L_202401041FI.000101.fmx.xml

LIITE

Asetuksen (EU) 2022/869 liite VII, jolla korvataan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 (1) liite VII

”LIITE VII

UNIONIN LUETTELO YHTEISTÄ ETUA KOSKEVISTA HANKKEISTA JA KESKINÄISTÄ ETUA KOSKEVISTA HANKKEISTA (”UNIONIN LUETTELO”)

3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu

A. UNIONIN LUETTELON LAATIMISESSA SOVELLETUT PERIAATTEET

1) Yhteistä etua koskevien hankkeiden ja keskinäistä etua koskevin hankkeiden ryhmät

Jotkin yhteistä/keskinäistä etua koskevat hankkeet ovat osa hankeryhmää, koska ne ovat toisistaan riippuvaisia, mahdollisesti keskenään kilpailevia tai keskenään kilpailevia. Yhteistä/keskinäistä etua koskevat hankkeet on ryhmitelty seuraavan tyyppisiin ryhmiin:

—

toisistaan riippuvaisten yhteistä/keskinäistä etua koskevien hankkeiden ryhmä on määritelty seuraavasti: ”Hankeryhmä X, mukaan lukien seuraavat yhteistä/keskinäistä etua koskevat hankkeet”. Toisistaan riippuvaisten hankkeiden ryhmät on muodostettu sellaisten hankkeiden yksilöimiseksi, jotka ovat kaikki välttämättömiä saman maiden rajat ylittävän pullonkaulan poistamiseksi ja jotka tarjoavat synergioita, jos ne toteutetaan yhdessä. Tässä tapauksessa kaikki hankkeet on toteutettava unionin laajuisten hyötyjen saavuttamiseksi;

—

mahdollisesti keskenään kilpailevien yhteistä/keskinäistä etua koskevien hankkeiden ryhmä on määritelty seuraavasti: ”Hankeryhmä X, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä/keskinäistä etua koskevista hankkeista”. Mahdollisesti keskenään kilpailevien hankkeiden ryhmissä otetaan huomioon maiden rajat ylittävän pullonkaulan laajuuteen liittyvä epävarmuus. Tässä tapauksessa kaikkia hankeryhmään kuuluvia hankkeita ei tarvitse toteuttaa. Markkinat voivat päättää, toteutetaanko kaikki hankkeet, osa niistä tai vain yksi hanke, kunhan tarvittavat suunnitteluun ja lupamenettelyihin liittyvät ja lakisääteiset hyväksynnät on saatu. Hankkeiden tarpeellisuutta arvioidaan uudelleen seuraavassa yhteistä/keskinäistä etua koskevien hankkeiden määrittelyprosessissa, muun muassa suhteessa kapasiteettitarpeisiin; ja

—

keskenään kilpailevien yhteistä/keskinäistä etua koskevien hankkeiden ryhmä on määritelty seuraavasti: ”Hankeryhmä X, mukaan lukien yksi seuraavista yhteistä/keskinäistä etua koskevista hankkeista”. Keskenään kilpailevien hankkeiden ryhmät liittyvät samaan pullonkaulaan. Pullonkaulan laajuus on kuitenkin selvempi kuin mahdollisesti keskenään kilpailevien yhteistä/keskinäistä etua koskevien hankkeiden tapauksessa, ja siksi on todettu, että ainoastaan yksi yhteistä/keskinäistä etua koskeva hanke on tarpeellista toteuttaa. Markkinat voivat päättää, mikä hankkeista toteutetaan, kunhan tarvittavat suunnitteluun ja lupamenettelyihin liittyvät ja lakisääteiset hyväksynnät on saatu. Tarvittaessa hankkeiden tarpeellisuutta arvioidaan uudelleen seuraavassa yhteistä/keskinäistä etua koskevien hankkeiden määrittelyprosessissa;

—	yleinen käytävä vastaa tiettyjä määritettyjä merkittäviä infrastruktuuritarpeita, joihin ei ole pystytty vastaamaan riittävällä tavalla esitetyissä hankkeissa.

Kaikkiin yhteistä/keskinäistä etua koskeviin hankkeisiin sovelletaan asetuksessa (EU) 2022/869 vahvistettuja oikeuksia ja velvollisuuksia.

2) Sähköasemien ja kompressoriasemien käsittely

Sähköasemien, muuttaja-asemien ja kompressoriasemien katsotaan olevan osa yhteistä/keskinäistä etua koskevaa hanketta, jos ne sijaitsevat maantieteellisesti siirtojohdon tai -putken varrella. Sähköasemat, muuttaja-asemat ja kompressoriasemat katsotaan yksittäisiksi hankkeiksi ja mainitaan erikseen unionin luettelossa, jos niiden maantieteellinen sijainti poikkeaa siirtojohdosta tai -putkesta. Niihin sovelletaan asetuksessa (EU) 2022/869 vahvistettuja oikeuksia ja velvollisuuksia.

3) Yhteistä/keskinäistä etua koskevien hankkeiden osat, jotka eivät ole tukikelpoisia

Joihinkin yhteistä/keskinäistä etua koskeviin hankkeisiin sisältyy yksi tai useampi investointi, joka ei ole tukikelpoinen. Näiden jäljempänä lueteltujen investointien ei katsota olevan osa unionin luetteloa.

—	Osuus Guitiriz – Zamora (osa yhteistä etua koskevaa hanketta 9.1.3)

—	Osuus Saint Martin de Crau – Cruzy (osa yhteistä etua koskevaa hanketta 9.1.5)

—	Osuus Freiburg – Offenbach (osa yhteistä etua koskevaa hanketta 9.2.1)

—	Osuus Limburgin alue ja sen yhteys pohjois-eteläsuuntaiseen runkoverkkoon Alankomaiden itäosassa (osa yhteistä etua koskevaa hanketta 9.6)

—	Alus (osa yhteistä etua koskevaa hanketta 9.13.1)

—	Osuus Poggio Renatico – Gries Pass (osa yhteistä etua koskevaa hanketta 10.1.1)

—	Osuus Karperi – Komotimi (osa yhteistä etua koskevaa hanketta 10.3.1)

—	Osuus Kiiruna – Luulaja (osa yhteistä etua koskevaa hanketta 11.1)

—	Neljä Suomen putkijohdon sisäistä osuutta: Kyröskoski; Imatra; Loviisa Kotkan kautta ja Porvoo Tolkkisten kautta (maantieteelliset sijainnit ovat ainoastaan viitteellisiä) (osa yhteistä etua koskevaa hanketta 11.2)

—	Putkijohtoyhteys Klaipedaan Liettuassa (osa yhteistä etua koskevaa hanketta 11.2)

—	Osuus Magdeburg – Potsdam (maantieteelliset sijainnit ovat ainoastaan viitteellisiä) (osa yhteistä etua koskevaa hanketta 11.2)

—	Paperiton työnkulun hallinta, puhebotti ja chattibotti, työvoiman hallinnan automaatio, Slovakian ja Ukrainan yhteiset huutokaupat ja matkailuun tarkoitetut omaisuuserät (osa yhteistä etua koskevaa hanketta 12.3)

4) Hankkeet, joiden numero on muuttunut edelliseen unionin luetteloon verrattuna

Kumotun asetuksen (EU) N:o 347/2013 nojalla laadittuun aiempaan unionin luetteloon sisältyvien hankkeiden numero muuttuu hankkeiden järjestyksen muuttumisen tai asetuksessa (EU) 2022/869 lisättyjen uusien ensisijaisten käytävien vuoksi. Tämä koskee joitakin seuraaviin luokkiin kuuluvia hankkeita: sähkö, älykkäät sähköverkot ja hiilidioksidiverkot. Tällaisessa tapauksessa hankkeen aiempi numero mainitaan (vain tiedoksi) hankkeen nimen yhteydessä.

B. UNIONIN LUETTELO YHTEISTÄ ETUA KOSKEVISTA HANKKEISTA JA KESKINÄISTÄ ETUA KOSKEVISTA HANKKEISTA

1) Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköverkkojen yhteenliitännät (”NSI West Electricity”)

Alueella kehitetyt yhteistä etua koskevat hankkeet:

Nro

Määritelmä

1.1

Portugali–Espanja-rajayhdysjohto väleillä Beariz – Fontefría (ES), Fontefria (ES) – Ponte de Lima (PT) ja Ponte de Lima – Vila Nova de Famalicão (PT), mukaan lukien sähköasemat Bearizissa (ES), Fontefríassa (ES) ja Ponte de Limassa (PT) (viidennen unionin luettelon hanke nro 2.17)

1.2

Rajayhdysjohto Gatica (ES) – Cubnezais (FR) [tunnetaan nimellä ”Biscay Gulf”] (viidennen unionin luettelon hanke nro 2.7)

1.3

Rajayhdysjohto La Martyre (FR) – Great Island eli Knockraha (IE) [tunnetaan nimellä ”Celtic Interconnector”] (viidennen unionin luettelon hanke nro 1.6)

1.4

Sisäisten siirtojohtojen hankeryhmä Saksassa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

1.4.1

Sisäinen siirtojohto välillä Emden-East–Osterath kapasiteetin lisäämiseksi Pohjois-Saksasta Reininmaalle [tunnetaan nimellä ”A-Nord”] (viidennen unionin luettelon hanke nro 2.31.1)

1.4.2

Sisäinen siirtojohto välillä Heide/West–Polsum kapasiteetin lisäämiseksi Pohjois-Saksasta Ruhrin alueelle [tunnetaan nimellä ”Korridor B”] (viidennen unionin luettelon hanke nro 2.31.2)

1.4.3

Sisäinen siirtojohto välillä Wilhelmshaven–Uentrop kapasiteetin lisäämiseksi Pohjois-Saksasta Ruhrin alueelle [tunnetaan nimellä ”Korridor B”] (viidennen unionin luettelon hanke nro 2.31.3)

1.5

Saksan sisäinen siirtojohto välillä Brunsbüttel/Wilster – Großgartach/Grafenrheinfeld kapasiteetin lisäämiseksi pohjois- ja etelärajoilla [tunnetaan nimellä ”Suedlink”] (viidennen unionin luettelon hanke nro 2.10)

1.6

Sisäinen siirtojohto välillä Osterath–Philippsburg (DE) kapasiteetin lisäämiseksi länsirajoilla [tunnetaan nimellä ”Ultranet”] (viidennen unionin luettelon hanke nro 2.9)

1.7

1.7.1

Rajayhdysjohto Navarra (ES) – Landes (FR) [tunnetaan nimellä ”Pyrenean crossing 1”] (viidennen unionin luettelon hanke nro 2.27.2)

1.7.2

Rajayhdysjohto Aragónin alue (ES) – Marsillon (FR) [tunnetaan nimellä ”Pyrenean crossing 2”] (viidennen unionin luettelon hanke nro 2.27.1)

1.8

Rajayhdysjohto Lonny (FR) – Gramme (BE) (viidennen unionin luettelon hanke nro 2.32)

1.9

Sisäiset siirtojohdot Belgian pohjoisrajalla välillä Zandvliet–Lillo-Liefkenshoek (BE) ja välillä Liefkenshoek–Mercator, mukaan lukien sähköasema Lillossa (BE) [tunnetaan nimellä ”BRABO II + III”] (viidennen unionin luettelon hanke nro 2.23)

1.10

Rajayhdysjohto Manner-Italiasta Korsikaan (FR) ja Sardiniaan (IT) [tunnetaan nimellä ”SACOI 3”] (viidennen unionin luettelon hanke nro 2.4)

1.11

Kaunertalin varastointilaitoksen laajennushanke (AT) (viidennen unionin luettelon hanke nro 2.18)

1.12

Puhdistus- ja pumppuvoimalaitos – Navaleo (ES) (viidennen unionin luettelon hanke nro 2.28.2)

1.13

Pumppuvoimalaitos – Silvermines (IE) (viidennen unionin luettelon hanke nro 2.29)

1.14

Pumppuvoimalaitos – Riedl (DE (viidennen unionin luettelon hanke nro 2.30)

1.15

Vaihtuvasuuntainen pumppuvoimalaitos – Los Guajares (ES)

1.16

Vihreän vedyn keskuksen paineilmaenergiavarasto (DK) (viidennen unionin luettelon hanke nro 1.21)

1.17

Pumppuvoimalaitos – WSK PULS (DE)

1.18

Vaihtuvasuuntainen pumppuvoimalaitos – AGUAYO II (ES)

Alueella kehitetyt keskinäistä etua koskevat hankkeet:

Nro	Määritelmä
1.19	Rajayhdysjohto Sisilia (IT) – Tunisia (TU) [tunnetaan nimellä ”ELMED”] (viidennen unionin luettelon hanke nro 2.33)
1.20	Rajayhdysjohto Zeebruggen alue (BE) – Kemsley, Kent (UK) [tunnetaan nimellä ”Cronos”]
1.21	Rajayhdysjohto Emdenin alue (DE) – Corringham, Essex (UK) [tunnetaan nimellä ”Tarchon”]

2) Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI East Electricity”)

Alueella kehitetyt yhteistä etua koskevat hankkeet:

Nro

Määritelmä

2.1

Hankeryhmä Itävalta–Saksa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.1.1

Rajayhdysjohto Isar/Altheim/Ottenhofen (DE) – St.Peter (AT) (viidennen unionin luettelon hanke nro 3.1.1)

2.1.2

Sisäinen siirtojohto St. Peter – Tauern (AT) (viidennen unionin luettelon hanke nro 3.1.2)

2.1.3

Sisäinen siirtojohto Westtirol – Zell/Ziller (AT) (viidennen unionin luettelon hanke nro 3.1.4)

2.1.4

Rajayhdysjohto Pleinting (DE) – St.Peter (AT)

2.2

Saksan sisäinen siirtojohto välillä Wolmirstedt – Isar [tunnetaan nimellä ”SuedOstLink”] (viidennen unionin luettelon hanke nro 3.12)

2.3

Sisäisten siirtojohtojen hankeryhmä Tšekissä, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.3.1

Sisäinen siirtojohto Vernerov – Vitkov (viidennen unionin luettelon hanke nro 3.11.1)

2.3.2

Sisäinen siirtojohto Prestice – Kocin (viidennen unionin luettelon hanke nro 3.11.3)

2.3.3

Sisäinen siirtojohto Kocin – Mirovka (viidennen unionin luettelon hanke nro 3.11.4)

2.4

Rajayhdysjohto Wurmlach (AT) – Somplago (IT) (neljännen unionin luettelon hanke nro 3.4)

2.5

Hankeryhmä Unkari–Romania, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.5.1

Rajayhdysjohto Józsa (HU) – Oradea (RO)

2.5.2

Sisäinen siirtojohto Urechesti (RO) – Targu Jiu (RO)

2.5.3

Sisäinen siirtojohto Targu Jiu (RO) – Paroseni (RO)

2.5.4

Sisäinen siirtojohto Paroseni (RO) – Baru Mare (RO)

2.5.5

Sisäinen siirtojohto Baru Mare (RO) – Hasdat (RO)

2.6

Hankeryhmä Israel–Kypros–Kreikka [tunnetaan nimellä ”EuroAsia Interconnector”], mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.6.1

Rajayhdysjohto Hadera (IL) – Kofinou (CY) (viidennen unionin luettelon hanke nro 3.10.1)

2.6.2

Rajayhdysjohto Kofinou (CY) – Korakia, Kreeta (EL) (viidennen unionin luettelon hanke nro 3.10.2)

2.7

Rajayhdysjohto Otrokovice (CZ) – Ladce (SK)

2.8

Rajayhdysjohto Lienz (AT) – Veneton alue (IT) (toisen unionin luettelon hanke nro 3.2.1)

2.9

Pumppuvoimalaitos – Amfilochia (EL) (viidennen unionin luettelon hanke nro 3.24)

2.10

Akkusähkövarasto – Ptolemaida (EL)

2.11

Pumppuvoimalaitoksen modernisointi – Čierny Váh (SK) [tunnetaan nimellä ”SE Integrator”]

Alueella kehitetyt keskinäistä etua koskevat hankkeet:

Nro	Määritelmä
2.12	Rajayhdysjohto Subotica (RS) – Sándorfalva (HU)
2.13	Rajayhdysjohto Wadi El Natroon (EG) – Mesogeia / St Stefanos (EL) [tunnetaan nimellä ”GREGY Interconnector”]

3) Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma sähkön osalta (”BEMIP Electricity”)

Alueella kehitetyt yhteistä etua koskevat hankkeet:

Nro

Määritelmä

3.1

Sisäinen siirtojohto Stanisławów – Ostrołęka (PL) (viidennen unionin luettelon hanke nro 4.5.2)

3.2

Pumppuvoimalaitos – Viro (viidennen unionin luettelon hanke nro 4.6)

3.3

Baltian maiden sähköjärjestelmän integroiminen ja synkronointi eurooppalaisten verkkojen kanssa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

3.3.1

Rajayhdysjohto Tsirguliina (EE) – Valmiera (LV) (viidennen unionin luettelon hanke nro 4.8.3)

3.3.2

Sisäinen siirtojohto Viru – Tsirguliina (EE) (viidennen unionin luettelon hanke nro 4.8.4)

3.3.3

Sisäinen siirtojohto Paide – Sindi (EE) (viidennen unionin luettelon hanke nro 4.8.7)

3.3.4

Sisäinen siirtojohto Vilna – Neris (LT) (viidennen unionin luettelon hanke nro 4.8.8)

3.3.5

Baltian maiden järjestelmän synkronointiin Manner-Euroopan verkon kanssa liittyvät infrastruktuurinäkökohdat (viidennen unionin luettelon hanke nro 4.8.9)

3.3.6

Liettuan ja Puolan välinen rajayhdysjohto [tunnetaan nimellä ”Harmony Link”] (viidennen unionin luettelon hanke nro 4.8.10)

3.3.7

Uusi 330 kV:n sähköasema – Mūša (LT) (viidennen unionin luettelon hanke nro 4.8.13)

3.3.8

Sisäinen siirtojohto Bitenai – KHAE (LT) (viidennen unionin luettelon hanke nro 4.8.14)

3.3.9

Uusi 330 kV:n sähköasema – Darbėnai (LT) (viidennen unionin luettelon hanke nro 4.8.15)

3.3.10

Sisäinen siirtojohto Darbenai – Bitenai (LT) (viidennen unionin luettelon hanke nro 4.8.16)

3.3.11

Sisäinen siirtojohto Dunowo – Żydowo Kierzkowo (PL) (viidennen unionin luettelon hanke nro 4.8.18)

3.3.12

Sisäinen siirtojohto Piła Krzewina – Żydowo Kierzkowo (PL) (viidennen unionin luettelon hanke nro 4.8.19)

3.3.13

Sisäinen siirtojohto Morzyczyn–Dunowo–Słupsk–Żarnowiec (PL) (viidennen unionin luettelon hanke nro 4.8.21)

3.3.14

Sisäinen siirtojohto Żarnowiec–Gdańsk/Gdańsk Przyjaźń–Gdańsk Błonia (PL) (viidennen unionin luettelon hanke nro 4.8.22)

3.3.15

Synkronikompensaattorit inertian, jännitevakavuuden, taajuusvakavuuden ja oikosulkutehon hallintaan Liettuassa, Latviassa ja Virossa (viidennen unionin luettelon hanke nro 4.8.23)

3.4

Kolmas Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirtoyhteys [tunnetaan nimellä ”Aurora Line”], mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

3.4.1

Rajayhdysjohto Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välillä (viidennen unionin luettelon hanke nro 4.10.1)

3.4.2

Sisäinen siirtojohto Keminmaa – Pyhänselkä (FI) (viidennen unionin luettelon hanke nro 4.10.2)

3.5

Neljäs Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirtoyhteys [tunnetaan nimellä

”Aurora Line 2”]

3.6

Suomen ja Viron välinen sähkönsiirtoyhteys [tunnetaan nimellä ”Estlink 3”]

4) Pohjoisten merialueiden verkko (”NSOG”)

Alueella kehitetyt yhteistä etua koskevat hankkeet:

Nro	Määritelmä
4.1	Yksi tai useampi Pohjanmeren keskus ja rajayhdysjohdot Pohjanmeren maihin (Tanska, Alankomaat ja Saksa) [tunnetaan nimellä ”North Sea Wind Power Hub”] (viidennen unionin luettelon hanke nro 1.19)
4.2	Belgian ja Tanskan välinen offshore-hybridiyhdysjohto [tunnetaan nimellä ”Triton Link”]
4.3	Suurjännitteinen offshore-sähköasema ja yhdysjohto Menueliin (FR) [tunnetaan nimellä ”Offshore Wind connection Centre Manche 1”]
4.4	Suurjännitteinen offshore-sähköasema ja yhdysjohto Tourbeen (FR) [tunnetaan nimellä ”Offshore Wind connection Centre Manche 2”]

Alueella kehitetyt keskinäistä etua koskevat hankkeet:

Nro	Määritelmä
4.5	Hybridiyhdysjohto välillä Modular Offshore Grid 2 (BE) – Leisten (UK) [tunnetaan nimellä ”Nautilus”] (neljännen unionin luettelon hanke nro 1.15)
4.6	Ison-Britannian ja Alankomaiden välinen HVDC-hybridiyhdysjohto [tunnetaan nimellä ”LionLink”]

5) Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma offshore-verkkojen osalta (”BEMIP offshore”)

Alueella kehitetyt yhteistä etua koskevat hankkeet:

Nro	Määritelmä
5.1	Latvian ja Viron välinen offshore-hybridiyhdysjohto [tunnetaan nimellä ”Elwind”]
5.2	Tanskan ja Saksan välinen offshore-hybridiyhdysjohto Bornholm Energy Island (BEI)

6) Eteläisten ja läntisten merialueiden offshore-verkot (”SW offshore”)

Alueella kehitetyt yhteistä etua koskevat hankkeet:

Nro	Määritelmä
6.1	Oksitanian merituulivoimayhteys (FR)
6.2	Provence-Alpes-Côte d’Azurin merituulivoimayhteys (FR)

7) Eteläisten ja itäisten merialueiden offshore-verkot (”SE offshore”)

Tälle käytävälle ei esitetty yhtäkään hanketta.

8) Atlantin offshore-verkot

Alueella kehitetyt yhteistä etua koskevat hankkeet:

Nro	Määritelmä
8.1	Etelä-Bretagnen merituulivoimayhteys (FR)
8.2	Etelä-Atlantin merituulivoimayhteys (FR)

9) Länsi-Euroopan vetyverkkojen yhteenliitännät (”HI West”)

Alueella kehitetyt yhteistä etua koskevat hankkeet:

Nro

Määritelmä

9.1

Käytävä Portugali – Espanja – Ranska – Saksa:

9.1.1

Portugalin sisäinen vetyinfrastruktuuri

9.1.2

Vety-yhdysputki Portugali – Espanja

9.1.3

Espanjan sisäinen vetyinfrastruktuuri

9.1.4

Vety-yhdysputki Espanja – Ranska [tunnetaan nimellä ”BarMar”]

9.1.5

Ranskan sisäinen vetyinfrastruktuuri ja sen yhteenliitäntä Saksaan [tunnetaan nimellä ”HyFen”]

9.1.6

Saksan sisäinen vetyinfrastruktuuri ja sen yhteenliitäntä Ranskaan [tunnetaan nimellä ”H2Hercules South”]

9.2

Ranskan ja Saksan väliset rajatylittävät vetylaaksot:

9.2.1

Vetylaakso Saksasta Ranskan rajalle [tunnetaan nimellä ”RHYn”]

9.2.2

Vetylaakso Ranskasta Saksan rajalle [tunnetaan nimellä ”Mosahyc”]

9.3

Ranskan sisäinen vetyinfrastruktuuri Belgian rajalle [tunnetaan nimellä ”Franco-Belgian H2 corridor”]

9.4

Saksan sisäinen vetyinfrastruktuuri [tunnetaan nimellä ”H2ercules West”]

9.5

Belgian sisäinen vetyinfrastruktuuri [tunnetaan nimellä ”Belgian Hydrogen Backbone”]

9.6

Alankomaiden sisäinen vetyinfrastruktuuri [tunnetaan nimellä ”National Hydrogen Backbone”]

9.7

Vety-yhdysputket National Hydrogen Backbone (NL) – Saksa:

9.7.1

Vety-yhdysputki maan itäosan pohjois-eteläsuuntaisesta runkoverkosta reitille Oude (NL) – H2ercules North (DE)

9.7.2

Vety-yhdysputki maan itäosan pohjois-eteläsuuntaisesta runkoverkosta reitille Vlieghuis (NL) – Vlieghuis – Ochtrup (DE)

9.7.3

Vety-yhdysputki Alankomaista Saksaan [tunnetaan nimellä ”Delta Rhine Corridor H2”]

9.8

Saksan offshore-vetyputki [tunnetaan nimellä ”AquaDuctus”]

9.9

Vety-yhdysputki Tanska – Saksa:

9.9.1

Saksan sisäinen vetyinfrastruktuuri [tunnetaan nimellä ”HyperLink III”]

9.9.2

Tanskan sisäinen vetyinfrastruktuuri [tunnetaan nimellä ”DK Hydrogen Pipeline West”]

9.10

Ammoniakin vastaanottolaitokset Belgiassa:

9.10.1

Ammoniakin vastaanottolaitos Antwerp

9.10.2

Ammoniakin vastaanottolaitos Amplifhy Antwerp

9.10.3

Ammoniakin vastaanottolaitos Zeebrugge New Molecules development

9.11

Ammoniakin vastaanottolaitokset Saksassa:

9.11.1

Ammoniakin vastaanottolaitos Brunsbüttel-terminaali

9.11.2

Ammoniakin vastaanottolaitos Wilhelmshaven (BP)

9.11.3

Ammoniakin vastaanottolaitos Wilhelmshaven (Uniper)

9.12

Vastaanottolaitokset Alankomaissa:

9.12.1

Vastaanottolaitos Rotterdam LH2

9.12.2

Ammoniakin vastaanottolaitos Amplifhy Rotterdam

9.12.3

Ammoniakin vastaanottolaitos ACE Rotterdam

9.13

Ammoniakin vastaanottolaitos Dunkerque (FR)

9.14

Elektrolyysilaitteisto H2Sines.RDAM (PT)

9.15

Elektrolyysilaitteistot Espanjassa:

9.15.1

Vetyverkon elektrolyysilaitteisto Tarragona

9.15.2

Suuren mittakaavan elektrolyysilaitteisto Bilbao

9.15.3

Suuren mittakaavan elektrolyysilaitteisto Cartagena

9.15.4

Elektrolyysilaitteisto Valle andaluz del hidrógeno verde

9.15.5

Elektrolyysilaitteisto Asturias H2 valley

9.16

Elektrolyysilaitteistot Ranskassa:

9.16.1

Elektrolyysilaitteisto CarlHYng

9.16.2

Elektrolyysilaitteisto Emil’Hy

9.16.3

Elektrolyysilaitteisto HyGreen

9.16.4

Elektrolyysilaitteisto H2V Valenciennes

9.16.5

Elektrolyysilaitteisto H2Thionville

9.17

Elektrolyysilaitteistot Alankomaissa:

9.17.1

Elektrolyysilaitteisto Enecolyser

9.17.2

Elektrolyysilaitteisto H2-Fifty

9.17.3

Elektrolyysilaitteisto SeaH2Land

9.18

Elektrolyysilaitteistot Saksassa:

9.18.1

Elektrolyysilaitteisto GreenWilhelmshaven

9.18.2

Elektrolyysilaitteisto CHC Wilhelmshaven

9.19

Elektrolyysilaitteisto Jytske Banke (DK)

9.20

Vetyvarasto Danish Hydrogen Storage (DK)

9.21

Vetyvarasto Hystock Opslag H2 (NL)

9.22

Vetyvarastot Saksassa:

9.22.1

Vetyvarasto SaltHy Harsefeld

9.22.2

H2 Storage Gronau-Epe

9.23

Storage GeoH2 (FR)

9.24

Vetyvarastot Espanjassa:

9.24.1

H2 storage North – 1

9.24.2

H2 storage North – 2

Alueella kehitetyt keskinäistä etua koskevat hankkeet:

Nro	Määritelmä
9.25	Offshore-vetyputki Norja – Saksa [tunnetaan nimellä ”CHE Pipeline”]

10) Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan vetyverkkojen yhteenliitännät (”HI East”)

Alueella kehitetyt yhteistä etua koskevat hankkeet:

Nro

Määritelmä

10.1

Vetykäytävä Italia – Itävalta – Saksa:

10.1.1

Italian sisäinen vetyinfrastruktuuri [tunnetaan nimellä ”Italian H2 Backbone”]

10.1.2

Itävallan sisäinen vetyinfrastruktuuri [tunnetaan nimellä ”H2 Readiness of the TAG pipeline system”]

10.1.3

Itävallan sisäinen vetyinfrastruktuuri [tunnetaan nimellä ”H2 Backbone WAG and Penta West”]

10.1.4

Saksan sisäinen vetyinfrastruktuuri [tunnetaan nimellä ”HyPipe Bavaria – The Hydrogen Hub”]

10.2

Vety-yhdysputki Tšekki – Saksa:

10.2.1

Tšekin sisäinen vetyinfrastruktuuri Saksan suuntaan

10.2.2

Saksan sisäinen vetyinfrastruktuuri [tunnetaan nimellä ”FLOW East – Making Hydrogen Happen”]

10.3

Vety-yhdysputki Kreikka – Bulgaria:

10.3.1

Kreikan sisäinen vetyinfrastruktuuri Bulgarian rajan suuntaan

10.3.2

Bulgarian sisäinen vetyinfrastruktuuri Kreikan rajan suuntaan

10.4

Yleinen käytävä, jonka tarkoituksena on siirtää vetyä Ukrainasta Slovakiaan, Tšekkiin, Itävaltaan ja Saksaan

11) Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma vedyn osalta (”BEMIP Hydrogen”)

Alueella kehitetyt yhteistä etua koskevat hankkeet:

Nro	Määritelmä
11.1	Ruotsin ja Suomen välinen vetyputkisto [tunnetaan nimellä ”Nordic Hydrogen Route – Bothnian Bay”]
11.2	Vetyputkisto Suomesta Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kautta Saksaan [tunnetaan nimellä ”Nordic-Baltic Hydrogen Corridor”]
11.3	Ruotsin, Suomen ja Saksan yhdistävä vetyputkisto [tunnetaan nimellä ”Baltic Sea Hydrogen Collector”]

12) Ensisijainen aihealue – Älykkäiden verkkojen käyttöönotto

Aihealueella kehitetyt yhteistä etua koskevat hankkeet:

Nro	Määritelmä
12.1	ACON – Again COnnected Networks (CZ, SK) – edistetään Tšekin ja Slovakian sähkömarkkinoiden integraatiota parantamalla jakeluverkkojen tehokkuutta (viidennen unionin luettelon hanke nro 10.4)
12.2	CARMEN (BG, RO) – vahvistetaan siirtoverkonhaltijoiden välistä rajatylittävää yhteistyötä ja tietojen jakamista, parannetaan siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden välistä yhteistyötä, investoidaan verkon laajentamiseen ja kasvatetaan kapasiteettia uusien uusiutuvien energialähteiden integroimiseksi sekä parannetaan verkon vakautta, turvallisuutta ja joustavuutta (viidennen unionin luettelon hanke nro 10.10)
12.3	Danube InGrid (HU, SK) – integroidaan tehokkaasti kaikkien sähköverkkoihin liitettyjen markkinakäyttäjien käyttäytyminen ja toiminta Unkarissa ja Slovakiassa (viidennen unionin luettelon hanke nro 10.7)
12.4	Gabreta Smart Grids (CZ, DE) – lisätään verkon vastaanottokapasiteettia, mahdollistetaan verkon etäseuranta ja -ohjaus ja parannetaan verkon tarkkailtavuutta ja verkkosuunnittelua (viidennen unionin luettelon hanke nro 10.11)
12.5	GreenSwitch (AT, HR, SI) – lisätään hajautettujen uusiutuvien energialähteiden vastaanottokapasiteettia ja tehostetaan uusien kuormien integrointia, parannetaan jakeluverkon tarkkailtavuutta ja kasvatetaan rajatylittävää kapasiteettia (viidennen unionin luettelon hanke nro 10.12)

13) Ensisijainen aihealue – Rajatylittävä hiilidioksidiverkko

Aihealueella kehitetyt yhteistä etua koskevat hankkeet:

Nro	Määritelmä
13.1	CO2 TransPorts – luodaan infrastruktuuri, joka helpottaa hiilidioksidin laajamittaista talteenottoa, siirtoa ja varastointia Rotterdamin, Antwerpenin ja North Sea Portin alueilla (viidennen unionin luettelon hanke nro 12.3)
13.2	Aramis – rajat ylittävä hiilidioksidin siirto- ja varastointihanke, kaasun talteenotto Rotterdamin sataman sisämaa-alueella sijaitsevilta päästöjen aiheuttajilta ja siirto putkia pitkin Alankomaiden mannerjalustalla sijaitsevaan varastoon (viidennen unionin luettelon hanke nro 12.7)
13.3	ECO2CEE – avoin rajatylittävä hiilidioksidin siirto- ja varastointihanke, ennakoidut varastointipaikat Tanskassa, Norjassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (viidennen unionin luettelon hanke nro 12.9)
13.4	Bifrost – siirto- ja varastointihanke, offshore-varasto Tanskan alueella Tanskassa, Saksassa ja Puolassa sijaitseville päästöjen aiheuttajille
13.5	Callisto – multimodaalisten hiilidioksidikeskusten kehittäminen Välimerellä Ranskasta ja Italiasta peräisin olevien hiilidioksidipäästöjen varastointiin
13.6	CCS Baltic Consortium – Latvian ja Liettuan välinen rajatylittävä hiilidioksidin kuljetus rautateitse, multimodaalinen nesteytetyn hiilidioksidin terminaali Klaipedassa
13.7	Delta Rhine Corridor – hiilidioksidin siirto putkia pitkin Saksassa Ruhrin alueella ja Alankomaissa Rotterdamin alueella sijaitsevilta päästöjen aiheuttajilta Alankomaiden rannikolla sijaitsevaan offshore-varastoon
13.8	EU2NSEA – Belgian, Saksan ja Norjan välillä kehitetty rajatylittävä hiilidioksidiverkko, johon kerätään hiilidioksidia myös Tanskasta, Ranskasta, Latviasta, Alankomaista, Puolasta ja Ruotsista ja johon liittyy varasto Norjan mannerjalustalla
13.9	GT CCS Croatia – putkisiirtoinfrastruktuurin rakentaminen Kroatiaan ja Unkariin, maanalainen varasto Kroatiassa
13.10	Norne – siirtoinfrastruktuuri Tanskassa sekä maalla ja mahdollisesti merellä sijaitseva varasto, päästöjen aiheuttajat pääasiassa Tanskasta, Ruotsista, Belgiasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja kuljetus Tanskaan aluksilla
13.11	Prinos – Prinos-kentällä sijaitseva offshore-varasto, päästöjen siirto Kreikasta putkea pitkin sekä Bulgariasta, Kroatiasta, Kyprokselta, Kreikasta, Italiasta ja Sloveniasta aluksilla
13.12	Pycasso – hiilidioksidin siirto ja varastointi Lounais-Ranskassa maalla sijaitsevassa varastossa, teolliset päästöjen aiheuttajat Ranskasta ja Espanjasta

Aihealueella kehitetyt keskinäistä etua koskevat hankkeet:

Nro	Määritelmä
13.13	Northern Lights – useiden eurooppalaisten talteenottoaloitteiden (muun muassa Belgia, Saksa, Irlanti, Ranska ja Ruotsi) välinen rajatylittävä hiilidioksidinsiirtohanke, kuljetus aluksilla Norjan mannerjalustalla sijaitsevaan varastoon (viidennen unionin luettelon hanke nro 12.4)
13.14	Nautilus CCS – Le Havren, Dunkerquen, Duisburgin ja Rogalandin alueilta peräisin olevien päästöjen talteenotto ja kuljetus aluksilla Pohjanmerellä sijaitseviin nieluihin (viidennen unionin luettelon hankkeen nro 12.8 laajennus)

14) Ensisijainen aihealue – Älykkäät kaasuverkot

Yhtäkään esitettyä hanketta ei pidetty tukikelpoisena tässä luokassa.

15) Hankkeet, jotka säilyttävät yhteistä etua koskevan hankkeen asemansa (24 artiklan mukainen poikkeus)

Nro	Määritelmä
15.1	Maltan yhteys Euroopan kaasuverkkoon – kaasuputki Italiaan Gelassa (viidennen unionin luettelon hanke nro 5.19)
15.2	Kaasuputki itäisen Välimeren kaasuesiintymiltä Kyproksen ja Kreetan kautta Manner-Kreikkaan [tunnetaan nimellä ”EastMed Pipeline”], mukaan lukien mittaus- ja säätöasema Megalopolissa (viidennen unionin luettelon hanke nro 7.3.1)

”

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 347/2013, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2013, Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta sekä asetusten (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta (EUVL L 115, 25.4.2013, s. 39).