Muutettu ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPPALAISEN TUTKIMUSALUEEN INTEGROINTIIN JA LUJITTAMISEEN TÄHTÄÄVÄSTÄ TUTKIMUKSEN, TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISEN JA ESITTELYN ERITYISOHJELMASTA 2002-2006

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Euroopan komissio antoi ehdotuksensa vuosina 2002-2006 toteutettavaa puiteohjelmaa koskeviksi päätöksiksi [1] 21. helmikuuta 2001 ja ehdotukset puiteohjelman erityisohjelmiksi [2] 30. toukokuuta 2001.

[1] KOM(2001) 94.

[2] KOM(2001) 279.

Myöhemmin puiteohjelmakeskustelun kuluessa komissio ilmoitti aikomuksestaan toimittaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille lisätietoa osiossa Euroopan unionin tieteellisten ja teknologisten tarpeiden ennakointi harjoitettavasta toiminnasta. Näin oli tarkoitus varmistaa, että keskustelua voitaisiin käydä mahdollisimman hyvin edellytyksin. Lisätiedot oli määrä antaa muutetussa ehdotuksessa erityisohjelmaksi Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen.

Nyt annettava muutettu ehdotus lunastaa tämän lupauksen, ja siinä annetaan neuvostolle ja Euroopan parlamentille tarvittavat lisätiedot, jotta ne voivat saada hyvän kuvan siitä, mitä vaikutuksia tällä komission ehdotuksiin sisältyvällä osiolla on. Kyseisen osion avulla puiteohjelmassa pystytään ennakoimaan tulevia tarpeita ja uusia tieteellisiä ja teknologisia kehityskulkuja, sekä reagoimaan niihin nopeasti.

Ehdotuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:

- Siinä pyritään antamaan selkeämpi kuva erityisohjelman tämän osion toimintatyypeistä, joita toteutetaan otsakkeiden Politiikan tarpeita palveleva tutkimus ja Uusien ja esiin nousevien tieteellisten ja teknologisten ongelmien ja mahdollisuuksien tutkimus alla. Kummassakin tapauksessa suunnitellut toimenpiteet täydentävät puiteohjelman muissa osissa toteutettavia toimia ja erityisesti ensisijaisilla aihealueilla toteutettavia tutkimustoimia.

- Politiikan tarpeita palvelevassa tutkimuksessa toimilla pyritään vastaamaan sellaisiin yhteisön politiikasta lähteviin tutkimustarpeisiin, joihin ei pystytä vastaamaan ensisijaisilla aihealueilla toteutettavin toimin. Toimet toteutetaan erityisten kohdennettujen hankkeiden ja koordinointitoimien avulla. Tässä pyritään erityisesti saattamaan yhteen kansallisia tutkimustoimia kyseisillä aloilla, jotta poliittinen päätöksenteko Euroopan unionissa olisi yhdenmukaisempaa ja yhteisön tutkimusvarojen käyttö mahdollisimman tehokasta. Lisäksi varmistetaan täydentävyys ja synergia suhteessa niihin Yhteisen tutkimuskeskuksen suoriin tutkimustoimiin, jotka liittyvät yhteisön politiikan tarpeisiin.

- Uusien ja esiin nousevien tieteellisten ja teknologisten ongelmien ja mahdollisuuksien tutkimuksessa toimilla pyritään vastaamaan uusiin ja ennalta arvaamattomiin kehityskulkuihin tai odottamattomiin tapahtumiin. Samoin harjoitetaan kokeilevaa tutkimusta uusilla ja esiin nousevilla aloilla, jotka edustavat uusinta tietämystä, mutta eivät sisälly ensisijaisiin aihealueisiin. Erityisesti tarkoituksena on tutkia tieteidenvälisiä tai monitieteellisiä aihepiirejä. Toimilla täydennetään tutkimusta ensisijaisilla aihealueilla, joilla uusimman tietämyksen perus- ja kokeellinen tutkimus koskee lähinnä kysymyksiä, jotka liittyvät tiiviisti kyseiseen aihealueeseen.

- Siinä kuvataan laajemmin suunnittelumenetelmä, jonka avulla määritellään tämän kohdan tutkimustoimet, sekä eritellään ne suunnittelumenetelmän piirteet, jotka ovat ominaisia yhtäältä politiikan tarpeista lähtevälle tutkimukselle ja toisaalta uusien ja esiin nousevien tieteellisten ja teknologisten ongelmien ja mahdollisuuksien tutkimukselle.

Kuhunkin politiikan osa-alueeseen liittyvät tiedekomiteat ovat tärkeässä asemassa jo varhaisessa vaiheessa valittaessa politiikan tarpeista lähtevän tutkimuksen aiheita.

- Ehdotuksessa esitetään, miten suunnittelumenetelmää on sovellettu ensimmäisen kerran määriteltäessä politiikan tarpeista lähtevän tutkimuksen tulevia aiheita. Nämä aiheet eivät sisälly ensisijaisiin aihealueisiin, joiden aiheet voidaan määritellä jo ennen ohjelman käynnistämistä. Tutkimustarpeita määritellään jatkossa lisää suunnittelumenetelmän avulla ohjelman toteutuksen aikana.

Tämän lähestymistavan ja sen soveltamisesta ajan myötä saatavien kokemusten avulla voidaan luoda selkeämpi ja suorempi yhteys politiikan tarpeiden ja yhteisön tutkimuksen välille. Samoin voidaan saada keskeisten toimijoiden osallistumisen kautta parempi kuva siitä, minkälaista tutkimusta tarvitaan politiikan tueksi.

- Ehdotuksessa määritellään tutkimustoimet, jotka toteutetaan tällä tavoin yksilöityjen tutkimustarpeiden täyttämiseksi. Näin saadaan selkeämpi kuva puiteohjelman tämän osan näköpiirissä olevasta tutkimussisällöstä ja tutkimuspainotuksista puiteohjelmassa yleensä.

- Ehdotuksessa määritellään, että 50 prosenttia kohdan Politiikan tarpeita palveleva tutkimus ja eturivin tutkimusaiheet (uusi nimi EU:n tieteellisten ja teknologisten tarpeiden ennakointi) toimille osoitetuista kokonaisvaroista, eli 440 miljoonaa euroa, suunnataan etukäteen yksilöityihin tutkimustoimiin ja loput 50 prosenttia varataan erityisohjelman toteutuksen aikana määriteltäville tutkimustoimille. Viimeksi mainitut voivat sisältää toimia aloilla, jotka on määritetty alustavissa painopisteissä.

Politiikan tarpeita palvelevan tutkimuksen aiheet voidaan tässä vaiheessa luonnollisesti määritellä yksityiskohtaisemmin kuin esiin nousevien ongelmien ja mahdollisuuksien tutkimukseen liittyvät aiheet. Tämä näkyy alustaviin painopisteisiin suunnatun rahoituksen jakautumisessa: varoista 340 miljoonaa euroa on tarkoitus suunnata politiikan tarpeita palvelevaan tutkimukseen ja 100 miljoonaa euroa uusien ja esiin nousevien ongelmien ja mahdollisuuksien tutkimiseen.

Tilanne saattaa tietysti muuttua sitä mukaa kuin uusia tutkimustoimia määritellään ohjelman toteutuksen aikana ilmenneiden tarpeiden mukaisesti. Ohjelman edetessä on odotettavissa, että rahoitus jakautuu todettujen tarpeiden perusteella tasaisemmin näiden kahden tutkimustoimien tyypin kesken.

2001/0122 (CNS)

Muutettu ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS eurooppalaisen tutkimusalueen integrointiin ja lujittamiseen tähtäävästä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn erityisohjelmasta 2002-2006

(ETAn kannalta merkityksellinen teksti)

Komissio antoi 30 päivänä toukokuuta 2001 ehdotuksensa (EYVL ... - KOM(2001) 279 - 2001/0122 CNS) päätökseksi erityisohjelmasta Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen; kyseinen ehdotus oli yksi puiteohjelman 2002-2006 toteuttamiseksi annetuista erityisohjelmaehdotuksista.

Edellä mainittua ehdotusta muutetaan seuraavasti:

1. Korvataan ehdotuksen liitteessä I olevan 1.2 kohdan (johdanto) ja 1.2 kohdan i alakohdan teksti tämän muutetun ehdotuksen liitteen I tekstillä.

2. Numeroidaan uudelleen liitteessä I olevan 1.2 kohdan alakohta "ii) Erityisesti pk-yrityksiä koskeva tutkimustoiminta" seuraavasti:

"1.2.2 Erityisesti pk-yrityksiä koskeva tutkimustoiminta"

3. Numeroidaan uudelleen liitteessä I olevan 1.2 kohdan alakohta "iii) Erityiset kansainväliset yhteistyötoimet" seuraavasti:

"1.2.3 Erityiset kansainväliset yhteistyötoimet"

4. Korvataan edellä mainitun ehdotuksen liite II tämän muutetun ehdotuksen liitteellä II.

LIITE I

1.2. Useita tutkimusaloja kattavat erityistoimet

Tämän kohdan toimilla täydennetään tutkimusta ensisijaisilla aihealueilla. Toimet liittyvät seuraaviin kokonaisuuksiin:

- Euroopan unionin tieteellisten ja teknologisten tarpeiden ennakointi

- Erityisesti pk-yrityksiä koskeva tutkimustoiminta

- Erityiset kansainväliset yhteistyötoimet

1.2.1 Euroopan unionin tieteellisten ja teknologisten tarpeiden ennakointi

Näillä toimilla on oma erityinen tehtävänsä vuosia 2002-2006 koskevan puiteohjelman kokonaisrakenteessa. Niissä pyritään yhteisiin toteutusjärjestelyihin ja vaikuttavuuden kannalta riittävän laajamittaiseen toimintaan, jotta tutkimusta voitaisiin harjoittaa tehokkaasti ja joustavasti. Tämä on erittäin tärkeää yhteisön keskeisten tutkimustavoitteiden kannalta ja näiden toimien avulla voidaan huolehtia monista sellaisista tarpeista, joihin ei voida vastata ensisijaisia aihealueta koskevalla tutkimuksella. Näillä toimilla on seuraavat erityistavoitteet:

- tuetaan sekä unionin mahdollisten tulevien jäsenten että nykyisten jäsenvaltioiden etuja koskevien yhteisön politiikan osa-alueiden laatimista ja täytäntöönpanoa sekä seurataan niiden vaikutuksia,

- tarkastellaan uusia ja esiin nousevia tieteellisiä ja teknologisia ongelmia ja mahdollisuuksia erityisesti tieteenalojen välisillä ja monitieteellisillä tutkimusaloilla silloin, kun tarvitaan toimia Euroopan tasolla, jotta voitaisiin hyödyntää mahdollisuudet parantaa strategisia asemia tietämyksen eturintamassa ja uusilla markkinoilla, tai ennakoida merkittäviä kysymyksiä, joita Euroopan yhteiskunnilla on vastassaan.

Näiden toimien yhteinen piirre on, että ne toteutetaan useamman vuoden tähtäyksellä siten, että otetaan suoraan huomioon tärkeimpien toimijoiden (tarpeen mukaan päätöksentekijöiden, teollisuuden käyttäjäryhmien, eturivin tutkijaryhmien tms.) tarpeet ja näkökannat. Niiden toteutuksen yhteydessä sovelletaan vuotuista ohjelmasuunnittelumenetelmää, jossa määritellään todettuja tarpeita ja edellä esitettyjä tavoitteita vastaavat painopisteet.

Näin määritellyt painopisteet sisällytetään erityisohjelman työohjelmaan yhdessä ohjelman muiden osien tavoitteista johdettujen painopisteiden kanssa, ja ne päivitetään säännöllisesti. Samalla näihin toimiin osoitetut varat kohdennetaan yksilöitäville painopistealoille asteittaisesti ohjelman toteutuksen edetessä.

Ohjelman suunnittelusta vastaa komissio ja se perustuu ehdotuksiin, joita saadaan käsiteltäviä aiheita koskevan laajan kuulemisen yhteydessä. Kuulemiseen osallistuvat asiaan liittyvät tahot EU:sta ja puiteohjelmaan assosioituneista maista.

Alla yksilöidyt tutkimustoimet perustuvat jo nyt todettavissa oleviin tarpeisiin ja niihin varataan 440 miljoonaa euroa. Summa on puolet tämän kohdan toimille varatusta koko määrästä; loput 50 prosenttia kohdennetaan erityisohjelman toteutuksen edetessä yksilöitäviin tutkimustoimiin.

i) Politiikan tarpeita palveleva tutkimus

Tämän kohdan toimilla tuetaan erityisesti seuraavia tavoitteita:

- yhteisten politiikkojen ja erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpano,

- yhteisön politiikan tavoitteet ja erityisesti kuudennessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa [3], vihreässä kirjassa Energiahuoltostrategia Euroopalle [4] ja eurooppalaisen liikennepolitiikan valkoisessa kirjassa [5] määritetyt tavoitteet sekä muiden politiikan lohkojen tavoitteet muun muassa kansanterveyden ja kuluttajansuojan, sukupuolten välisen tasa-arvon, aluekehityksen, kaupan, EU:n laajentumisen, ulkosuhteiden ja kehitysavun sekä oikeus- ja sisäasioiden alalla,

[3] KOM(2001) 31.

[4] KOM(2000) 769.

[5] KOM(2001) 370.

- yhteisön muut tärkeät tavoitteet, kuten Euroopan komission viisivuotiselle toimikaudelleen asettamat tavoitteet ja Eurooppa-neuvoston antamiin poliittisiin suuntaviivoihin (mm. Lissabonin strategiaan) perustuvat tavoitteet talouspolitiikan, tietoyhteiskunnan ja eEurope-aloitteen, yritystoiminnan, sisämarkkinoiden ja kilpailukyvyn, sosiaali- ja työllisyyspolitiikan, koulutuksen sekä kulttuurin alalla, mukaan luettuina tarvittavia tilastollisia välineitä ja menetelmiä koskevat tavoitteet.

Monivuotinen ohjelmasuunnittelu

Näiden toimien monivuotisessa suunnittelussa otetaan huomioon kyseisiä politiikan aloja käsittelevien tiedekomiteoiden näkemykset. Suunnittelussa avustaa komission eri yksiköiden edustajista koostuva ryhmä, joka voi tarvittaessa pyytää riippumattomia lausuntoja korkean tason tiede- ja teollisuusasiantuntijoilta. Ryhmä arvioi tutkimusaiheita koskevia ehdotuksia seuraavin perustein:

- merkitys politiikan muotoilulle ja kehittämiselle (esim. yhteydet valmisteilla oleviin lainsäädäntöehdotuksiin tai asiaan liittyviin keskeisiin määräaikoihin),

- potentiaalinen panos EU:n kilpailukyvyn, sen tieteellisen ja teknologisen perustan lujittamisen sekä eurooppalaisen tutkimusalueen aikaansaamisen kannalta; tässä yhteydessä otetaan huomioon myös jäsenyyttä hakeneiden maiden käytännön integroiminen,

- Euroopan tasolla saatava lisäarvo ottaen huomioon jäsenvaltioissa kyseisillä aloilla harjoitettu toiminta,

- ehdotettujen tutkimusaihepiirien ja lähestymistapojen tieteellinen relevanssi ja toteutettavuus,

- varmuus siitä, että kyseisissä toimissa toteutuu tarkoituksenmukainen tehtävänjako sekä synergia suhteessa niihin Yhteisen tutkimuskeskuksen suoriin tutkimustoimiin, jotka liittyvät yhteisön politiikan tarpeisiin.

Jos ilmenee kriisitilanne, joka aiheuttaa kiireellisiä ja odottamattomia tutkimustarpeita, laadittua ohjelmaa voidaan muuttaa nopeutetulla menettelyllä, jossa niin ikään sovelletaan edellä lueteltuja arviointiperusteita.

Alkuvaiheen tutkimuspainotukset

Edellä kuvatun ohjelmasuunnittelumenetelmän avulla on määritelty politiikkaa tukevia tutkimuksen painopistealueita, jotka vastaavat jo nyt yksilöitävissä olevia tarpeita. Tässä ensimmäisessä vaiheessa perustana on käytetty komission alakohtaisten yksiköiden tekemiä aihe-ehdotuksia ja tarpeen mukaan asianmukaisten tiedekomiteoiden näkemyksiä sekä Eurooppa-neuvoston perättäisissä kokouksissa tehtyjen päätelmien mukaisia EU:n laajempia tavoitteita. Näin määritellyt painopistealueet sisällytetään työohjelmaan ohjelman alussa.

Ne voidaan jaotella seuraaviksi toimintalinjoiksi. Tällainen rakenne varmistaa mahdollisimman suuret synergiaedut eri poliittisten tarpeiden ja tieteellisten panostusten välillä. Samoin se kattaa kaikki ensisijaiset aihealueet ja täydentää niitä.

- Euroopan luonnonvarojen kestävä hallinta. Tämän kohdan tutkimuksella vastataan vaatimuksiin, jotka liittyvät erityisesti yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan nykyaikaistamiseen ja kestävyyteen sekä maaseudun kehittämisen ja metsätalouden edistämiseen. Toiminnassa keskitytään seuraaviin aihepiireihin:

Kestävää ja laadukasta maataloutta edistävän politiikan perustan lujittaminen; kestävän maatalouden ja metsänhoidon monitoiminnallisten mallien määrittely sekä arviot hyödyistä ja vaikutuksista kaupankäynnin kannalta; paremmat välineet kansainvälisten maatalouspolitiikkojen ja -markkinoiden, niihin liittyvien sopimusten sekä yhteisen maatalouspolitiikan ennustamiseen ja arviointiin; maa- ja kalatalouden ja vesiviljelyyn perustuvien tuotantojärjestelmien sekä muuta kuin elintarvikkeita tuottavan maatalouden ympäristövaikutukset ja vuorovaikutussuhteet; aluekokonaisuuksien ominaispiirteiden selvittäminen ja tähän liittyvät muutostekijät maaseudun kehityksen arvioimiseksi sekä ympäristövaikutusten arvioinnissa käytettävien menetelmien kehittämiseksi; välineiden kehittäminen eläinten terveyden ja hyvinvoinnin arviointiin ja seurantaan.

Vaihtoehtoisten toimintamallien kehittäminen kalatalouteen pyrkimällä ymmärtämään paremmin keskeisiä biologisia ja valikoitumiseen liittyviä muuttujia ekosysteemipainotteisessa lähestymistavassa, monivuotisten, monia eri lajeja kattavien ja sosioekonomisia tekijöitä koskevien tarkastelunäkökulmien yhdistäminen ja epävarmuustekijöiden arviointi; seuranta- ja valvontamenetelmien kehittäminen; perustan luominen kestävälle vesiviljelytaloudelle ehkäisemällä tauteja, monimuotoistamalla tuotantojärjestelmiä ja parantamalla yleisesti vesiviljelyä.

Maan ja meren ekosysteemien rakenteen ja toiminnan parempi ymmärtäminen, johon sisältyy myös maaperän toiminnan ja huonontumisprosessien arviointi; välineet vesien laatutilanteen, saastepitoisuuksien ja laadunkohentamisvaihtoehtojen arviointiin; integroitu ilmansaastumisen arviointi; strateginen melukartoitus.

- Terveyttä, turvallisuutta ja mahdollisuuksia Euroopan kansalaisille. Tämän kohdan tutkimuksella vastataan vaatimuksiin, jotka liittyvät erityisesti Euroopan sosiaalisen toimintaohjelman toteutukseen, kansanterveyteen ja kuluttajansuojaan sekä vapaan, turvallisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan luomiseen. Toiminnassa keskitytään seuraaviin aihepiireihin:

Menetelmät, joilla arvioidaan sosiaali- ja kuluttajapoliittisten toimien tarpeellisuutta, toimivuutta ja tehokkuutta, mukaan luettuina kuluttajatyytyväisyyteen, hyvän kauppatavan vastaisiin käytäntöihin ja EU:n muun politiikan vaikutuksiin liittyvät näkökohdat sekä työmarkkinoiden rakennemuutosta ja yhteiskunnallisen vastuun puuttumisen kustannuksia Euroopassa; koordinoitujen lähestymistapojen ja vertailevan eurooppalaisen tietämyskannan kehittäminen politiikan muotoilua varten eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmien kestävyyden turvaamiseksi erityisesti demografisten muutosten ja väestön ikääntymisen vaikutusten osalta; parempien riskinarviointimenetelmien kehittäminen, mihin kuuluu myös kemikaalien testaaminen ilman eläinkokeita; tuoteturvallisuuteen liittyvät toimet sekä tiedottaminen kuluttajien ja työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden vaarantavista esiin nousevista uhkatekijöistä.

Terveyttä määräävien tekijöiden vertaileva arviointi (joka kattaa ravinnon sekä sukupuolisidonnaiset ja sosioekonomiset tekijät), terveydenhuoltopalvelujen ja terveydenhuollon verkkopalvelujen vertailevat arvioinnit sekä hoidon laadunarviointimenetelmät; syntymässä olevien, harvinaisten ja tarttuvien tautien insidenssin mittaamisen kehittäminen ja niiden leviämisteitä koskevan tietämyksen lisääminen myös kansainvälisesti; turvallisten ja varmojen menetelmien kehittäminen veren ja elinten luovutusta, säilyttämistä ja käyttämistä varten; vammaisuuden jakaantumisen ja sosioekonomisten vaikutusten arviointimenetelmät.

Muutto- ja pakolaisvirtojen, myös laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan taustalta löytyvien tekijöiden vertailevat tutkimukset; paremmat keinot rikollisuuden suuntausten ja syiden ennakointiin ja rikostenehkäisypolitiikan vaikuttavuuden arviointiin; huumeidenkäyttöön liittyvien uusien ongelmien arviointi.

- Laajemman ja yhdentyneemmän Euroopan unionin taloudellisen potentiaalin ja yhtenäisyyden mahdollistaminen. Tämän kohdan tutkimuksella vastataan niiden politiikan eri lohkojen tarpeisiin, jotka liittyvät erityisesti Euroopan talouden kilpailukykyyn, dynaamisuuteen ja integraatioon yhteisön laajentumisen, globalisaation sekä Euroopan ja muun maailman kauppasuhteiden kannalta. Toiminnassa keskitytään seuraaviin aihepiireihin:

Parempien välineiden kehittäminen seuraavien seikkojen arviointia varten: raha- ja veropolitiikan toimivuus, rahoitusmarkkinoiden yhdentymisen vaikutukset talouskehitykseen euroalueella, koheesiopolitiikan vaikutukset kestävään aluekehitykseen ja kestävään kehitykseen tähtäävän politiikan tehokkuus keskeisillä liiketoiminnan aloilla; bioteknologian taloudellisten/teollisten vaikutusten arviointi; standardointimenetelmät välineinä, jotka tukevat sisämarkkinapolitiikkaa, yhteisön kauppapoliittista neuvotteluasemaa sekä vastavuoroista tunnustamista koskevia sopimuksia.

Perustan kehittäminen kokonaisvaltaista lähestymistapaa varten liikenteen turvallisuuskysymyksissä (erityisesti lentoliikenteessä); välineiden, indikaattoreiden ja toimintamuuttujien kehittäminen kestävien liikenne- ja energiajärjestelmien suorituskyvyn arviointiin (taloudellisten tekijöiden, ympäristön ja yhteiskunnan kannalta) ja tavoitteiden saavuttamisen seuranta laajentuneessa unionissa; kustannustehokkaasti tietolähteitä hyödyntävät välineet sosioekonomisia ja teknologisia näkökohtia yhdistävien ennusteiden laadintaan energia- ja liikennealalla; ehdotettujen toimenpiteiden, kuten teknologisten ja markkinapainotteisten toimenpiteiden validoinnin mahdollistaminen; keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseen tähtäävien innovatiivisten toimien ja toimintakokonaisuuksien kehittämisen tukeminen.

Digitaalisen henkilöllisyyden ja digitaalisten hyödykkeiden hallinta- ja suojaamismenetelmien arviointi; politiikan, politiikan välineiden ja parhaiden toimintatapojen arviointi edistettäessä kaikille yhtäläisiä ja tietoturvallisia mahdollisuuksia osallistua tietoyhteiskuntaan, hallintoprosessien kehittämisen parhaiden toimintatapojen vertailuanalyysi julkisten palvelujen parantamiseksi, koulutuksen verkkopalvelut, niihin liittyvät oppimisympäristöt sekä elinikäinen oppiminen; kuluttajansuoja tieto- ja viestintäteknisissä palveluissa, vaurioiden arviointimenetelmät ja entistämisstrategiat kulttuuriperinnön suojelemiseksi; kehittyneiden menetelmien ja tekniikoiden luominen eurooppalaisen tilastointijärjestelmän tuottamien tilastojen laadun, saatavuuden ja jakelun parantamiseksi.

Tutkimusta, jonka aiheet ovat yhteisiä politiikan eri aloille, koordinoidaan erityisesti demografisten muutosten mittaamisen ja vaikutusten arvioinnin sekä laajemmin politiikan kannalta tärkeiden tilastojen ja indikaattorien kehittämisen osalta.

ii) Uusien ja esiin nousevien tieteellisten ja teknologisten ongelmien ja mahdollisuuksien tutkimus

Tämän kohdan tutkimuksella vastataan tarpeisiin uusilla tieteidenvälisillä ja monitieteisillä tai huippuosaamista edustavilla aloilla, jotka kuuluvat perustellusti yhteisön tutkimuksen piiriin. Samoin tutkimuksella voidaan reagoida odottamattomiin tapahtumiin. Eurooppalainen tutkimus pyritään nostamaan johtoasemaan yhdistämällä voimavaroja koko EU:sta ja avaamalla mahdollisuuksia uusiin tieteellisiin ja teknologisiin saavutuksiin. Toiminnassa edistetään ajatustenvaihtoa akateemisen maailman ja yritysten välillä ja luodaan Euroopalle paremmat mahdollisuudet hyödyntää tutkimusvoimavarojaan pyrittäessä dynaamiseen osaamisyhteiskuntaan.

Alkuvaiheessa tuetaan seuraavia toiminnan aloja:

- Tutkimus, jonka tarkoituksena on arvioida nopeasti sellaisia uusia löydöksiä tai äskettäin havaittuja ilmiöitä, jotka voivat ilmentää eurooppalaisten yhteiskuntien kannalta erityisen merkittäviä tulevia riskejä tai ongelmia, sekä tarvittavien toimenpiteiden määrittely.

- Kehittymässä olevilla tietämyksen aloilla ja tulevaisuuden teknologioissa varsinkin monitieteellisillä aloilla harjoitettava tutkimus, joka on erityisen innovatiivista ja johon liittyy vastaavasti suuria (teknisiä) riskejä. Kyseeseen voi tulla mikä tahansa uusia idea, jolla on potentiaalisesti merkittäviä teollisia ja/tai yhteiskunnallisia vaikutuksia tai vaikutuksia Euroopan tutkimusvalmiuksiin pitkällä aikavälillä.

Ehdotukset arvioidaan tutkimuksen laadukkuuden, mahdollisten tulevien vaikutusten ja - ensimmäisen toiminta-alan osalta - innovatiivisuuden perusteella.

Monivuotinen ohjelmasuunnittelu

Edellä mainittuihin kokonaisuuksiin sisältyvät yksittäiset aiheet, joihin tutkimusta kohdennetaan ohjelman toteutuksen edetessä, valitaan monivuotisen ohjelmasuunnittelun avulla niiden kiireellisyyden ja mahdollisen tulevan yhteiskunnallisen, teollisen tai taloudellisen merkityksen perusteella ottaen huomioon tähän ohjelmakohtaan liittyvä meneillään oleva tutkimus. Aiheet arvioidaan käyttäen apuna riippumattomia lausuntoja korkean tason tiede- ja teollisuusasiantuntijoilta, ja arvioinnissa noudatetaan edellä mainittujen lisäksi seuraavia perusteita:

- ehdotettujen tutkimusaihepiirien potentiaalinen panos innovaatioiden, EU:n kilpailukyvyn, sen tieteellisen ja teknologisen perustan lujittamisen sekä eurooppalaisen tutkimusalueen aikaansaamisen kannalta; tässä yhteydessä otetaan huomioon myös EU:n jäseniksi ehdolla olevien maiden käytännön integroiminen,

- ehdotettujen tutkimusaihepiirien ja lähestymistapojen tieteellinen relevanssi ja oikea-aikaisuus.

Jos ilmenee kriisitilanne, joka aiheuttaa kiireellisiä ja odottamattomia tutkimustarpeita, laadittua ohjelmaa voidaan muuttaa nopeutetulla menettelyllä, jossa niin ikään sovelletaan edellä lueteltuja arviointiperusteita.

iii) Toteutus

Laaditun ohjelman mukaiset toimet toteutetaan ehdotuspyyntöjen avulla. Ne toteutetaan pääasiassa seuraavissa muodoissa:

- kohdennettuina ja yleensä suppeasti rajattuina yksittäisinä hankkeina, jotka toteutetaan tarpeisiin nähden sopivan kokoisten yhteistyökumppanuuksien avulla;

- verkottamalla kansallisella tasolla toteutettavia tutkimustoimia, kun asetettuihin tavoitteisiin voidaan päästä hyödyntämällä jäsenvaltioissa, ehdokasmaissa tai muissa assosioituneissa valtioissa olevaa tutkimuskapasiteettia.

Tietyissä perustelluissa tapauksissa voidaan käyttää rajoitetusti toteutusvälineitä, jotka ovat käytössä ensisijaisilla aihealueilla, jos näin voidaan parhaiten saavuttaa asetetut tavoitteet.

Komissio valitsee ehdotukset riippumattomien asiantuntijoiden suorittaman arvioinnin perusteella.

LIITE II: RAHOITUKSEN KOKONAISMÄÄRÄN OHJEELLINEN JAKAUTUMINEN

Toimityypit // Rahoituksen määrä (milj. euroa)

TUTKIMUKSEN INTEGROINTI [6]

[6] Tavoitteena on jakaa vähintään 15 prosenttia tälle osa-alueelle osoitetuista kokonaisvaroista pk-yrityksille.

// 12 055 [7]

[7] Sisältää 600 miljoonaa euroa kansainvälisiin yhteistyötoimiin sekä kaikki sellaiset määrät, joista säädetään yhteisön perustamissopimuksen 169 artiklan nojalla tehdyissä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksissä.

Tutkimustyön ensisijaiset aihealueet // 10 425

Terveysalan genomiikka ja bioteknologia

Tietoyhteiskunnan teknologia

Nanoteknologia, älykkäät materiaalit ja uudet tuotantomenetelmät

Ilmailu ja avaruus

Elintarvikkeiden turvallisuus ja terveysriskit

Kestävä kehitys ja globaalimuutos

Kansalaiset ja hallinto eurooppalaisessa osaamisyhteiskunnassa // 2 000

3 600

1 300

1 000

600

1 700

225

Useita tutkimusaloja kattavat erityistoimet // 1 630

Euroopan unionin tieteellisten ja teknologisten tarpeiden ennakointi

Erityisesti pk-yrityksiä koskeva tutkimustoiminta

Erityiset kansainväliset yhteistyötoimet // 880 [8]

[8] Tästä määrästä 440 miljoonaa euroa suunnataan niihin tutkimustoimiin, jotka on yksilöity tämän otsakkeen alla liitteessä I, ja 440 miljoonaa euroa erityisohjelman toteutuksen edetessä yksilöitäviin tutkimustoimiin.

450

300

Eurooppalaisen tutkimusalueen perustan lujittaminen // 450

Toimien koordinoinnin tukeminen

Tutkimuspolitiikkojen yhtenäisen kehittämisen tukeminen // 400

50

Yhteensä // 12 505