisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on asetuksen (EY) N:o 2771/1999 24 a artiklan mukaisesti vahvistettava vähimmäismyyntihinta tai tehtävä päätös tarjouskilpailun ratkaisematta jättämisestä.

(3)

Saadut tarjoukset huomioon ottaen olisi vahvistettava vähimmäismyyntihinta.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

15.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/12

(1)

Kiintiöjärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sokerialalla 20 päivänä helmikuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 314/2002 (2) 8 artiklassa säädetään, että perustuotantomaksun ja B-maksun määrät sekä tarvittaessa asetuksen (EY) N:o 1260/2001 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu sokerin, isoglukoosin ja inuliinisiirapin kerroin on vahvistettava edellisen markkinointivuoden osalta ennen seuraavaa 15 päivää lokakuuta.

(2)

B-maksun enimmäismäärän tarkistamisesta ja B-juurikkaan vähimmäishinnan muuttamisesta sokerialalla markkinointivuodeksi 2004/2005 17 päivänä elokuuta 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1462/2004 (3) säädetään, että asetuksen (EY) N:o 1260/2001 15 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun B-maksun enimmäismäärä markkinointivuonna 2004/2005 on 37,5 prosenttia valkoisen sokerin interventiohinnasta.

(3)

Markkinointivuoden 2004/2005 osalta asetuksen (EY) N:o 1260/2001 15 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti todettu ennakoitu kokonaistappio edellyttää mainitun artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti enintään kahden prosentin suuruisen perustuotantomaksun sekä 37,5 prosentin suuruisen B-maksun vahvistamista. Ne vahvistetaan vastaavasti mainitun artiklan 3 kohdan toisen alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa ja asetuksen (EY) N:o 1462/2004 1 artiklassa.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 16 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jos mainitun asetuksen 15 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti todettua kokonaistappiota ei voida kattaa kokonaan perustuotantomaksusta ja B-maksusta saatavilla tuloilla, peritään lisämaksu. Markkinointivuoden 2004/2005 osalta tämä kattamaton kokonaistappio on 133 529 997 euroa. Sen vuoksi on syytä vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1260/2001 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kerroin. Kyseisen kertoimen määrittämiseksi on otettava huomioon markkinointivuodeksi 2003/2004 yhteisön, sellaisena kuin se oli 30 päivänä huhtikuuta 2004, jäsenvaltioille vahvistettujen maksujen määrät.

(5)

Sokerin hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

a)

12,638 euroa tonnilta valkoista sokeria A- ja B-sokerin perustuotantomaksuna;

b)

236,963 euroa tonnilta valkoista sokeria B-sokerin B-maksuna;

c)

5,330 euroa tonnilta kuiva-ainetta A- ja B-isoglukoosin perustuotantomaksuna;

d)

99,424 euroa tonnilta kuiva-ainetta B-isoglukoosin B-maksuna;

e)

12,638 euroa tonnilta kuiva-ainetta vastaavalta määrältä sokeria/isoglukoosia A- ja B-inuliinisiirapin perustuotantomaksuna;

f)

236,963 euroa tonnilta kuiva-ainetta vastaavalta määrältä sokeria/isoglukoosia B-inuliinisiirapin B-maksuna.

15.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/14

(1)

Asetuksen (EY) N:o 40/94 139 artiklan 2 kohdassa säädetään, että niiden maksujen määrä, jotka suoritetaan sisämarkkinoilla toimivalle yhdenmukaistamisvirastolle (tavaramerkit ja mallit) (jäljempänä ”virasto”), on vahvistettava siten, että vastaavalla tulojen määrällä voidaan varmistaa viraston talousarvion tasapaino.

(2)

Viraston tulojen odotetaan kasvavan huomattavasti keskipitkällä aikavälillä erityisesti yhteisön tavaramerkkejä koskevista uudistamismaksuista saatavien varojen johdosta.

(3)

Neuvoston päätöksellä 2003/793/EY (2) hyväksytty Euroopan yhteisön liittyminen tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Madridin sopimukseen liittyvään pöytäkirjaan (jäljempänä ”Madridin pöytäkirja”) sekä rekisteröintimenettelyn sähköistäminen yksinkertaistanevat kyseistä menettelyä ja vähentänevät siihen liittyviä kustannuksia. Myös viraston hallinnoinnin tehostaminen vähentää menoja.

(4)

Vastaavasti on asianmukaista alentaa maksuja, jotta voidaan varmistaa tarvittava budjettitasapaino ja helpottaa käyttäjien pääsyä järjestelmään. On kuitenkin huomattava, että tietty ylijäämä on aina perusteltavissa, koska se tarjoaa liikkumavaraa reagoida myös yllättäviin tilanteisiin ja välttää ei-toivottu alijäämä.

(5)

Siksi on perusteltua mukauttaa maksuja noin 35–40 miljoonan euron kokonaissäästön aikaansaamiseksi vuotta kohden. Tämän summan olisi jakauduttava toisaalta hakemus- ja rekisteröintimaksun ja toisaalta uudistamismaksun kesken. Lisäksi olisi vahvistettava alennettu maksu sähköisiä hakemuksia varten.

(6)

Tärkeimpien indikaattoreiden kehitystä olisi seurattava säännöllisin väliajoin, jotta voidaan varmistaa tulojen ja menojen välinen tasapaino.

(7)

Komission asetus (EY) N:o 2869/95 (3) olisi tämän vuoksi muutettava.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sisämarkkinoilla toimivan yhtenäistämisviraston (tavaramerkit ja mallit) maksuja, täytäntöönpanosääntöjä ja valituslautakuntien menettelyä koskevia kysymyksiä käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

1)

Muutetaan 2 artiklan taulukko seuraavasti:

2)

Poistetaan 5 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta.

3)

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

4)

Korvataan 11 artiklan 3 kohdan a ja b alakohta seuraavasti:

5)

Korvataan 12 artiklan 2 kohdan a ja b alakohta seuraavasti:

6)

Korvataan 13 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta seuraavasti:

1)

Yhteisön tavaramerkkiä koskevan hakemusmaksun määrä, mukaan luettuna tarvittaessa luokkamaksut, vahvistetaan asetuksessa, joka on voimassa asetuksen (EY) N:o 40/94 25 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdan mukaisesti jätetyn hakemuksen vastaanottamishetkellä.

2)

Yhteisön tavaramerkkiä koskevan rekisteröimismaksun määrä, mukaan luettuna tarvittaessa luokkamaksut, vahvistetaan asetuksessa, joka on voimassa asetuksen (EY) N:o 2868/95 23 säännön 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen lähettämishetkellä.

3)

Sen maksun määrä, joka suoritetaan minkä tahansa muun hakemuksen esittämiseksi tai minkä tahansa muun asiakirjan laatimiseksi, vahvistetaan asetuksessa, joka on voimassa maksamishetkellä.

4)

Kyseisessä 11 ja 12 artiklassa tarkoitettujen maksujen määrät vahvistetaan tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskevan Madridin sopimuksen ja pöytäkirjan mukaisten yhteisten määräysten mukaisesti.

15.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/17

(1)

Suomen ja Ruotsin liittyessä Euroopan unioniin niille myönnettiin salmonellaa koskevat lisätakuut, jotka kattavat tuoretta naudan ja sian lihaa, tuoretta siipikarjan lihaa ja syötäväksi tarkoitettuja munia koskevan kaupan ja jotka laajennettiin neuvoston direktiivillä 94/65/EY (2) koskemaan jauhelihaa. Mainituista takuista säädettiin tietyissä direktiiveissä, joita muutettiin Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjan elintarvikkeita koskevilla määräyksillä, nimittäin neuvoston direktiivissä 64/433/ETY (3) tuoreen lihan osalta, neuvoston direktiivissä 71/118/ETY (4) tuoreen siipikarjan lihan osalta ja neuvoston direktiivissä 92/118/ETY (5) munien osalta.

(2)

Direktiivit 64/433/ETY, 71/118/ETY ja 94/65/EY on tarkoitus kumota 1 päivästä tammikuuta 2006 ihmisravinnoksi tarkoitettujen tiettyjen eläinperäisten tuotteiden tuotantoa ja markkinoille saattamista koskevista elintarvikehygienia- ja terveyssäännöistä annettujen tiettyjen direktiivien kumoamisesta sekä neuvoston direktiivien 89/662/ETY ja 92/118/ETY ja neuvoston päätöksen 95/408/EY muuttamisesta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/41/EY (6). Direktiivi 92/118/ETY on tarkoitus muuttaa direktiivillä 2004/41/EY.

(3)

Direktiivin 2004/41/EY 4 artiklassa säädetään, että siihen saakka, kunnes Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 852/2004 (7), (EY) N:o 853/2004, (EY) N:o 854/2004 (8) tai neuvoston direktiivin 2002/99/EY (9) perusteella on annettu tarvittavat säännökset, direktiivien 71/118/ETY ja 94/65/EY perusteella annettuja täytäntöönpanosäännöksiä ja direktiivin 92/118/ETY liitteen II perusteella annettuja täytäntöönpanosäännöksiä, lukuun ottamatta neuvoston päätöstä 94/371/EY (10), sovelletaan edelleen tarvittavin muutoksin.

(4)

Elintarvikkeille salmonellan varalta annettaviin erityistakuisiin sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006 uusia sääntöjä asetuksen (EY) N:o 853/2004 mukaisesti.

(5)

Tämän vuoksi on tarpeen ajantasaistaa ja täydentää soveltuvilta osilta täytäntöönpanosäännöksiä, joista säädetään salmonellaa koskevien lisätakeiden vahvistamisesta Suomeen ja Ruotsiin ihmisravinnoksi tarkoitettujen tietyntyyppisten munien lähetysten osalta 8 päivänä toukokuuta 1995 tehdyssä komission päätöksessä 95/168/EY (11), salmonellan torjumiseksi Suomeen ja Ruotsiin vietävän tuoreen naudan- ja sianlihan näytteiden avulla tapahtuvaa mikrobiologista testausta koskevista säännöistä 22 päivänä kesäkuuta 1995 tehdyssä neuvoston päätöksessä 95/409/EY (12), salmonellan torjumiseksi Suomeen ja Ruotsiin vietävän tuoreen siipikarjanlihan näytteiden avulla tapahtuvaa mikrobiologista testausta koskevista säännöistä 22 päivänä kesäkuuta 1995 tehdyssä neuvoston päätöksessä 95/411/EY (13) ja tiettyjen vaihtoehtoisten menetelmien hyväksymisestä Suomeen ja Ruotsiin vietävän lihan mikrobiologista testausta varten 24 päivänä kesäkuuta 2003 tehdyssä komission päätöksessä 2003/470/EY (14) asetuksen (EY) N:o 853/2004 uusien säännösten mukaisesti. Tämän lisäksi on tarkoituksenmukaista koota kaikki säännökset yhteen komission asetukseen ja kumota päätökset 95/168/EY, 95/409/EY, 95/411/EY ja 2003/470/EY.

(6)

Olisi myös hyväksyttävä täytäntöönpanosäännökset asetuksessa (EY) N:o 853/2004 säädettyjä uusia erityistakuita varten siipikarjasta saadun jauhelihan osalta.

(7)

Olisi laadittava näytteenottoon perustuvaa mikrobiologista testausta koskevat säännöt, joissa vahvistetaan näytteenottomenetelmä, otettavien näytteiden lukumäärä ja näytteiden tutkimisessa käytettävä mikrobiologinen menetelmä.

(8)

Näytteenottomenetelmiä koskevissa säännöissä on tarkoituksenmukaista tehdä ero naudan ja sian lihan osalta toisaalta ruhojen ja puoliruhojen ja toisaalta neljännesruhojen, leikatun ja paloitellun lihan välillä ja siipikarjan lihan osalta toisaalta kokoruhojen ja toisaalta ruhon osien ja sisäelimien välillä.

(9)

On tarkoituksenmukaista ottaa huomioon kansainväliset näytteenottomenetelmät ja näytteiden mikrobiologiset tutkintamenetelmät vertailumenetelminä ja sallia samalla tiettyjen vaihtoehtoisten menetelmien käyttö, kun ne on validoitu ja sertifioitu yhtäläiset takuut antaviksi.

(10)

On välttämätöntä ajantasaistaa tai vahvistaa tarpeen mukaan niiden kauppa- ja todistusasiakirjojen mallit, jotka seuraavat lähetyserien mukana ja joissa vakuutetaan tai todistetaan, että takuut on täytetty.

(11)

Asetuksen (EY) N:o 853/2004 8 artiklan 2 kohdan c ja d alakohdan mukaisesti erityistakuita ei tarvitse soveltaa sellaisen valvontaohjelman piiriin kuuluviin lähetyseriin, jonka on tunnustettu vastaavan Suomessa ja Ruotsissa toteutettavaa ohjelmaa, tai naudan ja sian lihan sekä munien lähetyseriin, jotka on tarkoitettu erityisesti käsiteltäväksi.

(12)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

a)

standardi EN/ISO 6579 (15) (’EN/ISO 6579’); tai

b)

Pohjoismaisen elintarvikkeiden metodiikkakomitean kuvaama menetelmä n:o 71 (16) (’NMKL-menetelmä n:o 71’).

15.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/29

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 1883/78 8 artiklan mukaisesti julkiseen interventioon varastoitujen maataloustuotteiden arvonvähennys tehdään niiden ostohetkellä. Arvonvähennysprosentti vastaa enintään kunkin tuotteen ostohinnan ja ennakoidun myyntihinnan välistä erotusta.

(2)

Komissio voi asetuksen (ETY) N:o 1883/78 8 artiklan 3 kohdan nojalla rajoittaa arvon vähenemisen ostohetkellä osaan tästä arvonvähennysprosentista, jonka on oltava vähintään 70 prosenttia arvonvähennyksen kokonaismäärästä.

(3)

Olisi tarkoituksenmukaista vahvistaa varainhoitovuodeksi 2006 eräiden tuotteiden kertoimet, joita interventioelimet soveltavat kyseisten tuotteiden kuukausittaisiin ostoarvoihin voidakseen todeta arvon vähenemisen kokonaismäärät.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat EMOTR-komitean lausunnon mukaiset,

15.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/31

(1)

Asetuksen (EY) N:o 881/2002 liitteessä I on luettelo henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä, joita asetuksessa tarkoitettu varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston pakotekomitea päätti 6 päivänä lokakuuta 2005 täydentää tietoja kahden sellaisen henkilön osalta, jotka oli lisätty 29 päivänä syyskuuta 2005 luetteloon henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä, joita varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee. Sen vuoksi liite I olisi muutettava vastaavasti.

(3)

Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden tehokkuuden varmistamiseksi tämän asetuksen on tultava voimaan viipymättä,

15.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/33

(1)

Määrät, joille perinteiset ja uudet tuojat ovat asetuksen (EY) N:o 565/2002 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti jättäneet todistushakemuksia 10 ja 11 päivänä lokakuuta 2005, ylittävät Kiinan ja muiden kolmansien maiden kuin Kiinan ja Argentiinan alkuperätuotteiden osalta käytettävissä olevat määrät.

(2)

Määrät, joille uudet tuojat ovat asetuksen (EY) N:o 565/2002 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti jättäneet todistushakemuksia 10 ja 11 päivänä lokakuuta 2005, ylittävät Argentiinan alkuperätuotteiden osalta käytettävissä olevat määrät.

(3)

Tämän vuoksi olisi määriteltävä, missä määrin komissiolle 13 päivänä lokakuuta 2005 toimitetut todistushakemukset voidaan hyväksyä, ja vahvistettava tuojaluokkien ja tuotteiden alkuperän perusteella päivämäärät, joihin asti todistusten myöntäminen on keskeytettävä,

15.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/35

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklassa säädetään, että tuotaessa mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuja tuotteita kannetaan yhteisen tullitariffin mukaiset tullit. Kyseisen artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta tuontitulli on kuitenkin yhtä suuri kuin näiden tuotteiden interventiohinta tuonnin tapahtuessa korotettuna 55 prosentilla, josta on vähennetty kyseessä olevaan toimitukseen sovellettava cif-tuotantohinta. Tuontitulli ei saa kuitenkaan ylittää yhteisen tullitariffin mukaista tullimaksua.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklan 3 kohdan mukaan cif-tuontihinnat lasketaan kyseessä olevan tuotteen edustavien maailmanmarkkinahintojen perusteella.

(3)

Asetuksessa (EY) N:o 1249/96 vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1784/2003 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vilja-alan tuontitullien osalta.

(4)

Tuontitulleja sovelletaan uusien tullien vahvistamisen voimaantuloon asti.

(5)

Tuontitullijärjestelmän moitteettoman toiminnan vuoksi olisi tullien laskemisessa käytettävä kelluvien valuuttojen osalta viiteajanjakson aikana edustavia markkinakursseja.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 soveltamisesta seuraa, että tuontitullit vahvistetaan tämän asetuksen liitteen I mukaisesti,

15.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/38

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1051/2001 4 artiklan mukaisesti puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinta määritellään säännöllisin väliajoin siemenistä puhdistetun puuvillan osalta todetun maailmanmarkkinahinnan perusteella ottamalla huomioon siemenistä puhdistetulle puuvillalle määritellyn hinnan ja puuvillalle, josta siemeniä ei ole poistettu, lasketun hinnan välinen suhde pitkällä aikavälillä. Tämä suhde vahvistetaan puuvillan tukijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 2 päivänä elokuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1591/2001 (3) 2 artiklan 2 kohdassa. Jos maailmanmarkkinahintaa ei voi määritellä tällä tavoin, hinta lasketaan viimeksi määritellyn hinnan perusteella.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1051/2001 5 artiklan mukaisesti puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinta määritellään tuotteelle, joka vastaa tiettyjä ominaisuuksia ja ottaen huomioon markkinoiden todellista suuntausta edustavina pidetyt edullisimmat tarjoukset ja hinnat. Määrittelyä varten otetaan huomioon tarjousten ja yhden tai useamman edustavan eurooppalaisen pörssin noteeraamien hintojen keskiarvo yhteisön satamaan cif-toimituksena kuljetetuista tuotteista, jotka tulevat kansainvälisen kaupan kannalta edustavimpina pidetyistä eri toimittajamaista. Puuvillan, josta siemenet on poistettu, maailmanmarkkinahinnan määrittelyä koskeviin perusteisiin tehdään kuitenkin mukautuksia, joiden tavoitteena on ottaa huomioon toimitetun tuotteen laadun tai tarjousten ja hintojen luonteen vuoksi perustellut erot. Nämä mukautukset vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1591/2001 3 artiklan 2 kohdassa.

(3)

Edellä tarkoitettujen perusteiden soveltamisen johdosta puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinta vahvistetaan jäljempänä esitetylle tasolle,

15.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/39

(1)

Direktiivin 77/388/ETY 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta antaa jäsenvaltioille luvan ottaa käyttöön kyseisestä direktiivistä poikkeavia erityistoimenpiteitä veronkannon yksinkertaistamiseksi.

(2)

Komission pääsihteeristön 14 päivänä lokakuuta ja 27 päivänä lokakuuta 2004 saapuneeksi kirjaamissa kirjeissä Saksan liittotasavalta (jäljempänä ’Saksa’) ja Alankomaiden kuningaskunta (jäljempänä ’Alankomaat’) pyytävät lupaa ottaa käyttöön erityistoimenpiteen, joka koskee Rodebach-joen ylittävän, Selfkantin (Millenin pohjoispuolella Saksassa) ja Echt-Susterenin (Sittardin pohjoispuolella Alankomaissa) välisen rajasillan rakentamista, kunnostusta ja peruskorjausta.

(3)

Direktiivin 77/388/ETY 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio ilmoitti Saksan ja Alankomaiden pyynnöstä muille jäsenvaltioille 11 päivänä tammikuuta 2005 päivätyllä kirjeellä. Lisäksi komissio ilmoitti Saksalle ja Alankomaille 14 päivänä tammikuuta 2005 päivätyillä kirjeillä, että sillä oli kaikki pyynnön arviointia varten tarvittavat tiedot.

(4)

Erityistoimenpiteen tarkoituksena on vahvistaa, että kun on kyse rajasillan rakentamiseen, kunnostamiseen ja peruskorjaukseen tarkoitetuista tavaroiden luovutuksista ja palvelujen suorituksista, yhteisöhankinnoista ja tavaroiden maahantuonnista, koko sillan rakennustyömaan ja valmistumisen jälkeen itse sillan katsotaan sijaitsevan Saksan alueella.

(5)

Jos erityistoimenpidettä ei oteta käyttöön, kaikkien kyseisen sillan rakentamiseen, kunnostukseen tai peruskorjaukseen liittyvien tavaroiden luovutusten ja palvelujen suoritusten osalta olisi varmistettava, onko verotuspaikka Saksa vai Alankomaat, mikä olisi käytännössä erittäin hankalaa kyseisistä töistä vastaaville urakoitsijoille.

(6)

Tämän poikkeuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa arvonlisäveron kantoa kyseisen sillan rakentamisen, kunnostuksen tai peruskorjauksen yhteydessä.

(7)

Tämä poikkeus ei vaikuta kielteisesti arvonlisäverosta kertyviin yhteisön omiin varoihin,

15.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/41

(1)

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimivan pääsihteerin ja Naton pääsihteerin 28 päivänä syyskuuta 2004 ja 8 päivänä lokakuuta 2004 käymällä kirjeenvaihdolla Pohjois-Atlantin neuvosto päätti, että Napolin komentokeskuksen esikuntapäällikkö on käytettävissä Napolissa sijaitsevan Euroopan unionin esikuntayksikön päällikön tehtävään.

(2)

EU:n sotilaskomitea kannatti EU:n operaation komentajan suositusta nimittää Napolin komentokeskuksen esikuntapäällikkö, kenraaliluutnantti Giuseppe MARANI Napolissa sijaitsevan Euroopan unionin esikuntayksikön päälliköksi Bosnia ja Hertsegovinassa toteutettavaa Euroopan unionin sotilasoperaatiota varten.

(3)

Yhteisen toiminnan 2004/570/YUTP 6 artiklan mukaan neuvosto valtuutti poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean (PTK) huolehtimaan EU:n sotilasoperaation poliittisesta ja strategisesta johdosta.

(4)

Tanskan asemaa koskevan, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn pöytäkirjan 6 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu niiden Euroopan unionin toimien ja päätösten valmisteluun ja täytäntöönpanoon, joilla on merkitystä puolustuksen alalla.

(5)

Kööpenhaminassa 12 ja 13 päivänä joulukuuta 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi julkilausuman, jonka mukaan Berliini plus -järjestelyt ja niiden täytäntöönpano koskevat ainoastaan niitä EU:n jäsenvaltioita, jotka ovat myös joko Naton jäseniä tai rauhankumppanuuden osapuolia ja jotka ovat näin ollen tehneet kahdenvälisiä turvallisuussopimuksia Naton kanssa,

15.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/42

(1)

Viiniviljelmien rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä koskevat säännöt vahvistetaan asetuksessa (EY) N:o 1493/1999 ja viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä erityisesti tuotantokyvyn osalta 31 päivänä toukokuuta 2000 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1227/2000 (2).

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 1227/2000 säädetyissä rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä koskevan järjestelmän rahoitussuunnitelmia ja rahoitukseen osallistumista koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä säädetään, että viittaukset johonkin varainhoitovuoteen ovat viittauksia jäsenvaltioiden tosiasiallisesti 16 päivän lokakuuta ja seuraavan vuoden 15 päivän lokakuuta välisenä aikana suorittamiin maksuihin.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 14 artiklan 1 kohdan mukaan komissio jakaa jäsenvaltiolle vuosittain alustavat määrärahat objektiivisin perustein, joissa otetaan huomioon erityistilanteet ja -tarpeet sekä järjestelmän tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat ponnistelut.

(4)

Komissio on vahvistanut viinivuotta 2004/2005 koskevat alustavat määrärahat päätöksellä 2004/687/EY (3).

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1227/2000 17 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden toteutuneet ja maksetut menot rajoitetaan päätöksessä 2004/687/EY ilmoitettuun määrärahojen määrään. Varainhoitovuonna 2005 kyseistä rajoitusta ei sovelleta mihinkään jäsenvaltioon.

(6)

Asetuksen 17 artiklan 4 kohdan mukaisesti sovelletaan seuraamusta, jos jonkin jäsenvaltion tosiasialliset menot hehtaarilta ylittävät päätöksessä 2004/687/EY säädetyt menot. Tänä vuonna seuraamusta sovelletaan Luxemburgiin, ja määrä on 289 euroa.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 1227/2000 16 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti jäsenvaltiot voivat esittää uuden pyynnön kuluvan varainhoitovuoden osalta. Se koskee Saksaa, Espanjaa, Ranskaa, Italiaa, Itävaltaa ja Portugalia.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 1227/2000 17 artiklan 9 kohdan mukaisesti jäsenvaltiot, joille varainhoitovuosi 2005 on rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä koskevan järjestelmän ensimmäinen soveltamisvuosi, voivat toimittaa komissiolle pyynnön varainhoitovuoden 2005 menojen lisärahoituksesta, joka on enintään 90 prosenttia niille päätöksen 2004/687/EY mukaisesti myönnetyistä varoista. Kyseistä säännöstä sovelletaan Tšekkiin, Unkariin, Maltaan ja Slovakiaan.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 1227/2000 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti pyynnöt, jotka on jätetty mainitun asetuksen 16 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti, hyväksytään alustavat määrärahat käyttäneiden jäsenvaltioiden osalta suhteessa niiden pyyntöihin käyttämällä saatavilla olevia määrärahoja sen jälkeen, kun jäsenvaltioille myönnetystä kokonaismäärästä on vähennetty kaikkien jäsenvaltioiden mainitun asetuksen 16 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti ilmoittamien ja tarvittaessa 17 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti oikaistujen ja mainitun asetuksen 17 artiklan 9 kohdan mukaisesti ilmoitettujen ja hyväksyttyjen määrien summa. Kyseistä säännöstä sovelletaan varainhoitovuonna 2005 Saksaan, Espanjaan, Ranskaan, Italiaan, Itävaltaan ja Portugaliin,

15.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/45

(1)

Viiniviljelmien rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä koskevat säännöt vahvistetaan asetuksessa (EY) N:o 1493/1999 ja viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä erityisesti tuotantokyvyn osalta 31 päivänä toukokuuta 2000 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1227/2000 (2).

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 1227/2000 säädetyissä rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä koskevan järjestelmän rahoitussuunnitelmia ja rahoitukseen osallistumista koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä säädetään, että viittaukset johonkin varainhoitovuoteen ovat viittauksia jäsenvaltioiden tosiasiallisesti 16 päivän lokakuuta ja seuraavan vuoden 15 päivän lokakuuta välisenä aikana suorittamiin maksuihin.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti määrärahoja jäsenvaltioiden kesken jaettaessa on otettava asianmukaisesti huomioon yhteisön viininviljelyala kyseisessä jäsenvaltiossa.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 14 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi määrärahat on jaettava tietyn hehtaarimäärän perusteella.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti yhteisön osuus rakenneuudistuksen ja uusiin lajikkeisiin siirtymisen kustannuksista on suurempi rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä 21 päivänä kesäkuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 (3) mukaisesti tavoite 1 -alueiksi luokitelluilla alueilla.

(6)

On syytä ottaa huomioon korvaus viininviljelijöiden tulonmenetyksestä ajalta, jolloin viinitarha ei ole vielä tuotannossa.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 1227/2000 17 artiklan 5 kohdassa säädetään, että jos jäsenvaltion toteuttamat menot eivät jonakin varainhoitovuonna ylitä 75:tä prosenttia alkuperäisistä määristä, seuraavana varainhoitovuonna huomioon otettavia menoja ja vastaavaa kokonaismäärää vähennetään kolmanneksella mainitun enimmäismäärän ja kyseisenä varainhoitovuonna toteutettujen menojen välisestä erotuksesta. Tätä säännöstä sovelletaan viinivuonna 2005/2006 Kreikkaan, jonka varainhoitovuonna 2005 toteutuneet menot ovat 72,63 prosenttia sen alkuperäisistä määrärahoista, ja Luxemburgiin, jonka toteutuneet menot ovat 74,54 prosenttia sen alkuperäisistä määrärahoista. Säännöstä ei sovelleta jäsenvaltioihin, jotka osallistuvat viinivuonna 2004/2005 ensimmäistä kertaa rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä koskevaan järjestelmään asetuksen (EY) N:o 1227/2000 17 artiklan 9 kohdan mukaisesti.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti alustavia määrärahoja mukautetaan todellisten menojen ja jäsenvaltioiden toimittamien tarkistettujen menoarvioiden perusteella ottaen huomioon järjestelmän tavoite ja käytettävät varat,

15.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/48

(1)

Direktiivin 2002/95/EY mukaan komission on laadittava arvio tietyistä vaarallisista aineista, jotka on kielletty kyseisen direktiivin 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(2)

Tietyt lyijyä, elohopeaa, kadmiumia, kuudenarvoista kromia, polybromibifenyyliä (PBB) tai polybromidifenyylieetteriä (PBDE) sisältävät materiaalit ja komponentit olisi jätettävä kiellon ulkopuolelle, koska näiden vaarallisten aineiden käytön lopettamista tai niiden korvaamista kyseisissä erityismateriaaleissa ja komponenteissa ei edelleenkään voida toteuttaa käytännössä.

(3)

Koska olemassa olevien aineiden vaarojen arvioinnista ja valvonnasta 23 päivänä maaliskuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93 (2) mukainen 10-BDE-yhdisteiden riskien arviointi on osoittanut, että tällä hetkellä ei tarvita toimenpiteitä niiden toimenpiteiden lisäksi, joita jo toteutetaan kuluttajille aiheutuvien riskien pienentämiseksi, vaan riskien arviointi edellyttää lisätutkimuksia, 10-BDE-yhdisteet voidaan toistaiseksi jättää direktiivin 2002/95/EY 4 artiklan 1 kohdan vaatimusten ulkopuolelle. Jos uusien todisteiden perusteella riskien arvioinnissa tehdään muita johtopäätöksiä, päätös on tutkittava uudelleen ja muutettava tarvittaessa. Samaan aikaan myös alan teollisuus toteuttaa vapaaehtoista päästöjen vähennysohjelmaa.

(4)

Joihinkin tiettyihin erityismateriaaleihin tai -komponentteihin liittyvien kiellon soveltamista koskevien vapautusten olisi oltava tarkoin rajattuja, jotta tietyt vaaralliset aineet voidaan asteittain poistaa käytöstä sähkö- ja elektroniikkalaitteissa edellyttäen, että kyseisten aineiden käyttö mainituissa laitteissa tulee jossain vaiheessa olemaan vältettävissä.

(5)

Direktiivin 2002/95/EY 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti kukin kyseisen direktiivin liitteessä mainittu vapautus on tarkistettava vähintään joka neljäs vuosi tai neljän vuoden kuluttua siitä, kun luetteloon on lisätty kohta, jolloin tarkoituksena on harkita tiettyjen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden materiaalien ja komponenttien poistamista liitteestä, jos niiden poistaminen tai korvaaminen suunnittelumuutoksilla tai materiaaleilla ja komponenteilla, jotka eivät edellytä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen materiaalien tai aineiden käyttöä, on teknisesti tai tieteellisesti mahdollista, edellyttäen, että korvaavien materiaalien tai komponenttien ympäristölle, terveydelle ja/tai kuluttajien turvallisuudelle aiheuttamat haitat eivät ole merkittävämpiä kuin niistä ympäristölle, terveydelle ja/tai kuluttajien turvallisuudelle mahdollisesti koituvat hyödyt. Tämän vuoksi kukin tässä direktiivissä tarkoitettu vapautus on tarkistettava ennen vuotta 2010.

(6)

Direktiivin 2002/95/EY 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio on kuullut sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajia, kierrättäjiä, käsittelijöitä sekä ympäristö-, työntekijä- ja kuluttajajärjestöjä ja toimittanut tulokset jätteistä 15 päivänä heinäkuuta 1975 annetun neuvoston direktiivin 75/442/ETY (3) 18 artiklalla perustetulle komitealle (jäljempänä ’komitea’).

(7)

Komissio toimitti tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet jätteistä annetun direktiivin 75/442/ETY 18 artiklalla perustetulle komitealle äänestystä varten 19 päivänä huhtikuuta 2005. Nämä toimenpiteet eivät saaneet taakseen määräenemmistön tukea. Näin ollen neuvostolle toimitettiin ehdotus neuvoston päätökseksi direktiivin 75/442/EY 18 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti 6 päivänä kesäkuuta 2005. Koska neuvosto ei ole hyväksynyt kyseisiä toimenpiteitä direktiivin 2002/95/EY 7 artiklan 2 kohdassa säädetyssä määräajassa eikä myöskään ilmaissut vastustavansa niitä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdan mukaisesti (4), komission on tarpeen toteuttaa kyseiset toimenpiteet,

15.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/51

(1)

Direktiivin 2001/95/EY 3 artiklan 1 kohdassa säädetään velvollisuudesta, jonka mukaan valmistajat saavat saattaa markkinoille ainoastaan turvallisia tuotteita.

(2)

Direktiivin 2001/95/EY 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti tuotteen oletetaan olevan turvallinen kansallisissa standardeissa määritettyjen vaarojen ja vaaraluokkien osalta, jos se on sellaisten vapaaehtoisten kansallisten standardien mukainen, joilla vahvistetaan kansallisiksi standardeiksi niitä eurooppalaisia standardeja, joiden viitetiedot komissio on julkaissut Euroopan unionin virallisessa lehdessä kyseisen direktiivin 4 artiklan mukaisesti.

(3)

Direktiivin 4 artiklan 1 kohdan mukaan eurooppalaisten standardointielinten olisi hyväksyttävä eurooppalaiset standardit komission toimeksiantojen perusteella. Tämän jälkeen komissio julkaisee kyseisten standardien viitetiedot.

(4)

Direktiivin 4 artiklan 2 kohdassa säädetään eurooppalaisten standardointielinten hyväksymien standardien viitetietojen julkaisemista koskevasta menettelystä ennen direktiivin voimaantuloa. Jos kyseiset standardit varmistavat yleisen turvallisuusvaatimuksen täyttymisen, komissio päättää julkaista niiden viitetiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Näissä tapauksissa komissio päättää oma-aloitteisesti tai jonkin jäsenvaltion pyynnöstä direktiivin 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti siitä, onko kyseinen standardi yleisen turvallisuusvaatimuksen mukainen. Komissio päättää viitetietojen julkaisemisesta kuultuaan direktiivin 98/34/EY 5 artiklalla perustettua komiteaa. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille päätöksestään.

(5)

Eurooppalaiset standardointielimet ovat hyväksyneet joitakin standardeja direktiivin voimaantulon jälkeen ilman direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa säädetyn menettelyn mukaista toimeksiantoa. Lainsäätäjän tarkoituksena on ollut varmistaa yhteistyö eurooppalaisten standardointielinten kanssa sekä yksilöidä sopivia turvallisuusstandardeja, joita voidaan soveltaa direktiivin soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin, joiden osalta komissio ei ole antanut toimeksiantoa 4 artiklassa tarkoitettujen asianmukaisten säännösten mukaisesti. Tämän vuoksi on aiheellista harkita kyseisten standardien viitetietojen julkaisemista ja toimia 4 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

(6)

Tämä päätös siitä, ovatko liitteessä luetellut standardit yleisen turvallisuusvaatimuksen mukaisia, on tehty komission aloitteesta.

(7)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivillä 2001/95/EY perustetun komitean lausunnon mukaiset,

15.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/54

(1)

Päätöksen 2005/211/YOS mukaisesti kyseisen päätöksen 1 artiklan säännöksiä sovelletaan neuvoston heti sen jälkeen, kun tähän tarvittavat edellytykset ovat täyttyneet, vahvistamasta ajankohdasta alkaen ja neuvosto voi päättää asettaa eri säännösten soveltamiselle eri ajankohdat. Nämä edellytykset ovat täyttyneet päätöksen 2005/211/YOS 1 artiklan 12 kohdan osalta.

(2)

Sveitsin osalta tällä päätöksellä kehitetään edelleen niitä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä allekirjoitetussa sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (2) tarkoitettuja Schengenin säännöstön määräyksiä, jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY (3) 1 artiklan G kohdassa, kun se luetaan yhdessä mainitun sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja Euroopan yhteisön puolesta sekä sopimuksen tiettyjen määräysten väliaikaisesta soveltamisesta tehtyjen neuvoston päätösten 2004/849/EY (4) ja 2004/860/EY (5) 4 artiklan 1 kohdan kanssa, tarkoitettuun alaan,