Euroopan unionin L 142/2019

29.5.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

L 142/1

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/885,

annettu 5 päivänä helmikuuta 2019,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2402 täydentämisestä teknisten sääntelystandardien osalta sellaisten tietojen vahvistamiseksi, jotka kolmannen osapuolen on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille hakiessaan toimilupaa arvopaperistamisen YLS-vaatimusten noudattamisen tarkastamista varten

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 12 päivänä joulukuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2402 (1) ja erityisesti sen 28 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kun kolmas osapuoli hakee toimilupaa voidakseen harjoittaa toimintaa, jossa se arvioi, noudatetaanko arvopaperistamisessa asetuksen (EU) 2017/2402 19–22 artiklassa tai 23–26 artiklassa vahvistettuja YLS-kriteerejä, sen toimittamien tietojen olisi oltava riittäviä, jotta toimivaltainen viranomainen voi arvioida, missä määrin hakija täyttää asetuksen (EU) 2017/2402 28 artiklan 1 kohdan edellytykset.

(2)

Toimiluvan saanut kolmas osapuoli voi tarjota YLS-arviointipalveluja kaikkialla unionissa. Tästä syystä toimilupahakemuksessa on kattavasti yksilöitävä kyseinen kolmas osapuoli, mahdollinen ryhmä, johon se kuuluu, sekä sen toiminnan laajuus. Tarjottavien YLS-arviointipalvelujen osalta hakemukseen on sisällytettävä tarjottavien palveluiden suunniteltu laajuus sekä niiden maantieteellinen soveltamisala.

(3)	Toimivaltaisen viranomaisen toimiluparesurssien tehokkaan käytön helpottamiseksi jokaiseen lupahakemukseen on liitettävä taulukko, jossa esitetään selkeästi jokainen toimitettu asiakirja ja sen merkitys toimiluvan myöntämisedellytysten täyttymisen kannalta.

(4)

Jotta toimivaltainen viranomainen voisi asetuksen (EU) 2017/2402 28 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti arvioida, ovatko kolmannen osapuolen veloittamat maksut syrjimättömiä sekä riittäviä ja asianmukaisia siten, että ne kattavat YLS-arviointipalvelujen tarjoamisesta aiheutuvat kustannukset, kolmannen osapuolen on tarjottava kattavat tiedot hinnoittelupolitiikastaan, hinnoitteluperusteistaan, maksurakenteistaan ja maksutaulukoistaan.

(5)

Jotta toimivaltainen viranomainen voisi arvioida, voiko kolmas osapuoli varmistaa YLS-arviointiprosessin eheyden ja riippumattomuuden, kyseisen kolmannen osapuolen on annettava tietoa tähän liittyvästä sisäisen valvonnan rakenteesta. Lisäksi jotta toimivaltainen viranomainen voi arvioida, onko YLS:n arviointimenettelyn aikana käytettävien toiminnallisten takeiden laatu riittävän korkea sen varmistamiseksi, että arvioinnin tuloksiin ei voida vaikuttaa aiheettomasti, sekä arvioida, täyttävätkö hallintoelimen jäsenet asetuksen (EU) 2017/2402 28 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaiset vaatimukset, kolmannen osapuolen on toimitettava kattavat tiedot hallintoelimen kokoonpanosta ja kunkin jäsenen pätevyydestä ja hyvämaineisuudesta.

(6)

Kolmannen osapuolen tulojen keskittyminen on ratkaiseva tekijä arvioitaessa sen riippumattomuutta ja eheyttä. Tulojen keskittyminen ei välttämättä liity vain yhteen yritykseen, vaan se voi johtua myös siitä, että tulot kertyvät taloudellisesti sidoksissa olevien yritysten muodostamasta ryhmästä. Tässä yhteydessä taloudellisesti sidoksissa olevina yrityksinä on pidettävä komission asetuksen (EY) N:o 1126/2008 (2) liitteessä olevan kansainvälisen tilinpäätösstandardin 24 (lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä) kappaleen 9 b kohdassa tarkoitettuja yhteisön osakkuusyrityksiä, jolloin termien ”yhteisö” ja ”raportoiva yhteisö” on katsottava tarkoittavan ”yritystä” tätä asetusta sovellettaessa.

(7)

Arvopaperistamisvälineet ovat monimutkaisia, kehittyviä tuotteita, jotka edellyttävät erityistä asiantuntemusta. Jotta toimivaltainen viranomainen voisi arvioida, onko kolmannella osapuolella riittävät toiminnalliset takeet ja sisäiset prosessit YLS-kriteerien noudattamisen arviointia varten, kolmannen osapuolen on annettava tietoja henkilöstönsä pätevyysvaatimuksia koskevista menettelyistään. Kolmannen osapuolen on myös osoitettava, että sen YLS-arviointimenetelmissä otetaan asianmukaisesti huomioon arvopaperistamisen tyyppi ja että niissä määritellään erilliset menettelyt ja takeet ABCP-liiketoimia ja -ohjelmia ja muita kuin ABCP-liiketoimien arvopaperistamisia varten.

(8)

Ulkoistamisjärjestelyjen ja ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntäminen voi herättää kysymyksen siitä, ovatko toiminnalliset takeet ja sisäiset prosessit riittävän vankkoja. Hakemuksessa on näin ollen annettava tarkat tiedot tällaisten ulkoistamisjärjestelyjen luonteesta ja laajuudesta ja ulkopuolisten asiantuntijoiden käytöstä sekä siitä, miten kolmas osapuoli hallinnoi näitä järjestelyjä.

(9)	Tämä asetus perustuu teknisten sääntelystandardien luonnoksiin, jotka Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV) on toimittanut komissiolle.

(10)

EAMV on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia tämän asetuksen perustana olevista teknisten sääntelystandardien luonnoksista, analysoinut niihin liittyviä mahdollisia kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 37 artiklalla perustetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä (3),

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kolmannen osapuolen tunnistaminen

1. Asetuksen (EU) 2017/2402 28 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun toimilupahakemuksen on sisällettävä seuraavat tiedot siinä määrin kuin se on aiheellista:

a)	kolmannen osapuolen toiminimi ja oikeudellinen muoto,

b)	kolmannen osapuolen oikeushenkilötunnus tai, jos sitä ei ole, muu sovellettavan kansallisen lainsäädännön edellyttämä tunnus,

c)	kolmannen osapuolen virallinen osoite sekä kaikkien sen unionissa sijaitsevien toimistojen osoitteet,

d)	kolmannen osapuolen verkkosivuston URL-osoite,

e)	hakemuksen jättöpäivänä voimassa oleva ote asianomaisesta kauppa- tai tuomioistuinrekisteristä tai muu vahvistettu näyttö, jossa vahvistetaan kolmannen osapuolen perustamispaikka ja toimiala,

f)	kolmannen osapuolen yhtiöjärjestys tai muut lakisääteiset asiakirjat, joista käy ilmi, että kolmannen osapuolen on määrä arvioida, täyttävätkö arvopaperistamiset asetuksen (EU) 2017/2402 (”YLS-kriteerien noudattaminen”) 19–22 artiklassa tai 23–26 artiklassa säädetyt YLS-kriteerit,

kolmannen osapuolen viimeisimmät vuositilinpäätökset, mukaan lukien yksittäiset ja konsernitilinpäätökset, mikäli saatavilla, ja kyseisiä tilinpäätöksiä koskeva tilintarkastuskertomus, jos kolmannen osapuolen tilinpäätös kuuluu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY (4) 2 artiklan 1 kohdassa määritellyn lakisääteisen tilintarkastuksen piiriin,

h)	hakemusasiaa hoitavan yhteyshenkilön nimi, virkanimike, osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero(t),

i)	luettelo niistä jäsenvaltioista, joissa kolmas osapuoli aikoo tarjota YLS-kriteerien noudattamista koskevia palveluja,

j)	luettelo sellaisista arvopaperistamisen tyypeistä, joiden osalta kolmas osapuoli aikoo tarjota YLS-kriteerien noudattamista koskevia palveluja; toisistaan on erotettava muut kuin ABCP-arvopaperistamiset ja ABCP-arvopaperistamiset ja -ohjelmat,

k)	kuvaus kaikista muista kuin YLS-kriteerien noudattamista koskevista palveluista, joita kolmas osapuoli tarjoaa tai aikoo tarjota,

l)	luettelo tahoista, joille kolmas osapuoli tarjoaa neuvonta-, tarkastus- tai muita vastaavia palveluja.

2. Lupahakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat:

luettelo, joka sisältää kunkin sellaisen henkilön tai yhteisön nimen ja osoitteen, jolla on hallussaan vähintään 10 prosenttia kolmannen osapuolen pääomasta tai vähintään 10 prosenttia sen äänioikeudesta tai omistusosuus, jonka nojalla on mahdollista vaikuttaa merkittävästi kolmanteen osapuoleen, sekä:

i)	hallussa olevan pääoman ja äänioikeuden prosenttiosuus sekä tarvittaessa kuvaus järjestelyistä, joiden avulla kyseinen henkilö tai yhteisö voi vaikuttaa merkittävästi kolmannen osapuolen johtoon,

ii)	a alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden ja yhteisöjen liiketoiminnan luonne,

b)	luettelo, joka sisältää kunkin sellaisen yhteisön nimen ja osoitteen, josta a alakohdassa tarkoitettu henkilö tai yhteisö omistaa vähintään 20 prosenttia pääomasta tai äänioikeuksista, sekä kyseisen yhteisön toiminnan kuvauksen,

c)	liitteessä 1 esitetty taulukko täytettynä.

3. Jos kolmannella osapuolella on emoyhtiö, 1 kohdassa tarkoitetussa hakemuksessa on ilmoitettava, onko välittömällä emoyhtiöllä tai koko konsernin emoyhtiöllä toimilupa tai onko se rekisteröity tai valvonnan piirissä, ja mikäli näin on, ilmoitettava kaikki siihen liittyvät viitenumerot sekä asianomaisen valvontaviranomaisen nimi.

4. Jos kolmannella osapuolella on tytäryhtiöitä tai sivuliikkeitä, lupahakemuksessa on yksilöitävä näiden tytäryhtiöiden tai sivuliikkeiden nimet ja osoitteet ja kuvailtava kunkin tytäryhtiön tai sivuliikkeen liiketoiminta-alue.

5. Lupahakemukseen on sisällytettävä kaavio, jossa osoitetaan kolmannen osapuolen, sen emoyrityksen ja koko konsernin emoyrityksen, sen tytäryritysten ja sidosyritysten sekä muiden direktiivin 2006/43/EY 2 artiklan 7 kohdassa määriteltyyn ketjuun kuuluvien tai siihen yhteydessä olevien henkilöiden tai yhteisöjen väliset omistusyhteydet.. Kaaviossa on esitettävä yritysten koko nimi, oikeushenkilötunnus tai, jos sitä ei ole saatavilla, muu sovellettavan kansallisen lainsäädännön edellyttämä tunnus, oikeudellinen muoto ja liikeosoite.

2 artikla

Hallintoelimen kokoonpano ja kolmannen osapuolen organisaatiorakenne

1. Edellä 1 artiklassa tarkoitettuun hakemukseen on sisällytettävä kolmannen osapuolen sisäiset johtamisperiaatteet sekä menettelytapasäännöt, jotka koskevat sen hallintoelintä, sen riippumattomia johtajia ja mahdollisten hallintoelinten komiteoita tai alarakenteita..

2. Edellä 1 artiklassa tarkoitetussa hakemuksessa on esitettävä hallintoelimen jäsenet, mukaan lukien riippumattomat johtajat ja mahdolliset hallintoelimessä perustettujen komiteoiden tai muiden alarakenteiden jäsenet. Hakemuksessa on kuvattava jokaisen hallintoelimen jäsenen, mukaan lukien riippumattomien johtajien, asema hallintoelimessä, tälle osoitetut vastuut hallintoelimessä ja kyseisten vastuiden suorittamiseen käytettävä aika.

3. Edellä 1 artiklassa tarkoitettuun hakemukseen on sisällytettävä kaavio, jossa esitetään kolmannen osapuolen organisaatiorakenne ja yksilöidään selkeästi kyseisen kolmannen osapuolen hallintoelimen kunkin jäsenen tehtävät. Jos kolmas osapuoli tarjoaa tai aikoo tarjota muita palveluja kuin YLS-kriteerien noudattamista koskevia palveluja, organisaatiokaaviossa on eriteltävä hallintoelimen jäsenten henkilöllisyys ja vastuu näiden palvelujen osalta.

4. Edellä 1 artiklassa tarkoitetun hakemuksen on sisällettävä seuraavat tiedot kunkin hallintoelimen jäsenen osalta:

kopio kunkin jäsenen ansioluettelosta, mukaan lukien

i)	jäsenen asiaankuuluvaa koulutusta koskeva yleiskatsaus,

ii)	jäsenen täydellinen työhistoria asiaankuuluvine päivämäärineen, toimineen ja toimien kuvauksineen,

iii)	jäsenen ammattipätevyys, sen hankkimispäivämäärä ja jäsenen mahdollinen jäsenyys ammattialajärjestössä,

b)	tiedot mahdollisista rikostuomioista erityisesti esittämällä virallinen rikosrekisteriote,

jäsenen allekirjoittama ilmoitus siitä, onko

i)	hänelle sääntelyviranomaisen, muun viranomaisen, valtion viraston tai ammattialajärjestön käynnistämässä kurinpitomenettelyssä annettu langettava päätös,

ii)	tuomioistuin antanut hänelle langettavan päätöksen siviilioikeudellisessa menettelyssä, esimerkiksi epäasianmukaisesta käytöksestä tai petoksesta yrityksen johtamisen yhteydessä,

iii)	hän kuulunut sellaisen yrityksen hallintoelimeen (ylimpään johtoon tai hallitukseen), jonka rekisteröinnin tai toimiluvan sääntelyviranomainen, muu viranomainen tai valtion virasto on peruuttanut,

iv)	häneltä evätty oikeus harjoittaa toimintaa, joka edellyttää sääntelyviranomaisen, muun viranomaisen, valtion viraston tai ammattialajärjestön myöntämää rekisteröintiä tai toimilupaa,

v)	hän ollut mukana sellaisen yrityksen hallintoelimessä, joka asetettiin maksukyvyttömyys- tai likvidaatiomenettelyyn joko sinä aikana, kun kyseinen henkilö kuului yrityksen hallintoelimeen, tai yhden vuoden kuluessa siitä, kun henkilön jäsenyys kyseisessä hallintoelimessä päättyi,

vi)	hän ollut sellaisen yrityksen hallintoelimen jäsen, jolle sääntelyviranomainen, muu viranomainen, valtion virasto tai ammattialajärjestö on antanut langettavan päätöksen tai määrännyt seuraamuksen,

vii)	hänet erotettu johto- tai hallintotehtävistä taikka sanottu irti työtehtävistä tai muista tehtävistä yrityksessä virheellisen menettelyn tai väärinkäytöksen vuoksi,

viii)

sääntelyviranomainen, muu viranomainen, valtion virasto tai ammattialajärjestö määrännyt hänelle sakkoja, pidättänyt hänet tehtäviensä hoidosta, todennut hänet kelvottomaksi hoitamaan tehtäviään tai määrännyt hänelle muun seuraamuksen esimerkiksi liittyen petoksiin tai kavalluksiin,

ix)	hän sääntelyviranomaisen, muun viranomaisen, valtion viraston tai ammattialajärjestön käynnistämän tutkinnan tai vireillä olevan tuomioistuin-, hallinto-, kurinpito- tai muun menettelyn kohteena, mukaan lukien koskien petosta tai kavallusta,

d)	allekirjoitettu ilmoitus mahdollisista eturistiriidoista, joita jäsenellä voi olla tehtäviensä hoidossa, ja siitä, miten näitä eturistiriitoja hallinnoidaan, mukaan lukien luettelo mahdollisista tehtävistä muissa yrityksissä,

mikäli ei jo mainittu a alakohdassa, kuvaus jäsenen tietämyksestä ja kokemuksesta, jotka ovat kolmannen osapuolen YLS-kriteerien noudattamista koskevien palveluiden tarjoamisen kannalta merkityksellisiä, ja erityisesti tietämys ja kokemus erityyppisistä arvopaperistamisista tai erityyppisten kohde-etuutena olevien vastuiden arvopaperistamisista.

5. Edellä 1 artiklassa tarkoitetun hakemuksen on sisällettävä kunkin riippumattoman johtajan osalta seuraavat tiedot:

a)	näyttö johtajan riippumattomuudesta hallintoelimessä,

b)	ilmoitukset kaikista menneistä tai nykyisistä liikesuhteista, työsuhteista tai muista suhteista, jotka aiheuttavat tai saattavat aiheuttaa mahdollisen eturistiriidan,

c)	tiedot kaikista sellaisista liike-, perhe- tai muista suhteista kolmannen osapuolen tai sen määräysvaltaisen osakkeenomistajan tai jommankumman hallinnon kanssa, jotka aiheuttavat tai saattavat aiheuttaa eturistiriidan.

3 artikla

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Jos kolmas osapuoli noudattaa riippumattomien johtajien nimittämisen ja tehtävien sekä eturistiriitojen hallinnan osalta tiettyjä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevia käytännesääntöjä, 1 artiklassa tarkoitetussa hakemuksessa on eriteltävä kyseiset säännöt ja annettava selvitys kaikista tapauksista, joissa kolmas osapuoli on poikennut kyseisistä säännöistä.

4 artikla

Riippumattomuus ja eturistiriitojen välttäminen

1. Edellä 1 artiklassa tarkoitetun hakemuksen on sisällettävä yksityiskohtaiset tiedot hakijan sisäisistä valvontajärjestelmistä, jotka koskevat eturistiriitojen hallintaa, mukaan lukien kuvaus säännösten noudattamista valvovasta toiminnosta ja riskinarviointijärjestelyistä kolmannessa osapuolessa.

2. Edellä 1 artiklassa tarkoitetun hakemuksen on sisällettävä tiedot periaatteista ja menettelyistä, jotka koskevat olemassa olevien tai mahdollisten eturistiriitojen ja riippumattomuuteen liittyvien uhkien tunnistamista, hallintaa, poistamista, lieventämistä ja paljastamista kolmannen osapuolen tarjoamissa, YLS-kriteerien noudattamiseen liittyvissä palveluissa.

3. Edellä 1 artiklassa tarkoitetun hakemuksen on sisällettävä kuvaus kaikista muista valvonta- ja muista toimenpiteistä, joita sovelletaan eturistiriitojen asianmukaisen ja oikea-aikaisen tunnistamisen, hallinnan ja julkistamisen varmistamiseksi.

4. Edellä 1 artiklassa tarkoitetun hakemuksen on sisällettävä ajantasainen luettelo mahdollisista tai olemassa olevista eturistiriidoista, jotka kolmas osapuoli on tunnistanut asetuksen (EU) 2017/2402 28 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaisesti, ja sen on sisällettävä

kuvaus kaikista olemassa olevista tai mahdollisista eturistiriidoista, jotka liittyvät kolmanteen osapuoleen, sen osakkeenomistajiin, omistajiin tai jäseniin, hallintoelimen jäseniin, johtajiin, kolmannen osapuolen henkilöstöön tai muihin luonnollisiin henkilöihin, joiden tarjoamat palvelut ovat kolmannen osapuolen käytettävissä tai määräysvallassa,

b)	kuvaus kaikista olemassa olevista tai mahdollisista eturistiriidoista, jotka johtuvat kolmannen osapuolen olemassa olevista tai suunnitelluista liikesuhteista, mukaan lukien olemassa olevat tai suunnitellut ulkoistamisjärjestelyt tai kolmannen osapuolen muut toiminnot.

5. Edellä 1 artiklassa tarkoitetussa hakemuksessa on annettava yksityiskohtaiset tiedot periaatteista tai menettelyistä, joilla pyritään varmistamaan, että kolmas osapuoli ei tarjoa minkäänlaisia neuvonta-, tarkastus- tai muita vastaavia palveluja sellaisiin arvopaperistamisiin osallistuville alullepanijoille, järjestäjille tai erillisyhtiöille, joita kyseinen kolmas osapuoli arvioi.

6. Edellä 1 artiklassa tarkoitetussa hakemuksessa on annettava seuraavat tiedot:

tulot, jotka ovat peräisin muista kuin kolmannen osapuolen tarjoamista YLS-palveluista ja jotka on jaoteltu muihin kuin arvopaperistamiseen liittyvistä palveluista saatuihin tuloihin ja arvopaperistamiseen liittyvistä palveluista saatuihin tuloihin hakemuksen jättöpäivää edeltäviltä kolmelta tilikaudelta, tai jos niitä ei ole saatavilla tuolta ajalta, kolmannen osapuolen perustamisesta lähtien,

b)	YLS-kriteerien noudattamista koskevista palveluista saatavien tulojen ennakoitu osuus verrattuna tulevan kolmen vuoden viiteajanjakson ennakoituihin kokonaistuloihin.

7. Edellä 1 artiklassa tarkoitettuun hakemukseen on tarvittaessa sisällytettävä seuraavat tiedot tulojen keskittymisestä, joka liittyy yhteen yritykseen tai yritysryhmään:

tiedot sellaisista yrityksistä tai taloudellisesti sidoksissa olevista yritysryhmistä, jotka ovat tuottaneet yli 10 prosenttia kolmannen osapuolen kokonaisliikevaihdosta hakemuksen jättämispäivää edeltäneiden kolmen tilikauden aikana, tai jos tietoja ei ole saatavilla tältä ajalta, kolmannen osapuolen perustamisesta lähtien,

b)	selvitys siitä, odotetaanko yrityksen tai taloudellisesti sidoksissa olevan yritysryhmän tuottavan vähintään 10 prosenttia tuloista, jotka kolmas osapuoli saa YLS-kriteerien noudattamisen liittyvistä palveluista seuraavien kolmen vuoden aikana.

8. Tarvittaessa 1 artiklassa tarkoitettuun hakemukseen on sisällytettävä arviointi siitä, miten tulojen keskittyminen, joka liittyy yksittäiseen yritykseen tai 7 kohdassa mainittuun taloudellisesti sidoksissa olevaan yritysryhmään, on yhteensopiva niiden riippumattomuuteen liittyvien periaatteiden ja menettelyjen kanssa, jotka koskevat kolmannen osapuolen tarjoamia, 2 kohdassa tarkoitettuja YLS-kriteerien noudattamispalveluja..

5 artikla

Maksurakenne

1. Edellä 1 artiklassa tarkoitetun hakemuksen on sisällettävä tiedot YLS-kriteerien noudattamista koskevan palveluntarjonnan hinnoittelupolitiikasta, ja siihen on sisällytettävä kaikki seuraavat tiedot:

hinnoittelukriteerit ja maksurakenne tai -taulukko YLS-kriteerien noudattamista koskevia palveluja varten kunkin sellaisen arvopaperistamistyypin osalta, jota koskevia palveluja tarjotaan (erottamalla muut kuin ABCP-arvopaperistamiset ABCP-arvopaperistamisista ja -ohjelmista), mukaan lukien kaikki sisäiset ohjeet tai menettelyt, joilla päätetään, miten hinnoittelukriteerejä käytetään yksittäisten maksujen määrittämisessä tai asettamisessa,

yksityiskohtaiset tiedot menetelmistä, joita käytetään YLS-kriteerien noudattamista koskevien palvelujen tarjoamisesta aiheutuvien erityiskustannusten kirjaamiseen, mukaan luettuina YLS-kriteerien noudattamista koskevien palvelujen tarjoamiseen liittyvät lisäkustannukset, esimerkiksi matkustus- ja majoituskulut, ja jos kolmas osapuoli aikoo ulkoistaa osia YLS-palvelujen tarjoamisesta, kuvaus siitä, miten ulkoistaminen otetaan huomioon hinnoittelukriteereissä,

c)	yksityiskohtainen kuvaus menettelyistä, jotka ovat vahvistettu maksujen muuttamista tai maksutaulukoista poikkeamista varten, mukaan lukien mahdolliset kanta-asiakasohjelmat,

yksityiskohtainen kuvaus kaikista vahvistetuista menettelyistä tai sisäisistä valvontatoimista sen varmistamiseksi ja valvomiseksi, että hinnoittelupolitiikkaa noudatetaan, ja muun muassa sen seuraamiseksi, kuinka yksittäiset maksut kehittyvät ajan mittaan ja kuinka ne kehittyvät sellaisten eri asiakkaiden välillä, joille YLS-kriteerien noudattamista koskevia palveluita tarjotaan,

e)	yksityiskohtainen kuvaus kaikista kustannusjärjestelmän ja hinnoittelupolitiikan tarkistusta ja päivittämistä koskevista prosesseista,

f)	yksityiskohtainen kuvaus kaikista menettelyistä ja sisäisistä valvontatoimista, jotka koskevat maksutaulukoiden, sovellettavien yksittäisten maksujen tai kolmannen osapuolen hinnoittelupolitiikkojen muutosten dokumentointia.

2. Edellä 1 artiklassa tarkoitetussa hakemuksessa on annettava tieto siitä,

a)	onko maksujen määrä vahvistettu ennen YLS-kriteerien noudattamista koskevien palvelujen tarjoamista,

b)	liittykö ennakkomaksuihin takaisinmaksuvelvollisuutta,

millä toiminnallisilla takeilla pyritään varmistamaan, että kolmannen osapuolen ja alullepanijan, järjestäjän tai erillisyhtiön väliset sopimukset YLS-kriteerien noudattamista koskevien palvelujen tarjoamisesta eivät sisällä sopimuksen purkamiseen tai rikkomiseen tai noudattamatta jättämiseen liittyvää määräystä, jota sovellettaisiin silloin kun YLS-kriteerien noudattamisen arvioinnin tulos osoittaa arvopaperistamisen olevan YLS-kriteerien vastainen.

6 artikla

Toiminnalliset takeet ja sisäiset prosessit YLS-kriteerien noudattamisen valvomiseksi

1. Edellä 1 artiklassa tarkoitettuun hakemukseen on sisällyttävä yksityiskohtainen tiivistelmä kaikista periaatteista, menettelyistä ja ohjeistuksista, jotka koskevat valvontamenettelyjä ja toiminnallisia takeita sen varmistamiseksi, että kolmannen osapuolen arvio YLS-kriteerien noudattamisesta on riippumaton ja eheä.

2. Edellä 1 artiklassa tarkoitettuun hakemukseen on sisällytettävä kaikki tiedot, jotka osoittavat, että kolmas osapuoli on vahvistanut toiminnalliset takeet ja sisäiset prosessit, joiden avulla se voi arvioida asianmukaisesti YLS-kriteerien noudattamista, mukaan lukien seuraavat seikat:

a)	henkilöstön määrä kokoaikaiseksi muutettuna, jaoteltuna kolmannen osapuolen sisäisten toimenkuvien mukaan,

yksityiskohtaiset tiedot kolmannen osapuolen vahvistamista periaatteista ja menettelyistä, jotka koskevat seuraavia:

i)	yksittäisten henkilöstön jäsenten riippumattomuus,

ii)

työsopimusten päättäminen, mukaan lukien toimenpiteet, joilla varmistetaan YLS-arviointimenettelyn riippumattomuus ja eheys työsuhteen päättyessä, mukaan lukien periaatteet ja menettelyt, jotka liittyvät YLS-arviointiin suoraan osallistuvan henkilöstön neuvotteluihin tulevista työsopimuksista muiden yritysten kanssa,

iii)	YLS-kriteerien noudattamista koskeviin toimiin suoraan osallistuvaa henkilöstöä koskevat pätevyysvaatimukset, eriteltyinä toimenkuvan mukaan,

iv)	YLS-kriteerien noudattamista koskevaan palveluntarjontaan suoraan osallistuvan henkilöstön koulutusta ja kehittämistä koskevat periaatteet,

v)	YLS-kriteerien noudattamista koskeviin palveluihin suoraan osallistuvan henkilöstön arviointi- ja palkkiojärjestelmät,

c)	kuvaus mahdollisista toimenpiteistä, jotka kolmas osapuoli on toteuttanut lieventääkseen riskiä siitä, että se on liian riippuvainen yksittäisistä työntekijöistä YLS-kriteerien noudattamista koskevissa palveluissa

seuraavat tiedot, mikäli kolmas osapuoli on ulkoistanut YLS-arviointeja tai käyttää ulkoisia asiantuntijoita:

i)	yksityiskohtaiset tiedot toimien ulkoistamista ja ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistumista koskevista periaatteista ja menettelyistä,

ii)	kolmannen osapuolen tekemiä tai suunnittelemia ulkoistamisjärjestelyjä koskeva kuvaus, johon on liitetty jäljennös kyseisiä ulkoistamisjärjestelyjä koskevista sopimuksista,

iii)	kuvaus ulkopuolisen asiantuntijan tarjoamista palveluista, mukaan lukien palveluiden laajuus ja ehdot, joiden mukaisesti nämä palvelut on toimitettava,

iv)	yksityiskohtainen selvitys siitä, miten kolmas osapuoli aikoo tunnistaa, hallinnoida ja valvoa ulkoistamisen aiheuttamia riskejä, ja kuvaus takeista, joilla varmistetaan YLS-arviointimenettelyn riippumattomuus,

e)	kuvaus kaikista toimenpiteistä, joita on toteutettava, jos 2 kohdan b alakohdassa ja 2 kohdan d alakohdan i alakohdassa tarkoitettuja periaatteita tai menettelyjä rikotaan,

kuvaus kaikista periaatteista, joiden mukaan toimivaltaiselle viranomaiselle on ilmoitettava 2 kohdan b alakohdassa ja 2 kohdan d alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen periaatteiden tai menettelyjen olennaisesta rikkomisesta tai muista seikoista, tapahtumista tai olosuhteista, jotka todennäköisesti merkitsevät kolmannen osapuolen toimiluvan ehtojen rikkomista,

kuvaus kaikista järjestelyistä, joilla varmistetaan, että asianomaiset henkilöt ovat tietoisia 2 kohdan b alakohdassa ja 2 kohdan d alakohdan i alakohdassa tarkoitetuista periaatteista ja menettelyistä, sekä kuvaus kaikista järjestelyistä, jotka koskevat näiden periaatteiden ja menettelyjen valvontaa, tarkistamista ja päivittämistä.

3. Edellä 1 artiklassa tarkoitettuun hakemukseen on sisällytettävä seuraavat tiedot jokaisesta arvopaperistamistyypistä, jonka osalta kolmas osapuoli aikoo tarjota YLS-kriteerien noudattamista koskevia palveluja:

a)	kuvaus sovellettavasta YLS-arviointimenetelmästä, mukaan lukien kaikki arvioinnin laadunvarmistusta koskevat menettelyt ja menetelmät,

b)	YLS-tarkastuskertomuksen malli, joka toimitetaan alullepanijalle, järjestäjälle tai erillisyhtiölle.

7 artikla

Hakemuksen muoto

1. Kolmannen osapuolen on annettava oma viitenumero jokaiselle asiakirjalle, jonka se toimittaa toimivaltaiselle viranomaiselle osana hakemustaan.

2. Kolmannen osapuolen on sisällytettävä hakemukseensa perusteltu selitys kaikista tämän asetuksen vaatimuksista, joita se ei pidä sovellettavina.

3. Edellä 1 artiklassa tarkoitettuun hakemukseen on liitettävä kolmannen osapuolen ylimmän hallintoelimen jäsenen allekirjoittama kirje, jossa vahvistetaan, että

a)	toimitetut tiedot ovat hakijan parhaan tietämyksen mukaan tarkat ja täydelliset hakemuksen jättöpäivänä,

b)	hakija ei ole direktiivin 2002/87/EY (5) 2 artiklan 4 kohdassa määritelty säännelty yhteisö eikä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 (6) 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määritelty luottoluokituslaitos.

8 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä helmikuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 347, 28.12.2017, s. 35.

(2) Komission asetus (EY) N:o 1126/2008, annettu 3 päivänä marraskuuta 2008, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti (EUVL L 320, 29.11.2008, s. 1).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/43/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 87).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/87/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta sekä neuvoston direktiivien 73/239/ETY, 79/267/ETY, 92/49/ETY, 92/96/ETY, 93/6/ETY ja 93/22/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 98/78/EY ja 2000/12/EY muuttamisesta (EUVL L 35, 11.2.2003, s. 1).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1060/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, luottoluokituslaitoksista (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 1).

LIITE

Asiakirjaviitteet

Asianomainen artikla tässä asetuksessa	Asiakirjan yksilöllinen viitenumero	Asiakirjan nimi	Asiakirjan luku, jakso tai sivu, josta/jolta tieto löytyy, tai syy siihen, miksi tietoa ei anneta

29.5.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

L 142/9

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/886,

annettu 12 päivänä helmikuuta 2019,

delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 muuttamisesta ja oikaisemisesta rahoitusvälineitä, yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, jäljitysketjua, toimien tarkastusten laajuutta ja sisältöä sekä toimien otoksen valinnassa käytettäviä menetelmiä koskevien säännösten ja liitteen III osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (1) ja erityisesti sen 38 artiklan 4 kohdan, 39 a artiklan 7 kohdan, 40 artiklan 4 kohdan, 41 artiklan 3 kohdan, 42 artiklan 6 kohdan, 61 artiklan 3 kohdan b alakohdan, 68 artiklan toisen kohdan, 125 artiklan 8 kohdan ensimmäisen alakohdan, 125 artiklan 9 kohdan ja 127 artiklan 7 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 480/2014 (2) vahvistetaan muun muassa erityissäännöt, jotka koskevat rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavien yhteisöjen asemaa, vastuita ja tehtäviä sekä asiaan liittyviä valintaperusteita ja rahoitustuotteita. Koska asetuksen (EU) N:o 1303/2013 toisen osan IV osastoa on muutettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2018/1046 (3), delegoitua asetusta (EU) N:o 480/2014 olisi muutettava vastaamaan näitä muutoksia.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 1 kohdalla otetaan käyttöön uusi täytäntöönpanovaihtoehto, jolla ERI-rahastojen varat yhdistetään Euroopan strategisten investointien rahaston alaan kuuluviin EIP:n rahoitustuotteisiin, ja tätä koskevat edellytykset vahvistetaan yksityiskohtaisesti asetuksen uudessa 39 a artiklassa. Sen vuoksi rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavien yhteisöjen asemaa, vastuita ja tehtäviä sekä asiaan liittyviä valintaperusteita ja rahoitustuotteita koskevien delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 tiettyjen säännösten oikeusperustaa ja soveltamisalaa olisi muutettava niin, että myös niihin sisällytetään viittaus asetuksen (EU) N:o 1303/2013 39 a artiklaan.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 4 kohdassa on selkeytetty sääntöjä, jotka koskevat sopimusten tekemistä suoraan julkisomisteisten pankkien tai laitosten kanssa. Sen vuoksi delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 7 ja 10 artiklaa olisi muutettava. Koska Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklaan tehtyjä muutoksia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014, delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 7 artiklan muutoksia olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014. Koska Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 39 a artiklaan tehtyjä muutoksia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2018, delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 10 artiklan muutoksia olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2018.

(4)	Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 uudessa 43 a artiklassa selvennetään sääntöjä, joita sovelletaan investoijien eriytettyyn kohteluun tuoton ja riskien jakamisen yhteydessä. Sen vuoksi delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 6 artiklan 1 kohtaa ja 9 artiklan 1 kohtaa olisi muutettava.

(5)

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 40 artiklaa on muutettu, jotta nimetyt viranomaiset voivat varmennuksia ja tarkastuksia koskevia velvoitteitaan täyttäessään saada tarvittavan varmuuden niiden yhdenmukaisten, laadukkaiden ja oikea-aikaisten raporttien perusteella, jotka EIP tai muut kansainväliset rahoituslaitokset, joissa jäsenvaltio on osakkaana, toimittavat. Näin ollen ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 9 artiklan 3 ja 4 kohdan täytäntöönpanosta saatujen kokemusten perusteella kyseiset kohdat olisi kumottava.

(6)

Delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 9 artiklassa vahvistetaan täydentävät erityisäännöt, jotka koskevat kansallisella, alueellisella, valtioiden välisellä tai rajat ylittävällä tasolla perustettujen rahoitusvälineiden hallintoa ja valvontaa. Lisäksi mainitun artiklan 1 kohdan c alakohdassa on maaseuturahaston osalta virheellinen viittaus asetukseen (EU) N:o 1305/2013, ja virhe olisi oikaistava.

(7)

Delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 säännöksissä olevat viittaukset olisi mukautettava asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muutetuissa säännöksissä oleviin ilmauksiin, kun kyse on suoraan tehtävistä sopimuksista, investoijien eriytetystä kohtelusta, valtiontukilainsäädännössä käytetystä ilmaisusta ”markkinatalousperiaatteen mukaisesti toimiva investoija” sekä kansainvälisten rahoituslaitosten kohtelemisesta yhdenmukaisella tavalla EIP:n kanssa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 40 artiklan mukaisesti.

(8)

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 61 artiklan 8 kohtaa on muutettu asetuksella (EU, Euratom) 2018/1046 niin, että sitä ei sovelleta toimiin, joiden osalta tuki on valtiontukea. Delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 19 artiklan 6 kohdassa säädetään, että rahoituksen diskonttokorkojen määrittäminen on tehtävä jäsenvaltioiden tasolla. Jotta voidaan varmistaa suurhankkeiden yhdenmukainen ja jouheva arviointi, kun on kyse taloudellista kannattavuutta kuvaavista indikaattoreista valtiontukea saavissa hankkeissa, delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 19 artiklan 6 kohta olisi kumottava, jotta voidaan käyttää hankekohtaisia rahoituksen diskonttokorkoja, jotka vastaavat investoijan tai alan luonnetta.

(9)

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 ja 68 artiklaa, jotka koskevat yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, on lisäksi muutettu ja asetuksella (EU, Euratom) 2018/1046 on otettu käyttöön 68 a ja 68 b artikla. Sen vuoksi delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 20 ja 21 artiklaa olisi muutettava vastaavasti, jotta voidaan varmistaa asianmukaiset viittaukset asetuksen (EU) N:o 1303/2013 säännöksiin.

(10)

Tässä asetuksessa olisi säädettävä myös delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 25 artiklassa säädettyä jäljitysketjua ja 27 artiklassa säädettyä toimien tarkastusta koskevista erityissäännöistä, jotka koskevat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitettua uutta tukimuotoa, jossa toimiin myönnetään kustannuksiin perustumatonta rahoitusta.

(11)

Sen varmistamiseksi, että varmuuden saamiseen indikaattoreihin ja välitavoitteisiin liittyvien tietojen luotettavuudesta sovelletaan johdonmukaista lähestymistapaa, delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 27 artiklan 2 kohdassa on aiheellista täsmentää, että tämän seikan olisi oltava osa toimien tarkastusta koskevaa tarkastustyötä.

(12)

Delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 28 artiklan 8 kohdassa täsmennetään otannan valintamenettely, jos sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 148 artiklan 1 kohdassa säädetyn oikeasuhteisen valvonnan edellytyksiä. Jotta selvennettäisiin, mitä vaihtoehtoja tarkastusviranomaisella on käytettävissään, säännöstä olisi muutettava siten, että todetaan tarkastusviranomaisen tekevän päätöksen joko otantayksiköiden poissulkemisesta tai korvaamisesta ammatillisen harkintansa perusteella. Koska tämä selvennys on jo esitetty jäsenvaltioille, kyseistä muutosta on aiheellista soveltaa takautuvasti tämän asetuksen ensimmäisestä voimaantulopäivästä alkaen.

(13)

Aliotantamenetelmiä koskevaa delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 28 artiklan 9 kohtaa olisi muutettava, jotta voitaisiin selventää aliotannan mahdollisia eri tasoja monimutkaisissa toimissa ja kattaa kaikki erityispiirteet, mukaan lukien muut kuin tilastolliset otantamenetelmät ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen nojalla toteutettujen toimien erityispiirteet. Koska tämä selvennys on jo esitetty jäsenvaltioille, kyseistä muutosta on aiheellista soveltaa takautuvasti tämän asetuksen ensimmäisestä voimaantulopäivästä alkaen.

(14)	Koska asetuksen (EU) N:o 1303/2013 2 artiklan 10 kohdan a alakohdassa olevaa ”tuensaajan” määritelmää muutetaan asetuksella (EU, Euratom) 2018/1046, tiettyjä delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 liitteessä III olevia tietokenttiä olisi muutettava vastaavasti.

(15)	Kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita on asetuksen (EU) N:o 1303/2013 149 artiklan 3 a kohdan mukaisesti kuultu tässä asetuksessa säädetyistä toimenpiteistä paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (4) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

(16)

Oikeusvarmuuden takaamiseksi ja jotta vältetään liika eroavuus 2 päivästä elokuuta 2018 alkaen tai sitä aiemmin asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 282 artiklan mukaisesti sovellettavien asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muutettujen säännösten ja tämän asetuksen säännösten välillä, tämän asetuksen olisi tultava voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(17)	Sen vuoksi delegoitua asetusta (EU) N:o 480/2014 olisi muutettava ja oikaistava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan delegoitu asetus (EU) N:o 480/2014 seuraavasti:

Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

a)	Korvataan alaotsikko seuraavasti: ”(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 4 kohdan kolmas alakohta ja 39 a artiklan 7 kohta)”

Korvataan 1 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d)

asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 2 kohdan c alakohdassa ja 43 a artiklassa tarkoitettu markkinatalousperiaatteen mukaisesti toimivien investoijien sekä asetuksen (EU) 2015/2017 mukaista EU:n takausta käytettäessä myös EIP:n eriytetty kohtelu on oikeassa suhteessa näiden investoijien ottamiin riskeihin ja rajoittuu vähimmäismäärään, joka on tarpeen tällaisten investoijien houkuttelemiseksi, mikä on varmistettava ehdoilla ja edellytyksillä sekä menettelytakeilla.”

Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

a)	Korvataan alaotsikko seuraavasti: ”(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 4 kohdan kolmas alakohta ja 39 a artiklan 7 kohta)”

Korvataan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”1. Valitessaan rahoitusvälineen käyttöönotosta vastaavaa yhteisöä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 4 kohdan a alakohdan, b alakohdan iii alakohdan ja c alakohdan sekä 39 a artiklan 5 kohdan mukaisesti hallintoviranomaisen on varmistettava, että kyseinen yhteisö täyttää seuraavat vähimmäisvaatimukset:”

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Kun yhteisö, joka ottaa käyttöön rahasto-osuusrahaston, mukaan lukien EIP ja kansainvälinen rahoituslaitos, jossa jäsenvaltio on osakkaana, siirtää käyttöönottoon liittyviä tehtäviä rahoituksenvälittäjälle, sen on varmistettava, että kyseinen rahoituksenvälittäjä täyttää 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset ja perusteet.”

Lisätään 4 kohta seuraavasti:

”4. Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta, kun asetuksen (EU) N:o 1303/2013 39 a artiklan 5 kohdan mukaisen rahoitusvälineen käyttöön ottava yhteisö on EIP tai kansainvälinen rahoituslaitos, jossa jäsenvaltio on osakkaana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.”

3)	Korvataan 8 artiklan alaotsikko seuraavasti: ”(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 4 kohdan kolmas alakohta ja 39 a artiklan 7 kohta)”

Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

a)	Korvataan otsikko seuraavasti: ”Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen rahoitusvälineiden hallinto ja valvonta (Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 40 artiklan 4 kohta)”

Muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i)	korvataan johdantokappaleen sanamuoto seuraavasti: ”1. Kun on kyse toimista, joihin sisältyy ohjelmista maksettavaa tukea asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuihin rahoitusvälineisiin, hallintoviranomaisen on varmistettava, että”

ii)

muutetaan e alakohta seuraavasti:

aa)

korvataan ii alakohta seuraavasti:

”ii)

asiakirjat, joissa yksilöidään kustakin ohjelmasta ja kunkin toimintalinjan mukaisesti rahoitusvälineeseen maksetut määrät, ohjelmien mukaisesti tukikelpoiset menot sekä ERI-rahastoista maksetusta tuesta syntyvät korko- ja muut tuotot sekä ERI-rahastojen varojen uudelleenkäyttö asetuksen (EU) N:o 1303/2013 43, 43 a ja 44 artiklan mukaisesti;”

ab)

korvataan iv alakohta seuraavasti:

”iv)	asiakirjat, jotka osoittavat, että asetuksen (EU) N:o 1303/2013 43, 43 a, 44 ja 45 artiklaa on noudatettu;”

Korvataan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Sellaisten toimien osalta, joihin sisältyy ohjelmista annettavaa tukea maaseuturahaston mukaisiin rahoitusvälineisiin, tarkastuselinten on varmistettava, että rahoitusvälineiden tarkastukset jatkuvat koko ohjelmakauden ajan ohjelman sulkemiseen saakka sekä järjestelmätarkastusten että toimien tarkastusten puitteissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (*1) 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(*1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).”"

d)	Kumotaan 3 ja 4 kohta.

Korvataan 10 artikla seuraavasti:

”10 artikla

Rahoitusvälineisiin tehtävien maksujen peruuttamista sekä maksatushakemuksiin tämän johdosta tehtäviä muutoksia koskevat säännöt

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 41 artiklan 3 kohta)

Jäsenvaltiot ja hallintoviranomaiset voivat peruuttaa ohjelmista maksettavia rahoitusosuuksia asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettuihin rahoitusvälineisiin sekä 38 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin rahoitusvälineisiin, jotka on otettu käyttöön asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 4 kohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti vain, jos rahoitusosuudet eivät ole vielä sisältyneet kyseisen asetuksen 41 artiklassa tarkoitettuun maksatushakemukseen. EAKR:n, ESR:n, koheesiorahaston ja EMKR:n tukemien rahoitusvälineiden osalta rahoitusosuuksia voidaan kuitenkin peruuttaa myös, jos seuraavaa maksatushakemusta muutetaan vastaavien menojen peruuttamiseksi tai korvaamiseksi.”

Korvataan 13 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5. Jos pääomarahoitusta tarjoaviin rahoituksenvälittäjiin sijoitettavasta pääomasta suurin osa on peräisin markkinatalousperiaatteen mukaisesti toimivilta investoijilta ja ohjelmasta maksetulla rahoitusosuudella on sama etuoikeusasema kuin kyseisillä investoijilla, hallintokustannusten ja -palkkioiden on oltava markkinaehtojen mukaiset eivätkä ne saa ylittää yksityisten investoijien maksamia kustannuksia ja palkkioita.”

7)	Kumotaan 19 artiklan 6 kohta.

8)	Korvataan 20 artiklan alaotsikko seuraavasti: ”(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 68 artiklan toinen kohta)”

9)	Korvataan 21 artiklan alaotsikko seuraavasti: ”(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 68 artiklan toinen kohta)”

10)

Muutetaan 25 artiklan 1 kohta seuraavasti:

Muutetaan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

korvataan d alakohta seuraavasti:

”d)

jäljitysketjun avulla on voitava osoittaa ja perustella asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklan 1 kohdan d alakohdan ja 68 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan mukaisesti määriteltyjen kustannusten osalta laskentamenetelmän ja kiinteiden osuuksien määritysperusteen käyttö sekä tukikelpoiset välittömät kustannukset tai muiden valittujen luokkien osalta ilmoitetut kustannukset, joihin sovelletaan kiinteää prosenttiosuutta;”

ii)

lisätään da alakohta seuraavasti:

”da)

jäljitysketjun avulla on voitava todentaa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitetun kustannuksiin perustumattoman rahoituksen osalta rahoitusehtojen täyttyminen ja täsmäyttää perustana olevat, menojen korvaamisen edellytyksiin liittyvät tiedot;”

iii)

korvataan e alakohta seuraavasti:

”e)

jäljitysketjun avulla on voitava näyttää toteen ja todentaa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 68 artiklan ensimmäisen kohdan b ja c alakohdan sekä 68 a artiklan 1 kohdan ja 68 b artiklan, asetuksen (EU) N:o 1304/2013 14 artiklan 2 alakohdan – ennen asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 voimaantuloa – sekä asetuksen (EU) N:o 1299/2013 20 artiklan mukaisesti määriteltyjen kustannusten osalta ne tukikelpoiset välittömät kustannukset, joihin sovelletaan kiinteää prosenttiosuutta;”

Korvataan toinen alakohta seuraavasti:

”Edellä c ja d alakohdassa tarkoitettujen kustannusten osalta jäljitysketjun on mahdollistettava sen todentaminen, että hallintoviranomaisen käyttämä laskentamenetelmä on asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklan 5 kohdan ja 68 artiklan sekä asetuksen (EU) N:o 1304/2013 14 artiklan 3 alakohdan – ennen asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 voimaantuloa – mukainen.”

11)

Muutetaan 27 artikla seuraavasti:

Muutetaan 2 kohta seuraavasti:

lisätään ensimmäiseen alakohtaan d alakohta seuraavasti:

”d)	indikaattoreita ja välitavoitteita koskevat tiedot ovat luotettavia.”

ii)

lisätään toinen alakohta seuraavasti:

”Vain seuraavia a alakohdassa vahvistettuja näkökohtia sovelletaan toimiin, joihin myönnetään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitettua kustannuksiin perustumatonta rahoitusta: toimi on pantu täytäntöön hyväksyntäpäätöksen mukaisesti ja se täytti tarkastuksen aikana kaikki edellytykset, jotka koskevat sen toimintaa, käyttöä ja saavutettavia tavoitteita.”

Lisätään 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Kun on kyse toimista, joihin myönnetään tukea asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitetussa muodossa, toimien tarkastuksissa on todennettava, että tuensaajalle menojen kattamiseksi maksettavan korvauksen edellytykset täyttyvät.”

12)

Muutetaan 28 artikla seuraavasti:

Korvataan 8 kohta seuraavasti:

”8. Jos sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 148 artiklan 1 kohdassa säädetyn oikeasuhteisen valvonnan edellytyksiä, tarkastusviranomainen voi joko sulkea kyseisessä artiklassa tarkoitetut erät pois otannan kohteena olevasta perusjoukosta tai säilyttää erät otannan kohteena olevassa perusjoukossa ja korvata ne, jos ne tulevat valituiksi. Tarkastusviranomaisen olisi tehtävä päätös otantayksiköiden poissulkemisesta tai korvaamisesta ammatillisen harkintansa perusteella.”

b)	Korvataan 9 kohdan toinen ja kolmas alakohta seuraavasti: ”Tarkastusviranomainen voi kuitenkin päättää soveltaa aliotantaa otantayksikön ominaisuuksista riippuen. Aliotantayksiköiden valinnassa on noudatettava periaatteita, jotka mahdollistavat projisoinnin otantayksikön tasolla.”

13)

Muutetaan liite III seuraavasti:

a)	Korvataan tietokenttä 2 seuraavasti: ”Tieto siitä, onko tuensaaja julkisoikeudellinen elin, yksityisoikeudellinen elin vai luonnollinen henkilö”

Korvataan tietokenttä 46 seuraavasti:

”Kunkin tuensaajalle suoritetun maksun perustan muodostavien tukikelpoisten menojen määrä maksatushakemuksessa sekä lisäksi, jos kyse on toimista, joihin myönnetään tukea asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitetussa muodossa, viittaus vastaavaan täytettyyn rahoitusehtoon”

Korvataan tietokenttä 80 seuraavasti:

”Tuensaajalle aiheutuneiden ja toimen toteutuksen yhteydessä maksettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärä kussakin maksatushakemuksessa sekä lisäksi, jos kyse on toimista, joihin myönnetään tukea asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitetussa muodossa, viittaus vastaavaan täytettyyn rahoitusehtoon”

Korvataan tietokenttä 87 seuraavasti:

”Valtiontuen tapauksessa ja sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 131 artiklan 5 kohtaa maksatushakemukseen sisältyvän ennakon määrä, joka on kolmen vuoden kuluessa ennakon maksamisesta katettu tuensaajan – tai jos jäsenvaltio on päättänyt, että tuensaaja on 2 artiklan 10 kohdan a alakohdan mukainen tuen myöntävä taho, tukea saavan tahon – maksamilla menoilla”

Korvataan tietokenttä 88 seuraavasti:

”Valtiontuen tapauksessa ja sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 131 artiklan 5 kohtaa tuensaajalle toimen aikana maksatushakemukseen sisältyvänä ennakkona maksettu määrä, jota ei ole katettu tuensaajan – tai jos jäsenvaltio on päättänyt, että tuensaaja on 2 artiklan 10 kohdan a alakohdan mukainen tuen myöntävä taho, tukea saavan tahon – maksamilla menoilla ja jonka osalta kolmen vuoden ajanjakso ei ole vielä päättynyt”

2 artikla

Oikaistaan delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 9 artiklan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c)

hallinnointia koskevat varmennukset tehdään koko ohjelmakauden ja rahoitusvälineiden perustamisen ja käyttöönoton ajan EAKR:n, ESR:n, koheesiorahaston ja EMKR:n osalta asetuksen (EU) N:o 1303/2013 125 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja maaseuturahaston osalta asetuksen (EU) N:o 1306/2013 58 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti;”

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sen 1 artiklan 2 alakohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Sen 1 artiklan 5 alakohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2018.

Sen 1 artiklan 12 kohtaa ja 2 artiklaa sovelletaan 14 päivästä toukokuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä helmikuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(2) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 480/2014, annettu 3 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 täydentämisestä (EUVL L 138, 13.5.2014, s. 5).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus, tehty 13 päivänä huhtikuuta 2016, paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).

29.5.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

L 142/16

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/887,

annettu 13 päivänä maaliskuuta 2019,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18 päivänä heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (1) ja erityisesti sen 71 artiklan kolmannen kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komissio hyväksyi delegoidulla asetuksella (EU) N:o 110/2014 (2) asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksen.

(2)	Asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012 on korvattu asetuksella (EU, Euratom) 2018/1046. Sen takia on mukautettava asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetusta.

(3)

Jotta voidaan varmistaa unionin varojen moitteeton hoito ja jotta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvat elimet voivat antaa omat varainhoitoa koskevat sääntönsä, on tarpeen hyväksyä näille elimille varainhoidon malliasetus. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoitoa koskevat säännöt voivat poiketa tästä asetuksesta ainoastaan, jos se on välttämätöntä niiden erityistarpeiden vuoksi ja jos komissio antaa siihen ennalta suostumuksensa.

(4)

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksen olisi vastattava asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 säännöksiä, ja sen avulla olisi voitava yksinkertaistaa ja selkeyttää edelleen sääntöjä, jotta voidaan ottaa huomioon niiden soveltamisesta saadut kokemukset.

(5)

Sen jälkeen kun Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat asetuksen (EU, Euratom) 2015/1929 (4), komission delegoidulla asetuksella (EU) 2015/2461 (5) muutettiin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta annettua delegoitua asetusta (EU) N:o 110/2014 vastuuvapautta, raportointia ja ulkoista tarkastusta koskevien sääntöjen mukauttamiseksi vastaamaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuihin elimiin sovellettavia sääntöjä. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuviin elimiin sovellettavat hallintoa, sisäistä tarkastusta ja vastuuvelvollisuutta koskevat säännöt olisi yhdenmukaistettava asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuihin elimiin sovellettavien, komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (6) vastaavien säännösten kanssa.

(6)	Koska komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012 (7) on kumottu, olisi poistettava vaatimus, jonka mukaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten on hyväksyttävä omat täytäntöönpanosääntönsä.

(7)

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten olisi laadittava ja toteutettava talousarvionsa noudattaen yhtenäisyyden, talousarvion totuudenmukaisuuden, vuotuisuuden, tasapainon, laskentayksikön, yleiskatteisuuden, erittelyn ja moitteettoman varainhoidon periaatteita, mikä edellyttää avoimuutta sekä vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa.

(8)	Toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja juoksevien hallintomenojen sitomiseksi varainhoitovuoden lopussa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten olisi voitava tietyin edellytyksin sitoa tällaisia menoja etukäteen seuraavan varainhoitovuoden määrärahoista.

(9)	Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten ei erityispiirteidensä vuoksi pitäisi voida hyödyntää yritysten harjoittamaa sponsorointia.

(10)

Talousarviota koskevaa tuloksellisuuden periaatetta olisi selvennettävä. Tuloksellisuuden olisi oltava yhteydessä moitteettoman varainhoidon periaatteeseen. Moitteettoman varainhoidon periaate olisi määriteltävä. Määrärahojen käytössä olisi otettava huomioon toisaalta asetetut tavoitteet ja tulosindikaattorit ja toisaalta tulokset ja määrärahojen käytön taloudellisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus.

(11)

Jotta voidaan varmistaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tehtävien ja toimien yleinen toteuttaminen, sen olisi voitava sisällyttää tiettynä vuonna käyttämättä jääneet määrärahat seuraavia kolmea varainhoitovuotta varten laadittaviin tuloja ja menoja koskeviin arvioihin.

(12)

On tarpeen määritellä tilinpitäjän sekä tulojen ja menojen hyväksyjän toimivaltuudet ja vastuut ja ottaa tässä huomioon julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten julkis-yksityinen luonne. Tulojen ja menojen hyväksyjillä olisi oltava täysi vastuu kaikista heidän alaisuudessaan suoritetuista tulo- ja menotapahtumista, ja heidän olisi oltava niistä tilivelvollisia tarvittaessa kurinpitomenettelyn kautta. Virheiden ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi tulojen ja menojen hyväksyjien olisi otettava käyttöön monivuotinen, riskeihin ja kustannustehokkuuteen perustuva valvontastrategia.

(13)

Jotta voitaisiin varmistaa, että kukin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin on vastuussa oman talousarvionsa toteuttamisesta ja noudattaa sille perustamisen yhteydessä asetettuja tavoitteita, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten olisi sallittava tarvittaessa käyttää niille annettujen tehtävien hoitamiseksi ulkopuolisia yksityisen sektorin elimiä, silloin kun tämä on välttämätöntä, ellei kyseessä ole julkisen palvelun tehtäviin liittyvä tai arviointiin liittyvän harkintavallan käyttöä edellyttävä tehtävä.

(14)

Määrärahojen toteuttamisen helpottamiseksi ja noudattaen moitteettoman varainhoidon periaatetta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten olisi voitava tehdä asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 59 artiklan 3 kohdan mukaisesti yksikön tason sopimuksia erityisesti unionin toimielinten ja muiden elinten kanssa. Lisäksi olisi huolehdittava siitä, että tällaisista yksikön tason sopimuksista raportoidaan asianmukaisesti.

(15)

Jotta voidaan parantaa kustannustehokkuutta, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten olisi voitava käyttää yhteisiä palveluja tai siirtää palveluja niitä muille elimille tai komissiolle erityisesti antamalla komission tilinpitäjälle julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpitäjän tehtävät kokonaan tai osittain.

(16)

Todellisten tai epäiltyjen eturistiriitojen riskin havaitsemiseksi ja sen asianmukaiseksi hallitsemiseksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvat elimet olisi velvoitettava antamaan eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallitsemista koskevat säännöt. Säännöissä olisi otettava huomioon komission laatimat suuntaviivat.

(17)	Olisi vahvistettava periaatteet, joita noudatetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tulo- ja menotapahtumien suhteen.

(18)

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten erityisluonne huomioon ottaen niiden jäsenten olisi vastattava kustannuksista, joita aiheutuu niiden rahoitusosuudesta julkisen ja yksityisen sektorin elimen hallintokustannuksiin. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tarjoaman rahoituksen edunsaajan, joka ei ole kyseisen elimen jäsen, ei pitäisi osallistua kyseisen elimen hallintokustannuksiin suoraan, välillisesti eikä missään muodossa, eikä rahoituksen edunsaajia pitäisi kehottaa tai pyytää osallistumaan tällaisiin kustannuksiin silloin kuin ne osallistuvat elimen osarahoittamiin hankkeisiin.

(19)

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten on hyväksyttävä tiettyä vuotta koskeva vuotuinen työohjelmansa edeltävän vuoden loppuun mennessä. Vuotuisen työohjelman olisi sisällettävä kuvaus rahoitettavista toimista ja tiedot kullekin toimelle kohdennetun rahoituksen määrästä, tiedot julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen toteutettavaksi annettavan ohjelman täytäntöönpanostrategiasta sekä tehokkuusetujen ja synergian aikaansaamiseksi laaditusta strategiasta. Vuotuisen työohjelman olisi lisäksi sisällettävä strategia organisaation hallinnoinnin ja sisäisen valvonnan järjestelmiä varten, mukaan lukien petostentorjuntastrategia sekä tiedot toimenpiteistä eturistiriitojen, sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäisemiseksi erityisesti silloin, jos puutteet ovat johtaneet kriittisten suositusten antamiseen.

(20)

Jo vakiintuneiden unionin rahoitusmuotojen (tosiasiallisesti aiheutuneiden avustuskelpoisten kustannusten korvaaminen, yksikkökustannukset, kertakorvaukset ja kiinteämääräinen rahoitus) lisäksi on asianmukaista antaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuville elimille mahdollisuus tarjota tukea sellaisen rahoituksen muodossa, joka ei liity asianomaisten toimien kustannuksiin. Tämän lisärahoitusmuodon olisi perustuttava joko eräiden ennakkoedellytysten täyttymiseen tai tulosten saavuttamiseen, jota mitataan ennalta asetettujen välitavoitteiden tai tulosindikaattoreiden avulla.

(21)	Asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 käyttöön otettuja varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää koskevia sääntöjä olisi sovellettava julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuviin elimiin unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi.

(22)	Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän vahvistamiseksi niiden olisi raportoitava komissiolle viipymättä petoksista, taloudellisista sääntöjenvastaisuuksista ja tutkimuksista.

(23)

Kun otetaan huomioon julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten julkis-yksityinen luonne ja erityisesti yksityisen sektorin rahoitusosuus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon, olisi säädettävä joustavista menettelyistä hankintasopimusten tekemistä varten. Näissä menettelyissä olisi noudatettava avoimuuden, suhteellisuuden, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita, ja ne voivat poiketa asiaa koskevista asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 säännöksistä. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten jäsenten välisen tehostetun yhteistyön odotetaan edistävän tavaroiden ja palveluiden parempaa ja edullisempaa tarjontaa ja auttavan välttämään liiallisia kuluja hankintamenettelyjen hallinnoinnissa. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvilla elimillä olisi tämän vuoksi oltava mahdollisuus tehdä ilman hankintamenettelyä muiden jäsentensä kuin unionin kanssa hankintasopimuksia sellaisista tuotteista, palveluista tai työsuorituksista, jotka nämä jäsenet tarjoavat suoraan ilman, että ne käyttävät kolmansia osapuolia.

(24)

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten olisi voitava käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita avustushakemusten, hankkeiden ja tarjouskilpailuiden arvioinnissa sekä antamaan lausuntoja ja neuvontaa erityistapauksissa. Nämä asiantuntijat olisi valittava syrjimättömyyden, yhdenvertaisen kohtelun ja eturistiriitojen välttämisen periaatteiden mukaisesti.

(25)

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukainen täytäntöönpano komission suoraan hallinnoimien toimien kanssa, avustuksia ja palkintoja myönnettäessä olisi sovellettava asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 asiaa koskevia säännöksiä, mikäli julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen perustamissäädöksessä tai sen täytäntöönpantavaksi annetun ohjelman perussäädöksessä ei ole asiaa koskevaa erityistä säännöstä.

(26)

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvat elimet toimittavat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (8) 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan petostentorjuntavirastolle viipymättä kaikki tiedot, jotka liittyvät mahdollisiin petoksiin, lahjontaan tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan muuhun laittomaan toimintaan. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten on neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (9) 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä Euroopan syyttäjänvirastolle kaikesta rikollisesta toiminnasta, jonka osalta syyttäjänvirasto voisi käyttää toimivaltaansa kyseisen asetuksen mukaisesti. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän vahvistamiseksi niiden olisi lisäksi raportoitava petoksista, taloudellisista sääntöjenvastaisuuksista ja tutkimuksista komissiolle viipymättä. Komission ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten olisi otettava käyttöön menettelyt, joiden avulla suojataan asianmukaisesti henkilötiedot ja varmistetaan tarpeellisuusperiaatteen noudattaminen kaikessa oletettuihin petoksiin ja muihin sääntöjenvastaisuuksiin sekä käynnissä oleviin ja päättyneisiin tutkimuksiin liittyvien tietojen siirtämisessä.

(27)	Delegoitu asetus (EU) N:o 110/2014 olisi kumottava. Viittauksia kumottuun asetukseen olisi pidettävä viittauksina tähän asetukseen.

(28)

Tämän asetuksen olisi tultava voimaan mahdollisimman pian, jotta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvat elimet voivat hyväksyä varainhoitoa koskevat tarkistetut asetukset 1 päivänä syyskuuta 2019 ja hyödyntää yksinkertaistamista ja säännösten mukauttamista asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 säännöksiin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 LUKU

SOVELTAMISALA

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan keskeiset periaatteet, joiden perusteella asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitetut julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvat elimet antavat omat varainhoitoa koskevat sääntönsä. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoitoa koskevat säännöt voivat poiketa tästä asetuksesta ainoastaan, jos se on välttämätöntä kyseisten elinten erityistarpeiden vuoksi ja jos komissio antaa siihen ennalta suostumuksensa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklan neljännen kohdan mukaisesti. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin julkistaa varainhoitoa koskevat sääntönsä verkkosivustollaan.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)	’johtokunnalla’ julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tärkeintä sisäisen päätöksenteon elintä taloutta ja talousarviota koskevissa päätöksissä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen perustamissäädöksessä käytetystä nimityksestä riippumatta;

’johtajalla’ johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta sekä tulojen ja menojen hyväksyjänä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion toteuttamisesta vastaavaa henkilöä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen perustamissäädöksessä käytetystä nimityksestä riippumatta;

3)	’jäsenellä’ julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen jäsentä sen perustamissäädöksen mukaisesti;

4)	’perustamissäädöksellä’ unionin säädöstä, jolla säännellään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen perustamiseen ja toimintaan liittyviä olennaisia näkökohtia.

Sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 2 artiklaa soveltuvin osin.

3 artikla

Talousarvion soveltamisala

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarviossa on kunkin varainhoitovuoden osalta ennakoitava ja hyväksyttävä kaikki julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalle elimelle tarpeellisiksi katsotut tulot ja menot. Se muodostuu seuraavista:

julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tulot, joihin kuuluvat

i)	hallintokustannuksiin tarkoitetut sen jäsenten rahoitusosuudet;

ii)	toimintakustannuksiin tarkoitetut sen jäsenten rahoitusosuudet;

iii)	tiettyjen menoerien rahoittamiseen sidotut tulot;

iv)	julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tuottamat tulot;

b)	julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen menot, mukaan luettuina hallintomenot.

2 LUKU

BUDJETTIPERIAATTEET

4 artikla

Budjettiperiaatteiden noudattaminen

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa noudatetaan tässä asetuksessa säädettyjä yhtenäisyyden, talousarvion totuudenmukaisuuden, vuotuisuuden, tasapainon, laskentayksikön, yleiskatteisuuden, erittelyn, moitteettoman varainhoidon sekä avoimuuden periaatteita.

5 artikla

Yhtenäisyyden ja talousarvion totuudenmukaisuuden periaatteet

1. Kaikki tulot ja menot on otettava johonkin budjettikohtaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarviossa.

2. Menoa ei saa sitoa eikä hyväksyä maksettavaksi, jos julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarviossa vahvistetut määrärahat eivät riitä sen kattamiseen.

3. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon saadaan ottaa määrärahoja vain tarpeelliseksi katsottuja menoja varten.

4. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalle elimelle ei makseta sen talousarviosta suoritettujen ennakkomaksujen korkotuottoja.

6 artikla

Vuotuisperiaate

1. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon otetaan määrärahat 1 päivänä tammikuuta alkavan ja 31 päivänä joulukuuta päättyvän varainhoitovuoden ajaksi.

2. Maksusitoumusmäärärahat kattavat varainhoitovuoden aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten kustannukset kokonaisuudessaan.

3. Maksumäärärahat kattavat varainhoitovuoden tai edellisten varainhoitovuosien aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten toteuttamiseen tarvittavat maksut.

4. Hallintomäärärahoista katettavat menot eivät saa ylittää vuodelle odotettuja 3 artiklan a kohdan i alakohdassa tarkoitettuja tuloja.

5. Kun otetaan huomioon julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tarpeet, käyttämättömät määrärahat voidaan sisällyttää seuraavia kolmea varainhoitovuotta varten laadittaviin tuloja ja menoja koskeviin arvioihin. Nämä määrärahat on käytettävä ensin.

6. Edellä oleva 1–5 kohta ei saa estää sitä, että useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset jaetaan usealle vuodelle vuotuisiin eriin silloin, kun perustamissäädöksessä niin säädetään, tai silloin, kun ne liittyvät hallintomenoihin.

7 artikla

Määrärahojen sitominen

1. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon otetut määrärahat voidaan sitoa kyseisen elimen talousarvion lopullisen hyväksymisen jälkeen 1 päivästä tammikuuta alkaen.

2. Juoksevista hallintomenoista voidaan kunkin varainhoitovuoden lokakuun 15 päivästä alkaen tehdä seuraavan varainhoitovuoden määrärahoja koskevia ennakkositoumuksia edellyttäen, että tällaiset menot on otettu edelliseen asianmukaisesti hyväksyttyyn, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon ja että ne ovat enintään neljäsosa johtokunnan kuluvaksi varainhoitovuodeksi hyväksymistä vastaavista kokonaismäärärahoista.

8 artikla

Tasapainoperiaate

1. Tulojen ja maksumäärärahojen on oltava tasapainossa.

2. Maksusitoumusmäärärahat eivät saa ylittää unionin vuotuisen rahoitusosuuden, joka on vahvistettu varojen vuotuista siirtoa koskevassa komission kanssa tehdyssä sopimuksessa, sekä muiden jäsenten kuin unionin vuotuisten rahoitusosuuksien, muiden 3 artiklassa tarkoitettujen tulojen ja 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen käyttämättömien määrärahojen yhteismäärää.

3. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin ei saa ottaa lainaa talousarvionsa puitteissa.

4. Jos talousarvion toteuttamisen tulos on positiivinen, se otetaan seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon tulona.

Jos talousarvion toteuttamisen tulos on negatiivinen, se otetaan seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon maksumäärärahana.

9 artikla

Laskentayksikön periaate

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvio laaditaan ja toteutetaan euroina ja sen tilinpäätös esitetään euroina. Kassavaroja varten tilinpitäjällä on kuitenkin valtuudet suorittaa maksutapahtumia muissa valuutoissa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen varainhoitoa koskevissa säännöissä täsmennetyin edellytyksin.

10 artikla

Yleiskatteisuusperiaate

1. Tulojen kokonaismäärän on katettava maksumäärärahojen kokonaismäärä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista. Tulot ja menot otetaan talousarvioon kokonaisuudessaan vähentämättä niitä toisistaan, jollei julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen varainhoitoa koskevissa säännöissä olevista erityissäännöksistä muuta johdu tapauksissa, joissa maksupyynnöistä voidaan tehdä tiettyjä vähennyksiä ja ne voidaan hyväksyä maksatukseen nettomääräisinä.

2. Määrättyyn käyttötarkoitukseen osoitetut tulot, kuten tulot rahastoista, avustukset, lahjat ja testamenttilahjoitukset, käytetään tiettyjen menoerien rahoittamiseen.

3. Johtaja voi ottaa vastaan erilaisia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen hyväksi tarkoitettuja lahjoituksia, kuten rahastoista saatavia tuloja, avustuksia, lahjoja ja testamenttilahjoituksia.

Sellaisten lahjoitusten vastaanottamiseen, joista voi aiheutua merkittäviä kuluja, on pyydettävä etukäteen johtokunnan lupa, ja johtokunnan on tehtävä päätös kahden kuukauden kuluessa siitä, kun pyyntö esitettiin sille. Jos johtokunta ei tee päätöstä tässä määräajassa, lahjoitus katsotaan hyväksytyksi.

Johtokunta vahvistaa päätöksellään määrän, jonka ylittävät kulut katsotaan merkittäviksi.

11 artikla

Yritysten harjoittama sponsorointi

Asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 26 artiklaa ei sovelleta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuviin elimiin.

12 artikla

Erittelyperiaate

1. Määrärahat osoitetaan käyttötarkoitukseensa ja eritellään ainakin osastoittain ja luvuittain.

2. Johtaja voi siirtää määrärahoja

a)	osastosta toiseen enintään 10 prosenttia siihen budjettikohtaan osoitetuista vuoden määrärahoista, josta määrärahat siirretään;

b)	luvusta toiseen ja luvun sisällä rajoituksitta.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen enimmäismäärien lisäksi johtaja voi ehdottaa johtokunnalle määrärahojen siirtämistä osastosta toiseen. Johtokunnalla on kolme viikkoa aikaa vastustaa tällaisia siirtoa. Jos tämä määräaika ylittyy, ehdotettu siirto katsotaan hyväksytyiksi.

4. Johtaja ilmoittaa johtokunnalle mahdollisimman nopeasti kaikista 2 kohdan mukaisesti tehdyistä siirroista.

13 artikla

Moitteettoman varainhoidon periaate sekä tuloksellisuus

1. Määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti eli niiden käytössä noudatetaan seuraavia periaatteita:

a)	taloudellisuuden periaate, jonka mukaan varat, joita julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin käyttää toimintojensa toteuttamiseksi, otetaan käyttöön oikeaan aikaan ja ne ovat määrältään riittävät, laadultaan asianmukaiset ja kustannuksiltaan mahdollisimman edulliset;

b)	tehokkuuden periaate, jolla on tarkoitus varmistaa, että käytetyillä varoilla ja toteutetuilla toimilla saavutetaan tavoitteet parhaalla mahdollisella tavalla;

c)	vaikuttavuuden periaate, jolla on tarkoitus varmistaa, että asetettujen tavoitteiden saavuttamista toteutetuin toimin mitataan.

2. Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti määrärahojen käytössä on keskityttävä tuloksellisuuteen, ja tätä varten

a)	toimien tavoitteet vahvistetaan etukäteen;

b)	tavoitteiden saavuttamista seurataan tulosindikaattoreiden avulla;

c)	tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneesta edistymisestä ja siihen liittyvistä ongelmista raportoidaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle 16 artiklan 2 kohdan d alakohdan sekä 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3. Tarvittaessa määritellään 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut täsmälliset mitattavissa ja toteutettavissa olevat, asiaan kuuluvat ja ajallisesti määrätyt tavoitteet kaikille julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion kattamille aloille sekä merkitykselliset, hyväksytyt, uskottavat, selkeät ja kestävät indikaattorit. Johtaja toimittaa vuosittain indikaattoreita koskevat tiedot johtokunnalle viimeistään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioesityksen liiteasiakirjojen toimittamisen yhteydessä.

4. Mikäli perustamissäädöksessä ei edellytetä, että komissio tekee arvioinnit, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on laadittava päätöksenteon parantamiseksi arvioinnit, myös jälkiarvioinnit, joiden on oltava oikeassa suhteessa tavoitteisiin ja menoihin. Arviointien tulokset toimitetaan johtokunnalle.

5. Jälkiarvioinneissa arvioidaan toimen tuloksellisuutta, kuten sen vaikuttavuutta, tehokkuutta, johdonmukaisuutta, merkityksellisyyttä ja EU:n tason lisäarvoa. Jälkiarviointien on perustuttava seurantajärjestelyjen ja kyseiselle toimelle vahvistettujen indikaattorien tuottamiin tietoihin. Arviointeja on tehtävä vähintään kerran jokaisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana ja mahdollisuuksien mukaan riittävän ajoissa, jotta niistä saatavat havainnot voidaan ottaa huomioon ennakkoarvioinneissa tai vaikutustenarvioinneissa, joilla tuetaan muiden asiaan liittyvien ohjelmien ja toimien valmistelua.

14 artikla

Talousarvion toteuttamisen sisäinen valvonta

1. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion toteuttamisessa noudatetaan moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa.

2. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion toteuttamisen yhteydessä hallinnon kaikilla tasoilla sovelletaan sisäistä valvontaa, jonka avulla on tarkoitus saada riittävä varmuus siitä, että seuraavat tavoitteet saavutetaan:

a)	toimien vaikuttavuus, tehokkuus ja taloudellisuus;

b)	raportoinnin luotettavuus;

c)	varojen ja tietojen turvaaminen;

d)	petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisy, havaitseminen, korjaaminen ja seuranta;

e)	tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvien riskien riittävä hallinta ottaen huomioon ohjelmien monivuotisuus ja suoritettavien maksujen luonne.

3. Vaikuttavan ja tehokkaan sisäisen valvonnan on perustuttava parhaisiin kansainvälisiin käytäntöihin ja komission omia yksiköitään varten laatimaan sisäisen valvonnan kehykseen, ja siihen on kuuluttava erityisesti asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 36 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädetyt seikat.

15 artikla

Avoimuusperiaate

1. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa ja sen tilinpäätöksen esittämisessä noudatetaan avoimuusperiaatetta.

2. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen hyväksytty talousarvio, myös henkilöstötaulukko ja lisätalousarviot sekä 17 artiklan 1 kohdassa säädetyt mukautukset, julkaistaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen verkkosivustolla neljän viikon kuluessa hyväksymisestä, ja ne on toimitettava komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

3. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on julkaistava verkkosivustollaan viimeistään sitä varainhoitovuotta seuraavan vuoden 30 päivänä kesäkuuta, jona varoista tehtiin oikeudellinen sitoumus, tiedot julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarviosta peräisin olevien varojen saajista, mukaan lukien asiantuntijat, joiden kanssa on tehty tämän asetuksen 44 artiklan nojalla sopimus, asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 38 artiklan mukaisesti vakiomuotoisina, jollei kyseisen elimen täytäntöönpantavaksi annetun ohjelman perussäädöksessä ole vahvistettu jotain erityistä menettelyä.

Julkaistujen tietojen on oltava helposti saatavilla, läpinäkyviä ja kattavia. Nämä tiedot on asetettava saataville noudattaen asianmukaisesti luottamuksellisuutta ja turvallisuutta koskevia vaatimuksia, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (10) mukaista henkilötietojen suojaa.

3 LUKU

VARAINHOIDON SUUNNITTELU

16 artikla

Arvio tuloista ja menoista

1. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on toimitettava komissiolle ja muille jäsenille viimeistään sitä vuotta edeltävän vuoden 31 päivänä tammikuuta, jona julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvio toteutetaan, arvio tuloistaan ja menoistaan, arviota koskevat yleiset perustelut sekä 33 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vuotuisen työohjelman luonnos. Johtokunta hyväksyy arvion julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen perustamissäädöksessä vahvistetun menettelyn mukaisesti.

2. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tuloja ja menoja koskevaan arvioon on sisällyttävä

a)	arvio vakinaisten virkojen ja väliaikaisten toimien määrästä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain sekä sopimussuhteisten toimihenkilöiden ja kansallisten asiantuntijoiden määrästä kokoaikavastaavina työntekijöinä talousarviomäärärahojen rajoissa;

b)	uusia virkoja/toimia koskevien pyyntöjen perustelut, jos henkilöstömäärät muuttuvat;

c)	neljännesvuosittainen arvio kassasta- ja kassaanmaksuista;

d)	tiedot edistymisestä kaikkien tavoitteiden saavuttamisessa;

e)	sille varainhoitovuodelle, jota arvio koskee, asetetut tavoitteet ja niiden saavuttamiseen liittyvät erityiset talousarviotarpeet;

f)	julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen hallintokustannukset ja toteutunut talousarvio edelliseltä varainhoitovuodelta;

g)	jäsenten maksamien rahoitusosuuksien määrä vuonna n – 1 ja muiden jäsenten kuin unionin suorittamien luontoissuoritusten arvo;

h)	vuosikohtaiset tiedot käyttämättömistä määrärahoista, jotka on sisällytetty tuloja ja menoja koskevaan arvioon 6 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

17 artikla

Talousarvion laatiminen

1. Johtokunta hyväksyy julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen perustamissäädöksen mukaisesti kyseisen elimen talousarvion ja henkilöstötaulukon, jossa vahvistetaan vakinaisten virkojen ja väliaikaisten toimien määrä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain ja jota täydennetään sopimussuhteisten toimihenkilöiden ja kansallisten asiantuntijoiden määrällä kokoaikavastaavina työntekijöinä ilmoitettuna. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen varainhoitoa koskevissa säännöissä voidaan vahvistaa yksityiskohtaisia säännöksiä. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion, myös henkilöstötaulukon, muutokset on esitettävä lisätalousarviossa, joka hyväksytään samaa menettelyä noudattaen kuin alkuperäinen talousarvio. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarviota, myös lisätalousarvioita, on mukautettava unionin talousarviossa vahvistetun unionin rahoitusosuuden huomioon ottamiseksi. Tiettyä vuotta koskeva vuotuinen talousarvio hyväksytään edeltävän vuoden loppuun mennessä.

2. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon on sisällyttävä tulo- ja menotaulukko.

3. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion

tulotaulukossa on esitettävä

i)	julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen arvioidut tulot asianomaiselta varainhoitovuodelta, jäljempänä ’vuosi n’;

ii)	varainhoitovuoden n – 1 arvioidut tulot sekä vuoden n – 2 tulot;

iii)	asianmukainen selvitysosa kustakin tulopuolen budjettikohdasta;

menotaulukossa on esitettävä

i)	vuoden n maksusitoumus- ja maksumäärärahat;

ii)	edellisen varainhoitovuoden maksusitoumus- ja maksumäärärahat sekä varainhoitovuoden n – 2 aikana sidotut ja maksetut menot, joista jälkimmäiset ilmaistaan myös prosenttiosuutena julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen vuoden n talousarviosta;

iii)	yhteenveto niiden tulevina varainhoitovuosina suoritettavien maksujen erääntymisaikatauluista, jotka perustuvat aiempina varainhoitovuosina tehtyihin talousarviositoumuksiin;

iv)	asianmukainen selvitysosa kustakin alajaottelusta.

4. Henkilöstötaulukossa on esitettävä varainhoitovuodeksi hyväksyttyjen virkojen/toimien määrän rinnalla vastaava luku edelliseltä varainhoitovuodelta sekä tosiasiallisesti täytettyjen virkojen/toimien määrä. Samat tiedot on esitettävä väliaikaisten toimihenkilöiden, sopimussuhteisten toimihenkilöiden ja kansallisten asiantuntijoiden osalta.

4 LUKU

TALOUSHALLINNON TOIMIJAT

18 artikla

Tehtävien eriyttäminen

1. Tulojen ja menojen hyväksyjä ja tilinpitäjä hoitavat eri tehtäviä, joita ei voi yhdistää keskenään.

2. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin antaa kullekin taloushallinnon toimijalle hänen tehtäviensä hoidossa tarvittavat resurssit sekä toimenkuvauksen, jossa esitetään yksityiskohtaisesti hänen tehtävänsä, oikeutensa ja velvollisuutensa.

19 artikla

Talousarvion toteuttaminen moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti

1. Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävistä vastaa johtaja. Johtaja toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion tulot ja menot omalla vastuullaan ja hyväksyttyjen määrärahojen rajoissa kyseisen elimen varainhoitoa koskevien sääntöjen ja moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti muun muassa varmistamalla tuloksellisuudesta raportoinnin. Johtajan vastuulla tehtävänä on varmistaa toiminnan laillisuus ja sääntöjenmukaisuus ja unionin varojen saajien yhdenvertainen kohtelu.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on osallistuttava Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) petostentorjuntatoimiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tulojen ja menojen hyväksyjällä olevaa petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisyyn ja havaitsemiseen liittyvää vastuuta.

2. Johtaja voi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen varainhoitoa koskevissa säännöissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti siirtää talousarvion toteuttamisvaltuuksia sellaiselle julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen henkilöstölle, joka on neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (11) säädettyjen Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtojen, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, alainen, jos henkilöstösääntöjä sovelletaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen henkilöstöön. Valtuutetut voivat toimia ainoastaan heille erikseen myönnettyjen valtuuksien rajoissa.

20 artikla

Tulojen ja menojen hyväksyjän valtuudet ja tehtävät

1. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen johtaja toteuttaa talousarvion alaisuudessaan olevissa yksiköissä.

2. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvat elimet voivat määrärahojensa toteuttamisen helpottamiseksi tehdä asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 59 artiklassa tarkoitettuja yksikön tason sopimuksia.

3. Jos se on välttämätöntä, ulkopuolisille yksityisoikeudellisille yhteisöille voidaan siirtää sopimuksella teknisiä asiantuntijatehtäviä sekä sellaisia hallinto-, valmistelu- ja avustustehtäviä, joiden suorittaminen ei edellytä julkisen vallan eikä arviointiin liittyvän harkintavallan käyttöä.

4. Johtaja laatii tehtäviensä hoitamiseen soveltuvan organisaatiorakenteen sekä siihen soveltuvat sisäiset valvontajärjestelmät noudattaen johtokunnan vahvistamia vähimmäissääntöjä tai -periaatteita, jotka perustuvat komission omia yksiköitään varten laatimaan sisäisen valvonnan kehykseen, ottaen samalla asianmukaisesti huomioon toimintaympäristöön ja rahoitettavien toimien luonteeseen liittyvät riskit. Rakenteen ja järjestelmien luomisessa hyödynnetään riskinarviointia, jossa otetaan huomioon niiden kustannustehokkuus ja tuloksellisuus.

Johtaja voi perustaa yksiköihinsä asiantuntija- ja neuvontatehtävän, jonka tarkoituksena on tukea johtajaa tämän tehtäviin liittyvien riskien hallinnassa.

5. Johtaja luo paperiasiakirjoihin perustuvia tai sähköisiä järjestelmiä talousarvion toteuttamiseen liittyvien alkuperäisten asiakirjojen säilyttämistä varten. Tällaiset asiakirjatodisteet säilytetään vähintään viisi vuotta sen päätöksen päivämäärästä lähtien, jossa Euroopan parlamentti on myöntänyt vastuuvapauden sen varainhoitovuoden osalta, johon ne liittyvät. Asiakirjatodisteissa olevat henkilötiedot on mahdollisuuksien mukaan poistettava, kun kyseisiä tietoja ei tarvita valvonnassa tai tarkastuksissa. Tietojen säilyttämiseen sovelletaan asetuksen (EU) 2018/1725 88 artiklaa.

21 artikla

Ennakkotarkastukset

1. Virheiden ja sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi ennen tapahtumien hyväksymistä ja tavoitteiden saavuttamatta jäämisen riskien vähentämiseksi kaikille tapahtumille on tehtävä ainakin ennakkotarkastus, joka koskee tapahtuman toiminnallisia ja taloudellisia näkökohtia ja joka perustuu riskit huomioon ottavaan monivuotiseen valvontastrategiaan.

Ennakkotarkastusten toteutustiheydestä ja perusteellisuudesta päättää toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä oman riskinarviointinsa pohjalta aikaisempien valvontatoimenpiteiden tulosten sekä riskien ja kustannustehokkuuden perusteella. Tapahtumien vahvistamisesta vastuussa oleva tulojen ja menojen hyväksyjä pyytää epäselvissä tapauksissa ennakkotarkastuksen yhteydessä lisätietoja tai tekee tarkastuksen paikalla saadakseen kohtuullisen varmuuden.

Tarkastuksen tekevä henkilöstön jäsen ei saa olla tapahtuman luonut henkilöstön jäsen. Tarkastuksen tekevä henkilöstön jäsen ei myöskään saa olla tapahtuman luoneen henkilöstön jäsenen alainen.

2. Ennakkotarkastukset kattavat tapahtuman luomisen ja sen tarkastamisen.

Tapahtuman luominen ja tarkastaminen on pidettävä erillään.

3. Tapahtuman luominen käsittää kaikki toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän toteuttamat toimet, joilla valmistellaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion toteuttamistoimien hyväksymistä.

4. Ennakkotarkastuksissa tarkastetaan vaadittujen asiakirjatodisteiden ja muiden käytettävissä olevien tietojen yhdenmukaisuus.

Ennakkotarkastusten tavoitteena on varmistaa, että

a)	menot ovat säännönmukaisia ja noudattavat sovellettavia säännöksiä;

b)	edellä 13 artiklassa tarkoitettua moitteettoman varainhoidon periaatetta on noudatettu.

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi tarkastuksissa katsoa, että joukko samankaltaisia yksittäisiä maksutapahtumia, jotka koskevat henkilöstön palkkoihin tai eläkkeisiin taikka virkamatka- tai sairauskulukorvauksiin liittyviä toistuvia menoja, muodostaa yhden tapahtuman.

22 artikla

Jälkitarkastukset

1. Tulojen ja menojen hyväksyjä voi toteuttaa jälkikäteisvalvontaa havaitakseen jo hyväksyttyihin tapahtumiin liittyvät virheet ja sääntöjenvastaisuudet ja korjatakseen ne. Tällainen valvonta voidaan toteuttaa riskianalyysiin perustuvan otannan avulla, ja siinä on otettava huomioon aikaisemman valvonnan tulokset sekä kustannustehokkuus ja tuloksellisuus.

Jälkitarkastukset voidaan toteuttaa asiakirjojen pohjalta ja tarvittaessa paikalla.

2. Ennakko- ja jälkitarkastuksia ei saa suorittaa sama henkilöstö. Jälkitarkastuksista vastaavat henkilöstön jäsenet eivät saa olla ennakkotarkastuksista vastaavien henkilöstön jäsenten alaisia.

Toimivaltaisilla tulojen ja menojen hyväksyjillä ja talousarvion toteuttamisesta vastaavalla henkilöstöllä on oltava tehtävien edellyttämä ammatillinen pätevyys.

23 artikla

Konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus

1. Tulojen ja menojen hyväksyjä laatii vuosittain johtokunnalle tehtäviensä hoitamista koskevan konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen vuodelta n – 1; kertomuksessa esitetään

tiedot seuraavista:

i)	jäljempänä 33 artiklassa tarkoitetussa vuotuisessa työohjelmassa asetettujen tavoitteiden ja siinä edellytettyjen tulosten saavuttaminen, jota arvioidaan hyödyntämällä tulosindikaattoreihin perustuvaa raportointia;

ii)	julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen vuotuisen työohjelman ja talousarvion toteuttaminen henkilöresurssien käyttö;

iii)

organisaation hallinto, sisäisten valvontajärjestelmien tehokkuus ja vaikuttavuus, mukaan lukien elimen petostentorjuntastrategian täytäntöönpano, sekä yhteenveto sisäisen tarkastajan suorittamien sisäisten tarkastusten määrästä ja tyypistä, sisäisen tarkastuksen yksiköistä, annetuista suosituksista ja näiden suositusten sekä aiempien vuosien suositusten johdosta toteutetuista toimenpiteistä, 28 ja 30 artiklan mukaisesti;

iv)	tilintarkastustuomioistuimen huomautukset sekä niiden pohjalta toteutetut toimenpiteet;

v)	edellä olevan 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehdyt yksikön tason sopimukset;

tulojen ja menojen hyväksyjän lausuma, jonka mukaan, jollei tiettyihin tulojen ja menojen aloihin liittyvissä varaumissa toisin mainita, hänellä on kohtuullinen varmuus siitä, että

i)	kertomuksen tiedot ovat oikeat ja riittävät;

ii)	kertomuksessa kuvattuihin toimintoihin osoitetut varat on käytetty aiottuun tarkoitukseensa moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti;

iii)	käytössä olevat valvontamenettelyt antavat riittävät takeet siitä, että tilien perustana olevat toimet ovat laillisia ja sääntöjenmukaisia.

2. Konsolidoidussa vuotuisessa toimintakertomuksessa on esitettävä tiedot toimien tuloksista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja tuloksellisuuteen, kyseisiin toimiin liittyvistä riskeistä, saataville asetettujen resurssien käytöstä sekä sisäisen valvonnan järjestelmien vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta, mukaan lukien yleisarvio tarkastusten kustannuksista ja hyödyistä.

Konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus toimitetaan johtokunnan arvioitavaksi.

3. Johtokunta toimittaa konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen sekä sitä koskevan arvionsa tilintarkastustuomioistuimelle, komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain viimeistään 1 päivänä heinäkuuta.

4. Perustamissäädöksessä voidaan asettaa muita raportointivelvollisuuksia asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa erityisesti, jos tämä on tarpeen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen toimialan luonteen vuoksi.

5. Sen jälkeen kun johtokunta on arvioinut vuotuisen toimintakertomuksen, se julkaistaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen verkkosivustolla.

24 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1. Jos toimien taloushallintoon ja valvontaan osallistuva henkilöstön jäsen katsoo, että päätös, jonka täytäntöönpanon hänen esimiehensä antaa hänen tehtäväkseen tai jonka hänen esimiehensä antaa hänen hyväksyttäväkseen, on sääntöjenvastainen tai vastoin moitteettoman varainhoidon periaatteita tai ammatillisia sääntöjä, joita asianomaisen henkilöstön jäsenen on noudatettava, hänen on ilmoitettava asiasta johtajalle, jonka on vastattava kirjallisesti, jos myös tiedot on ilmoitettu kirjallisesti. Jos johtaja ei puutu asiaan siihen liittyvien seikkojen kannalta kohtuullisessa ajassa tai joka tapauksessa kuukauden kuluessa tai jos hän vahvistaa alkuperäisen päätöksen tai toimeksiannon ja henkilöstön jäsen katsoo, että vahvistus ei ole asianmukainen vastaus hänen esittämäänsä ongelmaan, henkilöstön jäsenen on ilmoitettava kirjallisesti asiasta asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 143 artiklassa tarkoitetulle tutkintaelimelle ja johtokunnalle.

2. Jos kyseessä on laiton toiminta, petos tai lahjonta, joka saattaa vahingoittaa unionin, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tai sen jäsenten etuja, henkilöstön jäsenen tai muuhun henkilöstöön kuuluvan työntekijän, mukaan lukien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvaan elimeen määräaikaisesti otetut kansalliset asiantuntijat, on ilmoitettava asiasta esimiehelleen, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen johtajalle tai johtokunnalle tai, siltä osin kuin on kyse unionin tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen eduista, OLAFille tai suoraan Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO). Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen taloushallinnon tarkastuksia suorittavien ulkopuolisten tarkastajien kanssa tehdyissä sopimuksissa on määrättävä ulkopuolisen tarkastajan velvoitteesta ilmoittaa epäillystä laittomasta toiminnasta, petoksesta tai lahjonnasta, joka saattaa vahingoittaa unionin, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tai sen jäsenten etuja, johtajalle tai, jos johtaja on osallisena edellä tarkoitetussa toiminnassa, johtokunnalle.

25 artikla

Tilinpitäjä

1. Johtokunta nimeää tilinpitäjän, joka on henkilöstösääntöjen alainen, mikäli niitä sovelletaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen henkilöstöön, ja joka on tehtäviensä hoidossa täysin riippumaton. Tilinpitäjällä on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvassa elimessä seuraavat tehtävät:

a)	maksujen moitteeton suorittaminen, tulojen kantaminen ja vahvistettujen saamisten perintä;

b)	kirjanpito, tilinpäätöksen laatiminen ja esittäminen tämän asetuksen 8 luvun mukaisesti;

c)	kirjanpitosääntöjen ja tililuettelon täytäntöönpano tämän asetuksen 8 luvun mukaisesti;

d)	kirjanpitojärjestelmien määrittäminen ja hyväksyminen sekä tarvittaessa sellaisten tulojen ja menojen hyväksyjän määrittämien järjestelmien hyväksyminen, joiden tarkoituksena on tuottaa tai perustella kirjanpitotietoja;

e)	kassanhallinta.

Ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitettujen tehtävien osalta tilinpitäjä valtuutetaan tarkistamaan milloin tahansa, että hyväksymisperusteita noudatetaan.

2. Vähintään kaksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvaa elintä voi nimetä saman tilinpitäjän.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvat elimet voivat lisäksi sopia komission kanssa, että komission tilinpitäjä toimii myös niiden tilinpitäjänä.

Ne voivat myös antaa komission tilinpitäjälle osan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpitäjän tehtävistä, kun otetaan huomioon kustannushyötynäkökohdat.

Tässä kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ne toteuttavat tarvittavat järjestelyt eturistiriitojen välttämiseksi.

3. Tilinpitäjän on saatava tulojen ja menojen hyväksyjältä kaikki tiedot, joita tarvitaan, jotta tilinpäätöksessä voidaan antaa oikea ja riittävä kuva julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen taloudellisesta asemasta ja talousarvion toteuttamisesta. Tulojen ja menojen hyväksyjän on taattava näiden tietojen luotettavuus.

4. Ennen kuin johtaja hyväksyy tilinpäätöksen, tilinpitäjä varmentaa allekirjoituksellaan, että hänellä on kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen taloudellisesta asemasta.

Ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi tilinpitäjän on varmistettava, että tilinpäätös on laadittu 47 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti ja että kaikki tulot ja menot on merkitty kirjanpitoon.

Tilinpitäjällä on toimivalta tarkistaa saamansa tiedot sekä suorittaa sellaiset muut tarkistukset, jotka hän katsoo tarpeellisiksi voidakseen varmentaa tilinpäätöksen allekirjoituksellaan.

Tilinpitäjä esittää tarvittaessa varaumia ja tekee selkoa niiden luonteesta ja laajuudesta.

Jollei 5 kohdasta muuta johdu, vain tilinpitäjällä on toimivalta hoitaa käteisvaroja ja muita vastaavia varoja. Tilinpitäjä on vastuussa niiden säilyttämisestä.

5. Tilinpitäjä voi, jos tämä on välttämätöntä hänen tehtäviensä hoitamiseksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti, siirtää joitakin tehtäviään sellaisille henkilöstön jäsenille, jotka ovat henkilöstösääntöjen alaisia, mikäli henkilöstösääntöjä sovelletaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen henkilöstöön.

6. Johtokunta voi milloin tahansa päättää pidättää tilinpitäjän väliaikaisesti tai lopullisesti virantoimituksesta, tämän kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia kurinpitotoimia. Tällaisessa tapauksessa johtokunta nimeää väliaikaisen tilinpitäjän.

26 artikla

Taloushallinnon toimijoiden vastuualueet

1. Tämän asetuksen 18–27 artiklan säännökset eivät rajoita rikosoikeudellista vastuuta, joka saattaa aiheutua taloushallinnon toimijalle asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella sekä unionin taloudellisten etujen suojaamista ja unionin virkamiesten tai jäsenvaltioiden virkamiesten lahjonnan torjumista koskevien voimassa olevien säännösten perusteella.

2. Tulojen ja menojen hyväksyjään tai tilinpitäjään voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöjen mukaisesti. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tai sen jäsenten etuja haittaava laiton toiminta, petos tai lahjonta on saatettava sovellettavassa lainsäädännössä nimetyn viranomaisen tai elimen, erityisesti OLAFin käsiteltäväksi.

3. Jokaista henkilöstön jäsentä voidaan vaatia korvaamaan kokonaan tai osittain julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä. Nimittävä viranomainen tekee perustellun päätöksen toteutettuaan ensin sovellettavassa lainsäädännössä säädetyt kurinpitoseuraamuksia koskevat muodollisuudet.

27 artikla

Eturistiriidat

1. Tässä luvussa tarkoitetut taloushallinnon toimijat ja talousarvion toteuttamiseen ja varainhallintoon, myös niiden valmistelua koskeviin toimiin, tilintarkastukseen tai varainhoidon valvontaan, osallistuvat muut henkilöt, mukaan lukien johtokunnan jäsenet, eivät saa ryhtyä toimiin, joiden yhteydessä saattaa syntyä ristiriita henkilön omien etujen ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen etujen välille. Heidän on lisäksi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet estääkseen eturistiriitojen syntymisen vastuullaan olevissa tehtävissä ja puututtava tilanteisiin, joita voidaan objektiivisesti tarkasteltuna pitää eturistiriitoina, ottaen huomioon perustamissäädöksessä määritelty julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen erityinen luonne.

Jos eturistiriita on mahdollinen, kyseisen henkilön on annettava asia toimivaltaisen viranomaisen ratkaistavaksi. Toimivaltainen viranomainen vahvistaa kirjallisesti, onko kyseessä eturistiriita. Jos kyseessä on eturistiriita, toimivaltainen viranomainen varmistaa, että asianomainen henkilö lopettaa kaikki asiaan liittyvät toimet. Toimivaltainen viranomainen toteuttaa tarvittavat jatkotoimet.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu eturistiriita on olemassa, jos 1 kohdassa tarkoitetun taloushallinnon toimijan tai kyseisessä kohdassa tarkoitetun muun henkilön tehtävien puolueeton ja objektiivinen hoitaminen vaarantuu perhe- tai tunnesiteisiin, poliittiseen tai kansalliseen yhteenkuuluvuuteen tai taloudellisiin etuihin liittyvästä tai mistä tahansa muusta, asianomaisen henkilökohtaisiin etuihin suoraan tai välillisesti liittyvästä syystä.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena on johtaja. Jos asianomainen henkilöstön jäsen on johtaja, toimivaltaisena viranomaisena on johtokunta. Jos eturistiriita koskee johtokunnan jäsentä, toimivaltaisena viranomaisena on johtokunta, lukuun ottamatta kyseistä jäsentä.

4. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin vahvistaa eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallitsemista koskevat säännöt ja julkistaa vuosittain verkkosivustollaan johtokunnan jäsenten antamat ilmoitukset sidonnaisuuksistaan.

5 LUKU

SISÄINEN TARKASTUS

28 artikla

Sisäisen tarkastajan nimittäminen, valtuudet ja tehtävät

1. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalla elimellä on oltava sisäisen tarkastuksen tehtävä, jota on hoidettava asiaa koskevien kansainvälisten standardien mukaisesti.

2. Sisäisen tarkastuksen tehtävän hoitamisesta vastaa komission sisäinen tarkastaja. Sisäinen tarkastaja ei saa olla samalla tulojen ja menojen hyväksyjä eikä tilinpitäjä.

3. Sisäinen tarkastaja neuvoo julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvaa elintä riskienhallinnassa antamalla riippumattomia lausuntoja hallinnointi- ja valvontajärjestelmien laadusta sekä suosituksia tapahtumien toteuttamisedellytysten parantamiseksi ja moitteettoman varainhoidon edistämiseksi.

Sisäisen tarkastajan tehtävänä on erityisesti

a)	arvioida sisäisten hallinnointijärjestelmien asianmukaisuutta ja vaikuttavuutta sekä yksiköiden toiminnan tuloksellisuutta ohjelmien ja toimien toteuttamisessa niihin liittyvien riskien kannalta;

b)	arvioida kuhunkin talousarvion toteuttamistoimeen sovellettavien sisäisen valvonnan ja tarkastuksen järjestelmien tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

4. Sisäisen tarkastajan tehtäväkenttään kuuluvat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen kaikki toiminnot ja yksiköt. Sisäisen tarkastajan on saatava käyttöönsä rajoituksetta kaikki tiedot, joita hän tarvitsee tehtäviensä hoitamiseksi, ja hänellä on tarvittaessa oltava pääsy tarkastuspaikalle sekä jäsenvaltioissa että kolmansissa maissa.

5. Sisäinen tarkastaja tutustuu tulojen ja menojen hyväksyjän antamaan, 23 artiklassa tarkoitettuun konsolidoituun vuotuiseen toimintakertomukseen sekä muihin yksilöityihin tietoihin.

6. Sisäisen tarkastajan on annettava havainnoistaan ja suosituksistaan kertomus johtokunnalle ja johtajalle. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin varmistaa, että tarkastusten perusteella annettuja suosituksia noudatetaan.

7. Sisäinen tarkastaja ilmoittaa myös seuraavista mahdollisista tapauksista:

a)	kriittisiä riskejä ei ole poistettu eikä suosituksia ole noudatettu;

b)	edeltävinä vuosina annettujen suositusten täytäntöönpanossa on merkittäviä viiveitä.

Johtokunnan ja johtajan on varmistettava tarkastusten perusteella annettujen suositusten täytäntöönpanon säännöllinen valvonta. Johtokunnan on tarkasteltava 23 artiklassa tarkoitettuja tietoja ja sitä, onko suositukset pantu täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti täytäntöön.

Kukin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin tutkii, voidaanko sen oman sisäisen tarkastajan kertomuksissa esitettyjen suositusten perusteella ehdottaa hyviä toimintatapoja muille julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuville elimille.

8. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on asetettava sisäisen tarkastajan yhteystiedot kaikkien menotapahtumiin osallistuvien luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden saataville, jotta nämä voivat ottaa luottamuksellisesti yhteyttä sisäiseen tarkastajaan.

9. Sisäisen tarkastajan kertomukset ja havainnot asetetaan yleisön saataville vasta, kun sisäinen tarkastaja on vahvistanut niiden täytäntöön panemiseksi toteutetut toimet.

29 artikla

Sisäisen tarkastajan riippumattomuus

1. Sisäinen tarkastaja toimittaa tarkastuksensa täysin itsenäisesti. Komissio antaa sisäiseen tarkastajaan sovellettavat erityissäännökset siten, että niissä taataan sisäisen tarkastajan täydellinen riippumattomuus tehtävien hoitamisessa ja määritetään sisäisen tarkastajan vastuu.

2. Sisäinen tarkastaja ei saa ottaa vastaan ohjeita eikä hänelle saa asettaa rajoituksia hänen hoitaessaan tehtäviä, jotka hänelle osoitetaan nimityksen myötä varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.

30 artikla

Sisäisen tarkastuksen yksikön perustaminen

1. Johtokunta voi kustannustehokkuuden ja lisäarvon periaatteet asianmukaisesti huomioon ottaen perustaa sisäisen tarkastuksen yksikön, joka hoitaa tehtäviään keskeisten kansainvälisten standardien mukaisesti.

Sisäisen tarkastuksen yksikön tehtävä, toimivaltuudet ja vastuu määritellään sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa, ja niille tarvitaan johtokunnan hyväksyntä.

Sisäisen tarkastuksen yksikön päällikkö laatii sisäisen tarkastuksen yksikön vuotuisen tarkastussuunnitelman ja ottaa tässä huomioon muun muassa johtajan arvion julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen riskeistä.

Johtokunta tarkastelee vuotuista tarkastussuunnitelmaa ja hyväksyy sen.

Sisäisen tarkastuksen yksikön on annettava havainnoistaan ja suosituksistaan kertomus johtokunnalle ja johtajalle.

Jos yksittäisen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen sisäisen tarkastuksen yksikkö ei ole kustannustehokas tai ei pysty noudattamaan kansainvälisiä standardeja, kyseinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi päättää käyttää sisäisen tarkastuksen yksikköä, joka on yhteinen muiden samalla toimintalohkolla toimivien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten kanssa.

Tällaisessa tapauksessa asianomaisten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten johtokunnat päättävät yhteisen sisäisen tarkastuksen yksikön käytännön menettelyistä.

Sisäisestä tarkastuksesta vastaavat toimijat tekevät tehokasta yhteistyötä vaihtamalla keskenään tietoa ja tarkastuskertomuksia sekä tarvittaessa laatimalla yhteisiä riskinarviointeja ja toteuttamalla yhteisiä tarkastuksia.

2. Johtokunnan ja johtajan on varmistettava sisäisen tarkastuksen yksikön suositusten täytäntöönpanon säännöllinen valvonta.

6 LUKU

TULO- JA MENOTAPAHTUMAT

31 artikla

Tulojen toteuttaminen

1. Tulojen toteuttamiseen kuuluu saamisennusteiden laatiminen, perittävien saamisten vahvistaminen sekä maksamatta olevien määrien periminen. Siihen kuuluu tarvittaessa myös vahvistetuista saamisista luopuminen.

2. Aiheettomasti maksetut määrät peritään takaisin.

Jos maksua ei ole suoritettu veloitusilmoituksessa asetettuun eräpäivään mennessä, tilinpitäjä ilmoittaa siitä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle ja aloittaa viipymättä menettelyn saamisen perimiseksi lainmukaisin keinoin, tarvittaessa myös kuittaamalla tai, jos tämä ei ole mahdollista, pakkoperintäkeinoin.

Jos toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä aikoo luopua vahvistetun saamisen perimisestä kokonaisuudessaan tai osittain, hän varmistaa, että luopuminen on asianmukainen ja moitteettoman varainhoidon ja suhteellisuuden periaatteiden mukainen. Luopumispäätös on perusteltava. Luopumispäätöksessä on mainittava perintätoimien toteuttaminen sekä ne oikeudelliset seikat ja muut tosiseikat, joihin päätös perustuu.

Tilinpitäjän on pidettävä perittävistä erääntyneistä määristä luetteloa. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen saamiset on ryhmiteltävä luettelossa perintämääräyksen antamisajankohdan mukaan. Tilinpitäjän on myös ilmoitettava päätöksistä luopua vahvistetun saamisen perimisestä kokonaisuudessaan tai osittain. Luettelo lisätään liitteeksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen antamaan, 53 artiklassa tarkoitettuun varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallintoa koskevaan selvitykseen.

3. Jos saamista ei ole maksettu veloitusilmoituksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä, se tuottaa korkoa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 99 artiklan mukaisesti.

4. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen saamiset kolmansilta ja kolmansien saamiset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalta elimeltä vanhentuvat viidessä vuodessa.

32 artikla

Jäsenten rahoitusosuus

1. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on esitettävä jäsenilleen näiden rahoitusosuuden tai sen osan suorittamista koskevat maksupyynnöt perustamissäädöksessä vahvistetuin tai jäsenten kanssa sovituin ehdoin ja väliajoin.

2. Jäsenten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalle elimelle rahoitusosuutena maksamat varat tuottavat korkoa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon.

3. Jäsenten on maksettava kustannukset, joita aiheutuu niiden rahoitusosuudesta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen hallintokustannuksiin. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tarjoaman rahoituksen edunsaajat, jotka eivät ole kyseisen elimen jäseniä eivätkä sen jäseniin kuuluvia oikeussubjekteja, eivät osallistu tällaisiin kustannuksiin suoraan tai välillisesti missään muodossa. Erityisesti tällaisia edunsaajia ei kehoteta tai pyydetä osallistumaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen hallintokustannuksiin silloin kuin ne osallistuvat elimen osarahoittamiin hankkeisiin.

33 artikla

Menojen toteuttaminen

1. Menojen toteuttamiseksi tulojen ja menojen hyväksyjä tekee talousarviositoumuksia ja oikeudellisia sitoumuksia, vahvistaa menoja, hyväksyy niitä maksettavaksi ja valmistelee määrärahojen käyttöä.

2. Kaikista menoista tehdään sitoumus, ja kaikki menot vahvistetaan, hyväksytään ja maksetaan.

Menoja vahvistaessaan toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa taloustapahtuman.

Menon hyväksyminen on toimi, jolla toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä antaa tilinpitäjälle ohjeet maksaa vahvistettu meno tarkistettuaan, että määrärahoja on käytettävissä.

3. Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä talousarviositoumus jokaisesta toimenpiteestä, josta voi aiheutua meno julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon, ennen kuin hän tekee oikeudellisen sitoumuksen kolmansiin osapuoliin nähden.

4. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen vuotuiseen työohjelmaan on sisällyttävä johtokunnan antama lupa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen toimintamenoihin sen toiminta-aloilla edellyttäen, että tässä kohdassa vahvistetut osatekijät on ilmoitettu selkeästi.

Vuotuiseen työohjelmaan on sisällytettävä yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotettavissa olevat tulokset, mukaan lukien tulosindikaattorit. Ohjelmassa on mainittava seuraavat tiedot:

a)	rahoitettavien toimien kuvaus;

b)	kullekin toimelle kohdennetun rahoituksen määrä;

c)	tiedot julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen toteutettavaksi annetun ohjelman täytäntöönpanostrategiasta;

d)	strategia tehokkuusetujen ja synergian aikaansaamiseksi;

strategia organisaation hallinnoinnin ja sisäisen valvonnan järjestelmiä varten, mukaan lukien petostentorjuntastrategia sellaisena kuin se on viimeksi päivitettynä, sekä tiedot toimenpiteistä eturistiriitojen, sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäisemiseksi erityisesti silloin, jos puutteiden johdosta on annettu kriittisiä suosituksia, joista on raportoitu 23 artiklan tai 28 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on hyväksyttävä tiettyä vuotta koskeva vuotuinen työohjelmansa edeltävän vuoden loppuun mennessä. Vuotuinen työohjelma julkaistaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen verkkosivustolla.

Merkittävät muutokset vuotuiseen työohjelmaan on hyväksyttävä perustamissäädöksen säännösten mukaisesti noudattaen alkuperäisen työohjelman hyväksymismenettelyä.

Johtokunta voi antaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tulojen ja menojen hyväksyjälle oikeuden tehdä vähäisiä muutoksia työohjelmaan.

34 artikla

Määräajat

Menot on maksettava asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 116 artiklassa säädetyissä määrärajoissa ja kyseisen artiklan mukaisesti.

7 LUKU

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUTEEN PERUSTUVAN ELIMEN TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN

35 artikla

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen rahoitusosuuksien muodot

1. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten rahoitusosuuksilla pyritään edistämään unionin toimintapoliittisten tavoitteiden ja tavoiteltujen tulosten saavuttamista, ja ne voivat olla muodoltaan seuraavanlaisia:

rahoitus, joka ei perustu toimien kustannuksiin, vaan

i)	alakohtaisissa säännöissä tai komission päätöksissä säädettyjen ehtojen täyttämiseen; tai

ii)	tulosten saavuttamiseen, jota mitataan suhteessa aiemmin määriteltyihin välitavoitteisiin tai tulosindikaattoreihin;

b)	tosiasiallisesti aiheutuneiden avustuskelpoisten kustannusten korvaaminen;

c)	yksikkökustannukset, jotka kattavat kaikki tai tietyt avustuskelpoiset kustannuserät, jotka on selkeästi yksilöity ennalta soveltamalla kiinteää määrää yksikköä kohti;

d)	kertakorvaukset, jotka kattavat yleisesti kaikki tai tietyt avustuskelpoiset kustannuserät, jotka on selkeästi yksilöity ennalta;

e)	kiinteämääräinen rahoitus, joka kattaa tietyt avustuskelpoiset kustannuserät, jotka on selkeästi yksilöity ennalta soveltamalla tiettyä prosenttiosuutta;

f)	a–e alakohdassa tarkoitettujen rahoitusmuotojen yhdistelmät.

Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetut julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten rahoitusosuudet vahvistetaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 181 artiklan, alakohtaisten sääntöjen tai komission päätöksen mukaisesti. Ensimmäisen alakohdan c, d ja e alakohdassa tarkoitetut julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten rahoitusosuudet vahvistetaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 181 artiklan tai alakohtaisten sääntöjen mukaisesti.

2. Sopivaa rahoitusmuotoa määritettäessä otetaan mahdollisimman laajasti huomioon mahdollisten saajien edut sekä niiden käyttämät kirjanpitomenetelmät.

3. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä antaa 23 artiklassa tarkoitetussa konsolidoidussa vuotuisessa toimintakertomuksessa selvityksen 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja f alakohdan mukaisesta rahoituksesta, joka ei perustu kustannuksiin.

36 artikla

Arviointien vastavuoroinen hyödyntäminen

Sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 126 artiklaa soveltuvin osin.

37 artikla

Tarkastusten vastavuoroinen hyödyntäminen

Sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 127 artiklaa.

38 artikla

Jo saatavilla olevien tietojen käyttö

Sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 128 artiklaa.

39 artikla

Yhteistyö unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi

Sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 129 artiklaa soveltuvin osin.

40 artikla

Tiedottaminen komissiolle petoksista ja muista taloudellisista sääntöjenvastaisuuksista

1. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on ilmoitettava viipymättä komissiolle oletetuista petoksista tai muista taloudellisista sääntöjenvastaisuuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen velvollisuuksia, jotka johtuvat asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 8 artiklan 1 kohdasta ja asetuksen (EU) 2017/1939 24 artiklan 1 kohdasta.

Lisäksi sen on ilmoitettava komissiolle käynnissä olevista tai päätökseen saaduista EPPOn tai OLAFin tutkimuksista sekä mahdollisista tilintarkastustuomioistuimen tai sisäisen tarkastuksen yksikön tarkastuksista ja valvonnasta, vaarantamatta tutkimusten luottamuksellisuutta.

2. EPPOn ja/tai OLAFin on toimintansa luottamuksellisuutta ja tehokkuutta vaarantamatta ilmoitettava komissiolle viipymättä sellaisista käynnissä olevista tai loppuun saatetuista tutkimuksista, jotka saattavat vaikuttaa komission vastuulla olevaan unionin talousarvion täytäntöönpanoon tai joista voi aiheutua vakava maineriski unionille.

41 artikla

Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä

Sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 93 artiklaa ja V osaston 2 luvun 2 jaksoa.

42 artikla

Menettelyihin, hallinnointiin ja sähköiseen hallintoon sovellettavat säännöt

Sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 V osaston 2 luvun 1 ja 3 jaksoa ja 3 lukua soveltuvin osin.

43 artikla

Hankinnat

1. Hankintoihin sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 VII osastoa, jollei tämän artiklan 2–5 kohdasta ja perustamissäädöksessä tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen täytäntöönpantavaksi annetun ohjelman perussäädöksessä olevista erityissäännöksistä muuta johdu.

2. Jos hankinnan arvo on 60 000 euron ja asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 175 artiklassa säädettyjen kynnysarvojen välillä, voidaan käyttää asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 liitteessä I olevan 1 luvun 2 jaksossa vahvistettuja menettelyjä, jotka koskevat arvoltaan enintään 60 000 euron hankintoja.

3. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi pyytää saada osallistua hankintaviranomaisena komission tai toimielinten yhteisiin hankintamenettelyihin tai muiden unionin elinten tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten hankintamenettelyihin.

4. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi tehdä 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja yksikön tason sopimuksia käyttämättä julkisiin hankintoihin sovellettavaa menettelyä.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi tehdä ilman julkista hankintamenettelyä muiden jäsentensä kuin unionin kanssa hankintasopimuksia sellaisista tuotteista, palveluista tai työsuorituksista, jotka nämä jäsenet tarjoavat suoraan ilman, että ne käyttävät kolmansia osapuolia.

Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuja tavaroita, palveluja ja työsuorituksia ei katsota jäsenten rahoitusosuudeksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon.

5. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi käyttää yhteisiä hankintamenettelyjä isäntäjäsenvaltion hankintaviranomaisten kanssa kattaakseen hallinnolliset tarpeensa tai käyttää yhteisiä hankintamenettelyjä jäsenvaltioiden, Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden tai jäseninä olevien unionin ehdokasmaiden hankintaviranomaisten kanssa. Tällöin sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 165 artiklaa soveltuvin osin.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi käyttää yhteisiä hankintamenettelyjä yksityisten jäsentensä tai sellaisten unionin ohjelmiin osallistuvien maiden hankintaviranomaisten kanssa, jotka osallistuvat siihen jäseninä. Tällöin sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 165 artiklaa soveltuvin osin.

44 artikla

Asiantuntijat

1. Asiantuntijoiden valintaan sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 237 artiklaa soveltuvin osin, jollei julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen täytäntöönpantavaksi annetun ohjelman perussäädöksessä ole vahvistettu erityistä menettelyä.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi käyttää komission tai muun unionin elimen tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen laatimaa luetteloa.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi tarpeellisiksi katsomissaan perustelluissa tapauksissa valita myös luettelojen ulkopuolisia henkilöitä, joilla on tarvittava osaaminen.

2. Palkattomiin asiantuntijoihin sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 238 artiklaa soveltuvin osin.

45 artikla

Avustukset

1. Avustuksiin sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 VIII osastoa, jollei perustamissäädöksessä tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen täytäntöönpantavaksi annetun ohjelman perussäädöksessä olevista erityissäännöksistä muuta johdu.

2. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin käyttää kertakorvauksia, yksikkökustannuksia ja kiinteämääräistä rahoitusta, joiden käyttö hyväksytään asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 181 artiklan 3 kohdan mukaisesti päätöksellä, jonka antaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen täytäntöönpantavaksi annetusta ohjelmasta vastaava toimivaltainen komission tulojen ja menojen hyväksyjä. Jos tällaista päätöstä ei ole annettu, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi tehdä toimivaltaiselle komission tulojen ja menojen hyväksyjälle tällaisen päätöksen hyväksymistä koskevan yksityiskohtaisesti perustellun ehdotuksen. Ehdotetun päätöksen on oltava asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 181 artiklan 3 kohdan mukainen. Toimivaltainen komission tulojen ja menojen hyväksyjä ilmoittaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalle elimelle päätöksestään hyväksyä tai hylätä ehdotus ja päätöksensä perusteluista. Toimivaltainen komission tulojen ja menojen hyväksyjä voi hyväksyä ehdotetun päätöksen muutetussa muodossa varmistaakseen asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 181 artiklan 3 kohdan noudattamisen.

46 artikla

Palkinnot

1. Palkintoihin sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 IX osaston säännöksiä, jollei tämän artiklan 2 kohdasta ja perustamissäädöksessä tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen täytäntöönpantavaksi annetun ohjelman perussäädöksessä olevista erityissäännöksistä muuta johdu.

2. Jos kilpailussa jaetaan palkintoja, joiden yksikköarvo on vähintään 1 000 000 euroa, kilpailun saa järjestää ja julkaista vain, jos kyseiset palkinnot mainitaan 33 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa vuotuisessa työohjelmassa ja niitä koskevat tiedot on toimitettu komissiolle, joka tiedottaa asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 206 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

8 LUKU

TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖSTÖ

47 artikla

Kirjanpitosäännöt

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on käytettävä kirjanpitojärjestelmää, joka tuottaa täsmällistä, täydellistä ja luotettavaa tietoa oikea-aikaisesti.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpitäjä soveltaa sääntöjä, jotka komission tilinpitäjä on antanut kansainvälisesti hyväksyttyjen julkisen sektorin tilinpäätösstandardien mukaisesti.

Tämän artiklan ensimmäisen kohdan osalta sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 80–84 ja 87 artiklaa. Sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 85 ja 86 artiklaa soveltuvin osin.

48 artikla

Tilinpäätöksen rakenne

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpäätös laaditaan varainhoitovuodelta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta. Tilinpäätöksessä on seuraavat osat:

a)	julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpäätöslaskelmat;

b)	selvitykset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion toteuttamisesta.

49 artikla

Asiakirjatodisteet

Kunkin kirjanpitotapahtuman on perustuttava asianmukaisiin asiakirjatodisteisiin tämän asetuksen 20 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

50 artikla

Tilinpäätöslaskelmat

1. Tilinpäätöslaskelmat laaditaan euroina tämän asetuksen 47 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti, ja ne sisältävät

a)	taseen, josta käyvät ilmi kaikki varat ja velat ja taloudellinen asema edellisen varainhoitovuoden joulukuun 31 päivänä;

b)	tuotto- ja kululaskelman, josta käy ilmi edellisen varainhoitovuoden taloudellinen tulos;

c)	rahavirtalaskelman, josta käyvät ilmi varainhoitovuoden kassaan- ja kassastamaksut sekä kassatilanne varainhoitovuoden lopussa;

d)	nettovarojen muutoslaskelman, jossa esitetään yhteenveto vuoden aikana tapahtuneista muutoksista ja kertyneestä tuloksesta.

2. Tilinpäätöslaskelmiin sisältyvät tiedot, myös tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevat tiedot, on esitettävä tavalla, jolla varmistetaan niiden merkityksellisyys, luotettavuus, vertailukelpoisuus ja ymmärrettävyys.

3. Tilinpäätöslaskelmien liitetiedoissa täydennetään ja tulkitaan 1 kohdassa tarkoitetuissa tilinpäätöslaskelmissa esitettyjä tietoja ja annetaan kaikki muut tämän asetuksen 47 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaiset ja kansainvälisesti hyväksytyn kirjanpitokäytännön edellyttämät lisätiedot, joilla on merkitystä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen toimintojen kannalta. Liitetiedoissa esitetään ainakin seuraavat tiedot:

a)	kirjanpitoperiaatteet, -säännöt ja -menetelmät;

b)	lisätiedot, joita ei esitetä tilinpäätöslaskelmissa mutta jotka ovat tarpeen riittävät tiedot sisältävän tilinpäätöksen laatimiseksi.

4. Tilinpitäjä tekee varainhoitovuoden päättämisen jälkeen ja liikekirjanpidon toimittamiseen saakka oikaisut, jotka ovat tarpeen oikeat ja riittävät tiedot sisältävän tilinpäätöksen laatimiseksi mutta jotka eivät aiheuta kyseistä varainhoitovuotta koskevia kassaan- ja kassastamaksuja.

51 artikla

Talousarvion toteuttamisselvitykset

1. Talousarvion toteuttamisselvitykset laaditaan euroina, ja niiden on oltava vuosikohtaisesti vertailtavissa. Niihin kuuluvat

a)	selvitykset, joihin yhdistellään kaikki vuoden talousarviotapahtumat tuloina ja menoina;

b)	liitetiedot, joissa täydennetään ja tulkitaan selvityksissä esitettyjä tietoja.

2. Talousarvion toteuttamisselvityksen laatimisessa noudatetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion rakennetta.

3. Talousarvion toteuttamisselvitys sisältää

a)	tiedot tuloista ja erityisesti talousarvion tuloarvioiden muutoksista, talousarvion tulojen toteutumisesta ja vahvistetuista saamisista;

b)	tiedot kaikkien käytettävissä olevien maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen muutoksista;

c)	tiedot siitä, miten käytettävissä olevat maksusitoumusmäärärahat ja maksumäärärahat on käytetty;

d)	tiedot maksattamatta olevista, edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyistä tai kuluvan varainhoitovuoden aikana tehdyistä sitoumuksista.

52 artikla

Alustava tilinpäätös ja lopullinen tilinpäätös

1. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä maaliskuuta.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpitäjä toimittaa komission tilinpitäjälle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 1 päivänä myös konsolidointia varten vaaditut kirjanpitotiedot komission tilinpitäjän edellyttämällä tavalla ja tämän edellyttämässä muodossa.

2. Tilintarkastustuomioistuin esittää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautuksensa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 246 artiklan 1 kohdan mukaisesti viimeistään 1 päivänä kesäkuuta.

3. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpitäjä toimittaa komission tilinpitäjälle viimeistään 15 päivänä kesäkuuta lopullisen konsolidoidun tilinpäätöksen laatimista varten vaaditut kirjanpitotiedot komission edellyttämällä tavalla ja sen edellyttämässä muodossa.

Saatuaan tilintarkastustuomioistuimen huomautukset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen alustavasta tilinpäätöksestä tilinpitäjä laatii sen lopullisen tilinpäätöksen. Johtaja lähettää lopullisen tilinpäätöksen johtokunnalle, joka antaa siitä lausunnon.

Johtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja johtokunnan lausunnon viimeistään seuraavan varainhoitovuoden heinäkuun 1 päivänä komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpitäjä toimittaa tilinpäätöstä koskevan vahvistuskirjeen tilintarkastustuomioistuimelle sekä tiedoksi komission tilinpitäjälle. Vahvistuskirjeen laatimispäivän on oltava sama kuin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpäätöksen laatimispäivän.

Lopulliseen tilinpäätökseen liitetään tilinpitäjän ilmoitus, jonka mukaan tilinpäätös on laadittu tämän luvun säännösten sekä sovellettavien kirjanpitoperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.

Linkki julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen lopullisen tilinpäätöksen sisältävälle verkkosivustolle julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään seuraavan vuoden marraskuun 15 päivänä.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen johtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän vuosikertomuksessaan esittämiin huomautuksiin viimeistään seuraavan varainhoitovuoden syyskuun 30 päivänä. Johtajan vastaukset toimitetaan komissiolle samaan aikaan.

53 artikla

Vuotuinen kertomus talousarvio- ja varainhallinnosta

1. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin laatii kertomuksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta. Kertomuksessa on esitettävä sekä absoluuttisina lukuina että prosenttiosuuksina ainakin tiedot määrärahojen toteuttamisasteesta ja yhteenveto määrärahasiirroista eri budjettikohtien välillä.

2. Johtaja toimittaa kertomuksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31 päivänä.

9 LUKU

ULKOINEN TARKASTUS, VASTUUVAPAUS JA PETOSTENTORJUNTA

54 artikla

Ulkoinen tarkastus

1. Riippumaton ulkopuolinen tarkastaja varmistaa, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpäätöksessä esitetään asianmukaisesti elimen tulot, menot ja taloudellinen tilanne ennen niiden mahdollista konsolidointia komission lopulliseen tilinpäätökseen.

Jollei perustamissäädöksessä toisin säädetä, tilintarkastustuomioistuin laatii julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvaa elintä koskevan erityisvuosikertomuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 1 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin ottaa kyseistä kertomusta laatiessaan huomioon ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun riippumattoman ulkopuolisen tarkastajan tekemän tarkastustyön sekä ulkopuolisen tarkastajan havaintojen perusteella toteutetut toimet.

2. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin lähettää tilintarkastustuomioistuimelle talousarvionsa, sellaisena kuin se on lopullisesti hyväksytty. Sen on ilmoitettava tilintarkastustuomioistuimelle viipymättä kaikki 6, 8 ja 12 artiklan nojalla annetut päätökset ja toteutetut toimet.

3. Tilintarkastustuomioistuin suorittaa tarkastuksensa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 254–259 artiklan mukaisesti.

55 artikla

Vastuuvapausmenettelyn aikataulu

1. Ennen vuoden n + 2 toukokuun 15 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston antamasta suosituksesta johtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden n talousarvion toteuttamisesta, jollei perustamissäädöksessä toisin säädetä. Johtaja ilmoittaa johtokunnalle vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liitettyyn päätöslauselmaan sisältyvistä Euroopan parlamentin huomautuksista.

2. Jos 1 kohdassa säädettyä määräaikaa ei voida noudattaa, Euroopan parlamentti tai neuvosto antaa johtajalle tiedon siitä, miksi päätöstä on täytynyt lykätä.

3. Jos Euroopan parlamentti lykkää vastuuvapauden myöntämistä koskevaa päätöstä, johtaja pyrkii yhteistyössä johtokunnan kanssa viipymättä toteuttamaan kaikki toimenpiteet poistaakseen tämän päätöksen tiellä olevat esteet tai helpottaakseen niiden poistamista.

56 artikla

Vastuuvapausmenettely

1. Päätös vastuuvapauden myöntämisestä koskee julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen kaikkien tulojen ja menojen tilejä, talousarvion toteutumaa sekä tilinpäätöslaskelmassa esitettyjä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen varoja ja velkoja.

2. Vastuuvapauden myöntämistä varten Euroopan parlamentti tutkii neuvoston jälkeen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilit ja tilinpäätöslaskelmat. Se tutkii myös tilintarkastustuomioistuimen laatiman vuosikertomuksen, jonka liitteinä ovat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen johtajan vastaukset, sekä asian kannalta merkitykselliset tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset kyseiseltä varainhoitovuodelta ja tilintarkastustuomioistuimen antaman lausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta.

3. Johtaja toimittaa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 261 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille pyynnöstä kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettoman toteuttamisen edellyttämät tiedot.

57 artikla

Jatkotoimenpiteet

1. Johtaja pyrkii kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten sekä neuvoston vastuuvapaussuositukseen liitettyjen huomioiden mukaisesti.

2. Johtaja antaa Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä selvityksen toimenpiteistä, jotka on toteutettu 1 kohdassa tarkoitettujen huomautusten ja huomioiden perusteella. Johtaja toimittaa toimenpiteitä koskevasta selvityksestä jäljennöksen komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

58 artikla

Komission, tilintarkastustuomioistuimen ja OLAFin paikalla tekemät tarkastukset

1. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on annettava komission työntekijöille ja komission valtuuttamille muille henkilöille sekä tilintarkastustuomioistuimelle mahdollisuus päästä tiloihinsa ja tutustua kaikkiin tietoihin, myös sähköisessä muodossa oleviin, jotka ovat tarpeen tarkastusten tekemiseksi.

2. OLAF voi tehdä tutkimuksia, mukaan lukien paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 sekä neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (12) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta laittomasta toiminnasta.

10 LUKU

LOPPU- JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

59 artikla

Tietopyynnöt

Komissio ja muut julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen jäsenet kuin unioni voivat pyytää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalta elimeltä tarpeellisia tietoja tai selityksiä niiden toimivaltaan kuuluvista talousarviokysymyksistä.

60 artikla

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen varainhoitoa koskevien sääntöjen hyväksyminen

1. Rajoittamatta 2 kohdan soveltamista kaikkien asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten on hyväksyttävä uudet varainhoitoa koskevat säännöt yhdeksän kuukauden kuluessa päivästä, jona julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvaan elimeen on alettu soveltaa kyseisen asetuksen 71 artiklaa.

2. Kaikkien asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten, jotka ovat jo hyväksyneet varainhoitoa koskevat sääntönsä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti, on tarkistettava säännöt sen varmistamiseksi, että ne ovat tämän asetuksen mukaisia. Tarkistetut varainhoitoa koskevat säännöt tulevat voimaan viimeistään 1 päivänä syyskuuta 2019.

61 artikla

Kumoaminen

1. Kumotaan delegoitu asetus (EU) N:o 110/2014 tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen. Kyseisen asetuksen 20 artiklaa ja 31 artiklan 4 kohtaa sovelletaan kuitenkin 31 päivään joulukuuta 2019 saakka.

2. Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

62 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan kyseisestä päivästä. Sen sijaan 23 artiklaa ja 33 artiklan 4 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2020 lukuun ottamatta 33 artiklan 4 kohdan c alakohtaa, jota sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä maaliskuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(2) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 110/2014, annettu 30 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta (EUVL L 38, 7.2.2014, s. 2).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2015/1929, annettu 28 päivänä lokakuuta 2015, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 muuttamisesta (EUVL L 286, 30.10.2015, s. 1).

(5) Komission delegoitu asetus (EU) 2015/2461, annettu 30 päivänä lokakuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta annetun delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014 muuttamisesta (EUVL L 342, 29.12.2015, s. 1).

(6) Komissio delegoitu asetus (EU) 2019/715, annettu 18 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1).

(7) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(9) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(11) Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta ja komission virkamiehiin väliaikaisesti sovellettavista erityistoimenpiteistä (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1).

(12) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

LIITE

Vastaavuustaulukko

Komission delegoitu asetus (EU) N:o 110/2014	Tämä asetus
1 artikla	1 artikla
2 artikla	2 artikla
3 artikla	3 artikla
4 artikla	4 artikla
5 artikla	5 artikla
6 artikla	6 artikla
7 artikla	8 artikla
8 artikla	9 artikla
9 artikla	10 artikla
10 artikla	12 artikla
11 artikla	13 artikla
12 artikla	14 artikla
13 artikla	15 artikla
14 artikla	16 artikla
15 artikla	17 artikla
16 artikla	19 artikla
17 artikla	20 artikla
18 artikla	21 artikla
19 artikla	22 artikla
20 artikla	23 artikla
21 artikla	24 artikla
22 artikla	25 artikla
23 artikla	26 artikla
24 artikla	27 artikla
25 artikla	18 artikla
26 artikla	28 artikla
27 artikla	29 artikla
28 artikla	30 artikla
29 artikla	31 artikla
30 artikla	32 artikla
31 artikla	33 artikla
32 artikla	34 artikla
33 artikla	43 artikla
34 artikla	44 artikla
35 artikla	45 artikla
36 artikla	46 artikla
37 artikla	42 artikla
38 artikla	47 artikla
39 artikla	48 ja 53 artikla
40 artikla	47 ja 50 artikla
41 artikla	50 artikla
42 artikla	51 artikla
43 artikla	52 artikla
44 artikla	47 artikla
45 artikla	47 artikla
46 artikla	54 artikla
47 artikla	55 artikla
47 a artikla	56 artikla
47 b artikla	57 artikla
48 artikla	58 artikla
49 artikla	59 artikla
50 artikla	60 artikla
51 artikla	62 artikla

29.5.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

L 142/48

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/890,

annettu 27 päivänä toukokuuta 2019,

erityisehtojen vahvistamisesta maapähkinöiden tuonnille Gambiasta ja Sudanista sekä asetuksen (EY) N:o 669/2009 ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 884/2014 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (1) ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdan,

ottaa huomioon rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 (2) ja erityisesti sen 15 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 669/2009 (3) säädetään tehostetusta virallisesta valvonnasta, jota on sovellettava kyseisen asetuksen liitteessä I lueteltujen tiettyjen muiden kuin eläinperäisten rehujen ja elintarvikkeiden tuontiin. Gambiasta tuleviin maapähkinöihin on sovellettu tehostettua virallista valvontaa aflatoksiinien esiintymisen varalta jo lokakuusta 2015 lähtien. Sitä on sovellettu myös Sudanista tuleviin maapähkinöihin aflatoksiinien esiintymisen varalta huhtikuusta 2014 lähtien.

(2)

Jäsenvaltioiden kyseisiin hyödykkeisiin asetuksen (EY) N:o 669/2009 nojalla soveltama virallinen valvonta osoittaa, että aflatoksiineille asetettujen enimmäispitoisuuksien noudattaminen on jatkuvasti erittäin puutteellista tai että unioniin tuotaviksi esitettyjen lähetysten määrä on vähentynyt huomattavasti säännösten alun perin erittäin puutteellisen noudattamisen vuoksi. Nämä tulokset osoittavat, että kyseisten elintarvikkeiden ja rehujen tuonti aiheuttaa riskin ihmisten ja eläinten terveydelle. Tilanne ei ole parantunut, vaikka unionin rajoilla on jo vuosien ajan tihennetty valvontaa.

(3)	Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 884/2014 (4) asetetaan erityisehdot tiettyjen rehujen ja elintarvikkeiden tuonnille tietyistä kolmansista maista aflatoksiinikontaminaatioriskin vuoksi. Tällä hetkellä kyseistä asetusta ei sovelleta maapähkinöiden tuontiin Gambiasta ja Sudanista.

(4)

Ihmisten ja eläinten terveyden suojelemiseksi unionissa on tarpeen säätää – tehostetun virallisen valvonnan ohella – erityisehdoista, jotka koskevat Gambiasta ja Sudanista tulevia kyseisiä rehuja ja elintarvikkeita. Kaikkien Gambiasta ja Sudanista tulevien maapähkinälähetysten mukana olisi oltava terveystodistus, jossa todetaan, että tuotteista on otettu näytteet ja tuotteille on tehty määritykset aflatoksiinien esiintymisen varalta ja että tuotteiden on todettu olevan unionin lainsäädännön mukaisia. Näytteenoton ja määritysten tulokset olisi liitettävä mukana olevaan terveystodistukseen.

(5)

Koska aflatoksiineille asetettujen enimmäispitoisuuksien noudattamisen on havaittu olevan erittäin puutteellista Turkista tulevien kuivattujen viikunoiden osalta, on aiheellista tihentää 10 prosentista 20 prosenttiin niitä tunnistustarkastuksia ja fyysisiä tarkastuksia, joita tehdään Turkista tuleville kuivatuille viikunoille aflatoksiinin varalta. Lisäksi Turkista tulevissa kuivatuissa viikunoissa on raportoitu olevan usein korkeita okratoksiini A -pitoisuuksia.

(6)

Voimassa olevalla vapautuksella jätetään täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 884/2014 soveltamisalan ulkopuolelle lähetykset, jotka on tarkoitettu yksityishenkilölle henkilökohtaiseen kulutukseen ja käyttöön. Ulkopuolelle on aiheellista jättää myös sellaiset rehujen ja elintarvikkeiden lähetykset, jotka lähetetään kaupallisiksi näytteiksi tai esille pantaviksi näyttelyihin ja joita ei ole tarkoitus saattaa markkinoille tai jotka lähetetään käytettäväksi tieteellisiin tarkoituksiin. Tämä koskee tiettyjen rehujen ja elintarvikkeiden hyvin pieniä lähetyksiä, mutta ei ole aiheellista vahvistaa täsmällistä painoa, koska asianomaiset tuotteet ovat keskenään hyvin erilaisia. Edellä mainittujen vapautuksen edellytysten lisäksi olisi kuitenkin vahvistettava enimmäispaino, jotta voidaan välttää väärinkäyttö. Koska tällaiset lähetykset eivät aiheuta kansanterveydelle suurta riskiä, olisi kohtuutonta vaatia, että niiden mukana olisi oltava terveystodistus tai näytteenoton ja määritysten tulokset.

(7)

Brasilian, Etiopian, Argentiinan ja Azerbaidžanin viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle sellaisen toimivaltaisen viranomaisen vaihtumisesta, jonka valtuutettu edustaja on oikeutettu allekirjoittamaan terveystodistuksen. Sen vuoksi nämä muutokset olisi sisällytettävä täytäntöönpanoasetukseen (EU) N:o 884/2014.

(8)

Lisäksi on aiheellista ajantasaistaa Capsicum annuum -lajin asiaa koskevia CN-koodeja niihin äskettäin tehtyjen muutosten vuoksi ja lisätä CN-koodit sekä hasselpähkinätahnalle että viikunoille, jotka ovat valmisteina tai säilykkeinä, myös sekoituksina, koska kuvausta vastaavia tuotteita pidetään kaupan näillä koodeilla.

(9)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 669/2009 ja täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 884/2014 olisi muutettava.

(10)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 669/2009 liite I tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

2 artikla

Muutetaan täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 884/2014 seuraavasti:

Lisätään 1 artiklan 1 kohtaan o ja p alakohta seuraavasti:

”o)	Gambiasta peräisin olevat tai lähetetyt kuorelliset ja kuoritut maapähkinät, maapähkinävoi, muulla tavoin valmistetut tai säilötyt maapähkinät (rehut ja elintarvikkeet);

p)	Sudanista peräisin olevat tai lähetetyt kuorelliset ja kuoritut maapähkinät, maapähkinävoi, muulla tavoin valmistetut tai säilötyt maapähkinät (rehut ja elintarvikkeet).”

Muutetaan 1 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Tätä asetusta ei sovelleta 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen rehujen ja elintarvikkeiden lähetyksiin, jotka on tarkoitettu yksityishenkilölle yksinomaan henkilökohtaiseen kulutukseen ja käyttöön. Epävarmoissa tapauksissa todistustaakka on lähetyksen vastaanottajalla. Tätä asetusta ei myöskään sovelleta sellaisten rehujen ja elintarvikkeiden lähetyksiin, jotka lähetetään kaupallisiksi näytteiksi, laboratorionäytteiksi tai esille pantaviksi näyttelyihin ja joita ei ole tarkoitettu saatettaviksi markkinoille tai jotka lähetetään käytettäviksi tieteellisiin tarkoituksiin.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen lähetysten bruttopaino saa olla enintään 30 kilogrammaa.”

Muutetaan 5 artiklan 2 kohta seuraavasti:

Korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)	Ministério da Agricultura, Pecuária e Abastecimento (MAPA) ja Sistema Nacional de Vigilância Sanitária (SNVS) Brasiliasta tulevien rehujen ja elintarvikkeiden osalta;”

Korvataan j, k ja l alakohta seuraavasti:

”j)	Etiopian Food, Medicine and Health Care Administration and Control Authority (FMHACA) Etiopiasta tulevien elintarvikkeiden osalta;

k)	Servicio Nacional de Sanidad y Calidad Agroalimentaria (SENASA) ja Instituto Nacional de Alimentos (INAL) Argentiinasta tulevien rehujen ja elintarvikkeiden osalta;

l)	Azerbaidžanin Food Safety Agency Azerbaidžanista tulevien elintarvikkeiden osalta;”

Lisätään m ja n alakohta seuraavasti:

”m)	Gambian Food Safety and Quality Authority Gambiasta tulevien rehujen ja elintarvikkeiden osalta;

n)	Sudanin maa- ja metsätalousministeriö Sudanista tulevien rehujen ja elintarvikkeiden osalta.”

4)	Muutetaan asetuksen (EU) N:o 884/2014 liite I tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Niitä 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja rehujen ja elintarvikkeiden lähetyksiä, jotka lähtivät alkuperämaasta ennen voimaantulopäivää, saa tuoda unionin alueelle ilman, että niiden mukana on terveystodistus ja näytteenoton ja määrityksen tulokset.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä toukokuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.

(2) EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1.

(3) Komission asetus (EY) N:o 669/2009, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 täytäntöönpanosta tiettyjen muiden kuin eläinperäisten rehujen ja elintarvikkeiden tuontia koskevan tehostetun virallisen valvonnan osalta ja päätöksen 2006/504/EY muuttamisesta (EUVL L 194, 25.7.2009, s. 11).

(4) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 884/2014, annettu 13 päivänä elokuuta 2014, tietyistä kolmansista maista tulevien tiettyjen rehujen ja elintarvikkeiden tuonnissa aflatoksiinipitoisuusriskin vuoksi käyttöön otettavista erityisehdoista ja asetuksen (EY) N:o 1152/2009 kumoamisesta (EUVL L 242, 14.8.2014, s. 4).

LIITE I

Poistetaan asetuksen (EY) N:o 669/2009 liitteestä I seuraavat kohdat:

Rehut ja elintarvikkeet

(käyttötarkoitus)

CN-koodi (1)

Taric-alanimike

Alkuperämaa

Vaara

Fyysisten ja tunnistus-tarkastusten tiheys (%) tuonnissa

”—	Maapähkinät, kuorelliset

—	1202 41 00

Gambia (GM)

Aflatoksiinit

—	Maapähkinät, kuoritut

—	1202 42 00

—	Maapähkinävoi

—	2008 11 10

—	Maapähkinät, muulla tavalla valmistetut tai säilötyt

—	2008 11 91 ; 2008 11 96 ; 2008 11 98

(Rehut ja elintarvikkeet)

—	Maapähkinät, kuorelliset

—	1202 41 00

Sudan (SD)

Aflatoksiinit

50”

—	Maapähkinät, kuoritut

—	1202 42 00

—	Maapähkinävoi

—	2008 11 10

—	Maapähkinät, muulla tavalla valmistetut tai säilötyt

—	2008 11 91 ; 2008 11 96 ; 2008 11 98

(Rehut ja elintarvikkeet)

LIITE II

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 884/2014 liite I seuraavasti:

Lisätään seuraavat kohdat:

Rehut ja elintarvikkeet

(käyttötarkoitus)

CN-koodi (1)

Taric-alanimike

Alkuperämaa tai lähetysmaa

Fyysisten ja tunnistustarkastus-ten tiheys (%) tuonnissa

”—	maapähkinät, kuorelliset

—	1202 41 00

Gambia (GM)

—	maapähkinät, kuoritut

—	1202 42 00

—	maapähkinävoi

—	2008 11 10

—	maapähkinät, muulla tavalla valmistetut tai säilötyt

—	2008 11 91 ; 2008 11 96 ; 2008 11 98

(Rehut ja elintarvikkeet)

—	maapähkinät, kuorelliset

—	1202 41 00

Sudan (SD)

50”

—	maapähkinät, kuoritut

—	1202 42 00

—	maapähkinävoi

—	2008 11 10

—	maapähkinät, muulla tavalla valmistetut tai säilötyt

—	2008 11 91 ; 2008 11 96 ; 2008 11 98

(Rehut ja elintarvikkeet)

Korvataan viides kohta, joka koskee Turkista tulevia kuivattuja viikunoita, pähkinöiden tai kuivattujen hedelmien sekoituksia, jotka sisältävät viikunoita, viikunatahnaa, ja viikunoita, valmisteina tai säilykkeinä, myös sekoituksina, seuraavasti:

”—	kuivatut viikunat

—	0804 20 90

Turkki (TR)

20”

—	pähkinöiden tai kuivattujen hedelmien sekoitukset, jotka sisältävät viikunoita

—	ex 0813 50

—	kuivatuista viikunoista valmistettu tahna

—	ex 2007 10 tai ex 2007 99

—	kuivatut viikunat, valmisteina tai säilykkeinä, myös sekoitukset

—	ex 2008 99 tai ex 2008 97

—	kuivatuista viikunoista valmistetut hienot ja karkeat jauhot sekä jauhe

—	ex 1106 30 90

(Elintarvikkeet)

Korvataan kuudes kohta, joka koskee Turkista tulevia hasselpähkinöitä, pähkinöiden tai kuivattujen hedelmien sekoituksia, jotka sisältävät hasselpähkinöitä, hasselpähkinätahnaa, hasselpähkinöitä, muulla tavoin valmistettuja tai säilöttyjä, myös sekoituksia, hasselpähkinöistä valmistettuja hienoja ja karkeita jauhoja sekä jauhetta, paloiteltuja, viipaloituja ja rouhittuja hasselpähkinöitä sekä hasselpähkinäöljyä, seuraavasti:

”—	hasselpähkinät (Corylus spp.), kuorelliset

—	0802 21 00

Turkki (TR)

5”

—	hasselpähkinät (Corylus spp.), kuoritut

—	0802 22 00

—	pähkinöiden tai kuivattujen hedelmien sekoitukset, jotka sisältävät hasselpähkinöitä

—	ex 0813 50

—	hasselpähkinätahna

—	ex 2007 10 tai ex 2007 99 tai ex 2008 97 tai ex 2008 99

—	hasselpähkinät, muulla tavoin valmistetut tai säilötyt, myös sekoitukset

—	ex 2008 19

—	hasselpähkinästä valmistetut hienot ja karkeat jauhot sekä jauhe

—	ex 1106 30 90

—	paloitellut, viipaloidut ja rouhitut hasselpähkinät

—	ex 0802 22 00

—	paloitellut, viipaloidut ja rouhitut hasselpähkinät, muulla tavoin valmistetut tai säilötyt

—	ex 2008 19

—	hasselpähkinäöljy

—	ex 1515 90 99

(Elintarvikkeet)

Korvataan kahdestoista kohta, joka koskee Intiasta tulevaa Capsicum annuum -lajia, kokonaisena, murskattuna tai jauhettuna, Capsicum-suvun hedelmiä, kuivattuja, kokonaisia, ei kuitenkaan makeita ja mietoja paprikoita (Capsicum annuum), sekä muskottipähkinää (Myristica fragrans), seuraavasti:

”—	Capsicum annuum, kokonaisena

—	0904 21 10

Intia (IN)

20”

—	Capsicum annuum, murskattuna tai jauhettuna

—	ex 0904 22 00

11; 19

—	Capsicum-suvun kuivatut hedelmät, kokonaisina, muut kuin makeat ja miedot paprikat (Capsicum annuum),

—	ex 0904 21 90

—	muskottipähkinä (Myristica fragrans)

—	0908 11 00 ; 0908 12 00

(Elintarvikkeet – kuivatut mausteet)

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 142

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	62. vuosikerta 29. toukokuu 2019

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission delegoitu asetus (EU) 2019/885, annettu 5 päivänä helmikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2402 täydentämisestä teknisten sääntelystandardien osalta sellaisten tietojen vahvistamiseksi, jotka kolmannen osapuolen on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille hakiessaan toimilupaa arvopaperistamisen YLS-vaatimusten noudattamisen tarkastamista varten ( 1 )	1
	*	Komission delegoitu asetus (EU) 2019/886, annettu 12 päivänä helmikuuta 2019, delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 muuttamisesta ja oikaisemisesta rahoitusvälineitä, yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, jäljitysketjua, toimien tarkastusten laajuutta ja sisältöä sekä toimien otoksen valinnassa käytettäviä menetelmiä koskevien säännösten ja liitteen III osalta	9
	*	Komission delegoitu asetus (EU) 2019/887, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta	16
	*	Komission delegoitu asetus (EU) 2019/888, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/956 liitteen I muuttamisesta siltä osin kuin on kyse uusia raskaita hyötyajoneuvoja koskevista tiedoista, joita jäsenvaltioiden ja valmistajien on seurattava ja joista niiden on raportoitava ( 1 )	43
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/889, annettu 22 päivänä toukokuuta 2019, erään suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän eritelmän muutoksen hyväksymisestä Barbera d'Asti (SAN)	47
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/890, annettu 27 päivänä toukokuuta 2019, erityisehtojen vahvistamisesta maapähkinöiden tuonnille Gambiasta ja Sudanista sekä asetuksen (EY) N:o 669/2009 ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 884/2014 muuttamisesta ( 1 )	48
	*	Komission asetus (EU) 2019/891, annettu 28 päivänä toukokuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteiden I ja II muuttamisesta siltä osin kuin on kyse lisäaineryhmästä stabilointiaineet ja ferrolaktaatin (E 585) käytöstä Albatrellus ovinus -sieneen, jota käytetään elintarvikkeen ainesosana ruotsalaisissa maksapasteijoissa ( 1 )	54
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/892, annettu 28 päivänä toukokuuta 2019, Saccharomyces cerevisiae CNCM I-1079 -valmisteen hyväksymisestä kaikkien muiden sikojen kuin vieroitettujen porsaiden, emakoiden ja kaikkien toissijaisten sikaeläinten rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Danstar Ferment AG, jota edustaa Lallemand SAS) ( 1 )	57
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/893, annettu 28 päivänä toukokuuta 2019, Bacillus subtilis DSM 15544 -valmisteen hyväksynnän uusimisesta broilerien rehun lisäaineena ja asetuksen (EY) N:o 1444/2006 kumoamisesta (hyväksynnän haltija Asahi Calpis Wellness Co. Ltd., jota edustaa unionissa Asahi Calpis Wellness Co. Ltd Europe Representative Office) ( 1 )	60
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/894, annettu 28 päivänä toukokuuta 2019, Escherichia coli CGMCC 7.232:n tuottaman L-treoniinin hyväksymisestä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena ( 1 )	63
		PÄÄTÖKSET
	*	Neuvoston päätös (EU) 2019/895, annettu 22 päivänä toukokuuta 2019, AKT–EU-ministerineuvostossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta siltä osin kuin on kyse toimivallan siirtämisestä AKT–EU-suurlähettiläskomitealle tehdä päätös siirtymävaiheen toimenpiteiden hyväksymisestä AKT–EU-kumppanuussopimuksen 95 artiklan 4 kohdan nojalla	67
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/896, annettu 28 päivänä toukokuuta 2019, täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/450 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse eurooppalaisista arviointiasiakirjoista, jotka koskevat väliseinäpakkauksia ei-kantaville seinille, mekaanisesti kiinnitettäviä, joustavia katon vesieristyslevyjärjestelmiä, ohuita metallikomposiittilevyjä, elastisia, onttoja mikrokuulia betonin lisäaineena, kansilaudoituksen kiinnityslaitteistoja ja itsekantavia, läpikuultavia kattosarjoja muovilevyistä valmistetulla katteella ( 1 )	69

”030351-00-0402	Mekaanisesti kiinnitettävät, joustavat katon vesieristyslevyjärjestelmät (korvaa teknisen eritelmän ”ETAG 006”)
210005-00-0505	Väliseinäpakkaukset ei-kantaville seinille (korvaa teknisen eritelmän ”ETAG 003”)
210046-00-1201	Ohut metallikomposiittilevy
220089-00-0401	Itsekantavat, läpikuultavat kattosarjat muovilevyistä valmistetulla katteella (korvaa teknisen eritelmän ”ETAG 010”)
260017-00-0301	Elastiset, ontot mikrokuulat betonin lisäaineena
331924-00-0602	Kansilaudoituksen kiinnityslaitteistot”