ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 228

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

66. vuosikerta
15. syyskuu 2023


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2023/1768, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2023, ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen järjestelmien sekä ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen rakenneosien sertifiointia ja ilmoittamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä

1

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1769, annettu 12 päivänä syyskuuta 2023, ilmaliikenteen hallinta- ja lennonvarmistuspalvelujen järjestelmien ja rakenneosien suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvien organisaatioiden hyväksyntää koskevista teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/203 muuttamisesta

19

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1770, annettu 12 päivänä syyskuuta 2023, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan käytön edellyttämiä ilma-alusten laitteita ja yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan käyttöön liittyviä toimintasääntöjä koskevista säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 29/2009 ja täytäntöönpanoasetusten (EU) N:o 1206/2011, (EU) N:o 1207/2011 ja (EU) N:o 1079/2012 kumoamisesta

39

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1771, annettu 12 päivänä syyskuuta 2023, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/373 muuttamisesta ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen järjestelmien ja rakenneosien osalta sekä asetusten (EY) N:o 1032/2006, (EY) N:o 633/2007 ja (EY) N:o 262/2009 kumoamisesta

49

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1772, annettu 12 päivänä syyskuuta 2023, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 923/2012 muuttamisesta ilmaliikenteen hallinta- ja lennonvarmistuspalvelujen järjestelmien ja rakenneosien käyttöä yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa koskevien toimintasääntöjen osalta sekä asetuksen (EY) N:o 1033/2006 kumoamisesta

73

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1773, annettu 17 päivänä elokuuta 2023, rajalle perustettua hiilidioksidipäästöjen säätömekanismia koskeviin siirtymäkauden raportointivelvoitteisiin liittyvistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/956 soveltamissäännöistä ( 1 )

94

 

*

Komission asetus (EU) 2023/1774, annettu 14 päivänä syyskuuta 2023, elintarvikelisäaineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteen II tiettyjen kielitoisintojen oikaisemisesta ( 1 )

196

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1775, annettu 14 päivänä syyskuuta 2023, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/330 muuttamisesta

197

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1776, annettu 14 päivänä syyskuuta 2023, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan melamiinin tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

199

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1777, annettu 14 päivänä syyskuuta 2023, unionin jälkikäteisvalvonnan käyttöön ottamisesta polttoaineena käytettävän uusiutuvan etanolin tuonnissa

247

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2023/1778, annettu 12 päivänä syyskuuta 2023, afrikkalaiseen sikaruttoon liittyvistä tietyistä väliaikaisista kiireellisistä toimenpiteistä Ruotsissa (tiedoksiannettu numerolla C(2023) 6246)  ( 1 )

251

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

15.9.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 228/1


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2023/1768,

annettu 14 päivänä heinäkuuta 2023,

ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen järjestelmien sekä ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen rakenneosien sertifiointia ja ilmoittamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004 ja (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta 4 päivänä heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1139 (1) ja erityisesti sen 47 artiklan 1 kohdan sekä 62 artiklan 13 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) 2018/1139 vahvistetaan yhteiset keskeiset vaatimukset siviili-ilmailun korkean ja yhtenäisen turvallisuustason tarjoamiseksi unionissa sekä sen varmistamiseksi, että järjestelmien ja rakenneosien eheyteen ja turvallisuuteen liittyvä suorituskyky on aiottuun tarkoitukseen soveltuva. Ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen (ATM/ANS) järjestelmien ja ATM/ANS-rakenneosien yhteentoimivuuden olisi varmistettava, että eurooppalainen ilmaliikenteen hallintaverkko (EATMN) toimii saumattomasti.

(2)

Olisi vahvistettava yksityiskohtaiset eritelmät keskeisten vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi, ja näiden yksityiskohtaisten eritelmien olisi mahdollisuuksien mukaan perustuttava standardeja laativien organisaatioiden antamiin tunnustettuihin toimialastandardeihin, joissa on otettu huomioon viimeisin kehitys ja parhaat suunnittelukäytännöt. ATM/ANS-järjestelmien ja ATM/ANS-rakenneosien suunnittelussa ja tuotannossa olisi Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston, jäljempänä ’virasto’, antamia yksityiskohtaisia eritelmiä noudattaen otettava huomioon sertifiointia ja suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoitusten antamista koskevat vaatimukset.

(3)

On aiheellista vahvistaa erilaiset todentamismenettelyt tämän asetuksen liitteessä vahvistettujen vaatimusten noudattamisen arvioimiseksi sekä ATM/ANS-järjestelmien ja ATM/ANS-rakenneosien yksityiskohtaiset eritelmät. Ilma-alusten turvallisen toiminnan ja eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon yhteentoimivuuden ja turvallisuuden kannalta kriittisten laitteiden osalta olisi käytettävä tiukempia todentamismenettelyjä.

(4)

ATM/ANS-palveluissa lennonjohtopalvelut (ATC) ovat ilma-alusten toimintaan liittyvien turvallisuusriskien kannalta tärkeimpiä erityisesti siksi, että lennonjohto antaa ohjeet ilma-alusten porrastuksen ja yhteentörmäysten välttämisen varmistamiseksi. Lennonjohtopalvelujen tarjoajilla on kaikkein kattavin käsitys ilmatilan turvallisuudesta. Sen vuoksi kaikkein kriittisimpiin ATM/ANS-laitteisiin eli lennonjohtoa tukeviin laitteisiin olisi sovellettava tiukempia todentamismenettelyjä eli sertifiointia.

(5)

Ilma-aluksen ja maa-aseman välistä viestintää tukevat ATM/ANS-laitteet antavat ilma-aluksille suoria ohjeita, ja nämä laitteet olisi myös sertifioitava.

(6)

Ilmaliikennepalvelu (ATS) käyttää viestintä-, valvonta- ja suunnistuspalveluja suoraan varmistaakseen ilma-alusten turvallisen toiminnan, mutta mainituilla kolmella palvelulla ei ole kattavaa kuvaa liikenteestä eivätkä ne valvo aktiivisesti ilma-alusten porrastusta. Tästä syystä niiden rooli ei ole niin kriittinen. Näitä palveluja tukeviin ATM/ANS-järjestelmiin ja ATM/ANS-rakenneosiin olisi sovellettava kevyempää todentamismenettelyä eli suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoitusta.

(7)

Muihin, vähemmän kriittisiin ATM/ANS-järjestelmiin ja -laitteisiin, jotka tukevat sääpalveluja, ilmailutiedotuspalveluja, ilmatilan hallintapalveluja ja ilmaliikennevirtojen säätelyä, olisi sovellettava vähiten tiukkaa todentamismenettelyä eli vaatimustenmukaisuusvakuutusta.

(8)

ATM/ANS-järjestelmien ja ATM/ANS-rakenneosien kriittisyydestä voidaan päättää muillakin perusteilla kuin niiden tukemien palvelujen ja toimintojen turvallisuusriskien johtotason valvonnalla.

(9)

Sen vuoksi olisi vahvistettava seuraavat kolme erilaista vaatimustasoa ja yksityiskohtaiset eritelmät: i) viraston antama sertifiointi, joka on kaikkein tiukin taso; ii) ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvan hyväksytyn organisaation ilmoitus, joka on keskitaso; ja iii) vaatimustenmukaisuusvakuutus siltä ATM/ANS-palvelujen tarjoajalta, joka sisällyttää ATM/ANS-laitteet funktionaaliseen järjestelmäänsä, sellaisena kuin se määritellään komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2017/373 (2), taikka ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvalta hyväksytyltä organisaatiolta ATM/ANS-palvelujen tarjoajan pyynnöstä.

(10)

Euroopan unionin avaruusohjelmavirastolle (EUSPA) on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/696 (3) 29 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti annettu tehtäväksi hallinnoida Euroopan geostationaarista navigointilisäjärjestelmää (EGNOS), mukaan lukien EGNOSin käyttö, joka kattaa muun muassa sertifiointi- ja standardointitoimien tukemisen.

(11)

Asetuksen (EU) 2021/696 mukaan EGNOS-järjestelmän ja sen laitteiden suunnittelusta vastaavat sekä EUSPA että Euroopan avaruusjärjestö (ESA). Viraston olisi valvottava EGNOS-laitteiden suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoituksia EUSPAn kanssa tehtävien erityisjärjestelyjen mukaisesti. Näiden järjestelyjen on katettava tekniset, hallinnolliset ja taloudelliset näkökohdat, kuten vaatimus kuulla EUSPAa yksityiskohtaisten eritelmien laatimisesta, EASAn suorittama EGNOS-järjestelmän suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoitusten valvonta sekä tiedonvaihto molempien tahojen välillä Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) standardien ja suositeltujen käytäntöjen (SARPS) noudattamisesta. Näillä järjestelyillä on varmistettava tämän asetuksen vaatimuksia vastaava turvallisuuden ja yhteentoimivuuden taso.

(12)

Tietyillä sellaisilla syrjäisillä alueilla ICAOn Euroopan alueen (EUR-alue) ulkopuolella, sellaisena kuin tämä alue määritellään ICAOn Euroopan aluetta koskevan lennonvarmistussuunnitelman niteessä I (asiakirja 7754), joilla liikennemäärä on pieni ja joilla kyseessä oleva ilmatila rajoittuu ainoastaan kolmansien maiden ATM/ANS-palvelujen tarjoajien vastuulla olevaan ilmatilaan, ATM/ANS-laitteiden todentamismenettelyjen eli sertifioinnin ja suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoitusten soveltaminen voi olla haastavaa tai jopa mahdotonta niiden erityisten turvallisuus- ja yhteentoimivuustarpeiden vuoksi. Tällaisissa tapauksissa katsotaan aiheelliseksi säätää poikkeuksista ATM/ANS-laitteisiin sovellettaviin sertifiointi- tai ilmoitusvaatimuksiin sellaisten ATM/ANS-laitteiden osalta, joita ATM/ANS-palvelujen tarjoajat käyttävät syrjäisillä alueilla ICAOn EUR-alueen ulkopuolella. ATM/ANS-palvelujen turvallisen ja yhteentoimivan tarjonnan varmistamiseksi kyseisen alueen ATM/ANS-palvelujen tarjoajan on sen sijaan varmistettava sovellettavien eritelmien noudattaminen antamalla vaatimustenmukaisuusvakuutus.

(13)

On tarpeen varmistaa sujuva siirtyminen tällä asetuksella perustettuun uuteen sääntelykehykseen sekä siviili-ilmailun turvallisuuden korkean ja yhdenmukaisen tason säilyminen unionissa. Sen vuoksi ATM/ANS-järjestelmien ja ATM/ANS-rakenneosien suunnittelu- ja valmistusteollisuudelle sekä virastolle ja jäsenvaltioiden hallinnoille on tarpeen antaa riittävästi aikaa, jotta ne voivat mukautua tähän uuteen kehykseen. On aiheellista katsoa, että käytössä oleville ATM/ANS-laitteille, jotka on todennettu edellisen sääntelykehyksen mukaisesti, on siirtymäkauden aikana ikään kuin annettu uuden sääntelykehyksen mukainen todistus tai niistä on annettu tällainen ilmoitus, paitsi jos virasto toteaa, etteivät tällaiset laitteet varmista asetuksessa (EU) 2018/1139 vaadittua turvallisuuden ja yhteentoimivuuden tasoa.

(14)

Siirtymäkauden ajan kaikista käyttöön otetuista uusista ATM/ANS-järjestelmistä ja ATM/ANS-rakenneosista olisi toimitettava täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/373 4 artiklan 1 kohdassa määritellylle ATM/ANS-palvelujen tarjoajan toimivaltaiselle viranomaiselle vaatimustenmukaisuusvakuutus, jonka on antanut se ATM/ANS-palvelujen tarjoaja, joka sisällyttää sen funktionaaliseen järjestelmäänsä, taikka pyynnöstä se suunnittelu- ja tuotanto-organisaatio, joka suunnittelee ja valmistaa sen.

(15)

Siirtymäkauden jälkeen viraston olisi oltava yksin vastuussa tiettyjen ATM/ANS-laitteiden sertifioinnista ja niitä koskevien ilmoitusten vastaanottamisesta, ja sen vuoksi on aiheellista, että virasto arvioi kansallisille viranomaisille edellisen sääntelykehyksen mukaisesti toimitetut vaatimustenmukaisuustiedot ennen kuin tällaiset ATM/ANS-laitteet sisällytetään viraston toimialaan. Tästä syystä kansallisten viranomaisten olisi asetettava nämä tiedot viraston saataville. Kun virasto on suorittanut arviointinsa, olisi katsottava, että näille ATM/ANS-laitteille on annettu todistus tai niistä on annettu vaatimustenmukaisuusilmoitus. Arviointi on tarpeen julkistaa viraston pääjohtajan päätöksellä.

(16)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet perustuvat Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston lausuntoon nro 01/2023, jonka se on antanut asetuksen (EU) 2018/1139 75 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan ja 76 artiklan 1 kohdan mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan yhteiset tekniset vaatimukset ja hallinnolliset menettelyt ATM/ANS-järjestelmien ja ATM/ANS-rakenneosien sertifiointia ja suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoituksia varten. Tässä asetuksessa annetaan säännöt seuraavista:

a)

niiden ATM/ANS-järjestelmien ja ATM/ANS-rakenneosien määrittäminen, joiden osalta edellytetään joko sertifiointia, ilmoitusta tai vaatimustenmukaisuusvakuutusta;

b)

todistusten antaminen ATM/ANS-järjestelmille ja ATM/ANS-rakenneosille;

c)

ATM/ANS-järjestelmien ja ATM/ANS-rakenneosien suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoitusten antaminen niissä ATM/ANS-järjestelmien ja ATM/ANS-rakenneosien suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvissa organisaatioissa, jotka on hyväksytty komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1769 (4) mukaisesti niin, että niillä on oikeus antaa tällaisia vaatimustenmukaisuusilmoituksia;

d)

ATM/ANS-järjestelmien ja ATM/ANS-rakenneosien vaatimustenmukaisuusvakuutusten antaminen komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/373 mukaisesti sertifioitujen ATM/ANS-palvelujen tarjoajien taikka näiden järjestelmien ja rakenneosien suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvien, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1769 mukaisesti hyväksyttyjen organisaatioiden toimesta;

e)

ATM/ANS-laitteita koskevien viraston määräysten antaminen.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’ATM/ANS-laitteilla’ asetuksen (EU) 2018/1139 3 artiklan 6 kohdassa määriteltyjä ATM/ANS-rakenneosia ja mainitun asetuksen 3 artiklan 7 kohdassa määriteltyjä ATM/ANS-järjestelmiä, lukuun ottamatta ilma-aluksissa olevia rakenneosia, joihin sovelletaan komission asetusta (EU) N:o 748/2012 (5);

2)

’ATM/ANS-laitetta koskevalla määräyksellä’ viraston julkaisemaa asiakirjaa, jossa annetaan ATM/ANS-palvelujen tarjoajille tehtäväksi toteuttaa ATM/ANS-laitteiden osalta toimia, joilla puututaan todettuun turvallisuuden ja/tai turvatoimet vaarantavaan tilaan sekä palautetaan ATM/ANS-laitteen suorituskyky ja yhteentoimivuus, jos on näyttöä siitä, että kyseisen laitteen turvallisuus, turvatoimet, suorituskyky tai yhteentoimivuus voi muuten vaarantua;

3)

’eurooppalaisella ilmaliikenteen hallintaverkolla’ asetuksen (EU) 2018/1139 liitteessä VIII olevassa 3.1 kohdassa lueteltujen järjestelmien kokonaisuutta, joka mahdollistaa lennonvarmistuspalveluiden tarjoamisen unionissa, mukaan lukien unionin ja kolmansien maiden väliset rajakohdat;

4)

’funktionaalisella järjestelmällä’ sellaista menetelmien, henkilöresurssien ja laitteiden, laitteistot ja ohjelmistot mukaan luettuina, yhdistelmää, joka on suunniteltu suorittamaan jokin tehtävä ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelun sekä muiden ATM-verkkotoimintojen yhteydessä.

3 artikla

Toimivaltainen viranomainen

1.   Virasto on toimivaltainen viranomainen, joka vastaa ATM/ANS-laitteiden todistusten antamisesta 4 artiklan mukaisesti, 5 artiklan mukaisesti annettujen ATM/ANS-laitteiden suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoitusten hyväksymisestä sekä todistusten ja ilmoitusten valvonnasta. Virasto noudattaa tässä yhteydessä liitteessä I vahvistettuja vaatimuksia.

2.   Toimivaltainen viranomainen, joka vastaa ATM/ANS-palvelujen tarjoajan 6 artiklan mukaisesti antaman vaatimustenmukaisuusvakuutuksen valvonnasta, on sama toimivaltainen viranomainen kuin kyseisen ATM/ANS-palvelujen tarjoajan sertifioinnista ja valvonnasta vastaava viranomainen.

4 artikla

ATM/ANS-laitteiden sertifiointi

1.   Seuraaville ATM/ANS-laitteille on annettava liitteen II mukainen todistus:

a)

lennonjohtajan ja ohjaajan välistä viestintää tukevat laitteet;

b)

lennonjohtopalveluja (ATC) tukevat laitteet, jotka mahdollistavat ilma-alusten porrastuksen tai törmäysten estämisen.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun todistuksen myöntää virasto.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu todistus myönnetään toistaiseksi. Sen on pysyttävä voimassa rajoittamattoman ajan, paitsi jos

a)

todistuksen haltija ei enää täytä tämän asetuksen vaatimuksia; tai

b)

ATM/ANS-laitteiden valmistajalla ei ole voimassa olevaa, viraston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1769 mukaisesti myöntämää organisaatiohyväksyntää; tai

c)

ATM/ANS-laitteet eivät enää täytä liitteessä II olevan ATM/ANS.EQMT.CERT.025 kohdan mukaisia sertifiointiperusteita; tai

d)

todistuksen haltija on luovuttanut todistuksen tai virasto on peruuttanut sen.

Jos todistus on annettu paperimuodossa, se on palautettava virastolle viipymättä, kun se luovutetaan tai peruutetaan.

4.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, ATM/ANS-laitteille, joita käytetään ainoastaan sellaisessa rajoitetussa ICAOn EUR-alueen ulkopuolisessa ilmatilan osassa, jossa liikennemäärä on vähäinen ja jossa kyseessä oleva ilmatilan osa rajoittuu ainoastaan kolmannen maan vastuulla olevaan ilmatilaan, ei tarvitse antaa todistusta. Tällaisessa tapauksessa ATM/ANS-laitteista on annettava 6 artiklan mukainen vaatimustenmukaisuusvakuutus.

5 artikla

ATM/ANS-laitteiden suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoitus

1.   Seuraavista ATM/ANS-laitteista, kun ne tuottavat, vastaanottavat ja siirtävät avaruudessa dataa ja/tai signaaleja turvallisen ja yhteentoimivan lennonvarmistuksen varmistamiseksi, on annettava liitteen III mukainen suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoitus:

a)

maa-asemien välistä viestintää tukevat laitteet;

b)

suunnistusta tai valvontaa tukevat laitteet.

2.   Suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoituksen antajan on oltava ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuva organisaatio, joka on hyväksytty täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1769 mukaisesti.

3.   ATM/ANS-laitteiden suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoitukset on annettava toistaiseksi. Ilmoitusten on pysyttävä voimassa, ellei niitä ole poistettu rekisteristä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1769 liitteessä I olevan DPO.AR.C.015 kohdan g alakohdan 6 alakohdan mukaisesti jostakin seuraavista syistä:

a)

ATM/ANS-laitteet eivät enää ole niiden yksityiskohtaisten eritelmien mukaisia, jotka mahdollistivat ilmoituksen antamisen;

b)

ilmoituksen antaja ei enää täytä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1769 sovellettavia vaatimuksia tai ilmoituksen antajan hyväksyntä on luovutettu, keskeytetty tai peruutettu;

c)

ATM/ANS-laitteisiin on osoitettu liittyvän hyväksyttävän tason ylittävä riski tai käytössä riittämätön suorituskyky;

d)

organisaatio on peruuttanut suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoituksen.

4.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, ATM/ANS-laitteista, joita käytetään ainoastaan sellaisessa rajoitetussa ICAOn EUR-alueen ulkopuolisessa ilmatilan osassa, jossa liikennemäärä on vähäinen ja jossa kyseessä oleva ilmatilan osa rajoittuu ainoastaan kolmannen maan vastuulla olevaan ilmatilaan, ei tarvitse antaa suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoitusta. Tällaisessa tapauksessa ATM/ANS-laitteista on annettava 6 artiklan mukainen vaatimustenmukaisuusvakuutus.

5.   Euroopan geostationaarisen navigointilisäjärjestelmän (EGNOS) ATM/ANS-laitteiden osalta tämän asetuksen liitteessä III esitetyn suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoituksen antaa asetuksella (EU) 2021/696 perustettu Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto (EUSPA), jota pidetään EGNOS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvana organisaationa.

6.   Liitteessä III olevia ATM/ANS.ANS.EQMT.DEC.005 ja ATM/ANS.EQMT.DEC.045 kohtaa ei sovelleta EUSPAan. EUSPAn on varmistettava, että virasto saa käyttöönsä EGNOS-järjestelmän ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun ja tuotantoon osallistuvilta eri tahoilta saadun näytön, jonka avulla voidaan todeta niiden sovellettavien teknisten eritelmien jatkuva noudattaminen, joiden perusteella ATM/ANS-laitteen liitteen III mukainen ilmoitus on annettu.

6 artikla

Vaatimustenmukaisuusvakuutus

1.   Seuraavista ATM/ANS-laitteista on annettava vaatimustenmukaisuusvakuutus:

a)

laitteet, joille ei vaadita 4 artiklan mukaista sertifiointia eikä 5 artiklan mukaista vaatimustenmukaisuusilmoitusta; ja

b)

jotka tukevat ilmaliikennepalveluja, viestintä-, suunnistus- tai valvontapalveluja, ilmatilan hallintaa, ilmaliikennevirtojen säätelyä, ilmailutiedotuspalveluja tai sääpalveluja.

Vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on vahvistettava, että ATM/ANS-laite on viraston asetuksen (EU) 2018/1139 76 artiklan 3 kohdan mukaisesti julkaisemien yksityiskohtaisten eritelmien mukainen.

2.   ATM/ANS-laitteiden vaatimustenmukaisuusvakuutuksen antaa se ATM/ANS-palvelujen tarjoaja, joka sisällyttää tällaiset ATM/ANS-laitteet funktionaaliseen järjestelmäänsä, taikka kyseisen ATM/ANS-palvelujen tarjoajan pyynnöstä organisaatio, joka osallistuu tällaisten ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon ja joka on hyväksytty täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1769 mukaisesti.

3.   ATM/ANS-laitteiden vaatimustenmukaisuusvakuutus on annettava toistaiseksi. Sen on pysyttävä voimassa, paitsi jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)

ATM/ANS-laitteet eivät enää täytä asetuksen (EU) 2018/1139 liitteessä VIII ja soveltuvin osin liitteessä VII vahvistettuja keskeisiä vaatimuksia;

b)

ATM/ANS-palvelujen tarjoaja ei enää täytä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/373 sovellettavia vaatimuksia tai se on luovuttanut täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/373 6 artiklan mukaisesti annetun todistuksen taikka todistuksen voimassaolo on keskeytetty tai peruutettu;

c)

ATM/ANS-palvelujen tarjoaja on peruuttanut vaatimustenmukaisuusvakuutuksen tai on toteutettu täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/373 liitteessä II olevan ATM/ANS.AR.C.050 kohdan e alakohdan mukaisia täytäntöönpanon varmistamistoimenpiteitä.

7 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Seuraavia siirtymäsäännöksiä sovelletaan ATM/ANS-laitteisiin, joilla on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 552/2004 (6) 5 tai 6 artiklan mukaisesti annettu EY-vakuutus ja jotka on otettu käyttöön ennen tämän asetuksen voimaantulopäivää:

a)

ATM/ANS-laitteille, jotka kuuluvat 4 artiklan mukaista sertifiointia edellyttävien ATM/ANS-laitteiden luokkaan, katsotaan annetun 4 artiklan mukainen todistus, jollei virasto 2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella päätä, että tällaiset ATM/ANS-laitteet eivät takaa asetuksessa (EU) 2018/1139 ja tässä asetuksessa vaadittua turvallisuuden, turvatoimien, suorituskyvyn ja yhteentoimivuuden tasoa vastaavaa tasoa;

b)

ATM/ANS-laitteista, jotka kuuluvat 5 artiklan mukaisesti ilmoitettavien ATM/ANS-laitteiden luokkaan, katsotaan annetun 5 artiklan mukainen suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoitus, jollei virasto 2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella päätä, että tällaiset ATM/ANS-laitteet eivät takaa asetuksessa (EU) 2018/1139 ja tässä asetuksessa vaadittua turvallisuuden, turvatoimien, suorituskyvyn ja yhteentoimivuuden tasoa vastaavaa tasoa;

c)

niiden ATM/ANS-laitteiden osalta, joilta edellytetään 6 artiklan mukaista vaatimustenmukaisuusvakuutusta, asetuksen (EY) N:o 552/2004 6 artiklan mukaisesti annetut tai tunnustetut järjestelmien EY-tarkastusvakuutukset on pidettävä voimassa rajoittamattoman ajan, ja niillä on katsottava olevan 6 artiklan mukainen vaatimustenmukaisuusvakuutus.

2.   Virasto arvioi 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut ATM/ANS-laitteet viiden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä ja julkaisee arvioinnin tulokset. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/373 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen ATM/ANS-palvelujen tarjoajien sertifioinnista ja valvonnasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten on tätä varten toimitettava virastolle arvioinnin helpottamiseksi tarvittavat tiedot. Arvioinnin tavoitteena on määrittää, varmistetaanko asiaankuuluvilla ATM/ANS-laitteilla asetuksessa (EU) 2018/1139 ja tässä asetuksessa vaadittua tasoa vastaava turvallisuuden, turvatoimien, suorituskyvyn ja yhteentoimivuuden taso. Arvioinnin tulokset julkaistaan, ja kaikki arvioinnissa tarpeellisiksi todetut ATM/ANS-laitteiden muutostoimenpiteet on toteutettava viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta riippumatta siitä, minä päivänä arviointi tosiasiallisesti suoritetaan, paitsi jos arvioinnissa paljastuu puute, joka voi vaikuttaa haitallisesti turvallisuuteen. Jos havaitaan turvallisuuteen mahdollisesti haitallisesti vaikuttava puute, kaikki arvioinnissa tarpeellisiksi todetut toimenpiteet ATM/ANS-laitteiden muuttamiseksi on toteutettava välittömästi. Edellä 1 kohdan a–b alakohdassa tarkoitettujen ATM/ANS-laitteiden katsotaan täyttävän tämän asetuksen vaatimukset viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

3.   ATM/ANS-laitteita, joilta edellytetään 4 artiklan mukaista sertifiointia tai 5 artiklan mukaista ilmoitusta, voidaan ottaa käyttöön tämän asetuksen voimaantulopäivästä 12 päivään syyskuuta 2028 asti 6 artiklan mukaisen vaatimustenmukaisuusvakuutuksen perusteella. Tällaisiin ATM/ANS-laitteisiin sovelletaan 13 päivästä syyskuuta 2028 alkaen seuraavia säännöksiä:

a)

ATM/ANS-laitteille, jotka kuuluvat 4 artiklan mukaista sertifiointia edellyttävien ATM/ANS-laitteiden luokkaan ja joista ATM/ANS-palvelujen tarjoaja on antanut vaatimustenmukaisuusvakuutuksen, katsotaan annetun 4 artiklan mukainen todistus, jollei virasto 4 kohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella päätä, että tällaiset ATM/ANS-laitteet eivät takaa asetuksessa (EU) 2018/1139 ja tässä asetuksessa vaadittua turvallisuuden, turvatoimien, suorituskyvyn ja yhteentoimivuuden tasoa vastaavaa tasoa;

b)

ATM/ANS-laitteista, jotka kuuluvat 5 artiklan mukaisesti ilmoitettavien ATM/ANS-laitteiden luokkaan ja joista ATM/ANS-palvelujen tarjoaja on antanut vaatimustenmukaisuusvakuutuksen, katsotaan annetun 5 artiklan mukainen suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoitus, jollei virasto 4 kohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella päätä, että tällaiset ATM/ANS-laitteet eivät takaa asetuksessa (EU) 2018/1139 ja tässä asetuksessa vaadittua turvallisuuden, turvatoimien, suorituskyvyn ja yhteentoimivuuden tasoa vastaavaa tasoa;

4.   Virasto arvioi 3 kohdassa tarkoitetut ATM/ANS-laitteet viimeistään 12 päivänä syyskuuta 2030. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/373 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen ATM/ANS-palvelujen tarjoajien sertifioinnista ja valvonnasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten on tätä varten toimitettava virastolle arvioinnin helpottamiseksi tarvittavat tiedot. Arvioinnin tavoitteena on määrittää, onko näillä ATM/ANS-laitteilla asetuksessa (EU) 2018/1139 ja tässä asetuksessa vaadittua tasoa vastaava turvallisuuden, turvatoimien, suorituskyvyn ja yhteentoimivuuden taso.

8 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä heinäkuuta 2023.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)   EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/373, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2017, ilmaliikenteen hallinta- ja lennonvarmistuspalvelujen sekä muiden ilmaliikenteen hallintaverkon toimintojen palveluntarjoajia koskevista yhteisistä vaatimuksista ja näiden palveluntarjoajien valvonnasta, asetuksen (EY) N:o 482/2008 sekä täytäntöönpanoasetusten (EU) N:o 1034/2011, (EU) N:o 1035/2011 ja (EU) 2016/1377 kumoamisesta ja asetuksen (EU) N:o 677/2011 muuttamisesta (EUVL L 62, 8.3.2017, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/696, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 69).

(4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1769, annettu 12 päivänä syyskuuta 2023, ilmaliikenteen hallinta- ja lennonvarmistuspalvelujen järjestelmien ja rakenneosien suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvien organisaatioiden hyväksyntää koskevista teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/203 muuttamisesta (ks. tämän virallisen lehden sivu 19).

(5)  Komission asetus (EU) N:o 748/2012, annettu 3 päivänä elokuuta 2012, ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristösertifiointia sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden sertifiointia koskevista täytäntöönpanosäännöistä (EUVL L 224, 21.8.2012, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 552/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon yhteentoimivuudesta (EUVL L 96, 31.3.2004, s. 26).


LIITE I

VIRASTOA KOSKEVAT VAATIMUKSET

(Osa ATM/ANS.EQMT.AR)

LUKU A

YLEISET VAATIMUKSET (ATM/ANS.EQMT.AR.A)

ATM/ANS.EQMT.AR.A.001 Soveltamisala

Tässä liitteessä vahvistetaan virastolle asetettavat vaatimukset, jotka koskevat sertifioinnin ja muiden ATM/ANS-laitteiden tehokkaan valvonnan varmistamiseksi tarvittavien toimien suorittamisedellytyksiä, sekä ne edellytykset ja menettelyt, jotka koskevat viraston suorittamaa pätevien yksiköiden akkreditointia.

ATM/ANS.EQMT.AR.A.020 Tehtävien siirtäminen päteville yksiköille

a)

Kun virasto päättää antaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien ATM/ANS-laitteiden sertifiointiin taikka täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1769 soveltamisalaan kuuluvaan organisaatioiden hyväksyntään tai jatkuvaan valvontaan liittyviä tehtäviä päteville yksiköille, sen on varmistettava, että se on tehnyt ja dokumentoinut pätevien yksiköiden kanssa sopimuksen, jonka kyseisen sopimuksen molemmat osapuolet ovat hyväksyneet asianmukaisella johtotasolla ja jossa määritellään selkeästi

1)

suoritettavat tehtävät;

2)

toimitettavat ilmoitukset, raportit ja tiedot;

3)

tehtäviä suoritettaessa noudatettavat tekniset vaatimukset;

4)

tarvittava vastuuvakuutus;

5)

tehtäviä hoidettaessa saatujen tietojen suojaaminen.

b)

Virasto varmistaa, että täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1769 DPO.AR.B.001 kohdan a alakohdan 5 alakohdassa vaadittu sisäinen auditointiprosessi ja turvallisuusriskien hallintaprosessi kattavat kaikki pätevien yksiköiden viraston puolesta suorittamat tehtävät.

c)

Sen hyväksymisen ja valvomisen osalta, että organisaatio noudattaa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1769 DPO.OR.B.001 kohdan d alakohtaa, virasto voi osoittaa tehtäviä a alakohdan mukaisesti päteville yksiköille tai mille tahansa asiaankuuluvalle tietoturvasta tai kyberturvallisuudesta unionissa vastaavalle viranomaiselle. Virasto varmistaa tehtäviä osoittaessaan, että

1)

pätevä yksikkö tai asianomainen viranomainen koordinoi ja ottaa huomioon kaikki ilmailun turvallisuuteen liittyvät näkökohdat;

2)

pätevän yksikön tai asiaankuuluvan viranomaisen suorittamien hyväksymis- ja valvontatoimien tulokset sisällytetään organisaation yleisiin sertifiointi- ja valvontatiedostoihin;

3)

sen oma tietoturvan hallintajärjestelmä, joka on perustettu täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1769 DPO.AR.B.001 kohdan d alakohdan mukaisesti, kattaa kaikki sen puolesta suoritettavat sertifiointiin ja jatkuvaan valvontaan liittyvät tehtävät.

ATM/ANS.EQMT.AR.A.030 ATM/ANS-laitetta koskevat määräykset

a)

Virasto julkaisee ATM/ANS-laitetta koskevan määräyksen, kun

1)

se on todennut, että laitteen tilassa on siinä olevan puutteen vuoksi jokin turvallisuuden, turvatoimet, täyden suorituskyvyn tai yhteentoimivuuden vaarantava seikka; ja

2)

sama tila todennäköisesti esiintyy tai voi syntyä muissa ATM/ANS-laitteissa.

b)

ATM/ANS-laitetta koskevassa määräyksessä on oltava ainakin seuraavat tiedot:

1)

turvallisuuden, turvatoimet, täyden suorituskyvyn tai yhteentoimivuuden vaarantavan tilan määritys;

2)

ATM/ANS-laite, jota määräys koskee;

3)

vaaditut toimet perusteluineen;

4)

määräaika vaadittujen toimien suorittamiselle;

5)

voimaantulopäivä.

ATM/ANS.EQMT.AR.A.035 Laitteen suunnittelun vaatimustenmukaisuutta koskevat yksityiskohtaiset eritelmät

a)

Virasto vahvistaa ja asettaa saataville yksityiskohtaiset eritelmät, joita organisaatiot voivat käyttää osoittaakseen asetuksen (EU) 2018/1139 liitteessä VIII ja tapauksen mukaan liitteessä VII vahvistettujen asiaankuuluvien keskeisten vaatimusten täyttymisen, kun ne

1)

hakevat 4 artiklan mukaista ATM/ANS-laitteen sertifiointia;

2)

antavat 5 artiklan mukaisen ATM/ANS-laitteen suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoituksen;

3)

antavat 6 artiklan mukaisen vaatimustenmukaisuusvakuutuksen.

b)

Edellä a alakohdassa tarkoitetuissa yksityiskohtaisissa eritelmissä on mainittava viimeisintä kehitystä ja parhaita suunnittelukäytäntöjä vastaavat suunnittelustandardit, jotka perustuvat saatuun arvokkaaseen kokemukseen ja tieteen ja tekniikan kehitykseen sekä ATM/ANS-laitteita koskevaan parhaaseen saatavilla olevaan näyttöön ja analyyseihin.

LUKU B – SERTIFIOINTI, VALVONTA JA TÄYTÄNTÖÖNPANON VARMISTAMINEN

(ATM/ANS.EQMT.AR.B)

ATM/ANS.EQMT.AR.B.001 ATM/ANS-laitteen sertifiointiperusteet

a)

Virasto vahvistaa ATM/ANS-laitteiden sertifiointiperusteet ja ilmoittaa ne ATM/ANS-laitetodistuksen hakijalle. Sertifiointiperusteisiin on kuuluttava

1)

viraston ATM/ANS.EQMT.AR.A.035 kohdan mukaisesti julkaisemat yksityiskohtaiset eritelmät, joita sovelletaan ATM/ANS-laitteisiin todistushakemuksen jättämispäivänä, paitsi jos

i)

hakija päättää noudattaa tai sen on ATM/ANS.EQMT.CERT.015 kohdan e alakohdan mukaan noudatettava yksityiskohtaisia sertifiointieritelmiä, joita alettiin soveltaa hakemuksen jättämispäivän jälkeen, jolloin viraston on sisällytettävä ATM/ANS-laitteen sertifiointiperusteisiin kaikki muut asiaan suoraan liittyvät sertifiointieritelmät; tai

ii)

virasto hyväksyy jonkin vaihtoehdon määritetylle yksityiskohtaiselle sertifiointieritelmälle, jota ei voida noudattaa, ja kyseisen vaihtoehdon osalta on todettu kompensoivia tekijöitä, jotka tuottavat vastaavan turvallisuustason tai varmistavat vastaavuuden sovellettavien sertifiointiperusteiden kanssa; ja

2)

viraston ATM/ANS.EQMT.AR.B.005 kohdan mukaisesti määräämät erityisehdot.

b)

Alkuperäisiin sertifiointiperusteisiin sisältymättömien lisäominaisuuksien, piirteiden tai toimintojen mahdollisesta perusteisiin sisällyttämisestä on sovittava viraston kanssa.

ATM/ANS.EQMT.AR.B.005 Erityisehdot

a)

Virasto vahvistaa ATM/ANS-laitteille lisävaatimuksia eli ”erityisehtoja”, jos niitä koskevia sovellettavia yksityiskohtaisia eritelmiä ei jostakin seuraavista syistä pidetä riittävinä:

1)

ATM/ANS-laitteessa on uudenlaisia tai epätavallisia suunnitteluominaisuuksia verrattuna niihin suunnittelukäytäntöihin, joihin sovellettavat yksityiskohtaiset eritelmät perustuvat;

2)

ATM/ANS-laitteen aiottu käyttötarkoitus on epätavanomainen;

3)

kokemus käytössä olevista samankaltaisista ATM/ANS-laitteista, joilla on samankaltaisia suunnitteluominaisuuksia tai joihin on vastikään havaittu liittyvän riskejä, on osoittanut ei-toivottujen tilojen syntymahdollisuuden;

4)

laitteiston sijaintipaikan ympäristö estää fyysisesti tiettyjen sovellettavien yksityiskohtaisten eritelmien vaatimusten täyttämisen.

b)

Erityisehtoihin sisältyy turvallisuutta, suorituskykyä, turvatoimia ja yhteentoimivuutta koskevia standardeja, joita virasto pitää tarpeellisina sen varmistamiseksi, että ATM/ANS-laitteen asianmukainen suoritustaso vastaa sovellettavissa yksityiskohtaisissa eritelmissä vaadittua tasoa.

ATM/ANS.EQMT.AR.B.010 Osallistumisaste

a)

Virasto määrittää, missä määrin se osallistuu todistuksen myöntämis- tai muutoshakemukseen liittyvien vaatimustenmukaisuuden osoittamistoimien ja tietojen todentamiseen. Se tekee tämän määrityksen vaatimustenmukaisuuden osoittamistoimien sertifiointiohjelman tietojen tarkoituksenmukaisten ryhmien arvioinnin perusteella.

Arviointi kattaa seuraavat seikat:

1)

toteamatta jäävän sertifiointiperusteista poikkeamisen todennäköisyys;

2)

vaatimustenvastaisuuden mahdollinen vaikutus turvallisuuteen, turvatoimiin, palvelueritelmiin ja ATM/ANS-laitteen toimintaan.

Arvioinnissa otetaan huomioon vähintään seuraavat osa-alueet:

i)

sertifiointihankkeen uudenlaiset tai epätavanomaiset piirteet, mukaan lukien operatiiviset sekä organisaatioon ja tietämyksen hallintaan liittyvät seikat;

ii)

suunnittelun ja/tai vaatimustenmukaisuuden osoittamisen vaativuus;

iii)

suunnittelun tai teknologian kriittisyys, siihen liittyvät turvallisuutta, turvatoimia tai palvelujen vaatimustenmukaisuutta uhkaavat riskit sekä ATM/ANS-laitteen toiminta, mukaan lukien samankaltaisessa suunnittelussa tunnistetut riskit;

iv)

hakijan suorituskyky ja kokemus kyseisellä alalla.

b)

Virasto ilmoittaa hakijalle osallistumisasteensa ja päivittää osallistumisastettaan, kun siihen on aihetta sellaisten saatujen tietojen perusteella, joilla on olennainen vaikutus a alakohdan mukaisesti aiemmin arvioituun riskiin. Virasto ilmoittaa hakijalle osallistumisasteen muutoksesta.

ATM/ANS.EQMT.AR.B.015 ATM/ANS-laitetodistuksen antaminen

a)

Virasto antaa ATM/ANS-laitteille todistuksen seuraavin edellytyksin:

1)

hakija on osoittanut ATM/ANS.EQMT.CERT.015 kohdan noudattamisen;

2)

virasto ei ole havainnut ATM/ANS-laitteen sertifiointiperusteiden noudattamatta jättämistä todentaessaan ATM/ANS.ANS.EQMT.AR.B.010 kohdan mukaisesti määritettyjä vaatimustenmukaisuuden osoittamistoimia;

3)

mitään sellaista piirrettä tai ominaisuutta ei ole todettu, joka voisi aiotussa käytössä vaarantaa laitteen turvallisuuden.

b)

ATM/ANS-laitetodistuksen on sisällettävä käyttörajoitukset, jatkuvan soveltuvuuden tietolomake, ne sovellettavat ATM/ANS-laitteen sertifiointiperusteet, joiden mukaisesti virasto kirjaa vaatimustenmukaisuuden, sekä muut sovellettavissa yksityiskohtaisissa eritelmissä ja erityisehdoissa määrätyt ehdot tai rajoitukset.

ATM/ANS.EQMT.AR.B.020 ATM/ANS-laitteen suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoituksen ensimmäinen valvontatarkastus

a)

Saatuaan ATM/ANS-laitteen suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvalta ja viraston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1769 mukaisesti hyväksymältä organisaatiolta ATM/ANS-laitteen suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoituksen, viraston on tarkistettava, että

1)

ilmoittajalla on ATM/ANS.EQMT.DEC.005 kohdan mukainen oikeus antaa suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoitus;

2)

ilmoitus sisältää kaikki ATM/ANS.EQMT.DEC.010 kohdan c alakohdassa luetellut tiedot;

3)

ilmoitus ei sisällä tietoja, jotka osoittaisivat, ettei liitteen III sovellettavia vaatimuksia ole noudatettu, eikä ole havaittu mitään sellaista piirrettä tai ominaisuutta, joka voisi vaarantaa ATM/ANS-laitteen turvallisuuden aiotussa käytössä.

b)

ATM/ANS-laitteen suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoituksen on sisällettävä käyttörajoitukset, jatkuvan soveltuvuuden tietolomake, ne sovellettavat yksityiskohtaiset eritelmät, joiden noudattamisen organisaatio on osoittanut, sekä muut sovellettavissa yksityiskohtaisissa eritelmissä ja erityisehdoissa määrätyt ehdot tai rajoitukset.

c)

Jos ilmoitus ei ole organisaation oikeuksien mukainen tai se sisältää tietoja, jotka osoittavat, ettei sovellettavia yksityiskohtaisia eritelmiä ja erityisehtoja ole noudatettu, virasto ilmoittaa kyseiselle organisaatiolle vaatimustenvastaisuudesta ja pyytää lisätietoja ja korjaavia toimia sekä näyttöä niistä.

d)

Jos a ja b alakohdan vaatimukset täyttyvät, virasto vahvistaa vastaanottaneensa ilmoituksen.

ATM/ANS.EQMT.AR.B.025 ATM/ANS-laitteen suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoituksen kirjaaminen

Virasto kirjaa ATM/ANS-laitteen suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoituksen soveltuvaan tietokantaan edellyttäen, että

a)

ilmoittaja on antanut ATM/ANS.EQMT.DEC.010 kohdan mukaisen ilmoituksen ATM/ANS-laitteen suunnittelun vaatimustenmukaisuudesta;

b)

ilmoittaja on sitoutunut noudattamaan liitteessä III säädettyjä velvoitteita;

c)

ATM/ANS.EQMT.AR.B.020 kohdan mukaisesti ratkaisemattomia kysymyksiä ei ole.

ATM/ANS.EQMT.AR.B.030 Ilmoitusten muuttaminen

a)

Saatuaan ATM/ANS.EQMT.DEC.020 kohdan mukaisen ilmoituksen muutoksista viraston on tarkistettava ilmoituksen täydellisyys ATM/ANS.EQMT.AR.B.020 kohdan mukaisesti.

b)

Jos muutokset vaikuttavat johonkin ANS.EQMT.AR.B.025 kohdan mukaisesti kirjattuun ilmoituksen kohtaan, viraston on päivitettävä rekisteri.

c)

Kun a ja b alakohdassa vaaditut toimet on saatettu päätökseen, virasto ilmoittaa ATM/ANS-laitteen suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvalle organisaatiolle vastaanottaneensa ilmoituksen.


LIITE II

ATM/ANS-LAITETODISTUKSET

(Osa ATM/ANS.EQMT.CERT)

ATM/ANS.EQMT.CERT.001 Soveltamisala

Tässä liitteessä vahvistetaan menettelyt ATM/ANS-laitteiden 4 artiklan mukaisten todistusten myöntämisessä sekä kyseisten todistusten hakijan ja haltijan oikeudet ja velvollisuudet.

ATM/ANS.EQMT.CERT.005 Hakukelpoisuus

Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on osoittanut suunnitteluvalmiutensa tai on parhaillaan osoittamassa sitä ANS.EQMT.CERT.010 kohdan mukaisesti, voi hakea ATM/ANS-laitetodistusta tässä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

ATM/ANS.EQMT.CERT.010 Pätevyyden osoittaminen

ATM/ANS-laitetodistuksen hakijalla on oltava suunnitteluorganisaation hyväksyntä, jonka virasto on antanut täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1769 mukaisesti ja joka kattaa asianomaiset ATM/ANS-laitteet.

ATM/ANS.EQMT.CERT.015 ATM/ANS-laitetodistuksen hakeminen

a)

ATM/ANS-laitetodistusta koskeva hakemus on tehtävä viraston vahvistamassa muodossa ja sen vahvistamalla tavalla.

b)

ATM/ANS-laitetodistusta koskevassa hakemuksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

1)

alustavat kuvaustiedot ATM/ANS-laitteesta ja sen aiotusta käyttötarkoituksesta;

2)

ATM/ANS.EQMT.CERT.025 kohdan mukainen vaatimustenmukaisuuden osoittamista koskeva sertifiointiohjelma, joka koostuu seuraavista:

i)

suunnittelun yksityiskohtainen kuvaus, mukaan lukien kaikki sertifioitavat konfiguraatiot;

ii)

laitteelle ehdotetut käyttöominaisuudet ja -rajoitukset;

iii)

ATM/ANS-laitteen aiottu käyttötarkoitus;

iv)

ATM/ANS.EQMT.AR.B.001 kohdassa esitettyjen vaatimusten ja vaihtoehtojen mukaisesti laadittu ehdotus ensimmäisiksi sertifiointiperusteiksi, mukaan lukien sovellettavat yksityiskohtaiset sertifiointieritelmät, ehdotetut erityisehdot, ehdotetut vastaavat turvallisuushavainnot sekä ehdotetut vaatimusten täyttämisen menetelmät ja ehdotetut poikkeamat, jos sellaisia on;

v)

ehdotus sertifiointiohjelman jakamisesta vaatimustenmukaisuuden osoittamista koskeviin tarkoituksenmukaisiin toiminta- ja tietoryhmiin, mukaan lukien ehdotus vaatimusten täyttämisen menetelmistä ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisasiakirjoista;

vi)

ehdotus esitettyjen vaatimustenmukaisuuden osoittamista koskevien tarkoituksenmukaisten toiminta- ja tietoryhmien arvioimisesta sen suhteen, millä todennäköisyydellä poikkeaminen sertifiointiperusteiden vaatimuksista jää toteamatta ja miten tämä noudattamatta jättäminen mahdollisesti vaikuttaa ATM/ANS-laitteeseen; ehdotetussa arvioinnissa on otettava huomioon ainakin ATM/ANS.EQMT.AR.B.010 kohdan a alakohdan 2 alakohdan i–iv alakohdassa esitetyt seikat; tämän arvioinnin perusteella hakemukseen on sisällytettävä ehdotus viraston osallistumisasteesta vaatimustenmukaisuuden osoittamista koskevien toimien ja tietojen todentamiseen;

vii)

hankeaikataulu, johon sisältyvät tärkeimmät välitavoitteet.

c)

Sen jälkeen kun hakemus on ensimmäisen kerran toimitettu virastolle, hakijan on päivitettävä sertifiointiohjelma, jos sertifiointihankkeeseen tehdään muutoksia, jotka vaikuttavat johonkin b alakohdan 2 alakohdan i–vii alakohdasta.

d)

ATM/ANS-laitetodistusta koskeva hakemus on voimassa viisi vuotta, paitsi jos hakija hakemusta jättäessään osoittaa tarvitsevansa pidemmän ajan vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen ja virasto suostuu pidentämään tätä määräaikaa.

e)

Jos ATM/ANS-laitetodistusta ei ole annettu tai on ilmeistä, ettei sitä anneta d alakohdassa säädetyssä määräajassa, hakija voi

1)

jättää uuden hakemuksen ja noudattaa niitä sertifiointiperusteita koskevia vaatimuksia, jotka virasto on vahvistanut ja ilmoittanut ATM/ANS.EQMT.AR.B.001 kohdan mukaisesti uuden hakemuksen jättämispäivänä; tai

2)

hakea d alakohdassa säädetyn määräajan lykkäämistä ja ehdottaa uutta päivämäärää todistuksen antamista varten; tässä tapauksessa hakijan on noudatettava niitä sertifiointiperusteita koskevia vaatimuksia, jotka virasto on vahvistanut ja ilmoittanut ATM/ANS.EQMT.AR.B.001 kohdan mukaisesti hakijan valitsemalle päivämäärälle; päivämäärä ei kuitenkaan saa olla yli viisi vuotta aikaisempi kuin uusi päivämäärä, jota hakija on ehdottanut ATM/ANS-laitetodistuksen antamista koskevan hakemuksen osalta.

ATM/ANS.EQMT.CERT.020 Uuden ATM/ANS-laitetodistuksen antamista edellyttävät muutokset

Hyväksytyn suunnitteluorganisaation, joka ehdottaa muutoksia ATM/ANS-laitteeseen, on haettava uutta todistusta, jos kyseisen ATM/ANS-laitteen suunnittelun tai toiminnan muutokset ovat niin laajoja, että sovellettavien sertifiointiperusteiden noudattaminen on tutkittava perusteellisesti.

ATM/ANS.EQMT.CERT.025 ATM/ANS-laitteen sertifiointiperusteiden noudattamisen osoittaminen

a)

Sen jälkeen, kun virasto on hyväksynyt sertifiointiohjelman, hakijan on osoitettava viraston ATM/ANS.EQMT.AR.B.001 kohdan mukaisesti vahvistamien ja hakijalle ilmoittamien sertifiointiperusteiden noudattaminen, ja esitettävä virastolle, miten niiden noudattaminen on osoitettu.

b)

ATM/ANS-laitetodistuksen hakijan on saatettava sertifiointiohjelma ajan tasalle päivitetyillä sertifiointiperusteilla, jos virasto katsoo, että hakijan on tarpeen tehdä niin ATM/ANS.EQMT.CERT.015 kohdan mukaisesti jätetyn ensimmäisen hakemuksen jälkeen.

c)

Hakijan on ilmoitettava virastolle sertifiointiperusteiden noudattamisen osoittamismenettelyn yhteydessä ilmenneistä vaikeuksista tai tapahtumista, joilla voi olla tuntuva vaikutus ATM/ANS.EQMT.CERT.015 kohdan b alakohdan 2 alakohdan vi alakohdassa tarkoitettuun arviointiin tai sertifiointiohjelmaan taikka joiden vuoksi voi muuten olla tarpeen muuttaa hakijalle aiemmin ATM/ANS.EQMT.AR.B.010 kohdan b alakohdan mukaisesti ilmoitettua viraston osallistumisastetta.

d)

Hakijan on kirjattava sertifiointiperusteiden noudattamisen osoittaminen sertifiointiohjelmassa tarkoitettuihin vaatimustenmukaisuusasiakirjoihin.

e)

Kun kaikki sertifiointiperusteiden noudattamisen osoittamiseen liittyvät toimet on toteutettu sertifiointiohjelman mukaisesti, mukaan lukien ATM/ANS.EQMT.CERT.040 kohdan mukaisesti suoritetut tarkastukset ja testit, hakijan on viraston vahvistamassa muodossa ja tavalla toimitettava ilmoitus siitä, että

1)

se on osoittanut noudattavansa viraston vahvistamia ja ilmoittamia sertifiointiperusteita viraston a alakohdan mukaisesti hyväksymän sertifiointiohjelman mukaisesti;

2)

mitään sellaista piirrettä tai ominaisuutta ei ole todettu, joka voisi tehdä ATM/ANS-laitteesta aiottuun käyttötarkoitukseensa soveltumattoman.

f)

Hakijan on osoitettava, etteivät sertifiointiperusteisiin kuulumattomat piirteet, ominaisuudet tai toiminnot häiritse ATM/ANS-laitteen soveltuvuutta sen aiottuun käyttötarkoitukseen tai vaikuta siihen haitallisesti.

ATM/ANS.EQMT.CERT.030 Vaatimusten täyttämisen menetelmät

a)

Viraston on laadittava hyväksyttävät vaatimusten täyttämisen menetelmät (AMC), joita voidaan käyttää asetuksen (EU) 2018/1139 ja sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten noudattamiseen.

b)

Tämän asetuksen noudattamiseen voidaan käyttää vaihtoehtoisia vaatimusten täyttämisen menetelmiä.

ATM/ANS.EQMT.CERT.035 ATM/ANS-laitteen suunnittelu

a)

ATM/ANS-laitteen suunnittelun on koostuttava seuraavista:

1)

piirustukset, eritelmät sekä piirustus- ja eritelmäluettelot, jotka tarvitaan määrittelemään konfiguraatio ja suunnittelupiirteet, joiden on osoitettu noudattavan sertifiointiperusteita;

2)

valmistusprosesseja ja -menetelmiä sekä kokoonpanoa koskevat tiedot, jotka ovat tarpeen ATM/ANS-laitteen vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi;

3)

hyväksytty sovellettavien yksityiskohtaisten sertifiointieritelmien mukainen rajoituksia koskeva osa ohjeista jatkuvan soveltuvuuden ylläpitämiseksi;

4)

muut tiedot, joiden avulla voidaan vertailun perusteella määrittää suunnittelun soveltuvuus.

b)

Jokainen suunnittelu on eriteltävä asianmukaisesti.

ATM/ANS.EQMT.CERT.040 Tarkastus ja testaus

a)

Ennen kunkin ANS.EQMT.CERT.025 kohdassa vaaditun sertifiointiperusteiden noudattamisen osoittamisen yhteydessä suoritettavan testin suorittamista hakijan on todennettava

1)

testattavan näytteen osalta, että

i)

vakioidut osat, elementit, konfiguraatio, koodaus ja prosessit ovat ehdotetun suunnittelun eritelmien mukaisia;

ii)

kehitetty ATM/ANS-laite on ehdotetun suunnittelun mukainen;

iii)

valmistusprosessit, rakentaminen ja kokoonpano vastaavat riittävässä määrin ehdotetun laitesuunnittelun määrityksiä; ja

2)

testissä käytettävien testaus- ja mittalaitteiden osalta, että laitteet ovat testiin soveltuvat ja että ne on kalibroitu asianmukaisesti.

b)

Hakijan on annettava a alakohdan mukaisesti suoritetun todentamisen perusteella todentamisvakuutus, jossa luetellaan mahdolliset poikkeamat sekä perustelut sille, etteivät ne vaikuta testituloksiin, sekä annettava virastolle mahdollisuus tehdä sen tarpeelliseksi katsoma tarkastus tämän vakuutuksen paikkansapitävyyden tarkastamiseksi.

c)

Hakijan on annettava virastolle mahdollisuus

1)

sertifiointiperusteiden noudattamisen osoittamiseen liittyvien tietojen tarkastamiseen;

2)

läsnäoloon sertifiointiperusteiden noudattamisen osoittamiseksi tehtävissä testeissä tai tarkastuksissa taikka tällaisten testien tai tarkastusten suorittamiseen.

d)

Kaikkien viraston suorittamien testien ja tarkastusten osalta:

1)

hakijan on toimitettava virastolle b alakohdan mukainen todentamisvakuutus;

2)

testattavaan näytteeseen tai testaus- ja mittalaitteisiin ei saa tehdä todentamisvakuutuksen paikkansapitävyyteen vaikuttavia muutoksia b alakohdassa säädetyn todentamisvakuutuksen antamisen ja testattavan näytteen viraston tarkastettavaksi toimittamisen välisenä aikana.

ATM/ANS.EQMT.CERT.045 Tietojen tallentaminen

Hallintojärjestelmää koskevien tai siihen liittyvien tietojen tallentamisvaatimusten lisäksi todistuksen haltijan on asetettava kaikki asiaankuuluvat suunnittelutiedot, piirustukset ja testausselosteet, mukaan lukien tarkastuspöytäkirjat ja kirjatut testit, viraston saataville, ja ne on säilytettävä, jotta saadaan tarvittavat tiedot jatkuvan sertifiointiperusteiden noudattamisen varmistamiseen.

ATM/ANS.EQMT.CERT.050 Käsikirjat

ATM/ANS-laitetodistuksen haltijan on laadittava, ylläpidettävä ja päivitettävä alkuperäiskappaleet kaikista sovellettavissa sertifiointiperusteissa vaadituista käsikirjoista ja toimitettava pyynnöstä jäljennökset virastolle.

ATM/ANS.EQMT.CERT.055 Huolto-ohjeet

a)

ATM/ANS-laitetodistuksen haltijan on toimitettava kaikille tunnetuille käyttäjille vähintään yksi täydellinen huolto-ohjekokonaisuus, joka sisältää sovellettavien sertifiointiperusteiden mukaisesti laaditut kuvaustiedot ja toteutusohjeet, ja annettava ne pyynnöstä kaikkien muiden sellaisten henkilöiden saataville, joiden on noudatettava mitä tahansa näistä huolto-ohjeista.

b)

Huolto-ohjeisiin tehtävät muutokset on asetettava kaikkien tunnettujen käyttäjien saataville, ja niiden on oltava pyynnöstä kaikkien sellaisten henkilöiden saatavilla, joiden on noudatettava mitä tahansa näistä huolto-ohjeista. Virastolle on toimitettava ohjelma, josta käy ilmi, miten huolto-ohjeisiin tehtävät muutokset asetetaan kaikkien tunnettujen käyttäjien saataville.

ATM/ANS.EQMT.CERT.060 ATM/ANS-laitteen sertifiointiperusteiden muuttaminen

a)

Viraston on hyväksyttävä kaikki muutokset, kun todistuksen haltija osoittaa, että muutokset ja ne alueet, joihin muutokset vaikuttavat, ovat viraston ATM/ANS.EQMT.AR.B.001 kohdan mukaisesti vahvistamien sertifiointiperusteiden mukaisia.

b)

Poiketen siitä, mitä a alakohdassa säädetään, organisaation oikeuksien laajuuteen sisältyviä muutoksia hallinnoi hyväksytty suunnitteluorganisaatio hyväksytyn muutoksenhallintamenettelyn mukaisesti, ja ne on rajoitettava niihin ATM/ANS-laitteen konfiguraatioihin, joihin muutokset liittyvät.

c)

Tätä varten ATM/ANS-laitetodistuksen haltijalla on oltava käytössä järjestelmä, jolla ATM/ANS-laitteen muutosten laajuus määritetään ”pieneksi” tai ”suureksi”.

d)

Muutoksista on annettava täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1769 liitteessä II (osa DPO.OR) olevan DPO.OR.C.001 kohdan b alakohdan 2 alakohdan mukainen vakuutus.

ATM/ANS.EQMT.CERT.065 ATM/ANS-laitetta koskevat määräykset

Kun ATM/ANS.EQMT.AR.A.030 kohdan b alakohdassa tarkoitetun tilan korjaamiseksi julkaistaan ATM/ANS-laitetta koskeva määräys, ATM/ANS-laitetodistuksen haltijan on, ellei virasto kiireellisiä toimia vaativassa tapauksessa toisin päätä,

a)

ehdotettava sopivaa korjaustoimenpidettä ja toimitettava tiedot ehdotuksesta virastolle hyväksyttäviksi;

b)

asetettava viraston hyväksynnän jälkeen asianmukaiset kuvaustiedot ja toteutusohjeet ATM/ANS-laitteen tunnettujen käyttäjien ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten sekä tarvittaessa ja pyynnöstä kaikkien sellaisten henkilöiden saataville, joiden on noudatettava ATM/ANS-laitetta koskevaa määräystä.

ATM/ANS.EQMT.CERT.070 Viraston suorittamat tarkastukset

Jokaisen organisaation, jolla on viraston tämän liitteen mukaisesti myöntämä todistus, on viraston pyynnöstä

a)

annettava virastolle pääsy kaikkiin tiloihin, laitteisiin, asiakirjoihin, tallenteisiin, dataan, prosesseihin, menettelyihin tai muuhun aineistoon sekä sallittava virastolle kaikkien niiden raporttien uudelleentarkastelu, tarkastusten tekeminen sekä minkä tahansa testin suorittaminen tai siinä läsnäolo, jotka tarvitaan sen varmistamiseen, että organisaatio noudattaa tämän liitteen sovellettavia vaatimuksia;

b)

sovittava luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön mahdollisesti käyttämien kumppaneiden, tavarantoimittajien tai alihankkijoiden kanssa järjestelyistä sen varmistamiseksi, että virastolla on a alakohdan mukainen pääsy- ja tarkastusmahdollisuus.


LIITE III

ATM/ANS-LAITTEEN SUUNNITTELUN VAATIMUSTENMUKAISUUSILMOITUS

(Osa ATM/ANS.EQMT.DEC)

ATM/ANS.EQMT.DEC.001 Soveltamisala

Tässä liitteessä vahvistetaan menettelyt ATM/ANS-laitteen suunnittelun vaatimustenmukaisuuden ilmoittamiseksi sekä niiden ATM/ANS-laitteen suunnitteluun osallistuvien organisaatioiden oikeudet ja velvollisuudet, joilla on valtuudet antaa ilmoitukset.

ATM/ANS.EQMT.DEC.005 Hakukelpoisuus ja vaatimustenmukaisuuden osoittaminen

ATM/ANS-laitteen suunnitteluun osallistuvan organisaation on viraston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1769 mukaisesti antamalla organisaatiohyväksynnällä osoitettava organisaatiohyväksynnän ehtojen mukainen pätevyytensä antaa ilmoitus tiettyjen ATM/ANS-laitteiden suunnittelun vaatimustenmukaisuudesta.

ATM/ANS.EQMT.DEC.010 ATM/ANS-laitteen suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoitus

Hyväksytyn organisaation on toimitettava virastolle päivätty ja allekirjoitettu ilmoitus tiettyjen ATM/ANS-laitteiden suunnittelun vaatimustenmukaisuudesta. Ilmoituksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a)

suunnittelun kuvaus, mukaan lukien kaikki konfiguraatiot;

b)

soveltuvin osin laitteen määritetty suorituskyky, joko suoraan tai viittaamalla muihin lisäasiakirjoihin;

c)

vaatimustenmukaisuusvakuutus, jossa todistetaan, että laite on sovellettavien eritelmien mukainen, sekä luettelo vakuutuseritelmistä ja erityisehdoista, jos sellaisia on;

d)

viittaus ilmoitusta tukevaan näyttöön, mukaan lukien testausselosteet;

e)

viittaus asianmukaisiin käyttö-, asennus- ja huolto-ohjeisiin;

f)

vaatimuksenmukaisuustasot, jos ilmoituseritelmissä sallitaan useita vaatimustenmukaisuustasoja;

g)

luettelo poikkeamista, jos sellaisia on.

ATM/ANS.EQMT.DEC.015 Vaatimusten täyttämisen menetelmät

a)

Viraston on laadittava hyväksyttävät vaatimusten täyttämisen menetelmät (AMC), joita voidaan käyttää asetuksen (EU) 2018/1139 ja sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten noudattamiseen.

b)

Tämän asetuksen noudattamiseen voidaan käyttää vaihtoehtoisia vaatimusten täyttämisen menetelmiä.

ATM/ANS.EQMT.DEC.020 ATM/ANS-laitteen suunnittelua koskevan ilmoituksen muuttaminen

a)

ATM/ANS-laitteen suunnitteluun osallistuva hyväksytty organisaatio voi tehdä hyväksytyn organisaation oikeuksien piiriin kuuluvia muutoksia suunnitteluun. Muutetun laitteen alkuperäistä osanumeroa ei tässä tapauksessa muuteta.

b)

Jos suunnitelmaan tehdään muutoksia, jotka kuuluvat hyväksytyn organisaation oikeuksien piiriin ja ovat niin laajoja, että ne edellyttävät ATM/ANS.EQMT.AR.B.020 kohdan mukaista täydellistä tarkastusta vaatimustenmukaisuuden määrittämiseksi, laitteelle annetaan uusi mallitunnus.

ATM/ANS.EQMT.DEC.025 Tietojen tallentaminen

Hallintojärjestelmää koskevien tai siihen liittyvien tietojen tallentamisvaatimusten lisäksi kaikki asiaankuuluvat suunnittelutiedot, piirustukset ja testausselosteet, mukaan lukien tarkastuspöytäkirjat ja kirjatut testit, on asetettava viraston saataville, ja ne on säilytettävä, jotta saadaan tarvittavat tiedot ATM/ANS-laitteen jatkuvan soveltuvuuden varmistamiseen.

ATM/ANS.EQMT.DEC.030 Käsikirjat

Ilmoituksen antaneen ATM/ANS-laitteen suunnitteluun osallistuvan organisaation on laadittava, ylläpidettävä ja päivitettävä alkuperäiskappaleet kaikista ilmoituksessa mainituista käsikirjoista ja toimitettava pyynnöstä jäljennökset virastolle.

ATM/ANS.EQMT.DEC.035 Huolto-ohjeet

a)

Ilmoituksen tehneen suunnitteluorganisaation on toimitettava kaikille tunnetuille käyttäjille vähintään yksi täydellinen huolto-ohjekokonaisuus, joka sisältää ilmoituksen kattamaan ATM/ANS-laitteeseen sovellettavien eritelmien mukaisesti laaditut kuvaustiedot ja toteutusohjeet, ja annettava ne pyynnöstä kaikkien muiden sellaisten henkilöiden saataville, joiden on noudatettava mitä tahansa näiden huolto-ohjeiden ehdoista.

b)

Huolto-ohjeisiin tehtävät muutokset on asetettava kaikkien tunnettujen käyttäjien saataville, ja niiden on pyynnöstä oltava kaikkien sellaisten henkilöiden saatavilla, joiden on noudatettava mitä tahansa näistä huolto-ohjeista. Virastolle on pyynnöstä toimitettava ohjelma, josta käy ilmi, miten huolto-ohjeisiin tehtävät muutokset asetetaan kaikkien tunnettujen käyttäjien saataville.

ATM/ANS.EQMT.DEC.040 ATM/ANS-laitetta koskevat määräykset

Kun ATM/ANS.EQMT.AR.A.030 kohdan b alakohdassa tarkoitetun tilan korjaamiseksi julkaistaan ATM/ANS-laitetta koskeva määräys, ATM/ANS-laitetta koskevan suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoituksen antajan on, ellei virasto kiireellisiä toimia vaativassa tapauksessa toisin päätä,

a)

ehdotettava sopivaa korjaustoimenpidettä ja toimitettava tiedot ehdotuksesta virastolle hyväksyttäviksi;

b)

asetettava viraston hyväksynnän jälkeen asianmukaiset kuvaustiedot ja toteutusohjeet laitteen tunnettujen käyttäjien ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten, jos sitä edellytetään, sekä pyynnöstä kaikkien sellaisten henkilöiden saataville, joiden on noudatettava ATM/ANS-laitetta koskevaa määräystä, sovellettavia kuvaustietoja ja toteutusohjeita.

ATM/ANS.EQMT.DEC.045 Viraston suorittamat tarkastukset

Jokaisen organisaation, jolla on tämän asetuksen mukaiset viraston valtuudet ilmoituksen antamiseen, on viraston pyynnöstä

a)

annettava virastolle pääsy kaikkiin tiloihin, laitteisiin, asiakirjoihin, tallenteisiin, dataan, prosesseihin, menettelyihin tai muuhun aineistoon sekä sallittava virastolle kaikkien niiden raporttien uudelleentarkastelu, tarkastusten tekeminen sekä minkä tahansa testin suorittaminen tai siinä läsnäolo, jotka tarvitaan sen varmistamiseen, että organisaatio noudattaa nyt ja jatkuvasti tämän liitteen sovellettavia vaatimuksia;

b)

sovittava luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön mahdollisesti käyttämien kumppaneiden, tavarantoimittajien tai alihankkijoiden kanssa järjestelyistä sen varmistamiseksi, että virastolla on a alakohdassa säädetty pääsy- ja tarkastusmahdollisuus.


15.9.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 228/19


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2023/1769,

annettu 12 päivänä syyskuuta 2023,

ilmaliikenteen hallinta- ja lennonvarmistuspalvelujen järjestelmien ja rakenneosien suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvien organisaatioiden hyväksyntää koskevista teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/203 muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004 ja (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta 4 päivänä heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1139 (1) ja erityisesti sen 43 artiklan 1 kohdan sekä 62 artiklan 15 kohdan c alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Ilmaliikenteen hallinta- ja lennonvarmistuspalvelujen (ATM/ANS) järjestelmien ja ATM/ANS-rakenneosien suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvilta organisaatioilta olisi vaadittava hyväksyntätodistus, kun otetaan huomioon asetuksen (EU) 2018/1139 1 ja 4 artiklassa vahvistetut tavoitteet ja periaatteet sekä erityisesti kyseisen toiminnan luonne ja riski.

(2)

Asetuksen (EU) 2018/1139 40 artiklassa tarkoitettujen keskeisten vaatimusten yhdenmukaisen täytäntöönpanon ja noudattamisen varmistamiseksi tässä asetuksessa olisi vahvistettava ATM/ANS-palvelujen tarjoamisen osalta säännöt ja menettelyt, jotka koskevat ATM/ANS-järjestelmien ja ATM/ANS-rakenneosien suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvien organisaatioiden hyväksyntätodistusten myöntämistä, voimassa pitämistä, muuttamista, rajoittamista, voimassaolon keskeyttämistä tai peruuttamista, sekä todistusten haltijoiden oikeudet ja velvollisuudet.

(3)

Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2023/1768 (2) säädetty ATM/ANS-laitteiden vaatimustenmukaisuuden arviointi riippuu ATM/ANS-palvelun luonteesta ja riskistä tai tietyn ATM/ANS-laitteen toiminnallisuudesta ja perustuu olemassa oleviin menetelmiin ja parhaisiin käytäntöihin. Mainitussa asetuksessa vahvistetaan erityisesti kolme erilaista vaatimustenmukaisuuden arviointityyppiä: viraston tietyille ATM/ANS-laitteille antama sertifiointi, ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvan hyväksytyn organisaation ilmoitus ja ATM/ANS-palvelujen tarjoajan tai ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvan hyväksytyn organisaation antama vaatimustenmukaisuusvakuutus.

(4)

ATM/ANS-laitteiden tyypillinen elinkaari koostuu seuraavista vaiheista: suunnittelu, tuotanto, asennus, käyttö, huolto ja käytöstä poistaminen. ATM/ANS-palvelujen tarjoaja on yleensä vastuussa joistakin näistä vaiheista, kun taas toisissa vaiheissa vastuussa ovat ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvat organisaatiot. Sen vuoksi olisi vahvistettava yhteiset vaatimukset sellaisten organisaatioiden hyväksymiselle ja valvonnalle, jotka osallistuvat tiettyjen ilmaliikenteen hallinta- ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoamiseen käytettävien ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon, erityisesti asetuksen (EU) 2018/1139 liitteessä VIII olevassa 3.1 kohdassa tarkoitettujen laitteiden osalta.

(5)

Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto, jäljempänä ’virasto’, vastaa kaikista ATM/ANS-järjestelmien ja ATM/ANS-rakenneosien, jäljempänä ’ATM/ANS-laitteet’, todistuksiin ja näitä laitteita koskeviin ilmoituksiin liittyvistä toimivaltaisten viranomaisten tehtävistä, mukaan lukien valvonta ja vaatimustenmukaisuuden varmistaminen. Johdonmukaisuuden ja riskiperusteisen arvioinnin varmistamiseksi ja muun muassa päällekkäisyyksien ja hallinnollisten rasitteiden välttämiseksi sekä sertifiointi- ja valvontaprosessien tehokkuuden edistämiseksi näiden valvonta- ja vaatimustenmukaisuuden varmistamistehtävien hoitajan olisi oltava virasto. ATM/ANS-laitteiden sertifiointia tai ilmoitusten tarkistamista varten on tarpeen, että virasto valvoo myös suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden käyttöön ottamia prosesseja, mukaan lukien tarvittaessa kyseisten organisaatioiden sertifiointi. Sen vuoksi viraston olisi vastattava ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvien organisaatioiden hyväksymisestä ja samaan aikaan ATM/ANS-laitteiden todentamisesta.

(6)

Viraston pätevyyden sertifioida suunnittelu- tai tuotanto-organisaatiot olisi myös mahdollistettava syrjimätön ja yhdenmukaistettu lähestymistapa kaikkiin suunnittelu- tai tuotanto-organisaatioihin, jotka hakevat tämän asetuksen mukaista todistusta. Unionissa markkinoille saatettuja ATM/ANS-laitteita voidaan käyttää kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikenlaisissa palveluissa riippumatta siitä, käyttävätkö niitä yhdessä vai useammassa jäsenvaltiossa toimivat ATM/ANS-palvelujen tarjoajat. Suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvia organisaatioita ei ole mahdollista luokitella niiden tulevan paikallisella tai unionin tasolla käytettävien laitteiden valikoiman perusteella. Samaa periaatetta on noudatettava, kun virasto jakaa muille sertifiointi- ja valvontatehtäviä.

(7)

Euroopan unionin avaruusohjelmavirastolle (EUSPA) on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/696 (3) 29 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaan annettu tehtäväksi hallinnoida Euroopan geostationaarisen navigointilisäjärjestelmän (EGNOS) käyttöä mainitun asetuksen 44 artiklassa säädetyn mukaisesti. EGNOS-järjestelmän käyttö kattaa muun muassa sertifiointi- ja standardointitoimien tukemisen. EUSPA ei hoida yksin kaikkia EGNOSin käyttöön liittyviä tehtäviä vaan tukeutuu muiden tahojen, erityisesti Euroopan avaruusjärjestön (ESA), asiantuntemukseen järjestelmän kehittämisessä, suunnittelussa ja maanpäällisen segmentin osien kehittämisessä. Tästä syystä EUSPAn olisi tämän asetuksen yhteydessä katsottava vastaavan suunnittelu- tai tuotanto-organisaatiota.

(8)

EGNOS-järjestelmän ja sen laitteiden suunnittelusta ei asetuksessa (EU) 2021/696 EUSPAn ja ESAn osalta määriteltyjen tehtävien ja vastuiden mukaan vastaa yksi ainoa yksikkö, minkä vuoksi EASA ei voi hyväksyä yhtä ainoaa suunnittelu- ja tuotanto-organisaatiota.

(9)

Tästä syystä EGNOS-järjestelmän suunnittelurakenteen erityispiirteet edellyttävät erityisiä keinoja asetuksessa (EU) 2018/1139 säädettyjen keskeisten vaatimusten noudattamisen osoittamiseksi, kun otetaan huomioon, että EGNOS on multimodaalinen palvelu, jonka olisi täytettävä myös muita aloja koskevat asiaankuuluvat sääntelyvaatimukset.

(10)

Molempien virastojen olisi tehtävä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että EGNOS-järjestelmä on asiaankuuluvien ICAOn standardien mukainen, jotta järjestelyillä varmistetaan turvallisuuden ja yhteentoimivuuden taso, joka vastaa tässä asetuksessa säädettyjen suunnittelua ja tuotantoa koskevien vaatimusten täysimääräisestä soveltamisesta seuraavaa tasoa. Yhteistyöhön kuuluu myös EUSPAn kuuleminen yksityiskohtaisten eritelmien laatimisessa.

(11)

Tässä asetuksessa on otettu asianmukaisesti huomioon ATM-yleissuunnitelman sisältö ja siihen sisältyvät teknologiset valmiudet.

(12)

Virasto on laatinut täytäntöönpanosääntöjen luonnokset ja toimittanut ne komissiolle asetuksen (EU) 2018/1139 75 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan sekä 76 artiklan 1 kohdan mukaisesti lausunnon N:o 01/2023 yhteydessä.

(13)

Jotta olemassa olevia resursseja ja asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, virasto voi pyytää kansallisilta toimivaltaisilta viranomaisilta hallinnollista tukea suorittaessaan tämän asetuksen mukaisia sertifiointi-, valvonta- ja vaatimustenmukaisuuden varmistamistehtäviään. Hallinnollisella tuella ei saisi siirtää toimivaltaa tai vastuuta tehtävistä.

(14)

Jotta ATM/ANS-laitteiden suunnittelu- tai tuotanto-organisaatiot voitaisiin sisällyttää sellaisten tietoturvariskien hallintaan, joilla saattaa olla vaikutusta ilmailun turvallisuuteen, täytäntöönpanoasetusta (EU) 2023/203 olisi muutettava.

(15)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2018/1139 127 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun komitean antaman lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan tekniset vaatimukset ja hallinnolliset menettelyt sellaisten organisaatioiden hyväksyntää varten, jotka osallistuvat sellaisten ATM/ANS-järjestelmien ja ATM/ANS-rakenneosien suunnitteluun tai tuotantoon, jotka on sertifioitava delegoidun asetuksen (EU) 2023/1768 4 artiklan mukaisesti, tai joista on annettava suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoitus mainitun asetuksen 5 artiklan mukaisesti.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’ATM/ANS-laitteella’ asetuksen (EU) 2018/1139 3 artiklan 6 kohdassa määriteltyjä ATM/ANS-rakenneosia ja mainitun asetuksen 3 artiklan 7 kohdassa määriteltyjä ATM/ANS-järjestelmiä, lukuun ottamatta ilma-aluksissa olevia rakenneosia, joihin sovelletaan komission asetusta (EU) N:o 748/2012 (4);

2)

’ATM/ANS-laitemääräyksellä’ viraston julkaisemaa asiakirjaa, jossa annetaan ATM/ANS-palvelujen tarjoajille tehtäväksi toteuttaa ATM/ANS-laitteiden osalta toimia, joilla puututaan todettuun turvallisuuden ja/tai turvatoimet vaarantavaan tilaan sekä palautetaan ATM/ANS-laitteen suorituskyky ja yhteentoimivuus, jos on näyttöä siitä, että kyseisen laitteen turvallisuus, turvatoimet, suorituskyky tai yhteentoimivuus voi muuten vaarantua.

3 artikla

Toimivaltaista viranomaista koskevat vaatimukset

1.   Tätä asetusta sovellettaessa virasto on toimivaltainen viranomainen, joka vastaa hyväksyntöjen myöntämisestä ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuville organisaatioille sekä kyseisten organisaatioiden valvonnasta ja vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta.

2.   Viraston on täytettävä liitteessä I (osa DPO.AR) vahvistetut yksityiskohtaiset vaatimukset suorittaessaan sertifiointia, tutkintaa, tarkastuksia, auditointeja ja muita seurantatoimia, jotka ovat tarpeen tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvien organisaatioiden tehokkaan valvonnan varmistamiseksi. Virasto voi pyytää kansallisilta toimivaltaisilta viranomaisilta hallinnollista tukea sertifiointi-, valvonta- ja vaatimustenmukaisuuden varmistamistehtäviensä hoitamiseen suorittaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään.

4 artikla

ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvat organisaatiot

1.   Organisaation, joka osallistuu sellaisten ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon, jotka on sertifioitava delegoidun asetuksen (EU) 2023/1768 4 artiklan mukaisesti, tai joista on annettava suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoitus mainitun asetuksen 5 artiklan mukaisesti, on osoitettava valmiutensa ATM/ANS-laitteiden suunnittelu- tai tuotanto-organisaationa liitteen II (osa DPO.OR) mukaisesti.

2.   Euroopan geostationaarisen navigointilisäjärjestelmän (EGNOS) ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvien organisaatioiden katsotaan täyttävän tämän asetuksen liitteen II vaatimukset, kun ne osoittavat noudattavansa asetusta (EU) 2021/696 ja EGNOSiin mainitun asetuksen nojalla sovellettavia hallinto-, suunnittelu- ja laatustandardeja. Tällaisilta organisaatioilta ei vaadita viraston hyväksyntää.

Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto varmistaa suunnittelu- tai tuotanto-organisaation roolissaan, että muut EGNOSin laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvat organisaatiot noudattavat suunnittelu- ja tuotantoprosesseja, joiden tuloksena saavutetaan liitteen II (osa DPO.OR) mukainen turvallisuuden ja yhteentoimivuuden taso.

5 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/203 (5) muuttaminen

Muutetaan täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/203 seuraavasti:

1)

Lisätään 2 artiklan 1 kohtaan j alakohta seuraavasti:

”j)

ATM/ANS-järjestelmien ja ATM/ANS-rakenneosien suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvat hyväksytyt organisaatiot, joihin sovelletaan komission täytäntöönpanoasetusta (EU) 2023/1769 (*1).

(*1)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1769 annettu 12 päivänä syyskuuta 2023, ilmaliikenteen hallinta- ja lennonvarmistuspalvelujen järjestelmien ja rakenneosien suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvien organisaatioiden hyväksyntää koskevista teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/203 muuttamisesta (EUVL L 228, XX.9.2023, s. 19).” "

2)

Lisätään 6 artiklan 1 kohtaan h alakohta seuraavasti:

”h)

edellä 2 artiklan 1 kohdan j alakohdassa tarkoitettujen organisaatioiden osalta täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1769 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetty toimivaltainen viranomainen.”

6 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä syyskuuta 2023.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)   EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1.

(2)  Komission delegoitu asetus (EU) 2023/1768, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2023, ilmaliikenteen hallinta- ja lennonvarmistuspalvelujen järjestelmien sekä ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen rakenneosien sertifiointia ja ilmoittamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (ks. tämän virallisen lehden s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/696, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 69).

(4)  Komission asetus (EU) N:o 748/2012, annettu 3 päivänä elokuuta 2012, ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristösertifiointia sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden sertifiointia koskevista täytäntöönpanosäännöistä (EUVL L 224, 21.8.2012, s. 1).

(5)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/203, annettu 27 päivänä lokakuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1139 soveltamissäännöistä komission asetusten (EU) N:o 1321/2014, (EU) N:o 965/2012, (EU) N:o 1178/2011 ja (EU) 2015/340 ja komission täytäntöönpanoasetusten (EU) 2017/373 ja (EU) 2021/664 soveltamisalaan kuuluvia organisaatioita sekä komission asetusten (EU) N:o 748/2012, (EU) N:o 1321/2014, (EU) N:o 965/2012, (EU) N:o 1178/2011, (EU) 2015/340 ja (EU) N:o 139/2014 ja komission täytäntöönpanoasetusten (EU) 2017/373 ja (EU) 2021/664 soveltamisalaan kuuluvia toimivaltaisia viranomaisia varten ilmailun turvallisuuteen mahdollisesti vaikuttavien tietoturvariskien hallintaa koskevien vaatimusten osalta sekä komission asetusten (EU) N:o 1178/2011, (EU) N:o 748/2012, (EU) N:o 965/2012, (EU) N:o 139/2014, (EU) N:o 1321/2014 ja (EU) 2015/340 ja komission täytäntöönpanoasetusten (EU) 2017/373 ja (EU) 2021/664 muuttamisesta (EUVL L 31, 2.2.2023, s. 1).


LIITE I

VIRASTOA KOSKEVAT VAATIMUKSET

(Osa DPO.AR)

OSASTO A   YLEISET VAATIMUKSET (DPO.AR.A)

DPO.AR.A.001   Soveltamisala

Tässä liitteessä vahvistetaan vaatimukset, jotka koskevat suunnittelu- tai tuotanto-organisaatioiden sertifiointiin, valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyviä viraston hallinto- ja hallintajärjestelmiä, kun virasto hoitaa tehtäviään ja velvollisuuksiaan.

DPO.AR.A.010   Välitön reagointi turvallisuus-, turva- ja yhteentoimivuusongelmaan

a)

Virasto ottaa käyttöön järjestelmän, jolla kerätään, analysoidaan ja levitetään asianmukaisesti turvallisuus-, turva- ja yhteentoimivuustietoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 376/2014 (1) ja sen nojalla annettujen delegoitujen ja täytäntöönpanosäädösten soveltamista.

b)

Virasto toteuttaa a alakohdassa tarkoitetut tiedot saatuaan asianmukaiset toimenpiteet havaittujen turvallisuus-, turva- tai yhteentoimivuusongelmien ratkaisemiseksi, mukaan lukien ATM/ANS-laitemääräyksen julkaiseminen delegoidun asetuksen (EU) 2023/1768 liitteessä I olevan ATM/ANS.EQMT.AR.A.030 kohdan mukaisesti.

c)

Toimenpiteistä, jotka on toteutettu b alakohdan mukaisesti, on ilmoitettava viipymättä sille organisaatiolle, jonka on DPO.OR.A.035 kohdan mukaisesti noudatettava niitä. Asiasta on ilmoitettava myös asianomaisten ATM/ANS-palvelujen tarjoajien toimivaltaisille viranomaisille.

DPO.AR.A.015   Välitön reagointi ilmailun turvallisuuteen vaikuttavaan tietoturvapoikkeamaan tai haavoittuvuuteen

a)

Virasto ottaa käyttöön järjestelmän, jolla kerätään, analysoidaan ja jaetaan asianmukaisesti tiedot, jotka koskevat niitä organisaatioiden ilmoittamia tietoturvapoikkeamia ja haavoittuvuuksia, joilla saattaa olla vaikutusta ilmailun turvallisuuteen. Tämä on toteutettava koordinoidusti muiden tietoturvasta tai kyberturvallisuudesta jäsenvaltiossa vastaavien asiaankuuluvien viranomaisten kanssa ilmoitusjärjestelmien koordinoinnin ja yhteensopivuuden lisäämiseksi.

b)

Virasto toteuttaa a alakohdassa tarkoitetut tiedot saatuaan asianmukaiset toimenpiteet, joilla puututaan tietoturvapoikkeaman tai haavoittuvuuden mahdolliseen vaikutukseen ilmailun turvallisuuteen.

c)

Edellä b alakohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava välittömästi kaikille henkilöille tai organisaatioille, joiden on asetuksen (EU) 2018/1139 ja sen nojalla annettujen delegoitujen ja täytäntöönpanosäädösten mukaan noudatettava niitä. Virasto ilmoittaa näistä toimenpiteistä myös asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

OSASTO B –   HALLINTO (DPO.AR.B)

DPO.AR.B.001   Hallintojärjestelmä

a)

Virasto perustaa hallintojärjestelmän ja pitää sitä yllä, ja tähän järjestelmään on kuuluttava vähintään

1)

dokumentoidut periaatteet ja menettelyt, jotka kuvaavat viraston organisaatiota sekä niitä keinoja ja menetelmiä, joilla varmistetaan asetuksen (EU) 2018/1139 sekä sen nojalla annettujen delegoitujen ja täytäntöönpanosäädösten noudattaminen sen mukaan, mikä on tarpeen sen sertifiointi-, valvonta- ja täytäntöönpanon varmistamistehtävien hoitamiseksi; menettelyt on pidettävä ajan tasalla ja niitä on käytettävä perustyöasiakirjoina viraston kaikissa asiaankuuluvissa tehtävissä;

2)

riittävä määrä henkilöstöä, jotta se voi suorittaa tehtävänsä ja täyttää tämän asetuksen mukaiset velvollisuutensa; henkilöstön käytettävyyden suunnittelemista varten käytössä on oltava järjestelmä, jonka avulla varmistetaan kaikkien asianmukaisten tehtävien toteuttaminen;

3)

henkilöstö, jolla on kelpoisuus sille annettujen tehtävien suorittamiseen sekä tarpeelliset tiedot ja kokemus ja jotka ovat saaneet perus- ja määräaikaiskoulutusta jatkuvan pätevyyden varmistamiseksi;

4)

riittävät välineet ja toimistotilat annettujen tehtävien suorittamista varten;

5)

toiminto, jolla valvotaan, että hallintojärjestelmä on asiaankuuluvien vaatimusten mukainen ja että menettelyt ovat riittäviä; tähän kuuluu myös sisäisen auditoinnin ja turvallisuusriskien hallinnan menettelyjen laatiminen; vaatimustenmukaisuuden seurantaan on sisällyttävä järjestelmä, jolla auditoinneissa tehdyistä havainnoista annetaan palautetta viraston ylimmälle johdolle tarvittavien korjaavien toimien toteuttamisen varmistamiseksi;

6)

henkilö tai henkilöryhmä, joka viime kädessä vastaa viraston ylimmälle johdolle vaatimustenmukaisuuden valvontatoiminnosta.

b)

Virasto nimittää jokaiselle hallintojärjestelmään kuuluvalle toimialalle yhden tai useamman henkilön, jolla on kokonaisvastuu asiaankuuluvien tehtävien hallinnoinnista.

c)

Virasto laatii menettelyt, joilla se osallistuu kaikkien tarvittavien tietojen keskinäiseen vaihtoon komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/373 (2) 4 artiklassa tarkoitettujen muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa, ja antaa niille apua tai pyytää niiltä apua, mukaan lukien DPO.OR.A.045 kohdassa vaadituista pakollisista ja vapaaehtoisista poikkeamailmoituksista saadut tiedot;

d)

Viraston perustaman ja ylläpitämän hallintojärjestelmän on oltava täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/203 liitteen I (osa IS.AR) mukainen, jotta varmistetaan ilmailun turvallisuuteen mahdollisesti vaikuttavien tietoturvariskien asianmukainen hallinta.

DPO.AR.B.010   Hallintojärjestelmän muutokset

a)

Virastolla on oltava käytössään järjestelmä sellaisten muutosten tunnistamiseksi, jotka vaikuttavat sen valmiuksiin suorittaa tehtäviään ja täyttää sille asetuksessa (EU) 2018/1139 sekä sen nojalla annetuissa delegoiduissa ja täytäntöönpanosäädöksissä asetetut velvollisuudet. Järjestelmän avulla viraston on pystyttävä toteuttamaan tarkoituksenmukaisia toimia sen varmistamiseksi, että hallintojärjestelmä pysyy riittävänä ja tehokkaana.

b)

Varmistaakseen hallintojärjestelmänsä tehokkaan täytäntöönpanon virasto saattaa järjestelmän nopeasti ajan tasalle niin, että siinä otetaan huomioon asetukseen (EU) 2018/1139 sekä sen nojalla annettuihin delegoituihin säädöksiin ja täytäntöönpanosäädöksiin mahdollisesti tehtävät muutokset.

DPO.AR.B.015   Tietojen tallentaminen

a)

Virasto ottaa käyttöön tietojen tallennusjärjestelmän, jolla turvataan seuraavien tietojen asianmukainen säilytys, saatavuus ja luotettava jäljitettävyys:

1)

hallintojärjestelmän dokumentoidut periaatteet ja menettelyt;

2)

DPO.AR.B.001 kohdan a alakohdan 3 alakohdan mukaan vaadittavat henkilöstön koulutus, kelpoisuus ja valtuudet;

3)

delegoidun asetuksen (EU) 2023/1768 liitteessä I olevassa ATM/ANS.EQMT.AR.A.020 kohdassa vaaditut seikat kattava tehtävien osoittaminen sekä yksityiskohtaiset tiedot annetuista tehtävistä;

4)

hyväksyntäprosessi niiden organisaatioiden osalta, jotka osallistuvat ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon, sertifiointiprosessi ja ATM/ANS-laitteiden suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoitusten rekisteröinti ja jatkuva valvonta, mukaan lukien seuraavat:

i)

hyväksyntähakemukset;

ii)

ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuville organisaatioille myönnetyt hyväksynnät niihin liittyvine oikeuksineen ja mahdollisine muutoksineen;

iii)

myönnetyt ATM/ANS-laitetodistukset sekä viraston niihin mahdollisesti tekemät muutokset;

iv)

kaikki voimassa olevat ATM/ANS-laitteiden suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoitukset, jotka virasto on rekisteröinyt;

v)

viraston jatkuvan valvonnan ohjelma, mukaan lukien arviointeja, auditointeja ja tarkastuksia koskevat tiedot;

vi)

valvontaohjelman jäljennös, joka sisältää auditointien suunnitellut ja toteutuneet päivämäärät;

vii)

jäljennökset kaikesta virallisesta kirjeenvaihdosta;

viii)

suositukset todistuksen antamiseksi tai jatkamiseksi taikka ilmoituksen rekisteröinnin jatkamiseksi, yksityiskohtaiset tiedot havainnoista ja toimista, joita organisaatio on toteuttanut kyseisten havaintojen sulkemiseksi, mukaan lukien kunkin havainnon sulkemispäivä, täytäntöönpanon varmistamistoimet ja huomautukset;

ix)

mahdolliset arviointi-, auditointi- tai tarkastusraportit;

x)

jäljennökset kaikista organisaation ohjekirjoista, menettelyistä ja prosesseista tai käsikirjoista sekä niihin tehdyistä muutoksista;

xi)

jäljennökset kaikista muista viraston hyväksymistä asiakirjoista;

5)

ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvien organisaatioiden ehdottamista vaihtoehtoisista vaatimusten täyttämisen menetelmistä ilmoittaminen ja arviointi sekä näiden vaihtoehtoisten vaatimusten täyttämisen menetelmien arviointi;

6)

turvallisuustiedot, ATM/ANS-laitemääräykset ja seurantatoimenpiteet;

7)

asetuksen (EU) 2018/1139 76 artiklan 4 kohdan mukaisten joustavuussäännösten käyttäminen.

b)

Virasto pitää yllä luetteloa myöntämistään todistuksista ja rekisteröimistään ilmoituksista.

c)

Kaikki a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot on talletettava tavalla, joka suojaa ne vahingoittumiselta, muuttamiselta ja varkauksilta, ja säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan sen jälkeen, kun hyväksyntöjen ja todistusten voimassaolo on päättynyt tai ilmoitukset peruutettu, jollei sovellettavasta tietosuojalainsäädännöstä muuta johdu.

OSASTO C   SERTIFIOINTI, VALVONTA JA TÄYTÄNTÖÖNPANON VARMISTAMINEN (DPO.AR.C)

DPO.AR.C.001   Hyväksynnän myöntäminen ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuville organisaatioille

a)

Hyväksynnän myöntämistä ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvalle organisaatiolle koskevan hakemuksen saatuaan virasto varmistaa, että organisaatio täyttää delegoidun asetuksen (EU) 2023/1768 liitteissä II ja III sekä tämän asetuksen liitteessä II vahvistetut vaatimukset.

b)

Virasto voi pyytää tarpeellisiksi katsomiaan auditointeja, tarkastuksia tai arviointeja ennen hyväksynnän myöntämistä kaikkien tämän liitteen lisäyksessä 1 esitettyjen asiaankuuluvien tietojen kanssa.

c)

Hyväksyntä myönnetään rajoittamattomaksi ajaksi. Oikeudet, jotka koskevat niitä toimintoja, joita organisaatio on hyväksytty suorittamaan, on määriteltävä hyväksyntään liitetyissä ehdoissa.

1)

ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun osallistuvan organisaation osalta ehdoissa on eriteltävä suunnittelutyön tyyppi ja niiden ATM/ANS-laitteiden luokat, joita varten organisaatiolla on hyväksyntä, sekä oikeudet, joita organisaatiolla on oikeus käyttää.

2)

ATM/ANS-laitteiden tuotantoon osallistuvan organisaation osalta ehdoissa on eriteltävä työn laajuus ja ne ATM/ANS-laitteet tai -laiteluokat tai molemmat, joiden osalta hyväksynnän haltijalla on oikeus käyttää oikeuksia.

d)

Hyväksyntää ei myönnetä, jos DPO.AR.C.015 kohdassa tarkoitettu tason 1 havainto on edelleen avoinna. Poikkeuksellisissa olosuhteissa organisaation on tarpeen mukaan arvioitava muut kuin tason 1 havainnot, lievennettävä niitä ja saatava viraston hyväksyntä korjaavien toimien suunnitelmalle havaintojen sulkemiseksi ennen hyväksynnän myöntämistä.

e)

Kaikki hyväksyntään ja sen ehtoihin tehtävät muutokset edellyttävät viraston hyväksyntää.

DPO.AR.C.005   Valvontaohjelma

a)

Virasto laatii ja saattaa vuosittain ajan tasalle valvontaohjelman, jossa otetaan huomioon sen valvomien organisaatioiden erityisluonne, toiminnan vaativuus sekä aiempien sertifiointi- tai valvontatoimien tulokset ja joka perustuu toimintaan liittyvien riskien arviointiin. Valvontaohjelmaan on sisällyttävä auditointeja, jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:

1)

ne kattavat kaikki osa-alueet, jotka voivat aiheuttaa ongelmia, ja niissä keskitytään erityisesti niihin osa-alueisiin, joilla ongelmia on aiemmin todettu;

2)

ne kattavat kaikki viraston valvonnassa olevat organisaatiot, todistukset ja ilmoitukset;

3)

ne kattavat organisaatioiden käyttämät keinot henkilöstönsä pätevyyden varmistamiseksi;

4)

niillä varmistetaan auditointien suorittaminen tavalla, joka vastaa organisaation toimintaan liittyvän riskin tasoa;

5)

niillä varmistetaan, että viraston valvomiin organisaatioihin sovelletaan enintään 24 kuukauden pituista valvonnan suunnittelujaksoa.

Valvonnan suunnittelujaksoa voidaan lyhentää, jos on näyttöä siitä, että organisaation turvallisuustaso on heikentynyt.

Valvonnan suunnittelujaksoa voidaan pidentää enintään 36 kuukauteen, jos virasto on todennut, että edellisten 24 kuukauden aikana

i)

organisaatio on jatkuvasti osoittanut täyttävänsä DPO.OR.B.005 kohdan mukaiset muutoksenhallintavaatimukset;

ii)

ei ole tehty DPO.AR.C.015 kohdassa tarkoitettuja tason 1 havaintoja;

iii)

kaikki DPO.AR.C.015 kohdassa tarkoitetut korjaavat toimet on toteutettu DPO.AR.C.015 kohdassa määritellyssä viraston hyväksymässä tai sen pidentämässä määräajassa.

Jos organisaatio on i, ii ja iii alakohdan lisäksi ottanut käyttöön tehokkaan jatkuvan virastolle raportoinnin järjestelmän, joka koskee säännösten noudattamista ja joka on hyväksytty, valvonnan suunnittelujakso voidaan pidentää enintään 48 kuukauteen;

6)

niillä varmistetaan DPO.AR.C.015 kohdassa tarkoitettujen korjaavien toimien toteuttamisen seuranta;

7)

niistä kuullaan asianomaisia organisaatioita, minkä jälkeen niistä ilmoitetaan;

8)

niissä ilmoitetaan tarvittaessa eri toimipaikkoja varten suunnitellut tarkastusvälit.

b)

Virasto voi päättää tarpeen mukaan muuttaa etukäteen suunniteltujen auditointien tavoitteita ja laajuutta, asiakirjojen tarkastelu ja lisäauditoinnit mukaan luettuina.

c)

Virasto päättää, mitkä järjestelyt, osatekijät, fyysiset paikat ja toimet on tarkastettava tietyn ajan kuluessa.

d)

DPO.AR.C.015 kohdan mukaisesti esitetyt auditointihuomautukset ja -havainnot on dokumentoitava.

e)

Havaintojen tueksi on esitettävä todisteet, ja ne on yksilöitävä suhteessa niihin sovellettaviin vaatimuksiin ja täytäntöönpanojärjestelyihin, joiden noudattamista auditoinnissa on tarkasteltu.

f)

On laadittava auditointikertomus, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot havainnoista ja huomautuksista, ja toimitettava se asianomaiselle organisaatiolle.

DPO.AR.C.010   Tietoturvan hallintajärjestelmän muutokset

a)

Niiden muutosten osalta, joita hallinnoidaan ja joista ilmoitetaan virastolle täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/203 liitteessä II (osa IS.I.OR) olevan IS.I.OR.255 kohdan a alakohdan mukaisella menettelyllä, virasto sisällyttää muutosten uudelleentarkastelun jatkuvan valvonnan ohjelmaansa tässä liitteessä olevassa DPO.AR.C.005 kohdassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jos vaatimusten noudattamisessa havaitaan puutteita, virasto ilmoittaa asiasta organisaatiolle, pyytää lisämuutoksia ja toimii tämän liitteen DPO.AR.C.015 kohdan mukaisesti.

b)

Muiden sellaisten muutosten osalta, jotka edellyttävät hyväksynnän hakemista täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/203 liitteessä II (osa IS.I.OR) olevan IS.I.OR.255 kohdan b alakohdan mukaisesti:

1)

saatuaan muutosta koskevan hakemuksen virasto tarkistaa ennen hyväksynnän antamista, täyttääkö organisaatio sovellettavat vaatimukset;

2)

virasto vahvistaa edellytykset, joilla organisaatio voi toimia muutoksen toteuttamisen aikana;

3)

kun virasto on vakuuttunut siitä, että organisaatio täyttää sovellettavat vaatimukset, se hyväksyy muutoksen.

DPO.AR.C.015   Poikkeamahavainnot, korjaavat toimet ja toimenpiteet täytäntöönpanon varmistamiseksi

a)

Jos virasto tutkinnan tai valvonnan aikana tai muulla tavoin havaitsee, että jotakin tämän asetuksen vaatimusta tai sen edellyttämää menettelyä tai käsikirjaa taikka tämän asetuksen mukaisesti annettua todistusta tai ilmoitusta ei ole noudatettu, se tekee havainnon, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksessa (EU) 2018/1139 edellytettyjen lisätoimien toteuttamista.

b)

Virastolla on käytössään järjestelmä, jolla

1)

analysoidaan havaintoja sen kannalta, mikä merkitys niillä on turvallisuudelle ja yhteentoimivuudelle;

2)

yksilöidään asianmukaiset vaatimustenmukaisuuden varmistamistoimenpiteet, mukaan lukien hyväksyntöjen ja todistusten voimassaolon keskeyttäminen tai peruuttaminen;

3)

annetaan määräyksiä organisaation vaatimustenvastaisuudesta aiheutuvan riskin perusteella.

c)

Virasto tekee tason 1 havainnon, kun se havaitsee delegoidun asetuksen (EU) 2023/1768 liitteessä I olevan ATM/ANS.EQMT.AR.B.001 kohdan mukaisia merkittäviä puutteita, jotka voivat johtaa hallitsemattomaan vaatimustenvastaisuuteen ja mahdolliseen ei-toivottuun tilaan.

Tason 1 havaintoihin kuuluvat muun muassa seuraavat:

1)

sellaisten toimintamenetelmien voimaan saattaminen, jotka aiheuttavat merkittävän riskin organisaation toiminnalle;

2)

organisaation hyväksynnän saaminen tai voimassa pitäminen esittämällä väärennettyjä asiakirjatodisteita;

3)

todisteet organisaation hyväksynnän väärinkäytöstä tai vilpillisestä käytöstä;

4)

vastuullisen johtajan puuttuminen.

d)

Virasto tekee tason 2 havainnon, jos havaitaan, että jotakin seuraavista vaatimuksista ei ole noudatettu:

i)

asetuksen (EU) 2018/1139 sovellettavat vaatimukset;

ii)

asetuksen (EU) 2018/1139 nojalla annetut delegoidut ja täytäntöönpanosäädökset;

iii)

asetuksessa (EU) 2018/1139 vaaditut menetelmät ja käsikirjat; tai

iv)

asetuksen (EU) 2018/1139 mukaisesti myönnetty hyväksyntä,

kun tätä ei luokitella tason 1 havainnoksi.

e)

Kun havainto tehdään, virasto ilmoittaa siitä kirjallisesti asianomaiselle organisaatiolle ja vaatii sitä toteuttamaan korjaavia toimia havaitun vaatimustenvastaisuuden korjaamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksessa (EU) 2018/1139 ja sen nojalla annetuissa delegoiduissa ja täytäntöönpanosäädöksissä edellytettyjen lisätoimien toteuttamista.

1)

Tason 1 havaintojen osalta virasto toteuttaa välittömästi asianmukaiset vaatimustenmukaisuuden varmistamistoimenpiteet ja se voi tarvittaessa rajoittaa hyväksyntää taikka keskeyttää tai peruuttaa sen kokonaan tai osittain, kunnes organisaatio on toteuttanut korjaavat toimet onnistuneesti.

2)

Jos virasto tekee tason 2 havainnon, se

i)

antaa organisaatiolle korjaavien toimien toteuttamiseen määräajan, joka esitetään toimia koskevassa suunnitelmassa ja joka vastaa havainnon luonnetta;

ii)

arvioi organisaation ehdottaman korjaavien toimien suunnitelman ja sen toteuttamissuunnitelman ja hyväksyy ne, jos niitä pidetään arvioinnin perusteella riittävinä puutteiden korjaamiseksi;

3)

Jos kyse on tason 2 havainnosta eikä organisaatio toimita sellaista korjaavia toimia koskevaa suunnitelmaa, jonka virasto voi poikkeamahavainnon luonteen huomioon ottaen hyväksyä, tai organisaatio ei toteuta korjaavia toimia viraston hyväksymässä tai sen pidentämässä määräajassa, havainto voidaan nostaa tasolle 1 ja on toteutettava e kohdan 1 alakohdan mukaiset toimet.

f)

Jos tason 1 tai 2 havainto ei ole tarpeen, virasto voi esittää huomautuksia.

g)

Virasto

1)

keskeyttää todistuksen voimassaolon, jos se katsoo, että tällainen toimi on tarpeen ATM/ANS-laitteen turvallisuuteen, suorituskykyyn tai yhteentoimivuuteen kohdistuvan uskottavan uhkan torjumiseksi;

2)

julkaisee ATM/ANS-laitemääräyksen delegoidun asetuksen (EU) 2023/1768 liitteessä I olevan ATM/ANS.EQMT.AR.A.030 kohdan mukaisissa tilanteissa;

3)

keskeyttää todistuksen voimassaolon, peruuttaa sen kokonaan tai rajoittaa sitä, jos tällainen toimi on tarpeen c alakohdan mukaisesti;

4)

ryhtyy välittömiin ja asianmukaisiin toimenpiteisiin organisaation taikka luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön toiminnan rajoittamiseksi tai kieltämiseksi, jos virasto perustellusti katsoo, että tällainen toimenpide on tarpeen ATM/ANS-laitteeseen kohdistuvan uskottavan uhkan torjumiseksi;

5)

rekisteröi suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoituksen vasta sen jälkeen, kun kaikki ensimmäisen valvontatutkinnan havainnot on saatu ratkaistua;

6)

peruuttaa suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoituksen rekisteröinnin väliaikaisesti tai pysyvästi, jos se katsoo, että tällainen toimi on tarpeen ATM/ANS-laitteen turvallisuuteen, suorituskykyyn tai yhteentoimivuuteen kohdistuvan uskottavan uhkan torjumiseksi;

7)

toteuttaa muita vaatimustenmukaisuuden varmistamistoimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että puutteet asetuksen (EU) 2018/1139 liitteen VIII ja tapauksen mukaan liitteen VII sekä tämän liitteen keskeisten vaatimusten noudattamisessa korjataan ja tarvittaessa lievennetään niiden seurauksia.

h)

Toteuttaessaan g alakohdan mukaisia vaatimustenmukaisuuden varmistamistoimenpiteitä virasto ilmoittaa niistä toimenpiteiden kohteelle, esittää niiden syyt ja ilmoittaa kohteelle tämän muutoksenhakuoikeudesta.


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 376/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, poikkeamien ilmoittamisesta, analysoinnista ja seurannasta siviili-ilmailun alalla, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 996/2010 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/42/EY, komission asetusten (EY) N:o 1321/2007 ja (EY) N:o 1330/2007 kumoamisesta (EUVL L 122, 24.4.2014, s. 18).

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/373, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2017, ilmaliikenteen hallinta- ja lennonvarmistuspalvelujen sekä muiden ilmaliikenteen hallintaverkon toimintojen palveluntarjoajia koskevista yhteisistä vaatimuksista ja näiden palveluntarjoajien valvonnasta, asetuksen (EY) N:o 482/2008 sekä täytäntöönpanoasetusten (EU) N:o 1034/2011, (EU) N:o 1035/2011 ja (EU) 2016/1377 kumoamisesta ja asetuksen (EU) N:o 677/2011 muuttamisesta (EUVL L 62, 8.3.2017, s. 1).


Lisäys 1

ATM/ANS-LAITTEIDEN SUUNNITTELUUN TAI TUOTANTOON OSALLISTUVIEN ORGANISAATIOIDEN HYVÄKSYNTÄÄ KOSKEVAT ERITELMÄT

Hyväksynnässä on mainittava

a)

virasto hyväksynnän myöntävänä toimivaltaisena viranomaisena;

b)

hakijan nimi ja postiosoite;

c)

hakijan työn laajuus;

d)

paikka, jossa toimintaa on tarkoitus harjoittaa;

e)

hakijalle hyväksytyt oikeudet;

f)

vakuutus hakijan vaatimustenmukaisuudesta ja sovellettavien vaatimusten noudattamisesta;

g)

hyväksynnän myöntämispäivä ja voimassaoloaika;

h)

hyväksyntään liitetyt lisäehdot tai -rajoitukset.


LIITE II

ATM/ANS-LAITTEIDEN SUUNNITTELUUN TAI TUOTANTOON OSALLISTUVIA ORGANISAATIOITA KOSKEVAT VAATIMUKSET

(Osa DPO.OR)

OSASTO A –   YLEISET VAATIMUKSET (DPO.OR.A)

DPO.OR.A.001   Soveltamisala

Tässä liitteessä vahvistetaan yhteiset vaatimukset, jotka koskevat ATM/ANS-laitteiden suunnittelu- tai tuotanto-organisaation hyväksynnän hakijan ja haltijan oikeuksia ja velvollisuuksia.

DPO.OR.A.005   Hakukelpoisuus

Suunnittelu- tai tuotanto-organisaation hyväksyntää voi tässä liitteessä vahvistetuin edellytyksin hakea luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on osoittanut tai aikoo osoittaa valmiutensa suunnitella tai tuottaa ATM/ANS-laitteita DPO.OR.A.010 kohdan mukaisesti.

DPO.OR.A.010   Suunnittelu- tai tuotanto-organisaation hyväksyntää koskeva hakemus ja valmiuksien osoittaminen

a)

Suunnittelu- tai tuotanto-organisaation hyväksyntää koskeva hakemus on tehtävä viraston vahvistamassa muodossa ja sen vahvistamalla tavalla.

b)

Hyväksynnän saadakseen ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvan organisaation on täytettävä tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset siltä osin kuin niitä sovelletaan sellaiseen ATM/ANS-järjestelmien ja ATM/ANS-rakenneosien suunnitteluun tai tuotantoon, jota organisaatio harjoittaa tai aikoo harjoittaa.

DPO.OR.A.015   Organisaation käsikirja

a)

ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvan organisaation on laadittava ja ylläpidettävä organisaation käsikirjaa, jossa annetaan seuraavat tiedot:

1)

vastuullisen johtajan allekirjoittama vakuutus siitä, että organisaation käsikirjaa ja muita siihen liittyviä käsikirjoja, joissa määritellään, miten organisaatio täyttää vaatimukset, noudatetaan jatkuvasti;

2)

DPO.OR.B.020 kohdassa tarkoitettujen avainhenkilöiden tehtävänimikkeet ja nimet;

3)

johtajan tai johtajien tehtävät ja vastuut, mukaan lukien asiat, joissa he voivat olla suoraan yhteydessä virastoon organisaation puolesta;

4)

organisaatiorakenne, josta käy ilmi johtajien vastuut ja velvollisuudet koko organisaatiossa, myös vastuullisen johtajan suora vastuu;

5)

yleiskuvaus organisaation työvoimaresursseista;

6)

yleiskuvaus toimitiloista, jotka sijaitsevat kussakin organisaation hyväksynnässä mainitussa paikassa;

7)

yleiskuvaus organisaation hyväksymisehtojen mukaisesta työn laajuudesta;

8)

menettelyt, joilla todennetaan ja osoitetaan, että ATM/ANS-laitteen suunnittelu tai suunnittelun muutokset ovat sovellettavien yksityiskohtaisten eritelmien ja vaatimusten mukaisia, sellaisina kuin ne vahvistetaan delegoidussa asetuksessa (EU) 2023/1768 ja ettei siinä ole turvallisuuden vaarantavia tai puutteellisesti suojattuja ominaisuuksia;

9)

menettely teknisten tietojen ja tallenteiden laatimiseksi ja ylläpitämiseksi kunkin sellaisen ATM/ANS-laitteen kunkin mallin osalta, jolle on annettu todistus tai josta on annettu suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoitus delegoidun asetuksen (EU) 2023/1768 mukaisesti;

10)

menettelyt organisaatiomuutosten ilmoittamiseksi virastolle;

11)

organisaation käsikirjan muutosmenettely;

12)

organisaation hallintojärjestelmän ja -menettelyjen kuvaus suoraan tai ristiviittauksin;

13)

kuvaus suoraan tai ristiviittauksin tämän liitteen DPO.OR.B.015 kohdassa tarkoitetusta alihankkijoiden hallinnoinnista ja valvontamenettelyistä.

b)

Organisaation käsikirjaa muutettava tarpeen mukaan organisaation kuvauksen pitämiseksi ajan tasalla, ja virastolle on toimitettava jäljennös käsikirjasta ja kaikista sen muutoksista.

c)

Tämän liitteen DPO.OR.B.005 kohdassa tarkoitetun muutoshyväksyntähakemuksen on perustuttava organisaation käsikirjaan ehdotettujen muutosten hyväksyttämiseen.

DPO.OR.A.025   Organisaation hyväksynnän voimassaolo, voimassa pitäminen ja oikeudet

a)

Organisaation hyväksyntä on voimassa rajoittamattoman ajan edellyttäen, että

1)

organisaatio noudattaa jatkuvasti asetusta (EU) 2018/1139 ja sen nojalla annettuja delegoituja ja täytäntöönpanosäädöksiä;

2)

organisaatio ei ole luopunut hyväksynnästä eikä virasto ole keskeyttänyt tai peruuttanut hyväksyntää.

b)

Jos hyväksyntä on annettu paperimuodossa, se on palautettava virastolle viipymättä, kun se peruutetaan tai siitä luovutaan.

c)

Organisaation hyväksynnän haltijalla on hyväksymisehtojensa puitteissa ja suunnittelunhallintajärjestelmän asiaa koskevien menettelyjen mukaisesti oikeus

1)

luokitella ATM/ANS-laitteen muutos suureksi tai pieneksi;

2)

hyväksyä pieniä muutoksia delegoidun asetuksen (EU) 2023/1768 mukaisesti myönnettyihin ATM/ANS-laitetodistuksiin ja/tai annettuihin ilmoituksiin;

3)

hyväksyä tiettyjä suuria muutoksia delegoidun asetuksen (EU) 2023/1768 liitteen mukaisesti myönnettyihin ATM/ANS-laitetodistuksiin;

4)

antaa delegoidun asetuksen (EU) 2023/1768 5 artiklan mukaisia ilmoituksia ATM/ANS-laitteiden suunnittelun vaatimustenmukaisuudesta;

5)

antaa delegoidun asetuksen (EU) 2023/1768 6 artiklan mukaisia ATM/ANS-laitteiden vaatimustenmukaisuusvakuutuksia.

DPO.OR.A.030   Tarkastusten helpottaminen ja yhteistyö

a)

ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvan organisaation on helpotettava viraston tai sen puolesta toimivan pätevän yksikön suorittamia tarkastuksia ja auditointeja, ja sen on tehtävä tarvittaessa yhteistyötä viraston valtuuksien tehokkaan ja tuloksellisen käytön varmistamiseksi.

b)

ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvan organisaation on tehtävä yhteistyötä sen ATM/ANS-laitteita käyttävien ATM/ANS-palveluntarjoajien kanssa ja tuettava niitä prosessissa, jolla ne osoittavat vaatimustenmukaisuutensa asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille.

DPO.OR.A.035   Havainnot ja korjaavat toimet

Saatuaan virastolta ilmoituksen havainnoista ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvan organisaation on

a)

määritettävä vaatimustenvastaisuuden juurisyy;

b)

tehtävä suunnitelma korjaavista toimista;

c)

osoitettava korjaavien toimien toteuttaminen virastoa tyydyttävällä tavalla sellaisessa määräajassa, jonka virasto on ehdottanut ja hyväksynyt siten kuin DPO.AR.C.015 kohdan e alakohdan 2 alakohdassa määritellään.

DPO.OR.A.040   Välitön reagointi turvallisuus-, turva- ja yhteentoimivuusongelmaan

ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvan organisaation on pantava täytäntöön kaikki viraston DPO.AR.A.010 ja DPO.AR.A.015 kohdan mukaisesti käyttöön ottamat turvallisuus- ja turvatoimenpiteet, mukaan lukien ATM/ANS-laitemääräykset.

DPO.OR.A.045   Vauriot, toimintahäiriöt ja viat

a)

Tämän asetuksen mukaisesti myönnetyn hyväksynnän haltijan on

1)

perustettava ja ylläpidettävä järjestelmää, jolla kerätään, tutkitaan ja analysoidaan ilmoituksia ja tietoja vaurioista, toimintahäiriöistä, vioista tai muista poikkeamista, jotka ovat vaikuttaneet tai saattavat vaikuttaa haitallisesti ATM/ANS-laitteiden jatkuvaan vaatimustenmukaisuuteen;

2)

ilmoitettava kaikille ATM/ANS-laitteiden tunnetuille käyttäjille ja pyynnöstä muille asiaan liittyvien määräysten nojalla valtuutetuille henkilöille 1 kohdan mukaisesti perustetusta järjestelmästä ja siitä, miten tällaiset ilmoitukset ja tiedot vaurioista, toimintahäiriöistä, vioista tai muista poikkeamista toimitetaan.

b)

Niiden organisaatioiden osalta, joiden päätoimipaikka on jossakin jäsenvaltiossa, a alakohdan 1 alakohdan mukaisesti perustettuun järjestelmään on sisällyttävä poikkeamien ilmoittamista ja seurantaa koskevat säännökset, jotka täyttävät asetusten (EU) N:o 376/2014 ja (EU) 2018/1139 sekä niiden nojalla annettujen delegoitujen ja täytäntöönpanosäädösten vaatimukset.

c)

Hyväksynnän haltijan on ilmoitettava virastolle kaikista tiedossaan olevista vaurioista, toimintahäiriöistä, vioista tai muista poikkeamista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa turvallisuutta tai turvatoimia vaarantavan tilan taikka laitteen toimintakyvyn alenemisen.

d)

Jos hyväksynnän haltijan päätoimipaikka ei ole jäsenvaltiossa, ilmoitukset on tehtävä viraston vahvistamassa muodossa ja sen vahvistamalla tavalla niin pian kuin se on käytännössä mahdollista ja joka tapauksessa viimeistään 72 tunnin kuluttua siitä, kun henkilö tai organisaatio on saanut tiedon kyseisestä poikkeamasta, jolleivät poikkeukselliset olosuhteet sitä estä.

e)

Hyväksynnän haltijan on tutkittava c alakohdan mukaisesti ilmoitettu poikkeama, mukaan lukien poikkeamaan johtaneet puutteet, ja ilmoitettava virastolle tutkintansa tulokset ja kaikki toimet, jotka se aikoo toteuttaa tai ehdottaa toteutettavaksi puutteiden korjaamiseksi.

DPO.OR.A.050   Hyväksynnän siirrettävyys

Organisaation hyväksyntää ei voida siirtää muutoin kuin organisaation omistajanvaihdoksen vuoksi.

OSASTO B –   HALLINTO (DPO.OR.B)

DPO.OR.B.001   Hallintojärjestelmä

a)

ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvan organisaation on otettava käyttöön seuraavat tiedot sisältävä hallintojärjestelmä, ja pidettävä sitä yllä:

1)

selvästi määritellyt vastuut ja velvollisuudet sen koko organisaatiossa, myös vastuullisen johtajan suora vastuu;

2)

vastuullisen johtajan allekirjoittama kuvaus organisaation yleisestä toiminta-ajatuksesta ja periaatteista, jotka yhdessä muodostavat toimintapolitiikan;

3)

keinot, joilla organisaation suorituskyky todennetaan ottaen huomioon hallintojärjestelmän suorituskykyindikaattorit ja -tavoitteet;

4)

prosessi, jolla tunnistetaan sellaiset organisaation sisällä ja sen toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, jotka saattavat vaikuttaa vakiintuneisiin prosesseihin, menettelyihin ja tuotteisiin, ja tarvittaessa organisaation on muutettava hallintojärjestelmäänsä näiden muutosten huomioon ottamiseksi;

5)

prosessi ATM/ANS-laitteiden muutosten laajuuden ja niihin liittyvien riskien määrittämiseksi;

6)

prosessi, jolla arvioidaan hallintojärjestelmää, tunnistetaan hallintojärjestelmän alentuneen suorituskyvyn syyt, määritetään alentuneen suorituskyvyn vaikutukset ja poistetaan tai lievennetään näitä syitä;

7)

prosessi, jolla varmistetaan, että organisaation henkilöstö on koulutettua ja pätevää hoitamaan tehtäviään turvallisella, tehokkaalla, jatkuvalla ja kestävällä tavalla; tässä yhteydessä organisaation on vahvistettava henkilöstönsä palvelukseenotto- ja koulutuspolitiikat;

8)

viestintäkeinot, joilla varmistetaan, että organisaation koko henkilöstö on täysin tietoinen hallintojärjestelmästä, ja joiden avulla voidaan viestittää kriittisiä tietoja ja selittää, miksi tietyt toimet toteutetaan ja miksi menetelmiä otetaan käyttöön tai niihin tehdään muutoksia;

9)

suunnittelutoiminnan osalta menettelyt seuraavia varten:

i)

ATM/ANS-laitteiden suunnittelu ja niiden suunnittelun muutokset;

ii)

vakuutus siitä, että ATM/ANS-laitteiden suunnittelu tai niiden suunnittelun muutokset ovat sovellettavien eritelmien mukaisia, mukaan lukien vaatimustenmukaisuuden osoittamisen riippumaton tarkastustoiminto, jonka perusteella organisaatio toimittaa vaatimustenmukaisuusvakuutukset ja niihin liittyvät asiakirjat virastolle;

iii)

DPO.OR.B.015 kohdassa tarkoitettujen alihankkijaorganisaatioiden suunnittelemien ATM/ANS-laitteiden osien tai suorittamien tehtävien hyväksyttävyyden todentaminen;

iv)

vakuutus siitä, että ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun osallistuvaa henkilöstöä on riittävästi, että se on koulutettua ja pätevää ja että sillä on valtuudet hoitaa sille osoitetut tehtävät;

v)

osastojen välinen ja sisäinen tiivis ja tehokas koordinointi;

10)

tuotantotoiminnan osalta menettelyt seuraavia varten:

i)

asiakirjojen tai niiden muutosten julkaiseminen ja hyväksyminen;

ii)

DPO.OR.B.015 kohdassa tarkoitetut auditoinnit ja alihankkijaorganisaatioiden valvonta;

iii)

sen todentaminen, että kaikki saapuvat materiaalit ja laitteet, mukaan lukien uutena toimitetut tai tuotteiden ostajien käytettynä toimittamat, ovat sovellettavissa suunnittelutiedoissa eritellyn mukaisia;

iv)

sen todentaminen, että ATM/ANS-laitteet ovat sovellettavien suunnittelutietojen mukaisia;

v)

tunnistettavuus ja jäljitettävyys;

vi)

organisaation prosessit;

vii)

tarkastukset ja testaus;

viii)

työkalujen ja testauslaitteiden kalibrointi;

ix)

niiden osien valvonta, jotka eivät täytä vaatimuksia;

x)

koordinointi suunnitteluhyväksynnän hakijan tai haltijan kanssa;

xi)

tehtyjä töitä koskevien tietojen kerääminen ja säilyttäminen;

xii)

käyttöönluovutusasiakirjojen antaminen;

xiii)

ATM/ANS-laitteiden käsittely, varastointi ja pakkaaminen.

b)

ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvan organisaation on dokumentoitava kaikki hallintojärjestelmän avainprosessit, mukaan lukien prosessi, jolla henkilöstölle tiedotetaan heidän velvollisuuksistaan, sekä menettely kyseisten prosessien muuttamiseksi.

c)

ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvan organisaation on perustettava hallintojärjestelmäänsä toiminto, jolla seurataan sovellettavien vaatimusten noudattamista ja vahvistettujen menettelyjen riittävyyttä. Vaatimustenmukaisuuden valvontaan on sisällyttävä järjestelmä havaintoja koskevan palautteen antamiseksi vastuulliselle johtajalle, jotta voidaan varmistaa tarvittavien korjaavien toimenpiteiden tehokas toteuttaminen.

d)

Hallintojärjestelmän on oltava oikeasuhtainen ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvan organisaation kokoon ja toiminnan vaativuuteen nähden, kun otetaan huomioon tähän toimintaan liittyvät vaarat ja riskit.

e)

Edellä a alakohdassa tarkoitetun hallintojärjestelmän lisäksi ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvan organisaation on ilmailun turvallisuuteen mahdollisesti vaikuttavien tietoturvariskien asianmukaisen hallinnan varmistamiseksi perustettava, toteutettava ja ylläpidettävä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/203 mukainen tietoturvan hallintajärjestelmä.

DPO.OR.B.005   Muutosten hallinta

a)

Kun organisaation hyväksyntä on myönnetty, kaikille merkittäville hallintojärjestelmän muutoksille on saatava viraston hyväksyntä ennen niiden toteuttamista, paitsi jos tällaisesta muutoksesta ilmoitetaan ja sitä hallinnoidaan viraston hyväksymää menettelyä noudattaen. Organisaation on toimitettava virastolle hyväksyntähakemus, jossa osoitetaan sovellettavien vaatimusten jatkuva noudattaminen.

b)

Jokaisesta ATM/ANS-laitteen muutoksesta on ilmoitettava virastolle ja sen on hyväksyttävä muutos ennen muutoksen toteuttamista, paitsi jos tällaista muutosta hallinnoidaan viraston hyväksymää muutostenhallintamenettelyä noudattaen. Muutostenhallintamenettelyssä on määriteltävä ATM/ANS-laitteiden muutosten luokitus ja kuvattava, miten tällaisista muutoksista ilmoitetaan ja miten niitä hallinnoidaan.

DPO.OR.B.010   Tiloja ja välineitä koskevat vaatimukset

ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvan organisaation on varmistettava, että sen tilat ja laitteet, mukaan lukien testaustilat ja -laitteet, ovat riittävät ja soveltuvat kaikkien sen tehtävien ja toimien suorittamiseen ja hallinnointiin sovellettavien vaatimusten mukaisesti.

DPO.OR.B.015   Alihankinta

a)

Alihankinnalla tarkoitetaan kaikkia organisaation toimintaan hyväksyntätodistuksen ehtojen mukaan kuuluvia toimia, jotka suorittaa joko toinen tällaiseen toimintaan sertifioitu organisaatio tai muu kuin sertifioitu organisaatio alihankintatyön teettävän palveluntarjoajan valvonnassa. Kun ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuva organisaatio tekee alihankintasopimuksen jostakin toimintansa osasta tai kun se ostaa osan toiminnastaan ulkopuolisilta organisaatioilta, sen on varmistettava, että sopimuksen kohteena oleva tai ostettu toiminta on sovellettavien vaatimusten mukaista.

b)

Jos ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuva organisaatio tekee alihankintasopimuksen jostakin toimintansa osasta sellaisen organisaation kanssa, jota itseään ei ole sertifioitu tämän asetuksen mukaisesti kyseiseen toimintaan, sen on varmistettava, että alihankkijaorganisaatio työskentelee sen valvonnassa. ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvan organisaation on varmistettava, että virastolla on pääsy alihankkijaorganisaatioon sen määrittämiseksi, noudattaako se jatkuvasti tämän asetuksen sovellettavia vaatimuksia.

DPO.OR.B.020   Henkilöstövaatimukset

a)

ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvan organisaation on nimettävä vastuullinen johtaja, jolla on valtuudet varmistaa, että kaikki toimet voidaan rahoittaa ja toteuttaa tämän asetuksen sovellettavien vaatimusten mukaisesti. Vastuullinen johtaja vastaa tehokkaan hallintojärjestelmän perustamisesta ja ylläpitämisestä.

b)

Nimettyjen vastuuhenkilöiden valtuudet, tehtävät ja vastuut erityisesti turvallisuuteen, laatuun, turvatoimiin, talouteen ja henkilöstöasioihin liittyvistä tehtävistä vastaavien päälliköiden osalta on myös määriteltävä.

DPO.OR.B.025   Tietojen tallentaminen

a)

ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvan organisaation on perustettava tietojen tallennusjärjestelmä, joka mahdollistaa tietojen asianmukaisen tallettamisen ja kaiken toimintansa luotettavan jäljitettävyyden ja joka kattaa erityisesti kaikki DPO.OR.B.001 kohdassa mainitut seikat.

b)

Edellä a alakohdassa tarkoitettujen tietojen muoto ja säilytysaika on määritettävä organisaation hallintojärjestelmän menettelyissä.

c)

Tiedot on talletettava siten, että ne ovat suojassa vahingoittumiselta, muutoksilta ja varkaudelta.

d)

ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvan organisaation on pidettävä rekisteriä käyttöön luovutetuista ATM/ANS-laitteista.

OSASTO C –   TEKNISET VAATIMUKSET (DPO.OR.C)

DPO.OR.C.001   ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvat organisaatiot

a)

ATM/ANS-laitteiden suunnittelu- tai tuotanto-organisaation hyväksynnän hakijalla ja haltijalla on oikeus tapauksen mukaan johonkin seuraavista:

1)

pitää hallussaan hyväksyntätodistusta ATM/ANS-laitteiden suunnittelua varten tai hakea sellaista;

2)

antaa ATM/ANS-laitteiden suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoitus;

3)

antaa ATM/ANS-laitteiden vaatimustenmukaisuusvakuutus ATM/ANS-palvelujen tarjoajan pyynnöstä.

b)

Suunnittelutoiminnan osalta ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvien organisaatioiden on

1)

annettava ATM/ANS-laitteiden suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoitus, jos sellainen vaaditaan;

2)

annettava omalla vastuullaan dataa ja tietoa sekä ohjeita viraston sille vahvistamien hyväksymisehtojen puitteissa;

3)

laadittava ja ylläpidettävä jokaisesta sellaisesta osan mallista, josta on annettu ATM/ANS-laiteilmoitus, ajantasainen tiedosto täydellisine teknisine tietoineen ja tallenteineen.

c)

Tuotantotoiminnan osalta ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvien organisaatioiden on

1)

valmistettava jokainen tuote varmistaen, että valmistunut ATM/ANS-laite on suunnittelutietojensa mukainen ja turvallinen asennettavaksi;

2)

laadittava ja ylläpidettävä jokaisesta sellaisesta osan mallista, josta on annettu ATM/ANS-laiteilmoitus, ajantasainen tiedosto täydellisine teknisine tietoineen ja tallenteineen;

3)

laadittava, ylläpidettävä ja päivitettävä alkuperäiskappaleet kaikista kyseistä laitetta koskevissa sovellettavissa ilmoituseritelmissä vaadituista käsikirjoista;

4)

asetettava ATM/ANS-laitteiden käyttäjien ja pyynnöstä viraston saataville ATM/ANS-laitteiden käyttöön ja huoltoon tarvittavat jatkuvan soveltuvuuden ylläpitämistä koskevat ohjeet ja niihin tehtävät muutokset;

5)

tehtävä jokaiseen esineeseen merkintä;

6)

täytettävä jatkuvasti tässä asetuksessa säädetyt sovellettavat vaatimukset.

d)

Sen lisäksi, mitä c alakohdassa säädetään, ATM/ANS-laitteiden tuotantoon osallistuvalla organisaatiolla on hyväksyntäehtojensa puitteissa oikeus todeta, että jokainen valmistunut ATM/ANS-laite on sovellettavien suunnittelutietojen mukainen ja turvallisessa käyttökunnossa, ennen kuin se antaa EASAn valmistustodistuksen, jossa todetaan, että ATM/ANS-laitteet on valmistettu tämän asetuksen sovellettavien vaatimusten ja sovellettavien suunnittelutietojen mukaisesti.

e)

Kunkin valmistetun ATM/ANS-laitteen osalta d alakohdassa tarkoitetussa EASAn valmistustodistuksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

1)

kuvaus ATM/ANS-laitteesta;

2)

ATM/ANS-laitteen osanumero;

3)

ATM/ANS-laitteen sarjanumero;

4)

vakuutus siitä, että ATM/ANS-laite on valmistettu sovellettavien suunnittelutietojen mukaisesti ja että se on turvallisessa käyttökunnossa;

5)

viittaus hyväksyntätodistukseen tai suunnittelun vaatimustenmukaisuusilmoitukseen.

DPO.OR.C.005   Koordinointi

ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvan organisaation on varmistettava

a)

suunnittelu- ja tuotantotoiminnan riittävä koordinointi asianmukaisin järjestelyin tarpeen mukaan;

b)

riittävä koordinointi ja asianmukainen tuki asianomaisten ATM/ANS-palvelujen tarjoajien ja ilmailuyritysten kanssa ATM/ANS-laitteiden jatkuvan soveltuvuuden varmistamiseksi tarpeen mukaan.

DPO.OR.C.010   ATM/ANS-laitemääräykset

Kun virasto julkaisee delegoidun asetuksen (EU) 2023/1768 liitteessä II olevan ATM/ANS.EQMT.CERT.065 kohdan mukaisen ATM/ANS-laitemääräyksen, ATM/ANS-laitteiden suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvan organisaation on

a)

ehdotettava sopivaa korjaavaa toimea ja esitettävä se yksityiskohtaisine tietoineen virastolle hyväksyttäväksi;

b)

sen jälkeen, kun virasto on hyväksynyt a alakohdassa tarkoitetun ehdotuksen, asetettava asianmukaiset kuvaustiedot ja toteutusohjeet kaikkien ATM/ANS-laitteen tunnettujen käyttäjien tai omistajien saataville sekä pyynnöstä kaikkien sellaisten henkilöiden saataville, joiden on noudatettava ATM/ANS-laitemääräystä.


15.9.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 228/39


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2023/1770,

annettu 12 päivänä syyskuuta 2023,

yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan käytön edellyttämiä ilma-alusten laitteita ja yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan käyttöön liittyviä toimintasääntöjä koskevista säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 29/2009 ja täytäntöönpanoasetusten (EU) N:o 1206/2011, (EU) N:o 1207/2011 ja (EU) N:o 1079/2012 kumoamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004, (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta 4 päivänä heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1139 (1) ja erityisesti sen 44 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kumotun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 552/2004 (2) perusteella hyväksytyt täytäntöönpanosäännöt on asetuksen (EU) 2018/1139 140 artiklan 2 kohdan mukaisesti mukautettava asetuksen (EU) 2018/1139 säännöksiin viimeistään 12 päivänä syyskuuta 2023.

(2)

Ilmatilan käyttöä koskevia toimintamenetelmiä sekä ilma-alusten laitevaatimuksia olisi yhteentoimivuuden ja turvallisen toiminnan varmistamiseksi sovellettava yhtenäisesti yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa asetuksen (EU) 2018/1139 liitteessä VIII olevassa 1 kohdassa vahvistettujen keskeisten vaatimusten mukaisesti. Ilma-alusten käyttäjille olisi sen vuoksi asetettava tällaiset vaatimukset, kun ne lentävät yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan, sen sisällä tai siitä pois.

(3)

Jotta voidaan varmistaa sellaisilla ilma-aluksilla harjoitettavan lentotoiminnan jatkuvuus, jotka on varustettu vaadituilla viestintä-, suunnistus- ja valvontavalmiuksilla yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan käyttöä varten, tämän asetuksen olisi tarvittavin mukautuksin perustuttava asetuksen (EY) N:o 552/2004 perusteella hyväksyttyihin asiaankuuluviin täytäntöönpanosääntöihin.

(4)

Ilmatilan käyttöön ja ilma-alusten laitteisiin liittyviä toimintasääntöjä koskevia yksityiskohtaisia säännöksiä käsitellään erityisesti komission asetuksessa (EY) N:o 29/2009 (3) sekä täytäntöönpanoasetuksissa (EU) N:o 1206/2011 (4), (EU) N:o 1207/2011 (5) ja (EU) N:o 1079/2012 (6). Sen vuoksi asetus (EY) N:o 29/2009 sekä täytäntöönpanoasetukset (EU) N:o 1206/2011, (EU) N:o 1207/2011 ja (EU) N:o 1079/2012 olisi kumottava.

(5)

Mainituista asetuksista johtuvat nykyiset vaatimukset olisi mahdollisuuksien mukaan toistettava tässä asetuksessa, jotta voidaan ottaa huomioon niiden ilma-alusten käyttäjien ja ATM/ANS-palvelujen tarjoajien oikeutetut odotukset, joihin kyseiset vaatimukset vaikuttavat.

(6)

On aiheellista, että kyseisiä vaatimuksia sovelletaan edelleen yleistä ilmaliikennettä yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa harjoittaviin ilma-aluksen käyttäjiin lennon kaikissa vaiheissa ja lentopaikan kenttäalueella, lukuun ottamatta asetuksen (EU) 2018/1139 2 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja ilma-aluksia. Jäsenvaltioiden olisi vastattava sen varmistamisesta, että näillä ilma-aluksilla harjoitettavassa lentotoiminnassa otetaan asianmukaisesti huomioon kaikkien muiden ilma-alusten lentotoiminnan turvallisuus. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää soveltaa tätä asetusta myös näihin ilma-aluksiin.

(7)

Tässä asetuksessa olisi asetuksen (EY) N:o 29/2009 soveltamisalan mukaisesti säädettävä samoista poikkeuksista tiedonsiirtovaatimuksiin kuin mitä komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/2012 (7) nojalla myönnetään.

(8)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1079/2012 14 artiklan 2 kohdassa säädettiin vapautuksista vaatimuksesta, jonka mukaan ilma-aluksen radiolaitteilla olisi oltava 8,33 kHz:n kanavavälin käyttövalmius silloin, kun radiovarustus vaaditaan. Tällä asetuksella ei pitäisi muuttaa voimassa olevia vapautuksia.

(9)

Tämän asetuksen vaatimusten laatimisessa on otettu asianmukaisesti huomioon ATM-yleissuunnitelman sisältö ja siihen sisältyvät viestintä-, suunnistus- ja valvontavalmiudet.

(10)

Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto on lausunnollaan 01/2023 laatinut ja toimittanut komissiolle täytäntöönpanosääntöjen luonnokset asetuksen (EU) 2018/1139 75 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan ja 76 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2018/1139 127 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan ilmatilan käyttöä koskevat toimintasäännöt ja ilma-alusten laitevaatimukset, joita tarvitaan turvallisen ja yhdenmukaisen lentotoiminnan varmistamiseksi yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa.

2.   Tätä asetusta sovelletaan asetuksen (EU) 2018/1139 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan i ja ii alakohdassa sekä 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin ilma-alusten käyttäjiin, jotka harjoittavat yleistä ilmaliikennettä yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa, yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan tai yhtenäisestä eurooppalaisesta ilmatilasta.

2 artikla

Määritelmät

Tässä täytäntöönpanoasetuksessa tarkoitetaan:

1)

’lennonjohtoyksiköllä’ tapauksen mukaan aluelennonjohtoa, lähestymislennonjohtoa tai lähilennonjohtoa tarkoittavaa yleisnimitystä;

2)

’tiedonsiirtopalvelulla’ sarjaa toisiinsa liittyviä ilmaliikenteen hallinnan toimintoja, joita tuetaan ilma-aluksen ja maa-aseman välisillä tiedonsiirtoyhteyksillä, joilla on selvästi määritelty operatiivinen tavoite ja jotka aloittavat ja päättävät operatiivisen tapahtuman;

3)

’kantoaallonsiirtomenetelmän käytöllä’ tapausta, jossa määrättyä operatiivista kuuluvuusaluetta ei voida varmistaa yhdellä maassa sijaitsevalla lähettimellä ja jossa häiriöiden minimoimiseksi kahdesta tai useammasta maassa olevasta lähettimestä lähetettävät signaalit siirretään sivuun kanavan nimelliseltä keskitaajuudelta.

3 artikla

Ilma-alusten laitteet ja toimintasäännöt

Ilma-alusten käyttäjien on varmistettava, että niiden ilma-alukset on varustettu ja niitä käytetään liitteessä I (osa COM) ja liitteessä II (osa SUR) vahvistettujen sääntöjen ja menetelmien mukaisesti.

4 artikla

Menetelmät vaatimusten täyttämiseksi

1.   Viraston on laadittava hyväksyttävät vaatimusten täyttämisen menetelmät (AMC), joita voidaan käyttää tämän asetuksen sekä asetuksen (EU) 2018/1139 ja sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten noudattamiseen.

2.   Tämän asetuksen noudattamiseen voidaan käyttää vaihtoehtoisia vaatimusten täyttämisen menetelmiä.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on perustettava järjestelmä, jolla arvioidaan johdonmukaisesti, onko sen itsensä tai sen valvonnassa olevien organisaatioiden käyttämä vaihtoehtoinen vaatimusten täyttämisen menetelmä asetuksen (EU) 2018/1139 ja sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukainen.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava virastolle kaikista vaihtoehtoisista vaatimusten täyttämisen menetelmistä, joita niiden valvonnassa olevat luonnolliset tai oikeushenkilöt tai ne itse käyttävät tämän asetuksen noudattamiseksi.

5 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 29/2009 sekä täytäntöönpanoasetukset (EU) N:o 1206/2011, (EU) N:o 1207/2011 ja (EU) N:o 1079/2012.

6 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä syyskuuta 2023.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)   EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 552/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon yhteentoimivuudesta (yhteentoimivuusasetus) (EUVL L 96, 31.3.2004, s. 26).

(3)  Komission asetus (EY) N:o 29/2009, annettu 16 päivänä tammikuuta 2009, tiedonsiirtopalveluja koskevista vaatimuksista yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa (EUVL L 13, 17.1.2009, s. 3).

(4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1206/2011, annettu 22 päivänä marraskuuta 2011, ilma-alusten tunnistamista koskevista vaatimuksista yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan valvomiseksi (EUVL L 305, 23.11.2011, s. 23).

(5)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1207/2011, annettu 22 päivänä marraskuuta 2011, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan valvonnan suorituskykyä ja yhteentoimivuutta koskevista vaatimuksista (EUVL L 305, 23.11.2011, s. 35).

(6)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1079/2012, annettu 16 päivänä marraskuuta 2012, puheviestinnässä käytettäviä kanavavälejä koskevista vaatimuksista yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa varten (EUVL L 320, 17.11.2012, s. 14).

(7)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/2012, annettu 29 päivänä marraskuuta 2019, tiedonsiirtopalveluja koskevista vaatimuksista yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa annetun asetuksen (EY) N:o 29/2009 14 artiklan mukaisista vapautuksista (EUVL L 312, 3.12.2019, s. 95).


LIITE I

Viestintä

(Osa COM)

AUR.COM.1001   Kohde

Tässä osassa vahvistetaan ilma-alusten laitevaatimukset ja ilmatilan käytön toimintasäännöt, siltä osin kuin ne koskevat tiedonsiirtopalveluihin ja puheviestinnässä käytettäviin kanavaväleihin sovellettavia vaatimuksia.

OSASTO 1 –   TIEDONSIIRTOPALVELUT

AUR.COM.2001   Soveltamisala

Tätä osastoa sovelletaan ainoastaan mittarilentosääntöjen mukaisesti yleisenä ilmaliikenteenä lentopinnan FL 285 yläpuolella yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa liikennöitäviin lentoihin, lukuun ottamatta ilmatilaa, joka ei kuulu Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) EUR-alueeseen, sekä Suomen ylälentotiedotusaluetta (UIR) linjan 61° 30′ pohjoispuolella ja Ruotsin ylälentotiedotusaluetta linjan 61° 30′ pohjoispuolella.

AUR.COM.2005   Ilma-alusten laitteita koskevat vaatimukset

1.

Ilma-alusten käyttäjän on

a)

varmistettava, että kaikissa sen käyttämissä ilma-aluksissa on valmius seuraavien tiedonsiirtopalvelujen käyttämiseen:

i)

tiedonsiirtoyhteyden alustusmenettely (DLIC);

ii)

lennonjohdon viestintäyhteyksien hallinta;

iii)

lennonjohdon selvitykset ja tiedotukset;

iv)

lennonjohdon mikrofonintarkistus;

b)

toteutettava asianmukaiset järjestelyt sen varmistamiseksi, että tiedonvaihto sen tiedonsiirtovalmiudella varustettujen ilma-alusten ja kaikkien sen liikennöimiä lentoja mahdollisesti valvovien lennonjohtoyksiköiden välillä voidaan toteuttaa ottaen asianmukaisesti huomioon käytetyn viestintätekniikan mahdolliset kattavuusrajoitukset.

2.

Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta seuraaviin:

a)

ilma-alukset, joiden yksilöllinen lentokelpoisuustodistus on myönnetty ensimmäisen kerran ennen 1 päivää tammikuuta 1995;

b)

ilma-alukset, joiden yksilöllinen lentokelpoisuustodistus on myönnetty ensimmäisen kerran ennen 1 päivää tammikuuta 2018 ja jotka on ennen mainittua päivämäärää varustettu tiedonsiirtolaitteilla, joilla varmistetaan ATS-sovellusten yhteentoimivuus ilma-aluksen viestintä- ja raportointijärjestelmän (ACARS) ilma-alusten ja maa-aseman välisessä verkossa, jota käytetään pääasiassa silloin, kun tutkavalvonta ei ole käytännöllistä;

c)

ilma-alukset, joiden suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on enintään 19 ja suurin hyväksytty lentoonlähtömassa enintään 45 359 kg (100 000 lb), kun ensimmäinen yksilöllinen lentokelpoisuustodistus on myönnetty ennen 5 päivää helmikuuta 2020;

d)

ilma-alukset, joilla lennetään testausta, toimitusta tai huoltoa varten tai joissa tiedonsiirtoyhteyden rakenneosat ovat sovellettavan minimivarusteluettelon (MEL) ehtojen mukaisesti tilapäisesti toimintakyvyttömiä;

e)

lisäyksessä I luetellut ilma-alustyyppien ja -mallien yhdistelmät;

f)

lisäyksessä II määritellyt ilma-alustyyppien ja -mallien yhdistelmät, joiden ensimmäinen yksilöllinen lentokelpoisuustodistus on myönnetty ennen 5 päivää helmikuuta 2020.

AUR.COM.2010   DLS-toimintamenetelmät ja -koulutus

Ilma-alusten käyttäjien on toteuttava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että

a)

niiden toimintamenetelmät ovat tämän osaston mukaisia ja ne on otettu huomioon niiden toimintakäsikirjoissa; ja

b)

tiedonsiirtolaitteita käyttävälle henkilöstölle tiedotetaan asianmukaisesti tästä osastosta ja heillä on asianmukainen koulutus työtehtäviinsä.

OSASTO 2 –   PUHEKANAVAVÄLI

AUR.COM.3001   Soveltamisala

Tätä osastoa sovelletaan ainoastaan lentoihin, jotka liikennöidään yleisenä ilmaliikenteenä ICAOn EUR-alueeseen kuuluvassa yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa ja joilla tarjotaan ilma-alusten ja maa-aseman välisiä sekä maa-asemien välisiä puheviestintäpalveluja taajuusalueella 117,975–137 MHz. Kanariansaarten lentotiedotusalue (FIR)/UIR ei kuulu soveltamisalaan.

AUR.COM.3005   Ilma-alusten laitteita koskevat vaatimukset

1)

Ilma-alusten käyttäjien on varmistettava, että kaikissa 17 päivän marraskuuta 2013 jälkeen käyttöön otetuissa puheviestintälaitteissa on 8,33 kHz:n kanavavälin käyttövalmius ja että ne voidaan virittää 25 kHz:n kanavavälin käyttöön.

2)

Vapautukset, joita jäsenvaltiot ovat myöntäneet ja ilmoittaneet komissiolle täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1079/2012 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti vaatimuksesta, jonka mukaan ilma-aluksen radiolaitteilla olisi oltava 8,33 kHz:n kanavavälin käyttövalmius silloin, kun radiovarustus vaaditaan, ja kun kyseisessä tapauksessa vaikutus verkkoon on vähäinen, pysyvät voimassa.


Lisäys I

AUR.COM.2005 kohdan 2 alakohdan e alakohdassa tarkoitetut vapautukset

Ilma-aluksen tyyppi/sarja/malli

Valmistaja

ICAOn tyyppitunnus

AN-12 kaikki

Antonov

AN12

AN-124 100

Antonov

A124

IL-76 kaikki

Ilyushin

IL76

A300 kaikki

Airbus

A30B

A306

A3ST

A310 kaikki

Airbus

A310

A-319/-320/-321, kun ensimmäinen lentokelpoisuustodistus myönnetty 1 päivän tammikuuta 1995 ja 5 päivän heinäkuuta 1999 välisenä aikana

Airbus

A319

A320

A321

A340 kaikki

Airbus

A342

A343

A345

A346

A318-112

Airbus

A318

AVROLINER (RJ-100)

AVRO

RJ1H

AVROLINER (RJ-85)

AVRO

RJ85

BA146-301

British Aerospace

B463

B717-200

Boeing

B712

B737-300

Boeing

B733

B737-400

Boeing

B734

B737-500

Boeing

B735

B747-400

Boeing

B744

B757-200

Boeing

B752

B757-300

Boeing

B753

B767-200

Boeing

B762

B767-300

Boeing

B763

B767-400

Boeing

B764

MD-82

Boeing

MD82

MD-83

Boeing

MD83

MD-11 kaikki

Boeing

MD11

CL-600-2B19 (CRJ100/200/440)

Bombardier

CRJ1/CRJ2

Dornier 328-100

Dornier

D328

Dornier 328-300

Dornier

J328

Fokker 70

Fokker

F70

Fokker 100

Fokker

F100

King Air -sarja (90/100/200/300)

Beechcraft

BE9L

BE20

B350

Hercules L-382-G-44K-30

Lockheed

C130

SAAB 2000 / SAAB SF2000

SAAB

SB20


Lisäys II

AUR.COM.2005 kohdan 2 alakohdan f alakohdassa tarkoitetut vapautukset

Ilma-aluksen tyyppi/sarja/malli

Valmistaja

ICAOn tyyppitunnus

A330 sarja 200/300

Airbus

A332/A333

Global Express/5000

BD-700-1A10/1A11

Bombardier

GLEX/GL5T

CL-600-2C10 (CRJ-700)

Bombardier

CRJ7

C525C, CJ4

Cessna

C25C

C560XL (Citation XLS+)

Cessna

C56X

Falcon 2000 kaikki

Dassault

F2TH

Falcon 900 kaikki

Dassault

F900

EMB-500 (Phenom 100)

Embraer

E50P

EMB-505 (Phenom 300)

Embraer

E55P

EMB-135BJ (Legacy 600)

Embraer

E35L

EMB-135EJ (Legacy 650)

Embraer

E35L

EMB-145 (135/140/145)

Embraer

E135

E145, E45X

PC-12

Pilatus

PC12


LIITE II

Valvonta

(Osa SUR)

AUR.SUR.1001   Kohde

Tässä osassa vahvistetaan ilma-alusten laitevaatimukset ja ilmatilan käytön toimintasäännöt siltä osin kuin ne koskevat sovellettavia valvontavaatimuksia.

OSASTO 1 –   ILMA-ALUKSEN LAITTEISTA RIIPPUVAINEN YHTEISTOIMINNALLINEN TUTKAVALVONTA

AUR.SUR.2001   Soveltamisala

1)

Tätä osastoa sovelletaan ainoastaan lentoihin, jotka liikennöidään mittarilentosääntöjen mukaisesti yleisenä ilmaliikenteenä Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) EUR-alueeseen kuuluvassa yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa.

2)

Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, AUR.SUR.2015 kohta koskee kaikkia yleisenä ilmaliikenteenä liikennöitäviä lentoja.

AUR.SUR.2005   Ilma-alusten laitteita koskevat vaatimukset

1.

Ilma-alusten käyttäjien on varmistettava, että

a)

ilma-alukset on varustettu toimintakuntoisilla toisiotutkavastaimilla, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

i)

niissä on valmiudet ilma-aluksen laitteisiin perustuvaan perustason S-mooditutkavalvontaan (Mode S Elementary Surveillance, ELS);

ii)

niiden toiminnan jatkuvuus on riittävä, jotta ne eivät aiheuta operatiivista riskiä;

b)

ilma-alukset, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kg tai suurin tosi-ilmanopeus matkalennossa yli 250 solmua ja joiden ensimmäinen yksilöllinen lentokelpoisuustodistus on myönnetty 7 päivänä kesäkuuta 1995 tai sen jälkeen, on varustettu toimintakuntoisilla toisiotutkavastaimilla, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

i)

niillä on a alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen valmiuksien lisäksi 1 090 MHz:n pidennetyn ADS-B-protokollan (Extended Squitter) ”Out” -valmiudet;

ii)

niiden toiminnan jatkuvuus on riittävä, jotta ne eivät aiheuta operatiivista riskiä;

c)

kiinteäsiipiset ilma-alukset, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kg tai suurin tosi-ilmanopeus matkalennossa yli 250 solmua ja joiden ensimmäinen yksilöllinen lentokelpoisuustodistus on myönnetty 7 päivänä kesäkuuta 1995 tai sen jälkeen, on varustettu toimintakuntoisilla toisiotutkavastaimilla, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

i)

niillä on a alakohdan i alakohdassa ja b alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen valmiuksien lisäksi valmiudet ilma-aluksen laitteisiin perustuvaan edistyneeseen S-mooditutkavalvontaan (Mode S Enhanced Surveillance, EHS);

ii)

niiden toiminnan jatkuvuus on riittävä, jotta ne eivät aiheuta operatiivista riskiä.

2.

Edellä olevaa 1 kohdan b ja c alakohtaa ei sovelleta ilma-aluksiin, jotka kuuluvat johonkin seuraavista luokista:

a)

niillä lennetään huoltoa varten;

b)

niillä lennetään vientiä varten;

c)

niillä harjoitettava lentotoiminta päättyy 31 päivään lokakuuta 2025 mennessä.

3.

Sellaisten ilma-alusten käyttäjien, joiden ensimmäinen yksilöllinen lentokelpoisuustodistus on myönnetty ennen 7 päivää joulukuuta 2020, on noudatettava 1 kohdan b ja c alakohtaa seuraavin ehdoin:

a)

ilma-alusten käyttäjä on laatinut ennen 7 päivää joulukuuta 2020 jälkiasennusohjelman, jolla osoitetaan 1 kohdan b ja c alakohdan noudattaminen;

b)

kyseisiä ilma-aluksia varten ei ole saatu unionin rahoitusta, joka olisi myönnetty niiden saattamiseksi 1 kohdan b ja c alakohdassa säädettyjen vaatimusten mukaisiksi.

4.

Ilma-alusten käyttäjien on varmistettava, että ilma-aluksissa, jotka on varustettu 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti ja joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kg tai suurin tosi-ilmanopeus matkalennossa yli 250 solmua, on erilliset antennit.

AUR.SUR.2010   Epäkuntoinen transponderi

Jos ilma-aluksen toisiotutkavastain on tilapäisesti epäkunnossa eikä pysty valmiuksiltaan täyttämään AUR.SUR.2005 kohdan 1 alakohdan b ja c alakohdan vaatimuksia, ilma-aluksen käyttäjillä on oikeus harjoittaa kyseisellä ilma-aluksella lentotoimintaa enintään kolmena peräkkäisenä päivänä.

AUR.SUR.2015   Ilma-aluksen transponderin 24-bittinen ICAO-osoitetunnus

Ilma-alusten käyttäjien on varmistettava, että niiden käyttämissä ilma-aluksissa olevat S-mooditransponderit toimivat ilma-aluksen 24-bittisellä ICAO-osoitetunnuksella, joka vastaa ilma-aluksen rekisteröintivaltiossa sille annettua rekisteritunnusta.

AUR.SUR.2020   Tutkavalvonnan toimintamenetelmät ja koulutus

Ilma-alusten käyttäjien on toteuttava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että

a)

niiden toimintamenetelmät ovat tämän osaston mukaisia ja ne on otettu huomioon niiden toimintakäsikirjoissa; ja

b)

tutkavalvontalaitteita käyttävälle henkilöstölle tiedotetaan asianmukaisesti tästä osastosta ja heillä on asianmukainen koulutus työtehtäviinsä.


15.9.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 228/49


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2023/1771,

annettu 12 päivänä syyskuuta 2023,

täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/373 muuttamisesta ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen järjestelmien ja rakenneosien osalta sekä asetusten (EY) N:o 1032/2006, (EY) N:o 633/2007 ja (EY) N:o 262/2009 kumoamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004, (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta 4 päivänä heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1139 (1) ja erityisesti sen 43 artiklan 1 kohdan a, e ja f alakohdan, 44 artiklan 1 kohdan a alakohdan sekä 62 artiklan 15 kohdan a ja c alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kumotun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 552/2004 (2) perusteella hyväksytyt täytäntöönpanosäännöt on asetuksen (EU) 2018/1139 140 artiklan 2 kohdan mukaisesti mukautettava asetuksen (EU) 2018/1139 säännöksiin viimeistään 12 päivänä syyskuuta 2023.

(2)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2017/373 (3) säädetään yhteisistä vaatimuksista, jotka koskevat ilmaliikenteen hallinta- ja lennonvarmistuspalvelujen, jäljempänä ’ATM/ANS-palvelut’, sekä muiden ilmaliikenteen hallintaverkon toimintojen, jäljempänä ’ATM-verkkotoiminnot’, tarjoamista yleiselle ilmaliikenteelle, sekä näiden valvonnasta.

(3)

ATM/ANS-järjestelmiltä ja ATM/ANS-rakenneosilta, jäljempänä ’ATM/ANS-laitteet’, edellytetään komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1769 (4) mukaisesti niiden suunnitteluun ja tuotantoon osallistuvien organisaatioiden sertifiointia tai ilmoitusta. Täytäntöönpanoasetusta (EU) 2017/373 olisi tällaisten laitteiden asianmukaisen asentamisen, paikalla tehtävien testien ja turvallisen käyttöönoton sekä niiden valvonnan varmistamiseksi muutettava sisällyttämällä siihen ATM/ANS-palvelujen tarjoajiin ja niiden toimivaltaisiin viranomaisiin sovellettavat tarvittavat vaatimukset.

(4)

Täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2017/373 tehtävien muutosten olisi ATM/ANS-laitteiden käyttöä koskevien vaatimusten jatkuvuuden varmistamiseksi perustuttava kumotun asetuksen (EY) N:o 552/2004 perusteella hyväksyttyihin asiaankuuluviin täytäntöönpanosääntöihin tarvittavin mukautuksin.

(5)

Etenkin komission asetuksessa (EY) N:o 1032/2006 (5) vahvistetaan vaatimukset lennonjohtoyksiköiden väliseen lentojen ilmoittamiseen, koordinointiin ja siirtämiseen tarkoitetuille lentotietojen vaihdon automaattisille järjestelmille, komission asetuksessa (EY) N:o 633/2007 (6) vahvistetaan vaatimukset lennonjohtoyksiköiden väliseen lentojen ilmoittamiseen, koordinointiin ja siirtämiseen käytettävän lentotietosanomien siirtoprotokollan soveltamiselle, ja komission asetuksessa (EY) N:o 262/2009 (7) vahvistetaan vaatimukset S-moodikyselykoodien koordinoidulle jakamiselle ja käytölle yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa. Nämä vaatimukset olisi otettava huomioon täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2017/373.

(6)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 1079/2012 (8) vahvistettuja vaatimuksia, jotka liittyvät ilma-aluksen ja maa-aseman väliseen viestintään 8,33 kHz:n kanavaväleillä, ei sovelleta palveluihin, joita tarjotaan Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) Euroopan alueen (EUR-alue) ulkopuolisessa yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa, sellaisena kuin tämä alue määritellään ICAOn Euroopan aluetta koskevan lennonvarmistussuunnitelman niteessä I (Doc 7754), ja Kanariansaarten lentotiedotusalueella (FIR/UIR), koska vaatimuksia ei näiden alueiden paikalliset olosuhteet huomioon ottaen pidetty tarpeellisina. Tässä asetuksessa olisi säädettävä samasta soveltamisalasta.

(7)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1079/2012 14 artiklan 2 kohdassa säädettiin vapautuksista velvollisuudesta muuttaa kaikki taajuuksien käyttöoikeudet 8,33 kHz:n kanavavälejä edellyttäviksi. Tällä asetuksella ei pitäisi muuttaa voimassa olevia vapautuksia.

(8)

Komission asetuksessa (EY) N:o 262/2009 vahvistettuja S-moodikyselykoodien jakamista koskevia vaatimuksia ei sovelleta palveluihin, joita tarjotaan ICAOn EUR-alueen ulkopuolella sijaitsevassa yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa, koska paikallinen liikennemäärä on siellä vähäistä ja se sijaitsee maantieteellisesti niin, että sillä on ilmatilarajoja ainoastaan kolmansien maiden ATM/ANS-palvelujen tarjoajien vastuulla olevan ilmatilan kanssa, mikä oikeuttaa erilaiset paikalliset koordinointijärjestelyt ympäröivien EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa. Tässä asetuksessa olisi säädettävä samasta soveltamisalasta.

(9)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/373 olisi muutettava ja täytäntöönpanoasetukset (EY) N:o 1032/2006, (EY) N:o 633/2007 ja (EY) N:o 262/2009 kumottava.

(10)

Tämän asetuksen vaatimusten laatimisessa on otettu asianmukaisesti huomioon ATM-yleissuunnitelman sisältö ja siihen sisältyvät viestintä-, suunnistus- ja valvontavalmiudet.

(11)

Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto ehdotti asetuksen (EU) 2018/1139 75 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan sekä 76 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimenpiteitä lausunnossaan N:o 01/2023 (9).

(12)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2018/1139 127 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/373 muuttaminen

Muutetaan täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/373 seuraavasti:

1)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 3 alakohta seuraavasti:

”3)

’verkon hallinnoijalla’ tarkoitetaan elintä, jolle on uskottu asetuksen (EY) N:o 551/2004 6 artiklassa tarkoitettujen toimintojen toteuttamiseksi tarvittavat tehtävät;”

b)

Lisätään 9, 10, 11, 12 ja 13 kohta seuraavasti:

”9)

’S-moodikyselimellä’ tarkoitetaan antennista ja elektroniikasta koostuvaa järjestelmää, jolla voidaan kysellä yksittäisten ilma-alusten tietoja moodilla Select (’S-moodi’);

10)

’soveltuvalla S-moodikyselimellä’ tarkoitetaan S-moodikyselintä, jonka osalta täyttyy vähintään yksi seuraavista edellytyksistä:

a)

kyselimen toiminta S-moodimaalien ilmaisemisessa perustuu ainakin osittain S-moodiyleiskutsuihin ja -vastauksiin;

b)

kyselin estää, joko kokonaan tai jaksoittain, jo havaittujen S-moodimaalien vastaamisen S-moodiyleiskutsuihin koko peittoalueellaan tai osalla siitä; tai

c)

kyselin käyttää tiedonsiirtosovelluksissa moniasemayhteyskäytäntöjä;

11)

’S-moodioperaattorilla’ tarkoitetaan henkilöä, organisaatiota tai yritystä, joka käyttää tai tarjoutuu käyttämään S-moodikyselintä, mukaan lukien seuraavat:

a)

tutkavalvontapalvelun tarjoajat;

b)

S-moodikyselinten valmistajat;

c)

lentopaikan pitäjät;

d)

tutkimuslaitokset;

e)

mikä tahansa muu taho, jolla on oikeus käyttää S-moodikyselintä;

12)

’haitallisella häiriöllä’ tarkoitetaan häiriötä, joka estää suorituskykyvaatimusten täyttymisen;

13)

’kyselykoodien jakosuunnitelmalla’ tarkoitetaan viimeksi hyväksyttyä kyselykoodien kokonaisjakoa.”

2)

Lisätään 3 artiklaan 6 a kohta seuraavasti:

”6 a.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei niiden alueella toimivan maassa sijaitsevan lähettimen käyttö aiheuta haitallista häiriötä muille tutkavalvontajärjestelmille.”

3)

Lisätään 3 e ja 3 f artikla seuraavasti:

”3 e artikla

S-moodikyselykoodien jakaminen

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyselykoodien jakosuunnitelman päivityksistä johtuvat kyselykoodien muutokset ilmoitetaan 14 kalenteripäivän kuluessa päivitetyn jakosuunnitelman vastaanottamisesta kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluville sellaisille S-moodioperaattoreille, joita asia koskee.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava vähintään kuuden kuukauden välein kyselykoodien jakojärjestelmän välityksellä muiden jäsenvaltioiden saataville ajantasaiset tiedot niiden vastuualueella oleville soveltuville S-moodikyselimille jaetuista ja niiden käyttämistä kyselykoodeista.

3.   Jos jäsenvaltion vastuualueella olevan S-moodikyselimen ja kolmannen maan vastuualueella olevan S-moodikyselimen peittoalueet ovat osittain päällekkäiset, asianomaisen jäsenvaltion on

a)

varmistettava, että kyseiselle kolmannelle maalle tiedotetaan kyselykoodien jakamista ja käyttöä koskevista turvallisuusvaatimuksista;

b)

toteutettava tarvittavat toimenpiteet kyselykoodien käytön koordinoimiseksi kyseisen kolmannen maan kanssa.

4.   Jäsenvaltion on ilmoitettava lainkäyttövaltaansa kuuluville ilmaliikennepalvelujen tarjoajille kolmannen maan vastuulla toimivista S-moodikyselimistä, joiden osalta kyselykoodien jakamista ei ole koordinoitu.

5.   Jäsenvaltioiden on tarkistettava S-moodioperaattoreilta saatujen kyselykoodihakemusten oikeellisuus ennen kuin ne asetetaan saataville koordinointia varten kyselykoodien jakojärjestelmän kautta komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/123 (*1) liitteessä IV olevan 15 kohdan mukaisesti.

6.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että S-moodioperaattorit, jotka eivät ole valvontapalvelujen tarjoajia, noudattavat liitteessä VIII olevaa CNS.TR.205 kohtaa.

7.   Edellä 1–6 kohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan, joka ei kuulu Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) Euroopan alueeseen (EUR-alue).

3 f artikla

Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan käyttö

1.   Jäsenvaltioiden on taajuuksien suojaamisen yhteydessä varmistettava, että maassa toimivat valvontajärjestelmän kyselimet eivät lähetä jäsenvaltioiden yli lentävien ilma-alusten toisiotutkavastaimiin liian paljon kyselyjä, jotka joko tuottavat vastauksen tai jotka ylittävät toisiotutkavastaimen vastaanottimen minimikynnystason, vaikka eivät tuota vastausta. Jos jäsenvaltioiden välillä on erimielisyyttä tarvittavista toimenpiteistä, asianomaisten jäsenvaltioiden on saatettava asia komission käsiteltäväksi.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki puhetaajuuksien käyttöoikeudet muutetaan 8,33 kHz:n kanavavälien mukaisiksi. Muuttamisvaatimusta ei sovelleta taajuuksien käyttöoikeuksiin, jos

a)

ne perustuvat edelleen 25 kHz:n kanavaväleihin seuraavilla taajuuksilla:

1)

hätätaajuus (121,5 MHz),

2)

etsintä- ja pelastustoiminnassa käytettävä lisätaajuus (123,1 MHz),

3)

VHF-digitaaliyhteyden (VDL) taajuudet, jotka on osoitettu käytettäviksi yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa;

4)

ilma-alusten viestintä- ja raportointijärjestelmän (ACARS) taajuudet (131,525 MHz, 131,725 MHz ja 131,825 MHz);

b)

niissä käytetään kantoaallonsiirtomenetelmää 25 kHz:n kanavavälillä.

3.   Edellä 2 kohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta ICAOn EUR-alueen ulkopuolisessa yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa eikä Kanariansaarten lentotiedotusalueella (FIR) / ylälentotiedotusalueella (UIR).

4.   Vapautukset, joita jäsenvaltiot ovat myöntäneet ja ilmoittaneet komissiolle täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1079/2012 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti velvoitteesta varmistaa, että kaikki taajuuksien käyttöoikeudet muutetaan 8,33 kHz:n kanavavälejä edellyttäviksi silloin, kun vaikutus verkkoon on vähäinen, pysyvät voimassa.

5.   Jäsenvaltioiden on tarvittaessa laadittava ja julkaistava kansallisissa ilmailukäsikirjoissaan menetelmät sellaisten ilma-alusten käsittelemiseksi, joita ei ole varustettu

a)

toisiotutkan S-mooditranspondereilla;

b)

radioilla, joissa on 8,33 kHz:n kanavavälin käyttövalmius.

(*1)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/123, annettu 24 päivänä tammikuuta 2019, ilmaliikenteen hallintaverkon toimintojen toteuttamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja komission asetuksen (EU) N:o 677/2011 kumoamisesta (EUVL L 28, 31.1.2019, s. 1).” "

4)

Muutetaan liitteet I, II, III, IV, VIII, IX, X ja XII tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetukset (EY) N:o 1032/2006, (EY) N:o 633/2007 ja (EY) N:o 262/2009.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä syyskuuta 2023.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)   EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 552/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon yhteentoimivuudesta (yhteentoimivuusasetus) (EUVL L 96, 31.3.2004, s. 26).

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/373, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2017, ilmaliikenteen hallinta- ja lennonvarmistuspalvelujen sekä muiden ilmaliikenteen hallintaverkon toimintojen palveluntarjoajia koskevista yhteisistä vaatimuksista ja näiden palveluntarjoajien valvonnasta, asetuksen (EY) N:o 482/2008 sekä täytäntöönpanoasetusten (EU) N:o 1034/2011, (EU) N:o 1035/2011 ja (EU) 2016/1377 kumoamisesta ja asetuksen (EU) N:o 677/2011 muuttamisesta (EUVL L 62, 8.3.2017, s. 1).

(4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1769, annettu 12 päivänä syyskuuta 2023, ilmaliikenteen hallinta- ja lennonvarmistuspalvelujen järjestelmien ja rakenneosien suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvien organisaatioiden hyväksyntää koskevista teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/203 muuttamisesta (ks. tämän virallisen lehden s. 19).

(5)  Komission asetus (EY) N:o 1032/2006, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2006, lennonjohtoyksiköiden väliseen lentoja koskevien tietojen ilmoittamiseen, lentojen koordinointiin ja niiden siirtämiseen tarkoitettujen lentotietojen vaihdon automaattisten järjestelmien vaatimuksista (EUVL L 186, 7.7.2006, s. 27).

(6)  Komission asetus (EY) N:o 633/2007, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2007, lennonjohtoyksiköiden välillä tapahtuvaan lentoja koskevien tietojen ilmoittamiseen, lentojen koordinointiin ja niiden siirtämiseen käytettävän lentotietosanomien siirtoyhteyskäytännön soveltamisvaatimuksista (EUVL L 146, 8.6.2007, s. 7).

(7)  Komission asetus (EY) N:o 262/2009, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2009, S-moodikyselykoodien koordinoitua jakamista ja käyttöä koskevista vaatimuksista yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa (EUVL L 84, 31.3.2009, s. 20).

(8)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1079/2012, annettu 16 päivänä marraskuuta 2012, puheviestinnässä käytettäviä kanavavälejä koskevista vaatimuksista yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa varten (EUVL L 320, 17.11.2012, s. 14).

(9)  https://www.easa.europa.eu/document-library/opinions


LIITE

Muutetaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/373 liitteet I, II, III, IV, VIII, IX, X ja XII seuraavasti:

1)

Muutetaan liite I seuraavasti:

a)

Lisätään 30 a alakohta seuraavasti:

”30 a)

’ATM/ANS-laitteella’ asetuksen (EU) 2018/1139 3 artiklan 6 kohdassa määriteltyjä ATM/ANS-rakenneosia ja mainitun asetuksen 3 artiklan 7 kohdassa määriteltyjä ATM/ANS-järjestelmiä, lukuun ottamatta ilma-aluksissa olevia rakenneosia, joihin sovelletaan komission asetusta (EU) N:o 748/2012 (*1);

(*1)  Komission asetus (EU) N:o 748/2012, annettu 3 päivänä elokuuta 2012, ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristösertifiointia sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden sertifiointia koskevista täytäntöönpanosäännöistä (EUVL L 224, 21.8.2012, s. 1).” "

b)

Lisätään 34 a alakohta seuraavasti:

”34 a)

’rajalla’ horisontaalista tai vertikaalista tasoa, joka määrää ilmatilan, jossa tietty lennonjohtoyksikkö antaa ilmaliikennepalvelua;”

c)

Lisätään 39 a ja 39 b alakohta seuraavasti:

”39 a)

’koordinointitiedoilla’ operatiivisen henkilöstön kannalta tärkeitä, lentojen ilmoittamiseen, koordinointiin ja siirtämiseen sekä siviili- ja sotilastoiminnan yhteensovittamiseen liittyviä tietoja;

39 b)

’koordinointipisteellä’ (COP), kohtaa, joka on lennonjohtoyksiköiden käyttämällä rajalla tai sen lähellä ja johon viitataan koordinointimenettelyjen yhteydessä;”

d)

Lisätään 40 a alakohta seuraavasti:

”40 a)

’tiedonsiirtopalvelulla’ sarjaa toisiinsa liittyviä ilmaliikenteen hallinnan toimintoja, joita tuetaan ilma-aluksen ja maa-aseman välisillä tiedonsiirtoyhteyksillä, joilla on selvästi määritelty operatiivinen tavoite ja jotka alkavat ja päättyvät operatiivisella tapahtumalla;”

e)

Lisätään 46 a alakohta seuraavasti:

”46 a)

’soveltuvalla kyselykoodilla’ mitä tahansa II-koodeista ja SI-koodeista lukuun ottamatta seuraavia:

a)

II-koodi 0;

b)

sotilasyksiköiden, mukaan lukien hallitustenväliset organisaatiot ja erityisesti Pohjois-Atlantin liitto, hallittavaksi ja jaettavaksi varatut kyselykoodit;”

f)

Lisätään 47 a alakohta seuraavasti:

”47 a)

’arviotiedoilla’ koordinointipistettä, ilma-aluksen arvioitua aikaa ja sen ennakoitua lentopintaa koordinointipisteessä;”

g)

Lisätään 62 a alakohta seuraavasti:

”62 a)

’käyttöönottojärjestyksellä’ jaettujen kyselykoodien käyttöönoton ajallista järjestystä, jota S-moodioperaattorien on noudatettava välttääkseen kyselykoodien tilapäiset ristiriidat;”

h)

Lisätään 73 a alakohta seuraavasti:

”73 a)

’ilmoituksen vastaanottaneella yksiköllä’ lennonjohtoyksikköä, joka on vastaanottanut ilmoituksen tiedot;”

i)

Lisätään 81 a alakohta seuraavasti:

”81 a)

’vastaanottavalla yksiköllä’ tiedot vastaanottavaa lennonjohtoyksikköä;”

j)

Korvataan 88 alakohta seuraavasti:

”88)

’turvallisuusmääräyksellä’ toimivaltaisen viranomaisen antamaa tai hyväksymää asiakirjaa, jossa

1)

määrätään funktionaalista järjestelmää koskevista toimista tai sen operatiivisen käytön rajoituksista turvallisuuden palauttamiseksi, kun on näyttöä siitä, että lentoturvallisuus voisi muussa tapauksessa vaarantua; tai

2)

määrätään toimia, jotka on toteutettava ATM/ANS-laitteille, joiden osalta edellytetään komission delegoidun asetuksen (EU) 2023/1768 (*2) 6 artiklan mukaisesti annettu vaatimustenmukaisuusvakuutus, jotta voidaan puuttua tunnistettuun turvallisuutta tai turvatoimia taikka molempia vaarantavaan seikkaan ja palauttaa kyseisen ATM/ANS-laitteen suorituskyky ja yhteentoimivuus, jos on näyttöä siitä, että kyseisen laitteen turvallisuus, turvatoimet, suorituskyky tai yhteentoimivuus voisivat muuten vaarantua.

(*2)  Komission delegoitu asetus (EU) 2023/1768, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2023, ilmaliikenteen hallinta- ja lennonvarmistuspalvelujen järjestelmien sekä ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen rakenneosien sertifiointia ja ilmoittamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 228, 15.9.2023, s. 1).” "

k)

Lisätään 107 a ja 107 b alakohta seuraavasti:

”107 a)

’työpisteellä’ kalustusta ja teknistä laitteistoa, joilla ilmaliikennepalveluhenkilöstöön kuuluva työntekijä suorittaa henkilöstön työhön liittyvää tehtävää;

107 b)

’varoituksella’ työpisteessä näkyvää viestiä silloin, kun automaattinen koordinointimenettely on epäonnistunut;”

2)

Muutetaan liite II seuraavasti:

a)

Korvataan ATM/ANS.AR.A.020 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

Toimivaltaisen viranomaisen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava virastolle asetuksen (EU) 2018/1139 ja sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten tai palveluntarjoajiin sovellettavien asetusten (EY) N:o 549/2004, (EY) N:o 550/2004 ja (EY) N:o 551/2004 asiaankuuluvien säännösten täytäntöönpanossa ilmenevistä merkittävistä ongelmista.”

b)

Korvataan ATM/ANS.AR.A.030 kohta seuraavasti:

ATM/ANS.AR.A.030 Turvallisuusmääräykset

a)

Toimivaltaisen viranomaisen on annettava turvallisuusmääräys, jos se on todennut, että on olemassa jokin seuraavista olosuhteista:

1)

välittömiä toimia vaativa turvallisuutta vaarantava seikka funktionaalisessa järjestelmässä;

2)

turvallisuuden tai turvatoimet vaarantava taikka puutteellisen suorituskyvyn tai yhteentoimimattomuuden aiheuttava seikka laitteessa, jonka osalta edellytetään delegoidun asetuksen (EU) 2023/1768 6 artiklan mukaista vaatimustenmukaisuusvakuutusta, ja tämä seikka todennäköisesti esiintyy tai tulee esiintymään muissa ATM/ANS-laitteissa.

b)

Turvallisuusmääräys on toimitettava niille ATM/ANS-palvelujen tarjoajille, joita asia koskee, ja siihen on sisällyttävä vähintään seuraavat tiedot:

1)

selvitys turvallisuutta vaarantavasta seikasta;

2)

funktionaalinen järjestelmä, jota asia koskee;

3)

tarvittavat toimet ja niiden perustelut;

4)

tarvittavien toimien toteuttamisen määräaika;

5)

määräyksen voimaantulopäivä.

c)

Toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava turvallisuusmääräyksen jäljennös virastolle ja muille toimivaltaisille viranomaisille, joita asia koskee, kuukauden kuluessa sen antamisesta.

d)

Toimivaltaisen viranomaisen on todennettava, että ATM/ANS-palvelujen tarjoajat noudattavat turvallisuusmääräyksiä ja ATM/ANS-laitemääräyksiä, siltä osin kuin niitä sovelletaan.”

c)

Korvataan ATM/ANS.AR.C.005 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

Toimivaltaisen viranomaisen on ATM/ANS.AR.B.001 kohdan a alakohdan 1 alakohdan soveltamisalan puitteissa otettava käyttöön prosessi, jolla todennetaan, että

1)

palveluntarjoajat täyttävät liitteissä III–XIII vahvistetut sovellettavat vaatimukset ja hyväksyntätodistukseen mahdollisesti liitetyt sovellettavat ehdot ennen kuin hyväksyntätodistus myönnetään. Hyväksyntätodistus myönnetään tämän liitteen lisäyksen 1 mukaisesti;

2)

asetuksen (EY) N:o 550/2004 8 artiklan mukaiseen nimeämispäätökseen mahdollisesti sisältyvät turvallisuuteen liittyvät velvollisuudet täytetään;

3)

sen valvomat palveluntarjoajat täyttävät sovellettavat vaatimukset jatkuvasti;

4)

ATM/ANS-laitteiden vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa yksilöidyt turvallisuus-, turva- ja yhteentoimivuustavoitteet, sovellettavat vaatimukset ja muut ehdot; ATM/ANS-laitetodistuksissa ja/tai ATM/ANS-laiteilmoituksissa yksilöidyt tekniset ja suorituskykyyn liittyvät rajoitukset ja ehdot sekä turvallisuustoimenpiteet, mukaan lukien viraston delegoidun asetuksen (EU) 2023/1768 liitteessä I olevan ATM/ANS.EQMT.AR.A.030 kohdan mukaisesti määräämät ATM/ANS-laitemääräykset, on otettu käyttöön;

5)

turvallisuusmääräykset, korjaavat toimet ja täytäntöönpanon varmistamistoimenpiteet on toteutettu.”

d)

Muutetaan ATM/ANS.AR.C.050 kohta seuraavasti:

i)

Korvataan c, d, e ja f alakohta seuraavasti:

”c)

Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä tason 1 poikkeamahavainto, kun havaitaan vakavia puutteita asetuksen (EU) 2018/1139 ja sen nojalla annettujen delegoitujen ja täytäntöönpanosäädösten sekä asetusten (EY) N:o 549/2004, (EY) N:o 550/2004, (EY) N:o 551/2004 ja niiden täytäntöönpanosääntöjen sovellettavien vaatimusten, ATM/ANS-palvelujen tarjoajan menetelmien ja käsikirjojen, hyväksyntätodistuksen ehtojen, mahdollisen nimeämispäätöksen taikka ilmoituksen sisällön noudattamisessa, ja tästä aiheutuu merkittävä lentoturvallisuusriski tai se asettaa muuten kyseenalaiseksi palveluntarjoajan kyvyn jatkaa toimintaansa.

Tason 1 poikkeamahavaintoihin kuuluvat muun muassa seuraavat:

1)

toimintamenetelmien voimaan saattaminen ja/tai palvelun tarjoaminen tavalla, josta aiheutuu merkittävä lentoturvallisuusriski;

2)

palveluntarjoajan todistus on saatu tai pidetty voimassa esittämällä väärennettyjä asiakirjatodisteita;

3)

palveluntarjoajan hyväksyntätodistuksen väärinkäytöstä tai vilpillisestä käytöstä on olemassa todisteita;

4)

vastuullista johtajaa ei ole.

d)

Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä tason 2 poikkeamahavainto, kun havaitaan mitä tahansa muita puutteita asetuksen (EU) 2018/1139 ja sen nojalla annettujen delegoitujen ja täytäntöönpanosäädösten sekä asetusten (EY) N:o 549/2004, (EY) N:o 550/2004, (EY) N:o 551/2004 ja niiden täytäntöönpanosääntöjen sovellettavien vaatimusten, ATM/ANS-palvelujen tarjoajan menetelmien ja käsikirjojen, hyväksyntätodistuksen ehtojen taikka ilmoituksen sisällön noudattamisessa.

e)

Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava valvonnan yhteydessä tai muutoin tehdystä havainnosta kirjallisesti palveluntarjoajalle ja vaadittava korjaavia toimia todettujen puutteiden korjaamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksessa (EU) 2018/1139 ja sen nojalla annetuissa delegoiduissa ja täytäntöönpanosäädöksissä sekä asetuksissa (EY) N:o 549/2004, (EY) N:o 550/2004 ja (EY) N:o 551/2004 ja niiden täytäntöönpanosäännöissä vaadittuja lisätoimia.

1)

Tehtyään tason 1 poikkeamahavainnon toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava välittömästi asianmukaiset toimet, ja se voi tarvittaessa asettaa hyväksyntätodistukseen rajoituksia taikka keskeyttää tai peruuttaa hyväksyntätodistuksen kokonaan tai osittain varmistaen kuitenkin palvelujen jatkuvuuden sillä edellytyksellä, ettei turvallisuus vaarannu; jos kyseessä on verkon hallinnoija, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle. Toteutettavat toimenpiteet riippuvat poikkeamahavainnon laajuudesta ja ne on pidettävä voimassa kunnes ATM/ANS-palvelujen tarjoaja on toteuttanut korjaavat toimet onnistuneesti.

2)

Tehtyään tason 2 poikkeamahavainnon toimivaltaisen viranomaisen on

i)

annettava palveluntarjoajalle korjaavien toimien toteuttamiseen määräaika, joka esitetään toimenpidesuunnitelmassa ja joka vastaa poikkeamahavainnon luonnetta;

ii)

arvioitava palveluntarjoajan ehdottamia korjaavia toimia ja niiden toteuttamista koskeva suunnitelma ja hyväksyttävä toimet, jos niitä pidetään arvioinnin perusteella riittävinä puutteiden korjaamiseksi.

3)

Jos kyse on tason 2 poikkeamahavainnosta eikä palveluntarjoaja toimita korjaavia toimia koskevaa suunnitelmaa, jonka toimivaltainen viranomainen voi poikkeamahavainnon luonteen huomioon ottaen hyväksyä, tai palveluntarjoaja ei toteuta korjaavia toimia toimivaltaisen viranomaisen hyväksymässä tai pidentämässä määräajassa, poikkeamahavainto voidaan nostaa tasolle 1 ja on toteutettava 1 alakohdassa säädetyt toimet.

f)

Jos toimivaltainen viranomainen havaitsee, että ATM/ANS-palvelujen tarjoaja integroi ATM/ANS-laitteen funktionaaliseen järjestelmäänsä varmistamatta, että ATM/ANS.OR.A.045 kohdan g alakohtaa noudatetaan, sen on, ottaen asianmukaisesti huomioon tarve varmistaa toiminnan turvallisuus ja jatkuvuus, toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet kyseisten ATM/ANS-laitteiden käyttöalueen rajoittamiseksi tai kiellettävä sen valvonnassa olevia ATM/ANS-palveluntarjoajia käyttämästä näitä laitteita.”

ii)

Lisätään g alakohta seuraavasti:

”g)

Tapauksissa, jotka eivät edellytä tason 1 tai tason 2 poikkeamahavaintoja, toimivaltainen viranomainen voi esittää huomautuksia.”

3)

Muutetaan liite III seuraavasti:

a)

Lisätään ATM/ANS.OR.A.045 kohtaan g–j alakohta seuraavasti:

”g)

Ennen ATM/ANS-laitteen integroimista funktionaaliseen järjestelmään ATM/ANS-palvelujen tarjoajan on varmistettava, että

1)

uusi tai muutettu ATM/ANS-laite on viraston delegoidun asetuksen (EU) 2023/1768 mukaisesti sertifioima ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1769 (*3) mukaisesti hyväksytyn suunnittelu- tai tuotanto-organisaation valmistama; tai

2)

hyväksytty suunnitteluorganisaatio on antanut uudesta tai muutetusta ATM/ANS-laitteesta delegoidun asetuksen (EU) 2023/1768 mukaisen ilmoituksen ja sen on valmistanut täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1769 mukaisesti hyväksytty suunnittelu- tai tuotanto-organisaatio; tai

3)

uudesta tai muutetusta ATM/ANS-laitteesta on annettu delegoidun asetuksen (EU) 2023/1768 6 artiklan 1 kohdan mukainen vaatimustenmukaisuusvakuutus; tai

4)

kun ATM/ANS-laitteelle ei edellytetä tehtävän delegoidun asetuksen (EU) 2023/1768 mukaista vaatimustenmukaisuuden arviointia, kyseisen ATM/ANS-laitteen on todennettu olevan sovellettavien eritelmien ja laatuvaatimusten mukainen.

h)

ATM/ANS-palvelujen tarjoajan on varmistettava, että ATM/ANS-laite on todennettu laitevalmistajan eritelmien mukaiseksi, mukaan lukien asennus ja paikan päällä tehtävät testit.

i)

Ennen kuin ATM/ANS-palvelujen tarjoaja ottaa ATM/ANS-laitteen käyttöön, sen on varmistettava, että se muutettu funktionaalinen järjestelmä, johon tämä ATM/ANS-laite integroidaan, täyttää kaikki sovellettavat vaatimukset, ja eriteltävä kaikki poikkeamat ja rajoitukset.

j)

Kun ATM/ANS-palvelujen tarjoaja ottaa ATM/ANS-laitteen käyttöön, sen on varmistettava, että ATM/ANS-laite tai muutettu laite otetaan käyttöön käyttöehtojen ja mahdollisten sovellettavien rajoitusten mukaisesti ja että se täyttää kaikki sovellettavat vaatimukset.

(*3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1769, annettu 12 syyskuuta 2023, ilmaliikenteen hallinta- ja lennonvarmistuspalvelujen järjestelmien ja rakenneosien suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvien organisaatioiden hyväksyntää koskevista teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/203 muuttamisesta (EUVL L 228, 15.9.2023 s. 19,).” "

b)

Korvataan ATM/ANS.OR.A.060 kohta seuraavasti:

ATM/ANS.OR.A.060 Välitön reagointi turvallisuusongelmaan

a)

Palveluntarjoajan on pantava täytäntöön kaikki toimivaltaisen viranomaisen ATM/ANS.AR.A.025 kohdan c alakohdan mukaisesti edellyttämät turvallisuustoimenpiteet, turvallisuusmääräykset mukaan luettuina.

Kun delegoidun asetuksen (EU) 2023/1768 6 artiklan mukaisesti annetussa vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa tarkoitetun tilan korjaamiseksi annetaan turvallisuusmääräys, ATM/ANS-palvelujen tarjoajan on, jollei toimivaltainen viranomainen kiireellisiä toimenpiteitä vaativassa tilanteessa toisin päätä.

1)

ehdotettava sopivaa korjaavaa toimea ja toimitettava tiedot ehdotuksesta toimivaltaiselle viranomaiselle hyväksyttäviksi;

2)

noudatettava niitä toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnän jälkeen.”

c)

Lisätään ATM/ANS.OR.B.005 kohdan a alakohtaan 8 alakohta seuraavasti:

”8)

prosessi, jolla varmistetaan, että sellaisen ATM/ANS-laitteen suunnittelu tai suunnittelun muutos, johon sovelletaan delegoidun asetuksen (EU) 2023/1768 6 artiklaa, on sovellettavien eritelmien mukainen, mukaan lukien riippumaton tarkastustoiminto niitä vaatimustenmukaisuuden osoituksia varten, joiden perusteella ATM/ANS-palvelujen tarjoaja antaa vaatimustenmukaisuusvakuutuksen ja siihen liittyvät asiakirjat.”

d)

Muutetaan ATM/ANS.OR.D.025 kohta seuraavasti:

1)

Korvataan c alakohta seuraavasti:

”c)

Verkon hallinnoijan on toimitettava toiminnastaan vuosikertomus komissiolle ja virastolle. Kertomuksessa on käsiteltävä sen operatiivista suorituskykyä ja keskeistä toimintaa sekä kehitystä erityisesti turvallisuuden alalla.”

2)

Korvataan d alakohdan 3 alakohta seuraavasti:

”3)

verkon hallinnoijan osalta sen suorituskyvyn ja verkon strategiasuunnitelmassa vahvistettujen suorituskykytavoitteiden vertailu, jossa verrataan tosiasiallista suorituskykyä verkon operaatiosuunnitelmassa vahvistettuun suorituskykyyn käyttäen verkon operaatiosuunnitelmassa vahvistettuja suorituskykyindikaattoreita;”

4)

Muutetaan liite IV seuraavasti:

a)

Korvataan ATS.OR.400 kohta seuraavasti:

ATS.OR.400 Siirtyvä ilmailuviestipalvelu (ilma-aluksen ja maa-aseman välinen viestintä) – yleistä

a)

Ilmaliikennepalvelujen tarjoajan on käytettävä ilma-aluksen ja maa-aseman välisessä viestinnässä ilmaliikennepalvelujen tarkoituksiin puhe- tai tiedonsiirtoyhteyttä taikka molempia.

b)

Kun ilma-aluksen ja maa-aseman välinen puheviestintä perustuu 8,33 kHz:n kanavaväleihin, ilmaliikennepalvelujen tarjoajan on varmistettava, että

1)

kaikissa ilma-aluksen ja maa-aseman välisen puheviestinnän laitteissa on 8,33 kHz:n kanavavälin käyttövalmius ja että ne voidaan virittää 25 kHz:n kanavavälin käyttöön;

2)

kaikissa puheliikenteen taajuuksien käyttöoikeuksissa on 8,33 kHz:n kanavavälin käyttövalmius;

3)

menettelyt, joita sovelletaan ilmaliikennepalveluyksiköiden välisissä siirroissa 8,33 kHz:n kanavaväliä käyttävillä radioilla varustettuihin ilma-aluksiin ja niihin ilma-aluksiin, joita ei ole varustettu tällaisilla laitteilla, mainitaan näiden ATS-yksiköiden välisissä yhteistoimintasopimuksissa;

4)

ilma-alukset, joita ei ole varustettu radioilla, joissa on 8,33 kHz:n kanavavälin käyttövalmius, voidaan ottaa vastaan edellyttäen, että niitä voidaan käsitellä turvallisesti ilmaliikenteen hallintajärjestelmän kapasiteettirajoissa UHF- tai 25 kHz:n taajuusalueella; ja

5)

se ilmoittaa sen nimenneelle jäsenvaltiolle vuosittain suunnitelmansa sellaisten valtion ilma-alusten käsittelemiseksi, joita ei ole varustettu radioilla, joissa on 8,33 kHz:n kanavavälin käyttövalmius, ottaen huomioon jäsenvaltioiden kansallisissa ilmailukäsikirjoissaan (AIP) julkaisemiin menetelmiin liittyvät kapasiteettirajoitukset.

c)

Jos lennonjohtopalvelun antamisessa käytetään ohjaajan ja lennonjohtajan kaksisuuntaista suoraa puhe- tai tiedonsiirtoyhteyttä, ilmaliikennepalvelujen tarjoajan on järjestettävä tallennusvälineet kaikille tällaisille ilma-aluksen ja maa-aseman välisille viestintäkanaville.

d)

Jos lentotiedotuspalvelun antamisessa, lentopaikan lentotiedotuspalvelu (AFIS) mukaan luettuna, käytetään ilma-aluksen ja maa-aseman välistä kaksisuuntaista suoraa puhe- tai tiedonsiirtoyhteyttä, ilmaliikennepalvelujen tarjoajan on järjestettävä tallennusvälineet kaikille tällaisille ilma-aluksen ja maa-aseman välisille viestintäkanaville, ellei toimivaltainen viranomainen ole toisin määrännyt.”

b)

Korvataan ATS.OR.415 kohta seuraavasti:

ATS.OR.415 Siirtyvä ilmailuviestipalvelu (ilma-aluksen ja maa-aseman välinen viestintä) – aluelennonjohtopalvelu

Ilmaliikennepalvelujen tarjoajan on varmistettava, että

a)

ilma-aluksen ja maa-aseman väliset viestiyhteydet mahdollistavat kaksisuuntaisen puheviestinnän aluelennonjohtopalvelua antavan yksikön ja missä tahansa lennonjohtoalueella tai -alueilla lentävien asianmukaisesti varustettujen ilma-alusten välillä; ja

b)

ilma-aluksen ja maa-aseman väliset viestiyhteydet mahdollistavat kaksisuuntaisen tiedonsiirron aluelennonjohtopalvelua tarjoavan yksikön ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1770 (*4) AUR.COM.2001 kohdassa tarkoitetussa ilmatilassa lentävien asianmukaisesti varustettujen ilma-alusten välillä mainitun täytäntöönpanoasetuksen AUR.COM.2005 kohdan 1 alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen tiedonsiirtopalvelujen käyttämiseksi.

(*4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1770, annettu 12 päivänä syyskuuta 2023, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan käytön edellyttämiä ilma-alusten laitteita ja yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan käyttöön liittyviä toimintasääntöjä koskevista säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 29/2009 ja täytäntöönpanoasetusten (EU) N:o 1206/2011, (EU) N:o 1207/2011 ja (EU) N:o 1079/2012 kumoamisesta (EUVL L 228, 15.9.2023, s. 39).” "

c)

Korvataan ATS.OR.430 kohta seuraavasti:

ATS.OR.430 Kiinteä ilmailuviestipalvelu (maa-asemien välinen viestintä) – yleistä

a)

Ilmaliikennepalvelujen tarjoajan on varmistettava, että maa-asemien välisessä viestinnässä käytetään ilmaliikennepalvelun tarkoituksiin suoraa puhe- tai tiedonsiirtoyhteyttä taikka molempia.

b)

Kun lennonjohdon koordinointiin liittyvää viestintää tuetaan automaatiolla, ilmaliikennepalvelujen tarjoajan on varmistettava, että

1)

otetaan käyttöön asianmukaiset keinot, joilla asiaankuuluvat lentotiedot voidaan automaattisesti vastaanottaa, tallentaa, käsitellä, poimia ja näyttää sekä välittää;

2)

automatisoidun koordinoinnin häiriöt tai poikkeamat näkyvät selkeästi niille lennonjohtajille, jotka vastaavat lentojen koordinoinnista siirtävässä yksikössä;

3)

järjestelmätietojen vaihtoon liittyvät varoitukset näkyvät asiaankuuluvissa työpisteissä;

4)

lennonjohtajille annetaan tiedot asiaankuuluvista järjestelmätietojen vaihtoprosesseista;

5)

lennonjohtajilla on mahdollisuus muuttaa vaihdettuja lentotietoja.”

d)

Lisätään ATS.OR.446 kohta seuraavasti:

ATS.OR.446 Valvontatiedot

a)

Ilmaliikennepalvelujen tarjoajat eivät saa käyttää kolmannen maan vastuulla toimivien S-moodikyselimien välityksellä saatuja tietoja, jos kyselykoodien jakamista ei ole koordinoitu.

b)

Ilmaliikennepalvelujen tarjoajien on varmistettava, että otetaan käyttöön tarvittavat valmiudet, joilla lennonjohtajat voivat tunnistaa ilma-aluksen yksilöllisesti käyttäen toimintoa, joka lähettää ilma-aluksen tunnisteen valvontajärjestelmälle lisäyksessä 1 kuvatulla tavalla.

c)

Ilmaliikennepalvelujen tarjoajien on varmistettava saumaton toiminta vastuullaan olevassa ilmatilassa ja viereisten ilmatilojen rajalla soveltamalla ilma-alusten porrastukseen asianmukaisia vähimmäisvaatimuksia.”

e)

Lisätään ATS.TR.230 kohtaan c alakohta seuraavasti:

”c)

Lennonjohtovastuun siirron koordinointia aluelennonjohtopalveluja ICAOn EUR-alueella tarjoavien yksiköiden välillä tai, jos niin on sovittu, muiden lennonjohtoyksiköiden kanssa tai niiden välillä, tuetaan lisäyksessä 2 määritellyillä automatisoiduilla prosesseilla.”

f)

Lisätään lisäykset 1 ja 2 seuraavasti:

”Lisäys 1

Ilma-aluksen yksilöllinen tunnistaminen käyttämällä ATS.OR.446 kohdan b alakohdassa vaadittua ilma-aluksen tunnisteen valvontajärjestelmälle lähettävää toimintoa

Toimintoa, joka lähettää ilma-aluksen tunnisteen valvontajärjestelmälle, käytetään ilma-aluksen yksilölliseen tunnistamiseen seuraavasti:

a)

Ilmaliikennepalvelujen tarjoajan on ilmoitettava verkon hallinnoijalle ne ilmatilan osat, joissa ilma-aluksen yksilöllinen tunnistaminen tapahtuu käyttämällä toimintoa, joka lähettää ilma-aluksen tunnisteen valvontajärjestelmälle.

b)

Ilma-aluksille on osoitettava SSR-näkyvyyskoodi A1000, kun ilma-aluksen yksilöllinen tunnistaminen tapahtuu käyttämällä toimintoa, joka lähettää ilma-aluksen tunnisteen valvontajärjestelmälle.

c)

Lukuun ottamatta tapauksia, joissa jokin d alakohdassa vahvistetuista ehdoista täyttyy, lähteville ilma-aluksille tai ilma-aluksille, joiden koodia on g alakohdan mukaisesti muutettava, on osoitettava SSR-näkyvyyskoodi A1000, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

1)

ilma-aluksen valvontajärjestelmälle lähettämä tunniste vastaa kyseisen ilma-aluksen lentosuunnitelmassa olevaa merkintää;

2)

verkon hallinnoija on ilmoittanut, että kyseiselle ilma-alukselle voidaan osoittaa SSR-näkyvyyskoodi A1000.

d)

SSR-näkyvyyskoodia A1000 ei saa osoittaa c alakohdassa tarkoitetuille ilma-aluksille, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

1)

lennonvarmistuspalvelun tarjoaja on maassa olevan valvontajärjestelmän anturin odottamattomien toimintahäiriöiden vuoksi ottanut käyttöön varotoimia, jotka edellyttävät erillisten SSR-koodien osoittamista ilma-aluksille;

2)

poikkeukselliset sotilaalliset varotoimet edellyttävät, että lennonvarmistuspalvelun tarjoajat osoittavat ilma-aluksille erilliset SSR-koodit;

3)

ilma-alus, jolle voidaan osoittaa c alakohdassa tarkoitettu SSR-näkyvyyskoodi A1000, on poistunut a alakohdassa tarkoitetusta ilmatilan osasta tai muutoin joutunut sen ulkopuolelle.

e)

Ilma-aluksille, joille ei ole osoitettu c alakohdan mukaisesti vahvistettua SSR-näkyvyyskoodia A1000, on osoitettava SSR-koodi, joka noudattaa jäsenvaltioiden sopimaa ja kolmansien maiden kanssa koordinoitua koodinjakolistaa.

f)

Jos ilma-alukselle on osoitettu SSR-koodi, on mahdollisimman pikaisesti tarkistettava ja vahvistettava, että ohjaajan asettama SSR-koodi on identtinen lennolle osoitetun koodin kanssa.

g)

Naapurimaiden ilmaliikennepalvelujen tarjoajilta siirrettäville ilma-aluksille osoitetut SSR-koodit tarkistetaan automaattisesti sen selvittämiseksi, voidaanko osoitetut koodit säilyttää noudattaen jäsenvaltioiden sopimaa ja kolmansien maiden kanssa koordinoitua koodinjakolistaa.

h)

Niiden viereisillä alueilla toimivien lennonvarmistuspalvelun tarjoajien kanssa, jotka käyttävät ilma-alusten yksilölliseen tunnistamiseen erillisiä SSR-koodeja, on otettava käyttöön vähimmäissisällöltään seuraavanlaiset järjestelyt:

1)

lennonvarmistuspalvelun tarjoajien velvoite huolehtia siitä, että viereiselle alueelle siirrettävien ilma-alusten tarkistetut erilliset SSR-koodit on osoitettu noudattaen jäsenvaltioiden sopimaa ja kolmansien maiden kanssa koordinoitua koodinjakolistaa;

2)

velvoite ilmoittaa vastaanottaville yksiköille ilma-aluksiin asennettujen valvontajärjestelmien rakenneosien toiminnassa havaituista poikkeamista;

i)

ilmaliikennepalvelujen tarjoajien on varmistettava, että erillisten SSR-koodien osoittaminen ilma-alusten yksilölliseen tunnistamiseen jäsenvaltioiden sopimaa ja kolmansien maiden kanssa koordinoitua koodinjakolistaa noudattaen täyttää seuraavat vaatimukset:

1)

SSR-koodit osoitetaan ilma-aluksille automaattisesti noudattaen jäsenvaltioiden sopimaa ja kolmansien maiden kanssa koordinoitua koodinjakolistaa;

2)

naapurimaiden lennonvarmistuspalvelun tarjoajilta siirrettäville ilma-aluksille osoitetut SSR-koodit tarkistetaan automaattisesti sen selvittämiseksi, voidaanko osoitetut koodit säilyttää noudattaen jäsenvaltioiden sopimaa ja kolmansien maiden kanssa koordinoitua koodinjakolistaa;

3)

SSR-koodit luokitellaan eri ryhmiin, jotta osoitettavat koodit voidaan eriyttää;

4)

edellä 3 alakohdassa tarkoitetut ryhmittäin eriytetyt SSR-koodit osoitetaan lentosuuntien mukaan;

5)

saman SSR-koodin osoittaminen samanaikaisesti useammalle kuin yhdelle ilma-alukselle tulee kyseeseen ainoastaan silloin, kun niiden lentosuunnista ei aiheudu törmäysvaaraa;

6)

lennonjohtajat saavat automaattisesti tiedon, jos SSR-koodi osoitetaan tahattomasti kahdesti.

Lisäys 2

ATS.TR.230 kohdan c alakohdassa vaadittua automatisoitua koordinointia varten käyttöön otettavat prosessit

A.

Pakolliset prosessit, jotka on otettava käyttöön aluelennonjohtopalvelua tarjoavien yksiköiden välillä tai, jos niin on sovittu, muiden lennonjohtoyksiköiden kanssa tai niiden välillä, ovat seuraavat:

a)

Ilmoitukset

1)

Ilmoitusmenettelyn kohteena oleviin lentotietoihin on sisällyttävä vähintään seuraavat:

i)

ilma-aluksen tunnus,

ii)

SSR-moodi ja -koodi (jos saatavilla),

iii)

lähtölentopaikka,

iv)

arviotiedot,

v)

määrälentopaikka,

vi)

ilma-alusten lukumäärä ja tyyppi,

vii)

lennon tyyppi,

viii)

laitteiden kyvykkyys ja tila.

2)

Laitteiden kyvykkyyttä ja tilaa koskeviin tietoihin on sisällyttävä vähintään kyky toimia ilmatilassa, jossa käytetään pienennettyjä korkeusporrastusminimejä (RVSM), sekä 8,33 kHz:n kanavavälien käyttövalmius. Muita kohtia voidaan ottaa mukaan yhteistoimintasopimusten mukaisesti.

3)

Ilmoitusmenettely on suoritettava vähintään kerran jokaisen sellaisen kelpoisuusvaatimukset täyttävän lennon osalta, jonka tarkoituksena on ylittää rajoja, ellei lento kuulu lentoonlähtöä edeltävän ilmoittamisen ja koordinoinnin piiriin.

4)

Kelpoisuuskriteerit rajat ylittävää lentojen ilmoittamista varten on määritettävä yhteistoimintasopimuksissa.

5)

Jos ilmoitusmenettelyä ei voida suorittaa kahdenvälisesti sovittuun määräaikaan mennessä ennen alustavaa koordinointimenettelyä, ilmoittaminen on sisällytettävä alustavaan koordinointimenettelyyn.

6)

Jos ilmoitusmenettely suoritetaan, se on suoritettava ennen alustavaa koordinointia.

7)

Ilmoitusmenettely on suoritettava uudelleen aina, kun jossakin seuraavista tiedoista tapahtuu muutos ennen alustavaa koordinointimenettelyä:

i)

koordinointipiste (COP),

ii)

oletettu SSR-koodi lennonjohtovastuun siirtokohdassa,

iii)

määrälentopaikka,

iv)

ilma-aluksen tyyppi,

v)

laitteiden kyvykkyys ja tila.

8)

Jos välitettyjen tietojen ja vastaanottavan järjestelmän vastaavien tietojen välillä havaitaan ristiriitaa tai kyseiset tiedot puuttuvat, ja tästä aiheutuisi seuraavien alustavan koordinoinnin tietojen saannin yhteydessä korjaavien toimien tarve, ristiriita on saatettava asiaankuuluvan lennonjohdon työpisteen ratkaistavaksi.

9)

Ilmoitusmenettelyn aloittamisen ajankohtaan liittyvät vaatimukset:

i)

Ilmoitusmenettely on aloitettava parametrissa mainittua minuuttimäärää ennen arvioitua aikaa COP:ssä.

ii)

Ilmoittamisen parametri tai parametrit on sisällytettävä lennonjohtoyksiköiden välisiin yhteistoimintasopimuksiin.

iii)

Ilmoittamisen parametri tai parametrit voidaan määritellä erikseen jokaiselle koordinointipisteelle.

b)

Alustava koordinointi

1)

Sellaisen lennon osalta, jolle on suoritettu alustava koordinointi, sovitut lennon siirto-olosuhteet ovat molempia lennonjohtoyksiköitä operatiivisesti sitovia, jollei koordinointia kumota tai järjestetä uudelleen.

2)

Alustavan koordinointimenettelyn kohteena olevaa lentoa koskeviin tietoihin on sisällyttävä vähintään seuraavat:

i)

ilma-aluksen tunnus,

ii)

SSR-moodi ja -koodi,

iii)

lähtölentopaikka,

iv)

arviotiedot,

v)

määrälentopaikka,

vi)

ilma-alusten lukumäärä ja tyyppi,

vii)

lennon tyyppi,

viii)

laitteiden kyvykkyys ja tila.

3)

Laitteiden kyvykkyyttä ja tilaa koskeviin tietoihin on sisällyttävä vähintään RVSM-kyky ja 8,33 kHz:n kanavavälien käyttövalmius. Muita kohtia voidaan ottaa mukaan kahdenvälisten yhteistoimintasopimusten mukaisesti.

4)

Alustava koordinointimenettely on suoritettava vähintään kerran kunkin sellaisen lennon osalta, jonka tarkoituksena on ylittää rajoja.

5)

Kelpoisuuskriteerit rajat ylittävää alustavaa koordinointia varten on määritettävä yhteistoimintasopimuksissa.

6)

Ellei sitä ole jo käynnistetty manuaalisesti, alustavan koordinointimenettelyn on yhteistoimintasopimusten mukaisesti käynnistyttävä automaattisesti

i)

parametrissa mainittuna kahdenvälisesti sovittuna aikana ennen arvioitua aikaa koordinointipisteessä; tai

ii)

ajankohtana, jona lento on kahdenvälisesti sovitulla etäisyydellä koordinointipisteestä.

7)

Lennon alustava koordinointimenettely suoritetaan ainoastaan kerran, ellei koordinoinnin kumoamismenettelyä käynnistetä.

8)

Koordinoinnin kumoamismenettelyn jälkeen alustava koordinointimenettely voidaan aloittaa uudelleen saman yksikön kanssa.

9)

Tieto alustavan koordinointimenettelyn loppuunsaattamisesta, mukaan luettuna vastaanottavalta yksiköltä saatu vahvistus, on välitettävä siirtävälle yksikölle, jolloin lento katsotaan ”koordinoiduksi”.

10)

Jos alustavan koordinointimenettelyn loppuunsaattamista ei vahvisteta sovellettavien palvelun laatua koskevien vaatimusten mukaisesti, järjestelmän on tuotettava varoitus siinä siirtävän yksikön lennonjohdon työpisteessä, joka vastaa lennon koordinoinnista.

11)

Alustavaa koordinointia koskevat tiedot on annettava vastaanottavan yksikön asiaankuuluvan lennonjohdon työpisteen käyttöön.

c)

Koordinoinnin uudelleenjärjestäminen

1)

Koordinoinnin uudelleenjärjestämisen yhteydessä on varmistettava sen liittäminen lennon aiempaan koordinointiin.

2)

Sellaisen lennon osalta, jonka koordinointimenettely on järjestetty uudelleen, sovitut lennon siirto-olosuhteet ovat molempia lennonjohtoyksiköitä operatiivisesti sitovia, jollei koordinointia kumota tai ehtoja tarkisteta.

3)

Koordinointimenettelyn uudelleenjärjestämisen yhteydessä on annettava seuraavat lentotiedot, jos ne ovat muuttuneet:

i)

SSR-moodi ja -koodi,

ii)

arvioitu aika ja lentokorkeus,

iii)

laitteiden kyvykkyys ja tila.

4)

Jos asiasta on sovittu kahdenvälisesti, koordinoinnin uudelleenjärjestämisessä on toimitettava seuraavat tiedot, jos ne ovat muuttuneet:

i)

koordinointipiste,

ii)

reitti.

5)

Koordinoinnin uudelleenjärjestäminen voi tapahtua yhden tai useamman kerran lentoa kulloinkin koordinoivan yksikön kanssa.

6)

Koordinoinnin uudelleenjärjestäminen on tehtävä, kun

i)

koordinointipisteen arvioitu ylitysaika poikkeaa aiemmin ilmoitetusta enemmän kuin kahdenvälisesti on sovittu;

ii)

siirtokorkeus/-korkeudet, SSR-koodi tai laitteiden kyvykkyys ja tila poikkeavat aiemmin ilmoitetuista.

7)

Jos asiasta on sovittu kahdenvälisesti, koordinoinnin uudelleenjärjestäminen on suoritettava, jos seuraavissa tiedoissa ilmenee muutoksia:

i)

koordinointipiste,

ii)

reitti.

8)

Tieto koordinoinnin uudelleenjärjestämismenettelyn loppuunsaattamisesta, mukaan luettuna vastaanottavalta yksiköltä saatu vahvistus, on välitettävä siirtävälle yksikölle.

9)

Jos koordinoinnin uudelleenjärjestämismenettelyn loppuunsaattamista ei vahvisteta sovellettavien palvelun laatua koskevien vaatimusten mukaisesti, järjestelmän on tuotettava varoitus siinä siirtävän yksikön lennonjohdon työpisteessä, joka vastaa lennon koordinoinnista.

10)

Koordinoinnin uudelleenjärjestämismenettelyn on tapahduttava välittömästi asiaankuuluvien tietojen syötön tai päivityksen jälkeen.

11)

Koordinoinnin uudelleenjärjestämismenettelyn suorittaminen on estettävä sen jälkeen, kun lento on kahdenvälisesti sovitun ajan/välimatkan päässä yhteistoimintasopimusten mukaisesta lennonjohtovastuun siirtokohdasta.

12)

Koordinoinnin uudelleenjärjestämistä koskevat tiedot on annettava vastaanottavan yksikön asiaankuuluvan lennonjohdon työpisteen käyttöön.

13)

Jos koordinoinnin uudelleenjärjestämismenettelyä ei kyetä vahvistetusti saattamaan päätökseen tavalla, joka on voimassa olevien palvelun laatua koskevien vaatimusten mukainen, siirtävän yksikön on aloitettava suullinen koordinointi.

d)

Koordinoinnin kumoaminen

1)

Koordinoinnin kumoamismenettelyn yhteydessä on varmistettava sen liittäminen aiemmin suoritettuun ilmoitus- tai koordinointimenettelyyn, joka peruutetaan.

2)

Koordinoinnin kumoamismenettely suoritetaan toisen yksikön kanssa koordinoidun lennon osalta, kun

i)

kyseinen yksikkö ei enää ole seuraavana koordinointivuorossa;

ii)

lentosuunnitelma on peruttu lähettävässä yksikössä, eikä koordinointi enää ole tarpeen;

iii)

edelliseltä lentoa käsitelleeltä yksiköltä on vastaanotettu koordinoinnin kumoamista koskeva tieto.

3)

Koordinoinnin kumoamismenettely suoritetaan toisen yksikön kanssa ilmoitetun lennon osalta, kun

i)

kyseinen yksikkö ei enää ole seuraavana koordinointivuorossa;

ii)

lentosuunnitelma on peruttu lähettävässä yksikössä, eikä koordinointi enää ole tarpeen;

iii)

edelliseltä lentoa käsitelleeltä yksiköltä on vastaanotettu koordinoinnin kumoamista koskeva tieto;

iv)

lento on viivästynyt reitillä, eikä korjattua saapumisarviota voida luoda automaattisesti.

4)

Tieto koordinoinnin kumoamismenettelyn loppuunsaattamisesta, mukaan luettuna vastaanottavalta yksiköltä saatu vahvistus, on välitettävä siirtävälle yksikölle.

5)

Jos koordinoinnin kumoamismenettelyn loppuunsaattamista ei vahvisteta sovellettavien palvelun laatua koskevien vaatimusten mukaisesti, järjestelmän on tuotettava varoitus siinä siirtävän yksikön lennonjohdon työpisteessä, joka vastaa lennon koordinoinnista.

6)

Koordinoinnin kumoamista koskevat tiedot on annettava asiaankuuluvan lennonjohdon työpisteen käyttöön ilmoituksen vastaanottaneessa yksikössä tai siinä yksikössä, jonka kanssa koordinointi on peruutettu.

7)

Jos koordinoinnin kumoamismenettelyä ei kyetä vahvistetusti saattamaan päätökseen tavalla, joka on voimassa olevien palvelun laatua koskevien vaatimusten mukainen, siirtävän yksikön on aloitettava suullinen koordinointi.

e)

Peruslentotietojen käsittely

1)

Peruslentotietojen käsittelyyn on sisällyttävä vähintään seuraavat tiedot:

i)

ilma-aluksen tunnus,

ii)

SSR-moodi ja -koodi.

2)

Kaikista lisätiedoista, joita toimitetaan peruslentotietojen käsittelyn yhteydessä, on sovittava kahdenvälisellä sopimuksella.

3)

Peruslentotietojen käsittely suoritetaan automaattisesti jokaisen kelpoisuusvaatimukset täyttävän lennon osalta.

4)

Peruslentotietoja koskevat kelpoisuusvaatimukset on määritettävä yhteistoimintasopimuksissa.

5)

Tieto peruslentotietojen käsittelymenettelyn loppuunsaattamisesta, mukaan luettuna vastaanottavalta yksiköltä saatu vahvistus, on välitettävä toimittavalle yksikölle.

6)

Jos peruslentotietojen käsittelymenettelyn loppuunsaattamista ei vahvisteta sovellettavien palvelun laatua koskevien vaatimusten mukaisesti, järjestelmän on tuotettava varoitus toimittavan yksikön asiaankuuluvassa lennonjohdon työpisteessä.

f)

Peruslentotietojen muutosten käsittely

1)

Peruslentotietojen muutosten käsittelymenettelyn yhteydessä on varmistettava sen liittäminen lennon peruslentotietojen aiempaan käsittelyyn.

2)

Kaikista muista tiedoista, joihin peruslentotietojen muutokset vaikuttavat, sekä niiden toimittamiseen liittyvistä vaatimuksista, on sovittava kahdenvälisellä sopimuksella.

3)

Peruslentotietojen muuttamismenettely voidaan suorittaa vain sellaisen lennon osalta, jonka peruslentotiedot on aiemmin ilmoitettu.

4)

Peruslentotietojen muutosten käsittelymenettelyn on käynnistyttävä automaattisesti kahdenvälisesti sovittujen edellytysten mukaisesti.

5)

Tieto peruslentotietojen muutosten käsittelymenettelyn loppuunsaattamisesta, mukaan luettuna vastaanottavalta yksiköltä saatu vahvistus, on välitettävä toimittavalle yksikölle.

6)

Jos peruslentotietojen muutosten käsittelymenettelyn loppuunsaattamista ei vahvisteta sovellettavien palvelun laatua koskevien vaatimusten mukaisesti, järjestelmän on tuotettava varoitus toimittavan yksikön asiaankuuluvassa lennonjohdon työpisteessä.

7)

Peruslentotietojen muutoksia koskevat tiedot on annettava vastaanottavan yksikön asiaankuuluvan lennonjohdon työpisteen käyttöön.

B.

Kun asianomaiset yksiköt ovat sopineet ennen lähtöä suoritettavasta ilmoittamisesta, taajuudenvaihdon tai manuaalisen yhteyden vahvistamisen menettelyt ovat seuraavat:

a)

Ennen lähtöä suoritettava ilmoittaminen ja koordinointi

1)

Ennen lähtöä suoritettavan ilmoitus- ja koordinointimenettelyn tietoihin on sisällyttävä vähintään seuraavat:

i)

ilma-aluksen tunnus,

ii)

SSR-moodi ja -koodi (jos saatavilla),

iii)

lähtölentopaikka,

iv)

arvioitu lentoonlähtöaika tai arviotiedot, kuten on kahdenvälisesti sovittu,

v)

määrälentopaikka,

vi)

ilma-alusten lukumäärä ja tyyppi.

2)

Lähestymisalueen (TMA) lennonjohtoyksikön tai aluelennonjohdon ennen lähtöä suorittaman ilmoitus- ja koordinointimenettelyn tietoihin on sisällyttävä seuraavat:

i)

lennon tyyppi,

ii)

laitteiden kyvykkyys ja tila.

3)

Laitteiden kyvykkyyttä ja tilaa koskeviin tietoihin on sisällyttävä vähintään RVSM-kyky ja 8,33 kHz:n kanavavälien käyttövalmius.

4)

Laitteiden kyvykkyyttä ja tilaa koskeviin tietoihin voi sisältyä myös muita tietoja kahdenvälisten yhteistoimintasopimusten mukaisesti.

5)

Ennen lähtöä suoritettavaa ilmoitus- ja koordinointimenettelyä sovelletaan yhden tai useamman kerran jokaiseen kelpoisuusvaatimukset täyttävään lentoon, jonka tarkoituksena on ylittää rajoja, jos lentoaika lähdöstä koordinointipisteeseen on liian lyhyt alustavaan koordinointiin tai ilmoittamiseen.

6)

Kelpoisuuskriteerit rajanylitystä koskevan ennen lähtöä suoritettavan lentojen ilmoittamisen ja koordinoinnin osalta on määritettävä yhteistoimintasopimuksissa.

7)

Ennen lähtöä suoritettava ilmoitus- ja koordinointimenettely on suoritettava uudelleen aina, kun aiemman, ennen lähtöä suoritetun ilmoitus- ja koordinointimenettelyn jokin tekijä muuttuu ennen lähtöä.

8)

Tieto ennen lähtöä suoritettavan ilmoitus- ja koordinointimenettelyn loppuunsaattamisesta, mukaan luettuna vastaanottavalta yksiköltä saatu vahvistus, on välitettävä siirtävälle yksikölle.

9)

Jos ennen lähtöä suoritettavan ilmoitus- ja koordinointimenettelyn loppuunsaattamista ei vahvisteta sovellettavien palvelun laatua koskevien vaatimusten mukaisesti, järjestelmän on tuotettava varoitus siinä siirtävän yksikön lennonjohdon työpisteessä, joka vastaa lennon ilmoittamisesta/koordinoinnista.

10)

Ennen lähtöä suoritettavaa ilmoittamista ja lennon koordinointia koskevat tiedot on annettava ilmoituksen vastaanottavan yksikön asiaankuuluvan lennonjohdon työpisteen käyttöön.

b)

Taajuudenvaihto

1)

Taajuudenvaihdon tietoihin on sisällyttävä ilma-aluksen tunnus ja seuraavat tiedot, jos ne ovat saatavilla:

i)

lennon luovutusta koskeva ilmoitus,

ii)

selvityskorkeus,

iii)

annettu ohjaussuunta/lentosuunta tai suora selvitys,

iv)

annettu nopeus,

v)

annettu kohoamis- tai vajoamisnopeus.

2)

Jos kahdenvälisesti niin on sovittu, taajuudenvaihdon tietoihin on sisällyttävä seuraavat:

i)

senhetkinen sijainti lentoradalla,

ii)

annettu taajuus.

3)

Siirtävän lennonjohtajan on aloitettava taajuudenvaihto manuaalisesti.

4)

Tieto taajuudenvaihtomenettelyn loppuunsaattamisesta, mukaan luettuna vastaanottavalta yksiköltä saatu vahvistus, on välitettävä siirtävälle lennonjohtoyksikölle.

5)

Jos taajuudenvaihtomenettelyn loppuunsaattamista ei vahvisteta sovellettavien palvelun laatua koskevien vaatimusten mukaisesti, järjestelmän on tuotettava varoitus siirtävän lennonjohtoyksikön asiaankuuluvassa lennonjohdon työpisteessä.

6)

Taajuudenvaihdon tiedot on ilmoitettava viipymättä vastaanottavalle lennonjohtajalle.

c)

Manuaalinen yhteyden vahvistaminen

1)

Manuaalisen yhteyden vahvistamisen tietoihin on sisällyttävä vähintään ilma-aluksen tunnus.

2)

Vastaanottavan yksikön on aloitettava manuaalinen yhteyden vahvistaminen kun viestiyhteys on luotu.

3)

Tieto manuaalisen yhteyden vahvistamismenettelyn loppuunsaattamisesta, mukaan luettuna siirtävältä yksiköltä saatu vahvistus, on välitettävä vastaanottavalle lennonjohtoyksikölle.

4)

Jos manuaalisen yhteyden vahvistamismenettelyn loppuunsaattamista ei vahvisteta sovellettavien palvelun laatua koskevien vaatimusten mukaisesti, järjestelmän on tuotettava varoitus vastaanottavan lennonjohtoyksikön asiaankuuluvassa lennonjohdon työpisteessä.

5)

Manuaalisen yhteyden vahvistamisen tiedot on viipymättä saatettava siirtävän yksikön lennonjohtajan tietoon.

d)

Läpäisyaikomuksen ilmoittaminen

1)

Läpäisyaikomuksen ilmoittamisen tietoihin on sisällyttävä vähintään seuraavat:

i)

ilma-aluksen tunnus,

ii)

SSR-moodi ja -koodi,

iii)

ilma-alusten lukumäärä ja tyyppi,

iv)

vastuussa olevan sektorin tunniste,

v)

läpäisyreitti mukaan luettuna arvioidut ajat ja lentokorkeudet reitin kaikissa kohdissa.

2)

Lennonjohtajan on aloitettava läpäisyaikomuksen ilmoittamismenettely manuaalisesti tai se käynnistyy automaattisesti yhteistoimintasopimuksessa kuvatulla tavalla.

3)

Läpäisyaikomuksen ilmoittamismenettelyn loppuunsaattaminen, mukaan luettuna ilmoituksen vastaanottavalta yksiköltä saatu vahvistus, on saatettava ilmoittavan yksikön tietoon.

4)

Jos läpäisyaikomuksen ilmoittamismenettelyn loppuunsaattamista ei vahvisteta sovellettavien palvelun laatua koskevien vaatimusten mukaisesti, järjestelmän on tuotettava varoitus ilmoittavassa yksikössä.

5)

Läpäisyaikomuksen ilmoittamista koskevat tiedot on annettava ilmoituksen vastaanottavan yksikön asiaankuuluvan lennonjohdon työpisteen käyttöön.

e)

Läpäisyluvan pyytäminen

1)

Läpäisyluvan pyytämismenettelyn tietojen on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:

i)

ilma-aluksen tunnus,

ii)

SSR-moodi ja -koodi,

iii)

ilma-alusten lukumäärä ja tyyppi,

iv)

vastuussa olevan sektorin tunniste,

v)

läpäisyreitti mukaan luettuna arvioidut ajat ja lentokorkeudet reitin kaikissa kohdissa.

2)

Silloin kun niin on kahdenvälisesti sovittu, läpäisyluvan pyytämisen on sisällettävä laitteiden kyvykkyyttä ja tilaa koskevat tiedot.

3)

Laitteiden kyvykkyyttä ja tilaa koskeviin tietoihin on sisällyttävä vähintään RVSM-valmiudet, ja niihin voi sisältyä myös muita kahdenvälisesti sovittuja tietoja.

4)

Läpäisyluvan pyytämisen aloittaminen kuuluu lennonjohtajan harkintavaltaan, ja se suoritetaan yhteistoimintasopimuksissa määriteltyjen edellytysten mukaisesti.

5)

Läpäisyluvan pyytämismenettelyn loppuunsaattaminen, mukaan luettuna pyynnön vastaanottaneelta yksiköltä saatu vahvistus, on saatettava pyynnön tehneen yksikön tietoon.

6)

Jos läpäisyluvan pyytämismenettelyn loppuunsaattamista ei vahvisteta sovellettavien palvelun laatua koskevien vaatimusten mukaisesti, järjestelmän on tuotettava varoitus pyynnön tehneen yksikön asiaankuuluvassa lennonjohdon työpisteessä.

7)

Läpäisyluvan pyytämistä koskevat tiedot on annettava pyynnön vastaanottavan yksikön asiaankuuluvan lennonjohdon työpisteen käyttöön.

8)

Läpäisyluvan pyytämismenettelyyn on vastattava jollakin seuraavista tavoista:

i)

ehdotetun reitin/ilmatilan läpäisyn tietojen hyväksyminen;

ii)

vastaehdotus, johon sisältyvät erilaiset reitin/ilmatilan läpäisyn tiedot siten kuin jäljempänä 6 jaksossa määritellään;

iii)

ehdotetun reitin/ilmatilan läpäisyn tietojen hylkääminen.

9)

Jos operatiivista vastausta ei saada kahdenvälisesti sovitun ajan puitteissa, järjestelmän on tuotettava varoitus pyynnön tehneen yksikön asiaankuuluvassa lennonjohdon työpisteessä.

f)

Läpäisyä koskeva vastaesitys

1)

Läpäisyä koskeva vastaesitys -menettelyn yhteydessä on varmistettava sen liittäminen lennon aiempaan koordinointiin.

2)

Läpäisyä koskeva vastaesitys -menettelyn tietoihin on sisällyttävä vähintään seuraavat:

i)

ilma-aluksen tunnus,

ii)

läpäisyreitti mukaan luettuna arvioidut ajat ja lentokorkeudet reitin kaikissa kohdissa.

3)

Läpäisyä koskevan vastaesityksen on sisällettävä ehdotettu uusi lentokorkeus ja/tai -reitti.

4)

Läpäisyä koskeva vastaesitys -menettelyn loppuunsaattaminen, mukaan luettuna alkuperäisen pyynnön tehneeltä yksiköltä saatu vahvistus, on saatettava vastaesityksen tehneen yksikön tietoon.

5)

Jos läpäisyä koskeva vastaesitys -menettelyn loppuunsaattamista ei vahvisteta sovellettavien palvelun laatua koskevien vaatimusten mukaisesti, järjestelmän on tuotettava varoitus vastaesityksen tehneen yksikön asiaankuuluvassa lennonjohdon työpisteessä.

6)

Läpäisyä koskevan vastaesityksen tiedot on annettava alkuperäisen pyynnön tehneen yksikön asiaankuuluvan lennonjohdon työpisteen käyttöön.

7)

Kun alkuperäisen pyynnön tehneessä yksikössä saadaan vahvistus läpäisyä koskevan vastaesityksen tietojen onnistuneesta käsittelystä, alkuperäisen pyynnön tehneen yksikön on tämän jälkeen annettava operatiivinen vastaus.

8)

Läpäisyä koskevaan vastaesitykseen annetun operatiivisen vastauksen on oltava tilanteen mukaan joko hyväksyminen tai hylkääminen.

9)

Jos operatiivista vastausta ei saada kahdenvälisesti sovitun ajan puitteissa, järjestelmän on tuotettava varoitus vastaesityksen tehneen yksikön asiaankuuluvassa lennonjohdon työpisteessä.

g)

Läpäisyn peruuttaminen

1)

Läpäisyn peruuttamismenettelyn yhteydessä on varmistettava sen liittäminen aiemmin tehtyyn ilmoitus- tai koordinointimenettelyyn, joka peruutetaan.

2)

Lennosta vastaavan yksikön on aloitettava läpäisyn peruuttamismenettely, kun jokin seuraavista edellytyksistä toteutuu:

i)

lento, josta on aiemmin ilmoitettu peruslentotietojen käsittelyssä, ei saavukaan ilmoituksen vastaanottaneen yksikön ilmatilaan tai sillä ei ole tämän yksikön kannalta enää merkitystä;

ii)

läpäisyä ei tehdäkään reitillä, josta on ilmoitettu läpäisyaikomuksen ilmoittamista koskevissa tiedoissa;

iii)

läpäisyä ei tehdä niiden edellytysten mukaan, joista ollaan neuvottelemassa tai joista on sovittu ilmatilan läpi lentämistä koskevassa vuoropuhelussa.

3)

Läpäisyn peruuttamismenettelyn on käynnistyttävä automaattisesti tai lennonjohtajan on käynnistettävä se manuaalisesti, sen mukaan kuin yhteistoimintasopimuksissa on sovittu.

4)

Läpäisyn peruuttamismenettelyn loppuunsaattaminen, mukaan luettuna ilmoituksen/pyynnön vastaanottaneelta yksiköltä saatu vahvistus, on saatettava peruuttavan yksikön tietoon.

5)

Jos läpäisyn peruuttamismenettelyn loppuunsaattamista ei vahvisteta sovellettavien palvelun laatua koskevien vaatimusten mukaisesti, järjestelmän on tuotettava varoitus peruutuksen tehneen yksikön asiaankuuluvassa työpisteessä.

6)

Läpäisyn peruuttamisen tiedot on annettava ilmoituksen/pyynnön vastaanottaneen yksikön asiaankuuluvan lennonjohdon työpisteen käyttöön.

C.

Seuraavia menettelyjä on komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1770 AUR.COM.2005 kohdan 1 alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen tiedonsiirtopalvelujen käyttämiseen tarvittavia aluelennonjohtopalveluja tarjoavien yksiköiden välillä tai, jos niin on sovittu, muiden yksiköiden kanssa tai niiden välillä tuettava automatisoinnilla:

a)

Kirjautumistietojen välittäminen

1)

Kirjautumistietojen välittämismenettelyssä on välitettävä vähintään seuraavat tiedot:

i)

ilma-aluksen tunnus,

ii)

lähtölentopaikka,

iii)

määrälentopaikka,

iv)

kirjautumisen tyyppi,

v)

kirjautumisen parametrit.

2)

Jokaisen tiedonsiirtoyhteyteen kirjautuneen lennon osalta, jonka tarkoituksena on ylittää rajoja, on suoritettava yksi kirjautumistietojen välittämismenettely.

3)

Kirjautumistietojen välittämismenettely on aloitettava seuraavien seikkojen perusteella yhteistoimintasopimusten mukaisesti määrittyvistä ajankohdista aikaisempana tai heti kun mahdollista sen jälkeen:

i)

parametrin mukainen määrä minuutteja ennen arvioitua saapumisaikaa koordinointipisteeseen;

ii)

ajankohta, jona lento on kahdenvälisesti sovitulla etäisyydellä koordinointipisteestä.

4)

Kirjautumistietojen välittämismenettelyä koskevat kelpoisuuskriteerit on määritettävä yhteistoimintasopimuksissa.

5)

Kirjautumistietojen välittämistä koskevat tiedot on sisällytettävä vastaaviin lentotietoihin vastaanottavassa yksikössä.

6)

Tieto lennon kirjautumisen tilasta voidaan näyttää vastaanottavan yksikön asiaankuuluvassa lennonjohdon työpisteessä.

7)

Tieto kirjautumistietojen välittämismenettelyn loppuunsaattamisesta, mukaan luettuna vastaanottavalta yksiköltä saatu vahvistus, on välitettävä siirtävälle yksikölle.

8)

Jos kirjautumistietojen välittämismenettelyn loppuunsaattamista ei vahvisteta sovellettavien palvelun laatua koskevien vaatimusten mukaisesti, järjestelmän on lähetettävä ilma-alukselle pyyntö ilma-aluksen ja maa-aseman välisen tiedonsiirtoyhteyden käynnistämisestä.

b)

Seuraavalle vastuutaholle ilmoittaminen

1)

Seuraavalle vastuutaholle ilmoittaminen -menettelyssä on välitettävä vähintään seuraavat tiedot:

i)

ilma-aluksen tunnus,

ii)

lähtölentopaikka,

iii)

määrälentopaikka.

2)

Jokaisen kelpoisuusvaatimukset täyttävän lennon osalta, jonka tarkoituksena on ylittää rajoja, on suoritettava yksi seuraavalle vastuutaholle ilmoittaminen -menettely.

3)

Seuraavalle vastuutaholle ilmoittaminen -menettely on aloitettava sen jälkeen, kun ilma-aluksessa oleva järjestelmä on kuitannut seuraavaa vastuutahoa koskevan pyynnön.

4)

Kun tiedot seuraavalle vastuutaholle ilmoittamisesta on käsitelty onnistuneesti, vastaanottavan yksikön on lähetettävä ilma-alukselle pyyntö lennonjohtajan ja ohjaajan tiedonsiirtoyhteyden (CPDLC) käynnistämisestä.

5)

Jos tietoa seuraavalle vastuutaholle ilmoittamisesta ei saada kahdenvälisesti sovitun parametriajan mukaisesti, vastaanottavassa yksikössä on sovellettava paikallisia menettelyjä tiedonsiirtoyhteyden käynnistämiseksi ilma-aluksen kanssa.

6)

Tieto seuraavalle vastuutaholle ilmoittaminen -menettelyn loppuunsaattamisesta, mukaan luettuna vastaanottavalta yksiköltä saatu vahvistus, on välitettävä siirtävälle yksikölle.

7)

Jos seuraavalle vastuutaholle ilmoittaminen -menettelyn loppuunsaattamista ei vahvisteta sovellettavien palvelun laatua koskevien vaatimusten mukaisesti, siirtävässä yksikössä on käynnistettävä paikalliset menettelyt.

5)

Lisätään 2 jakso liitteen VIII osastoon B seuraavasti:

2 JAKSO

Tekniset vaatimukset valvontapalvelujen tarjoajille

CNS.TR.205 S-moodikyselykoodien jakaminen ja käyttö

a)

Valvontapalvelujen tarjoaja saa käyttää soveltuvalla kyselykoodilla toimivaa soveltuvaa S-moodikyselintä vain, jos se on saanut asianomaiselta jäsenvaltiolta tähän tarkoitukseen jaetun kyselykoodin.

b)

Valvontapalvelujen tarjoajan, joka käyttää tai aikoo käyttää soveltuvaa S-moodikyselintä, jolle ei ole jaettu kyselykoodia, on toimitettava asianomaiselle jäsenvaltiolle kyselykoodihakemus, joka sisältää vähintään seuraavat keskeiset tiedot:

1)

asianomaisen jäsenvaltion yksilöllinen hakemusviite;

2)

s-moodikyselykoodien jakamisen koordinoinnista vastaavan jäsenvaltion edustajan täydelliset yhteystiedot;

3)

S-moodioperaattorien yhteystahon täydelliset yhteystiedot S-moodikyselykoodien jakamista koskevissa asioissa;

4)

S-moodikyselimen nimi;

5)

S-moodikyselimen käyttö (operatiivinen vai testitarkoitus);

6)

S-moodikyselimen sijainti;

7)

S-moodikyselimen ensimmäinen suunniteltu S-moodilähetysajankohta;

8)

S-moodin haettu peittoalue;

9)

erityiset operatiiviset vaatimukset;

10)

SI-koodivalmius;

11)

II/SI-kooditoimintavalmius;

12)

peittokarttavalmius.

c)

Valvontapalvelujen tarjoajan on noudatettava vastaanottamiensa kyselykoodien keskeisiä tekijöitä, mukaan lukien vähintään seuraavat:

1)

asianomaisen jäsenvaltion antama vastaava hakemustunniste;

2)

kyselykoodien jakopalvelun antama yksilöllinen jakotunniste;

3)

tarvittaessa korvatut jaon tunnistetiedot;

4)

jaettu kyselykoodi;

5)

valvonta- ja estopeittoaluerajoitukset sektorikohtaisten kantamien tai S-moodipeittokartan perusteella;

6)

käyttöönottoaika, jonka kuluessa jaettu koodi on rekisteröitävä hakemuksessa ilmoitettuun S-moodikyselimeen;

7)

käyttöönottojärjestys, jota on noudatettava;

8)

valinnaisesti ja muihin vaihtoehtoihin liittyen: laiteryhmäsuositus;

9)

erityiset operatiiviset rajoitukset tapauksen mukaan.

d)

Valvontapalvelujen tarjoajan on ilmoitettava asianomaiselle jäsenvaltiolle vähintään kuuden kuukauden välein kaikki soveltuvien S-moodikyselimien asennussuunnitelmien tai operatiivisen tilan muutokset, jotka liittyvät mihin tahansa c alakohdassa luetelluista kyselykoodien jakamisen keskeisistä tekijöistä.

e)

Valvontapalvelujen tarjoajan on varmistettava, että jokainen sen S-moodikyselin käyttää yksinomaan sille jaettua kyselykoodia.”

6)

Korvataan liitteessä IX oleva ATFM.TR.100 kohta seuraavasti:

ATFM.TR.100 Ilmaliikennevirtojen säätelypalvelun tarjoajien työmenetelmät ja toimintaohjeet

Ilmaliikennevirtojen säätelypalvelun tarjoajan on kyettävä osoittamaan, että sen työmenetelmät ja toimintaohjeet ovat komission asetusten (EU) N:o 255/2010 (*5) ja (EU) 2019/123 mukaisia.

(*5)  Komission asetus (EU) N:o 255/2010, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010, ilmaliikennevirtojen säätelyä koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 80, 26.3.2010, s. 10).” "

7)

Korvataan liitteessä X oleva ASM.TR.100 kohta seuraavasti:

ASM.TR.100 Ilmatilan hallintapalvelun tarjoajien työmenetelmät ja toimintaohjeet

Ilmatilan hallintapalvelun tarjoajan on kyettävä osoittamaan, että sen työmenetelmät ja toimintaohjeet ovat komission asetusten (EY) N:o 2150/2005 (*6) ja (EU) 2019/123 mukaisia.

(*6)  Komission asetus (EY) N:o 2150/2005, annettu 23 päivänä joulukuuta 2005, ilmatilan joustavaa käyttöä koskevista yhteisistä säännöistä (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 342, 24.12.2005, s. 20).” "

8)

Muutetaan liite XII seuraavasti:

a)

Korvataan NM.TR.100 kohta seuraavasti:

NM.TR.100 Verkon hallinnoijan työmenetelmät ja toimintaohjeet

Verkon hallinnoijan on kyettävä osoittamaan, että sen työmenetelmät ja toimintaohjeet ovat asetusten (EU) N:o 255/2010 ja (EU) 2019/123 mukaisia.”

b)

Lisätään 2 jakso seuraavasti:

2 JAKSO

Ilmaliikenteen hallintaverkon toimintojen (verkkotoiminnot) toteuttamista koskevat tekniset vaatimukset

NM.TR.105 S-moodikyselykoodien jakaminen ja käyttö

a)

Verkon hallinnoijalla on oltava käytössä menettely, jolla varmistetaan, että kyselykoodien jakojärjestelmässä

1)

tarkistetaan, että kyselykoodihakemukset noudattavat sovellettavia muotoa ja ilmoitettavia tietoja koskevia vaatimuksia;

2)

tarkistetaan kyselykoodihakemusten täydellisyys, oikeellisuus ja ajantasaisuus;

3)

kuuden kalenterikuukauden kuluessa hakemuksen päivämäärästä

i)

tehdään kyselykoodien jakosuunnitelman päivityssimulaatioita käsiteltävinä olevien hakemusten perusteella;

ii)

laaditaan kyselykoodien jakosuunnitelman päivitysehdotus niiden jäsenvaltioiden hyväksyttäväksi, joita se koskee;

iii)

varmistetaan, että kyselykoodien jakosuunnitelman päivitysehdotus täyttää mahdollisimman tarkasti kyselykoodihakemusten operatiiviset vaatimukset, jotka kuvaillaan CNS.TR.205 kohdan b alakohdassa keskeisinä tekijöinä 7, 8 ja 9;

iv)

saatetaan kyselykoodien jakosuunnitelma ajan tasalle ja toimitetaan se jäsenvaltioille heti, kun suunnitelma on hyväksytty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisia menettelyjä, jotka koskevat sotilaskäyttäjien käyttämiä S-moodikyselimiä koskevien tietojen toimittamista.

b)

Verkon hallinnoijan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sotilasyksiköt, jotka käyttävät S-moodikyselimiä millä tahansa muulla kuin II-koodilla 0 ja muilla sotilaskäyttäjien hallintaan varatuilla koodeilla, täyttävät S-moodikyselykoodien jakamista ja käyttöä koskevat vaatimukset.

c)

Verkon hallinnoijan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että S-moodikyselimiä II-koodilla 0 ja muilla sotilaskäyttäjien hallintaan varatuilla koodeilla käyttävät sotilasyksiköt seuraavat näiden kyselykoodien yksinomaista käyttöä minkä tahansa kyselykoodin (IC) koordinoimattoman käytön välttämiseksi.

d)

Verkon hallinnoijan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että sotilasyksiköille varattujen kyselykoodien jakaminen ja käyttö eivät heikennä yleisen ilmaliikenteen turvallisuutta.

NM.TR.110 Lennot, jotka voidaan tunnistaa yksilöllisesti ilma-alusten tunnistamistoiminnon avulla

a)

Verkon hallinnoijan on tämän asetuksen lisäyksessä 1 olevan ATS.OR.446 kohdan b alakohdan mukaisesti ilmoitetun ilmatilan osan ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 923/2012 SERA.4013 kohdan mukaisesti esitettyjen lentosuunnitelmien perusteella arvioitava, onko lento sellainen, että sille voidaan osoittaa SSR-näkyvyyskoodi A1000.

b)

Verkon hallinnoijan on ilmoitettava kaikille asianomaisille ilmaliikennepalveluyksiköille ne lennot, joilla voidaan käyttää SSR-näkyvyyskoodia A1000.”


(*1)  Komission asetus (EU) N:o 748/2012, annettu 3 päivänä elokuuta 2012, ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristösertifiointia sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden sertifiointia koskevista täytäntöönpanosäännöistä (EUVL L 224, 21.8.2012, s. 1).”

(*2)  Komission delegoitu asetus (EU) 2023/1768, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2023, ilmaliikenteen hallinta- ja lennonvarmistuspalvelujen järjestelmien sekä ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen rakenneosien sertifiointia ja ilmoittamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 228, 15.9.2023, s. 1).”

(*3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1769, annettu 12 syyskuuta 2023, ilmaliikenteen hallinta- ja lennonvarmistuspalvelujen järjestelmien ja rakenneosien suunnitteluun tai tuotantoon osallistuvien organisaatioiden hyväksyntää koskevista teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/203 muuttamisesta (EUVL L 228, 15.9.2023 s. 19,).”

(*4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1770, annettu 12 päivänä syyskuuta 2023, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan käytön edellyttämiä ilma-alusten laitteita ja yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan käyttöön liittyviä toimintasääntöjä koskevista säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 29/2009 ja täytäntöönpanoasetusten (EU) N:o 1206/2011, (EU) N:o 1207/2011 ja (EU) N:o 1079/2012 kumoamisesta (EUVL L 228, 15.9.2023, s. 39).”

(*5)  Komission asetus (EU) N:o 255/2010, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010, ilmaliikennevirtojen säätelyä koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 80, 26.3.2010, s. 10).”

(*6)  Komission asetus (EY) N:o 2150/2005, annettu 23 päivänä joulukuuta 2005, ilmatilan joustavaa käyttöä koskevista yhteisistä säännöistä (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 342, 24.12.2005, s. 20).” ’


15.9.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 228/73


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2023/1772,

annettu 12 päivänä syyskuuta 2023,

täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 923/2012 muuttamisesta ilmaliikenteen hallinta- ja lennonvarmistuspalvelujen järjestelmien ja rakenneosien käyttöä yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa koskevien toimintasääntöjen osalta sekä asetuksen (EY) N:o 1033/2006 kumoamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004 ja (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta 4 päivänä heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1139 (1) ja erityisesti sen 31 artiklan sekä 44 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kumotun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 552/2004 (2) perusteella hyväksytyt täytäntöönpanosäännöt on asetuksen (EU) 2018/1139 140 artiklan 2 kohdan mukaisesti mukautettava asetuksen (EU) 2018/1139 säännöksiin viimeistään 12 päivänä syyskuuta 2023.

(2)

Komission asetuksella (EY) N:o 1033/2006 (3) asetetaan lentoa edeltävän vaiheen lentosuunnitelmia koskeviin menettelyihin liittyvät vaatimukset yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa varten.

(3)

Komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 923/2012 (4) vahvistetaan yhteiset lentosäännöt sekä lennonvarmistuspalveluja ja -menetelmiä koskevat operatiiviset säännökset.

(4)

Jotta voidaan varmistaa ilmaliikenteen hallinta- ja lennonvarmistuspalvelujen (ATM/ANS) laitteiden käyttöä yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa koskevien vaatimusten jatkuvuus, täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 923/2012 olisi muutettava sisällyttämällä siihen tällä asetuksella kumottavaan asetukseen (EY) N:o 1033/2006 sisältyvät asiaankuuluvat lennonsuunnitteluvaatimukset.

(5)

Koska verkon hallinnoijalle on annettu lentosuunnitelmien käsittelytehtäviä lentoa edeltävässä vaiheessa, täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 923/2012 olisi sovellettava myös verkon hallinnoijaan.

(6)

On olennaisen tärkeää, että kaikki käyttäjät noudattavat verkon hallinnoijan laatimia ja ylläpitämiä toimintakäsikirjoja esittäessään lentosuunnitelmia.

(7)

Toistuvaislentosuunnitelmat (RPL) eivät enää ole käytössä EUR-alueella, joten kaikki viittaukset niihin olisi poistettava.

(8)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EY) N:o 1033/2006 vahvistettuja, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan lentoa edeltävän vaiheen lentosuunnitelmia koskeviin menettelyihin liittyviä vaatimuksia ei sovelleta palveluihin, joita tarjotaan yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) Euroopan alueen (EUR-alueen) ulkopuolella, sellaisena kuin se määritellään ICAOn EUR Air Navigation Plan Volume I -asiakirjassa (Doc7754), koska paikallinen liikennemäärä on tässä ilmatilassa vähäinen ja se sijaitsee maantieteellisesti niin, että ilmatilarajoja on ainoastaan kolmansien maiden ATM/ANS-palvelujen tarjoajien vastuulla olevan ilmatilan kanssa, mikä oikeuttaa erilaiset paikalliset koordinointijärjestelyt ympäröivien EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa.

(9)

Sen vuoksi asetus (EY) N:o 1033/2006 olisi kumottava ja täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 923/2012 olisi muutettava.

(10)

Tässä asetuksessa asetettavien muutettujen vaatimusten laatimisessa on otettu asianmukaisesti huomioon ATM-yleissuunnitelman sisältö ja siihen sisältyvät viestintä-, suunnistus- ja valvontavalmiudet.

(11)

Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto ehdotti asetuksen (EU) 2018/1139 75 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan sekä 76 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimenpiteitä lausunnossaan N:o 01/2023 (5).

(12)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2018/1139 127 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 923/2012 muuttaminen

Muutetaan täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 923/2012 seuraavasti:

1)

Korvataan 1 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Tätä asetusta sovelletaan myös jäsenvaltioiden toimivaltaisiin viranomaisiin, lennonvarmistuspalvelun tarjoajiin, verkon hallinnoijaan, lentopaikan pitäjiin ja ilma-alusten toiminnan parissa työskentelevään maahenkilöstöön.”

2)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)

Lisätään 19 a kohta seuraavasti:

”19 a.

’ilma-aluksen tunnuksella’ kirjaimista, numeroista tai niiden yhdistelmästä muodostuvaa sarjaa, joka on joko identtinen ilma-aluksen ja maa-aseman välisessä viestinnässä käytettävän kutsumerkin kanssa tai sen koodattu vastine, ja jota käytetään ilma-aluksen tunnistamiseen maa-asemien välisessä ilmaliikennepalveluihin liittyvässä viestinnässä;”

b)

Lisätään 69 a kohta seuraavasti:

”69 a.

’arvioidulla liikkeellelähtöpäivällä’ arvioitua päivää, jona ilma-alus aloittaa lähtöön liittyvän liikkumisen;”

c)

Lisätään 89 b kohta seuraavasti:

”89 b.

’integroidulla alustavien lentosuunnitelmien käsittelyjärjestelmällä’ (IFPS) eurooppalaiseen ilmaliikenteen hallintaverkkoon kuuluvaa järjestelmää, jonka välityksellä tarjotaan keskitettyä lentosuunnitelmien käsittely- ja jakelupalvelua lentosuunnitelmien vastaanottamiseksi, hyväksymiseksi ja jakamiseksi tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvassa ilmatilassa;”

d)

Lisätään 96 a kohta seuraavasti:

”96 a.

’verkon hallinnoijalla’ (NM) elintä, jolle on uskottu asetuksen (EY) N:o 551/2004 6 artiklassa tarkoitettujen toimintojen toteuttamiseksi tarvittavat tehtävät;”

e)

Lisätään 97 a kohta seuraavasti:

”97 a.

’NOTAMilla’ televiestinnän avulla välitettävää tiedotetta, joka sisältää sellaisia ilmailun laitteiden käyttöönottoa, kuntoa tai muutoksia samoin kuin ilmailun palveluja, menetelmiä tai vaaratekijöitä koskevia tietoja, joista lentotoimintaan osallistuvan henkilöstön on välttämätöntä olla tietoisia riittävän ajoissa;”

f)

Lisätään 99 a kohta seuraavasti:

”99 a.

’lentosuunnitelman lähettäjällä’ henkilöä tai organisaatiota, joka toimittaa IFPS-järjestelmään lentosuunnitelmia ja niihin liittyviä päivitysviestejä, mukaan luettuina ohjaajat, lentotoiminnan harjoittajat ja niiden lukuun toimivat asiamiehet sekä ATS-yksiköt;”

g)

Lisätään 100 a kohta seuraavasti:

”100 a.

’lentoa edeltävällä vaiheella’ ajanjaksoa, joka alkaa, kun lentosuunnitelma esitetään ensimmäisen kerran, ja päättyy, kun annetaan ensimmäinen lennonjohtoselvitys;”

3)

Muutetaan liite tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 1033/2006.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä syyskuuta 2023.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)   EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 552/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon yhteentoimivuudesta (yhteentoimivuusasetus) (EUVL L 96, 31.3.2004, s. 26).

(3)  Komission asetus (EY) N:o 1033/2006, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2006, lentoa edeltävän vaiheen lentosuunnitelmia koskeviin menettelyihin liittyvistä vaatimuksista yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa varten (EUVL L 186, 7.7.2006, s. 46).

(4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 923/2012, annettu 26 päivänä syyskuuta 2012, yhteisistä lentosäännöistä, lennonvarmistuspalveluja ja -menetelmiä koskevista operatiivisista säännöksistä sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1035/2011 ja asetusten (EY) N:o 1265/2007, (EY) N:o 1794/2006,(EY) N:o 730/2006, (EY) N:o 1033/2006 ja (EU) N:o 255/2010 muuttamisesta (EUVL L 281, 13.10.2012, s. 1).

(5)  https://www.easa.europa.eu/document-library/opinions


LIITE

Muutetaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 923/2012 liite seuraavasti:

1)

Korvataan SERA.2001 kohta seuraavasti:

SERA.2001 Kohde

Rajoittamatta SERA.1001 kohdan soveltamista tätä liitettä sovelletaan ilmatilan käyttäjiin ja ilma-aluksiin,

a)

jotka liikennöivät unioniin, unionissa tai unionista;

b)

joilla on jonkin unionin jäsenvaltion kansallisuus- ja rekisteritunnus, ja jotka liikennöivät missä tahansa ilmatilassa, siltä osin kuin nämä säännöt eivät ole ristiriidassa sen valtion julkaisemien sääntöjen kanssa, jonka lainkäyttövaltaan ylilennettävä alue kuuluu.”

2)

Muutetaan SERA.4001 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan c ja d alakohta seuraavasti:

”c)

Lentosuunnitelma on

1)

esitettävä ennen lähtöä

i)

verkon hallinnoijalle suoraan tai ilmaliikennepalvelutoimiston välityksellä, tarvittavat ohjeet ja tiedot sisältävien verkon hallinnoijan laatimien ja ylläpitämien toimintakäsikirjojen mukaisesti, jos tarkoituksena on liikennöidä lennon osa tai koko reitti mittarilentosääntöjen mukaisesti yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa; tai

ii)

muissa tapauksissa ilmaliikennepalvelutoimistolle;

2)

välitettävä lennon aikana asianomaiselle ATS-yksikölle tai ilma-aluksen ja maa-aseman välisen radioliikenteen valvonta-asemalle.

d)

Ellei toimivaltainen viranomainen ole määrännyt kotimaan VFR-lennoille lyhyempää ajanjaksoa, lentosuunnitelma kaikista lennoista, jotka on suunniteltu suoritettavaksi kansainvälisten rajojen yli tai joille on tarkoitus tarjota lennonjohtopalvelua tai ilmaliikenteen neuvontapalvelua, on esitettävä seuraavasti:

1)

enintään 120 tuntia ennen arvioitua liikkeellelähtöaikaa;

2)

vähintään kolme tuntia ennen arvioitua liikkeellelähtöaikaa lennoista, joihin voidaan soveltaa ilmaliikennevirtojen säätelytoimenpiteitä;

3)

vähintään 60 minuuttia ennen lähtöä kaikista muista kuin 2 alakohtaan kuuluvista lennoista; tai

4)

lennon aikana esitettäessä ajankohtana, jolla varmistetaan, että asianomainen ATS-yksikkö vastaanottaa sen vähintään 10 minuuttia ennen ilma-aluksen arvioitua saapumista;

i)

aiottuun lennonjohtoalueelle tai neuvontailmatilaan saapumiskohtaan; tai

ii)

kohtaan, jossa on tarkoitus lentää lentoväylän tai neuvontareitin poikki.”

b)

Lisätään e ja f alakohta seuraavasti:

”e)

Niiden lentojen osalta, jotka suoritetaan osittain tai kokonaan mittarilentosääntöjen mukaisesti ja jotka saapuvat jonkin ATS-yksikön vastuualueelle ja joiden osalta lentosuunnitelmaa ei ole aiemmin saatu verkon hallinnoijalta, asianomaisen yksikön on toimitettava verkon hallinnoijalle ilma-aluksen tunnistetiedot, ilma-alustyyppi, yksikön vastuualueelle saapumispaikka, aika ja lentopinta kyseisessä kohdassa sekä lennon reitti ja määrälentopaikka.

f)

Edellä c, d ja e alakohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan, joka ei kuulu ICAOn EUR-alueeseen.”

3)

Korvataan SERA.4005 kohta seuraavasti:

SERA.4005 Lentosuunnitelman sisältö

a)

Lentosuunnitelman on sisällettävä toimivaltaisen viranomaisen merkityksellisinä pitämät tiedot seuraavista:

1)

ilma-aluksen tunnus;

2)

lentosäännöt ja lennon tyyppi;

3)

ilma-alusten lukumäärä ja tyypit sekä pyörrevanaluokka;

4)

ilma-aluksen laitteet ja kyvykkyys;

5)

lähtölentopaikka tai -toimintapaikka;

6)

arvioitu liikkeellelähtöpäivä ja -aika;

7)

matkalentonopeudet;

8)

matkalentokorkeudet;

9)

noudatettava reitti;

10)

määrälentopaikka tai -toimintapaikka ja arvioitu kokonaislentoaika;

11)

varalentopaikat tai -toimintapaikat;

12)

polttoainemäärän mukainen toiminta-aika;

13)

ilma-aluksessa olevien henkilöiden kokonaismäärä;

14)

hätä- ja pelastusvarusteet, ballistinen pelastusvarjojärjestelmä mukaan luettuna;

15)

muut tiedot.

b)

Kun lentosuunnitelma esitetään lennon aikana, lähtölentopaikaksi tai -toimintapaikaksi ilmoitetaan paikka, josta on tarvittaessa saatavissa lisätietoja lennosta. Lisäksi arvioidun liikkeellelähtöajan sijasta esitettävänä tietona ilmoitetaan saapumisaika sen reitin ensimmäiseen kohtaan, jota lentosuunnitelma koskee.”

4)

Korvataan SERA.4010 kohta seuraavasti:

SERA.4010 Lentosuunnitelman täyttäminen

a)

Lentosuunnitelmassa on oltava soveltuvin osin tiedot SERA.4005 kohdan a alakohdan 1–11 alakohdassa luetelluista asiaankuuluvista seikoista koko reitin tai sen reittiosuuden osalta, jolle lentosuunnitelma esitetään.

b)

Ilma-alusten käyttäjien, lentosuunnitelmien lähettäjien ja ATS-yksiköiden on SERA.4001 kohdan c alakohdan 1 alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen tarvittavien ohjeiden mukaisesti noudatettava seuraavia vaatimuksia:

1)

lisäyksessä 6 olevat lentosuunnitelmalomakkeen täyttöohjeet;

2)

asiaankuuluvissa ilmailukäsikirjoissa (AIP) todetut rajoitteet.

c)

Ilma-alusten käyttäjien, jotka aikovat liikennöidä yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa mittarilentosääntöjen mukaisesti osassa reittiä tai koko reitillä, tai niiden puolesta toimivien asiamiesten, on SERA.4005 kohdan a alakohdan 4 alakohdassa vaaditun mukaisesti tehtävä lentosuunnitelman asianomaiseen kohtaan asianmukainen merkintä ilma-aluksessa käytettävissä olevista laitteista ja niiden kyvykkyydestä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1770 (*1) mukaisesti.

d)

Ilma-alusten käyttäjien, jotka aikovat liikennöidä yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa ilma-aluksilla, joita ei ole varustettu täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1770 mukaisesti, on SERA.4005 kohdan a alakohdan 4 alakohdan mukaisesti tehtävä lentosuunnitelman asianomaiseen kohtaan asianmukainen merkintä ilma-aluksessa käytettävissä olevista laitteista ja niiden kyvykkyydestä sekä SERA.4005 kohdan a alakohdan 15 alakohdan mukaisesti merkintä mahdollisista poikkeuksista. Lisäksi lentosuunnitelmassa on oltava soveltuvin osin tiedot kaikista muista seikoista silloin, kun toimivaltainen viranomainen on niin määrännyt tai kun lentosuunnitelman esittäjä muutoin pitää sitä tarpeellisena.

(*1)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1770, 12 päivänä syyskuuta 2023, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan käytön edellyttämiä ilma-alusten laitteita ja yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan käyttöön liittyviä toimintasääntöjä koskevista säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 29/2009 ja täytäntöönpanoasetusten (EU) N:o 1206/2011, (EU) N:o 1207/2011 ja (EU) N:o 1079/2012 kumoamisesta (EUVL L 228, xx.9.2023, s. 39).” "

5)

Lisätään SERA.4013 kohta seuraavasti:

SERA.4013 Lentosuunnitelman hyväksyminen

a)

Kun lentosuunnitelma vastaanotetaan tai sitä muutetaan, mittarilentosääntöjen mukaisesti liikennöitävän reittiosuuden osalta verkon hallinnoijan ja muilta osin ilmaliikennepalvelutoimiston on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että lentosuunnitelma

1)

on sovellettavien muotoa ja tietojen ilmoittamista koskevien käytänteiden mukainen;

2)

on kokonaan täytetty ja mahdollisimman tarkka;

3)

tehdään tarvittaessa ilmaliikennepalvelun kannalta hyväksyttäväksi; ja

4)

on hyväksytty tai siihen tehdyt muutokset on hyväksytty, ja tämä ilmoitetaan lentosuunnitelman lähettäjälle.

b)

Lennonjohtoyksiköiden on toimitettava verkon hallinnoijalle mahdollisesti tarvittavat lentosuunnitelman muutokset, jotka vaikuttavat SERA.4005 kohdan a alakohdan 1–10 alakohdassa lueteltuihin reittiin tai lentopintaan liittyviin seikkoihin ja jotka voivat vaikuttaa lennon turvalliseen suorittamiseen, niiden lentosuunnitelmien ja niihin liittyvien päivitysviestien osalta, jotka ne ovat aiemmin vastaanottaneet verkon hallinnoijalta. Lennonjohtoyksikkö ei saa tehdä lentosuunnitelmaan muita muutoksia tai peruuttaa sitä lentoa edeltävässä vaiheessa sopimatta asiasta ilma-aluksen käyttäjän kanssa.

c)

Verkon hallinnoijan on ilmoitettava hyväksytty lentosuunnitelma ja lentosuunnitelman SERA.4005 kohdan a alakohdan 1–10 alakohdassa lueteltuihin seikkoihin lentoa edeltävässä vaiheessa tehtäväksi hyväksytyt mahdolliset muutokset sekä niihin liittyvät päivitysviestit kaikille asianomaisille ATS-yksiköille.

d)

Verkon hallinnoijan on ilmoitettava ilma-aluksen käyttäjälle SERA.4005 kohdan a alakohdan 1–10 alakohdassa lueteltuihin seikkoihin vaikuttavat lentoa edeltävässä vaiheessa tehdyt lentosuunnitelman muutokset, jotka liittyvät reittiin tai lentopintaan ja jotka voivat vaikuttaa lennon turvalliseen suorittamiseen, aiemmin vastaanotettujen lentosuunnitelmien ja niihin liittyvien päivitysviestien osalta.

e)

Lentosuunnitelman lähettäjän, jos tämä ei ole ilma-aluksen käyttäjä tai ohjaaja, on varmistettava, että lentosuunnitelman hyväksymisen ehdot ja niihin mahdollisesti tehtävät tarvittavat muutokset, sellaisina kuin mittarilentosääntöjen mukaisesti liikennöitävältä lennon osuudelta verkon hallinnoija tai muilta osin ilmaliikennepalvelutoimisto on ne ilmoittanut, saatetaan lentosuunnitelman esittäneen ilma-aluksen käyttäjän tai ohjaajan käyttöön.

f)

Ilma-aluksen käyttäjän on varmistettava, että lentosuunnitelman hyväksymisen ehdot ja kaikki niihin tehtävät tarvittavat muutokset, sellaisina kuin verkon hallinnoija tai ilmaliikennepalvelutoimisto on ne lentosuunnitelman lähettäjälle ilmoittanut, otetaan huomioon suunnitellun lennon toteuttamisessa ja välitetään ohjaajalle.

g)

Ilma-aluksen käyttäjän on ennen lennon toteuttamista varmistettava, että lentosuunnitelman sisältö vastaa asianmukaisella tavalla lennon aiottua toteutusta.

h)

Verkon hallinnoijan on käsiteltävä ja jaettava tiedot lentosuunnitelmissa vastaanotetulla 8,33 kHz:n kanavavälillä.

i)

Edellä a–h alakohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan, joka ei kuulu ICAOn EUR-alueeseen.”

6)

Korvataan SERA.4015 kohta seuraavasti:

SERA.4015 Lentosuunnitelman muuttaminen

a)

Kaikista IFR-lentoa tai johdettuna lentona suoritettavaa VFR-lentoa varten esitetyn lentosuunnitelman muutoksista on ilmoitettava

1)

lentoa edeltävän vaiheen aikana verkon hallinnoijalle niistä lennoista, jotka on tarkoitus liikennöidä mittarilentosääntöjen mukaisesti tietyllä reittiosuudella tai koko reitillä, ja muilta osin ilmaliikennepalvelutoimistoille niin pian kuin se on käytännössä mahdollista;

2)

lennon aikana, jollei SERA.8020 kohdan b alakohdan säännöksistä muuta johdu, asianomaiselle ATS-yksikölle.

Muista VFR-lennoista lentosuunnitelman merkittävät muutokset on ilmoitettava mahdollisimman pian asianomaiselle ATS-yksikölle.

b)

Jos arvioitu liikkeellelähtöaika viivästyy 30 minuuttia johdetun lennon osalta tai yhden tunnin sellaisen johtamattoman lennon osalta, josta on esitetty lentosuunnitelma, lentosuunnitelmaa on tapauksen mukaan muutettava tai on esitettävä uusi lentosuunnitelma ja peruutettava vanha lentosuunnitelma. Mittarilentosääntöjen mukaisesti suoritettavien lentojen osalta verkon hallinnoijalle on ilmoitettava yli 15 minuutin viivästyksistä.

c)

Jos ilma-aluksen laitteessa ja sen kyvykkyydessä lentoa varten tapahtuu muutos, ilma-alusten käyttäjien tai niiden puolesta toimivien asiamiesten on lähetettävä verkon hallinnoijalle tai ilmaliikennepalvelutoimistolle muutossanoma, jossa lentosuunnitelmalomakkeen asianomaiseen kohtaan on tehty asianmukainen merkintä.

d)

Jos ennen lähtöä annetut tiedot polttoainemäärän mukaisesta toiminta-ajasta tai ilma-aluksessa olevien henkilöiden kokonaismäärästä eivät lähtöhetkellä pidä paikkaansa, nämä poikkeamat on katsottava lentosuunnitelman merkittäviksi muutoksiksi ja niistä on siten ilmoitettava.

e)

Edellä a–d alakohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan, joka ei kuulu ICAOn EUR-alueeseen.”

7)

Lisätään 15 jakso seuraavasti:

15 JAKSO

Lennonjohtajan ja ohjaajan väliseen tiedonsiirtoyhteyteen (CPDLC) liittyvät menetelmät

SERA.15001 Tiedonsiirtoyhteyden aloittaminen ja aloituksen epäonnistuminen

a)

ATS-yksikön kirjautumisosoite on julkaistava kansallisissa ilmailukäsikirjoissa (AIP).

b)

Saatuaan pätevän tiedonsiirtoyhteyden aloittamista koskevan pyynnön ilma-alukselta, joka lähestyy tiedonsiirtoyhteyden palvelualuetta tai on tällä alueella, ATS-yksikön on hyväksyttävä pyyntö ja, jos se pystyy yhdistämään sen lentosuunnitelmaan, luotava yhteys ilma-alukseen.

c)

Ilmaliikennepalvelujen tarjoajan on laadittava menetelmät tiedonsiirtoyhteyden aloitushäiriöiden korjaamiseksi niin pian kuin se on käytännössä mahdollista.

d)

Ilma-alusten käyttäjän on laadittava menetelmät tiedonsiirtoyhteyden aloitushäiriöiden korjaamiseksi niin pian kuin se on käytännössä mahdollista.

SERA.15005 CPDLC-yhteyden luominen

a)

CPDLC-yhteys on luotava riittävän ajoissa etukäteen, jotta voidaan varmistaa, että ilma-alus saa yhteyden asianomaiseen lennonjohtoyksikköön.

b)

Tiedot siitä, milloin ja tarvittaessa missä ilma- tai maajärjestelmien olisi luotava CPDLC-yhteys, on julkaistava ilmailutiedotteissa tai ilmailukäsikirjoissa.

c)

Ohjaajan on kyettävä tunnistamaan lennonjohtopalvelua antava lennonjohtoyksikkö milloin tahansa palvelun aikana.

SERA.15010 CPDLC-yhteyden siirtäminen

a)

Kun CPDLC-yhteys siirretään, puheyhteyden ja CPDLC-yhteyden siirto aloitetaan samanaikaisesti.

b)

Kun ilma-alus siirretään lennonjohtoyksiköstä, jossa CPDLC on käytettävissä, lennonjohtoyksikköön, jossa CPDLC ei ole käytettävissä, CPDLC-yhteyden päättäminen aloitetaan samanaikaisesti puheyhteyden siirron kanssa.

c)

Lennonjohtajalle on ilmoitettava CPDLC-yhteyden siirtoyrityksestä, joka johtaa tiedonsiirron vastuuyksikön vaihtumiseen, jos on olemassa tiedonsiirtoviestejä, joihin ei ole saatu sulkevaa vastausta. Kun lennonjohtaja päättää siirtää ilma-aluksen saamatta ohjaajalta vastauksia avoinna oleviin nousevan siirtoyhteyden viesteihin, lennonjohtajan on yleensä palattava puheviestintään selvittääkseen mahdolliset epäselvyydet avoinna olevissa nousevan siirtoyhteyden sanomissa.

SERA.15015 CPDLC-viestien rakenne

a)

CPDLC-viestien teksti on laadittava vakiomuotoisena, selkeällä kielellä tai lyhentein ja koodein. Selkeää kieltä on vältettävä, jos tekstin pituutta voidaan lyhentää käyttämällä asianmukaisia lyhenteitä ja koodeja. Kohteliaisuusilmaisujen kaltaisia muita kuin keskeisiä sanoja ja lausekkeita ei saa käyttää.

b)

Lennonjohtajan ja ohjaajan on laadittava CPDLC-viestit käyttäen vakioviestielementtejä, vapaatekstiviestielementtejä tai näiden yhdistelmää. Lennonjohtajien ja ohjaajien on vältettävä vapaatekstiviestielementtien käyttöä.

c)

Jos käyttöön otettu CPDLC-viestisarja ei mahdollista erityisolosuhteista viestimistä, toimivaltainen viranomainen voi lentotoiminnan harjoittajia ja muita ilmaliikennepalvelujen tarjoajia kuultuaan päättää, että vapaatekstiviestielementtien käyttö on hyväksyttävää. Tällaisissa tapauksissa asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on määriteltävä näyttömuoto, käyttötarkoitus ja attribuutit kullekin vapaatekstiviestielementille.

d)

CPDLC-viesti saa koostua enintään viidestä viestielementistä, joista vain kaksi saa sisältää reittiselvitysmuuttujan.

e)

Moniosaisten CPDLC-viestien rakenne:

1)

Jos moniosainen CPDLC-viesti edellyttää vastausta, vastauksen on koskettava kaikkia viestielementtejä.

2)

Jos yksittäisestä viestielementistä koostuvaa selvitystä tai moniosaisen selvitysviestin osaa ei voida noudattaa, ohjaajan on lähetettävä ”UNABLE”-vastaus koko viestiin.

3)

Lennonjohtajan on vastattava ”UNABLE”-viestillä, joka koskee kaikkia pyynnön osia, kun yksi- tai moniosaisen selvityspyynnön osia ei voida hyväksyä. Voimassa olevia selvityksiä ei pidä toistaa.

4)

Jos moniosainen selvityspyyntö voidaan toteuttaa vain osittain, lennonjohtajan on vastattava pyynnön kaikkia viestielementtejä koskevalla ”UNABLE”-viestillä ja esitettävä syy, jos se on aiheellista, ja/tai tieto siitä, milloin selvitystä voidaan odottaa.

5)

Kun yksi- tai moniosaisen selvityspyynnön kaikki elementit voidaan toteuttaa, lennonjohtajan on vastattava pyynnön jokaista elementtiä vastaavin selvityksin. Vastauksen on oltava yksi ainoa nousevan siirtoyhteyden viesti.

6)

Jos CPDLC-viestiin sisältyy useampi kuin yksi viestielementti ja viestin vastausattribuutti on ”Y”, ainoan vastausviestin on sitä käytettäessä sisällettävä vastaava määrä vastauksia samassa järjestyksessä.

SERA.15020 CPDLC-viesteihin vastaaminen

a)

Ellei toimivaltainen viranomainen toisin ilmoita, CPDLC-viestien takaisinlukua puheyhteydellä ei vaadita.

b)

Kun lennonjohtaja tai ohjaaja viestii CPDLC-yhteyden kautta, vastaus on yleensä annettava CPDLC-yhteyden kautta, paitsi jos välitettyä CPDLC-viestiä on tarpeen korjata. Kun lennonjohtaja tai ohjaaja käyttää puheviestintää, vastaus on yleensä annettava puheyhteydellä.

SERA.15025 CPDLC-viestien korjaaminen

a)

Kun CPDLC-viestin korjaaminen katsotaan tarpeelliseksi tai kun tällaisen viestin sisältöä on selvennettävä, lennonjohtajan ja ohjaajan on käytettävä sopivinta käytettävissä olevaa tapaa antaa oikeat tiedot tai tarvittavat selvennykset.

b)

Kun puheviestintää käytetään sellaisen CPDLC-viestin korjaamiseen, johon ei ole vielä saatu operatiivista vastausta, lennonjohtajan tai ohjaajan puhelähetyksen edellä on maininta ”DISREGARD CPDLC (viestityyppi) MESSAGE, BREAK” – jota seuraa oikea selvitys, ohje, tieto tai pyyntö.

c)

Viitattaessa huomiotta jätettävään CPDLC-viestiin ja tällaista viestiä tunnistettaessa viestin muotoilussa on noudatettava varovaisuutta, jotta vältytään epäselvyyksiltä selvityksen, ohjeiden, tietojen tai pyynnön korjaamisessa.

d)

Jos CPDLC-viestistä, joka edellyttää operatiivista vastausta, neuvotellaan myöhemmin puheyhteydellä, on lähetettävä asianmukainen CPDLC-viestin sulkeva vastaus, jotta varmistetaan CPDLC-vuoropuhelun asianmukainen synkronointi. Tämä voidaan saavuttaa joko antamalla viestin vastaanottajalle nimenomainen kehotus sulkea vuoropuhelu puheyhteydellä tai antamalla järjestelmälle mahdollisuus sulkea vuoropuhelu automaattisesti.

SERA.15030 Lennonjohdon tiedonsiirtomenetelmät hätätilanteissa, vaaratilanteissa ja CPDLC-laitteiden toimintahäiriötilanteissa

a)

Kun lennonjohtaja tai ohjaaja saa varoituksen siitä, että yksittäinen lennonjohtajan ja ohjaajan välinen tiedonsiirtoviesti on epäonnistunut, lennonjohtajan tai ohjaajan on toteutettava tapauksen mukaan jokin seuraavista toimista:

1)

vahvistettava puheyhteydellä ne toimet, jotka toteutetaan asiaan liittyvän vuoropuhelun osalta, esittämällä ennen tietoa sanonta ”CPDLC MESSAGE FAILURE”;

2)

lähetettävä epäonnistunut lennonjohtajan ja ohjaajan välinen tiedonsiirtoviesti uudelleen lennonjohtajan ja ohjaajan välisellä tiedonsiirtoyhteydellä.

b)

Lennonjohtajien, joiden on välitettävä tieto lennonjohtajan ja ohjaajan välisen tiedonsiirtoyhteyden maajärjestelmän täydellisestä vikaantumisesta kaikille asemille, joihin häiriö todennäköisesti vaikuttaa, olisi esitettävä ennen lähetystä yleinen kutsu ”ALL STATIONS CPDLC FAILURE” – jota seuraa maa-aseman tunnus.

c)

Jos lennonjohtajan ja ohjaajan välinen tiedonsiirto epäonnistuu ja siirrytään puheviestintään, kaikkien avoinna olevien CPDLC-viestien katsotaan jääneen toimittamatta ja koko vuoropuhelu, johon liittyy avoinna olevia viestejä, on aloitettava uudelleen puheyhteydellä.

d)

Jos lennonjohtajan ja ohjaajan välinen tiedonsiirto epäonnistuu mutta palautuu ennen kuin on tarpeen siirtyä puheviestintään, kaikkien avoinna olevien viestien katsotaan jääneen toimittamatta ja koko vuoropuhelu, johon liittyy avoinna olevia viestejä, on aloitettava uudelleen CPDLC-yhteyden kautta.

SERA.15035 CPDLC-yhteyden tarkoituksellinen sulkeminen

a)

Suunnitelluista viestintäverkon tai CPDLC-yhteyden maajärjestelmän katkoksista on julkaistava NOTAM, jolla ilmoitetaan katkoksen kestoaika ja tarvittaessa yksityiskohtaiset tiedot käytettävistä puheviestintätaajuuksista kaikille osapuolille, joihin katkos vaikuttaa.

b)

Ilma-aluksille, jotka ovat yhteydessä lennonjohtoyksiköihin, on ilmoitettava puheyhteydellä tai CPDLC-yhteydellä CPDLC-palvelun välittömästä menettämisuhkasta.

SERA.15040 CPDLC-pyyntöjen käytön lopettaminen

a)

Jos lennonjohtaja vaatii kaikkia asemia tai tiettyä lentoa välttämään CPDLC-pyyntöjen lähettämistä rajoitetun ajan, on käytettävä seuraavaa sanontaa: ((kutsumerkki) tai ALL STATIONS) STOP SENDING CPDLC REQUESTS [UNTIL ADVISED] [(syy)].

b)

CPDLC-yhteyden normaalin käytön jatkamisesta on ilmoitettava seuraavalla sanonnalla: ((kutsumerkki) tai ALL STATIONS) RESUME NORMAL CPDLC OPERATIONS.

SERA.15045 CPDLC-yhteyden käyttö ilma-aluksen ja maa-aseman välisen puheviestinnän häiriötilanteessa

ATS-yksikön ja ilma-aluksen välinen CPDLC-yhteys ei saisi estää ohjaajaa ja lennonjohtajaa aloittamasta ja suorittamasta kaikkia tarvittavia toimia ilma-aluksen ja maa-aseman välisen puheviestinnän häiriötilanteessa.

SERA.15050 CPDLC-yhteyden testaus

Jos CPDLC-yhteyden testaus ilma-aluksella saattaa vaikuttaa ilma-alukselle tarjottaviin ilmaliikennepalveluihin, ennen testausta on suoritettava koordinointi.”

8)

Lisätään lisäys 6 seuraavasti:

”Lisäys 6

LENTOSUUNNITELMAN TÄYTTÄMINEN

1.   ICAOn lentosuunnitelmalomakemalli

Image 1

2.   Lentosuunnitelmalomakkeen täyttöohjeet

2.1   Yleistä

Noudata tarkasti annettuja kaavoja ja tietojen esitystapaa.

Aloita tietojen syöttäminen ensimmäisestä siihen varatusta kohdasta. Jos käytettävissä on ylimääräistä tilaa, käyttämätön tila jätetään tyhjäksi.

Merkitse kellonajat aina UTC-aikoina neljällä numerolla.

Merkitse arvioidut lentoajat neljällä numerolla (tunnit ja minuutit).

Lentosuunnitelmalomakkeen kohtaa 3 edeltävät varjostetut kohdat täyttää ATS ja COM, mikäli lentosuunnitelmasanomien lähettämistä ei ole delegoitu muulla tavoin suoritettavaksi.

2.2   ATS-tietojen syöttöohjeet

Täytä kohdat 7–18 ja, jos toimivaltainen viranomainen niin vaatii tai jos se muutoin katsotaan tarpeelliseksi, kohta 19 jäljempänä esitetyllä tavalla.

SYÖTÄ yksi seuraavista ilma-aluksen tunnuksista (enintään 7 aakkosnumeerista merkkiä, ei yhdysmerkkejä tai symboleja):

a)

ICAOn ilma-alusten käyttäjälle antama tunnus, jota seuraa lennon tunniste (esim. KLM511, NGA213, JTR25), kun ilma-aluksessa radiopuhelinliikenteessä käytettävä kutsutunnus koostuu ICAO:n hyväksymästä radiopuhelintunnuksesta, jota seuraa lennon tunnusnumero (esim. KLM511, NIGERIA 213, JESTER25); tai

b)

ilma-aluksen kansallisuustunnus tai yleinen tunnus ja rekisteritunnus (esim. EIAKO, 4XBCD, N2567GA), kun

1)

ilma-aluksessa radiopuhelinliikenteessä käytettävä kutsumerkki koostuu pelkästään tästä tunnuksesta (esim. CGAJS) tai sitä edeltää ICAOn ilma-alusten käyttäjälle antama radiopuhelinliikenteessä käytettävä kutsumerkki (esim. BLIZZARD CGAJS);

2)

ilma-alusta ei ole varustettu radiolla.

Lentosäännöt

MERKITSE yksi seuraavista kirjaimista osoittamaan sitä lentosääntöjen kategoriaa, jota ohjaaja aikoo noudattaa:

I

jos koko lento aiotaan suorittaa IFR-lentona; tai

V

jos koko lento aiotaan suorittaa VFR-lentona; tai

Y

jos lennon alkuosuus suoritetaan IFR-lentona, jota seuraa VFR-osuus, jonka jälkeen seuraa mahdollisesti useampia IFR/VFR-osuuksia; tai

Z

jos lennon alkuosuus suoritetaan VFR-lentona, jota seuraa IFR-osuus, jonka jälkeen seuraa mahdollisesti useampia VFR/IFR-osuuksia.

Merkitse kohtaan 15 se kohta tai ne kohdat, jossa tai joissa lentosääntöjen muutos on suunniteltu tapahtuvaksi.

Lennon laatu

MERKITSE yksi seuraavista kirjaimista osoittamaan lennon laatua, jos toimivaltainen viranomainen sitä vaatii:

S

aikataulunmukainen lento;

N

ei-aikataulunmukainen lento;

G

yleisilmailu;

M

sotilasilmailu;

X

muu kuin johonkin yllä olevaan kategoriaan kuuluva lento.

Lennon tila ilmoitetaan kohdassa 18 merkinnän STS jälkeen tai tarvittaessa syy, jonka takia ilma-alus pyytää ATS-yksikön erikoispalvelua, ilmoitetaan kohdassa 18 merkinnän RMK jälkeen.

Ilma-alusten lukumäärä (1 tai 2 numeroa)

MERKITSE ilma-alusten lukumäärä, mikäli useampi kuin yksi.

Ilma-aluksen tyyppi (2–4 merkkiä)

MERKITSE ICAOn asiakirjan Doc 8643 mukainen tyyppitunnus

TAI, jos tällaista tunnusta ei ole annettu, tai kun kyseessä on useammasta kuin yhdestä ilma-alustyypistä koostuva muodostelma,

MERKITSE kirjaimet ZZZZ ja ILMOITA kohdassa 18 lyhenteen TYP/ jälkeen ilma-alukset (lukumäärä) ja tyyppi/tyypit Pyörrevanaluokka (1 kirjain) MERKITSE kauttaviiva, jota seuraa yksi seuraavista kirjaimista ilmoittamaan ilma-aluksen pyörrevanaluokan:

J

SUPER ICAOn asiakirjan Doc 8643, Aircraft Type Designators, viimeisimmän painoksen mukaisesta ilma-alustyypistä;

H

RASKAS ilma-alustyypistä, jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on enemmän kuin 136 000 kg, lukuun ottamatta ICAOn asiakirjassa Doc 8643 luokassa SUPER (J) lueteltuja ilma-alustyyppejä;

M

KESKIRASKAS ilma-alustyypistä, jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on vähemmän kuin 136 000 kg mutta enemmän kuin 7 000 kg;

L

KEVYT ilma-alustyypistä, jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on 7 000 kg tai vähemmän.

Kyvykkyys koostuu seuraavista elementeistä:

a)

ilma-aluksessa on asianmukaiset käyttökelpoiset laitteet,

b)

laitteet ja kyvykkyys ovat oikeasuhteisia ohjaamomiehistön pätevyyteen nähden ja

c)

tarvittaessa toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä.

Radioliikenne-, suunnistus- ja lähestymislaitteet sekä kyvykkyys

MERKITSE yksi kirjain seuraavasti:

N

ellei COM/NAV tai lähestymislaitteita kyseessä olevaa lentoreittiä varten ole tai ne eivät ole käyttökunnossa tai

S

mikäli ilma-aluksessa on standardi COM/NAV tai lähestymislaitteet kyseessä olevaa lentoreittiä varten ja ne ovat käyttökuntoiset ja/tai

MERKITSE yksi tai useampia kirjaimia ilmoittamaan ilma-aluksessa olevat käyttökuntoiset COM/NAV-lähestymislaitteet ja kyvykkyydet:

A

GBAS-laskeutumisjärjestelmä

J7

CPDLC FANS 1/A SATCOM (Iridium)

B

LPV (APV SBAS)

K

MLS

C

Loran C

L

ILS

D

DME

M1

ATC SATVOICE (INMARSAT)

E1

FMC WPR ACARS

M2

ATC SATVOICE (MTSAT)

E2

D-FIS ACARS

M3

ATC SATVOICE (Iridium)

E3

PDC ACARS

O

VOR

G

GNSS. Mikäli jokin osa lennosta suoritetaan IFR-lentosääntöjen mukaisesti, tarkoitetaan Annex 10, Volume I -vaatimukset täyttävää GNSS-vastaanotinta

P1

CPDLC RCP 400

P2

CPDLC RCP240

P3

SATVOICE RCP 400

H

HF RTF

P4–P9

Varattu RCP:lle

I

Inertiasuunnistus

R

PBN hyväksytty

J1

CPDLC ATN VDL Mode 2

T

TACAN

J2

CPDLC FANS 1/A HFDL

U

UHF RTF

J3

CPDLC FANS 1/A VDL Mode A

V

VHF RTF

J4

CPDLC FANS 1/A VDL Mode 2

W

RVSM hyväksytty

J5

CPDLC FANS 1/A SATCOM (INMARSAT)

X

MNPS hyväksytty

J6

CPDLC FANS 1/A

SATCOM (MTSAT)

Y

VHF 8,33 kHz kanavavälin käyttövalmius

Z

Muut mukana olevat laitteet tai muu kyvykkyys

Kaikki aakkosnumeeriset merkit, joita ei ole mainittu edellä, on varattu.

Valvontalaitteet ja kyvykkyys

MERKITSE

N ellei valvontalaitteita kyseessä olevaa lentoreittiä varten ole tai ne eivät ole käyttökunnossa

TAI

MERKITSE

yksi tai useampi seuraavista tunnuksista (enintään 20 merkkiä) osoittamaan ilma-aluksessa olevat käyttökuntoiset valvontalaitteet ja/tai kyvykkyydet:

SSR-moodit A ja C

A

Transponderi – moodi A (4 numeroa – 4 096 koodia)

C

Transponderi – moodi A (4 numeroa – 4 096 koodia) ja moodi C

SSR-moodi S

E

Transponderi – moodi S, sisältäen ilma-aluksen kutsumerkin, painekorkeuden ja pidennetyn ADS-B-protokollan kyvykkyyden

H

Transponderi – moodi S, sisältäen ilma-aluksen kutsumerkin, painekorkeuden ja tehostetun valvonnan kyvykkyyden

I

Transponderi – moodi S, sisältäen ilma-aluksen kutsumerkin, mutta ei painekorkeuden kyvykkyyttä

L

Transponderi – moodi S, sisältäen ilma-aluksen kutsumerkin, painekorkeuden, pidennetyn ADS-B-protokollan ja tehostetun valvonnan kyvykkyyden

P

Transponderi – moodi S, sisältäen painekorkeuden, mutta ei ilma-aluksen kutsumerkin kyvykkyyttä

S

Transponderi – moodi S, sisältäen sekä painekorkeuden että ilma-aluksen kutsumerkin kyvykkyyden

X

Transponderi – moodi S ilman kutsumerkin tai painekorkeuden kyvykkyyttä

ADS-B

B1

ADS-B ja erillinen 1 090 MHz:n ADS-B ”out”-valmius

B2

ADS-B ja erillinen 1 090 MHz:n ADS-B ”out”- ja ”in”-valmius

U1

ADS-B ”out”-valmius käyttäen UAT-lähetintä/vastaanotinta

U2

ADS-B ”out”- ja ”in”-valmius käyttäen UAT-lähetintä/vastaanotinta

V1

ADS-B ”out”-valmius käyttäen VDL Mode 4 -tekniikkaa

V2

ADS-B ”out”- ja ”in”-valmius käyttäen VDL Mode 4 -tekniikkaa

ADS-C

D1

ADS-C ja FANS 1/A -valmius

G1

ADS-C ja ATN-valmius

Aakkosnumeeriset merkit, joita ei ole mainittu edellä, on varattu.

MERKITSE

lähtöpaikan ICAO-nelikirjaintunnus, kuten esitetty asiakirjassa Doc 7910, Location Indicators,

TAI,

ellei tällaista tunnusta ole annettu,

MERKITSE ZZZZ ja ILMOITA kohdassa 18

lähtöpaikan nimi ja sijainti lyhenteen DEP/ jälkeen tai

ensimmäinen piste reitillä tai radiomajakka lyhenteen DEP/ jälkeen, kun ilma-alus ei ole lähtenyt lentoon lentopaikalta,

TAI,

mikäli lentosuunnitelma vastaanotetaan ilma-aluksesta lennon aikana,

MERKITSE lyhenne AFIL ja ILMOITA kohdassa 18 sen ATS-yksikön sijaintipaikan ICAO-nelikirjaintunnus, josta täydentävän lentosuunnitelman tiedot ovat saatavissa, lyhenteen DEP/ jälkeen.

SEN JÄLKEEN, ILMAN KIRJAINVÄLIÄ,

MERKITSE arvioitu liikkeellelähtöaika (EOBT), jos lentosuunnitelma on esitetty ennen lähtöä, tai tosiasiallinen tai arvioitu saapumisaika sen reitin ensimmäiseen kohtaan, jota lentosuunnitelma koskee, jos lentosuunnitelma on vastaanotettu ilma-aluksesta lennon aikana.

MERKITSE ensimmäinen matkalentonopeus kohdan a mukaisesti ja ensimmäinen matkalentokorkeus kohdan b mukaisesti ilman kirjainväliä.

SITTEN

MERKITSE reitin kulku nuolen jälkeen kohdan c mukaisesti.

a)

Matkalentonopeus (enintään 5 merkkiä)

MERKITSE todellinen ilmanopeus, jota aiotaan noudattaa lentoreitin ensimmäisellä tai sen koko matkalento-osuudella, käyttäen seuraavia vaihtoehtoja:

kilometreinä tunnissa, käyttäen kirjainta K, jota seuraa neljä numeroa (esim. K0830), tai

solmuina, käyttäen kirjainta N, jota seuraa neljä numeroa (esim. N0485), tai

Mach-lukuna, asianomaisen ATS-yksikön niin määrätessä, kolmella numerolla lähimpänä Mach-yksikön sadasosana, jota edeltää kirjain M (esim. M082).

b)

Matkalentokorkeus (enintään 5 merkkiä)

MERKITSE matkalentokorkeus lennettävän reitin alkuosuutta tai sen koko osuutta varten seuraavasti:

lentopintana kirjaimella F, jota seuraa kolme numeroa (esim. F085; F330), tai

toimivaltaisen viranomaisen niin määrätessä standardi-ilmakehään ja metrijärjestelmään perustuvana lentopintana kymmeninä metreinä kirjaimella S, jota seuraa neljä numeroa (esim. S1130), tai

korkeutena keskimääräisestä merenpinnasta satoina jalkoina kirjaimella A, jota seuraa kolme numeroa (esim. A045; A100), tai

korkeutena keskimääräisestä merenpinnasta kymmeninä metreinä kirjaimella M, jota seuraa neljä numeroa (esim. M0840), tai

valvomattomien VFR-lentojen osalta kirjaimilla VFR.

c)

Reitti (sisältäen nopeuden, lentokorkeuden ja/tai lentosääntöjen muutokset)

Lennot ATS-reiteillä

MERKITSE

ensimmäiseen ATS-reittiin liittyvä piste, jota seuraa ATS-reitin tunnus silloin, kun lähtöpaikka on ATS-reitin varrella tai on liitetty siihen

TAI,

kun lähtöpaikka ei ole ATS-reitin varrella tai ei ole liitetty siihen, kirjainten DCT jälkeen paikka, jossa liitytään ensimmäiseen ATS-reittiin sekä ao. ATS-reitin tunnus.

SITTEN

MERKITSE

jokainen paikka, jossa nopeuden ja/tai lentokorkeuden muutoksen on suunniteltu alkavan, tai ATS-reitin vaihto ja/tai lentosääntöjen muutos,

JOTA SEURAA KAIKISSA TAPAUKSISSA

 

seuraavan ATS-reittiosuuden tunnus, vaikka se olisikin sama kuin edellinen,

TAI

kirjaimet DCT, mikäli lennon seuraava määräkohta on ATS-reitin ulkopuolella, ellei molempia paikkoja ole ilmaistu maantieteellisillä koordinaateilla.

Lennot ATS-reittien ulkopuolella

MERKITSE

määräkohdat, joiden väliset matkat eivät tavallisesti saa ylittää 30 minuutin lentoaikaa tai 370 km:n (200 NM:n) matkaa, sekä kaikki reittikohdat, jossa nopeuden tai lentokorkeuden muuttaminen, lentosuunnan muuttaminen tai lentosääntöjen vaihtaminen on suunniteltu tapahtuvaksi,

TAI,

jos toimivaltainen viranomainen niin määrää,

MÄÄRITTELE

maantieteellisten leveysasteiden 70°N (pohjoista) ja 70°S (eteläistä) välillä pääasiallisesti itä-länsisuunnassa tapahtuvien lentojen lentorata määräkohtina, jotka muodostuvat kokonaisten tai puolten leveysasteiden ja kymmenen asteen välein olevien pituusasteiden risteyskohdista. Edellä mainittujen leveysasteiden ulkopuolella lentorata tulee määritellä määräkohtina, jotka muodostuvat leveysasteiden ja normaalisti 20 asteen välein olevien pituusasteiden risteyskohdista. Määräkohtien välimatkojen ei tule, milloin mahdollista, ylittää yhden tunnin lentoaikaa. Muita määräkohtia tulee merkitä, mikäli tarpeelliseksi katsotaan.

 

Pääasiallisesti pohjois–eteläsuunnassa tapahtuvia lentoja varten lentorata määritellään määräkohtina, jotka muodostuvat kokonaisten pituusasteiden ja viiden asteen välein olevien leveysasteiden risteyskohdista.

MERKITSE

kirjaimet DCT peräkkäisten reittikohtien väliin, ellei molempia paikkoja ole ilmaistu maantieteellisillä koordinaateilla tai suunnalla ja etäisyydellä.

KÄYTÄ AINOASTAAN alempana kohdissa 1–5 olevia merkintöjä ja EROTA jokainen alakohta kirjainvälillä.

Image 2

Lennettävän reitin tai reittiosuuden koodattu tunnus, mukaan lukien tarvittaessa vakiotulo- ja lähtöreitin (STAR/SID) koodattu tunnus (esim. BCN1, Bl, R14, UB10, KODAP2A).

Image 3

Kohdalle annettu koodattu tunnus (2–5 merkkiä) (esim. LN, MAY, HADDY)

tai, ellei kohdalle ole annettu koodattua tunnusta, jokin seuraavista merkinnöistä:

Vain asteina (7 merkkiä):

Kaksi numeroa, jotka ilmaisevat paikan maantieteellisen leveyden asteina, jota seuraa N (North) tai S (South). Tätä seuraa kolme numeroa ilmaisten paikan pituusasteina, jota seuraa E (East) tai W (West). Oikean merkkimäärän saamiseksi lisätään tarvittaessa nollia, esim. 46N078W.

Asteina ja minuutteina (11 merkkiä):

Neljä numeroa, jotka ilmaisevat paikan maantieteellisen leveyden asteiden sekä minuuttien kymmen- ja ykköslukuina, jota seuraa N (North) tai S (South). Tätä seuraa viisi numeroa ilmaisten paikan pituusasteissa sekä minuuttien kymmen- ja ykköslukuina, jota seuraa E (East) tai W (West). Oikean merkkimäärän saamiseksi lisätään tarvittaessa nollia, esim. 4620N07805W.

Suuntana ja etäisyytenä merkitsevästä pisteestä:

Merkitsevän pisteen tunnus, jota seuraa 3-numeroinen luku ilmaisten magneettisen suunnan kyseisestä paikasta ja 3-numeroinen luku ilmaisten etäisyyden meripeninkulmina (NM) samasta paikasta. Korkean leveysasteen alueilla, joilla toimivaltainen viranomainen katsoo, että magneettiseen suuntaan viittaaminen on epäkäytännöllistä, voidaan käyttää tosisuuntaa. Oikean merkkimäärän saamiseksi lisätään tarvittaessa nollia – esim. paikka, joka on 180°/40 NM etäisyydellä ”DUB” VOR:lta, on merkittävä seuraavasti: DUB180040.

Image 4

Paikka, jossa matkalentonopeuden muutos (vähintään 5 % TAS tai 0,01 Mach) tai lentokorkeuden muutos on suunniteltu alkavan, on merkittävä tarkalleen kohdan 2 mukaan. Tätä merkintää seuraa kauttaviiva sekä matkalentonopeus ja -lentokorkeus ilman kirjainväliä, merkittynä tarkalleen kohtien a ja b mukaan myöskin siinä tapauksessa, että vain toinen näistä suureista on muuttunut.

Esimerkkejä:

LN/N0284A045

MAY/N0305Fl80

HADDY/N0420F330

4602N07805W/N0500F350

46N078W/M082F330

DUB180040/N0350M0840

Image 5

Paikka, jossa lentosääntöjen muutos on suunniteltu tapahtuvaksi, tulee merkitä yllä esitettyjen kohtien 2 ja 3 mukaisesti. Tätä seuraa kirjainväli ja yksi seuraavista merkinnöistä:

VFR, jos siirtyminen tapahtuu IFR-lennosta VFR-lentoon

IFR, jos siirtyminen tapahtuu VFR-lennosta IFR-lentoon

Esimerkkejä:

LN VFR

LN/N0284A050 IFR

Image 6

Kirjain C, jota seuraa kauttaviiva; TÄMÄN JÄLKEEN paikka, jossa matkanousun on suunniteltu alkavan„ merkittynä tarkalleen kohdan 2 mukaan, jota seuraa kauttaviiva; TÄMÄN JÄLKEEN nopeus, jota noudatetaan matkanousun aikana, merkittynä tarkalleen kohdan a mukaan, jonka jälkeen ne kaksi lentopintaa, joiden välisessä ilmakerroksessa matkanousu tapahtuu, kumpikin lentopinta merkittynä tarkalleen kohdan b mukaan, tai se lentopinta, jonka yläpuolella matkanousu on suunniteltu tapahtuvaksi lisättynä sanalla PLUS. Merkinnät tehdään ilman kirjainväliä.

Esimerkkejä:

C/48N050W/M082F290F350

C/48N050W/M082F290PLUS

C/52N050W/M220F580F620

Laskupaikka ja kokonaislentoaika (8 merkkiä)

MERKITSE

laskupaikan ICAO-nelikirjaintunnus, kuten esitetty asiakirjassa Doc 7910, Location Indicators,

TAI,

ellei paikkatunnusta ole annettu,

MERKITSE

kirjaimet ZZZZ ja ILMOITA kohdassa 18 laskupaikan nimi ja sijainti lyhenteen DEST/ jälkeen.

SEN JÄLKEEN, ILMAN KIRJAINVÄLIÄ,

MERKITSE

arvioitu kokonaislentoaika.

Määrävaralentopaikka

MERKITSE

korkeintaan kahden määrävaralentopaikan ICAO-nelikirjantunnus, kuten esitetty asiakirjassa Doc 7910, Location Indicators,

TAI,

ellei paikkatunnusta määrävaralentopaikalle tai -paikoille ole annettu,

MERKITSE

kirjaimet ZZZZ ja ILMOITA kohdassa 18 määrävaralentopaikan nimi ja sijainti lyhenteen ALTN/ jälkeen.

Yhdys- ja kauttaviivoja saa käyttää vain jäljempänä kuvatulla tavalla.

MERKITSE

0 (nolla) jos mitään tietoja ei ole annettavana tähän kohtaan,

TAI

muita tarpeellisia tietoja alla esitetyssä järjestyksessä käyttäen alla olevista valittavaa asiaankuuluvaa lyhennettä, jota seuraa kauttaviiva ja tarpeellinen teksti:

STS/

Syy, jonka takia ilma-alus pyytää ATS-yksikön erikoispalvelua, seuraavasti:

 

ALTRV:

korkeusvaraus ilmatilavarauksen yhteydessä suoritettavalle lennolle;

 

ATFMX:

lennolle, jonka toimivaltainen viranomainen on vapauttanut ilmaliikennevirtojen sääntelystä;

 

FFR:

palontorjuntaan liittyvä lento;

 

FLTCK:

suunnistuslaitteiden tarkastamiseen liittyvä mittauslento;

 

HAZMAT:

lennolle, joka kuljettaa vaarallisia aineita;

 

HEAD:

valtionpäämiehen tai muuten valtiollisesti tärkeän henkilön kuljetus;

 

HOSP:

lääketieteellisten viranomaisten ilmoittamalle sairaankuljetuslennolle;

 

HUM:

humanitäärisille lennoille;

 

MARSA:

lennolle, jossa sotilaselin ottaa vastuun sotilasilma-alusten porrastamisesta;

 

MEDEVAC:

hätätilanteisiin liittyvälle evakuointilennolle;

 

NONRVSM:

ilma-aluksille, joita ei ole varustettu RVSM-laitteistolla ja joilla aiotaan liikennöidä RVSM-ilmatilassa;

 

SAR:

etsintä- ja pelastuslennoille; ja

 

STATE:

sotilas-, poliisi- tai tullitarkoituksiin suoritettavalle lennolle.

 

Muut syyt ATS-yksikön erikoispalveluun on merkittävä kohtaan ”RMK/”.

PBN/

RNAV- ja/tai RNP-kelpoisuuksien esittäminen. Merkitse lentoa vastaava määrä alla olevia lyhenteitä (enintään 8 lyhennettä eli yhteensä enintään 16 merkkiä).


RNAV-VAATIMUKSET

A1

RNAV 10 (RNP 10)

C1

RNAV 2 kaikki sallitut anturit

 

 

C2

RNAV 2 GNSS

B1

RNAV 5 kaikki sallitut anturit

C3

RNAV 2 DME/DME

B2

RNAV 5 GNSS

C4

RNAV 2 DME/DME/IRU

B3

RNAV 5 DME/DME

 

 

B4

RNAV 5 VOR/DME

D1

RNAV 1 kaikki sallitut anturit

B5

RNAV 5 INS tai IRS

D2

RNAV 1 GNSS

B6

RNAV 5 LORANC

D3

RNAV 1 DME/DME

 

 

D4

RNAV 1 DME/DME/IRU


RNP-VAATIMUKSET:

L1

RNP 4

S1

RNP APCH

 

 

S2

RNP APCH BARO-VNAV:n kanssa

O1

Basic RNP 1 kaikki sallitut anturit

 

 

O2

Basic RNP 1 GNSS

T1

RNP AR APCH RF:n kanssa (erityishyväksyntä vaaditaan)

O3

Basic RNP 1 DME/DME

T2

RNP AR APCH RF:n kanssa (erityishyväksyntä vaaditaan)

O4

Basic RNP 1 DME/DME

 

 

Aakkosnumeeristen merkkien yhdistelmät, joita ei ole mainittu edellä, on varattu.

NAV/

Muut kuin kohdassa PBN/ esitetyt merkittävät navigointilaitteita koskevat tiedot, siten kuin toimivaltainen viranomainen vaatii.

 

Ilmoita GNSS-signaalin tarkennusmenetelmä tämän lyhenteen yhteydessä käyttäen kirjainväliä eri menetelmien välissä, esim. NAV/GBAS SBAS.

 

Ilmoita EURPRNAV, jos ilma-alukselle hyväksytty P-RNAV käyttää sijainnin laskemiseen yksinomaan VOR/DME:tä.

COM/

Muut kuin kohdassa 10 a esitetyt radiolaitteet ja -kelpoisuudet.

DAT/

Muut kuin kohdassa 10 a esitetyt datayhteydet ja -kelpoisuudet tai merkintä CPDLCX, joka ilmaisee vapautuksen CPDLC-ATN-B1-varustusvaatimuksesta.

SUR/

Muut kuin kohdassa 10 b esitetyt valvontalaitteet ja -kelpoisuudet. Ilmoita kaikki lentoa koskevat RSP-vaatimukset käyttäen lyhenteitä ilman kirjainväliä. Kun RSP-vaatimuksia on useita, ne erotetaan toisistaan kirjainvälillä. Esimerkki: RSP180 RSP400.

 

Merkitse EUADSBX, EUEHSX, EUELSX tai niiden yhdistelmä osoittamaan poikkeuksia, jotka on myönnetty SSR:n S-mooditranspondereilla tai ADS-B-lähettimillä varustamista koskevasta vaatimuksesta.

DEP/

Lähtöpaikan nimi ja sijainti, kun merkintää ZZZZ on käytetty kohdassa 13, tai sen ATS-yksikön ICAO-nelikirjaintunnus, josta täydentävän lentosuunnitelman tiedot ovat saatavissa, kun lyhennettä AFIL on käytetty kohdassa 13. Niiden lentopaikkojen osalta, joita ei mainita ilmailukäsikirjassa, ilmoitetaan sijainti seuraavasti:

 

Neljä numeroa, jotka ilmaisevat paikan maantieteellisen leveyden asteiden sekä minuuttien kymmen- ja ykköslukuina, jota seuraa N (North) tai S (South). Tätä seuraa viisi numeroa ilmaisten paikan pituusasteissa sekä minuuttien kymmen- ja ykköslukuina, jota seuraa E (East) tai W (West). Oikean merkkimäärän saamiseksi lisätään tarvittaessa nollia, esim. 4620N07805W (11 merkkiä).

TAI

Suuntima ja etäisyys lähimmästä merkitsevästä pisteestä seuraavasti:

 

Merkitsevän pisteen tunnus, jota seuraa 3-numeroinen luku ilmaisten magneettisen suunnan kyseisestä paikasta ja 3-numeroinen luku ilmaisten etäisyyden meripeninkulmina (NM) samasta paikasta. Korkean leveysasteen alueilla, joilla toimivaltainen viranomainen katsoo, että magneettiseen suuntaan viittaaminen on epäkäytännöllistä, voidaan käyttää tosisuuntaa. Oikean merkkimäärän saamiseksi lisätään tarvittaessa nollia – esim. paikka, joka on 180°/40 NM etäisyydellä ”DUB” VOR:lta, on merkittävä seuraavasti: DUB180040.

TAI

ensimmäinen piste reitillä (nimi tai LAT/LONG) tai radiomajakka, jos ilma-alus ei ole lähtenyt lentoon lentopaikalta.

DEST/

Laskupaikan nimi ja sijainti, jos kohtaan 16 on merkitty ZZZZ. Niiden lentopaikkojen osalta, joita ei luetella ilmailukäsikirjassa, ilmoitetaan sijainti LAT/LONG tai suuntimana ja etäisyytenä lähimmästä merkitsevästä pisteestä, kuten edellä kohdassa DEP/ kuvataan.

DOF/

Lennon lähtöpäivämäärä kuusinumeroisena (YYMMDD, jossa YY = vuosi, MM = kuukausi ja DD = päivä).

REG/

Ilma-aluksen kansallisuustunnus tai yleinen tunnus ja rekisteritunnus silloin kun se poikkeaa kohdassa 7 annetusta tunnuksesta.

EET/

Merkitsevät pisteet tai FIR-rajojen tunnuskohdat sekä arvioidut (lasketut) lentoajat näihin pisteisiin tai FIR-rajoihin, mikäli alueelliset lennonvarmistussopimukset niin vaativat tai toimivaltainen viranomainen niin määrää.

Esimerkkejä:

EET/CAP0745 XYZ0830

 

EET/EINN0204

SEL/

SELCAL-koodi, mikäli ilma-aluksella on ao. varustus.

TYP/

Ilma-alustyyppi/-tyypit ja tarvittaessa ilman kirjainväliä lukumäärä numerona tyyppimerkinnän eteen silloin, kun lyhennettä ZZZZ on käytetty kohdassa 9.

Esimerkki:

TYP/2F15 5F5 3B2

CODE/

Ilma-aluksen osoite (kuudesta heksadesimaalimerkistä koostuvana aakkosnumeerisena koodina), jos toimivaltainen viranomainen niin vaatii. Esimerkki: ”F00001” on pienin ICAOn hallinnoimaan osioon sisältyvä ilma-aluksen osoite.

DLE/

Viive tai odotus reitillä merkitsemällä ne merkitsevät pisteet reitillä, joilla viiveen suunnitellaan esiintyvän, sekä odotusaika käyttäen neljää numeroa (hhmm).

Esimerkki:

DLE/MDG0030

OPR/

ICAOn ilma-alusten käyttäjälle antama yhtiötunnus tai nimi, jos eri kuin ilma-aluksen tunnus kohdassa 7.

ORGN/

Sanoman lähettäjän 8-kirjaiminen AFTN-osoite tai muut asiaankuuluvat yhteystiedot, jos lentosuunnitelman lähettäjä on vaikea tunnistaa, siten kuin toimivaltainen viranomainen vaatii.

PER/

Ilma-aluksen suoritusarvot asiakirjan Procedures for Air Navigation Services – Aircraft Operations (PANS-OPS, Doc 8168), Volume I – Flight Procedures mukaisella yhdellä kirjaimella, mikäli toimivaltainen viranomainen niin määrää.

ALTN/

Määrävaralentopaikan tai -paikkojen nimet, kun merkintää ZZZZ on käytetty kohdassa 16. Niiden lentopaikkojen osalta, joita ei luetella ilmailukäsikirjassa, ilmoitetaan sijainti LAT/LONG tai suuntimana ja etäisyytenä lähimmästä merkitsevästä pisteestä, kuten edellä kohdassa DEP/ kuvataan.

RALT/

Reittivaralentopaikkojen ICAO-nelikirjaintunnukset, kuten esitetty asiakirjassa Doc 7910, Location Indicators, tai jos sellaista ei ole, reittivaralentopaikkojen nimet. Niiden lentopaikkojen osalta, joita ei luetella ilmailukäsikirjassa, ilmoitetaan sijainti LAT/LONG tai suuntimana ja etäisyytenä lähimmästä merkitsevästä pisteestä, kuten edellä kohdassa DEP/ kuvataan.

TALT/

Lähtövaralentopaikkojen ICAO-nelikirjaintunnukset, kuten esitetty asiakirjassa Doc 7910, Location Indicators, tai jos sellaista ei ole, lähtövaralentopaikkojen nimet. Niiden lentopaikkojen osalta, joita ei luetella ilmailukäsikirjassa, ilmoitetaan sijainti LAT/LONG tai suuntimana ja etäisyytenä lähimmästä merkitsevästä pisteestä, kuten edellä kohdassa DEP/ kuvataan.

RIF/

Lentoreittiä koskevat tiedot muuttuvalle laskupaikalle, jota seuraa ao. laskupaikan ICAO-nelikirjaintunnus. Muuttuvaa reittiä varten tulee saada uusi selvitys lennolla.

Esimerkkejä:

RIF/DTA HEC KLAX

 

RIF/ESP G94 CLA YPPH

RVR/

Lentoa varten vaadittava pienin kiitotienäkyvyys 3-numeroisena.

RFP/

Korvaavan lentosuunnitelman järjestysnumero merkitsemällä Q ja sen jälkeen korvaavan reittisuunnitelman iteraatio yhdellä numerolla.

Esimerkki:

RFP/Q2.

RMK/

Selväkieliset lisämerkinnät toimivaltaisen viranomaisen niin vaatiessa tai tarvittaessa.

Toiminta-aika

Kohtaan E/

MERKITSE polttoainemäärän mukainen toiminta-aika neljällä numerolla (tunnit ja minuutit).

Henkilöluku

Kohtaan P/

MERKITSE ilma-aluksessa olevien henkilöiden kokonaislukumäärä (miehistö ja matkustajat) toimivaltaisen viranomaisen niin vaatiessa. MERKITSE lyhenne TBN (ilmoitetaan), mikäli tämä lukumäärä ei ole tiedossa lentosuunnitelmaa laadittaessa.

Hätä- ja pelastusvarusteet

R/

(RADIO) YLIVIIVAA U, jos UHF-taajuus 243,0 MHz ei ole käytettävissä.

YLIVIIVAA V, jos VHF-taajuus 121,5 MHz ei ole käytettävissä.

YLIVIIVAA E, jos ilma-aluksessa ei ole hätälähetintä (ELT).

S/ (PELASTUSVARUSTEET)

YLIVIIVAA kaikki kohdat, jos ilma-aluksessa ei ole pelastusvarusteita.

YLIVIIVAA P, jos ilma-aluksessa ei ole pelastusvarusteita arktisia olosuhteita varten.

YLIVIIVAA D, jos ilma-aluksessa ei ole pelastusvarusteita aavikko-olosuhteita varten.

YLIVIIVAA M, jos ilma-aluksessa ei ole meripelastusvarusteita.

YLIVIIVAA J, jos ilma-aluksessa ei ole pelastusvarusteita viidakko-olosuhteita varten.

J/ (PELASTUSLIIVIT)

YLIVIIVAA kaikki kohdat, jos ilma-aluksessa ei ole pelastusliivejä.

YLIVIIVAA L, jos pelastusliivejä ei ole varustettu valoilla.

YLIVIIVAA F, jos pelastusliivejä ei ole käsitelty heijastavalla aineella.

YLIVIIVAA U tai V tai molemmat kuten edellä kohdassa R/ ilmaisemaan pelastusliivien radiolaitteet, jos sellaisia on.

D/ (PELASTUSLAUTAT)

(LUKUMÄÄRÄ)

YLIVIIVAA D ja C, jos ilma-aluksella ei ole pelastuslauttoja, tai

MERKITSE ilma-aluksessa olevien pelastuslauttojen lukumäärä ja

(KANTAVUUS) – MERKITSE kokonaishenkilömäärä, jonka ilma-aluksessa olevat pelastuslautat pystyvät kantamaan, ja

(KATE) – YLIVIIVAA merkintä C, jos pelastuslautat eivät ole katettuja, ja

(VÄRI) – MERKITSE ilma-aluksessa olevien pelastuslauttojen väri.

A/ (ILMA-ALUKSEN VÄRI JA MERKINNÄT)

MERKITSE ilma-aluksen väri ja sen huomattavat merkinnät.

N/ (LISÄMERKINNÄT)

YLIVIIVAA merkintä N, jos lisätietoja ei ole, tai ILMOITA muut ilma-aluksessa olevat pelastusvälineet tai muut ilmoitettuja pelastusvälineitä koskevat lisätiedot.

C/ (ILMA-ALUKSEN PÄÄLLIKKÖ)

MERKITSE ilma-aluksen päällikön nimi.

2.3   Laatija

MERKITSE

lentosuunnitelman laatineen yksikön, liikennöitsijän tai henkilön nimi.


(*1)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1770, 12 päivänä syyskuuta 2023, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan käytön edellyttämiä ilma-alusten laitteita ja yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan käyttöön liittyviä toimintasääntöjä koskevista säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 29/2009 ja täytäntöönpanoasetusten (EU) N:o 1206/2011, (EU) N:o 1207/2011 ja (EU) N:o 1079/2012 kumoamisesta (EUVL L 228, xx.9.2023, s. 39).” ”


15.9.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 228/94


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2023/1773,

annettu 17 päivänä elokuuta 2023,

rajalle perustettua hiilidioksidipäästöjen säätömekanismia koskeviin siirtymäkauden raportointivelvoitteisiin liittyvistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/956 soveltamissäännöistä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon hiilidioksidipäästöjen säätömekanismin perustamisesta rajalle 10 päivänä toukokuuta 2023 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/956 (1) ja erityisesti sen 35 artiklan 7 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) 2023/956 säädetään rajalle perustettua hiilidioksidipäästöjen säätömekanismia koskevat raportointivelvoitteet siirtymäkaudella, joka alkaa 1 päivänä lokakuuta 2023 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2025.

(2)

Siirtymäkauden aikana tuojien tai välillisten tulliedustajien on raportoitava tuontitavaroiden paljous, niiden suorat ja epäsuorat tuotesidonnaiset päästöt sekä kaikki kyseisistä päästöistä veloitettavat hiilen hinnat, mukaan lukien asiaankuuluvien tuotantopanosten tuotesidonnaisista päästöistä veloitettavat hiilen hinnat.

(3)

Ensimmäinen raportti olisi toimitettava viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2024 sellaisista tavaroista, jotka on tuotu vuoden 2023 viimeisen neljänneksen aikana. Viimeinen raportti olisi toimitettava viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2026 sellaisista tavaroista, jotka on tuotu vuoden 2025 viimeisen neljänneksen aikana.

(4)

Komissio hyväksyy kyseisiä raportointivaatimuksia koskevat täytäntöönpanosäännöt.

(5)

Raportointivaatimukset olisi rajattava siihen, mikä on tarpeen tuojille siirtymäkauden aikana aiheutuvan rasitteen minimoimiseksi ja CBAM-ilmoitusvaatimusten sujuvan käyttöönoton helpottamiseksi siirtymäkauden jälkeen.

(6)

Asetuksen (EU) 2023/956 liitteen IV mukaisesti tuontitavaroiden tuotesidonnaisten päästöjen laskentaa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen olisi perustuttava menetelmiin, joita sovelletaan päästökauppajärjestelmässä EU:ssa sijaitseviin laitoksiin ja jotka eritellään erityisesti komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/2066 (2). Sen vuoksi asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä I lueteltujen tavaroiden tuotesidonnaisten päästöjen määrittämisessä noudatettavilla periaatteilla olisi pyrittävä tavaraluokkien asiaankuuluvien tuotantoprosessien yksilöimiseen ja kyseisissä tuotantoprosesseissa syntyvien suorien ja epäsuorien päästöjen seuraamiseen. Siirtymäkauden aikana raportoinnissa olisi otettava huomioon myös asiaa koskevan unionin lainsäädännön nykyiset normit ja menettelyt. Vedyn ja sen johdannaisten tuotantoa koskevassa raportoinnissa olisi otettava huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001 (3).

(7)

Raportointivelvoitteiden täyttämiseksi toimitettavan datan määrittämiseksi olisi käytettävä tuotantoprosessien järjestelmärajoja, mukaan lukien laitostason päästötiedot, tuotantoprosessien osoitetut päästöt ja tavaroiden tuotesidonnaiset päästöt. Näiden velvoitteiden osalta tuojien ja välillisten tulliedustajien olisi varmistettava, että tarvittavat tiedot ovat saatavilla laitosten toiminnanharjoittajilta. Kyseiset tiedot olisi saatava hyvissä ajoin, jotta tuojat ja välilliset tulliedustajat voivat täyttää raportointivelvoitteensa. Tietoihin olisi sisällyttävä oletusarvot, joita käytetään suorien tuotesidonnaisten päästöjen laskemiseksi, erityisesti polttoaineiden päästökertoimet ja prosessin päästökertoimet, sekä sähkön ja lämmön tuotannon hyötysuhteen viitekertoimet.

(8)

Raportointikausi alkaa 1 päivänä lokakuuta 2023, joten tuojilla ja välillisillä tulliedustajilla on rajoitetusti aikaa varmistaa raportointivelvoitteiden noudattaminen. Synergiaa voidaan saada aikaan kolmansien maiden toiminnanharjoittajien jo käyttämien seuranta- ja raportointijärjestelmien kanssa. Sen vuoksi olisi sallittava tuotesidonnaisten päästöjen raportoinnin laskentamenetelmiä koskeva tilapäinen poikkeus rajoitetuksi ajaksi vuoden 2024 loppuun saakka. Tällaista joustavuutta olisi sovellettava, kun kolmannen maan toiminnanharjoittajaan sovelletaan hiilen hinnoittelujärjestelmään liittyvää pakollista tarkkailu- ja raportointijärjestelmää tai muita pakollisia tarkkailu- ja raportointijärjestelmiä tai kun toimija tarkkailee laitoksen päästöjä esimerkiksi päästövähennyshanketta varten.

(9)

Raportoivien ilmoittajien, jotka eivät voisi saada kaikkia tietoja kolmansien maiden toiminnanharjoittajilta määrittääkseen tuontitavaroiden tosiasialliset tuotesidonnaiset päästöt liitteessä III esitetyn menetelmän mukaisesti, olisi voitava 31 päivään heinäkuuta 2024 asti käyttää vaihtoehtoista menetelmää suorien tuotesidonnaisten päästöjen määrittämiseksi ja viitata siihen.

(10)

Raportointivelvoitteilla olisi myös varmistettava tietynasteinen joustavuus laitosten sellaisten tuotantovaiheiden määrittämiseksi, joiden osuus tuontitavaroiden suorista tuotesidonnaisista päästöistä ei ole merkittävä. Tämä koskee tyypillisesti teräksen tai alumiinin jatkojalostustuotteiden viimeisiä tuotantovaiheita. Kyseisessä tapauksessa olisi poikettava vaadittavista raportointivelvoitteista siten, että laitosten sellaisten tuotantovaiheiden osalta voidaan raportoida vain arviot, joiden suorien päästöjen osuus on enintään 20 prosenttia tuontitavaroiden tuotesidonnaisista kokonaispäästöistä. Kyseisellä kynnysarvolla olisi varmistettava riittävä joustavuus kolmansien maiden pienille toiminnanharjoittajille.

(11)

Yksi siirtymäkauden tavoitteista on kerätä dataa, jotta asetuksen (EU) 2023/956 7 artiklan 7 kohdan nojalla annettavassa täytäntöönpanosäädöksessä voidaan eritellä tarkemmin epäsuorien tuotesidonnaisten päästöjen laskentamenetelmä siirtymäkauden jälkeiselle ajalle. Tässä yhteydessä epäsuorien päästöjen raportoinnin olisi oltava avointa siirtymäkauden aikana, ja se olisi suunniteltava siten, että asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä IV olevassa 4.3 jaksossa luetelluista arvoista voidaan valita sopivin arvo. Epäsuoria päästöjä koskevaan raportointiin ei kuitenkaan pitäisi sisältyä raportointia, joka perustuu unionin sähköverkon keskimääräiseen päästökertoimeen, koska kyseinen arvo on jo komission tiedossa.

(12)

Siirtymäkauden aikana kerätyn datan olisi muodostettava perusta kertomuksille, jotka komission on määrä esittää asetuksen (EU) 2023/956 30 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti. Siirtymäkauden aikana kerätyn datan pitäisi myös auttaa määrittelemään yksilöllinen tarkkailu-, raportointi- ja todentamismenetelmä siirtymäkauden jälkeiselle ajalle. Kerätyn datan arviointia olisi käytettävä erityisesti komission työssä siirtymäkauden jälkeen sovellettavan menetelmän mukauttamiseksi.

(13)

Raportoivalle ilmoittajalle, joka ei ole noudattanut raportointivelvollisuuksia, määrättävien seuraamusten ohjeellisen vaihteluvälin olisi perustuttava oletusarvoihin, jotka komissio on asettanut saataville ja julkaissut siirtymäkaudella raportoimattomien tuotesidonnaisten päästöjen osalta. Ohjeellisen vaihteluvälin olisi oltava johdonmukainen direktiivin 2003/87/EY (4) 16 artiklan 3 ja 4 kohdan nojalla määrättävän seuraamuksen kanssa pitäen myös mielessä, että siirtymäkaudella velvoite koskee vain datan raportointia. Perusteiden, joita toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä määrittäessään seuraamuksen todellista määrää, olisi perustuttava raportoimatta jättämisen vakavuuteen ja kestoon. Komission olisi seurattava CBAM-raportteja, jotta voidaan laatia ohjeellinen arvio toimivaltaisten viranomaisten tarvitsemista tiedoista ja varmistaa sovellettavien seuraamusten johdonmukaisuus.

(14)

Raportointivelvoitteiden tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komission olisi perustettava sähköinen tietokanta eli CBAM-siirtymärekisteri, johon kerätään siirtymäkauden aikana raportoidut tiedot. Asetuksen (EU) 2023/956 14 artiklan nojalla perustettavan CBAM-rekisterin olisi pohjauduttava CBAM-siirtymärekisteriin.

(15)

CBAM-siirtymärekisteristä olisi tultava raportoivien ilmoittajien CBAM-raporttien arkistointi- ja hallinnointijärjestelmä, mukaan lukien tarkastukset, ohjeelliset arvioinnit ja uudelleentarkastelumenettelyt. Raportointivelvoitteen tarkan arvioinnin varmistamiseksi CBAM-siirtymärekisterin olisi oltava yhteentoimiva nykyisten tullijärjestelmien kanssa.

(16)

Tehokkaan ja yhdenmukaisen raportointijärjestelmän varmistamiseksi olisi vahvistettava CBAM-siirtymärekisterin toimintaa koskevat tekniset järjestelyt, kuten sähköisten järjestelmien kehittämistä, testaamista, käyttöönottoa, ylläpitoa ja mahdollisia muutoksia koskevat järjestelyt, tietosuoja, datan päivittäminen, datan käsittelyn rajoittaminen, järjestelmien omistajuus ja tietoturva. Näiden järjestelyjen olisi oltava yhteensopivia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (5) 27 artiklan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (6) 25 artiklan mukaisen sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteen sekä asetuksen (EU) 2018/1725 33 artiklan ja asetuksen (EU) 2016/679 32 artiklan mukaisen käsittelyn turvallisuuden kanssa.

(17)

Jotta voitaisiin varmistaa datan raportoinnin jatkuvuus kaikkina aikoina, on tärkeää säätää vaihtoehtoisista ratkaisuista, jotka voidaan toteuttaa, jos datan raportoinnissa käytettävät sähköiset järjestelmät eivät toimi tilapäisesti. Tätä varten komission olisi laadittava CBAM:n toiminnan jatkuvuussuunnitelma.

(18)

Jotta voitaisiin varmistaa pääsy CBAM-siirtymärekisteriin, komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1070 (7) 16 artiklassa tarkoitettua yhtenäistä käyttäjähallinnan ja digitaalisen allekirjoituksen järjestelmää, jäljempänä ’UUM&DS-järjestelmä’, olisi käytettävä raportoitavien ilmoittajien hallinnointia, todentamista ja käyttöoikeuden varmentamista koskevassa prosessissa.

(19)

Raportoivien ilmoittajien yksilöimiseksi ja sellaisen niitä koskevan luettelon laatimiseksi, jossa mainitaan niiden talouden toimijoiden rekisteröinti- ja tunnistenumero, jäljempänä EORI-numero, CBAM-siirtymärekisterin olisi oltava yhteentoimiva täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1070 30 artiklassa tarkoitetun talouden toimijoiden rekisteröinti- ja tunnistejärjestelmän kanssa.

(20)

Kansallisissa järjestelmissä olisi annettava tarkastuksia ja raportointia varten vaadittavat tiedot komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2019/2151 (8) tarkoitetuista asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä I luetelluista tavaroista.

(21)

Asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä I lueteltavia tuontitavaroita koskevia tietoja annettaessa olisi noudatettava neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 (9) vahvistetun yhdistetyn nimikkeistön, jäljempänä ’CN’, mukaista luokitusta ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1070 varastointisäännöksiä.

(22)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, erityisesti oikeutta henkilötietojen suojaan. Sähköisissä järjestelmissä käsiteltävät talouden toimijoiden ja muiden henkilöiden henkilötiedot olisi rajattava tämän asetuksen liitteessä I esitettyihin tietoihin. Jos tämän täytäntöönpanoasetuksen soveltamiseksi on tarpeen käsitellä henkilötietoja, tämä olisi tehtävä henkilötietojen suojaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti. Tältä osin jäsenvaltioiden viranomaisten suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn olisi sovellettava asetusta (EU) 2016/679 ja luonnollisten henkilöiden suojelua henkilötietojen käsittelyssä koskevia kansallisia vaatimuksia. Komission suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn olisi sovellettava asetusta (EU) 2018/1725. Henkilötiedot olisi säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa, ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen henkilötietojen käsittelyn tarkoitusten toteuttamiseksi. Tältä osin dataa säilytetään CBAM-siirtymärekisterissä viiden vuoden ajan CBAM-raportin vastaanottamisesta.

(23)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausuntonsa 28 päivänä heinäkuuta 2023.

(24)

Koska ensimmäinen raportointikausi alkaa 1 päivänä lokakuuta 2023, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti.

(25)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat CBAM-komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EU) 2023/956 35 artiklassa säädettyjä raportointivelvollisuuksia koskevat säännöt sellaisten mainitun asetuksen liitteessä I lueteltujen tavaroiden osalta, jotka tuodaan unionin tullialueelle 1 päivänä lokakuuta 2023 alkavan ja 31 päivänä joulukuuta 2025 päättyvän siirtymäkauden, jäljempänä ’siirtymäkausi’, aikana.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’raportoivalla ilmoittajalla’ jotakin seuraavista:

a)

tuoja, joka antaa omissa nimissään ja omaan lukuunsa tulli-ilmoituksen tavaroiden luovuttamiseksi vapaaseen liikkeeseen;

b)

henkilö, jolla on lupa antaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (10) 182 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tulli-ilmoitus ja joka ilmoittaa tavaroiden tuonnista;

c)

välillinen tulliedustaja, jos tulli-ilmoituksen antaa asetuksen (EU) N:o 952/2013 18 artiklan mukaisesti nimetty välillinen tulliedustaja, kun tuoja on sijoittautunut unionin ulkopuolelle tai kun välillinen tulliedustaja on sitoutunut raportointivelvoitteisiin asetuksen (EU) 2023/956 32 artiklan mukaisesti;

2)

’alennuksella’ mitä tahansa määrää, joka alentaa hiilen hinnan maksamiseen velvollisen henkilön maksettavaksi lankeavaa tai maksamaa määrää ennen maksun suorittamista tai sen jälkeen ja joka ilmaistaan joko rahana tai muussa muodossa.

II LUKU

RAPORTOIVIEN ILMOITTAJIEN RAPORTOINTIIN LIITTYVÄT OIKEUDET JA VELVOITTEET

3 artikla

Raportoivien ilmoittajien raportointivelvoitteet

1.   Kunkin raportoivan ilmoittajan on ilmoitettava toiminnanharjoittajan tämän asetuksen liitteen III mukaisesti mahdollisesti antaman datan perusteella seuraavat tiedot asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä I luetelluista tavaroista, jotka on tuotu sen vuosineljänneksen aikana, jota CBAM-raportti koskee:

a)

tuontitavaroiden paljous ilmaistuna megawattitunteina sähkön osalta ja tonneina muiden tavaroiden osalta;

b)

tavaroiden CN-koodin mukainen tavaralaji.

2.   Kunkin raportoivan ilmoittajan on annettava CBAM-raporteissa seuraavat tiedot asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä I lueteltujen tavaroiden tuotesidonnaisista päästöistä, sellaisina kuin ne luetellaan tämän asetuksen liitteessä I:

a)

tuontitavaroiden alkuperämaa;

b)

laitos, jossa tavarat oli tuotettu ja joka yksilöidään seuraavien tietojen perusteella:

1)

sijaintipaikan Yhdistyneiden kansakuntien määräasemia koskevan säännöstön koodi (UN/LOCODE);

2)

laitoksen toiminimi ja osoite sekä sitä koskeva englanninkielinen selostus;

3)

laitoksen pääasiallisen päästölähteen maantieteelliset koordinaatit;

c)

tämän asetuksen liitteessä II olevassa 3 jaksossa määritellyt käytetyt tuotantoreitit, joiden on heijastettava tavaroiden tuotannossa käytettyä teknologiaa, sekä tiedot liitteessä IV olevassa 2 jaksossa määritellyllä tavalla valittua ilmoitettua tuotantoreittiä koskevista suorien tuotesidonnaisten päästöjen määrittämisessä käytettävistä erityisistä parametreista;

d)

tavaroiden suorat tuotesidonnaiset ominaispäästöt, jotka määritetään muuntamalla tuotantoprosesseissa aiheutuvat osoitetut suorat päästöt tavaroiden ominaispäästöiksi, jotka ilmaistaan hiilidioksidina tonnia kohden tämän asetuksen liitteen III F ja G jakson mukaisesti;

e)

liitteessä IV olevassa 2 jaksossa tarkoitetut raportointivaatimukset, jotka vaikuttavat tavaroiden tuotesidonnaisiin päästöihin;

f)

raportoivan ilmoittajan on ilmoitettava tuontitavarana pidettävän sähkön osalta seuraavat tiedot:

1)

sähkön osalta käytetty päästökerroin ilmaistuna hiilidioksidiekvivalenttitonneina megawattituntia (MWh) kohden, siten kuin tämän asetuksen liitteessä III olevassa D jaksossa määritetään;

2)

datalähde tai menetelmä, jota on käytetty tämän asetuksen liitteessä III olevan D jakson mukaisesti määritetyn sähkön päästökertoimen määrittämiseen;

g)

terästuotteiden osalta sen terästehtaan tunnistenumero, jossa tietty raaka-aine-erä tuotettiin, jos se on tiedossa.

3.   Kunkin raportoivan ilmoittajan on ilmoitettava CBAM-raporteissa seuraavat tiedot tämän asetuksen liitteessä I luetelluista epäsuorista tuotesidonnaisista ominaispäästöistä:

a)

megawattitunteina ilmaistava tuotantoprosessin sähkönkulutus tuotettua tavaratonnia kohti;

b)

raportoiko ilmoittaja todelliset päästöt vai oletusarvot, jotka komissio on asettanut saataville ja julkaissut siirtymäkautta varten tämän asetuksen liitteessä III olevan D jakson mukaisesti;

c)

kulutetun sähkön vastaava päästökerroin;

d)

epäsuorien tuotesidonnaisten ominaispäästöjen määrä, joka määritetään muuntamalla tuotantoprosessien osoitetut epäsuorat tuotesidonnaiset päästöt tavaroiden epäsuoriksi ominaispäästöiksi, jotka ilmaistaan hiilidioksidiekvivalenttitonnina tämän asetuksen liitteessä III olevan F ja G jakson mukaisesti.

4.   Jos datan määrittämistä koskevat säännöt poikkeavat tämän asetuksen liitteessä III vahvistetuista säännöistä, raportoivan ilmoittajan on annettava lisätietoja ja kuvaus tuotesidonnaisten päästöjen määrittämiseen käytettyjen sääntöjen metodologisesta perustasta. Kuvatuilla säännöillä on saavutettava samanlainen päästötietojen kattavuus ja tarkkuus, mukaan lukien järjestelmien rajat, tarkkailtavat tuotantoprosessit, päästökertoimet ja muut laskelmissa ja raportoinnissa käytetyt menetelmät.

5.   Raportoiva ilmoittaja voi raportointia varten pyytää toiminnanharjoittajaa käyttämään komission antamaa sähköistä asiakirjamallia ja antaa tämän asetuksen liitteessä IV olevassa 1 ja 2 jaksossa vahvistetun tiedonannon sisällön.

4 artikla

Tuotesidonnaisten päästöjen laskeminen

1.   Sovellettaessa 3 artiklan 2 kohtaa tavaroiden laitoksessa tuotettujen tuotesidonnaisten ominaispäästöt on määritettävä käyttäen jotakin seuraavista menetelmistä, jotka perustuvat tämän asetuksen liitteessä III olevan B.2 kohdan mukaisesti määritettyyn seurantamenetelmään ja jossa joko

a)

määritetään lähdevirroista peräisin olevat päästöt mittausjärjestelmillä saatujen toimintotietojen ja laboratorioanalyyseistä saatujen laskentatekijöiden tai vakioarvojen perusteella;

b)

määritetään päästölähteistä peräisin olevat päästöt mittaamalla jatkuvasti asiaankuuluvan kasvihuonekaasun pitoisuutta savukaasussa ja savukaasuvirtaa.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jossakin laitoksessa tuotettujen tavaroiden tuotesidonnaiset ominaispäästöt voidaan 31 päivään joulukuuta 2024 saakka määrittää käyttäen jotakin seuraavista tarkkailu- ja raportointimenetelmistä, jos niillä saavutetaan samanlainen päästötietojen kattavuus ja tarkkuus kuin mainitussa kohdassa luetelluilla menetelmillä:

a)

laitoksen sijaintipaikassa noudatettava hiilen hinnoittelujärjestelmä, tai

b)

laitoksen sijaintipaikassa noudatettava pakollinen päästöjen tarkkailujärjestelmä, tai

c)

laitoksessa noudatettava päästöjen tarkkailujärjestelmä, johon voi sisältyä akkreditoidun todentajan tekemä todentaminen.

3.   Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, raportoiva ilmoittaja voi 31 päivään heinäkuuta 2024 saakka käyttää päästöjen määrittämiseksi muita menetelmiä, mukaan lukien komission siirtymäkautta varten saataville asettamat ja julkaisemat oletusarvot tai muut liitteessä III eritellyt oletusarvot, kunkin sellaisen tavaroiden tuonnin osalta, josta raportoivalla ilmoittajalla ei ole kaikkia 3 artiklan 2 ja 3 kohdassa lueteltuja tietoja. Tällaisissa tapauksissa raportoivan ilmoittajan on ilmoitettava CBAM-raporteissa tällaisten arvojen määrittämisessä käytetty menetelmä ja sen viitetiedot.

5 artikla

Arvioitujen arvojen käyttö

Poiketen siitä, mitä 4 artiklassa säädetään, enintään 20 prosenttia monimutkaisten tavaroiden tuotesidonnaisista kokonaispäästöistä voi perustua laitosten toiminnanharjoittajien saataville asettamiin arvioihin.

6 artikla

Sisäistä jalostusta koskevan datan keruu ja raportointi

1.   Raportoivan ilmoittajan on annettava CBAM-raporteissa sitä vuosineljännestä seuraavalta vuosineljännekseltä, jona tullimenettely päätettiin asetuksen (EU) N:o 952/2013 257 artiklan mukaisesti, seuraavat tiedot tavaroista, jotka on asetettu sisäiseen jalostukseen ja sen jälkeen luovutettu vapaaseen liikkeeseen joko samoina tavaroina tai jalostettuina tuotteina:

a)

asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä I lueteltujen tavaroiden paljoudet, jotka on sisäisen jalostuksen jälkeen luovutettu vapaaseen liikkeeseen kyseisenä aikana;

b)

tuotesidonnaiset päästöt, jotka vastaavat a alakohdassa tarkoitettujen tavaroiden paljouksia, jotka on sisäisen jalostuksen jälkeen luovutettu vapaaseen liikkeeseen kyseisenä aikana;

c)

a alakohdassa tarkoitettujen tavaroiden alkuperämaa, jos se on tiedossa;

d)

laitokset, joissa a alakohdassa tarkoitetut tavarat on tuotettu, jos ne ovat tiedossa;

e)

asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä I lueteltujen sisäiseen jalostukseen asetettujen tavaroiden paljoudet, joista saatiin vapaaseen liikkeeseen kyseisenä aikana luovutettuja jalostettuja tuotteita;

f)

tuotesidonnaiset päästöt, jotka vastaavat tavaroita, joita on käytetty e alakohdassa tarkoitettujen jalostettujen tuotteiden paljouksien tuottamiseen;

g)

jos tulli on myöntänyt komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 (11) 175 artiklan mukaisen vapautuksen päätöstilityksestä, raportoivan ilmoittajan on toimitettava kyseinen vapautuspäätös.

2.   Edellä 1 kohdan b ja f alakohdassa tarkoitetut tuotesidonnaiset päästöt raportoidaan ja lasketaan 3, 4 ja 5 artiklan mukaisesti.

3.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, kun jalostetut tuotteet tai sisäiseen jalostukseen asetetut tavarat luovutetaan vapaaseen liikkeeseen delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 170 artiklan 1 kohdan mukaisesti, 1 kohdan b ja f alakohdassa tarkoitetut tuotesidonnaiset päästöt on laskettava sisäiseen jalostusmenettelyyn 1 päivästä lokakuuta 2023 alkaen asetettujen, kaikkien tämän asetuksen liitteessä II määriteltyyn samaan CBAM-tavaraluokkaan kuuluvien tavaroiden tuotesidonnaisten päästöjen painotetun keskiarvon perusteella.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tuotesidonnaiset päästöt lasketaan seuraavasti:

a)

2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuilla tuotesidonnaisilla päästöillä tarkoitetaan sisäiseen jalostukseen asetettujen tuontitavaroiden tuotesidonnaisia kokonaispäästöjä, ja

b)

2 kohdan f alakohdassa tarkoitetuilla tuotesidonnaisilla päästöillä tarkoitetaan sisäiseen jalostukseen asetettujen, yhdessä tai useammassa jalostustoiminnossa käytettyjen tavaroiden tuotesidonnaisten kokonaispäästöjen määrää kerrottuna kyseisen jalostuksen tuloksena saatujen tuontituotteiden paljouksien prosenttiosuuksilla.

7 artikla

Veloitettavaa hiilen hintaa koskevien tietojen raportointi

1.   Raportoivan ilmoittajan on tarvittaessa annettava CBAM-raporteissa seuraavat tiedot hiilen hinnasta, joka veloitetaan tuotesidonnaisista päästöistä alkuperämaassa:

a)

CN-koodin mukainen tavaran laji;

b)

hiilen hinnoittelun tapa;

c)

maa, jossa hiilen hinta veloitetaan;

d)

kyseisessä maassa saatavissa oleva alennus tai muu kompensaatiomuoto, joka olisi alentanut kyseistä hiilen hintaa;

e)

veloitettavan hiilen hinnan määrä, kuvaus hiilen hinnoitteluvälineestä ja mahdollisista kompensaatiomekanismeista;

f)

maininta sellaisesta säännöksestä, jossa määrätään hiilen hinnasta, alennuksesta tai muusta asiaankuuluvasta kompensaatiomuodosta, mukaan lukien jäljennös asianomaisesta säädöksestä;

g)

suorien tai epäsuorien tuotesidonnaisten päästöjen määrä;

h)

tuotesidonnaisten päästöjen määrä minkä tahansa alennuksen tai muun kompensaatiomuodon jälkeen, mukaan lukien tarvittaessa maksutta jaettavat päästöoikeudet.

2.   Edellä 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut rahamäärät muunnetaan euroiksi kertomuksen raportointivuotta edeltävän vuoden keskimääräisten valuuttakurssien perusteella. Vuotuiset keskimääräiset valuuttakurssit perustuvat Euroopan keskuspankin julkaisemiin noteerauksiin. Niiden valuuttojen osalta, joista Euroopan keskuspankki ei julkaise noteerausta, vuotuiset keskimääräiset valuuttakurssit perustuvat efektiivisiä valuuttakursseja koskeviin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin. Komissio esittää vuotuiset keskimääräiset valuuttakurssit CBAM-siirtymärekisterissä.

8 artikla

CBAM-raporttien toimittaminen

1.   Raportoivan ilmoittajan on toimitettava 1 päivän lokakuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2025 välisenä aikana kutakin vuosineljännestä koskeva CBAM-raportti CBAM-siirtymärekisteriin viimeistään kuukauden kuluttua kyseisen vuosineljänneksen päättymisestä.

2.   Raportoivan ilmoittajan on annettava tietoja CBAM-siirtymärekisteriin ja ilmoitettava

a)

toimittaako tuoja CBAM-raportin omissa nimissään ja omaan lukuunsa;

b)

toimittaako välillinen tulliedustaja CBAM-raportin tuojan lukuun.

3.   Jos välillinen tulliedustaja ei sitoudu täyttämään tämän asetuksen mukaisia tuojan raportointivelvoitteita, välillisen tulliedustajan on ilmoitettava tuojalle velvoitteesta noudattaa tätä asetusta. Ilmoituksen on sisällettävä asetuksen (EU) 2023/956 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot.

4.   CBAM-raporteissa on oltava tämän asetuksen liitteessä I olevat tiedot.

5.   Kun CBAM-raportti on toimitettu CBAM-siirtymärekisteriin, sille annetaan yksilöllinen tunniste.

9 artikla

CBAM-raporttien muuttaminen ja oikaiseminen

1.   Raportoiva ilmoittaja voi muuttaa toimitettua CBAM-raporttia kahden kuukauden ajan asianomaisen raportointivuosineljänneksen päättymisestä.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, raportoiva ilmoittaja voi muuttaa kahden ensimmäisen raportointikauden CBAM-raportteja kolmannen CBAM-raportin toimittamisen määräaikaan asti.

3.   Toimivaltaisen viranomaisen on raportoivan ilmoittajan perustellusta pyynnöstä arvioitava pyyntö ja tarvittaessa annettava raportoivalle ilmoittajalle mahdollisuus toimittaa CBAM-raportti uudelleen tai oikaista sitä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun määräajan jälkeen ja vuoden kuluessa asianomaisen raportointivuosineljänneksen päättymisestä. Oikaistu CBAM-raportti tai tapauksen mukaan itse oikaisu on toimitettava uudelleen kuukauden kuluessa toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnästä.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten on perusteltava 3 kohdassa säädetyn pyynnön epääminen ja ilmoitettava raportoitavalle ilmoittajalle muutoksenhakuoikeudesta.

5.   CBAM-raporttia, josta on vireillä riita-asia, ei saa muuttaa. Se voidaan korvata kyseisen riita-asian ratkaisun huomioon ottamiseksi.

III LUKU

CBAM-RAPORTOINNIN HALLINNOINTI

10 artikla

CBAM-siirtymärekisteri

1.   CBAM-siirtymärekisterin on oltava vakiomuotoinen ja turvallinen sähköinen tietokanta, joka sisältää yhteiset dataelementit siirtymäkauden aikana tapahtuvaa raportointia sekä käyttöoikeuden antamista, tapausten käsittelyä ja luottamuksellisuutta varten.

2.   CBAM-siirtymärekisterin on mahdollistettava viestintä, tarkastukset ja tietojenvaihto komission, toimivaltaisten viranomaisten, tulliviranomaisten ja raportoivien ilmoittajien välillä V luvun mukaisesti.

11 artikla

Komission CBAM-raporttien tarkastukset ja tietojenkäyttö

1.   Arvioidakseen raportoivien ilmoittajien raportointivelvoitteiden noudattamista komissio voi tarkastaa CBAM-raportit siirtymäkauden aikana ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun viimeinen CBAM-raportti olisi pitänyt toimittaa.

2.   Komissio käyttää CBAM-siirtymärekisteriä ja sen sisältämiä tietoja tässä asetuksessa ja asetuksessa (EU) 2023/956 säädettyjen tehtävien suorittamiseen.

12 artikla

Komission alustava arvio

1.   Komissio toimittaa alustavia tarkoituksia varten jäsenvaltioille luettelon jäsenvaltioon sijoittautuneista raportoivista ilmoittajista, joiden osalta komissiolla on syytä uskoa, että ne eivät ole noudattaneet velvoitetta toimittaa CBAM-raportti.

2.   Jos komissio katsoo, että CBAM-raportti ei sisällä kaikkia 3–7 artiklassa vaadittavia tietoja tai että raportti on 13 artiklassa tarkoitettu puutteellinen tai virheellinen raportti, komissio toimittaa kyseistä CBAM-raporttia koskevan alustavan arvion raportoivan ilmoittajan sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

13 artikla

Puutteelliset tai virheelliset CBAM-raportit

1.   CBAM-raportti katsotaan puutteelliseksi, jos raportoiva ilmoittaja ei ole toimittanut raporttia tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

2.   CBAM-raporttia pidetään virheellisenä kaikissa seuraavissa tapauksissa:

a)

toimitettuun raporttiin sisältyvät data tai tiedot eivät täytä 3–7 artiklassa ja tämän asetuksen liitteessä III säädettyjä vaatimuksia;

b)

raportoiva ilmoittaja on toimittanut väärää dataa tai vääriä tietoja;

c)

raportoiva ilmoittaja ei esitä riittäviä perusteluja muiden kuin liitteessä III lueteltujen raportointisääntöjen käytölle.

14 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten suorittama CBAM-raporttien arviointi ja tietojenkäyttö

1.   Raportoivan ilmoittajan sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on aloitettava uudelleentarkastelu ja arvioitava dataa, tietoja, komission antamaa raportoivia ilmoittajia koskevaa luetteloa ja 12 artiklassa tarkoitettuja alustavaa arviointia kolmen kuukauden kuluessa kyseisen luettelon tai alustavan arvioinnin toimittamisesta.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä CBAM-siirtymärekisteriä ja sen sisältämiä tietoja tässä asetuksessa ja asetuksessa (EU) 2023/956 säädettyjen tehtävien suorittamiseen.

3.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat siirtymäkauden aikana tai sen jälkeen käynnistää oikaisumenettelyn kaikkien seuraavien osalta:

a)

puutteellinen tai virheellinen CBAM-raportti;

b)

CBAM-raportin toimittamatta jättäminen.

4.   Jos toimivaltainen viranomainen käynnistää oikaisumenettelyn, raportoivalle ilmoittajalle on ilmoitettava, että raporttia tarkastellaan uudelleen ja että lisätietoja tarvitaan. Toimivaltaisen viranomaisen esittämään lisätietopyyntöön on sisällyttävä 3–7 artiklassa vaadittavat tiedot. Raportoivan ilmoittajan on toimitettava lisätiedot CBAM-siirtymärekisterin kautta.

5.   Toimivaltainen viranomainen tai muu toimivaltaisen viranomaisen nimittämä viranomainen myöntää käyttöoikeuden CBAM-siirtymärekisteriin ja hallinnoi rekisteröintiä kansallisella tasolla ottaen huomioon EORI-numeron 20 artiklassa säädetyn teknisen järjestelyn mukaisesti.

15 artikla

Luottamuksellisuus

1.   Kaikki toimivaltaisten viranomaisten tekemät päätökset ja niiden tämän asetuksen mukaiseen raportointiin liittyviä tehtäviä hoitaessaan saamat tiedot, jotka ovat luottamuksellisia tai annettu luottamuksellisina, kuuluvat salassapitovelvollisuuden piiriin. Toimivaltainen viranomainen ei saa luovuttaa tällaisia tietoja ilman tiedot antaneen henkilön tai viranomaisen nimenomaista lupaa.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, tällaisia tietoja voidaan luovuttaa ilman lupaa, jos siitä säädetään tässä asetuksessa ja jos toimivaltainen viranomainen on velvollinen tai valtuutettu luovuttamaan tietoja unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla.

2.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat toimittaa 1 kohdassa tarkoitettuja luottamuksellisia tietoja unionin tulliviranomaisille.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on luovutettava tai annettava sovellettavien tietosuojasäännösten mukaisesti.

IV LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANON VALVONTA

16 artikla

Seuraamukset

1.   Jäsenvaltioiden on sovellettava seuraamuksia seuraavissa tapauksissa:

a)

raportoiva ilmoittaja ei ole toteuttanut tarvittavia toimia CBAM-raportin toimittamista koskevan velvoitteen noudattamiseksi, tai

b)

CBAM-raportti on 13 artiklassa tarkoitettu virheellinen tai puutteellinen raportti eikä raportoiva ilmoittaja ole toteuttanut tarvittavia toimia CBAM-raportin oikaisemiseksi silloin, kun toimivaltainen viranomainen on käynnistänyt oikaisumenettelyn 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

2.   Seuraamuksen määrä on 10–50 euroa raportoimatonta päästötonnia kohti. Seuraamuksen määrää korotetaan Euroopan kuluttajahintaindeksin mukaisesti.

3.   Kun toimivaltaiset viranomaiset määrittävät seuraamuksen tosiasiallisen määrän raportoimattomille päästöille, jotka on laskettu komission siirtymäkautta varten saataville asettamien ja julkaisemien oletusarvojen perusteella, niiden on otettava huomioon seuraavat tekijät:

a)

raportoimatta jätettyjen tietojen määrä;

b)

raportoimatta jätetyt tuontitavaroiden paljoudet ja niihin liittyvien raportoimattomien päästöjen määrät;

c)

raportoivan ilmoittajan valmius noudattaa tietoja koskevia pyyntöjä tai oikaista CBAM-raportti;

d)

raportoivan ilmoittajan tahallinen tai huolimaton käyttäytyminen;

e)

raportoivan ilmoittajan aiempi raportointivelvollisuuksien noudattaminen;

f)

raportoivan ilmoittajan tekemän yhteistyön taso rikkomisen lopettamiseksi;

g)

onko raportoiva ilmoittaja toteuttanut vapaaehtoisesti toimenpiteitä varmistaakseen, ettei vastaavia rikkomuksia voida tehdä tulevaisuudessa.

4.   Ankarampia seuraamuksia on sovellettava, jos useampi kuin kaksi 13 artiklassa tarkoitettua puutteellista tai virheellistä ilmoitusta on toimitettu peräkkäin tai jos raportoimatta jättäminen kestää yli kuusi kuukautta.

V LUKU

CBAM-SIIRTYMÄREKISTERIÄ KOSKEVAT TEKNISET SEIKAT

1 JAKSO

Johdanto

17 artikla

Keskusjärjestelmän laajuus

1.   CBAM-siirtymärekisterin on oltava yhteentoimiva seuraavien kanssa:

a)

täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1070 16 artiklassa tarkoitettu käyttäjien rekisteröintiin sekä komission, jäsenvaltioiden ja raportoivien ilmoittajien käyttöoikeuden hallintaan käytettävä yhtenäinen käyttäjähallinnan ja digitaalisen allekirjoituksen järjestelmä, jäljempänä ’UUM&DS-järjestelmä’;

b)

täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1070 30 artiklassa tarkoitettu talouden toimijan tunnistetietojen validoimiseen ja poimimiseen käytettävä talouden toimijoiden rekisteröinti- ja tunnistejärjestelmä, jäljempänä ’EORI’, tämän asetuksen liitteessä V säädetyn datan osalta;

c)

täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1070 99 artiklassa tarkoitettu valvontajärjestelmä, jolla poimitaan tietoja asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä I lueteltujen tavaroiden tuonti-ilmoituksista CBAM-raporttien ja vaatimustenmukaisuuden tarkastamista varten ja joka on kehitetty UTK Surveillance 3 -järjestelmän (SURV3) kautta.

d)

asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 tarkoitettu Taric-järjestelmä.

2.   CBAM-siirtymärekisterin on oltava yhteentoimiva täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2019/2151 kehitettyjen tai päivitettyjen hajautettujen järjestelmien kanssa, jotta asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä I lueteltujen tavaroiden tulli-ilmoituksista voidaan poimia tietoja tämän asetuksen liitteessä VI ja VII tarkoitetulla tavalla sekä tarkastaa CBAM-raportit ja varmistaa, että raportoivat ilmoittajat noudattavat vaatimuksia, kun kyseisiä tietoja ei ole saatavilla SURV3-järjestelmässä.

18 artikla

Sähköisten järjestelmien yhteyspisteet

Komissio ja jäsenvaltiot nimeävät tietojenvaihtoa varten yhteyspisteet kullekin tämän asetuksen 17 artiklassa tarkoitetulle sähköiselle järjestelmälle kyseisten järjestelmien koordinoidun kehittämisen, toiminnan ja ylläpidon varmistamiseksi.

Komissio ja jäsenvaltiot ilmoittavat toisilleen näiden yhteyspisteiden tiedot ja ilmoittavat toisilleen viipymättä kaikista kyseisiin tietoihin tehdyistä muutoksista.

2 JAKSO

CBAM-siirtymärekisteri

19 artikla

CBAM-siirtymärekisterin rakenne

CBAM-siirtymärekisteri koostuu seuraavista yhteisistä komponenteista, jäljempänä ’yhteiset komponentit’:

a)

kaupan alan toimijoiden CBAM-portaali (CBAM TP);

b)

toimivaltaisten viranomaisten CBAM-portaali (CBAM CAP), jossa on kaksi erillistä osa-aluetta:

1)

yksi kansallisten toimivaltaisten viranomaisten komponentti (CBAM CAP/N); ja

2)

yksi komission komponentti (CBAM CAP/C);

c)

CBAM:n käyttöoikeuksien hallinta;

d)

CBAM-rekisterin taustapalvelut (CBAM BE);

e)

julkinen CBAM-sivu Europa-sivustolla.

20 artikla

CBAM-siirtymärekisteriä koskevat yhteistyön ehdot

1.   Komissio tekee ehdotuksen yhteistyön ehdoista, palvelutasosopimuksesta ja turvallisuussuunnitelmasta, joista sovitaan yhdessä toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Komissio käyttää CBAM-siirtymärekisteriä sovittujen ehtojen mukaisesti.

2.   CBAM-siirtymärekisteriä on käytettävä CBAM-raporttien osalta ja niiden tuonti-ilmoitusten tietojen osalta, joihin asianomaiset raportit liittyvät.

21 artikla

CBAM:n käyttöoikeuksien hallinta;

1.   Asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä I lueteltujen tavaroiden raportoivien ilmoittajien todentaminen ja käyttöoikeuksien varmentaminen CBAM-rekisterin komponenttien käyttöoikeuksia varten on tehtävä käyttäen 17 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua UUM&DS-järjestelmää.

2.   Komissio tarjoaa todentamispalveluja, joiden avulla CBAM-siirtymärekisterin käyttäjät voivat päästä kyseiseen rekisteriin turvallisesti.

3.   Komissio käyttää UUM&DS-järjestelmää myöntääkseen henkilöstölleen käyttöoikeuden CBAM-siirtymärekisteriin ja antaakseen toimivaltaisille viranomaisille valtuudet antaa lupia.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä UUM&DS-järjestelmää myöntääkseen henkilöstölleen ja niiden jäsenvaltioon sijoittautuneille raportoiville ilmoittajille käyttöoikeuden CBAM-siirtymärekisteriin.

5.   Toimivaltainen viranomainen voi halutessaan käyttää jäsenvaltiossaan tämän asetuksen 26 artiklan nojalla perustettua tunnistamis- ja pääsynhallintajärjestelmää (kansallinen eIDAS-järjestelmä) antaakseen tarvittavat valtuudet päästä CBAM-siirtymärekisteriin.

22 artikla

Kaupan alan toimijoiden CBAM-portaali

1.   Kaupan alan toimijoiden CBAM-portaali toimii raportoivien ilmoittajien keskitettynä yhteyspisteenä CBAM-siirtymärekisteriin. Portaalin on oltava pääsy Internetissä.

2.   Kaupan alan toimijoiden CBAM-portaalin on oltava yhteentoimiva CBAM-rekisterin taustapalvelujen kanssa.

3.   Raportoivan ilmoittajan on käytettävä kaupan alan toimijoiden CBAM-portaalia seuraaviin tarkoituksiin:

a)

CBAM-raporttien toimittaminen web-rajapinnan tai järjestelmärajapinnan kautta; ja

b)

CBAM:ään liittyvien velvoitteidensa noudattamiseen liittyvien ilmoitusten vastaanottaminen.

4.   Kaupan alan toimijoiden CBAM-portaalissa on oltava raportoivien ilmoittajien käytettävissä valmiudet tallentaa kolmansien maiden laitoksista ja tuotesidonnaisista päästöistä saadut tiedot niiden myöhempää uudelleenkäyttöä varten.

5.   Kaupan alan toimijoiden CBAM-portaalin käyttöoikeuksia hallinnoidaan yksinomaan 26 artiklassa tarkoitetulla CBAM:n pääsynhallintajärjestelmällä.

23 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten CBAM-portaalin (CBAM CAP) sisältämä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten komponentti (CBAM CAP/N)

1.   Toimivaltaisten viranomaisten CBAM-portaalin sisältämä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten komponentti on toimivaltaisten viranomaisten ainoa yhteyspiste CBAM-siirtymärekisteriin. Portaalin on oltava pääsy Internetissä.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten CBAM-portaalin sisältämän kansallisten toimivaltaisten viranomaisten komponentin on oltava yhteentoimiva CBAM-rekisterin taustapalvelujen kanssa komission sisäisen verkon kautta.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä toimivaltaisten viranomaisten CBAM-portaalin sisältämää kansallisten toimivaltaisten viranomaisten komponenttia tässä asetuksessa ja asetuksessa (EU) 2023/956 säädettyjen tehtävien suorittamiseksi.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten CBAM-portaalin sisältämän kansallisten toimivaltaisten viranomaisten komponentin käyttöoikeuksia hallinnoidaan yksinomaan 26 artiklassa tarkoitetulla CBAM:n pääsynhallintajärjestelmällä.

24 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten CBAM-portaalin (CBAM CAP) sisältämä komission komponentti (CBAM CAP/C)

1.   Toimivaltaisten viranomaisten CBAM-portaalin sisältämä komission komponentti on komission ainoa yhteyspiste CBAM-siirtymärekisteriin. Portaalin on oltava käytettävissä komission sisäisessä verkossa ja Internetissä.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten CBAM-portaalin sisältämän komission komponentin on oltava yhteentoimiva CBAM-rekisterin taustapalvelujen kanssa komission sisäisessä verkossa.

3.   Komissio käyttää toimivaltaisten viranomaisten CBAM-portaalin sisältämää komission komponenttia tässä asetuksessa ja asetuksessa (EU) 2023/956 säädettyjen tehtävien suorittamiseen.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten CBAM-portaalin sisältämän kansallisten toimivaltaisten viranomaisten komponentin käyttöoikeuksia hallinnoidaan yksinomaan 26 artiklassa tarkoitetulla CBAM:n pääsynhallintajärjestelmällä.

25 artikla

CBAM-rekisterin taustapalvelut (CBAM BE)

1.   CBAM-rekisterin taustapalvelujen on vastattava kaikkiin pyyntöihin, joita esittävät

a)

raportoivat ilmoittajat kaupan alan toimijoiden CBAM-portaalin kautta;

b)

toimivaltaiset viranomaiset toimivaltaisten viranomaisten CBAM-portaalin/N kautta;

c)

komissio toimivaltaisten viranomaisten CBAM-portaalin/C kautta.

2.   CBAM-rekisterin taustapalvelujen on tallennettava keskitetysti kaikki CBAM-siirtymärekisteriin toimitetut tiedot ja hallinnoitava niitä. Sen on taattava tietojen pysyvyys, koskemattomuus ja johdonmukaisuus.

3.   CBAM-rekisterin taustapalveluja hallinnoi komissio.

4.   CBAM-rekisterin taustapalvelujen käyttöoikeuksia hallinnoidaan yksinomaan 26 artiklassa tarkoitetulla CBAM:n pääsynhallintajärjestelmällä.

26 artikla

Pääsynhallintajärjestelmä

Komissio perustaa pääsynhallintajärjestelmän vahvistaakseen raportoivien ilmoittajien ja muiden henkilöiden 17 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun UUM&DS-järjestelmään esittämät käyttöoikeuspyynnöt liittämällä yhteen jäsenvaltioiden tunnistamisjärjestelmät ja EU:n tunnistamis- ja pääsynhallintajärjestelmät 27 artiklan nojalla.

27 artikla

Hallinnanohjausjärjestelmä

Komissio perustaa hallinnanohjausjärjestelmän hallinnoidakseen todentamis-, lupa- ja valtuutussääntöjä, joiden avulla ilmoittajien ja muiden henkilöiden tunnistetiedot vahvistetaan käyttöoikeuden myöntämiseksi sähköisiin järjestelmiin.

28 artikla

Jäsenvaltioiden tunnistamis- ja pääsynhallintajärjestelmät

Jäsenvaltioiden on perustettava tunnistamis- ja pääsynhallintajärjestelmä tai käytettävä olemassa olevaa tunnistamis- ja pääsynhallintajärjestelmää, jolla varmistetaan, että

a)

raportoivien ilmoittajien ja muiden henkilöiden tunnistetiedot rekisteröidään ja tallennetaan turvallisesti;

b)

raportoivien ilmoittajien ja muiden henkilöiden allekirjoitetut ja salatut tunnistetiedot vaihdetaan turvallisesti.

3 JAKSO

Sähköisten järjestelmien toiminta ja niiden käyttöä koskeva koulutus

29 artikla

Sähköisten järjestelmien kehittäminen, testaaminen, käyttöönotto ja hallinnointi

1.   Komissio kehittää ja testaa CBAM-siirtymärekisterin yhteisiä komponentteja sekä ottaa ne käyttöön ja hallinnoi niitä, ja jäsenvaltiot voivat testata niitä. Raportoivan ilmoittajan sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava komissiolle seuraamuksia koskevat päätökset ja kyseisen prosessin tulokset kansallisella tasolla kehitetyillä, täytäntöönpanon valvontaan ja seuraamuksiin liittyvillä sähköisillä järjestelmillä tai muilla keinoilla.

2.   Komissio laatii ja ylläpitää rajapintojen ja kansallisella tasolla kehitettyjen sähköisten järjestelmien komponenttien yhteisiä määritelmiä tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

3.   Komissio vahvistaa tarvittaessa yhteiset tekniset määritelmät tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja jäsenvaltioiden valvonnassa, jotta ne voidaan ottaa käyttöön hyvissä ajoin. Jäsenvaltiot ja tarvittaessa komissio osallistuvat järjestelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon. Komissio ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä myös raportoivien ilmoittajien ja muiden sidosryhmien kanssa.

30 artikla

Sähköisten järjestelmien ylläpito ja muuttaminen

1.   Komissio suorittaa yhteisten komponenttien ylläpidon ja jäsenvaltiot kansallisten komponenttiensa ylläpidon.

2.   Komissio varmistaa sähköisten järjestelmien keskeytymättömän toiminnan.

3.   Komissio voi muuttaa sähköisten järjestelmien yhteisiä komponentteja toimintahäiriöiden korjaamiseksi, lisätä niihin uusia toimintoja tai muuttaa olemassa olevia toimintoja.

4.   Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille yhteisten komponenttien muutoksista ja päivityksistä.

5.   Komissio saattaa 3 ja 4 kohdassa mainitut sähköisten järjestelmien muutokset ja päivitykset julkisesti saataville.

31 artikla

Sähköisten järjestelmien väliaikainen toimintahäiriö

1.   Jos CBAM-siirtymärekisteriin tulee väliaikainen toimintahäiriö, raportoivien ilmoittajien ja muiden henkilöiden on toimitettava vaadittavien muodollisuuksien täyttämiseksi tarvittavat tiedot komission määrittämää menetelmää käyttäen, joka voi olla muu kuin sähköinen tietojenkäsittelymenetelmä.

2.   Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille ja raportoiville ilmoittajille, jos sähköiset järjestelmät eivät ole käytettävissä väliaikaisen toimintahäiriön vuoksi.

3.   Komissio laatii CBAM:n toiminnan jatkuvuussuunnitelman, josta sovitaan jäsenvaltioiden ja komission kesken. Jos CBAM-siirtymärekisteriin tulee väliaikainen toimintahäiriö, komissio arvioi, millä edellytyksillä rekisteri voidaan aktivoida.

32 artikla

Yhteisten komponenttien käyttöä ja toimintaa koskeva koulutustuki

Komissio tukee jäsenvaltioita sähköisten järjestelmien yhteisten komponenttien käytössä ja toiminnassa tarjoamalla niille asianmukaista koulutusaineistoa.

4 JAKSO

Tietosuoja, datan hallinnointi sekä sähköisten järjestelmien omistaminen ja turvallisuus

33 artikla

Henkilötietojen suoja

1.   CBAM-siirtymärekisteriin rekisteröityjä henkilötietoja ja kansallisella tasolla kehitettyjä sähköisten järjestelmien komponentteja on käsiteltävä asetuksen (EU) 2023/956 täytäntöönpanemiseksi ottaen huomioon tässä asetuksessa vahvistetut kyseisiä tietokantoja koskevat erityistavoitteet. Henkilötietoja voidaan käsitellä seuraavia tarkoituksia varten:

a)

todentaminen ja pääsynhallinta;

b)

CBAM-raporttien seuranta, tarkastukset ja uudelleentarkastelu;

c)

tiedonannot ja tiedoksiannot;

d)

vaatimustenmukaisuus ja oikeudenkäyntimenettelyt;

e)

tietoteknisen infrastruktuurin toiminta, mukaan lukien yhteentoimivuus tämän asetuksen mukaisten hajautettujen järjestelmien kanssa;

f)

tilastot sekä asetuksen (EU) 2023/956 ja tämän asetuksen toimivuuden uudelleentarkastelu.

2.   Asetuksen (EU) 2018/1725 62 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden henkilötietosuojan alalla toimivien kansallisten valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun on tehtävä yhteistyötä varmistaakseen, että CBAM-siirtymärekisteriin kirjattujen henkilötietojen ja kansallisella tasolla kehitettyjen sähköisten järjestelmien komponenttien käsittelyä valvotaan koordinoidusti.

3.   Tämän artiklan säännökset eivät rajoita oikeutta oikaista henkilötietoja asetuksen (EU) 2016/679 16 artiklan mukaisesti.

34 artikla

Datan käyttöoikeutta ja käsittelyä koskevat rajoitukset

1.   Raportoiva ilmoittaja voi tutustua CBAM-siirtymärekisteriin kirjaamaansa dataan tai muutoin käsitellä sitä. Myös komissio ja toimivaltaiset viranomaiset voivat tutustua siihen ja muutoin käsitellä sitä.

2.   Kun havaitaan poikkeamia ja ongelmia palvelujen tarjoamiseen liittyvissä operatiivisissa prosesseissa järjestelmissä, joissa komissio toimii henkilötietojen käsittelijänä, komissiolla on käyttöoikeus näissä prosesseissa saatavaan dataan ainoastaan ilmoitetun poikkeaman tai ongelman ratkaisemiseksi. Komissio varmistaa tällaisen datan luottamuksellisuuden.

35 artikla

Järjestelmän omistaminen

Komissio on CBAM-siirtymärekisterin omistaja.

36 artikla

Järjestelmän tietoturva

1.   Komissio varmistaa CBAM-siirtymärekisterin tietoturvan.

2.   Tätä varten komissio ja jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toimenpiteet

a)

estääkseen henkilöitä käyttämästä datan käsittelyyn käytettäviä laitteita, jos niillä ei ole siihen valtuuksia;

b)

estääkseen henkilöitä lukemasta, muuttamasta tai poistamasta dataa, jos niillä ei ole siihen valtuuksia;

c)

havaitakseen a ja b alakohdassa tarkoitetun toiminnan.

3.   Komissio ja jäsenvaltiot tiedottavat toisilleen kaikesta toiminnasta, joka johtaa CBAM-siirtymärekisterin tietoturvan rikkomiseen tai sitä koskevaan epäilyyn.

4.   Komissio ja jäsenvaltiot laativat tietoturvasuunnitelman CBAM-siirtymärekisteriä varten.

37 artikla

CBAM-siirtymärekisterin rekisterinpitäjä

Komissio ja jäsenvaltiot toimivat CBAM-siirtymärekisterin ja henkilötietojen käsittelyn osalta asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 7 kohdassa ja asetuksen (EU) 2018/1725 3 artiklan 8 alakohdassa määriteltynä yhteisenä rekisterinpitäjänä.

38 artikla

Datan säilyttämisaika

1.   Tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2023/956 ja erityisesti sen 30 artiklan mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi dataa säilytetään CBAM-siirtymärekisterissä viiden vuoden ajan CBAM-raportin vastaanottamisesta.

2.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos CBAM-siirtymärekisteriin tallennettuun dataan liittyen on haettu muutosta tai aloitettu oikeuskäsittely, kyseinen data on säilytettävä, kunnes muutoksenhaku- tai tuomioistuinmenettely on päättynyt, ja sitä saadaan käyttää ainoastaan edellä mainittua muutoksenhaku- tai tuomioistuinmenettelyä varten.

39 artikla

Sähköisten järjestelmien arviointi

Komissio ja jäsenvaltiot tekevät arviointeja vastuulleen kuuluvista komponenteista ja analysoivat erityisesti kyseisten komponenttien turvallisuutta ja eheyttä sekä niissä käsiteltävän datan luottamuksellisuutta.

Komissio ja jäsenvaltiot ilmoittavat toisilleen kyseisten arviointien tulokset.

40 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä elokuuta 2023.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)   EUVL L 130, 16.5.2023, s. 52.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/2066, annettu 19 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista sekä komission asetuksen (EU) N:o 601/2012 muuttamisesta (EUVL L 334, 31.12.2018, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EU:n tietosuoja-asetus) (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(7)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1070, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 mukaisten tietojen vaihtamiseen ja tallentamiseen tarkoitettujen sähköisten järjestelmien kehittämistä, ylläpitämistä ja käyttämistä koskevista teknisistä järjestelyistä (EUVL L 143, 2.6.2023, s. 65).

(8)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/2151, annettu 13 päivänä joulukuuta 2019, unionin tullikoodeksissa säädettyjen sähköisten järjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa koskevan työohjelman vahvistamisesta (EUVL L 325, 16.12.2019, s. 168).

(9)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(11)  Komission delegoitu asetus (EU) 2015/2446, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 täydentämisestä tiettyjä unionin tullikoodeksin säännöksiä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 1).


LIITE I

CBAM-raporteissa toimitettavat tiedot

Raportoivan ilmoittajan on noudatettava tämän liitteen taulukossa 1 esitettyä ja CBAM-siirtymärekisterissä ilmoitettua CBAM-raportin rakennetta ja sisällytettävä CBAM-raporttiin tämän liitteen taulukossa 2 luetellut yksityiskohtaiset tiedot.

Taulukko 1

CBAM-raportin rakenne

CBAM-raportti

Raportin antamispäivä

Raporttiluonnoksen tunniste

Raportin tunniste

Tilikausi

Vuosi

-- Raportoiva ilmoittaja

---- Osoite

-- Edustaja (*1)

---- Osoite

-- Tuoja (*1)

---- Osoite

-- Toimivaltainen viranomainen

-- Allekirjoitukset

---- Raportin vahvistus

---- Sovellettavan raportointimenetelmän tyyppi

-- Huomautukset

-- Tuodut CBAM-tavarat

Tavaraerittelyn järjestysnumero

---- Edustaja (*1)

------ Osoite

---- Tuoja (*1)

------ Osoite

---- Tavaran koodi

Harmonoidun järjestelmän alanimike

Yhdistetyn nimikkeistön koodi

------ Tavaraa koskevat tiedot

---- Alkuperämaa

---- Tuotujen tavaroiden paljous tullimenettelyä kohti

------ Menettely

-------- Sisäistä jalostusta koskevat tiedot

------ Tuontialue

------ Tavaroihin sovellettava mittayksikkö (menettelyä kohti)

------ Tavaroihin sovellettava mittayksikkö (sisäinen jalostus)

------ Tavaroita koskevat erityismaininnat

---- Tavaroihin sovellettava mittayksikkö (tuodut tavarat)

---- Tuotujen tavaroiden kokonaispäästöt

---- Asiakirjatodisteet (tavaroita varten)

------ Liitännäisasiakirjat

---- Huomautukset

---- CBAM-tavaroiden päästöt

Päästön järjestysnumero

Tuotantomaa

------ Laitoksen omistavan yrityksen nimi

-------- Osoite

-------- Yhteystiedot

------ Laitos

-------- Osoite

------ Tavaroihin sovellettava mittayksikkö (valmistetut tavarat)

------ Laitoksen päästöt

------ Suorat tuotesidonnaiset päästöt

------ Epäsuorat tuotesidonnaiset päästöt

------ Tuotantomenetelmä ja määritysparametrit

-------- Suoria päästöjä koskevat määritysparametrit

-------- Epäsuoria päästöjä koskevat määritysparametrit

------ Asiakirjatodisteet (päästöjen määrittelyä varten)

-------- Liitännäisasiakirjat

------ Veloitettava hiilen hinta

-------- Veloitettavan hiilen hinnan kattamat tavarat

---------- Tavaroihin sovellettava mittayksikkö (katetut tavarat)

------ Huomautukset


Taulukko 2

CBAM-raportin yksityiskohtaiset tietovaatimukset

CBAM-raportti

Raportin antamispäivä

Raporttiluonnoksen tunniste

Raportin tunniste

Tilikausi

Vuosi

Tuodut tavarat yhteensä

Kokonaispäästöt

-- Raportoiva ilmoittaja

Tunnistenumero

Nimi

Tehtävä

---- Osoite

Sijoittautumisjäsenvaltio

Alue

Postitoimipaikka

Katu

Katuosoitteen lisärivi

Numero

Postinumero

Postilokero

-- Edustaja (*2)

Tunnistenumero

Nimi

---- Osoite

Sijoittautumisjäsenvaltio

Alue

Postitoimipaikka

Katu

Katuosoitteen lisärivi

Numero

Postinumero

Postilokero

-- Tuoja (*2)

Tunnistenumero

Nimi

---- Osoite

Sijoittautumisjäsenvaltio tai sijoittautumismaa

Alue

Postitoimipaikka

Katu

Katuosoitteen lisärivi

Numero

Postinumero

Postilokero

-- Toimivaltainen viranomainen

Viitenumero

-- Allekirjoitukset

---- Raportin vahvistus

Raportin sisältämän datan vahvistus

Datan vahvistuksen käyttö

Allekirjoituspäivä

Allekirjoituspaikka

Allekirjoitus

Allekirjoittajan asema

---- Sovellettavan raportointimenetelmän tyyppi

Muut sovellettavat raportointimenetelmät

-- Huomautukset

Lisätiedot

-- Tuodut CBAM-tavarat

Tavaraerittelyn järjestysnumero

---- Edustaja (*2)

Tunnistenumero

Nimi

------ Osoite

Sijoittautumisjäsenvaltio

Alue

Postitoimipaikka

Katu

Katuosoitteen lisärivi

Numero

Postinumero

Postilokero

---- Tuoja (*2)

Tunnistenumero

Nimi

------ Osoite

Sijoittautumisjäsenvaltio tai sijoittautumismaa

Alue

Postitoimipaikka

Katu

Katuosoitteen lisärivi

Numero

Postinumero

Postilokero

---- Tavaran koodi

Harmonoidun järjestelmän alanimike

Yhdistetyn nimikkeistön koodi

------ Tavaraa koskevat tiedot

Tavaran kuvaus

---- Alkuperämaa

Maakoodi

----- Tuotujen tavaroiden paljous tullimenettelyä kohti

Järjestysnumero

------ Menettely

Pyydetty menettely

Aiempi menettely

Sisäistä jalostusta koskevat tiedot

Sisäistä jalostusta koskevan luvan antanut jäsenvaltio

Sisäiseen jalostusmenettelyyn asetettujen tavaroiden vapautus päätöstilityksestä

Vapautuslupa

Luvan alkamisaika

Luvan päättymisaika

Päätöstilityksen jättämisen määräaika

------ Tuontialue

Tuontialue

------ Tavaroihin sovellettava mittayksikkö (menettelyä kohti)

Nettomassa

Lisäpaljousyksiköt

Mittayksikön tyyppi

------ Tavaroihin sovellettava mittayksikkö (sisäinen jalostus)

Nettomassa

Lisäpaljousyksiköt

Mittayksikön tyyppi

------ Tavaroita koskevat erityismaininnat

Lisätiedot

---- Tavaroihin sovellettava mittayksikkö (tuodut tavarat)

Nettomassa

Lisäpaljousyksiköt

Mittayksikön tyyppi

---- Tuotujen tavaroiden kokonaispäästöt

Tavaroiden päästöt tuoteyksikköä kohti

Tavaroiden kokonaispäästöt

Tavaroiden suorat päästöt

Tavaroiden epäsuorat päästöt

Päästöjen mittayksikön tyyppi

---- Asiakirjatodisteet (tavaroita varten)

Järjestysnumero

Tyyppi

Asiakirjan myöntämismaa

Viitenumero

Asiakirjan rivin numero

Myöntävän viranomaisen nimi

Voimassaolon alkamispäivä

Voimassaolon päättymispäivä

Kuvaus

------ Liitännäisasiakirjat

Tiedostonimi

URI-osoite

MIME-järjestelmä (Multipurpose Internet Mail Extensions)

Sisällytetty binääriobjekti

---- Huomautukset

Lisätiedot

---- CBAM-tavaroiden päästöt

Päästön järjestysnumero

Tuotantomaa

------ Laitoksen omistavan yrityksen nimi

Toiminnanharjoittajan tunniste

Toiminnanharjoittajan nimi

--------- Osoite

Maakoodi

Alue

Postitoimipaikka

Katu

Katuosoitteen lisärivi

Numero

Postinumero

Postilokero

-------- Yhteystiedot

Nimi

Puhelinnumero

Sähköposti

------ Laitos

Laitostunnus

Laitoksen nimi

Taloudellinen toiminta

--------- Osoite

Sijoittautumismaa

Alue

Postitoimipaikka

Katu

Katuosoitteen lisärivi

Numero

Postinumero

Postilokero

Palstan tai lohkon numero

UNLOCODE

Leveysaste

Pituusaste

Koordinaattityyppi

------ Tavaroihin sovellettava mittayksikkö (valmistetut tavarat)

Nettomassa

Lisäpaljousyksiköt

Mittayksikön tyyppi

------ Laitoksen päästöt

Laitoksen kokonaispäästöt

Laitoksen suorat päästöt

Laitoksen epäsuorat päästöt

Päästöjen mittayksikön tyyppi

------ Suorat tuotesidonnaiset päästöt

Määritystyyppi

Määritystyyppi (sähkö)

Sovellettavan raportointimenetelmän tyyppi

Sovellettava raportointimenetelmä

(Suorat) tuotesidonnaiset ominaispäästöt

Muu lähdetieto

Päästökertoimen lähde (sähkön osalta)

Päästökerroin

Tuotu sähkö

Tuodun sähkön tuotesidonnaiset kokonaispäästöt

Mittayksikön tyyppi

Päästökertoimen arvon lähde

Perustelu

Ehdollisuuden täyttyminen

------ Epäsuorat tuotesidonnaiset päästöt

Määritystyyppi

Päästökertoimen lähde

Päästökerroin

(Epäsuorat) tuotesidonnaiset ominaispäästöt

Mittayksikön tyyppi

Sähkönkulutus

Sähkön lähde

Päästökertoimen arvon lähde

------ Tuotantomenetelmä ja määritysparametrit

Järjestysnumero

Menetelmän tunnus

Menetelmän nimi

Terästehtaan tunnistenumero

Lisätiedot

-------- Suoria päästöjä koskevat määritysparametrit

Järjestysnumero

Parametrin tunnus

Parametrin nimi

Kuvaus

Parametrin arvon tyyppi

Parametrin arvo

Lisätiedot

-------- Epäsuoria päästöjä koskevat määritysparametrit

Järjestysnumero

Parametrin tunnus

Parametrin nimi

Kuvaus

Parametrin arvon tyyppi

Parametrin arvo

Lisätiedot

------ Asiakirjatodisteet (päästöjen määrittelyä varten)

Järjestysnumero

Päästöasiakirjan tyyppi

Asiakirjan myöntämismaa

Viitenumero

Asiakirjan rivin numero

Myöntävän viranomaisen nimi

Voimassaolon alkamispäivä

Voimassaolon päättymispäivä

Kuvaus

-------- Liitännäisasiakirjat

Tiedostonimi

URI-osoite

MIME-järjestelmä (Multipurpose Internet Mail Extensions)

Sisällytetty binääriobjekti

------ Veloitettava hiilen hinta

Järjestysnumero

Välineen tyyppi

Säädöksen tiedot ja kuvaus

Veloitettavan hiilen hinnan määrä

Valuutta

Muuntokurssi

Määrä (euroa)

Maakoodi

-------- Veloitettavan hiilen hinnan kattamat tavarat

Järjestysnumero

Katetut tavaralajit

Katettujen tavaroiden CN-koodi

Katettujen päästöjen määrä

Maksutta jaettavien päästöoikeuksien, alennuksen tai muun kompensaation kattama määrä

Täydentävät tiedot

Lisätiedot

---------- Tavaroihin sovellettava mittayksikkö (katetut tavarat)

Nettomassa

Lisäpaljousyksiköt

Mittayksikön tyyppi

------ Huomautukset

Järjestysnumero

Lisätiedot


(*1)  Huomautus: Edustajat/tuojat on kirjattava joko CBAM-raportin tai tuotujen CBAM-tavaroiden tasolla sen mukaan, vastaavatko CBAM-tavaroiden tuonnista samat vai eri edustajat/tuojat).

(*2)   Huomautus: Edustajat/tuojat on kirjattava joko CBAM-raportin tai tuotujen CBAM-tavaroiden tasolla sen mukaan, vastaavatko CBAM-tavaroiden tuonnista samat vai eri edustajat/tuojat).


LIITE II

Määritelmät ja tavaroiden tuotantoreitit

1.   MÄÄRITELMÄT

Tässä liitteessä ja liitteissä III, IV ja VIII–IX tarkoitetaan:

0)

’toimintodatalla’ jossakin prosessissa kulutettujen tai tuotettujen polttoaineiden tai materiaalien määrää, jolla on merkitystä laskentaan perustuvien menetelmien kannalta ja joka ilmaistaan terajouleina, massana tonneissa tai (kaasujen osalta) tilavuutena normikuutiometreissä tapauksen mukaan;

1)

’tuotantotasolla’ tuotantoprosessin rajoissa tuotettujen tavaroiden paljoutta (ilmaistuna megawattitunteina sähkön osalta ja tonneina muiden tavaroiden osalta);

2)

’raportointikaudella’ ajanjaksoa, jota laitoksen toiminnanharjoittaja käyttää viitekautena tuotesidonnaisten päästöjen määrittämisessä;

3)

’lähdevirralla’ jompaakumpaa seuraavista:

a)

tiettyä polttoainetyyppiä, raaka-ainetta tai tuotetta, jonka kulutus tai tuotanto aiheuttaa merkityksellisiä kasvihuonekaasupäästöjä yhdessä tai useammassa päästölähteessä;

b)

tiettyä polttoainetyyppiä, raaka-ainetta tai tuotetta, joka sisältää hiiltä ja joka otetaan huomioon kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa käyttäen massatasemenetelmää;

4)

’päästölähteellä’ erikseen yksilöitävissä olevaa laitoksen osaa tai prosessia, josta vapautuu merkityksellisiä kasvihuonekaasuja;

5)

’epävarmuudella’ muuttujaa, joka liittyy suureen arvon määrittämisen seurauksena saatavaan tulokseen ja kuvaa suureeseen kohtuudella liitettävien arvojen hajontaa; epävarmuutta kuvataan prosentuaalisesti keskiarvon ympärillä ilmoitettuna luottamusvälinä, joka kattaa 95 prosenttia havainnoista; epävarmuustarkastelussa otetaan huomioon sekä systemaattiset että satunnaiset vaihtelut ja mahdollinen havaintojakauman epäsymmetrisyys;

6)

’laskentakertoimilla’ tehollista lämpöarvoa, päästökerrointa, alustavaa päästökerrointa, hapettumiskerrointa, muuntokerrointa, hiilipitoisuutta tai biomassaosuutta;

7)

’poltosta aiheutuvilla päästöillä’ kasvihuonekaasupäästöjä, jotka aiheutuvat polttoaineen ja hapen eksotermisen reaktion aikana;

8)

’päästökertoimella’ lähdevirran toimintodataan liittyvää kasvihuonekaasun keskimääräistä päästömäärää olettaen, että palaessa tapahtuu täydellinen hapettuminen ja muissa kemiallisissa reaktioissa täydellinen muuntuminen;

9)

’hapettumiskertoimella’ palamisen seurauksena hiilidioksidiksi hapettuneen hiilen osuutta polttoaineen sisältämästä kokonaishiilimäärästä ilmaistuna suhteellisena osuutena siten, että ilmakehään vapautuva hiilimonoksidi otetaan huomioon molaarisesti vastaavana määränä hiilidioksidia;

10)

’muuntokertoimella’ hiilidioksidina vapautuvan hiilen osuutta lähdevirran kokonaishiilimäärästä ennen päästöprosessin alkua ilmaistuna suhteellisena osuutena siten, että ilmakehään vapautuva hiilimonoksidi otetaan huomioon molaarisesti vastaavana määränä hiilidioksidia;

11)

’tarkkuudella’ mittaustuloksen ja tietyn suureen todellisen arvon – tai viitearvon, joka on määritetty empiirisesti käyttämällä kansainvälisesti hyväksyttyjä ja jäljitettävissä olevia kalibrointimateriaaleja ja standardimenetelmiä – läheisyyttä, ottaen huomioon sekä satunnaiset että systemaattiset tekijät;

12)

’kalibroinnilla’ toimenpidesarjaa, jolla määritetään tietyissä olosuhteissa mittauslaitteen tai mittausjärjestelmän ilmoittamien arvojen taikka kiintomitan tai viitemateriaalin arvojen ja vertailustandardilla saadun suureen vastaavien arvojen väliset suhteet;

13)

’konservatiivisella’ sitä, että on määritelty joukko oletuksia sen varmistamiseksi, ettei raportoituja päästöjä aliarvioida eikä lämmön, sähkön tai tavaroiden tuotantoa yliarvioida;

14)

’biomassalla’ sellaisten biologista alkuperää olevien tuotteiden, jätteiden ja tähteiden biohajoavaa osaa, jotka ovat peräisin maataloudesta, mukaan lukien kasvi- ja eläinperäiset aineet, metsätaloudesta ja niihin liittyviltä tuotannonaloilta, myös kalastuksesta ja vesiviljelystä, sekä jätteiden, mukaan lukien biologista alkuperää olevat teollisuus- ja yhdyskuntajätteet, biohajoavaa osaa;

15)

’jätteillä’ mitä tahansa ainetta tai esinettä, jonka haltija poistaa käytöstä, aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä, pois lukien aineet, joita on muutettu tai jotka on pilattu tarkoituksellisesti, jotta ne olisivat tämän määritelmän mukaisia;

16)

’tähteellä’ ainetta, joka ei ole lopputuote, joka tuotantoprosessissa pyritään suoraan tuottamaan; tähde ei ole tuotantoprosessin ensisijainen tavoite, eikä prosessia ole tarkoituksella muutettu sen tuottamiseksi;

17)

’maataloudesta, vesiviljelystä, kalastuksesta ja metsätaloudesta peräisin olevilla tähteillä’ tähteitä, joita syntyy suoraan maataloudessa, vesiviljelyssä, kalastuksessa ja metsätaloudessa ja joihin eivät sisälly asiaan liittyviltä tuotannonaloilta tai jalostusteollisuudesta peräisin olevat tähteet;

18)

’lakisääteisellä metrologisella valvonnalla’ viranomaisen tai sääntelyviranomaisen suorittamaa mittauslaitteen soveltamisalaan tarkoitettujen mittaussuoritusten valvontaa syistä, jotka liittyvät yleiseen etuun, kansanterveyteen, yleiseen turvallisuuteen, yleiseen järjestykseen, ympäristönsuojeluun, verojen ja tullien kantamiseen, kuluttajansuojaan ja hyvään kauppatapaan;

19)

’datavirtojen hallintatoimilla’ toimia, jotka liittyvät sellaisen datan hankintaan, prosessointiin ja käsittelyyn, jota tarvitaan päästöselvityksen laatimiseen primääritietolähteiden perusteella;

20)

’mittausjärjestelmällä’ täydellistä mittauslaitteistoa ja muuta välineistöä, kuten näytteenotto- ja tietojenprosessointivälineistöä, jota käytetään toimintodatan, hiilipitoisuuden, lämpöarvon tai kasvihuonekaasupäästöjen päästökertoimen kaltaisten muuttujien määrittämiseen;

21)

’tehollisella lämpöarvolla’ tiettyä energiamäärää, joka vapautuu lämpönä, kun polttoaine tai materiaali palaa täysin yhtymällä hapen kanssa standardiolosuhteissa, ja josta on vähennetty veden höyrystymislämpö;

22)

’prosessipäästöillä’ kasvihuonekaasupäästöjä, jotka eivät ole poltosta aiheutuvia päästöjä ja jotka aiheutuvat aineiden välisistä tarkoituksellisista ja tahattomista reaktioista tai aineiden muuntamisesta muuhun ensisijaiseen tarkoitukseen kuin lämmön tuottamiseen, mukaan lukien seuraavat prosessit:

a)

metalliyhdisteiden kemiallinen, elektrolyyttinen tai pyrometallurginen pelkistäminen malmista, rikasteista tai sekundäärisistä raaka-aineista;

b)

epäpuhtauksien poistaminen metalleista ja metalliyhdisteistä;

c)

karbonaattien hajoaminen; mukaan lukien savukaasujen puhdistuksessa käytetyt karbonaatit;

d)

tuotteiden ja välituotteiden kemialliset synteesit, jos hiilipitoinen materiaali osallistuu reaktioon;

e)

hiiltä sisältävien lisäaineiden tai raaka-aineiden käyttö;

f)

metallioksidien tai muiden oksidien, kuten silikonioksidien ja fosfaattien, kemiallinen tai elektrolyyttinen pelkistys;

23)

’erällä’ tiettyä polttoaine- tai materiaalimäärää, josta on otettu edustavat näytteet, josta on laadittu kuvaus ja joka on siirretty yhtenä kuljetuksena tai siirretään jatkuvatoimisesti tietyn ajanjakson kuluessa;

24)

’seospolttoaineella’ polttoainetta, joka sisältää sekä biomassasta peräisin olevaa että fossiilista hiiltä;

25)

’materiaaliseoksella’ materiaalia, joka sisältää sekä biomassasta peräisin olevaa että fossiilista hiiltä;

26)

’alustavalla päästökertoimella’ polttoaineen tai materiaalin oletettua kokonaispäästökerrointa, joka perustuu sen biomassaosuuden ja fossiilisen osuuden hiilipitoisuuteen, ennen kuin se kerrotaan fossiilisella osuudella päästökertoimen saamiseksi;

27)

’fossiilisella osuudella’ fossiilisen ja epäorgaanisen hiilen osuutta polttoaineen tai materiaalin kokonaishiilipitoisuudesta ilmaistuna suhteellisena osuutena;

28)

’biomassaosuudella’ biomassasta peräisin olevan hiilen osuutta polttoaineen tai materiaalin kokonaishiilipitoisuudesta ilmaistuna suhteellisena osuutena;

29)

’jatkuvatoimisella päästömittauksella’ toimenpidesarjaa, jonka tavoitteena on määritellä suureen arvo jatkuvasti toistuvilla mittauksilla soveltaen joko mittauksia poistoputkesta tai ekstraktiivisia menetelmiä, joissa mittauslaite sijoitetaan poistoputken lähelle, lukuun ottamatta mittausmenetelmiä, jotka perustuvat yksittäisten näytteiden keräämiseen poistoputkesta;

30)

’lähdevirtaan sisältyvällä hiilidioksidilla’ hiilidioksidia, joka on osa lähdevirtaa;

31)

’fossiilisella hiilellä’ epäorgaanista ja orgaanista hiiltä, joka ei ole biomassaa;

32)

’mittauspisteellä’ päästölähdettä, jossa käytetään jatkuvatoimisia päästömittausjärjestelmiä, tai putkiston poikkileikkauspistettä, jossa hiilidioksidivirta määritellään käyttämällä jatkuvatoimisia päästömittausjärjestelmiä;

33)

’hajapäästöillä’ epäsäännöllisiä tai tahattomia päästöjä lähteistä, joita ei ole paikannettu tai jotka ovat liian hajanaisia tai pieniä, jotta niitä voitaisiin tarkkailla yksitellen;

34)

’standardiolosuhteilla’ 273,15 K:n lämpötilaa ja 101 325 Pa:n painetta, joiden perusteella määritellään normikuutiometri (Nm3);

35)

’epäsuoralla datalla’ vuosiarvoja, jotka on todistettu oikeiksi empiirisesti tai johdettu hyväksytyistä lähteistä ja joilla toiminnanharjoittaja korvaa datakokonaisuuksia varmistaakseen raportoinnin kattavuuden tapauksissa, joissa tarkkailumenetelmällä ei saada selville kaikkia tarvittavia dataa tai kertoimia;

36)

’mitattavissa olevalla lämmöllä’ nettolämpövirtaa, joka kuljetetaan pitkin määritettävissä olevia putkia tai putkistoja käyttäen lämmönsiirtoainetta, erityisesti esimerkiksi höyryä, kuumaa ilmaa, vettä, öljyä, nestemäistä metallia ja suoloja, niin että putkiin tai putkistoihin on asennettu tai voitaisiin asentaa lämpömittari;

37)

’lämpömittarilla’ lämpöenergiamittaria tai jotakin muuta laitetta, jonka avulla mitataan ja kirjataan tuotetun lämpöenergian määrä virtausmäärien ja lämpötilojen perusteella;

38)

’ei-mitattavissa olevalla lämmöllä’ kaikkea muuta lämpöä kuin mitattavissa olevaa lämpöä;

39)

’jätekaasulla’ kaasua, joka sisältää epätäydellisesti hapettunutta hiiltä kaasumaisessa olomuodossa standardiolosuhteissa seurauksena mistä tahansa 22 kohdassa luetelluista prosesseista;

40)

’tuotantoprosessilla’ kemiallisia tai fysikaalisia prosesseja, joita suoritetaan laitoksen osissa johonkin tässä liitteessä olevan 2 jakson taulukossa 1 määriteltyyn yhdistettyyn tavaraluokkaan kuuluvien tavaroiden tuottamiseksi, sekä prosessin panosten, tuotosten ja niihin liittyvien päästöjen järjestelmärajoja;

41)

’tuotantoreitillä’ erityistä teknologiaa, jota käytetään tiettyyn yhdistettyyn tavaraluokkaan kuuluvien tavaroiden tuotantoprosessissa;

42)

’datakokonaisuudella’ yhdentyyppistä dataa joko laitoksen tai tuotantoprosessin tasolla tilanteen mukaan, kuten seuraavia:

a)

kulutettujen tai tuotettujen polttoaineiden tai materiaalien määrä, jolla on merkitystä laskentaan perustuvissa tarkkailumenetelmissä ja joka ilmaistaan terajouleina, massana tonneissa tai kaasujen, myös jätekaasujen, osalta tilavuutena normikuutiometreissä tapauksen mukaan;

b)

laskentakerroin;

c)

mitattavissa olevan lämmön nettomäärä sekä muuttujat, joita tarvitaan tämän määrän määrittämiseen, erityisesti:

lämmönsiirtoaineen massavirta ja

siirretyn ja palautetun lämmönsiirtoaineen entalpia, siten kuin se määritetään koostumuksen, lämpötilan, paineen ja saturaation perusteella;

d)

ei-mitattavissa olevan lämmön määrä, joka määritetään lämmön tuottamiseen käytettävien polttoaineiden määrinä, sekä polttoaineyhdistelmän tehollinen lämpöarvo;

e)

sähkön määrät;

f)

laitosten välillä siirretyt hiilidioksidimäärät;

g)

laitoksen ulkopuolelta vastaanotettujen tuotantopanosten määrät ja niitä koskevat muuttujat, kuten alkuperämaa, käytetty tuotantoreitti, suorat ja epäsuorat ominaispäästöt ja veloitettava hiilen hinta;

h)

veloitettavan hiilen hinnan kannalta merkitykselliset muuttujat;

43)

’vähimmäisvaatimuksilla’ tarkkailumenetelmiä, joissa datan määrittämisessä sovelletaan sellaisia sallittuja vähimmäistoimia, jotka tuottavat asetuksen (EU) 2023/956 mukaisesti hyväksyttävää päästödataa;

44)

’suositelluilla parannuksilla’ tarkkailumenetelmiä, joilla todistetusti voidaan paremmin varmistaa, että data on vähimmäisvaatimuksia tarkempaa ja vähemmän altis virheille, ja joiden soveltaminen on vapaaehtoista;

45)

’väärintulkinnalla’ toiminnanharjoittajan toimittamassa datassa olevaa laiminlyöntiä, vääristelyä tai virhettä, pois lukien mittauksissa ja laboratorioanalyyseissä sallittu epävarmuus;

46)

’olennaisella väärintulkinnalla’ väärintulkintaa, joka todentajan arvion mukaan erillään tai yhdessä muiden väärintulkintojen kanssa ylittää olennaisuustason tai voisi vaikuttaa siihen, miten toimivaltainen viranomainen tarkastelee toiminnanharjoittajan raporttia;

47)

’kohtuullisella varmuudella’ suurta muttei kuitenkaan täydellistä varmuutta, joka ilmaistaan myönteisesti todentajan lausunnossa, siitä, ettei toiminnanharjoittajan raportissa ole olennaisia väärintulkintoja;

48)

’hyväksyttävällä tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmällä’ tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmiä, joihin laitos on ilmoitettu hiilen hinnoittelujärjestelmää varten, pakollista päästöjen tarkkailujärjestelmää taikka laitoksessa noudatettavaa päästöjen tarkkailujärjestelmää, johon voi sisältyä akkreditoidun todentajan tekemä todentaminen, tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.   CN-KOODIEN YHDISTÄMINEN YHDISTETTYIHIN TAVARALUOKKIIN

Tässä liitteessä olevassa taulukossa 1 määritellään yhdistetty tavaraluokka kullekin asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä I luetellulle CN-koodille. Näitä luokkia käytetään määritettäessä tuotantoprosessien järjestelmärajoja asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä I lueteltuihin tavaroihin liittyvien tuotesidonnaisten päästöjen määrittämiseksi.

Taulukko 1

CN-koodien yhdistäminen yhdistettyihin tavaraluokkiin

CN-koodi

Yhdistetty tavaraluokka

Kasvihuonekaasu

Sementti

 

 

2507 00 80 – Muut kaoliinipitoiset savet

Kalsinoitu savi

Hiilidioksidi

2523 10 00 – Sementtiklinkkerit

Sementtiklinkkeri

Hiilidioksidi

2523 21 00 – Valkosementti, myös keinotekoisesti värjätty

2523 29 00 – Muu portlandsementti

2523 90 00 – Muu hydraulinen sementti

Sementti

Hiilidioksidi

2523 30 00 – Aluminaattisementti

Aluminaattisementti

Hiilidioksidi

Sähkö

 

 

2716 00 00 – Sähköenergia

Sähkö

Hiilidioksidi

Lannoite

 

 

2808 00 00 – Typpihappo; typpi-rikkihapot (nitraushapot)

Typpihappo

Hiilidioksidi ja typpioksiduuli

3102 10 – Virtsa-aine (urea), myös vesiliuoksena

Urea, virtsa-aine

Hiilidioksidi

2814 – Ammoniakki, vedetön tai vesiliuoksena

Ammoniakki

Hiilidioksidi

2834 21 00 – Kaliumnitraatit

3102 – Typpilannoitteet, kivennäiset tai kemialliset, paitsi

3102 10 – Virtsa-aine (urea)

3105 – Kivennäis- tai kemialliset lannoitteet, joissa on kahta tai kolmea seuraavista lannoittavista aineista: typpeä, fosforia tai kaliumia; muut lannoitteet,

Paitsi: 3105 60 00 – Kivennäis- tai kemialliset lannoitteet, joissa on kahta lannoittavaa ainetta: fosforia ja kaliumia

Seoslannoitteet

Hiilidioksidi ja typpioksiduuli

Rauta ja teräs

 

 

2601 12 00 – Agglomeroidut rautamalmit ja -rikasteet, ei kuitenkaan pasutetut rautapyriitit

Sintrattu malmi

Hiilidioksidi

7201 – Harkkorauta ja peilirauta, harkkoina, möhkäleinä tai muussa alkumuodossa

Jotkin nimikkeen 7205 alle kuuluvat tuotteet (Rakeet ja jauheet, harkkorautaa, peilirautaa, rautaa tai terästä) voivat kuulua tähän kohtaan.

Harkkorauta

Hiilidioksidi

7202 1 – Ferromangaani

FeMn

Hiilidioksidi

7202 4 – Ferrokromi

FeCr

Hiilidioksidi

7202 6 – Ferronikkeli

FeNi

Hiilidioksidi

7203 – Rautamalmista suoraan pelkistämällä saadut rautapohjaiset tuotteet sekä muut huokoiset rautapohjaiset tuotteet

Suorapelkistetty rauta (DRI)

Hiilidioksidi

7206 – Rauta ja seostamaton teräs, valanteina tai muussa alkumuodossa (ei kuitenkaan nimikkeen 7203 rauta)

7207 – Välituotteet, rautaa tai seostamatonta terästä

7218 – Ruostumaton teräs, valanteina tai muussa alkumuodossa; välituotteet, ruostumatonta terästä

7224 – Muu seosteräs, valanteina tai muussa alkumuodossa; välituotteet, muuta seosterästä

Raakateräs

Hiilidioksidi

7205 – Rakeet ja jauheet, harkkorautaa, peilirautaa, rautaa tai terästä (jos ne eivät kuulu luokkaan Harkkorauta)

7208 – Levyvalmisteet, rautaa tai seostamatonta terästä, leveys vähintään 600 mm, kuumavalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat

7209 – Levyvalmisteet, rautaa tai seostamatonta terästä, leveys vähintään 600 mm, kylmävalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat

7210 – Levyvalmisteet, rautaa tai seostamatonta terästä, leveys vähintään 600 mm, pleteroidut tai muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoitetut

7211 – Levyvalmisteet, rautaa tai seostamatonta terästä, leveys pienempi kuin 600 mm, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat

7212 – Levyvalmisteet, rautaa tai seostamatonta terästä, leveys pienempi kuin 600 mm, pleteroidut tai muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoitetut

7213 – Tangot, kuumavalssatut, säännöttömästi kiepitetyt, rautaa tai seostamatonta terästä

7214 – Muut tangot, rautaa tai seostamatonta terästä, ei enempää valmistetut kuin taotut, kuumavalssatut, kuumavedetyt tai kuumapursotetut, kuitenkin myös tangot, joita on valssauksen jälkeen kierretty

7215 – Muut tangot, rautaa tai seostamatonta terästä

7216 – Profiilit, rautaa tai seostamatonta terästä

7217 – Lanka, rautaa tai seostamatonta terästä

7219 – Levyvalmisteet, ruostumatonta terästä, leveys vähintään 600 mm

7220 – Levyvalmisteet, ruostumatonta terästä, leveys pienempi kuin 600 mm

7221 – Tangot, kuumavalssatut, säännöttömästi kiepitetyt, ruostumatonta terästä

7222 – Muut tangot, ruostumatonta terästä; profiilit, ruostumatonta terästä

7223 – Lanka, ruostumatonta terästä

7225 – Levyvalmisteet, muuta seosterästä, leveys vähintään 600 mm

7226 – Levyvalmisteet, muuta seosterästä, leveys pienempi kuin 600 mm

7227 – Tangot, kuumavalssatut, säännöttömästi kiepitetyt, muuta seosterästä

7228 – Muut tangot muuta seosterästä; profiilit, muuta seosterästä; ontot poratangot, seosterästä tai seostamatonta terästä

7229 – Lanka, muuta seosterästä

7301 – Ponttirauta ja -teräs, myös porattu, rei’itetty tai osista koottu; hitsatut rauta- tai teräsprofiilit, ponttirautaa tai -terästä

7302 – Rautatie- tai raitiotieradan rakennusosat, rautaa tai terästä, kuten kiskot, johtokiskot, hammaskiskot, vaihteenkielet, risteyskappaleet, vaihdetangot ja muut raideristeyksien tai -vaihteiden osat, ratapölkyt, sidekiskot, kiskontuolit ja niiden kiilat, aluslaatat, puristuslaatat, liukulaatat, sideraudat ja muut kiskojen asentamiseen, liittämiseen tai kiinnittämiseen käytettävät erityistavarat

7303 – Putket ja profiiliputket, valurautaa

7304 – Putket ja profiiliputket, saumattomat, rautaa (muuta kuin valurautaa) tai terästä

7305 – Muut putket (esim. hitsaamalla, niittaamalla tai vastaavalla tavalla saumatut), joiden poikkileikkaus on ympyrän muotoinen ja ulkoläpimitta suurempi kuin 406,4 mm, rautaa tai terästä

7306 – Muut putket ja profiiliputket (esim. avosaumaiset tai hitsaamalla, niittaamalla tai vastaavalla tavalla saumatut), rautaa tai terästä

7307 – Putkien liitos- ja muut osat (esim. liitoskappaleet, kulmakappaleet ja muhvit), rautaa tai terästä

7308 – Rakenteet (ei kuitenkaan nimikkeen 9406 tehdasvalmisteiset rakennukset) ja rakenteiden osat (esim. sillat ja siltaelementit, sulkuportit, tornit, ristikkomastot, katot, kattorakenteet, ovet, ikkunat, ovenkarmit, ikkunankehykset ja -karmit, kynnykset, ikkunaluukut, portit, kaiteet ja pylväät), rautaa tai terästä; levyt, tangot, profiilit, putket ja niiden kaltaiset tavarat, rakenteissa käytettäviksi valmistetut, rautaa tai terästä

7309 – Säiliöt, altaat, sammiot ja niiden kaltaiset astiat, kaikkia aineita (ei kuitenkaan tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja) varten, rautaa tai terästä, enemmän kuin 300 litraa vetävät, myös vuoratut tai lämpöeristetyt mutta ilman mekaanisia tai lämmitys- tai jäähdytysvarusteita

7310 – Altaat, astiat, tynnyrit, tölkit, laatikot, rasiat ja niiden kaltaiset säilytyspäällykset, kaikkia aineita (ei kuitenkaan tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja) varten, rautaa tai terästä, enintään 300 litraa vetävät, myös vuoratut tai lämpöeristetyt, mutta ilman mekaanisia tai lämmitys- tai jäähdytysvarusteita

7311 – Säiliöt tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja varten, rautaa tai terästä

7318 – Ruuvit, pultit, mutterit, kansiruuvit, koukkuruuvit, niitit, sokat ja sokkanaulat, aluslaatat (myös jousilaatat) ja niiden kaltaiset tavarat, rautaa tai terästä

7326 – Muut tavarat, rautaa tai terästä

Rauta- ja terästuotteet

Hiilidioksidi

Alumiini

 

 

7601 – Muokkaamaton alumiini

Muokkaamaton alumiini

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

7603 – Alumiinijauheet ja -suomut

7604 – Alumiinitangot ja -profiilit

7605 – Alumiinilanka

7606 – Alumiinilevyt ja -nauhat, paksuus suurempi kuin 0,2 mm

7607 – Alumiinifolio (myös painettu tai paperilla, kartongilla, pahvilla, muovilla tai niiden kaltaisella tukiaineella vahvistettu), paksuus (tukiainetta huomioon ottamatta) enintään 0,2 mm

7608 – Alumiiniputket

7609 00 00 – Putkien liitos- ja muut osat (esim. liitoskappaleet, kulmakappaleet ja muhvit), alumiinia

7610 – Alumiiniset rakenteet (ei kuitenkaan nimikkeen 9406 tehdasvalmisteiset rakennukset) ja rakenteiden osat (esim. sillat ja siltaelementit, tornit, ristikkomastot, katot, kattorakenteet, ovet, ikkunat, ovenkarmit, ikkunankehykset ja -karmit, kynnykset, kaiteet ja pylväät); alumiinilevyt, -tangot, -profiilit, -putket ja niiden kaltaiset tavarat, rakenteissa käytettäviksi valmistetut

7611 00 00 – Alumiiniset säiliöt, altaat, sammiot ja niiden kaltaiset astiat, kaikkia aineita (ei kuitenkaan tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja) varten, enemmän kuin 300 litraa vetävät, myös vuoratut tai lämpöeristetyt, mutta ilman mekaanisia tai lämmitys- tai jäähdytysvarusteita

7612 – Alumiiniset altaat, astiat, tynnyrit, tölkit, laatikot, rasiat ja niiden kaltaiset säilytyspäällykset (myös pursot ja muut putkilot), kaikkia aineita (ei kuitenkaan tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja) varten, enintään 300 litraa vetävät, myös vuoratut tai lämpöeristetyt, mutta ilman mekaanisia tai lämmitys- tai jäähdytysvarusteita

7613 00 00 – Alumiinisäiliöt tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja varten

7614 – Säikeislanka, kaapeli, punottu nauha ja niiden kaltaiset tavarat, alumiinia, ilman sähköeristystä

7616 – Muut alumiinitavarat

Alumiinituotteet

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

Kemikaalit

 

 

2804 10 00 – Vety

Vety

Hiilidioksidi

3.   TUOTANTOREITIT, JÄRJESTELMÄRAJAT JA MERKITYKSELLISET LÄHTÖAINEET

3.1   Monialaiset säännöt

Määritettäessä tavaroiden tuotantotasoa (tuotettu paljous), jota käytetään nimittäjänä yhtälöissä 50 ja 51 (liitteessä III oleva F.1 kohta), sovelletaan liitteessä III olevan F.2 kohdan tarkkailusääntöjä.

Jos samassa laitoksessa käytetään useita tuotantoreittejä samaan CN-koodiin kuuluvien tavaroiden tuottamiseen ja jos näille tuotantoreiteille on osoitettu erilliset tuotantoprosessit, kyseisten tavaroiden tuotesidonnaiset päästöt on laskettava erikseen kunkin tuotantoreitin osalta.

Suorien päästöjen tarkkailussa on tarkkailtava kaikkia tuotantoprosessiin liittyviä päästölähteitä ja lähdevirtoja ottaen tarvittaessa huomioon tämän liitteen 3.2–3.19 kohdassa vahvistetut erityisvaatimukset ja liitteessä III vahvistetut säännöt.

Jos käytetään hiilidioksidin talteenottoa, sovelletaan liitteessä III olevan B.8.2 kohdan sääntöjä.

Epäsuorien päästöjen tarkkailua varten on määritettävä kunkin tuotantoprosessin kokonaissähkönkulutus tämän liitteen 3.2–3.19 kohdan mukaisesti määriteltyjen järjestelmärajojen puitteissa ja tarvittaessa liitteessä III olevan A.4 kohdan mukaisesti. Sähkön päästökerroin määritetään liitteessä III olevan D.2 kohdan mukaisesti.

Jos merkityksellisiä lähtöaineita on yksilöity, ne viittaavat lähtöaineita vastaaviin yhdistettyihin tavaraluokkiin.

3.2   Kalsinoitu savi

3.2.1   Erityissäännökset

CN-koodiin 2507 00 80 kuuluvien kalsinoimattomien savien osalta tuotesidonnaisten päästöjen määränä on käytettävä nollaa. Kyseiset savet on sisällytettävä CBAM-raporttiin, mutta saven tuottajan ei tarvitse ilmoittaa lisätietoja. Seuraavat säännökset koskevat ainoastaan kyseiseen CN-koodiin sisältyviä kalsinoituja savia.

3.2.2   Tuotantoreitti

Kalsinoidun saven osalta suorien päästöjen tarkkailussa on huomioitava seuraavat:

kaikki tuotantoon suoraan tai epäsuorasti liittyvät prosessit, kuten raaka-aineiden valmistus, sekoittaminen, kuivaus ja kalsinointi, ja savukaasujen puhdistus;

tarvittaessa polttoaineiden poltosta ja raaka-aineista aiheutuvat hiilidioksidipäästöt.

Merkitykselliset tuotantopanokset: ei ole.

3.3   Sementtiklinkkeri

3.3.1   Erityissäännökset

Harmaan ja valkoisen sementtiklinkkerin välillä ei tehdä eroa.

3.3.2   Tuotantoreitti

Sementtiklinkkerin osalta suorien päästöjen tarkkailussa on huomioitava seuraavat:

raaka-aineiden sisältämän kalkkikiven ja muiden karbonaattien kalsinointi, tavanomaiset fossiiliset hehkutusuunipolttoaineet, vaihtoehtoiset fossiilipohjaiset hehkutusuunipolttoaineet ja raaka-aineet, biomassapohjaiset hehkutusuunipolttoaineet (kuten jäteperäiset polttoaineet), muut kuin hehkutusuunipolttoaineet, muusta kuin karbonaatista peräisin oleva hiili kalkissa, kalkkikivessä tai vaihtoehtoisissa raaka-aineissa (kuten lentotuhkassa), joita käytetään raakajauhossa hehkutusuunissa, sekä savukaasujen puhdistuksessa käytettävät raaka-aineet;

liitteessä III olevan B.9.2 kohdan lisäsäännökset.

Merkitykselliset tuotantopanokset: ei ole.

3.4   Sementti

3.4.1   Erityissäännökset

Ei ole.

3.4.2   Tuotantoreitti

Sementin osalta suorien päästöjen tarkkailussa on huomioitava seuraavat:

kaikki materiaalien kuivaukseen liittyvästä polttoaineiden poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt.

Merkitykselliset lähtöaineet:

sementtiklinkkeri;

mahdollinen prosessissa käytetty kalsinoitu savi.

3.5   Aluminaattisementti

3.5.1   Erityissäännökset

Ei ole.

3.5.2   Tuotantoreitti

Aluminaattisementin osalta suorien päästöjen tarkkailussa on huomioitava seuraavat:

kaikki prosessiin suoraan tai epäsuorasti liittyvästä polttoaineiden poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt;

tarvittaessa raaka-aineisiin sisältyvistä karbonaateista ja savukaasujen puhdistuksesta aiheutuvat prosessipäästöt.

Merkitykselliset tuotantopanokset: ei ole.

3.6   Vety

3.6.1   Erityissäännökset

Huomioon otetaan ainoastaan puhtaan vedyn tuotanto sekä ammoniakin tuotantoon soveltuvien typpeä sisältävien vetyseosten tuotanto. Huomioon ei oteta synteesikaasun tai vedyn tuotantoa jalostamoissa tai orgaanisen kemian kemikaalien tuotantolaitoksissa, joissa vetyä käytetään yksinomaan kyseisten laitosten sisällä eikä sitä käytetä asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä I lueteltujen tavaroiden tuotantoon.

3.6.2   Tuotantoreitit

3.6.2.1   Höyryreformointi ja osittainen hapetus

Näiden tuotantoreittien osalta suorien päästöjen tarkkailussa on huomioitava seuraavat:

kaikki vedyn tuotantoon suoraan tai epäsuorasti liittyvät prosessit ja savukaasujen puhdistus;

kaikki vedyn tuotantoprosessissa käytetyt polttoaineet riippumatta siitä, käytetäänkö niitä energiapanoksena vai muuhun tarkoitukseen, sekä polttoaineet, joita käytetään muissa polttoprosesseissa, mukaan lukien kuuman veden tai höyryn tuottaminen.

Merkitykselliset tuotantopanokset: ei ole.

3.6.2.2   Veden elektrolyysi

Tämän tuotantoreitin osalta suorien päästöjen tarkkailussa on tarvittaessa huomioitava seuraavat:

kaikki vedyn tuotantoprosessiin suoraan tai epäsuorasti liittyvästä polttoaineiden käytöstä ja savukaasujen puhdistuksesta aiheutuvat päästöt.

Epäsuorat päästöt: Jos tuotettu vety on sertifioitu komission delegoidun asetuksen (EU) 2023/1184 (1) mukaisesti, sähkön päästökertoimena voidaan käyttää nollaa. Kaikissa muissa tapauksissa sovelletaan epäsuoria tuotesidonnaisia päästöjä koskevia sääntöjä (liitteessä III oleva D jakso).

Merkitykselliset tuotantopanokset: ei ole.

Päästöjen osoittaminen tuotteille: Kun sivutuotteena syntyvä happi vapautetaan, kaikki tuotantoprosessin päästöt on osoitettava vedylle. Kun sivutuotteena syntyvää happea käytetään laitoksen muissa tuotantoprosesseissa tai myydään ja kun suorat tai epäsuorat päästöt eivät ole nolla, tuotantoprosessin päästöt on osoitettava vedylle mooliosuuden perusteella seuraavaa yhtälöä käyttäen:

Formula
(Yhtälö 1)

jossa

Formula

on raportointikaudella tuotetulle vedylle osoitetut suorat tai epäsuorat päästöt hiilidioksiditonneina ilmaistuna;

Em total

on koko tuotantoprosessin suorat tai epäsuorat päästöt raportointikaudella hiilidioksiditonneina ilmaistuna;

Formula

on raportointikauden aikana myydyn tai laitoksessa käytetyn hapen massa tonneina ilmaistuna;

Formula

on raportointikauden aikana tuotetun hapen massa tonneina ilmaistuna;

Formula

on raportointikauden aikana tuotetun vedyn massa tonneina ilmaistuna;

Formula

on hapen (O2) moolimassa (31,998 kg/kmol); ja

Formula

on vedyn (H2) moolimassa (2,016 kg/kmol).

3.6.2.3   Kloori-alkalielektrolyysi ja kloraattien valmistus

Näiden tuotantoreittien osalta suorien päästöjen tarkkailussa on huomioitava tarvittaessa seuraavat:

kaikki vedyn tuotantoprosessiin suoraan tai epäsuorasti liittyvästä polttoaineiden käytöstä ja savukaasujen puhdistuksesta aiheutuvat päästöt.

Epäsuorat päästöt: Jos tuotettu vety on sertifioitu delegoidun asetuksen (EU) 2023/1184 mukaisesti, sähkön päästökertoimena voidaan käyttää nollaa. Kaikissa muissa tapauksissa sovelletaan epäsuoria tuotesidonnaisia päästöjä koskevia sääntöjä (liitteessä III oleva D jakso).

Merkitykselliset tuotantopanokset: ei ole.

Päästöjen osoittaminen tuotteille: Koska vety on tässä tuotantoprosessissa sivutuote, prosessin kokonaispäästöt on osoitettava ainoastaan myydylle tai laitoksessa lähtöaineena käytetylle vedylle mooliosuuden perusteella. Kun suorat tai epäsuorat päästöt eivät ole nolla, tuotantoprosessin päästöt on osoitettava käytetylle tai myydylle vedylle seuraavia yhtälöitä käyttäen:

Kloori-alkalielektrolyysi:

Formula
(Yhtälö 2)

Natriumkloraatin valmistus:

Formula
(Yhtälö 3)

jossa

Formula

on raportointikauden aikana myydylle tai lähtöaineena käytetylle vedylle osoitetut suorat tai epäsuorat päästöt hiilidioksiditonneina ilmaistuna;

Em total

on tuotantoprosessin suorat tai epäsuorat päästöt raportointikaudella hiilidioksiditonneina ilmaistuna;

Formula

on raportointikauden aikana myydyn tai lähtöaineena käytetyn vedyn massa tonneina ilmaistuna;

Formula

on raportointikauden aikana tuotetun vedyn massa tonneina ilmaistuna;

Formula

on raportointikauden aikana tuotetun kloorin massa tonneina ilmaistuna;

m NaOH,prod

on raportointikauden aikana tuotetun natriumhydroksidin (kaustinen sooda) massa tonneina, sataprosenttisena natriumhydroksidina (NaOH) laskettuna;

Formula

on raportointikauden aikana tuotetun natriumkloraatin massa tonneina, sataprosenttisena natriumkloraattina (NaClO3) laskettuna;

Formula

on vedyn (H2) moolimassa (2,016 kg/kmol);

Formula

on kloorikaasun (Cl2) moolimassa (70,902 kg/kmol);

M NaOH

on natriumhydroksidin (NaOH) moolimassa (39,997 kg/kmol); ja

Formula

on natriumkloraatin (NaClO3) moolimassa (106,438 kg/kmol).

3.7   Ammoniakki

3.7.1   Erityissäännökset

Sekä vesipitoinen että vedetön ammoniakki raportoidaan yhdessä sataprosenttisena ammoniakkina.

Jos ammoniakin tuotannossa syntyvää hiilidioksidia käytetään syötemateriaalina urean tai muiden kemikaalien tuotannossa, sovelletaan liitteessä III olevan B.8.2 kohdan b alakohtaa. Jos hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on sallittua kyseisen kohdan mukaisesti mutta se johtaisi ammoniakin negatiivisiin suoriin tuotesidonnaisiin ominaispäästöihin, ammoniakin suorien tuotesidonnaisten ominaispäästöjen määränä on käytettävä nollaa.

3.7.2   Tuotantoreitit

3.7.2.1   Haber-Bosch-menetelmä ja maakaasun tai biokaasun höyryreformointi

Tämän tuotantoreitin osalta suorien päästöjen tarkkailussa on huomioitava seuraavat:

kaikki ammoniakin tuotantoon suoraan tai epäsuorasti liittyvät polttoaineet sekä savukaasujen puhdistuksessa käytetyt materiaalit;

kaikki polttoaineet riippumatta siitä, käytetäänkö niitä energiapanoksena vai muuhun tarkoitukseen;

biokaasua käytettäessä on sovellettava liitteessä III olevan B.3.3 kohdan säännöksiä;

jos prosessiin lisätään muista tuotantoreiteistä peräisin olevaa vetyä, kyseistä vetyä on kohdeltava lähtöaineena, johon liittyy tuotesidonnaisia päästöjä.

Merkitykselliset tuotantopanokset: mahdollinen prosessissa käytetty erikseen tuotettu vety.

3.7.2.2   Haber-Bosch-menetelmä ja hiilen tai muiden polttoaineiden kaasuttaminen

Tätä reittiä sovelletaan, kun vetyä tuotetaan kaasuttamalla hiiltä, raskaita jalostamopolttoaineita tai muita fossiilisia raaka-aineita. Syöttömateriaalina voidaan käyttää myös biomassaa, jolloin on otettava huomioon liitteessä III olevan B.3.3 kohdan säännökset.

Tämän tuotantoreitin osalta suorien päästöjen tarkkailussa on huomioitava seuraavat:

kaikki ammoniakin tuotantoon suoraan tai epäsuorasti liittyvät polttoaineet sekä savukaasujen puhdistuksessa käytetyt materiaalit;

kutakin polttoainepanosta on tarkkailtava yhtenä polttoainevirtana riippumatta siitä, käytetäänkö sitä energiapanoksena vai muuhun tarkoitukseen;

jos prosessiin lisätään muista tuotantoreiteistä peräisin olevaa vetyä, kyseistä vetyä on kohdeltava lähtöaineena, johon liittyy tuotesidonnaisia päästöjä.

Merkitykselliset tuotantopanokset: mahdollinen prosessissa käytetty erikseen tuotettu vety.

3.8   Typpihappo

3.8.1   Erityissäännökset

Tuotetun typpihapon määrää on tarkkailtava, ja se on ilmoitettava sataprosenttisena typpihappona.

3.8.2   Tuotantoreitti

Typpihapon osalta suorien päästöjen tarkkailussa on huomioitava seuraavat:

hiilidioksidipäästöt, jotka ovat peräisin typpihapon tuotantoon suoraan tai epäsuorasti liittyvistä polttoaineista ja savukaasujen puhdistuksessa käytetyistä materiaaleista;

tuotantoprosessista aiheutuvat typpioksiduulipäästöt (N2O) lähteestä riippumatta, mukaan lukien puhdistetut ja puhdistamattomat päästöt; polttoaineiden poltosta aiheutuvat typpioksiduulipäästöt eivät kuulu tarkkailun piiriin.

Merkitykselliset tuotantopanokset: ammoniakki (sataprosenttisena ammoniakkina).

3.9   Virtsa-aine (urea)

3.9.1   Erityissäännökset

Jos urean tuotannossa käytetty hiilidioksidi on peräisin ammoniakin tuotannosta, sen määrä voidaan vähentää urean lähtöaineena käytetyn ammoniakin tuotesidonnaisena päästönä, jos tämän liitteen 3.7 kohdan säännökset sallivat tällaisen vähennyksen. Jos lähtöaineena käytetään ammoniakkia, joka on tuotettu ilman suoria fossiilisia hiilidioksidipäästöjä, käytetty hiilidioksidi voidaan vähentää hiilidioksidia tuottavan laitoksen suorista päästöistä edellyttäen, että direktiivin 2003/87/EY 12 artiklan 3 b kohdan nojalla annetussa delegoidussa säädöksessä urean tuotanto määritellään tapaukseksi, jossa hiilidioksidi on pysyvästi kemiallisesti sitoutunut tuotteeseen siten, että se ei joudu ilmakehään tavanomaisessa käytössä, mukaan lukien tuotteen käyttöiän päättymisen jälkeen tapahtuva tavanomainen toiminta. Jos tällainen vähennys johtaisi urean negatiivisiin suoriin tuotesidonnaisiin ominaispäästöihin, urean suorien tuotesidonnaisten ominaispäästöjen määränä on käytettävä nollaa.

3.9.2   Tuotantoreitti

Urean osalta suorien päästöjen tarkkailussa on huomioitava seuraavat:

hiilidioksidipäästöt, jotka ovat peräisin urean tuotantoon suoraan tai epäsuorasti liittyvistä polttoaineista ja savukaasujen puhdistuksessa käytetyistä materiaaleista;

jos prosessin syöttömateriaalina käytetään toisesta laitoksesta peräisin olevaa hiilidioksidia, vastaanotettua ureaan sitoutumatonta hiilidioksidia pidetään päästönä, ellei sitä ole jo laskettu hiilidioksidin tuottaneen laitoksen päästöksi hyväksyttävän tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmän mukaisesti.

Merkitykselliset tuotantopanokset: ammoniakki (sataprosenttisena ammoniakkina).

3.10   Seoslannoitteet

3.10.1   Erityissäännökset

Tätä kohtaa sovelletaan kaikenlaisten typpeä sisältävien lannoitteiden tuotantoon, mukaan lukien ammoniumnitraatti, kalsiumammoniumnitraatti, ammoniumsulfaatti, ammoniumfosfaatit, urea-ammoniumnitraattiliuokset sekä typpifosfori- (NP), typpikalium- (NK) ja typpifosforikaliumlannoitteet (NPK). Kaikenlaiset toiminnot, kuten sekoittaminen, neutralointi, rakeistaminen tai mikrorakeistaminen, sisältyvät tähän luokkaan riippumatta siitä, onko kyseessä pelkkä fyysinen sekoittuminen vai kemialliset reaktiot.

Lopputuotteen sisältämien eri typpiyhdisteiden määrät on kirjattava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1009 (2) mukaisesti seuraavasti:

typpipitoisuus ammoniumina (NH4 +);

typpipitoisuus nitraattina (NO3 );

typpipitoisuus ureana;

typpipitoisuus muissa (orgaanisissa) muodoissa.

Tähän yhdistettyyn tavaraluokkaan liittyvien tuotantoprosessien suorat ja epäsuorat päästöt voidaan määrittää koko raportointikaudelta, ja ne voidaan osoittaa kaikille seoksessa käytetyille lannoitteille määräsuhteessa lopputuotetonnia kohti. Kunkin lannoitelaadun tuotesidonnaiset päästöt on laskettava erikseen ottaen huomioon käytettyjen lähtöaineiden massa ja soveltamalla raportointikauden keskimääräisiä tuotesidonnaisia päästöjä kunkin lähtöaineen osalta.

3.10.2   Tuotantoreitti

Seoslannoitteiden osalta suorien päästöjen tarkkailussa on huomioitava seuraavat:

hiilidioksidipäästöt, jotka ovat peräisin lannoitteiden tuotantoon suoraan tai epäsuorasti liittyvistä polttoaineista, kuten kuivaimissa ja lämmityksessä käytetyistä polttoaineista, ja savukaasujen puhdistuksessa käytetyistä materiaaleista.

Merkitykselliset tuotantopanokset:

mahdollinen prosessissa käytetty ammoniakki (sataprosenttisena ammoniakkina);

mahdollinen prosessissa käytetty typpihappo (sataprosenttisena typpihappona);

mahdollinen prosessissa käytetty urea;

mahdolliset prosessissa käytetyt seoslannoitteet (erityisesti ammoniumia tai nitraattia sisältävät suolat).

3.11   Sintrattu malmi

3.11.1   Erityissäännökset

Tähän yhdistettyyn tavaraluokkaan kuuluvat kaikenlainen rautamalmipellettien tuotanto (sekä myyntiin että suoraan käyttöön samassa laitoksessa) ja sintraus. Lisäksi tähän luokkaan voi kuulua CN-koodiin 2601 12 00 sisältyviä rautamalmeja, joita käytetään ferrokromin (FeCr), ferromangaanin (FeMn) tai ferronikkelin (FeNi) lähtöaineina.

3.11.2   Tuotantoreitti

Sintratun malmin osalta suorien päästöjen tarkkailussa on huomioitava seuraavat:

hiilidioksidipäästöt, jotka ovat peräisin prosessimateriaaleista, kuten kalkkikivestä ja muista karbonaateista tai karbonaattisista malmeista;

hiilidioksidipäästöt, jotka ovat peräisin tuotantoprosessiin suoraan tai epäsuorasti liittyvistä polttoaineista, kuten koksista, ja jätekaasuista, kuten koksaamokaasuista, masuunikaasuista tai konverttikaasuista, ja savukaasujen puhdistuksessa käytetyistä materiaaleista.

Merkitykselliset tuotantopanokset: ei ole.

3.12   FeMn (ferromangaani), FeCr (ferrokromi) ja FeNi (ferronikkeli)

3.12.1   Erityissäännökset

Tämä prosessi kattaa ainoastaan CN-koodeihin 7202 1, 7202 4 ja 7202 6 kuuluvien seosten tuotannon. Muut rautamateriaalit, joiden seosainepitoisuus on merkittävä, kuten peilirauta, eivät kuulu tarkkailun piiriin. Nikkeliharkkorauta (NPI) otetaan huomioon, jos nikkelipitoisuus on yli 10 prosenttia.

Jos prosessista vapautuu puhdistamattomia jätekaasuja tai muita savukaasuja, jätekaasun sisältämä hiilimonoksidi otetaan huomioon molaarisesti vastaavana määränä hiilidioksidia.

3.12.2   Tuotantoreitti

Ferromangaanin, ferrokromin ja ferronikkelin osalta suorien päästöjen tarkkailussa on huomioitava seuraavat:

polttoaineista aiheutuvat hiilidioksidipäästöt riippumatta siitä, käytetäänkö polttoainetta energiapanoksena vai muuhun tarkoitukseen;

prosessin syöttömateriaaleista, kuten kalkkikivestä, ja savukaasujen puhdistuksesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt;

elektrodien tai elektrodimassan kulutuksesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt;

tuotteeseen tai kuonaan tai jätteisiin jäävä hiili otetaan huomioon käyttämällä liitteessä III olevan B.3.2 kohdan mukaista massatasemenetelmää.

Merkitykselliset tuotantopanokset: mahdollinen prosessissa käytetty sintrattu malmi.

3.13   Harkkorauta

3.13.1   Erityissäännökset

Tähän yhdistettyyn tavaraluokkaan kuuluvat masuuneista peräisin oleva seostamaton harkkorauta sekä seosaineita sisältävät harkkoraudat (esim. peilirauta) fyysisestä muodosta riippumatta (esim. valanteina, rakeina). Nikkeliharkkorauta (NPI) otetaan huomioon, jos nikkelipitoisuus on alle 10 prosenttia. Teräksen integroiduissa tuotantolaitoksissa happipuhalluskonvertteriin suoraan syötettävä nestemäinen harkkorauta (”kuumametalli”) erottaa harkkoraudan tuotantoprosessin raakateräksen tuotantoprosessista. Jos laitos ei myy harkkorautaa tai siirrä sitä muihin laitoksiin, harkkoraudan tuotannosta aiheutuvia päästöjä ei tarvitse tarkkailla erikseen. Yhteinen tuotantoprosessi, joka käsittää myös raakateräksen valmistuksen ja, jollei liitteessä III olevan A.4 kohdan säännöistä muuta johdu, jatkojalostuksen, voidaan määrittää.

3.13.2   Tuotantoreitit

3.13.2.1   Masuunireitti

Tämän tuotantoreitin osalta suorien päästöjen tarkkailussa on huomioitava seuraavat:

hiilidioksidipäästöt, jotka ovat peräisin polttoaineista ja pelkisteistä, kuten koksista, koksipölystä, hiilestä, polttoöljyistä, muovijätteestä, maakaasusta, puujätteestä ja puuhiilestä, sekä jätekaasuista, kuten koksi-, masuuni- ja konverttikaasuista;

biomassaa käytettäessä on otettava huomioon liitteessä III olevan B.3.3 kohdan säännökset;

hiilidioksidipäästöt, jotka ovat peräisin prosessimateriaaleista, kuten kalkkikivestä, magnesiitista ja muista karbonaateista tai karbonaattisista malmeista, ja savukaasujen puhdistuksessa käytetyistä materiaaleista aiheutuvat hiilidioksidipäästöt;

tuotteeseen tai kuonaan tai jätteisiin jäävä hiili otetaan huomioon käyttämällä liitteessä III olevan B.3.2 kohdan mukaista massatasemenetelmää.

Merkitykselliset tuotantopanokset:

sintrattu malmi;

mahdollinen prosessissa käytetty muista laitoksista tai tuotantoprosesseista peräisin oleva harkkorauta tai suorapelkistetty rauta (DRI);

mahdollinen prosessissa käytetty ferromangaani, ferrokromi ja ferronikkeli;

mahdollinen prosessissa käytetty vety.

3.13.2.2   Sulattamalla tapahtuva pelkistys

Tämän tuotantoreitin osalta suorien päästöjen tarkkailussa on huomioitava seuraavat:

hiilidioksidipäästöt, jotka ovat peräisin polttoaineista ja pelkisteistä, kuten koksista, koksipölystä, hiilestä, polttoöljyistä, muovijätteestä, maakaasusta, puujätteestä ja puuhiilestä, sekä jätekaasuista, kuten prosessi- ja konverttikaasuista;

biomassaa käytettäessä on otettava huomioon liitteessä III olevan B.3.3 kohdan säännökset;

hiilidioksidipäästöt, jotka ovat peräisin prosessimateriaaleista, kuten kalkkikivestä, magnesiitista ja muista karbonaateista tai karbonaattisista malmeista, ja savukaasujen puhdistuksessa käytetyistä materiaaleista aiheutuvat hiilidioksidipäästöt;

tuotteeseen tai kuonaan tai jätteisiin jäävä hiili otetaan huomioon käyttämällä liitteessä III olevan B.3.2 kohdan mukaista massatasemenetelmää.

Merkitykselliset tuotantopanokset:

sintrattu malmi;

mahdollinen prosessissa käytetty muista laitoksista tai tuotantoprosesseista peräisin oleva harkkorauta tai suorapelkistetty rauta (DRI);

mahdollinen prosessissa käytetty ferromangaani, ferrokromi ja ferronikkeli;

mahdollinen prosessissa käytetty vety.

3.14   Suorapelkistetty rauta (DRI)

3.14.1   Erityissäännökset

Suorapelkistetylle raudalle on määritelty vain yksi tuotantoreitti, mutta eri tekniikoissa voidaan käyttää erilaisia malmilaatuja, jotka saattavat edellyttää pelletointia tai sintrausta, sekä erilaisia pelkisteitä (esim. maakaasu, erilaiset fossiiliset polttoaineet, biomassa, vety). Siksi lähtöaineena käytetty sintrattu malmi tai vety voivat olla merkityksellisiä. Lisäksi tuotteet, kuten rautasieni, kuumabriketoitu rauta (HBI) tai muu suorapelkistetty rauta, kuten DRI, joka syötetään välittömästi valokaariuuniin tai muihin jatkokäsittelyprosesseihin, voivat olla merkityksellisiä.

Jos laitos ei myy suorapelkistettyä rautaa tai siirrä sitä muihin laitoksiin, suorapelkistetyn raudan tuotannosta aiheutuvia päästöjä ei tarvitse tarkkailla erikseen. Yhteistä tuotantoprosessia, joka käsittää myös teräksen valmistuksen ja, jollei liitteessä III olevan A.4 kohdan säännöistä muuta johdu, jatkojalostuksen, voidaan käyttää.

3.14.2   Tuotantoreitti

Tämän tuotantoreitin osalta suorien päästöjen tarkkailussa on huomioitava seuraavat:

hiilidioksidipäästöt, jotka ovat peräisin polttoaineista ja pelkisteistä, kuten maakaasusta, polttoöljyistä ja jätekaasuista, kuten prosessi- ja konverttikaasuista;

biokaasua tai muuta biomassaa käytettäessä on otettava huomioon liitteessä III olevan B.3.3 kohdan säännökset.;

hiilidioksidipäästöt, jotka ovat peräisin prosessimateriaaleista, kuten kalkkikivestä, magnesiitista ja muista karbonaateista tai karbonaattisista malmeista, ja savukaasujen puhdistuksessa käytetyistä materiaaleista;

tuotteeseen tai kuonaan tai jätteisiin jäävä hiili otetaan huomioon käyttämällä liitteessä III olevan B.3.2 kohdan mukaista massatasemenetelmää.

Merkitykselliset tuotantopanokset:

mahdollinen prosessissa käytetty sintrattu malmi;

mahdollinen prosessissa käytetty vety;

mahdollinen prosessissa käytetty muista laitoksista tai tuotantoprosesseista peräisin oleva harkkorauta tai suorapelkistetty rauta (DRI);

mahdollinen prosessissa käytetty ferromangaani, ferrokromi ja ferronikkeli.

3.15   Raakateräs

3.15.1   Erityissäännökset

Järjestelmärajojen on katettava kaikki raakateräksen valmistamiseksi tarvittavat toiminnot ja yksiköt:

Jos prosessi alkaa kuumametallista (nestemäisestä harkkoraudasta), järjestelmärajoihin on kuuluttava happipuhalluskonvertteri, kaasunpoisto tyhjiössä (VD), sekundäärinen metallinvalmistus, hiilenpoisto argonin ja hapen avulla (AOD) / hiilenpoisto tyhjiössä hapen avulla (VOD), jatkuva valu tai harkkovalu sekä kaikki tarvittavat aputoiminnot, kuten siirrot, toistokuumennus ja savukaasujen puhdistus.

Jos prosessissa käytetään valokaariuunia, järjestelmärajoihin on kuuluttava kaikki tarvittavat toiminnot ja yksiköt, kuten itse valokaariuuni, sekundäärinen metallinvalmistus, kaasunpoisto tyhjiössä (VD), hiilenpoisto argonin ja hapen avulla (AOD) / hiilenpoisto tyhjiössä hapen avulla (VOD), jatkuva valu tai harkkovalu, tarvittaessa kuumavalssaus tai takominen sekä kaikki tarvittavat aputoiminnot, kuten siirrot, raaka-aineiden ja laitteiden kuumennus, toistokuumennus ja savukaasujen puhdistus.

Tähän yhdistettyyn tavaraluokkaan kuuluvat ainoastaan alkumuodossa kuumavalssatut ja takomalla karkeasti muovatut välituotteet, jotka sisältyvät CN-koodeihin 7207, 7218 ja 7224. Kaikki muut valssaus- ja takomisprosessit kuuluvat yhdistettyyn tavaraluokkaan ”rauta- ja terästuotteet”.

3.15.2   Tuotantoreitit

3.15.2.1   Happipuhallusteräksen valmistus

Tämän tuotantoreitin osalta suorien päästöjen tarkkailussa on huomioitava seuraavat:

hiilidioksidipäästöt, jotka ovat peräisin polttoaineista, kuten hiilestä, maakaasusta ja polttoöljyistä, sekä jätekaasuista, kuten masuuni-, koksaamo- ja konverttikaasuista;

hiilidioksidipäästöt, jotka ovat peräisin prosessimateriaaleista, kuten kalkkikivestä, magnesiitista ja muista karbonaateista tai karbonaattisista malmeista, ja savukaasujen puhdistuksessa käytetyistä materiaaleista aiheutuvat hiilidioksidipäästöt;

prosessiin romun, seosaineiden, grafiitin jne. mukana tuleva hiili ja tuotteeseen tai kuonaan tai jätteisiin jäävä hiili otetaan huomioon käyttämällä liitteessä III olevan B.3.2 kohdan mukaista massatasemenetelmää.

Merkitykselliset tuotantopanokset:

mahdollinen prosessissa käytetty harkkorauta ja suorapelkistetty rauta (DRI);

mahdollinen prosessissa käytetty ferromangaani, ferrokromi ja ferronikkeli;

mahdollinen prosessissa käytetty muista laitoksista tai tuotantoprosesseista peräisin oleva raakateräs.

3.15.2.2   Valokaariuuni

Tämän tuotantoreitin osalta suorien päästöjen tarkkailussa on huomioitava seuraavat:

hiilidioksidipäästöt, jotka ovat peräisin polttoaineista, kuten hiilestä, maakaasusta ja polttoöljyistä, sekä jätekaasuista, kuten masuuni-, koksaamo- ja konverttikaasuista;

elektrodien ja elektrodimassan kulutuksesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt;

hiilidioksidipäästöt, jotka ovat peräisin prosessimateriaaleista, kuten kalkkikivestä, magnesiitista ja muista karbonaateista tai karbonaattisista malmeista, ja savukaasujen puhdistuksessa käytetyistä materiaaleista aiheutuvat hiilidioksidipäästöt;

prosessiin romun, seosaineiden, grafiitin jne. mukana tuleva hiili ja tuotteeseen tai kuonaan tai jätteisiin jäävä hiili otetaan huomioon käyttämällä liitteessä III olevan B.3.2 kohdan mukaista massatasemenetelmää.

Merkitykselliset tuotantopanokset:

mahdollinen prosessissa käytetty harkkorauta ja suorapelkistetty rauta (DRI);

mahdollinen prosessissa käytetty ferromangaani, ferrokromi ja ferronikkeli;

mahdollinen prosessissa käytetty muista laitoksista tai tuotantoprosesseista peräisin oleva raakateräs.

3.16   Rauta- ja terästuotteet

3.16.1   Erityissäännökset

Jollei liitteessä III olevan A.4 kohdan ja tämän liitteen 3.11–3.15 kohdan säännöistä muuta johdu, rauta- ja terästuotteiden tuotantoprosessia voidaan soveltaa seuraavissa tapauksissa:

Järjestelmärajat kattavat yhtenä prosessina teräksen integroidun valmistuslaitoksen kaikki tuotantovaiheet harkkoraudan tai suorapelkistetyn raudan, raakateräksen ja välituotteiden valmistuksesta tämän liitteen 2 jaksossa lueteltuihin CN-koodeihin kuuluvien valmiiden terästuotteiden tuotantoon.

Järjestelmärajat kattavat raakateräksen ja välituotteiden valmistuksen sekä tämän liitteen 2 jaksossa lueteltuihin CN-koodeihin kuuluvien valmiiden terästuotteiden tuotannon.

Järjestelmärajat kattavat tämän liitteen 2 jaksossa lueteltuihin CN-koodeihin kuuluvien valmiiden terästuotteiden tuotannon, joka alkaa raakateräksestä, välituotteista taikka muista 2 jaksossa lueteltuihin CN-koodeihin kuuluvista valmiista terästuotteista, jotka joko saadaan muista laitoksista tai tuotetaan samassa laitoksessa mutta erillisessä tuotantoprosessissa.

Laitoksen tuotantoprosessien tarkkailussa on vältettävä kaksinkertaista laskentaa ja tietoaukkoja. Rauta- ja terästuotteiden tuotantoprosessin on katettava seuraavat tuotantovaiheet:

kaikki tuotantovaiheet, joissa tuotetaan tämän liitteen 2 jaksossa lueteltuihin CN-koodeihin kuuluvia yhdistetyn tavaraluokan ”rauta- ja terästuotteet” kattamia tavaroita, jotka eivät jo kuulu erillisiin harkkoraudan, suorapelkistetyn raudan tai raakateräksen tuotantoprosesseihin tämän liitteen 3.11–3.15 kohtien vaatimusten ja laitoksessa sovelletun käytännön mukaisesti;

kaikki laitoksen tuotantovaiheet raakateräksestä alkaen, mukaan lukien seuraavat: toistokuumennus, uudelleensulatus, valu, kuumavalssaus, kylmävalssaus, takominen, peittaus, hehkutus, pinnoitus, päällystys, galvanointi, langanveto, leikkaaminen, hitsaus, viimeistely.

Sellaisten tuotteiden osalta, jotka sisältävät yli 5 painoprosenttia muita aineita, kuten CN-koodiin 7309 00 30 kuuluvia eristysmateriaaleja, tuotettujen tavaroiden massaksi ilmoitetaan ainoastaan raudan tai teräksen massa.

3.16.2   Tuotantoreitti

Rauta- ja terästuotteiden osalta suorien päästöjen tarkkailussa on huomioitava seuraavat:

kaikki polttoaineiden poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ja savukaasujen käsittelystä aiheutuvat prosessipäästöt, jotka liittyvät muun muassa seuraaviin laitoksen tuotantovaiheisiin: toistokuumennus, uudelleensulatus, valu, kuumavalssaus, kylmävalssaus, takominen, peittaus, hehkutus, pinnoitus, päällystys, galvanointi, langanveto, leikkaaminen, hitsaus ja rauta- tai terästuotteiden viimeistely.

Merkitykselliset tuotantopanokset:

mahdollinen prosessissa käytetty raakateräs;

mahdollinen prosessissa käytetty harkkorauta ja suorapelkistetty rauta (DRI);

mahdollinen prosessissa käytetty ferromangaani, ferrokromi ja ferronikkeli;

mahdolliset prosessissa käytetyt rauta- ja terästuotteet.

3.17   Muokkaamaton alumiini

3.17.1   Erityissäännökset

Tähän yhdistettyyn tavaraluokkaan kuuluvat seostamaton alumiini ja alumiiniseokset, jotka ovat muokkaamattomalle metallille tyypillisessä fyysisessä muodossa, kuten valanteina, laattoina, aihioina tai rakeina. Alumiinin integroitujen valmistuslaitosten tapauksessa huomioon otetaan myös alumiinituotteiden tuotantoprosessiin suoraan syötettävä nestemäinen alumiini. Jos laitos ei myy muokkaamatonta alumiinia tai siirrä sitä muihin laitoksiin, muokkaamattoman alumiinin tuotannosta aiheutuvia päästöjä ei tarvitse tarkkailla erikseen. Yhteinen tuotantoprosessi, joka käsittää myös muokkaamattoman alumiinin valmistuksen ja, jollei liitteessä III olevan A.4 kohdan säännöistä muuta johdu, alumiinituotteiden jatkojalostuksen, voidaan määrittää.

3.17.2   Tuotantoreitit

3.17.2.1   Primäärisulatus (elektrolyysi)

Tämän tuotantoreitin osalta suorien päästöjen tarkkailussa on huomioitava seuraavat:

elektrodien tai elektrodimassan kulutuksesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt;

hiilidioksidipäästöt, jotka ovat peräisin kaikista käytetyistä polttoaineista (esim. raaka-aineiden kuivauksesta ja esikuumennuksesta, elektrolyysikennojen kuumennuksesta, valun edellyttämästä kuumennuksesta);

tarvittaessa savukaasujen, kalsinoidun soodan tai kalkkikiven käsittelystä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt;

anodiefektien aiheuttamia perfluorihiilipäästöjä tarkkaillaan liitteessä III olevan B.7 kohdan mukaisesti.

Merkitykselliset tuotantopanokset: ei ole.

3.17.2.2   Sekundäärinen sulatus (kierrätys)

Alumiinin sekundäärisessä sulatuksessa (kierrätyksessä) käytetään pääasiallisena tuotantopanoksena alumiiniromua. Jos prosessiin kuitenkin lisätään myös muista lähteistä peräisin olevaa muokkaamatonta alumiinia, kyseistä alumiinia käsitellään lähtöaineena. Lisäksi jos prosessissa valmistettu tuote sisältää enemmän kuin 5 prosenttia seosaineita, tuotteen tuotesidonnaiset päästöt on laskettava ikään kuin seosaineiden massa olisi primäärisulatuksesta peräisin olevaa muokkaamatonta alumiinia.

Tämän tuotantoreitin osalta suorien päästöjen tarkkailussa on huomioitava seuraavat:

hiilidioksidipäästöt, jotka ovat peräisin raaka-aineiden kuivauksessa ja esikuumennuksessa, sulatusuuneissa, romun esikäsittelyssä, kuten pinnoitteen poistossa ja öljynpoistossa ja näihin prosesseihin liittyvien tähteiden poltossa, sekä valanteiden, aihioiden tai laattojen valussa käytetyistä polttoaineista;

hiilidioksidipäästöt, jotka ovat peräisin liitännäistoiminnoissa, kuten skimmausjätteiden käsittelyssä ja kuonan talteenotossa, käytetyistä polttoaineista;

tarvittaessa savukaasujen, kalsinoidun soodan tai kalkkikiven käsittelystä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt;

Merkitykselliset tuotantopanokset:

mahdollinen prosessissa käytetty muista lähteistä peräisin oleva muokkaamaton alumiini.

3.18   Alumiinituotteet

3.18.1   Erityissäännökset

Jollei liitteessä III olevan A.4 kohdan ja tämän liitteen 3.17 kohdan säännöistä muuta johdu, alumiinituotteiden tuotantoprosessia voidaan soveltaa seuraavissa tapauksissa:

Järjestelmärajat kattavat yhtenä prosessina alumiinin integroidun valmistuslaitoksen kaikki tuotantovaiheet muokkaamattoman alumiinin ja välituotteiden valmistuksesta tämän liitteen 2 jaksossa lueteltuihin CN-koodeihin kuuluvien alumiinituotteiden tuotantoon.

Järjestelmärajat kattavat tämän liitteen 2 jaksossa lueteltuihin CN-koodeihin kuuluvien alumiinituotteiden tuotannon, joka alkaa välituotteista, taikka muista 2 jaksossa lueteltuihin CN-koodeihin kuuluvista alumiinituotteista, jotka joko saadaan muista laitoksista tai tuotetaan samassa laitoksessa mutta erillisessä tuotantoprosessissa.

Laitoksen tuotantoprosessien tarkkailussa on vältettävä kaksinkertaista laskentaa ja tietoaukkoja. Alumiinituotteiden tuotantoprosessin on katettava seuraavat tuotantovaiheet:

kaikki tuotantovaiheet, joissa tuotetaan tämän liitteen 2 jaksossa lueteltuihin CN-koodeihin kuuluvia ja yhdistetyn tavaraluokan ”alumiinituotteet” kattamia tavaroita, jotka eivät jo kuulu erillisiin muokkaamattoman alumiinin tuotantoprosesseihin tämän liitteen 3.17 kohdan vaatimusten ja laitoksessa sovelletun käytännön mukaisesti;

kaikki laitoksen tuotantovaiheet muokkaamattomasta alumiinista alkaen, mukaan lukien seuraavat: toistokuumennus, uudelleensulatus, valu, valssaus, puristaminen, takominen, päällystys, galvanointi, langanveto, leikkaaminen, hitsaus, viimeistely.

Jos tuote sisältää enemmän kuin 5 painoprosenttia seosaineita, tuotteen tuotesidonnaiset päästöt on laskettava ikään kuin seosaineiden massa olisi primäärisulatuksesta peräisin olevaa muokkaamatonta alumiinia.

Sellaisten tuotteiden osalta, jotka sisältävät yli 5 painoprosenttia muita aineita, kuten CN-koodiin 7611 00 00 kuuluvia eristysmateriaaleja, tuotettujen tavaroiden massaksi ilmoitetaan ainoastaan alumiinin massa.

3.18.2   Tuotantoreitti

Alumiinituotteiden osalta suorien päästöjen tarkkailussa on huomioitava seuraavat:

hiilidioksidipäästöt, jotka ovat peräisin alumiinituotteiden muokkausprosesseissa käytetyistä polttoaineista ja savukaasujen puhdistuksesta.

Merkitykselliset tuotantopanokset:

mahdollinen tuotantoprosessissa käytetty muokkaamaton alumiini (primääri- ja sekundäärialumiini otetaan huomioon erikseen, jos tarvittava data on tiedossa);

mahdolliset tuotantoprosessissa käytetyt alumiinituotteet.

3.19   Sähkö

3.19.1   Erityissäännökset

Sähkön osalta tarkkailu ja raportointi käsittää ainoastaan suorat päästöt. Sähkön päästökerroin määritetään liitteessä III olevan D.2 kohdan mukaisesti.

3.19.2   Tuotantoreitit

Sähkön osalta suorien päästöjen tarkkailussa on huomioitava seuraavat:

poltosta ja savukaasujen käsittelystä aiheutuvat päästöt.

Merkitykselliset tuotantopanokset: ei ole.


(1)  Komission delegoitu asetus (EU) 2023/1184, annettu 10 päivänä helmikuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 täydentämisestä ottamalla käyttöön unionin menetelmä, jossa vahvistetaan muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotantoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt (EUVL L 157, 20.6.2023, s. 11).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1009, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, EU-lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoilla koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja asetusten (EY) N:o 1069/2009 ja (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 2003/2003 kumoamisesta (EUVL L 170, 25.6.2019, s. 1).


LIITE III

Datan määrittämistä koskevat säännöt, mukaan lukien laitostason päästöjä, tuotantoprosessien osoitettuja päästöjä ja tavaroiden tuotesidonnaisia päästöjä koskeva data

A.   PERIAATTEET

A.1   Yleinen menettely

1.

Asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä I lueteltujen tavaroiden tuotesidonnaisten päästöjen määrittämiseksi on suoritettava seuraavat toimet:

a)

Laitoksessa tuotettuihin tavaroihin liittyvät tuotantoprosessit on yksilöitävä käyttäen liitteessä II olevassa 2 jaksossa määriteltyjä yhdistettyjä tavaraluokkia sekä liitteessä II olevassa 3 jaksossa lueteltuja tuotantoreittejä ottaen huomioon tuotantoprosessien järjestelmärajojen määrittämistä koskevat säännöt tämän liitteen A.4 kohdan mukaisesti.

b)

Liitteessä II määriteltyjen kasvihuonekaasujen suoria päästöjä on tarkkailtava tavarat tuottavan laitoksen tasolla tämän liitteen B jaksossa esitettyjen menetelmien mukaisesti.

c)

Jos laitokseen tuodaan, siellä tuotetaan tai kulutetaan tai sieltä viedään mitattavissa olevaa lämpöä, nettolämpövirtoja ja kyseisen lämmön tuotantoon liittyviä päästöjä on tarkkailtava tässä liitteessä olevassa C jaksossa esitettyjen menetelmien mukaisesti.

d)

Tuotettujen tavaroiden epäsuorien tuotesidonnaisten päästöjen tarkkailua varten on seurattava tuotantoprosessien sähkönkulutusta tämän liitteen D.1 kohdassa esitettyjen menetelmien mukaisesti. Jos sähköä tuotetaan laitoksen sisällä tai lähteessä, johon laitoksesta on suora tekninen yhteys, kyseisen sähkön tuotantoon liittyviä päästöjä on tarkkailtava tuotetun sähkön päästökertoimen määrittämiseksi. Jos laitos vastaanottaa sähköä verkosta, kyseisen sähkön päästökerroin on määritettävä tämän liitteen D.2.3 kohdan mukaisesti. Myös tuotantoprosessien välillä siirrettyjä tai laitoksesta vietyjä sähkömääriä on tarkkailtava.

e)

Laitosten suorat päästöt, jotka liittyvät lämmön tai sähkön tuotantoon ja kulutukseen, sekä kaikki merkitykselliset jätekaasuvirrat on osoitettava tuotettuihin tavaroihin liittyville tuotantoprosesseille tämän liitteen F jaksossa vahvistettuja sääntöjä soveltaen. Osoitettuja päästöjä on käytettävä tuotettujen tavaroiden suorien ja epäsuorien tuotesidonnaisten ominaispäästöjen laskemiseen tämän liitteen F jakson mukaisesti.

f)

Jos liitteessä II olevassa 3 jaksossa määritellään laitoksissa tuotetuille tavaroille merkityksellisiä lähtöaineita, kyseisistä tavaroista tulee ”monimutkaisia tavaroita” ja merkityksellisten lähtöaineiden tuotesidonnaiset päästöt on määritettävä tämän liitteen E jakson mukaisesti ja lisättävä tuotettujen monimutkaisten tavaroiden tuotesidonnaisiin päästöihin tämän liitteen G jaksossa vahvistettuja sääntöjä soveltaen. Jos lähtöaineet ovat itsessään monimutkaisia tavaroita, tämä prosessi on toistettava, kunnes lähtöaineita ei enää ole.

2.

Jos toiminnanharjoittaja ei pysty riittävällä tavalla määrittämään yhden tai useamman datakokonaisuuden todellisia arvoja tämän liitteen A.3 kohdassa vahvistettuja menetelmiä soveltaen ja jos käytettävissä ei ole muuta menetelmää datapuutteiden korjaamiseksi, komission siirtymäkautta varten saataville asettamia ja julkaisemia oletusarvoja voidaan käyttää tämän asetuksen 4 artiklan 3 kohdassa täsmennetyin edellytyksin. Tällöin on annettava lyhyt selvitys syistä, joiden vuoksi todellista dataa ei ole käytetty.

3.

Tarkkailun on katettava sellainen raportointikausi, joka auttaa mahdollisuuksien mukaan välttämään tuotantoprosessien lyhyen aikavälin vaihteluista ja datapuutteista johtuvaa ei-edustavaa dataa. Oletusarvoinen raportointikausi on kalenterivuosi. Toiminnanharjoittaja voi kuitenkin valita myös jonkin seuraavista vaihtoehdoista:

a)

jos laitoksen on noudatettava hyväksyttävän tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmän mukaisia vaatimuksia, voidaan käyttää kyseisen järjestelmän raportointikautta, jos se kattaa vähintään kolme kuukautta;

b)

toiminnanharjoittajan tilikausi, jos tämä ajanjakso takaa paremman datan laadun kuin kalenterivuoden käyttö.

Tavaroiden tuotesidonnaiset päästöt on laskettava valitun raportointikauden keskiarvoina.

4.

Sellaisten laitosrajojen ulkopuolella aiheutuvien päästöjen osalta, joilla on merkitystä tuotesidonnaisten päästöjen laskennassa, on käytettävä tuotantopanoksen (kuten sähkön, lämmön tai lähtöaineen) toimittajalta saatuja viimeisimmän saatavilla olevan raportointikauden dataa. Laitosrajojen ulkopuolella aiheutuvia päästöjä ovat muun muassa seuraavat:

a)

epäsuorat päästöt silloin, kun sähkö saadaan verkosta;

b)

muista laitoksista tuodun sähkön ja lämmön päästöt;

c)

muista laitoksista saatujen lähtöaineiden suorat ja epäsuorat päästöt.

5.

Koko raportointikauden päästödata on ilmaistava hiilidioksidiekvivalenttitonneina pyöristettynä täyteen tonniin.

Kaikki päästöjen laskemiseen käytettävät muuttujat on pyöristettävä siten, että ne sisältävät kaikki päästöjen laskemisen ja raportoinnin kannalta merkitykselliset luvut.

Suorat ja epäsuorat tuotesidonnaiset ominaispäästöt on ilmaistava hiilidioksidiekvivalenttitonneina tavaratonnia kohti pyöristettynä siten, että ne sisältävät kaikki merkitykselliset luvut ja että pilkkua seuraa enintään viisi numeroa.

A.2   Tarkkailuperiaatteet

Todellisen datan tarkkailuun laitostasolla ja datakokonaisuuksiin, joita tarvitaan päästöjen osoittamiseen tavaroille, sovelletaan seuraavia periaatteita:

1.

Täydellisyys: Tarkkailumenetelmän on katettava kaikki muuttujat, jotka ovat tarpeen asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä I lueteltujen tavaroiden tuotesidonnaisten päästöjen määrittämiseksi tässä liitteessä olevien menetelmien ja kaavojen mukaisesti.

a)

Laitostasolla syntyvät suorat päästöt sisältävät poltosta aiheutuvat päästöt ja prosessipäästöt.

b)

Suorat tuotesidonnaiset päästöt sisältävät tuotantoprosessille tässä liitteessä olevan F jakson mukaisesti osoitetut päästöt, jotka perustuvat laitoksen suoriin päästöihin, lämpövirtoihin ja prosessien järjestelmärajojen välisiin materiaalivirtoihin liittyviin päästöihin sekä tarvittaessa jätekaasuihin. Lisäksi suorat tuotesidonnaiset päästöt sisältävät merkityksellisten lähtöaineiden suorat tuotesidonnaiset päästöt.

c)

Laitostason epäsuorat päästöt käsittävät laitoksen sähkönkulutukseen liittyvät päästöt.

d)

Epäsuorat tuotesidonnaiset päästöt sisältävät laitoksessa tuotettujen tavaroiden epäsuorat päästöt ja merkityksellisten lähtöaineiden epäsuorat tuotesidonnaiset päästöt.

e)

Kullekin muuttujalle on valittava asianmukainen määritysmenetelmä tämän liitteen A.3 kohdan mukaisesti varmistaen, että kaksinkertaista laskentaa tai datapuutteita ei esiinny.

2.

Johdonmukaisuus ja vertailtavuus: Tarkkailun ja raportoinnin on oltava johdonmukaista ja ajallisesti vertailukelpoista. Valitut menetelmät on vahvistettava kirjallisesti tarkkailumenetelmiä koskevissa asiakirjoissa, jotta voidaan varmistaa, että menetelmiä käytetään johdonmukaisesti. Menetelmiä saa muuttaa vain, jos se on objektiivisesti perusteltua. Perusteltuja syitä ovat muun muassa seuraavat:

a)

muutokset laitoksen kokoonpanossa, käytetyssä teknologiassa, syöttömateriaaleissa ja polttoaineissa tai tuotetuissa tavaroissa;

b)

uusia datalähteitä tai tarkkailumenetelmiä on otettava käyttöön, koska tarkkailumenetelmissä käytetystä datasta vastaavat kauppakumppanit ovat vaihtuneet;

c)

datan tarkkuutta on mahdollista lisätä, datavirtoja voidaan yksinkertaistaa tai kontrollijärjestelmää voidaan parantaa.

3.

Avoimuus: Tarkkailutiedot, mukaan lukien oletukset, viittaukset, toimintodata, päästökertoimet, laskentakertoimet, ostettujen tuotantopanosten tuotesidonnaisia päästöjä koskeva data, mitattavissa oleva lämpö ja sähkö, tuotesidonnaisten päästöjen oletusarvot, tiedot veloitettavasta hiilen hinnasta ja kaikki muu tämän liitteen tarkoituksen kannalta merkityksellinen data, on selvitettävä, tallennettava, koottava, analysoitava ja dokumentoitava avoimella tavalla, joka antaa muun muassa riippumattomille kolmansille osapuolille, kuten akkreditoiduille todentajille, mahdollisuuden toistaa päästöjen määrittämisprosessi. Asiakirjoissa on oltava tiedot kaikista menetelmiin tehdyistä muutoksista.

Laitoksessa on säilytettävä kattava ja avoin kirjanpito kaikista tuotettujen tavaroiden tuotesidonnaisten päästöjen määrittämisen kannalta merkityksellisestä datasta, mukaan lukien tarvittavat liiteasiakirjat, vähintään neljän vuoden ajan raportointikauden jälkeen. Nämä tiedot voidaan luovuttaa raportoivalle ilmoittajalle.

4.

Tarkkuus: Valituilla tarkkailumenetelmillä on varmistettava, että päästöjen määrittäminen ei ole järjestelmällisesti eikä tietoisesti epätarkkaa. Mahdolliset epätarkkuuksien lähteet on yksilöitävä ja niiden esiintymistä on rajoitettava mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi on noudatettava asianmukaista huolellisuutta sen takaamiseksi, että päästöjä koskevat laskelmat ja mittaukset ovat mahdollisimman tarkkoja.

Jos datassa on puutteita tai puutteita ei katsota voitavan välttää, korvaavana datana on käytettävä konservatiivisia arvioita. Muita tapauksia, joissa päästödatan on perustuttava konservatiivisiin arvioihin, ovat muun muassa seuraavat:

a)

ilmakehään vapautuva hiilimonoksidi, joka otetaan huomioon molaarisesti vastaavana määränä hiilidioksidia;

b)

kaikki massataseeseen sisältyvät ja siirrettyyn hiilidioksidiin liittyvät biomassapäästöt; jos materiaalien tai polttoaineiden biomassapitoisuutta ei ole mahdollista määrittää, päästöjen on katsottava olevan peräisin fossiilisesta hiilestä.

5.

Menetelmien totuudenmukaisuus: Valittujen tarkkailumenetelmien on mahdollistettava raportoitavan päästödatan totuudenmukaisuuden toteaminen kohtuullisella varmuudella. Päästöt on määritettävä käyttäen asianmukaisia tarkkailumenetelmiä, jotka vahvistetaan tässä liitteessä. Raportoidussa päästödatassa ei saa olla olennaisia väärintulkintoja, datan valinnassa ja esitystavassa on vältettävä vääristymiä ja datan on annettava luotettava ja tasapuolinen kuva laitoksen tuottamien tavaroiden tuotesidonnaisista päästöistä.

6.

Raportoitavan datan laatua voidaan parantaa soveltamalla vapaaehtoisia toimenpiteitä, erityisesti tämän liitteen H jakson mukaisia datavirtoihin liittyviä toimia ja kontrollitoimia.

7.

Kustannustehokkuus: Tarkkailumenetelmän valinnassa on löydettävä tasapaino suuremman tarkkuuden ja lisäkustannusten välillä. Päästöjen tarkkailun ja raportoinnin tavoitteena on oltava suurin saavutettavissa oleva tarkkuus, paitsi jos se on teknisesti mahdotonta tai aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia.

8.

Jatkuva parantaminen: On tarkistettava säännöllisesti, voidaanko tarkkailumenetelmiä parantaa. Jos päästödata todennetaan, todentamisraportteihin mahdollisesti sisältyvät parannussuositukset on toteutettava kohtuullisessa ajassa, paitsi jos se aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia tai on teknisesti mahdotonta.

A.3   Parhaaseen saatavilla olevaan datalähteeseen perustuvat menetelmät

1.

Tavaroiden tuotesidonnaisten päästöjen ja niiden perustana olevien datakokonaisuuksien, kuten yksittäisiin lähdevirtoihin tai päästölähteisiin liittyvien päästöjen ja mitattavissa olevan lämmön määrien, määrittämisessä yleisenä periaatteena on aina valita paras saatavilla oleva datalähde. Tämän vuoksi sovelletaan seuraavia ohjaavia periaatteita:

a)

Tässä liitteessä kuvatut tarkkailumenetelmät ovat suositeltavia. Jos tiettyihin datakokonaisuuksiin ei voida soveltaa tässä liitteessä kuvattua tarkkailumenetelmää tai jos soveltaminen aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia tai on teknisesti mahdotonta, voidaan käyttää jonkin muun hyväksyttävän tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmän mukaisia tarkkailumenetelmiä tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa täsmennetyin edellytyksin edellyttäen, että ne kattavat vaaditut datakokonaisuudet. Jos tällaisia menetelmiä ei ole saatavilla, ne ovat teknisesti mahdottomia tai niistä aiheutuisi kohtuuttomia kustannuksia, voidaan datakokonaisuuksien määrittämisessä käyttää epäsuoria menetelmiä 2 kohdan mukaisesti. Jos tällaisia menetelmiä ei ole saatavilla, ne ovat teknisesti mahdottomia tai niistä aiheutuisi kohtuuttomia kustannuksia, voidaan myös käyttää komission siirtymäkautta varten saataville asettamia ja julkaisemia oletusarvoja tämän asetuksen 4 artiklan 3 kohdassa täsmennetyin edellytyksin.

b)

Suorien tai epäsuorien määritysmenetelmien osalta menetelmä katsotaan sopivaksi, jos on varmistettu, että kaikki datakokonaisuuksien määrittämisessä käytettävät mittaukset, analyysit, näytteenotot, kalibroinnit ja validoinnit suoritetaan soveltamalla asiaa koskevissa EN- tai ISO-standardeissa määriteltyjä menetelmiä. Jos tällaisia standardeja ei ole, voidaan käyttää kansallisia standardeja. Jos soveltuvia julkaistuja standardeja ei ole, on käytettävä soveltuvia standardiluonnoksia, toimialan parhaita käytäntöjä koskevia ohjeita tai muita tieteellisesti todistettuja menetelmiä, joilla rajoitetaan näytteenottoon ja mittauksiin liittyvää harhaa.

c)

Yhdessä a alakohdassa tarkoitetuista menetelmistä on asetettava toiminnanharjoittajan hallinnassa olevat mittauslaitteet tai laboratorioanalyysit etusijalle suhteessa mittauslaitteisiin tai analyyseihin, jotka ovat jonkin muun oikeushenkilön, kuten tuotettuihin tavaroihin liittyvien polttoaine- tai materiaalitoimittajien tai kauppakumppaneiden, hallinnassa.

d)

Mittauslaitteet on valittava siten, että niiden epävarmuus on mahdollisimman pieni ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lakisääteisen metrologisen valvonnan piiriin kuuluvia laitteita suositellaan, paitsi jos käytettävissä on muita laitteita, joiden epävarmuus on huomattavasti pienempi. Mittauslaitteita saa käyttää ainoastaan niiden käyttöeritelmien mukaisissa ympäristöissä.

e)

Jos käytetään laboratorioanalyysejä tai jos laboratoriot suorittavat näytteiden käsittelyä, kalibrointeja, menetelmien validointeja tai jatkuvatoimisiin päästömittauksiin liittyviä toimia, sovelletaan tämän liitteen B.5.4.3 kohdan vaatimuksia.

2.

Epäsuorat määritysmenetelmät: Jos vaadittuja datakokonaisuuksia varten ei ole käytettävissä suoraa määritysmenetelmää, erityisesti tapauksissa, joissa on määritettävä eri tuotantoprosesseihin menevät mitattavissa olevan lämmön nettomäärät, voidaan käyttää epäsuoraa määritysmenetelmää, kuten:

a)

laskentaa, joka perustuu tunnettuun kemialliseen tai fysikaaliseen prosessiin, käyttäen hyväksyttyjä kirjallisuusarvoja aineiden kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia varten, stoikiometrisiä tekijöitä sekä termodynaamisia ominaisuuksia, kuten reaktioentalpioita, tilanteen mukaan;

b)

laskentaa, joka perustuu laitoksen suunnitteludataan, kuten teknisten yksiköiden energiatehokkuuteen tai laskettuun energiankulutukseen tuoteyksikköä kohti;

c)

korrelaatiokertoimia, jotka perustuvat empiirisiin testeihin estimoitujen arvojen määrittämiseksi vaadittua datakokonaisuutta varten kalibroimattomasta laitteistosta tai tuotantomenetelmissä dokumentoidusta datasta; tätä varten on varmistettava, että korrelaatiokerroin on hyvien teknisten käytäntöjen mukainen ja että sitä sovelletaan vain sillä alueella oleviin arvojen määrittämiseen, jolla se on määritetty; tällaisten korrelaatiokertoimien validiteetti on arvioitava vähintään kerran vuodessa.

3.

Parhaan käytettävissä olevan datalähteen määrittämiseksi valitaan 1 kohdassa esitetyssä ensisijaisuusjärjestyksessä korkeimmalle sijoittunut datalähde, joka on jo käytettävissä laitoksessa. Jos on kuitenkin teknisesti mahdollista käyttää parempaa datalähdettä ilman kohtuuttomia kustannuksia, kyseinen datalähde on otettava käyttöön ilman aiheetonta viivytystä. Jos saman datakokonaisuuden osalta on käytettävissä useita 1 kohdassa esitetyssä ensisijaisuusjärjestyksessä samalle tasolle sijoittunutta datalähdettä, niistä on valittava se, joka takaa selkeimmän datavirran ja johon liittyy pienin väärintulkintoihin liittyvä luontainen riski ja kontrolliriski.

4.

Edellä olevan 3 kohdan mukaisesti valittuja datalähteitä on käytettävä tuotesidonnaisten päästöjen määrittämisessä ja raportoinnissa.

5.

Siltä osin kuin se on mahdollista ilman kohtuuttomia kustannuksia, tässä liitteessä olevan H jakson mukaista kontrollijärjestelmää varten on yksilöitävä myös lisädatalähteitä tai muita datakokonaisuuksien määritysmenetelmiä, jotta 3 kohdassa tarkoitettujen datalähteiden tiedot voidaan vahvistaa. Mahdolliset valitut datalähteet on vahvistettava tarkkailumenetelmiä koskevissa asiakirjoissa.

6.

Suositeltuja parannuksia: Tarkkailumenetelmien parantamiseksi olisi tarkastettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, onko uusia datalähteitä saatavilla. Jos tällaiset uudet datalähteet katsotaan tarkemmiksi 1 kohdassa esitetyn ensisijaisuusjärjestyksen perusteella, ne on vahvistettava tarkkailumenetelmiä koskevissa asiakirjoissa ja otettava käyttöön mahdollisimman pian.

7.

Tekninen toteutettavuus: Jos väitetään, että tiettyjen määritysmenetelmien soveltaminen on teknisesti mahdotonta, tämä on perusteltava tarkkailumenetelmiä koskevissa asiakirjoissa. Asiaa on arvioitava uudelleen 6 kohdassa tarkoitettujen säännöllisten tarkastusten yhteydessä. Perustelun on pohjauduttava siihen, onko laitoksella sellaiset tekniset resurssit, joilla voidaan tyydyttää ehdotetun datalähteen tai tarkkailumenetelmän tarpeet vaaditussa ajassa tämän asetuksen tarkoituksia varten. Näihin teknisiin resursseihin on kuuluttava se, että käytettävissä on vaadittu tekniikka ja teknologia.

8.

Kohtuuttomat kustannukset: Jos väitetään, että erityisten määritysmenetelmien soveltamisesta aiheutuisi kohtuuttomia kustannuksia, tämä on perusteltava tarkkailumenetelmiä koskevissa asiakirjoissa. Asiaa on arvioitava uudelleen 6 kohdassa tarkoitettujen säännöllisten tarkastusten yhteydessä. Kustannusten kohtuuttomuus määräytyy seuraavasti:

Datakokonaisuuksien määrittämisestä aiheutuvia kustannuksia pidetään kohtuuttomina, jos toiminnanharjoittajan kustannusarvio ylittää määritysmenetelmästä saatavan hyödyn. Tätä varten hyöty on laskettava kertomalla parannuskerroin viitehinnalla, joka on 20 euroa hiilidioksidiekvivalenttitonnilta. Kustannusten laskennassa on myös tarvittaessa otettava huomioon asianmukainen poistoaika, joka perustuu laitteiston taloudelliseen käyttöikään.

Parannuskerroin on:

a)

mittaukseen liittyvän arvioidun epävarmuuden parannus prosentteina kerrottuna raportointikauden arvioiduilla merkityksellisillä päästöillä. ’Merkitykselliset päästöt’ käsittävät

1)

lähdevirran tai päästölähteen aiheuttamat suorat päästöt;

2)

mitattavissa olevan lämmön määrään liittyvät päästöt;

3)

sähkön määrään liittyvät epäsuorat päästöt;

4)

tuotetun materiaalin tai kulutetun lähtöaineen tuotesidonnaiset päästöt;

b)

1 prosentin merkityksellisistä päästöistä, jos mittaukseen perustuva epävarmuus ei parane.

Laitoksen tarkkailumenetelmien parantamiseen liittyvistä toimenpiteistä ei katsota aiheutuvan kohtuuttomia kustannuksia, jos kustannukset ovat enintään 2 000 euroa vuodessa.

A.4   Laitosten jakaminen tuotantoprosesseihin

Laitokset on jaettava tuotantoprosesseihin, joiden järjestelmärajat varmistavat, että panoksia, tuotoksia ja päästöjä voidaan tarkkailla tämän liitteen B–E jakson mukaisesti ja että suorat ja epäsuorat päästöt voidaan osoittaa liitteessä II olevassa 2 jaksossa määritellyille tavararyhmille tässä liitteessä olevan F jakson sääntöjä soveltaen.

Laitokset jaetaan tuotantoprosesseihin seuraavasti:

a)

Kullekin liitteessä II olevassa 2 jaksossa määritellylle laitoksen kannalta merkitykselliselle yhdistetylle tavaraluokalle on määriteltävä yksi tuotantoprosessi.

b)

Poiketen siitä, mitä a alakohdassa säädetään, kullekin tuotantoreitille on määriteltävä erilliset tuotantoprosessit, jos samassa laitoksessa sovelletaan samaan yhdistettyyn tavaraluokkaan useita liitteessä II olevan 3 jakson mukaisia tuotantoreittejä tai jos toiminnanharjoittaja valitsee vapaaehtoisesti eri tavaroita tai tavararyhmiä erilliseen tarkkailuun. Tuotantoprosessit voidaan eritellä tarkemmin myös silloin, kun se on laitoksessa sovellettavan hyväksyttävän tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmän mukaista.

c)

Poiketen siitä, mitä a alakohdassa säädetään, jos ainakin osa monimutkaisten tavaroiden merkityksellisistä lähtöaineista on tuotettu samassa laitoksessa kuin kyseiset monimutkaiset tavarat ja jos kyseisiä lähtöaineita ei siirretä laitoksesta myytäväksi tai käytettäväksi muissa laitoksissa, näiden lähtöaineiden ja monimutkaisten tavaroiden tuotanto voi kuulua yhteiseen tuotantoprosessiin. Tässä tapauksessa lähtöaineiden tuotesidonnaisia päästöjä ei tarvitse laskea erikseen.

d)

Seuraavat alakohtaiset poikkeukset a alakohdan soveltamisesta ovat mahdollisia:

1)

Jos samassa laitoksessa tuotetaan kahta tai useampaa yhdistettyihin tavaraluokkiin ”sintrattu malmi”, ”harkkorauta”, ”FeMn, FeCr, FeNi”, ”suorapelkistetty rauta”, ”raakateräs” tai ”rauta- ja terästuotteet” kuuluvaa tavaraa, tuotesidonnaisten päästöjen tarkkailua ja raportointia varten voidaan määrittää yksi yhteinen tuotantoprosessi kaikille kyseisille tavaroille.

2)

Jos samassa laitoksessa tuotetaan kahta tai useampaa ryhmiin ”muokkaamaton alumiini” tai ”alumiinituotteet” kuuluvaa tavaraa, tuotesidonnaisten päästöjen tarkkailua ja raportointia varten voidaan määrittää yksi yhteinen tuotantoprosessi kaikille kyseisille tavaroille.

3)

Seoslannoitteiden tuotannossa kyseisen tuotantoprosessin tarkkailua ja raportointia voidaan yksinkertaistaa määrittämällä yksi yhtenäinen tuotesidonnaisten päästöjen arvo seoslannoitteiden sisältämää typpitonnia kohti typen kemiallisesta muodosta (ammonium, nitraatti tai urea) riippumatta.

e)

Jos laitoksen osassa tuotetaan sellaisia tavaroita, joita ei ole lueteltu asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä I, suositeltu parannus on tarkkailla kyseistä osaa yhtenä ylimääräisenä tuotantoprosessina laitoksen kokonaispäästödatan täydellisyyden vahvistamiseksi.

B.   SUORIEN PÄÄSTÖJEN TARKKAILU LAITOSTASOLLA

B.1   Lähdevirtojen ja päästölähteiden täydellisyys

Laitoksen ja sen tuotantoprosessien rajojen on oltava toiminnanharjoittajan tiedossa, ja ne on määriteltävä tarkkailumenetelmiä koskevissa asiakirjoissa ottaen huomioon liitteessä II olevassa 2 jaksossa sekä tämän liitteen B.9 kohdassa vahvistetut alakohtaiset vaatimukset. Seuraavia periaatteita sovelletaan:

1.

Huomioon on otettava vähintään kaikki liitteessä II olevassa 2 jaksossa lueteltujen tavaroiden tuotantoon suoraan tai epäsuorasti liittyvät merkitykselliset kasvihuonekaasupäästöjen lähteet ja lähdevirrat.

2.

Suositeltu parannus on ottaa huomioon koko laitoksen kaikki päästölähteet ja lähdevirrat, jotta voidaan tehdä luotettavuustarkastuksia ja valvoa koko laitoksen energia- ja päästötehokkuutta.

3.

Kaikki säännöllisistä toiminnoista ja poikkeuksellisista tapahtumista, kuten käynnistys-, pysäytys- ja hätätilanteista, aiheutuvat päästöt on otettava huomioon raportointikauden aikana.

4.

Kuljetustarkoituksiin käytettävien liikkuvien työkoneiden päästöjä ei oteta huomioon.

B.2   Tarkkailumenetelmän valinta

Sovellettavan menetelmän on oltava jompikumpi seuraavista:

1.

laskentaan perustuva menetelmä, jossa määritetään lähdevirroista peräisin olevat päästöt mittausjärjestelmillä saadun toimintodatan perusteella ja laboratorioanalyyseistä saatujen muiden muuttujien tai vakioarvojen perusteella; laskentaan perustuva menetelmä voidaan toteuttaa joko vakiomenetelmän tai massatasemenetelmän mukaisesti;

2.

mittauksiin perustuva menetelmä, jossa määritetään päästölähteistä peräisin olevat päästöt mittaamalla jatkuvatoimisesti kasvihuonekaasun pitoisuutta savukaasussa ja savukaasuvirtaa.

Poikkeuksellisesti voidaan käyttää myös muita menetelmiä tämän asetuksen 4 artiklan 2 ja 3 kohdassa ja 5 artiklassa täsmennetyin edellytyksin.

Tarkkailumenetelmäksi valitaan se, joka antaa tarkimmat ja luotettavimmat tulokset, paitsi jos B.9 kohdan mukaiset alakohtaiset vaatimukset edellyttävät tiettyä menetelmää. Tarkkailumenetelmä voi myös koostua eri menetelmien yhdistelmästä, kunhan laitoksen eri päästöjä tarkkaillaan kummalla tahansa sovellettavista menetelmistä.

Tarkkailumenetelmiä koskevissa asiakirjoissa on selkeästi yksilöitävä:

a)

minkä lähdevirran osalta käytetään laskentaan perustuvaa vakiomenetelmää tai massatasemenetelmää, mukaan lukien yksityiskohtainen kuvaus kunkin tämän liitteen B.3.4 kohdassa esitetyn muuttujan määrittämisestä;

b)

minkä päästölähteen osalta käytetään mittaukseen perustuvaa menetelmää, mukaan lukien kuvaus kaikista tämän liitteen B.6 kohdassa esitetyistä merkityksellisistä seikoista;

c)

asianmukaisen kaaviokuvan tai prosessikuvauksen avulla, että laitoksen päästöjä ei lasketa kahteen kertaan eikä päästödatassa ole puutteita.

Laitoksen päästöt määritetään seuraavasti:

Formula
(Yhtälö 4)

jossa

EmInst

on laitoksen (suorat) päästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina ilmaistuna;

Emcalc,i

on laskentaan perustuvalla menetelmällä määritetyt lähdevirrasta i peräisin olevat päästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina ilmaistuna;

Emmeas,j

on mittaukseen perustuvalla menetelmällä määritetyt päästölähteestä j peräisin olevat päästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina ilmaistuna; ja

Emother,k

on muulla menetelmällä määritetyt päästöt k, hiilidioksidiekvivalenttitonneina ilmaistuna.

B.3   Laskentaan perustuvan hiilidioksidipäästöjen määritysmenetelmän kaavat ja muuttujat

B.3.1   Vakiomenetelmä

Päästöt lasketaan kullekin lähdevirralle erikseen seuraavasti:

B.3.1.1   Poltosta aiheutuvat päästöt

Poltosta aiheutuvat päästöt lasketaan vakiomenetelmällä seuraavasti:

Formula
(Yhtälö 5)

jossa

Emi

on polttoaineen i aiheuttamat päästöt [t CO2];

EFi

on polttoaineen i päästökerroin [t CO2/TJ];

ADi

on polttoaineen i toimintodata [TJ], joka lasketaan seuraavasti:

Formula
(Yhtälö 6)

FQi

on polttoaineen i kulutus [t tai m3];

NCVi

on polttoaineen i tehollinen lämpöarvo (alempi lämpöarvo) [TJ/t tai TJ/m3];

OFi

on polttoaineen i (dimensioton) hapettumiskerroin, joka lasketaan seuraavasti:

Formula
(Yhtälö 7)

Cash

on tuhkan ja savukaasujen puhdistuksesta peräisin olevan pölyn sisältämä hiili; ja

Ctotal

on poltetun polttoaineen sisältämän hiilen kokonaismäärä.

Konservatiivista oletusta, jonka mukaan OF = 1, voidaan aina käyttää tarkkailutyön vähentämiseksi.

Jos tuloksena on tarkkuuden parantuminen, poltosta aiheutuviin päästöihin sovellettavaa vakiomenetelmää voidaan mukauttaa seuraavasti:

a)

toimintodata ilmaistaan polttoaineen määränä (t tai m3);

b)

EF ilmaistaan tapauksen mukaan joko muodossa t CO2/t polttoainetta tai t CO2/m3 polttoainetta; ja

c)

NCV voidaan jättää pois laskelmasta. Suositeltu parannus on kuitenkin raportoida myös NCV, jotta koko tuotantoprosessille voidaan suorittaa johdonmukaisuuden tarkastuksia ja energiatehokkuuden seurantaa.

Jos polttoaineen i päästökerroin lasketaan hiilipitoisuuden ja tehollisen lämpöarvon analyysien perusteella, käytetään seuraavaa yhtälöä:

Formula
(Yhtälö 8)

Jos muodossa t CO2/t ilmaistu materiaalin tai polttoaineen päästökerroin lasketaan analysoidun hiilipitoisuuden perusteella, käytetään seuraavaa yhtälöä:

Formula
(Yhtälö 9)

jossa

f

on CO2:n ja C:n moolimassojen suhde: f = 3,664 t CO2/t C.

Koska biomassan päästökerroin on nolla, tämä seikka – edellyttäen, että B.3.3 kohdassa esitetyt vaatimukset täyttyvät – voidaan ottaa huomioon seospolttoaineiden (eli polttoaineiden, jotka sisältävät sekä fossiilisia että biomassakomponentteja) osalta seuraavasti:

Formula
(Yhtälö 10)

jossa

EFpre,i

on polttoaineen i alustava päästökerroin (eli päästökerroin, jossa oletetaan, että kaikki polttoaine on fossiilista); ja

BFi

on polttoaineen i (dimensioton) biomassaosuus.

Fossiilisten polttoaineiden tapauksessa ja jos biomassaosuus ei ole tiedossa, BFi :n arvona on konservatiivisesti käytettävä nollaa.

B.3.1.2   Prosessipäästöt

Prosessipäästöt lasketaan vakiomenetelmällä seuraavasti:

Formula
(Yhtälö 11)

jossa

ADj

on materiaalin j toimintodata [t materiaalia];

EFj

on materiaalin j päästökerroin [t CO2/t]; ja

CFj

on materiaalin j (dimensioton) muuntokerroin.

Konservatiivista oletusta, jonka mukaan CFj  = 1, voidaan aina käyttää tarkkailutyön vähentämiseksi.

Kun kyseessä on prosessiin syötettävä materiaaliseos, joka sisältää sekä epäorgaanista että orgaanista hiiltä, toiminnanharjoittaja voi joko:

1.

määrittää materiaaliseoksen alustavan kokonaispäästökertoimen analysoimalla kokonaishiilipitoisuuden (CCj ) ja käyttämällä muuntokerrointa sekä tarvittaessa biomassaosuutta ja tehollista lämpöarvoa, jotka liittyvät kyseiseen kokonaishiilipitoisuuteen;

2.

määrittää orgaaniset ja epäorgaaniset pitoisuudet erikseen ja käsitellä niitä kahtena erillisenä lähdevirtana.

Kun otetaan huomioon käytettävissä olevat toimintodatan mittausjärjestelmät ja päästökertoimen määrittämismenetelmät, karbonaattien hajoamisesta aiheutuvien päästöjen osalta on kullekin lähdevirralle valittava seuraavasta kahdesta menetelmästä se, joka tuottaa tarkempia tuloksia:

Menetelmä A (syöttöön perustuva menetelmä): Päästökerroin, muuntokerroin ja toimintodata perustuvat prosessiin syötettyjen materiaalien määrään. Laskelmassa on käytettävä liitteessä VIII olevassa taulukossa 3 lueteltuja puhtaiden karbonaattien oletusarvoja ottaen huomioon tämän liitteen B.5 kohdan mukaisesti määritetty materiaalin koostumus.

Menetelmä B (tuotantoon perustuva menetelmä): Päästökerroin, muuntokerroin ja toimintodata perustuvat prosessin tuotannon määrään. Laskelmassa on käytettävä liitteessä VIII olevassa taulukossa 4 lueteltuja hiilestä puhdistettujen metallioksidien oletusarvoja ottaen huomioon tämän liitteen B.5 kohdan mukaisesti määritetty materiaalin koostumus.

Muista kuin karbonaateista peräisin oleviin hiilidioksidipäästöihin voidaan soveltaa ainoastaan menetelmää A.

B.3.2   Massatasemenetelmä

Kunkin lähdevirran kannalta merkitykselliset hiilidioksidimäärät lasketaan kunkin materiaalin hiilipitoisuuden perusteella erottelematta polttoaineita ja prosessimateriaaleja. Hiili, joka poistuu laitoksesta tuotteisiin sitoutuneena sen sijaan, että se vapautuisi ympäristöön, otetaan huomioon tuotannon lähdevirroissa, joiden toimintodata-arvot ovat näin ollen negatiivisia.

Kutakin lähdevirtaa vastaavat päästöt lasketaan seuraavasti:

Formula
(Yhtälö 12)

jossa

ADk

on materiaalin k toimintodata [t]; tuotannon tapauksessa ADk on negatiivinen;

f

on CO2:n ja C:n moolimassojen suhde: f = 3,664 t CO2/t C; ja

CCk

on materiaalin k (dimensioton ja positiivinen) hiilipitoisuus.

Jos polttoaineen k hiilipitoisuus lasketaan muodossa t CO2/TJ ilmaistun päästökertoimen perusteella, käytetään seuraavaa yhtälöä:

Formula
(Yhtälö 13)

Jos materiaalin tai polttoaineen k hiilipitoisuus lasketaan muodossa t CO2/t ilmaistun päästökertoimen perusteella, käytetään seuraavaa yhtälöä:

Formula
(Yhtälö 14)

Seospolttoaineiden (eli polttoaineiden, jotka sisältävät sekä fossiilisia että biomassakomponentteja) ja materiaaliseosten tapauksessa – edellyttäen, että B.3.3 kohdassa esitetyt vaatimukset täyttyvät – biomassaosuus voidaan ottaa huomioon seuraavasti:

Formula
(Yhtälö 15)

jossa

CCpre,k

on polttoaineen k alustava hiilipitoisuus (eli päästökerroin, jossa oletetaan, että kaikki polttoaine on fossiilista); ja

BFk

on polttoaineen k (dimensioton) biomassaosuus.

Fossiilisten polttoaineiden ja materiaalien tapauksessa ja jos biomassaosuus ei ole tiedossa, BF:n arvona on konservatiivisesti käytettävä nollaa. Jos biomassaa käytetään syöttömateriaalina tai polttoaineena ja tuotosmateriaalit sisältävät hiiltä, biomassaosuutta on käsiteltävä kokonaismassataseessa konservatiivisesti, mikä tarkoittaa, että biomassan osuus tuotannon kokonaishiilimäärästä ei saa ylittää syöttömateriaaleissa ja polttoaineissa olevan biomassan kokonaisosuutta, paitsi jos toiminnanharjoittaja esittää näyttöä suuremmasta biomassan osuudesta tuotosmateriaaleissa (stoikiometriaan perustuvan) atomien jäljitysmenetelmän (”Trace the atom”) tai radiohiilimenetelmän (14C) avulla.

B.3.3   Vaatimukset, joiden täyttyessä biomassan päästökerroin on nolla

Jos poltossa käytetään polttoaineena biomassaa, sen on täytettävä tässä kohdassa vahvistetut vaatimukset. Jos poltossa käytetty biomassa ei täytä näitä vaatimuksia, sen sisältämä hiili katsotaan fossiiliseksi hiileksi.

1.

Biomassan on täytettävä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 2–7 ja 10 kohdassa vahvistetut kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit.

2.

Poiketen siitä, mitä edellisessä alakohdassa säädetään, muista kuin maataloudesta, vesiviljelystä, kalastuksesta ja metsätaloudesta peräisin oleviin jätteisiin ja tähteisiin sisältyvän tai niistä tuotetun biomassan on täytettävä ainoastaan direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 10 kohdassa säädetyt kriteerit. Tätä alakohtaa on sovellettava myös jätteisiin ja tähteisiin, jotka jalostetaan ensin joksikin tuotteeksi ennen jatkojalostusta polttoaineiksi.

3.

Kiinteästä yhdyskuntajätteestä tuotettuun sähköön, lämmitykseen ja jäähdytykseen ei sovelleta direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 10 kohdassa säädettyjä kriteereitä.

4.

Direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 2–7 ja 10 kohdassa säädettyjä kriteereitä sovelletaan biomassan maantieteellisestä alkuperästä riippumatta.

5.

Direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 2–7 ja 10 kohdassa säädettyjen kriteerien täyttymistä on arvioitava kyseisen direktiivin 30 artiklan ja 31 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

B.3.4   Muuttujat

Kunkin lähdevirran osalta on määritettävä seuraavat tämän liitteen B.3.1–B.3.3 kohdassa esitettyjen kaavojen mukaiset muuttujat:

1.

Vakiomenetelmä, poltosta aiheutuvat päästöt:

Vähimmäisvaatimus: Polttoaineen määrä (t tai m3), päästökerroin (t CO2/t tai t CO2/m3).

Suositeltu parannus: Polttoaineen määrä (t tai m3), NCV (TJ/t tai TJ/m3), päästökerroin (t CO2/TJ), hapettumiskerroin, biomassaosuus, näyttö B.3.3 kohdan vaatimusten täyttymisestä.

2.

Vakiomenetelmä, prosessipäästöt:

Vähimmäisvaatimus: Toimintodata (t tai m3), päästökerroin (t CO2/t tai t CO2/m3).

Suositeltu parannus: Toimintodata (t tai m3), päästökerroin (t CO2/t tai t CO2/m3), muuntokerroin.

3.

Massatasemenetelmä:

Vähimmäisvaatimus: Materiaalin määrä (t), hiilipitoisuus (t C/t materiaalia).

Suositeltu parannus: Materiaalin määrä (t), hiilipitoisuus (t C/t materiaalia), NCV (TJ/t), biomassaosuus, näyttö B.3.3 kohdan vaatimusten täyttymisestä.

B.4   Toimintodataa koskevat vaatimukset

B.4.1   Jatkuva tai eräkohtainen mittaus

Jos polttoaineiden tai materiaalien määrät, mukaan lukien tavaroiden tai välituotteiden paljoudet, on määritettävä koko raportointikauden osalta, tämä voidaan tehdä jommallakummalla seuraavista tavoista, joka on myös vahvistettava tarkkailumenetelmiä koskevissa asiakirjoissa:

1.

sen prosessin jatkuvan mittaamisen perusteella, jossa materiaali kulutetaan tai tuotetaan;

2.

erikseen toimitettujen tai tuotettujen määrien (eräkohtaisesti) yhteenlaskettujen mittaustulosten perusteella ottaen huomioon olennaiset varastomuutokset. Tätä tarkoitusta varten sovelletaan seuraavaa:

a)

raportointikauden aikana kulutetun polttoaineen tai materiaalin määrä lasketaan vähentämällä raportointikauden aikana laitokseen tuodusta polttoaineen tai materiaalin määrästä laitoksesta viedyn polttoaineen tai materiaalin määrä, lisäämällä siihen raportointikauden alussa varastossa olleen polttoaineen tai materiaalin määrä ja vähentämällä siitä raportointikauden lopussa varastossa olleen polttoaineen tai materiaalin määrä;

b)

tavaroiden tai välituotteiden tuotantomäärät lasketaan vähentämällä raportointikauden aikana laitoksesta viedystä määrästä laitokseen tuotu määrä, vähentämällä siitä raportointikauden alussa varastossa olleiden tuotteiden tai materiaalien määrä ja lisäämällä siihen raportointikauden lopussa varastossa olleiden tuotteiden tai materiaalien määrä. Kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi tuotantomääristä vähennetään tuotantoprosessin tuotteet, jotka palautuvat samaan tuotantoprosessiin.

Jos varastossa olevien määrien määrittäminen suoraan mittaamalla on teknisesti mahdotonta tai aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia, nämä määrät voidaan arvioida jommallakummalla seuraavista tavoista:

1.

käyttäen aiempia vuosia koskevaa dataa, jotka korreloidaan asianmukaisilla raportointikauden tuotantotasoilla;

2.

dokumentoitujen menettelyjen ja raportointikautta koskevien tarkastettujen tilinpäätösdatan avulla.

Jos tuotteiden, materiaalien tai polttoaineiden määriä ei voida teknisistä syistä määrittää koko raportointikauden osalta tai siitä aiheutuisi kohtuuttomia kustannuksia, voidaan valita seuraavaksi sopivin päivä erottamaan raportointikausi seuraavasta kaudesta ja näin muodostaa vaadittu raportointikausi. Kuhunkin tuotteeseen, materiaaliin tai lähdevirtaan liittyvät poikkeamat on kirjattava ylös selkeästi, niitä on käytettävä kyseistä raportointikautta edustavan arvon perustana ja ne on otettava johdonmukaisesti huomioon seuraavan vuoden osalta.

B.4.2   Toiminnanharjoittajan hallinnassa olevat mittausjärjestelmät

Tuotteiden, materiaalien tai polttoaineiden määrien määrittämisessä suositeltu menettely on, että laitoksen toiminnanharjoittaja käyttää omassa hallinnassaan olevia mittausjärjestelmiä. Mittausjärjestelmiä, jotka eivät ole toiminnanharjoittajan hallinnassa, erityisesti jos ne ovat materiaalin tai polttoaineen toimittajan hallinnassa, voidaan käyttää seuraavissa tapauksissa:

1.

toiminnanharjoittajalla ei ole käytössään omaa mittausjärjestelmää kyseessä olevan datakokonaisuuden määrittämiseksi;

2.

datakokonaisuuden määrittäminen toiminnanharjoittajan oman mittausjärjestelmän avulla on teknisesti mahdotonta tai aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia;

3.

toiminnanharjoittajalla on näyttöä siitä, että mittausjärjestelmä, joka ei ole toiminnanharjoittajan itsensä hallinnassa, antaa luotettavampia tuloksia ja on vähemmän altis väärintulkintojen riskille.

Jos käytetään mittausjärjestelmää, joka ei ole toiminnanharjoittajan hallinnassa, voidaan käyttää seuraavia datalähteitä:

1)

kauppakumppanin toimittamiin laskuihin perustuvat määrät, edellyttäen että liiketoimi tapahtuu kahden riippumattoman kauppakumppanin välillä;

2)

mittausjärjestelmistä suoraan otetut lukemat.

B.4.3   Mittausjärjestelmiä koskevat vaatimukset

Polttoaineiden ja materiaalien määrien mittaukseen liittyvästä epävarmuudesta, mukaan lukien käyttöympäristön vaikutus ja tarvittaessa varastojen määritykseen liittyvä epävarmuus, on oltava tarkka käsitys. Mittauslaitteet on valittava siten, että niiden epävarmuus on mahdollisimman pieni ilman kohtuuttomia kustannuksia, ja niin, että ne soveltuvat ympäristöön, jossa niitä käytetään, sovellettavien teknisten standardien ja vaatimusten mukaisesti. Lakisääteisen metrologisen valvonnan piiriin kuuluvat laitteet on asetettava etusijalle, jos niitä on saatavilla. Tällöin epävarmuuden arvona voidaan käyttää lakisääteistä metrologista valvontaa koskevassa kansallisessa lainsäädännössä kyseiselle mittaustehtävälle sallittua suurinta käytönaikaista virhettä.

Jos mittauslaite on vaihdettava toimintahäiriön vuoksi tai koska kalibrointi osoittaa, että vaatimukset eivät enää täyty, laite on korvattava laitteella, jolla varmistetaan sama tai parempi epävarmuustaso kuin nykyisellä laitteella.

B.4.4   Suositeltu parannus

Suositeltu parannus on sen varmistaminen, että mittauksen epävarmuus määritetään suhteessa lähdevirran tai päästölähteen kokonaispäästöihin ja että epävarmuus on vähäisin merkittävimpien päästöjen osalta. Esimerkiksi jos päästöt ovat yli 500 000 hiilidioksiditonnia vuodessa, epävarmuuden on oltava koko raportointikauden aikana 1,5 prosenttia tai parempi, ottaen tarvittaessa huomioon myös varastomuutokset. Jos päästöt ovat alle 10 000 hiilidioksiditonnia vuodessa, alle 7,5 prosentin epävarmuus on vielä hyväksyttävä.

B.5   Hiilidioksidin laskentakertoimia koskevat vaatimukset

B.5.1   Laskentakertoimien määritysmenetelmät

Laskentaan perustuvassa menetelmässä tarvittavat laskentakertoimet voidaan määrittää jollakin seuraavista menetelmistä:

1.

vakioarvojen käyttö;

2.

sellaiseen epäsuoran datan käyttö, joka perustuu empiirisiin korrelaatioihin laskentakertoimen ja muiden, helpommin mitattavissa olevien ominaisuuksien välillä;

3.

laboratorioanalyysiin perustuvien arvojen käyttö.

Laskentakertoimet on määritettävä toimintodatan osalta käytetyn tilan mukaan viitaten polttoaineen tai materiaalin tilaan, jossa polttoaine tai materiaali ostetaan tai käytetään päästöjä aiheuttavassa prosessissa, ennen kuin se kuivataan tai käsitellään muutoin laboratoriossa analysoitavaksi. Jos tästä aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia tai jos on mahdollista saavuttaa parempi tarkkuus, voidaan myös johdonmukaisesti raportoida toimintodata ja laskentakertoimet viitaten tilaan, jossa laboratorioanalyysit tehdään.

B.5.2   Sovellettavat vakioarvot

Tyypin I vakioarvoja sovelletaan vain, jos samalle muuttujalle ja materiaalille tai polttoaineelle ei ole saatavilla tyypin II vakioarvoa.

Tyypin I vakioarvot ovat seuraavat:

a)

liitteessä VIII luetellut vakiokertoimet;

b)

vakiokertoimet, jotka sisältyvät IPCC:n viimeisimpiin kasvihuonekaasuinventaarioita koskeviin ohjeisiin (1);

c)

arvot, jotka perustuvat aiemmin tehtyihin laboratorioanalyyseihin, jotka eivät ole vanhempia kuin viisi vuotta ja joita pidetään kyseisen polttoaineen tai materiaalin osalta edustavina.

Tyypin II vakioarvot ovat seuraavat:

a)

vakiokertoimet, joita laitoksen sijaintimaa käyttää viimeisimmässä kansallisessa inventaariossaan, jonka se on toimittanut Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen sihteeristölle;

b)

kansallisten tutkimuslaitosten, viranomaisten, standardointielinten, tilastolaitosten jne. julkaisemat arvot edellistä alakohtaa yksityiskohtaisempaa päästöraportointia varten;

c)

polttoaineen tai materiaalin toimittajan määrittämät ja takaamat arvot, jos on näyttöä siitä, että hiilipitoisuuden 95 prosentin luottamusväli on enintään 1 prosenttiyksikkö;

d)

hiilipitoisuuden stoikiometriset arvot ja niihin liittyvät kirjallisuusarvot puhtaan aineen teholliselle lämpöarvolle (NCV);

e)

arvot, jotka perustuvat aiemmin tehtyihin laboratorioanalyyseihin, jotka eivät ole vanhempia kuin kaksi vuotta ja joita pidetään kyseisen polttoaineen tai materiaalin osalta edustavina.

Johdonmukaisuuden varmistamiseksi kaikki käytetyt vakioarvot on vahvistettava tarkkailumenetelmiä koskevissa asiakirjoissa, ja niitä tulisi muuttaa vain, jos on näyttöä siitä, että uusi arvo on käytetyn polttoaineen tai materiaalin osalta asianmukaisempi ja edustavampi kuin aiempi arvo. Jos vakioarvot muuttuvat vuosittain, tarkkailumenetelmiä koskevissa asiakirjoissa on varsinaisen arvon sijasta vahvistettava arvon määräävä lähde.

B.5.3   Korrelaatiokertoimien vahvistaminen epäsuoran datan määrittämiseksi

Hiilipitoisuus tai päästökerroin voidaan epäsuorasti johtaa käyttäen seuraavia muuttujia sekä empiirisiä korrelaatiokertoimia, jotka määritetään vähintään kerran vuodessa tämän liitteen B.5.4 kohdassa vahvistettujen laboratorioanalyysejä koskevien vaatimusten mukaisesti:

a)

öljyjen tai kaasujen tiheyden mittaus, mukaan lukien öljynjalostus- tai terästeollisuudessa yleisesti käytetyt öljyt ja kaasut;

b)

erityisten hiilityyppien tehollinen lämpöarvo.

Korrelaatiokertoimen on oltava toimialan hyvien käytäntöjen mukainen ja sitä voidaan soveltaa vain sillä alueella oleviin mallin mukaisiin arvoihin, jolla se on määritetty.

B.5.4   Laboratorioanalyysejä koskevat vaatimukset

Jos tarvitaan laboratorioanalyysejä tuotteiden, materiaalien, polttoaineiden tai jätekaasujen ominaisuuksien (kuten kosteuden, puhtauden, pitoisuuden, hiilipitoisuuden, biomassaosuuden, tehollisen lämpöarvon tai tiheyden) määrittämiseksi tai korrelaatioiden vahvistamiseksi muuttujien välillä tarvittavan datan epäsuoraa määrittämistä varten, analyysit on suoritettava tämän kohdan vaatimusten mukaisesti.

Kunkin analyysin tulosta on käytettävä vain sen toimituskauden tai polttoaine- tai materiaalierän osalta, josta näytteet on otettu ja jota näytteet on tarkoitettu edustamaan. Tiettyä muuttujaa määritettäessä on käytettävä kaikkien kyseisen muuttujan osalta tehtyjen analyysien tuloksia.

B.5.4.1   Standardien soveltaminen

Laskentakertoimien määrittämiseen käytettävät analyysit, näytteenotot, kalibroinnit ja validoinnit on suoritettava soveltamalla vastaaviin ISO-standardeihin perustuvia menetelmiä. Jos tällaisia standardeja ei ole, menetelmien on perustuttava soveltuviin EN-standardeihin tai kansallisiin standardeihin taikka vaatimuksiin, jotka on vahvistettu hyväksyttävässä tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmässä. Jos soveltuvia julkaistuja standardeja ei ole, on käytettävä soveltuvia standardiluonnoksia, toimialan parhaita käytäntöjä koskevia ohjeita tai muita tieteellisesti todistettuja menetelmiä, joilla rajoitetaan näytteenottoon ja mittauksiin liittyvää harhaa.

B.5.4.2   Näytteenottosuunnitelmaa ja analyysien vähimmäistiheyttä koskevat suositukset

Polttoaineiden ja materiaalien analyyseihin on sovellettava tämän liitteen taulukossa 1 vahvistettuja vähimmäistiheyksiä. Muuta analyysien vähimmäistiheyttä voidaan soveltaa seuraavissa tapauksissa:

a)

taulukko ei sisällä soveltuvaa vähimmäistiheyttä;

b)

hyväksyttävässä tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmässä on samantyyppisen materiaalin tai polttoaineen analyyseille vahvistettu toinen vähimmäistiheys;

c)

tämän liitteen taulukossa 1 vahvistetun vähimmäistiheyden soveltamisesta aiheutuisi kohtuuttomia kustannuksia;

d)

voidaan osoittaa, että historiallisen datan perusteella, mukaan lukien polttoaineisiin tai materiaaleihin liittyvät analyysiarvot voimassa olevaa raportointikautta välittömästi edeltävällä raportointikaudella, polttoaineeseen tai materiaaliin liittyvien analyysiarvojen mahdollinen vaihtelu on enintään kolmasosa polttoaineen tai materiaalin toimintodatan määrittämisen epävarmuudesta.

Jos laitos on toiminnassa ainoastaan osan vuodesta tai polttoaineet tai materiaalit toimitetaan erissä, jotka kulutetaan yli yhden raportointikauden aikana, voidaan valita asianmukaisempi analyysiaikataulu edellyttäen, että tulokseksi saadaan epävarmuus, joka on verrattavissa edellisen alakohdan viimeisessä alakohdassa tarkoitettuun epävarmuuteen.

Taulukko 1

Analyysien vähimmäistiheys

Polttoaine/materiaali

Analyysien vähimmäistiheys

Maakaasu

Vähintään viikoittain

Muut kaasut, erityisesti synteesikaasu ja prosessikaasut, kuten jalostamojen seoskaasut, koksaamokaasu, masuunikaasu, konverttikaasu, öljykenttä- ja kaasukenttäkaasu

Vähintään päivittäin – käyttäen asianmukaisia menetelmiä eri vuorokaudenaikoina

Polttoöljyt (esim. kevyt, keskiraskas, raskas polttoöljy, bitumi)

Kultakin 20 000 polttoainetonnilta ja vähintään kuusi kertaa vuodessa

Hiili, koksihiili, koksi, öljykoksi (petroleum coke), turve

Kultakin 20 000 polttoaine-/materiaalitonnilta ja vähintään kuusi kertaa vuodessa

Muut polttoaineet

Kultakin 10 000 tonnilta ja vähintään neljä kertaa vuodessa

Käsittelemätön kiinteä jäte (puhtaat fossiiliset jätteet tai biomassan ja fossiilisen jätteen seokset)

Kultakin 5 000 jätetonnilta ja vähintään neljä kertaa vuodessa

Nestemäinen jäte, esikäsitelty kiinteä jäte

Kultakin 10 000 jätetonnilta ja vähintään neljä kertaa vuodessa

Karbonaattimineraalit (ml. kalkkikivi ja dolomiitti)

Kultakin 50 000 materiaalitonnilta ja vähintään neljä kertaa vuodessa

Savet ja saviliuskeet

Sellaisen materiaalimäärän täytyttyä, joka vastaa 50 000 tonnin hiilidioksidipäästöjä, ja vähintään neljä kertaa vuodessa

Muut materiaalit (alku-, väli- ja lopputuote)

Materiaalin tyypistä ja variaatiosta riippuen sellaisen materiaalimäärän täytyttyä, joka vastaa 50 000 tonnin hiilidioksidipäästöjä, ja vähintään neljä kertaa vuodessa

Näytteiden on oltava edustavia koko sen erän tai toimitusjakson osalta, josta tai jonka kuluessa ne on otettu. Edustavuuden varmistamiseksi on otettava huomioon materiaalin heterogeenisuus sekä kaikki muut merkitykselliset näkökohdat, kuten käytettävissä olevat näytteenottovälineet, faasien mahdollinen erottuminen tai paikallinen hiukkaskokojakauma sekä näytteiden stabiilisuus. Näytteenottotapa on vahvistettava tarkkailumenetelmiä koskevissa asiakirjoissa.

Suositeltu parannus on, että kunkin materiaalin tai polttoaineen osalta käytetään erillistä sovellettavien standardien mukaista näytteenottosuunnitelmaa, jossa kerrotaan näytteiden valmistelutavoista, myös vastuista, sijaintipaikoista, näytteenottotiheydestä ja määristä, sekä näytteiden varastointi- ja kuljetustavoista.

B.5.4.3   Laboratorioita koskevat suositukset

Laboratorioiden, joita käytetään analyysien tekemiseen ja laskentakertoimien määrittämiseen, on oltava akkreditoituja standardin ISO/IEC 17025 mukaisesti analyysimenetelmien osalta. Laskentakertoimien määrittämiseen voidaan käyttää muita kuin akkreditoituja laboratorioita ainoastaan, jos voidaan osoittaa, että akkreditoidun laboratorion käyttö on teknisesti mahdotonta tai aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia ja että akkreditoimaton laboratorio on tehtävään riittävän pätevä. Laboratorion katsotaan olevan riittävän pätevä, jos se täyttää kaikki seuraavat vaatimukset:

1.

se on taloudellisesti riippumaton toiminnanharjoittajasta tai ainakin organisatorisesti suojattu laitoksen johdon vaikutusvallalta;

2.

se noudattaa pyydettyihin analyyseihin sovellettavia standardeja;

3.

sen henkilökunnalla on tarvittava pätevyys kyseisten tehtävien osalta;

4.

se hoitaa asianmukaisesti näytteenoton ja näytteiden valmistelun, mukaan lukien näytteen koskemattomuuden valvonnan;

5.

se suorittaa säännöllisesti kalibrointi-, näytteenotto- ja analyysimenetelmien laadunvarmistusta asianmukaisilla menetelmillä, kuten osallistumalla säännöllisesti laaduntestausohjelmiin, käyttämällä analyysimenetelmiä sertifioituun vertailumateriaaliin tai suorittamalla vertailuja akkreditoidun laboratorion kanssa;

6.

se hallinnoi laitteita asianmukaisesti muun muassa ylläpitämällä ja soveltamalla laitteiden kalibrointiin, säätämiseen, huoltoon ja korjaamiseen liittyviä menettelyjä sekä pitää kirjaa näihin liittyvistä tiedoista.

B.5.5   Suositellut laskentakertoimien määritysmenetelmät

Suositeltu parannus on, että vakioarvoja sovelletaan vain lähdevirtoihin, jotka aiheuttavat ainoastaan vähäisiä päästöjä, ja että kaikkien merkittävimpiin lähdevirtoihin sovelletaan laboratorioanalyysejä. Seuraavassa luettelossa esitetään sovellettavat menetelmät datan laadun suhteen nousevassa järjestyksessä:

1.

tyypin I vakioarvot;

2.

tyypin II vakioarvot;

3.

korrelaatiokertoimet epäsuoran datan määrittämiseksi;

4.

analyysit, jotka on suorittanut toiminnanharjoittajan vaikutusvallan ulkopuolella oleva taho, kuten polttoaineen tai materiaalin toimittaja, ja joiden tulokset esitetään hankinta-asiakirjoissa ilman tarkempia tietoja käytetyistä menetelmistä;

5.

analyysit, jotka suoritetaan muissa kuin akkreditoiduissa laboratorioissa taikka akkreditoiduissa laboratorioissa mutta yksinkertaistettuja näytteenottomenetelmiä käyttäen;

6.

analyysit, jotka suoritetaan akkreditoiduissa laboratorioissa näytteenottoa koskevia parhaita käytäntöjä noudattaen.

B.6   Mittaukseen perustuvaa hiilidioksidi- ja typpioksiduulipäästöjen tarkkailumenetelmää koskevat vaatimukset

B.6.1   Yleiset määräykset

Mittaukseen perustuva menetelmä edellyttää sopivaan mittauspisteeseen asennetun jatkuvatoimisen päästömittausjärjestelmän käyttöä.

Typpioksiduulipäästöjen tarkkailussa on käytettävä mittaukseen perustuvaa menetelmää. Hiilidioksidipäästöjen osalta mittaukseen perustuvaa menetelmää tulee käyttää vain, jos on näyttöä siitä, että sillä saadaan tarkempaa dataa kuin laskentaan perustuvalla menetelmällä. Mittausjärjestelmien epävarmuutta koskevia vaatimuksia sovelletaan tämän liitteen B.4.3 kohdan mukaisesti.

Ilmakehään pääsevää hiilimonoksidia kohdellaan molaarisesti vastaavana määränä hiilidioksidia.

Jos samassa laitoksessa on useita päästölähteitä eikä niitä voida mitata yhtenä päästölähteenä, toiminnanharjoittajan on mitattava näiden lähteiden päästöt erikseen ja laskettava tulokset yhteen määrittääkseen kaasun kokonaispäästöt raportointikaudella.

B.6.2   Menetelmä ja laskenta

B.6.2.1   Raportointikauden päästöt (vuotuiset päästöt)

Päästölähteen kokonaispäästöt raportointikauden aikana määritetään laskemalla raportointikauden ajalta yhteen kaikki mitattujen kasvihuonekaasupitoisuuksien tuntiarvot kerrottuna savukaasuvirran tuntiarvoilla, niin että tuntiarvot ovat kyseisen käyttötunnin kaikkien yksittäisten mittaustulosten keskiarvoja. Laskentaan käytetään seuraavaa kaavaa:

Formula
(Yhtälö 16)

jossa

GHG Emtotal

on vuotuiset kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt tonneina;

GHG conchourly,i

on kasvihuonekaasujen tuntipitoisuudet (g/Nm3) savukaasuvirrassa, mitattuina toiminnan aikana tuntikohtaisesti tai lyhyemmän viitekauden aikana (i);

Vhourly,i

on savukaasun tilavuus (Nm3) tuntikohtaisesti tai lyhyemmän viitekauden aikana (i, eli integroitu virtaus viitekauden aikana); ja

HoursOp

on niiden tuntien (tai lyhyempien viitekausien) kokonaismäärä, joihin sovelletaan mittaukseen perustuvaa menetelmää, mukaan lukien tunnit, joiden osalta data on korvattu tämän liitteen B.6.2.6 kohdan mukaisesti.

Alaindeksi i tarkoittaa yksittäistä käyttötuntia (tai viitekautta).

Kunkin mitatun muuttujan tuntikeskiarvot on laskettava ennen jatkokäsittelyä käyttäen kaikkia datapisteitä, jotka ovat saatavilla kyseisen tunnin osalta. Jos lyhyempiä viitekausia koskevaa dataa voidaan tuottaa ilman lisäkustannuksia, kyseisiä viitekausia on käytettävä vuotuisten päästöjen määrittämisessä.

B.6.2.2   Kasvihuonekaasupitoisuuden määrittäminen

Tarkkaillun kasvihuonekaasun pitoisuus savukaasussa on määritettävä jatkuvatoimisella päästömittauksella edustavasta pisteestä jollakin seuraavista tavoista:

kasvihuonekaasupitoisuuden suora mittaus;

epäsuora mittaus: jos pitoisuus savukaasussa on suuri, kasvihuonekaasupitoisuus voidaan laskea epäsuoralla pitoisuuden mittauksella ottaen huomioon kaasuvirran kaikkien muiden komponenttien (i) mitatut pitoisuusarvot. Laskentaan käytetään seuraavaa kaavaa:

Formula
(Yhtälö 17)

jossa

conci

on kaasukomponentin (i) pitoisuus.

B.6.2.3   Biomassan hiilidioksidipäästöt

Biomassasta peräisin oleva hiilidioksidimäärä, joka täyttää tämän liitteen B.3.3 kohdassa esitetyt kriteerit, voidaan tarvittaessa vähentää mitatuista kokonaishiilidioksidipäästöistä edellyttäen, että biomassan hiilidioksidipäästöt määritetään käyttäen jotakin seuraavista menetelmistä:

1.

laskentaan perustuvaa menetelmää, mukaan lukien menetelmät, joissa käytetään analyysejä ja näytteenottoa, jotka perustuvat standardiin ISO 13833 (Stationary source emissions – Determination of the ratio of biomass (biogenic) and fossil-derived carbon dioxide – Radiocarbon sampling and determination);

2.

jotakin muuta menetelmää, joka perustuu asiaankuuluvaan standardiin, kuten standardiin ISO 18466 (Stationary source emissions – Determination of the biogenic fraction in CO2 in stack gas using the balance method);

3.

jotakin muuta menetelmää, joka on sallittu hyväksyttävässä tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmässä.

B.6.2.4   Hiilidioksidipäästöjen määrittäminen typpioksiduulipäästöjen perusteella

Typpioksiduulipäästöjen tapauksessa kaikista päästölähteistä peräisin olevat vuotuiset typpioksiduulin kokonaispäästöt, jotka on mitattu tonneina kolmen desimaalin tarkkuudella, muunnetaan vuotuisiksi hiilidioksidipäästöiksi tonneiksi pyöristettyinä. Muuntamisessa käytetään seuraavaa kaavaa ja liitteessä VIII esitettyjä GWP-arvoja:

CO2e [t] = N2Oannual[t] × GWPN2O (Yhtälö 18)

jossa

N2Oannual

on tämän liitteen B.6.2.1 kohdan mukaisesti lasketut vuotuiset typpioksiduulin kokonaispäästöt.

B.6.2.5   Savukaasuvirran määrittäminen

Savukaasuvirta voidaan määrittää jommallakummalla seuraavista menetelmistä:

soveltuvan massataseen mukaan tehtävä laskenta, jossa otetaan huomioon kaikki merkittävät muuttujat panospuolella, mukaan lukien hiilidioksidipäästöjen osalta vähintään syöttöainekuormat, syöttöaineen ilmavirtaus ja prosessin hyötysuhde, sekä tuotospuolella, mukaan lukien vähintään tuotannon määrä sekä hapen (O2), rikkidioksidin (SO2) ja typen oksidien (NOx) pitoisuudet;

mittaus jatkuvatoimisella virtausmittauksella edustavassa pisteessä.

B.6.2.6   Mittauspuutteiden käsittely

Jos jonkin muuttujan jatkuvatoimisessa päästömittauksessa käytettävä laite on epäluotettava, toiminta-alueen ulkopuolella tai poissa käytöstä jossakin vaiheessa tunnin tai muun viitekauden aikana, on laskettava tuntikeskiarvo suhteessa kyseisen tunnin tai lyhyemmän viitekauden jäljellä oleviin datapisteisiin sillä edellytyksellä, että muuttujan osalta saatavilla on vähintään 80 prosenttia datapisteiden enimmäismäärästä.

Jos jonkin muuttujan osalta saatavilla on alle 80 prosenttia datapisteiden enimmäismäärästä, on käytettävä seuraavia menetelmiä:

Suoraan mitatun muuttujan pitoisuuden sijasta käytetään korvaavaa arvoa, joka saadaan laskemalla yhteen keskimääräinen pitoisuus ja siihen liittyvä keskihajonta kerrottuna kahdella. Laskennassa käytetään seuraavaa yhtälöä:

Formula
(Yhtälö 19)

jossa

Formula

on tietyn muuttujan pitoisuuden aritmeettinen keskiarvo koko raportointikauden ajalta tai, jos data menetettiin erityisten olosuhteiden aikaan, erityisiä olosuhteita vastaavalta sopivalta kaudelta; ja

σ c

on paras arvio tietyn muuttujan pitoisuuden keskihajonnasta koko raportointikauden ajalta tai, jos data menetettiin erityisten olosuhteiden aikaan, erityisiä olosuhteita vastaavalta sopivalta kaudelta.

Jos raportointikautta ei voida käyttää laitoksessa tehtyjen merkittävien teknisten muutosten takia tällaisten korvaavien arvojen määrittämiseen, on keskiarvon ja keskihajonnan määrittämistä varten valittava toinen riittävän edustava ajanjakso, jonka pituus on mieluiten vähintään kuusi kuukautta.

Muun muuttujan kuin pitoisuuden osalta korvaava arvo on määritettävä soveltuvan massatasemallin tai prosessin energiataseen avulla. Tämä malli on validoitava käyttämällä mittaukseen perustuvan menetelmän muita mitattuja muuttujia ja tavanomaisista toimintaoloista saatua dataa tarkastellen ajanjaksoa, jonka kesto vastaa datapuutteen kestoa.

B.6.3   Laatuvaatimukset

Kaikki mittaukset on suoritettava soveltamalla menetelmiä, jotka perustuvat seuraaviin standardeihin:

1.

ISO 20181:2023 (Stationary source emissions – Quality assurance of automated measuring systems);

2.

ISO 14164:1999 (Stationary source emissions – Determination of the volume flowrate of gas streams in ducts – Automated method);

3.

ISO 14385-1:2014 (Stationary source emissions – Greenhouse gases – Part 1: Calibration of automated measuring systems);

4.

ISO 14385-2:2014 (Stationary source emissions – Greenhouse gases – Part 2: Ongoing quality control of automated measuring systems);

5.

muut asiaankuuluvat ISO-standardit, erityisesti ISO 16911-2 (Stationary source emissions – Manual and automatic determination of velocity and volume flow rate in ducts).

Jos soveltuvia julkaistuja standardeja ei ole, on käytettävä soveltuvia standardiluonnoksia, toimialan parhaita käytäntöjä koskevia ohjeita tai muita tieteellisesti todistettuja menetelmiä, joilla rajoitetaan näytteenottoon ja mittauksiin liittyvää harhaa.

Kaikki jatkuvatoimisen mittausjärjestelmän merkitykselliset näkökohdat, mukaan lukien laitteiston sijainti, kalibrointi, mittaus, laadunvarmistus ja laadunvalvonta, on otettava huomioon.

Laboratorioiden, jotka suorittavat mittauksia, kalibrointeja ja laitteistoarviointeja jatkuvatoimisia päästömittausjärjestelmiä varten, on oltava akkreditoitu standardin ISO/IEC 17025 mukaisesti analyysimenetelmien tai kalibrointitoimenpiteiden osalta. Jos laboratoriolla ei ole tällaista akkreditointia, on varmistettava laboratorion riittävä pätevyys tämän liitteen B.5.4.3 kohdan mukaisesti.

B.6.4   Laskelmien vahvistaminen

Mittaukseen perustuvalla menetelmällä määritetyt hiilidioksidipäästöt on vahvistettava laskemalla kunkin kasvihuonekaasun vuotuiset päästöt samojen päästölähteiden ja lähdevirtojen osalta. Tätä varten tämän liitteen B.4–B.6 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia voidaan tarvittaessa yksinkertaistaa.

B.6.5   Jatkuvatoimisen päästömittauksen vähimmäisvaatimukset

Vähimmäisvaatimuksena on, että päästölähteen kasvihuonekaasupäästöjen epävarmuus on enintään 7,5 prosenttia koko raportointikauden aikana. Vähämerkityksisten päästölähteiden osalta tai poikkeuksellisissa olosuhteissa voidaan sallia enintään 10 prosentin epävarmuus. Suositeltu parannus on saavuttaa 2,5 prosentin epävarmuus vähintään sellaisten päästölähteiden osalta, joiden päästöt ovat yli 100 000 tonnia fossiilista hiilidioksidiekvivalenttia raportointikautta kohti.

B.7   Perfluorihiilivetypäästöjen määrittämistä koskevat vaatimukset

Tarkkailun on katettava anodiefekteistä aiheutuvat perfluorihiilivetyjen (PFC) päästöt, mukaan lukien perfluorihiilivetyjen hajapäästöt. Päästöt, jotka eivät liity anodiefekteihin, on määritettävä arviointimenetelmien perusteella alan parhaiden käytäntöjen ja erityisesti kansainvälisen alumiini-instituutin (International Aluminium Institute) antamien ohjeiden mukaisesti.

PFC-päästöt on laskettava päästöistä, jotka ovat mitattavissa hormista tai poistoputkesta (’pistekuormituspäästöt’) sekä hajapäästöistä käyttäen hormin talteenottotehokkuutta:

PFC-päästöt (yhteensä) = PFC-päästöt (hormi) / talteenottotehokkuus (Yhtälö 20)

Talteenottotehokkuus on mitattava määritettäessä laitoskohtaisia päästökertoimia.

Hormin tai putken kautta vapautuvat CF4- ja C2F6-päästöt lasketaan käyttäen jompaakumpaa seuraavista menetelmistä:

1.

menetelmä A, jossa kirjataan anodiefektit minuutteina kenno-päivää kohti;

2.

menetelmä B, jossa kirjataan anodiefektiylijännite.

B.7.1   Laskentamenetelmä A (slope-menetelmä)

PFC-päästöt määritetään käyttämällä seuraavia yhtälöitä:

CF4 emissions [t] = AEM × (SEFCF4/1 000) × PrAl (Yhtälö 21)

C2F6-päästöt [t] = CF4-päästöt × F C2F6 (Yhtälö 22)

jossa

AEM

on anodiefektejä, minuuttia/kenno-päivä;

SEFCF4

on slope-päästökerroin [(kg CF4/t tuotettua alumiinia) / (anodiefektejä, minuuttia/kenno-päivä)]. Erilaisia kennotyyppejä käytettäessä voidaan tapauksen mukaan soveltaa erilaisia slope-päästökertoimia.

PrAl

on alumiinin primäärituotanto [t] raportointikaudella; ja

FC2F6

on C2F6:n painofraktio [t C2F6/t CF4].

’Anodiefektejä, minuuttia/kenno-päivä’ ilmaisee anodiefektien tiheyden (anodiefektejä/kenno-päivä) kerrottuna anodiefektien keskimääräisellä kestolla (anodiefektejä, minuuttia/esiintyminen):

AEM = tiheys × keskimääräinen kesto (Yhtälö 23)

Päästökerroin: CF4:n päästökerroin (slope-päästökerroin, SEFCF4) ilmaisee tuotetun alumiinitonnin CF4-päästöjen määrän [kg] kohti anodiefektejä, minuuttia/kenno-päivä. C2F6:n päästökerroin (painofraktio FC2F6) ilmaisee C2F6-päästöjen määrän [kg] suhteessa CF4-päästöjen määrään [kg].

Vähimmäisvaatimus: Käytetään tekniikkakohtaisia päästökertoimia tämän liitteen taulukosta 2.

Suositeltu parannus: Laskennassa käytetään laitoskohtaisia CF4- ja C2F6-päästökertoimia, jotka määritetään käyttämällä jatkuvia tai jaksoittaisia kenttämittauksia. Näiden päästökertoimien määrittämisessä sovelletaan toimialan parhaita käytäntöjä, erityisesti kansainvälisen alumiini-instituutin (International Aluminium Institute) antamia uusimpia ohjeita. Päästökertoimessa on otettava huomioon myös päästöt, jotka eivät liity anodiefekteihin. Kukin päästökerroin määritetään siten, että sen enimmäisepävarmuus on ± 15 prosenttia. Päästökertoimet on määritettävä vähintään kerran kolmessa vuodessa tai useammin, jos se on tarpeen laitoksessa tehtävien olennaisten muutosten vuoksi. Olennaisia muutoksia ovat anodiefektien keston jakaantumisen muutos tai ohjausalgoritmin muutos, joka vaikuttaa anodiefektien tyyppien yhdistelmään tai anodiefektien päätösrutiinin luonteeseen.

Taulukko 2

Tekniikkakohtaiset päästökertoimet, jotka liittyvät slope-menetelmän toimintodataan

Teknologia

CF4:n päästökerroin (SEFCF4)

[(kg CF4/t Al) / (anodiefektejä, minuuttia / kenno-päivä)]

C2F6:n päästökerroin (FC2F6)

[t C2F6/t CF4]

PFPB L (Legacy Point Feed Pre Bake)

0,122

0,097

PFPB M (Modern Point Feed Pre Bake)

0,104

0,057

PFPB MW (Modern Point-Fed Prebake without fully automated anode effect intervention strategies for PFC emissions)

 (*1)

 (*1)

CWPB (Centre Worked Prebake)

0,143

0,121

SWPB (Side Worked Prebake)

0,233

0,280

VSS (Vertical Stud Søderberg)

0,058

0,086

HSS (Horizontal Stud Søderberg)

0,165

0,077

B.7.2   Laskentamenetelmä B (ylijännitemenetelmä)

Ylijännitemenetelmässä käytetään seuraavia yhtälöitä:

CF4-päästöt [t] = OVC × (AEO/CE) × PrAl × 0,001 (Yhtälö 24)

C2F6-päästöt [t] = CF4-päästöt × F C2F6 (Yhtälö 25)

jossa

OVC

on ylijännitteen kerroin (’päästökerroin’), joka ilmaistaan tuotetun alumiinitonnin CF4-päästöjen määränä [kg] kohti mV ylijännitettä;

AEO

on kennokohtainen anodiefektiylijännite [mV], joka määritetään kaavan (aika × kohdejännitteen ylittävä jännite) integraalina jaettuna datankeruuajalla (kestolla);

CE

on alumiinin tuotannon keskimääräinen virtahyötysuhde [%];

PrAl

on vuotuinen alumiinin primäärituotanto [t]; ja

FC2F6

on C2F6:n painofraktio [t C2F6/t CF4].

Lyhenne AEO/CE (Anode effect overvoltage / current efficiency) ilmaisee aikaintegroidun keskimääräisen anodiefektiylijännitteen [mV ylijännitettä] keskimääräistä virtahyötysuhdetta kohti [%].

Vähimmäisvaatimus: Laskennassa käytetään tämän liitteen taulukossa esitettyjä tekniikkakohtaisia päästökertoimia.

Suositeltu parannus: Laskennassa käytetään laitoskohtaisia CF4-päästökertoimia [(kg CF4/t Al) / (mV)] ja C2F6-päästökertoimia [t C2F6/t CF4], jotka määritetään käyttämällä jatkuvia tai jaksoittaisia kenttämittauksia. Näiden päästökertoimien määrittämisessä sovelletaan toimialan parhaita käytäntöjä, erityisesti kansainvälisen alumiini-instituutin (International Aluminium Institute) antamia uusimpia ohjeita. Päästökertoimet määritetään siten, että enimmäisepävarmuus on ± 15 prosenttia. Päästökertoimet on määritettävä vähintään kerran kolmessa vuodessa tai useammin, jos se on tarpeen laitoksessa tehtävien olennaisten muutosten vuoksi. Olennaisia muutoksia ovat anodiefektien keston jakaantumisen muutos tai ohjausalgoritmin muutos, joka vaikuttaa anodiefektien tyyppien yhdistelmään tai anodiefektien päätösrutiinin luonteeseen.

Taulukko 3

Tekniikkakohtaiset päästökertoimet, jotka liittyvät ylijännitettä koskevaan toimintodataan

Teknologia

CF4:n päästökerroin

[(kg CF4/t Al) / mV]

C2F6:n päästökerroin

[t C2F6/t CF4]

CWPB (Centre Worked Prebake)

1,16

0,121

SWPB (Side Worked Prebake)

3,65

0,252

B.7.3   Hiilidioksidiekvivalenttipäästöjen määrittäminen

Hiilidioksidiekvivalenttipäästöt määritetään CF4- ja C2F6-päästöistä käyttäen liitteessä VIII lueteltuja lämmitysvaikutuskertoimia (GWP) seuraavasti:

PFC-päästöt [t CO2e] = CF4-päästöt [t] × GWPCF4 + C2F6-päästöt [t] × GWPC2F6 (Yhtälö 26)

B.8   Laitosten välisiä hiilidioksidin siirtoja koskevat vaatimukset

B.8.1   Kaasuihin sisältyvä hiilidioksidi (’lähdevirtaan sisältyvä hiilidioksidi’)

Lähdevirtaan sisältyvä hiilidioksidi, joka siirretään toiseen laitokseen, mukaan lukien maakaasuun, jätekaasuun (myös masuunikaasuun tai koksaamokaasuun) tai prosessien syöttömateriaaleihin (myös synteesikaasuun) sisältyvä hiilidioksidi, on sisällytettävä kyseisen lähdevirran päästökertoimeen.

Jos lähdevirtaan sisältyvä hiilidioksidi siirretään laitoksesta lähdevirran osana toiseen laitokseen, sitä ei lasketa sen laitoksen päästöiksi, josta se on peräisin. Jos lähdevirtaan sisältyvä hiilidioksidi kuitenkin vapautetaan ympäristöön (esim. tuulettamalla tai soihduttamalla) tai siirretään laitoksesta yksiköihin, jotka eivät itse tarkkaile päästöjä tämän asetuksen tai hyväksyttävän tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmän mukaisesti, hiilidioksidi lasketaan sen laitoksen päästöiksi, josta se on peräisin.

B.8.2   Varastoidun tai käytetyn hiilidioksidin vähennyskelpoisuus

Hiilidioksidia, joka on peräisin poltossa tai prosessipäästöihin johtavissa prosesseissa käytetystä fossiilisesta hiilestä tai joka on tuotu muista laitoksista, myös lähdevirtaan sisältyvän hiilidioksidin muodossa, voidaan seuraavissa tapauksissa pitää sellaisena, josta ei ole muodostunut päästöjä:

1.

jos hiilidioksidi käytetään laitoksessa tai siirretään laitoksesta johonkin seuraavista:

a)

hiilidioksidin talteenottolaitos, joka tarkkailee päästöjä tämän asetuksen tai hyväksyttävän tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmän mukaisesti;

b)

hiilidioksidin geologista pitkäaikaisvarastointia varten perustettu laitos tai siirtoverkko, joka tarkkailee päästöjä tämän asetuksen tai hyväksyttävän tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmän mukaisesti;

c)

geologiseen pitkäaikaisvarastointiin tarkoitettu varastointipaikka, joka tarkkailee päästöjä tämän asetuksen tai hyväksyttävän tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmän mukaisesti;

2.

jos hiilidioksidi käytetään laitoksessa tai siirretään laitoksesta yksikköön, joka tarkkailee päästöjä tämän asetuksen tai hyväksyttävän tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmän mukaisesti, sellaisten tuotteiden tuottamiseksi, joissa hiilidioksidi on pysyvästi kemiallisesti sitoutunut tuotteeseen siten, että se ei joudu ilmakehään tavanomaisessa käytössä, mukaan lukien tuotteen käyttöiän päättymisen jälkeen tapahtuva tavanomainen toiminta, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2003/87/EY 12 artiklan 3 b kohdan nojalla annetussa delegoidussa säädöksessä.

Hiilidioksidia, joka on siirretty toiseen laitokseen 1 tai 2 alakohdassa mainittuja tarkoituksia varten, voidaan pitää sellaisena, josta ei ole muodostunut päästöjä, ainoastaan siltä osin kuin voidaan esittää näyttöä tosiasiallisesti varastoidun tai kemiallisesti vakaiden tuotteiden tuotantoon käytetyn hiilidioksidin osuudesta verrattuna alkuperälaitoksesta siirretyn hiilidioksidin kokonaismäärään koko varastointipaikkaan tai hiilidioksidin käyttölaitokseen päättyvän alkuperäketjun osalta, mahdolliset kuljetusyritykset mukaan luettuina.

Jos hiilidioksidi käytetään samassa laitoksessa 1 tai 2 alakohdan tarkoituksiin, sovelletaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2066 liitteessä IV olevassa 21–23 jaksossa esitettyjä tarkkailumenetelmiä.

B.8.3   Hiilidioksidin siirtoihin sovellettavat tarkkailusäännöt

Vastaanottavan laitoksen tai yksikön vastuuhenkilön henkilöllisyys ja yhteystiedot on ilmoitettava selkeästi tarkkailumenetelmiä koskevissa asiakirjoissa. Sellaisen hiilidioksidin määrä, josta ei katsota muodostuneen päästöjä, on ilmoitettava liitteen IV mukaisessa selvityksessä.

Sen laitoksen tai yksikön, josta hiilidioksidi on saatu, vastuuhenkilön henkilöllisyys ja yhteystiedot on ilmoitettava selkeästi tarkkailumenetelmiä koskevissa asiakirjoissa. Vastaanotetun hiilidioksidin määrä on ilmoitettava liitteen IV mukaisessa selvityksessä.

Laitoksesta toiseen siirretyn hiilidioksidin määrän määrittämisessä on käytettävä mittaukseen perustuvaa menetelmää. Tuotteisiin pysyvästi kemiallisesti sitoutuneen hiilidioksidin määrän osalta on käytettävä laskentaan perustuvaa menetelmää, mieluiten massatasemenetelmää. Soveltuvat kemialliset reaktiot ja kaikki merkitykselliset stoikiometriset kertoimet on vahvistettava tarkkailumenetelmiä koskevissa asiakirjoissa.

B.9   Alakohtaiset vaatimukset

B.9.1   Polttoyksiköitä koskevat lisäsäännöt

Poltosta aiheutuvat päästöt kattavat kaikki hiilidioksidipäästöt, jotka ovat peräisin hiiltä sisältävien polttoaineiden, myös jätteiden, poltosta riippumatta tällaisten päästöjen tai polttoaineiden muista luokituksista. Jos on epäselvää, toimiiko materiaali polttoaineena vai esimerkiksi metallimalmien pelkistämisprosessin syöttömateriaalina, materiaalin päästöjä on tarkkailtava samalla tavalla kuin poltosta aiheutuvia päästöjä. Huomioon on otettava kaikentyyppiset kiinteät polttoyksiköt, kuten kattilat, polttimet, turbiinit, lämmittimet, teollisuusuunit, polttouunit, kalsinointiuunit, hehkutusuunit, uunit, kuivaamot, moottorit, polttokennot, kemialliseen kiertoon perustuvat polttoyksiköt, soihdut ja termiset tai katalyyttiset jälkipolttoyksiköt.

Tarkkailun on lisäksi katettava savukaasujen puhdistuksesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt, erityisesti rikinpoistoon tai muuhun puhdistukseen tarkoitetusta kalkkikivestä tai muista karbonaateista sekä typen oksidien poistoyksiköissä käytettävästä ureasta peräisin olevat hiilidioksidipäästöt.

B.9.1.1   Rikinpoisto ja muiden happamien kaasujen poisto

Hiilidioksidin prosessipäästöt, jotka ovat peräisin karbonaattien käytöstä savukaasuvirran sisältämien happamien kaasujen poistoon, lasketaan kulutetun karbonaatin perusteella (menetelmä A). Rikinpoiston tapauksessa laskenta voidaan vaihtoehtoisesti tehdä tuotetun kipsin määrän perusteella (menetelmä B). Jälkimmäisessä tapauksessa päästökerroin on kuivan kipsin (CaSO4 × 2H2O) ja hiilidioksidipäästön stoikiometrinen suhdeluku: 0,2558 t CO2/t kipsiä.

B.9.1.2   Typen oksidien poisto

Jos typen oksidien poistoyksikössä käytetään pelkistävänä aineena ureaa, sen käytöstä aiheutuvat hiilidioksidin prosessipäästöt on laskettava menetelmällä A käyttäen päästökerrointa, joka määritetään käyttäen stoikiometristä suhdelukua 0,7328 t CO2/t ureaa.

B.9.1.3   Soihdutusten tarkkailu

Soihdutuspäästöjä laskettaessa on otettava huomioon tavanomainen soihdutus ja operatiivinen soihdutus (tilannesoihdutuksen, käynnistämisen ja pysäyttämisen päästöt sekä häiriöpäästöt). Huomioon on otettava myös soihdutettuihin kaasuihin sisältyvä hiilidioksidi.

Jos tarkempi tarkkailu on teknisesti mahdotonta tai aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia, soihdutuskaasujen osalta on käytettävä konservatiivisena arviona puhtaan etaanin polttamisesta saatua viitepäästökerrointa 0,00393 t CO2/Nm3.

Suositeltu parannus on määrittää laitoskohtaiset päästökertoimet soihdutusvirran molekyylipainon arviosta käyttäen teollisuuden standardimalleihin perustuvaa prosessimallinnusta. Soihdutetun kaasun molekyylipainon painotettu vuosittainen keskiarvo on johdettava ottamalla huomioon kunkin kyseeseen tulevan virran suhteellinen osuus ja molekyylipaino.

Toimintodatan osalta voidaan hyväksyä suurempi mittausepävarmuus kuin muiden polttoaineiden tapauksessa.

B.9.2   Sementtiklinkkerin tuotannosta peräisin olevia päästöjä koskevat lisäsäännöt

B.9.2.1   Menetelmää A (syöttöön perustuva menetelmä) koskevat lisäsäännöt

Jos prosessipäästöjen määrittämiseen käytetään menetelmää A (polttouunin syöttömateriaaleihin perustuva menetelmä), sovelletaan seuraavia erityissääntöjä:

Polttouunijärjestelmästä vapautuvia sementtiuunipölyyn ja bypass-pölyyn liittyviä raaka-ainemääriä ei pidetä prosessin syöttömateriaalina. Sementtiuunipölystä aiheutuvia päästöjä on tarkkailtava tässä liitteessä olevan B.9.2.3 kohdan mukaisesti.

Raakajauho voidaan ottaa huomioon kokonaisuudessaan tai eri syöttömateriaalit voidaan ottaa huomioon erikseen siten, että vältetään kaksinkertaista laskentaa tai palautuvien tai läpikulkevien materiaalien poisjättämistä. Jos toimintodata määritetään tuotetun klinkkerin pohjalta, raakajauhon nettomäärä voidaan määrittää toimipaikkakohtaisen empiirisen raakajauho-klinkkerisuhdeluvun avulla. Suhdeluku on ajantasaistettava vähintään kerran vuodessa toimialan parhaita käytäntöjä koskevien ohjeiden mukaisesti.

B.9.2.2   Menetelmää B (tuotantoon perustuva menetelmä) koskevat lisäsäännöt

Jos prosessipäästöjen määrittämiseen käytetään menetelmää B (klinkkerin tuotantoon perustuva menetelmä), sovelletaan seuraavia erityissääntöjä:

Toimintodata on määritettävä raportointikauden klinkkerintuotantona [t] jollakin seuraavista tavoista:

punnitsemalla klinkkeri suoraan; tai

sementtitoimitusten perusteella (materiaalitase, jossa otetaan huomioon klinkkerilähetykset, toimitukset sekä klinkkerivaraston muutokset):

Formula
(Yhtälö 27)

jossa

Cliprod

on tuotetun klinkkerin määrä tonneina ilmaistuna;

Cemdeliv

on toimitetun sementin määrä tonneina ilmaistuna;

CemSV

on sementtivaraston muutokset tonneina ilmaistuna;

CCR

on klinkkeri-sementtisuhde [t klinkkeriä / t sementtiä];

Clis

on toimitetun klinkkerin määrä tonneina ilmaistuna;

Clid

on lähetetyn klinkkerin määrä tonneina ilmaistuna; ja

CliSV

on klinkkerivaraston muutokset tonneina ilmaistuna.

Klinkkeri-sementtisuhde on määritettävä joko kunkin sementtituotteen osalta erikseen laboratorioanalyysien perusteella B.5.4 kohdan säännösten mukaisesti tai laskettava sementtitoimitusten ja varastomuutosten sekä kaikkien sementin lisäaineena käytettyjen aineiden, kuten bypass-pölyn ja sementtiuunipölyn, erotuksesta.

Päästökertoimen määrittämisen osalta vähimmäisvaatimuksena on käyttää vakioarvoa 0,525 t CO2/t klinkkeriä.

B.9.2.3   Vapautuneeseen pölyyn liittyvät päästöt

Polttouunijärjestelmästä vapautuneesta bypass-pölystä tai sementtiuunipölystä peräisin olevat hiilidioksidipäästöt lisätään päästöihin käyttäen sementtiuunipölyn osittaista kalsinointiastetta.

Vähimmäisvaatimus: Sovelletaan päästökerrointa 0,525 t CO2/t pölyä.

Suositeltu parannus: Päästökerroin määritetään vähintään kerran vuodessa tämän liitteen B.5.4 kohdan säännösten mukaisesti käyttäen seuraavaa kaavaa:

Formula
(Yhtälö 28)

jossa

EFCKD

on osittain kalsinoidun sementtiuunipölyn (CKD) päästökerroin [t CO2/t CKD];

EFCli

on laitoskohtainen klinkkerin päästökerroin [t CO2/t klinkkeriä]; ja

d

on sementtiuunipölyn kalsinointiaste (vapautuneen hiilidioksidin prosentuaalinen osuus karbonaateista peräisin olevan hiilidioksidin kokonaismäärästä raakaseoksessa).

B.9.3   Typpihapon tuotannosta peräisin olevia päästöjä koskevat lisäsäännöt

B.9.3.1   Typpioksiduulin mittausta koskevat yleiset säännöt

Typpioksiduulipäästöt on määritettävä mittaukseen perustuvalla menetelmällä. Kustakin päästölähteestä peräisin olevan savukaasun typpioksiduulipitoisuudet on mitattava edustavasta pisteestä NOx/N2O-puhdistuslaitteen jälkeen, jos puhdistusta on käytetty. Mittauksessa on sovellettava tekniikoita, joilla voidaan mitata kaikkien päästölähteiden typpioksiduulipitoisuuksia sekä silloin, kun puhdistusta käytetään, että silloin, kun sitä ei käytetä. Kaikki mittaustulokset on muutettava pitoisuuksiksi kuivassa kaasussa ja raportoitava vastaavasti.

B.9.3.2   Savukaasuvirran määrittäminen

Savukaasuvirran tarkkailussa on käytettävä tämän liitteen B.6.2.5 kohdassa vahvistettua massatasemenetelmää, paitsi jos se on teknisesti mahdotonta. Tällöin voidaan käyttää vaihtoehtoista menetelmää, myös merkittäviin muuttujiin, kuten ammoniakin syöttöön, perustuvaa massatasemenetelmää tai virran määrittämistä jatkuvatoimisella päästövirran mittauksella.

Savukaasuvirta lasketaan käyttämällä seuraavaa kaavaa:

Vflue gas flow [Nm3/h] = Vair × (1 – O2,air) / (1 – O2,flue gas) (Yhtälö 29)

jossa

Vair

on kokonaisilmamäärä standardiolosuhteissa ilmaistuna muodossa Nm3/tunti;

O2,air

on O2:n tilavuusosuus kuivassa ilmassa [= 0,2095]; ja

O2,flue gas

on O2:n tilavuusosuus savukaasussa.

Vair

lasketaan kaikkien typpihapon tuotantoyksikköön virtaavien ilmamäärien summana, erityisesti syötetyn primääri- ja sekundääri-ilmamäärän ja tarvittaessa tiivisteilmamäärän summana.

Kaikki mittaustulokset on muutettava pitoisuuksiksi kuivassa kaasussa ja raportoitava vastaavasti.

B.9.3.3   Hapen (O2) pitoisuudet

Jos on tarpeen savukaasuvirran laskemiseksi tämän liitteen B.9.3.2 kohdan mukaisesti, savukaasun happipitoisuudet on mitattava noudattamalla tämän liitteen B.6.2.2 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia. Kaikki mittaustulokset on muutettava pitoisuuksiksi kuivassa kaasussa ja raportoitava vastaavasti.

C.   LÄMPÖVIRRAT

C.1   Säännöt mitattavissa olevan lämmön nettomäärien määrittämiseksi

C.1.1   Periaatteet

Kaikki mitattavissa olevan lämmön määritetyt määrät viittaavat aina mitattavissa olevan lämmön nettomäärään, joka määritetään lämpöä kuluttavaan prosessiin tai ulkoiselle käyttäjälle siirretyn lämpövirran lämpösisältönä (entalpia), josta vähennetään paluuvirtaus.

Lämmöntuotannon ja jakelun kannalta tarpeelliset lämpöä kuluttavat prosessit, kuten ilmanpoisto, lauhteen lämmittäminen ja säännölliset tyhjennykset, otetaan huomioon lämmitysjärjestelmän tehokkuudessa, ja ne on huomioitava tavaroiden tuotesidonnaisissa päästöissä.

Kun samaa lämmönsiirtoainetta käytetään useissa peräkkäisissä prosesseissa ja sen lämpö kulutetaan eri lämpötiloista alkaen, kunkin lämpöä kuluttavan prosessin kuluttaman lämmön määrä on määritettävä erikseen, paitsi jos prosessit ovat osa samojen tavaroiden tuotantoprosessia. Siirtoaineen uudelleenlämmittäminen peräkkäisten lämpöä kuluttavien prosessien välissä on katsottava lämmön lisätuotannoksi.

Jos lämpöä käytetään jäähdytykseen absorptiojäähdytysprosessin kautta, kyseinen jäähdytysprosessi on katsottava lämpöä kuluttavaksi prosessiksi.

C.1.2   Menetelmät mitattavissa olevan lämmön nettomäärän määrittämiseksi

Valittaessa datalähteitä energiavirtojen kvantifioimista varten tämän liitteen A.4 kohdan mukaisesti olisi harkittava seuraavia menetelmiä mitattavan lämmön nettomäärien määrittämiseksi:

C.1.2.1   Menetelmä 1: Mittausten käyttö

Tässä menetelmässä mitataan kaikki asiaankuuluvat muuttujat, erityisesti lämpötila, paine sekä siirretyn lämmön ja palautetun lämmönsiirtoaineen tila. Höyryn osalta lämmönsiirtoaineen tila viittaa sen saturaatioon tai ylikuumenemisen tasoon. Lisäksi mitataan lämmönsiirtoaineen (tilavuus-)virtausnopeus. Entalpia ja lämmönsiirtoaineen ominaistilavuus on määritettävä mitattujen arvojen perusteella käyttäen asianmukaisia höyrytaulukoita tai suunnitteluohjelmistoja.

Lämmönsiirtoaineen massavirtausnopeus lasketaan seuraavasti:

Formula
(Yhtälö 30)

jossa

Formula

on massavirtausnopeus [kg/s];

Formula

on tilavuusvirtausnopeus [m3/s]; ja

v

on ominaistilavuus [m3/kg].

Kun massavirtausnopeus katsotaan samaksi siirretyn ja palautetun aineen osalta, lämmön virtausnopeus lasketaan käyttäen entalpian eroa siirretyn virtauksen ja palautuksen välillä seuraavasti:

Formula
(Yhtälö 31)

jossa

Formula

on lämpövirtausnopeus [kJ/s];

hflow

on siirretyn virtauksen entalpia [kJ/kg];

hreturn

on palautusvirran entalpia [kJ/kg]; ja

Formula

on massavirtausnopeus [kg/s].

Kun höyryä tai kuumaa vettä käytetään lämmönsiirtoaineena ja lauhdetta ei palauteta tai kun ei ole mahdollista arvioida palautetun lauhteen entalpiaa, hreturn määritetään lämpötilan 90 °C perusteella.

Jos tiedetään, etteivät massavirtausnopeudet ole samoja, sovelletaan seuraavaa:

a)

Jos on näyttöä siitä, että lauhde pysyy tuotteessa (esim. höyryn injektointiprosesseissa), lauhteen entalpian määrää ei vähennetä.

b)

Jos tiedetään, että lämmönsiirtoaine poistuu (esim. vuotojen tai viemäröinnin vuoksi), kyseessä oleva arvioitu massavirtaus vähennetään siirretyn lämmönsiirtoaineen massavirrasta.

Vuotuisen lämpövirtauksen nettomäärä määritetään edellä mainitun datan perusteella. Määrityksessä on käytettävissä olevien mittaus- ja datankäsittelylaitteiden mukaan käytettävä jompaakumpaa seuraavista menetelmistä:

a)

määritetään vuotuiset keskiarvot muuttujille, jotka määrittävät siirretyn ja palautetun lämmönsiirtoaineen vuotuisen keskimääräisen entalpian, ja kerrotaan tämä vuotuisella massavirtauksen kokonaismäärällä käyttäen yhtälöä 31;

b)

määritetään lämpövirtauksen tuntiarvot ja lasketaan kyseiset arvot yhteen lämpöjärjestelmän koko vuotuiselta toiminta-ajalta; käytetystä datankäsittelyjärjestelmästä riippuen tuntiarvot voidaan korvata muilla aikaväleillä tarpeen mukaan.

C.1.2.2   Menetelmä 2: Epäsuorien tietojen laskeminen mitatun tehokkuuden perusteella

Mitattavissa olevan lämmön nettomäärät määritetään polttoainepanoksen ja lämmöntuotantoon liittyvän mitatun tehokkuuden perusteella seuraavasti:

Formula
(Yhtälö 32)

Formula
(Yhtälö 33)

jossa

Q

on lämmön määrä [TJ];

ηΗ

on lämmöntuotannon mitattu tehokkuus;

EIn

on polttoaineista peräisin oleva energiapanos;

ADi

on polttoaineiden i vuotuinen toimintodata (eli kulutetut määrät); ja

NCVi

on polttoaineiden i tehollinen lämpö-arvo.

Arvo ηΗ joko mitataan pitkällä aikavälillä siten, että otetaan riittävästi huomioon laitoksen erilaiset kuormitukset, tai saadaan valmistajan asiakirjoista. Tältä osin tietyn osan kuormituskäyrä on otettava huomioon käyttämällä vuosittaista kuormituskerrointa seuraavasti:

Formula
(Yhtälö 34)

jossa

LF

on kuormituskerroin;

EIn

on energiapanos sellaisena kuin se on määritetty käyttäen yhtälöä 33 raportointikauden osalta; ja

EMax

on polttoainepanoksen enimmäismäärä, kun lämpöä tuottava yksikkö on toiminut sadan prosentin nimelliskuormalla täyden kalenterivuoden ajan.

Tehokkuuden on perustuttava tilanteeseen, jossa lauhde palautuu kokonaan. Palautuneen lauhteen lämpötilaksi oletetaan 90 °C.

C.1.2.3   Menetelmä 3: Epäsuorien tietojen laskeminen viitetehokkuuden perusteella

Tämä menetelmä on samanlainen kuin menetelmä 2, mutta siinä käytetään 70 prosentin viitetehokkuutta (ηRef,H  = 0,7) yhtälössä 32.

C.1.3   Erityissäännöt

Jos laitos kuluttaa mitattavissa olevaa lämpöä, joka on tuotettu muissa eksotermisissä kemiallisissa prosesseissa kuin poltossa, kuten ammoniakin tai typpihapon tuotannossa, kyseinen kulutetun lämmön osuus on määritettävä erillään muusta mitattavissa olevasta lämmöstä, ja lämmönkulutuksen hiilidioksidiekvivalenttipäästöinä on käytettävä nollaa.

Jos mitattavissa olevaa lämpöä otetaan talteen polttoaineista saadusta ei-mitattavissa olevasta lämmöstä, jota käytetään tuotantoprosesseissa polttoaineen käytön jälkeen (esim. pakokaasuista), kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi polttoainepanoksesta vähennetään mitattavissa olevan lämmön nettomäärä jaettuna 90 prosentin viitetehokkuudella.

C.2   Polttoaineyhdistelmän mitattavissa olevan lämmön päästökertoimen määrittäminen

Jos tuotantoprosessissa kulutetaan laitoksessa tuotettua mitattavissa olevaa lämpöä, lämpöön liittyvät päästöt on määritettävä jollakin seuraavaksi esitetyistä menetelmistä.

C.2.1   Laitoksessa muulla tavoin kuin yhteistuotannolla tuotetun mitattavissa olevan lämmön päästökerroin

Laitoksessa polttoaineiden poltossa tuotetulle mitattavissa olevalle lämmölle, yhteistuotannolla tuotettua lämpöä lukuun ottamatta, on määritettävä polttoaineyhdistelmän päästökerroin ja laskettava tuotantoprosessiin liittyvät päästöt seuraavasti:

EmHeat = EFmix · Qconsumed / η (Yhtälö 35)

jossa

EmHeat

on tuotantoprosessin lämpöön liittyvät päästöt hiilidioksiditonneina ilmaistuna;

EFmix

on polttoaineyhdistelmän päästökerroin [t CO2/TJ], jossa otetaan tarpeen mukaan huomioon myös savukaasujen puhdistuksesta aiheutuvat päästöt;

Qconsumed

on tuotantoprosessissa kulutetun mitattavissa olevan lämmön määrä [TJ]; ja

η

on lämmöntuotantoprosessin tehokkuus.

EFmix

lasketaan seuraavasti:

EFmix = (Σ ADi · NCVi · EFi + EmFGC) / (Σ ADi · NCVi) (Yhtälö 36)

jossa

ADi

on mitattavissa olevan lämmön tuotantoon käytettyjen polttoaineiden i vuotuinen toimintodata (eli kulutetut määrät) [tonnia tai Nm3];

NCVi

on polttoaineiden i tehollinen lämpö-arvo [TJ/t tai TJ/Nm3];

EFi

on polttoaineiden i päästökertoimet [t CO2/TJ]; ja

EmFGC

on savukaasujen puhdistuksesta peräisin olevat prosessipäästöt [t CO2].

Jos jätekaasu on osa käytettyä polttoaineyhdistelmää ja jos jätekaasun päästökerroin on suurempi kuin liitteessä VIII olevassa taulukossa 1 esitetty maakaasun oletusarvo, päästökertoimen EFmix laskennassa on käytettävä kyseistä oletusarvoa jätekaasun päästökertoimen sijasta.

C.2.2   Laitoksessa yhteistuotannolla tuotetun mitattavissa olevan lämmön päästökerroin

Jos mitattavissa olevaa lämpöä ja sähköä tuotetaan yhteistuotannolla, mitattavissa olevaan lämpöön ja sähköön liittyvät päästöt on määritettävä tämän kohdan vaatimusten mukaisesti. Sähköä koskevia sääntöjä sovelletaan tarvittaessa myös mekaanisen energian tuotantoon.

Yhteistuotantoyksikön päästöt määritetään seuraavasti:

Formula
(Yhtälö 37)

jossa

EmCHP

on yhteistuotantoyksikön päästöt raportointikaudella hiilidioksiditonneina ilmaistuna;

ADi

on lämmön ja sähkön yhteistuotantoon käytettyjen polttoaineiden i vuotuinen toimintodata (eli kulutetut määrät) [tonnia tai Nm3];

NCVi

on polttoaineiden i tehollinen lämpö-arvo [TJ/t tai TJ/Nm3];

EFi

on polttoaineiden i päästökertoimet [t CO2/TJ]; ja

EmFGC

on savukaasujen puhdistuksesta peräisin olevat prosessipäästöt [t CO2].

Yhteistuotantoyksikköön syötetty energiapanos lasketaan yhtälön 33 mukaisesti. Lämmöntuotannon sekä sähkön (tai tapauksen mukaan mekaanisen energian) tuotannon keskimääräiset tehokkuudet raportointikaudella lasketaan seuraavasti:

Formula
(Yhtälö 38)

Formula
(Yhtälö 39)

jossa

ηheat

on lämmöntuotannon keskimääräinen (dimensioton) tehokkuus raportointikaudella;

Qnet

on yhteistuotantoyksikön raportointikaudella tuottaman lämmön nettomäärä [TJ] C.1.2 kohdan mukaisesti määritettynä;

EIn

on yhtälöä 33 käyttäen määritetty energiapanos [TJ];

ηel

on sähkön tuotannon keskimääräinen (dimensioton) tehokkuus raportointikaudella; ja

Eel

on yhteistuotantoyksikön raportointikaudella tuottaman sähkön vuotuinen nettomäärä [TJ].

Jos tehokkuuksien ηheat ja ηel määrittäminen on teknisesti mahdotonta tai aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia, on käytettävä laitoksen teknisiin asiakirjoihin sisältyviä arvoja (ohjearvoja). Jos näitä arvoja ei ole käytettävissä, on käytettävä konservatiivisia vakioarvoja ηheat = 0,55 ja ηel = 0,25.

Sähkön ja lämmön yhteistuotannosta saatavan lämmön ja sähkön osoituskertoimet lasketaan seuraavasti:

Formula
(Yhtälö 40)

Formula
(Yhtälö 41)

jossa

FCHP,Heat

on (dimensioton) osoituskerroin lämmölle;

FCHP,El

on (dimensioton) osoituskerroin sähkölle (tai tilanteen mukaan mekaaniselle energialle);

ηref, heat

on lämmöntuotannon viitteellinen (dimensioton) tehokkuus erilliselle kattilalle; ja

ηref,el

on sähkön tuotannon viitteellinen (dimensioton) tehokkuus ilman yhteistuotantoa.

Polttoainekohtaiset tehokkuuden viitearvot esitetään liitteessä IX.

Lämmön ja sähkön yhteistuotantoon liittyvän mitattavissa olevan lämmön erityinen päästökerroin, jota on käytettävä lämpöön liittyvien päästöjen osoittamiseen tuotantoprosesseille, lasketaan seuraavasti:

EFCHP,Heat = EmCHP · FCHP,Heat / Qnet (Yhtälö 42)

jossa

EFCHP,heat

on yhteistuotantoyksikössä tapahtuvan mitattavissa olevan lämmön tuotannon päästökerroin [t CO2/TJ]; ja

Qnet

on yhteistuotantoyksikön tuottaman lämmön nettomäärä [TJ].

Lämmön ja sähkön yhteistuotantoon liittyvän sähkön erityinen päästökerroin, jota on käytettävä epäsuorien päästöjen osoittamiseen tuotantoprosesseille, lasketaan seuraavasti:

EFCHP,El = EmCHP · FCHP,El / EEl,prod (Yhtälö 43)

jossa

EEl,prod

on yhteistuotantoyksikön tuottama sähkö.

Jos jätekaasu on osa käytettyä polttoaineyhdistelmää ja jos jätekaasun päästökerroin on suurempi kuin liitteessä VIII olevassa taulukossa 1 esitetty maakaasun oletusarvo, päästökertoimen EFmix laskennassa käytetään kyseistä oletusarvoa jätekaasun päästökertoimen sijasta.

C.2.3   Laitoksen ulkopuolella tuotetun mitattavissa olevan lämmön päästökerroin

Jos tuotantoprosessissa kulutetaan laitoksen ulkopuolella tuotettua mitattavissa olevaa lämpöä, lämpöön liittyvät päästöt on määritettävä jollakin seuraavista menetelmistä:

1.

Jos mitattavissa olevaa lämpöä tuottavaan laitokseen sovelletaan hyväksyttävää tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmää tai jos mitattavissa olevaa lämpöä kuluttavan laitoksen toiminnanharjoittaja varmistaa lämmöntoimitussopimukseen sisällytettävillä määräyksillä, että lämpöä tuottava laitos suorittaa päästöjen tarkkailua tämän liitteen mukaisesti, mitattavissa olevan lämmön päästökerroin määritetään käyttämällä C.2.1 tai C.2.2 kohdan yhtälöitä mitattavissa olevaa lämpöä tuottavan laitoksen toiminnanharjoittajan toimittaman päästödatan perusteella.

2.

Jos 1 kohdan mukaista menetelmää ei voida soveltaa, käytetään vakioarvoa, joka perustuu asianomaisen maan teollisuussektorilla yleisimmin käytetyn polttoaineen oletusarvoon, kun oletetaan, että kattilan tehokkuus on 90 prosenttia.

D.   SÄHKÖ

D.1   Sähköön liittyvien päästöjen laskeminen

Sähkön tuotantoon tai kulutukseen liittyvät päästöt, joita käytetään laskettaessa tuotesidonnaisia päästöjä F.1 kohdan mukaisesti, lasketaan seuraavan yhtälön avulla:

Formula
(Yhtälö 44)

jossa

Em el

on tuotettuun tai kulutettuun sähköön liittyvät päästöt hiilidioksiditonneina ilmaistuna;

E el

on tuotettu tai kulutettu sähkö [MWh tai TJ]; ja

EF el

on käytetyn sähkön päästökerroin [t CO2/MWh tai t CO2/TJ].

D.2   Säännöt tuontitavarana pidettävän sähkön päästökertoimen määrittämiseksi

Tuontitavarana pidettävän sähkön tosiasiallisia tuotesidonnaisia ominaispäästöjä määritettäessä otetaan huomioon ainoastaan suorat päästöt asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä IV olevan 2 jakson mukaisesti.

Sähkön todellisten tuotesidonnaisten ominaispäästöjen laskennassa käytettävä päästökerroin määritetään seuraavasti:

a)

Hiilidioksidin päästökertoimena käytetään tämän liitteen D.2.1 kohdassa vahvistettua kolmannen maan, kolmansien maiden ryhmän tai kolmannen maan alueen erityistä oletusarvoa.

b)

Jos a alakohdan mukaista oletusarvoa ei ole käytettävissä, on käytettävä tämän liitteen D.2.2 kohdassa vahvistettua EU:n hiilidioksidipäästökerrointa.

c)

Jos raportoiva ilmoittaja toimittaa riittävästi virallisiin tai julkisiin tietoihin perustuvaa näyttöä, joka osoittaa, että hiilidioksidipäästökerroin kolmannessa maassa, kolmansien maiden ryhmässä tai kolmannen maan alueella, josta sähköä tuodaan, on pienempi kuin a ja b alakohdan mukaiset arvot ja jos tämän liitteen D.2.3 kohdassa esitetyt edellytykset täyttyvät, väitetyt pienemmät arvot on määritettävä saatavilla olevan luotettavan datan perusteella.

d)

Raportoiva ilmoittaja voi käyttää tuontisähkön tuotesidonnaisten päästöjen laskennassa todellisia tuotesidonnaisia päästöjä oletusarvojen sijasta, jos asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä IV olevassa 5 jaksossa säädetyt kumulatiiviset kriteeri a–d täyttyvät ja laskelma perustuu sähkön tuottajan tämän liitteen mukaisesti määrittämään dataan, jotka on laskettu tämän liitteen D.2.3 kohdan mukaisesti.

D.2.1   Erityisiin oletusarvoihin perustuva hiilidioksidipäästökerroin

Asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä IV olevan 4.2.1 kohdan tapauksissa oletusarvona on hiilidioksidipäästökerroin kolmannessa maassa, kolmansien maiden ryhmässä tai kolmannessa maassa sijaitsevalla alueella parhaan komission saatavilla olevan datan perusteella. Tätä asetusta sovellettaessa näiden hiilidioksidipäästökertoimien on perustuttava Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) dataan. Komissio ilmoittaa kertoimet CBAM-siirtymärekisterissä.

D.2.2   EU:n hiilidioksidipäästökerroin

Asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä IV olevan 4.2.2 kohdan tapauksissa oletusarvona on unionin hiilidioksidipäästökerroin. Tätä asetusta sovellettaessa unionin hiilidioksidipäästökertoimen on perustuttava Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) dataan. Komissio ilmoittaa kertoimen CBAM-siirtymärekisterissä.

D.2.3   Hiilidioksidipäästökerroin, joka perustuu raportoivan ilmoittajan esittämään luotettavaan dataan

Sovellettaessa tässä liitteessä olevan D.2 kohdan c alakohtaa raportoivan ilmoittajan on toimitettava vaihtoehtoisiin virallisiin lähteisiin perustuva data, kuten kansalliset tilastot, viisivuotiskaudelta, joka on päättynyt kaksi vuotta ennen raportointiajankohtaa.

Jotta voidaan ottaa huomioon hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävien politiikkojen, kuten uusiutuvan energian tuotannon lisäämisen, sekä ilmasto-olosuhteiden, kuten erityisen kylmien vuosien, vaikutus asianomaisten maiden vuotuisiin sähköntoimituksiin, raportoivan ilmoittajan on laskettava hiilidioksidipäästökerroin sen viisivuotiskauden, joka on päättynyt kaksi vuotta ennen raportointiajankohtaa, painotetun keskiarvon perusteella.

Tätä varten raportoivan ilmoittajan on laskettava kunkin fossiilisia polttoaineita käyttävän teknologian vuotuinen hiilidioksidipäästökerroin ja sähkön bruttotuotanto asianomaisessa kolmannessa maassa, joka vie sähköä EU:hun, seuraavan yhtälön perusteella:

Formula
(Yhtälö 45)

jossa

Em el,y

on kaikkien fossiilisia polttoaineita käyttävien teknologioiden vuotuinen hiilidioksidipäästökerroin kyseisenä vuonna asianomaisessa kolmannessa maassa, joka vie sähköä EU:hun;

E el,y

on kaikkien fossiilisia polttoaineita käyttävien teknologioiden sähkön kokonaisbruttotuotanto kyseisenä vuonna; EF i on kunkin fossiilisia polttoaineita käyttävän teknologian i hiilidioksidipäästökerroin; ja

E el,i,y

on kunkin fossiilisia polttoaineita käyttävän teknologian i vuotuinen sähkön bruttotuotanto.

Raportoivan ilmoittajan on laskettava hiilidioksidipäästökerroin kyseisten vuosien liukuvana keskiarvona alkaen ajankohdasta kuluva vuosi miinus 2 vuotta (y – 2). Laskennassa käytetään seuraavaa yhtälöä:

Formula
(Yhtälö 46)

jossa

Em el

on hiilidioksidipäästökerroin, joka saadaan viiden edellisen vuoden hiilidioksidipäästökertoimien liikkuvasta keskiarvosta, joka lasketaan alkaen ajankohdasta kuluva vuosi miinus 2 vuotta (y – 2) kuluvaan vuoteen miinus 6 vuotta (y – 6);

Em el,y

on kunkin vuoden i hiilidioksidipäästökerroin;

i

on tarkasteltavien vuosien alaindeksi; ja

y

on kuluva vuosi.

D.2.4   Laitoksen todellisiin hiilidioksidipäästöihin perustuva hiilidioksidipäästökerroin

Raportoiva ilmoittaja voi asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä IV olevan 5 jakson nojalla käyttää tuontisähkön tuotesidonnaisten päästöjen laskennassa todellisia tuotesidonnaisia päästöjä oletusarvojen sijasta, jos kyseisessä jaksossa säädetyt kumulatiiviset kriteerit a–d täyttyvät.

D.3   Säännöt muiden tavaroiden kuin sähkön tuotantoon käytettävien sähkömäärien määrittämiseksi

Tuotesidonnaisten päästöjen määrittämiseksi sähkön määrien mittauksen on perustuttava pätötehoon, ei näennäistehoon (kompleksinen teho). Vain aktiivinen tehokomponentti mitataan, eikä loistehoa oteta huomioon.

Sähkön tuotannon osalta tuotantotasolla tarkoitetaan voimalaitoksen tai yhteistuotantoyksikön järjestelmärajoista poistuvaa nettosähköä, josta on vähennetty sisäisesti kulutettu sähkö.

D.4   Säännöt muiden tavaroiden kuin sähkön tuotannon panoksena käytettävän sähkön epäsuorien tuotesidonnaisten päästöjen määrittämiseksi

Siirtymäkauden aikana sähkön päästökertoimet on määritettävä jommallakummalla seuraavista tavoista:

a)

alkuperämaan sähköverkon keskimääräinen päästökerroin, joka perustuu Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) dataan ja jonka komissio on ilmoittanut CBAM-siirtymärekisterissä; tai

b)

mikä tahansa muu alkuperämaan sähköverkon päästökerroin, joka perustuu julkisesti saatavilla olevaan dataan ja edustaa joko asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä IV olevassa 4.3 kohdassa tarkoitettua keskimääräistä päästökerrointa tai hiilidioksidipäästökerrointa.

Poiketen siitä, mitä a ja b alakohdassa säädetään, D.4.1–D.4.3 kohdassa määritellyissä tapauksissa voidaan käyttää todellisia sähkön päästökertoimia.

D.4.1   Laitoksessa muulla tavoin kuin yhteistuotannolla tuotetun sähkön päästökerroin

Laitoksessa polttoaineiden poltossa tuotetulle sähkölle, yhteistuotannolla tuotettua sähköä lukuun ottamatta, on määritettävä sähkön päästökerroin EFEl polttoaineyhdistelmän perusteella ja laskettava sähkön tuotantoon liittyvät päästöt seuraavasti:

EFEl = (Σ ADi · NCVi · EFi + EmFGC) / Elprod (Yhtälö 47)

jossa

ADi

on sähkön tuotantoon käytettyjen polttoaineiden i vuotuinen toimintodata (eli kulutetut määrät) [tonnia tai Nm3];

NCVi

on polttoaineiden i tehollinen lämpö-arvo [TJ/t tai TJ/Nm3];

EFi

on polttoaineiden i päästökertoimet [t CO2/TJ];

EmFGC

on savukaasujen puhdistamisesta peräisin olevat prosessipäästöt [t CO2]; ja

Elprod

on tuotetun sähkön nettomäärä [MW]. Siihen voi sisältyä muista lähteistä kuin polttoaineiden poltosta peräisin olevia sähkömääriä.

Jos jätekaasu on osa käytettyä polttoaineyhdistelmää ja jos jätekaasun päästökerroin on suurempi kuin liitteessä VIII olevassa taulukossa 1 esitetty maakaasun oletusarvo, päästökertoimen EFEl laskennassa on käytettävä kyseistä oletusarvoa jätekaasun päästökertoimen sijasta.

D.4.2   Laitoksessa yhteistuotannolla tuotetun sähkön päästökerroin

Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa tuotetun sähkön päästökerroin määritetään tämän liitteen C.2.2 kohdan mukaisesti.

D.4.3   Laitoksen ulkopuolella tuotetun sähkön päästökerroin

1.

Jos sähkö saadaan lähteestä, johon laitoksesta on suora tekninen yhteys, ja jos kaikki asiaankuuluva data on saatavilla, kyseisen sähkön päästökerroin määritetään soveltamalla tapauksen mukaan D.4.1 tai D.4.2 kohtaa.

2.

Jos sähkö saadaan sähkön tuottajalta sähkönhankintasopimuksen nojalla, voidaan käyttää tapauksen mukaan D.4.1 tai D.4.2 kohdan mukaisesti määritettyä sähkön päästökerrointa, jos sähkön tuottaja on ilmoittanut päästökertoimen toiminnanharjoittajalle ja asettanut sen saataville liitteen IV mukaisesti.

E.   LÄHTÖAINEIDEN TARKKAILU

Jos laitokselle määriteltyjen tuotantoprosessien tuotantoreittikuvauksessa ilmoitetaan merkityksellisiä lähtöaineita, laitoksen tuotantoprosessissa kulutettujen lähtöaineiden määrät on määritettävä, jotta voidaan laskea tuotettujen monimutkaisten tavaroiden tuotesidonnaiset kokonaispäästöt tämän liitteen G jakson mukaisesti.

Poiketen siitä, mitä edellä säädetään, jos lähtöaineen tuotanto ja käyttö tapahtuvat saman tuotantoprosessin sisällä, ainoastaan muista laitoksista tai muista tuotantoprosesseista saadun ylimääräisen lähtöaineen määrä on määritettävä.

Käytetty määrä ja päästöjen ominaisuudet on määritettävä erikseen kunkin laitoksen osalta, josta lähtöainetta on hankittu. Vaaditun datan määrittämisessä käytettävät menetelmät on vahvistettava laitoksen tarkkailumenetelmiä koskevissa asiakirjoissa seuraavasti:

1.

Jos lähtöainetta tuotetaan laitoksessa mutta eri tuotantoprosessissa tämän liitteen A.4 kohdan sääntöjen mukaisesti, on määritettävä seuraavat datakokonaisuudet:

a)

lähtöaineen suorien ja epäsuorien tuotesidonnaisten ominaispäästöjen keskiarvo raportointikaudella hiilidioksidiekvivalenttitonneina lähtöainetonnia kohti;

b)

lähtöaineen määrä, joka on kulutettu laitoksen jokaisessa tuotantoprosessissa, jossa se on merkityksellinen lähtöaine.

2.

Jos lähtöaine on saatu toisesta laitoksesta, on määritettävä seuraavat datakokonaisuudet:

a)

tuontitavaroiden alkuperämaa;

b)

laitos, jossa tavarat on tuotettu ja joka yksilöidään seuraavien tietojen perusteella:

laitoksen yksilöivä tunniste, jos se on saatavilla;

sijaintipaikan Yhdistyneiden kansakuntien määräasemia koskevan säännöstön koodi (UN/LOCODE);

tarkka osoite sekä sitä koskeva englanninkielinen selostus; ja

laitoksen maantieteelliset koordinaatit;

c)

liitteessä II olevassa 3 jaksossa määritellyt käytetyt tuotantoreitit;

d)

liitteessä IV olevassa 2 jaksossa luetellut tuotesidonnaisten päästöjen määrittämisessä käytettävien erityisten muuttujien arvot;

e)

lähtöaineen suorien ja epäsuorien tuotesidonnaisten ominaispäästöjen keskiarvo viimeisimmältä saatavilta olevalta raportointikaudelta hiilidioksidiekvivalenttitonneina lähtöainetonnia kohti;

f)

sen laitoksen käyttämän raportointikauden alkamis- ja päättymispäivä, josta lähtöaine on saatu;

g)

tarvittaessa tiedot lähtöaineen osalta veloitettavasta hiilen hinnasta.

Lähtöainetta tuottavan laitoksen on toimitettava asiaankuuluvat tiedot mieluiten 3 artiklan 5 kohdassa ja liitteessä IV mainitun sähköisen mallin avulla.

3.

Jokaisen sellaisen lähtöainemäärän osalta, josta on saatu puutteellista tai epätäydellistä 2 kohdassa tarkoitettua dataa, voidaan käyttää komission siirtymäkautta varten saataville asettamia ja julkaisemia oletusarvoja tämän asetuksen 4 artiklan 3 kohdassa täsmennetyin edellytyksin.

F.   SÄÄNNÖT LAITOKSEN PÄÄSTÖJEN OSOITTAMISEKSI TAVAROILLE

F.1   Laskentamenetelmät

Jotta laitoksen päästöt voidaan osoittaa tuotetuille tavaroille, kaikki päästöt, panokset ja tuotokset on osoitettava tämän liitteen A.4 kohdan mukaisesti määritellyille tuotantoprosesseille. Suorien päästöjen osalta käytetään yhtälöä 48 ja epäsuorien päästöjen osalta yhtälöä 49. Yhtälöiden muuttujien arvoina käytetään koko raportointikauden kokonaismääriä. Määritetyt suorat ja epäsuorat päästöt on tämän jälkeen muunnettava tuotantoprosessin tuloksena syntyvien tavaroiden suoriksi ja epäsuoriksi tuotesidonnaisiksi ominaispäästöiksi käyttämällä yhtälöitä 50 ja 51.

Formula
(Yhtälö 48)

Jos muuttujan AttrEm Dir määritetty arvo on negatiivinen, muuttujan arvona on käytettävä nollaa.

Formula
(Yhtälö 49)

Formula
(Yhtälö 50)

Formula
(Yhtälö 51)

jossa

AttrEm Dir

on tuotantoprosessin suorat päästöt koko raportointikauden ajalta [t CO2e];

AttrEm indir

on tuotantoprosessin epäsuorat päästöt koko raportointikauden ajalta [t CO2e];

DirEm *

on tuotantoprosessista suoraan aiheutuvat päästöt, jotka on määritetty koko raportointikauden ajalta tässä liitteessä olevassa B jaksossa vahvistettujen sääntöjen sekä seuraavien sääntöjen mukaisesti:

Mitattavissa oleva lämpö: Jos polttoaineita käytetään sellaisen mitattavissa olevan lämmön tuotantoon, joka kulutetaan tarkasteltavana olevan tuotantoprosessin ulkopuolella tai useammassa kuin yhdessä tuotantoprosessissa (ml. tilanteet, joissa lämpöä tuodaan muista laitoksista ja viedään muihin laitoksiin), polttoainepäästöjä ei sisällytetä kyseisen tuotantoprosessin suoriin päästöihin, vaan ne lisätään muuttujaan EmH,import kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi.

Jätekaasut:

DirEm* sisältää kaikki samassa tuotantoprosessissa tuotettujen ja kokonaan kulutettujen jätekaasujen päästöt.

DirEm* sisältää kaikki tuotantoprosessista vietyjen jätekaasujen poltosta aiheutuvat päästöt riippumatta siitä, missä jätekaasut kulutetaan. Jätekaasujen viennin osalta on kuitenkin laskettava muuttuja WGcorr,export.

DirEm* ei sisällä muista tuotantoprosesseista tuotujen jätekaasujen poltosta aiheutuvia päästöjä. Sen sijaan on laskettava muuttuja WGcorr,import;

Em H,imp

on päästöt, jotka vastaavat tuotantoprosessiin tuotua mitattavissa olevan lämmön määrää ja jotka on määritetty koko raportointikauden ajalta tässä liitteessä olevassa C jaksossa vahvistettujen sääntöjen sekä seuraavien sääntöjen mukaisesti:

Tuotantoprosessiin tuotuun mitattavissa olevaan lämpöön liittyvät päästöt kattavat tuonnin muista laitoksista ja saman laitoksen muista tuotantoprosesseista sekä lämmön, joka on peräisin sellaisesta teknisestä yksiköstä, joka toimittaa lämpöä useampaan kuin yhteen tuotantoprosessiin (esim. laitoksen keskitetty voimalaitos tai monimutkaisempi höyryverkko, jossa on useita lämpöä tuottavia yksikköjä).

Mitattavissa olevasta lämmöstä aiheutuvat päästöt lasketaan seuraavalla kaavalla:

Formula
(Yhtälö 52)

jossa

EFheat

on tässä liitteessä olevan C.2 kohdan mukaisesti määritetty mitattavissa olevan lämmön tuotannon päästökerroin [t CO2/TJ]; ja

Qimp

on tuotantoprosessiin tuotu ja siinä kulutettu mitattavissa oleva nettolämpö [TJ];

Em H,exp

on päästöt, jotka vastaavat tuotantoprosessista vietyä mitattavissa olevan lämmön määrää ja jotka on määritetty koko raportointikauden ajalta tässä liitteessä olevassa C jaksossa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Viedyn lämmön osalta käytetään joko C.2 kohdan mukaisesti tosiasiallisesti käytetyn polttoaineyhdistelmän päästöjä tai – jos tosiasiallista polttoaineyhdistelmää ei tiedetä – asianomaisen maan teollisuussektorilla yleisimmin käytetyn polttoaineen oletusarvoa, kun oletetaan, että kattilan tehokkuus on 90 prosenttia.

Sähkökäyttöisistä prosesseista ja typpihapon tuotannosta talteen otettua lämpöä ei oteta huomioon;

WG corr,imp

on muista tuotantoprosesseista tuotuja savukaasuja kuluttavan tuotantoprosessin suorat päästöt, jotka korjataan koko raportointikaudelle seuraavan kaavan avulla:

Formula
(Yhtälö 53)

jossa

VWG

on tuodun jätekaasun määrä;

NCVWG

on tuodun jätekaasun tehollinen lämpöarvo; ja

EFNG

on liitteessä VIII annettu maakaasun oletusarvo;

WG corr,exp

on päästöt, jotka vastaavat tuotantoprosessista vietyä jätekaasumäärää ja jotka on määritetty koko raportointikauden ajalta tässä liitteessä olevassa B jaksossa vahvistettujen sääntöjen sekä seuraavan kaavan mukaisesti:

Formula
(Yhtälö 54)

jossa

VWG,exp

on tuotantoprosessista viedyn jätekaasun määrä;

NCVWG

on jätekaasun tehollinen lämpöarvo;

EFNG

on liitteessä VIII annettu maakaasun oletusarvo; ja

Corrη

on kerroin, jolla otetaan huomioon jätekaasun käytön ja viitepolttoaineena käytetyn maakaasun käytön tehokkuusero. Vakioarvo on Corrη = 0,667;

Em el,prod

on päästöt, jotka vastaavat tuotantoprosessin rajoissa tuotetun sähkön määrää ja jotka on määritetty koko raportointikauden ajalta käyttäen tämän liitteen D jaksossa vahvistettuja sääntöjä;

Em el,cons

on päästöt, jotka vastaavat tuotantoprosessin rajoissa kulutetun sähkön määrää ja jotka on määritetty koko raportointikauden ajalta käyttäen tämän liitteen D jaksossa vahvistettuja sääntöjä;

SEE g,Dir

on tavaroiden g suorat tuotesidonnaiset ominaispäästöt [t CO2e/t] raportointikauden osalta;

SEE g,Indir

on tavaroiden g epäsuorat tuotesidonnaiset ominaispäästöt [t CO2e/t] raportointikauden osalta;

AL g

on tavaroiden g tuotantotaso eli kyseisessä laitoksessa raportointikaudella tuotettujen tavaroiden paljous tonneina, joka on määritetty tässä liitteessä olevan F.2 kohdan mukaisesti.

F.2   Tuotantotasojen tarkkailumenetelmät

Tuotantoprosessin tuotantotaso lasketaan asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä I lueteltujen tavaroiden osalta tuotantoprosessista raportointikauden aikana lähtevien tavaroiden kokonaismassana sen liitteessä II olevan 2 jakson mukaisen yhdistetyn tavaraluokan mukaan, johon tuotantoprosessi liittyy. Jos tuotantoprosessit on määritelty siten, että myös lähtöaineiden tuotanto otetaan huomioon, kaksinkertaista laskentaa on vältettävä laskemalla ainoastaan tuotantoprosessin järjestelmärajoista lähtevät lopputuotteet. Kaikki liitteessä II olevassa 3 jaksossa tuotantoprosessia tai tuotantoreittiä koskevat erityissäännökset on otettava huomioon. Jos samassa laitoksessa käytetään useita tuotantoreittejä samaan CN-koodiin kuuluvien tavaroiden tuottamiseen ja jos näille tuotantoreiteille on osoitettu erilliset tuotantoprosessit, kyseisten tavaroiden tuotesidonnaiset päästöt lasketaan erikseen kullekin tuotantoreitille.

Ainoastaan tavarat, jotka voidaan myydä tai käyttää suoraan lähtöaineena toisessa tuotantoprosessissa, otetaan huomioon. Tuotantotasoa määritettäessä ei oteta huomioon tuotantoprosessissa syntyviä vaatimuksia vastaamattomia tuotteita, sivutuotteita, jätteitä ja romua riippumatta siitä, palautetaanko ne tuotantoprosesseihin, toimitetaanko ne muihin laitoksiin vai hävitetäänkö ne. Sen vuoksi kyseisten tuotesidonnaisten päästöjen määräksi on osoitettava nolla, kun ne siirtyvät toiseen tuotantoprosessiin.

Tuotantotasojen määrittämiseen sovelletaan tämän liitteen B.4 kohdassa vahvistettuja mittausvaatimuksia.

F.3   Tarkkailumenetelmät, joita tarvitaan päästöjen osoittamiseen tuotantoprosesseille

F.3.1   Periaatteet datan osoittamiseen tuotantoprosesseille

1.

Menetelmät, joilla datakokonaisuudet osoitetaan tuotantoprosesseille, on vahvistettava tarkkailumenetelmiä koskevissa asiakirjoissa. Valittuja menetelmiä on arvioitava säännöllisesti datan laadun parantamiseksi mahdollisuuksien mukaan tässä liitteessä olevan A jakson mukaisesti.

2.

Jos tietoja tiettyä datakokonaisuutta varten ei ole saatavilla kustakin tuotantoprosessista, on valittava asianmukainen menetelmä tarvittavan datan määrittämiseksi kunkin yksittäisen tuotantoprosessin osalta. Tätä varten sovelletaan jompaakumpaa seuraavista periaatteista sen mukaan, kumman avulla saadaan tarkemmat tulokset:

a)

jos erilaisia tavaroita tuotetaan yksi toisensa jälkeen samassa tuotantolinjassa, panokset, tuotokset ja niihin liittyvät päästöt osoitetaan sekventiaalisesti kunkin tuotantoprosessin vuosittaisen käyttöajan mukaan;

b)

panokset, tuotokset ja niihin liittyvät päästöt osoitetaan käyttämällä yksittäisten tavaroiden massaa tai volyymiä taikka arvioita, jotka perustuvat vapaiden reaktioentalpioiden osuuteen kemiallisista reaktioista tai johonkin muuhun sopivaan osoittamismenetelmään, joka vahvistetaan luotettavilla tieteellisillä menetelmillä.

3.

Jos mittaustuloksia saadaan käyttämällä useita erilaatuisia mittauslaitteita, voidaan käyttää jompaakumpaa seuraavista menetelmistä materiaalien, polttoaineiden, mitattavissa olevan lämmön tai sähkön määriä koskevan laitostason datan jakamiseen tuotantoprosesseille:

a)

Jakamisen määrittäminen käyttäen määritysmenetelmää, kuten käyttäjäkohtaista mittaamista, estimaattia tai korrelaatiota, tasapuolisesti kutakin tuotantoprosessia varten. Kun tuotantoprosessin tietojen summa ei vastaa dataa, joka on määritetty erikseen laitosta varten, sovelletaan yhdenmukaista ”täsmäytyskerrointa” yhdenmukaista korjausta varten laitosten kokonaismäärän saavuttamiseksi seuraavasti:

RecF = DInst /Σ DPP (Yhtälö 55)

jossa

RecF

on täsmäytyskerroin;

DInst

on koko laitosta varten määritetty data-arvo; ja

DPP

on eri tuotantoprosesseja varten määritetyt data-arvot.

Tämän jälkeen kutakin tuotantoprosessia koskeva data korjataan seuraavasti (DPP,corr on DPP:n korjattu arvo):

DPP,corr = DPP × RecF (Yhtälö 56)

b)

Jos ainoastaan yhtä tuotantoprosessia koskevaa dataa ei tunneta tai datan laatu on heikompaa kuin muita tuotantoprosesseja koskevalla datalla, tunnettu tuotantoprosessia koskeva data voidaan vähentää koko laitosta koskevasta datasta. Tätä menetelmää suositellaan ainoastaan niitä tuotantoprosesseja varten, joiden osuus laitokselle jaettavista päästöoikeuksista on pienempi.

F.3.2   Tavaroiden ja lähtöaineiden CN-koodien seurantamenettely

Jotta data voidaan osoittaa oikein tuotantoprosesseille, laitoksen on pidettävä yllä luetteloa kaikista laitoksessa tuotetuista tavaroista ja lähtöaineista ja laitoksen ulkopuolelta hankituista lähtöaineista sekä niiden CN-koodeista. Tämän luettelon perusteella:

1.

tuotteet ja niiden vuotuiset tuotantomäärät osoitetaan tuotantoprosesseille liitteessä II olevassa 2 jaksossa esitettyjen yhdistettyjen tavaraluokkien mukaisesti;

2.

nämä tiedot on otettava huomioon, kun panoksia, tuotoksia ja päästöjä osoitetaan erikseen tuotantoprosesseille.

Tätä varten on vahvistettava, dokumentoitava ja pantava täytäntöön menettely, jonka avulla voidaan säännöllisesti tarkastaa, vastaavatko laitoksessa tuotetut tavarat ja lähtöaineet tarkkailumenetelmiä koskevia asiakirjoja laadittaessa käytettyjä CN-koodeja, ja ylläpidettävä sitä. Menettelyyn on lisäksi sisällytettävä säännökset, joiden avulla voidaan määrittää, tuottaako laitos uusia tavaroita, ja varmistaa, että uudelle tuotteelle määritetään sopiva CN-koodi, joka lisätään tavaraluetteloon, jotta panokset, tuotokset ja päästöt voidaan osoittaa oikealle tuotantoprosessille.

F.4   Suorien päästöjen osoittamista koskevat lisäsäännöt

1.

Ainoastaan yhtä tuotantoprosessia palvelevien lähdevirtojen tai päästölähteiden päästöt on osoitettava kokonaan kyseiselle tuotantoprosessille. Jos käytetään massatasemenetelmää, ulospäin suuntautuvat lähdevirrat on vähennettävä tämän liitteen B.3.2 kohdan mukaisesti. Kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi lähdevirrat, jotka muunnetaan jätekaasuiksi, lukuun ottamatta jätekaasuja, jotka tuotetaan ja kulutetaan kokonaan samassa tuotantoprosessissa, on osoitettava käyttämällä yhtälöitä 53 ja 54. Jätekaasujen osalta suoritettava tehollisen lämpöarvon ja tilavuuden tarkkailu on tehtävä tämän liitteen B.4 ja B.5 kohdan sääntöjen mukaisesti.

2.

Ainoastaan silloin, kun lähdevirrat tai päästölähteet palvelevat useampaa kuin yhtä tuotantoprosessia, suorien päästöjen osoittamiseen sovelletaan seuraavia lähestymistapoja:

a)

Päästöt lähdevirroista tai päästölähteistä, joita käytetään mitattavissa olevan lämmön tuotantoon, on kohdennettava tuotantoprosesseille tämän liitteen F.5 kohdan mukaisesti.

b)

Kun jätekaasuja ei käytetä siinä tuotantoprosessissa, jossa ne tuotetaan, jätekaasuista aiheutuvat päästöt osoitetaan tämän liitteen F.1 kohdan sääntöjen ja yhtälöiden mukaisesti.

c)

Kun tuotantoprosesseille osoitettujen lähdevirtojen määrät määritetään mittauksella ennen käyttöä kyseisessä tuotantoprosessissa, on sovellettava asianmukaista menetelmää tämän liitteen F.3.1 kohdan mukaisesti.

d)

Kun lähdevirroista tai päästölähteistä peräisin olevia päästöjä ei voida osoittaa muiden menetelmien mukaisesti, ne on osoitettava käyttäen korreloituja muuttujia, jotka on jo osoitettu tuotantoprosesseille tämän liitteen F.3.1 kohdan mukaisesti. Tätä varten lähdevirtojen määrät ja niiden päästöt on osoitettava suhteessa osuuteen, jossa kyseiset muuttujat osoitetaan tuotantoprosesseille. Muuttujiin kuuluvat tuotettujen tavaroiden massa, kulutetun polttoaineen tai materiaalin massa tai tilavuus, tuotetun ei-mitattavissa olevan lämmön määrä, toiminta-ajat sekä tiedossa olevat laitteiden tehokkuudet.

F.5   Mitattavissa olevaan lämpöön liittyvien päästöjen osoittamista koskevat lisäsäännöt

Tähän sovelletaan tässä liitteessä olevassa F.1 kohdassa esitettyjä yleisiä laskentaperiaatteita. Lämpövirrat on määritettävä tässä liitteessä olevan C.1 kohdan mukaisesti ja mitattavissa olevan lämmön päästökerroin tämän liitteen C.2 kohdan mukaisesti.

Jos mitattavissa olevan lämmön häviö määritetään erikseen tuotantoprosesseissa käytetyistä määristä, näihin lämpöhäviöihin liittyvät päästöt on lisättävä suhteessa kaikkien sellaisten tuotantoprosessien päästöihin, joissa käytetään laitoksessa tuotettua mitattavissa olevaa lämpöä. Näin voidaan varmistaa, että 100 prosenttia laitoksessa tuotetusta tai laitoksen tuomasta tai viemästä mitattavissa olevan lämmön nettomäärästä sekä tuotantoprosessien välillä siirretyistä määristä osoitetaan tuotantoprosesseille ilman, että niitä jätetään huomioimatta tai lasketaan kahteen kertaan.

G.   MONIMUTKAISTEN TAVAROIDEN TUOTESIDONNAISTEN OMINAISPÄÄSTÖJEN LASKEMINEN

Asetuksen (EU) 2023/956 liitteen IV mukaisesti monimutkaisten tavaroiden g tuotesidonnaiset ominaispäästöt (SEE g) lasketaan seuraavasti:

Formula
(Yhtälö 57)

Formula
(Yhtälö 58)

jossa

SEE g

on (monimutkaisten) tavaroiden g suorat tai epäsuorat tuotesidonnaiset ominaispäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina tavaratonnia kohti;

AttrEm g

on tavaroiden g tuotantoprosessille raportointikauden osalta osoitetut suorat tai epäsuorat päästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina, jotka on määritetty tämän liitteen F.1 kohdan mukaisesti;

AL g

on tavaroiden g tuotantoprosessin tuotantotaso tonneina, joka on määritetty tämän liitteen F.2 kohdan mukaisesti;

EE InpMat

on kaikkien sellaisten raportointikaudella kulutettujen lähtöaineiden, jotka on liitteessä II olevassa 3 jaksossa määritetty merkityksellisiksi tavaroiden g tuotantoprosessin kannalta, suorat tai epäsuorat tuotesidonnaiset päästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina;

M i

on tavaroiden g tuotantoprosessissa raportointikaudella käytetyn lähtöaineen i massa tonneina; ja

SEE i

on lähtöaineen i suorat tai epäsuorat tuotesidonnaiset päästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina lähtöainetonnia kohti.

Tässä laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan lähtöaineet, jotka eivät kuulu samaan tuotantoprosessiin kuin tavarat g. Jos samaa lähtöainetta saadaan toisista laitoksista, kustakin laitoksesta peräisin olevaa lähtöainetta on käsiteltävä erikseen.

Jos myös lähtöaineella i on lähtöaineita, nämä lähtöaineet otetaan huomioon samaa laskentamenetelmää käyttäen lähtöaineen i tuotesidonnaisten päästöjen laskemiseksi, ennen kuin niitä käytetään tavaroiden g tuotesidonnaisten päästöjen laskemiseen. Tämä prosessi toistetaan kaikkien sellaisten lähtöaineiden osalta, jotka ovat itsessään monimutkaisia tavaroita.

Muuttuja Mi ilmaisee tuotantotason (ALg ) tuottamiseen tarvittavan lähtöaineen kokonaismassaa. Se sisältää myös lähtöainemäärät, jotka eivät päädy monimutkaisiin tavaroihin mutta joita on saattanut muun muassa roiskua, katketa, palaa tai muuntua kemiallisesti tuotantoprosessissa ja jotka poistuvat prosessista sivutuotteina, romuna, tähteinä, jätteinä tai päästöinä.

Jotta saadaan dataa, jota voidaan käyttää tuotantotasosta riippumatta, kunkin käytetyn lähtöaineen i ominaismassa mi on määritettävä ja sisällytettävä liitteen IV mukaiseen selvitykseen:

Formula
(Yhtälö 59)

Monimutkaisten tavaroiden g tuotesidonnaiset ominaispäästöt voidaan siten ilmaista seuraavasti:

Formula
(Yhtälö 60)

jossa

ae g

on tavaroiden g tuotantoprosessin suorat tai epäsuorat tuotesidonnaiset ominaispäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina tavaratonnia kohti, jotka vastaavat tuotesidonnaisia ominaispäästöjä ilman lähtöaineiden tuotesidonnaisia päästöjä:

Formula
(Yhtälö 61)

m i

on tuotantoprosessissa, jossa tuotetaan yksi tonni tavaraa g, käytetyn lähtöaineen i (dimensioton) massa tonneina tavaratonnia kohti; ja

SEE i

on lähtöaineen i suorat tai epäsuorat tuotesidonnaiset päästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina lähtöainetonnia kohti.

H.   VAPAAEHTOISET TOIMENPITEET DATAN LAADUN PARANTAMISEKSI

1.

Virheriskien lähteet yksilöidään datavirrassa primääritiedoista alkaen lopulliseen dataan asti liitteen IV mukaisessa selvityksessä. Sen varmistamiseksi, että datavirtojen hallintatoimista tuloksena olevat selvitykset eivät sisällä väärintulkintoja ja ovat tarkkailumenetelmiä koskevien asiakirjojen ja tämän liitteen mukaisia, luodaan, dokumentoidaan ja pannaan täytäntöön tehokas kontrollijärjestelmä ja ylläpidetään sitä.

Ensimmäisen alakohdan mukainen riskinarviointi asetetaan pyynnöstä komission ja toimivaltaisen viranomaisen saataville. Jos toiminnanharjoittaja päättää käyttää todentamista suositeltujen parannusten mukaisesti, sen on asetettava riskinarviointi saataville myös todentamista varten.

2.

Riskinarviointia varten luodaan, dokumentoidaan ja pannaan täytäntöön kirjalliset menettelyt datavirtojen hallintatoimia ja kontrollitoimia varten sekä ylläpidetään niitä. Kyseiset menettelyt sisällytetään tarkkailumenetelmiä koskeviin asiakirjoihin.

3.

Edellä 2 kohdassa tarkoitetut kontrollitoimet sisältävät tapauksen mukaan seuraavat:

a)

mittauslaitteiden laadunvarmistus;

b)

tietotekniikkajärjestelmien laadunvarmistus, jotta varmistetaan, että järjestelmät suunnitellaan, dokumentoidaan, testataan ja pannaan täytäntöön ja niitä valvotaan ja ylläpidetään tavalla, jolla varmistetaan luotettava, tarkka ja oikea-aikainen data riskinarvioinnissa yksilöityjen riskien mukaisesti;

c)

datavirtojen hallintatoimiin ja kontrollitoimiin liittyvien tehtävien erottelu sekä tarvittavan osaamisen hallinta;

d)

sisäiset tarkastukset ja datan validointi;

e)

korjaukset ja korjaavat toimet;

f)

ulkoistettujen prosessien valvonta;

g)

rekisterien ja dokumentaation ylläpitäminen, asiakirjaversioiden hallinta mukaan lukien.

4.

Edellä tarkoitettuja 3 kohdan a alakohdan tarkoituksia varten on varmistettava, että mittausvälineet kalibroidaan, mukautetaan ja tarkistetaan säännöllisin väliajoin, myös ennen käyttöä, ja että ne tarkistetaan kansainvälisiin mittastandardeihin pohjautuvien standardien avulla, jos sellaisia on käytettävissä, ja oikeassa suhteessa todettuihin riskeihin.

Jos mittausjärjestelmien osia ei voida kalibroida, ne on yksilöitävä tarkkailumenetelmiä koskevissa asiakirjoissa. Lisäksi on vahvistettava vaihtoehtoiset kontrollitoimet.

Jos todetaan, ettei laitteen suorituskyky vastaa vaatimuksia, on ryhdyttävä viipymättä tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin.

5.

Edellä olevan 3 kohdan d alakohdan tarkoituksia varten 2 kohdassa tarkoitetuista datavirtojen hallintatoimista peräisin oleva data on tarkistettava ja validoitava säännöllisesti. Tällaisen datan tarkistamisen ja validoinnin on sisällettävä seuraavat:

a)

datan täydellisyyden tarkistus;

b)

vertailu sellaisen datan kanssa, joka on määritetty edellisellä raportointikaudella, erityisesti johdonmukaisuuden tarkastukset, jotka perustuvat tuotantoprosessien kasvihuonekaasutehokkuuden aikasarjoihin;

c)

eri operatiivisen datan keruujärjestelmistä saadun datan ja arvojen vertaaminen, erityisesti tavaroiden tuotantomenetelmien, myyntilukujen ja varastoarvojen osalta;

d)

datan vertailut ja täydellisyystarkastukset laitoksen ja tavaroiden tuotantoprosessin tasolla.

6.

Edellä 3 kohdan e alakohdan tarkoituksia varten on varmistettava, että jos todetaan, että datavirtojen hallintatoimet tai kontrollitoimet eivät toimi tehokkaasti tai niissä ei noudateta sääntöjä, jotka esitetään näitä toimia koskevien menettelyjen dokumentoinnissa, on toteutettava korjaavat toimet ja korjattava kyseiset tiedot viipymättä.

7.

Kun laitos ulkoistaa yhden tai useamman 1 kohdassa tarkoitetun datavirtojen hallintatoimen tai kontrollitoimen, edellä olevan 3 kohdan f alakohdan tarkoituksia varten on tehtävä kaikki seuraava:

a)

tarkistettava ulkoistettujen datavirtojen hallintatoimien tai kontrollitoimien laatu tämän liitteen mukaisesti;

b)

määritettävä vaatimukset ulkoistettujen prosessien tuloksille sekä näissä prosesseissa käytetyt menetelmät;

c)

tarkistettava tämän kohdan b alakohdassa tarkoitettujen tuotosten ja menetelmien laatu;

d)

varmistettava, että ulkoistetut toimet toteutetaan siten, että niillä vastataan riskinarvioinnissa yksilöityihin luontaisiin riskeihin ja kontrolliriskeihin.

8.

Kontrollijärjestelmän tehokkuutta on tarkkailtava, myös tekemällä sisäisiä tarkastuksia ja ottamalla huomioon todentajan havainnot, jos sovelletaan todentamista.

Jos kontrollijärjestelmä osoittautuu tehottomaksi tai se ei vastaa tunnistettuja riskejä, kontrollijärjestelmää on pyrittävä parantamaan ja tarvittaessa tarkkailumenetelmiä koskevia asiakirjoja, mukaan lukien tarvittaessa datavirtojen hallintatoimien, riskinarviointien ja kontrollitoimenpiteiden taustalla vaikuttavat kirjalliset menettelyt, on päivitettävä vastaavasti.

9.

Suositeltu parannus: Toiminnanharjoittaja voi halutessaan käyttää liitteen IV mukaisesti koottua laitoksen päästödataa ja tavaroiden ominaispäästödataa, jonka akkreditoitu riippumaton todentaja on todentanut ISO 14065 -standardin mukaisesti tai joka on todennettu laitoksen kannalta merkityksellisen hyväksyttävän tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmän sääntöjen mukaisesti.

(1)  Yhdistyneiden kansakuntien hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC), ”IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories”.

(*1)  Laitoksen on määritettävä kerroin omien mittaustensa perusteella. Jos tämä on teknisesti mahdotonta tai aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia, on käytettävä CWPB-menetelmän arvoja.


LIITE IV

Toiminnanharjoittajien raportoiville ilmoittajille antaman selvityksen suositeltu sisältö

1.   PÄÄSTÖDATASELVITYKSEN SISÄLTÖ

Yleiset tiedot

1.

Laitoksen tiedot:

a)

toiminnanharjoittajan nimi ja yhteystiedot;

b)

laitoksen nimi;

c)

laitoksen yhteystiedot;

d)

laitoksen yksilöivä tunniste, jos se on saatavilla;

e)

sijaintipaikan Yhdistyneiden kansakuntien määräasemia koskevan säännöstön koodi (UN/LOCODE);

f)

tarkka osoite sekä sitä koskeva englanninkielinen selostus;

g)

laitoksen pääasiallisen päästölähteen maantieteelliset koordinaatit.

2.

Kunkin yhdistetyn tavaraluokan osalta liitteessä II olevassa taulukossa 1 luetellut tuotantoprosessit ja -reitit.

3.

Seuraavat tiedot joko kunkin tavaran osalta erikseen CN-koodin mukaisesti lueteltuna tai aggregoituna yhdistetyn tavaraluokan mukaan liitteessä II olevan 2 jakson mukaisesti:

a)

kunkin tavaran suorat tuotesidonnaiset ominaispäästöt;

b)

tiedot datan laadusta ja käytetyistä menetelmistä, erityisesti jos tuotesidonnaiset päästöt on määritetty kokonaan tarkkailun perusteella, tai onko käytetty jotakin komission siirtymäkautta varten saataville asettamista ja julkaisemista oletusarvoista;

c)

kunkin tavaran epäsuorat tuotesidonnaiset ominaispäästöt, menetelmä, jolla päästökerroin määritettiin, ja käytetty tietolähde;

d)

tuontitavarana pidettävän sähkön osalta käytetty päästökerroin ilmaistuna hiilidioksidiekvivalenttitonneina megawattituntia kohti ja sähkön päästökertoimen määrittämiseen käytetty datalähde tai menetelmä, jos päästökerroin poikkeaa komission CBAM-siirtymärekisterissä ilmoittamista päästökertoimista;

e)

jos todellista tuotesidonnaisten ominaispäästöjä koskevan datan sijasta ilmoitetaan komission siirtymäkautta varten saataville asettamia ja julkaisemia oletusarvoja, on esitettävä myös lyhyt selvitys päätöksen syistä;

f)

tarvittaessa alakohtaiset tiedot tämän liitteen 2 jakson mukaisesti;

g)

tarvittaessa tiedot veloitettavasta hiilen hinnasta; jos lähtöaineista veloitettava hiilen hinta saadaan muista laitoksista, kyseisistä lähtöaineista veloitettava hiilen hinta on lueteltava erikseen alkuperämaittain.

Yleisiä tietoja koskeva suositeltu parannus

1.

Laitoksen kokonaispäästöt, mukaan lukien seuraavat tiedot:

a)

kunkin käytetyn lähdevirran toimintodata ja laskentakertoimet;

b)

kunkin päästölähteen päästöt, joita tarkkaillaan mittaukseen perustuvalla menetelmällä;

c)

muilla menetelmillä määritetyt päästöt;

d)

hiilidioksidimäärät, jotka on vastaanotettu muista laitoksista taikka viety muihin laitoksiin geologista varastointia varten tai sellaisten tuotteiden tuotantopanoksina, joihin hiilidioksidi on pysyvästi kemiallisesti sitoutunut.

2.

Tuodun, tuotetun, kulutetun ja viedyn mitattavissa olevan lämmön, jätekaasujen ja sähkön tase.

3.

Kaikkien muista laitoksista vastaanotettujen lähtöaineiden määrät ja niiden suorat ja epäsuorat tuotesidonnaiset ominaispäästöt.

4.

Kussakin tuotantoprosessissa käytetyn lähtöaineen määrä, lukuun ottamatta samassa laitoksessa tuotettuja lähtöaineita.

5.

Tiedot siitä, miten kullekin tuotantoprosessille osoitetut suorat ja epäsuorat päästöt on laskettu.

6.

Kunkin tuotantoprosessin tuotantotaso ja osoitetut päästöt.

7.

Luettelo kaikista tuotetuista tavaroista CN-koodin mukaisesti jaoteltuina, mukaan lukien lähtöaineet, jotka eivät kuulu erillisiin tuotantoprosesseihin.

8.

Lyhyt kuvaus laitoksesta, sen tärkeimmistä tuotantoprosesseista, mahdollisista tuotantoprosesseista, jotka eivät kuulu CBAM-raportoinnin soveltamisalaan, käytetyn tarkkailumenetelmän pääkohdista, siitä, onko sovellettu hyväksyttävää tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmää koskevia sääntöjä, ja siitä, mitä toimenpiteitä on toteutettu datan laadun parantamiseksi, erityisesti siitä, onko sovellettu minkäänlaista todentamista.

9.

Tarvittaessa tiedot sähkönhankintasopimuksessa ilmoitetusta sähkön päästökertoimesta.

2.   SELVITYKSEEN SISÄLLYTETTÄVÄT ALAKOHTAISET MUUTTUJAT

Yhdistetty tavaraluokka

CBAM-raporttia koskeva raportointivaatimus

Kalsinoitu savi

Onko savi kalsinoitu vai ei.

Sementtiklinkkeri

Sementti

Kulutetun sementtiklinkkeritonnin ja tuotetun sementtitonnin massasuhde (klinkkerin ja sementin suhde prosentteina).

Aluminaattisementti

Vety

Urea, virtsa-aine

Puhtaus (massaprosenttia ureaa, massaprosenttia typpeä).

Typpihappo

Pitoisuus (massaprosenttia).

Ammoniakki

Pitoisuus, jos kyseessä on vesiliuos.

Seoslannoitteet

Asetuksen (EU) 2019/1009 nojalla vaadittavat tiedot:

typpipitoisuus ammoniumina (NH4 +);

typpipitoisuus nitraattina (NO3 );

typpipitoisuus ureana;

typpipitoisuus muissa (orgaanisissa) muodoissa.

Sintrattu malmi

Harkkorauta

Pääasiallinen käytetty pelkiste.

Mangaanin, kromin, nikkelin ja muiden seosaineiden massaprosentit.

FeMn, ferromangaani

Mangaanin ja hiilen massaprosentit.

FeCr, ferrokromi

Kromin ja hiilen massaprosentit.

FeNi, ferronikkeli

Nikkelin ja hiilen massaprosentit.

Suorapelkistetty rauta (DRI)

Pääasiallinen käytetty pelkiste.

Mangaanin, kromin, nikkelin ja muiden seosaineiden massaprosentit.

Raakateräs

Lähtöaineen pääasiallinen pelkiste, jos tiedossa.

Mangaanin, kromin, nikkelin ja muiden seosaineiden massaprosentit.

Yhden raakaterästonnin valmistukseen käytetty romu tonneina.

Se osuus romusta, joka on tuotantojätettä (%).

Rauta- ja terästuotteet

Lähtöaineen tuotannossa käytetty pääasiallinen pelkiste, jos tiedossa.

Mangaanin, kromin, nikkelin ja muiden seosaineiden massaprosentit.

Niiden materiaalien massaprosentti, jotka eivät ole rautaa tai terästä, jos niiden massa on yli 1–5 prosenttia tavaroiden kokonaismassasta.

Yhden tavaratonnin valmistukseen käytetty romu tonneina.

Se osuus romusta, joka on tuotantojätettä (%).

Muokkaamaton alumiini

Yhden tavaratonnin valmistukseen käytetty romu tonneina.

Se osuus romusta, joka on tuotantojätettä (%).

Jos muiden aineiden kuin alumiinin kokonaispitoisuus on yli 1 prosentin, näiden aineiden kokonaisprosenttiosuus.

Alumiinituotteet

Yhden tavaratonnin valmistukseen käytetty romu tonneina.

Se osuus romusta, joka on tuotantojätettä (%).

Jos muiden aineiden kuin alumiinin kokonaispitoisuus on yli 1 prosentin, näiden aineiden kokonaisprosenttiosuus.


LIITE V

EORI-data

Taulukossa 1 esitetään talouden toimijoita koskevat EOS:n tiedot, joiden on oltava yhteentoimivia CBAM-siirtymärekisterin kanssa.

Taulukko 1

EORI-data

Talouden toimijoiden järjestelmän (EOS) EORI-tiedot

Asiakkaan tunnistetiedot

EORI maa + EORI kansallinen tunnistenumero

EORI maa

EORI-numeron voimassaolon alkamispäivä

EORI-numeron voimassaolon päättymispäivä

Tullin asiakastiedot

EORI lyhytnimi

EORI koko nimi

EORI kieli

EORI perustamispäivä

EORI henkilön tyyppi

EORI taloudellinen toiminta

EORI luettelo toimipaikkojen osoitteista

Toimipaikkojen osoitteet

EORI osoite

EORI kieli

EORI nimi

Sijoittautuminen unioniin

EORI osoitteen voimassaolon alkamispäivä

EORI osoitteen voimassaolon päättymispäivä

Alv-tunniste tai verotunniste (TIN)

”ALV” tai ”TIN”

Kansallinen tunniste + alv- tai verotunniste Koostuu maatunnisteesta ja kansallisesta tunnisteesta

EORI oikeudellinen asema

EORI oikeudellinen kieli

EORI oikeudellinen asema

EORI oikeudellisen aseman voimassaolon alkamis- ja päättymispäivä

Yhteystietoluettelo

Yhteystiedot

EORI yhteysosoite

EORI yhteyskieli

EORI yhteyshenkilön koko nimi

EORI yhteyshenkilön nimi

Suostumus tietojen julkistamiseen

 

Osoitekenttien kuvaus

Katuosoite

Postinumero

Postitoimipaikka

Maakoodi

Viestinnän yksityiskohdat

Viestinnän tyyppi


LIITE VI

Sisäistä jalostusta koskevat lisädatavaatimukset

Taulukossa 1 esitetään hajautetuista tullijärjestelmistä saatavat tiedot, joiden on oltava yhteentoimivia CBAM-siirtymärekisterin kanssa tämän asetuksen 17 artiklan mukaisesti.

Taulukko 1

Sisäistä jalostusta koskevat lisätiedot

Tulliviranomaisten sisäisen jalostusmenettelyn jälkeen vaatima data, kun raportoivalle ilmoittajalle ei ole myönnetty vapautusta päätöstilityksestä

Antamismaa

Tietueen viite

Tietueen versionumero

Tietueversion tila

Raportointikauden alkamispäivä

Raportointikauden päättymispäivä

Valvova tullitoimipaikka (sisäisen jalostusmenettelyn osalta)

Sisäistä jalostusmenettelyä koskevan luvan viitenumero

Tuojan tunnistenumero / sisäistä jalostusmenettelyä koskevan luvan haltija

Tuojan maa

Tavaraerittelyn tunniste (järjestysnumero)

Harmonoidun järjestelmän alanimike

Yhdistetyn nimikkeistön koodi

Tavaran kuvaus

Pyydetty menettelykoodi

Edeltävä menettelykoodi

Alkuperämaan koodi

Määrämaan koodi

Lähetysmaa

Nettomassa

Mittayksikön tyyppi

Lisäpaljousyksiköt

Tilastoarvo

Vapaaseen liikkeeseen luovutetuissa jalostetuissa tuotteissa tosiasiallisesti käytetyn tuotteen nettomassa

Nettomassa ilmaistuna saman tavarakoodin alla vapaaseen liikkeeseen luovutettuina todellisina tuotteina

Edustajan tunnistenumero ja asema

Kuljetusmuoto rajalla


LIITE VII

Kansallisen järjestelmän data

Taulukossa 1 esitetään hajautetuista järjestelmistä saatavat tiedot, joiden on oltava yhteentoimivia CBAM-siirtymärekisterin kanssa tämän asetuksen 17 artiklan mukaisesti.

Taulukko 1

Kansallisen järjestelmän data

Antaja

Tietueen viite

Tietueen versionumero

Tietueversion tila

Tuonti-ilmoituksen numero

Ilmoituksessa esitetyn tavaraerittelyn järjestysnumero

Ilmoituksen hyväksymispäivä

Pyydetty menettelykoodi

Edeltävä menettelykoodi

Alkuperämaan koodi

Etuuskohteluun oikeuttavan alkuperämaan koodi

Määrämaan koodi

Lähetysmaa

Kiintiön järjestysnumero

Tavaran kuvaus

Harmonoidun järjestelmän alanimike

Yhdistetyn nimikkeistön koodi

Taric-koodi

Nettomassa

Tilastoarvo

Lisäpaljousyksiköt

Ilmoitustyyppi

Lisäilmoitustyyppi

Muoto

Tuojan tunnistenumero

Tuojan maa

Vastaanottajan tunnistenumero

Ilmoittajan tunnistenumero

Luvanhaltijan tunnistenumero

Luvanhaltijan tyyppi

Luvan viitenumero

Edustajan tunnistenumero

Kuljetusmuoto rajalla

Sisämaan kuljetusmuoto


LIITE VIII

Vakiokertoimet, joita käytetään suorien päästöjen tarkkailussa laitostasolla

1.   TEHOLLISEN LÄMPÖARVON SUHTEEN MÄÄRITETYT POLTTOAINEEN PÄÄSTÖKERTOIMET

Taulukko 1

Teholliseen lämpöarvoon ja polttoaineen massan suhteen määritettyyn teholliseen lämpöarvoon liittyvät polttoaineen päästökertoimet

Polttoainetyyppi

Päästökerroin [t CO2/TJ]

Tehollinen lämpöarvo [TJ/Gg]

Lähde

Raakaöljy

73,3

42,3

IPCC 2006 GL

Orimulsio

77,0

27,5

IPCC 2006 GL

Maakaasukondensaatti

64,2

44,2

IPCC 2006 GL

Moottoribensiini

69,3

44,3

IPCC 2006 GL

Kerosiini (muu kuin lentopetroli)

71,9

43,8

IPCC 2006 GL

Öljyliuske

73,3

38,1

IPCC 2006 GL

Kevyt polttoöljy / dieselöljy

74,1

43,0

IPCC 2006 GL

Raskas polttoöljy

77,4

40,4

IPCC 2006 GL

Nesteytetyt maakaasut

63,1

47,3

IPCC 2006 GL

Etaani

61,6

46,4

IPCC 2006 GL

Teollisuusbensiini

73,3

44,5

IPCC 2006 GL

Bitumi

80,7

40,2

IPCC 2006 GL

Voiteluaineet

73,3

40,2

IPCC 2006 GL

Öljykoksi

97,5

32,5

IPCC 2006 GL

Jalostamojen syöttöaineet

73,3

43,0

IPCC 2006 GL

Jalostamokaasu

57,6

49,5

IPCC 2006 GL

Parafiinivahat

73,3

40,2

IPCC 2006 GL

Teollisuusbensiini ja muu bensiini

73,3

40,2

IPCC 2006 GL

Muut öljytuotteet

73,3

40,2

IPCC 2006 GL

Antrasiitti

98,3

26,7

IPCC 2006 GL

Koksikivihiili

94,6

28,2

IPCC 2006 GL

Muu bituminen kivihiili

94,6

25,8

IPCC 2006 GL

Puolibituminen kivihiili

96,1

18,9

IPCC 2006 GL

Ruskohiili

101,0

11,9

IPCC 2006 GL

Öljyliuske ja bitumipitoinen hiekka

107,0

8,9

IPCC 2006 GL

Kivihiilibriketit

97,5

20,7

IPCC 2006 GL

Koksiuunikoksi ja ruskohiilikoksi

107,0

28,2

IPCC 2006 GL

Kaasukoksi

107,0

28,2

IPCC 2006 GL

Kivihiiliterva

80,7

28,0

IPCC 2006 GL

Jakelukaasu

44,4

38,7

IPCC 2006 GL

Koksaamokaasu

44,4

38,7

IPCC 2006 GL

Masuunikaasu

260

2,47

IPCC 2006 GL

Konverttikaasu

182

7,06

IPCC 2006 GL

Maakaasu

56,1

48,0

IPCC 2006 GL

Teollisuusjätteet

143

IPCC 2006 GL

Jäteöljyt

73,3

40,2

IPCC 2006 GL

Turve

106,0

9,76

IPCC 2006 GL

Käytetyt renkaat

85,0  (1)

Maailman elinkeinoelämän kestävän kehityksen neuvosto – Cement Sustainability Initiative -aloite (WBCSD CSI)

Hiilimonoksidi

155,2  (2)

10,1

J. Falbe ja M. Regitz, Römpp Chemie Lexikon, Stuttgart, 1995

Metaani

54,9  (3)

50,0

J. Falbe ja M. Regitz, Römpp Chemie Lexikon, Stuttgart, 1995


Taulukko 2

Teholliseen lämpöarvoon ja biomassamateriaalin massan suhteen määritettyyn teholliseen lämpöarvoon liittyvät polttoaineen päästökertoimet

Biomassamateriaali

Alustava päästökerroin

[t CO2/TJ]

Tehollinen lämpöarvo [GJ/t]

Lähde

Puu/puujäte (ilmakuiva (4))

112

15,6

IPCC 2006 GL

Sulfiittilipeät (mustalipeä)

95,3

11,8

IPCC 2006 GL

Muu kiinteä biomassa

100

11,6

IPCC 2006 GL

Puuhiili

112

29,5

IPCC 2006 GL

Biobensiini

70,8

27,0

IPCC 2006 GL

Biodiesel

70,8

37,0

IPCC 2006 GL (5)

Muut nestemäiset biopolttoaineet

79,6

27,4

IPCC 2006 GL

Kaatopaikkakaasu (6)

54,6

50,4

IPCC 2006 GL

Puhdistamokaasu (4)

54,6

50,4

IPCC 2006 GL

Muu biokaasu (4)

54,6

50,4

IPCC 2006 GL

Yhdyskuntajäte (biomassaosuus) (4)

100

11,6

IPCC 2006 GL

2.   PROSESSIPÄÄSTÖIHIN LIITTYVÄT PÄÄSTÖKERTOIMET

Taulukko 3

Karbonaattien hajoamisesta aiheutuvien prosessipäästöjen stoikiometrinen päästökerroin (menetelmä A)

Karbonaatti

Päästökerroin [t CO2/t karbonaattia]

CaCO3

0,440

MgCO3

0,522

Na2CO3

0,415

BaCO3

0,223

Li2CO3

0,596

K2CO3

0,318

SrCO3

0,298

NaHCO3

0,524

FeCO3

0,380

Yleistä

Päästökerroin =[M(CO2)]/{Y * [M(x)] + Z * [M(CO3 2–)]}

X

=

metalli

M(x)

=

X:n molekyylipaino [g/mol]

M(CO2)

=

CO2:n molekyylipaino [g/mol]

M(CO3 2–)

=

CO3 2–:n molekyylipaino [g/mol]

Y

=

X:n stoikiometrinen luku

Z

=

CO3 2–:n stoikiometrinen luku


Taulukko 4

Maa-alkalioksideihin perustuva karbonaattien hajoamisesta peräisin olevien prosessipäästöjen stoikiometrinen päästökerroin (menetelmä B)

Oksidi

Päästökerroin [t CO2 / t oksidia]

CaO

0,785

MgO

1,092

BaO

0,287

Yleistä:

XYOZ

Päästökerroin =[M(CO2)]/{Y * [M(x)] + Z * [M(O)]}

X

=

maa-alkali- tai alkalimetalli

M(x)

=

X:n molekyylipaino [g/mol]

M(CO2)

=

CO2:n molekyylipaino [g/mol]

M(O)

=

O:n molekyylipaino [g/mol]

Y

=

X:n stoikiometrinen luku

 

=

1 (maa-alkalimetalleilla)

 

=

2 (alkalimetalleilla)

Z

=

O:n stoikiometrinen luku = 1


Taulukko 5

Muista prosessimateriaaleista (raudan ja teräksen tuotanto ja rautametallien jalostus) peräisin olevien prosessipäästöjen päästökertoimet  (8)

Syöttö- tai tuotosmateriaali

Hiilipitoisuus

(t C/t)

Päästökerroin

(t CO2/t)

Suorapelkistetty rauta (DRI)

0,0191

0,07

EAF-hiilielektrodit

0,8188

3,00

EAF-panoshiili

0,8297

3,04

HBI-briketti

0,0191

0,07

Konverttikaasu

0,3493

1,28

Öljykoksi

0,8706

3,19

Harkkorauta

0,0409

0,15

Rauta / rautaromu

0,0409

0,15

Teräs / teräsromu

0,0109

0,04

3.   MUIDEN KASVIHUONEKAASUJEN KUIN HIILIDIOKSIDIN LÄMMITYSVAIKUTUSKERTOIMET (GWP)

Taulukko 6

Lämmitysvaikutuskertoimet (GWP)

Kaasu

Lämmitysvaikutuskerroin

N2O

265 t CO2e/t N2O

CF4

6 630  t CO2e/t CF4

C2F6

11 100  t CO2e/t C2F6


(1)  Tämä arvo on alustava päästökerroin eli päästökerroin ennen biomassaosuuden ottamista huomioon, jos huomioon ottaminen on tarpeen.

(2)  Perustuu teholliseen lämpöarvoon 10,12 TJ/t.

(3)  Perustuu teholliseen lämpöarvoon 50,01 TJ/t.

(4)  Annetussa päästökertoimessa oletetaan puun vesipitoisuudeksi noin 15 prosenttia. Tuoreen puun vesipitoisuus voi olla jopa 50 prosenttia. Täysin kuivan puun tehollisen lämpöarvon määrittämiseen käytetään seuraavaa yhtälöä:

Formula

jossa NCVdry on täysin kuivan materiaalin tehollinen lämpöarvo, w on vesipitoisuus (massaosuus) ja

Formula
on veden haihtumisen entalpia. Tietyn vesipitoisuuden tehollinen lämpöarvo voidaan laskea samaa yhtälöä käyttäen täysin kuivan materiaalin tehollisesta lämpöarvosta.

(5)  Tehollinen lämpöarvo on otettu direktiivin (EU) 2018/2001 liitteestä III.

(6)  Kaatopaikkakaasun, puhdistamokaasun ja muun biokaasun osalta vakioarvot perustuvat puhtaaseen biometaaniin. Oikeat vakioarvot saadaan korjaamalla kaasun metaanipitoisuus.

(7)  IPCC:n ohjeissa annetaan myös arvot yhdyskuntajätteen fossiiliselle osuudelle: päästökerroin = 91,7 t CO2/TJ; NCV = 10 GJ/t.

(8)  IPCC 2006 Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories.


LIITE IX

Sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot

Taulukoissa esitetyt sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot perustuvat alempiin lämpöarvoihin ja ISO-standardin mukaisiin vakioilmasto-olosuhteisiin (ilman lämpötila 15 °C, paine 1,013 baaria, suhteellinen kosteus 60 %).

Taulukko 1

Sähkön tuotannon hyötysuhteen viitearvot

Luokka

Polttoaine

Rakentamisvuosi

Ennen vuotta 2012

2012–2015

Vuodesta 2016

Kiinteät

S1

Kivihiili, myös antrasiitti, bituminen kivihiili, puolibituminen kivihiili, koksi, puolikoksi ja petrolikoksi

44,2

44,2

44,2

S2

Ruskohiili, ruskohiilibriketit ja liuskeöljy

41,8

41,8

41,8

S3

Turve ja turvebriketit

39,0

39,0

39,0

S4

Kuiva biomassa, myös puu ja muu kiinteä biomassa, joihin kuuluvat puupelletit ja -briketit, kuivatut puulastut, puhdas ja kuiva jätepuu, pähkinänkuoret, oliivin kivet ja muut kivet

33,0

33,0

37,0

S5

Muu kiinteä biomassa, myös muu kuin tyypin S4 puu sekä musta- ja ruskealipeä

25,0

25,0

30,0

S6

Yhdyskunta- ja teollisuusjäte (uusiutumaton) ja uusiutuva / biologisesti hajoava jäte

25,0

25,0

25,0

Nesteet

L7

Raskas polttoöljy, kaasu / dieselöljy ja muut öljytuotteet

44,2

44,2

44,2

L8

Bionesteet, myös biometanoli, bioetanoli, biobutanoli, biodiesel ja muut bionesteet

44,2

44,2

44,2

L9

Jätenesteet, myös biologisesti hajoavat ja uusiutumattomat jätteet (ml. tali, rasva ja mäski)

25,0

25,0

29,0

Kaasumaiset

G10

Maakaasu, nestekaasu, nesteytetty maakaasu ja biometaani

52,5

52,5

53,0

G11

Vedyn ja synteesikaasun jalostuskaasut

44,2

44,2

44,2

G12

Anaerobisesta mädätyksestä, kaatopaikoilta ja jäteveden käsittelystä saatava biokaasu

42,0

42,0

42,0

G13

Koksauskaasu, masuunikaasu, kaivoskaasu ja muut talteen otetut kaasut (ei kuitenkaan jalostamokaasu)

35,0

35,0

35,0

Muut

O14

Hukkalämpö (myös korkean lämpötilan prosessien pakokaasut, eksotermisistä kemiallisista reaktioista aiheutuva)

 

 

30,0


Taulukko 2

Lämmöntuotannon hyötysuhteen viitearvot

Luokka

Polttoaine

Rakentamisvuosi

Ennen vuotta 2016

Vuodesta 2016

Kuuma vesi

Höyry (1)

Pakokaasujen suora käyttö (2)

Kuuma vesi

Höyry (1)

Pakokaasujen suora käyttö (2)

Kiinteät

S1

Kivihiili, myös antrasiitti, bituminen kivihiili, puolibituminen kivihiili, koksi, puolikoksi ja petrolikoksi

88

83

80

88

83

80

S2

Ruskohiili, ruskohiilibriketit ja liuskeöljy

86

81

78

86

81

78

S3

Turve ja turvebriketit

86

81

78

86

81

78

S4

Kuiva biomassa, myös puu ja muu kiinteä biomassa, joihin kuuluvat puupelletit ja -briketit, kuivatut puulastut, puhdas ja kuiva jätepuu, pähkinänkuoret, oliivin kivet ja muut kivet

86

81

78

86

81

78

S5

Muu kiinteä biomassa, myös muu kuin tyypin S4 puu sekä musta- ja ruskealipeä

80

75

72

80

75

72

S6

Yhdyskunta- ja teollisuusjäte (uusiutumaton) ja uusiutuva / biologisesti hajoava jäte

80

75

72

80

75

72

Nesteet

L7

Raskas polttoöljy, kaasu/dieselöljy ja muut öljytuotteet

89

84

81

85

80

77

L8

Bionesteet, myös biometanoli, bioetanoli, biobutanoli, biodiesel ja muut bionesteet

89

84

81

85

80

77

L9

Jätenesteet, myös biologisesti hajoavat ja uusiutumattomat jätteet (ml. tali, rasva ja mäski)

80

75

72

75

70

67

Kaasumaiset

G10

Maakaasu, nestekaasu, nesteytetty maakaasu ja biometaani

90

85

82

92

87

84

G11

Vedyn ja synteesikaasun jalostuskaasut

89

84

81

90

85

82

G12

Anaerobisesta mädätyksestä, kaatopaikoilta ja jäteveden käsittelystä saatava biokaasu

70

65

62

80

75

72

G13

Koksauskaasu, masuunikaasu, kaivoskaasu ja muut talteen otetut kaasut (ei kuitenkaan jalostamokaasu)

80

75

72

80

75

72

Muut

O14

Hukkalämpö (myös korkean lämpötilan prosessien pakokaasut, eksotermisistä kemiallisista reaktioista aiheutuva)

92

87


(1)  Jos tällaisissa laitoksissa ei oteta sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten hyötysuhdetta laskettaessa huomioon lauhteen palautusta, taulukossa olevia höyryntuotannon hyötysuhteita olisi korotettava 5 prosenttiyksikköä.

(2)  Jos lämpötila on 250 °C tai sitä korkeampi, on käytettävä pakokaasujen suoran käytön arvoja.


15.9.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 228/196


KOMISSION ASETUS (EU) 2023/1774,

annettu 14 päivänä syyskuuta 2023,

elintarvikelisäaineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteen II tiettyjen kielitoisintojen oikaisemisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elintarvikelisäaineista 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteen II hollannin- ja italiankielisissä toisinnoissa on E osassa elintarvikeryhmää 17.1 koskevissa kohdissa termin virheellinen käännös, joka kaventaa niiden tuotteiden soveltamisalaa, joissa voidaan käyttää tiettyjä elintarvikelisäaineita.

(2)

Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteen II hollannin- ja italiankieliset toisinnot olisi oikaistava. Oikaisu ei vaikuta muihin kielitoisintoihin.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean 17 päivänä huhtikuuta 2018 ja 10 päivänä maaliskuuta 2021 antamien lausuntojen mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

(ei koske suomenkielistä toisintoa)

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä syyskuuta 2023.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)   EUVL L 354, 31.12.2008, s. 16.


15.9.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 228/197


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2023/1775,

annettu 14 päivänä syyskuuta 2023,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/330 muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1) ja erityisesti sen 14 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuontiin sovelletaan lopullisia polkumyyntitulleja, jotka on otettu käyttöön komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/330 (2).

(2)

Yritys Zhejiang Tsingshan Steel Pipe, Co. Ltd, Lishui, jonka Taric-lisäkoodi (3) on B 263 ja johon sovelletaan yhteistyössä toimineita otoksen ulkopuolisia tuottajia koskevaa 56,9 prosentin suuruista tullia, ilmoitti komissiolle 10 päivänä tammikuuta 2023 muuttaneensa nimensä muotoon Tsingshan Steel Pipe, Co. Ltd, Lishui.

(3)

Yritys pyysi komissiota vahvistamaan, että nimenmuutos ei vaikuta sen oikeuteen hyötyä polkumyyntitullista, jota siihen sovellettiin sen aiemmalla nimellä.

(4)

Komissio totesi toimitettuja tietoja tarkasteltuaan, että nimenmuutos oli asiaankuuluvien viranomaisten asianmukaisesti rekisteröimä eikä aiheuttanut uutta suhdetta muihin yritysryhmiin, joita komissio ei ollut tutkinut.

(5)

Tämä nimenmuutos ei näin ollen vaikuta komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/330 päätelmiin eikä eritotenkaan yritykseen sovellettavaan polkumyyntitulliin. Asiakirja-aineistossa oleva näyttö vahvisti myös, että nimenmuutosta sovellettiin 21 päivästä syyskuuta 2022, sillä kyseisenä päivänä Qingtianin piirikunnan markkinasääntelystä vastaava viranomainen hyväksyi muutoksen yritysrekisterissä.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Muutetaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/330 liite I seuraavasti:

”Zhejiang Tsingshan Steel Pipe, Co. Ltd., Lishui

B 263”

korvataan seuraavasti:

”Tsingshan Steel Pipe, Co. Ltd, Lishui

B 263”

2.   Yritykseen Zhejiang Tsingshan Steel Pipe, Co. Ltd, Lishui aiemmin sovellettua Taric-lisäkoodia B 263 sovelletaan yritykseen Tsingshan Steel Pipe, Co. Ltd, Lishui 21 päivästä syyskuuta 2022 alkaen. Yrityksen Tsingshan Steel Pipe, Co. Ltd, Lishui valmistamien tuotteiden tuonnissa mahdollisesti maksetut lopulliset tullit, jotka ylittävät komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/330 1 artiklan 2 kohdassa yrityksen Zhejiang Tsingshan Steel Pipe, Co. Ltd, Lishui osalta vahvistetun polkumyyntitullin, on palautettava tai peruutettava sovellettavan tullilainsäädännön mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä syyskuuta 2023.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)   EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2)   EUVL L 63, 6.3.2018, s. 15.

(3)  Euroopan unionin yhtenäistariffi.


15.9.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 228/199


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2023/1776,

annettu 14 päivänä syyskuuta 2023,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan melamiinin tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Aiempi tutkimus ja voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Tutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, perusteella neuvosto otti neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 457/2011 (2) nojalla käyttöön lopullisia polkumyyntitullitoimenpiteitä Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevan melamiinin tuonnissa.

(2)

Komissio otti lopullisen polkumyyntitullin uudelleen käyttöön Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan melamiinin tuonnissa komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/1171 (3)toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (’aiempi voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu’).

(3)

Nyt voimassa olevat toimenpiteet toteutetaan kiinteänä tullina (415 euroa/tonni) koko Kiinasta tulevan tuonnin osalta lukuun ottamatta kolmea yhteistyössä toiminutta kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, joiden vähimmäistuontihinnaksi vahvistettiin 1 153 euroa/tonni.

(4)

Kun ilmoitus toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä (4) oli julkaistu, komissio sai perusasetuksen, 11 artiklan 2 kohdan mukaisen voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanoa koskevan pyynnön.

(5)

Pyyntö toimitettiin 31 päivänä maaliskuuta 2022, ja sen esitti kolme unionin tuottajaa, Borealis Agrolinz Melamine GmbH, OCI Nitrogen BV ja Grupa Azoty Zaklady Azotow Pulawy SA, jäljempänä ’pyynnön esittäjät’, unionin melamiinituotannonalan puolesta perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

1.2   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano

(6)

Kun komissio oli perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan todennut, että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanon kannalta näyttöä oli riittävästi, se pani 1 päivänä heinäkuuta 2022 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan perusteella vireille Kiinasta peräisin olevan melamiinin unioniin tuontia koskevan tarkastelun. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (5), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

1.3   Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(7)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus käsitti 1 päivän heinäkuuta 2021 ja 30 päivän kesäkuuta 2022 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2019 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

1.4   Asianomaiset osapuolet

(8)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä, jotta ne voisivat osallistua tutkimukseen. Lisäksi komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta nimenomaisesti pyynnön esittäjille, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille Kiinassa, Kiinan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, käyttäjille ja kauppiaille sekä järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan.

(9)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Yksikään asianomaisista osapuolista ei pyytänyt kuulemista.

1.5   Vireillepanoa koskevat väitteet

(10)

Metallien, mineraalien ja kemikaalien kiinalaisten tuojien ja viejien kauppakamari, jäljempänä ’CCCMC’, toimitti huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevasta tarkastelupyynnöstä tai tämän tutkimuksen vireillepanoa koskevista näkökohdista vireillepanoilmoituksen 5.2 kohdan mukaisesti.

(11)

CCCMC esitti huomautuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta, merkittävien vääristymien esiintymisestä Kiinassa ja asianmukaisen edustavan maan valinnasta. Näitä huomautuksia käsitellään jäljempänä 3.2.2, 3.2.2.1 ja 3.2.2.2 kohdassa.

(12)

Lisäksi CCCMC väitti, että pyynnössä esitetty polkumyyntimarginaali oli laskettu virheellisesti. Tältä osin CCCMC väitti, että vaikka pyynnön esittäjät olivat määrittäneet normaaliarvon kahdelle Kiinassa käytetylle eri tuotantoteknologialle, ne eivät olleet ottaneet huomioon erilaisia tuotantoprosesseja (esimerkiksi täysin integroitua menetelmää käyttävät melamiinin tuottajat vs. ostettua ureaa käyttävät tuottajat) ja erilaisia raaka-aineita (melamiinia voidaan tuottaa maakaasusta tai kivihiilestä, jotka ovat kaksi mahdollista tärkeää raaka-ainetta). Vientihinnan osalta pyynnön esittäjät olivat CCCMC:n mukaan väärässä käyttäessään Kiinasta peräisin olevan melamiinin osalta kolmansiin maihin viennin yhteydessä sovellettavia hintoja, sillä näihin hintoihin vaikuttaa kyseisten paikallismarkkinoiden tilanne, eivätkä ne siis ole edustavia unioniin suuntautuvan viennin yhteydessä tehtävien hinnoittelupäätösten kannalta.

(13)

Komissio totesi, ettei CCCMC yksilöinyt yhtään varsinaista virhettä polkumyyntimarginaalin laskennassa. Se väitti vain, että normaaliarvon laskennassa käytetyt tiedot olivat liian suppeita, koska niissä ei otettu huomioon kaikkia mahdollisia tuotantoprosesseja ja tuotannossa käytettäviä raaka-aineita. Tältä osin komissio tutki pyynnön perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja sen päätelmä oli, että voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanoa koskevat vaatimukset täyttyivät eli että näyttöä oli riittävästi, jotta menettely voitiin aloittaa. Perusasetuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaan pyynnön on sisällettävä sellaista tietoa, joka on kohtuudella pyynnön esittäjien käytettävissä. Tarkastelun vireillepanon edellyttämää näyttöä koskeva oikeusperiaate (”riittävä näyttö”) on eri asia kuin se näyttö, jota tarvitaan polkumyynnin esiintymisen alustavaa tai lopullista määrittämistä varten. Toisin sanoen näyttö, joka on määrältään tai laadultaan riittämätön polkumyynnin alustavan tai lopullisen määrittämisen perustelemiseksi, voi kuitenkin olla riittävä tutkimuksen aloittamisen perustelemiseksi (6).

(14)

Vientihinnan osalta komissio totesi lisäksi, että kun otetaan huomioon johdanto-osan 13 kappaleessa selostetut näkökohdat, pyynnön esittäjät eivät olleet väärässä tukeutuessaan kolmansiin maihin suuntautuvan viennin vientihintoihin polkumyynnin toistumisen määrittämiseksi tilanteessa, jossa unioniin suuntautuvan vientihinnan määrittämistä ohjaa vähimmäistuontihinta.

(15)

Siksi komissio hylkäsi CCCMC:n väitteen siitä, että polkumyyntimarginaali olisi laskettu tarkastelupyynnössä virheellisesti.

(16)

CCCMC väitti myös, että tarkastelupyynnössä esitetyt väitteet polkumyynnin toistumisen todennäköisyydestä olivat perusteettomia. CCCMC mainitsi eritoten Kiinassa olevan käyttämättömän kapasiteetin ja kolmansiin maihin suuntautuvan viennin vientihintojen tason.

(17)

Tästä CCCMC väitti pyynnön esittäjien olettaneen virheellisesti, että kiinalaiset tuottajat alkaisivat hyödyntää suurta käyttämätöntä kapasiteettiaan, jos toimenpide raukeaisi. CCCMC:n mukaan uudet tuottajat tarvitsisivat monen vuoden pituisen siirtymäkauden, jotta ne täyttäisivät unionin asiakkaiden tekniset vaatimukset ja voisivat kartuttaa kokemusta kaupankäynnin käytännöistä unionissa. Lisäksi CCCMC väitti, että eräs pyynnössä mainituista kiinalaisista yrityksissä oli rakentamassa uutta tuotantolaitosta vain korvatakseen nykyisen tuotantokapasiteettinsa. Tämän vuoksi CCCMC pyysi komissiota todentamaan pyynnössä lueteltujen suunniteltujen tuotantokapasiteetin lisäysten tarkkuuden, luotettavuuden ja todennäköisyyden (7).

(18)

CCCMC kritisoi myös pyynnön esittäjien oletusta, jonka mukaan kiinalaiset tuottajat suuntaisivat matalahintaiset vientinsä uudelleen kolmansista maista unionin markkinoille samalla hinnalla. CCCMC:n mukaan pyynnön esittäjät eivät pystyneet selittämään, miksi Kiinan vientihinnat kolmansiin maihin olisivat luotettava indikaattori tulevista vientihinnoista unioniin. Lisäksi kauppakamari väitti, että kiinalaiset tuottajat myisivät unioniin nykyisellä korkealla vientihinnalla, vaikka toimenpiteet päättyisivät, ja etteivät ne hylkäisi jo kehittyneitä luotettavia vientimarkkinoita kolmansissa maissa.

(19)

Komissio totesi, ettei CCCMC esittänyt minkäänlaista näyttöä väitteilleen, jotka koskivat joko käyttämätöntä kapasiteettia tai vientihintaa kolmansiin maihin suuntautuvan viennin yhteydessä. Päin vastoin: Kiinasta peräisin olevan viennin kehittyminen vuosina 2018–2021, kuten pyynnössä esitetystä taulukosta 9 käy ilmi, osoittaa, että kiinalaiset tuottajat pystyvät ja haluavat joko alkaa käyttää käyttämätöntä kapasiteettiaan tai suunnata vientiään kolmansista maista unioniin sen mukaan, mikä on unionin markkinoilla sovellettava hinta. Lopuksi komissio totesi, että pyynnön esittäjien pyyntöön sisältyvä analyysi on tutkittava myös riittävää näyttöä koskevien vaatimusten täyttymisen osalta perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa säädetyn mukaisesti. Pyyntöä tutkiessaan komissio totesi, että analyysi käyttämättömästä kapasiteetista Kiinassa ja vientihinnoista kolmansiin maihin on riittävä näyttö polkumyynnin toistumisen todennäköisyydestä tarkastelupyynnön yhteydessä.

(20)

Näin ollen komissio hylkäsi CCCMC:n väitteet polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä koskevasta analyysistä, joka sisältyi voimassaolon päättymistä koskevaan tarkastelupyyntöön.

(21)

CCCMC esitti huomautuksia myös vahingon toistumisen todennäköisyydestä. Tältä osin CCCMC viittasi argumentteihin, joita pyynnön esittäjät esittivät tarkastelupyynnössä. Ensinnäkin CCCMC yritti kumota Kiinan tuonnin markkinaosuuksien kasvun merkityksellisyyden (osuus kasvoi vuosina 2018–2021 viidestä prosentista kuuteen prosenttiin, kuten pyynnössä esitetystä taulukosta 14 voi nähdä.) Toiseksi CCCMC väitti, että kaikki erot unionin tuotannonalan myyntihintojen ja Kiinan tuontihintojen välillä johtuivat aiheutuneiden tuotantokustannusten erosta. Kolmanneksi CCCMC kyseenalaisti sen, että unionin tuottajien tulos voisi kääntyä negatiiviseksi, jos unionin tuotannonalan hinnat laskisivat samalle tasolle kuin Kiinan tuontihinnat.

(22)

Komissio totesi, että pyynnön esittäjä viittasi vain siihen, että tuonti Kiinasta oli lisääntynyt, kuten oli tapahtunut vuosina 2018–2021, mutta pyynnön esittäjä ei korostanut tämän lisäyksen merkitystä. Lisäksi komissio totesi, että samasta taulukosta kävi kuitenkin ilmi, että kasvu oli huomattavasti suurempi, jos lähtökohtana käytetään vuotta 2019 tai 2020. Tämän vuoksi CCCMC:n väite hylättiin. Unionin tuotannonalan hintojen ja Kiinan tuontihintojen välistä eroa koskevasta väitteestä komissio totesi, että ensinnäkään CCCMC:n väitteen tueksi ei esitetty minkäänlaista näyttöä kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuotantokustannuksista, ja toiseksi melamiinin tuotantokustannuksiin vaikuttavat ennen kaikkea urean kustannukset, joihin taas vaikuttavat pääasiassa maakaasun kustannukset. Sekä urea että maakaasu ovat hyödykkeitä, joiden hinnat ovat valtioista johtuvien vääristymien puuttuessa pitkälti yhdenmukaisia maailmanmarkkinoilla. Tämän vuoksi väite hylättiin. Kolmannesta väitteestä komissio totesi, että koska unionin tuottajien tuotantokustannukset olivat suurin piirtein samaa luokkaa tai korkeampia kuin Kiinan tuontihinnat, unionin tuottajien tulos voisi kääntyä negatiiviseksi tai parhaimmillaan se voisi olla nollatulos, jos unionin tuotannonalan hinnat laskisivat samalle tasolle kuin Kiinan tuontihinnat.

1.6   Otanta

(23)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

1.6.1   Unionin tuottajien otanta

(24)

Vireillepanoilmoituksessa komissio totesi, että se oli alustavasti valinnut otoksen unionin tuottajista, jotka sijaitsivat kolmessa eri jäsenvaltiossa. Komissio valitsi alustavan otoksen käyttämällä perusteena samankaltaisen tuotteen unionin tuotanto- ja myyntimäärää, jonka unionin tuottajat olivat ilmoittaneet vireillepanoa edeltävässä vaiheessa edustavuutta koskevan arvioinnin yhteydessä heinäkuun 1 päivän 2021 ja tammikuun 30 päivän 2022 väliseltä ajalta. Otoksen osuus oli 82 prosenttia samankaltaisen tuotteen arvioidusta tuotannosta unionissa. Komissio pyysi asianomaisia osapuolia esittämään alustavasta otoksesta huomautuksia. Huomautuksia ei esitetty, ja unionin tuotannonala piti otosta edustavana.

1.6.2   Etuyhteydettömiä tuojia koskeva otanta

(25)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot. Vain yksi etuyhteydetön tuoja, Borghi SpA (Grandate/Italia), ilmoittautui. Näin ollen komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen, ja pyysi Borghi SpA:ta täyttämään etuyhteydettömiä tuojia koskevan kyselyn. Borghi SpA ei kuitenkaan toimittanut kyselyvastausta.

1.6.3   Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(26)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan edustustoa Euroopan unionissa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(27)

Vain yksi asianomaisessa maassa toimiva tuottaja, Xinjiang Xinlianxin Energy Chemical Co., Ltd., jäljempänä ’Xinjiang XLX’, toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Tuottaja edusti alle kolmea prosenttia Kiinasta peräisin olevan melamiinin kokonaistuonnista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(28)

Kun otetaan huomioon yhteistyön vähäisyys, komissio katsoi, että on asianmukaista soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin Kiinassa ja perustaa sen maanlaajuiset havainnot polkumyynnin jatkumisen ja/tai toistumisen todennäköisyydestä ja haitoista saatavilla oleviin tosiseikkoihin.

(29)

Kaikkia tiedossa olleita asianomaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja asianomaisen maan viranomaisia kuultiin komission näkemyksistä perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Lisäksi komissio ilmoitti Xinjiang XLX:lle, että hallinnollisen työmäärän takia komissio ei välttämättä toteuta puutteita koskevaa prosessia eikä todenna kyselyvastauksia. Yrityksen toimittamia tietoja voidaan kuitenkin hyödyntää saatavilla olevina tosiseikkoina tarvittaessa. Huomautuksia ei esitetty.

1.7   Kyselyvastaukset

(30)

Komissio lähetti Kiinan viranomaisille kyselyn, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(31)

Komissio lähetti kyselyt yhdelle yhteistyössä toimivalle vientiä harjoittavalle tuottajalle, otokseen valituille unionin tuottajille, yhdelle etuyhteydettömälle tuojalle, joka ilmoittautui otannan valintamenettelyn aikana, ja kaikille tiedossa oleville melamiinin käyttäjille. Kaikki käytettävät kyselyt asetettiin saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivulle (8) menettelyn vireillepanopäivänä. Tutkimuksen aikana komissio lähetti pyynnön esittäjille kyselyn, jossa se pyysi makrotaloudellisia tietoja unionin tuotannonalasta.

(32)

Kyselyyn saatiin vastauksia yhdeltä yhteistyössä toimivalta vientiä harjoittavalta tuottajalta, kolmelta otokseen valitulta unionin tuottajalta, pyynnön esittäjiltä, yhdeltä etuyhteydettömältä tuojalta ja kolmelta käyttäjältä.

1.8   Todentaminen

(33)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tiedot, jotka se katsoi tarpeellisiksi sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista.

(34)

Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

Unionin tuottajat:

Borealis Agrolinz Melamine GmbH, Linz, Itävalta;

Grupa Azoty Zaklady Azotowe, Pulawy, Puola;

OCI Nitrogen B.V., Geleen, Alankomaat.

(35)

Niiden tietojen ristiintarkistus, joita oli käytetty tarkastelupyynnössä normaaliarvon laskemiseen, tehtiin etänä seuraavan unionin tuottajan osalta:

OCI Nitrogen B.V., Geleen, Alankomaat.

1.9   Myöhempi menettely

(36)

Komissio ilmoitti 14 päivänä kesäkuuta 2023 olennaiset tosiasiat ja huomiot, joiden perusteella se aikoi pitää polkumyyntitullit voimassa. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa päätelmistä ja pyytää kuulemista.

(37)

Huomautuksia esittivät Xinjiang XLX ja CCCMC. Komissio tarkasteli näitä huomautuksia ja otti ne huomioon soveltuvin osin. Otokseen valitut unionin tuottajat hyväksyivät komission päätelmät eivätkä esittäneet lisähuomautuksia. Yksikään osapuoli ei pyytänyt kuulemista.

2.   TARKASTELUN KOHTEENA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tarkastelun kohteena oleva tuote

(38)

Tämän tarkastelun kohteena oleva tuote on melamiini, jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’, jonka tämänhetkinen CN-koodi on 2933 61 00.

(39)

Melamiini on valkoista kiteistä jauhetta, jota valmistetaan pääasiassa ureasta. Sitä käytetään enimmäkseen laminaattien, hartsien, puuliimojen, puristusmassojen ja paperin-/tekstiilinkäsittelyaineiden tuotannossa.

2.2   Tarkasteltavana oleva tuote

(40)

Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva tarkastelun kohteena oleva tuote (ks. johdanto-osan 38 kappale).

2.3   Samankaltainen tuote

(41)

Kuten voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa kävi ilmi (9), seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset:

unioniin viety tarkasteltavana oleva tuote;

asianomaisen maan (Kiina) kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tarkastelun kohteena oleva tuote; ja

unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tarkastelun kohteena oleva tuote.

Tämän vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

3.   POLKUMYYNTI

3.1   Alustavat huomautukset

(42)

Melamiinin tuonti Kiinasta jatkui tarkastelujaksolla. Tarkastelujakson ensimmäisellä puoliskolla tuontimäärä oli pienempi kuin alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla (ts. 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2009 välisenä aikana). Tarkastelujakson toisella puoliskolla tuontimäärä kasvoi huomattavasti ja ylitti alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla kirjatun määrän selvästi. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla melamiinia tuotiin Kiinasta miltei neljä kertaa enemmän kuin alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla. Samalla melamiinin tuonti oli kahdeksankertaista verrattuna siihen, mitä se oli aiemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaan tarkasteluun liittyvän tutkimusajanjakson aikana.

(43)

Eurostatin mukaan (Comext-tietokanta) Kiinasta peräisin olevan melamiinin tuonnin osuus unionin markkinoista oli noin 15 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (ks. taulukko 3), kun se alkuperäisen tutkimuksen aikana oli 6,5 prosenttia ja aiemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun aikana 2 prosenttia. Absoluuttisesti mitattuna Kiinasta peräisin olevan melamiinin tuonti väheni aluksi siten, että kun se oli alkuperäisen tutkimuksen mukaisella tutkimusajanjaksolla 17 434 tonnia, ensimmäisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaan tarkasteluun liittyvän tutkimusajanjakson aikana se oli 7 938 tonnia, kunnes se taas kasvoi 64 673 tonniin tätä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(44)

Kuten johdanto-osan 27 kappaleessa on mainittu, tutkimuksessa teki yhteistyötä vain yksi kiinalainen tuottaja, jonka osuus tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli alle 3 prosenttia. Sen vuoksi komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että näin vähäisen yhteistyön vuoksi komissio saattaa soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden määrittämistä koskeviin päätelmiin. Komissiolle ei toimitettu asiasta huomautuksia tai kuulemisesta vastaavan neuvonantajan osallistumista koskevia pyyntöjä.

(45)

Perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät perustuivat saatavilla oleviin tosiseikkoihin, etenkin tarkastelupyynnön sisältämiin tietoihin, turkkilaisilta tuottajilta jo saatavilla oleviin tietoihin ammoniakin tuotantoketjuun kuuluvista tuotteista sekä Turkin tilastolaitokselta, Kocaeli City Water and Sewerage General Directoratelta ja Global Trade Atlas -tietokannasta saatuihin tietoihin.

3.2   Polkumyynnin jatkuminen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla

3.2.1   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukainen menettely normaaliarvon määrittämiseksi Kiinasta peräisin olevan melamiinin tuonnille

(46)

Koska tutkimusta vireille pantaessa oli riittävästi todisteita, jotka viittasivat Kiinan osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen, komissio pani tutkimuksen vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan perusteella.

(47)

Saadakseen tiedot, joita se pitää tutkimuksensa kannalta tarpeellisina väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselyn Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen osalta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastauksia kyselyyn. Tämän jälkeen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja selvittäessään merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(48)

CCCMC:n esittämiä huomautuksia käsitellään 3.2.2.1 kohdassa.

(49)

Komissio myös täsmensi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa, että käytettävissä olevan näytön perusteella saattaa olla tarpeen valita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla asianmukainen edustava maa, jotta voidaan määrittää normaaliarvo vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella. Lisäksi komissio täsmensi, että mahdollinen edustava kolmas maa Kiinan osalta on tässä tapauksessa Turkki, mutta komissio ilmoitti tarkastelevansa myös muita mahdollisesti soveltuvia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

(50)

Komissio laati 24. helmikuuta 2023 muistion normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä lähteistä, jäljempänä ’lähteitä koskeva muistio’.

(51)

Lähteitä koskevassa muistiossa komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille, että yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi sen olisi tukeuduttava käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Niinpä komissio päätti käyttää tarkastelupyynnön sisältämiä tietoja sekä muita sopiviksi katsottuja tietolähteitä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa säädettyjen kriteerien mukaisesti perusasetuksen 18 artiklan 5 kohdan nojalla.

(52)

Lähteitä koskevassa muistiossa komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille myös siitä, että se aikoi käyttää Turkkia edustavana maana, ja ne lähteet, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen valittuaan Turkin edustavaksi maaksi.

(53)

Lisäksi komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille lähteitä koskevassa muistiossa, että yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi se määrittäisi muut suorat kustannukset ja tuotannolliset yleiskulut niiden unionin tuotannonalaa koskevien tietojen perusteella, jotka oli esitetty tarkastelupyynnössä.

(54)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille myös, että se määrittäisi hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset ja voiton kolmea turkkilaista ammoniakin tuotantoketjuun kuuluvien tuotteiden valmistajaa (Ege Gübre Sanayii A.Ş., Tekfen Holding A.Ş. ja Bagfaş Bandirma Gübre Fabrikalari A.Ş) koskevien julkisesti saatavilla olevien tietojen pohjalta.

(55)

Lähteitä koskevassa muistiossa komissio kehotti asianomaisia osapuolia myös esittämään huomautuksia lähteistä ja Turkin sopivuudesta edustavaksi maaksi sekä ehdottamaan myös muita maita, kunhan ne toimittaisivat riittävästi tietoa asianmukaisista kriteereistä.

(56)

Komissio sai huomautuksia CCCMC:ltä. Kauppakamari katsoi, että komission tulisi käyttää Xinjiang XLX:n kyselyvastausta saatavilla olevana tosiseikkana ja ottaa normaaliarvon laskemisessa huomioon erilaiset tuotantoprosessit ja raaka-aineet. Lisäksi se kritisoi tiettyjen tuotantopanosten, hallinto-, myynti- ja yleiskustannusten ja voiton vääristymättömiä arvoja. Näitä huomautuksia käsitellään tämän asetuksen 3.2.2.2, 3.2.2.3.1, 3.2.2.3.2 ja 3.2.2.3.5 kohdassa.

3.2.2   Normaaliarvo

(57)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”normaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(58)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”jos [– –] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(59)

Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten ja vientiä harjoittavien tuottajien kieltäytyminen mielekkäästä yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista.

(60)

Normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti. Tarkastelupyynnössä pyynnön esittäjät määrittivät normaaliarvon kahdelle tuotantoteknologialle, jotka olivat Tsinghua-teknologia (käytetään yksinomaan Kiinassa) ja Eurotecnica-teknologia, jota käyttävät sekä Kiinan että unionin tuottajat. Tätä tutkimusta varten komissio rajasi päätelmänsä Eurotecnica-teknologiaan, sillä sen osalta luettelo tuotannontekijöistä ja niiden kulutusmääristä voitiin ristiintarkistaa asianmukaisesti niiden pyynnön esittäjien kanssa, jotka toimittivat tietoa tarkastelupyyntöä varten. Komissio katsoi, että normaaliarvo, joka perustui tuotantoprosessissa käytettävän laitteiston valmistajan esitteestä saatuihin keskimääräisiin kulutusmääriin ja joka oli esitetty tarkastelupyynnössä, oli käyttöasteiden kannalta edustavampi maanlaajuisten päätelmien tekemistä varten kuin yhden yhteistyössä toimivan vientiä harjoittavan tuottajan yksittäiset käyttömäärät tietyissä toimintaolosuhteissa.

3.2.2.1   Merkittävien vääristymien esiintyminen

3.2.2.1.1   Johdanto

(61)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa säädetään, että ”merkittäviä vääristymiä ovat vääristymät, joita syntyy, kun ilmoitetut hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aine- ja energiakustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska valtion merkittävä puuttuminen vaikuttaa niihin. Merkittävien vääristymien olemassaoloa arvioitaessa huomioon on otettava muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla seuraavista tekijöistä mahdollisesti on:

kyseinen markkina on merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämä, jotka toimivat viejämaan viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat;

valtion läsnäolo yrityksissä, mikä mahdollistaa valtion puuttumisen hintoihin tai kustannuksiin;

syrjivät julkiset politiikat tai toimenpiteet, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muutoin vapaisiin markkinavoimiin;

konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön puuttuminen, syrjivä soveltaminen tai sen riittämätön täytäntöönpano;

palkkakustannusten vääristyminen;

mahdollisuus saada rahoitusta, jonka myöntävät instituutiot, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla tavoin niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia”.

(62)

Koska perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa oleva luettelo ei ole kattava, kaikkia osatekijöitä ei tarvitse luetella, jotta merkittäviä vääristymiä koskeva päätelmä voitaisiin tehdä. Lisäksi samoja tosiseikkoja voidaan käyttää yhden tai useamman luettelossa mainitun osatekijän esiintymisen osoittamiseksi. Mahdollinen päätelmä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitetuista merkittävistä vääristymistä on kuitenkin tehtävä kaikkien käytettävissä olevien todisteiden perusteella. Vääristymien esiintymistä koskevassa kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon yleinen konteksti ja tilanne vientiä harjoittavassa maassa, etenkin jos vientiä harjoittavan maan taloudellinen ja hallinnollinen järjestelmä antaa valtiolle merkittävät valtuudet puuttua talouteen siten, etteivät hinnat ja kustannukset ole seurausta markkinavoimien vapaasta kehittymisestä.

(63)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdassa säädetään, että”[k]un komissiolla on perusteltuja todisteita b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien mahdollisesta olemassaolosta tietyssä maassa tai kyseisen maan tietyllä sektorilla ja kun on aiheellista tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen kannalta, komissio laatii ja julkistaa raportin, jossa kuvataan b alakohdassa tarkoitettuja markkinaolosuhteita kyseisessä maassa tai kyseisellä sektorilla, ja päivittää sitä säännöllisesti”.

(64)

Tämän säännöksen mukaisesti komissio on laatinut Kiinaa koskevan maaraportin, jäljempänä ’maaraportti’ (10), jossa osoitetaan valtion merkittävä puuttuminen monille talouden tasoille sekä tietyt vääristymät monissa keskeisissä tuotannontekijöissä (esimerkiksi maankäyttö, energia, pääoma, raaka-aineet ja työvoima) sekä tietyillä aloilla (kuten kemian- ja terästeollisuus). Asianomaisia osapuolia kehotettiin kumoamaan tutkimusasiakirjoihin sisältynyt näyttö, esittämään sitä koskevia huomautuksia taikka täydentämään sitä menettelyn vireillepanon yhteydessä. Maaraportti liitettiin tutkimusasiakirjoihin vireillepanovaiheessa. Myös pyynnössä oli jonkin verran merkityksellistä ja maaraporttia täydentävää näyttöä.

(65)

Tarkemmin sanottuna pyynnössä, jossa viitattiin maaraporttiin, todettiin, että Kiinassa monilla teollisuudenaloilla havaittujen rakenteellisten vääristymien vuoksi maakaasun kustannukset ovat erittäin alhaiset ja valtio on puuttunut urean eli melamiinin yhden pääaineosan markkinoihin. Maakaasun alhaisen hinnan takia melamiinin tuottajat ovat voineet valmistaa tarkastelun kohteena olevaa tuotetta keinotekoisen alhaisin kustannuksin. Pyynnössä eritellään myös muita tapoja, joilla valtio puuttuu ureamarkkinoihin; niitä ovat esimerkiksi urean tiukat tuontikiintiöt, korkeat vientiverot huippukauden aikana, urean myynnin vapauttaminen arvonlisäverosta kotimaassa ja Kiinan viranomaisten harjoittama urean strateginen varastointi valtion lannoitejärjestelmän avulla. Lisäksi pyynnössä kuvattiin erilaisia havaintoja, joita Yhdysvallat oli tehnyt Kiinan melamiiniteollisuutta suosivista valtion toimista, joita olivat muun muassa edulliset lainat, tulovero-ohjelmat, tullivapautuksia koskevat vero-ohjelmat, arvonlisäverohuojennukset, vapautukset hallinnollisista maksuista, valtion säännökset ja useat avustukset sekä Yhdysvaltojen viranomaisten yksilöimät vientitukiohjelmat melamiinimarkkinoille. Lisäksi pyynnössä todettiin, että valtion jatkuva osallistuminen petrokemian ja kemian alojen toimintaan, jotka on luokiteltu ”kansallista taloutta kannattelevaksi teollisuudenalaksi”, on vahvistettu esimerkiksi niissä valtion toimintapolitiikoissa, jotka on esitetty kansallisessa 14. viisivuotissuunnitelmassa, sekä edellisissä viisivuotissuunnitelmissa, kuten petrokemian ja kemian alojen korkealaatuisen kehittämisen edistämistä 14. viisivuotissuunnitelman aikana koskevissa ohjaavissa lausunnoissa, joissa viitataan sosialistiseen markkinatalouteen yleisenä periaatteena ja päämääränä, jossa pyrkimyksenä on luoda kiinalaisia kansallisia huippuyksiköitä. Lisäksi pyynnössä todettiin maaraporttiin viitaten merkittäviä vääristymiä, joita aiheutui konkurssi-, yritys- ja omaisuuslainsäädännön epätarkoituksenmukaisesta soveltamisesta sekä pääoman saannista rahoitusjärjestelmän avulla. Pyynnön mukaan näillä toimintapolitiikoilla on todennäköisesti vääristävä vaikutus melamiiniteollisuuteen.

(66)

Komissio tutki, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komissio selvitti tätä asiakirja-aineistossa käytettävissä olevan näytön sekä julkisista lähteistä saatavilla oleviin tietoihin perustuvaan maaraporttiin sisältyvän näytön perusteella. Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla ja tarkastelun kohteena olevaa tuotetta. Komissio täydensi tätä näyttöä ja teki omia tutkimuksiaan eri kriteereistä, jotka ovat merkityksellisiä vahvistettaessa merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

3.2.2.1.2   Kiinan kotimarkkinoiden hintoihin ja kustannuksiin vaikuttavat merkittävät vääristymät

(67)

Kiinan talousjärjestelmä perustuu ”sosialistisen markkinatalouden” käsitteeseen. Käsite on kirjattu Kiinan perustuslakiin ja se määrittää Kiinan talouden ohjausjärjestelmää. Perusperiaate on ”tuotantovälineiden sosialistinen julkinen omistajuus eli koko kansan omistajuus ja työntekijöiden kollektiivinen omistajuus”. Valtion omistuksessa olevaa taloutta pidetään ”kansantalouden johtavana voimana”, ja valtion tehtävänä on ”varmistaa sen lujittaminen ja kasvu” (11). Kiinan talouden yleinen perusta ei siis pelkästään mahdollista valtion merkittävää puuttumista talouden toimintaan, vaan valtiolla on nimenomainen toimeksianto tällaiseen puuttumiseen. Käsitys julkisen omistajuuden paremmuudesta yksityisomistukseen nähden vallitsee koko oikeusjärjestelmässä, ja sitä korostetaan yleisenä periaatteena kaikessa keskeisessä lainsäädännössä. Kiinan varallisuusoikeus on tästä oiva esimerkki: siinä viitataan sosialismin ensisijaisuuteen ja annetaan valtiolle tehtäväksi pitää yllä talouden perusjärjestelmää, jossa julkisella omistajuudella on hallitseva asema. Muita omistajuusmuotoja siedetään, ja laissa annetaan mahdollisuus kehittää niitä rinnakkain valtion omistajuuden kanssa (12).

(68)

Lisäksi Kiinan lainsäädännön mukaan sosialistista markkinataloutta kehitetään Kiinan kommunistisen puolueen johtamana. Kiinan valtion ja Kiinan kommunistisen puolueen rakenteet ovat toisiinsa kietoutuneita kaikilla tasoilla (lainsäädäntö, instituutiot, henkilöt) ja muodostavat kokonaisuuden, jossa Kiinan kommunistisen puolueen ja valtion rooleja ei voida erottaa toisistaan. Kiinan perustuslakia muutettiin maaliskuussa 2018, jolloin Kiinan kommunistisen puolueen johtoasemasta tuli entistä näkyvämpi, kun se vahvistettiin perustuslain 1 §:ssä. Säännöksen ensimmäisen virkkeen ”[s]osialistinen järjestelmä on Kiinan kansantasavallan perusjärjestelmä” perään lisättiin seuraava virke: ”[k]iinalaisen sosialismin määräävä ominaisuus on Kiinan kommunistisen puolueen johtoasema” (13). Tämä osoittaa Kiinan kommunistisen puolueen kiistämättömän ja jatkuvasti kasvavan määräysvallan Kiinan talousjärjestelmässä. Tämä johtoasema ja määräysvalta on olennainen osa kiinalaista järjestelmää ja menee selvästi pidemmälle kuin muissa sellaisissa maissa, joissa valtiolla on laaja makrotaloudellinen määräysvalta vapaiden markkinavoimien toiminnan rajoissa.

(69)

Kiinan valtio harjoittaa interventionistista talouspolitiikkaa sellaisten tavoitteiden saavuttamiseksi, jotka ovat yhdenmukaisia Kiinan kommunistisen puolueen vahvistaman poliittisen ohjelman kanssa eivätkä niinkään heijasta vapaiden markkinoiden taloudellisia olosuhteita (14). Kiinan viranomaiset käyttävät monenlaisia interventionistisia talousvälineitä, kuten teollisuuden suunnittelujärjestelmää, rahoitusjärjestelmää ja erilaisia sääntely-ympäristöön liittyviä tekijöitä.

(70)

Ensinnäkin yleisen hallinnollisen valvonnan tasolla Kiinan taloutta ohjataan monimutkaisella teollisuuden suunnittelujärjestelmällä, joka vaikuttaa kaikkeen taloudelliseen toimintaan maassa. Kaikki nämä suunnitelmat kattavat laajasti eri aloja ja risteäviä toimintalinjoja, ja niitä esiintyy hallinnon kaikilla tasoilla. Maakuntatason suunnitelmat ovat yksityiskohtaisia, kun taas kansallisen tason suunnitelmissa asetetaan laajempia tavoitteita. Suunnitelmissa täsmennetään myös keinot tuotannonalojen/sektoreiden tukemiseksi sekä määräajat, joissa tavoitteet on saavutettava. Joissakin suunnitelmissa asetetaan edelleen täsmällisiä tuotostavoitteita. Suunnitelmissa tuodaan esiin (positiivisesti tai negatiivisesti) yksittäisiä teollisuuden sektoreita ja/tai hankkeita prioriteetteina valtion prioriteettien mukaan ja niille osoitetaan tiettyjä kehittämistavoitteita (esimerkiksi teollisuuden päivittäminen tai kansainvälinen laajentuminen). Talouden toimijoiden – niin yksityisten kuin valtion omistuksessa olevienkin – on mukautettava liiketoimintaansa suunnittelujärjestelmän mukaiseksi. Tämä johtuu suunnitelmien sitovasta luonteesta mutta myös siitä, että Kiinan viranomaiset hallinnon kaikilla tasoilla noudattavat suunnittelujärjestelmää ja käyttävät niille annettua valtaa kannustamalla talouden toimijoita noudattamaan suunnitelmissa asetettuja prioriteetteja (ks. myös 3.2.2.1.5 kohta jäljempänä) (15).

(71)

Toiseksi rahoitusresurssien tasolla Kiinan rahoitusjärjestelmää hallitsevat valtion omistamat liikepankit ja poliittiset pankit. Suunnitellessaan ja toteuttaessaan antolainauspolitiikkaansa näiden pankkien on noudatettava valtion teollisuuspolitiikan tavoitteita sen sijaan, että ne arvioisivat ensisijaisesti tietyn hankkeen taloudelliset ansiot (ks. myös 3.2.2.1.8 kohta jäljempänä) (16). Sama koskee Kiinan rahoitusjärjestelmän muita osatekijöitä, kuten osakemarkkinoita, joukkolainamarkkinoita ja yksityisen pääoman markkinoita. Myös nämä rahoitussektorin osat on institutionaalisesti ja operatiivisesti perustettu niin, että pyrkimyksenä ei ole rahoitusmarkkinoiden tehokkaan toiminnan maksimointi vaan valvonnan varmistaminen ja se, että mahdollistetaan valtion ja kommunistisen puolueen puuttuminen niiden toimintaan (17).

(72)

Kolmanneksi valtion puuttuminen talouden toimintaan saa monenlaisia muotoja sääntely-ympäristön tasolla. Esimerkiksi julkisia hankintoja koskevilla säännöillä pyritään usein poliittisiin tavoitteisiin eikä taloudelliseen tehokkuuteen, ja näin heikennetään markkinatalouden periaatteita alalla. Sovellettavassa lainsäädännössä todetaan nimenomaisesti, että julkisia hankintoja on tehtävä niin, että helpotetaan valtion politiikassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Näiden tavoitteiden luonnetta ei kuitenkaan ole määritelty, joten päätöksentekoelimillä on laaja harkintavalta (18). Myös investointien alalla Kiinan valtiolla on merkittävä määräys- ja vaikutusvalta sekä valtion että yksityisten investointien kohteiden ja laajuuden osalta. Viranomaiset käyttävät investointien seurantaa samoin kuin investointeihin liittyviä erilaisia kannustimia, rajoituksia ja kieltoja merkittävänä välineenä teollisuuspolitiikan tavoitteiden tukemisessa, esimerkiksi säilyttämällä valtion määräysvallan keskeisillä sektoreilla tai pönkittämällä kotimaista teollisuutta (19).

(73)

Kiinan taloudellinen malli perustuu siis tiettyihin perusolettamuksiin, jotka toimivat valtion toimintaan puuttumisen perustana ja kannustavat siihen. Tällainen merkittävä valtion puuttuminen toimintaan ei sovi yhteen vapaiden markkinavoimien toiminnan kanssa, minkä tuloksena resurssien tehokas jakaminen vääristyy eikä ole markkinaperiaatteiden mukaista (20).

3.2.2.1.3   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: kyseinen markkina on merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämä, jotka toimivat viejämaan viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat

(74)

Kiinassa valtion omistuksessa, määräysvallassa ja/tai poliittisessa valvonnassa tai ohjauksessa toimivat yritykset muodostavat olennaisen osan taloutta.

(75)

Kiinan suurimpia melamiinin tuottajia ovat Henan Zhongyuan Dahua Co., Ltd (21)., Henan Haohua Junhua Co., Ltd (22)., Sichuan Golden-Elephant Sincerity Chemical Co., Ltd (23) ja Xinjiang Xinlianxin Chemical Energy Co., Ltd (24)., ja näitä yrityksiä koskeva analyysi osoittaa, että valtio puuttuu niiden toimintaan merkittävässä määrin. Siinä missä Henan Zhongyuan Dahua Co., Ltd on valtion omistama yritys, jonka omistavat kokonaan Henan Energy and Chemical Industry Group (valtion omistama yritys, jota valvoo SASAC (25)), valtio omistaa 35 prosenttia Henan Haohua Junhua Co., Ltd:stä (26), jonka taas omistaa Sinochem Holding (SASACin valvonnassa oleva valtion omistama yritys) tytäryhtiönsä Haohua Chemical Co. Sinochem Holding (27) kautta. Virallisen omistajuuden lisäksi valtion viranomaiset voivat ohjata ja valvoa yrityksiä myös epävirallisten kanavien kautta, mikä näkyy yksityisomisteisessa melamiinia tuottavassa yrityksessä nimeltä Sichuan Golden-Elephant Sincerity Co., Ltd (28): julkisten lähteiden mukaan se sai taloudellista tukea edullisena lainana Meishanin kaupungin markkinavalvontahallinnolta ja Kiinan keskuspankin Meishanin keskuskonttorista (29)”laadunparantamisen edistämistä, talouden vakauttamista ja markkinatoimijoiden vakauttamista varten” (30). Myös yhteistyössä toimiva vientiä harjoittava tuottaja, Xinjiang XLX (31), korostaa verkkosivuillaan, että ”autonomisen alueen, valtion, puolueen maakuntakomitean ja hallituksen poliittisen ohjauksen ja vahvan tuen ansiosta Xinlianxin Company on kehittynyt huimaa vauhtia, ja se on myös saanut olla todistamassa suuria kehitykseen liittyviä saavutuksia piirikunnassamme [– –] puolueen keskuskomitean vahvan johtajuuden, jonka keskipisteessä on toveri Xi Jinping, avulla ja autonomisen alueen, piirikunnan, maakuntakomitean ja hallituksen täydellä tuella (32). Koska Kiinan kommunistisen puolueen puuttumisesta operatiiviseen päätöksentekoon on tullut normaali käytäntö myös yksityisissä yrityksissä (33) ja kommunistinen puolue hallitsee lähes kaikkia maan talouden osa-alueita, valtion vaikutusvalta yrityksissä kommunistisen puolueen rakenteiden kautta on myös johtanut siihen, että talouden toimijat ovat käytännössä valtion hallinnassa ja poliittisen valvonnan alaisia, kun otetaan huomioon, kuinka tiukasti valtio ja puoluerakenteet ovat kietoutuneet yhteen Kiinassa.

(76)

Edellä kuvattu vaikutusvalta näkyy myös China Petrochemical and Chemical Industry Federation -toimialajärjestön, jäljempänä ’CPCIF’, tasolla. CPCIF:n perussäännön 3 artiklan mukaan järjestö ”noudattaa Kiinan kommunistisen puolueen yleistä linjaa [ja] järjestön liiketoimintaa ohjaavat ja järjestöä valvovat ja hallinnoivat rekisteri- ja hallintoasioista vastaavat virastot, puolueen vahvistamiseen liittyviä toimia johtavat virastot sekä asiaankuuluvat eri teollisuudenaloista vastaavat osastot” (34).

(77)

Näin ollen myöskään yksityisessä omistuksessa olevat tarkastelun kohteena olevan tuotteen sektorilla toimivat tuottajat eivät voi toimia markkinaehdoin. Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin alan yrityksiin kohdistetaan poliittista valvontaa ja ohjausta (ks. myös 3.2.2.1.5 kohta jäljempänä).

3.2.2.1.4   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: valtion läsnäolo yrityksissä, mikä mahdollistaa valtion puuttumisen hintoihin tai kustannuksiin

(78)

Sen lisäksi, että Kiinan viranomaiset harjoittavat määräysvaltaa talouselämään valtion yritysten omistajuuden ja muiden välineiden kautta, ne voivat myös puuttua hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on edustettuna yrityksissä. Kiinan lainsäädännön mukaan viranomaisilla on oikeus nimittää ja erottaa keskeistä johtohenkilöstöä valtion omistamissa yrityksissä, minkä voidaan katsoa heijastavan omistajuuteen liittyviä oikeuksia (35), ja toisen merkityksellisen kanavan, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin, muodostavat Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä. Kiinan yhtiölain mukaan jokaiseen yritykseen on perustettava kommunistisen puolueen yksikkö (jossa on kommunistisen puoleen perustamisasiakirjan (36) mukaisesti vähintään kolme kommunistisen puolueen jäsentä) ja yrityksen on tarjottava tarvittavat puitteet puolueyksikön toiminnalle. Vaikuttaa siltä, että aiemmin tätä vaatimusta ei aina ole noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Ainakin vuodesta 2016 lähtien kommunistinen puolue on kuitenkin pitänyt tiukemmin kiinni poliittisesta ja periaatteellisesta oikeudestaan (37) valvoa yritysten liiketoimintaan liittyviä päätöksiä muun muassa kohdistamalla painetta yksityisiin yrityksiin, jotta nämä asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria (38). Vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä ja että Kiinan kommunistisen puolueen yksiköt yrityksissä lisäsivät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksistä (39). Näitä sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa kaikilla sektoreilla, ja niitä noudattavat myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajat ja niiden tuotantopanosten toimittajat.

(79)

Lisäksi 15 päivänä syyskuuta 2020 julkaistiin kommunistisen puolueen keskuskomitean suuntaviivat (”General Office of CCP Central Committee’s Guidelines on stepping up the United Front work in the private sector for the new era”), jäljempänä ’suuntaviivat’ (40), joissa laajennettiin edelleen puoluekomiteoiden roolia yksityisissä yrityksissä. Näiden suuntaviivojen II.4 jakson mukaan ”[o]n lisättävä puolueen yleistä valmiutta johtaa yhteiseen rintamaan liittyvää työtä yksityissektorilla ja tehostaa toimia alalla”, ja III.6 jakson mukaan ”[o]n tehostettava edelleen puolueen vahvistamista yksityisyrityksissä ja annettava puoluesoluille mahdollisuus toimia tehokkaasti linnoituksena ja annettava puolueen jäsenille mahdollisuus toimia eturintamassa ja edelläkävijöinä”. Toisin sanoen suuntaviivoilla korostetaan ja pyritään vahvistamaan kommunistisen puolueen roolia yrityksissä ja muissa yksityissektorin yhteisöissä (41).

(80)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että melamiinisektorilla on yleistä, että johtavassa asemassa toimivat henkilöt ovat samalla kommunistisen puolueen jäseniä tai toimivat puolueen viroissa. Henan Zhongyuan Dahua Co., Ltd:n, Henan Haohua Junhua Co., Ltd:n, Sichuan Golden Elephant Sincerity Co., Ltd:n ja Xinjiang Xin Lian Xin Chemical Energy Co., Ltd:n hallitusten puheenjohtajat ovat myös näiden yhtiöiden puoluekomiteoiden sihteerejä.

(81)

Valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan (ks. myös 3.2.2.1.8 kohta jäljempänä) samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisää vääristävää vaikutusta markkinoihin (42). Näin ollen valtion läsnäolo yrityksissä melamiinisektorilla ja muilla sektoreilla (kuten finanssimarkkinoilla ja tuotantopanossektorilla) antaa Kiinan viranomaisille mahdollisuuden puuttua hintoihin ja kustannuksiin.

3.2.2.1.5   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: syrjivät julkiset politiikat tai toimenpiteet, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muutoin vapaisiin markkinavoimiin

(82)

Kiinan talouden suuntaa ohjaa merkittävässä määrin pitkälle viety suunnitelmajärjestelmä, jossa esitetään prioriteetteja ja vahvistetaan tavoitteet, joihin keskus-, alue- ja paikallishallintojen on keskityttävä. Kaikilla hallinnon tasoilla on tällaisia suunnitelmia, jotka kattavat käytännöllisesti katsoen kaikki talouden sektorit. Suunnitteluvälineissä asetetut tavoitteet ovat sitovia ja viranomaiset kullakin hallinnon tasolla valvovat, että alemmat hallintotasot panevat suunnitelmat täytäntöön. Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja ohjataan sektoreille, jotka valtio on nimennyt strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (43).

(83)

Kiinan viranomaiset ovat toteuttaneet politiikkatoimia, joilla ohjataan tarkastelun kohteena olevan tuotteen sektorin toimintaa.

(84)

Ensinnäkin raaka-aineteollisuutta koskevan 14. viisivuotissuunnitelman (44) mukaan ”kemianteollisuuspuistojen intensiivistä kehittämistä parannetaan tuntuvasti, jotta voidaan luoda petrokemian teollisuusyritysten rypäs” (45). Lisäksi suunnitelmassa kehotetaan teollisuutta ”valvomaan urean uutta tuotantokapasiteettia tiukasti” (urea on yksi melamiinin pääaineosista) ja ”nostamaan vaatimuksia käyttämättömän tuotantokapasiteetin poistamiseksi ja hyödyntämään kattavia standardeja käyttämättömän tuotantokapasiteetin poistamisen edistämiseksi lakien ja asetusten mukaisesti” (46). Lisäksi ”kaikkien alueiden on tehostettava tämän suunnitelman noudattamista ja liitettävä suunnitelman keskeinen sisältö ja tärkeimmät hankkeet keskeisiin paikallisiin tehtäviinsä. Petrokemian ja kemian, [– –] teollisuuden on laadittava täytäntöönpanoasiakirjoja, joissa keskitytään tämän suunnitelman tavoitteisiin ja tehtäviin ja otetaan huomioon edellä mainituilla sektoreilla vallitsevat olosuhteet” (47). Lisäksi teollisuuden vihreää kehitystä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa (48) mainitaan, että ”teollisuuteen on luotava uutta kapasiteettia tiukassa valvonnassa esimerkiksi urean tuotannon alalle” (49). Tämä on linjassa teollisuuden rakennesopeutusta koskevan vuoden 2019 ohjeistavan luettelon (50) kanssa, sillä siinä luetellaan urean tuotantolaitokset ”eliminoitavien” laitosten joukossa, eli niitä on valvottava (51). Provinssitasolla Jiangsun maakunnan kemianteollisuuden korkealaatuista kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa (52) kuvataan paikallisviranomaisten aikomusta ”jatkaa uuden tuotantokapasiteetin valvomista aloilla, joilla on ylikapasiteettia, kuten öljynjalostuksessa sekä urean, ammoniumfosfaatin, natriumhydroksidin, polyvinyylikloridin, kalsinoidun soodan, kalsiumkarbidin ja keltaisen fosforin tuotannossa” (53). Kemianteollisuuden kehittämistä koskevassa Shandongin maakunnan 14. viisivuotissuunnitelmassa (54) täsmennetään, että tavoitteena on ”parantaa tuotteiden lisäarvoa ja jalostusastetta sekä vauhdittaa sellaisen hiilipohjaisen kemianteollisuusjärjestelmän luomista, jossa on kolme pääkategoriaa: hiilipohjaiset happea sisältävät kemikaalit, hiilipohjaiset välituotteet ja hiilipohjaiset uudet kemialliset materiaalit” ja että tarkoitus on lisäksi ”keskittyä kehittämään hiilipohjaisten hienokemikaalien teollista tuotantoketjua” (55).

(85)

Lisäksi ohjaavassa lausunnossa, jonka tarkoituksena on edistää petrokemian ja kemian teollisuuden korkealaatuista kehittämistä 14. viisivuotiskaudella (56), määritetään muitakin parametreja sektorin suunniteltua kehittämistä varten: ”Vuoteen 2025 mennessä petrokemian ja kemian teollisuus muodostavat korkealaatuisen kehitysmallin, joka koostuu vahvoista kotimaisista innovointivalmiuksista, järkevästä rakenteesta sekä vihreistä, turvallisista ja vähähiilisistä kasvunäkymistä. Sen avulla lisätään tuntuvasti myös niitä valmiuksia, joiden avulla voidaan varmistaa korkeatasoinen tuote, parantaa keskeistä kilpailukykyä huomattavasti ja edetä päättäväisesti kohti vahvaa omavaraisuutta ja elintason paranemista” (57); lisäksi lausunnossa määritetään useita tavoitteita kemiansektorille: ”[b]ulkkikemikaalien tuotannon keskittymisastetta kasvatetaan, ja kapasiteetin käyttöaste ylittää 80 prosenttia [– –] perustetaan noin 70 kemianteollisuuspuistoa, joilla on kilpailuetuja” (58). Lausunnossa korostetaan myös tarvetta ”vahvistaa vero-, talous-, alue-, investointi-, tuonti- ja vienti-, energia- ja hinnoittelupolitiikkojen ja ekologisen ympäristöpolitiikan sekä muiden politiikkojen yhteensovittamista teollisuuspolitiikkojen kanssa” ja ”[s]aattaa kansallisen teollisuuden ja rahoitusalan yhteistyömekanismi täysimääräisesti toimintaan sekä edistää pankkien ja yritysten välisiä yhteyksiä ja teollisuuden ja rahoitusalan välistä yhteistyötä” (59).

(86)

Lisäksi kansallisen kehitys- ja uudistuskomission asiakirjassa The Notice on Doing a Good Job in the Signing and Performance of Mid- and Long-Term Coal Contracts in 2021 (60) asianmukaisia markkinatoimijoita vaaditaan ”vahvistamaan teollisuuden kurinalaisuuden rakentumista. Kaikkien asianmukaisten toimialajärjestöjen on ohjattava yrityksiä vahvistamaan kurinalaisuuttaan, täyttämään keskipitkän ja pitkän aikavälin sopimusten vaatimukset ja olemaan tekemättä kohtuuttomia sopimuksia käyttämällä hyväksi markkinoiden tarjonta- ja kysyntätilannetta ja toimialan hallitsevaa asemaa. Suuryritysten on toimittava esimerkillisesti ja hallittava tietoisesti päätöksiään tehdä sopimuksia” (61). Näillä ja muilla keinoilla Kiinan viranomaiset ohjaavat ja kontrolloivat lähes kaikkia alan kehittämisen ja toiminnan osatekijöitä ja tuotantoketjujen alkupäitä.

(87)

Yhteenvetona voidaan todeta, että Kiinan viranomaiset ovat toteuttaneet toimenpiteitä saadakseen toimijat noudattamaan melamiinisektorille asetettuja julkisen politiikan tavoitteita. Nämä toimenpiteet estävät markkinavoimia toimimasta vapaasti.

3.2.2.1.6   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön puuttuminen, syrjivä soveltaminen tai sen riittämätön täytäntöönpano

(88)

Asiakirja-aineistossa olevien tietojen perusteella Kiinan konkurssijärjestelmä ei pysty riittävästi toteuttamaan omia päätavoitteitaan eli selvittämään oikeudenmukaisesti saatavia ja velkoja ja turvaamaan velallisten ja velkojien laillisia oikeuksia ja etuja. Tämä vaikuttaa juontavan juurensa siitä, että vaikka Kiinan konkurssilainsäädäntö virallisesti perustuu samoihin periaatteisiin, joita sovelletaan vastaavan lainsäädännön yhteydessä muissa maissa, Kiinan järjestelmälle on ominaista järjestelmällinen heikko täytäntöönpano. Konkurssien lukumäärä on äärimmäisen alhainen maan talouden kokoon nähden eikä vähiten sen vuoksi, että maksukyvyttömyysmenettelyissä on lukuisia puutteita, jotka käytännössä estävät konkurssimenettelyt. Lisäksi valtion rooli maksukyvyttömyysmenettelyissä on edelleen vahva ja aktiivinen, ja sillä on usein suora vaikutus menettelyn lopputulokseen (62).

(89)

Kiinan omistusoikeusjärjestelmän puutteet ovat erityisen ilmeiset maanomistuksen ja maankäyttöoikeuksien osalta (63). Valtio omistaa kaiken maan (kollektiivisesti omistettu maa maaseudulla ja valtion omistama maa kaupunkialueilla), ja sen jakaminen riippuu täysin valtiosta. Voimassa on säännöksiä, joiden tavoitteena on myöntää maankäyttöoikeudet avoimesti ja markkinahinnoilla, esimerkiksi tarjouskilpailumenettelyillä. Näitä säännöksiä kuitenkin laiminlyödään säännöllisesti, ja jotkin ostajat voivat hankkia maata ilmaiseksi tai alle markkinahintojen (64). Lisäksi viranomaiset pyrkivät usein maata jakaessaan erityisiin poliittisiin tavoitteisiin, kuten taloussuunnitelmien täytäntöönpanoon (65).

(90)

Kiinan talouden muiden alojen tapaan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajiin sovelletaan Kiinan konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädäntöä. Tämän vuoksi konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivästä soveltamisesta tai riittämättömästä täytäntöönpanosta johtuvat ylhäältä alaspäin suuntautuvat vääristymät vaikuttavat myös näihin yrityksiin. Käytettävissä olevan näytön perusteella nämä seikat vaikuttavat koskevan täysin myös melamiinisektoria. Tässä tutkimuksessa ei tullut esiin mitään, mikä asettaisi nämä havainnot kyseenalaisiksi.

(91)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, että konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön soveltaminen oli syrjivää tai täytäntöönpano puutteellista tarkastelun kohteena olevan tuotteen alalla.

3.2.2.1.7   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: palkkakustannusten vääristyminen

(92)

Markkinoihin perustuvien palkkojen järjestelmä ei voi kehittyä Kiinassa täysin, koska työntekijöillä ja työnantajilla ei ole oikeutta järjestäytyä kollektiivisesti. Kiina ei ole ratifioinut useita Kansainvälisen työjärjestön, jäljempänä ’ILO’, keskeisiä yleissopimuksia, etenkään niitä, jotka koskevat yhdistymisvapautta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta (66). Kansallisen lainsäädännön mukaan toiminnassa on vain yksi ammattijärjestö. Kyseinen järjestö ei ole kuitenkaan riippumaton valtion viranomaisista, ja sen osallistuminen työehtosopimusneuvotteluihin ja työntekijöiden oikeuksien suojeluun on edelleenkin vähäistä (67). Lisäksi Kiinan työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä, jolla sosiaaliturva- ja muiden etuuksien täysi saaminen rajoitetaan kunkin hallinnollisen alueen asukkaisiin. Tämän seurauksena työntekijöillä, jotka eivät kuulu paikallisten asukkaiden rekisteriin, on yleensä heikko työllisyysasema ja pienempi palkka kuin asukasrekisteriin kuuluvilla työntekijöillä (68). Nämä seikat vääristävät palkkakustannuksia Kiinassa.

(93)

Siitä, että melamiinisektorilla ei sovellettaisi edellä kuvattua Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää, ei esitetty mitään näyttöä. Palkkakustannusten vääristymät vaikuttavat siten melamiinisektoriin sekä suoraan (tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sen tuotannon pääraaka-ainetta valmistettaessa) että välillisesti (kun sektori saa pääomaa tai tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää).

3.2.2.1.8   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: mahdollisuus saada rahoitusta, jonka myöntävät instituutiot, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla tavoin niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia

(94)

Yritystoimijoiden pääomansaantiin Kiinassa kohdistuu useita vääristymiä.

(95)

Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ensinnäkin ominaista, että siinä ovat vahvassa asemassa valtion omistamat pankit (69), jotka rahoitusta myöntäessään ottavat huomioon muita kriteereitä kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. Rahoitusalan ulkopuolella toimivien valtion omistamien yritysten tavoin pankit ovat sidoksissa valtioon omistajuuden lisäksi myös henkilökohtaisten suhteiden kautta (Kiinan kommunistinen puolue nimittää valtion omistamien suurten rahoituslaitosten johtajat) (70), ja pankit panevat säännöllisesti täytäntöön valtion suunnittelemaa julkista politiikkaa, kuten rahoitusalan ulkopuolella toimivat valtion omistamat yrityksetkin. Näin toimiessaan pankit noudattavat selkeää oikeudellista velvoitetta harjoittaa liiketoimintaansa kansantalouden ja yhteiskunnallisen kehityksen tarpeiden mukaisesti ja valtion teollisuuspolitiikan ohjauksessa (71). Tähän liittyy myös muita sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta sektoreille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin merkittäviksi (72).

(96)

Eri säännöksissä viitataan kyllä tarpeeseen noudattaa tavanomaisia pankkitoimintaan liittyviä toiminta- ja vakavaraisuussääntöjä, kuten tarpeeseen tutkia lainan ottajan luottokelpoisuus, mutta esimerkiksi kaupan suojatoimenpiteitä koskevien tutkimusten päätelmistä saatu mittava näyttö osoittaa, että näillä säännöksillä on vain toissijainen rooli erilaisten oikeudellisten välineiden soveltamisessa.

(97)

Kiinan viranomaiset ovat esimerkiksi selventäneet, että Kiinan kommunistisen puolueen on valvottava myös yksityisessä kaupallisessa pankkitoiminnassa tehtäviä päätöksiä, joiden on oltava kansallisen politiikan mukaisia. Yksi pankkitoiminnan ohjaukseen liittyvistä valtion kolmesta yleisestä tavoitteesta on nyt puolueen johtoaseman lujittaminen pankki- ja vakuutusalalla, myös yritysten operatiivisessa toiminnassa ja johtamiseen liittyvissä asioissa (73). Kaupallisten pankkien suoriutumisen arviointiperusteissa on myös otettava nyt huomioon etenkin se, miten pankit ”edistävät kansallisia kehitystavoitteita ja reaalitaloutta”, ja erityisesti se, miten ne ”palvelevat strategisia ja uusia tuotannonaloja” (74).

(98)

Lisäksi joukkolaina- ja luottoluokitukset ovat usein vääristyneitä monista eri syistä, kuten siksi, että yrityksen strateginen merkitys Kiinan valtiolle ja valtion implisiittisen takauksen vahvuus vaikuttavat riskinarviointiin. Arvioiden mukaan kiinalaiset luottoluokitukset vastaavat järjestelmällisesti alhaisempia kansainvälisiä luokituksia (75).

(99)

Tähän liittyy myös muita sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta sektoreille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin merkittäviksi (76). Tämän tuloksena lainanannossa suositaan valtion omistuksessa olevia yrityksiä, suuria yksityisiä yrityksiä, joilla on hyvät suhteet, sekä keskeisillä tuotannonaloilla toimivia yrityksiä, mikä viittaa siihen, että pääoman saatavuus ja kustannukset eivät ole samat kaikille markkinatoimijoille.

(100)

Toiseksi lainakustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina investointien lisäämiseksi. Tämä on johtanut pääomasijoitusten liialliseen käyttöön ja sijoitusten tuottojen jatkuvaan pienemiseen. Tästä osoituksena on yritysten velkaantumisasteen kohoaminen valtion sektorilla kannattavuuden jyrkästä heikentymisestä huolimatta, mikä viittaa siihen, että pankkijärjestelmässä toiminnassa oleva mekanismi ei toimi normaalien kaupallisten reaktioiden mukaisesti.

(101)

Kolmanneksi – vaikka nimelliskorot vapautettiin lokakuussa 2015 – hintasignaalit eivät edelleenkään synny vapaiden markkinavoimien vaikutuksesta, vaan niihin vaikuttavat valtiosta johtuvat vääristymät. Enintään viitekoron suuruisella korolla myönnettävien lainojen osuus oli edelleen vähintään kolmannes kaikesta lainanannosta vuoden 2018 lopussa (77). Kiinan viralliset tiedotusvälineet ovat äskettäin raportoineet, että Kiinan kommunistinen puolue kehotti ”ohjaamaan lainamarkkinoiden korkotasoa alaspäin” (78). Keinotekoisen alhaiset korot johtavat alihinnoitteluun ja tämän seurauksena liialliseen pääoman käyttöön.

(102)

Yleinen luottojen lisääntyminen Kiinassa viittaa siihen, että pääoman kohdentamisen tehokkuus on heikkenemässä ilman merkkejä luotonannon kiristymisestä, jota voitaisiin odottaa vääristymättömässä markkinaympäristössä. Tämän seurauksena järjestämättömien lainojen määrä on lisääntynyt nopeasti, ja Kiinan viranomaiset ovat useaan otteeseen valinneet toimintalinjakseen joko maksukyvyttömyystapahtumien välttämisen, mikä on johtanut ns. zombie-yritysten syntymiseen, tai velan siirtämiseen (esimerkiksi sulautumien kautta tai muuntamalla velka osakkeiksi) poistamatta välttämättä velkaongelmaa tai puuttumatta sen perussyihin.

(103)

Markkinoiden vapauttamiseksi toteutetuista toimista huolimatta Kiinan yritysluottojärjestelmään vaikuttavat merkittävät vääristymät, jotka johtuvat valtion edelleen merkittävästä roolista pääomamarkkinoilla. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(104)

Tässä tutkimuksessa ei esitetty näyttöä siitä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannonalaan ei vaikuttaisi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitettu valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

3.2.2.1.9   Kuvattujen vääristymien systeeminen luonne

(105)

Komissio totesi, että maaraportissa kuvatut vääristymät ovat ominaisia Kiinan taloudelle. Käytettävissä oleva näyttö osoittaa, että 3.2.2.1.2 ja 3.2.2.1.5 kohdassa ja maaraportin I osassa kuvatut tosiseikat ja Kiinan järjestelmän ominaisuudet koskevat koko maata ja kaikkia talouden aloja. Sama koskee tuotannontekijöiden kuvausta, joka esitetään edellä 3.2.2.1.6–3.2.2.1.8 kohdassa ja maaraportin II osassa.

(106)

Komissio myös muistuttaa, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon tarvitaan tiettyjä tuotantopanoksia. Kun melamiinin tuottajat ostavat tai hankkivat nämä tuotantopanokset, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista / pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla talouden aloilla.

(107)

Näin ollen sen lisäksi, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, vaikutukset kohdistuvat myös kaikkiin tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannuksiin, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa niiden hinnanmuodostukseen (ks. maaraportin I ja II osa). Pääoman myöntämiseen, maankäyttöoikeuksiin, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen. Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

(108)

Komissio sai huomautuksia CCCMC:ltä, joka edusti kolmea kiinalaista melamiinintuottajaa: Sichuan Golden-Elephant Sincerity Chemicals Co., Ltd, Shandong Holitech Chemical Industry Co., Ltd ja Henan Junhua Development Ltd (79).

(109)

Ensinnäkin CCCMC väitti, että WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen, jäljempänä ’WTO:n polkumyyntisopimus’, 2.2 artiklassa ei mainita merkittävien vääristymien käsitettä. Lisäksi on niin, että vaikka WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2 artiklassa mainittaisiin merkittävien vääristymien käsite, kuten siis ei CCCMC:n näkemyksen mukaan ole, EU:n pitäisi laskea myös normaaliarvo WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2.1.1 artiklan ja sen tulkinnan mukaisesti, jonka valituselin on tehnyt siitä asiassa EU – Biodiesel (Argentina) (DS473). Näin ollen laskennallisen normaaliarvon muodostaminen sallitaan CCCMC:n mukaan vain tilanteissa, joissa samankaltaista tuotetta ei myydä ”tavanomaisessa kaupankäynnissä” tai ”tietyssä markkinatilanteessa”. Viejämaan väitettyjen merkittävien vääristymien olisi siis kuuluttava jompaankumpaan näistä kategorioista, jotta komissio voisi edetä voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti. CCCMC:n mukaan näin ei ole, koska perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisella menetelmällä perusarvo voidaan määrittää merkittävien vääristymien havaitsemisen yhteydessä eikä niinkään WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2 artiklassa esitettyjen käsitteiden mukaisesti. CCCMC:n mukaan WTO:n polkumyyntisopimuksessa ei myöskään ole sellaista artiklaa, joka sallisi käyttää normaaliarvon määrittämisessä kolmannen maan tietoja, jotka eivät kuvasta alkuperämaan hintoja tai kustannustasoa asianmukaisesti. Polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo on määritettävä alkuperämaan yritysten myyntihintojen tai kustannusten perusteella tai ainakin sellaisten hintojen tai kustannusten perusteella, joilla pystytään kuvaamaan alkuperämaan hinta- tai kustannustasoa. Tältä osin CCCMC viittasi erityisesti WTO:n paneelin raporttiin EU – Cost Adjustment Methodologies II (Russia) (DS494) esimerkkinä tuloksellisesta muutoksenhausta asiassa, jossa oli kyse WTO:n määräysten yhteensopivuudesta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa kuvattuun menetelmään. Kaikkien edellä esitettyjen syiden perusteella CCCMC katsoi, ettei perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohta ollut WTO:n polkumyyntisopimuksen mukainen eikä sitä pitäisi soveltaa tässä tapauksessa.

(110)

CCCMC:n argumenteista, jotka koskevat WTO:n määräysten yhteensopivuutta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettuun menetelmään, komissio katsoo, että 2 artiklan 6 a kohdan säännökset ovat täysin EU:n WTO-velvoitteiden ja CCCMC:n lainaaman oikeuskäytännön mukaiset. Komissio toteaa, että merkittävien vääristymien esiintyminen johtaa siihen, että viejämaan kustannusten ja hintojen käyttö normaaliarvon laskemisessa ei ole asianmukaista. Tällaisessa tapauksessa 2 artiklan 6 a kohdan mukaan tuotanto- ja myyntikustannukset muodostetaan vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella, myös sellaisen asianomaisen edustavan maan hintojen tai vertailuarvojen perusteella, jonka kehitystaso on sama kuin viejämaan. WTO:n raportissa EU – Biodiesel ei myöskään ollut kyse perusasetuksen 2 artiklan 6 a artiklan soveltamisesta vaan nimenomaisesti perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdassa olevasta erityissäännöksestä. Joka tapauksessa WTO:n säännöt, siten kuin valituselin on niitä tulkinnut asiassa EU – Biodiesel, sallivat kolmannen maan tietojen käytön asianmukaisesti oikaistuina silloin, kun tällainen oikaisu on tarpeen ja perusteltu. Lisäksi EU – Cost Adjustment Methodologies II -kiistaa koskevassa paneelin raportissa katsottiin nimenomaisesti että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan säännökset eivät ole sovellettavissa kiistaan. Komissio muistuttaa myös, että sekä EU että Venäjä ovat valittaneet paneelin päätelmistä, jotka eivät ole lopullisia ja joilla ei näin ollen WTO:n vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ole oikeudellista asemaa WTO-järjestelmässä, koska riitojenratkaisuelin ei ole hyväksynyt niitä WTO:n jäsenten päätöksellä. Näin ollen CCCMC:n väitteitä ei voitu hyväksyä.

(111)

Toiseksi CCCMC väitti merkittävien vääristymien esiintymistä koskevan näytön osalta, että pyynnön esittäjät olivat toimittaneet riittämätöntä näyttöä perustellakseen mitkä tahansa havainnot ”merkittäviksi vääristymiksi” Kiinan melamiiniteollisuudessa ja että komission tutkimuksen aikana tekemä analyysi edellyttäisi sen vuoksi huomattavasti enemmän perusteluja etenkin täydentämään unionin tuotannonalan väitteitä vääristymistä, sillä niitäkään ei CCCMC:n mukaan voitu todentaa, koska ne olivat yleisluontoisia eikä niiden perusteena käytettyjä lähteitä ollut lainattu asianmukaisesti. CCCMC viittaa esimerkiksi siihen tosiseikkaan, että unionin tuotannonalan viittauksessa 14. viisivuotissuunnitelmana vain väitetään, että sen ”tavoitteena on luoda Kiinaan kansallisia mestareita”. Samalla tavalla CCCMC kritisoi unionin tuotannonalan viittaukseen ohjaavista lausunnoista, joilla edistetään petrokemian ja kemian teollisuuden korkealaatuista kehittämistä 14. viisivuotiskauden aikana. CCCMC:n mukaan ohjaavat lausunnot ovat vain ohjaavia asiakirjoja, joissa ei aseteta sitovia sääntöjä ja joissa lisäksi määritetään joukko tavoitteita, joita unionin tuotannonala ei mainitse, esimerkiksi tavoite ”antaa ratkaisevassa roolissa olevien markkinoiden toimia aktiivisesti resurssien jakamisessa ja toimia aiempaa enemmän hallituksen roolissa” ja ”luoda markkinasuuntautunut, laillistettu ja kansainvälinen liiketoimintaympäristö [– –], edistää tuotannontekijäresurssien tehokasta globaalia jakamista ja vahvistaa teollisuuden tuotantoketjun alku- ja loppupään koordinointia ja toisiinsa liittyvien tuotannonalojen rinnakkaista kehittämistä”. Tämän perusteella CCCMC rinnasti ohjaavat lausunnot EU:n nykyisiin teollisuuspoliittisiin aloitteisiin.

(112)

Tältä osin CCCMC korosti myös sitä, ettei raportti ole enää ajan tasalla etenkään, kun otetaan huomioon merkittävät käänteet sekä EU:n että Kiinan taloudessa raportin julkaisemisen jälkeen. CCCMC totesi, että komissiolla on perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan nojalla velvollisuus päivittää raportti säännöllisesti ja että toistuvat ylimalkaiset viittaukset raporttiin joko unionin tuotannonalan tai komission asiakirjoissa eivät ole asianmukaisia. Tästä CCCMC viittasi WTO:n valituselimen asiassa US – Countervailing Measures (DS437) antamaan ratkaisuun ja totesi, että hintojen vääristymistä koskeva väite on esitettävä tapauskohtaisesti ja että se on perusteltava ja selitettävä asianmukaisesti tutkivan viranomaisen raportissa.

(113)

Komissio oli eri mieltä CCCMC:n argumenteista, jotka liittyivät näytön riittävyyttä koskevaan analyysiin. Ensinnäkin siltä osin kuin on kyse unionin tuotannonalan asiakirjoissa esittämän näytön väitetystä riittämättömyydestä, komissio on tämän tutkimuksen yhteydessä kerännyt lisää tietoa täydentämään käytettävissä olevia lähteitä, pyyntöä ja raporttia voidakseen todentaa menettelyn vireillepanon yhteydessä esitetyt väitteet ja määrittää, esiintyykö melamiinisektorilla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä. Komission tutkimuksen tulokset on esitetty johdanto-osan 67–104 kappaleessa, ja asianomaisilla osapuolilla on mahdollisuus esittää niistä huomautuksia. Näytön riittävyydestä menettelyn vireillepanovaiheessa komissio muistuttaa, että vireillepanoilmoituksen 4.1 kohdassa viitattiin useisiin seikkoihin Kiinan melamiinisektorilla sen perustelemiseksi, että markkinat olivat vääristyneet. Komissio katsoo, että vireillepanoilmoituksessa esitetty näyttö oli riittävää, jotta tutkimus voitiin aloittaa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan nojalla. Vaikka merkittävien vääristymien tosiasiallinen esiintyminen määritetään ja perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuvattua menetelmää käytetään vasta lopullisten päätelmien ilmoittamisen yhteydessä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdassa säädetään velvollisuudesta kerätä tarvittavat tiedot kyseisen menetelmän soveltamiseksi, kun tutkimus on aloitettu tältä pohjalta. Nyt käsiteltävässä tapauksessa komissio katsoi, että pyynnössä esitetty näyttö merkittävistä vääristymistä oli riittävä tutkimuksen aloittamiseksi tältä pohjalta. Näin ollen komissio ryhtyi tarvittaviin toimiin, jotta se saattoi soveltaa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaista menetelmää, jos merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistettaisiin tutkimuksen aikana.

(114)

Toiseksi komissio toteaa Kiinan politiikka-asiakirjoista, että Kiinan taloutta ympäröi viisivuotissuunnitelmien monimutkainen kudelma, joka ohjaa viranomaisten päätöksiä kaikilla tasoilla. Vastoin CCCMC:n näkemystä komissio pitää viisivuotissuunnitelmia sitovina asiakirjoina, koska kansallisessa 14. viisivuotissuunnitelmassa omistetaan esimerkiksi kokonainen luku ”suunnittelun toteutusmekanismin parantamiselle”, ja luvussa todetaan seuraavasti: ”Sitovien indikaattorien, suurten rakennushankkeiden sekä julkishallinnon palvelujen, ympäristönsuojelun, turvallisuuden ja muiden tässä suunnitelmassa esitettyjen alojen osalta on tarpeen täsmentää vastuulliset osapuolet ja aikatauluvaatimukset, jakaa julkisia resursseja, ohjata ja valvoa sosiaalisia resursseja ja varmistaa, että suunnitelma toteutetaan aikataulun mukaisesti. Tässä suunnitelmassa kuvatun teollisuuden kehityksen ja rakennesopeutuksen aloja koskevien odotuksenmukaisten indikaattorien saavuttamisessa ja tehtävien toteuttamisessa on tarpeen tukeutua pääasiassa markkinatoimijoihin. Kaikkien tasojen hallintojen on luotava suotuisa poliittinen, institutionaalinen ja oikeudellinen toimintaympäristö.” (80) Lisäksi myös petrokemian ja kemian teollisuuden korkealaatuisen kehittämisen edistämistä 14. viisivuotiskaudella koskevassa ohjaavassa lausunnossa viitataan konkreettisesti valtion puuttumiseen sen ohella, että pyynnössä esitetyn argumentin mukaan kiinalaisten yritysten ”on vauhditettava perinteisten teollisuudenalojen muuttumista ja nykyaikaistamista ja kehitettävä tarmokkaasti uusia kemiallisia materiaaleja ja hienokemikaaleja”. Niiden on myös vauhditettava teollisuuden digitaalista siirtymää, parannettava luontaisen vaarattomuuden ja puhtaan tuotannon tasoa, vauhditettava petrokemian teollisuuden laatuun, tehokkuuteen ja energiaan liittyvää muutosta ja edistettävä Kiinan muuttumista suuresta petrokemian maasta vahvaksi petrokemian maaksi” (81).

(115)

Kolmanneksi komissio totesi väitteistä, joiden mukaan EU:n nykyisillä teollisuuspolitiikoilla ja Kiinan politiikoilla on samankaltaisuuksia, että on vaikea nähdä, mitä merkitystä näillä väitteillä on tässä yhteydessä, kun arvioidaan, esiintyykö Kiinassa merkittäviä vääristymiä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti.

(116)

Neljänneksi komissio totesi siitä väitteestä, että maaraportissa sisältävä näyttö olisi vanhentunutta, että raportti on kattava asiakirja, joka perustuu laajaan objektiiviseen näyttöön, muun muassa Kiinan viranomaisten julkaisemiin lakeihin, asetuksiin ja muihin virallisiin toimintapoliittisiin asiakirjoihin, kolmansien osapuolten laatimiin eli kansainvälisten organisaatioiden raportteihin, akateemisiin tutkimuksiin ja tutkijoiden artikkeleihin sekä muihin luotettaviin riippumattomiin lähteisiin. Koska raportti on ollut julkisesti saatavilla joulukuusta 2017 lähtien, kaikilla asianomaisilla osapuolilla on ollut mahdollisuus esittää siitä sekä sen perustana olevasta näytöstä vastalauseita tai huomautuksia tai täydentää niitä, mutta yksikään osapuoli ei ole esittänyt väitteitä tai todisteita, jotka kumoaisivat raporttiin sisältyvät lähteet.

(117)

Viidenneksi komissio muistuttaa asiaan US – Countervailing Measures (China) viitaten, että siinä ei ollut kyse perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta, ja juuri tämä kohta on asianmukainen oikeusperusta normaaliarvon määrittämiseen tässä tutkimuksessa. Tämä kiista koski asiallisesti eri tilannetta, ja siinä oli kyse tukia ja tasoitustoimenpiteitä koskevan WTO:n sopimuksen tulkinnasta.

(118)

Komissio muistuttaa myös, että Kiinan viranomaisilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia maaraportissa ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa kuvatuista väitetyistä vääristymistä ja toimittaa väitteet kumoavaa näyttöä. Kuten johdanto-osan 47 kappaleessa on selitetty, Kiinan viranomaiset eivät vastanneet asiaa koskevaan kyselyyn, joten komissio perusti merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinan markkinoilla koskevat päätelmänsä käytettävissä oleviin tosiseikkoihin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(119)

Toimenpiteistä ilmoittamisen yhteydessä Kiinan viranomaiset toistivat argumenttinsa ja nimenomaisesti viittasivat aiemmin toimittamiinsa huomautuksiin. Lisäksi Xinjiang XLX toimitti CCCMC:n argumenttien kanssa identtiset argumentit.

(120)

Ensinnäkin CCCMC ja Xinjiang XLX katsoivat, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohta on epäjohdonmukainen WTO:n määräysten kanssa ja että se on epäjohdonmukainen eritoten WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2 artiklan kanssa; lisäksi ne kritisoivat komissiota siitä, ettei komissio olisi selittänyt, miten käytäntö, jolla se soveltaa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohtaa, olisi yhdenmukainen niiden perustelujen kanssa, jotka on esitetty WTO:n valituselimen useissa johdonmukaisissa ratkaisuissa, joissa on todettu, että vastaavanlaiset EU:n ja muiden jäsenvaltioiden käytännöt normaaliarvon määrittämisessä ovat epäjohdonmukaiset WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2 artiklassa esitettyjen velvoitteiden kanssa. Lisäksi CCCMC ja Xinjiang XLX katsoivat, ettei komissio voi hylätä niiden argumenttia vain väittämällä, että WTO sallii kolmansista maista saatujen tietojen käytön, ja vaativat komissiota selittämään, miten se on toteuttanut WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2 artiklassa edellytetyn mukautuksen, jotta tulokseksi saataisiin ”alkuperämaan” tuotantokustannukset. Tältä osin CCCMC ja Xinjiang XLX viittasivat valituselimen päätelmiin asiassa EU – Biodiesel (Argentina) (DS473) ja asiassa Ukraine – Anti-Dumping measures on ammonium nitrate (DS493). CCCMC ja Xinjiang XLX katsoivat, että mikäli komissio siis laski normaaliarvon Turkin tuotantokustannusten perusteella ilman oikaisuja tai selitystä siitä, miten nämä tiedot on mukautettu kuvastamaan tuotantokustannuksia alkuperämaassa eli Kiinassa, komission tässä tutkimuksessa soveltama menetelmä ei ole yhdenmukainen WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2 artiklaan perustuvien EU:n velvoitteiden kanssa. CCCMC:n ja Xinjiang XLX:n mukaan komissiolla on siis velvollisuus tarkistaa normaaliarvon laskennassa käyttämänsä menetelmä ja siihen pohjautuvat päätelmät perusteellisesti.

(121)

Näitä väitteitä ei voida hyväksyä. Kuten komissio muistutti jo edellä johdanto-osan 110 kappaleessa, valituselimen oikeuskäytäntö, johon CCCMC ja Xinjiang XLX vetoavat, ei liity perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamiseen. Näin ollen väite siitä, että komission käyttämä menetelmä laskea normaaliarvo tämän artiklan mukaisesti ei olisi yhdenmukainen WTO:n määräysten kanssa valituselimen perusteluihin nähden, on siis virheellinen. Tältä osin komissio hylkää osapuolten väitteet ja ilmoittaa oikeudellisena kantanaan, että 2 artiklan 6 a kohdan säännökset ovat täysin yhdenmukaiset Euroopan unionin WTO-velvoitteiden kanssa. Tämän vuoksi komissio ei voi hyväksyä CCCMC:n ja Xinjiang XLX:n vaatimusta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisen menetelmän tarkistamisesta.

(122)

Toiseksi CCCMC ja Xinjiang XLX katsoivat, että komission päätelmät, jotka koskivat merkittäviä vääristymiä, ja näyttö, johon komissio viittasi, olivat riittämättömät. CCCMC ja Xinjiang XLX ilmoittivat olevansa erityisen huolissaan siitä, että komissio tukeutuu edelleen merkittävissä määrin joulukuussa 2017 julkaistuun maaraporttiin, joka siis on nyttemmin jo varsin vanhentunut, kun otetaan huomioon, että maailmantaloudessa – myös sekä EU:n että Kiinan taloudessa – on tapahtunut suuria taloudellisia mullistuksia ja on toteutettu merkittäviä poliittisia ja rakenteellisia muutoksia, jotta talous mukautuisi sekä kotimaisiin että globaaleihin uusiin olosuhteisiin. Tässä yhteydessä CCCMC ja Xinjiang XLX totesivat, että EU:n omaa teollisuusstrategiaa, joka hyväksyttiin maaliskuussa 2020, oli päivitettävä jo toukokuussa 2021, jotta uudet ”kriisiolosuhteet” voitiin ottaa huomioon. Siksi CCCMC ja Xinjiang XLX katsoivat, että niitä maaraportissa kuvattuja osatekijöitä, joita pidetään tärkeinä merkittävien vääristymien esiintymisen todistamiseksi, on nyt tarkasteltava uudelleen ja ne on ajantasaistettava, jotta voidaan tehdä uudet päätelmät sen mukaan, ovatko ne voimassa vielä nykyäänkin vai eivät. Tältä osin CCCMC ja Xinjiang XLX viittasivat myös perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohtaan, jonka mukaan komissiolla on muun muassa velvollisuus päivittää maaraporttia säännöllisesti.

(123)

Lisäksi CCCMC ja Xinjiang XLX totesivat petrokemian ja kemian teollisuuden korkealaatuisen kehittämisen edistämistä 14. viisivuotiskaudella koskevien ohjaavien lausuntojen osalta, ettei komissio ollut ottanut huomioon, että i) tämä asiakirja on ohjaava asiakirja, ei sitova säädös, jossa asetetaan yksityiskohtaisia velvollisuuksia tai sääntöjä asianomaisille sektoreille, ja että ii) se sisältää tavoitteita tai päämääriä – esimerkiksi tavoitteen ”antaa ratkaisevassa roolissa olevien markkinoiden toimia aktiivisesti resurssien jakamisessa ja toimia aiempaa enemmän hallituksen roolissa” tai ”luoda markkinasuuntautunut, laillistettu ja kansainvälinen liiketoimintaympäristö” – joita komission vääristymiä koskevissa päätelmissä ei mainita. Samoin komission siteeraamien viisivuotissuunnitelmien osalta CCCMC ja Xinjiang XLX kyseenalaistivat komission tulkinnan Kiinan suunnitelmajärjestelmästä: ne katsoivat, että näiden viisivuotissuunnitelmien perusteella ei voida osoittaa, että viranomaiset tekisivät sitovia päätöksiä vaan että viisivuotissuunnitelmien tarkoituksena on selventää, ketkä ovat vastuullisia osapuolia, kun taas hallintojen tehtävänä on ”luoda suotuisa poliittinen, institutionaalinen ja oikeudellinen toimintaympäristö”, kuten kaikkien hallintojen tehtävänä on, myös EU:ssa. CCCMC ja Xinjiang toistivat yhtä lailla myös argumentin, jonka mukaan petrokemian ja kemian teollisuuden korkealaatuisen kehittämisen edistämistä 14. viisivuotiskaudella koskevissa ohjaavissa lausunnoissa annetaan kiinalaisten yritysten tehtäväksi ryhtyä tarvittaviin toimiin sektorin muuttamiseksi ja ajanmukaistamiseksi aivan samalla tavalla kuin EU:n teollisuuspolitiikoissakin. Lisäksi CCCMC ja Xinjiang XLX huomauttivat, ettei komissio käsitellyt aiemmin esitettyä argumenttia, jonka mukaan valituselimen asiassa US – Countervailing Measures tekemän päätelmän perusteella tutkivan viranomaisen on vahvistettava valtion puuttumisesta johtuvan hintavääristymän esiintyminen ja perusteltava se asianmukaisesti raportissaan. CCCMC:n ja Xinjiang XLX:n käsityksen mukaan tämän perusteella komissiota vaaditaan esittämään ajantasaisia tosiseikkoja ja yksityiskohtainen analyysi Kiinan viranomaisten väitetystä puuttumisesta, joka aiheuttaa markkinavaikutuksia ja vaikuttaa myös tuottajatason toimintaan. CCCMC ja Xinjiang XLX korostivat lausunnossaan, että komissiolla on velvollisuus esittää näyttöä sellaisista valtion väitetyistä toimista, joilla on puututtu melamiinimarkkinoihin ja joiden vuoksi melamiinin tuottajien hinnoittelu on tosiasiallisesti ja todistettavasti vääristynyt, ja ettei komission viittauksia Kiinan hallituksen suunnitelmiin, ohjaaviin lausuntoihin tai muihin Kiinan hallituksen poliittisiin aloitteisiin voida pitää tosiasiallisena valtion puuttumisena toimintaan.

(124)

Näitä väitteitä ei voitu hyväksyä. Siitä, että komissio tukeutuu maaraporttiin ja että se julkaistiin vuonna 2017, komissio toistaa johdanto-osan 116 kappaleessa esittämänsä näkemyksen. Lisäksi komissio muistuttaa, että merkittävien vääristymien esiintymisen määrittäminen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti ei edellytä maaraportin olemassaoloa eikä sen julkaisuajankohdalla ole tältä osin merkitystä. Komissio toteaa myös, että Kiinan talouden perusperiaatteet, kuten sosialistisen markkinatalouden paradigma, suunnitelmatalous tai Kiinan kommunistisen puoleen johtoasema talouteen nähden – sekä puolueen osallistuminen yksittäisten markkinatoimijoiden toimintaan ja siihen liittyvä valta puuttua johdon päätöksiin – eivät ole muuttuneet maaraportin julkaisemisen jälkeen muutoin kuin että ne lienevät nykyään nähtävissä entistäkin selvemmin. Vaikka maaraportin päätelmät ovat siis suurelta osin yhä voimassa, komissio on kuitenkin täydentänyt niitä tässä tutkimuksessa lisänäytöllä, kuten on kuvattu yksityiskohtaisesti esimerkiksi johdanto-osan 76, 77, 79, 80 ja 84–86 kappaleessa. Tämän pohjalta myös CCCMC:n ja Xinjiang XLX:n väite, jonka mukaan komissiolla on velvollisuus päivittää maaraportti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan nojalla, on perusteeton, sillä komissio on tutkinut merkittävien vääristymien esiintymistä koskevat merkitykselliset olosuhteet tätä tutkimusta varten ja ottanut huomioon uusimman saatavilla olevan näytön (82).

(125)

Komissio toteaa niistä rinnastuksista, joita CCCMC ja Xinjiang XLX tekevät Kiinan politiikka-asiakirjojen ja EU:n teollisuusstrategioiden välille, etteivät nämä osapuolet ole esittäneet uusia argumentteja, vaan ne ovat vain vaatineet ottamaan huomioon EU:n teollisuuspolitiikkojen väitetyn merkityksen arvioitaessa merkittävien vääristymien esiintymistä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan nojalla. Tämän vuoksi komissio toistaa kantansa, joka on esitetty jo johdanto-osan 115 kappaleessa.

(126)

Siitä, missä määrin niissä Kiinan politiikka-asiakirjoissa, joihin komissio viittaa (muun muassa ne, joita on siteerattu edellä 84–86 kohdassa), on kyse ohjaavista asiakirjoista ja missä määrin kiinalainen suunnittelujärjestelmä ja talouden rakenne johtavat viranomaisten tekemiin sitoviin päätöksiin ja missä määrin kyseiset politiikka-asiakirjat antavat yksittäisille yrityksille mahdollisuuden ryhtyä tarvittaviin toimiin, komissio toteaa, että CCCMC ja Xinjiang XLX jättävät huomiotta näihin kiinalaisiin politiikka-asiakirjoihin sisältyvät yksiselitteiset vaatimukset, jotka asiakirjojen kohderyhmänä olevien viranomaisten on täytettävä, kuten esimerkiksi edellä johdanto-osan 84 kappaleessa on kuvattu. Kun otetaan huomioon, että tietyn sektorin kehittymiselle on asetettu myös numeerisia tavoitteita (83), sillä, voivatko yksittäiset markkinatoimijat valita asetettujen poliittisten tavoitteiden ja kehityspäämäärien saavuttamiseen tähtäävät toimintatavat ja pyrkiä kohti näitä poliittisia tavoitteita tehokkaalla ja ”markkinapohjaisella” tavalla, ei juuri ole merkitystä. Lisäksi komissio muistuttaa, että Kiinassa on rakenteita, joilla luodaan kaikenkattava ympäristö sille, että valtio voi puuttua talouteen, ja näitä rakenteita on kuvattu laajalti 3.2.2.1.1–3.2.2.1.9 kohdassa. Tässä ympäristössä yksittäiset markkinatoimijat, kuten Xinjiang XLX, sekä toimialajärjestöt vakuuttavat uskollisuuttaan Kiinan kommunistiselle puolueelle ja puolueen/valtion asettamille kehitystavoitteille (84), ja vastineeksi ne voivat odottaa saavansa liiketoiminnalleen tukea muun muassa valtion vero-, talous-, investointi-, alue- ja muiden politiikkojen kautta, valtion valvomilta pankeilta jne. Tällä tavalla valtion viranomaiset käyttävät siis valtaansa sekä melamiinimarkkinoiden muovaamisessa että yksittäisten talouden toimijoiden kohdalla. Tämä päätelmä pitää paikkansa riippumatta yksittäisten politiikka-asiakirjojen, kuten petrokemian ja kemian teollisuuden korkealaatuisen kehittämisen edistämistä 14. viisivuotiskaudella koskevien ohjaavien lausuntojen, oikeudellisesta luonteesta.

(127)

Siltä osin kuin CCCMC ja Xinjiang XLX viittaavat valituselimen päätelmään asiassa US – Countervailing Measures, komissio toteaa, että tämä argumentti on jo käsitelty johdanto-osan 117 kappaleessa.

(128)

Edellä esitetyn perusteella CCCMC:n ja Xinjiang XLX:n argumentit hylättiin.

3.2.2.1.10   Päätelmät

(129)

Edellä 3.2.2.1.2–3.2.2.1.9 kohdassa esitetty analyysi, joka sisältää kaiken käytettävissä olevan näytön Kiinan valtion puuttumisesta sekä yleisesti Kiinan talouteen että tarkasteltavana olevan tuotteen sektorille, osoitti, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, myös raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät ole seurausta vapaista markkinavoimista, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tällä perusteella komissio päätti, että tässä tapauksessa normaaliarvon määrittämisessä ei ollut asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia.

(130)

Sen vuoksi komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavassa kohdassa esitetään.

3.2.2.2   Edustava maa

(131)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:

Kiinan taloudellista kehitystä vastaava taso. Tätä varten komissio käytti maita, joiden bruttokansantulo henkeä kohti on Maailmanpankin tietokannan (85) perusteella samanlainen kuin Kiinalla;

tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotanto kyseisessä maassa (86);

Asiaa koskevien julkisten tietojen saatavuus edustavassa maassa.

jos mahdollisia edustavia maita on useampi kuin yksi, etusijalle asetettiin tarvittaessa maat, joissa sosiaaliturva ja ympäristönsuojelu ovat riittävällä tasolla.

(132)

Kuten johdanto-osan 50 kappaleessa on selitetty, komissio laati lähteitä koskevan muistion, jossa kuvattiin asianmukaisten kriteerien perusteena olevat tosiseikat ja näyttö, ja ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa käyttää Turkkia edustavana maana tässä asiassa, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistettaisiin.

(133)

Lähteitä koskevassa muistiossa komissio selitti, että mielekkäästä yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi sen olisi tukeuduttava saatavilla oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Edustava maa valittiin tarkastelupyynnön sisältämien tietojen sekä muiden sellaisten tiedonlähteiden perusteella, jotka oli katsottu asianmukaisiksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa säädettyjen kriteerien mukaisesti perusasetuksen 18 artiklan 5 kohdan nojalla. Tällaisia tietoja olivat tuontitilastot, edustavan maan kansalliset tilastot, markkinatietolähteet, yleishyödyllisten palvelujen toimittajien perimät maksut edustavassa maassa sekä edustavan maan tuottajia koskevat taloustiedot.

(134)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannon osalta pyynnön esittäjät olivat tutkineet tarkastelupyyntöään varten seitsemän maata (Intia, Iran, Japani, Qatar, Trinidad ja Tobago, Venäjä ja Yhdysvallat), joissa tuotettiin melamiinia (87).

(135)

Taloudellisen kehityksen tason osalta vain Venäjää pidettiin kehitystasoltaan Kiinaa vastaavana maana tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kun otetaan huomioon viimeaikainen geopoliittinen ja taloudellinen kehitys Venäjällä sekä voimassa olevat pakotteet ja se, ettei Venäjä ole julkaissut yksityiskohtaisia tuonti- ja vientitietoja huhtikuusta 2022 alkaen, komissio katsoi, ettei Venäjä ollut sopiva edustava maa.

(136)

Siksi pyynnön esittäjät valitsivat Turkin taloudellisen kehityksen tasoltaan Kiinaa vastaavaksi maaksi, jossa on samaan yleiseen tuoteluokkaan kuuluvien tuotteiden tuotantoa eli tuotteita, jotka kuuluvat ammoniakin tuotantoketjuun, kuten melamiini (88).

(137)

Asianmukaisten julkisten tietojen saatavuudesta edustavassa maassa pyynnössä todettiin, että tietoa tärkeistä tuotannontekijöistä Turkissa oli helposti saatavilla. Myös asianmukaista tietoa hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksista oli julkisesti saatavilla samasta yleisestä tuoteluokasta. Pyynnön esittäjät yksilöivät samasta yleisestä tuoteluokasta yhden tuottajan, yrityksen nimeltä Ege Gübre Sanayii A.Ş, jäljempänä ’Ege Gübre’. Lähteitä koskevassa muistiossa komissio yksilöi samasta yleisestä tuoteluokasta kaksi muuta tuottajaa, yritykset nimeltä Tekfen Holding A.Ş, jäljempänä ’Tekfen’, ja Bagfaş Bandirma Gübre Fabrikalari A.Ş, jäljempänä ’Bagfaş’. Kaikki kolme yritystä olivat typpilannoitteiden tuottajia (89), niistä oli julkisesti saatavilla taloudellisia tietoja tarkastelua koskevalta tutkimusajanjaksolta ja ne olivat kannattavia kyseisellä ajanjaksolla.

(138)

Lähteitä koskevasta muistiosta esittämissään huomautuksissa CCCMC vaati, että komission olisi otettava huomioon melamiinin tuotannossa käytettävät erilaiset tuotantoprosessit ja raaka-aineet. Lisäksi CCCMC katsoi, että komission olisi käytettävä Xinjiang XLX:n toimittamia kyselyvastauksia käytettävissä olevina tosiseikkoina.

(139)

Komissio totesi, että ilman yhteistyötä CCCMC:n mainitsemien erilaisia tuotantoprosesseja ja raaka-aineita käyttävien kiinalaisten melamiinintuottajien kanssa komissiolla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin perustaa päätelmänsä käytettävissä oleviin tosiseikkoihin. Kuten johdanto-osan 60 kappaleessa on selitetty, nyt käsiteltävässä asiassa komissio piti tarkoituksenmukaisempana perustaa päätelmänsä pyynnössä esitettyihin tietoihin kuin yhtä kiinalaista yritystä koskeviin tietoihin. Lisäksi komissio hyödynsi tiettyjä seikkoja kiinalaisen tuottajan kyselyvastauksista käytettävissä olevina tosiseikkoina. Näin ollen nämä vaatimukset hylättiin.

3.2.2.3   Vääristymättömät kustannukset ja vertailuarvot sekä niiden määrittämisessä käytetyt lähteet

(140)

Kun otetaan huomioon kaikki tarkastelupyyntöön sisältyvät tiedot ja kun asianomaisten osapuolten esittämät huomautukset on analysoitu, on yksilöity seuraavat tuotannontekijät, niiden lähteet ja vääristymättömät arvot normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Taulukko 1

Melamiinin tuotannontekijät

Tuotannontekijä

Tavaran koodi Turkissa

Vääristymätön arvo (CNY)

Mittayksikkö

Tiedon lähde

Raaka-aineet

Urea

310210

4,41

kg

Global Trade Atlas (GTA) (90)

Ammoniakki

281410

5,91

kg

GTA

Energia / yleishyödylliset palvelut

Sähkö

Ei sovelleta

0,56

kWh

Turkin tilastolaitos

Maakaasu

Ei sovelleta

53,58

GJ

Turkin tilastolaitos

Höyry

Ei sovelleta

199,04

Tonni

Tarkastelupyyntö

Vesi

Ei sovelleta

9,78

kg/m3

Kocaelin kaupungin vesihuolto- ja viemäröintilaitos

Työvoima

Koulutettu ja kouluttamaton työvoima

Ei sovelleta

35,53

Tunti

Turkin tilastolaitos

Sivutuote

Ammoniakki

281410

5,89

kg

GTA

3.2.2.3.1   Raaka-aineet

(141)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan), johon lisättiin tuontitullit (91) ja kuljetuskustannukset (92). Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (93) liitteessä 1.

(142)

Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta todettuaan 3.2.2.1 kohdassa, että tässä tapauksessa ei ollut asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan myös vientihintoihin. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä oli edelleen edustava senkin jälkeen, kun Kiinasta ja muista kuin WTO:n jäsenmaista edustavaan maahan tuleva tuonti oli jätetty huomiotta.

(143)

Komissio tutki, kohdistuiko sellaisiin tuotantopanoksiin, joiden osalta vääristymättömien kustannusten lähteenä käytettiin tuontitilastoja, Turkissa vientirajoituksia, jotka voisivat vääristää kotimarkkinoiden hintoja ja siten myös tuontihintoja (94). Komissio totesi, ettei Turkki soveltanut vientirajoituksia urean ja ammoniakin vientiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(144)

Lisäksi komissio selvitti, olisivatko tuontihinnat voineet vääristyä Kiinasta ja muista kuin WTO:n jäsenmaista peräisin olevan tuonnin vuoksi (95). Komissio totesi, että urean tuonnista alle 14,5 prosenttia oli peräisin Kiinasta ja muista kuin WTO:n jäsenmaista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Ammoniakin osalta Kiinasta ja muista kuin WTO:n jäsenmaista peräisin olevan tuonnin osuus oli enintään 0,01 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Näin ollen komissio päätteli, ettei Kiinasta ja muista kuin WTO:n jäsenmaista peräisin oleva tuonti todennäköisesti vaikuttanut tuontihintoihin.

(145)

Lähteitä koskevasta muistiosta esittämissään huomautuksissa CCCMC vaati, ettei komission pitäisi käyttää tuontihintoja määrittäessään raaka-aineiden vääristymättömiä kustannuksia Turkissa, koska noihin hintoihin vaikuttivat monet tekijät, kuten maahantuotu määrä ja etäisyys alkuperämaahan, eivätkä nämä hinnat siis kuvastaneet raaka-aineiden hintoja kotimarkkinoilla Turkissa.

(146)

Komissio oli asiasta eri mieltä. Tuodut raaka-aineet kilpailevat hinnan osalta kotimaisten raaka-aineiden kanssa Turkin markkinoilla. Näin ollen komissio katsoi, että keskimääräinen painotettu tuontihinta kuvasti raaka-aineiden hintoja kotimarkkinoilla Turkissa riittävästi.

(147)

CCCMC esitti lähteitä koskevasta muistiosta antamissaan huomautuksissa myös, että jos komissio jatkaisi tuontihintojen käyttämistä vertailuarvona edustavan maan kotimarkkinoiden raaka-aineiden hinnoille, sen pitäisi vähentää niiden arvosta merirahti- ja vakuutuskustannukset, jotka sisältyvät CIF-tasolla kirjattuihin tuontitilastoihin.

(148)

Komissio oli asiasta eri mieltä. Kuten johdanto-osan 146 kappaleessa todetaan, tuontihinnat kuvastavat edustavan maan kotimarkkinoilla vallitsevaa hintatasoa. Edustavassa maassa toimivalle tuottajalle koituvat raaka-aineiden kokonaiskustannukset sisältävät kuitenkin kaikki raaka-aineiden hankkimisesta ja kuljettamisesta tehtaalle toimitettuna aiheutuvat kustannukset. Tämä on myös se kohta, jossa tuotujen ja kotimaisten raaka-aineiden hinnat kilpailevat keskenään. Sen vuoksi raaka-aineiden CIF-tason tuontihintaa korotettiin sovellettavalla tuontitullilla ja kuljetuskustannuksilla edustavassa maassa, kuten johdanto-osan 141 kappaleessa on kerrottu.

(149)

Lähteitä koskevasta muistiosta esittämissään huomautuksissa CCCMC väitti myös, ettei urean painotettu keskimääräinen tuontihinta ollut asianmukainen vertailuarvo ja että se pitäisi oikaista kolmesta seuraavasta syystä:

Urean painotettu keskimääräinen tuontihinta Turkkiin yli kaksinkertaistui tarkastelujaksolla seurauksena siitä, kun Venäjän aloitti provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyssotansa Ukrainassa (vuonna 2019 hinta oli 264 Yhdysvaltojen dollaria tonnilta ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 568 Yhdysvaltojen dollaria tonnilta (96)).

Tuonnit Amerikan Yhdysvalloista, jäljempänä ’Yhdysvallat’, vääristivät keskimääräistä tuontihintaa poikkeuksellisen korkealla yksikköhinnalla, joka oli noin 1 500 juan renminbiä / kg. Tämän vuoksi Yhdysvalloista peräisin oleva tuonti pitäisi jättää tarkastelun ulkopuolelle (97).

Qatarista peräisin oleva tuonti vääristi keskimääräistä tuontihintaa, koska siihen kohdistui Intian asettamia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä. Edellisen kohdan tavoin myös Qatarista peräisin oleva tuonti pitäisi jättää tarkastelun ulkopuolelle (98).

(150)

Komissio totesi urean tuontihinnan kehittymisestä Turkissa, että se vastasi täydellisesti urean tuontihinnan kehittymistä urean tuonnin viidellä tärkeimmällä markkina-alueella (Intia, Brasilia, Yhdysvallat, Euroopan unioni ja Australia); näiden alueiden osuus urean tuonnista maailmassa on 60 prosenttia (99). Urean tuontihinta näillä viidellä markkina-alueella laski hieman vuonna 2020 mutta kasvoi sen jälkeen vakaasti vuonna 2021 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla se oli yli kaksinkertainen vuoden 2019 arvoon nähden.

(151)

Näin ollen komissio katsoi, ettei urean tuontihinta Turkissa ollut vääristynyt. Se pikemminkin noudatteli urean maailmanlaajuisia hintasuuntauksia.

(152)

Yhdysvalloista peräisin olevan urean tuontihinnan osalta komissio totesi, että poikkeuksellisen korkea yksikköhinta koski vain 8 kg:n määrää siitä miltei 2 miljoonan tonnin määrästä, jota ureaa tuotiin Turkkiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Sillä ei siis ollut mitään vaikutusta painotettuun keskimääräiseen tuontihintaan, jota käytettiin vertailuarvona urean vääristymättömälle hinnalle.

(153)

Siitä, että Qatarista peräisin olevaan tuontiin kohdistui polkumyyntitulleja Intiassa, komissio totesi, ettei CCCMC ensinnäkään esittänyt minkäänlaista näyttöä sen osoittamiseksi, että Intian viranomaisten tekemiä päätelmiä polkumyynnistä olisi syytä laajentaa koskemaan myös Qatarin vientejä Turkkiin. Toiseksi Intian määräämät toimenpiteet koskivat melamiinia eivätkä ureaa eli sitä raaka-ainetta, josta nyt on kyse.

(154)

Johdanto-osan 150–153 kappaleessa esitettyjen näkökohtien perusteella komissio hylkäsi CCCMC:n väitteet, jotka on kuvattu johdanto-osan 149 kappaleessa.

(155)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCMC toisti näkemyksensä, jonka mukaan Qatarista peräisin oleva tuonti pitäisi jättää ottamatta huomioon urean vääristymättömien kustannusten laskennassa, koska Qatarin vientiin kohdistui polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä Intiassa. Osapuoli viittasi polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden päättymistä koskevaan tarkasteluun, joka koski tiettyjen Kiinasta peräisin olevien tyssähitsauksessa käytettävien putkien liitososien tuontia: tässä tarkastelussa komissio hylkäsi Malesian mahdollisena edustavana maana sillä perusteella, että Yhdysvallat oli määrännyt näiden Malesiasta peräisin olevien liitososien tuontiin kohdistuvia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä (100).

(156)

Komissio totesi, että ensiksikin jokainen tutkimus on arvioitava omana kokonaisuutenaan, eikä yhdessä tutkimuksessa tehty päätös ole ennakkopäätös, joka olisi yleisesti pätevä kaikkien myöhempien tutkimusten yhteydessä. Toiseksi asiassa, johon CCCMC viittasi, Malesiaa harkittiin yhdeksi mahdollisista edustavista maista. Toisella lainkäyttöalueella tehdyt päätelmät polkumyynnistä olivat merkityksellisiä, koska malesialaisten liitososien tuottajien hinnoittelupäätökset, joihin niiden polkumyyntitoiminta vaikutti, ovat voineet vääristää niiden hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia ja kannattavuutta. Nyt käsiteltävässä asiassa Qataria ei käytetty taloustietojen (esim. hallinto-, myynti- ja yleiskustannusten ja vääristymättömän kannattavuuden) lähteenä. Se oli vain yksi Turkkiin tuodun urean alkuperämaista ja se otettiin sellaisena huomioon urean vääristymättömien kustannusten määrittämisessä. Tästä seuraa, että nämä kaksi tilannetta olivat täysin erilaisia. Siitä, että väitetyllä polkumyyntitoiminnalla olisi ollut vääristävä vaikutus urean vientihintoihin Qatarista Turkkiin, ei ollut minkäänlaista näyttöä (eivätkä osapuolet esittäneet tätä tukevia väitteitä). Sen vuoksi väite hylättiin.

(157)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen yhteydessä CCCMC toisti myös sen näkemyksensä, että komission pitäisi vähentää merirahti- ja vakuutuskustannukset raaka-aineiden tuontihinnasta. CCCMC:n mukaan komissio ei pystynyt selventämään, miksi vientihinnat kuvastivat edustavan maan kotimarkkinoilla vallitsevaa hintatasoa. Tältä osin CCCMC väitti, että edustavassa maassa toimivan yrityksen kustannuksiin sisältyivät vain raaka-aineista ja kotimaan rahdista aiheutuneet kustannukset.

(158)

Komissio oli asiasta eri mieltä. Kun tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottaja, joka toimii edustavassa maassa, selvittää, kannattaako sen hankkia raaka-ainetta kotimaiselta vai ulkomaiselta toimittajalta, se vertailee tehtaalle toimitettujen raaka-aineiden kokonaiskustannuksia. Jos raaka-ainetta toimittaa kotimainen toimittaja edustavassa maassa, kokonaiskustannukset sisältävät yleensä raaka-aineen hinnan ja kotimaan rahdin. Jos raaka-ainetta toimittaa ulkomainen toimittaja, kokonaiskustannukset sisältävät yleensä raaka-aineen hinnan, kotimaan rahdin viejämaassa, käsittely- ja lastauskustannukset (ts. hinta FOB-tasolla), merirahdin ja vakuutuksen (ts. tuontitilastoissa saatavilla oleva hinta CIF-tasolla), tuontitullin (ts. maahantuontihinta) ja kotimaan rahdin tuontimaassa. Edustavassa maassa toimiva tuottaja yleensä päättää hankkia raaka-ainetta ulkomailta vain, jos tuontihinta tehtaalle tuotuna on kilpailukykyinen kotimaisen toimittajan hinnan kanssa. Siksi komissio katsoi, että raaka-aineiden CIF-tason tuontihinnat, jotka sisältävät merirahdin ja vakuutuksen, olivat sopiva vertailuarvo näiden raaka-aineiden kotimaan hinnoille (noudettuna lähettäjältä -tasolla) edustavassa maassa. Näin ollen komissio hylkäsi väitteen.

3.2.2.3.2   Energia / yleishyödylliset palvelut

(159)

Komissio aikoi käyttää Turkin tilastolaitoksen julkaisemia keskimääräisiä sähkönhintoja, joita sovellettiin teollisuuskäyttäjiin vuoden 2021 jälkimmäisellä puoliskolla ja vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla (101). Komissio käytti tariffeja, joita sovellettiin kulutusluokassa 70 000–150 000 MWh. Voidakseen määrittää sovellettavan kulutusluokan komissio käytti sähkönkulutustietoja, jotka Xinjiang XLX oli ilmoittanut käytettävissä olevina tosiseikkoina.

(160)

Turkin tilastolaitoksen ilmoittamat sähkönhinnat sisälsivät kaikki verot. Näin ollen komissio vähensi kansallisissa tilastoissa ilmoitetusta sähkönhinnasta arvonlisäveron osuuden eli 18 prosenttia.

(161)

Komissio aikoi käyttää Turkin tilastolaitoksen julkaisemia keskimääräisiä maakaasun hintoja, joita sovellettiin teollisuuskäyttäjiin vuoden 2021 jälkimmäisellä puoliskolla ja vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla (102). Komissio käytti tariffeja, joita sovellettiin kulutusluokassa 26 100 000–104 000 000 m3. Voidakseen määrittää sovellettavan kulutusluokan komissio käytti maakaasun kulutustietoja, jotka Xinjiang XLX oli ilmoittanut käytettävissä olevina tosiseikkoina.

(162)

Turkin tilastoissa käytetty mittayksikkö oli kuutiometri. Tarkastelupyynnössä ilmoitettu kulutus oli kuitenkin mitattu gigajouleina (GJ). Komissio käytti muuntokerrointa 0,0373 GJ/m3 saadakseen yhden gigajoulen vääristymättömät kustannukset Turkissa.

(163)

Turkin tilastolaitoksen ilmoittamat maakaasunhinnat sisälsivät kaikki verot. Näin ollen komissio vähensi kansallisissa tilastoissa ilmoitetusta maakaasun hinnasta arvonlisäveron osuuden eli 18 prosenttia.

(164)

Voidakseen määrittää höyryn vääristymättömät kustannukset komissio sovelsi tarkastelupyynnössä käytettyä menetelmää. Pyynnön esittäjät määrittivät höyryn vääristymättömät kustannukset kertomalla maakaasun vääristymättömät kustannukset kertoimella, joka perustui pyynnön esittäjien empiirisesti selvittämään maakaasun kustannusten ja höyryn kustannusten väliseen suhteeseen.

(165)

Turkissa sovellettavien vedenhintojen osalta komissio käytti niitä hintoja, joita vesihuollosta, jäteveden keruusta ja käsittelystä Kocaelin maakunnan alueella vastaava Kocaelin kaupungin vesihuolto- ja viemäröintilaitos (103) veloitti teollisuuskäyttäjiltä. Sovellettavat hinnat olivat saatavilla Turkin viranomaisen verkkosivustolla.

(166)

Lähteitä koskevasta muistiosta esittämissään huomautuksissa CCCMC väitti, että sähkön ja maakaasun kustannukset Turkissa olivat vääristyneet, koska ne olivat kasvaneet huomattavasti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. CCCMC väitti, että energiahintojen nousu johtui maakaasuun liittyvästä hintapaineesta, joka puolestaan aiheutui siitä, että Venäjä aloitti provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyssotansa Ukrainassa, markkinatutkimusyhtiö Independent Commodity Intelligence Servicesin, jäljempänä ’ICIS’ (104)23. maaliskuuta 2022 julkaiseman Melamine (Europe) -raportin mukaan.

(167)

Komissio totesi, ettei CCCMC:n lainaama raportti sisältänyt kattavaa analyysiä energianhintojen kehityksestä Euroopassa etenkään Kiinaan verrattuna. Siinä vain mainittiin maakaasun nousevat hinnat vuoden 2022 toista neljännestä eli tarkastelua koskevan tutkimusajajakson viimeistä neljännestä koskevien melamiinin hintaneuvottelujen yhteydessä.

(168)

Lisäksi Venäjän aloittama provosoimaton ja perusteeton hyökkäyssota Ukrainassa mullisti energiamarkkinat kaikkialla maailmassa (105). Siksi energianhintojen nousuun viittaavaa suuntausta Turkissa ei varmaankaan voida pitää yksittäisenä tapahtumana, joka koskisi vain ja ainoastaan Turkin markkinoita.

(169)

Vaikka alun perin vääristymättömiksi määritettyjen sähkön ja maakaasun kustannusten osuus lasketusta normaaliarvosta oli vain 5 prosenttia, höyryn vääristymättömät kustannukset liittyivät maakaasun kustannuksiin, ja sen osuus lasketusta normaaliarvosta oli 15 prosenttia.

(170)

Tämän vuoksi komissio tutki teollisuuskäyttäjien Turkissa maksamien energianhintojen kehitystä tarkemmin. Sähkön vääristymättömiksi kustannuksiksi oli alun perin määritetty 0,65 juan renminbiä / kWh ja maakaasun kustannuksiksi 80,91 juan renminbiä / GJ.

(171)

Komissio totesi, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla sähkön ja maakaasun hinnat nousivat paljon nopeammin kuin jo muutenkin korkea inflaatioaste (78,6 % (106)) Turkissa olisi antanut aihetta olettaa. Energianhinnat nousivat erityisesti vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla, jolloin sähkökustannukset suurenivat 3,5-kertaisiksi ja kaasukustannukset kuusinkertaisiksi vuoden 2021 ensimmäiseen puoliskoon nähden.

(172)

Kun otetaan huomioon, että sähkön, maakaasun ja höyryn osuus lasketusta normaaliarvosta on huomattava, komissio piti asianmukaisena oikaista alun perin määritettyjä sähkön ja maakaasun vääristymättömiä kustannuksia. Komissio käytti lähtökohtana turkkilaisiin teollisuuskäyttäjiin vuoden 2021 toisella puoliskolla sovellettuja sähkön ja maakaasun hintoja ja korotti kyseisiä tariffeja Xinjiang XLX:n (107) osalta ilmoitetun energianhinnan nousun mukaisesti määrittääkseen vertailuarvon vuoden 2022 ensimmäiselle puoliskolle. Sen jälkeen komissio laski sähkön, kaasun ja höyryn keskimääräiset vääristymättömät kustannukset käyttämällä Turkissa vuoden 2021 toisella puoliskolla sovellettuja hintoja ja vuoden 2022 ensimmäisen puoliskon osalta oikaistuja arvoja. Näiden oikaisujen jälkeen sähkön, maakaasun ja höyryn osuus lasketusta normaaliarvosta pieneni 15 prosenttiin.

3.2.2.3.3   Työvoima

(173)

Tarkastelupyynnössä pyynnön esittäjät käyttivät koulutetun (teollisuussektorilla työskentelevä insinööri) ja kouluttamattoman (tehdastyöntekijä) työvoiman palkkatietoja, jotka Economic Research Institute -tutkimuslaitos (108) oli julkaissut Turkin osalta. Sen paremmin tarkastelupyynnössä kuin asiaa koskevalla verkkosivulla olleiden tietojen perusteella ei kuitenkaan ollut mahdollista vahvistaa ajanjaksoa, jolta nämä tiedot ovat. Pyynnön esittäjien käyttämät vertailutiedot sisälsivät myös vain palkat mutta eivät muita työvoimakustannuksia, kuten sosiaaliturvamaksuja.

(174)

Tämän vuoksi komissio päätti käyttää asianmukaisen tuotannonalan työvoimakustannuksia koskevia tietoja, jotka Turkin tilastolaitos oli koonnut (109). Komissio käytti uusinta työtuntikohtaista työvoimakustannusindeksiä (110), joka oli tallennettu Euroopan unionin tilastollisen toimialaluokituksen (NACE Rev. 2) (111) 2-numeroluokkaan 20 – Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus. Koska uusimmat tiedot olivat vuodelta 2020, komissio oikaisi työvoimakustannuksia käyttämällä teollisuuteen sovellettavaa työvoimakustannusindeksiä vuoden 2021 kolmannelle ja neljännelle neljännekselle sekä vuoden 2022 ensimmäiselle ja toiselle neljännekselle (112) Turkin tilastolaitoksen julkaisemien tietojen mukaisesti.

3.2.2.3.4   Sivutuotteet

(175)

Tarkastelupyynnössä esitettyjen tietojen mukaan melamiinin tuotannossa syntyy vain yhtä sivutuotetta eli ammoniakkia. Voidakseen määrittää sen vääristymättömän hinnan komissio lisäsi Turkkia koskevaan keskimääräiseen tuontihintaan myös tuontitullit ja sisäiset kuljetuskustannukset käyttäen samaa menetelmää kuin raaka-aineiden yhteydessä.

(176)

Ureatehtaassa sivutuotteena saatu ammoniakki käytetään tuotantoprosessissa uudelleen. Tarkastelupyynnön mukaan sivutuotteena syntyvän ammoniakin hyötysuhde on pienempi kuin alun perin ureatehtaassa käytettäväksi tuotetun ammoniakin hyötysuhde. Siksi pyynnön esittäjät vähensivät sivutuotteen vääristymättömän arvon niiden aiempaan kokemukseensa perustuvan prosenttiosuuden mukaan. Komissio sovelsi samaa oikaisukerrointa.

3.2.2.3.5   Tuotannolliset yleiskulut, hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset ja voitto

(177)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut niiden kustannusten kattamiseksi, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(178)

Tarkastelupyynnössä pyynnön esittäjät arvioivat kiinteät kustannukset niiden kiinteiden kustannusten perusteella, joita yhdelle pyynnön esittäjistä oli aiheutunut yhden melamiinitonnin tuotannossa. Arvioituja kiinteitä kustannuksia oikaistiin alaspäin, jotta voitiin ottaa huomioon kehitystason erot Turkin ja sen jäsenmaan välillä, johon pyynnön esittäjä on sijoittautunut.

(179)

Komissio sisällytti nämä kiinteät kustannukset vääristymättömien tuotantokustannusten laskelmaan tuotannollisina yleiskuluina pyynnön esittäjien soveltaman menetelmän mukaisesti. Kiinteiden kustannusten todellista arvoa päivitettiin johdanto-osan 178 kappaleessa mainitun pyynnön esittäjän toimittaman todennetun kyselyvastauksen perusteella ja oikaistiin taloudellisen kehitystason eron mukaisesti.

(180)

Kuten johdanto-osan 137 kappaleessa on todettu, Turkissa ei ollut melamiinin tuottajia. Tämän vuoksi hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset määritettiin samassa yleisessä tuoteluokassa toimivan kolmen turkkilaisen tuottajan taloudellisten tietojen perusteella. Tässä tutkimuksessa tällä tarkoitetaan typpilannoitteiden tuottajia, sillä typpilannoitteet kuuluvat ammoniakin tuotantoketjuun melamiinin tavoin.

(181)

Komissio käytti tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle kuuluvia taloudellisia tietoja, joita yritykset Ege Gübre (113), Tekfen (114) ja Bagfaş (115) olivat julkaisseet verkkosivuillaan tai tietojen julkaisemiseen tarkoitetulla verkkoalustalla. Komissio hyödynsi myös tarkastelun kohteena olevaa tuotetta lähimmästä segmentistä ilmoitettuja tietoja siltä osin kuin niitä oli saatavilla. Investointitoimien tuottoja ja kuluja ei otettu huomioon.

(182)

Kaikista kolmesta yrityksestä oli taloudellisia tietoja saatavilla tarkastelua koskevalta tutkimusajanjaksolta. Lisäksi kaikki kolme yritystä olivat kannattavia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Komissio laski hallinto-, myynti- ja yleiskustannusten ja voiton painotetun keskiarvon, jotta se pystyi määrittämään vääristymättömät hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset ja voiton edustavassa maassa.

(183)

Hallinto-, myynti- ja yleiskustannusten ja voiton sovellettava painotettu keskiarvo määritettiin prosenttiosuudeksi myytyjen hyödykkeiden kustannuksista, ja ne olivat 16,5 prosenttia ja 21,6 prosenttia.

(184)

Lähteitä koskevasta muistiosta esittämissään huomautuksissa CCCMC väitti, että typpilannoitteet ovat tuotteita, joilla on erilaiset fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, eri loppukäyttö ja toisenlainen asiakaskohderyhmä kuin melamiinilla. Siksi tarkastelussa pitäisi käyttää Turkissa sijaitsevien melamiinin tuottajien taloudellisia tietoja. Jos tällaisia tietoja ei ole saatavilla, komission pitäisi valita pyynnön esittäjät varsinaisiksi melamiinin tuottajiksi ja käyttää laskelmissaan niiden hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia ja voittoa koskevia tietoja. Jos komissio kuitenkin haluaa ehdottomasti käyttää turkkilaisten yritysten taloudellisia tietoja, huomioon tulisi ottaa vain Tekfenin hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset ja voitto, koska kahden muun yrityksen taloudelliset tiedot eivät olleet tilintarkastajan tarkastamia.

(185)

Komissio totesi, että typpilannoitteita, joita tuotetaan ammoniakin tuotantoketjussa, voidaan hyvin pitää samaan yleiseen tuoteluokkaan kuuluvina. Nyt käsiteltävässä asiassa ei voitu käyttää unionin tuottajien hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia ja voittoa Kiinan ja unionin taloudellisen kehitystason eron vuoksi. Lisäksi on huomattava, että sen paremmin komissio kuin CCCMC ei pystynyt selvittämään, olivatko Ege Gübren ja Bagfaşin taloudelliset tiedot tarkastettuja vai eivät. Koska komissio tukeutui tässä tutkimuksessa sellaisten yritysten taloudellisiin tietoihin, jotka eivät tuottaneet tarkastelun kohteena olevaa tuotetta, kaikkien kolmen tuottajan tiedoista laskettua painotettua keskiarvoa pidettiin tarkoituksenmukaisempana ja edustavampana tietona.

(186)

Näin ollen komissio hylkäsi CCCMC:n vaatimukset, jotka koskivat vääristymättömien hallinto-, myynti- ja yleiskustannusten ja voiton käyttämistä laskelmassa.

(187)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen yhteydessä Xinjiang XLX ja CCCMC toistivat vaatimuksensa siitä, että komission olisi jätettävä Ege Gübre ja Bagfaş hallinto-, myynti- ja yleiskustannusten ja voiton määrittämisessä huomiotta, koska ei ollut selvää, oliko näiden kahden yrityksen tilinpäätöstiedot tarkastettu.

(188)

Komissio selvitti tätä asiaa ja pystyi vahvistamaan, että kummankin yrityksen, Ege Gübren (116) ja Bagfaşin (117), taloudelliset tiedot oli tarkastettu niiltä ajanjaksoilta, joita hallinto-, myynti- ja yleiskustannusten ja voiton määrittämisessä käytettiin. Tämän vuoksi väite hylättiin.

3.2.2.4   Normaaliarvon laskeminen

(189)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(190)

Koska melamiini on hyödyke, johon ei liity muita tuotelajeja, normaaliarvo laskettiin vain yhdelle tuotteelle (tuotelajille).

(191)

Komissio laski vääristymättömät valmistuskustannukset. Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä esittämiä tietoja kunkin tuotannontekijän käytöstä melamiinin valmistuksessa Eurotecnica-teknologialla.

(192)

Vääristymättömistä valmistuskustannuksista vähennettiin sivutuotteen vääristymätön arvo, jota oli oikaistu alaspäin hyötysuhteen heikkenemisen huomioon ottamiseksi (ks. johdanto-osan 175 ja 176 kappale).

(193)

Sen jälkeen komissio lisäsi vääristymättömiin valmistuskustannuksiin tuotannolliset yleiskulut, ja näin saatiin tulokseksi vääristymättömät tuotantokustannukset. Pyynnön esittäjät ilmoittivat tuotannolliset yleiskulut kiinteinä kustannuksina tarkastelupyynnössä. Kiinteiden kustannusten arvoa päivitettiin kyseisen pyynnön esittäjän vahinkoa koskevaan kyselyyn antaman vastauksen mukaisesti ja oikaistiin alaspäin taloudellisen kehitystason eron huomioon ottamiseksi.

(194)

Lisäksi komissio lisäsi vääristymättömiin tuotantokustannuksiin vääristymättömät hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset (16,5 prosenttia) ja voiton (21,6 prosenttia) (ks. johdanto-osan 180–183 kappale).

(195)

Komissio totesi, että Kiinassa melamiinin vientiin sovellettava arvonlisävero (13 prosenttia) palautettiin vain osittain (10 prosenttia). Maksetun ja palautetun arvonlisäveron välinen erotus lisäsi melamiinia vientiin tuottavien tuottajien kustannuksia Kiinassa. Sen vuoksi komissio lisäsi 3 prosenttia melamiinin vääristymättömään arvoon, joka oli määritetty johdanto-osan 190–194 kappaleen mukaisesti.

(196)

Tällä perusteella komissio muodosti normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

3.2.3   Vientihinta

(197)

Koska Kiinan vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, melamiinin kaikkea tuontia koskeva vientihinta määritettiin Eurostatilta saatujen CIF-tietojen pohjalta siten, että se oikaistiin noudettuna lähettäjältä -tasolle vähentämällä hinnasta merirahti- ja vakuutuskustannukset sekä Kiinan sisäiset kuljetuskustannukset.

(198)

Keskimääräiset merirahti- ja vakuutuskustannukset perustuivat GTA-tietokannassa saatavilla olevien tuontitilastojen analyysiin (118). Komissio määritti merirahti- ja vakuutuskustannukset Kiinasta peräisin olevan unioniin tuodun melamiinin yksikkökohtaisen tuontihinnan (kirjattu CIF-tasolla) ja Kiinasta unioniin viedyn melamiinin yksikkökohtaisen vientihinnan (kirjattu FOB-tasolla)) välisenä erotuksena tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(199)

Kiinan sisäiset kuljetuskustannukset perustuivat Doing Business -tutkimuksen (119) Kiinaa koskevan maaraportin tietoihin.

3.2.4   Vertailu ja polkumyyntimarginaalit

(200)

Komissio vertasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti laskettua normaaliarvoa edellä esitetyn mukaisesti määritettyyn vientihintaan (noudettuna lähettäjältä -tasolla). Tämän perusteella painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali – ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – oli yli 40 %.

(201)

Näin ollen komissio totesi, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.3   Polkumyynnin jatkumisen todennäköisyys

(202)

Todettuaan, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana esiintyi polkumyyntiä, komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, olisiko polkumyynnin jatkuminen todennäköistä, jos toimenpiteet kumotaan. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia lisätekijöitä: tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

3.3.1   Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa

(203)

Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kieltäydyttyä yhteistyöstä komissio määritti Kiinan tuotantokapasiteetin ja käyttämättömän kapasiteetin tarkastelupyynnössä annettujen tietojen perusteella (120). Vuotuinen tuotantokapasiteetti arvioitiin vuoden 2020 tuotantokapasiteetin ja vuonna 2021 meneillään olevien kapasiteetin laajennushankkeiden perusteella sen mukaan, mitä pyynnön esittäjät olivat ilmoittaneet (121). Lisäksi komissio yksilöi muita kapasiteetin laajentamishankkeita (jotka eivät sisältyneet CEH-raporttiin) Eurotecnican (122) julkaisemien tietojen pohjalta. Tämän perusteella tarkastelua koskevalla ajanjaksolla käytettävissä ollut vuotuinen tuotantokapasiteetti, joka oli [2 600 000–2 800 000] tonnia, todennäköisesti kasvaa [3 000 000–3 200 000] tonniin tulevina vuosina.

(204)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kapasiteetin käyttöasteen arvioitiin olevan [40–45] prosenttia, ja sen arvioitiin kasvavan [45–55] prosenttiin vuoteen 2025 (123) mennessä. Vastaavasti tuotantomäärä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli [1 040 000–1 260 000] tonnia, ja se todennäköisesti kasvaa [1 350 000–1 760 000] tonniin vuoteen 2025 mennessä.

(205)

Näin ollen käyttämätön kapasiteetti Kiinassa oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yli 1 500 000 tonnia, ja lähitulevaisuudessa se voi vaihdella 1 400 000–1 600 000 tonnin välillä. Tämä on miltei neljä kertaa enemmän kuin unionin kulutus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(206)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, jonka ne voisivat käyttää unioniin suuntautuvaan vientiin, jolloin polkumyynnillä tapahtuvan viennin määrä kasvaisi erittäin todennäköisesti, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

3.3.2   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(207)

Unionin markkinoiden houkuttelevuuden määrittämiseksi komissio selvitti, mitkä ovat Kiinan vientihinnat unioniin verrattuna kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan viennin hintoihin, mikä on unionin markkinoiden koko ja millaisia toimenpiteitä ovat määränneet ne kolmannet maat, jotka ovat sulkeneet markkinansa kiinalaiselta melamiinilta.

(208)

Yhteistyön puutteen vuoksi komissio käytti GTA-tilastoja (124), jotka koskivat HS-alanimikkeen 2933 61 (melamiini) vientiä Kiinasta, voidakseen vertailla Kiinan unioniin suuntautuvan viennin hintoja kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintoihin ja unionin tuottajien keskimääräiseen myyntihintaan unionin markkinoilla.

(209)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kiinalaiset tuottajat veivät 588 000 tonnia melamiinia eli noin puolet arvioidusta tuotannostaan. Tärkeimmät kolmansien maiden vientimarkkinat olivat Intia (14 prosenttia), Turkki (12 prosenttia), Venäjä (8 prosenttia), Brasilia (8 prosenttia), Vietnam (6 prosenttia) ja Thaimaa (6 prosenttia).

(210)

Painotettu keskimääräinen kiinalainen vientihinta (FOB-tasolla) unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 10 prosenttia korkeampi kuin painotettu keskimääräinen vientihinta kuuteen tärkeimpään vientikohteeseen, jotka on mainittu johdanto-osan 209 kappaleessa. Lisäksi vientihinta unioniin oli jopa 12 prosenttia korkeampi kuin vientihinta Intiaan, joka oli toiseksi tärkein vientimarkkina (osuus 15 prosenttia, unionista seuraavalla sijalla).

(211)

Komissio oikaisi johdanto-osan 209 kappaleessa lueteltuja kiinalaisia vientihintoja kolmansiin maihin (FOB-tasolla) CIF-hintaan unionin rajalla lisäämällä niihin keskimääräiset merirahti- ja vakuutuskustannukset Kiinasta unioniin (ks. johdanto-osan 198 kappale). Tällaiset vientihinnat kolmansiin maihin olivat 27 prosenttia alhaisemmat kuin unionin tuottajien keskimääräinen myyntihinta unionin markkinoilla. Jos toimenpiteet kumottaisiin, kiinalaisella vientiä harjoittavalla tuottajalla olisi kannustin viedä tuotettaan unioniin korkeammilla hinnoilla kuin niillä, joita se laskuttaa asiakkailtaan kolmansissa maissa, mutta kuitenkin alhaisemmilla hinnoilla kuin unionin tuottajien hinta, mistä aiheutuu lisäpainetta unionin tuottajien hintoihin.

(212)

Lisäksi unionin kulutus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli noin 430 000 tonnia eli noin [35–40] prosenttia arvioidusta melamiinituotannosta Kiinassa.

(213)

Kiinasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuus unionin markkinoilla oli merkittävä tarkastelujakson toisella puoliskolla. Markkinaosuus kasvoi vuonna 2021 (6,4 prosenttia) ja varsinkin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (14,9 prosenttia). Tämä kehitys korreloi unionin markkinoilla esiintyneen melamiinin hintapiikin kanssa, mikä osoittaa, että unionin markkinoiden koko ja hinnat ovat omiaan houkuttelemaan unioniin suoranaisen tulvan kiinalaista melamiinia, jonka viennin todettiin tapahtuneen polkumyyntihinnoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(214)

Kaksi kolmansien maiden markkinaa, Yhdysvallat ja Euraasian talousunioni, jäljempänä ’EAEU’, toteuttivat kaupan suojatoimia, joilla ne sulkivat markkinansa Kiinalta osittain tai kokonaan. Yhdysvallat määräsi vuonna 2015 polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä ja tasoitustulleja Kiinasta peräisin olevan melamiinin tuonnille ja jatkoi niiden voimassaoloa viideksi vuodeksi vuonna 2021 (125). Melamiinin vientiin Kiinasta Yhdysvaltoihin sovelletaan maanlaajuista polkumyyntitullia, jonka suuruus on 363,31 prosenttia, ja jäännöstasoitustullia, jonka suuruus on 154,58 prosenttia. Huhtikuussa EAEU määräsi Kiinasta peräisin olevalle melamiinille lopullisen polkumyyntitullin, jonka suuruus vaihtelee 15,22–19,08 prosentin välillä (126).

(215)

Yhdysvaltojen ja Venäjän (EAEU:n suurin jäsen) osuus melamiinin kulutuksesta maailmassa oli [3–5] prosenttia vuonna 2020 (127). Kun otetaan huomioon, että toimenpiteet olivat mittavia, kiinalaiset melamiinintuottajat lopettivat viennin Yhdysvaltoihin lähes kokonaan; viennin määrä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli vain 80 tonnia ja tarkastelujaksoa edeltävinä vuosina jopa vähemmän kuin 50 tonnia. EAEU:n määräämien toimenpiteiden jälkeen keskimääräinen kuukausittainen melamiinin vienti Kiinasta alueelle supistui tarkastelua koskevan ajanjakson 3 900 tonnista (3 360 tonnia vuonna 2021, 2 200 tonnia vuonna 2020 ja 2 950 tonnia vuonna 2019) vuoden 2022 toisen puoliskon noin 230 tonniin.

(216)

Kuten johdanto-osan 214 ja 215 kappaleessa on osoitettu, kaupan suojatoimilla oli estävä vaikutus melamiinin vientiin Kiinasta Yhdysvaltoihin ja Venäjälle. On todennäköistä, että kiinalaiset tuottajat yrittävät kompensoida kahden vientimarkkinan häviämistä etsimällä uusia vientimahdollisuuksia unioniin, jos nyt tarkasteltavana olevien toimenpiteiden voimassaolo päättyisi.

(217)

Tämän perusteella komissio päätteli, että unionin markkinat todennäköisesti houkuttelisivat suuria määriä polkumyynnillä tapahtuvaa melamiinin tuontia Kiinasta seuraavista syistä:

Kiinan vientihinta unioniin oli suurempi kuin vientihinta kolmansiin maihin tarkastelua koskevalla ajanjaksolla.

Jos kolmansiin maihin kohdistuva vienti ohjattaisiin unioniin, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat pystyisivät laskuttamaan suurempia vientihintoja, jotka olisivat kuitenkin yhä alhaisempia kuin unionin tuottajien myyntihinnat unionin markkinoilla, jolloin syntyisi lisää hintapainetta.

Unionin markkinat ovat houkuttelevat kokonsa puolesta, sillä ne vastaavat noin [35–40] prosenttia Kiinan melamiinituotannosta ja olivat siis tärkein vientikohde tarkastelua koskevalla ajanjaksolla.

Kiinalaiset tuottajat etsivät vaihtoehtoisia vientimahdollisuuksia, koska kahdet vientimarkkinat suljettiin sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja EAEU ottivat käyttöön melamiinin tuontia Kiinasta koskevia kaupan suojatoimia.

(218)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Xinjiang XLX ja CCCMC totesivat, että piti paikkansa, että Kiinan vientihinta unioniin oli korkeampi kuin vientihinta kolmansiin maihin, joskaan se ei liittynyt pelkästään melamiinin vientiin. Niiden mukaan korkeampi vientihinta unioniin kuvastaa yleisesti korkeampia myyntihintoja unionissa, sillä myös työvoima-, energia- ja ympäristökustannukset unionissa ovat korkeammat kuin muualla. Myöskään taloudellisen kehityksen matala taso kolmannessa maassa ei salli korkeaa vientihintaa.

(219)

Komissio totesi, että olipa unioniin suuntautuvan viennin korkeamman vientihinnan syy mikä tahansa, se ei muuta sitä seikkaa, että kiinalaiset melamiinin tuottajat pystyivät laskuttamaan unionin markkinoilla korkeampaa hintaa kuin muilla tärkeillä vientimarkkinoilla, jolloin myös niiden myynti olisi kannattavampaa kuin muilla markkinoilla. Komissio katsoi, etteivät osapuolet esittäneet sellaisia väitteitä, joiden perusteella sen olisi syytä muuttaa päätelmiään siitä, että Kiinan korkeampi vientihinta unioniin suuntautuvan viennin yhteydessä oli osoitus unionin markkinoiden houkuttelevuudesta. Itse asiassa osapuolten huomautukset vahvistivat komission päätelmät tältä osin.

(220)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen yhteydessä Xinjiang XLX ja CCCMC ilmoittivat, etteivät kiinalaiset melamiinin tuottajat olleet kiinnostuneita ohjaamaan vientiään kolmansista maista unioniin. Osapuolten mukaan kiinalaiset tuottajat kehittivät vuosien saatossa vankat vientimarkkinat useissa kolmansissa maissa, eivätkä ne hylkäisi nykyisiä asiakkaitaan näillä markkinoilla muun muassa riskien hajauttamisen takia. Vaikka osa viennistä ohjattaisiin unioniin, tuottajat eivät olisi halukkaita laskemaan vientihintojaan.

(221)

Komissio totesi, etteivät osapuolet esittäneet minkäänlaista näyttöä väitteidensä tueksi. Se katsoi, että tietyille markkinoille suuntautuminen tavallista korkeammin hinnoin olisi liiketoiminnan kannalta järkevä päätös. Kiinalaiset tuottajat pystyisivät nostamaan vientihintojaan (verrattuna kolmansiin maihin suuntautuvaa vientiä koskeviin hintoihin) mutta toimimaan silti unionin hintoja alhaisemmilla hinnoilla, mistä ne saisivat kilpailuetua. Komissio hylkäsi väitteen.

(222)

Lisäksi Xinjiang XLX ja CCCMC vahvistivat lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että unionin markkinat olivat kiinalaisille melamiinin tuottajille houkuttelevat kokonsa takia.

(223)

Osapuolet olivat eri mieltä siitä, että Yhdysvaltojen ja EAEU:n / Venäjän markkinoiden sulkeutuminen kyseisillä lainkäyttöalueilla määrättyjen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden vuoksi johtaisi siihen, että vienti unioniin lisääntyisi. Ne viittasivat siihen, että sen jälkeen, kun kyseiset toimenpiteet oli otettu Yhdysvalloissa käyttöön vuonna 2015, vientimäärät Kiinasta unioniin pysyivät melko pieninä.

(224)

Komissio totesi, että kun nämä toimenpiteet otettiin käyttöön Yhdysvalloissa, unionin markkinoita suojattiin jo vähimmäistuontihinnalla ja/tai kiinteällä jäännöstullilla. Kyseisellä ajanjaksolla voimassa olleet melamiinin kansainväliset hinnat (128) eivät myöskään antaneet kiinalaisille tuottajille mahdollisuutta tunkeutua unionin markkinoille niiltä sulkeutuneiden Yhdysvaltojen markkinoiden korvaamiseksi. Heti kun melamiinin hinta nousi kansainvälisesti selvästi vähimmäistuontihintaa korkeammaksi (vuonna 2021 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla), Kiinasta peräisin olevan melamiini vienti unioniin kasvoi tuntuvasti. Vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson kattava ajanjakso simuloi sellaista tilannetta, jossa Kiinasta peräisin olevan melamiinin tuontiin ei sovelleta polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä niiden kolmen suuren vientiä harjoittavan tuottajan osalta, jotka käyttävät vähimmäistuontihintaa.

(225)

Näin ollen komissio päätti, että Yhdysvaltojen määräämät toimenpiteet eivät johtaneet unioniin suuntautuvan viennin välittömään kasvuun, koska melamiinin kansainvälinen hinta tuolla ajanjaksolla oli alhainen, ja siksi unionin markkinoita voitiin suojata vähimmäistuontihinnalla ja/tai kiinteällä jäännöstullilla. Tämän perusteella komisiso vahvisti päätelmänsä unionin markkinoiden houkuttelevuudesta sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen ja EAEU:n/Venäjän markkinat olivat sulkeutuneet.

3.3.3   Päätelmä polkumyynnin jatkumisen todennäköisyydestä

(226)

Ottaen huomioon johdanto-osan 201 kappaleessa esitetyt komission päätelmät polkumyynnin jatkumisesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja viennin todennäköisestä kehityksestä siinä tapauksessa, että toimenpiteiden annetaan raueta, kuten johdanto-osan 202–217 kappaleessa on selitetty, komissio päätteli, että on erittäin todennäköistä, että Kiinasta tulevaa tuontia koskevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi polkumyynnin jatkumiseen.

4.   VAHINKO

4.1   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(227)

Pyynnössä olleiden tietojen perusteella kolme pyynnön esittäjää ja kaksi muuta tuottajaa valmisti samankaltaista tuotetta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’. Kaksi muuta unionin tuottajaa, BASF AG (Ludwigshafen/Saksa) ja S.C. Azomures SA (Targu Mures/Romania), eivät ilmoittaneet tietoja.

(228)

Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin 382 186 tonnia. Luku laskettiin kolmelta otokseen valituilta unionin tuottajilta saatujen kyselyvastausten sekä pyynnön esittäjän toimittaman makroindikaattoreita koskevan kyselyvastauksen perusteella.

(229)

Kuten johdanto-osan 24 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon jatkumisen määrittämiseen käytettiin otantamenetelmää. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaistuotannosta unionissa oli noin 82 prosenttia. Kolme otokseen valittua unionin tuottajaa ovat pyynnön esittäjät.

4.2   Unionin kulutus

(230)

Komissio määritteli unionin kulutuksen seuraavien seikkojen perusteella: a) pyynnön esittäjän tiedot unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen myynnistä; osittain ristiintarkistettu otokseen valittujen unionin tuottajien ilmoittamien myyntimäärien kanssa, ja b) tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti unioniin kaikista kolmansista maista Comext-tietokannan (Eurostat) mukaan.

(231)

Tämän perusteella unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus (tonnia)

 

2019

2020

2021

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Unionin kulutus yhteensä

390 729

364 168

427 309

432 773

Indeksi (2019 = 100)

100

93

109

111

Lähde: Eurostat, pyynnön esittäjä.

(232)

Tarkastelu osoitti, että unionin kulutus lisääntyi 11 prosenttia tarkastelujaksolla. Covid-19-pandemian puhkeaminen vuonna 2020 vaikutti unionin kulutukseen kielteisesti, mutta se elpyi voimakkaasti vuonna 2021 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

4.3   Tuonti asianomaisesta maasta

4.3.1   Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(233)

Komissio määritti asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrän Eurostatin tilastojen perusteella, kuten edellä johdanto-osan 229 kappaleessa on selitetty. Kiinan markkinaosuus määritettiin vertaamalla tuontia unionin kulutukseen (ks. taulukko 2).

(234)

Kiinasta tuleva tuonti kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä ja markkinaosuus

 

2019

2020

2021

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kiinasta tulevan tuonnin määrä (tonnia)

6 704

1 222

27 270

64 673

Indeksi (2019 = 100)

100

18

407

965

Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus (%)

1,7

0,3

6,4

14,9

Indeksi (2019 = 100)

100

20

372

871

Lähde: Eurostat

(235)

Kiinasta tuleva tuonti väheni huomattavasti, 82 prosenttia, vuodesta 2019 vuoteen 2020, mikä voi selittyä tuotantoseisokeista Kiinassa covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen sekä unionin kulutuksen jyrkästä laskusta. Vuonna 2021 Kiinasta tuleva tuonti elpyi voimakkaasti: tuonnin määrä oli yli neljä kertaa suurempi kuin vuonna 2019. Kiinasta tuleva tuonti kasvoi taas huomattavasti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, jolloin tuonnin määrä oli yli kaksi kertaa suurempi kuin vuonna 2021.

(236)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen yhteydessä esittämissään huomautuksissa Xinjiang XLX ja CCCMC väittivät, että Kiinasta unioniin tulevan tuonnin kasvu johtui toimitusvaikeuksista unionin tuotannonalan tasolla sekä voimakkaasta kysynnästä covid-19-pandemian jälkeen eli vuonna 2021 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Unionin tuotannonala ei siis pystynyt vastaamaan tähän kysyntään, ja käyttäjien oli siksi tukeuduttava Kiinasta tulevaan tuontiin. Xinjiang XLX lisäsi, että tämän ohella unionin tuotannonala nosti hintoja merkittävästi kyseisellä ajanjaksolla ja että käyttäjien oli sen vuoksi etsittävä vaihtoehtoisia toimittajia.

(237)

Komissio totesi, että otokseen valittujen unionin tuottajien käyttämätön kapasiteetti oli kunakin tarkastelujakson vuonna vähintään 80 000 tonnia (ks. taulukko 6) eli selvästi enemmän kuin Kiinasta unioniin tulevan tuonnin kokonaismäärä (ks. taulukko 3). Tästä seuraa, että unionin tuotannonala pystyi varmasti korvaamaan Kiinasta tulevan kokonaistuonnin ja siis vastaamaan kysyntään, joka unionin markkinoilla vallitsi tarkastelujaksolla. Unionin tuotannonalan laskuttamista hinnoista komissio totesi, että nämä hinnankorotukset, joita unionin tuotannonala teki, olivat täysin markkinasignaalien mukaisia, kun otetaan huomioon voimakas kysyntä ja kustannusten huomattava nousu vuonna 2021 ja tarkastelua koskevalla ajanjaksolla. Sen vuoksi nämä väitteet hylättiin.

4.3.2   Kiinasta tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus

4.3.2.1   Hinnat

(238)

Komissio määritti Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat Eurostatin tilastojen perusteella.

(239)

Kiinasta tulevan tuonnin painotettu keskimääräinen hinta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontihinnat (euroa/tonni)

 

2019

2020

2021

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kiina

1 155

958

1 627

2 224

Indeksi (2019 = 100)

100

83

141

193

Lähde: Eurostat

(240)

Kiinasta tuodun melamiinin keskimääräiset hinnat nousivat tarkastelujaksolla 93 prosenttia, mikä osoittaa, että kiinalaiset tuottajat jossain määrin noudattelivat yleisesti positiivista hintasuuntausta unionin markkinoilla, kuten taulukosta 8 käy ilmi.

4.3.2.2   Hinnan alittavuus

(241)

Koska ainoan yhteistyössä toimivan vientiä harjoittavan tuottajan vientihintoja ei voitu pitää edustavina, koska niiden perustana oleva vientimäärä oli alle 3 prosenttia Kiinasta unioniin tulevasta kokonaistuonnista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (ks. johdanto-osan 27 kappale), komissio määritti hinnan alittavuuden vertailemalla a) tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana Kiinasta tulleen tuonnin painotettuja keskimääräisiä tilastollisia hintoja, kuten johdanto-osan 196 kappaleessa on selitetty, jotka on määritetty CIF-tasolla ja oikaistu asianmukaisesti sopimustullien, polkumyyntitullien (129) ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi, ja b) kolmen unionin tuottajan painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja, jotka on veloitettu etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla ja oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle. Näin laskettu alittavuusmarginaali oli 12,6 prosenttia.

4.4   Kolmansista maista tulevan tuonnin määrä ja hinnat

(242)

Komissio määritti kolmansista maista tulevan tuonnin määrän ja hinnat käyttämällä samaa menetelmää kuin Kiinaa koskevien laskelmien yhteydessä (ks. 4.3.1 kohta).

(243)

Kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuonti kolmansista maista

Maa

 

2019

2020

2021

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Qatar

Tuontimäärä (tonnia)

33 941

26 256

35 622

31 725

 

Indeksi (2019 = 100)

100

77

105

93

 

Markkinaosuus (%)

8,7

7,2

8,3

7,3

 

Indeksi (2019 = 100)

100

83

96

84

 

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

1 011

824

1 548

2 479

 

Indeksi (2019 = 100)

100

81

153

245

Trinidad ja Tobago

Tuontimäärä (tonnia)

13 719

8 370

14 112

12 507

 

Indeksi (2019 = 100)

100

61

103

91

 

Markkinaosuus (%)

3,5

2,3

3,3

3,0

 

Indeksi (2019 = 100)

100

65

94

84

 

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

1 091

850

1 572

2 485

 

Indeksi (2019 = 100)

100

78

144

227

Japani

Tuontimäärä (tonnia)

13 699

9 195

9 499

7 576

 

Indeksi (2019 = 100)

100

67

69

55

 

Markkinaosuus (%)

3,5

2,5

2,2

1,8

 

Indeksi (2019 = 100)

100

72

63

50

 

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

1 076

912

1 295

2 046

 

Indeksi (2019 = 100)

100

85

120

190

Muut kolmannet maat

Tuontimäärä (tonnia)

37 825

28 238

22 673

21 480

 

Indeksi (2019 = 100)

100

75

60

57

 

Markkinaosuus (%)

9,7

7,8

5,3

5,0

 

Indeksi (2019 = 100)

100

80

55

51

 

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

940

816

1 671

2 447

 

Indeksi (2019 = 100)

100

87

178

260

Kokonaistuonti Kiinaa lukuun ottamatta

Tuontimäärä (tonnia)

99 183

72 059

81 907

73 288

 

Indeksi (2019 = 100)

100

73

83

74

 

Markkinaosuus (%)

25,4

19,8

19,2

17,0

 

Indeksi (2019 = 100)

100

78

76

67

 

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

1 004

835

1 557

2 427

 

Indeksi (2019 = 100)

100

83

155

242

Lähde: Eurostat

(244)

Tärkeimmät tuontilähteet Kiinan ulkopuolella olivat Qatar, Trinidad ja Tobago sekä Japani. Tuonti väheni kaikista näistä maista tarkastelujaksolla vähintään 7 prosenttia ja enintään 45 prosenttia, kun taas kokonaistuonti kolmansista maista, Kiinaa lukuun ottamatta, väheni 26 prosenttia.

(245)

Tarkastelua koskevalla ajanjaksolla niiden kahden muun maan kuin Kiinan, joiden markkinaosuus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli yli 2 prosenttia (Qatar 7,3 prosenttia ja Trinidad ja Tobago 3 prosenttia), keskimääräiset tuontihinnat olivat yli 200 euroa/tonni korkeammat kuin Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset tuontihinnat.

(246)

Xinjiang XLX ja CCCMC väittivät edellä olevan taulukon osoittavan, ettei komissio ollut arvioinut Venäjältä unioniin tulevan melamiinin tuonnin merkitystä. Venäjältä tuleva tuonti oli merkittävää, ennen kuin Venäjä aloitti provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyssotansa Ukrainassa, ja sen jälkeen Venäjältä tuleva tuonti korvattiin Xinjiang XLX:n ja CCCMC:n mukaan Kiinasta tulevalla tuonnilla, mikä selittäisi myös Kiinasta tulevan tuonnin kasvun siitä lähtien.

(247)

Komissio oli asiasta eri mieltä. Se oli arvioinut Venäjältä tulevan tuonnin yksilöllisesti osana muista kolmansista maista tulevaa tuontia (ks. taulukko 5). Venäjältä tulevaa tuontia ei kuitenkaan esitetä edellä olevassa taulukossa erikseen, koska Qatar, Trinidad ja Tobago sekä Japani olivat ne kolme vientimaata, joiden vientimäärä unioniin oli asianomaisen maan jälkeen suurin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Venäjän markkinaosuus oli 1,4 prosenttia, ja tarkastelujaksolla se oli suurimmillaan vuonna 2020, jolloin Venäjän markkinaosuus oli 4,3 prosenttia. Tämän huippuvuoden jälkeen Venäjän menettämä markkinaosuus (miinus 2,9 prosenttiyksikköä) on jäänyt Kiinan kasvaneen markkinaosuuden (plus 14,6 prosenttiyksikköä) varjoon. Näin ollen väite siitä, että Venäjän tuonnin osalta menetetty markkinaosuus vaikutti merkittävässä määrin Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuuden kasvuun, hylättiin.

(248)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Xinjiang XLX ja CCCMC totesivat, että tarkastelua koskevalla ajanjaksolla Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat olivat korkeampia kuin vastaavat hinnat Japanista ja Venäjältä tulevassa tuonnissa ja että kaikki vientiä harjoittavat maat noudattelivat yleisesti nousevien hintojen trendiä vuonna 2021 ja tarkastelua koskevalla ajanjaksolla.

(249)

Komissio oli samaa mieltä siitä, että Eurostatilta saatujen tietojen mukaan Japanista ja Venäjältä tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat olivat alhaisemmat kuin Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Niiden yhteenlaskettu markkinaosuus, 3,2 prosenttia, oli kuitenkin paljon pienempi kuin Kiinasta tulevan tuonnin osuus. Lisäksi komissio totesi, etteivät osapuolet esittäneet huomautuksia näistä tosiseikoista. Sen vuoksi väite hylättiin.

(250)

Edellä esitetyn perusteella – ts. kolmansien maiden tuontimäärän kehittyminen ja Kiinaa lukuun ottamatta tärkeimpien tuontilähteiden tuontihinnat – komissio katsoi, ettei kolmansista maista tuleva tuonti aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle.

4.5   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.5.1   Yleiset huomautukset

(251)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(252)

Vahingon arvioimista varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit pyynnön esittäjien kyselyvastauksiin sisältyvien tietojen pohjalta ja ristiintarkisti ne asianmukaisesti pyynnössä esitettyjen tietojen ja otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastausten sekä Eurostatin tilastojen perusteella. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastauksiin sisältyvien tietojen perusteella.

(253)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(254)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikkömyyntihinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

4.5.2   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(255)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2019

2020

2021

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuotantomäärä (tonnia)

403 513

401 780

396 575

382 187

Indeksi (2019 = 100)

100

100

98

95

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

480 383

480 578

477 621

472 494

Indeksi (2019 = 100)

100

100

99

98

Kapasiteetin käyttöaste (%)

84,0

83,6

83,0

80,9

Indeksi (2019 = 100)

100

100

99

96

Lähde: Pyynnön esittäjät.

(256)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä pieneni 5 prosenttia tarkastelujaksolla. Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti pysyi tarkastelujaksolla melko vakaana, sillä se väheni vain 2 prosenttia. Näin ollen kapasiteetin käyttöaste pieneni 4 prosenttia.

4.5.3   Myyntimäärä ja markkinaosuus

(257)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntimäärä ja markkinaosuus

 

2019

2020

2021

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kokonaismyyntimäärä unionin markkinoilla – etuyhteydettömät asiakkaat

284 842

290 888

318 133

294 513

Indeksi (2019 = 100)

100

102

112

103

Markkinaosuus (%)

72,9

79,9

74,5

68,1

Indeksi (2019 = 100)

100

110

102

93

Lähde: Eurostat, pyynnön esittäjät.

(258)

Unionin tuotannonalan myyntimäärät etuyhteydettömille asiakkaille kasvoivat 12 prosenttia vuosina 2019–2021, mutta ne pienenivät 9 prosenttiyksikköä vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan ajanjakson välillä eli tasolle, joka oli 3 prosenttia vuoden 2019 tasoa korkeampi.

(259)

Vuosien 2019 ja 2020 välillä unionin tuotannonala pystyi kasvattamaan markkinaosuuttaan 10 prosenttia täyttämällä aukon, jonka Kiinasta tulevan tuonnin pienentyminen oli jättänyt covid-19-pandemian jälkeen (ks. johdanto-osan 234 kappale ja taulukko 3). Vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä unionin tuotannonala menetti markkinaosuuttaan merkittävästi, lähes 12 prosenttiyksikköä, ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonala menetti markkinaosuuttaan 4,8 prosenttiyksikköä vuoteen 2019 verrattuna.

4.5.4   Kasvu

(260)

Tarkastelujaksolla unionin kulutus kasvoi 11 prosenttia (ks. taulukko 2), ja unionin tuotannonalan myyntimäärä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kasvoi 8 prosenttia (ks. taulukko 7). Absoluuttisesti mitattuna unionin tuotannonala siis kasvoi, mutta suhteellisesti mitattuna se kutistui. Toisin sanoen unionin tuotannonala ei pystynyt hyötymään markkinoiden kasvusta samaan tapaan kuin Kiinasta tuleva tuonti pystyi.

4.5.5   Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(261)

Unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa ja yksikkökohtaiset tuotantokustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Myyntihinnat unionissa ja tuotantokustannukset

 

2019

2020

2021

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Painotettu keskimääräinen yksikkömyyntihinta unionissa

1 149

928

1 863

2 811

Painotettu keskimääräinen yksikkömyyntihinta unionissa (indeksi, 2019 = 100)

100

81

162

245

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset

980

906

1 611

2 250

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset (indeksi, 2019 = 100)

100

92

164

230

Lähde: Otokseen valitut unionin tuottajat

(262)

Sen jälkeen, kun yksikkökohtaiset tuotantokustannukset olivat laskeneet 8 prosenttia vuosina 2019–2020, ne kasvoivat eksponentiaalisesti ja olivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 130 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2019. Näin jyrkkä tuotantokustannusten kasvu johtui siitä, että kaasun hinnat alkoivat nousta hyvin voimakkaasti vuonna 2021.

(263)

Myyntihinnoissa oli samanlainen suuntaus. Vuosina 2019–2020 yksikkökohtaiset myyntihinnat laskivat 19 prosenttia, mikä johtui covid-19-pandemian aiheuttamasta talouden taantumasta. Vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä yksikkökohtaiset myyntihinnat nousivat kolminkertaisiksi.

4.5.6   Työllisyys ja tuottavuus

(264)

Työllisyys, tuottavuus ja keskimääräiset työvoimakustannukset unionin tuottajien osalta kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Työllisyys ja tuottavuus

 

2019

2020

2021

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Työntekijöiden lukumäärä

647

632

642

641

Indeksi (2019 = 100)

100

98

99

99

Työvoiman tuottavuus (tonnia/työntekijä)

515

524

508

498

Indeksi (2019 = 100)

100

102

99

97

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

71 772

73 491

77 431

76 913

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (indeksi, 2019 = 100)

100

102

108

107

Lähde: Pyynnön esittäjä, otokseen valitut unionin tuottajat

(265)

Keskimääräiset työvoimakustannukset laskivat 7 prosenttia tarkastelujakson aikana. Työntekijöiden lukumäärä ja työvoiman tuottavuus pysyivät vakaina tarkastelujaksolla. Unionin tuotannonala työllisti tarkastelujaksolla noin 650 työntekijää, ja tuotos työntekijää kohti on ollut noin 500 tonnia.

4.5.7   Varastot

(266)

Unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Varastot

 

2019

2020

2021

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Loppuvarastot

20 615

12 151

5 372

24 530

Indeksi (2019 = 100)

100

59

26

119

Loppuvarastot prosentteina tuotannosta (%)

5,2

3,1

1,4

6,3

Indeksi (2019 = 100)

100

59

26

121

Lähde: Otokseen valitut unionin tuottajat

(267)

Varastotasot vaihtelivat huomattavasti tarkastelujakson aikana. Tarkastelua koskevalla ajanjaksolla taso oli 19 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2019. Tämä on taas yksi osoitus siitä, että unionin tuotannonalalla oli tarkastelujakson loppupuolella yhä enemmän vaikeuksia myydä tuotantoaan, koska Kiinasta tuleva tuonti lisääntyi tuntuvasti.

4.5.8   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(268)

Unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

 

2019

2020

2021

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (%)

8,0

–4,1

12,3

17,3

Etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (indeksi, 2019 = 100)

100

–51

154

216

Kassavirta

46 403 891

12 158 042

95 868 270

118 352 455

Kassavirta (indeksi, 2019 = 100)

100

26

207

255

Investoinnit

42 800 119

25 704 881

32 880 347

33 110 890

Investoinnit (indeksi, 2019 = 100)

100

60

77

77

Investointien tuotto (%)

14,5

–10,2

46,2

88,4

Investointien tuotto (indeksi, 2019 = 100)

100

–70

319

610

Lähde: Otokseen valitut unionin tuottajat

(269)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien voiton ilmaisemalla melamiinin myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Näin määritetty kannattavuus parani siis 8 prosentista (vuonna 2019) 17,3 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Vuonna 2020, covid-19-pandemian aiheuttaman taloudellisen taantuman vuoksi, unionin tuotannonala oli raskaasti tappiollinen, mutta sen jälkeen se elpyi nopeasti ja vahvasti.

(270)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Kassavirta kehittyi tarkastelujaksolla positiivisesti, ja tuotannonalan toiminnoista syntyvä kassavirta oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 155 prosenttia suurempi kuin vuonna 2019.

(271)

Unionin tuotannonalan investoinnit olivat tarkastelujaksolla laskusuunnassa (-13 prosenttia vuoden 2019 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä). Kuten edellä on todettu kapasiteetin käyttöasteen osalta (taulukko 6), unionin tuotannonalalla ei ole välitöntä tarvetta investoida uuteen tuotantokapasiteettiin.

(272)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta, ja suuntaus on samansuuntainen kuin analysoidussa kannattavuusasteessa.

(273)

Yksikään otokseen valituista unionin tuottajista ei ilmoittanut pääoman saantiin liittyvistä vaikeuksista. Kuten taulukosta 11 käy ilmi, käytettävissä oleva kassavirta oli selvästi suurempi kuin tehdyt investoinnit; vuosi 2020 oli ainoa poikkeus.

4.5.9   Päätelmät unionin tuotannonalan tilanteesta

(274)

Kasvavan kulutuksen takia unionin tuotannonalan myyntimäärät suurenivat tarkastelujaksolla. Unionin tuotannonala menetti kuitenkin merkittäviä markkinaosuuksia Kiinalle vuonna 2021 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, minkä seurauksena sen markkinaosuus tarkastelujakson lopussa oli miltei 5 prosenttiyksikköä pienempi kuin jakson alussa. Kun otetaan huomioon, että markkinaolosuhteet unionissa olivat poikkeuksellisen suotuisat, mikä johtui tilanteen paranemisesta vuoteen 2020 nähden, jolloin kysyntä oli covid-19-pandemian takia laimeaa, hinnat olivat unionissa huomattavasti korkeammat kuin vähimmäistuontihinnat, joita alkuperäisen tutkimuksen vientiä harjoittavat ja yhteistyössä toimivat tuottajat ovat velvollisia noudattamaan. Tästä seurasi välittömästi, että suuret tuontimäärät näiltä vientiä harjoittavilta tuottajilta palasivat ennalleen. Tämän tuonnin hinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat selvästi.

(275)

Vaikka unionin tuotannonala menetti siis huomattavia markkinaosuuksia Kiinalle, tämä Kiinasta tulevan tuonnin äkillinen kasvu ei kuitenkaan näkynyt sen taloudellisissa indikaattoreissa, sillä se pystyi yhä saamaan tuotteistaan poikkeuksellisen hyviä hintoja vuonna 2021 ja vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla. Unionin tuotannonalan voitot pysyivät terveellä tasolla ja saavuttivat huippunsa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mikä osoittaa, että unionin tuottajat pystyivät siirtämään kustannusten nousun myyntihintoihinsa. Näissä olosuhteissa voimassa olevat toimenpiteet muodostivat alarajan silloin, kun hinnat olivat vielä nykyistä alhaisemmat (vuosina 2019 ja 2020), ja näin varmistettiin tasapuoliset toimintaedellytykset unionin melamiinimarkkinoilla. Kun hinnat sittemmin nousivat ennennäkemättömän korkeiksi, jollaista ei ollut esiintynyt alkuperäisen tutkimuksen aikana, unionin tuotannonala menetti huomattavia markkinaosuuksia mutta pystyi vielä saamaan tervettä tuottoa. Toimenpiteillä ei siis suljettu kiinalaisia tuottajia pois unionin markkinoilta etenkään hintojen ollessa korkeimmillaan, vaan ne jatkoivat toimintaansa markkinoilla ja hyötyivät kasvavasta kulutuksesta.

(276)

Kaiken kaikkiaan useimmat vahinkoindikaattorit, joita ovat muun muassa tuotanto, myynti, työllisyys, kannattavuus ja kassavirta, kehittyivät positiivisesti ja/tai olivat tyydyttävällä tasolla. Jotkin indikaattorit viittaavat kuitenkin siihen, että unionin tuotannonalan tilanne oli kuitenkin epäsuotuisa. Erityisesti on huomattava, että unionin tuotannonala menetti markkinaosuuksia kiinalaisten tuojien hyväksi. Myös kokonaistuotanto ja kapasiteetin käyttöaste pienenivät tarkastelujakson aikana, ja varastotasot suurenivat.

(277)

Edellä esitetyn perusteella komissio totesi, että kaiken kaikkiaan unionin tuotannonalalle ei aiheutunut tarkastelujaksolla perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

5.   VAHINGON TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS, JOS TOIMEENPITEET KUMOTAAN

(278)

Koska komissio totesi, ettei unionin tuotannonalalle aiheutunut tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla merkittävää vahinkoa (ks. johdanto-osan 276 kappale), se arvioi perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, olisiko alun perin Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttaman vahingon toistuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(279)

Tältä osin komission oli tukeuduttava niihin tietoihin, joita yhteistyössä toimineet osapuolet olivat toimittaneet, ja muihin asiakirja-aineistossa oleviin tietoihin Kiinan tuotantokapasiteetista ja käyttämättömästä kapasiteetista, voidakseen selvittää, ovatko unionin markkinat houkuttelevat ja mikä on Kiinasta tulevan tuonnin todennäköinen vaikutus, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(280)

Kuten johdanto-osan 204 ja 205 kappaleessa on todettu, Kiinassa on huomattavasti käyttämätöntä kapasiteettia, noin nelinkertaisesti unionin vuotuiseen kulutukseen nähden. Lisäksi, kuten johdanto-osan 216 kappaleessa on todettu, unionin markkinat ovat kiinalaisille tuottajille houkuttelevat markkinat hintojensa ja kokonsa puolesta. Tämän perusteella polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi mitä todennäköisimmin siihen, että Kiinasta tuleva tuonti unioniin lisääntyisi.

(281)

Lopullisista päätelmistä esittämissään huomautuksissa Xinjiang XLX ja CCCMC väittivät, ettei komissio ollut analysoinut Kiinasta unioniin suuntautuvan vientimyynnin mahdollisen kasvun todennäköistä suuruusluokkaa eikä sitä, millä aikavälillä tämä kasvu tapahtuisi, vaikka kummallakin tekijällä on suora vaikutus mahdollisesti aiheutuvan vahingon suuruusluokkaan.

(282)

Komissio muistutti, että 11 artiklan 2 kohdan mukaan vahingon jatkumisen tai toistumisen suuruusluokkaa ei tarvitse määrittää. Riittää, että vahvistetaan, että tällaisen vahingon jatkuminen tai toistuminen on todennäköistä.

(283)

CCCMC lisäsi, ettei komissio ollut vastannut CCCMC:n aiemmin toimittamiin huomautuksiin, joiden mukaan on epätodennäköistä, että kiinalaiset tuottajat, joilla on uutta tai lisättyä kapasiteettia, voisivat hyödyntää tätä kapasiteettia nopeasti tai helposti ja alkaa harjoittaa vientiä unionin markkinoille. CCCMC viittasi myös polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä koskeviin huomautuksiinsa, joilla CCCMC:n mukaan kumotaan myös huolenaiheet siitä, että Kiinasta alkaisi tulla uutta tuontia sen vuoksi, että kiinalaiset viejät ohjaisivat vientiään unioniin muilta nykyisiltä vientimarkkinoilta tai polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden vuoksi suljetuilta markkinoilta.

(284)

Komissio selvensi, että se oli vastannut kaikkiin esitettyihin huomautuksiin. Niitä huomautuksia, jotka koskivat polkumyynnin jatkumisen ja vahingon toistumisen todennäköisyyttä, käsiteltiin edellä 3.3 kohdassa, ja ne pätevät soveltuvin osin myös vahingon toistumiseen. CCCMC:n menettelyn vireillepanon yhteydessä esittämien huomautusten osalta komissio viittaa edellä johdanto-osan 22 kappaleessa esitettyihin vastaväitteisiin.

(285)

Komissio kuitenkin vahvisti, että johdanto-osan 202–204 kappaleessa kuvattu Kiinan käyttämätön kokonaiskapasiteetti on suuruusluokaltaan sellainen, että vahingon toistuminen olisi todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(286)

CCCMC:n väitteestä, joka koskee Kiinasta tulevaa uutta tuontia koskevien huolenaiheiden kumoamista, komissio viittasi 3.3 kohdassa esittämäänsä vastaväitteeseen (johdanto-osan 220 kappale).

(287)

Komissio analysoi, mitkä olisivat tuonnin kasvun todennäköiset vaikutukset, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, selvittämällä tuonnin todennäköiset hintatasot. Tältä osin komissio totesi, että Kiinan osalta tuontihintataso tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla on kohtuullinen indikaattori, kun otetaan huomioon, että Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli huomattava, 14,9 prosenttia. Tämän perusteella ja kuten johdanto-osan 240 kappaleessa on selitetty, komissio vahvisti, että tuontihinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat merkittävästi eli 12,6 prosentilla. Tämä alittavuus olisi vieläkin suurempi, 15,6 prosenttia, jos vientihintaan ei lisätä sovellettavaa polkumyyntitullia.

(288)

Lopullisista päätelmistä esittämissään huomautuksissa Xinjiang XLX väitti, ettei komission olisi pitänyt tukeutua tarkastelujaksolle laskettuun hinnan alittavuuden arvoon voidakseen perustella vahingon toistumisen todennäköisyyttä, sillä unionin tuotannonalan hinnat olivat poikkeuksellisen korkeat vuodesta 2021 alkaen, jolloin myös hinnan alittavuus on suurempi kuin alhaisempien hintojen yhteydessä.

(289)

Komissio muistutti, että hinnan alittavuuden käsite, jota käytetään jatkuvasti perusasetuksen mukaisissa polkumyyntitutkimuksissa, on luonteeltaan objektiivinen ja perustuu unionin tuotannonalan kulloistenkin hintojen ja asianomaisen maan vientihintojen yksinkertaiseen vertailuun, ja hintoja oikaistaan asianmukaisesti aina tarvittaessa. Koska Xinjiang XLX ei esittänyt väitteelleen perusteluja eikä määrällisiä tietoja, väite hylättiin.

(290)

Lisäksi komissio totesi Kiinasta tulevan tuonnin määrän ja hintojen osalta, että Eurostatin uusimpien tilastotietojen mukaan Kiinasta tulevan tuonnin määrä jatkoi voimakasta kasvuaan, kun taas tähän tuontiin liittyvät hinnat alkoivat laskea huomattavasti (130). Yhdeksänä kuukautena tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen eli 1. heinäkuuta 2022 ja 31. maaliskuuta 2023 välisenä aikana Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin määrä oli 93 345 tonnia, mikä määrä 12 kuukaudelle ekstrapoloituna on 92,4 prosenttia enemmän kuin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (131), kun taas keskimääräinen hinta tonnia kohti oli 1 585 euroa eli 28,8 prosenttia vähemmän kuin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(291)

Lisäksi komissio analysoi samoilta ajanjaksoilta myös muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevan tuonnin kehittymisen. Muista maista kuin Kiinasta tulevan tuonnin määrä oli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeisten yhdeksän kuukauden aikana 61 668 tonnia, mikä 12 kuukaudelle ekstrapoloituna tarkoittaa 12,2 prosentin kasvua tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon verrattuna (132). Kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat laskivat tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon verrattuna 20,4 prosenttia ja olivat siis 1 931 euroa/tonni, mikä on yhä huomattavasti korkeampi hinta kuin Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta.

(292)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeisten yhdeksän kuukauden aikana Kiinasta tuleva tuonti kasvoi siis tuntuvasti samalla kun Kiinan tuontihinnat laskivat huomattavasti, paljon enemmän kuin kolmansista maista tulevan tuonnin hinnat.

(293)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Xinjiang XLX väitti, että komission analyysi, joka koski tarkastelujakson jälkeisiä tekijöitä, oli puutteellinen, koska siinä ei otettu huomioon unionissa jatkuvan energiakriisin ja Venäjän provosoimattomasti ja perusteettomasti Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan markkinavaikutuksia.

(294)

Komissio muistutti, että ensinnäkään sillä ei ole velvollisuutta tehdä analyysiä tarkastelujakson jälkeen ilmaantuvista vahinkotekijöistä. Tässä tutkimuksessa se päätti tehdä niin asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrien ja hintojen osalta täydentääkseen päätelmiä, jotka oli tehty kaikkien asiaankuuluvien vahinkotekijöiden analyysistä tarkastelujaksolla. Yhtä kaikki komissio totesi, että energialähteet ovat hyödykkeitä, joilla käydään kauppaa maailmanmarkkinahinnoilla. Näin ollen energiahinnat vaikuttavat melamiinin tuottajiin samalla tavalla kaikkialla maailmassa, jos tuottajat maksavat energiasta vääristymättömiä maailmanmarkkinahintoja.

(295)

Pyynnön esittäjät toimittivat 23. toukokuuta 2023 yksityiskohtaisia tietoja vahinkoindikaattorien kehittymisestä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen (133). Toimitetut tiedot osoittivat, että Kiinasta tulevan tuonnin ja Kiinan markkinaosuuden voimakkaan kasvun jatkumisella, johon liittyi hintojen nopea lasku, oli välitön ja merkittävä kielteinen vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen. Tiedot osoittivat erityisesti sen, että tämän seurauksena myyntimäärät romahtivat ja hinnat laskivat tuntuvasti, ja unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni ja kannattavuus heikkeni.

(296)

Tämän perusteella komissio totesi, että ilman toimenpiteitä Kiinasta polkumyynnillä ja vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla tuleva tuonti hyvin todennäköisesti lisääntyisi huomattavasti ja merkittävä vahinko todennäköisesti toistuisi.

6.   UNIONIN ETU

6.1   Johdanto

(297)

Komissio tutki perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko toimenpiteiden jatkaminen kokonaisuudessaan unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(298)

Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(299)

Tämän perusteella komissio tutki, oliko polkumyynnin jatkumisen ja vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskevista päätelmistä huolimatta pakottavia syitä, joiden vuoksi olisi pääteltävä, että toimenpiteiden voimassa pitäminen ei ole unionin edun mukaista.

6.2   Unionin tuotannonalan etu

(300)

Kuten johdanto-osan 276 kappaleessa on todettu, unionin tuotannonalalle ei aiheudu enää merkittävää vahinkoa. Mutta kuten johdanto-osan 295 kappaleessa on todettu, unionin tuotannonala ei pystyisi selviämään toimenpiteiden voimassaolon päättymisestä, sillä se todennäköisesti johtaa Kiinasta polkumyynnillä ja unionin tuotannonalan hinnat alittavilla hinnoilla tapahtuvan tuonnin voimakkaaseen kasvuun. Näin ollen toimenpiteiden kumoaminen vaarantaisi tuotannonalan pitkän aikavälin taloudellisen elinkelpoisuuden. Toimenpiteiden jatkaminen on siten unionin tuotannonalan edun mukaista.

6.3   Etuyhteydettömien tuojien ja käyttäjien etu

(301)

Kaikille tiedossa oleville etuyhteydettömille tuojille ja käyttäjille ilmoitettiin tarkastelun vireillepanosta.

(302)

Yksi etuyhteydetön tuoja toimitti otantalomakkeen mutta ei vastannut varsinaiseen kyselyyn.

(303)

Kolme käyttäjää vastasi kyselyyn. Näiden käyttäjien yhteenlasketut ostot, jotka sisältävät ostot unionin tuottajilta sekä Kiinasta ja muista kolmansista maista tulevasta tuonnista, olivat vain noin 3 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Vain yksi asianomaisista käyttäjistä osti melamiinia Kiinasta, ja tarkastelua koskevalla ajanjaksolla tämän tuonnin osuus oli vain 1–4 prosenttia (osuus ilmoitetaan vaihteluvälinä luottamuksellisuuteen liittyvistä syistä) Kiinasta unioniin tulevasta kokonaistuonnista. Tällaisten ostomäärien perusteella käyttäjien kanssa tehtävän yhteistyön ei voitu katsoa edustavan kaikkia käyttäjiä.

(304)

Tästä huolimatta käyttäjien vastaukset analysoitiin. Pieniä määriä Kiinasta ostavan käyttäjän vastaus ei sisältänyt keskeisiä tarvittavia tietoja, kuten ostohintoja Kiinasta, melamiinia sisältävien tuotteiden myyntihintoja ja asiakkaiden nimiä. Tämän vuoksi ei voitu tehdä muita perusteltuja päätelmiä kuin että yhtiö oli erittäin kannattava ja että sen melamiiniostot, sekä (bulkkina) unionista että muista maista, olivat vain pieni osa sen raaka-ainekustannuksia (< 5 %). Kahden muun käyttäjän kyselyvastauksia ei voitu analysoida järkevästi, koska ne toimittivat vain pyydetyt taulukot mutta eivät vastanneet muihin kysymyksiin.

(305)

Yksi näistä käyttäjistä kehotti olemaan jatkamatta polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, koska tuotantokapasiteetti unionissa on rajallinen ja nykyiset melamiinihinnat vaarantavat lastulevyteollisuuden, joten tuonnilla voitaisiin vakauttaa hintatilannetta ja varmistaa melamiinin saanti. Komissio hylkäsi vaatimuksen. Voimassa olevat toimenpiteet eivät sinänsä sulje Kiinasta tulevaa tuontia pois, minkä osoittaa Kiinan markkinaosuus vuonna 2021 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(306)

Näin ollen komissio katsoi, ettei ollut mitään viitteitä siitä, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen vaikuttaisi kielteisesti käyttäjiin ja/tai tuojiin siten, että kielteiset vaikutukset olisivat toimenpiteiden myönteisiä vaikutuksia suuremmat.

6.4   Unionin etua koskevat päätelmät

(307)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, ettei ole pakottavia syitä, jotka osoittaisivat, ettei ole unionin edun mukaista jatkaa toimenpiteiden voimassaoloa Kiinasta peräisin olevan melamiinin tuonnissa.

7.   POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

(308)

Niiden päätelmien perusteella, jotka komissio teki polkumyynnin jatkumisen todennäköisyydestä, vahingon toistumisen todennäköisyydestä ja unionin edusta, Kiinasta peräisin olevan melamiinin tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(309)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, jotta varmistetaan yksilöllisten vähittäistuontihintojen soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan vähimmäistuontihintoja, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 4 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(310)

Laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltion tulliviranomaiset voivat soveltaa tuontiin vähimmäistuontihintoja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 4 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että vähimmäistuontihinnan soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(311)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan vähimmäistuontihintaa, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa tarvetta poistaa vähimmäistuontihinnat ja ottaa käyttöön maan laajuinen tulli.

(312)

Tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa määritettyjä vähimmäistuontihintoja sovelletaan yksinomaan Kiinasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman, tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(313)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (134). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotka osoittavat, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(314)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiotaan suositella, että nykyiset toimenpiteet pidetään voimassa. Kaikille osapuolille asetettiin määräaika, jonka kuluessa niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksia esitettyjen tietojen johdosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Toimitetut tiedot ja huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon.

(315)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (135) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(316)

Asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdan nojalla perustettu komitea on antanut asiasta myönteisen lausunnon,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli, joka kannetaan tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa, tällä hetkellä CN-koodiin 2933 61 00 kuuluvaa melamiinia.

2.   Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavat lopulliset polkumyyntitullit ovat seuraavien yritysten tuottaman 1 kohdassa kuvatun tuotteen osalta seuraavat:

Yritys

Vähimmäistuontihinta (euroa/tonni (tuotteen nettopaino))

Tulli (euroa/tonni (tuotteen nettopaino))

Taric-lisäkoodi

Sichuan Golden-Elephant Sincerity Chemical Co., Ltd

1 153

 

A 986

Shandong Holitech Chemical Industry Co., Ltd

1 153

 

A 987

Henan Junhua Development Company Ltd

1 153

 

A 988

Kaikki muut yritykset

415

A 999

3.   Erikseen nimettyjen tuottajien osalta 1 kohdassa kuvattuun tuotteeseen sovellettavan lopullisen polkumyyntitullin määrä on vähimmäistuontihinnan ja vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohinnan välinen erotus, aina kun jälkimmäinen hinta on vähimmäistuontihintaa pienempi. Näiden erikseen nimettyjen tuottajien osalta tullia ei kanneta, jos vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohinta on sama tai korkeampi kuin vastaava vähimmäistuontihinta.

4.   Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn vähimmäistuontihinnan soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn melamiinin (määrä), on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), Kiinan kansantasavallassa. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, asianomaiseen yritykseen sovelletaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa tullia.

5.   Erikseen nimettyjen tuottajien osalta tapauksissa, joissa tavarat ovat vahingoittuneet ennen niiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen, mistä syystä niistä tosiasiallisesti maksettua tai maksettavaa hintaa suhteutetaan tullausarvon määrittämiseksi komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 (136) 131 artiklan mukaisesti, edellä vahvistettua vähimmäistuontihintaa alennetaan prosenttimäärällä, joka vastaa tosiasiallisesti maksetun tai maksettavan hinnan suhteutusta. Tällöin maksettava tulli on samansuuruinen kuin alennetun vähimmäistuontihinnan ja alennetun vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohinnan erotus.

6.   Kaikkien muiden yritysten osalta tapauksissa, joissa tavarat ovat vahingoittuneet ennen niiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen, mistä syystä niistä tosiasiallisesti maksettua tai maksettavaa hintaa on suhteutettu tullausarvon määrittämiseksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 131 artiklan mukaisesti, edellä olevan 2 kohdan perusteella laskettua polkumyyntitullia alennetaan prosenttimäärällä, joka vastaa tosiasiallisesti maksetun tai maksettavan hinnan suhteutusta.

2 artikla

Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä syyskuuta 2023.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)   EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 457/2011, annettu 10 päivänä toukokuuta 2011, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan melamiinin tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 124, 13.5.2011, s. 2).

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1171, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2017, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan melamiinin tuonnissa (EUVL L 170. 1.7.2017, s. 62).

(4)  Ilmoitus tiettyjen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä (EUVL C 396, 30.9.2021, s. 12).

(5)  Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan melamiinin tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (EUVL C 252, 1.7.2022, s. 6).

(6)  Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.7.2017, Viraj Profiles Ltd v. Euroopan unionin neuvosto, asia T-67/14, ECLI:EU:T:2017:481, 98 kohta.

(7)  Ks. 103 kohta ja tarkastelupyynnön kuva 1.

(8)  https://tron.trade.ec.europa.eu/investigations/case-view?caseId=2609

(9)  Ks. alaviite 2.

(10)  Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the purposes of Trade Defence Investigations, 20. joulukuuta 2017, SWD(2017) 483 final/2.

(11)  Maaraportti, 2 luku, s. 6–7.

(12)  Maaraportti, 2 luku, s. 10.

(13)  Saatavana osoitteessa: www.npc.gov.cn/englishnpc/constitution2019/201911/1f65146fb6104dd3a2793875d19b5b29.shtml (sivustolla käyty 2.5.2022).

(14)  Maaraportti, 2 luku, s. 20–21.

(15)  Maaraportti, 3 luku, s. 41, 73–74.

(16)  Maaraportti, 6 luku, s. 120–121.

(17)  Maaraportti, 6 luku, s. 122–135.

(18)  Maaraportti, 7 luku, s. 167–168.

(19)  Maaraportti, 8 luku, s. 169–170, 200–201.

(20)  Maaraportti, 2 luku, s. 15–16; maaraportti, 4 luku, s. 50, s. 84; maaraportti, 5 luku, s. 108–109.

(21)  Ks. http://www.hnzydhjt.com/ (sivustolla käyty 2.5.2023).

(22)  Ks. https://www.sohu.com/a/427199857_120109837 (sivustolla käyty 2.5.2023).

(23)  Ks. http://scaffi.com/news/2492.html (sivustolla käyty 2.5.2023).

(24)  Ks. https://www.hnxlx.com.cn/About/subcompany/cid/155/id/87?btwaf=23932495 (sivustolla käyty 2.5.2023).

(25)  Ks. https://aiqicha.baidu.com/company_detail_30432795595614 (sivustolla käyty 2.5.2023).

(26)  Ks. https://aiqicha.baidu.com/company_detail_31950371346728 (sivustolla käyty 2.5.2023).

(27)  Ks. edellinen alaviite.

(28)  Ks. http://www.jxgf.com/ (sivustolla käyty 2.5.2023).

(29)  Ks. https://sichuan.scol.com.cn/ggxw/202209/58612536.html (sivustolla käyty 2.5.2023).

(30)  Ks. https://www.sohu.com/a/575647079_120952561 (sivustolla käyty 2.5.2023).

(31)  Ks. http://www.xjxlx.com.cn/ (sivustolla käyty 2.5.2023).

(32)  Ks. http://www.xjxlx.com.cn/News/detail/fid/3/cid/470/id/5404.html (sivustolla käyty 2.5.2023).

(33)  Ks. esimerkiksi Kiinan perustuslain 33 §, Kiinan yhtiölain 19 § tai Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean julkaisemat suuntaviivat ”Guidelines on stepping up the United Front work in the private sector for the new era (ks. täydellinen viite jäljempänä).

(34)  Ks. http://www.cpcif.org.cn/detail/40288043661e27fb01661e386a3f0001?e=1 (sivustolla käyty 2.5.2023).

(35)  Maaraportti, 5 luku, s. 100–101.

(36)  Maaraportti, 2 luku, s. 26.

(37)  Ks. esim.: Blanchette, J. – Xi’s Gamble: The Race to Consolidate Power and Stave off Disaster; Foreign Affairs, vol. 100, nro 4, heinä-/elokuu 2021, s. 10–19.

(38)  Maaraportti, 2 luku, s. 31–2.

(39)  Saatavana osoitteessa: https://www.reuters.com/article/us-china-congress-companies-idUSKCN1B40JU (sivustolla käyty 2.5.2023).

(40)  General Office of CCP Central Committee’s Guidelines on stepping up the United Front work in the private sector for the new era. Saatavana osoitteessa: www.gov.cn/zhengce/2020-09/15/content_5543685.htm (sivustolla käyty 15.11.2022).

(41)  Financial Times (2020). Chinese Communist Party asserts greater control over private enterprise, saatavana osoitteessa: https://on.ft.com/3mYxP4j (sivustolla käyty 2.5.2023).

(42)  Maaraportti, 14.1–14.3 luku.

(43)  Maaraportti, 4 luku, s. 41–42 ja 83.

(44)  Raaka-aineteollisuutta koskeva 14. viisivuotissuunnitelma. Saatavana osoitteessa: https://www.miit.gov.cn/zwgk/zcwj/wjfb/tz/art/2021/art_2960538d19e34c66a5eb8d01b74cbb20.html (sivustolla käyty 2.5.2023).

(45)  Ks. edellinen alaviite, II.3 jakso.

(46)  Ks. edellinen alaviite, IV.I. jakso.

(47)  Ks. edellinen alaviite, VIII.1 jakso.

(48)  Teollisuuden vihreää kehitystä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma. Saatavana osoitteessa: http://www.gov.cn/zhengce/zhengceku/2021-12/03/content_5655701.htm (miit.gov.cn) (sivustolla käyty 2.5.2023).

(49)  Ks. edellinen alaviite, III.2 jakso.

(50)  Ks. I.1.39 jakso sekä ohjeistavan luettelon liitteessä oleva I.1.56 jakso, saatavana osoitteessa: www.gov.cn/xinwen/2019-11/06/5449193/files/26c9d25f713f4ed5b8dc51ae40ef37af.pdf (sivustolla käyty 2.5.2023).

(51)  Ohjeistavan luettelon III jakso.

(52)  Jiangsun maakunnan kemianteollisuuden korkealaatuista kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma. Saatavana osoitteessa: https://huanbao.bjx.com.cn/news/20210906/1175114.shtml (sivustolla käyty 2.5.2023).

(53)  Ks. edellinen alaviite, 2.2.2 jakso.

(54)  Shandongin maakunnan kemianteollisuuden korkealaatuista kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma. Saatavana osoitteessa: https://huanbao.bjx.com.cn/news/20211201/1191133.shtml (sivustolla käyty 2.5.2023).

(55)  Ks. edellinen alaviite, III.4 jakso.

(56)  Petrokemian ja kemian alojen korkealaatuisen kehittämisen edistämistä 14. viisivuotissuunnitelman aikana koskeva ohjaava lausunto. Saatavana osoitteessa: http://www.gov.cn/zhengce/zhengceku/2022-04/08/content_5683972.htm#msdynttrid=WRmyf07ph0z74SHmXoOLKjRWl09BdZ4lGdYp9fiI9xU (sivustolla käyty 2.5.2023).

(57)  Ks. edellinen alaviite, I.3 jakso.

(58)  Ks. edellinen alaviite.

(59)  Ks. edellinen alaviite, VIII jakso.

(60)  Notice on Doing a Good Job in the Signing and Performance of Mid- and Long-Term Coal Contracts in 2021. Saatavana osoitteessa: http://www.gov.cn/zhengce/zhengceku/2020-12/09/content_5568450.htm (sivustolla käyty 2.5.2023).

(61)  Ks. edellinen alaviite.

(62)  Maaraportti, 6 luku, s. 138–149.

(63)  Maaraportti, 9 luku, s. 216.

(64)  Maaraportti, 9 luku, s. 213–215.

(65)  Maaraportti, 9 luku, s. 209–211.

(66)  Maaraportti, 13 luku, s. 332–337.

(67)  Maaraportti, 13 luku, s. 336.

(68)  Maaraportti, 13 luku, s. 337–341.

(69)  Maaraportti, 6 luku, s. 114–117.

(70)  Maaraportti, 6 luku, s. 119.

(71)  Maaraportti, 6 luku, s. 120.

(72)  Maaraportti, 6 luku, s. 121–122, 126–128, 133–135.

(73)  Ks. Kiinan pankki- ja vakuutussääntelykomission (CBIRC) 28.8.2020 päivätty virallinen asiakirja Three-year action plan for improving corporate governance of the banking and insurance sectors (2020–2022), saatavana osoitteessa: http://www.cbirc.gov.cn/cn/view/pages/ItemDetail.html?docId=925393&itemId=928 (sivustolla käyty 2.5.2023). Suunnitelmassa kehotetaan ”toteuttamaan edelleen henkeä, jota pääsihteeri Xi Jinpingin finanssisektorin yritysten hallinnointia ja ohjausta koskevan uudistuksen edistämistä käsittelevä puhe ilmentää”. Suunnitelman II jaksossa pyritään lisäksi tukemaan puolueen johtoaseman luonnollista yhdentymistä yritysten hallinnointiin ja ohjaukseen seuraavasti: ”puolueen johtoaseman yhdentymisestä yritysten hallinnointiin ja ohjaukseen tehdään järjestelmällisempää ja vakiintuneempaa, ja se perustuu aiempaa enempää menettelyihin [– –] Merkittävistä operatiivisista ja johtamiseen liittyvistä kysymyksistä on keskusteltava puoluekomiteassa ennen kuin yrityksen hallitus tai ylempi johto päättää niistä”.

(74)  Ks. CBIRC:n ilmoitus kaupallisten pankkien suoriutumisen arviointimenetelmästä (Notice on the Commercial banks performance evaluation method), julkaistu 15.12.2020. Saatavilla osoitteessa http://jrs.mof.gov.cn/gongzuotongzhi/202101/t20210104_3638904.htm (sivustolla käyty viimeksi 2.5.2023).

(75)  Ks. IMF Working Paper ”Resolving China’s Corporate Debt Problem”, by Wojciech Maliszewski, Serkan Arslanalp, John Caparusso, José Garrido, Si Guo, Joong Shik Kang, W. Rafael Lam, T. Daniel Law, Wei Liao, Nadia Rendak, Philippe Wingender, Jiangyan, lokakuu 2016, WP/16/203.

(76)  Maaraportti, 6 luku, s. 121–122, 126–128, 133–135.

(77)  Ks. OECD (2019), OECD Economic Surveys: China 2019, OECD Publishing, Pariisi, s. 29. Saatavana osoitteessa: https://doi.org/10.1787/eco_surveys-chn-2019-en (sivustolla käyty 2.5.2023).

(78)  Ks.: http://www.gov.cn/xinwen/2020-04/20/content_5504241.htm (sivustolla käyty 2.5.2023).

(79)  Henan Haohua Junhua omistaa 81 prosenttia Henan Junhua Developmentista. Ks. https://aiqicha.baidu.com/company_detail_31229783116721 (sivustolla käyty viimeksi 5.6.2023).

(80)  Kansallisen talouden kehitystä ja sosiaalista kehitystä sekä vuoteen 2035 ulottuvia pitkän aikavälin tavoitteita koskeva 14. viisivuotissuunnitelma. Saatavana osoitteessa: http://www.gov.cn/xinwen/2021-03/13/content_5592681.htm (sivustolla käyty 2.5.2023).

(81)  Ks. edellinen alaviite, 1.1 jakso.

(82)  Tämä lähestymistapa vahvistettiin unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-326/21, Guangdong Haomei New Materials ja Guangdong King Metal Light Alloy Technology v. komissio, 21.6.2023 antamassa tuomiossa, EU:T:2023:347, 104 kohta.

(83)  Ks. edellä esimerkiksi johdanto-osan 85 kappale.

(84)  Ks. edellä johdanto-osan 75 ja 76 kappale.

(85)  World Bank Open Data – Upper Middle Income. Saatavilla osoitteessa https://data.worldbank.org/income-level/upper-middle-income (sivustolla käyty viimeksi 3.7.2023).

(86)  Jos tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ei tuoteta missään maassa, jolla on vastaava kehitystaso, voidaan ottaa huomioon sellaisen tuotteen tuotanto, joka kuuluu tarkastelun kohteena olevan tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan ja/tai samalle sektorille.

(87)  59 kohta 60 kohta ja tarkastelupyynnön taulukko 1.

(88)  Ks. tarkastelupyynnön 5.2.3 kohta.

(89)  Tärkeimmät melamiinin ja typpilannoitteiden tuotannossa käytettävät raaka-aineet ovat maakaasu tai kivihiili. Maakaasua tai kivihiiltä käytetään ammoniakin valmistuksessa. Ammoniakki voidaan jalostaa vielä ureaksi tai typpihapoksi. Typpihappoa käytetään ammoniumnitraatin eli typpilannoitteen valmistuksessa. Sitä voidaan sekoittaa muihin aineisiin toisentyyppisten typpilannoitteiden, kuten urea-ammoniumnitraatin (UAN; ureaan sekoitettu ammoniumnitraatti) tai kalsiumammoniumnitraatin (CAN; kalkkikivestä saatavan kalsiumin kanssa sekoitettu ammoniumnitraatti), valmistamiseksi. Ureaa voidaan käyttää myös melamiinin valmistamisessa, kun siihen lisätään ammoniakkia. Typpilannoitteita, ureaa ja melamiinia tuottavat usein samat vertikaalisesti integroituneet yritykset.

(90)  Saatavilla osoitteessa https://connect.ihsmarkit.com/gta/home (sivustolla käyty viimeksi 6.2.2023).

(91)  Kansainvälinen kauppakeskus, markkinoille pääsyä kuvaava kartta. Saatavana osoitteessa https://www.macmap.org/en/query/customs-duties (sivustolla käyty viimeksi 5.4.2023).

(92)  Doing Business 2020. Economy profile Turkey, s. 51. Saatavana osoitteessa https://archive.doingbusiness.org/content/dam/doingBusiness/country/t/turkey/TUR.pdf (sivustolla käyty viimeksi 9.2.2023). Trading across Borders methodology. Saatavana osoitteessa https://archive.doingbusiness.org/en/methodology/trading-across-borders (sivustolla käyty viimeksi 9.2.2023).

(93)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/755, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33). Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaan kyseisten maiden kotimarkkinahintoja ei voida käyttää normaaliarvon määrittämiseen.

(94)  Global Trade Alert. Saatavana osoitteessa https://www.globaltradealert.org/data_extraction (sivustolla käyty viimeksi 6.2.2023).

(95)  Azerbaidžan, Pohjois-Korea, Turkmenistan, Uzbekistan, Valko-Venäjä.

(96)  CCCMC käytti YK:n Comtrade-tietokantaa.

(97)  Ks. lähteitä koskevan muistion liite III.

(98)  Ks. https://www.dgtr.gov.in/anti-dumping-cases/anti-dumping-investigation-concerning-imports-melamine-originating-or-exported (sivustolla käyty viimeksi 5.4.2023).

(99)  GTA-tietokannasta haetut tuontitilastot ovat saatavana osoitteessa https://connect.ihsmarkit.com/gta/home (sivustolla käyty viimeksi 4.4.2023).

(100)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/809, annettu 13 päivänä huhtikuuta 2023, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen viimeisteltyjen tai viimeistelemättömien tyssähitsauksessa käytettävien putkien liitososien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 101, 14.4.2023, s. 22), johdanto-osan 103 kappale.

(101)  Elektrik ve Doğal Gaz Fiyatları, I. Dönem: Ocak-Haziran 2022 (sähkön ja maakaasun hinnat, ensimmäinen vuosipuolisko: tammikuu–kesäkuu 2022), taulukko 1. Saatavana osoitteessa https://data.tuik.gov.tr/Bulten/Index?p=Elektrik-ve-Dogal-Gaz-Fiyatlari-I.-Donem:-Ocak-Haziran-2022-45567 (sivustolla käyty viimeksi 20.1.2023).

(102)  Elektrik ve Doğal Gaz Fiyatları, I. Dönem: Ocak-Haziran 2022 (sähkön ja maakaasun hinnat, ensimmäinen vuosipuolisko: tammikuu–kesäkuu 2022), taulukko 3. Saatavana osoitteessa https://data.tuik.gov.tr/Bulten/Index?p=Elektrik-ve-Dogal-Gaz-Fiyatlari-I.-Donem:-Ocak-Haziran-2022-45567 (sivustolla käyty viimeksi 20.1.2023).

(103)  Saatavilla osoitteessa https://www.isu.gov.tr/sufiyatlari/ (sivustolla käyty viimeksi 30.1.2023).

(104)  Ks. https://www.icis.com/explore/commodities/chemicals/melamine/ (sivustolla käyty viimeksi 11.4.2023).

(105)  Ks. esimerkiksi https://www.weforum.org/agenda/2022/11/russia-ukraine-invasion-global-energy-crisis/ (sivustolla käyty viimeksi 9.6.2023); https://blogs.worldbank.org/developmenttalk/energy-shock-could-sap-global-growth-years (sivustolla käyty viimeksi 9.6.2023); https://www.reuters.com/business/energy/year-russia-turbocharged-global-energy-crisis-2022-12-13/ (sivustolla käyty viimeksi 9.6.2023).

(106)  Kuluttajahintaindeksi, maaliskuu 2023, taulukko 2. Saatavana osoitteessa https://data.tuik.gov.tr/Bulten/Index?p=Consumer-Price-Index-March-2023-49652&dil=2 (sivustolla käyty viimeksi 11.4.2023).

(107)  Komissio myöntää, että Xinjiang XLX:n osalta todettu energianhintojen kehitys perustui vääristyneisiin kustannuksiin ja hintoihin. Koska tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun tavoitteena ei ole laskea täsmällistä polkumyyntimarginaalia vaan selvittää, jatkuiko polkumyynti, komissio katsoi, että oli hyväksyttävää käyttää Xinjiang XLX:ltä veloitettuja kohonneita energiahintoja varovaisena vertailuarvona sähkön ja maakaasun vääristymättömien kustannusten oikaisemisessa.

(108)  Saatavilla osoitteessa https://www.erieri.com/salary (sivustolla käyty viimeksi 6.2.2023).

(109)  Saatavilla osoitteessa https://data.tuik.gov.tr/Kategori/GetKategori?p=istihdam-issizlik-ve-ucret-108&dil=2 (sivustolla käyty viimeksi 6.2.2023).

(110)  Taulukko Monthly average labour cost and components by economic activity, 2020, saatavana osoitteessa https://data.tuik.gov.tr/Kategori/GetKategori?p=istihdam-issizlik-ve-ucret-108&dil=2 (sivustolla käyty viimeksi 6.2.2023).

(111)  Euroopan unionin tilastollinen toimialaluokitus, saatavana osoitteessa https://ec.europa.eu/eurostat/documents/3859598/5902521/KS-RA-07-015-EN.PDF (sivustolla käyty viimeksi 6.2.2023).

(112)  Taulukko Labour Cost Indices (2015 = 100), saatavana osoitteessa https://data.tuik.gov.tr/Kategori/GetKategori?p=istihdam-issizlik-ve-ucret-108&dil=2 (sivustolla käyty viimeksi 6.2.2023).

(113)  Saatavilla osoitteessa http://www.egegubre.com.tr/mali.html (sivustolla käyty viimeksi 7.2.2023).

(114)  Saatavilla osoitteessa https://www.tekfen.com.tr/en/financial-statements-4-22 (sivustolla käyty viimeksi 7.2.2023).

(115)  Saatavilla osoitteessa https://www.kap.org.tr/en/sirket-finansal-bilgileri/4028e4a240f2ef4701410810f53601c4 (sivustolla käyty viimeksi 7.2.2023).

(116)  Ks. tilintarkastuskertomukset 1. tammikuuta –31. joulukuuta 2021 ja 1. tammikuuta – 30. kesäkuuta 2022, saatavilla osoitteessa https://www.kap.org.tr/Bildirim/1004178 ja https://www.kap.org.tr/tr/Bildirim/1056023 (sivustolla käyty viimeksi 28.6.2023).

(117)  Ks. tilintarkastuskertomukset 1. tammikuuta –31. joulukuuta 2021 ja 1. tammikuuta – 30. kesäkuuta 2022, saatavilla osoitteessa https://www.kap.org.tr/tr/Bildirim/1007098 ja https://www.kap.org.tr/tr/Bildirim/1057306 (sivustolla käyty viimeksi 28.6.2023).

(118)  Saatavilla osoitteessa https://connect.ihsmarkit.com/gta/home (sivustolla käyty viimeksi 22.2.2023).

(119)  Economy Profile China. Doing Business 2020, s. 84, 88. Saatavana osoitteessa https://archive.doingbusiness.org/content/dam/doingBusiness/country/c/china/CHN.pdf (sivustolla käyty viimeksi 22.2.2023).

(120)  Tarkastelupyynnön 5.3.1 kohta, liite 8.1 ja liite 8.2. Liitteet 8.1 ja 8.2 sisältävät julkaisun Chemicals Economics Handbook – Melamine 2020, jäljempänä ’CEH-raportti’, ja siihen liittyvän Data Workbook -työkirjan. Koska CEH-raportti on kolmansien osapuolten tekijänoikeuksien alainen, raportissa ja Data Workbookissa olevat tiedot esitetään vaihteluväleinä.

(121)  Ks. tarkastelupyynnön liite 8.2. Ks. taulukot China-Producers ja China-Additional capacity.

(122)  Referenssiluettelo 2023. Saatavana osoitteessa https://www.eurotecnica.it/images/PDF/reflist.pdf (sivustolla käyty viimeksi 12.4.2023).

(123)  Ks. tarkastelupyynnön liite 8.2. Ks. taulukko China-Supply Demand.

(124)  Saatavilla osoitteessa https://connect.ihsmarkit.com/gta/home (sivustolla käyty viimeksi 12.4.2023).

(125)  Melamine From the People’s Republic of China: Antidumping Duty and Countervailing Duty Orders. Saatavana osoitteessa https://www.federalregister.gov/documents/2015/12/28/2015-32632/melamine-from-the-peoples-republic-of-china-antidumping-duty-and-countervailing-duty-orders (sivustolla käyty viimeksi 10.5.2023).

(126)  Euraasian talouskomission sisämarkkinoiden suojatoimista vastaavan osaston tiedote ”On the application of anti-dumping measures against melamine originating from the People’s Republic of China and imported into the customs territory of the Eurasian Economic Union”. Saatavana osoitteessa http://www.eurasiancommission.org/ru/act/trade/podm/investigations/PublicDocuments/AD34_notice_dated05042022.pdf (sivustolla käyty viimeksi 10.5.2023).

(127)  Ks. tarkastelupyynnön liite 8.2. Ks. taulukot “World consumption of melamine by region ja Central and Eastern European consumption of melamine by country”.

(128)  Esimerkiksi vuosina 2015–2016 Kiinan vientihinnat kuudelle suurimmalle vientimarkkina-alueelle olivat noin 750–850 euroa/tonni. Lähde: Global Trade Atlas. Saatavana osoitteessa https://my.ihs.com/ (sivustolla käyty viimeksi 28.6.2023).

(129)  Lisätyn polkumyyntimarginaalin osalta toimenpiteet koostuvat kolmen vientiä harjoittavan tuottajan osalta vähimmäistuontihinnoista ja kaikkien muiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta kiinteästä paljoustullista. Vähimmäistuontihintaa soveltavan kolmen osapuolten tuonneista ei peritty polkumyyntitullia, jos hinta oli vähimmäishintaa korkeampi, kun taas polkumyyntitulli, jota näiden osapuolten tuontiin sovellettiin, jos hinta oli vähimmäistuontihintaa alhaisempi, vaihteli sen mukaan, mikä oli laskun nettoarvo ennen tuontia. Lisäksi oli tuontia muilta vientiä harjoittavilta tuottajilta, joihin sovellettiin jäännöstullia (415 euroa/tonni). Tässä sekavassa tilanteessa lisättyjen polkumyyntitullien määrä laskettiin niiden melamiinin tuontia koskevien tietojen mukaan, jotka jäsenvaltiot olivat ilmoittaneet perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti, koska maksetut määrät sisältyivät tietoihin.

(130)  Täydelliset tiedot, ks. TRON t23.002667.

(131)   93 345 / (9/12) = 124 459. 124 459 / 64 673 = 192,4 %.

(132)   61 668 / (9/12) = 82 223. 82 223 / 73 288 = 112,2 %.

(133)  TRON-viite: t23.002400, päiväys 23.5.2023.

(134)  European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate G, Rue de la Loi 170, 1040 Brussels, Belgique/België.

(135)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(136)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2447, annettu 24 päivänä marraskuuta 2015, unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 558).


15.9.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 228/247


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2023/1777,

annettu 14 päivänä syyskuuta 2023,

unionin jälkikäteisvalvonnan käyttöön ottamisesta polttoaineena käytettävän uusiutuvan etanolin tuonnissa

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tuontiin sovellettavasta yhteisestä järjestelmästä 11 päivänä maaliskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/478 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan,

ottaa huomioon tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä 29 päivänä huhtikuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (2) ja erityisesti sen 7 artiklan,

on kuullut suojalausekkeiden ja yhteisen vientimenettelyn komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EU) 2015/478 10 artiklan mukaan unionin valvonta voidaan ottaa käyttöön, kun jonkin tuotteen tuonnin kehitys uhkaa aiheuttaa haittaa unionin tuottajille ja kun unionin etu niin vaatii. Asetuksen (EU) 2015/755 7 artiklalla annetaan mahdollisuus ottaa käyttöön valvonta, kun unionin edut niin vaativat. Jälkikäteisvalvonta, jossa kunkin jäsenvaltion on toimitettava tuontitiedot Euroopan komissiolle pian tuonnin tosiasiallisesti tapahduttua, voidaan ottaa käyttöön kummankin asetuksen nojalla, ensin mainitun tapauksessa 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla ja toiseksi mainitun tapauksessa 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla.

(2)

Komission käytettävissä olevien tietojen perusteella polttoaineena käytettävän uusiutuvan etanolin tuonti on äskettäin kasvanut merkittävissä määrin.

(3)

Kaikkea alkuperää olevan polttoaineena käytettävän bioetanolin tuonti lisääntyi lähes 80 prosenttia vuosien 2021 ja 2022 välillä (Taric-koodien puuttuessa nämä määrät perustuvat täydellisiin CN-koodeihin, ja niihin voi sisältyä myös muuntyyppisiä bioetanoleja). Määrällisesti merkittävimpiä viejämaita vuonna 2022 olivat Brasilia, Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta ja Peru.

(4)

Tarkempi analyysi, joka perustuu ekstrapoloituihin Taric-tietoihin kolmen edustavimman CN-koodin osalta (eli yli 90 prosenttia Taric-tason tuonnista), on osoittanut, että polttoaineena käytettävän bioetanolin tuonti lisääntyi 45 prosenttia vuosien 2021 ja 2022 välillä. Tämän lisäksi voidaan havaita 43,5 prosentin kasvu vuoden 2023 ensimmäisten viiden kuukauden aikana verrattuna vuoden 2022 ensimmäisiin viiteen kuukauteen.

(5)

Unioniin suuntautuvassa viennissä kolme merkittävintä viejämaata ovat kyseisen ekstrapoloinnin perusteella Yhdysvallat, Brasilia ja Peru. Pakistan on neljänneksi merkittävin maa tuotujen määrien perusteella tarkasteltuna, ja sen kohdalla tuonti on kasvanut eniten eli 179 prosenttia vuosien 2021 ja 2022 välillä. Samalla ajanjaksolla tuonti Yhdysvalloista kasvoi 96 prosenttia ja Brasiliasta 37 prosenttia. Tuonti Perusta laski 13 prosenttia.

(6)

EU:n markkinat näyttävät erittäin houkuttelevilta niiden korkeiden hintojen vuoksi. Brasiliasta ja Yhdysvalloista tulevan tuonnin hinnat ovat yli 15 prosenttia EU:n hintoja alhaisempia (3). Lisäksi kummallakin maalla on hyvin laaja tuotantokapasiteetti.

(7)

Kuten jäljempänä olevassa taulukossa esitetään, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa tuotanto ylittää kotimaisen kulutuksen selvästi, mikä tarkoittaa, että niillä on ylikapasiteettia vientimarkkinoita varten. EU:n kulutus on noin 4,6 miljoonaa tonnia, ja Yhdysvaltain ja Brasilian tuottajilla on yhteenlaskettuna ylikapasiteettia 5,5 miljoonaa tonnia, joka on käytettävissä vientiin, joten ne kykenevät vastaamaan unionin kysyntään.

Taulukko 1

Tuotanto ja kulutus vuonna 2022

Vuosi 2022 (tonnia)

Yhdysvallat

Brasilia

EU

Tuotanto

46 210 800

22 549 600

3 970 000

Kulutus

41 685 000

21 517 400

4 605 200

Ylikapasiteetti

4 525 800

1 032 200

- 635 200

(8)

Samaan aikaan kun tuonti kasvoi, EU:n tuotannonalan markkinaosuus laski 10 prosenttia. Tuonnin suhde EU:n tuotantoon nähden kohosi voimakkaasti 21 prosentista vuonna 2021 aina 39 prosenttiin vuonna 2022.

(9)

On huomattava, että polttoaineena käytettävän uusiutuvan etanolin, jäljempänä ’bioetanoli’, tuontia koskeva jälkikäteisvalvonta otettiin ensimmäisen kerran käyttöön marraskuussa 2020 komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/1628 (4). Kyseisellä asetuksella otettiin käyttöön tietyt Taric-koodit yhden vuoden ajaksi.

(10)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/1628 voimassaolo päättyi 4 päivänä marraskuuta 2021, ja sen vuoksi kyseiset koodit deaktivoitiin tullijärjestelmässä. Vuonna 2021 bioetanolin tuonti oli vähentynyt, minkä vuoksi tuolloin ei ollut perusteita jatkaa valvontaa.

(11)

Polttoaineena käytettävän uusiutuvan etanolin tuonnin viimeaikaisten suuntausten, johdanto-osan (7) kappaleessa mainitun erityisesti Yhdysvalloissa ja Brasiliassa olevan mittavan käytettävissä olevan tuotantokapasiteetin sekä unioniin suuntautuvan tuonnin matalamman hintatason perusteella mahdolliset vahingolliset vaikutukset unionin tuottajille voivat pahentua lähitulevaisuudessa.

(12)

Unionin tuotannonalan esittämien tietojen mukaan vuoden 2021 viimeisestä neljänneksestä lähtien useimmat taloudelliset indikaattorit ovat heikentyneet, mikä osoittaa merkkejä otokseen valittujen EU:n tuottajien kärsimästä vahingosta vuoden 2021 viimeisestä neljänneksestä vuoden 2022 kolmanteen neljännekseen ulottuvalla kaudella:

Tuotanto (laskua 10 %)

Kapasiteetin käyttöaste (laskua 9 %)

Unionin myyntimäärä (laskua 6 %)

Varastot (kasvua 15 %)

Investoinnit (laskua 44 %)

Kannattavuus (laskua 57 %)

(13)

Sen vuoksi unionin etu vaatii, että polttoaineena käytettävän uusiutuvan etanolin tuontiin olisi sovellettava unionin jälkikäteisvalvontaa, jotta voidaan ennen virallisten tuontitilastojen julkaisua kerätä tilastotietoja, joiden avulla kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin kehityssuuntauksia voidaan analysoida nopeasti. Tuoreita kauppaa koskevia tietoja tarvitaan unionin herkkien polttoaineena käytettävän uusiutuvan etanolin markkinoiden suojaamiseksi ja maailmanmarkkinoilla tapahtuvien äkillisten muutosten havaitsemiseksi.

(14)

Koska polttoaineena käytettävä etanoli voidaan luokitella useisiin muita tuotteita sisältäviin CN-nimikkeisiin, olisi luotava erityiset Taric-koodit, jotta varmistetaan ainoastaan asiaankuuluviin tuotteisiin rajoittuva riittävä seuranta. Jälkikäteisvalvonnan soveltamisalaan kuuluvat tämän asetuksen liitteessä luetellut tuotteet.

(15)

Jotta voidaan seurata tuonnin suuntauksia asianmukaisesti ja välttää asiaankuuluvien Taric-koodien deaktivointi uudelleen, jälkikäteisvalvonta olisi otettava käyttöön kolmen vuoden ajaksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Tämän asetuksen liitteessä luetellun polttoaineena käytettävän uusiutuvan etanolin tuonti edellyttää unionin jälkikäteisvalvontaa asetuksien (EU) 2015/478 ja (EU) 2015/755 mukaisesti.

2.   Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden luokitus perustuu Tariciin. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden alkuperä määritetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (5) 60 artiklan mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä asetusta sovelletaan sitä päivää seuraavasta päivästä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja se on voimassa kolme vuotta.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä syyskuuta 2023.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)   EUVL L 83, 27.3.2015, s. 16.

(2)   EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33.

(3)  EU:n tuotannonalan toimittamat tiedot.

(4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1628, annettu 3 päivänä marraskuuta 2020, unionin jälkikäteisvalvonnan käyttöön ottamisesta polttoaineena käytettävän uusiutuvan etanolin tuonnissa (EUVL L 366, 4.11.2020, s. 12).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).


LIITE

Luettelo tuotteista, joihin sovelletaan unionin jälkikäteisvalvontaa

Tarkasteltavana oleva tuote, joka on jälkikäteisvalvonnan kohteena, on polttoaineena käytettävä uusiutuva etanoli, eli (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I luetelluista) maataloustuotteista tuotettu denaturoitu tai denaturoimaton etyylialkoholi, lukuun ottamatta tuotteita, joiden vesipitoisuus on yli 0,3 % (m/m) mitattuna standardin EN 15376 mukaisesti, sekä (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I luetelluista) maataloustuotteista tuotettu etyylialkoholi bensiinisekoituksissa, joiden etyylialkoholipitoisuus on yli 10 % (v/v), joka on tarkoitettu käytettäväksi polttoaineena. Tarkastelun kohteena on myös etyyli-tert-butyylieetterin (ETBE) sisältämä (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I luetelluista) maataloustuotteista tuotettu etyylialkoholi.

Tuotteen määritelmä rajoittuu yksinomaan uusiutuvaan etanoliin, jota käytetään polttoaineena. Näin ollen synteettinen etanoli ja uusiutuva etanoli, joka on tarkoitettu muihin käyttötarkoituksiin kuin polttoaineeksi eli teollisuus- ja juomakäyttöön, eivät kuulu tämän tarkastelun piiriin.

Tarkastelun kohteena oleva tuote luokitellaan tällä hetkellä seuraaviin CN- ja Taric-koodeihin:

CN-koodit

Taric-koodien laajennukset

ex 2207 10 00

11

ex 2207 20 00

11

ex 2208 90 99

11

ex 2710 12 21

10

ex 2710 12 25

10

ex 2710 12 31

10

ex 2710 12 41

10

ex 2710 12 45

10

ex 2710 12 49

10

ex 2710 12 50

10

ex 2710 12 70

10

ex 2710 12 90

10

ex 2909 19 10

10

ex 3814 00 10

10

ex 3814 00 90

70

ex 3820 00 00

10

ex 3824 99 92

66


PÄÄTÖKSET

15.9.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 228/251


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2023/1778,

annettu 12 päivänä syyskuuta 2023,

afrikkalaiseen sikaruttoon liittyvistä tietyistä väliaikaisista kiireellisistä toimenpiteistä Ruotsissa

(tiedoksiannettu numerolla C(2023) 6246)

(Ainoastaan ruotsinkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) 9 päivänä maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (1) ja erityisesti sen 259 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Afrikkalainen sikarutto on kotieläiminä pidettävien ja luonnonvaraisten sikaeläinten tarttuva virustauti, joka voi merkittävästi vaikuttaa tällaisiin eläinkantoihin ja sikatilojen kannattavuuteen häiritsemällä kyseisten eläinten ja niistä saatavien tuotteiden lähetysten siirtoja unionissa ja niiden vientiä kolmansiin maihin.

(2)

Kun afrikkalaisen sikaruton taudinpurkauksia ilmenee luonnonvaraisissa sikaeläimissä, on olemassa vakava riski taudin leviämisestä muihin luonnonvaraisiin sikaeläimiin ja pidettävien sikaeläinten pitopaikkoihin.

(3)

Komission delegoidulla asetuksella (EU) 2020/687 (2) täydennetään sääntöjä, jotka koskevat sellaisten luetteloitujen tautien torjuntaa, joita tarkoitetaan asetuksen (EU) 2016/429 9 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa ja jotka määritellään luokkien A, B ja C taudeiksi komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/1882 (3). Delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 63–66 artiklassa säädetään tietyistä toimenpiteistä, jotka on toteutettava, kun luokan A taudin puhkeaminen vahvistetaan virallisesti luonnonvaraisissa eläimissä, mukaan lukien afrikkalaisen sikaruton puhkeaminen luonnonvaraisissa sikaeläimissä. Kyseisissä säännöksissä säädetään erityisesti tartuntavyöhykkeen perustamisesta ja luetteloituihin lajeihin kuuluvien luonnonvaraisten eläinten ja niistä saatavien eläinperäisten tuotteiden siirtokielloista.

(4)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2023/594 (4) säädetään afrikkalaista sikaruttoa koskevista erityisistä taudintorjuntatoimenpiteistä. Erityisesti silloin kun kyseisen taudin taudinpurkaus ilmenee luonnonvaraisissa sikaeläimissä jonkin jäsenvaltion alueella, kyseisen täytäntöönpanoasetuksen 3 artiklan b alakohdassa säädetään tartuntavyöhykkeen perustamisesta delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 63 artiklan mukaisesti. Lisäksi kyseisen täytäntöönpanoasetuksen 6 artiklassa säädetään, että kyseinen alue on lueteltava rajoitusvyöhykkeenä II kyseisen täytäntöönpanoasetuksen liitteessä I olevassa II osassa ja että delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 63 artiklan mukaisesti perustettua tartuntavyöhykettä on viipymättä mukautettava siten, että se sisältää vähintään rajoitusvyöhykkeen II. Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2023/594 säädettyihin afrikkalaista sikaruttoa koskeviin erityisiin torjuntatoimenpiteisiin sisältyy muun muassa kielto, joka koskee rajoitusvyöhykkeillä II pidettävien sikaeläinten ja niistä saatavien tuotteiden lähetysten siirtoja kyseisten rajoitusvyöhykkeiden ulkopuolelle.

(5)

Ruotsi on ilmoittanut komissiolle, että 6 päivänä syyskuuta 2023 Fagerstan kunnassa vahvistettiin afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaus luonnonvaraisissa sikaeläimissä. Sen vuoksi kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on perustanut tartuntavyöhykkeen delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/594 mukaisesti.

(6)

Jotta vältetään tarpeettomat häiriöt unionin sisäisessä kaupassa ja se, että kolmannet maat asettavat kaupalle perusteettomia esteitä, on tarpeen määrittää unionin tasolla afrikkalaisen sikaruton tartuntavyöhyke Ruotsissa yhteistyössä kyseisen jäsenvaltion kanssa.

(7)

Jotta estetään afrikkalaisen sikaruton leviäminen edelleen, siihen asti, kun Ruotsin alue, jolla tämä äskettäinen taudinpurkaus luonnonvaraisissa sikaeläimissä ilmeni, otetaan rajoitusvyöhykkeenä II täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/594 liitteessä I olevan II osan luetteloon, niitä kyseisessä täytäntöönpanoasetuksessa säädettyjä afrikkalaista sikaruttoa koskevia erityisiä torjuntatoimenpiteitä, joita sovelletaan rajoitusvyöhykkeillä II pidettävien sikaeläinten ja niistä saatavien tuotteiden lähetysten siirtoihin kyseisten vyöhykkeiden ulkopuolelle, olisi sovellettava myös kyseisten lähetysten siirtoihin Ruotsin äskettäisen taudinpurkauksen seurauksena perustamalta tartuntavyöhykkeeltä, delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 63–66 artiklassa vahvistettujen toimenpiteiden lisäksi.

(8)

Kyseinen tartuntavyöhyke olisi sen vuoksi esitettävä tämän päätöksen liitteessä, ja siihen olisi sovellettava täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2023/594 vahvistettuja afrikkalaista sikaruttoa koskevia erityisiä torjuntatoimenpiteitä, joita sovelletaan rajoitusvyöhykkeisiin II. Kun otetaan huomioon tämä afrikkalaisen sikaruton uusi epidemiologinen tilanne ja kasvanut välitön riski taudin edelleen leviämisestä, pidettävien sikaeläinten ja niistä saatavien tuotteiden lähetysten siirtoja muihin jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin ei kuitenkaan pitäisi sallia tartuntavyöhykkeeltä kyseisen täytäntöönpanoasetuksen mukaisesti. Tässä päätöksessä olisi säädettävä myös vyöhykejaon kestosta.

(9)

Jotta voitaisiin lieventää riskejä, joita aiheutuu afrikkalaisen sikaruton äskettäisestä taudinpurkauksesta luonnonvaraisissa sikaeläimissä Ruotsissa, tässä päätöksessä olisi säädettävä, että Ruotsi ei saisi sallia tartuntavyöhykkeellä pidettävien sikaeläinten ja niistä saatavien tuotteiden lähetysten siirtoja muihin jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin ennen tämän päätöksen voimassaolon päättymispäivää.

(10)

Ottaen huomioon afrikkalaisen sikaruton leviämistä koskevan epidemiologisen tilanteen kiireellisyys unionissa, on tärkeää, että tässä täytäntöönpanopäätöksessä vahvistettuja toimenpiteitä sovelletaan mahdollisimman pian.

(11)

Näin ollen odotettaessa pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausuntoa olisi välittömästi perustettava Ruotsissa tartuntavyöhyke ja esitettävä se tämän päätöksen liitteessä ja vahvistettava kyseisen vyöhykejaon kesto.

(12)

Tätä päätöstä tarkastellaan uudelleen pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean seuraavassa kokouksessa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Ruotsin on varmistettava, että Ruotsissa perustetaan välittömästi afrikkalaisen sikaruton tartuntavyöhyke delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 63 artiklan ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/594 3 artiklan b alakohdan mukaisesti ja että kyseinen vyöhyke käsittää vähintään tämän päätöksen liitteessä luetellut alueet.

2 artikla

Ruotsin on varmistettava, että täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2023/594 säädettyjä rajoitusvyöhykkeisiin II sovellettavia afrikkalaisen sikaruton erityisiä torjuntatoimenpiteitä sovelletaan tartuntavyöhykkeenä tämän päätöksen liitteessä luetelluilla alueilla delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 63–66 artiklassa vahvistettujen toimenpiteiden lisäksi.

3 artikla

Ruotsin on varmistettava, että liitteessä tartuntavyöhykkeenä luetelluilla alueilla pidettävien sikaeläinten ja niistä saatavien tuotteiden lähetysten siirtoja muihin jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin ei sallita.

4 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 6 päivään joulukuuta 2023.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu Ruotsin kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 12 päivänä syyskuuta 2023.

Komission puolesta

Stella KYRIAKIDES

Komission jäsen


(1)   EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1.

(2)  Komission delegoitu asetus (EU) 2020/687, annettu 17 päivänä joulukuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä tiettyjen luetteloitujen tautien ehkäisemistä ja torjuntaa koskevien sääntöjen osalta (EUVL L 174, 3.6.2020, s. 64).

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1882, annettu 3 päivänä joulukuuta 2018, tiettyjen taudinehkäisy- ja taudintorjuntasääntöjen soveltamisesta luetteloitujen tautien eri luokkiin ja sellaisten lajien tai lajien ryhmien luettelon laatimisesta, jotka aiheuttavat merkittävän riskin kyseisten luetteloitujen tautien leviämiselle (EUVL L 308, 4.12.2018, s. 21).

(4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/594, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2023, afrikkalaista sikaruttoa koskevista erityisistä taudintorjuntatoimenpiteistä ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/605 kumoamisesta (EUVL L 79, 17.3.2023, s. 65).


LIITE

1 artiklassa tarkoitetut tartuntavyöhykkeeksi määritetyt alueet Ruotsissa

Päivämäärä, johon asti voimassa

Västmanlandin lääni:

30 prosenttia Surahammarin kunnasta idässä tien nro 66 varrella,

100 prosenttia Fagerstan kunnasta,

68 prosenttia Norbergin kunnasta pohjoisessa teiden nro 270 ja nro 68 läheisyydessä,

6 prosenttia Skinnskattebergin kunnasta etelässä tien nro 250 varrella,

0,4 prosenttia Västeråsin kunnasta etelässä tien nro 685 varrella,

12 prosenttia Salan kunnasta idässä tien nro 681 varrella

Taalainmaan lääni:

1 prosentti Avestan kunnasta koillisessa tien nro 693 varrella,

6 prosenttia Smedjebackenin kunnasta lännessä tien nro 66 varrella

6.12.2023