Euroopan unionin L 301/2007

I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON YHTEISELLÄ PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELYLLÄ TEKEMÄT PÄÄTÖKSET

20.11.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 301/3

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1350/2007/EY,

tehty 23 päivänä lokakuuta 2007,

toisesta terveysalan yhteisön toimintaohjelmasta (2008–2013)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 152 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Yhteisö voi myötävaikuttaa kansalaisten terveyden ja turvallisuuden suojaamiseen toteuttamalla toimia kansanterveyden alalla. Terveyden korkeatasoinen suojelu olisi varmistettava kaikkien yhteisön politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja täytäntöönpanossa. Perustamissopimuksen 152 artiklan nojalla yhteisöltä edellytetään aktiivista roolia siten, että se toteuttaa toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen toimenpiteitä, joita yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi toteuttaa. Yhteisö ottaa täysin huomioon jäsenvaltioiden terveyspalveluiden ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen liittyvät velvollisuudet.

(2)	Terveysalalle on leimaa-antavaa toisaalta sen huomattava kasvupotentiaali, innovatiivisuus ja dynaamisuus sekä toisaalta sen muun muassa väestön ikääntymisen ja lääketieteen kehityksen vuoksi kohtaamat haasteet taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden sekä terveysjärjestelmien tehokkuuden osalta.

(3)	Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1786/2002/EY (4) hyväksytty yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelma (2003–2008) oli ensimmäinen kattava yhteisön tämän alan ohjelma, ja sen myötä on jo saavutettu tärkeitä tuloksia ja parannuksia.

(4)	Tarvitaan jatkuvia ponnisteluja yhteisön kansanterveyden alalla jo asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen vuoksi on asianmukaista tehdä päätös toisesta terveysalan yhteisön toimintaohjelmasta (2008–2013), jäljempänä ’ohjelma’.

(5)

On olemassa joukko vakavia rajatylittäviä ja mahdollisesti maailmanlaajuisia terveysuhkia, ja esiin nousee uusia uhkia, jotka edellyttävät yhteisön lisätoimia. Yhteisön olisi käsiteltävä vakavia rajatylittäviä terveysuhkia ensisijaisina kysymyksinä. Ohjelmassa olisi korostettava yhteisön yleisten valmiuksien vahvistamista kehittämällä edelleen jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. Seuranta, varhainen varoittaminen ja vakavien terveysuhkien torjunta ovat tärkeitä aloja, joilla olisi yhteisön tasolla edistettävä terveysuhkien yhteensovitettua ja tehokasta torjuntaa. Toimet, joilla varmistetaan korkealaatuista diagnostiikkaa koskeva yhteistyö laboratorioiden välillä, ovat keskeisen tärkeitä terveysuhkien torjunnassa. Ohjelmassa olisi edistettävä yhteisön vertailulaboratoriojärjestelmän perustamista. Tällaisella järjestelmällä on kuitenkin oltava asianmukainen oikeusperusta.

(6)

Maailman terveysjärjestön (WHO) vuotta 2005 koskevan Euroopan terveysraportin mukaan merkittävimmät syyt sairauksien aiheuttamalle kuormitukselle WHO:n Euroopan alueella sairastavuusvakioituina elinvuosina ilmaistuina ovat ei-tarttuvat taudit (77 prosenttia kokonaismäärästä), ulkoiset vammojen ja myrkytysten aiheuttajat (14 prosenttia) sekä tarttuvat taudit (9 prosenttia). Seitsemän tärkeintä syytä – iskeeminen sydäntauti, unipolaarinen masennus, aivo- ja verisuonitauti, alkoholin aiheuttamat terveyshaitat, krooninen hengitystiesairaus, keuhkosyöpä ja tieliikenneonnettomuudet – vastaavat 34 prosentista sairastavuusvakioiduista elinvuosista Euroopan alueella. Seitsemän tärkeintä vaaratekijää – tupakka, alkoholi, korkea verenpaine, korkea kolesteroli, ylipaino, vähäinen hedelmien ja vihannesten nauttiminen ja vähäinen liikunta – vastaavat 60 prosentista sairastavuusvakioiduista elinvuosista. Lisäksi tarttuvista taudeista, kuten HIV/AIDS:sta, influenssasta, tuberkuloosista ja malariasta on tulossa uhka kaikkien eurooppalaisten terveydelle. Eräänä ohjelman tärkeänä tehtävänä, joka toteutetaan tarvittaessa yhteistyössä yhteisön tilasto-ohjelman kanssa, olisi oltava yhteisön merkittävimpien terveysongelmien tunnistaminen aiempaa paremmin.

(7)

Kahdeksan tärkeintä ei-tarttuvista taudeista johtuvaa kuolleisuuden ja sairastavuuden syytä WHO:n Euroopan alueella ovat sydän- ja verisuonitaudit, neuropsykiatriset häiriöt, syöpä, ruoansulatussairaudet, hengitystiesairaudet, aistinelinten häiriöt, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä diabetes. Ohjelmalla olisi yhdessä komission muiden aloitteiden ja rahoitustapojen kanssa edistettävä tärkeimpiä sairauksia koskevan tietämyksen parantamista sekä näiden sairauksien ehkäisemistä, määritystä ja valvontaa koskevien tietojen lisäämistä. Komissio voi tämän mukaisesti tehdä ohjelman aikana ehdotuksia asianmukaisiksi neuvoston suosituksiksi. Ohjelmalla olisi myös edistettävä yhteensovittamista ja synergiaa tärkeimpiä tauteja, kuten syöpää, koskevien vertailukelpoisten tietojen keräämistä käsittelevien yhteisön aloitteiden kanssa.

(8)	Antibioottiresistenssistä ja sairaalainfektioista on tulossa uhka terveydelle Euroopassa. Keskeisiä huolenaiheita ovat uusien tehokkaiden antibioottien puute ja se, miten varmistetaan nykyisten antibioottien asianmukainen käyttö. Siksi on tärkeää kerätä ja analysoida tätä koskevia tietoja.

(9)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 851/2004 (5) perustetun tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen aseman vahvistaminen on tärkeää, jotta voidaan torjua tarttuvia tauteja.

(10)

Ohjelman olisi perustuttava kansanterveysalaa koskevan yhteisön aiemman toimintaohjelman (2003–2008) saavutuksiin. Ohjelmalla olisi myötävaikutettava fyysisen terveyden ja mielenterveyden korkean tason sekä entistä paremman terveyttä koskevan tasa-arvon saavuttamiseen koko yhteisössä kohentamalla kansanterveyttä, ehkäisemällä ihmisten sairauksia ja häiriötiloja sekä väestöön kohdistuvalla sairauksien ja terveysongelmien ehkäisyllä sekä poistamalla terveyttä vaarantavien tekijöiden syitä sairastavuuden ja ennenaikaisen kuolleisuuden vähentämiseksi. Sen olisi lisäksi parannettava kansalaisten mahdollisuuksia saada tietoa ja siten lisättävä heidän kykyään tehdä päätöksiä, jotka parhaiten vastaavat heidän etujaan.

(11)	Ohjelmassa olisi painotettava lasten ja nuorten terveydentilan kohentamista sekä terveellisten elintapojen ja ennaltaehkäisyä korostavien asenteiden edistämistä tämän ryhmän keskuudessa.

(12)

Ohjelmalla olisi tuettava terveystavoitteiden ottamista huomioon kaikissa yhteisön politiikoissa ja toimissa aiheuttamatta kuitenkaan päällekkäisyyttä muiden yhteisön politiikkojen perusteella tehtävän työn kanssa. Sen sovittaminen yhteen yhteisön muiden politiikkojen ja ohjelmien kanssa on keskeinen osa tavoitetta, joka koskee terveyden ottamista huomioon muissa politiikoissa. Synergian lisäämiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi voidaan toteuttaa asiaan liittyvien yhteisön ohjelmien ja toimenpiteiden kanssa yhteisiä toimia, ja ohjelmassa olisi kunkin ohjelman mukaisten toimien puitteissa hyödynnettävä asianmukaisella tavalla yhteisön muita rahastoja ja ohjelmia, myös yhteisön nykyisiä ja tulevia tutkimuksen puiteohjelmia ja niiden tuloksia, rakennerahastoja, Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa, yhteisön työturvallisuus- ja työterveysstrategiaa, kuluttajapolitiikkaa koskevaa yhteisön toimintaohjelmaa (2007–2013) (6), huumetorjuntaa ja -tiedotusta koskevaa ohjelmaa, väkivallan torjumista koskevaa Daphne-ohjelmaa sekä yhteisön tilasto-ohjelmaa.

(13)

Olisi erityisesti pyrittävä varmistamaan tämän ohjelman sekä yhteisön ulkoisten toimien välinen johdonmukaisuus ja synergia etenkin lintuinfluenssan, HIV/AIDS:n, tuberkuloosin sekä muiden rajatylittävien terveysuhkien osalta. Lisäksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, jotta voidaan edistää yleistä terveysalan uudistamista ja yleisten terveyteen liittyvien rakenteellisten kysymysten käsittelyä kolmansissa maissa.

(14)

Terveiden elinvuosien lisääminen torjumalla sairauksia ja edistämällä terveempiin elintapoihin johtavia politiikkoja on tärkeää Euroopan unionin kansalaisten hyvinvoinnin kannalta ja se auttaa vastaamaan Lissabonin prosessin haasteisiin tietoyhteiskunnan ja kestävän julkistalouden osalta, mihin kohdistuu paineita nousevien terveydenhuolto- ja sosiaaliturvakustannusten johdosta.

(15)	Euroopan unionin laajentuminen on lisännyt huolta unionin sisäisistä terveyseroista, ja tämä tulee entisestään korostumaan tulevissa laajentumisissa. Sen vuoksi tämän kysymyksen olisi oltava eräs ohjelman painopistealue.

(16)	Ohjelman avulla olisi yksilöitävä terveyserojen syitä ja rohkaistava muun muassa parhaiden käytäntöjen vaihtoa näiden erojen poistamiseksi.

(17)

Vertailukelpoisten tietojen järjestelmällinen kerääminen, käsittely ja analysointi kansalliset rajoitukset huomioiden on välttämätöntä, jotta Euroopan unionin terveystilannetta voidaan seurata tehokkaasti. Näin komissio ja jäsenvaltiot voisivat parantaa yleisölle suunnattua tiedotusta ja suunnitella tarkoituksenmukaisia strategioita, politiikkoja ja toimia ihmisten terveyden suojelun korkean tason saavuttamiseksi. Toimilla ja tukitoimenpiteillä olisi pyrittävä kansanterveystyön kehittämiseen käytettävien tietojen ja tietoaineistojen vaihtamisjärjestelmien ja -verkostojen yhteensopivuuteen ja yhteentoimivuuteen. Sukupuoli, sosioekonominen asema ja ikä ovat tärkeitä terveyteen liittyviä seikkoja. Tietojen keräämisen olisi perustuttava, aina kun se on mahdollista, olemassa oleviin tietoihin, ja uusien tietojen keräämistä koskeville ehdotuksille olisi esitettävä kustannusarvio ja niiden olisi perustuttava selkeään tarpeeseen. Tiedot olisi kerättävä henkilötietojen suojasta annettujen asiaa koskevien säännösten mukaisesti.

(18)

Parhaat käytännöt ovat tärkeitä, sillä terveyden edistämistä ja ehkäisevää työtä olisi arvioitava tehokkuuden ja vaikutusten pohjalta eikä ainoastaan taloudellisin perustein. Olisi edistettävä parhaita käytäntöjä sekä sairauksien ja vammojen uusimpia hoitomenetelmiä väestön terveydentilan heikkenemisen estämiseksi ja olisi kehitettävä eurooppalaisia osaamisverkostoja erityisten terveysongelmien hoitoon.

(19)	Olisi toteutettava toimia vammautumisten estämiseksi keräämällä tietoja, selvittämällä vammojen taustatekijöitä ja levittämällä asiaa koskevaa tietoa.

(20)

Terveyspalvelut ovat pääasiassa jäsenvaltioiden vastuulla, mutta yhteisön tason yhteistyöstä voi olla hyötyä sekä potilaille että terveysjärjestelmille. Ohjelmalla rahoitettavissa toimissa sekä näiden pohjalta laadituissa uusissa ehdotuksissa olisi otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan unionin terveysjärjestelmien yhteisistä arvoista ja periaatteista kesäkuussa 2006 annetut neuvoston päätelmät (7), jotka sisältävät lausuman Euroopan unionin terveysjärjestelmien yhteisistä arvoista ja periaatteista ja joissa Euroopan unionin toimielimiä kehotetaan kunnioittamaan näitä arvoja ja periaatteita toiminnassaan. Ohjelmassa olisi otettava asianmukaisesti huomioon terveyspalveluja koskevan yhteisön toiminnan tulevat kehityssuuntaukset sekä terveyspalveluja ja sairaanhoitoa käsittelevän korkean tason ryhmän työ. Tämä ryhmä on tärkeä jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien välisen yhteistyön ja parhaiden käytäntöjen vaihdon foorumi.

(21)

Ohjelman olisi osaltaan myötävaikutettava tietojen keräämiseen, menetelmien ja välineiden edistämiseen ja kehittämiseen, verkostojen ja erilaisten yhteistyömuotojen aikaansaamiseen sekä asianmukaisten potilaiden ja terveysalan ammattilaisten liikkuvuutta koskevien politiikkojen edistämiseen. Sen olisi helpotettava eurooppalaisen sähköisen terveydenhuollon alueen edelleen kehittämistä Euroopan unionin muiden politiikkojen, myös aluepolitiikan, kanssa yhteisin eurooppalaisin aloittein ja myötävaikutettava samalla terveyttä koskevien verkkosivustojen laatukriteerien kehittämiseen sekä pyrkimyksiin, jotka koskevat eurooppalaisen sairausvakuutuskortin kehittämistä. Etähoito olisi otettava huomioon, koska etähoitosovelluksin voidaan edistää rajatylittävää hoitoa samalla kun taataan kotona annettava sairaanhoito.

(22)

Ympäristön pilaantuminen on vakava terveysriski ja huomattava unionin kansalaisten huolenaihe. Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota lapsiin ja muihin ryhmiin, jotka ovat erityisen alttiita vaarallisille ympäristötekijöille. Ohjelmalla olisi täydennettävä toimia, jotka toteutetaan osana vuosia 2004–2010 koskevaa Euroopan ympäristö- ja terveystoimintasuunnitelmaa.

(23)	Ohjelmassa olisi puututtava myös sukupuoleen ja ikääntymiseen liittyviin terveyskysymyksiin.

(24)	Ohjelmassa olisi tunnustettava, miten tärkeää on omaksua kokonaisvaltainen lähestymistapa kansanterveyteen, ja sen mukaisissa toimissa olisi otettava tarvittaessa huomioon täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede, jos sen tehokkuudesta on olemassa tieteellistä tai kliinistä näyttöä.

(25)	Varovaisuusperiaate ja riskinarviointi ovat ihmisten terveyden suojelun kannalta ratkaisevan tärkeitä tekijöitä, minkä vuoksi ne olisi sisällytettävä entistä tiiviimmin muihin yhteisön politiikkoihin ja toimiin.

(26)

Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (8) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(27)

On edistettävä jäsenvaltioiden yhteistyötä ja parannettava kansanterveysalan nykyisten ja tulevien verkostojen tehokkuutta sen varmistamiseksi, että yhteisön ja jäsenvaltioiden tämän ohjelman täytäntöönpanemiseksi toteuttamat toimet ja aloitteet sovitetaan mahdollisimman hyvin yhteen. Ohjelman täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten osallistuminen asianmukaisella tasolla ja kansallisten järjestelmien mukaisesti.

(28)

On tarpeen lisätä Euroopan unionin investointeja terveyteen ja terveyteen liittyviin hankkeisiin. Tältä osin jäsenvaltioita rohkaistaan pitämään terveyden edistämistä kansallisten ohjelmiensa painopisteenä. On parannettava tietoisuutta Euroopan unionin rahoituksen mahdollisuuksista terveysalalla. Olisi edistettävä jäsenvaltioiden välistä, rakennerahastojen kautta tapahtuvaa terveysalan rahoitusta koskevien kokemusten vaihtoa.

(29)

Valtioista riippumattomilla yhteisöillä ja erikoistuneilla verkostoilla voi myös olla tärkeä tehtävä ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Yhteen tai useampaan ohjelman tavoitteeseen pyrkiessään ne saattavat tarvita yhteisön tukea, jotta ne voivat toimia. Näin ollen yhteisön tukeen oikeutettujen valtioista riippumattomien yhteisöjen ja erityisverkostojen tukikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista kelpoisuusehdoista sekä rahoituksen avoimuutta ja yhteisön avun kestoa koskevista säännöksistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (9) mukaisesti. Tällaisiin ehtoihin olisi sisällytettävä näiden yhteisöjen ja verkostojen velvollisuus saada aikaan selkeät tavoitteet, toimintasuunnitelmat ja mitattavissa olevat tulokset, joilla on vahva eurooppalainen ulottuvuus ja jotka tuovat todellista lisäarvoa ohjelman tavoitteille. Ottaen huomioon kyseeseen tulevien organisaatioiden erityisluonne, tällaisten yhteisöjen ja erityisverkostojen toimintaan annettavan yhteisön tuen uusimisessa olisi, jos kyseinen toiminta on poikkeuksellisen hyödyllistä, voitava poiketa yhteisön tuen asteittaisen vähentämisen periaatteesta.

(30)	Ohjelma olisi pantava täytäntöön läheisessä yhteistyössä asiaankuuluvien organisaatioiden ja virastojen, etenkin tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen kanssa.

(31)	Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä päätöksen 1999/468/EY mukaisesti ottaen huomioon avoimuuden tarve sekä kohtuullinen tasapaino ohjelman eri tavoitteiden välillä.

(32)

Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa, jäljempänä ’ETA-sopimus’, määrätään terveysalan yhteistyöstä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Euroopan talousalueeseen kuuluvien Euroopan vapaakauppaliiton valtioiden, jäljempänä ’EFTA-/ETA-maat’, välillä. Olisi myös säädettävä muiden maiden, etenkin yhteisön naapurimaiden sekä Euroopan unionin jäsenyyttä hakevien maiden, ehdokasmaiden ja liittymässä olevien maiden osallistumisesta ohjelmaan ottaen erityisesti huomioon muissa maissa mahdollisesti esiin tulevat terveysuhkat, joilla on vaikutusta yhteisössä.

(33)

Ohjelman tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi olisi edistettävä asianmukaisia suhteita kolmansiin maihin, jotka eivät osallistu ohjelmaan, ottaen huomioon mahdolliset asiaan vaikuttavat kyseisten maiden ja yhteisön välillä tehdyt sopimukset. Tämä voi tarkoittaa sitä, että kolmannet maat toteuttavat ohjelman kautta rahoitettuja toimia täydentäviä toimia yhteistä etua koskevilla aloilla, mutta sen ei olisi merkittävä ohjelman nojalla suoritettavaa rahoitusta.

(34)

Olisi kehitettävä yhteistyötä asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen kuten Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen, erityisesti WHO:n, samoin kuin Euroopan neuvoston ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kanssa, jotta ohjelma voidaan panna täytäntöön saattamalla yhteisön ja kansainvälisellä tasolla toteutettavat terveyttä koskevat toimet mahdollisimman tehokkaiksi ja vaikuttaviksi ottaen huomioon eri organisaatioiden erityiset valmiudet ja aseman.

(35)

Ohjelman tavoitteiden menestyksellisen toteuttamisen olisi perustuttava muun ohessa vuosittaisiin työsuunnitelmiin sisältyviä kysymyksiä koskevaan asianmukaiseen kattavuuteen, tarkoituksenmukaisten toimien valintaan ja sellaisten hankkeiden rahoittamiseen, joissa on kaikissa käytössä asianmukaiset seuranta- ja arviointimenettelyt, säännöllisin väliajoin tehtävään seurantaan ja arviointiin, mukaan lukien ulkopuoliset riippumattomat arvioinnit, millä mitataan toimien vaikutuksia ja osoitetaan, miten ne edistävät ohjelman yleisiä tavoitteita. Ohjelman arvioinnissa olisi otettava huomioon, että ohjelman tavoitteiden saavuttaminen saattaa kestää kauemmin kuin itse ohjelma.

(36)	Vuosittaisiin työsuunnitelmiin olisi sisällytettävä tärkeimmät ennakoitavissa olevat toimet, jotka on tarkoitus rahoittaa ohjelmasta eri rahoitusmekanismien avulla, tarjouspyynnöt mukaan luettuina.

(37)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän päätöksen tavoitteita kyseeseen tulevien asioiden kansainvälisen luonteen vuoksi, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, koska yhteisön toiminta antaa mahdollisuuden suojella kansalaisten terveyttä ja turvallisuutta tehokkaammin ja vaikuttavammin kuin pelkällä kansallisella toiminnalla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(38)

Kaikilla ohjelman tavoitteilla ja toimilla edistetään miesten ja naisten tarpeiden ja terveyttä koskevien lähestymistapojen parempaa ymmärtämistä ja tunnustamista, siten kuin määrätään perustamissopimuksen 2 artiklassa, jonka mukaan miesten ja naisten tasa-arvo on yhteisön periaate, ja perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa, jonka mukaan yhteisö pyrkii poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa yhteisön kaikessa toiminnassa, mukaan lukien terveyden suojelun korkean tason saavuttaminen.

(39)

On tarpeen varmistaa asianmukainen siirtyminen tämän ohjelman ja aiemman ohjelman, jonka se korvaa, välillä etenkin monivuotisten, ohjelman hallintoa koskevien järjestelyiden, kuten teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksen jatkuvuuden osalta. Teknisen ja hallinnollisen avun määrärahojen olisi tarvittaessa 1 päivästä tammikuuta 2014 katettava niiden toimien hallintoon liittyvät kulut, joita ei ole vielä saatettu päätökseen vuoden 2013 loppuun mennessä.

(40)	Tällä päätöksellä korvataan päätös N:o 1786/2002/EY. Mainittu päätös olisi sen vuoksi kumottava,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

Ohjelman perustaminen

Perustetaan toinen terveysalan yhteisön toimintaohjelma (2008–2013), jäljempänä ’ohjelma’, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2008 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.

2 artikla

Päämäärä ja tavoitteet

1. Ohjelmalla täydennetään ja tuetaan jäsenvaltioiden politiikkoja ja tuotetaan niille lisäarvoa sekä edistetään yhteisvastuuta ja hyvinvointia Euroopan unionissa suojelemalla ja edistämällä ihmisten terveyttä ja turvallisuutta sekä kohentamalla kansanterveyttä.

2. Tavoitteet, joihin pyritään tämän päätöksen liitteessä säädettyjen toimien avulla, ovat:

—	kansalaisten terveysturvan parantaminen,

—	terveyden edistäminen, terveyserojen vähentäminen mukaan lukien,

—	terveystiedon ja -tietouden tuottaminen ja levittäminen.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla toimilla tuetaan, kun se on tarkoituksenmukaista, tärkeimpien tautien ehkäisyä ja autetaan vähentämään niiden ilmaantuvuutta sekä niihin sairastuneisuutta ja niiden aiheuttamaa kuolleisuutta.

3 artikla

Rahoitus

1. Rahoituspuitteet ohjelman täytäntöönpanoa varten 1 artiklassa tarkoitettuna ajanjaksona ovat 321 500 000 euroa.

2. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa.

4 artikla

Rahoitusosuudet

1. Yhteisön rahoitusosuus saa olla enintään:

a)	60 prosenttia sellaisen toimen kustannuksista, jolla pyritään edistämään tavoitetta, joka on osa ohjelmaa, lukuun ottamatta tapauksia, joissa on kyse poikkeuksellisesta hyödystä, ja joissa yhteisön osuus saa olla enintään 80 prosenttia; ja

60 prosenttia sellaisen valtioista riippumattoman yhteisön tai erikoistuneen verkoston toimintamenoista, joka on voittoa tavoittelematon sekä teollisuudesta, kaupasta ja yrityksistä tai muista eturistiriidoista riippumaton ja jolla on jäseniä vähintään puolessa jäsenvaltioista, jonka maantieteellinen jakautuma on tasapainoinen, ja jonka ensisijaisena päämääränä on yksi tai useampi ohjelman tavoite, jos tuki on tarpeen näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Tapauksissa, joissa on kyse poikkeuksellisesta hyödystä, yhteisön osuus saa olla enintään 80 prosenttia.

2. Edellä 1 kohdan b alakohdassa säädetyn, valtioista riippumattomille yhteisöille ja erityisverkostoille annettavan rahoituksen uusimisen yhteydessä voidaan poiketa tuen asteittaisen vähentämisen periaatteesta.

3. Yhteisön rahoitustukeen voi, milloin se on saavutettavan tavoitteen luonne huomioon ottaen asianmukaista, sisältyä yhteisön ja yhden tai useamman jäsenvaltion taikka yhteisön ja muiden osallistuvien maiden toimivaltaisten viranomaisten yhteisrahoitusta. Tällöin yhteisön rahoitusosuus saa olla enintään 50 prosenttia lukuun ottamatta tapauksia, joissa on kyse poikkeuksellisesta hyödystä ja joissa yhteisön rahoitusosuus saa olla enintään 70 prosenttia. Tällainen yhteisön rahoitustuki voidaan myöntää julkisyhteisölle tai hallituksista riippumattomalle yhteisölle, joka ei tavoittele voittoa ja on riippumaton itse alasta, kaupasta ja liike-elämästä ja jolla ei ole muita eturistiriitoja ja jonka päätarkoituksena on yksi tai useampi ohjelman tavoitteista ja jonka kyseinen jäsenvaltio tai toimivaltainen viranomainen on avointa menettelyä noudattaen nimennyt ja jonka komissio on hyväksynyt.

4. Yhteisön rahoitusosuus voidaan antaa myös kiinteämääräisenä rahoituksena ja kiinteänä rahoitusosuutena silloin, kun tämä soveltuu kyseisten toimien luonteeseen. Tällaisiin rahoitustukiin ei sovelleta 1 ja 3 kohdassa säädettyjä prosentuaalisia rajoja, vaikka edelleen edellytetään yhteisrahoitusta.

5 artikla

Hallinnollinen ja tekninen apu

1. Ohjelman mukaisella rahoituksella voidaan myös kattaa kuluja, jotka liittyvät ohjelman hallinnon ja sen tavoitteiden saavuttamisen välittömästi edellyttämään valmistelu-, seuranta-, valvonta-, auditointi- ja arviointitoimintaan, ja jota ovat erityisesti tutkimukset, kokoukset, tiedotus- ja julkaisutoiminta, tiedonvaihtoon keskittyviin tietoverkkoihin liittyvät sekä kaikki muut sellaisen teknisen ja hallinnollisen avun kulut, johon komissio voi turvautua ohjelman hallintoa varten.

2. Rahoitusosuudella voidaan myös kattaa teknisen ja hallinnollisen avun kuluja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja päätöksen N:o 1786/2002/EY mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä. Samanlaisten kulujen kattamiseksi talousarvioon voidaan tarvittaessa ottaa määrärahoja myös vuoden 2013 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen 31 päivään joulukuuta 2013 mennessä.

6 artikla

Täytäntöönpanomenetelmät

Edellä 2 artiklassa säädettyyn päämäärään ja tavoitteisiin pyrittäessä on hyödynnettävä täysimääräisesti asianmukaisia käytettävissä olevia täytäntöönpanomenetelmiä, etenkin seuraavia:

a)	komission suoraan tai välillisesti toteuttama keskitetty täytäntöönpano; ja

b)	kansainvälisten järjestöjen kanssa yhteinen hallinnointi, kun se on tarkoituksenmukaista.

7 artikla

Ohjelman täytäntöönpano

1. Komissio huolehtii tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjelmassa määritettyjen toimien ja toimenpiteiden täytäntöönpanosta 3 ja 8 artiklan mukaisesti.

2. Komissio ja jäsenvaltiot toteuttavat toimivaltansa mukaisesti tarkoituksenmukaisia toimia varmistaakseen, että ohjelman toteuttaminen on tehokasta, ja kehittääkseen yhteisön ja jäsenvaltioiden tasolla mekanismeja, joilla pyritään ohjelman tavoitteisiin. Ne varmistavat, että ohjelmasta tuetuista toimista tiedotetaan asiaankuuluvasti ja että toimiin saadaan asianmukainen osanotto.

3. Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi ja tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa komissio

a)	pyrkii siihen, että tietoaineistot ja tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia sekä että terveystietoaineistojen ja -tietojen vaihtojärjestelmät ja -verkostot ovat yhteensopivia ja yhteentoimivia; ja

b)	varmistaa tarvittavan yhteistyön ja tiedonvaihdon Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen ja muiden asianomaisten Euroopan unionin virastojen kanssa yhteisön varojen käyttämiseksi mahdollisimman tehokkaalla tavalla.

4. Ohjelmaa toteuttaessaan komissio varmistaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, että kaikkia asiaankuuluvia henkilötietojen suojasta annettuja säännöksiä noudatetaan ja että tarvittaessa käytetään mekanismeja, joilla taataan tällaisten tietojen luottamuksellisuus ja suoja.

8 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1. Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä, jotka koskevat seuraavia seikkoja, päätetään 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen:

ohjelman täytäntöönpanoa koskeva vuotuinen työsuunnitelma, jossa esitetään:

i)	ensisijaiset alat ja toteutettavat toimet, myös rahoitusvarojen jako;

ii)	perusteet yhteisön prosenttimääräiselle rahoitusosuudelle, mukaan lukien perusteet sen arvioimiseksi, onko kyse poikkeuksellisesta hyödystä;

iii)	järjestelyt 9 artiklassa tarkoitettujen yhteisten strategioiden ja toimien täytäntöönpanemiseksi;

b)	tähän ohjelmaan kuuluvien 4 artiklan mukaisten toimien toteuttamiseen tarkoitettujen rahoitusosuuksien valinta-, ratkaisu- ja muut perusteet.

2. Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista muista toimenpiteistä päätetään 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

9 artikla

Yhteiset strategiat ja toimet

1. Jotta voidaan varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu kaikkien yhteisön politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja täytäntöönpanossa sekä edistää terveyskysymysten valtavirtaistamista, ohjelman tavoitteet voidaan toteuttaa yhteisinä strategioina ja yhteisinä toimina luomalla yhteyksiä asianomaisiin yhteisön ohjelmiin, toimiin ja rahastoihin.

2. Komissio huolehtii ohjelman mahdollisimman hyvästä synergiasta yhteisön muiden ohjelmien, toimien ja rahastojen kanssa.

10 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa komitea, jäljempänä ’komitea’.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kahdeksi kuukaudeksi.

3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

11 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

Ohjelmaan voivat osallistua:

a)	EFTA-/ETA-maat ETA-sopimuksessa määrättyjen ehtojen mukaisesti; ja

kolmannet maat, etenkin ne, joihin sovelletaan Euroopan naapuruuspolitiikkaa, Euroopan unionin jäsenyyttä hakevat maat, ehdokasmaat ja liittymässä olevat maat sekä vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat Länsi-Balkanin maat niiden ehtojen mukaisesti, jotka on määrätty maiden kanssa tehdyissä kahden- tai monenvälisissä sopimuksissa, jotka sisältävät määräykset yleisistä periaatteista, jotka koskevat näiden maiden osallistumista yhteisön ohjelmiin.

12 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

Ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä on edistettävä suhteita kolmansiin maihin, jotka eivät osallistu ohjelmaan, sekä asiaankuuluviin kansainvälisiin organisaatioihin, erityisesti WHO:hon, ja yhteistyöhön niiden kanssa.

13 artikla

Seuranta, arviointi ja tulosten tunnetuksi tekeminen

1. Komissio seuraa läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjelman mukaisten toimien toteuttamista sen tavoitteet huomioiden. Se raportoi komitealle vuosittain kaikista ohjelman kautta rahoitetuista toimista ja tiedottaa niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2. Jäsenvaltioiden on annettava komission, jonka on vältettävä jäsenvaltioiden hallinnollisen taakan suhteetonta lisäämistä, pyynnöstä saatavilla olevat tiedot tämän ohjelman täytäntöönpanosta ja vaikutuksista.

3. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle:

ulkoisen ja riippumattoman väliarviointikertomuksen saaduista tuloksista ohjelman tavoitteisiin nähden, sen täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista sekä sen johdonmukaisuudesta ja täydentävyydestä muiden asiaa koskevien yhteisön ohjelmien, toimien ja rahastojen suhteen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010. Kertomuksen avulla on erityisesti voitava arvioida toimenpiteiden vaikutusta kaikissa maissa. Kertomuksen on sisällettävä tiivistelmä tärkeimmistä päätelmistä ja siihen on liitettävä komission huomiot;

b)	tiedonannon ohjelman jatkamisesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011;

c)	viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015 jälkikäteen tehtävän ulkoisen ja riippumattoman arviointikertomuksen, joka kattaa ohjelman täytäntöönpanon ja tulokset.

4. Komissio saattaa tämän päätöksen nojalla toteutettujen toimien tulokset yleisön saataville ja varmistaa niiden tunnetuksi tekemisen.

14 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös N:o 1786/2002/EY 1 päivästä tammikuuta 2008 lähtien.

Komissio hyväksyy tarvittavat hallinnolliset järjestelyt, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen päätöksellä N:o 1786/2002/EY hyväksytyistä toimenpiteistä ohjelman mukaisesti toteutettaviin toimenpiteisiin.

15 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Strasbourgissa 23 päivänä lokakuuta 2007.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

H.-G. PÖTTERING

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. LOBO ANTUNES

(1) EUVL C 88, 11.4.2006, s. 1.

(2) EUVL C 192, 16.8.2006, s. 8.

(3) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 16. maaliskuuta 2006 (EUVL C 291 E, 30.11.2006, s. 372), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 22. maaliskuuta 2007 (EUVL C 103 E, 8.5.2007, s. 11), ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 10. heinäkuuta 2007 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Neuvoston päätös, tehty 9. lokakuuta 2007.

(4) EYVL L 271, 9.10.2002, s. 1. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 786/2004/EY (EUVL L 138, 30.4.2004, s. 7).

(5) EUVL L 142, 30.4.2004, s. 1.

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1926/2006/EY (EUVL L 404, 30.12.2006, s. 39).

(7) EUVL C 146, 22.6.2006, s. 1.

(8) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(9) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

LIITE

2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toimet

1. Kansalaisten terveysturvan parantaminen.

1.1 Kansalaisten suojelu terveysuhkilta

1.1.1 Kehitetään strategioita ja keinoja tarttuvista ja ei-tarttuvista taudeista aiheutuvien terveysuhkien sekä fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten tekijöiden aiheuttamien, myös niiden tarkoituksellisesta levittämisestä johtuvien terveysuhkien ehkäisemiseksi, niitä koskevien tietojen vaihtamiseksi ja niihin vastaamiseksi; toteutetaan toimia, joilla varmistetaan korkealaatuista diagnostiikkaa koskeva yhteistyö jäsenvaltioiden laboratorioiden välillä; tuetaan sellaisten olemassa olevien laboratorioiden toimintaa, jotka tekevät yhteisön kannalta merkityksellistä työtä, ja työskennellään yhteisön vertailulaboratorioiden verkoston perustamiseksi.

1.1.2 Tuetaan ehkäisevää työtä, rokotuksia ja immunisaatiota koskevien politiikkojen kehittämistä; parannetaan yhteistyökumppanuuksia, verkostoja, välineitä ja raportointijärjestelmiä immunisaatiotilanteen ja haittavaikutusten seuraamista varten.

1.1.3 Kehitetään riskinhallintavalmiuksia ja -menettelyjä; parannetaan valmiutta ja suunnittelua terveyttä uhkaavia hätätilanteita varten, mikä käsittää myös valmistautumisen yhteensovitettuun Euroopan unionin tasoiseen ja kansainväliseen reagointiin terveyttä uhkaavissa hätätilanteissa; kehitetään riskiviestintää ja vastatoimenpiteitä koskevia kuulemismenettelyjä.

1.1.4 Edistetään yhteistyötä ja parannetaan nykyisiä reagointivalmiuksia ja -voimavaroja, myös suojavarusteita, eristystiloja ja siirrettäviä laboratorioita, jotka voidaan hätätilanteessa ottaa nopeasti käyttöön.

1.1.5 Kehitetään strategioita ja menettelyjä yleisten valmiussuunnitelmien ja terveyttä uhkaavissa hätätilanteissa sovellettavien erityissuunnitelmien laatimista sekä niitä koskevaa nopean toimintavalmiuden parantamista, harjoitusten ja testien järjestämistä, arviointia ja tarkistamista varten sekä niiden yhteentoimivuuden varmistamiseksi eri jäsenvaltioiden välillä.

1.2 Kansalaisten turvallisuuden parantaminen.

1.2.1 Tuetaan ja tehostetaan tieteellistä neuvontaa ja riskinarviointia edistämällä riskien varhaista tunnistamista; analysoidaan niiden mahdollisia vaikutuksia; vaihdetaan tietoja vaaroista ja niille altistumisesta; tuetaan integroituja ja yhtenäisiä toimintatapoja.

1.2.2 Tuetaan ihmisestä peräisin olevien elinten ja aineiden sekä veren ja verivalmisteiden laadun ja turvallisuuden kohentamista; edistetään niiden saatavuutta, jäljitettävyyttä ja käyttökelpoisuutta lääketieteelliseen käyttöön samalla kun otetaan huomioon perustamissopimuksen 152 artiklan 5 kohdassa määrätyt jäsenvaltioiden velvollisuudet.

1.2.3 Edistetään toimenpiteitä, joilla parannetaan potilasturvallisuutta laadukkaalla ja turvallisella terveydenhuollolla, myös antibioottiresistenssin ja sairaalainfektioiden osalta.

2. Terveyden edistäminen.

2.1 Edistetään terveempiä elämäntapoja ja tuetaan terveyserojen vähentämistä.

2.1.1 Edistetään aloitteita terveiden elinvuosien lisäämiseksi ja terveen ikääntymisen tukemiseksi; tuetaan toimenpiteitä, joilla edistetään ja tarkastellaan terveyden vaikutusta tuottavuuteen ja työelämään osallistumiseen osana pyrkimystä päästä Lissabonin tavoitteisiin; tuetaan toimenpiteitä muiden politiikkojen terveysvaikutuksen tutkimiseksi.

2.1.2 Tuetaan hyvinvoinnin ja yhteenkuuluvuuden tukemiseksi aloitteita, joilla tunnistetaan jäsenvaltioiden sisäisten ja niiden välisten terveyserojen, sukupuolisidonnaiset erot mukaan lukien, syitä niihin puuttuen ja niitä vähentäen; edistetään investointeja terveyteen yhteistyössä yhteisön muiden politiikkojen ja rahastojen kanssa; parannetaan kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien välistä solidaarisuutta tukemalla yhteistyötä rajatylittävään hoitoon ja potilaiden ja terveysalan ammattilaisten liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä.

2.2 Edistetään terveempiä elintapoja ja vähennetään tärkeimpiä tauteja ja vammoja terveyden taustatekijöihin vaikuttamalla.

2.2.1 Käsitellään terveyden taustatekijöitä tavoitteena tukea ja parantaa fyysistä ja mielenterveyttä, luomalla myönteinen ympäristö terveille elintavoille ja sairauksia ehkäisemällä; toteutetaan keskeisiin tekijöihin, kuten ravitsemukseen, fyysiseen aktiivisuuteen ja seksuaaliterveyteen sekä riippuvuuden aiheuttajiin, kuten tupakkaan, alkoholiin ja laittomiin huumausaineisiin sekä epäasianmukaisesti käytettyihin lääkkeisiin, liittyviä toimia, jotka kohdennetaan tärkeimpiin toimintaympäristöihin, kuten oppilaitoksiin ja työpaikkoihin, ja läpi koko elämänkaaren.

2.2.2 Edistetään toimia, joilla torjutaan yhteisön kokonaissairauskuormituksen kannalta erityisen merkityksellisiä sairauksia ja harvinaisia sairauksia silloin, kun yhteisön toiminta niiden taustatekijöihin vaikuttamiseksi saattaa tuoda huomattavaa lisäarvoa kansallisille toimille.

2.2.3 Käsitellään ympäristöön liittyvien laajempien taustatekijöiden, joita ei käsitellä yhteisön muissa aloitteissa ja joihin kuuluvat sisäilman laatu ja myrkyllisille kemikaaleille altistuminen, sekä sosioekonomisten taustatekijöiden terveysvaikutuksia.

2.2.4 Edistetään toimia, joilla vähennetään onnettomuuksia ja vammautumisia.

3. Terveystiedon ja -tietouden tuottaminen ja levittäminen.

3.1 Tietämyksen ja parhaiden käytäntöjen vaihto.

3.1.1 Vaihdetaan ohjelman piiriin kuuluvia terveyskysymyksiä koskevaa tietämystä ja niihin liittyviä parhaita käytäntöjä.

3.1.2 Tuetaan yhteistyötä jäsenvaltioiden parhaimpien käytäntöjen soveltamisen laajentamiseksi ja tuetaan tarvittaessa eurooppalaisia osaamisverkostoja.

3.2 Terveystiedon keruu, analysointi ja levittäminen

3.2.1 Jatketaan sellaisen kestävällä pohjalla olevan terveyden seurantajärjestelmän kehittämistä, johon kuuluu vertailukelpoisten tietojen ja tietoaineistojen keruujärjestelmiä asianmukaisine indikaattoreineen; varmistetaan syöpätapausten rekisteröintiä koskevien sellaisten yhteisön aloitteiden asianmukainen yhteensovittaminen ja seuranta, jotka perustuvat muun muassa syöpäseulonnasta 2 päivänä joulukuuta 2003 annetun neuvoston suosituksen (1) täytäntöönpanon yhteydessä kerättyihin tietoihin; kerätään tietoja terveystilanteesta ja terveyspolitiikoista; kehitetään yhteistyössä yhteisön tilasto-ohjelman kanssa tämän järjestelmän tilasto-osuus.

3.2.2 Kehitetään analyysi- ja levitysjärjestelmiä, joihin sisältyvät myös yhteisön terveysraportit, terveystietoportti ja konferensseja; tarjotaan tietoa kansalaisille, sidosryhmille ja poliittisille päättäjille, kehitetään kuulemismenettelyjä ja osallistavia prosesseja; tehdään säännöllisesti terveystilannetta Euroopan unionissa koskevia selvityksiä, jotka perustuvat tietoaineistoon ja indikaattoreihin ja sisältävät laadullisen ja määrällisen analyysin.

3.2.3 Tarjotaan analyyttistä ja teknistä apua, jolla tuetaan tämän ohjelman piiriin liittyvien politiikkojen tai lainsäädännön kehittämistä tai täytäntöönpanoa.

(1) EUVL L 327, 16.12.2003, s. 34.

YHTEISÖN TOISTA KANSANTERVEYSALAN TOIMINTAOHJELMAA (2008–2013) KOSKEVA KOLMENVÄLINEN LAUSUMA

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio

—	ovat samaa mieltä siitä, että yhteisön toiselle kansanterveysalan toimintaohjelmalle (2008–2013) on tarjottava sellaiset rahoituskeinot, joiden avulla se voidaan panna täysin täytäntöön;

—

muistuttavat talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen (1) 37 artiklasta, jossa määrätään, että budjettivallan käyttäjä ja komissio sitoutuvat olemaan poikkeamatta talousarviosta enempää kuin viisi prosenttia, jollei ilmene uusia objektiivisia ja pitkäkestoisia seikkoja, joille annetaan erityiset perusteet. Sellaisesta poikkeamisesta seurauksena oleva lisäys ei saa ylittää asianomaisen otsakkeen kulloistakin enimmäismäärää;

—	vakuuttavat, että ne ovat halukkaita arvioimaan luotettavasti terveysohjelman erityistarpeita ja -olosuhteita vuotuisessa talousarviomenettelyssä.

(1) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

KOMISSION LAUSUMA

1.	Komissio antoi 24 päivänä toukokuuta 2006 muutetun ehdotuksen yhteisön toisesta toimintaohjelmasta terveyden alalla (2007–2013) (1). Ehdotuksen 7 artiklassa ohjelman viitemääräksi ehdotettiin 365,6 miljoonaa euroa vuonna 2007 alkavaksi ja vuonna 2013 päättyväksi kaudeksi.

Lainsäädäntömenettelyssä ilmenneiden viivytysten vuoksi komissio ilmoitti budjettivallan käyttäjälle 23 päivänä maaliskuuta 2007, että uuden kansanterveysalan ohjelman alkaminen lykkääntyy varainhoitovuodelle 2008 (2). Tämän seurauksena uuden kansanterveysalan ohjelman 2008–2013 määrärahoja on mukautettava 321,5 miljoonaan euroon.

Varainhoitovuonna 2007 käytetään 44,1 miljoonaa euroa osana nykyistä kansanterveysalan ohjelmaa (3), jotta varmistetaan mahdollisuuksien mukaan kansanterveysalan toimien jatkuvuus. Näin ollen vuosien 2007–2013 ohjelmista rahoitettujen kansanterveysalan toimien kokonaisrahoitus on yhteensä 365,6 miljoonaa euroa.

(1) KOM(2006) 234.

(2) KOM(2007) 150.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1786/2002/EY, tehty 23 päivänä syyskuuta 2002, yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelman (2003–2008) hyväksymisestä (EYVL L 271, 9.10.2002, s. 1).

II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

20.11.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 301/14

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 9 päivänä marraskuuta 2007,

ekologisista arviointiperusteista yhteisön ympäristömerkin myöntämiseksi sähkökäyttöisille, kaasukäyttöisille ja absorptiolämpöpumpuille

(tiedoksiannettu numerolla K(2007) 5492)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2007/742/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tarkistetusta yhteisön ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä 17 päivänä heinäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1980/2000 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ja liitteessä V olevan 2 kohdan kuudennen alakohdan,

on kuullut Euroopan unionin ympäristömerkintälautakuntaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 1980/2000 mukaan ympäristömerkki voidaan myöntää tuotteelle, jolla on ominaisuuksia, joiden ansiosta se voi vaikuttaa merkittävästi keskeisten ympäristönäkökohtien parantamiseen.

(2)	Asetuksen (EY) N:o 1980/2000 4 artiklassa säädetään, että erityiset ympäristömerkin myöntämisperusteet, jotka perustuvat Euroopan unionin ympäristömerkintälautakunnan laatimaan myöntämisperusteita koskevaan ehdotukseen, vahvistetaan tuoteryhmittäin.

(3)	Ekologisten arviointiperusteiden ja niihin liittyvien arviointi- ja todentamisvaatimusten olisi oltava voimassa kolme vuotta.

(4)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1980/2000 17 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tuoteryhmään ”sähkökäyttöiset, kaasukäyttöiset ja absorptiolämpöpumput” kuuluvat lämpöpumput, jotka voivat ottaa talteen ilmaan, maahan tai veteen varastoituvaa energiaa ja siirtää sitä sisätilojen lämmittämiseen tai käänteisessä prosessissa jäähdyttämiseen. ”Lämpöpumpulla” tarkoitetaan valmistajan tai maahantuojan taikka jakelijan, vähittäismyyjän tai asentajan toimittamaa laitetta tai laitteistoa. Tähän voi sisältyä myös kiertopumppujen toimitus lämmitysjärjestelmän tai lämmönlähteen puolella. Lämpökertoimen (COP) arvoja laskettaessa on kuitenkin aina otettava huomioon kiertopumppujen energiankulutus standardissa EN14511:2004 esitetyn menetelmän mukaisesti (jos valmistaja ei voi toimittaa tietoja, käytetään oletusarvoa). Absorptiolämpöpumppujen osalta käytetään standardin EN12309–2:2000 mukaista menetelmää.

Tuoteryhmään kuuluvat ainoastaan sellaiset sähkökäyttöiset, kaasukäyttöiset ja absorptiolämpöpumput, joiden lämmitysteho on enintään 100 kW.

Tuoteryhmään ”sähkökäyttöiset, kaasukäyttöiset ja absorptiolämpöpumput” eivät kuulu:

a)	lämpöpumput, jotka voivat tuottaa ainoastaan kuumaa vettä saniteettikäyttöön;

b)	lämpöpumput, jotka voivat ainoastaan ottaa talteen rakennuksen lämpöä ja siirtää sitä ilmaan, maahan tai veteen, mistä seuraa sisätilojen jäähtyminen.

2 artikla

Saadakseen asetuksen (EY) N:o 1980/2000 mukaisen yhteisön ympäristömerkin lämpöpumpun on kuuluttava tuoteryhmään ”sähkökäyttöiset, kaasukäyttöiset ja absorptiolämpöpumput” ja täytettävä tämän päätöksen liitteessä esitetyt ekologiset arviointiperusteet.

3 artikla

Hallinnollisia tarkoituksia varten tuoteryhmälle ”sähkökäyttöiset, kaasukäyttöiset ja absorptiolämpöpumput” annetaan tunnusnumero ”31”.

4 artikla

Tuoteryhmään ”sähkökäyttöiset, kaasukäyttöiset ja absorptiolämpöpumput” sovellettavat ekologiset arviointiperusteet sekä niihin liittyvät arviointi- ja todentamisvaatimukset ovat voimassa 9 päivään marraskuuta 2010.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 9 päivänä marraskuuta 2007.

Komission puolesta

Stavros DIMAS

Komission jäsen

(1) EYVL L 237, 21.9.2000, s. 1.

LIITE

EKOLOGISET ARVIOINTIPERUSTEET

Arviointiperusteiden tavoitteet

Näiden perusteiden avulla pyritään vähentämään sähkökäyttöisten, kaasukäyttöisten ja absorptiolämpöpumppujen valmistuksesta, käytöstä ja käytöstä poistamisesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Tavoitteena on muun muassa:

—	parantaa rakennusten lämmityksen ja/tai lämmityksen/jäähdytyksen tehokkuutta;

—	vähentää rakennusten lämmityksen ja/tai lämmityksen/jäähdytyksen ympäristövaikutuksia;

—	vähentää tai ehkäistä vaarallisten aineiden käytöstä ympäristölle ja ihmisten terveydelle aiheutuvia vaaroja;

—	varmistaa, että asiakkaalle ja lämpöpumpun asentajalle annetaan asianmukaiset tiedot lämpöpumpusta ja sen tehokkaasta toiminnasta.

Vaatimukset on asetettu tasolle, joka suosii ympäristömerkin antamista lämpöpumpuille, joilla voidaan varmistaa vähäiset ympäristövaikutukset.

Arviointi- ja todentamisvaatimukset

Lämpöpumppujen arviointia ja todentamista varten hakija voi ryhmitellä lämpöpumput ”perusmalleiksi”. Perusmallin määrittelevät yksiköt, jotka ovat periaatteessa samanlaisia lämpötehon ja toiminnan suhteen ja samanlaisia tai vertailukelpoisia peruskomponenttien, erityisesti puhaltimien, höyrystimien/lauhduttimien, kompressorien ja moottoreiden suhteen.

Erityiset arviointi- ja todentamisvaatimukset on esitetty välittömästi kunkin arviointiperusteen jälkeen.

Tarvittaessa voidaan käyttää muita kuin kullekin vaatimukselle ilmoitettuja testimenetelmiä ja standardeja, jos hakemusten arvioinnista vastaava toimivaltainen elin hyväksyy niiden vastaavuuden.

Kun hakijan edellytetään esittävän vakuutuksia, asiakirjoja, analyysejä, testausselosteita tai muita todisteita arviointiperusteiden noudattamisesta, nämä voivat olla peräisin hakijalta ja/tai tämän tavarantoimittajilta ja/tai näiden tavarantoimittajilta jne. aina tarpeen mukaan.

Toimivaltaiset elimet voivat tarvittaessa pyytää esittämään todentamista tukevia asiakirjoja ja toteuttaa riippumattomia tarkastuksia.

Hakemusten arvioinnissa ja arviointiperusteiden noudattamisen tarkastuksessa toimivaltaisten elinten suositellaan ottavan huomioon tunnustettujen ympäristönhallintojärjestelmien kuten EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä EMASin tai ISO 14001 -standardin noudattamisen.

(Huomautus: näiden hallintojärjestelmien soveltaminen ei ole pakollista.)

Lisäksi melun ja tehon testauslaboratorion on täytettävä standardissa EN-ISO/IEC 17 025:2005 esitetyt yleiset vaatimukset. Laboratorion on oltava riippumaton ja akkreditoitu tekemään kyseisten testimenetelmien mukaisia testejä. Muut laboratoriot voidaan hyväksyä, jos hakijan sijoittautumismaassa ei ole testaukseen akkreditoitua laboratoriota. Tällaisissa tapauksissa laboratorion on oltava riippumaton ja pätevä.

Määritelmät:

Lämpökerroin (COP) on lämpötehon suhde sähkö- tai kaasutehoon määrätyssä lämmönlähteen lämpötilassa ja ulostulolämpötilassa.

Kylmäkerroin (EER) on kylmätehon suhde sähkö- tai kaasutehoon määrätyssä lämmönlähteen lämpötilassa ja ulostulolämpötilassa.

Primäärienergiakerroin (PER) saadaan seuraavasti: COP × 0,40 (tai COP/2,5) sähkökäyttöisillä lämpöpumpuilla ja COP x 0,91 (tai COP/1,1) kaasukäyttöisillä ja absorptiolämpöpumpuilla, missä 0,40 on Euroopan sähköntuotannon nykyinen keskimääräinen hyötysuhde verkkohäviöt mukaan luettuina ja 0,91 Euroopan kaasunkäytön nykyinen keskimääräinen hyötysuhde jakeluhäviöt mukaan luettuina energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista sekä neuvoston direktiivin 93/76/ETY kumoamisesta 5 päivänä huhtikuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/32/EY (1) mukaisesti.

1. Suorituskyky lämmitystilassa (COP)

Lämpöpumppuyksikön suorituskyvyn on ylitettävä seuraavat lämpökerrointa (COP) ja primäärienergiakerrointa (PER) koskevat vähimmäisvaatimukset:

Lämpöpumpun tyyppi: lämmönlähde/luovutuskohde	Ulkoyksikkö [°C]	Sisäyksikkö [°C]	COP vähintään	COP vähintään	PER vähintään
Lämpöpumpun tyyppi: lämmönlähde/luovutuskohde	Ulkoyksikkö [°C]	Sisäyksikkö [°C]	Sähkökäyttöinen lämpöpumppu	Kaasukäyttöinen lämpöpumppu	PER vähintään
Ilma/ilma	Sisääntulon kuivalämpötila: 2 Sisääntulon märkälämpötila: 1	Sisääntulon kuivalämpötila: 20 Sisääntulon märkälämpötila: enintään 15	2,90	1,27	1,16
Ilma/vesi	Sisääntulon kuivalämpötila: 2 Sisääntulon märkälämpötila: 1	Sisääntulon lämpötila: 30 Ulostulon lämpötila: 35	3,10	1,36	1,24
Ilma/vesi		Sisääntulon lämpötila: 40 Ulostulon lämpötila: 45	2,60	1,14	1,04
Neste/ilma	Sisääntulon lämpötila: 0 Ulostulon lämpötila: – 3	Sisääntulon kuivalämpötila: 20 Sisääntulon märkälämpötila: enintään 15	3,40	1,49	1,36
Neste/vesi	Sisääntulon lämpötila: 0 Ulostulon lämpötila: – 3	Sisääntulon lämpötila: 30 Ulostulon lämpötila: 35	4,30	1,89	1,72
Neste/vesi	Sisääntulon lämpötila: 0 Ulostulon lämpötila: – 3	Sisääntulon lämpötila: 40 Ulostulon lämpötila: 45	3,50	1,54	1,40
Vesi/vesi	Sisääntulon lämpötila: 10 Ulostulon lämpötila: 7	Sisääntulon lämpötila: 30 Ulostulon lämpötila: 35	5,10	2,24	2,04
Vesi/vesi	Sisääntulon lämpötila: 10 Ulostulon lämpötila: 7	Sisääntulon lämpötila: 40 Ulostulon lämpötila: 45	4,20	1,85	1,68
Vesi/ilma	Sisääntulon lämpötila: 15 Ulostulon lämpötila: 12	Sisääntulon kuivalämpötila: 20 Sisääntulon märkälämpötila: enintään 15	4,70	2,07	1,88
Vesi/ilma	(vesikiertolähde) Sisääntulon lämpötila: 20 Ulostulon lämpötila: 17	Sisääntulon kuivalämpötila: 20 Sisääntulon märkälämpötila: enintään 15	4,40	1,93	1,76

Arviointi ja todentaminen: Testit on tehtävä standardin EN 14 511:2004 mukaisesti. Testit on suoritettava testattavan lämpöpumpun toimiessa täydellä teholla taulukossa määritellyissä olosuhteissa. Mainittuja testejä varten akkreditoidun riippumattoman laboratorion on varmennettava esitetyt arvot. Eurovent- tai DACH-sertifiointiohjelmassa tai jossain muussa toimivaltaisen elimen hyväksymässä ohjelmassa sertifioiduilta lämpöpumpuilta ei vaadita esitettyjen arvojen lisätestausta riippumattomassa laboratoriossa. Testausselosteet on toimitettava hakemuksen mukana.

2. Suorituskyky jäähdytystilassa (EER)

Jos lämpöpumppu toimii myös käänteisesti ja voi myös jäähdyttää, lämpöpumppuyksikön suorituskyvyn on ylitettävä seuraavat kylmäkerrointa (EER) koskevat vähimmäisvaatimukset jäähdytystilassa.

Lämpöpumpun tyyppi: lämmönlähde/luovutuskohde	Ulkoyksikkö [°C]	Sisäyksikkö [°C]	EER vähintään	EER vähintään	PER vähintään
Lämpöpumpun tyyppi: lämmönlähde/luovutuskohde	Ulkoyksikkö [°C]	Sisäyksikkö [°C]	Sähkökäyttöinen lämpöpumppu	Kaasukäyttöinen lämpöpumppu	PER vähintään
Ilma/ilma	Sisääntulon kuivalämpötila: 35 Sisääntulon märkälämpötila: 24	Sisääntulon kuivalämpötila: 27 Sisääntulon märkälämpötila: 19	3,20	1,41	1,3
Ilma/vesi	Sisääntulon kuivalämpötila: 35 Sisääntulon märkälämpötila: –	Sisääntulon lämpötila: 23 Ulostulon lämpötila: 18	2,20	0,97	0,9
Ilma/vesi		Sisääntulon lämpötila: 12 Ulostulon lämpötila: 7	2,20	0,97	0,9
Neste/ilma	Sisääntulon lämpötila: 30 Ulostulon lämpötila: 35	Sisääntulon kuivalämpötila: 27 Sisääntulon märkälämpötila: enintään 19	3,30	1,45	1,3
Neste/vesi	Sisääntulon lämpötila: 30 Ulostulon lämpötila: 35	Sisääntulon lämpötila: 23 Ulostulon lämpötila: 18	3,00	1,32	1,2
Neste/vesi	Sisääntulon lämpötila: 30 Ulostulon lämpötila: 35	Sisääntulon lämpötila: 12 Ulostulon lämpötila: 7	3,00	1,32	1,2
Vesi/vesi	Sisääntulon lämpötila: 30 Ulostulon lämpötila: 35	Sisääntulon lämpötila: 23 Ulostulon lämpötila: 18	3,20	1,41	1,3
Vesi/vesi	Sisääntulon lämpötila: 30 Ulostulon lämpötila: 35	Sisääntulon lämpötila: 12 Ulostulon lämpötila: 7	3,20	1,41	1,3
Vesi/ilma	Sisääntulon lämpötila: 30 Ulostulon lämpötila: 35	Sisääntulon kuivalämpötila: 27 Sisääntulon märkälämpötila: 19	4,40	1,93	1,8

Arviointi ja todentaminen: Testit on tehtävä standardin EN 14511:2004 mukaisesti, ja absorptiolämpöpumppujen osalta standardin EN 12309–2:2000 mukaisesti. Testit on suoritettava testattavan lämpöpumpun toimiessa täydellä teholla taulukossa määritellyissä olosuhteissa. Mainittuja testejä varten akkreditoidun riippumattoman laboratorion on varmennettava esitetyt arvot. Eurovent- tai DACH-sertifiointiohjelmassa tai jossain muussa toimivaltaisen elimen hyväksymässä ohjelmassa sertifioiduilta lämpöpumpuilta ei vaadita esitettyjen arvojen lisätestausta riippumattomassa laboratoriossa. Testausselosteet on toimitettava hakemuksen mukana.

3. Kylmäaine

Kylmäaineen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin arvo (GWP) saa olla enintään 2 000, kun tarkastelujakso on 100 vuotta. Jos kylmäaineen GWP-arvo on alle 150, tämän liitteen arviointiperusteissa 1 ja 2 esitettyjä vähimmäisvaatimuksia, jotka koskevat lämpökerrointa (COP) ja primäärienergiakerrointa (PER) lämmitystilassa ja kylmäkerrointa (EER) jäähdytystilassa, alennetaan 15 prosenttia.

Huomioon otetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 842/2006 (2) liitteessä I mainitut GWP-arvot.

Arviointi ja todentaminen: Hakemuksen mukana on toimitettava käytettyjen kylmäaineiden nimet sekä niiden GWP-arvot edellä mainitun asetuksen mukaisesti. Kylmäaineiden GWP-arvot saadaan laskemalla yhden kilogramman kaasumäärän lämmitysvaikutus suhteessa yhden kilogramman hiilidioksidimäärän lämmitysvaikutukseen 100 vuoden ajanjaksolla.

Fluorattujen kylmäaineiden GWP-arvoina on käytettävä Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin antamassa kolmannessa arviointiraportissa (TAR) julkaistuja arvoja (2001 IPCC GWP-arvot 100 vuoden ajanjaksolle (3)).

Muiden kuin fluorattujen kaasujen GWP-arvoina on käytettävä IPPC:n ensimmäisessä arvioinnissa 100 vuoden ajanjaksolle julkaistuja arvoja (4).

Kylmäaineseosten GWP-arvot lasketaan asetuksen (EY) N:o 842/2006 liitteessä I esitetyllä kaavalla.

4. Sekundäärinen jäähdytysaine

(Huomautus: ei sovelleta kaikkiin tähän tuoteryhmään kuuluviin lämpöpumpputyyppeihin)

Sekundääriset kylmäaineet, lämmönkeruuaineet ja niiden lisäaineet eivät saa olla luokiteltuja ympäristövaarallisiksi tai terveydelle vaarallisiksi ympäristövaarallisuutta koskevan neuvoston direktiivin 67/548/ETY (5) ja sen myöhempien muutosten mukaisesti.

Arviointi ja todentaminen: Sekundääristen jäähdytysaineiden nimet on toimitettava hakemuksen mukana.

5. Melu

Äänitehotaso on testattava ja ilmoitettava dB(A)-arvona tuoteselosteessa.

Arviointi ja todentaminen: Testit on tehtävä standardin ENV-12 102 mukaisesti. Testausseloste on toimitettava hakemuksen mukana.

6. Raskasmetallit ja palonsuoja-aineet

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/95/EY 4 artiklan mukaisesti lämpöpumpussa tai lämpöpumppujärjestelmässä ei saa käyttää kadmiumia, lyijyä, elohopeaa, kuudenarvoista kromia tai palonsuoja-aineita eli polybromibifenyyliä (PBB) tai polybromidifenyylieetteriä (PBDE) ottaen huomioon direktiivin 2002/95/EY (6) muuttamisesta tehdyssä komission päätöksessä 2005/618/EY (7) määritellyt toleranssit. Palonsuoja-aineita koskevassa vaatimuksessa otetaan huomioon mainittuun direktiiviin myöhemmin tehtävät mukautukset ja muutokset, jotka koskevat 10-BDE:n käyttöä.

Arviointi ja todentaminen: Lämpöpumpun valmistajan allekirjoittama vakuutus.

7. Asentajien koulutus

Hakijan on varmistettava, että asentajille on tarjolla sopivaa koulutusta niissä jäsenvaltioissa, joissa tuotetta markkinoidaan. Koulutukseen on sisällyttävä tietoja lämpöpumpun mitoituksesta ja asentamisesta sekä asiakkaalle tarkoitetun tuoteselosteen täyttämisestä.

Arviointi ja todentaminen: Hakemuksen mukana on toimitettava vakuutus, jossa kuvataan tarjolla oleva koulutus ja kerrotaan, missä siihen voi osallistua.

8. Dokumentointi

Hakijan on toimitettava lämpöpumpusta kattavat asennus-, huolto- ja käyttöohjekirjat.

Arviointi ja todentaminen: Asennus-, huolto- ja käyttöohjekirjat on toimitettava lämpöpumpun mukana ja niiden on täytettävä standardissa EN 378:2000 tai sen myöhemmissä muutoksissa esitetyt vaatimukset.

9. Varaosien saatavuus

Hakijan on varmistettava varaosien saatavuus 10 vuoden ajan myyntiajankohdasta.

Arviointi ja todentaminen: Hakemuksen mukana on toimitettava vakuutus siitä, että varaosia on saatavilla 10 vuoden ajan, sekä selitys siitä, kuinka varaosien saatavuus varmistetaan.

10. Tuoteseloste

Hakijan on varmistettava, että myyntipisteessä on saatavilla tähän liitteeseen liitetty täyttämätön ”tuoteseloste asiakkaalle”, jossa asiakkaalle annetaan asianmukaisia neuvoja lämpöpumpusta. Lisäksi asentajan saatavilla on oltava tähän liitteeseen liitetty ”tuoteseloste asentajalle” täytettynä.

Hakijan on toimitettava sopivat työkalut, tietokoneohjelmat ja ohjeet, jotta pätevät asentajat voivat laskea lämpöpumppujärjestelmän suorituskykyparametrit kuten vuotuisen lämpökertoimen, vuotuisen kylmäkertoimen, primäärienergiakertoimen sekä vuotuiset hiilidioksidipäästöt. Lisäksi asentajan on voitava täyttää asiakkaalle tarkoitettu tuoteseloste ennen laitteen ostamista.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava täytetty ”tuoteseloste asentajalle” ja kuvattava, kuinka se aikoo varmistaa, että seloste on asentajien saatavilla. Hakijan on myös kuvattava, kuinka se aikoo varmistaa, että ”tuoteseloste asiakkaalle” on asiakkaiden saatavilla myyntipisteissä.

11. Ympäristömerkissä olevat tiedot

Ympäristömerkin kentässä 2 on oltava seuraava teksti:

Tavanomaisiin lämpöpumppuihin verrattuna tällä tuotteella on:

—	parempi energiatehokkuus,

—	alhaisempi vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

Tuotepakkauksessa on oltava seuraava merkintä (tai vastaava teksti): ”Lisätietoja siitä, miksi tälle tuotteelle on myönnetty kukkatunnus, saa internetsivulta http://europa.eu.int/ecolabel”

Ohjeita ympäristömerkityn lämpöpumpun ostoon

– Tuoteseloste asiakkaalle –

Huom! Lue ennen laitteen ostoa

Tämän lämpöpumpun tehokas toiminta voidaan taata ainoastaan, jos järjestelmä on oikein sovitettu rakennuksen lämmitys- tai jäähdytystarpeeseen sekä ilmastovyöhykkeeseen, jossa sitä käytetään.

Ota aina yhteyttä pätevään asentajaan ja pyydä häntä täyttämään tämä seloste ennen laitteen ostoa.

EU:n ympäristömerkki annetaan lämpöpumppumalleille, joiden energiatehokkuus on tavanomaista parempi ja joiden ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

Pätevän asentaja olisi täytettävä tämä seloste, jotta saisit tietoja ja suosituksia kotiisi parhaiten sopivasta lämpöpumppujärjestelmästä. Tällä tavoin voit parhaiten hyödyntää suorituskykyisiä lämpöpumppuja, jotka ottavat talteen ilmaan, maahan tai veteen varastoituvaa lämpöä.

Jotkut järjestelmät toimivat myös käänteisesti, eli ne voivat jäähdyttää sisätiloja ottamalla niistä lämpöä ja poistamalla sen ulkoilmaan. Eräät järjestelmät voivat myös tuottaa lämmintä käyttövettä.

Lämpöpumppua voi käyttää useimpien lämmönjakojärjestelmien kuten pattereiden, ilmalämmityksen ja lattialämmityksen kanssa, ja se voidaan jälkiasentaa useimpiin nykyisiin lämmitysjärjestelmiin tietyin varauksin, kuten jäljempänä kuvataan.

Rakennusten lämpöhukan ja lämpösäteilykertymän vähentäminen

Jos talosi on yli 10 vuotta vanha, ennen lämpöpumpun valintaa saattaa olla kustannustehokasta parantaa ensin rakennuksen eristystä. Näin voit vähentää lämpöhukkaa rakennusta lämmitettäessä tai lämpösäteilykertymää, jos haluat jäähdyttää sitä. (On itse asiassa tehokkaampaa asentaa pienempi lämpöpumppu hyvin eristettyyn rakennukseen.) Jos hyväksyt asentajan suositukset eristyksen parantamisesta, ostamasi lämpöpumppu tulisi mitoittaa muuttuneen tilanteen mukaan.

Lisätietoja lämpöhukan tai lämpösäteilykertymän vähentämisestä ja lämpöpumppujärjestelmien mitoituksesta ja asentamisesta löytyy osoitteesta www.kyotoinhome.info

Ohjeita ympäristömerkityn lämpöpumpun asennukseen

– Tuoteseloste asentajalle –

Huom! Lue ennen laitteen ostoa

Jotta tämä lämpöpumppu voisi toimia tehokkaasti, pätevän asentajan on suunniteltava lämmitysjärjestelmä siten, että se vastaa rakennuksen lämmitys- tai jäähdytystarvetta ja ilmastovyöhykettä, ja asennettava järjestelmä valmistajan ohjeiden mukaisesti.

EU:n ympäristömerkki annetaan lämpöpumppumalleille, joiden energiatehokkuus on tavanomaista parempi ja joiden ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

Lämpöpumpuilla on erittäin korkea hyötysuhde, koska ne käyttävät energiaa ainoastaan maahan, veteen tai ilmaan varastoituvan lämmön talteenottoon. Jotkut mallit voivat toimia myös käänteisesti ja jäähdyttää sisätiloja poistamalla niistä lämpöä. Tähän tuoteselosteeseen sisältyvien tietojen avulla voit varmistaa, että lämpöpumpun tarjoamat hyödyt voidaan siirtää lämmönkeräys- ja lämmönjakojärjestelmiin. Näiden tietojen avulla voit myös täyttää asiakkaalle annettavan tuoteselosteen, jossa selitetään lämpöpumpun valintaa.

1. Vähimmäistiedot, jotka valmistajan on annettava

Valmistaja
Malli
Lämmönkeräystapa
Lämmönjakotapa
Lämmitysteho (kW)
Jäähdytysteho (kW)
Kuumavesijärjestelmä
Kylmäaineen tyyppi
Melutaso (dB(A))
Osien saatavuus myyntipäivästä (vuotta)
Lämpökerroin (lämmitys)
Sisääntulon ja ulostulon määräävät lämpötilat (°C)
Kylmäkerroin (jäähdytys)
Sisääntulon ja ulostulon määräävät lämpötilat (°C)

Jos lämpöpumppu jälkiasennetaan olemassa olevaan lämmitysjärjestelmään, se on valittava siten, että se sopii olemassa olevaan lämmönjakojärjestelmään, joka voi olla kiertoilmalämmitys tai vesikeskuslämmitys pattereilla tai lattialämmityksellä. Koska veden lähtölämpötila voi olla alhaisempi kuin kattilassa, joka lämpöpumpulla korvataan, on olennaisen tärkeää määritellä keinoja lämpöhukan tai lämpösäteilykertymän vähentämiseksi, jotta jakojärjestelmän kokoa ei tarvitse muuttaa.

Määritelmät

Lämpökerroin (COP) on lämpötehon suhde sähkötehoon määrätyssä lämmönlähteen lämpötilassa ja ulostulolämpötilassa.

Kylmäkerroin (EER) on kylmätehon suhde sähkötehoon määrätyssä lämmönlähteen lämpötilassa ja ulostulolämpötilassa.

Vuotuinen lämpökerroin (SCOP) on lämpöpumppujärjestelmän keskimääräinen lämpökerroin lämmityskauden aikana tietyssä sijaintipaikassa.

Vuotuinen kylmäkerroin (SEER) on lämpöpumppujärjestelmän keskimääräinen kylmäkerroin jäähdytyskauden aikana tietyssä sijaintipaikassa.

Primäärienergiakerroin (PER) saadaan seuraavasti: COP × 0,40 (tai COP/2,5) sähkökäyttöisillä kompressoreilla toimivilla lämpöpumpuilla ja COP × 0,91 (tai COP/1,1) kaasukäyttöisillä kompressoreilla toimivilla lämpöpumpuilla, missä 0,40 on Euroopan sähköntuotannon nykyinen keskimääräinen hyötysuhde verkkohäviöt mukaan luettuina ja 0,91 Euroopan kaasunkäytön nykyinen keskimääräinen hyötysuhde jakeluhäviöt mukaan luettuina.

Valmistajan on asetettava saataville ohjelmia, työkaluja ja ohjeita, jotka auttavat seuraavien laskemien tekemisessä. Ilmastotietojen olisi vastattava rakennuksen maantieteellistä sijaintia.

2. Rakennusten lämpöhukan ja lämpösäteilykertymän vähentäminen

Jos rakennus on yli 10 vuotta vanha, on luultavasti kustannustehokasta vähentää lämpöhukkaa parantamalla eristystä ja lämpösäteilykertymää rajoittamalla suoraa auringonsäteilyä kesällä. Jos asiakas hyväksyy nämä suosituksesi, järjestelmä olisi mitoitettava vähennetyn lämpöhukan ja lämpösäteilykertymän mukaan.

Lisätietoja lämpöhukan tai lämpösäteilykertymän vähentämisestä ja lämpöpumppujärjestelmien mitoituksesta ja asentamisesta löytyy osoitteesta www.kyotoinhome.info

3. Lämpöhukka ja lämmitysjärjestelmän mitoitus

Rakennuksen lämpöhukka on laskettava kansallisen käytännön mukaisesti tai käyttämällä sopivaa validoitua tietokoneohjelmaa, joka perustuu lämpöhukan laskentaa koskevaan eurooppalaiseen standardiin EN 832. Tätä lämpöhukkaa olisi verrattava rakennusmääräyksissä vaadittuihin nykyisiin arvoihin. Olemassa olevissa rakennuksissa on yleensä kustannustehokasta parantaa eristystä lähemmäs nykyisiä arvoja ennen lämpöpumpun mitoitusta vähennetyn lämpöhukan mukaan.

Vuotuinen lämpökerroin ja lämmityksen energiankulutus

Laskelmassa otetaan huomioon:

—	ilmasto (ulkolämpötila)

—	mitoitusulkolämpötila

—	maaperän lämpötilan vaihtelu vuoden aikana (maalämpöä käyttävillä lämpöpumpuilla, sekä vaakasuorat putkistot että lämpökaivot)

—	haluttu sisälämpötila

—	vesikeskuslämmityksen veden lämpötila

—	sisätilojen lämmityksen vuotuinen energiantarve

—	lämpimän käyttöveden tuoton vuotuinen energiantarve (tarvittaessa)

Primäärienergiakerroin (PER) ja vuotuiset hiilidioksidipäästöt

Sähkön tai kaasun tuotannon keskimääräinen hyötysuhde sekä sähkön verkkohäviöt tai kaasun jakeluhäviöt, joita käytetään laskelmassa. Primäärienergian käyttöön perustuvat hiilidioksidipäästöt ja -säästöt.

4. Lämpösäteilykertymä ja jäähdytysjärjestelmän mitoitus

Jos järjestelmä voi myös jäähdyttää, rakennuksen lämpösäteilykertymä lasketaan kansallisen käytännön mukaisesti tai validoitua tietokoneohjelmaa käyttäen. Tätä lämpösäteilykertymää olisi verrattava rakennusmääräyksissä vaadittuihin nykyisiin arvoihin. Olemassa olevissa rakennuksissa on yleensä kustannustehokasta vähentää lämpösäteilykertymää ennen lämpöpumpun mitoitusta vähennetyn lämpösäteilykertymän mukaan.

Vuotuinen kylmäkerroin ja jäähdytyksen energiankulutus

Laskelmassa otetaan huomioon:

—	ilmasto (ulkolämpötila)

—	mitoitusulkolämpötila

—	maaperän lämpötilan vaihtelu vuoden aikana (maalämpöä käyttävillä lämpöpumpuilla, sekä vaakasuorat putkistot että lämpökaivot)

—	haluttu sisälämpötila

—	vesikeskuslämmityksen veden lämpötila

—	sisätilojen jäähdytyksen vuotuinen energiantarve

Primäärienergiakerroin (PER) ja vuotuiset hiilidioksidipäästöt

5. Asentajien ja kaivonporaajien koulutus

Useimmissa jäsenvaltioissa on tarjolla sopivia kursseja, joissa asentajat voivat hankkia asianmukaisen jäsenvaltiossa tai Euroopassa tunnustetun pätevyyden. Valmistajien on joko järjestettävä omia kurssejaan auttaakseen asentajia laitteidensa käytössä tai toimittava yhteistyössä paikallisten koulutuslaitosten kanssa, jotta tällaisia tietoja annetaan osana niiden kursseja.

Lämpökaivoja käyttävien maalämpöpumppujen osalta kaivonporaajille on tarjolla sopivia kursseja joissain jäsenvaltiossa.

(1) EYVL L 114, 27.4.2006, s. 64.

(2) EUVL L 161, 14.6.2006, s. 1.

(3) IPCC Third Assessment Climate Change 2001. A Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change: http://www.ipcc.ch/pub/reports.htm

(4) Climate Change, The IPCC Scientific Assessment, J.T Houghton, G.J.Jenkins, J.J. Ephraums (ed.) Cambridge University Press, Cambridge (UK) 1990.

(5) EYVL 196, 16.8.1967, s. 1.

(6) EUVL L 37, 13.2.2003, s. 19.

(7) EUVL L 214, 19.8.2005, s. 65.

EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET

Sisältö		I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista	Sivu
		ASETUKSET
		Komission asetus (EY) N:o 1349/2007, annettu 19 päivänä marraskuuta 2007, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	1
		EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON YHTEISELLÄ PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELYLLÄ TEKEMÄT PÄÄTÖKSET
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1350/2007/EY, tehty 23 päivänä lokakuuta 2007, toisesta terveysalan yhteisön toimintaohjelmasta (2008–2013) ( 1 )	3

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmannen maan koodi (1)	Tuonnin kiinteä arvo
0702 00 00	MA	56,2
	MK	46,0
	TR	85,4
	ZZ	62,5
0707 00 05	JO	196,3
	MA	55,2
	TR	90,0
	ZZ	113,8
0709 90 70	MA	56,6
	TR	99,3
	ZZ	78,0
0709 90 80	EG	336,4
0709 90 80	ZZ	336,4
0805 20 10	MA	77,1
0805 20 10	ZZ	77,1
0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90	HR	40,2
	IL	67,9
	TR	75,7
	UY	98,5
	ZZ	70,6
0805 50 10	AR	71,1
	TR	100,5
	ZA	54,7
	ZZ	75,4
0806 10 10	BR	236,1
	TR	130,6
	US	285,7
	ZZ	217,5
0808 10 80	AR	91,9
	BR	82,0
	CA	88,9
	CL	86,0
	CN	81,2
	MK	31,5
	US	99,2
	ZA	81,5
	ZZ	80,3
0808 20 50	AR	49,0
	CN	52,8
	TR	105,2
	ZZ	69,0

(EUR)
Momentti/Alamomentti	Kuvaus	Vuoden 2005 talousarvio	Vuoden 2006 talousarvio	Vuoden 2007 talousarvio	Muutokset	Vuoden 2007 tarkistettu talousarvio
Tulot
100	Perityt maksut	71 895 056	92 580 000	105 870 000	2 700 000	108 570 000
520	Tulot pankkikoroista	750 726	650 000	916 000	84 000	1 000 000
521	Tulot vientitodistuksista, rinnakkaisjakeluista ja muista vastaavista hallinnollisista maksuista	2 779 825	5 375 000	4 618 000	425 000	5 043 000
600	Osuudet yhteisön ohjelmiin ja tulot palveluista	—	760 000	490 000	216 000	706 000
900	Sekalaiset tulot	198 960	900 000	800 000	400 000	1 200 000
					3 825 000
	Kokonaistalousarvio	109 396 448	138 676 000	154 538 000	3 825 000	158 363 000
Menot
2125	Analysointi, ohjelmointi ja tekninen apu erityishankkeita varten	3 680 288	5 267 000	6 024 000	909 000	6 933 000
3010	Lääkkeiden arviointi	29 098 525	46 058 000	46 513 000	2 700 000	49 213 000
3050	Yhteisön ohjelmat	131 921	760 000	490 000	216 000	706 000
					3 825 000
	Kokonaistalousarvio	105 355 032	138 676 000	154 538 000	3 825 000	158 363 000

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 301

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	50. vuosikerta 20. marraskuuta 2007

	II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
	PÄÄTÖKSET
	Komissio
	2007/742/EY
*	Komission päätös, tehty 9 päivänä marraskuuta 2007, ekologisista arviointiperusteista yhteisön ympäristömerkin myöntämiseksi sähkökäyttöisille, kaasukäyttöisille ja absorptiolämpöpumpuille (tiedoksiannettu numerolla K(2007) 5492) ( 1 )	14
	TALOUSARVIOT
	Euroopan unionin yleiseen talousarvioon liitetyt asiakirjat
	2007/743/EY
*	Euroopan lääkeviraston (EMEA) ensimmäinen lisätalousarvio vuodelle 2007	26

	III Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset
	EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET
*	Neuvoston yhteinen toiminta 2007/744/YUTP, hyväksytty 19 päivänä marraskuuta 2007, Euroopan unionin ryhmän, johon kuuluu myös Euroopan unionin erityisedustaja, asettamisesta osallistumaan mahdollisen Kosovon kansainvälisen siviilitoimiston perustamisen valmisteluun (ICO/EUSR-valmisteluryhmä) hyväksytyn yhteisen toiminnan 2006/623/YUTP muuttamisesta ja voimassaolon jatkamisesta	27

		Oikaisuja
	*	Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 1347/2007, annettu 16 päivänä marraskuuta 2007, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o (EY) 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1725/2003 muuttamisesta kansainvälisen tilinpäätösstandardin IFRS 8 osalta (EUVL L 300, 17.11.2007)	28