ISSN 1977-0812

doi:10.3000/19770812.L_2012.072.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 72

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

55. vuosikerta
10. maaliskuu 2012


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

 

 

2012/145/EU

 

*

Neuvoston päätös, annettu 28 päivänä helmikuuta 2012, Euroopan unionin ja Guinea-Bissaun tasavallan kesken näiden välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta hyväksytyn pöytäkirjan tekemisestä

1

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) N:o 205/2012, annettu 6 päivänä tammikuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 510/2011 liitteen II muuttamisesta niiden tietojen lähteiden ja tietoparametrien osalta, jotka jäsenvaltioiden on ilmoitettava ( 1 )

2

 

*

Komission asetus (EU) N:o 206/2012, annettu 6 päivänä maaliskuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta huoneilmastointilaitteiden ja huonetuuletinten ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta ( 1 )

7

 

*

Komission asetus (EU) N:o 207/2012, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2012, lääkinnällisten laitteiden sähköisistä käyttöohjeista ( 1 )

28

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 208/2012, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2012, varainhoitovuodelle 2012 kirjattavien varojen jakamista jäsenvaltioille koskevan suunnitelman hyväksymisestä interventiovarastoista peräisin olevien elintarvikkeiden toimittamiseksi Euroopan unionin vähävaraisimmille henkilöille ja tietyistä asetuksen (EU) N:o 807/2010 säännöksistä poikkeamisesta annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 562/2011 muuttamisesta

32

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 209/2012, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2012, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

39

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 210/2012, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2012, 5 ja 6 päivänä maaliskuuta 2012 Tunisian tariffikiintiössä jätettyihin oliiviöljyä koskeviin tuontitodistushakemuksiin sovellettavan jakokertoimen vahvistamisesta ja maaliskuuta 2012 koskevien tuontitodistusten myöntämisen keskeyttämisestä

41

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

10.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 72/1


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 28 päivänä helmikuuta 2012,

Euroopan unionin ja Guinea-Bissaun tasavallan kesken näiden välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta hyväksytyn pöytäkirjan tekemisestä

(2012/145/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan yhdessä 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto antoi 17 päivänä maaliskuuta 2008 asetuksen (EY) N:o 241/2008 (1) Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen tekemisestä.

(2)

Unioni on neuvotellut Guinea-Bissaun tasavallan kanssa uuden pöytäkirjan, jossa EU:n aluksille myönnetään kalastusmahdollisuuksia Guinea-Bissaun suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kalastuksen osalta kuuluvilla vesillä, jäljempänä ’pöytäkirja’.

(3)

Neuvottelujen päätteeksi pöytäkirja parafoitiin 15 päivänä kesäkuuta 2011.

(4)

Pöytäkirja on allekirjoitettu neuvoston päätöksen 2011/885/EU (2) mukaisesti, ja sitä on sovellettu väliaikaisesti 16 päivästä kesäkuuta 2011.

(5)

Pöytäkirja olisi tehtävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään unionin puolesta Euroopan unionin ja Guinea-Bissaun tasavallan kesken Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta hyväksytty pöytäkirja, jäljempänä ’pöytäkirja’ (3).

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja antaa unionin puolesta pöytäkirjan 14 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen siitä, että unioni suostuu tulemaan pöytäkirjan sitomaksi (4).

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 28 päivänä helmikuuta 2012.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

N. WAMMEN


(1)  EUVL L 75, 18.3.2008, s. 49.

(2)  EUVL L 344, 28.12.2011, s. 1.

(3)  Pöytäkirja on julkaistu virallisessa lehdessä EUVL L 344, 28.12.2011, s. 1 yhdessä sen allekirjoittamista koskevan päätöksen kanssa.

(4)  Neuvoston pääsihteeristö julkaisee pöytäkirjan voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.


ASETUKSET

10.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 72/2


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 205/2012,

annettu 6 päivänä tammikuuta 2012,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 510/2011 liitteen II muuttamisesta niiden tietojen lähteiden ja tietoparametrien osalta, jotka jäsenvaltioiden on ilmoitettava

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon päästönormien asettamisesta uusille kevyille kuljetusajoneuvoille osana unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 11 päivänä toukokuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) No 510/2011 (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 9 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5 päivänä syyskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY (2) 18 ja 26 artiklan mukaisesti valmistajan on varmistettava, että kaikki unionin markkinoille saatettavat uudet kevyet kuljetusajoneuvot on varustettu voimassa olevalla vaatimustenmukaisuustodistuksella, eikä jäsenvaltio saa rekisteröidä tällaista ajoneuvoa, jollei sitä ole varustettu kyseisellä todistuksella. Asetuksen (EU) N:o 510/2011 liitteen II mukaisesti jäsenvaltioiden keräämien tietojen sen seuraamiseksi, että valmistajat noudattavat kyseisen asetuksen 4 ja 11 artiklaa, on vastattava vaatimustenmukaisuustodistuksen tietoja ja perustuttava ainoastaan tähän asiakirjaan.

(2)

Päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 443/2009 (3) edellytetään, että jäsenvaltiot käyttävät tietojen lähteenä vaatimustenmukaisuustodistusta, mutta siinä sallitaan myös muiden, yhtä täsmällisiä tietoja sisältävien asiakirjojen käyttö henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen seurantaa ja ilmoittamista varten. Kevyiden kuljetusajoneuvojen hiilidioksidipäästötietojen tarkan ja kustannustehokkaan seurannan ja ilmoittamisen varmistamiseksi on aiheellista sallia lyhyellä aikavälillä jäsenvaltioiden käyttää asetuksen (EU) N:o 510/2011 mukaiseen seurantaan ja ilmoittamiseen samaa menettelyä ja samoja tietojen lähteitä, joita käytetään asetuksen (EY) N:o 443/2009 mukaiseen ilmoittamiseen. Sen vuoksi asetuksen (EU) N:o 510/2011 liitteessä II olisi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa sallittava käyttää hiilidioksidipäästöjen seurantaan ja ilmoittamiseen myös muita, yhtä täsmällisiä tietoja sisältäviä lähteitä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet seurantamenettelyn asianmukaisen tarkkuuden varmistamiseksi.

(3)

Henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen seurannasta saadun kokemuksen perusteella on aiheellista lisätä tyyppihyväksynnän numero niihin yksityiskohtaisiin tietoparametreihin, jotka jäsenvaltioiden on ilmoitettava, jotta voidaan parantaa keinoja varmistaa tietojen paikkansapitävyys. On myös osoittautunut ilmeiseksi, ettei parametrille ”kaupallinen nimi” ole tarvetta, minkä vuoksi se olisi poistettava yksityiskohtaisista seurantatiedoista.

(4)

Jäsenvaltioiden seurannan ja ilmoitusten selkeyden ja tarkkuuden varmistamiseksi on myös tarpeen varmistaa asetuksen (EU) N:o 510/2011 liitteessä II täsmennettyjen eri vaatimusten välinen johdonmukaisuus. Yksityiskohtaiset tietovaatimukset esitetään liitteessä II olevassa C osassa vahvistetuissa toimitettavien tietojen muodoissa. Sen vuoksi kyseisen liitteen A ja B osaa olisi mukautettava siten, että ne vastaavat täsmällisesti kyseisiä yksityiskohtaisia tietovaatimuksia.

(5)

Sen vuoksi asetuksen (EU) N:o 510/2011 liitettä II olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 510/2011 liite II tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 6 päivänä tammikuuta 2012.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 145, 31.5.2011, s. 1.

(2)  EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1.

(3)  EUVL L 140, 5.6.2009, s. 1.


LIITE

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 510/2011 liite seuraavasti:

1.

Muutetaan A osa seuraavasti:

a)

Korvataan 2 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on otettava asianomaisen kevyen kuljetusajoneuvon vaatimustenmukaisuustodistuksesta, tai niiden on vastattava asianomaisen kevyen kuljetusajoneuvon valmistajan antaman vaatimustenmukaisuustodistuksen tietoja. Jos vaatimustenmukaisuustodistusta ei käytetä, jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet seurantamenettelyn asianmukaisen tarkkuuden varmistamiseksi.”

b)

Muutetaan 3 kohta seuraavasti:

i)

korvataan b alakohta seuraavasti:

”b)

Uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen lukumäärä sekä niiden osalta kaikkien seuraavien parametrien arvot:

i)

hiilidioksidipäästöt;

ii)

massa;

iii)

akseliväli;

iv)

ohjaavan akselin raideväli;

v)

muun akselin raideväli.”

ii)

poistetaan c alakohta;

iii)

korvataan d alakohdassa iv ja v alakohta seuraavasti:

”iv)

suurin teknisesti sallittu kuormitettu massa;

v)

akseliväli;

vi)

ohjaavan akselin raideväli;

vii)

muun akselin raideväli.”.

2.

Poistetaan B osan 2, 3, 5 ja 6 kohta.

3.

Korvataan C osan jakso 2 (Yksityiskohtaiset seurantatiedot) seuraavasti:

Jakso 2 –   Yksityiskohtaiset seurantatiedot

Valmistajan nimi – EU:n vakionimike

Valmistajan nimi – Valmistajan nimike

Valmistajan nimi – Nimike kansallisessa rekisterissä

Tyyppihyväksynnän numero ja laajennus/laajennukset

Tyyppi

Variantti

Versio

Merkki

Hyväksytyn ajoneuvotyypin luokka

Rekisteröidyn ajoneuvon luokka

Uusien rekisteröintien kokonaismäärä

Hiilidioksidipäästöt (g/km)

Massa (kg)

Suurin teknisesti sallittu kuormitettu massa (kg)

Akseliväli (mm)

Ohjaavan akselin raideväli (mm)

Muun akselin raideväli (mm)

Polttoainetyyppi

Polttoaineen käyttötapa

Kapasiteetti (cm3)

Sähköenergian kulutus (Wh/km)

Innovatiivinen teknologia tai innovatiivisten teknologioiden ryhmä, koodi

Innovatiivisten teknologioiden avulla saavutettu päästövähennys

Valm 1

Valm 1

Valm 1

Nro 1

Tyyppi 1

Variantti 1

Versio 1

Valm 1

Valm 1

Valm 1

Nro 1

Tyyppi 1

Variantti 1

Versio 2

Valm 1

Valm 1

Valm 1

Nro 1

Tyyppi 1

Variantti 2

Versio 1

Valm 1

Valm 1

Valm 1

Nro 1

Tyyppi 1

Variantti 2

Versio 2

Valm 1

Valm 1

Valm 1

Nro 2

Tyyppi 2

Variantti 1

Versio 1

Valm 1

Valm 1

Valm 1

Nro 2

Tyyppi 2

Variantti 1

Versio 2

Valm 1

Valm 1

Valm 1

Nro 2

Tyyppi 2

Variantti 2

Versio 1

Valm 1

Valm 1

Valm 1

Nro 2

Tyyppi 2

Variantti 2

Versio 2

Valm 2

Valm 2

Valm 2

Nro 1

Tyyppi 1

Variantti 1

Versio 1

Valm 2

Valm 2

Valm 2

Nro 1

Tyyppi 1

Variantti 1

Versio 2

Valm 2

Valm 2

Valm 2

Nro 1

Tyyppi 1

Variantti 2

Versio 1

Valm 2

Valm 2

Valm 2

Nro 1

Tyyppi 1

Variantti 2

Versio 2

…”


10.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 72/7


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 206/2012,

annettu 6 päivänä maaliskuuta 2012,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta huoneilmastointilaitteiden ja huonetuuletinten ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 1 kohdan,

on kuullut ekologisen suunnittelun kuulemisfoorumia,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 2009/125/EY nojalla komission olisi asetettava ekologista suunnittelua koskevia vaatimuksia eli ekosuunnitteluvaatimuksia energiaan liittyville tuotteille, jotka edustavat merkittävää myyntivolyymiä ja kauppaa ja aiheuttavat merkittävän ympäristövaikutuksen ja joihin liittyy merkittäviä mahdollisuuksia ympäristövaikutusten parantamiseen tuotesuunnittelun avulla ilman, että siitä aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia.

(2)

Direktiivin 2009/125/EY 16 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään, että komissio ottaa 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, 15 artiklan 2 kohdassa esitettyjen perusteiden mukaisesti ja ekologisen suunnittelun kuulemisfoorumia kuultuaan käyttöön tarpeen mukaan täytäntöönpanotoimenpiteitä tuotteille, joihin liittyy suuria mahdollisuuksia kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokkaaseen vähentämiseen. Tällaisia ovat muun muassa lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmiin sisältyvät tuotteet.

(3)

Komissio on tehnyt taustaselvityksen, jossa analysoidaan kotitalouksissa ja pienissä liiketiloissa tyypillisesti käytettäviin huoneilmastointilaitteisiin ja huonetuulettimiin liittyviä teknisiä, taloudellisia ja ympäristönäkökohtia. Selvitys on tehty yhdessä EU:sta ja sen ulkopuolisista maista tulevien sidosryhmien ja intressitahojen kanssa ja sen tulokset on julkistettu.

(4)

Tämän asetuksen soveltamisen kannalta huomattavimmat huoneilmastointilaitteisiin ja huonetuulettimiin liittyvät ympäristönäkökohdat ovat käytönaikainen energiankulutus ja äänitehotaso. Taustaselvityksessä määriteltiin merkittäväksi ympäristönäkökohdaksi myös mahdollisen kylmäainevuodon aiheuttamat suorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka muodostavat keskimäärin 10–20 prosenttia suorien ja epäsuorien kasvihuonekaasujen kokonaismäärästä.

(5)

Taustaselvitys osoittaa, ettei huonetuulettimien tehokkuudesta ole saatavilla riittävästi tietoa. Tämä vahvistettiin myös vaikutusten arvioinnissa. Jotta markkinavalvontaviranomaisille voitaisiin tarjota tärkeitä tietoa ja mahdollistettaisiin markkinoiden tehokas seuranta energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistamiseksi tulevaisuudessa, huonetuulettimien tuotetietovaatimuksilla varmistetaan, että laitteen tehokkuus ja käytetty mittausmenetelmä on merkitty näkyvästi tuotteeseen. Lisäksi huonetuulettimille asetetaan valmiustilaa ja pois päältä -tilaa koskevia vaatimuksia.

(6)

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden vuotuisen sähkönkulutuksen arvioitiin olleen EU:ssa 30 terawattituntia vuonna 2005. Jos erityistoimenpiteitä ei toteuteta, vuotuisen sähkönkulutuksen ennustetaan kasvavan 74 terawattituntiin vuonna 2020. Taustaselvitys osoittaa, että tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden sähkönkulutusta voidaan vähentää huomattavasti.

(7)

Taustaselvitys osoittaa, etteivät muita direktiivin 2009/125/EY liitteessä I olevassa 1 osassa tarkoitettuja ekologisen suunnittelun parametreja koskevat vaatimukset ole tarpeen, koska huoneilmastointilaitteiden käytönaikainen sähkönkulutus ja äänitehotaso ovat tärkeimmät ympäristönäkökohdat.

(8)

Koska kylmäaineita käsitellään tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista 17 päivänä toukokuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 842/2006 (2), tässä asetuksessa ei aseteta kylmäaineita koskevia erityisvaatimuksia. Ekosuunnitteluvaatimuksissa ehdotetaan kuitenkin bonusta, jolla markkinoita ohjataan käyttämään kylmäaineita, jotka aiheuttavat vähäisempiä ympäristöhaittoja. Bonus alentaa energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia laitteilla, joissa käytettävillä kylmäaineilla on alhaisempi ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali (GWP).

(9)

Huoneilmastointilaitteet voivat olla osa rakennuksiin asennettuja järjestelmiä. Kansallisessa lainsäädännössä, joka perustuu muun muassa rakennusten energiatehokkuutta koskevaan 19 päivänä toukokuuta 2010 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2010/31/EU (3), voidaan asettaa uusia tiukempia vaatimuksia tällaisille ilmastointilaitejärjestelmille käyttäen tässä asetuksessa huoneilmastointilaitteiden energiatehokkuudelle määriteltyjä laskenta- ja mittausmenetelmiä.

(10)

Valmius- ja pois päältä -toiminnot voivat aiheuttaa huomattavan osan näiden laitteiden kokonaistehonkulutuksesta. Huoneilmastointilaitteilla, lukuun ottamatta kaksikanavaisia ja yksikanavaisia huoneilmastointilaitteita, näiden toimintojen tehonkulutus sisältyy energiatehokkuutta koskeviin vähimmäisvaatimuksiin ja vuotuisen energiatehokkuuden mittausmenetelmään. Kaksikanavaisten ja yksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden valmius- ja pois päältä -tilaa koskevat vaatimukset on asetettu komission asetuksessa (EY) N:o 1275/2008/EY (4) vahvistettujen ekosuunnitteluvaatimusten pohjalta.

(11)

Tässä direktiivissä vahvistettujen ekosuunnitteluvaatimusten ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU (5) täydentämisestä huoneilmastointilaitteiden energiamerkinnän osalta 4 päivänä toukokuuta 2011 annetun delegoidun komission asetuksen (EU) N:o 626/2011 arvioidaan yhdessä johtavan 11 terawattitunnin säästöihin vuotuisessa sähkönkulutuksessa vuoteen 2020 mennessä verrattuna tilanteeseen, jossa mitään toimenpiteitä ei toteutettaisi.

(12)

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden energiatehokkuutta olisi parannettava olemassa olevilla kustannustehokkailla avoimilla teknologioilla, joiden avulla voidaan alentaa näiden tuotteiden hankinnasta ja käytöstä aiheutuvia kokonaiskustannuksia.

(13)

Ekosuunnitteluvaatimusten ei tulisi vaikuttaa tuotteen toiminnallisuuteen loppukäyttäjän näkökulmasta eikä aiheuttaa kielteisiä terveys-, turvallisuus- tai ympäristövaikutuksia. Erityisesti olisi varmistettava, että käytönaikaisen sähkönkulutuksen vähenemisestä saatava hyöty on suurempi kuin tuotantovaiheessa mahdollisesti tapahtuva ympäristövaikutusten lisääntyminen.

(14)

Ekosuunnitteluvaatimukset olisi otettava käyttöön vaiheittain, jotta valmistajille jäisi riittävästi aikaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden uudelleensuunnitteluun. Aikataulu olisi laadittava niin, että markkinoilla jo olevien laitteiden toiminnallisuuteen liittyvät kielteiset vaikutukset vältetään ja loppukäyttäjille ja valmistajille, erityisesti pk-yrityksille, aiheutuvat kustannusvaikutukset otetaan huomioon samalla, kun varmistetaan tämän asetuksen tavoitteiden saavuttaminen kohtuullisessa ajassa.

(15)

Asianomaisia tuoteparametreja koskevat mittaukset olisi tehtävä luotettavilla, tarkoilla ja toistettavissa olevilla mittausmenetelmillä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt mittausmenetelmät, mukaan luettuina teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä annetun direktiivin 98/34/EY muuttamisesta 20 päivänä heinäkuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/48/EY (6) liitteessä I lueteltujen eurooppalaisten standardointielinten hyväksymät yhdenmukaistetut standardit, jos niitä on saatavilla.

(16)

Direktiivin 2009/125/EY 8 artiklan mukaisesti tässä asetuksessa täsmennetään sovellettavat vaatimustenmukaisuuden arviointimenetelmät.

(17)

Vaatimustenmukaisuuden tarkastamisen helpottamiseksi valmistajien olisi annettava direktiivin 2009/125/EY liitteissä IV ja V tarkoitetuissa teknisissä asiakirjoissa myös tässä asetuksessa asetettuihin vaatimuksiin liittyvät tiedot.

(18)

Tässä asetuksessa säädettyjen oikeudellisesti sitovien vaatimusten lisäksi olisi määriteltävä parasta saatavilla olevaa teknologiaa koskevat ohjeelliset viitearvot, jotta voidaan varmistaa, että tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden elinkaarenaikaista ympäristönsuojelullista tasoa koskevat tiedot ovat laajasti ja helposti saatavilla.

(19)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2009/125/EY 19 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tällä asetuksella vahvistetaan ekosuunnitteluvaatimukset verkkosähköä käyttävien huoneilmastointilaitteiden, joiden nimellisteho on enintään 12 kilowattia jäähdytyksen osalta tai lämmityksen osalta, jos tuotteessa ei ole jäähdytystoimintoa, ja ottoteholtaan enintään 125 watin huonetuulettimien, markkinoille saattamiselle.

2.   Tätä asetusta ei sovelleta

a)

laitteisiin, joissa käytetään muita energialähteitä kuin sähköä;

b)

ilmastointilaitteisiin, joiden lauhdutinpuoli tai höyrystinpuoli tai molemmat eivät käytä ilmaa lämmönsiirtoaineena.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY 2 artiklan määritelmiä.

Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan

1.

’huoneilmastointilaitteella’ laitetta, joka pystyy jäähdyttämään tai lämmittämään sisäilmaa tai tekemään näitä molempia sähkökompressorikäyttöisen höyry-puristusjäähdytyskierron avulla, mukaan lukien ilmastointilaitteet, joissa on lisätoimintoja, kuten kosteuden poisto, ilmanpuhdistus, ilmanvaihto tai ilman lisälämmitys sähkövastuksilla, sekä laitteet, joissa voidaan käyttää vettä (joko höyrystinpuolella syntyvää kondenssivettä tai ulkopuolelta lisättyä vettä) höyrystettäväksi lauhduttimessa, edellyttäen, että laite pystyy toimimaan myös ilman lisättyä vettä pelkkää ilmaa käyttäen;

2.

’kaksikanavaisella huoneilmastointilaitteella’ huoneilmastointilaitetta, jossa jäähdytyksen tai lämmityksen aikana lauhduttimen (tai höyrystimen) tuloilma johdetaan ulkoilmasta yksikköön yhtä kanavaa pitkin ja poistetaan ulkoilmaan toista kanavaa pitkin ja joka on asennettu kokonaan ilmastoitavaan tilaan seinän läheisyyteen;

3.

’yksikanavaisella huoneilmastointilaitteella’ huoneilmastointilaitetta, jossa jäähdytyksen tai lämmityksen aikana lauhduttimen (tai höyrystimen) tuloilma otetaan tilasta, jossa yksikkö sijaitsee, ja poistetaan tämän tilan ulkopuolelle;

4.

’nimellisteholla’ (Prated) yksikön höyry-puristusjäähdytyskierron jäähdytys- tai lämmitystehoa nimellisolosuhteissa;

5.

’huonetuulettimella’ laitetta, joka on pääasiallisesti suunniteltu aikaansaamaan ilmavirtaa ihmiskehon ympärille tai johonkin sen osaan henkilökohtaista viilennystä varten, mukaan lukien tuulettimet, joissa voi olla lisätoimintoja kuten valaistus:

6.

’tuulettimen ottoteholla’ (PF) ilmoitetulla tuulettimen enimmäisilmavirralla toimivan huonetuulettimen sähkön ottotehoa watteina, kun mittaus on suoritettu suunnanvaihtotoiminto päällä (jos laitteessa on sellainen).

Liitteiden soveltamiseksi liitteessä I annetaan lisämääritelmiä.

3 artikla

Ekosuunnitteluvaatimukset ja aikataulu

1.   Huoneilmastointilaitteiden ja huonetuulettimien ekosuunnitteluvaatimukset asetetaan liitteessä I.

2.   Kutakin ekosuunnitteluvaatimusta sovelletaan seuraavan aikataulun mukaisesti:

 

Tammikuun 1 päivästä 2013:

yksikanavaisten ja kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden on täytettävä liitteessä I olevassa 2a kohdassa esitetyt vaatimukset.

 

Tammikuun 1 päivästä 2013:

a)

huoneilmastointilaitteiden, yksikanavaisia ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita lukuun ottamatta, on täytettävä liitteessä I olevassa 2b ja 3a, 3b ja 3c kohdassa esitetyt vaatimukset;

b)

yksikanavaisten ja kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden on täytettävä liitteessä I olevassa 3a, 3b ja 3d kohdassa esitetyt vaatimukset;

c)

huonetuulettimien on täytettävä liitteessä I olevassa 3a, 3b ja 3e kohdassa esitetyt vaatimukset.

 

Tammikuun 1 päivästä 2014:

a)

huoneilmastointilaitteiden on täytettävä liitteessä I olevassa 2c kohdassa esitetyt ekosuunnitteluvaatimukset;

b)

yksikanavaisten ja kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden on täytettävä liitteessä I olevassa 2d kohdassa esitetyt vaatimukset.

3.   Ekosuunnitteluvaatimusten noudattamista koskevat mittaukset ja laskelmat on tehtävä liitteessä II vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

4 artikla

Vaatimustenmukaisuuden arviointi

1.   Direktiivin 2009/125/EY 8 artiklassa tarkoitettu vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely on joko mainitun direktiivin liitteessä IV säädetty sisäinen suunnittelun valvonta tai mainitun direktiivin liitteessä V säädetty hallintajärjestelmä.

2.   Direktiivin 2009/125/EY 8 artiklan mukaista vaatimustenmukaisuuden arviointia varten laadittavaan tekniseen dokumentaatioon on sisällyttävä tämän asetuksen liitteessä II esitettyjen laskelmien tulokset.

5 artikla

Tarkastusmenettely markkinavalvontaa varten

Jäsenvaltioiden on noudatettava tämän asetuksen liitteessä III kuvattua tarkastusmenettelyä suorittaessaan direktiivin 2009/125/EY 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja markkinavalvontatarkastuksia tämän asetuksen liitteessä I asetettujen vaatimusten osalta.

6 artikla

Viitearvot

Markkinoiden parhaiten suoriutuvia huoneilmastointilaitteita tämän asetuksen voimaantuloajankohtana edustavat ohjeelliset viitearvot esitetään liitteessä IV.

7 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee tätä asetusta uudelleen teknologian kehityksen valossa ja esittää uudelleentarkastelun tulokset ekologisen suunnittelun kuulemisfoorumille viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. Uudelleentarkastelussa arvioidaan erityisesti energiatehokkuutta ja äänitehotasoa koskevia vaatimuksia, keinoja edistää alhaisemman ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin (GWP) omaavien kylmäaineiden käyttöä sekä erityyppisten laitteiden markkinaosuuksien mahdollisia muutoksia, mukaan lukien huoneilmastointilaitteet, joiden nimellisantoteho on yli 12 kilowattia. Uudelleentarkastelussa on arvioitava myös valmius- ja pois päältä -tilaa koskevien vaatimusten ja kausittaisen laskenta- ja mittausmenetelmän asianmukaisuutta, mukaan lukien sen tarkastelu, tulisiko kaikille asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla huoneilmastointilaitteille kehittää kausittainen laskenta- ja mittausmenetelmä jäähdytys- ja lämmityskausille.

8 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1.   Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2013.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 6 päivänä maaliskuuta 2012.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10.

(2)  EUVL L 161, 14.6.2006, s. 1.

(3)  EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13.

(4)  EUVL L 339, 18.12.2008, s. 45.

(5)  EUVL L 178, 6.7.2011, s. 1.

(6)  EYVL L 217, 5.8.1998, s. 18.


LIITE I

Ekosuunnitteluvaatimukset

1.   LIITTEISSÄ SOVELLETTAVAT MÄÄRITELMÄT

1)

’Kaksitoiminen huoneilmastointilaite’ tarkoittaa huoneilmastointilaitetta, joka pystyy sekä jäähdyttämään että lämmittämään.

2)

’Nimellisolosuhteet’ tarkoittavat liitteen II taulukossa 2 esitettyä sisälämpötilan (Tin) ja ulkolämpötilan (Tj) yhdistelmää, joka kuvaa käyttöolosuhteita ja jota käytetään määritettäessä äänitehotasoa, nimellistehoa, nimellisilmavirtaa, nimelliskylmäkerrointa (EERrated) ja/tai nimellislämpökerrointa (COPrated).

3)

’Sisälämpötila’ (Tin) tarkoittaa sisäilman kuivalämpötilaa (°C) (ilman suhteellinen kosteus voidaan ilmoittaa tämän ja vastaavan märkälämpötilan avulla).

4)

’Ulkolämpötila’ (Tj) tarkoittaa ulkoilman kuivalämpötilaa (°C) (ilman suhteellinen kosteus voidaan ilmoittaa tämän ja vastaavan märkälämpötilan avulla).

5)

’Nimelliskylmäkerroin’ (EERrated) tarkoittaa jäähdytyksen ilmoitettua tehoa (kW) jaettuna jäähdytyksen nimellisottoteholla (kW), kun yksikkö jäähdyttää nimellisolosuhteissa.

6)

’Nimellislämpökerroin’ (COPrated) tarkoittaa lämmityksen ilmoitettua tehoa (kW) jaettuna lämmityksen nimellisottoteholla (kW), kun yksikkö lämmittää nimellisolosuhteissa.

7)

’Ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali’ (GWP) tarkoittaa määrää, jonka verran 1 kilogramman höyry-puristusjäähdytyskierrossa käytettyä kylmäainetta arvioidaan vaikuttavan ilmaston lämpenemiseen, ilmaistuna CO2-ekvivalenttikiloina 100 vuoden ajanjaksolla.

Huomioon otetaan (EY) N:o 842/2006 liitteessä I mainitut GWP-arvot.

Fluorattujen kylmäaineiden GWP-arvoina on käytettävä Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin antamassa kolmannessa arviointiraportissa (1) (TAR) julkaistuja arvoja (2001 IPCC GWP-arvot 100 vuoden ajanjaksolle).

Muiden kuin fluorattujen kaasujen GWP-arvoina on käytettävä IPPC:n ensimmäisessä arvioinnissa (2) 100 vuoden ajanjaksolle julkaistuja arvoja.

Kylmäaineseosten GWP-arvot lasketaan asetuksen (EY) N:o 842/2006 liitteessä I esitetyllä kaavalla.

Kylmäaineilla, joita ei ole mainittu edellä luetelluissa lähteissä, viiteasiakirjana käytetään helmikuussa 2011 julkaistua IPCC UNEP 2010 -raporttia jäähdytyksestä, ilmastoinnista ja lämpöpumpuista tai sen uudempaa versiota.

8)

’Pois päältä -tila’ tarkoittaa tilaa, jossa huoneilmastointilaite tai huonetuuletin on kytkettynä verkkovirtalähteeseen, muttei suorita mitään toimintoa. Pois päältä -tiloiksi katsotaan myös tilat, joissa yksinomaan ilmaistaan laitteen olevan pois päältä -tilassa, sekä tilat, joissa yksinomaan suoritetaan toiminnot Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/108/EY (3) mukaisen sähkömagneettisen yhteensopivuuden varmistamiseksi.

9)

’Valmiustila’ tarkoittaa tilaa, jossa laite (huoneilmastointilaite tai huonetuuletin) on kytkettynä verkkovirtalähteeseen, on riippuvainen verkkovirtalähteen syöttämästä energiasta toimiakseen tarkoitetulla tavalla ja tarjoaa määräämättömän ajan ainoastaan seuraavat toiminnot: uudelleenaktivointitoiminto tai uudelleenaktivointitoiminto ja pelkkä uudelleenaktivoitavuuden ilmaisin ja/tai tieto- tai tilanäyttö.

10)

’Uudelleenaktivointitoiminto’ tarkoittaa toimintoa, jolla helpotetaan muiden toimintatilojen kuten aktiivisen toimintatilan aktivointia kaukokytkimellä, kaukosäädin mukaan luettuna, sisäisellä tunnistimella tai ajastimella tilaan, jossa käytettävissä on muita toimintoja kuten päätoiminto.

11)

’Tieto- tai tilanäyttö’ tarkoittaa jatkuvaa toimintoa, jolla annetaan tietoja tai ilmoitetaan laitteen toimintatila näytöllä, kellonaikanäytöt mukaan luettuina.

12)

’Äänitehotaso’ tarkoittaa A-painotettua äänitehotasoa (dB(A)) sisällä ja/tai ulkona jäähdytyksen (tai lämmityksen, jos tuotteessa ei ole jäähdytystoimintoa) nimellisolosuhteissa mitattuna.

13)

’Perusmitoitusolosuhteet’ tarkoittavat liitteen II taulukossa 3 esitettyjen perusmitoituslämpötilaa, suurinta kaksiarvoista lämpötilaa ja suurinta toimintarajalämpötilaa koskevien vaatimusten yhdistelmää.

14)

’Perusmitoituslämpötila’ tarkoittaa liitteen II taulukossa 3 joko jäähdytykselle (Tdesignc) tai lämmitykselle (Tdesignh) esitettyä ulkolämpötilaa (°C), jossa osakuormasuhde on 1 ja joka vaihtelee määrätyn jäähdytys- tai lämmityskauden mukaan.

15)

’Osakuormasuhde’ (pl(Tj)) tarkoittaa ulkolämpötilaa vähennettynä 16 °C-asteella jaettuna perusmitoituslämpötilalla vähennettynä 16 °C-asteella joko jäähdytykselle tai lämmitykselle.

16)

’Kausi’ tarkoittaa toimintaolosuhteiden kokonaisuutta (määritelty neljälle kaudelle: yksi jäähdytyskausi ja kolme lämmityskautta: keskimääräinen/kylmä/lämmin), jossa kuvataan lämpötilaväleittäin ulkolämpötilojen ja niiden tuntimäärien yhdistelmä, joina kyseiset lämpötilat esiintyvät kunakin kautena, joina yksikön on ilmoitettuna soveltuvan käyttöön.

17)

’Lämpötilaväli’ (ja siihen liittyvä indeksi j) tarkoittaa liitteen II taulukossa 1 esitettyä ulkolämpötilan (Tj) ja lämpötilatuntien (hj) yhdistelmää.

18)

’Lämpötilatunnit’ tarkoittavat liitteen II taulukossa 1 lämpötilaväleittäin esitettyä tuntimäärää (hj), jona ulkolämpötila esiintyy kunakin kautena.

19)

’Vuotuinen kylmäkerroin’ (SEER) tarkoittaa koko jäähdytyskautta edustavaa yksikön yleistä kylmäkerrointa, joka on laskettu jakamalla vuotuinen perusjäähdytystarve jäähdytyksen vuotuisella sähkönkulutuksella.

20)

’Vuotuinen perusjäähdytystarve’ (QC) tarkoittaa perusjäähdytystarvetta (kWh/v), jota käytetään lähtökohtana SEER:in laskennassa ja joka lasketaan jäähdytyksen mitoituskuorman (Pdesignc) ja jäähdytyksen aktiivitilan ekvivalentin tuntimäärän (HCE) tulona.

21)

’Jäähdytyksen aktiivitilan ekvivalentti tuntimäärä’ (HCE) tarkoittaa liitteen II taulukossa 4 esitettyä oletettua vuotuista tuntimäärää (h/v), jonka ajan yksikön on tuotettava jäähdytyksen mitoituskuorma (Pdesignc) vuotuisen perusjäähdytystarpeen täyttämiseksi.

22)

’Jäähdytyksen vuotuinen sähkönkulutus’ (QCE) tarkoittaa sähkönkulutusta (kWh/v), joka tarvitaan vuotuisen perusjäähdytystarpeen täyttämiseksi ja joka lasketaan jakamalla vuotuinen perusjäähdytystarve aktiivitilan vuotuisella kylmäkertoimella (SEERon) ja yksikön sähkönkulutuksella termostaatti pois päältä -, valmius-, pois päältä - ja kampikammion lämmitys -tilassa jäähdytyskauden aikana.

23)

’Aktiivitilan vuotuinen kylmäkerroin’ (SEERon) tarkoittaa yksikön keskimääräistä kylmäkerrointa jäähdytystoiminnon aktiivisessa toimintatilassa, ja se johdetaan osakuormasta ja lämpötilavälin ominaiskylmäkertoimesta (EERbin(Tj)) painotettuna lämpötilatunneilla, joina lämpötilavälin olosuhteet vallitsevat.

24)

’Osakuorma’ tarkoittaa jäähdytyskuormaa (Pc(Tj)) tai lämmityskuormaa (Ph(Tj)) (kW) määrätyssä ulkolämpötilassa Tj, ja se lasketaan mitoituskuorman ja osakuormasuhteen tulona.

25)

’Lämpötilavälin ominaiskylmäkerroin’ (EERbin(Tj)) tarkoittaa kunkin lämpötilavälin j ominaista kylmäkerrointa kauden aikana esiintyvässä ulkolämpötilassa Tj, ja se johdetaan osakuormasta, ilmoitetusta tehosta ja ilmoitetusta kylmäkertoimesta (EERd(Tj)) määritellyissä lämpötilaväleissä (j) ja lasketaan muille lämpötilaväleille inter-/ekstrapoloimalla, tarvittaessa korjattuna alenemiskertoimella.

26)

’Lämmityskauden lämpökerroin’ (SCOP) tarkoittaa koko määrättyä lämmityskautta edustavaa yksikön yleistä lämpökerrointa (SCOP-arvo koskee määrättyä lämmityskautta), joka on laskettu jakamalla vuotuinen peruslämmitystarve lämmityksen vuotuisella sähkönkulutuksella.

27)

’Vuotuinen peruslämmitystarve’ (QH) tarkoittaa määrättyä lämmityskautta koskevaa peruslämmitystarvetta (kWh/v), jota käytetään lähtökohtana SCOP:in laskennassa ja joka lasketaan lämmityksen mitoituskuorman (Pdesignh) ja kausikohtaisen lämmityksen aktiivitilan ekvivalentin tuntimäärän (HHE) tulona.

28)

’Lämmityksen aktiivitilan ekvivalentti tuntimäärä’ (HHE) tarkoittaa liitteen II taulukossa 4 esitettyä oletettua vuotuista tuntimäärää (h/v), jonka ajan yksikön on tuotettava lämmityksen mitoituskuorma (Pdesignh) vuotuisen peruslämmitystarpeen täyttämiseksi.

29)

’Lämmityksen vuotuinen sähkönkulutus’ (QHE) tarkoittaa määrättyä lämmityskautta koskevaa sähkönkulutusta (kWh/v), joka tarvitaan ilmoitetun vuotuisen peruslämmitystarpeen täyttämiseksi ja joka lasketaan jakamalla vuotuinen peruslämmitystarve aktiivitilan lämmityskauden lämpökertoimella (SCOPon) ja yksikön sähkönkulutuksella termostaatti pois päältä -, valmius-, pois päältä - ja kampikammion lämmitys -tilassa lämmityskauden aikana.

30)

’Aktiivitilan lämmityskauden lämpökerroin’ (SCOPon) tarkoittaa yksikön keskimääräistä lämpökerrointa aktiivisessa toimintatilassa määrätyllä lämmityskaudella, ja se johdetaan osakuormasta, sähköisestä varalämmitystehosta (jos sitä tarvitaan) ja lämpötilavälin ominaislämpökertoimesta (COPbin(Tj)) painotettuna lämpötilatunneilla, joina lämpötilavälin olosuhteet vallitsevat.

31)

’Sähköinen varalämmitysteho’ (elbu(Tj)) tarkoittaa sellaisen todellisen tai oletetun sähköisen varalämmittimen, jonka COP on 1, lämmitystehoa KkW), joka täydentää ilmoitettua lämmitystehoa (Pdh(Tj)) lämmityksen osakuorman (Ph(Tj)) saavuttamiseksi, jos Pdh(Tj) on pienempi kuin Ph(Tj), ulkolämpötilassa (Tj).

32)

’Lämpötilavälin ominaislämpökerroin’ (COPbin(Tj)) tarkoittaa kunkin lämpötilavälin j ominaista lämpökerrointa kauden aikana esiintyvässä ulkolämpötilassa Tj, ja se johdetaan osakuormasta, ilmoitetusta tehosta ja ilmoitetusta lämpökertoimesta (COPd(Tj)) määritellyissä lämpötilaväleissä (j) ja lasketaan muille lämpötilaväleille inter-/ekstrapoloimalla, tarvittaessa korjattuna alenemiskertoimella.

33)

’Ilmoitettu teho’ (kW) tarkoittaa valmistajan ilmoittamaa yksikön höyry-puristusjäähdytyskierron tehoa jäähdytyksessä (Pdc(Tj)) tai lämmityksessä (Pdh(Tj)) ulkolämpötilassa (Tj) ja sisälämpötilassa (Tin).

34)

’Käyttöarvo’ (SV) ((m3/min)/W) tarkoittaa huonetuulettimilla tuulettimen enimmäisilmavirran [m3/min] ja tuulettimen ottotehon (W) suhdetta.

35)

’Tehonsäätö’ tarkoittaa yksikön kykyä muuttaa tehoaan muuttamalla tilavuusvirtaansa. Yksikön ilmoitetaan olevan ’kiinteä’, jos se ei voi muuttaa tilavuusvirtaansa, ’kaksiportainen’, jos tilavuusvirtaa muutetaan tai vaihdellaan enintään kahdessa vaiheessa, tai ’muuttuva’, jos tilavuusvirtaa muutetaan tai vaihdellaan kolmessa tai useammassa vaiheessa.

36)

’Toiminto’ tarkoittaa sen ilmoittamista, pystyykö yksikkö jäähdyttämään sisäilmaa, lämmittämään sisäilmaa vai tekemään molempia.

37)

’Mitoituskuorma’ tarkoittaa ilmoitettua jäähdytyskuormaa (Pdesignc) ja/tai ilmoitettua lämmityskuormaa (Pdesignh) perusmitoituslämpötilassa, jolloin

jäähdytystilassa Pdesignc on yhtä suuri kuin jäähdytyksen ilmoitettu teho lämpötilassa Tj, joka on yhtä suuri kuin Tdesignc;

lämmitystilassa Pdesignh on yhtä suuri kuin osakuorma lämpötilassa Tj, joka on yhtä suuri kuin Tdesignh.

38)

’Ilmoitettu kylmäkerroin’ (EERd(Tj)) tarkoittaa valmistajan ilmoittamaa kylmäkerrointa rajallisessa määrässä määrättyjä lämpötilavälejä (j) ulkolämpötilassa (Tj).

39)

’Ilmoitettu lämpökerroin’ (COPd(Tj)) tarkoittaa valmistajan ilmoittamaa lämpökerrointa rajallisessa määrässä määrättyjä lämpötilavälejä (j) ulkolämpötilassa (Tj).

40)

’Kaksiarvoinen lämpötila’ (Tbiv) tarkoittaa valmistajan lämmityksen osalta ilmoittamaa ulkolämpötilaa (Tj) (°C), jossa ilmoitettu teho on yhtä suuri kuin osakuorma ja jonka alapuolella ilmoitettua tehoa on täydennettävä sähköisellä varalämmitysteholla lämmityksen osakuorman saavuttamiseksi.

41)

’Toimintarajalämpötila’ (Tol) tarkoittaa valmistajan lämmityksen osalta ilmoittamaa ulkolämpötilaa (°C), jonka alapuolella huoneilmastointilaite ei pysty tuottamaan lämmitystehoa. Tämän lämpötilan alapuolella ilmoitettu teho on nolla.

42)

’Vuorottelujaksoteho’ (kW) tarkoittaa ilmoitetun tehon (aikapainotettua) keskiarvoa vuorottelutestijakson aikana jäähdytykselle (Pcycc) tai lämmitykselle (Pcych).

43)

’Vuorottelujakson kylmäkerroin’ (EERcyc) tarkoittaa keskimääräistä kylmäkerrointa vuorottelutestijakson aikana (kompressori käynnistyy ja sammuu), ja se lasketaan jakamalla jakson ajalta integroitu jäähdytysteho (kWh) saman jakson ajalta integroidulla sähkön ottoteholla (kWh).

44)

’Vuorottelujakson lämpökerroin’ (COPcyc) tarkoittaa keskimääräistä lämpökerrointa vuorottelutestijakson aikana (kompressori käynnistyy ja sammuu), ja se lasketaan jakamalla jakson ajalta integroitu lämmitysteho (kWh) saman jakson ajalta integroidulla sähkön ottoteholla (kWh).

45)

’Alenemiskerroin’ kuvaa vuorottelusta (kompressori käynnistyy/sammuu aktiivisessa toimintatilassa) aiheutuvaa tehohäviötä, ja se määritetään jäähdytykselle (Cdc) tai lämmitykselle (Cdh) tai sen oletusarvoksi valitaan 0,25.

46)

’Aktiivinen toimintatila’ tarkoittaa sitä ajanjaksoa vastaavaa tilaa, jona rakennus aiheuttaa jäähdytys- tai lämmityskuormaa ja yksikön jäähdytys- tai lämmitystoiminto on aktivoituneena. Tilan aikana yksikkö voi olla vuorotellen päällä ja pois päältä halutun sisälämpötilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi.

47)

’Termostaatti pois päältä -tila’ tarkoittaa sitä ajanjaksoa vastaavaa tilaa, jonka aikana ei aiheudu jäähdytys- tai lämmityskuormaa; tällöin yksikön jäähdytys- tai lämmitystoiminto on päällä mutta yksikkö ei ole toiminnassa, koska jäähdytys- tai lämmityskuormaa ei ole. Tila liittyy siis ulkolämpötiloihin eikä rakennuksen sisäisiin kuormiin. Se, että kompressori menee vuorotellen päälle ja pois päältä aktiivisessa toimintatilassa, ei tarkoita termostaatti pois päältä -tilaa.

48)

’Kampikammion lämmitys -tila’ tarkoittaa tilaa, jossa yksikkö on aktivoinut lämmityslaitteen, jotta voidaan välttää kylmäaineen siirtyminen kompressoriin ja siten rajoittaa öljyn kylmäainepitoisuutta kompressorin käynnistyessä.

49)

’Termostaatti pois päältä -tilan tehonkulutus’ (PTO) tarkoittaa yksikön tehonkulutusta [kW] termostaatti pois päältä -tilassa.

50)

’Valmiustilan tehonkulutus’ (PSB) tarkoittaa yksikön tehonkulutusta [kW] valmiustilassa.

51)

’Pois päältä -tilan tehonkulutus’ (POFF) tarkoittaa yksikön tehonkulutusta (kW) pois päältä -tilassa.

52)

’Kampikammion lämmitys -tilan tehonkulutus’ (PCK) tarkoittaa yksikön tehonkulutusta (kW) kampikammion lämmitys -tilassa.

53)

’Termostaatti pois päältä -tilan käyttötunnit’ (HTO) tarkoittaa vuotuista tuntimäärää (h/v), jonka ajan yksikön katsotaan olevan termostaatti pois päältä -tilassa; tuntimäärää riippuu määrätystä kaudesta ja toiminnosta.

54)

’Valmiustilan käyttötunnit’ (HSB) tarkoittaa vuotuista tuntimäärää (h/v), jonka ajan yksikön katsotaan olevan valmiustilassa; tuntimäärää riippuu määrätystä kaudesta ja toiminnosta.

55)

’Pois päältä -tilan käyttötunnit’ (HOFF) tarkoittaa vuotuista tuntimäärää (h/v), jonka ajan yksikön katsotaan olevan pois päältä -tilassa; tuntimäärää riippuu määrätystä kaudesta ja toiminnosta.

56)

’Kampikammion lämmitys -tilan käyttötunnit’ (HCK) tarkoittaa vuotuista tuntimäärää (h/v), jonka ajan yksikön katsotaan olevan kampikammion lämmitys -tilassa; tuntimäärää riippuu määrätystä kaudesta ja toiminnosta.

57)

’Nimellisilmavirta’ tarkoittaa huoneilmastointilaitteiden sisä- ja/tai ulkoyksiköiden (tapauksen mukaan) ilman ulostulossa mitattua ilmavirtaa (m3/h) jäähdytyksen (tai lämmityksen, jos tuotteessa ei ole jäähdytystoimintoa) nimellisolosuhteissa.

58)

’Jäähdytyksen nimellisottoteho’ (PEER) tarkoittaa yksikön sähkön ottotehoa (kW), kun se tuottaa jäähdytystä nimellisolosuhteissa.

59)

’Lämmityksen nimellisottoteho’ (PCOP) tarkoittaa yksikön sähkön ottotehoa (kW), kun se tuottaa lämmitystä nimellisolosuhteissa.

60)

’Yksikanavaisten ja kaksikanavaisten laitteiden sähkönkulutus’ (QSD ja QDD) tarkoittaa yksi- tai kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden sähkönkulutusta jäähdytys- ja/tai lämmitystilassa (tapauksen mukaan) (yksikanavaiset kWh/h, kaksikanavaiset kWh/v).

61)

’Tehosuhde’ tarkoittaa kaikkien toimivien sisäyksiköiden ilmoitetun kokonaisjäähdytystehon tai -lämmitystehon suhdetta ulkoyksikön ilmoitettuun jäähdytys- tai lämmitystehoon nimellisolosuhteissa.

62)

’Tuulettimen enimmäisilmavirta’ (F) tarkoittaa huonetuulettimen ilmavirtaa suurimmalla asetuksella (m3/min) mitattuna tuulettimen ulostulossa suunnanvaihtotoiminto pois päältä (jos laitteessa on sellainen).

63)

’Suunnanvaihtotoiminto’ tarkoittaa huonetuulettimen kykyä muuttaa automaattisesti ilmavirran suuntaa tuulettimen ollessa päällä.

64)

’Tuulettimen äänitehotaso’ tarkoittaa huonetuulettimen A-painotettua äänitehotasoa enimmäisilmavirralla ulostulopuolelta mitattuna.

65)

’Tuulettimen aktiivitilan tuntimäärä’ (HCE) tarkoittaa liitteen II taulukossa 4 kuvattua tuntimäärää (h/v), jonka huonetuulettimen oletetaan tuottavan enimmäisilmavirta.

2.   VÄHIMMÄISENERGIATEHOKKUUTTA, ENIMMÄISTEHONKULUTUSTA POIS PÄÄLTÄ -TILASSA JA VALMIUSTILASSA SEKÄ ENIMMÄISÄÄNITEHOTASOA KOSKEVAT VAATIMUKSET

a)

Tammikuun 1 päivästä 2013 yksikanavaisten ja kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden on täytettävä jäljempänä taulukoissa 1, 2 ja 3 esitetyt vaatimukset, jotka on laskettu liitteen II mukaisesti. Yksikanavaisten ja kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden ja huonetuulettimien on täytettävä jäljempänä taulukossa 2 esitetyt valmius- ja pois päältä -tilaa koskevat vaatimukset. Vähimmäisenergiatehokkuutta ja enimmäisäänitehotasoa koskevat vaatimukset liittyvät liitteen II taulukossa 2 määriteltyihin nimellisolosuhteisiin.

Taulukko 1

Vähimmäisenergiatehokkuutta koskevat vaatimukset

 

Kaksikanavaiset huoneilmastointilaitteet

Yksikanavaiset huoneilmastointilaitteet

EERrated

COPrated

EERrated

COPrated

Jos kylmäaineen GWP > 150

2,40

2,36

2,40

1,80

Jos kylmäaineen GWP ≤ 150

2,16

2,12

2,16

1,62

Taulukko 2

Enimmäistehonkulutusta pois päältä -tilassa ja valmiustilassa koskevat vaatimukset yksikanavaisille ja kaksikanavaisille huoneilmastointilaitteille ja huonetuulettimille

Pois päältä -tila

Laitteen tehonkulutus missä tahansa pois päältä -tilassa ei saa olla suurempi kuin 1,00 wattia.

Valmiustila

Laitteen tehonkulutus missä tahansa tilassa, jossa yksinomaan mahdollistetaan uudelleenaktivointitoiminto tai jossa mahdollistetaan yksinomaan uudelleenaktivointitoiminto ja pelkkä uudelleenaktivoitavuuden ilmaisin, ei saa olla suurempi kuin 1,00 wattia.

Laitteen tehonkulutus missä tahansa tilassa, jossa yksinomaan mahdollistetaan tieto- tai tilanäyttö tai jossa yksinomaan mahdollistetaan uudelleenaktivointitoiminnon ja tieto- tai tilanäytön yhdistelmä, ei saa olla suurempi kuin 2,00 wattia.

Valmiustilan ja/tai pois päältä -tilan saatavuus

Lukuun ottamatta tilanteita, joissa vaatimus ei ole perusteltu laitteen käyttötarkoituksen vuoksi, laitteessa on oltava pois päältä -tila ja/tai valmiustila sekä/tai muu toimintatila, joka ei ylitä pois päältä -tilalle ja/tai valmiustilalle asetettuja sovellettavia tehonkulutusvaatimuksia, kun laite on kytkettynä verkkovirtalähteeseen.

Taulukko 3

Enimmäisäänitehotasoa koskevat vaatimukset

Äänitehotaso sisällä, dB(A)

65

b)

Tammikuun 1 päivästä 2013 huoneilmastointilaitteiden, lukuun ottamatta yksikanavaisia ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita, on täytettävä jäljempänä taulukoissa 4 ja 5 esitetyt vähimmäisenergiatehokkuutta ja enimmäisäänitehotasoa koskevat vaatimukset, jotka on laskettu liitteen II mukaisesti. Energiatehokkuusvaatimuksissa otetaan huomioon liitteen II taulukossa 3 määrittelyt perusmitoitusolosuhteet käyttäen lämmityskautta ’Keskimääräinen’ soveltuvin osin. Äänitehotasoa koskevat vaatimukset liittyvät liitteen II taulukossa 2 määriteltyihin nimellisolosuhteisiin.

Taulukko 4

Vähimmäisenergiatehokkuutta koskevat vaatimukset

 

SEER

SCOP

(Keskimääräinen lämmityskausi)

Jos kylmäaineen GWP > 150

3,60

3,40

Jos kylmäaineen GWP ≤ 150

3,24

3,06

Taulukko 5

Enimmäisäänitehotasoa koskevat vaatimukset

Nimellisteho ≤ 6 kW

6 < Nimellisteho ≤ 12 kW

Äänitehotaso sisällä, dB(A)

Äänitehotaso ulkona, dB(A)

Äänitehotaso sisällä, dB(A)

Äänitehotaso ulkona, dB(A)

60

65

65

70

c)

Tammikuun 1 päivästä 2014 huoneilmastointilaitteiden on täytettävä jäljempänä olevassa taulukossa esitetyt vaatimukset, jotka on laskettu liitteen II mukaisesti. Huoneilmastointilaitteiden, lukuun ottamatta yksikanavaisia ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita, energiatehokkuusvaatimuksissa otetaan huomioon liitteen II taulukossa 3 määrittelyt perusmitoitusolosuhteet käyttäen lämmityskautta ’Keskimääräinen’ soveltuvin osin. Yksikanavaisten ja kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden energiatehokkuusvaatimukset liittyvät liitteen II taulukossa 2 määriteltyihin nimellisolosuhteisiin.

Taulukko 6

Vähimmäisenergiatehokkuutta koskevat vaatimukset

 

Huoneilmastointilaitteet, lukuun ottamatta yksikanavaisia ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita

Kaksikanavaiset huoneilmastointilaitteet

Yksikanavaiset huoneilmastointilaitteet

SEER

SCOP

(lämmityskausi: Keskimääräinen)

EERrated

COPrated

EERrated

COPrated

Jos kylmäaineen GWP > 150, kun teho < 6 kW

4,60

3,80

2,60

2,60

2,60

2,04

Jos kylmäaineen GWP ≤ 150, kun teho < 6 kW

4,14

3,42

2,34

2,34

2,34

1,84

Jos kylmäaineen GWP > 150, kun teho 6–12 kW

4,30

3,80

2,60

2,60

2,60

2,04

Jos kylmäaineen GWP ≤ 150, kun teho 6–12 kW

3,87

3,42

2,34

2,34

2,34

1,84

d)

Tammikuun 1 päivästä 2014 yksikanavaisten ja kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden ja huonetuulettimien on täytettävä jäljempänä taulukossa 7 esitetyt vaatimukset, jotka on laskettu liitteen II mukaisesti.

Taulukko 7

Enimmäistehonkulutusta pois päältä -tilassa ja valmiustilassa koskevat vaatimukset

Pois päältä -tila

Laitteen tehonkulutus missä tahansa pois päältä -tilassa ei saa olla suurempi kuin 0,50 wattia.

Valmiustila

Laitteen tehonkulutus missä tahansa tilassa, jossa yksinomaan mahdollistetaan uudelleenaktivointitoiminto tai jossa mahdollistetaan yksinomaan uudelleenaktivointitoiminto ja pelkkä uudelleenaktivoitavuuden ilmaisin, ei saa olla suurempi kuin 0,50 wattia.

Laitteen tehonkulutus missä tahansa tilassa, jossa yksinomaan mahdollistetaan tieto- tai tilanäyttö tai jossa yksinomaan mahdollistetaan uudelleenaktivointitoiminnon ja tieto- tai tilanäytön yhdistelmä, ei saa olla suurempi kuin 1,00 wattia.

Valmiustilan ja/tai pois päältä -tilan saatavuus

Lukuun ottamatta tilanteita, joissa vaatimus ei ole perusteltu laitteen käyttötarkoituksen vuoksi, laitteessa on oltava pois päältä -tila ja/tai valmiustila sekä/tai muu toimintatila, joka ei ylitä pois päältä -tilalle ja/tai valmiustilalle asetettuja sovellettavia tehonkulutusvaatimuksia, kun laite on kytkettynä verkkovirtalähteeseen.

Tehonhallinta

Kun laitteessa ei ole päätoiminto aktivoituna tai kun yksi tai useampi muu energiaa käyttävä tuote ei ole riippuvainen laitteen toiminnoista, laitteessa on oltava, lukuun ottamatta tilanteita, joissa vaatimus ei ole perusteltu laitteen käyttötarkoituksen vuoksi, tehonhallintatoiminto tai vastaava, joka siirtää laitteen sen tarkoitetun käyttötarkoituksen kannalta asianmukaisen lyhyimmän mahdollisen ajan kuluttua automaattisesti

valmiustilaan, tai

pois päältä -tilaan, taikka

muuhun tilaan, jossa pois päältä -tilalle ja/tai valmiustilalle asetetut sovellettavat tehonkulutusvaatimukset eivät ylity, kun laite on kytkettynä verkkovirtalähteeseen. Tehonhallintatoiminto on oltava aktivoituna ennen laitteen toimitusta.

3.   TUOTETIETOVAATIMUKSET

a)

Tammikuun 1 päivästä 2013 huoneilmastointilaitteista ja huonetuulettimista on esitettävä seuraavissa kohdissa luetellut ja liitteen II mukaisesti lasketut tiedot

i)

tuotteen teknisessä dokumentaatiossa;

ii)

huoneilmastointilaitteiden ja huonetuulettimien valmistajien vapaasti käytettävissä olevilla internetsivustoilla.

b)

Huoneilmastointilaitteiden ja huonetuulettimien valmistajien on pyynnöstä toimitettava markkinavalvontatarkastuksia suorittaville laboratorioille tarvittavat tiedot tuotteen asetuksista, joita on käytetty ilmoitettujen tehojen, SEER/EER-arvojen, SCOP/COP-arvojen ja käyttöarvojen määrityksessä, ja esitettävä sen tahon yhteystiedot, josta näitä tietoja voi pyytää.

c)

Huoneilmastointilaitteiden, lukuun ottamatta yksikanavaisia ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita, tietovaatimukset.

Taulukko 1

Tietovaatimukset  (4)

(desimaalien määrä kentissä osoittaa, millä tarkkuudella tiedot on annettava)

Tiedot sen mallin (mallien) yksilöimiseksi, joita tiedot koskevat:


Toiminto (merkitään, jos se on laitteessa)

Jos toimintoon sisältyy lämmitys: Ilmoitetaan lämmityskausi, jota tiedot koskevat. Ilmoitettujen arvojen tulisi koskea ainoastaan yhtä lämmityskautta kerrallaan. Tiedot on annettava vähintään lämmityskaudesta ’Keskimääräinen’.

jäähdytys

K/E

Keskimääräinen

(pakollinen)

K/E

lämmitys

K/E

Lämmin

(jos määritelty)

K/E

 

Kylmä

(jos määritelty)

K/E

Kohta

symboli

arvo

yksikkö

Kohta

symboli

arvo

yksikkö

Mitoituskuorma

Vuotuinen energiatehokkuus

jäähdytys

Pdesignc

x,x

kW

jäähdytys

SEER

x,x

lämmitys / Keskimääräinen

Pdesignh

x,x

kW

lämmitys / Keskimääräinen

SCOP/A

x,x

lämmitys / Lämmin

Pdesignh

x,x

kW

lämmitys / Lämmin

SCOP/W

x,x

lämmitys / Kylmä

Pdesignh

x,x

kW

lämmitys / Kylmä

SCOP/C

x,x

Jäähdytyksen ilmoitettu teho (5) sisälämpötilassa 27(19) °C ja ulkolämpötilassa Tj

Ilmoitettu kylmäkerroin (5) sisälämpötilassa 27(19) °C ja ulkolämpötilassa Tj

Tj = 35 °C

Pdc

x,x

kW

Tj = 35 °C

EERd

x,x

Tj = 30 °C

Pdc

x,x

kW

Tj = 30 °C

EERd

x,x

Tj = 25 °C

Pdc

x,x

kW

Tj = 25 °C

EERd

x,x

Tj = 20 °C

Pdc

x,x

kW

Tj = 20 °C

EERd

x,x

Lämmityksen ilmoitettu teho (5) (kaudella Keskimääräinen) sisälämpötilassa 20 °C ja ulkolämpötilassa Tj

Ilmoitettu lämpökerroin (5) (kaudella Keskimääräinen) sisälämpötilassa 20 °C ja ulkolämpötilassa Tj

Tj = – 7 °C

Pdh

x,x

kW

Tj = – 7 °C

COPd

x,x

Tj = 2 °C

Pdh

x,x

kW

Tj = 2 °C

COPd

x,x

Tj = 7 °C

Pdh

x,x

kW

Tj = 7 °C

COPd

x,x

Tj = 12 °C

Pdh

x,x

kW

Tj = 12 °C

COPd

x,x

Tj = kaksiarvoinen lämpötila

Pdh

x,x

kW

Tj = kaksiarvoinen lämpötila

COPd

x,x

Tj = toimintaraja

Pdh

x,x

kW

Tj = toimintaraja

COPd

x,x

Lämmityksen ilmoitettu teho (5) (kaudella Lämmin) sisälämpötilassa 20 °C ja ulkolämpötilassa Tj

Ilmoitettu lämpökerroin (5) (kaudella Lämmin) sisälämpötilassa 20 °C ja ulkolämpötilassa Tj

Tj = 2 °C

Pdh

x,x

kW

Tj = 2 °C

COPd

x,x

Tj = 7 °C

Pdh

x,x

kW

Tj = 7 °C

COPd

x,x

Tj = 12 °C

Pdh

x,x

kW

Tj = 12 °C

COPd

x,x

Tj = kaksiarvoinen lämpötila

Pdh

x,x

kW

Tj = kaksiarvoinen lämpötila

COPd

x,x

Tj = toimintaraja

Pdh

x,x

kW

Tj = toimintaraja

COPd

x,x

Lämmityksen ilmoitettu teho (5) (kaudella Kylmä) sisälämpötilassa 20 °C ja ulkolämpötilassa Tj

Ilmoitettu lämpökerroin (5) (kaudella Kylmä) sisälämpötilassa 20 °C ja ulkolämpötilassa Tj

Tj = – 7 °C

Pdh

x,x

kW

Tj = – 7 °C

COPd

x,x

Tj = 2 °C

Pdh

x,x

kW

Tj = 2 °C

COPd

x,x

Tj = 7 °C

Pdh

x,x

kW

Tj = 7 °C

COPd

x,x

Tj = 12 °C

Pdh

x,x

kW

Tj = 12 °C

COPd

x,x

Tj = kaksiarvoinen lämpötila

Pdh

x,x

kW

Tj = kaksiarvoinen lämpötila

COPd

x,x

Tj = toimintaraja

Pdh

x,x

kW

Tj = toimintaraja

COPd

x,x

Tj = – 15 °C

Pdh

x,x

kW

Tj = – 15 °C

COPd

x,x

Kaksiarvoinen lämpötila

Toimintarajalämpötila

lämmitys / Keskimääräinen

Tbiv

x

°C

lämmitys / Keskimääräinen

Tol

x

°C

lämmitys / Lämmin

Tbiv

x

°C

lämmitys / Lämmin

Tol

x

°C

lämmitys / Kylmä

Tbiv

x

°C

lämmitys / Kylmä

Tol

x

°C

Vuorottelujaksoteho

Vuorottelujakson energiatehokkuus

jäähdytykselle

Pcycc

x,x

kW

jäähdytykselle

EERcyc

x,x

lämmitykselle

Pcych

x,x

kW

lämmitykselle

COPcyc

x,x

Jäähdytyksen alenemiskerroin (6)

Cdc

x,x

Lämmityksen alenemiskerroin (6)

Cdh

x,x

Sähkön ottoteho muissa tiloissa kuin aktiivisessa toimintatilassa

Vuotuinen sähkönkulutus

pois päältä -tila

POFF

x,x

kW

jäähdytys

QCE

x

kWh/v

valmiustila

PSB

x,x

kW

lämmitys / Keskimääräinen

QHE

x

kWh/v

termostaatti pois päältä -tila

PTO

x,x

kW

lämmitys / Lämmin

QHE

x

kWh/v

kampikammion lämmitys -tila

PCK

x,x

kW

lämmitys / Kylmä

QHE

x

kWh/v

Tehonsäätö (valitaan yksi kolmesta vaihtoehdosta)

Muut kohdat

kiinteä

K/E

Äänitehotaso (sisällä/ulkona)

LWA

x,x / x,x

dB(A)

kaksiportainen

K/E

Ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali

GWP

x

kgCO2 eq.

muuttuva

K/E

Nimellisilmavirta (sisällä/ulkona)

x / x

m3/h

Yhteyshenkilöt, joilta saa lisätietoja

Valmistajan tai sen valtuutetun edustajan nimi ja osoite.

Siinä määrin kuin sen on tuotteen toiminnan kannalta tarpeellista valmistajan on annettava edellä taulukossa 1 vaaditut tiedot tuotteen teknisessä dokumentaatiossa. Yksiköistä, joissa on kaksiportainen tehonsäätö, kohdan ’Ilmoitettu teho’ kentissä ilmoitetaan korkein ja alhaisin arvo muodossa ’hi/lo’ vinoviivalla (’/’) erotettuna.

d)

Yksikanavaisten ja kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden tietovaatimukset.

Yksikanavaisia huoneilmastointilaitteita on kutsuttava ’siirrettäviksi ilmastointilaitteiksi’ pakkauksessa, tuotteen dokumentaatiossa ja kaikessa mainosmateriaalissa, sekä sähköisessä että painetussa.

Valmistajan on annettava seuraavassa taulukossa luetellut tiedot.

Taulukko 2

Tietovaatimukset

Tiedot sen mallin (mallien) yksilöimiseksi, joita tiedot koskevat:

(täytetään tarpeen mukaan)

Kuvaus

Symboli

Arvo

Yksikkö

Nimellisjäähdytysteho

Prated jäähdytykselle

(x,x)

kW

Nimellislämmitysteho

Prated lämmitykselle

(x,x)

kW

Jäähdytyksen nimellisottoteho

PEER

(x,x)

kW

Lämmityksen nimellisottoteho

PCOP

(x,x)

kW

Nimelliskylmäkerroin

EERd

(x,x)

Nimellislämpökerroin

COPd

(x,x)

Tehonkulutus termostaatti pois päältä -tilassa

PTO

(x,x)

W

Tehonkulutus valmiustilassa

PSB

(x,x)

W

Yksikanavaisten / kaksikanavaisten laitteiden sähkönkulutus

(ilmoitetaan erikseen jäähdytykselle ja lämmitykselle)

DD: QDD

DD: (x)

DD: kWh/v

SD: QSD

SD: (x,x)

SD: kWh/h

Äänitehotaso

LWA

(x)

dB(A)

Ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali

GWP

(x)

kgCO2 eq.

Yhteyshenkilöt, joilta saa lisätietoja

Valmistajan tai sen valtuutetun edustajan nimi ja osoite.

e)

Huonetuulettimien tietovaatimukset.

Valmistajan on annettava seuraavassa taulukossa luetellut tiedot.

Taulukko 3

Tietovaatimukset

Tiedot sen mallin (mallien) yksilöimiseksi, joita tiedot koskevat:

(täytetään tarpeen mukaan)

Kuvaus

Symboli

Arvo

Yksikkö

Tuulettimen enimmäisilmavirta

F

(x,x)

m3/min

Tuulettimen ottoteho

P

(x,x)

W

Käyttöarvo

SV

(x,x)

(m3/min)/W

Tehonkulutus valmiustilassa

PSB

(x,x)

W

Tuulettimen äänitehotaso

LWA

(x)

dB(A)

Suurin ilman nopeus

c

(x,x)

m/s

Käyttöarvon mittausstandardi

(käytetyn mittausstandardin viitetiedot)

Yhteyshenkilöt, joilta saa lisätietoja

Valmistajan tai sen valtuutetun edustajan nimi ja osoite.


(1)  IPCC Third Assessment Climate Change 2001. A Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change: http://www.ipcc.ch/publications_and_data/publications_and_data_reports.shtml.

(2)  Climate Change, The IPCC Scientific Assessment, J.T Houghton, G.J.Jenkins, J.J. Ephraums (ed.) Cambridge University Press, Cambridge (UK) 1990.

(3)  EUVL L 390, 31.12.2004, s. 24.

(4)  Multisplit-laitteissa tiedot on annettava tehosuhteella 1.

(5)  Kaksiportaisilla yksiköillä kohtien ”Ilmoitettu teho” ja ”Ilmoitettu EER/COP” kentissä ilmoitetaan kaksi arvoa vinoviivalla (’/’) erotettuna.

(6)  Jos valitaan oletusarvo Cd = 0,25, vuorottelutestin tuloksia ei tarvita. Muussa tapauksessa vaaditaan joko lämmityksen tai jäähdytyksen vuorottelutestiarvo.


LIITE II

Mittaukset ja laskelmat

1.

Tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattamiseksi ja niiden noudattamisen varmentamiseksi tarvittavissa mittauksissa ja laskelmissa on käytettävä yhdenmukaistettuja standardeja, joiden viitenumerot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai muita luotettavia, tarkkoja ja toistettavissa olevia menetelmiä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt menetelmät ja joiden tulosten epävarmuuden katsotaan olevan alhainen. Niiden on täytettävä kaikki seuraavat tekniset parametrit.

2.

Vuotuisen energiankulutuksen, vuotuisen kylmäkertoimen (SEER) ja lämmityskauden lämpökertoimen (SCOP) määrityksessä on otettava huomioon

a)

jäljempänä taulukossa 1 määritellyt eurooppalaiset jäähdytys- ja lämmityskaudet;

b)

jäljempänä taulukossa 3 määritellyt perusmitoitusolosuhteet;

c)

sähkönkulutus kaikissa merkityksellisissä toimintatiloissa jäljempänä taulukossa 4 määriteltyjä aikamääriä käyttäen;

d)

päällä / pois päältä -vuorottelun (tapauksen mukaan) aiheuttaman energiatehokkuuden alenemisen vaikutukset jäähdytys- ja/tai lämmitystehon säädön tyypistä riippuen;

e)

lämmityskauden lämpökertoimen korjaukset olosuhteissa, joissa lämmitysteho ei riitä lämmityskuorman tuottamiseen;

f)

varalämmittimen (jos sellaista käytetään) osuus laskettaessa yksikön vuotuista energiatehokkuutta lämmitystilassa.

3.

Jos tiettyä mallia, joka koostuu sisä- ja ulkoyksikön(-yksiköiden) yhdistelmästä, koskevat tiedot on saatu laskemalla suunnittelun perusteella ja/tai ekstrapoloimalla muista yhdistelmistä, dokumentaatioon olisi sisällyttävä yksityiskohtaiset tiedot tällaisista laskelmista ja/tai ekstrapolaatioista sekä testeistä, joita on tehty laskelmien paikkansapitävyyden tarkastamiseksi (mukaan lukien yksityiskohtaiset tiedot tällaisten yhdistelmien suorituskyvyn laskennassa käytetystä matemaattisesta mallista ja mallin paikkansapitävyyden tarkastamiseksi tehdyistä mittauksista).

4.

Yksikanavaisten ja kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden nimelliskylmäkerroin (EERrated) ja tarvittaessa nimellislämpökerroin (COPrated) on määritettävä jäljempänä taulukossa 2 määritellyissä nimellisolosuhteissa.

5.

Jäähdytyksen (ja/tai lämmityksen) vuotuista sähkönkulutusta laskettaessa on otettava huomioon kaikkien jäljempänä taulukossa 3 määriteltyjen merkityksellisten toimintatilojen sähkönkulutus käyttäen jäljempänä taulukossa 4 määriteltyjä käyttötunteja.

6.

Huonetuulettimen tehokkuus määritetään yksikön nimellisilmavirran ja nimellisottotehon suhteen perusteella.

Taulukko 1

Jäähdytys- ja lämmityskauden lämpötilavälit (j = lämpötilavälin indeksi, Tj = ulkolämpötila, hj = vuotuiset tunnit lämpötilavälissä), missä ’db’ = kuivalämpötila

JÄÄHDYTYSKAUSI

j

#

Tj

°C

db

hj

h/vuosi

1

17

205

2

18

227

3

19

225

4

20

225

5

21

216

6

22

215

7

23

218

8

24

197

9

25

178

10

26

158

11

27

137

12

28

109

13

29

88

14

30

63

15

31

39

16

32

31

17

33

24

18

34

17

19

35

13

20

36

9

21

37

4

22

38

3

23

39

1

24

40

0

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tunnit yht.

2 602


LÄMMITYSKAUSI

j

#

Tj

°C

db

hj

h/vuosi

Keskimääräinen

Lämmin

Kylmä

1 to 8

– 30 to – 23

0

0

0

9

–22

0

0

1

10

–21

0

0

6

11

–20

0

0

13

12

–19

0

0

17

13

–18

0

0

19

14

–17

0

0

26

15

–16

0

0

39

16

–15

0

0

41

17

–14

0

0

35

18

–13

0

0

52

19

–12

0

0

37

20

–11

0

0

41

21

–10

1

0

43

22

–9

25

0

54

23

–8

23

0

90

24

–7

24

0

125

25

–6

27

0

169

26

–5

68

0

195

27

–4

91

0

278

28

–3

89

0

306

29

–2

165

0

454

30

–1

173

0

385

31

0

240

0

490

32

1

280

0

533

33

2

320

3

380

34

3

357

22

228

35

4

356

63

261

36

5

303

63

279

37

6

330

175

229

38

7

326

162

269

39

8

348

259

233

40

9

335

360

230

41

10

315

428

243

42

11

215

430

191

43

12

169

503

146

44

13

151

444

150

45

14

105

384

97

46

15

74

294

61

Tunnit yht.

4 910

3 590

6 446

Taulukko 2

Nimellisolosuhteet, ilman kuivalämpötila

(märkälämpötila suluissa)

Laite

Toiminto

Sisäilman lämpötila

(°C)

Ulkoilman lämpötila

(°C)

Huoneilmastointilaitteet, lukuun ottamatta yksikanavaisia huoneilmastointilaitteita

jäähdytys

27 (19)

35 (24)

lämmitys

20 (enint. 15)

7(6)

Yksikanavaiset huoneilmastointilaitteet

jäähdytys

35 (24)

35 (24) (1)

lämmitys

20 (12)

20 (12) (1)


Taulukko 3

Perusmitoitusolosuhteet, ilman kuivalämpötila

(märkälämpötila suluissa)

Toiminto/kausi

Sisäilman lämpötila

(°C)

Ulkoilman lämpötila

(°C)

Kaksiarvoinen lämpötila

(°C)

Toimintarajalämpötila

(°C)

 

Tin

Tdesignc/Tdesignh

Tbiv

Tol

jäähdytys

27 (19)

Tdesignc = 35 (24)

ei sovelleta

ei sovelleta

lämmitys/Keskimääräinen

20 (15)

Tdesignh = – 10 (– 11)

enint. 2

enint. – 7

lämmitys/Lämmin

Tdesignh = 2 (1)

enint. 7

enint. 2

lämmitys/Kylmä

Tdesignh = – 22 (– 23)

enint. – 7

enint. – 15


Taulukko 4

Sähkönkulutuksen laskennassa käytettävät käyttötunnit laitetyypeittäin ja toiminnoittain

Laitetyyppi/toiminto

(tapauksen mukaan)

Yksikkö

Lämmityskausi

Aktiivinen toimintatila

Termostaatti pois päältä -tila

Valmiustila

Pois päältä -tila

Kampikammion lämmitys -tila

 

 

 

jäähdytys: HCE

lämmitys: HHE

HTO

HSB

HOFF

HCK

Huoneilmastointilaitteet, lukuun ottamatta yksikanavaisia ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita

Jäähdytystila, jos laite tarjoaa vain jäähdytystä

h/vuosi

 

350

221

2 142

5 088

7 760

Jäähdytys- ja lämmitystilat, jos laite tarjoaa molempia

Jäähdytystila

h/vuosi

 

350

221

2 142

0

2 672

Lämmitystila

h/vuosi

Keskimääräinen

1 400

179

0

0

179

Lämmin

1 400

755

0

0

755

Kylmä

2 100

131

0

0

131

Lämmitystila, jos laite tarjoaa vain lämmitystä

h/vuosi

Keskimääräinen

1 400

179

0

3 672

3 851

Lämmin

1 400

755

0

4 345

4 476

Kylmä

2 100

131

0

2 189

2 944

Kaksikanavaiset huoneilmastointilaitteet

Jäähdytystila, jos laite tarjoaa vain jäähdytystä

h/60 min

 

1

n/a

n/a

n/a

n/a

Jäähdytys- ja lämmitystilat, jos laite tarjoaa molempia

Jäähdytystila

h/60 min

 

1

n/a

n/a

n/a

n/a

Lämmitystila

h/60min

 

1

n/a

n/a

n/a

n/a

Lämmitystila, jos laite tarjoaa vain lämmitystä

h/60min

 

1

n/a

n/a

n/a

n/a

Yksikanavaiset huoneilmastointilaitteet

Jäähdytystila

h/60 min

 

1

n/a

n/a

n/a

n/a

Lämmitystila

h/60 min

 

1

n/a

n/a

n/a

n/a


(1)  Yksikanavaisissa huoneilmastointilaitteissa lauhduttimeen (höyrystimeen) ei johdeta jäähdytettäessä (lämmitettäessä) ulkoilmaa vaan sisäilmaa.


LIITE III

Tarkastusmenettely markkinavalvontaa varten

Toteuttaessaan direktiivin 2009/125/EY 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja markkinavalvontatarkastuksia jäsenvaltioiden viranomaisten on noudatettava liitteessä I säädettyjen vaatimusten osalta seuraavaa tarkastusmenettelyä:

1.

Jäsenvaltion viranomaisten on testattava yksi laite.

2.

Huoneilmastointilaitemallin, lukuun ottamatta yksikanavaisia ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita, on katsottava olevan tämän asetuksen liitteessä I asetettujen vaatimusten mukainen, soveltuvin osin, jos sen vuotuinen kylmäkerroin (SEER) tai tarvittaessa lämmityskauden lämpökerroin (SCOP) on vähintään tavoitearvo miinus kahdeksan prosenttia yksikön ilmoitetulla teholla. SEER- ja SCOP-arvot on määritettävä liitteen II mukaisesti.

Yksikanavaisen ja kaksikanavaisen huoneilmastointilaitemallin on katsottava olevan tämän asetuksen liitteessä I asetettujen vaatimusten mukainen, soveltuvin osin, jos pois päältä- ja valmiustilojen tulokset eivät ylitä raja-arvoja yli 10 prosentilla ja jos nimelliskylmäkerroin (EERrated) tai tarvittaessa nimellislämpökerroin (COPrated) on vähintään tavoitearvo miinus 10 prosenttia. EER- ja COP-arvot on määritettävä liitteen II mukaisesti.

Huoneilmastointilaitemallin on katsottava olevan tässä asetuksessa asetettujen vaatimusten mukainen, soveltuvin osin, jos suurin äänitehotaso on enintään 2 dB(A) suurempi kuin ilmoitettu arvo.

3.

Jos 2 kohdassa tarkoitettuja tuloksia ei saavuteta, markkinavalvontaviranomaisen on testattava vielä kolme satunnaisesti valittua saman mallin laitetta.

4.

Huoneilmastointilaitemallin, lukuun ottamatta yksikanavaisia ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita, on katsottava olevan tämän asetuksen liitteessä I asetettujen vaatimusten mukainen, soveltuvin osin, jos kolmen laitteen keskiarvona laskettu vuotuinen kylmäkerroin (SEER) tai tarvittaessa lämmityskauden lämpökerroin (SCOP) on vähintään tavoitearvo miinus kahdeksan prosenttia yksikön ilmoitetulla teholla. SEER- ja SCOP-arvot on määritettävä liitteen II mukaisesti.

Yksikanavaisen ja kaksikanavaisen huoneilmastointilaitemallin on katsottava olevan tämän asetuksen liitteessä I asetettujen vaatimusten mukainen, soveltuvin osin, jos kolmen laitteen keskiarvona lasketut pois päältä- ja valmiustilojen tulokset eivät ylitä raja-arvoja yli 10 prosentilla ja jos nimelliskylmäkertoimen (EERrated) keskiarvo tai tarvittaessa nimellislämpökertoimen (COPrated) keskiarvo on vähintään tavoitearvo miinus 10 prosenttia. EER- ja COP-arvot on määritettävä liitteen II mukaisesti.

Huoneilmastointilaitemallin on katsottava olevan tässä asetuksessa asetettujen vaatimusten mukainen, soveltuvin osin, jos suurimman äänitehotason keskiarvo on enintään 2 dB(A) suurempi kuin ilmoitettu arvo.

5.

Jos 4 kohdassa tarkoitettuja tuloksia ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli ole tämän asetuksen mukainen.

Tämän asetuksen vaatimusten noudattamisen tarkastamiseksi jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä II esitettyjä menettelyjä sekä yhdenmukaistettuja standardeja, joiden viitenumerot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai muita luotettavia, tarkkoja ja toistettavissa olevia laskenta- ja mittausmenetelmiä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt menetelmät.


LIITE IV

Viitearvot

Tämän asetuksen voimaantuloajankohtana huoneilmastointilaitteiden energiatehokkuuden kannalta paras markkinoilla saatavilla oleva teknologia yksilöitiin seuraavasti:

Huoneilmastointilaitteiden viitearvot

Huoneilmastointilaitteet, lukuun ottamatta yksikanavaisia ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita

Kaksikanavaiset huoneilmastointilaitteet

Yksikanavaiset huoneilmastointilaitteet

SEER

SCOP

EER

COP

EER

COP

8,50

5,10

3,00 (1)

3,15

3,15 (1)

2,60

Huoneilmastointilaitteissa käytetyn kylmäaineen GWP-arvon viitearvo on GWP ≤ 20.


(1)  Perustuu haihduttamalla jäähdyttävien yksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden tehokkuuteen.


10.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 72/28


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 207/2012,

annettu 9 päivänä maaliskuuta 2012,

lääkinnällisten laitteiden sähköisistä käyttöohjeista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon aktiivisia implantoitavia lääkinnällisiä laitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/385/ETY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 10 kohdan,

ottaa huomioon lääkinnällisistä laitteista 14 päivänä kesäkuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/42/ETY (2) ja erityisesti sen 11 artiklan 14 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Sähköisessä muodossa toimitettavat käyttöohjeet voivat joidenkin lääkinnällisten laitteiden osalta olla paperiversiota hyödyllisemmät ammattikäyttäjille. Sähköiset käyttöohjeet voivat pienentää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta ja parantaa lääkintälaiteteollisuuden kilpailukykyä, sillä ne vähentävät kustannuksia säilyttäen kuitenkin turvallisuuden tason tai parantaen sitä.

(2)

Mahdollisuus toimittaa käyttöohjeet paperiversion sijasta sähköisessä muodossa olisi kuitenkin rajattava tiettyihin lääkinnällisiin laitteisiin ja lisälaitteisiin, jotka on tarkoitettu käytettäviksi tietyissä olosuhteissa. Turvallisuuteen ja tehokkuuteen liittyvistä syistä käyttäjillä olisi kuitenkin oltava aina mahdollisuus saada käyttöohjeet pyydettäessä paperiversiona.

(3)

Mahdollisten riskien minimoimiseksi valmistajan olisi tehtävä erityinen riskinarviointi, jossa tarkastellaan sitä, olisiko tarkoituksenmukaista toimittaa käyttöohjeet sähköisessä muodossa.

(4)

Jotta varmistetaan, että käyttöohjeet ovat käyttäjien saatavilla, olisi annettava asianmukaista tietoa sähköisten käyttöohjeiden saatavuudesta ja oikeudesta pyytää käyttöohjeet paperiversiona.

(5)

Sähköisten käyttöohjeiden rajoittamattoman saatavuuden varmistamiseksi sekä päivityksistä ja tuotteita koskevista ilmoituksista tiedottamisen helpottamiseksi sähköisten käyttöohjeiden olisi oltava saatavilla myös verkkosivustolla.

(6)

Jäsenvaltioiden valmistajille asettamista lakisääteisistä kielellisistä velvoitteista riippumatta niiden valmistajien, jotka toimittavat käyttöohjeet sähköisessä muodossa, olisi ilmoitettava verkkosivuillaan ne Euroopan unionin viralliset kielet, joilla kyseiset käyttöohjeet ovat saatavilla.

(7)

Lukuun ottamatta I luokan lääkinnällisiä laitteita, siten kuin ne on määritetty direktiivin 93/42/ETY liitteessä IX, ilmoitetun laitoksen olisi arvioitava tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden täyttyminen tiettyyn otantamenetelmään perustuvassa vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa sovellettavan menettelyn aikana.

(8)

Koska valmistajien ja ilmoitettujen laitosten olisi varmistettava, että luonnollisten henkilöiden oikeutta yksityisyyteen suojellaan henkilötietoja käsiteltäessä, on tarkoituksenmukaista edellyttää, että lääkinnällisten laitteiden käyttöohjeita sisältävät verkkosivustot täyttävät yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (3) vaatimukset.

(9)

Turvallisuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi tämän asetuksen soveltamisalan olisi katettava täydellisten paperiversiona toimitettavien käyttöohjeiden lisäksi toimitettavat sähköiset käyttöohjeet niiden sisältöä ja verkkosivustoja koskevien rajoitettujen vaatimusten osalta.

(10)

On aiheellista säätää tämän asetuksen soveltamisen lykkäämisestä, jotta helpotetaan sujuvaa siirtymistä uuteen järjestelmään ja jotta kaikilla toimijoilla ja jäsenvaltioilla on riittävästi aikaa mukautua siihen.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 90/385/ETY 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tässä asetuksessa vahvistetaan edellytykset, joiden mukaisesti direktiivin 90/385/ETY liitteessä I olevassa 15 kohdassa ja direktiivin 93/42/ETY liitteessä I olevassa 13 kohdassa tarkoitettujen lääkinnällisten laitteiden käyttöohjeet voidaan toimittaa paperiversion sijasta sähköisessä muodossa.

Asetuksessa vahvistetaan lisäksi tietyt vaatimukset, jotka koskevat täydellisten paperiversiona toimitettavia käyttöohjeita täydentävien sähköisessä muodossa toimitettavien käyttöohjeiden sisältöä ja verkkosivustoja.

2 artikla

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)

’käyttöohjeilla’ valmistajan toimittamia, laitteen käyttäjälle tarkoitettuja tietoja laitteen turvallisesta ja asianmukaisesta käytöstä, sen ennakoitavasta suorituskyvystä ja kaikista toteutettavista varotoimista direktiivin 90/385/ETY liitteessä I olevan 15 kohdan ja direktiivin 93/42/ETY liitteessä I olevan 13 kohdan asianmukaisissa osissa esitetyn mukaisesti;

b)

’sähköisillä käyttöohjeilla’ käyttöohjeita, jotka näkyvät sähköisesti laitteessa tai jotka sisältyvät valmistajan laitteen mukana toimittamaan kannettavaan sähköiseen tallennusvälineeseen tai jotka ovat saatavilla verkkosivuilla;

c)

’ammattikäyttäjillä’ henkilöitä, jotka käyttävät lääkinnällistä laitetta työssään ja ammattimaisen terveydenhuollon puitteissa;

d)

’kiinteästi asennettavilla lääkinnällisillä laitteilla’ laitteita ja niiden lisälaitteita, jotka on tarkoitettu asennettavaksi, kytkettäväksi tai muulla tavoin kiinnitettäväksi tiettyyn paikkaan terveydenhuoltolaitoksessa siten, ettei niitä voi siirtää tästä paikasta tai irrottaa ilman työkaluja tai koneita, ja joita ei ole nimenomaisesti tarkoitettu käytettäväksi liikkuvassa terveydenhuoltoyksikössä.

3 artikla

1.   Valmistajat voivat 2 kohdassa säädetyin edellytyksin toimittaa paperiversion sijasta sähköiset käyttöohjeet, jos käyttöohjeet koskevat jotakin seuraavista laitteista:

a)

direktiivin 90/385/ETY mukaiset aktiiviset implantoitavat lääkinnälliset laitteet ja niiden lisälaitteet, jotka on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan määritetyn aktiivisen implantoitavan lääkinnällisen laitteen implantointiin tai ohjelmointiin;

b)

direktiivin 93/42/ETY mukaiset implantoitavat lääkinnälliset laitteet ja niiden lisälaitteet, jotka on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan määritetyn implantoitavan lääkinnällisen laitteen implantointiin tai ohjelmointiin;

c)

direktiivin 93/42/ETY mukaiset kiinteästi asennettavat lääkinnälliset laitteet;

d)

direktiivien 90/385/ETY ja 93/42/ETY mukaiset lääkinnälliset laitteet ja niiden lisälaitteet, joissa on sisäänrakennettu järjestelmä käyttöohjeiden esittämiseen laitteen näytössä;

e)

direktiivin 93/42/ETY mukaiset itsenäiset ohjelmistot.

2.   Valmistajat voivat toimittaa paperiversion sijasta sähköiset käyttöohjeet 1 kohdassa lueteltuja laitteita varten seuraavin edellytyksin:

a)

laitteet ja niiden lisälaitteet on tarkoitettu ainoastaan ammattikäyttäjille;

b)

muiden henkilöiden ei voida kohtuudella ennakoida käyttävän laitetta.

4 artikla

1.   Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen laitteiden valmistajien, jotka toimittavat paperiversion sijasta sähköiset käyttöohjeet, on toteutettava dokumentoitu riskinarviointi, jossa on tarkasteltava ainakin seuraavia seikkoja:

a)

aiottujen käyttäjien tiedot ja kokemus erityisesti laitteen käyttämisestä sekä käyttäjien tarpeet;

b)

laitteen aiotun käyttöympäristön ominaispiirteet;

c)

aiotun käyttäjän tiedot ja kokemus laitteistosta ja ohjelmistosta, joita tarvitaan sähköisten käyttöohjeiden esittämiseen laitteen näytössä;

d)

käyttäjän mahdollisuus hyödyntää laitteen käyttöön tarvittavia kohtuudella ennakoitavia tietotekniikkaresursseja;

e)

sähköisten tietojen ja sisältöjen asiattomalta käytöltä suojaavien turvatoimien tehokkuus;

f)

laitteisto- tai ohjelmistovian sattuessa laukeavat turva- ja varmistusmekanismit, etenkin jos sähköiset käyttöohjeet on yhdistetty laitteeseen;

g)

ennakoitavissa olevat lääkinnälliset hätätilanteet, joita varten tietojen on oltava käytettävissä paperiversiona;

h)

mitä seurauksia on siitä, jos tietyllä verkkosivustolla tai internetissä yleensä on tilapäisiä käyttökatkoksia tai jos niiden käyttö terveydenhuoltolaitoksessa on tilapäisesti estynyt, sekä näissä tilanteissa käytettävissä olevat turvatoimet;

i)

kuinka kauan aikaa arvioidaan kuluvan käyttöohjeiden toimitukseen paperiversiota pyytäneelle käyttäjälle.

2.   Sähköisesti toimitettavia käyttöohjeita koskeva riskinarviointi on ajantasaistettava markkinoille saattamisen jälkeen saadun kokemuksen perusteella.

5 artikla

Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen laitteiden valmistajat voivat toimittaa paperiversion sijasta sähköiset käyttöohjeet seuraavin edellytyksin:

1)

Tämän asetuksen 4 artiklassa tarkoitetusta riskinarvioinnista on ilmettävä, että sähköisten käyttöohjeiden ansiosta turvallisuustaso säilyy tai paranee verrattuna paperiversiona toimitettaviin käyttöohjeisiin.

2)

Valmistajien on toimitettava sähköiset käyttöohjeet kaikkiin jäsenvaltioihin, joissa tuote on saatavilla tai käytössä, ellei 4 artiklassa tarkoitetun riskinarvioinnin perustella ole oikeutettua toimia toisin.

3)

Valmistajilla on oltava käytössä järjestelmä, jonka avulla käyttöohjeet voidaan toimittaa käyttäjälle tulostettuna paperiversiona ilman lisäkustannuksia 4 artiklassa tarkoitetussa riskinarvioinnissa asetetun ajan kuluessa ja viimeistään seitsemäntenä kalenteripäivänä käyttäjän pyynnön vastaanottamisesta tai laitteen toimittamisesta, jos paperiversio on pyydetty laitetta tilattaessa.

4)

Valmistajien on toimitettava laitteessa tai erillisessä lehtisessä tiedot ennakoitavista lääkinnällisistä hätätilanteista ja laitteen käynnistämistä koskevat tiedot niiden laitteiden osalta, joissa on sisäänrakennettu järjestelmä käyttöohjeiden esittämiseen laitteen näytössä.

5)

Valmistajien on varmistettava, että sähköiset käyttöohjeet on suunniteltu oikeaoppisesti ja että ne toimivat asianmukaisella tavalla, ja toimitettava näyttöä niiden verifioinnista ja validoinnista.

6)

Niiden lääkinnällisten laitteiden osalta, joissa on sisäänrakennettu järjestelmä käyttöohjeiden esittämiseen laitteen näytössä, valmistajien on varmistettava, että käyttöohjeiden esittäminen laitteen näytössä ei vaaranna laitteen käyttöturvallisuutta erityisesti elintoimintoja tarkkailevien tai elintoimintoja tukevien toimintojen osalta.

7)

Valmistajien on esitettävä tuoteluettelossaan tai muussa asianmukaisessa laitetta koskevassa tukiaineistossa käyttöohjeiden esittämiseen tarvittavaa ohjelmistoa ja laitteistoa koskevat vaatimukset.

8)

Valmistajilla on oltava käytössään järjestelmä, jonka avulla voidaan ilmoittaa selkeästi, että käyttöohjeista on laadittu uusi versio, ja jonka avulla jokaiselle laitteen käyttäjälle voidaan tiedottaa siitä, onko uusi versio laadittu turvallisuussyistä.

9)

Silloin, kun laitteen käyttöiän päättyminen on määritetty (implantoitavia laitteita lukuun ottamatta), valmistajien on pidettävä sähköiset käyttöohjeet käyttäjien saatavilla vähintään kahden vuoden ajan sen jälkeen, kun viimeisen valmistetun laitteen käyttöikä on päättynyt.

10)

Silloin, kun laitteen käyttöiän päättymistä ei ole määritetty, sekä implantoitavien laitteiden osalta valmistajien on pidettävä sähköiset käyttöohjeet käyttäjien saatavilla vähintään viidentoista vuoden ajan siitä, kun viimeinen laite on valmistettu..

6 artikla

1.   Valmistajien on ilmoitettava selkeästi, että laitteen käyttöohje toimitetaan paperiversion sijasta sähköisessä muodossa.

Tämä tieto on oltava jokaisen laitteen pakkauksessa tai tarvittaessa myyntipakkauksessa. Kiinteästi asennettavissa lääkinnällisissä laitteissa tämä tieto on merkittävä myös laitteeseen.

2.   Valmistajien on annettava tiedot siitä, miten käyttäjät voivat tutustua sähköisiin käyttöohjeisiin.

Kyseiset tiedot on ilmoitettava 1 kohdan toisessa alakohdassa määritetyn mukaisesti, tai jos se ei ole helposti toteutettavissa, tieto on esitettävä jokaisen laitteen mukana toimitettavassa paperiasiakirjassa.

3.   Sähköisten käyttöohjeiden käyttämistä koskevissa tiedoissa on ilmoitettava

a)

tiedot, jotka tarvitaan käyttöohjeiden saamiseksi esiin;

b)

yksilöllinen viite, jonka avulla pääsee suoraan käyttöohjeisiin, sekä kaikki muut tiedot, joiden avulla käyttäjät voivat tunnistaa oikeat käyttöohjeet ja tutustua niihin;

c)

valmistajan yhteystiedot;

d)

tieto siitä, mistä ja miten käyttöohjeiden paperiversion voi pyytää ja mikä on sen toimitusaika ja että siitä ei 5 artiklan mukaisesti veloiteta erikseen.

4.   Jos osa käyttöohjeista on tarkoitettu annettavaksi potilaalle, kyseistä osaa ei saa toimittaa sähköisenä.

5.   Sähköisten käyttöohjeiden on oltava saatavilla kokonaisuudessaan tekstinä, joka voi sisältää kuvia ja grafiikkaa, ja niissä on oltava vähintään samat tiedot kuin paperiversiona toimitettavissa käyttöohjeissa. Tekstin lisäksi voidaan toimittaa myös video- ja äänitiedostoja.

7 artikla

1.   Jos valmistajat toimittavat sähköiset käyttöohjeet sähköisellä tallennusvälineellä, joka toimitetaan laitteen kanssa, tai jos laitteessa on sisäänrakennettu järjestelmä, jonka avulla käyttöohjeet esitetään laitteen näytössä, sähköiset käyttöohjeet on toimitettava käyttäjien saataville myös verkkosivustolle.

2.   Verkkosivuston, joka sisältää laitteiden käyttöohjeita sähköisessä muodossa paperiversion sijasta, on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

käyttöohjeet on toimitettava laajalti käytetyssä tallennusmuodossa, jota voidaan lukea ilmaisohjelmistolla;

b)

käyttöohjeet on suojattava laitteistoon ja ohjelmistoon kohdistuvalta luvattomalta käytöltä;

c)

käyttöohjeet on esitettävä siten, että palvelinkatkosten ja näyttövirheiden vaikutus on mahdollisimman vähäinen;

d)

verkkosivustolla on mainittava ne Euroopan unionin viralliset kielet, joilla sähköiset käyttöohjeet ovat saatavilla;

e)

verkkosivuston on oltava direktiivin 95/46/EY vaatimusten mukainen;

f)

6 artiklan 2 kohdan mukaisesti esitetyn internetosoitteen on oltava kiinteä ja suora 5 artiklan 9 ja 10 kohdassa vahvistettuina ajanjaksoina;

g)

kaikkien sähköisesti toimitettujen käyttöohjeiden aiempien versioiden ja niiden julkaisupäivämäärien on oltava saatavilla verkkosivustolla.

8 artikla

Ilmoitetun laitoksen on arvioitava tämän asetuksen 4–7 artiklassa asetettujen velvoitteiden täyttyminen direktiivin 93/42/ETY liitteessä IX määriteltyjä I luokan lääkinnällisiä laitteita lukuun ottamatta direktiivin 90/385/ETY 9 artiklassa tai direktiivin 93/42/ETY 11 artiklassa tarkoitetussa vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa sovellettavassa menettelyssä. Arvioinnin on perustuttava erityiseen otantamenetelmään, jota on mukautettu tuotteen luokituksen ja monimutkaisuuden perusteella.

9 artikla

Täydellisten paperiversiona toimitettavien käyttöohjeiden lisäksi toimitettavien sähköisten käyttöohjeiden on oltava yhdenmukaisia paperiversiona toimitettavien käyttöohjeiden sisällön kanssa.

Verkkosivuston kautta toimitettavien käyttöohjeiden osalta verkkosivuston on täytettävä 7 artiklan 2 kohdan b, e ja g alakohdassa asetetut vaatimukset.

10 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä maaliskuuta 2013.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 9 päivänä maaliskuuta 2012.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EYVL L 189, 20.7.1990, s. 17.

(2)  EYVL L 169, 12.7.1993, s. 1.

(3)  EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.


10.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 72/32


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 208/2012,

annettu 9 päivänä maaliskuuta 2012,

varainhoitovuodelle 2012 kirjattavien varojen jakamista jäsenvaltioille koskevan suunnitelman hyväksymisestä interventiovarastoista peräisin olevien elintarvikkeiden toimittamiseksi Euroopan unionin vähävaraisimmille henkilöille ja tietyistä asetuksen (EU) N:o 807/2010 säännöksistä poikkeamisesta annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 562/2011 muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 43 artiklan f ja g alakohdan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

ottaa huomioon maatalouden euromääräisestä valuuttajärjestelmästä 15 päivänä joulukuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2799/98 (2) ja erityisesti sen 3 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 121/2012 (3), 27 artiklalla on otettu käyttöön ohjelma, jonka ansiosta unionin vähävaraisimmille henkilöille voidaan jakaa elintarvikkeita. Tätä tarkoitusta varten voidaan asettaa saataville interventiovarastoissa olevia tuotteita, tai jos elintarvikkeiden jakeluun soveltuvia interventiovarastoja ei ole käytettävissä, elintarvikkeita voidaan ostaa markkinoilta. Vuosina 2012 ja 2013 ohjelma sisältyy yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1290/2005 (4) vahvistettuun luetteloon toimenpiteistä, joille voidaan myöntää Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahaston) rahoitusta vuosittain enintään 500 miljoonaa euroa.

(2)

Komissio hyväksyy vuosisuunnitelmat asetuksen (EY) N:o 1234/2007 27 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Vuoden 2012 jakelusuunnitelma hyväksyttiin 10 päivänä kesäkuuta 2011 komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 562/2011 (5) yksinomaan interventiovarastoissa saatavilla olevien tuotteiden perusteella. Jäsenvaltioille olisi jaettava lisävarat, jotka asetettiin saataville varainhoitovuonna 2012 elintarvikkeiden jakamiseksi unionin vähävaraisimmille henkilöille, kun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 27 artiklaa muutettiin asetuksella (EU) N:o 121/2012.

(3)

Rahoituksen vuotuisen enimmäismäärän noudattamiseksi unionin sisäisistä siirroista aiheutuvat kustannukset olisi mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä kunkin vuoden 2012 jakelusuunnitelmaa täytäntöönpanevan jäsenvaltion saataville asetettuihin kokonaismäärärahoihin. Lisäksi interventiovarastoista peräisin olevien elintarvikkeiden unionin vähävaraisimpien henkilöiden hyväksi toimittamisen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 14 päivänä syyskuuta 2010 annetun komission asetuksen (EU) N:o 807/2010 (6) 9 artiklassa maksuhakemuksille ja toimivaltaisten viranomaisten suorittamille maksuille asetettuja määräaikoja olisi mukautettava, jotta voitaisiin varmistaa, että vuoden 2012 jakelusuunnitelman yhteydessä jaetut varat ovat oikeutettuja unionin tukeen vain, jos kyseiset maksut suoritetaan varainhoitovuonna 2012.

(4)

Koska jäsenvaltioilla on asetuksen (EU) N:o 121/2012 voimaantulopäivän vuoksi vähemmän aikaa panna vuoden 2012 jakelusuunnitelma täytäntöön, on aiheellista pidentää asetuksen (EU) N:o 807/2010 3 artiklan 1 ja 3 kohdassa säädettyjä määräaikoja vuosisuunnitelman täytäntöönpanokauden ja markkinoilta hankittuja tuotteita koskevien maksutoimien päätökseen saattamisen osalta.

(5)

Koska vuoden 2012 jakelusuunnitelmaa tarkistetaan ajankohtana, jolloin suunnitelman täytäntöönpanoa koskevien kansallisten hallinnollisten järjestelyjen pitäisi olla lähestulkoon valmiita, olisi syytä olla ottamatta huomioon interventiovarastoissa saatavilla olevia tuotemääriä, jotka jaetaan uudelleen sen vuoksi, että Suomi on päättänyt luopua osasta rasvattoman maitojauheen osuuttaan, tai interventiovarastossa olevien tarkkojen määrien uudelleenarvioinnin vuoksi, kun lasketaan sitä, ovatko jäsenvaltiot noudattaneet asetuksen (EU) N:o 807/2010 3 artiklan 2 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa säädettyä velvollisuuttaan, jonka mukaan 70 prosenttia viljasta ja rasvattomasta maitojauheesta on poistettava varastoista mainitussa artiklassa vahvistettuihin määräaikoihin mennessä.

(6)

Koska vuoden 2012 täytäntöönpanokausi on jo pitkällä ja jotta jäsenvaltioilla olisi mahdollisimman paljon aikaa toteuttaa muutetun suunnitelman täytäntöönpanon edellyttämät toimet, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan.

(7)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 562/2011 olisi muutettava.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 562/2011 seuraavasti:

1)

Korvataan 1 ja 2 artikla seuraavasti:

”1 artikla

1.   Unionin vähävaraisimmille henkilöille asetuksen (EY) N:o 1234/2007 27 artiklan mukaisesti jaettavaksi tarkoitetut elintarviketoimitukset toteutetaan vuonna 2012 tämän asetuksen liitteessä I olevan vuotuisen jakelusuunnitelman mukaan.

Jäsenvaltioiden käytettävissä olevat määrärahat suunnitelman toteuttamiseksi vuonna 2012 vahvistetaan liitteessä I olevassa a kohdassa.

Jokaisen tuotelajin määrät, jotka voidaan poistaa interventiovarastoista, vahvistetaan mainitun liitteen b kohdassa.

Jäsenvaltioiden ohjeelliset määrärahat elintarvikkeiden ostamiseksi unionin markkinoilta vahvistetaan mainitun liitteen c kohdassa.

2.   Viljan käyttö markkinoilta hankittujen riisituotteiden toimituksen maksuna on sallittua asetuksen (EU) N:o 807/2010 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2 artikla

Tämän asetuksen liitteessä II lueteltujen tuotteiden unionin sisäiset siirrot sallitaan asetuksen (EU) N:o 807/2010 8 artiklassa säädetyin edellytyksin. Jäsenvaltioiden ohjeelliset määrärahat unionin sisäisistä siirroista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi 1 artiklassa tarkoitetun vuotuisen jakelusuunnitelman puitteissa vahvistetaan liitteessä I olevassa d kohdassa.”

2)

Lisätään 2 a–2 d artikla seuraavasti:

”2 a artikla

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 807/2010 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, vuoden 2012 jakelusuunnitelman täytäntöönpanokausi päättyy 28 päivänä helmikuuta 2013.

2 b artikla

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 807/2010 3 artiklan 3 kohdassa säädetään, vuoden 2012 jakelusuunnitelman osalta siinä tapauksessa, että tuotteita hankitaan markkinoilta asetuksen (EU) N:o 807/2010 2 artiklan 3 kohdan a alakohdan iii ja iv alakohdan soveltamiseksi, toimijan toimittamien tuotteiden maksutoimet on suoritettava ennen 15 päivää lokakuuta 2012.

2 c artikla

Vuoden 2012 jakelusuunnitelman osalta asetuksen (EU) N:o 807/2010 3 artiklan 2 kohdan toisen ja kolmannen alakohdan ensimmäistä virkettä ei tarvittaessa sovelleta seuraaviin interventiovarastojen määriin:

a)

5,46 tonnia Yhdistyneeseen kuningaskuntaan varastoitua viljaa, joka on myönnetty Bulgarialle;

b)

0,651 tonnia Suomeen varastoitua viljaa, joka on myönnetty Bulgarialle;

c)

249,04 tonnia Ranskaan varastoitua viljaa, joka on myönnetty Ranskalle;

d)

635,325 tonnia Viroon varastoitua rasvatonta maitojauhetta, joka on myönnetty Virolle.

2 d artikla

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 807/2010 9 artiklassa säädetään, vuoden 2012 jakelusuunnitelman osalta maksuhakemukset on esitettävä kunkin jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2012. Mainitun päivämäärän jälkeen esitettyjä hakemuksia ei hyväksytä, jollei kyseessä ole ylivoimainen este.

Menot, joiden enimmäismäärät vahvistetaan liitteessä I olevassa a kohdassa, voivat saada unionin rahoitusta vain, jos jäsenvaltio on maksanut ne tuensaajalle viimeistään 15 päivänä lokakuuta 2012.”

3)

Korvataan liitteet I ja II tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 9 päivänä maaliskuuta 2012.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EYVL L 349, 24.12.1998, s. 1.

(3)  EUVL L 44, 16.2.2012, s. 1.

(4)  EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1.

(5)  EUVL L 152, 11.6.2011, s. 24.

(6)  EUVL L 242, 15.9.2010, s. 9.


LIITE

LIITE I

VUOTUINEN JAKELUSUUNNITELMA VUODEKSI 2012

a)

Kokonaismäärärahat jäsenvaltioittain

(euroa)

Jäsenvaltio

Määrä

Belgia

11 710 463

Bulgaria

21 439 346

Tšekki

135 972

Viro

2 359 486

Irlanti

2 594 467

Kreikka

21 651 199

Espanja

80 401 345

Ranska

70 563 823

Italia

95 641 425

Latvia

5 558 220

Liettua

7 491 644

Luxemburg

171 704

Unkari

13 715 022

Malta

721 992

Puola

75 296 812

Portugali

19 332 607

Romania

60 689 367

Slovenia

2 533 778

Slovakia

5 098 384

Suomi

2 892 944

Yhteensä

500 000 000

b)

Jokaisen tuotelajin määrä, joka voidaan poistaa unionin interventiovarastoista sen jakamiseksi jäsenvaltioissa tämän liitteen a kohdassa esitettyjen enimmäismäärien rajoissa

(tonnia)

Jäsenvaltio

Vilja

Rasvaton maitojauhe

Belgia

 

1 560,275

Bulgaria

39 150,874

 

Tšekki

450,000

 

Viro

 

635,325

Irlanti

 

727,900

Kreikka

 

2 682,575

Espanja

 

10 093,975

Ranska

249,040

8 858,925

Italia

 

12 337,975

Latvia

 

870,050

Liettua

 

1 032,575

Unkari

 

1 807,425

Malta

1 230,373

 

Puola

 

9 662,825

Portugali

 

2 524,725

Romania

112 527,069

 

Slovenia

 

287,750

Slovakia

8 976,092

 

Suomi

 

489,300

Yhteensä

162 583,448

53 571,600

c)

Jäsenvaltioiden ohjeelliset määrärahat elintarvikkeiden ostamiseksi unionin markkinoilta tämän liitteen a kohdassa esitettyjen enimmäismäärien rajoissa

(euroa)

Jäsenvaltio

Määrä

Belgia

8 346 393

Bulgaria

14 004 438

Tšekki

70 619

Viro

1 136 698

Irlanti

1 200 145

Kreikka

15 656 380

Espanja

57 977 800

Ranska

51 172 604

Italia

68 479 620

Latvia

3 736 468

Liettua

5 281 095

Luxemburg

161 225

Unkari

9 751 550

Malta

493 784

Puola

54 100 415

Portugali

13 763 634

Romania

39 979 504

Slovenia

1 883 893

Slovakia

3 590 632

Suomi

1 871 094

Yhteensä

352 657 991

d)

Jäsenvaltioiden ohjeelliset määrärahat unionin sisäisistä siirroista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi tämän liitteen a kohdassa esitettyjen enimmäismäärien rajoissa

(euroa)

Jäsenvaltio

Määrä

Bulgaria

2 300 431

Tšekki

12 211

Kreikka

126 066

Espanja

401 345

Ranska

17 915

Italia

399 005

Latvia

5 509

Unkari

61 128

Malta

63 361

Puola

205 907

Portugali

108 700

Romania

5 970 071

Slovenia

7 073

Slovakia

305 884

Suomi

15 394

Yhteensä

10 000 000

LIITE II

a)

Varainhoitovuoden 2012 jakelusuunnitelmassa sallitut unionin sisäiset viljan siirrot

 

Määrä

(tonnia)

Haltija

Vastaanottaja

1

33 989,414

Maaseutuvirasto, Suomi

Държавен фонд ‘Земеделие’ — Разплащателна агенция, Bulgaria

2

5 161,460

RPA, United Kingdom

Държавен фонд ‘Земеделие’ — Разплащателна агенция, Bulgaria

3

450,000

SJV, Sweden

SZIF, Czech Republic

4

1 230,373

SJV, Sweden

Ministry for Resources and Rural Affairs Paying Agency, Malta

5

16 856,043

BLE, Germany

Agenția de Plăți și Intervenție pentru Agricultură, Romania

6

41 360,295

Maaseutuvirasto, Suomi

Agenția de Plăți și Intervenție pentru Agricultură, Romania

7

54 310,731

SJV, Sweden

Agenția de Plăți și Intervenție pentru Agricultură, Romania

8

147,000

FranceAgriMer, France

Pôdohospodárska platobná agentúra, Slovakia

9

8 829,092

SJV, Sweden

Pôdohospodárska platobná agentúra, Slovakia

b)

Varainhoitovuoden 2012 jakelusuunnitelmassa sallitut unionin sisäiset rasvattoman maitojauheen siirrot

 

Määrä

(tonnia)

Haltija

Vastaanottaja

1

2 682,575

BLE, Germany

OPEKEPE, Greece

2

330,350

SZIF, Czech Republic

FEGA, Spain

3

6 308,425

OFI, Ireland

FEGA, Spain

4

3 455,200

RPA, United Kingdom

FEGA, Spain

5

2 118,875

RPA, United Kingdom

FranceAgriMer, France

6

7 904,825

BIRB, Belgium

AGEA, Italy

7

1 476,375

OFI, Ireland

AGEA, Italy

8

2 749,625

Dienst Regelingen Roermond, Netherlands

AGEA, Italy

9

207,150

SJV, Sweden

AGEA, Italy

10

870,050

Lietuvos žemės ūkio ir maisto produktų rinkos reguliavimo agentūra. Lithuania

Rural Support Service. Latvia

11

1 807,425

RPA. United Kingdom

Mezőgazdasági és Vidékfejlesztési Hivatal. Hungary

12

3 294,150

BLE. Germany

ARR. Poland

13

1 675,025

Lietuvos žemės ūkio ir maisto produktų rinkos reguliavimo agentūra. Lithuania

ARR. Poland

14

4 692,825

RPA. United Kingdom

ARR. Poland

15

2 524,275

RPA. United Kingdom

IFAP I.P. Portugal

16

287,750

Dienst Regelingen Roermond. Netherlands

Agencija Republike Slovenije za kmetijske trge in razvoj podeželja. Slovenia

17

489,300

Dienst Regelingen Roermond. Netherlands

Maaseutuvirasto, Suomi


10.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 72/39


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 209/2012,

annettu 9 päivänä maaliskuuta 2012,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 9 päivänä maaliskuuta 2012.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

IL

103,0

JO

78,3

MA

68,2

SN

207,5

TN

80,7

TR

95,1

ZZ

105,5

0707 00 05

JO

183,3

TR

172,1

ZZ

177,7

0709 91 00

EG

85,9

ZZ

85,9

0709 93 10

MA

55,8

TR

134,6

ZZ

95,2

0805 10 20

EG

48,8

IL

68,4

MA

56,6

TN

58,6

TR

72,2

ZZ

60,9

0805 50 10

BR

43,7

EG

41,7

MA

69,1

TR

50,4

ZZ

51,2

0808 10 80

BR

83,3

CA

117,2

CL

103,0

CN

110,7

MK

31,8

US

159,7

ZZ

101,0

0808 30 90

AR

92,3

CL

106,5

CN

44,8

ZA

94,2

ZZ

84,5


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


10.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 72/41


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 210/2012,

annettu 9 päivänä maaliskuuta 2012,

5 ja 6 päivänä maaliskuuta 2012 Tunisian tariffikiintiössä jätettyihin oliiviöljyä koskeviin tuontitodistushakemuksiin sovellettavan jakokertoimen vahvistamisesta ja maaliskuuta 2012 koskevien tuontitodistusten myöntämisen keskeyttämisestä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus),

ottaa huomioon tuontitodistusjärjestelmän alaisten maataloustuotteiden tuontitariffikiintiöiden hallinnointia koskevista yhteisistä säännöistä 31 päivänä elokuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1301/2006 (2) ja erityisesti sen 7 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Tunisian tasavallan välisestä assosioinnista tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen (3) pöytäkirjan N:o 1 (4) 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa avataan tulliton tariffikiintiö yhteisen nimikkeistön alanimikkeisiin 1509 10 10 ja 1509 10 90 kuuluvan, kokonaan Tunisiassa tuotetun ja sieltä suoraan Euroopan unioniin kuljetetun käsittelemättömän oliiviöljyn Euroopan unioniin tuontia varten kunkin vuoden osalta säädetyissä rajoissa.

(2)

Tunisiasta peräisin olevan oliiviöljyn tariffikiintiön avaamisesta ja hallinnoinnista 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1918/2006 (5) 2 artiklan 2 kohdassa säädetään tuontitodistuksia myönnettäessä sovellettavista kuukausittaisista määrällisistä rajoituksista.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1918/2006 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimivaltaisille viranomaisille jätettyjen tuontitodistushakemusten kokonaismäärä ylittää maaliskuulle mainitun asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa vahvistetun kuukausimäärän.

(4)

Näissä olosuhteissa komission on vahvistettava jakokerroin, jonka avulla tuontitodistukset voidaan myöntää suhteessa käytettävissä olevaan määrään.

(5)

Koska maaliskuun kuukausimäärä on täyttynyt, tuontitodistuksia ei voida myöntää kyseiselle kuukaudelle,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1918/2006 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti 5 ja 6 päivänä maaliskuuta 2012 jätettyihin tuontitodistushakemuksiin sovelletaan jakokerrointa, joka on 57,099350 prosenttia.

Tuontitodistusten myöntäminen 12 päivästä maaliskuun 2012 alkaen haetuille määrille keskeytetään maaliskuun 2012 osalta.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä maaliskuuta 2012.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 9 päivänä maaliskuuta 2012.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 238, 1.9.2006, s. 13.

(3)  EYVL L 97, 30.3.1998, s. 2.

(4)  EYVL L 97, 30.3.1998, s. 57.

(5)  EUVL L 365, 21.12.2006, s. 84.