Euroopan unionin C 373/2013

20.12.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 373/1

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen

TOIMIELINTEN SOPIMUS,

tehty 2 päivänä joulukuuta 2013,

talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta

2013/C 373/01

EUROOPAN PARLAMENTTI, EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA EUROOPAN KOMISSIO,

jäljempänä ’toimielimet’,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1.	Tämän sopimuksen, joka on tehty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 295 artiklan mukaisesti, tarkoituksena on toteuttaa talousarviota koskevaa kurinalaisuutta, parantaa vuotuista talousarviomenettelyä ja toimielinten talousarvioyhteistyötä sekä varmistaa moitteeton varainhoito.

2.	Talousarviota koskeva kurinalaisuus koskee tässä sopimuksessa kaikkia menoja. Sopimus sitoo kaikkia toimielimiä voimassaolonsa ajan.

3.	Tämä sopimus ei vaikuta perussopimusten, neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (1), jäljempänä ’rahoituskehysasetus’, eikä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (2), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, mukaisiin toimielinten budjettivaltuuksiin.

4.	Tämän sopimuksen muuttaminen edellyttää kaikkien toimielinten yhteistä sopimusta.

Tässä sopimuksessa on kolme osaa:

—	I osa sisältää monivuotista rahoituskehystä, jäljempänä ’rahoituskehys’, koskevat täydentävät määräykset sekä rahoituskehyksen ulkopuolisia erityisrahoitusvälineitä koskevat määräykset.

—	II osa koskee talousarviomenettelyn aikana tehtävää toimielinten yhteistyötä.

—	III osa sisältää määräykset unionin varojen moitteettomasta hoidosta.

6.	Tämä sopimus tulee voimaan 23 päivänä joulukuuta 2013 kuuta, ja se korvaa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (3).

I OSA

RAHOITUSKEHYS JA ERITYISRAHOITUSVÄLINEET

A. Rahoituskehystä koskevat määräykset

7.	Muuta kuin unionin yleiseen talousarvioon sisältyvää toimintaa koskevat tiedot sekä unionin omien varojen eri lajien ennakoitu kehitys esitetään ohjeellisina erillisissä taulukoissa. Nämä tiedot sekä talousarvioesityksen mukana seuraavat asiakirjat saatetaan vuosittain ajan tasalle.

Varmistaakseen varainhoidon moitteettomuuden toimielimet huolehtivat talousarviomenettelyn yhteydessä ja talousarviota hyväksyttäessä mahdollisuuksien mukaan siitä, että alaotsaketta ”Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio” lukuun ottamatta rahoituskehyksen eri otsakkeiden enimmäismääriin sisältyy riittävästi liikkumavaraa.

Vuoden 2020 jälkeisiä maksumäärärahoja koskevien ennakkoarvioiden ajantasaistaminen

Komissio saattaa vuoden 2020 jälkeisiä maksumäärärahoja koskevat ennakkoarviot ajan tasalle vuonna 2017. Tässä ajantasaistamisessa otetaan huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot, mukaan lukien jo toteutuneet talousarvion maksusitoumus- ja maksumäärärahat sekä toteutumista koskevat ennakkoarviot. Lisäksi siinä otetaan huomioon säännöt, jotka on annettu sen varmistamiseksi, että maksumäärärahat kehittyvät hallitusti suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin, sekä unionin bruttokansantuloa (BKTL) koskevat kasvuennusteet.

B. Rahoituskehyksen ulkopuolisia erityisrahoitusvälineitä koskevat määräykset

Hätäapuvaraus

10.

Kun komissio katsoo tarpeelliseksi käyttää hätäapuvarausta, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä hätäapuvarauksesta asianomaisiin budjettikohtiin.

Ennen kuin komissio ehdottaa määrärahasiirtoa hätäapuvarauksesta, on selvitettävä mahdollisuudet määrärahojen uudelleen kohdentamiseen.

Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, aloitetaan trilogimenettely.

Määrärahasiirrot hätäapuvarauksesta tehdään varainhoitoasetuksen mukaisesti.

Euroopan unionin solidaarisuusrahasto

11.

Kun asianomaisessa perussäädöksessä Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio tekee ehdotuksen rahaston varojen käyttöönotosta. Jos määrärahoja on mahdollista kohdentaa uudelleen sen otsakkeen sisällä, johon lisämenoja aiheutuu, komissio ottaa varainhoitoasetuksen mukaisesti tämän huomioon tehdessään tarvittavan ehdotuksen asianmukaisen budjettivälineen avulla. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta. Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä ja Euroopan parlamentti jäsentensä enemmistöllä sekä kolmella viidesosalla annetuista äänistä.

Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, aloitetaan trilogimenettely.

Joustoväline

12.

Komissio tekee ehdotuksen joustovälineen käyttöönotosta tutkittuaan kaikki mahdollisuudet kohdentaa määrärahoja uudelleen sen otsakkeen sisällä, johon lisämenoja aiheutuu.

Ehdotuksessa eritellään varoilla katettavat tarpeet ja varojen määrä. Ehdotus, joka koskee tiettyä varainhoitovuotta, voidaan tehdä talousarviomenettelyn aikana.

Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen joustovälineen varojen käyttöönotosta. Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä ja Euroopan parlamentti jäsentensä enemmistöllä sekä kolmella viidesosalla annetuista äänistä.

Yhteisymmärrykseen pääseminen on osa vuotuista talousarviomenettelyä.

Euroopan globalisaatiorahasto

13.

Kun asianomaisessa perussäädöksessä Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio tekee ehdotuksen rahaston varojen käyttöönotosta. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta. Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä ja Euroopan parlamentti jäsentensä enemmistöllä sekä kolmella viidesosalla annetuista äänistä.

Samaan aikaan kun komissio esittää globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa koskevan päätösehdotuksensa, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä kyseeseen tuleviin budjettikohtiin.

Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, aloitetaan trilogimenettely.

Globalisaatiorahastoon liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen mukaisesti.

Ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara

14.

Komissio ehdottaa ennakoimattomia menoja varten varatun liikkumavaran tai sen osan käyttöönottoa analysoituaan tarkkaan kaikki muut rahoitusmahdollisuudet. Tällainen ehdotus voidaan tehdä vain lisätalousarvioesityksen tai vuotuisen talousarvion yhteydessä, jos niiden hyväksyminen edellyttää tällaista ehdotusta. Komissio liittää ehdotukseensa kyseisen liikkumavaran käyttöönotosta ehdotuksen komission analyysin tulosten tukemasta, merkittävän osuuden uudelleen kohdentamisesta voimassa olevan talousarvion sisällä.

Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta samanaikaisesti kun ne hyväksyvät lisätalousarvioesityksen tai unionin yleisen talousarvion, joiden hyväksymistä liikkumavaran käyttöönotto helpottaa. Euroopan parlamentti ja neuvosto noudattavat unionin yleisen talousarvion hyväksynnästä SEUT 314 artiklassa määrättyjä äänestyssääntöjä.

II OSA

TOIMIELINTEN TALOUSARVIOYHTEISTYÖN PARANTAMINEN

A. Toimielinten yhteistyömenettely

15.	Tarkemmat määräykset talousarviomenettelyn aikana tehtävästä toimielinten yhteistyöstä annetaan liitteessä.

Talousarvion läpinäkyvyys

16.

Komissio valmistelee yhdessä unionin yleisen talousarvion kanssa vuotuisen kertomuksen, johon sisältyy käytettävissä olevat ei-luottamukselliset tiedot seuraavista:

—	unionin varat ja vastuut, jotka voivat olla peräisin myös lainanotto- ja lainanantotoimista, joita unioni toteuttaa perussopimusten mukaisen toimivaltansa nojalla;

—	Euroopan kehitysrahaston (EKR), Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) sekä muiden mahdollisten tulevien mekanismien, mukaan lukien erityisrahastojen, tulot, menot, varat ja vastuut;

—	jäsenvaltioille tiiviimmän yhteistyön puitteissa aiheutuneet menot siltä osin kuin niitä ei ole sisällytetty unionin yleiseen talousarvioon.

B. Varainhoitoa koskevien säännösten sisällyttäminen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviin säädöksiin

17.

Jokaiseen tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävään, monivuotista ohjelmaa koskevaan säädökseen on sisällyttävä säännös, jossa lainsäätäjä vahvistaa kyseisen ohjelman rahoituspuitteet.

Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät tätä määrää ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

Euroopan parlamentti ja neuvosto ja talousarvioesitystä laatiessaan komissio sitoutuvat siihen, etteivät ne poikkea tästä määrästä enempää kuin 10 prosenttia kulloinkin kyseeseen tulevan ohjelman koko keston aikana, ellei ilmene uusia objektiivisia ja pitkällä aikavälillä vaikuttavia seikkoja, jotka ovat selkeästi ja täsmällisesti perusteltavissa, kun huomioon otetaan etenkin arviointeihin perustuvat ohjelman toteuttamisesta saadut tulokset. Edellä tarkoitetusta poikkeamisesta seurauksena olevan lisäyksen on kuitenkin jäätävä asianomaisen otsakkeen kulloisenkin enimmäismäärän alapuolelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rahoituskehysasetuksessa ja tässä sopimuksessa tarkoitettujen välineiden käyttöä.

Tätä kohtaa ei sovelleta tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyihin ja jäsenvaltioiden ennalta kohdentamiin koheesiomäärärahoihin, joiden osalta on vahvistettu rahoituspuitteet ohjelman koko voimassaoloajaksi, eikä rahoituskehysasetuksen 16 artiklassa tarkoitettuihin laajamittaisiin hankkeisiin.

18.

Sellaiset monivuotisia ohjelmia koskevat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset, joita ei hyväksytä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, eivät sisällä ”tarpeelliseksi arvioitujen varojen määrää”.

Jos neuvosto haluaa antaa rahoitusohjeen, tällaisella ohjeella on lainsäätäjän tahtoa ilmaiseva luonne, eikä se vaikuta SEUT:ssa vahvistettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston talousarviota koskevaan toimivaltaan. Tätä koskeva säännös on sisällytettävä kaikkiin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviin säädöksiin, joihin sisältyy tällainen rahoitusohje.

Jos kyseisestä rahoitusohjeesta on sovittu 4 päivänä maaliskuuta 1975 annetun Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julistuksen (4) mukaisessa neuvottelumenettelyssä, sitä pidetään tämän sopimuksen 17 kohdassa tarkoitettuna ohjeellisena määränä

C. Kalastussopimuksiin liittyvät menot

19.

Kalastussopimuksiin liittyviin menoihin sovelletaan seuraavia erityissääntöjä.

Komissio sitoutuu pitämään Euroopan parlamentin ajan tasalla neuvottelujen valmisteluista ja niiden edistymisestä, myös niiden talousarviovaikutusten osalta.

Toimielimet sitoutuvat varmistamaan kalastussopimuksiin liittyvän lainsäädäntömenettelyn aikana kaikin tavoin sen, että kaikki menettelyt toteutetaan mahdollisimman nopeasti.

Asianomaisen varainhoitovuoden tammikuun 1 päivän jälkeen voimaan tulevia uusia tai jatkettavia kalastussopimuksia varten talousarvioon otetut määrät kirjataan varaukseen.

Jos kalastussopimuksiin liittyvät määrärahat (varaus mukaan luettuna) osoittautuvat riittämättömiksi, komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle trilogimenettelyä, mahdollisesti yksinkertaistettua trilogimenettelyä, noudattaen käytävää keskustelua varten tarvittavat tiedot tilanteeseen johtaneista syistä sekä toimenpiteistä, jotka voidaan toteuttaa vakiintuneilla menettelyillä. Komissio tekee tarvittaessa ehdotuksen asianmukaisista toimenpiteistä.

Komissio antaa neljännesvuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle yksityiskohtaiset tiedot voimassa olevien kalastussopimusten täytäntöönpanosta sekä arvion loppuvuoden rahoitustilanteesta.

20.

Euroopan parlamentin edustajat voivat osallistua tarkkailijoina kahden- ja monenvälisiin kokouksiin, joissa neuvotellaan kansainvälisistä kalastussopimuksista, ottaen huomioon Euroopan parlamentin toimivalta kalastussopimusten alalla sekä noudattaen Euroopan parlamentin ja Euroopan komission suhteita koskevan puitesopimuksen (5) 25 ja 26 kohtaa.

21.	Kalastussopimuksista käytäviä neuvotteluja koskevaan asianmukaiseen menettelyyn vaikuttamatta Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat sopimaan talousarvioyhteistyönsä puitteissa hyvissä ajoin kalastussopimusten asianmukaisesta rahoituksesta.

D. Maatalousalan kriisivaraukseen liittyvät menot

22.

Maatalousalan kriisivarauksen määrärahat, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (6) 25 artiklassa, otetaan suoraan unionin yleiseen talousarvioon. Varauksen määrä, jota ei ole käytetty kriisitoimenpiteisiin, maksetaan takaisin suoriin tukiin.

Menot, jotka liittyvät lokakuun 16 päivän ja varainhoitovuoden lopun välisenä aikana syntyvien kriisien johdosta toteutettaviin toimenpiteisiin, voidaan rahoittaa seuraavan varainhoitovuoden varauksesta kolmannessa alakohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

Jos komissio katsoo asianomaisen säädöksen mukaisesti tarpeelliseksi käyttää maatalousalan kriisivarausta, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä varauksesta tarpeellisiksi katsomiensa toimenpiteiden rahoittamista koskeviin budjettikohtiin. Ennen kuin komissio ehdottaa määrärahasiirtoa kriisivarauksesta, on selvitettävä mahdollisuudet määrärahojen uudelleen kohdentamiseen.

Varauksesta tehtävät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen mukaisesti.

Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, käynnistetään trilogimenettely.

E. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (yutp) rahoittaminen

23.

YUTP:n toimintamenot otetaan kokonaisuudessaan yhteen talousarviolukuun, jonka otsakkeena on YUTP. Tämä määrä kattaa todelliset ennakoitavissa olevat tarpeet, jotka on arvioitu talousarvioesityksen laatimisen yhteydessä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, vuosittain laatimien ennakkoarvioiden perusteella, sekä riittävän liikkumavaran odottamattomia toimia varten. Määrärahoja ei saa ottaa varaukseen.

24.

Unionin yleiseen talousarvioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 41 artiklan mukaisesti otettavien YUTP:n menojen osalta toimielimet pyrkivät sovittelukomiteassa ja komission laatiman talousarvioesityksen pohjalta pääsemään vuosittain yhteisymmärrykseen unionin yleiseen talousarvioon otettavien YUTP:n toimintamenojen määrästä sekä tämän määrän osoittamisesta YUTP:aa koskevan talousarvioluvun eri momenteille tämän kohdan neljännessä alakohdassa ehdotetulla tavalla. Jollei yhteisymmärrykseen päästä, katsotaan, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ottavat talousarvioon edellisessä talousarviossa olevan määrän tai talousarvioesityksessä ehdotetun määrän, jos tämä määrä on ensiksi mainittua pienempi.

YUTP:n toimintamenojen kokonaismäärä jaetaan YUTP:aa koskevan talousarvioluvun momenteille neljännessä alakohdassa ehdotetulla tavalla. Kukin momentti kattaa jo hyväksytyt välineet, ennakoidut mutta vielä hyväksymättä olevat välineet sekä kaikki muut tulevat – eli ennakoimattomat – välineet, jotka neuvosto hyväksyy kyseisen varainhoitovuoden aikana.

Komissiolla on varainhoitoasetuksen mukaisesti valtuudet itsenäisesti siirtää määrärahoja momentilta toiselle YUTP:aa koskevan talousarvioluvun sisällä, millä varmistetaan YUTP:n toimintojen nopean toteuttamisen edellyttämä joustavuus. Jos YUTP:aa koskevaan talousarviolukuun otettu määrä ei varainhoitovuoden aikana riitä kattamaan tarpeellisia menoja, Euroopan parlamentti ja neuvosto pyrkivät viipymättä sopimaan ratkaisusta komission ehdotuksen pohjalta siten, että ne ottavat huomioon rahoituskehysasetuksen 3 artiklan ja tämän sopimuksen 10 kohdan.

YUTP:aa koskeva talousarvioluku voidaan jaotella YUTP-toimintojen momentteihin seuraavasti:

—	varainhoitoasetuksen 49 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetut suurimmat yksittäiset operaatiot,

—	kriisinhallintaoperaatiot, konfliktien ehkäisy ja ratkaiseminen ja konfliktin jälkeinen vakauttaminen sekä rauhanprosessien ja turvallisuuskehityksen seuranta ja täytäntöönpano,

—	asesulku ja aseistariisunta,

—	kiireelliset toimenpiteet,

—	valmistelu- ja seurantatoimenpiteet,

—	Euroopan unionin erityisedustajat.

25.

Korkea edustaja kuulee vuosittain Euroopan parlamenttia ennakoivasta asiakirjasta, joka toimitetaan kunkin vuoden kesäkuun 15. päivään mennessä ja jossa käsitellään YUTP:n tärkeimpiä näkökohtia ja perusvalintoja sekä niiden unionin yleiseen talousarvioon aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia ja arvioidaan vuonna n-1 aloitettuja toimenpiteitä sekä sitä, onko YUTP sovitettu yhteen unionin muiden ulkoisten rahoitusvälineiden kanssa ja täydentääkö se niitä. Lisäksi korkea edustaja antaa Euroopan parlamentille säännöllisesti tietoja järjestämällä vähintään viidesti vuodessa yhteisiä neuvottelukokouksia osana YUTP:sta käytävää säännöllistä poliittista vuoropuhelua; tällaisten kokousten ajankohdasta on sovittava viimeistään sovittelukomiteassa. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät näihin kokouksiin osallistumisesta ottamalla huomioon niissä vaihdettavien tietojen tavoitteen ja luonteen.

Komissio kutsutaan näihin kokouksiin.

Jos neuvosto antaa YUTP:aa koskevan menoja aiheuttavan päätöksen, korkean edustajan on välittömästi ja joka tapauksessa viimeistään viiden työpäivän kuluttua annettava Euroopan parlamentille arvio suunnitelluista menoista, jäljempänä ’rahoitusselvitys’, etenkin niistä menoista, jotka koskevat aikataulua, henkilöstöä, tilojen ja muun infrastruktuurin käyttöä, kuljetusvälineitä, koulutustarpeita ja turvallisuusjärjestelyjä.

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle neljännesvuosittain tiedot YUTP-toimien toteuttamisesta sekä arvion varainhoitovuoden jäljellä olevan osan rahoitustilanteesta.

F. Toimielinten osallistuminen kun kyse on kehityspolitiikasta ja euroopan kehitysrahastosta

26.

Komissio käy Euroopan parlamentin kanssa epävirallista vuoropuhelua kehityspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä kulloinkin kyseeseen tulevista rahoituslähteistä riippumatta. Euroopan kehitysrahastoon (EKR) liittyvä Euroopan parlamentin valvonta yhdenmukaistetaan vapaaehtoiselta pohjalta unionin yleiseen talousarvioon ja etenkin kehitysyhteistyön rahoitusvälineeseen liittyvien valvontaoikeuksien kanssa siten, että yksityiskohtaisista järjestelyistä sovitaan epävirallisessa vuoropuhelussa.

Euroopan parlamentti ja neuvosto panevat merkille, että komissio aikoo ehdottaa EKR:n ottamista talousarvioon vuodesta 2021, muun muassa kehityspolitiikan demokraattisen valvonnan tehostamiseksi.

G. Hallintomenoihin liittyvä toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyssä

27.

Rahoituskehysasetuksen liitteessä edellytetyt, otsakkeen 5 enimmäismäärää koskevat säästöt jaetaan suhteessa kaikkien toimielinten ja unionin muiden elinten kesken niiden hallintobudjetin vastaavan osuuden pohjalta.

Kunkin toimielimen, elimen ja viraston odotetaan esittävän vuotuisessa talousarviomenettelyssä menoarvio, joka on ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen linjausten mukainen.

Työajan pidentämisestä 40 viikkotuntiin syntyvän lisäkapasiteetin tasoittamiseksi Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat henkilöstön asteittaisesta vähentämisestä 5 prosentilla 1 päivänä tammikuuta 2013 voimassa olleen henkilöstötaulukon mukaisesti (7). Vähennystä olisi sovellettava kaikkiin toimielimiin, elimiin ja virastoihin, ja se olisi toteutettava vuosina 2013–2017. Tämä ei vaikuta Euroopan parlamentin ja neuvoston talousarviota koskeviin oikeuksiin.

III OSA

UNIONIN VAROJEN MOITTEETON HOITO

A. Yhteinen hallinnointi

28.

Komissio varmistaa, että Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle toimitetaan niiden pyynnöstä kansainvälisten järjestöjen kautta käytettyjä unionin varoja koskevat ja näiden järjestöjen kanssa tehtyjen tarkastussopimusten puitteissa saadut tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen Euroopan parlamentin, neuvoston tai tilintarkastustuomioistuimen SEUT:n mukaisen toimivallan käyttämiseksi.

Arviointikertomus

29.

Arviointikertomuksessa, josta määrätään SEUT 318 artiklassa, komissio erottaa toisistaan sisäiset politiikat, joissa keskitytään Eurooppa 2020 -strategiaan, ja ulkoiset politiikat ja käyttää enemmän tulosperusteista tietoa, mukaan lukien toiminnantarkastuksen tulokset, arvioidakseen unionin rahoitustilannetta saavutettujen tulosten pohjalta.

Rahoitussuunnitelma

30.

Komissio toimittaa kahdesti vuodessa, ensimmäisen kerran huhti- tai toukokuussa (yhdessä talousarvioesityksen mukana seuraavien asiakirjojen kanssa) ja toisen kerran joulu- tai tammikuussa (unionin yleisen talousarvion hyväksymisen jälkeen), rahoituskehyksen otsakkeita 1 (lukuun ottamatta alaotsaketta ”Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio”), 2 (ainoastaan ympäristön ja kalastuksen osalta), 3 ja 4 koskevan täydellisen rahoitussuunnitelman. Tässä suunnitelmassa, joka on jäsennelty otsakkeittain, toimintalohkoittain ja budjettikohdittain, olisi eriteltävä

voimassa oleva lainsäädäntö siten, että monivuotiset ohjelmat ja vuotuiset toimet on erotettu toisistaan:

—	monivuotisten ohjelmien osalta komission olisi ilmoitettava noudatettu hyväksymismenettely (tavallinen tai erityinen lainsäätämisjärjestys), kesto, kokonaisrahoituspuitteet ja hallintomenoihin kohdennettu osuus;

—

vuotuisten toimien (jotka koskevat pilottihankkeita, valmistelutoimia ja virastoja) ja komission toimivaltansa nojalla rahoittamien toimien osalta komission olisi esitettävä monivuotiset arviot ja ilmoitettava komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 (8) vahvistettuihin enimmäismääriin nähden käytettävissä olevat liikkumavarat;

b)	valmisteilla olevat lainsäädäntöehdotukset: ajan tasalla olevat tiedot vireillä olevista komission ehdotuksista.

Komission olisi tarkasteltava, miten ristiinviittaukset rahoitussuunnitelman ja komission lainsäädäntöohjelman välillä voitaisiin toteuttaa tarkempien ja luotettavampien ennusteiden esittämiseksi. Komission olisi kunkin lainsäädäntöehdotuksen osalta ilmoitettava, sisältyykö se huhtikuun rahoitussuunnitelmaan vai joulukuun rahoitussuunnitelmaan. Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi ilmoitettava erityisesti:

a)	kaikki lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyt uudet säädökset ja kaikki vireillä olevat ehdotukset, jotka on esitetty mutta jotka eivät sisälly huhtikuun tai joulukuun ohjelmaan (myös asianomaiset määrät);

b)	komission vuotuisessa lainsäädäntöohjelmassa ennakoitu lainsäädäntö ja tiedot siitä, onko toimilla todennäköisesti rahoitusvaikutuksia.

Komission olisi tarvittaessa ilmoitettava, mitä muutoksia uudet lainsäädäntöehdotukset aiheuttavat rahoitussuunnitelmaan.

B. Virastot ja eurooppa-koulut

31.

Ennen kuin komissio esittää ehdotuksen uuden viraston perustamiseksi, sen olisi tehtävä asianmukainen, kattava ja objektiivinen vaikutusten arviointi, jossa otetaan huomioon muun muassa henkilöstön ja osaamisalueiden vähimmäismäärä, kustannushyötynäkökohdat, toissijaisuus ja suhteellisuus, vaikutus kansallisiin ja unionin toimiin sekä kyseiseen meno-otsakkeeseen aiheutuvat talousarviovaikutukset. Näiden tietojen perusteella ja vaikuttamatta kyseisen viraston perustamiseen sovellettaviin lainsäädäntömenettelyihin Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat sopimaan ehdotetun viraston rahoituksesta talousarvioyhteistyönsä puitteissa hyvissä ajoin.

Menettely muodostuu seuraavista vaiheista:

—

ensiksikin komissio esittelee järjestelmällisesti jokaisen ehdotuksensa uuden viraston perustamiseksi ensimmäisessä ehdotuksen hyväksymisen jälkeisessä trilogissa ja esittää samalla viraston perustamista koskevaan säädösehdotukseen liitetyn rahoitusselvityksen sekä antaa selvityksen ehdotuksen vaikutuksista rahoitussuunnitelman kattamaan jäljellä olevaan rahoituskauteen;

—	toiseksi komissio auttaa lainsäädäntömenettelyn aikana lainsäätäjää arvioimaan ehdotettujen muutosten rahoitusvaikutuksia. Nämä rahoitusvaikutukset olisi otettava huomioon kyseisiä lainsäädäntöasioita koskevissa trilogeissa;

—

kolmanneksi komissio esittää ennen lainsäädäntömenettelyn päättymistä ajantasaistetun rahoitusselvityksen ottaen huomioon lainsäätäjän mahdollisesti tekemät muutokset. Tämä lopullinen rahoitusselvitys otetaan lainsäädäntöasiaa koskevan viimeisen trilogin esityslistalle, ja lainsäätäjä hyväksyy sen virallisesti. Se otetaan myös seuraavan talousarviota koskevan trilogin esityslistalle (kiireellisissä tapauksissa yksinkertaistetussa muodossa), jotta rahoituksesta voitaisiin päästä yhteisymmärrykseen;

—

neljänneksi, trilogissa saavutettu yhteisymmärrys, ottaen huomioon lainsäädäntömenettelyn sisältöön liittyvä komission budjettiarvio, vahvistetaan yhteisessä julistuksessa. Tämä yhteisymmärrys saatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi molempien noudattaessa tällöin omaa työjärjestystään.

Samaa menettelyä sovelletaan silloin, kun on kyse sellaisesta virastoa koskevan säädöksen muutoksesta, jolla olisi vaikutusta kyseisen viraston resursseihin.

Jos viraston tehtäviä muutetaan olennaisesti kyseisen viraston perustamissäädöstä muuttamatta, komissio antaa asian tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimittamalla niille tarkistetun rahoitusselvityksen, jotta Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat hyvissä ajoin sopia viraston rahoituksesta.

32.

Talousarviomenettelyssä olisi otettava asianmukaisesti huomioon 19 päivänä heinäkuuta 2012 allekirjoitettuun Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission erillisvirastoja koskevaan yhteiseen julkilausumaan liitettyyn yhteiseen lähestymistapaan sisältyvät asiaa koskevat määräykset.

33.	Kun Eurooppa-koulujen johtokunta aikoo perustaa uuden Eurooppa-koulun, vastaavaa menettelyä sovelletaan tarpeellisin muutoksin unionin yleiseen talousarvioon tästä aiheutuvien talousarviovaikutusten osalta.

Tehty Brysselissä 9 päivänä joulukuuta 2013.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. BERNATONIS

Komission puolesta

J. LEWANDOWSKI

Komission jäsen

Tehty Strasbourgissa 10 päivänä joulukuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

(1) Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 20 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(3) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(4) EYVL C 89, 22.4.1975, s. 1.

(5) EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47.

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).

(7) Neuvosto ja komissio ovat jo toteuttaneet ensimmäisen henkilöstövähennyksen (1 prosentti) 1. tammikuuta 2013 voimassa olleen henkilöstötaulukkonsa mukaisesti.

(8) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

LIITE

Toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyn aikana

A osa Talousarviomenettelyn aikataulu

1.	Toimielimet sopivat käytännön aikataulusta vuosittain hyvissä ajoin ennen talousarviomenettelyn alkamista nykykäytännön pohjalta.

B osa Talousarviomenettelyn painopisteet

2.	Hyvissä ajoin ennen kuin komissio hyväksyy talousarvioesityksen, kutsutaan koolle trilogi, jossa käsitellään tulevan varainhoitovuoden talousarvion mahdollisia painopisteitä.

C osa Talousarvioesityksen laatiminen ja ennakkoarvioiden ajantasaistaminen

3.	Muita toimielimiä paitsi komissiota kehotetaan hyväksymään ennakkoarvionsa ennen maaliskuun loppua.

Komissio tekee joka vuosi talousarvioesityksen, jossa esitetään unionin tosiasialliset rahoitustarpeet.

Talousarvioesityksessä otetaan huomioon

a)	jäsenvaltioiden toimittamat rakennerahastoja koskevat ennusteet;

b)	mahdollisuus käyttää määrärahoja ja tähän liittyvä pyrkimys kiinteän yhteyden säilyttämiseen maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välillä;

mahdollisuudet ottaa käyttöön uusia toimintapolitiikkoja toteuttamalla pilottihankkeita, uusia valmistelutoimia tai molempia taikka jatkaa päättyviä monivuotisia toimia, sen jälkeen kun on arvioitu, ovatko varainhoitoasetuksessa tarkoitetut edellytykset perussäädökselle olemassa (perussäädöksen määrittely, perussäädöksen tarve täytäntöönpanoa ja poikkeuksia varten);

d)	tarve varmistaa, että menot kehittyvät edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna talousarviota koskevaan kurinalaisuuteen liittyvien vaatimusten mukaisesti.

5.	Toimielimet välttävät mahdollisuuksien mukaan ottamasta talousarvioon vähäisiä toiminnasta aiheutuvia menoeriä.

6.	Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat myös ottamaan huomioon talousarvion toteuttamismahdollisuuksien arvioinnin, jonka komissio suorittaa talousarvioesitystensä laadinnan ja voimassa olevan talousarvion toteuttamisen yhteydessä.

Varainhoidon moitteettomuuden varmistamiseksi ja koska budjettinimikkeistön osastoihin ja lukuihin tehtävät merkittävät muutokset vaikuttavat varainhoitoa koskevaan komission yksiköiden raportointivastuuseen, Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat keskustelemaan komission kanssa kaikista tällaisista merkittävistä muutoksista sovittelun aikana.

Lojaalin ja tiiviin toimielinten yhteistyön varmistamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat ylläpitämään säännöllisiä ja aktiivisia yhteyksiä kaikilla tasoilla kummankin osapuolen neuvottelijoiden aktiivisen osallistumisen avulla koko talousarviomenettelyn ajan ja erityisesti sovittelun ajan. Euroopan parlamentti ja neuvosto varmistavat, että niiden keskinäinen tietojen- ja asiakirjojen vaihto on oikea-aikaista ja jatkuvaa niin virallisella kuin epävirallisella tasolla, ja sitoutuvat tarvittaessa pitämään teknisiä tai epävirallisia kokouksia sovittelujakson aikana yhteistyössä komission kanssa. Komissio varmistaa, että Euroopan parlamentti ja neuvosto saavat tiedot ja asiakirjat oikea-aikaisesti ja yhtäläisesti.

SEUT 314 artiklan 2 kohdan mukaan komissio voi menettelyn aikana sovittelukomitean koollekutsumiseen saakka tarvittaessa muuttaa talousarvioesitystä, myös maatalousmenoja koskevia ennakkoarvioita tarkistavalla oikaisukirjelmällä. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarkasteltavaksi ajan tasalle saatetut tiedot heti kun ne ovat saatavilla. Se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaikki niiden pyytämät asianmukaiset perustelut.

D osa Talousarviomenettely ennen sovittelumenettelyä

10.	Trilogi kutsutaan koolle hyvissä ajoin ennen neuvostossa pidettävää käsittelyä, jotta toimielimet voivat vaihtaa näkemyksiään talousarvioesityksestä.

11.

Jotta komissio voi hyvissä ajoin arvioida sellaisten Euroopan parlamentin ja neuvoston suunnittelemien tarkistusten toteutettavuutta, joilla luodaan uusia tai jatketaan aiempia valmistelutoimia tai pilottihankkeita, Euroopan parlamentti ja neuvosto ilmoittavat komissiolle tällaisista aikeistaan, jotta mainitussa trilogissa voitaisiin jo alustavasti keskustella asiasta.

12.	Ennen Euroopan parlamentin täysistuntoäänestystä voidaan kutsua koolle trilogi.

E osa Sovittelumenettely

13.

Jos Euroopan parlamentti hyväksyy äänestyksessään tarkistuksia neuvoston kantaan, neuvoston puheenjohtaja panee samassa täysistunnossa merkille näiden kahden toimielimen kantojen eroavuudet ja antaa Euroopan parlamentin puhemiehelle suostumuksensa sovittelukomitean kutsumiseen koolle välittömästi. Kirje sovittelukomitean koolle kutsumiseksi lähetetään viimeistään parlamentin sen istuntojakson, jonka aikana täysistuntoäänestys toimitettiin, päättymistä seuraavan viikon ensimmäisenä työpäivänä, ja sovittelujakso alkaa sitä seuraavana päivänä. Määräaika, joka on 21 päivää, lasketaan neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 (1) mukaisesti.

14.

Jos neuvosto ei voi hyväksyä kaikkia Euroopan parlamentin tekemiä tarkistuksia, sen olisi vahvistettava kantansa kirjeellä, joka lähetetään ennen sovittelujaksolle suunniteltua ensimmäistä kokousta. Tällaisessa tapauksessa sovittelukomitean menettely etenee seuraavissa kohdissa esitettyjen edellytysten mukaisesti.

15.

Sovittelukomitean puheenjohtajina toimivat yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston edustajat. Sovittelukomitean kokouksen puheenjohtajana toimii kokouksen järjestäjänä olevan toimielimen edustaja. Kukin toimielin nimeää kuhunkin kokoukseen lähetettävät edustajat ja määrittelee neuvotteluvaltuudet oman työjärjestyksensä mukaisesti. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat edustettuina asianmukaisella tasolla sovittelukomiteassa siten, että kumpikin valtuuskunta voi esittää toimielimensä puolesta poliittisesti sitovia lausuntoja ja että näin voidaan päästä lopulliseen yhteisymmärrykseen.

16.	SEUT 314 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan mukaisesti komissio osallistuu sovittelukomitean työskentelyyn ja tekee tarpeelliset aloitteet edistääkseen Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen lähenemistä.

17.	Trilogeja pidetään edustuksen eri tasoilla koko sovittelumenettelyn ajan, jotta auki olevat kysymykset voitaisiin ratkaista ja jotta yhteisymmärryksen saavuttamista sovittelukomiteassa voitaisiin pohjustaa.

18.	Sovittelukomitean kokoukset ja trilogit pidetään vuorotellen Euroopan parlamentin ja neuvoston tiloissa, jotta tilojen ja palvelujen, myös tulkkipalvelujen, käyttö jakautuisi tasapuolisesti.

19.	Kolme toimielintä sopivat ennalta sovittelukomitean kokousten ja trilogien päivämääristä.

20.

Sovittelukomitean käyttöön annetaan yhteinen asiakirjakokonaisuus (lähtöasiakirjat), jossa esitetään talousarviomenettelyn eri vaiheet (2). Nämä asiakirjat sisältävät numerotiedot budjettikohdittain, rahoituskehyksen otsakkeittain lasketut kokonaismäärät sekä konsolidoidun asiakirjan, jossa esitetään määrät ja selvitysosat kaikkien sellaisten budjettikohtien osalta, joiden katsotaan olevan edelleen teknisesti ”avoinna”. Kaikki ne budjettikohdat, joiden katsotaan olevan teknisesti loppuun käsiteltyjä, luetellaan erillisessä asiakirjassa, tämän kuitenkaan vaikuttamatta sovittelukomitean lopulliseen päätökseen (3). Näissä asiakirjoissa noudatetaan budjettinimikkeistön mukaista luokittelua.

Sovittelukomitealle annettaviin lähtöasiakirjoihin liitetään myös muita asiakirjoja, joita ovat muun muassa neuvoston kannan ja Euroopan parlamentin tarkistusten toteutettavuutta koskeva komission kirje sekä mahdolliset neuvoston kantaa tai Euroopan parlamentin tarkistuksia koskevat muiden toimielinten kirjeet.

21.

Yhteisymmärrykseen pääsemiseksi sovittelujakson päättymiseen mennessä trilogeissa

—	määritetään käsiteltäviä talousarviokysymyksiä koskevien neuvottelujen laajuus,

—	hyväksytään teknisesti loppuun käsitellyiksi katsottujen budjettikohtien luettelo edellyttäen, että varainhoitovuoden koko talousarviosta päästään lopullisesti yhteisymmärrykseen,

—	keskustellaan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti määritetyistä kysymyksistä sovittelukomitealle hyväksyttäväksi annettavaan mahdolliseen yhteisymmärrykseen pääsemiseksi,

—	käsitellään aihekohtaisia kysymyksiä, myös monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain.

Alustavat päätelmät laaditaan yhdessä kunkin trilogin aikana tai välittömästi sen jälkeen samalla, kun sovitaan seuraavan kokouksen esityslistasta. Alustavat päätelmät rekisteröi trilogia isännöivä toimielin, ja ne katsotaan väliaikaisesti hyväksytyiksi 24 tunnin kuluttua, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta sovittelukomitean lopulliseen päätökseen.

22.	Sovittelukomitean kokouksissa ovat saatavilla trilogien päätelmät ja asiakirja mahdollista hyväksyntää varten yhdessä niiden budjettikohtien kanssa, joista on päästy alustavasti yhteisymmärrykseen trilogeissa.

23.

Euroopan parlamentin ja neuvoston sihteeristöt laativat komission avustuksella SEUT 314 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun yhteisen tekstin. Se muodostuu näiden kahden valtuuskunnan puheenjohtajien Euroopan parlamentin puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle osoittamasta saatekirjeestä, johon sisältyy päivämäärä, jona yhteisymmärrys sovittelukomiteassa on saavutettu, ja liitteistä, jotka sisältävät

—	numerotiedot budjettikohdittain kaikista budjettikohdista ja yhteenlasketut määrät rahoituskehyksen otsakkeittain;

—	konsolidoidun asiakirjan, jossa esitetään kaikkien sovittelumenettelyn aikana muutettujen budjettikohtien numerotiedot ja lopullinen teksti;

—	luettelon budjettikohdista, joita ei ole muutettu talousarvioesitykseen tai siitä annettuun neuvoston kantaan verrattuna.

Sovittelukomitea voi myös hyväksyä päätelmiä ja mahdollisia yhteisiä lausumia talousarviosta.

24.

Yhteinen teksti käännetään unionin toimielinten virallisille kielille (Euroopan parlamentin käännöspalvelussa) ja toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle hyväksyttäväksi 14 päivän kuluessa yhteisymmärryksen saavuttamispäivästä 23 kohdan mukaisesti.

Yhteisen tekstin hyväksymisen jälkeen lingvistijuristit viimeistelevät talousarvion yhdistämällä yhteisen tekstin liitteet ja budjettikohdat, joita ei ole muutettu sovittelumenettelyssä.

25.

Kutakin kokousta (trilogia tai sovittelukomitean kokousta) isännöivä toimielin huolehtii tulkkausjärjestelyistä ja tarjoaa sovittelukomiteassa sovellettavien kielijärjestelyjen mukaisen täyden kielivalikoiman ja trilogeihin ad hoc -kielijärjestelyjen mukaisen kielivalikoiman.

Kokousta isännöivä toimielin huolehtii kokousasiakirjojen kopioinnista ja jakelusta.

Kaikkien kolmen toimielimen yksiköt toimivat yhteistyössä neuvottelutulosten kirjaamisessa yhteisen tekstin viimeistelyä varten.

F osa Lisätalousarviot

Yleiset periaatteet

26.

Koska lisätalousarviot koskevat usein tarkkaan rajattuja ja toisinaan myös kiireellisiä asioita, toimielimet sopivat seuraavista periaatteista varmistaakseen, että niiden yhteistyö sujuu asianmukaisesti ja että lisätalousarvioita koskeva päätöksentekoprosessi sujuu näin ongelmitta ja nopeasti siten, että samalla vältetään mahdollisuuksien mukaan tarve kutsua lisätalousarvioita varten koolle sovittelukokous.

27.	Toimielimet pyrkivät mahdollisuuksien mukaan rajoittamaan lisätalousarvioiden määrää.

Aikataulu

28.	Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle etukäteen mahdollisista lisätalousarvioesitysten hyväksymisajankohdista tämän kuitenkaan vaikuttamatta lopulliseen hyväksymisajankohtaan.

29.	Euroopan parlamentti ja neuvosto pyrkivät omaa työjärjestystään noudattaen käsittelemään komission tekemän lisätalousarvioesityksen pian sen jälkeen kun komissio on sen hyväksynyt.

30.

Menettelyn nopeuttamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto varmistavat, että niiden käsittelyaikataulut on koordinoitu mahdollisimman hyvin, jotta menettely voitaisiin toteuttaa johdonmukaisesti ja yhtenäisesti. Tämän vuoksi ne pyrkivät mahdollisimman pian laatimaan alustavan aikataulun lisätalousarvion lopullista hyväksymistä edeltäville vaiheille.

Euroopan parlamentti ja neuvosto ottavat huomioon lisätalousarvion suhteellisen kiireellisyyden sekä tarpeen hyväksyä lisätalousarvio ajoissa, jotta se voitaisiin toteuttaa kyseisenä varainhoitovuonna.

Käsittelyn aikainen yhteistyö

31.

Toimielimet tekevät vilpittömässä mielessä yhteistyötä koko menettelyn ajan varmistaakseen mahdollisimman pitkälti sen, että lisätalousarviot hyväksytään menettelyn alkuvaiheessa.

Tilanteissa, joissa näkemykset mahdollisesti poikkeavat toisistaan, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat kumpikin ennen lisätalousarviota koskevan lopullisen kantansa vahvistamista ehdottaa tai komissio voi milloin tahansa ehdottaa, että koolle kutsutaan erityinen trilogi, jossa keskustellaan näkemyseroista ja pyritään sovitteluratkaisuun, jos tämä on tarkoituksenmukaista.

32.

Kaikki sellaiset komission tekemät lisätalousarvioesitykset, joita ei ole vielä lopullisesti hyväksytty, otetaan järjestelmällisesti niiden trilogien esityslistalle, jotka on tarkoitus pitää osana vuotuista talousarviomenettelyä. Komissio esittää lisätalousarvioesitykset, ja Euroopan parlamentti ja neuvosto ilmoittavat mahdollisuuksien mukaan kantansa ennen trilogia.

33.	Jos trilogissa päästään sovitteluratkaisuun, Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat ottamaan huomioon trilogin tulokset käsitellessään lisätalousarviota SEUT:n ja työjärjestyksensä mukaisesti.

Käsittelyn jälkeinen yhteistyö

34.	Jos Euroopan parlamentti hyväksyy neuvoston kannan tekemättä tarkistuksia, lisätalousarvio hyväksytään SEUT:n mukaisesti.

35.

Jos Euroopan parlamentti hyväksyy tarkistuksia jäsentensä enemmistöllä, sovelletaan SEUT 314 artiklan 4 kohdan c alakohtaa. Ennen sovittelukomitean koolle kutsumista kutsutaan kuitenkin koolle trilogi:

—	jos trilogissa päästään yhteisymmärrykseen ja jos Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät trilogin tulokset, sovittelu päätetään kirjeenvaihdolla ilman sovittelukomitean kokousta;

—

jos trilogissa ei päästä yhteisymmärrykseen, sovittelukomitea kokoontuu ja järjestää työnsä olosuhteiden mukaan pyrkien saattamaan päätöksentekomenettelyn mahdollisimman suurelta osin päätökseen ennen SEUT 314 artiklan 5 kohdassa asetetun 21 päivän määräajan päättymistä. Sovittelukomitean työ voidaan saattaa päätökseen kirjeenvaihdolla.

G osa Maksattamatta olevat määrät (”Reste à liquider”)

36.

Ottaen huomioon, että on varmistettava maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen kokonaismäärän hallittu kehitys suhteessa maksusitoumuksiin käytettäviin määrärahoihin, jotta vältetään maksattamatta olevien määrien epänormaali kasvaminen vuodesta toiseen, Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat valvovansa tiiviisti maksattamattomien määrien tasoa, jotta unionin ohjelmien toteutus ei häiriintyisi siksi, että maksumääräyksiin käytettäviä määrärahoja ei ole maksettu monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon päättyessä.

Jotta kaikkien otsakkeiden maksujen tason ja profiilin asianmukaisuus voitaisiin varmistaa, määrärahojen vapauttamista ja etenkin automaattista vapauttamista koskevia sääntöjä sovelletaan tiukasti kaikissa otsakkeissa.

Toimielimet tapaavat säännöllisesti talousarviomenettelyn aikana arvioidakseen yhdessä talousarvion toteutuksen tilannetta ja näkymiä meneillään olevana vuotena ja tulevina vuosina. Nämä tapaamiset järjestetään toimielinten välisinä kokouksina asianmukaisella tasolla, ja niitä ennen komissio esittää yksityiskohtaisen tilannekatsauksen rahasto- ja jäsenvaltiokohtaisesti maksujen toteutumisesta, saaduista korvausvaatimuksista ja tarkistetuista ennusteista. Jotta varmistetaan erityisesti se, että unioni pystyy täyttämään kaikki rahoitusvelvoitteensa, jotka johtuvat nykyisistä ja tulevista sitoumuksista vuosina 2014–2020 SEUT 323 artiklan mukaisesti, Euroopan parlamentti ja neuvosto analysoivat komission arviot tarvittavista maksusitoumuksista ja keskustelevat niistä.

(1) Neuvoston asetus (ETY, Euratom) N:o 1182/71, annettu 3 päivänä kesäkuuta 1971, määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä (EYVL L 124, 8.6.1971, s. 1).

(2) Eri vaiheisiin kuuluvat seuraavat: kuluvan varainhoitovuoden talousarvio (hyväksytyt lisätalousarviot mukaan luettuina), alkuperäinen talousarvioesitys, talousarvioesitystä koskeva neuvoston kanta, Euroopan parlamentin neuvoston kantaan tekemät tarkistukset ja komission esittämät oikaisukirjelmät (jolleivät kaikki toimielimet ole niitä vielä täysin hyväksyneet).

(3) Budjettikohta katsotaan teknisesti loppuun käsitellyksi, jos siitä ei ole Euroopan parlamentin ja neuvoston kesken erimielisyyksiä ja jos sen osalta ei ole esitetty oikaisukirjelmää.

20.12.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 373/12

Komission lausumat (puiteohjelma)

2013/C 373/02

KOMISSION LAUSUMA

Euroopan komissio ehdottaa, että ihmisalkion kantasolujen tutkimukseen myönnettävästä EU:n rahoituksesta päätettäessä Horisontti 2020 -puiteohjelmassa sovelletaan samoja eettisiä periaatteita kuin seitsemännessä puiteohjelmassa.

Euroopan komissio ehdottaa näiden eettisten periaatteiden käytön jatkamista, koska niiden avulla on kokemuksen pohjalta voitu kehittää vastuullinen lähestymistapa tätä hyvin lupaavaa tieteenalaa varten. Periaatteet ovat osoittautuneet toimiviksi tutkimusohjelmassa, johon osallistuu tutkijoita useista maista, joissa sovellettava sääntely vaihtelee paljon.

Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevassa päätöksessä seuraavat kolme tutkimusalaa suljetaan nimenomaisesti yhteisön rahoituksen ulkopuolelle:

—	lisääntymistarkoituksessa tehtävään ihmisen kloonaukseen liittyvä tutkimus,

—	tutkimus, jossa pyritään muuttamaan ihmisen geeniperimää siten, että muutoksesta saattaa tulla periytyvä,

—	tutkimus, jossa pyritään luomaan ihmisalkioita ainoastaan tutkimustarkoituksiin tai kantasolujen tuottamista varten, esimerkiksi somaattisten solujen tuman siirron avulla.

2.	Tutkimustoimia, jotka ovat kiellettyjä kaikissa jäsenvaltioissa, ei rahoiteta. Tietyssä jäsenvaltiossa kiellettyjä tutkimustoimia ei rahoiteta kyseisessä jäsenvaltiossa.

Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevaan päätökseen ja säännöksiin eettisistä periaatteista, joiden mukaisesti ihmisalkion kantasolujen tutkimukseen myönnetään yhteisön rahoitusta, ei liity arvoarvostelmaa sääntelystä tai eettisistä periaatteista, joita tällaiseen tutkimukseen sovelletaan jäsenvaltioissa.

Euroopan komissio ei sisällytä ehdotuspyyntöihin nimenomaista pyyntöä ihmisalkion kantasolujen käytöstä. Ihmisalkion tai aikuisen kantasolujen mahdollisesta käytöstä päättävät tutkijat tutkimustavoitteidensa mukaan. Käytännössä selvästi suurin osa kantasolujen tutkimukseen osoitetusta yhteisön rahoituksesta on myönnetty tutkimukseen, jossa käytetään aikuisen kantasoluja. Ei ole syytä olettaa, että tämä muuttuisi merkittävästi Horisontti 2020 -puiteohjelmassa.

5.	Kaikki hankkeet, joissa ehdotetaan ihmisalkion kantasolujen käyttöä, on hyväksyttävä tieteellisessä arvioinnissa, jossa riippumattomat tieteelliset asiantuntijat arvioivat, onko kantasolujen käyttö tarpeen tieteellisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Tieteellisessä arvioinnissa hyväksytyistä ehdotuksista tehdään tämän jälkeen Euroopan komission järjestämä perusteellinen eettinen arviointi. Eettisessä arvioinnissa otetaan huomioon periaatteet, jotka sisältyvät EU:n perusoikeuskirjaan ja kansainvälisiin yleissopimuksiin. Viimeksi mainittuja ovat esimerkiksi Oviedossa 4. huhtikuuta 1997 allekirjoitettu Euroopan neuvoston yleissopimus ihmisoikeuksista ja biolääketieteestä ja sen lisäpöytäkirjat sekä UNESCOn yleismaailmallinen julistus ihmisen geeniperimästä ja ihmisoikeuksista. Eettisessä arvioinnissa myös tarkistetaan, että ehdotuksissa noudatetaan tutkimuksen suoritusmaassa voimassa olevia sääntöjä.

7.	Erityisissä tapauksissa voidaan tehdä eettinen arviointi hankkeen toteutusaikana.

Hankkeille, joissa ehdotetaan ihmisalkion kantasolujen käyttöä, on pyydettävä asianomaisilta kansallisilta tai paikallisilta eettisiltä toimikunnilta hyväksyntä ennen hankkeen aloittamista. Kaikkia vanhempien suostumukseen, taloudellisten houkuttimien käytön kieltoon jne. liittyviä kansallisia sääntöjä ja menettelyjä on noudatettava. Tässä yhteydessä tarkistetaan, sisältääkö hanke viittauksia lupa- ja valvontatoimenpiteisiin, jotka tutkimuksen suoritusmaan toimivaltaiset viranomaiset suorittavat.

Hanketta, joka menestyksekkäästi läpäisee tieteellisen arvioinnin, kansallisen tai paikallisen eettisen arvioinnin ja eurooppalaisen eettisen arvioinnin, esitetään tapauskohtaisesti hyväksyttäväksi jäsenvaltioille, jotka kokoontuvat komiteana tarkastelumenettelyn mukaisesti. Ihmisalkion kantasolujen käyttöön liittyvää hanketta ei rahoiteta, jos jäsenvaltiot eivät anna sille hyväksyntäänsä.

10.	Euroopan komissio jatkaa toimia levittääkseen yhteisön rahoittamasta kantasolututkimuksesta saatuja tuloksia laajalti kaikkien tutkijoiden käyttöön, jotta ne hyödyttäisivät potilaita kaikissa maissa.

11.

Euroopan komissio tukee toimia ja aloitteita, joilla edistetään ihmisalkion kantasoluihin liittyvän tutkimuksen koordinointia ja järkeistämistä vastuullisten eettisten periaatteiden puitteissa. Komissio tukee edelleen erityisesti eurooppalaista rekisteriä ihmisalkion kantasolulinjoista. Tällainen rekisteri mahdollistaa Euroopassa käytettävien ihmisalkion kantasolujen seurannan. Se myös edistää niiden käytön maksimointia tutkijoiden keskuudessa, jolloin voidaan välttää tarpeetonta uusien kantasolulinjojen tuottamista.

12.

Komissio jatkaa nykyistä käytäntöä, jonka mukaan tarkastelumenettelyn mukaisesti kokoontuvan komitean hyväksyttäväksi ei esitetä ehdotuksia, joihin sisältyvissä tutkimustoimissa ihmisalkioita tuhotaan esimerkiksi kantasolujen tuottamiseksi. Tämän tutkimusvaiheen sulkeminen pois rahoituksen piiristä ei estä yhteisöä rahoittamasta myöhempiä vaiheita, joihin liittyy ihmisalkion kantasoluja.

Lausuma energiasta

”Komissio tunnustaa, että loppukäyttäjien energiatehokkuudella ja uusiutuvilla energiamuodoilla on tulevaisuudessa keskeinen rooli ja että paremmat verkot ja varastointimahdollisuudet ovat merkittäviä niiden potentiaalin maksimoimisessa ja että on parannettava markkinoiden vastaanottokykyä, jotta voidaan kehittää valmiuksia, parantaa hallintoa ja ylittää markkinaesteet siten, että voidaan ottaa käyttöön energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä ratkaisuja.

Komissio pyrkii varmistamaan, että vähintään 85 prosenttia Horisontti 2020 -puiteohjelman energiahaasteen budjetista käytetään muiden kuin fossiilisten polttoaineiden alalla siten, että vähintään 15 prosenttia koko energiahaasteen budjetista käytetään markkinoiden kykyyn ottaa vastaan nykyisiä uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviä teknologioita ”Älykäs energiahuolto Euroopassa III” -ohjelmassa. Ohjelma pannaan täytäntöön erillisen hallintorakenteen avulla ja se sisältää myös tuen kestävän energiapolitiikan täytäntöönpanolle, valmiuksien kehittämiselle ja investointien rahoituksen mobilisoinnille tähänastiseen tapaan.

Loput osoitetaan fossiilisiin polttoaineisiin perustuviin teknologioihin ja kehitysvaihtoehtoihin, joita pidetään keskeisinä 2050-tavoitteen saavuttamiseksi ja jotka tukevat siirtymistä kestävään energiajärjestelmään.

Edistymistä kohti näitä tavoitteita valvotaan, ja komissio raportoi säännöllisesti saavutetusta edistyksestä.”

Lausuma 6 artiklan 5 kohdasta

”Komissio aikoo esittää Euroopan parlamentin kanssa käytävän rakenteellisen vuoropuhelun yhteydessä vuotuisen kertomuksen Horisontti 2020 -puiteohjelman liitteessä II esitetyn määrärahojen jakautumisen prioriteetti- ja erityistavoitekohtaisesta toteutumisesta, mukaan luettuna 6 artiklan 5 kohdan mahdollinen soveltaminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vuotuista talousarviomenettelyä.”

Lausuma 12 artiklasta

”Komissio esittää pyynnöstä hyväksytyt työohjelmat Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle.”

Lausuma huippuosaamismerkistä

”Unionin tason toiminta mahdollistaa koko unionin laajuisen kilpailun parhaiden ehdotusten valitsemiseksi, mikä nostaa huippuosaamisen tasoa ja antaa näkyvyyttä johtavalle tutkimukselle ja innovoinnille.

Komissio katsoo, että myönteisesti arvioidut ehdotukset, jotka liittyvät Euroopan tutkimusneuvostoon, Marie Sklodowska-Curie-toimiin, ryhmätyöskentelytoimiin, vaiheen 2 pk-yritysvälineeseen tai yhteistyöhankkeisiin ja joita ei ole voitu rahoittaa budjettisyistä, ovat silti täyttäneet Horisontti 2020 -puiteohjelman huippuosaamiskriteerit.

Tämä tieto voidaan osallistujien hyväksynnällä jakaa asiasta vastaavien viranomaisten kanssa.

Komissio pitää siksi tervetulleina kaikkia aloitteita, joilla näitä hankkeita rahoitetaan kansallisista, alueellisista tai yksityisistä lähteistä. Tässä yhteydessä koheesiopolitiikalla on myös keskeinen rooli valmiuksien rakentamisen kautta.”

Lausuma huippuosaamisen levittämisestä ja laajemmasta osallistumisesta

”Komissio on sitoutunut kehittämään ja panemaan täytäntöön toimenpiteitä, joilla suljetaan tutkimuksen ja innovoinnin kuilu Euroopassa uudella otsikolla ”Huippuosaamisen levittäminen ja laajempi osallistuminen”. Näitä toimenpiteitä varten varatun rahoituksen taso ei ole alempi kuin seitsemännessä puiteohjelmassa osallistumisen laajentamiseen suunnatuille toimille varattu määrä.

Osallistumisen laajentamisen yhteydessä toteutettuja uusia COST-toimia olisi tuettava ”huippuosaamisen levittämiseen ja laajempaan osallistumiseen” osoitetusta budjetista. Sen ulkopuolelle jääviä COST-toimia, joiden olisi oltava budjetiltaan samaa suuruusluokkaa, olisi tuettava budjetista, joka on varattu erityistavoitteeseen 6 ”Eurooppa muuttuvassa maailmassa – Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat”.

Suurin osa toimintapolitiikan tukijärjestelyyn ja kansallisten yhteyspisteiden rajatylittävään verkostoon liittyvistä toimista olisi myös rahoitettava budjetista, joka on varattu erityistavoitteeseen 6 ”Eurooppa muuttuvassa maailmassa – Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat”.”

Lausuma pk-yritysvälineestä

”Horisontti 2020 -puiteohjelman pk-yritysväline on keskeinen, ja sillä on merkittävä osa pyrittäessä saavuttamaan ohjelman tavoite edistää innovointia, talouskasvua ja työpaikkojen syntymistä. Siksi komissio aikoo varmistaa pk-yritysten tuen hyvän näkyvyyden Horisontti 2020 -puiteohjelmassa erityisesti pk-yritysvälineen osalta työohjelmissa, suuntaviivoissa ja tiedotustoiminnassa. Se aikoo kaikin tavoin varmistaa, että pk-yritykset voivat helposti ja vaivattomasti havaita ja hyödyntää kaikki mahdollisuudet, joita niille tarjotaan painopistealueella ”Yhteiskunnalliset haasteet” ja erityistavoitteessa ”Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa”.

Pk-yritysväline pannaan täytäntöön yhdellä keskitetyllä hallintorakenteella, joka vastaa hankkeiden arvioinnista ja hallinnoinnista, mukaan luettuna yhteisten tietoteknisten järjestelmien ja liiketoimintaprosessien käyttö.

Pk-yritysvälineellä on tarkoitus houkutella pk-yritysten kunnianhimoisimpia innovointihankkeita. Se pannaan täytäntöön ensisijaisesti alhaalta ylöspäin jatkuvasti avoimella ehdotuspyynnöllä, joka on räätälöity pk-yritysten tarpeita varten pk-yritysten innovointia koskevassa erityistavoitteessa siten, että otetaan huomioon mahdollistavien teknologioiden ja teollisuusteknologioiden sekä yhteiskunnallisten haasteiden prioriteetit ja tavoitteet ja mahdollistetaan haasteita/teknologioita yhdistävät ehdotukset tavalla, joka tukee alhaalta ylöspäin suuntautuvaa mallia. Ehdotuspyyntöä voidaan tarkistaa tai se voidaan uusia joka toinen vuosi, jotta voidaan ottaa huomioon kaksivuotiset strategiaohjelmat. Tarvittaessa edellä kuvatun ehdotuspyynnön lisäksi voidaan järjestää erityisiä ehdotuspyyntöjä strategisesti kiinnostavista aiheista. Näissä ehdotuspyynnöissä käytetään pk-yritysvälineen konseptia ja menettelyjä sekä sen hakijoiden yhteistä neuvontapistettä sekä tähän liittyviä mentorointi- ja valmennuspalveluja.”

20.12.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 373/16

Komission lausumat (osallistumissäännöt)

2013/C 373/03

Lausuma nopeutetun innovoinnin välineestä

”Komissio aikoo antaa nopeutetun innovoinnin välineelle lisää näkyvyyttä tutkimus- ja innovointiyhteisön keskuudessa tietoisuutta lisäävällä toiminnalla ja viestintätoiminnalla ennen vuonna 2015 esitettävää pilottihanketta.

Komissio ei aio etukäteen rajoittaa nopeutetun innovoinnin välineen toimien kestoa. Ehdotuksen ”vaikutusta” arvioitaessa otetaan riittävässä määrin huomioon sellaiset tekijät kuin aikasidonnaisuus ja kansainvälinen kilpailu, jotta voidaan mahdollistaa joustavuus sovelletun tutkimuksen eri alojen erityispiirteitä vastaavasti.

Horisontti 2020 -puiteohjelman väliarvioinnin yhteydessä suoritettavan perusteellisen arvioinnin lisäksi nopeutetun innovoinnin välineen pilottihanketta valvotaan jatkuvasti kaikkien ehdotuspyynnön mukaisesti tehtävien ehdotusten esittämiseen, arviointiin, valintaan ja budjetointiin liittyvien käytännön seikkojen osalta vuoden 2015 ensimmäisestä määräajasta alkaen.

Jotta koehanke olisi tehokas ja jotta varmistettaisiin, että arviointi voidaan suorittaa asianmukaisesti, tämä voi edellyttää jopa sadan hankkeen tukemista.”

Lausuma suuntaviivoista, jotka koskevat ”bonuksen” täytäntöönpanoperusteita

”Komissio aikoo antaa lisäkorvauksen täytäntöönpanoa koskevia suuntaviivoja viipymättä, kun Horisontti 2020 -puiteohjelman osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt on hyväksytty.”

Lausuma osallistumissääntöjen 42 artiklasta

”Komissio aikoo asettaa malliavustussopimuksessa määräajat, jotka liittyvät tulosten suojeluun siten, että otetaan huomioon seitsemännen puiteohjelman aikarajat.”

Lausuma suurten tutkimusinfrastruktuurien välittömistä kustannuksista

”Sidosryhmien pyynnöstä komissio on sitoutunut täsmentämään suurten tutkimusinfrastruktuurien välittömiä kustannuksia koskevaa kysymystä tässä lausumassa esitetyllä tavalla.

Horisontti 2020 -puiteohjelman suurten tutkimusinfrastruktuurien välittömiä kustannuksia koskevia suuntaviivoja sovelletaan kustannuksiin silloin, kun kyseessä ovat suuret tutkimusinfrastruktuurit, joiden kokonaisarvo tietyn avustuksensaajan osalta on vähintään 20 miljoonaa euroa, kun kokonaisarvo lasketaan yksittäisten tutkimusinfrastruktuurien historiallisten tasearvojen summana sellaisina kuin ne ilmenevät kyseisen edunsaajan viimeisimmästä taseesta ennen avustussopimuksen allekirjoittamispäivämäärää tai sellaisina kuin ne määritellään tutkimusinfrastruktuurien vuokra- ja leasing-kustannusten pohjalta.

Tämän kynnysarvon alapuolella ei sovelleta Horisontti 2020 -puiteohjelman suurten tutkimusinfrastruktuurien välittömiä kustannuksia koskevia suuntaviivoja. Yksittäiset kustannukset voidaan hyväksyä välittömiksi kustannuksiksi avustussopimuksen sovellettavien määräysten mukaisesti.

Yleisesti ottaen välittöminä kustannuksina voidaan hakea kaikkia kustannuksia, jotka sekä täyttävät yleiset hyväksymisehdot että liittyvät suoraan toimen täytäntöönpanoon ja joiden voidaan siten katsoa aiheutuvan suoraan siitä.

Hankkeessa käytettävien suurten tutkimusinfrastruktuurien osalta tämä koskee yleensä aktivoituja kustannuksia ja käyttökustannuksia.

”Aktivoituja kustannuksia” ovat kustannukset, jotka aiheutuvat suurta tutkimusinfrastruktuuria perustettaessa ja/tai uudistettaessa, sekä kustannukset, jotka aiheutuvat suuren tutkimusinfrastruktuurin erityisistä korjaus- ja ylläpitotoimista yhdessä osien tai olennaisten kiinteiden komponenttien kanssa.

”Käyttökustannuksia” ovat kustannukset, joita avustuksensaajalle aiheutuu erityisesti suuren tutkimusinfrastruktuurin käytöstä.

Toisaalta joitakin kustannuksia ei tyypillisesti voitaisi ilmoittaa välittömiksi kustannuksiksi vaan ne korvattaisiin kiinteämääräisinä välillisinä kustannuksina, esim. hallinnollisten rakennusten ja toimistojen vuokra-, leasing- tai poistokustannukset.

Kun kustannuksia on aiheutunut vain osittain hankkeen toimintojen yhteydessä, ainoastaan suoraan hankkeeseen mittaamalla liitettävissä oleva osa voidaan ilmoittaa.

Tätä tarkoitusta varten avustuksensaajan mittausjärjestelmän on mahdollistettava hankkeesta aiheutuvan kustannuksen todellisen arvon tarkka määrittely (ts. osoitettava hankkeen todellinen kulutus ja/tai käyttö). Tilanne on tämä, jos mittaus saadaan toimittajan laskusta.

Kustannusten mittaaminen liittyy yleensä hankkeeseen käytettyyn aikaan, jonka on vastattava todellista tuntien/vuorokausien/kuukausien määrää, jona tutkimusinfrastruktuuria on käytetty hankkeeseen. Tuottavien tuntien/vuorokausien/kuukausien kokonaismäärän on vastattava tutkimusinfrastruktuurin koko käyttöpotentiaalia (täysi kapasiteetti). Täyden kapasiteetin laskemiseen sisällytetään kaikki aika, jona tutkimusinfrastruktuuri on ollut käytettävissä mutta ei käytössä. Täyden kapasiteetin laskemisessa otetaan kuitenkin huomioon todelliset rajoitukset, kuten yksikön aukioloajat ja korjaus- ja huoltoajat (mukaan luettuna kalibrointi ja testaus).

Jos kustannus voidaan mittauksella liittää tutkimusinfrastruktuuriin mutta ei suoraan hankkeeseen teknisten rajoitusten vuoksi, hyväksyttävä vaihtoehto on näiden kustannusten mittaaminen hankkeen kannalta relevantin käytön yksikköinä, jotka todistetaan täsmällisillä teknisillä eritelmillä ja todellisilla tiedoilla ja määritellään avustuksensaajan analyyttisen kustannustenlaskennan pohjalta.

Kustannukset ja niiden suora kytkeminen mittauksilla hankkeeseen on todistettava asianmukaisilla asiakirjoilla, jotka mahdollistavat riittävän katkeamattoman kirjausketjun.

Avustuksensaaja voi osoittaa suoran yhteyden vakuuttavilla vaihtoehtoisilla todisteilla.

Komission yksiköt suosittelevat suoran mittaamisen ja todistusasiakirjojen parhaita käytäntöjä (esim. aktivoitujen kustannusten osalta tilinpäätös, josta ilmenee avustuksensaajan poistopolitiikka osana sen tavanomaisia kirjanpitoperiaatteita siten, että osoitetaan laskennallisesti käyttöomaisuuden potentiaalinen käyttö ja taloudellinen käyttöikä ja esitetään todisteet sen todellisesta käytöstä hankkeeseen, ja käyttökustannusten osalta erillinen yksityiskohtaisesti eritelty lasku, joka liittyy suureen tutkimusinfrastruktuuriin, sopimus, hankkeen aika jne.).

Suurta tutkimusinfrastruktuuria käyttävän avustuksensaajan pyynnöstä ja ottaen huomioon käytettävissä olevat resurssit ja kustannustehokkuuden periaatteen komissio on valmis arvioimaan avustuksensaajan välittömien kustannusten menetelmät etukäteen yksinkertaisella ja avoimella tavalla oikeusvarmuuden varmistamiseksi. Nämä etukäteisarvioinnit otetaan täysin huomioon jälkitarkastuksissa.

Lisäksi komissio asettaa asianomaisten sidosryhmien järjestöjen edustajista koostuvan ryhmän arvioimaan ohjeiden käyttöä.

Komissio vahvistaa, että se hyväksyy suurten infrastruktuurien välittömiä kustannuksia koskevat suuntaviivat viipymättä, kun Horisontti 2020 -asetukset on hyväksytty.”

Lausuma 3 ja 4 artiklasta

”Komission on tarkoitus asiakirjojen saatavuuden ja luottamuksellisuuden osalta sisällyttää avustussopimukseen viittauksia kansalliseen lainsäädäntöön tarkoituksena löytää oikea tasapaino eri etunäkökohtien välillä.”

Lausuma 28 artiklasta

(mahdollisuus 100 prosentin korvaukseen voittoa tavoittelemattomille oikeushenkilöille innovatiivisista toimista)

”Komissio panee merkille, että myös voittoa tavoittelemattomat elimet voivat harjoittaa taloudellista toimintaa, joka on lähellä markkinoita ja jonka tukeminen voi vääristää sisämarkkinoita. Siksi komissio arvioi etukäteen, onko tukikelpoinen toiminta luonteeltaan taloudellista, onko taloudellisen toiminnan ristiintukeminen tosiasiallisesti estetty ja onko tukikelpoisen taloudellisen toiminnan rahoitusasteella sisämarkkinoiden kilpailun kannalta kielteisiä vaikutuksia, joita sen myönteiset vaikutukset eivät kompensoi.”

20.12.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 373/18

Komission lausuma erityisohjelman 5 artiklan 7 kohdasta

2013/C 373/04

”Komissio pitää erittäin valitettavana, että 5 artiklaan on lisätty 7 kohta, jolla otetaan käyttöön asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklassa tarkoitettu tarkastelumenettely, kun päätetään unionin rahoituksen myöntämisestä hankkeille tai hankkeiden osille, jotka hyväksytään jokaisen ehdotuspyynnön jälkeen Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanoa koskevan erityisohjelman 5 artiklassa tarkoitettujen työohjelmien pohjalta. Komissio muistuttaa, että se ei ehdottanut tätä menettelyä missään monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvässä alakohtaisessa säädöksessä. Näin oli tarkoitus yksinkertaistaa monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyviä ohjelmia EU:n rahoitusta saavien tahojen eduksi. Avustuspäätösten hyväksyminen ilman komiteakäsittelyä nopeuttaisi menettelyä ja lyhentäisi avustuksen maksamiseen kuluvaa aikaa avustuksensaajien eduksi. Näin voitaisiin välttää tarpeetonta byrokratiaa ja kustannuksia. Lisäksi komissio muistuttaa, että avustuspäätösten tekeminen kuuluu sen talousarvion toteuttamisen liittyvään institutionaaliseen toimivaltaan, eikä niitä siksi pitäisi tehdä komiteamenettelyllä.

Komissio katsoo myös, ettei tämän kohdan lisääminen voi toimia ennakkotapauksena muille rahoitusvälineille.”

20.12.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 373/19

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia COMP/M.7057 – Suntory/Glaxosmithkline (Ribena & Lucozade Soft Drinks Business))

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2013/C 373/05

Komissio päätti 27 päivänä marraskuuta 2013 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen yhteismarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavilla vain englannin kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla:

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32013M7057. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

20.12.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 373/19

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia COMP/M.7044 – Blackstone/Cambourne/Goldman Sachs/Rothesay)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2013/C 373/06

Komissio päätti 29 päivänä marraskuuta 2013 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen yhteismarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavilla vain englannin kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla:

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32013M7044. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

20.12.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 373/20

Ilmoitus henkilöille, joihin sovelletaan Tunisian tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetuissa neuvoston päätöksessä 2011/72/YUTP ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 101/2011 tarkoitettuja rajoittavia toimenpiteitä

2013/C 373/07

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

Seuraava ilmoitus annetaan tiedoksi henkilöille, jotka mainitaan Tunisian tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annettujen neuvoston päätöksen 2011/72/YUTP (1) liitteessä ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 101/201 (2) liitteessä I.

Neuvosto aikoo muuttaa neuvoston päätöksen 2011/72/YUTP liitteen ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 101/2011 liitteen I kohdissa – lukuun ottamatta 1, 4, 5, 25 ja 46 kohdassa mainittujen henkilöiden – luetteloon merkitsemisen perusteluja seuraavasti:

”Tunisian viranomaiset suorittavat kyseiseen henkilöön kohdistuvaa oikeudellista tutkintaa, joka koskee osallistumista julkisten varojen väärinkäyttöön julkisen viran haltijan toimesta, osallisuutta julkisen viran haltijan aseman väärinkäyttöön tarkoituksena tuottaa perusteetonta hyötyä kolmannelle osapuolelle ja aiheuttaa vahinkoa hallinnolle sekä osallisuutta julkisen viran haltijan vaikutusvallan väärinkäyttöön tarkoituksena tuottaa suoraan tai välillisesti hyötyä kolmannelle osapuolelle.”

Neuvosto aikoo muuttaa neuvoston päätöksen 2011/72/YUTP liitteen kohdassa 1 ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 101/2011 liitteessä I mainittujen henkilöiden luetteloon merkitsemisen perusteluja seuraavasti:

”Tunisian viranomaiset suorittavat kyseiseen henkilöön kohdistuvaa oikeudellista tutkintaa, joka koskee julkisten varojen väärinkäyttöä julkisen viran haltijan toimesta, julkisen viran haltijan aseman väärinkäyttöä tarkoituksena tuottaa perusteetonta hyötyä kolmannelle osapuolelle ja aiheuttaa vahinkoa hallinnolle sekä julkisen viran haltijan vaikutusvallan väärinkäyttöä tarkoituksena tuottaa suoraan tai välillisesti perusteetonta hyötyä kolmannelle osapuolelle.”

Asianomaiset henkilöt voivat toimittaa neuvostolle 7. tammikuuta 2014 mennessä huomautuksia sekä niitä tukevaa asiakirja-aineistoa seuraavaan osoitteeseen:

Council of the European Union

General Secretariat

DG C 1C

Rue de la Loi/Wetstraat 175

1048 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Sähköposti: sanctions@consilium.europa.eu

Mahdollisesti toimitetut huomautukset otetaan huomioon neuvoston säännöllisin väliajoin päätöksen 2011/72//YUTP 5 artiklan mukaisesti ja asetuksen (EY) N:o 101/2011 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti suorittaman uudelleentarkastelun yhteydessä.

(1) EUVL L 28, 2.2.2011, s. 62.

(2) EUVL L 31, 5.2.2011, s. 1.

20.12.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 373/22

Euron kurssi (1)

19. joulukuuta 2013

2013/C 373/08

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,3667
JPY	Japanin jeniä	142,55
DKK	Tanskan kruunua	7,4600
GBP	Englannin puntaa	0,83490
SEK	Ruotsin kruunua	8,9539
CHF	Sveitsin frangia	1,2261
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	8,3830
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	27,657
HUF	Unkarin forinttia	299,38
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,7028
PLN	Puolan zlotya	4,1739
RON	Romanian leuta	4,4813
TRY	Turkin liiraa	2,8338
AUD	Australian dollaria	1,5445
CAD	Kanadan dollaria	1,4650
HKD	Hongkongin dollaria	10,5964
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6715
SGD	Singaporen dollaria	1,7313
KRW	Etelä-Korean wonia	1 449,92
ZAR	Etelä-Afrikan randia	14,1911
CNY	Kiinan juan renminbiä	8,3011
HRK	Kroatian kunaa	7,6358
IDR	Indonesian rupiaa	16 525,38
MYR	Malesian ringgitiä	4,4770
PHP	Filippiinien pesoa	60,793
RUB	Venäjän ruplaa	44,9955
THB	Thaimaan bahtia	44,370
BRL	Brasilian realia	3,2112
MXN	Meksikon pesoa	17,7312
INR	Intian rupiaa	85,2490

(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

20.12.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 373/23

KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 12 päivänä joulukuuta 2013,

Euroopan tutkimusneuvoston perustamisesta

2013/C 373/09

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) (1) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta 3 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn neuvoston päätöksen 2013/743/EU ja erityisesti sen 6 artiklan 1 ja 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvoston päätöksen 2006/972/EY (2) mukaisesti toteutettavien toimien ja toimintojen jatkuvuuden varmistamiseksi päätöksellä 2013/743/EU perustettavan Euroopan tutkimusneuvoston, jäljempänä ’ERC’, olisi korvattava komission päätöksellä 2007/134/EY (3) perustettu ERC ja jatkettava sen toimintaa.

(2)

Päätöksen 2013/743/EU 6 artiklan 2 kohdan mukaan ERC muodostuu riippumattomasta tieteellisestä neuvostosta ja erityisestä täytäntöönpanorakenteesta. Erityinen täytäntöönpanorakenne olisi perustettava ulkoisena rakenteena toimeenpanoviraston muodossa, joka perustetaan erillisellä säädöksellä neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (4) mukaisesti.

(3)	Tieteellisen neuvoston olisi koostuttava arvostetuista tiedemiehistä, insinööreistä ja tutkijoista. Sen jäsenten olisi oltava riippumattomia minkään ulkopuolisen tahon eduista, ja heidät olisi nimitettävä siten, että varmistetaan tieteellisen neuvoston työn jatkuvuus.

(4)

Erityisohjelman oikea-aikaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi päätöksellä 2007/134/EY perustettu ERC:n tieteellinen neuvosto on jo omaksunut alustavia kantoja päätöksen 2013/743/EU 7 artiklan mukaisesti hyväksyttäviin toimenpiteisiin. Tällä päätöksellä perustetun tieteellisen neuvoston olisi hyväksyttävä tai hylättävä nämä alustavat kannat.

(5)	Olisi vahvistettava tieteellisen neuvoston toiminnan edellyttämät säännökset.

(6)	Olisi annettava säännökset, joiden avulla varmistetaan sujuva yhteistyö ERC:n tieteellisen neuvoston ja täytäntöönpanorakenteen välillä.

(7)	Tieteellisellä neuvostolla olisi oltava oikeus tutustua työnsä edellyttämiin asiakirjoihin ja tietoihin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (5) mukaisesti.

(8)	Päätöksessä 2013/743/EU säädetään tieteellisen neuvoston jäsenille heidän suorittamistaan tehtävistä maksettavista korvauksista, ja tätä varten olisi vahvistettava säännöt.

(9)	Päätös 2007/134/EY olisi kumottava,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Euroopan tutkimusneuvoston perustaminen

Perustetaan Euroopan tutkimusneuvosto, jäljempänä ’ERC’, 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 väliseksi ajaksi. Se korvaa komission päätöksellä 2007/134/EY perustetun Euroopan tutkimusneuvoston ja jatkaa sen toimintaa.

2 artikla

Tieteellisen neuvoston jäsenet

1. Tieteellinen neuvosto muodostuu ERC:n puheenjohtajasta, jäljempänä ’ERC:n puheenjohtaja’, ja 21 muusta jäsenestä. Tieteellisen neuvoston muiksi jäseniksi nimitetään liitteessä I luetellut 21 henkilöä siinä määritetyksi toimikaudeksi.

2. Jäsenten on hoidettava tehtäviään riippumattomasti ilman ulkopuolelta tulevaa vaikutusta. Heidän on ilmoitettava komissiolle hyvissä ajoin mahdollisista eturistiriidoista, jotka voivat vaarantaa heidän puolueettomuutensa.

3. Jäsenten toimikausi on enintään neljä vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Jäsen voidaan nimittää toimikauden enimmäiskestoa lyhyemmäksi ajaksi, jotta mahdollistetaan jäsenten vaiheittainen rotaatio. Jäsenet pysyvät tehtävässään, kunnes heidät korvataan tai heidän toimikautensa päättyy.

4. Perustelluissa tapauksissa komissio voi omasta aloitteestaan päättää jäsenen toimikauden tieteellisen neuvoston puolueettomuuden ja/tai jatkuvuuden ylläpitämiseksi.

3 artikla

Tieteellisen neuvoston toiminta

1. Tieteellinen neuvosto vahvistaa työjärjestyksensä sekä menettelysäännöt, jotka koskevat luottamuksellisuutta, eturistiriitoja ja henkilötietojen käsittelyä asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti.

2. Tieteellinen neuvosto kokoontuu täysistuntoon niin usein kuin sen työ edellyttää. Täysistunnon pöytäkirjan tiivistelmä on julkaistava ERC:n internetsivustolla.

3. Puheenjohtaja voi päättää järjestää kokouksia suljetuin ovin tieteellisen neuvoston työjärjestyksen mukaisesti.

4. Tieteellinen neuvosto voi perustaa jäsenistään pysyviä komiteoita, työryhmiä ja muita rakenteita käsittelemään tieteellisen neuvoston erityistehtäviä.

5. Tällä päätöksellä perustetun tieteellisen neuvoston on välittömästi perustamisensa jälkeen hyväksyttävä tai hylättävä päätöksellä 2007/134/EY perustetun tieteellisen neuvoston alustavat kannat päätöksen 2013/743/EU 7 artiklan mukaisesti hyväksyttäviin toimenpiteisiin.

4 artikla

Euroopan tutkimusneuvoston sisäinen yhteistyö

Tieteellisen neuvoston ja täytäntöönpanorakenteen on varmistettava johdonmukaisuus kaikkien ERC:n toimien strategisten ja toiminnallisten näkökohtien välillä. ERC:n puheenjohtaja, tieteellisen neuvoston varapuheenjohtajat ja erityisen täytäntöönpanorakenteen johtaja pitävät säännöllisiä koordinointikokouksia tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi.

5 artikla

Oikeus tutustua asiakirjoihin ja tietoihin

1. Komissio ja erityinen täytäntöönpanorakenne antavat asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti tieteelliselle neuvostolle asiakirjoja, tietoja ja apua, jotka ovat tarpeen sen tehtäviä varten, jotta se voi työskennellä itsenäisesti ja riippumattomasti.

2. Tieteellisen neuvoston jäsenten on käytettävä heille 1 kohdan mukaisesti annettuja asiakirjoja ja tietoja vain niihin tarkoituksiin ja tehtäviin, joita varten ne on annettu käyttöön, ja heitä sitoo salassapitovelvollisuus.

3. Tieteellisen neuvoston on asiakirjojen ja tietojen turvallisuuden ja luottamuksellisuuden varmistamiseksi toteutettava asianmukaiset organisatoriset ja tekniset toimenpiteet, joilla voidaan estää tietojen ja asiakirjojen luvaton luovuttaminen tai antaminen sekä vahingossa tapahtuva tai laiton tuhoaminen, häviäminen tai muuttaminen.

4. Tieteellisen neuvoston jäsenten on kiinnitettävä asianmukaista huomiota henkilötietojen keräämisen, käsittelyn ja tallentamisen laillisuuteen, riittävyyteen, merkityksellisyyteen, tarkkuuteen, tarpeellisuuteen ja ajalliseen rajaamiseen.

5. Jos mahdollisuutta tutustua asiakirjoihin ja tietoihin tai henkilötietoihin ei voida antaa henkilötietojen suojaan, luottamuksellisuuteen, turvallisuuteen tai yleiseen etuun liittyvistä syistä, komission ja erityisen täytäntöönpanorakenteen on annettava tieteelliselle neuvostolle kirjallinen selvitys näistä syistä sekä kaikki sellaiset tiedot kyseessä olevasta aiheesta, joiden luovuttamisen ne katsovat olevan säännösten rajoissa mahdollista.

6 artikla

Tieteellisen neuvoston muille jäsenille kuin ERC:n puheenjohtajalle maksettava korvaus

Säännöt, jotka koskevat tieteellisen neuvoston muiden jäsenten kuin ERC:n puheenjohtajan tehtävistä maksettavia palkkioita sekä matka- ja oleskelukulujen korvaamista, esitetään liitteessä II.

7 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös 2007/134/EY. Viittauksia kumottuun päätökseen pidetään viittauksina tähän päätökseen.

8 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

Tehty Brysselissä 12 päivänä joulukuuta 2013.

Komission puolesta

Máire GEOGHEGAN-QUINN

Komission jäsen

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965.

(2) Neuvoston päätös 2006/972/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Ideat” (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 243).

(3) Komission päätös 2007/134/EY, tehty 2 päivänä helmikuuta 2007, Euroopan tutkimusneuvoston perustamisesta (EUVL L 57, 24.2.2007, s. 14).

(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 58/2003, annettu 19 päivänä joulukuuta 2002, tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta (EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

LIITE I

Tieteellisen neuvoston jäsenet

Nimi ja laitos	Toimikauden päättymispäivä
Klaus BOCK, Danish National Research Foundation	31 päivänä joulukuuta 2016
Nicholas CANNY, National University of Ireland, Galway	31 päivänä joulukuuta 2014
Sierd A.P.L. CLOETINGH, Utrecht University	31. päivänä joulukuuta 2015
Tomasz DIETL, Polish Academy of Sciences	31 päivänä joulukuuta 2014
Daniel DOLEV, Hebrew University of Jerusalem	31 päivänä joulukuuta 2014
Athene DONALD, University of Cambridge	31 päivänä joulukuuta 2016
Barbara ENSOLI, Istituto Superiore di Sanità, Rooma	31 päivänä joulukuuta 2016
Pavel EXNER, Czech Academy of Sciences	31 päivänä joulukuuta 2014
Nuria Sebastian GALLES, University of Pompeu Fabra, Barcelona	31 päivänä joulukuuta 2016
Reinhard GENZEL, Max Planck Institute for Extraterrestrial Physics	31 päivänä joulukuuta 2016
Carl-Henrik HELDIN, Ludwig Institute for Cancer Research, Uppsala	31 päivänä joulukuuta 2014
Timothy HUNT, Cancer Research UK, South Mimms	31 päivänä joulukuuta 2014
Matthias KLEINER, Technical University of Dortmund	31 päivänä joulukuuta 2016
Éva KONDOROSI, Hungarian Academy of Sciences	31 päivänä joulukuuta 2016
Mart SAARMA, Helsingin yliopisto	31 päivänä joulukuuta 2014
Nils Christian STENSETH, University of Oslo	31 päivänä joulukuuta 2017
Martin STOKHOF, University of Amsterdam	31 päivänä joulukuuta 2017
Anna TRAMONTANO, Sapienza University of Rome	31 päivänä joulukuuta 2014
Isabelle VERNOS, Centre for Genomic Regulation, Barcelona	31 päivänä joulukuuta 2014
Reinhilde VEUGELERS, Catholic University of Leuven	31 päivänä joulukuuta 2016
Michel WIEVIORKA, Centre for Sociological Analysis and Intervention, Pariisi	31 päivänä joulukuuta 2017

LIITE II

Tieteellisen neuvoston muille jäsenille kuin ERC:n puheenjohtajalle maksettavaa korvausta koskevat säännöt (6 artikla)

1.	Erityinen täytäntöönpanorakenne maksaa tieteellisen neuvoston muiden jäsenten kuin ERC:n puheenjohtajan palkkiot ja heidän tehtäviensä suorittamiseen liittyvät matka- ja oleskelukustannukset sopimuksen mukaisesti, joka sisältää 2–5 kohdassa esitetyt ehdot.

2.	Tieteellisen neuvoston varapuheenjohtajien palkkio osallistumisesta täysistuntoon on 3 500 EUR koko täysistunnosta ja 1 750 EUR täysistunnon osasta.

3.	Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen muiden jäsenten palkkio osallistumisesta täysistuntoon on 2 000 EUR koko täysistunnosta ja 1 000 EUR täysistunnon osasta.

Maksun hyväksyy erityisen täytäntöönpanorakenteen johtaja tai hänen sijaisensa ERC:n puheenjohtajan ja erityisen täytäntöönpanorakenteen johtajan tai heidän sijaistensa varmentaman läsnäololuettelon pohjalta. Läsnäololuettelossa ilmoitetaan, onko kukin jäsen osallistunut koko täysistuntoon vai sen osaan.

Muiden kokousten kuin täysistuntojen osalta erityinen täytäntöönpanorakenne korvaa tarvittaessa tieteellisen neuvoston jäsenille heidän tehtäviensä hoitamisesta aiheutuvat matka- ja oleskelukulut heidän sopimuksensa ja ulkopuolisille asiantuntijoille maksettavia korvauksia koskevien komission sääntöjen (1) mukaisesti.

6.	Palkkiot ja matka- ja oleskelukulut maksetaan päätöksellä 2013/743/EU perustetun erityisohjelman toimintamäärärahoista.

(1) Komission päätös C(2007) 5858.

20.12.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 373/27

EHDOTUSPYYNTÖ – EACEA 24/13

Koulutuksen yhteistyöohjelma (ICI-ECP)

Euroopan unionin ja Australian, Euroopan unionin ja Japanin, sekä Euroopan unionin ja Korean tasavallan välinen yhteistyö korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen alalla

Ehdotuspyyntö 2013 Yhteiset liikkuvuushankkeet (JMP) ja yhteistutkintohankkeet (JDP)

2013/C 373/10

1. Tavoitteet ja kuvaus

Yleisenä tavoitteena on lisätä EU:n ja kumppanimaiden kansojen välistä ymmärtämystä laajentamalla niiden kielten, kulttuurin ja instituutioiden keskinäistä tuntemusta sekä parantaa korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen laatua edistämällä vakaita kumppanuussuhteita Euroopan unionin ja kumppanimaiden korkeakoulujen ja ammattioppilaitosten välillä.

2. Tukikelpoiset hakijat

Tämä ehdotuspyyntö on avoin korkeakoulujen ja/tai keskiasteen jälkeisten oppilaitosten yhteenliittymille.

Hakijoiden on oltava yhdestä edellä mainitusta kumppanimaasta ja jostakin Euroopan unionin 28 jäsenvaltiosta.

3. Tukikelpoiset toimet

Ehdotuspyyntö koskee kahta hanketyyppiä: yhteisiä liikkuvuushankkeita ja yhteistutkintohankkeita.

Yhteisille liikkuvuushankkeille (JMP) myönnetään tukea EU:n ja kumppanimaan keskiasteen jälkeisten ammatillisten oppilaitosten tai korkeakoulujen yhteenliittymien yhteisten opinto- ja harjoitteluohjelmien sekä opiskelijoiden liikkuvuuden ja tiedekuntien välisten vaihtojen toteuttamiseen. Tuki sisältää kertaluonteisesti maksettavan summan hankkeiden hallintoon ja apurahoja opiskelijoille sekä opetus- ja hallintohenkilöstölle. Yhteenliittymässä, joka hakee yhteistä ICI-ECP-liikkuvuushanketta, on oltava vähintään kaksi keskiasteen jälkeistä ammatillista oppilaitosta tai korkeakoulua kahdesta eri EU:n jäsenvaltiosta ja ainakin kaksi oppilaitosta asianomaisesta kumppanimaasta. JMP-hankkeiden kesto on enintään 36 kuukautta. Huomioon otetaan erityisesti hankkeet, joihin kuuluu harjoittelupaikkoja.

Yhteistutkintohankkeille (JDP) myönnettävä tuki on tarkoitettu kaksois-/yhteistutkinto-ohjelmien kehittämiseen. Tuki sisältää kertaluonteisesti maksettavan summan kehittämistyöhön ja hallintoon ja apurahoja opiskelijoille sekä opetus- ja hallintohenkilöstölle. Yhteenliittymässä, joka hakee yhteistä ICI-JDP-yhteistutkintohanketta, on oltava vähintään kaksi korkea-asteen oppilaitosta kahdesta eri EU:n jäsenvaltiosta ja ainakin kaksi oppilaitosta asianomaisesta kumppanimaasta. JDP-hankkeiden kesto on enintään 48 kuukautta. Huomioon otetaan erityisesti yhteistutkintohankkeita koskevat hakemukset.

Hankkeiden on tarkoitus alkaa lokakuussa 2014.

4. Myöntämisperusteet

Hankkeen merkitys EU:n ja kumppanimaiden suhteiden kannalta sekä panos laatuun ja osaamiseen (20 %) määritellään seuraavilla perusteilla:

a)	ehdotuksen merkitys ehdotuspyynnön tavoitteiden kannalta ja erityisesti EU:n ja kumppanimaan suhteiden kannalta

b)	hankkeen vaikutus koulutuksen laatuun, osaamiseen ja innovaatioon.

Hankkeen toteutuksen laatu (80 %) määritellään seuraavilla perusteilla:

c)	kumppanuuden ja yhteistyön hallinta kumppaneiden välillä

d)	opiskelijoiden liikkuvuusohjelma

e)	opintopisteiden siirtämistä ja tunnustamista koskevat järjestelyt

f)	opiskelijoiden ja tiedekuntien henkilöstön vastaanottaminen, opiskelijapalvelut sekä kielellinen ja kulttuurinen valmentaminen

g)	tiedekuntien henkilöstön liikkuvuusohjelma

h)	arviointisuunnitelma

i)	tiedonlevityssuunnitelma

j)	kestävyyssuunnitelma.

5. Talousarvio

EU:n talousarviosta on varattu hankkeiden rahoitukseen noin 2,2 miljoonaa EUR. Kumppanimaat toimittavat vastaavan määrän rahoitusta niihin sovellettavien sääntöjen mukaisesti (1).

EU:n puolelta rahoituksen enimmäismäärä on 350 000 EUR nelivuotiselle JDP-hankkeelle, jossa on mukana vähintään kaksi kumppanuusoppilaitosta EU:sta, ja 190 000 EUR kolmivuotiselle JMP-hankkeelle, jossa on mukana kaksi kumppanuusoppilaitosta EU:sta, tai 197 500 EUR kolmivuotiselle JMP-hankkeelle, jossa on mukana vähintään kolme kumppanuusoppilaitosta EU:sta.

6. Määräaika

Hakemukset on toimitettava sekä EU:lle että vastaaville virastoille Australiassa (Australian Government – Department of Education), Japanissa (Japan Student Services Organisation – JASSO), ja Korean tasavallassa (National Research Foundation of Korea – NRF).

Hakemukset EU:n koordinoivan oppilaitoksen puolesta toimitetaan koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastoon viimeistään 15. toukokuuta 2014. Myöhemmällä postileiman päivämäärällä merkittyjä hakemuksia ei oteta huomioon. Hakemukset on lähetettävä seuraavaan osoitteeseen:

The Education, Audiovisual and Culture Executive Agency

EU-ICI ECP Call for proposals 24/13

BOUR 02/17

Avenue du Bourget/Bourgetlaan 1

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Hakemukset EU:n koordinoivan oppilaitoksen puolesta on toimitettava oikealla lomakkeella sekä asianmukaisesti täytettyinä ja päivättyinä. Niissä on oltava sellaisen henkilön allekirjoitus, joilla on valtuudet tehdä oikeudellisesti sitovia sopimuksia hakijaorganisaation puolesta.

Australialaisten hakijoiden on lähetettävä hakemuksensa ja niihin liittyvät asiakirjat kirjattuna kirjeenä seuraavaan osoitteeseen:

The Director, Strategic Policy, Europe & Americas

International and Infrastructure Group

Department Education

GPO Box 9880

Canberra ACT 2601

AUSTRALIA

Japanilaisten hakijoiden on lähetettävä hakemuksensa ja niihin liittyvät asiakirjat kirjattuna kirjeenä seuraavaan osoitteeseen:

Tetsuya Yamamoto

Director

Student Exchange Support Division

Student Exchange Department

Japan Student Services Organisation (JASSO)

2-2-1 Aomi, Koto-ku

Tokyo 135-8630

JAPAN

Korealaisten hakijoiden on lähetettävä hakemuksensa ja niihin liittyvät asiakirjat seuraavaan osoitteeseen: https://ernd.nrf.re.kr/index.do

7. Lisätiedot

Ohjeet ja hakulomakkeet ovat saatavilla seuraavalla verkkosivulla:

http://eacea.ec.europa.eu/bilateral_cooperation/eu_ici_ecp/index_en.php

Hakemukset on toimitettava tähän tarkoitukseen varatulla lomakkeella, ja niihin on liitettävä kaikki pyydetyt liitteet ja tiedot.

(1) Yhteishankkeita rahoitetaan edellyttäen, että kumppanimaan rahoitusosuus on käytettävissä.

20.12.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 373/30

Ilmoitus tiettyjen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymisestä

2013/C 373/11

Julkaistuaan polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (1), jonka perusteella ei ole esitetty asianmukaisesti perusteltua tarkastelupyyntöä, komissio ilmoittaa, että jäljempänä mainitun polkumyynnin vastaisen toimenpiteen voimassaolo päättyy pian.

Tämä ilmoitus julkaistaan polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (2) 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Tuote	Alkuperä- tai viejämaa(t)	Toimenpiteet	Viite	Viimeinen voimassaolopäivä (3)
Synteettikuitunuorat	Intia	Polkumyyntitulli	Neuvoston täytäntöönpanoasetus, (EU) N:o 1242/2010, (EUVL L 338, 22.12.2010, s. 10).	23.12.2013

(1) EUVL C 85, 23.3.2013, s. 14.

(2) EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.

(3) Toimenpiteen voimassaolo päättyy tässä sarakkeessa mainittuna päivänä keskiyöllä.

20.12.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 373/31

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia COMP/M.7078 – Santander Customer Finance/El Corte Inglés/Financier El Corte Inglés)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2013/C 373/12

Komissio vastaanotti 13 päivänä joulukuuta 2013 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla espanjalaisille yrityksille Santander Group ja El Corte Inglés SA (ECI) kuuluva espanjalainen yritys Santander Customer Finance SA (SCF) hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan espanjalaisessa yrityksessä Financiera El Corte Inglés E.F.C., SA ostamalla osakkeita.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

—	SCF: asiakasluottopalvelujen tarjoaminen eli luottokorttien ja luottojen myöntäminen kauppapaikoissa (välittäjien ja liikkeiden kautta) ja suoraan asiakkaille ETA-alueella,

—	ECI: vähittäiskauppatoiminta tavarataloissa Espanjassa ja Portugalissa,

—	FECI: erikoistunut luottolaitos, joka tarjoaa asiakkaille henkilökohtaisia luottoja ja rahoitusta myöntämällä yrityskohtaisia luottokortteja tavaroiden ja palvelujen hankkimiseen ECI Groupin myymälöissä ja tiettyjen vähittäiskauppojen toimipaikoissa.

3.	Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.7078 – Santander Customer Finance/El Corte Inglés/Financier El Corte Inglés seuraavaan osoitteeseen:

Euroopan komissio

Kilpailun PO (DG COMP)

Merger Registry

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”EY:n sulautuma-asetus”).

		ISSN 1977-1053 doi:10.3000/19771053.C_2013.373.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 373

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	56. vuosikerta 20. joulukuuta 2013

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	II Tiedonannot
	TOIMIELINTEN VÄLISET SOPIMUKSET
	Euroopan parlamentti Neuvosto Euroopan komissio
2013/C 373/01	Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen Toimielinten sopimus, tehty 2 päivänä joulukuuta 2013, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta	1

	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2013/C 373/02	Komission lausumat (puiteohjelma)	12

2013/C 373/03	Komission lausumat (osallistumissäännöt)	16

2013/C 373/04	Komission lausuma erityisohjelman 5 artiklan 7 kohdasta	18

2013/C 373/05	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.7057 – Suntory/Glaxosmithkline (Ribena & Lucozade Soft Drinks Business)) ( 1 )	19

2013/C 373/06	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.7044 – Blackstone/Cambourne/Goldman Sachs/Rothesay) ( 1 )	19

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Neuvosto
2013/C 373/07	Ilmoitus henkilöille, joihin sovelletaan Tunisian tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetuissa neuvoston päätöksessä 2011/72/YUTP ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 101/2011 tarkoitettuja rajoittavia toimenpiteitä	20

	Euroopan komissio
2013/C 373/08	Euron kurssi	22

2013/C 373/09	Komission päätös, annettu 12 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan tutkimusneuvoston perustamisesta	23

	V Ilmoitukset
	HALLINNOLLISET MENETTELYT
	Euroopan komissio
2013/C 373/10	Ehdotuspyyntö – EACEA 24/13 – Koulutuksen yhteistyöohjelma (ICI-ECP) – Euroopan unionin ja Australian, Euroopan unionin ja Japanin, sekä Euroopan unionin ja Korean tasavallan välinen yhteistyö korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen alalla – Ehdotuspyyntö 2013 Yhteiset liikkuvuushankkeet (JMP) ja yhteistutkintohankkeet (JDP)	27

	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2013/C 373/11	Ilmoitus tiettyjen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymisestä	30

2013/C 373/12	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.7078 – Santander Customer Finance/El Corte Inglés/Financier El Corte Inglés) ( 1 )	31