ISSN 1977-1053

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 259
European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

61. vuosikerta
23. heinäkuu 2018

Sisältö

Sivu

 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

 

Euroopan unionin tuomioistuin

2018/C 259/01

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

1

 

V   Ilmoitukset

 

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Unionin Tuomioistuin

2018/C 259/02

Yhdistetyt asiat C-85/16 P ja C-86/16 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 30.5.2018 – Valittajana Kenzo Tsujimoto sekä muina osapuolina Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) ja Kenzo (Muutoksenhaku — EU-tavaramerkki — Sanamerkin KENZO ESTATE rekisteröintihakemukset — Aikaisempi EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki KENZO — Asetus (EY) N:o 207/2009 — 8 artiklan 5 kohta — Rekisteröinnin suhteellinen hylkäysperuste — Maine — Perusteltu syy)

2

2018/C 259/03

Yhdistetyt asiat C-259/16 ja C-260/16: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 31.5.2018 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Tribunale amministrativo regionale per il Lazio – Italia) – Confederazione Generale Italiana dei Trasporti e della Logistica (Confetra), Associazione Nazionale Imprese Trasporti Automobilistici, Fercam SpA, Associazione non Riconosciuta Alsea, Associazione Fedit, Carioni Spedizioni Internazionali Srl, Federazione Nazionale delle Imprese di Spedizioni Internazionali – Associazione Fedespedi ja Tnt Global Express SpA (asia C-259/16), sekä Aicai Associazione Italiana Corrieri Aerei Internazionali, Dhl Express (Italy) Srl, Federal Express Europe Inc. ja United Parcel Service Italia Ups Srl (asia C-260/16) v. Autorità per le Garanzie nelle Comunicazioni ja Ministero dello Sviluppo economico (Ennakkoratkaisupyyntö — Postipalvelut Euroopan unionissa — Direktiivi 97/67/EY — 2, 7 ja 9 artikla — Direktiivi 2008/6/EY — Postipalvelujen tarjoajan käsite — Tiekuljetuspalvelujen sekä huolinta- ja pikalähetyspalvelujen alalla toimivat yritykset, jotka tarjoavat postilähetysten keräily-, lajittelu-, kuljetus- ja jakelupalveluja — Postipalvelujen tarjoamiseen yleisölle vaadittava valtuutus — Osallistuminen yleispalvelun kustannuksiin)

3

2018/C 259/04

Asia C-370/16: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 30.5.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale di Novara – Italia) – Bruno Dell’Acqua v. Eurocom Srl ja Regione Lombardia (Ennakkoratkaisupyyntö — Euroopan unionin erioikeudet ja vapaudet — Pöytäkirja nro 7 — 1 artikla — Kysymys unionin tuomioistuimen ennakolta antaman luvan tarpeellisuudesta — Rakennerahastot — Euroopan unionin myöntämä rahoitustuki — Kansalliseen viranomaiseen kohdistuva ulosmittausmenettely, joka koskee mainitusta rahoitustuesta peräisin olevia varoja)

4

2018/C 259/05

Asia C-382/16: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 31.5.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Finanzgericht Rheinland-Pfalz – Saksa) – Hornbach-Baumarkt AG v. Finanzamt Landau (Ennakkoratkaisupyyntö — Sijoittautumisvapaus — Yhteisövero — Jäsenvaltion säännöstö — Yhtiöiden verotettavan tulon määrittäminen — Jäsenvaltiossa asuvan yhtiön ulkomailla asuvalle yhtiölle, johon se on keskinäisessä riippuvuussuhteessa, ilmaiseksi myöntämä etu — Jäsenvaltiossa asuvan yhtiön verotettavien tulojen oikaiseminen — Verotettavien tulojen oikaisematta jättäminen silloin, kun jäsenvaltiossa asuva yhtiö myöntää saman edun toiselle samassa jäsenvaltiossa asuvalle yhtiölle, johon se on tällaisessa suhteessa — Sijoittautumisvapauden rajoitus — Oikeuttaminen)

5

2018/C 259/06

Asia C-426/16: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 29.5.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Nederlandstalige rechtbank van eerste aanleg Brussel – Belgia) – Liga van Moskeeën en Islamitische Organisaties Provincie Antwerpen VZW ym. v. Vlaams Gewest (Ennakkoratkaisupyyntö — Eläinten hyvinvoinnin suojelu lopetuksen hetkellä — Uskonnollisten rituaalien määrittämät erityiset teurastusmenetelmät — Muslimien uhrijuhla — Asetus (EY) N:o 1099/2009 — 2 artiklan k alakohta — 4 artiklan 4 kohta — Velvollisuus suorittaa rituaaliteurastus asetuksen (EY) N:o 853/2004 vaatimuksia vastaavassa teurastamossa — Pätevyys — Euroopan unionin perusoikeuskirja — 10 artikla — Uskonnonvapaus — SEUT 13 artikla — Uskonnollisia rituaaleja koskevien kansallisten tapojen kunnioittaminen)

5

2018/C 259/07

Asia C-483/16: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 31.5.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Fővárosi Törvényszék – Unkari) – Zsolt Sziber v. ERSTE Bank Hungary Zrt (Ennakkoratkaisupyyntö — Kuluttajansuoja — Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot — Direktiivi 93/13/ETY — 7 artiklan 1 kohta — Valuuttamääräiset lainasopimukset — Kansallinen lainsäädäntö, jolla otetaan käyttöön menettelyllisiä erityisvaatimuksia, kun riitautetaan kuluttajasopimusten ehtojen kohtuullisuus — Vastaavuusperiaate — Euroopan unionin perusoikeuskirja — 47 artikla — Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan)

6

2018/C 259/08

Asia C-517/16: Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 30.5.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sąd Apelacyjny w Gdańsku III Wydział Pracy i Ubezpieczeń Społecznych – Puola) – Stefan Czerwiński v. Zakład Ubezpieczeń Społecznych Oddział w Gdańsku (Ennakkoratkaisupyyntö — Siirtotyöläisten sosiaaliturva — Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen — Asetus (EY) N:o 883/2004 — Asiallinen soveltamisala — 3 artikla — 9 artiklan mukaisesti annettu jäsenvaltion ilmoitus — Siirtymäeläke — Luokittelu — Lakisääteiset varhaiseläkejärjestelmät — Vakuutuskausien yhteenlaskemista koskevan säännön sivuuttaminen 66 artiklan nojalla)

7

2018/C 259/09

Asia C-526/16: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 31.5.2018 – Euroopan komissio v. Puolan tasavalta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Direktiivi 2011/92/EY — Liuskekaasun paikallistamista ja etsintää varten suoritettavien porausten aiheuttamien ympäristövaikutusten arviointi — Syväkairaus — Valintaperusteet — Raja-arvojen määrittäminen)

7

2018/C 259/10

Asia C-542/16: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 31.5.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Högsta domstolen – Ruotsi) – Länsförsäkringar Sak Försäkringsaktiebolag v. Ingvar Mattssonin kuolinpesä, sekä Jan-Herik Strobel ym. v. Länsförsäkringar Sak Försäkringsaktiebolag (Ennakkoratkaisupyyntö — Direktiivi 2002/92/EY — Soveltamisala — Vakuutusedustuksen käsite — Direktiivi 2004/39/EY — Soveltamisala — Sijoitusneuvonnan käsite — Vakuutusedustuksen yhteydessä annettava neuvonta, jonka tarkoituksena on pääoman sijoittaminen pääomavakuutukseen — Vakuutusedustajan toiminnan luokittelu silloin, kun edustajan tarkoituksena ei ole todellisen vakuutussopimuksen aikaansaaminen)

8

2018/C 259/11

Asia C-633/16: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 31.5.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sø- og Handelsretten – Tanska) – Ernst & Young P/S v. Konkurrencerådet (Ennakkoratkaisupyyntö — Yrityskeskittymien valvonta — Asetus (EY) N:o 139/2004 — 7 artiklan 1 kohta — Keskittymän toteuttaminen ennen kuin siitä on tehty ilmoitus Euroopan komissiolle tai ennen kuin se on julistettu yhteismarkkinoille soveltuvaksi — Kielto — Soveltamisala — Keskittymän käsite — Kolmannen kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen irtisanominen yhden sulautuvan yrityksen toimesta)

9

2018/C 259/12

Asia C-647/16: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 31.5.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt tribunal administratif de Lille – Ranska) – Adil Hassan v. Préfet du Pas-de-Calais (Ennakkoratkaisupyyntö — Asetus (EU) N:o 604/2013 — Kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittäminen — Vastaanotto- ja takaisinottomenettelyt — 26 artiklan 1 kohta — Siirtopäätöksen tekeminen ja tiedoksi antaminen ennen kuin pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio on hyväksynyt takaisinottopyynnön)

9

2018/C 259/13

Yhdistetyt asiat C-660/16 ja C661/16: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 31.5.2018 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Bundesfinanzhof – Saksa) – Finanzamt Dachau v. Achim Kollroß (C-660/16) ja Finanzamt Göppingen v. Erich Wirtl (C-661/16) (Ennakkoratkaisupyyntö — Verotus — Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä — Direktiivi 2006/112/EY — Tavaroiden luovutukset — 65 artikla — 167 artikla — Ennakkomaksun maksaminen sellaisen tavaran hankinnasta, jota ei sen jälkeen luovutettu — Luovuttajan laillisten edustajien tuomitseminen rikosoikeudellisessa menettelyssä petoksesta — Luovuttajan maksukyvyttömyys — Ostoihin sisältyvän veron vähentäminen — Edellytykset — 185 ja 186 artikla — Kansallisen veroviranomaisen suorittama oikaiseminen — Edellytykset)

10

2018/C 259/14

Asia C-190/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 31.5.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal Superior de Justicia de Madrid – Espanja) – Lu Zhengv. Ministerio de Economía y Competitividad (Ennakkoratkaisupyyntö — Euroopan unionin alueelle tuotavan tai sieltä vietävän käteisrahan valvonta — Asetus (EY) N:o 1889/2005 — Soveltamisala — SEUT 63 artikla — Pääomien vapaa liikkuvuus — Kolmannen maan kansalainen, joka kuljettaa matkatavaroissaan merkittävää ilmoittamatta jättämäänsä käteisrahamäärää — Ilmoittamisvelvollisuus, joka liittyy tämän rahamäärän vientiin Espanjan alueelta — Seuraamukset — Oikeasuhteisuus)

11

2018/C 259/15

Asia C-251/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 31.5.2018 – Euroopan komissio v. Italian tasavalta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Yhdyskuntajätevesien keräily ja käsittely — Direktiivi 91/271/ETY — 3, 4 ja 10 artikla — Unionin tuomioistuimen tuomio, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan — Täytäntöönpanon laiminlyönti — SEUT 260 artiklan 2 kohta — Rahamääräiset seuraamukset — Uhkasakko ja kiinteämääräinen hyvitys)

11

2018/C 259/16

Asia C-306/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 31.5.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tatabányai Törvényszék – Unkari) – Éva Nothartová v. Sámson József Boldizsár (Ennakkoratkaisupyyntö — Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue — Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa — Asetus (EU) N:o 1215/2012 — Tuomioistuimen toimivalta — Erityinen toimivalta — 8 artiklan 3 alakohta — Vastakanne, joka perustuu tai ei perustu samaan sopimukseen tai seikkaan kuin pääkanne)

12

2018/C 259/17

Asia C-335/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 31.5.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Varhoven kasatsionen sad – Bulgaria) – Neli Valcheva v. Georgios Babanarakis (Ennakkoratkaisupyyntö — Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa — Asetus (EY) N:o 2201/2003 — Soveltamisala — Tapaamisoikeuden käsite — 1 artiklan 2 kohdan a alakohta ja 2 artiklan 7 ja 10 alakohta — Isovanhempien tapaamisoikeus)

13

2018/C 259/18

Asia C-390/17 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 30.5.2018 – Valittajina Irit Azoulay ym. ja muuna osapuolena Euroopan parlamentti (Muutoksenhaku — Henkilöstö — Palkkaus — Perhelisät — Koulutuslisä — Koulutuksesta aiheutuvien kulujen korvaamatta jättäminen — Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 3 artiklan 1 kohta)

13

2018/C 259/19

Yhdistetyt asiat C-519/17 P ja C-522/17 P – 525/17 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 30.5.2018 –L'Oréal v. Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) ja Guinot SAS (Muutoksenhaku — EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemukset sanamerkkien MASTER PRECISE, MASTER SMOKY, MASTER SHAPE, MASTER DUO ja MASTER DRAMA rekisteröimiseksi EU-tavaramerkeiksi — Aiempi kansallinen kuviomerkki MASTERS COLORS PARIS — Rekisteröintihakemusten hylkääminen — Riittämättömät perustelut — Peruste, jonka tuomioistuin tutkii viran puolesta)

14

2018/C 259/20

Asia C-537/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 31.5.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Landgericht Berlin – Saksa) – Claudia Wegener v. Royal Air Maroc SA (Ennakkoratkaisupyyntö — Lentoliikenne — Asetus (EY) N:o 261/2004 — 3 artiklan 1 kohta — Soveltamisala — Suoraan toisiinsa liittyvien lentojen käsite — Jäsenvaltion alueella sijaitsevalta lentoasemalta lähtevä lento, joka sisältää liittymälennon kolmannen valtion alueella sijaitsevalla lentoasemalla ja jonka lopullisena määräpaikkana on kyseisen kolmannen valtion toinen lentoasema)

15

2018/C 259/21

Asia C-50/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landesverwaltungsgericht Steiermark (Itävalta) on esittänyt 29.1.2018 – Mijo Mestrovic

15

2018/C 259/22

Asia C-64/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landesverwaltungsgericht Steiermark (Itävalta) on esittänyt 1.2.2018 – Zoran Maksimovic

16

2018/C 259/23

Asia C-73/18 P: Valitus, jonka Cotécnica, S.C.C.L. on tehnyt 2.2.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-465/16, Cotécnica v. EUIPO – Visán Industrias Zootécnicas (Cotecnica OPTIMA), 20.11.2017 antamasta tuomiosta

17

2018/C 259/24

Asia C-140/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landesverwaltungsgericht Steiermark (Itävalta) on esittänyt 22.2.2018 – Humbert Jörg Köfler ym.

17

2018/C 259/25

Asia C-146/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landesverwaltungsgericht Steiermark (Itävalta) on esittänyt 23.2.2018 – Humbert Jörg Köfler

18

2018/C 259/26

Asia C-148/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landesverwaltungsgericht Steiermark (Itävalta) on esittänyt 23.2.2018 – Humbert Jörg Köfler ym.

18

2018/C 259/27

Asia C-214/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Rejonowy w Sopocie (Puola) on esittänyt 26.3.2018 – H.W.

19

2018/C 259/28

Asia C-260/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Okręgowy w Warszawie (Puola) on esittänyt 16.4.2018 – Kamil Dziubak ja Justyna Dziubak v. Raiffeisen Bank Polska SA

19

2018/C 259/29

Asia C-271/18 P: Valitus, jonka Slovakian tasavalta on tehnyt 19.4.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-216/15, Dôvera zdravotná poisťovňa v. komissio, 5.2.2018 antamasta tuomiosta

20

2018/C 259/30

Asia C-273/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Augstākā tiesa (Latvia) on esittänyt 20.4.2018 – SIA Kuršu zeme v. Valsts ieņēmumu dienests

22

2018/C 259/31

Asia C-277/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Administrativo de Círculo de Lisboa (Portugali) on esittänyt 24.4.2018 – Henkel Ibérica Portugal, Unipessoal Lda v. Comissão de Segurança de Serviços e Bens de Consumo

22

2018/C 259/32

Asia C-278/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Supremo Tribunal Administrativo (Portugali) on esittänyt 24.4.2018 – Manuel Jorge Sequeira Mesquita v. Fazenda Pública

23

2018/C 259/33

Asia C-279/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado de lo Social no 33 de Barcelona (Espanja) on esittänyt 24.4.2018 – Magdalena Molina Rodríguez v. Servicio Público de Empleo Estatal (SEPE)

23

2018/C 259/34

Asia T-281/18 P: Valitus, jonka Repower AG on tehnyt 24.4.2018 unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-727/16, Repower v. EUIPO, 21.2.2018 antamasta tuomiosta

24

2018/C 259/35

Asia C-283/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Audiencia Provincial de Almería (Espanja) on esittänyt 25.4.2018 – Liliana Beatriz Moya Privitello y Sergio Daniel Martín Durán v. Cajas Rurales Unidas, Sociedad Cooperativa de Crédito

25

2018/C 259/36

Asia C-291/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Curtea de Apel Bucureşti (Romania) on esittänyt 26.4.2018 – Grup Servicii Petroliere SA v. Agenţia Naţională de Administrare Fiscală – Direcţia Generală de Soluţionare a Contestaţiilor ja Agenţia Naţională de Administrare Fiscală – Direcţia Generală de Administrare a Marilor Contribuabili

26

2018/C 259/37

Asia C-293/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Superior de Justicia de Galicia (Espanja) on esittänyt 26.4.2018 – Sindicato Nacional de CCOO de Galicia v. Unión General de Trabajadores de Galicia (UGT), Universidad de Santiago de Compostela ja Confederación Intersindical Gallega

26

2018/C 259/38

Asia C-295/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal da Relação do Porto (Portugali) on esittänyt 30.4.2018 – Mediterranean Shipping Company (Portugal) – Agentes de Navegação SA v. Banco Comercial Português SA ja Caixa Geral de Depósitos SA

27

2018/C 259/39

Asia C-321/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d’État (Belgia) on esittänyt 9.5.2018 – Terre wallonne ASBL v. Région wallonne

28

2018/C 259/40

Asia C-345/18 P: Valitus, jonka Caviro Distillerie Srl, Distillerie Bonollo SpA, Distillerie Mazzari SpA ja Industria Chimica Valenzana (ICV) SpA ovat tehneet 25.5.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (yhdeksäs jaosto) asiassa T-211/16, Caviro Distillerie ym. v. komissio, 15.3.2018 antamasta tuomiosta

28

 

Unionin yleinen tuomioistuin

2018/C 259/41

Asia T-568/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.6.2018 – Spagnolli ym. v. komissio (Henkilöstö — Virkamiehet — Puolison, joka on virkamies, kuolema — Edesmenneen virkamiehen oikeudenomistajat — Leskeneläke — Lapseneläke — Virkamiehen, joka on eloon jäänyt puoliso, toimipaikan muuttuminen — Palkan mukauttaminen — Leskeneläkkeen ja lapseneläkkeen laskentatapa — Henkilöstösääntöjen 81 a artikla — Ilmoitus eläkeoikeuksien muutoksesta — Henkilöstösääntöjen 91 artiklassa tarkoitettu henkilölle vastainen toimi — Henkilöstösääntöjen 85 artikla — Perusteettoman edun palautus — Edellytykset — Vaatimus aineellisen ja aineettoman vahingon korvaamisesta)

30

2018/C 259/42

Asia T-597/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.6.2018 – OW v. EASA (Henkilöstö — Väliaikaiset toimihenkilöt — Yksikön edun mukaisesti tapahtuva asemapaikkaan sijoittaminen — Siirto uuteen tehtävään — Ilmeinen arviointivirhe — Perusteluvelvollisuus — Puolustautumisoikeudet — Harkintavallan väärinkäyttö)

31

2018/C 259/43

Asia T-882/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.6.2018 – Sipral World v. EUIPO – La Dolfina (DOLFINA) (EU-tavaramerkki — Menettämismenettely — EU-sanamerkki DOLFINA — Tavaramerkin tosiasiallisen käytön puuttuminen — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 51 artiklan 1 kohdan a alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 58 artiklan 1 kohdan a alakohta) Perusteluvelvollisuus — Asetuksen N:o 207/2009 75 artikla (josta on tullut asetuksen 2017/1001 94 artikla))

31

2018/C 259/44

Asia T-72/17: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.6.2018 – Schmid v. EUIPO – Landeskammer für Land- und Forstwirtschaft in Steiermark (Steirisches Kürbiskernöl) (EU-tavaramerkki — Menettämismenettely — Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti — Kuviomerkki Steirisches Kürbiskernöl — Suojattu maantieteellinen merkintä — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 15 artikla, 51 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 55 artiklan 1 kohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 18 artikla, 58 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 62 artiklan 1 kohta) — Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö — Käyttö tavaramerkkinä)

32

2018/C 259/45

Asia T-136/17: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.6.2018 – XX v. EUIPO – Mignini & Petrini (cotecnica MAXIMA) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin cotecnica MAXIMA rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Aikaisempi kansallinen kuviomerkki MAXIM Alimento Superpremium — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))

33

2018/C 259/46

Asia T-165/17: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.6.2018 – Emcur v. EUIPO – Emcure Pharmaceuticals (EMCURE) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus EU-sanamerkin EMCURE rekisteröimiseksi — Aikaisemmat EU-sanamerkki ja kansallinen sanamerkki EMCUR — Suhteellinen hylkäysperuste — Tavaroiden tai palvelujen samankaltaisuus — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))

33

2018/C 259/47

Asia T-294/17: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.6.2018 – Lion’s Head Global Partners v. EUIPO Lion Capital (Lion’s Head) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti — Sanamerkki Lion’s Head — Aikaisempi EU-sanamerkki LION CAPITAL — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))

34

2018/C 259/48

Asia T-369/17: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.6.2018 – Winkler v. komissio (Henkilöstö — Virkamiehet — Kansallisten eläkeoikeuksien siirtäminen — Päätös, jossa vahvistetaan palvelusvuosien määrä — Kohtuullinen aika — Oikeus tulla kuulluksi — Oikeusvarmuus — Yhdenvertainen kohtelu — Luottamuksensuoja — Vastuu — Aineellinen vahinko)

35

2018/C 259/49

Asia T-375/17: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.6.2018 – Fenyves v. EUIPO (Blue) (EU-tavaramerkki — Hakemus kuviomerkin Blue rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Ehdoton hylkäysperuste — Kuvailevuus — Erottamiskyvyn puuttuminen — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 2 kohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 2 kohta) — Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohta))

35

2018/C 259/50

Asia T-456/17: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 8.6.2018 – Lupu v. EUIPO – Dzhihangir (Djili soy original DS) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin Djili soy original DS rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Aikaisempi kansallinen sanamerkki DJILI — Suhteellinen hylkäysperuste — Kanne, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi täysin perusteeton)

36

2018/C 259/51

Asia T-608/17: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 6.6.2018 – Grupo Bimbo v. EUIPO – DF World of Spices (TAKIS FUEGO) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Rekisteröintihakemuksen peruuttaminen — Lausunnon antamisen raukeaminen)

36

2018/C 259/52

Asia T-280/18: Kanne 3.5.2018 – ABLV Bank v. SRB

37

2018/C 259/53

Asia T-281/18: Kanne 3.5.2018 – ABLV Bank v. EKP

38

2018/C 259/54

Asia T-282/18: Kanne 3.5.2018 – Bernis ym. v. SRB

39

2018/C 259/55

Asia T-283/18: Kanne 3.5.2018 – Bernis ym. v. EKP

40

2018/C 259/56

Asia T-299/18: Kanne 16.5.2018 – Strabag Belgium v. parlamentti

41

2018/C 259/57

Asia T-304/18: Kanne 8.5.2018 – MLPS v. komissio

42

2018/C 259/58

Asia T-308/18: Kanne 17.5.2018 – Hamas v. neuvosto

43

2018/C 259/59

Asia T-310/18: Kanne15.5.2018 – EPSU ja Willem Goudriaan v. komissio

44

2018/C 259/60

Asia T-320/18: Kanne 22.5.2018 – WD v. EFSA

45

2018/C 259/61

Asia T-324/18: Kanne 28.5.2018 – VLTO v. EUIPO – Bottega (Kullatun pullon muoto)

46

2018/C 259/62

Asia T-331/18: Kanne 31.5.2018 – Szécsi ja Somossy v. komissio

46

2018/C 259/63

Asia T-332/18: Kanne 28.5.2018 – Marry Me Group v. EUIPO (MARRY ME)

47

2018/C 259/64

Asia T-333/18: Kanne 28.5.2018 – Marry Me Group v. EUIPO (marry me)

48

2018/C 259/65

Asia T-335/18: Kanne 31.5.2018 – Mubarak ym. v. neuvosto

48

2018/C 259/66

Asia T-338/15: Kanne 31.5.2018 – Saleh Thabet v. neuvosto

49

2018/C 259/67

Asia T-349/18: Kanne 5.6.2018 – Hauzenberger v. EUIPO (Turbo Performance)

50

2018/C 259/68

Asia T-350/18: Kanne 5.6.2018 – Euronet Consulting v. komissio

50

2018/C 259/69

Asia T-353/18: Kanne 28.5.2018 – Promeco v. EUIPO –Aerts (dishes)

51

FI

 

IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Euroopan unionin tuomioistuin

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/1

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

(2018/C 259/01)

Viimeisin julkaisu

EUVL C 249, 16.7.2018

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 240, 9.7.2018

EUVL C 231, 2.7.2018

EUVL C 221, 25.6.2018

EUVL C 211, 18.6.2018

EUVL C 200, 11.6.2018

EUVL C 190, 4.6.2018

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

V Ilmoitukset

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

Unionin Tuomioistuin

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/2

Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 30.5.2018 – Valittajana Kenzo Tsujimoto sekä muina osapuolina Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) ja Kenzo

(Yhdistetyt asiat C-85/16 P ja C-86/16 P) (1)

((Muutoksenhaku - EU-tavaramerkki - Sanamerkin KENZO ESTATE rekisteröintihakemukset - Aikaisempi EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki KENZO - Asetus (EY) N:o 207/2009 - 8 artiklan 5 kohta - Rekisteröinnin suhteellinen hylkäysperuste - Maine - Perusteltu syy))

(2018/C 259/02)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Kenzo Tsujimoto (edustajat: A. Wenninger-Lenz, M. Ring ja W. von der Osten-Sacken, Rechtsanwälte)

Muut osapuolet: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: A. Folliard-Monguiral) ja Kenzo (edustajat P. Roncaglia, G. Lazzeretti, F. Rossi ja N. Parrotta, avvocati)

Tuomiolauselma

1)

Valitukset hylätään.

2)

Kenzo Tsujimoto velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 335, 12.9.2016.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/3

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 31.5.2018 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Tribunale amministrativo regionale per il Lazio – Italia) – Confederazione Generale Italiana dei Trasporti e della Logistica (Confetra), Associazione Nazionale Imprese Trasporti Automobilistici, Fercam SpA, Associazione non Riconosciuta Alsea, Associazione Fedit, Carioni Spedizioni Internazionali Srl, Federazione Nazionale delle Imprese di Spedizioni Internazionali – Associazione Fedespedi ja Tnt Global Express SpA (asia C-259/16), sekä Aicai Associazione Italiana Corrieri Aerei Internazionali, Dhl Express (Italy) Srl, Federal Express Europe Inc. ja United Parcel Service Italia Ups Srl (asia C-260/16) v. Autorità per le Garanzie nelle Comunicazioni ja Ministero dello Sviluppo economico

(Yhdistetyt asiat C-259/16 ja C-260/16) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Postipalvelut Euroopan unionissa - Direktiivi 97/67/EY - 2, 7 ja 9 artikla - Direktiivi 2008/6/EY - Postipalvelujen tarjoajan käsite - Tiekuljetuspalvelujen sekä huolinta- ja pikalähetyspalvelujen alalla toimivat yritykset, jotka tarjoavat postilähetysten keräily-, lajittelu-, kuljetus- ja jakelupalveluja - Postipalvelujen tarjoamiseen yleisölle vaadittava valtuutus - Osallistuminen yleispalvelun kustannuksiin))

(2018/C 259/03)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale amministrativo regionale per il Lazio

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Confederazione Generale Italiana dei Trasporti e della Logistica (Confetra), Associazione Nazionale Imprese Trasporti Automobilistici, Fercam SpA, Associazione non Riconosciuta Alsea, Associazione Fedit, Carioni Spedizioni Internazionali Srl, Federazione Nazionale delle Imprese di Spedizioni Internazionali – Associazione Fedespedi ja Tnt Global Express SpA (C-259/16), sekä Aicai Associazione Italiana Corrieri Aerei Internazionali, Dhl Express (Italy) Srl, Federal Express Europe Inc. ja United Parcel Service Italia Ups Srl (C-260/16)

Vastaajat: Autorità per le Garanzie nelle Comunicazioni ja Ministero dello Sviluppo economico

Muu osapuoli: Poste Italiane SpA (C-260/16)

Tuomiolauselma

1)

Yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä 15.12.1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/67/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 20.2.2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2008/6/EY, 2 artiklan 1, 1 a ja 6 alakohtaa on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä sellaiselle pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan tiekuljetus- sekä huolinta- ja pikalähetysyritykset, jotka tarjoavat postilähetysten keräily-, lajittelu-, kuljetus- ja jakelupalveluja, ovat kyseisen direktiivin 2 artiklan 1 a alakohdassa tarkoitettuja postipalvelujen tarjoajia, paitsi siinä tapauksessa, että niiden toiminta rajoittuu postilähetysten kuljettamiseen.

2)

Direktiivin 97/67, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2008/6, 2 artiklan 19 alakohtaa ja 9 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännöstölle, jossa velvoitetaan tiekuljetuspalvelujen sekä huolinta- ja pikalähetyspalvelujen tarjoajat hankkimaan yleisvaltuutus postipalvelujen tarjoamiseen, kunhan mainittu säännöstö on perusteltu jonkin kyseisen direktiivin 2 artiklan 19 alakohdassa luetellun olennaisen vaatimuksen vuoksi ja kunhan se on suhteellisuusperiaatteen mukainen siten, että se on omiaan takaamaan tavoitellun päämäärän saavuttamisen ylittämättä sitä, mikä on tarpeen sen saavuttamiseksi, minkä tarkastaminen on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävä.

3)

Direktiivin 97/67, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2008/6, 7 artiklan 4 kohtaa ja 9 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan säännöstön kaltaiselle kansalliselle säännöstölle, jossa velvoitetaan postipalvelujen tarjoamista koskevan yleisvaltuutuksen haltijat maksamaan tukiosuuksia yleispalveluvelvoitteiden korvausrahastoon silloin, kun mainittujen palvelujen käyttäjän näkökulmasta katsottuna niitä voidaan pitää yleispalvelun piiriin kuuluvina palveluina, koska ne ovat riittävässä määrin sitä korvaavia.

(1)  EUVL C 343, 19.6.2016.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/4

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 30.5.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale di Novara – Italia) – Bruno Dell’Acqua v. Eurocom Srl ja Regione Lombardia

(Asia C-370/16) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Euroopan unionin erioikeudet ja vapaudet - Pöytäkirja nro 7 - 1 artikla - Kysymys unionin tuomioistuimen ennakolta antaman luvan tarpeellisuudesta - Rakennerahastot - Euroopan unionin myöntämä rahoitustuki - Kansalliseen viranomaiseen kohdistuva ulosmittausmenettely, joka koskee mainitusta rahoitustuesta peräisin olevia varoja))

(2018/C 259/04)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale di Novara

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Bruno Dell’Acqua

Vastaajat: Eurocom Srl ja Regione Lombardia

Muut osapuolet: Renato Quattrocchi, Antonella Pozzoli, Loris Lucini, Diego Chierici, Nicoletta Malaraggia, Elio Zonca, Sonia Fusi, Danilo Cattaneo, Alberto Terraneo ja Luigi Luzzi

Tuomiolauselma

Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan (N:o 7) 1 artiklan viimeistä virkettä on tulkittava siten, että unionin tuomioistuimen ennalta antama lupa ei ole tarpeen siinä tapauksessa, että kolmas osapuoli aloittaa jäsenvaltion elimeltä olevan saatavan ulosmittauksen, kun kyseinen elin on vastaavasti velkaa kolmannen osapuolen velalliselle, joka on Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamien hankkeiden toteuttamista varten myönnettyjen varojen saaja.

(1)  EUVL C 383, 17.10.2016.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/5

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 31.5.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Finanzgericht Rheinland-Pfalz – Saksa) – Hornbach-Baumarkt AG v. Finanzamt Landau

(Asia C-382/16) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Sijoittautumisvapaus - Yhteisövero - Jäsenvaltion säännöstö - Yhtiöiden verotettavan tulon määrittäminen - Jäsenvaltiossa asuvan yhtiön ulkomailla asuvalle yhtiölle, johon se on keskinäisessä riippuvuussuhteessa, ilmaiseksi myöntämä etu - Jäsenvaltiossa asuvan yhtiön verotettavien tulojen oikaiseminen - Verotettavien tulojen oikaisematta jättäminen silloin, kun jäsenvaltiossa asuva yhtiö myöntää saman edun toiselle samassa jäsenvaltiossa asuvalle yhtiölle, johon se on tällaisessa suhteessa - Sijoittautumisvapauden rajoitus - Oikeuttaminen))

(2018/C 259/05)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Finanzgericht Rheinland-Pfalz

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Hornbach-Baumarkt AG

Vastaaja: Finanzamt Landau

Tuomiolauselma

EY 43 artiklaa (josta on tullut SEUT 49 artikla), luettuna yhdessä EY 48 artiklan (josta on tullut SEUT 54 artikla) kanssa, on tulkittava siten, ettei se ole lähtökohtaisesti esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle jäsenvaltion säännöstölle, jonka mukaan kyseisessä jäsenvaltiossa asuvan yhtiön, joka on myöntänyt toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneelle yhtiölle, johon se on keskinäisessä riippuvuussuhteessa, etuja ehdoin, jotka poikkeavat ehdoista, joista toisistaan riippumattomat kolmannet olisivat sopineet keskenään samoissa tai samankaltaisissa olosuhteissa, tulot on määritettävä sellaisiksi kuin ne olisivat muodostuneet sovellettaessa ehtoja, joista tällaiset kolmannet olisivat sopineet, ja niitä on oikaistava, vaikka verotettavia tuloja ei oikaistakaan tällä tavalla silloin, kun kyseisessä jäsenvaltiossa asuva yhtiö on myöntänyt nämä samat edut toiselle samassa jäsenvaltiossa asuvalle yhtiölle, johon se on keskinäisessä riippuvuussuhteessa. Kansallisen tuomioistuimen on kuitenkin vielä tarkastettava, annetaanko pääasiassa kyseessä olevassa säännöstössä kyseisessä jäsenvaltiossa asuvalle verovelvolliselle mahdollisuus osoittaa, että ehdoista on sovittu liiketaloudellisista syistä, jotka perustuvat sen asemaan ulkomailla asuvan yhtiön osakkaana.

(1)  EUVL C 343, 19.9.2016.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/5

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 29.5.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Nederlandstalige rechtbank van eerste aanleg Brussel – Belgia) – Liga van Moskeeën en Islamitische Organisaties Provincie Antwerpen VZW ym. v. Vlaams Gewest

(Asia C-426/16) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Eläinten hyvinvoinnin suojelu lopetuksen hetkellä - Uskonnollisten rituaalien määrittämät erityiset teurastusmenetelmät - Muslimien uhrijuhla - Asetus (EY) N:o 1099/2009 - 2 artiklan k alakohta - 4 artiklan 4 kohta - Velvollisuus suorittaa rituaaliteurastus asetuksen (EY) N:o 853/2004 vaatimuksia vastaavassa teurastamossa - Pätevyys - Euroopan unionin perusoikeuskirja - 10 artikla - Uskonnonvapaus - SEUT 13 artikla - Uskonnollisia rituaaleja koskevien kansallisten tapojen kunnioittaminen))

(2018/C 259/06)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Nederlandstalige rechtbank van eerste aanleg Brussel

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Liga van Moskeeën en Islamitische Organisaties Provincie Antwerpen, VZW, Unie van Moskeeën en Islamitische Verenigingen van Limburg, VZW, Unie van Moskeeën en Islamitische Verenigingen Oost-Vlaanderen, VZW, Unie der Moskeeën en Islamitische Verenigingen van West-Vlaanderen, VZW, Unie der Moskeeën en Islamitische Verenigingen van Vlaams-Brabant, VZW, Association Internationale Diyanet de Belgique, IVZW, lslamitische Federatie van België, VZW, Rassemblement des Musulmans de Belgique, VZW, Erkan Konak ja Chaibi El Hassan

Vastaaja: Vlaams Gewest

Muu osapuoli: Global Action in the Interest of Animals (GAIA) VZW

Tuomiolauselma

Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu ei ole tuonut esiin mitään seikkaa, joka vaikuttaisi eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä 24.9.2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdan, luettuna yhdessä sen 2 artiklan k alakohdan kanssa, pätevyyteen Euroopan unionin perusoikeuskirjan 10 artiklaan ja SEUT 13 artiklaan nähden.

(1)  EUVL C 383, 17.10.2016.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 31.5.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Fővárosi Törvényszék – Unkari) – Zsolt Sziber v. ERSTE Bank Hungary Zrt

(Asia C-483/16) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Kuluttajansuoja - Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot - Direktiivi 93/13/ETY - 7 artiklan 1 kohta - Valuuttamääräiset lainasopimukset - Kansallinen lainsäädäntö, jolla otetaan käyttöön menettelyllisiä erityisvaatimuksia, kun riitautetaan kuluttajasopimusten ehtojen kohtuullisuus - Vastaavuusperiaate - Euroopan unionin perusoikeuskirja - 47 artikla - Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan))

(2018/C 259/07)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Fővárosi Törvényszék

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Zsolt Sziber

Vastaaja: ERSTE Bank Hungary Zrt

Muu osapuoli: Mónika Szeder

Tuomiolauselma

1)

Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY 7 artiklaa on tulkittava siten, että se ei lähtökohtaisesti ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään pääasiassa kyseessä olevan kaltaisista menettelyllisistä erityisvaatimuksista niiden kuluttajien kanteille, jotka ovat tehneet valuuttamääräisen lainasopimuksen, johon sisältyy ehto, jossa määrätään lainattavien varojen luovuttamiseen sovellettavan vaihtokurssin ja lainan takaisinmaksuun sovellettavan vaihtokurssin välisestä erotuksesta, ja/tai ehto, jossa määrätään lainanantajan yksipuolisesta oikeudesta muuttaa sopimusta mahdollistamalla korkotason, kulujen tai palkkioiden korottaminen, kunhan tällaiseen sopimukseen sisältyvien ehtojen kohtuuttomaksi toteamisen avulla voidaan palauttaa se oikeudellinen ja tosiasiallinen tilanne, jossa kuluttaja olisi ollut, ellei mainittuja kohtuuttomia ehtoja olisi ollut.

2)

Direktiiviä 93/13 on tulkittava siten, että sitä sovelletaan myös sellaisiin tilanteisiin, joihin ei liity rajat ylittäviä osatekijöitä.

(1)  EUVL C 419, 14.11.2016.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/7

Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 30.5.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sąd Apelacyjny w Gdańsku III Wydział Pracy i Ubezpieczeń Społecznych – Puola) – Stefan Czerwiński v. Zakład Ubezpieczeń Społecznych Oddział w Gdańsku

(Asia C-517/16) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Siirtotyöläisten sosiaaliturva - Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen - Asetus (EY) N:o 883/2004 - Asiallinen soveltamisala - 3 artikla - 9 artiklan mukaisesti annettu jäsenvaltion ilmoitus - Siirtymäeläke - Luokittelu - Lakisääteiset varhaiseläkejärjestelmät - Vakuutuskausien yhteenlaskemista koskevan säännön sivuuttaminen 66 artiklan nojalla))

(2018/C 259/08)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Apelacyjny w Gdańsku III Wydział Pracy i Ubezpieczeń Społecznych

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Stefan Czerwiński

Vastapuoli: Zakład Ubezpieczeń Społecznych Oddział w Gdańsku

Tuomiolauselma

1)

Se sosiaalietuuden luokittelu johonkin sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 3 artiklassa mainituista sosiaaliturvan aloista, jonka toimivaltainen kansallinen viranomainen on tehnyt jäsenvaltion tämän asetuksen 9 artiklan 1 kohdan nojalla antamassa ilmoituksessa, ei ole lopullinen. Sosiaalietuus voidaan luokitella asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa itsenäisesti kyseisen etuuden tunnusomaisten osatekijöiden perusteella ja pyytämällä tarvittaessa unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua.

2)

Pääasiassa kyseessä olevan kaltainen etuus on katsottava asetuksen N:o 883/2004 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuksi vanhuusetuudeksi.

(1)  EUVL C 22, 23.1.2017.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/7

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 31.5.2018 – Euroopan komissio v. Puolan tasavalta

(Asia C-526/16) (1)

((Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Direktiivi 2011/92/EY - Liuskekaasun paikallistamista ja etsintää varten suoritettavien porausten aiheuttamien ympäristövaikutusten arviointi - Syväkairaus - Valintaperusteet - Raja-arvojen määrittäminen))

(2018/C 259/09)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. Owsiany-Hornung, D. Milanowska ja C. Zadra)

Vastaaja: Puolan tasavalta (asiamiehet: B. Majczyna, D. Krawczyk, M. Orion Jędrysek, H. Schwarz ja K. Majcher)

Tuomiolauselma

1)

Puolan tasavalta ei ole noudattanut tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 13.12.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU 2 artiklan 1 kohdan, 4 artiklan 2 ja 3 kohdan eikä kyseisen direktiivin liitteen II ja III mukaisia velvoitteitaan, koska se on jättänyt menettelyn, jossa määritellään, onko ympäristövaikutusten arviointi tarpeen, ulkopuolelle hankkeet, joissa paikallistetaan tai etsitään liuskekaasuesiintymiä 5 000 metrin syvyyteen saakka ulottuvilla porauksilla lukuun ottamatta yli 1 000 metrin syvyyteen ulottuvia porauksia vedenottoalueilla, suojelluilla sisämaan vesialueilla ja luonnonsuojelujärjestelmien kattamilla alueilla, kuten kansallispuistoissa, luonnonsuojelualueilla, luonnonpuistoissa ja Natura 2000-alueilla ja kyseisten alueiden läheisyydessä.

2)

Puolan tasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 14, 16.1.2017.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/8

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 31.5.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Högsta domstolen – Ruotsi) – Länsförsäkringar Sak Försäkringsaktiebolag v. Ingvar Mattssonin kuolinpesä, sekä Jan-Herik Strobel ym. v. Länsförsäkringar Sak Försäkringsaktiebolag

(Asia C-542/16) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Direktiivi 2002/92/EY - Soveltamisala - Vakuutusedustuksen käsite - Direktiivi 2004/39/EY - Soveltamisala - Sijoitusneuvonnan käsite - Vakuutusedustuksen yhteydessä annettava neuvonta, jonka tarkoituksena on pääoman sijoittaminen pääomavakuutukseen - Vakuutusedustajan toiminnan luokittelu silloin, kun edustajan tarkoituksena ei ole todellisen vakuutussopimuksen aikaansaaminen))

(2018/C 259/10)

Oikeudenkäyntikieli: ruotsi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Högsta domstolen

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Länsförsäkringar Sak Försäkringsaktiebolag, Jan-Herik Strobel, Mona Strobel, Margareta Nilsson, Per Nilsson, Kent Danås, Tommy Jönssonin kuolinpesä, Stefan Pramryd, Stefan Ingemansson, Lars Persson, Magnus Persson, Anne-Charlotte Wickström, Peter Nilsson, Ingela Landau, Thomas Landau, Britt-Inger Ruth Romare, Gertrud Andersson, Eva Andersson, Rolf Andersson, Lisa Bergström, Bo Sörensson, Christina Sörensson, Kaj Wirenkook, Lena Bergquist Johansson, Agneta Danås, Hans Eriksson, Christina Forsberg, Christina Danielsson, Per-Olof Danielsson, Ann-Christin Jönsson, Åke Jönsson, Stefan Lindgren, Daniel Röme, Ulla Nilsson ja Leif Göran Erik Nilssonin kuolinpesä

Vastapuolet: Ingvar Mattssonin kuolinpesä ja Länsförsäkringar Sak Försäkringsaktiebolag

Tuomiolauselma

1)

Vakuutusedustuksesta 9.12.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/92/EY 2 artiklan 3 alakohtaa on tulkittava siten, että vakuutusedustuksen käsitteeseen kuuluu vakuutussopimuksen tekemiseen liittyvä valmisteleva toiminta siinäkin tapauksessa, että kyseessä olevan vakuutusedustajan tarkoituksena ei ole todellisen vakuutussopimuksen tekeminen.

2)

Pääomavakuutussopimuksen tekemistä koskevan vakuutusedustuksen yhteydessä annettu pääoman sijoittamista koskeva rahoitusneuvonta kuuluu direktiivin 2002/92 eikä rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta 21.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY soveltamisalaan.

(1)  EUVL C 14, 16.1.2017.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/9

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 31.5.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sø- og Handelsretten – Tanska) – Ernst & Young P/S v. Konkurrencerådet

(Asia C-633/16) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Yrityskeskittymien valvonta - Asetus (EY) N:o 139/2004 - 7 artiklan 1 kohta - Keskittymän toteuttaminen ennen kuin siitä on tehty ilmoitus Euroopan komissiolle tai ennen kuin se on julistettu yhteismarkkinoille soveltuvaksi - Kielto - Soveltamisala - ”Keskittymän” käsite - Kolmannen kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen irtisanominen yhden sulautuvan yrityksen toimesta))

(2018/C 259/11)

Oikeudenkäyntikieli: tanska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sø- og Handelsretten

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Ernst & Young P/S

Vastaaja: Konkurrencerådet

Tuomiolauselma

Yrityskeskittymien valvonnasta 20.1.2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (EY:n sulautuma-asetus) 7 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että keskittymä toteutetaan vain toimenpiteellä, jolla kokonaan tai osittain, tosiasiallisesti tai oikeudellisesti vaikutetaan kohdeyrityksen määräysvallan vaihtumiseen. Pääasian olosuhteiden kaltaisissa olosuhteissa, jotka ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava, yhteistyösopimuksen irtisanomisen ei voida katsoa aiheuttavan keskittymän toteuttamista riippumatta siitä, aiheuttiko tällainen irtisanominen markkinavaikutuksia.

(1)  EUVL C 46, 13.2.2017.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/9

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 31.5.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt tribunal administratif de Lille – Ranska) – Adil Hassan v. Préfet du Pas-de-Calais

(Asia C-647/16) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Asetus (EU) N:o 604/2013 - Kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittäminen - Vastaanotto- ja takaisinottomenettelyt - 26 artiklan 1 kohta - Siirtopäätöksen tekeminen ja tiedoksi antaminen ennen kuin pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio on hyväksynyt takaisinottopyynnön))

(2018/C 259/12)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal administratif de Lille

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Adil Hassan

Vastaaja: Préfet du Pas-de-Calais

Tuomiolauselma

Kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta 26.6.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 26 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että jäsenvaltio, joka on esittänyt toiselle jäsenvaltiolle, jonka se katsoo olevan vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä tässä asetuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti, kyseisen asetuksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua henkilöä koskevan vastaanotto- tai takaisinottopyynnön, tekee siirtopäätöksen ja antaa sen tiedoksi asianomaiselle henkilölle ennen kuin pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio on antanut tähän pyyntöön nimenomaisen tai implisiittisen suostumuksensa.

(1)  EUVL C 70, 6.3.2017.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/10

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 31.5.2018 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Bundesfinanzhof – Saksa) – Finanzamt Dachau v. Achim Kollroß (C-660/16) ja Finanzamt Göppingen v. Erich Wirtl (C-661/16)

(Yhdistetyt asiat C-660/16 ja C661/16) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Verotus - Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä - Direktiivi 2006/112/EY - Tavaroiden luovutukset - 65 artikla - 167 artikla - Ennakkomaksun maksaminen sellaisen tavaran hankinnasta, jota ei sen jälkeen luovutettu - Luovuttajan laillisten edustajien tuomitseminen rikosoikeudellisessa menettelyssä petoksesta - Luovuttajan maksukyvyttömyys - Ostoihin sisältyvän veron vähentäminen - Edellytykset - 185 ja 186 artikla - Kansallisen veroviranomaisen suorittama oikaiseminen - Edellytykset))

(2018/C 259/13)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesfinanzhof

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Finanzamt Dachau (C-660/16) ja Finanzamt Göppingen (C-661/16)

Vastapuolet: Achim Kollroß (C-660/16) ja Erich Wirtl (C-661/16)

Tuomiolauselma

1)

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 65 ja 167 artiklaa on tulkittava siten, että pääasioissa kyseessä olevien kaltaisissa olosuhteissa ennakkomaksuun sisältyvän arvonlisäveron vähennysoikeutta ei voida evätä kyseisten tavaroiden potentiaaliselta hankkijalta, kun ennakkomaksu suoritettiin ja otettiin vastaan ja kun ennakkomaksun suorittamishetkellä kaikkien tulevan tavaroiden luovutuksen kannalta merkityksellisten seikkojen voitiin katsoa olevan hankkijan tiedossa ja näiden tavaroiden luovutus näytti tuolloin varmalta. Vähennysoikeus voidaan kuitenkin evätä hankkijalta, jos objektiivisten seikkojen avulla on näytetty toteen, että hankkija tiesi tai se ei voinut järkevästi ajateltuna olla tietämättä ennakkomaksun suorittamishetkellä, että tavaroiden luovutuksen toteutuminen oli epävarmaa.

2)

Direktiivin 2006/112 185 ja 186 artiklaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä pääasioissa kyseessä olevien kaltaisissa olosuhteissa kansalliselle lainsäädännölle tai käytännölle, josta seuraa, että tavaran luovutusta varten maksettuun ennakkomaksuun sisältyvän arvonlisäveron vähennyksen oikaisu edellyttää, että luovuttaja on palauttanut tämän ennakkomaksun.

(1)  EUVL C 86, 20.3.2017.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/11

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 31.5.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal Superior de Justicia de Madrid – Espanja) – Lu Zhengv. Ministerio de Economía y Competitividad

(Asia C-190/17) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Euroopan unionin alueelle tuotavan tai sieltä vietävän käteisrahan valvonta - Asetus (EY) N:o 1889/2005 - Soveltamisala - SEUT 63 artikla - Pääomien vapaa liikkuvuus - Kolmannen maan kansalainen, joka kuljettaa matkatavaroissaan merkittävää ilmoittamatta jättämäänsä käteisrahamäärää - Ilmoittamisvelvollisuus, joka liittyy tämän rahamäärän vientiin Espanjan alueelta - Seuraamukset - Oikeasuhteisuus))

(2018/C 259/14)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Superior de Justicia de Madrid

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Lu Zheng

Vastapuoli: Ministerio de Economía y Competitividad

Tuomiolauselma

SEUT 63 ja SEUT 65 artiklaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle jäsenvaltion säännöstölle, jossa säädetään, että tämän valtion alueelle tuotavien tai sieltä vietävien merkittävien käteisrahamäärien ilmoittamista koskevan velvollisuuden laiminlyönnistä määrätään sakko, joka voi olla kaksinkertainen verrattuna ilmoittamatta jätettyyn määrään.

(1)  EUVL C 221, 10.7.2017.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/11

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 31.5.2018 – Euroopan komissio v. Italian tasavalta

(Asia C-251/17) (1)

((Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Yhdyskuntajätevesien keräily ja käsittely - Direktiivi 91/271/ETY - 3, 4 ja 10 artikla - Unionin tuomioistuimen tuomio, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan - Täytäntöönpanon laiminlyönti - SEUT 260 artiklan 2 kohta - Rahamääräiset seuraamukset - Uhkasakko ja kiinteämääräinen hyvitys))

(2018/C 259/15)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: E. Manhaeve ja L. Cimaglia)

Vastaaja: Italian tasavalta (asiamies: G. Palmieri, avustajinaan avvocato dello Stato M. Russo avvocato dello Stato F. De Luca)

Tuomiolauselma

1)

Italian tasavalta ei ole noudattanut SEUT 260 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut kaikkia 19.7.2012 annetun tuomion komissio v. Italia (C-565/10, ei julkaistu, EU:C:2012:476), täytäntöönpanon edellyttämiä toimenpiteitä.

2)

Siltä varalta, että 1 kohdassa todettu jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen jatkuu vielä tämän tuomion julistamispäivänä, Italian tasavalta velvoitetaan maksamaan Euroopan komissiolle 30 112 500 euron suuruinen uhkasakko kultakin puolivuotiskaudelta, jonka 19.7.2012 annetun tuomion komissio v. Italia (C-565/10, ei julkaistu, EU:C:2012:476) noudattamisen edellyttämien toimenpiteiden täytäntöönpano viivästyy, nyt annettavan tuomion julistamispäivästä siihen asti, kunnes 19.7.2012 annettu tuomio komissio v. Italia (C-565/10, ei julkaistu, EU:C:2012:476) on pantu kaikilta osin täytäntöön, ja sen tosiasiallinen määrä on laskettava kunkin kuuden kuukauden ajanjakson päättyessä siten, että tällaisia ajanjaksoja koskevasta kokonaismäärästä vähennetään prosenttiosuus, joka vastaa niiden taajamien, joissa yhdyskuntajätevesien keräys- ja käsittelyjärjestelmät on saatettu 19.7.2012 annetun tuomion komissio v. Italia (C-565/10, ei julkaistu, EU:C:2012:476) mukaisiksi kyseisen ajanjakson päättymiseen mennessä, asukasvastinelukujen määrän suhdetta niiden taajamien, joissa tällaisia järjestelmiä ei ole tämän tuomion julistamispäivänä, asukasvastinelukujen määrään.

3)

Italian tasavalta velvoitetaan maksamaan Euroopan komissiolle kiinteämääräisenä hyvityksenä 25 miljoonaa euroa.

4)

Italian tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 221, 10.7.2017.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/12

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 31.5.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tatabányai Törvényszék – Unkari) – Éva Nothartová v. Sámson József Boldizsár

(Asia C-306/17) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue - Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa - Asetus (EU) N:o 1215/2012 - Tuomioistuimen toimivalta - Erityinen toimivalta - 8 artiklan 3 alakohta - Vastakanne, joka perustuu tai ei perustu samaan sopimukseen tai seikkaan kuin pääkanne))

(2018/C 259/16)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tatabányai Törvényszék

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Éva Nothartová

Vastaaja: Sámson József Boldizsár

Tuomiolauselma

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12.12.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 8 artiklan 3 alakohtaa on tulkittava siten, että sitä sovelletaan, vaikkakaan ei yksinomaisena sääntönä, tilanteessa, jossa tuomioistuin, jolla on toimivalta käsitellä väite kantajan persoonallisuusoikeuksien loukkaamisesta valokuvilla ja videotallenteilla, jotka on otettu hänen tietämättään, saa käsiteltäväkseen vastakanteen, jolla vastaaja vaatii sopimukseen perustumattoman vastuun perusteella kantajalta vahingonkorvausta muun muassa siitä, että tämä on rajoittanut vastaajan henkistä työtä, josta pääkanteessa oli kyse, silloin kun vastakanteen tutkiminen edellyttää, että tuomioistuin arvioi niiden tekojen lainmukaisuuden, joihin kantaja on perustanut omat vaatimuksensa.

(1)  EUVL C 269, 14.8.2017.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/13

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 31.5.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Varhoven kasatsionen sad – Bulgaria) – Neli Valcheva v. Georgios Babanarakis

(Asia C-335/17) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa - Asetus (EY) N:o 2201/2003 - Soveltamisala - Tapaamisoikeuden käsite - 1 artiklan 2 kohdan a alakohta ja 2 artiklan 7 ja 10 alakohta - Isovanhempien tapaamisoikeus))

(2018/C 259/17)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Varhoven kasatsionen sad

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Neli Valcheva

Vastapuoli: Georgios Babanarakis

Tuomiolauselma

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta 27.11.2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja 2 artiklan 7 ja 10 alakohdassa tarkoitettua tapaamisoikeuden käsitettä on tulkittava siten, että se sisältää isovanhempien tapaamisoikeuden lapsenlapsiinsa nähden.

(1)  EUVL C 269, 14.8.2017.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/13

Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 30.5.2018 – Valittajina Irit Azoulay ym. ja muuna osapuolena Euroopan parlamentti

(Asia C-390/17 P) (1)

((Muutoksenhaku - Henkilöstö - Palkkaus - Perhelisät - Koulutuslisä - Koulutuksesta aiheutuvien kulujen korvaamatta jättäminen - Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 3 artiklan 1 kohta))

(2018/C 259/18)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittajat: Irit Azoulay, Andrew Boreham, Mirja Bouchard ja Darren Neville

Muu osapuoli: Euroopan parlamentti (asiamiehet: L. Deneys ja E. Taneva)

Tuomiolauselma

1)

Valitus hylätään.

2)

Irit Azoulay, Andrew Boreham, Mirja Bouchard ja Darren Neville velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 412, 4.12.2017.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/14

Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 30.5.2018 –L'Oréal v. Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) ja Guinot SAS

(Yhdistetyt asiat C-519/17 P ja C-522/17 P – 525/17 P) (1)

((Muutoksenhaku - EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemukset sanamerkkien MASTER PRECISE, MASTER SMOKY, MASTER SHAPE, MASTER DUO ja MASTER DRAMA rekisteröimiseksi EU-tavaramerkeiksi - Aiempi kansallinen kuviomerkki MASTERS COLORS PARIS - Rekisteröintihakemusten hylkääminen - Riittämättömät perustelut - Peruste, jonka tuomioistuin tutkii viran puolesta))

(2018/C 259/19)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: L'Oréal (edustajat: T. de Haan, avocat ja P. Péters, advocaat)

Muut osapuolet: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: D. Botis ja D. Hanf) ja Guinot (edustaja: A. Sion, avocate)

Tuomiolauselma

1)

Unionin yleisen tuomioistuimen 26.6.2017 antamat määräykset L’Oréal v. EUIPO – Guinot (MASTER PRECISE) (T-181/16, ei julkaistu, EU:T:2017:447), L’Oréal v. EUIPO – Guinot (MASTER SMOKY) (T-179/16, ei julkaistu, EU:T:2017:445), L’Oréal v. EUIPO – Guinot (MASTER SHAPE) (T-180/16, ei julkaistu, EU:T:2017:451), L’Oréal v. EUIPO – Guinot (MASTER DUO) (T-182/16, ei julkaistu, EU:T:2017:448) ja L’Oréal v. EUIPO – Guinot (MASTER DRAMA) (T-183/16, ei julkaistu, EU:T:2017:449) kumotaan.

2)

Asiat T-181/16, T-179/16, T-180/16, T-182/16 ja T-183/16 palautetaan unionin yleiseen tuomioistuimeen.

3)

Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

(1)  EUVL C 424, 11.12.2017.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/15

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 31.5.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Landgericht Berlin – Saksa) – Claudia Wegener v. Royal Air Maroc SA

(Asia C-537/17) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Lentoliikenne - Asetus (EY) N:o 261/2004 - 3 artiklan 1 kohta - Soveltamisala - Suoraan toisiinsa liittyvien lentojen käsite - Jäsenvaltion alueella sijaitsevalta lentoasemalta lähtevä lento, joka sisältää liittymälennon kolmannen valtion alueella sijaitsevalla lentoasemalla ja jonka lopullisena määräpaikkana on kyseisen kolmannen valtion toinen lentoasema))

(2018/C 259/20)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landgericht Berlin

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Claudia Wegener

Vastaaja: Royal Air Maroc SA

Tuomiolauselma

Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 3 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että kyseistä asetusta sovelletaan matkustajan kuljetukseen, joka tapahtuu yhden ainoan varauksen perusteella ja johon sisältyy – matkustajan jäsenvaltion alueella sijaitsevalta lentoasemalta tapahtuvan lähdön ja tämän kolmannen valtion alueella sijaitsevalle lentoasemalle tapahtuvan saapumisen välillä – suunniteltu välilasku unionin ulkopuolella lentokoneen vaihtoineen.

(1)  EUVL C 424, 11.12.2017.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/15

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landesverwaltungsgericht Steiermark (Itävalta) on esittänyt 29.1.2018 – Mijo Mestrovic

(Asia C-50/18)

(2018/C 259/21)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landesverwaltungsgericht Steiermark

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Mijo Mestrovic

Vastapuolena oleva viranomainen: Bezirkshauptmannschaft Murtal

Muu osapuoli: Finanzpolizei

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko SEUT 56 artiklaa, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16.12.1996 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 96/71/EY (1) ja direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta 15.5.2014 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/67/EU (2) tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle säännökselle, jossa säädetään rajat ylittävään työvoiman käyttöön liittyvien muodollisten velvoitteiden, kuten palkkalaskelmien saatavilla pitämisen, rikkomisesta hyvin suuret sakot, erityisesti suuret vähimmäisrangaistukset, jotka määrätään kumulatiivisesti kutakin kyseessä olevaa työntekijää kohden?

2)

Mikäli jo ensimmäiseen kysymykseen ei vastata myöntävästi:

Onko SEUT 56 artiklaa, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16.12.1996 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 96/71/EY ja direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta 15.5.2014 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/67/EU tulkittava siten, että ne ovat esteenä kumulatiivisten sakkojen määräämiselle ilman absoluuttisia ylärajoja rajat ylittävään työvoiman käyttöön liittyvien muodollisten velvoitteiden rikkomisen yhteydessä?

(1)  EYVL 1997, L 18, s. 1.

(2)  EUVL 2014, L 159, s. 11.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/16

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landesverwaltungsgericht Steiermark (Itävalta) on esittänyt 1.2.2018 – Zoran Maksimovic

(Asia C-64/18)

(2018/C 259/22)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landesverwaltungsgericht Steiermark

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Zoran Maksimovic

Vastapuolena oleva viranomainen: Bezirkshauptmannschaft Murtal

Muu osapuoli: Finanzpolizei

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko SEUT 56 artiklaa, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16.12.1996 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 96/71/EY (1) ja direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta 15.5.2014 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/67/EU (2) tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle säännökselle, jossa säädetään rajat ylittävään työvoiman käyttöön liittyvien muodollisten velvoitteiden – kuten työvoiman välittäjänä toimivan työnantajan velvoitteen toimittaa palkkalaskelmat työvoimaa käyttävän yrityksen saataville – laiminlyönnistä merkittävät seuraamusmaksut, erityisesti suuret vähimmäisseuraamukset, jotka määrätään kumulatiivisesti kunkin kyseessä olevan työntekijän osalta?

Siltä varalta, ettei ensimmäiseen kysymykseen vastata myöntävästi:

2)

Onko SEUT 56 artiklaa, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16.12.1996 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 96/71/EY ja direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta 15.5.2014 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/67/EU tulkittava siten, että ne ovat esteenä kumulatiivisten seuraamusmaksujen määräämiselle ilman absoluuttisia ylärajoja rajat ylittävään työvoiman käyttöön liittyvien muodollisten velvoitteiden rikkomisen yhteydessä?

(1)  EYVL 1997, L 18, s. 1.

(2)  EUVL 2014, L 159, s. 11.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/17

Valitus, jonka Cotécnica, S.C.C.L. on tehnyt 2.2.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-465/16, Cotécnica v. EUIPO – Visán Industrias Zootécnicas (Cotecnica OPTIMA), 20.11.2017 antamasta tuomiosta

(Asia C-73/18 P)

(2018/C 259/23)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Cotécnica, S.C.C.L. (edustajat: J. C. Erdozain López, J. Galán López ja L. Montoya Terán, abogados)

Muut osapuolet: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) ja Visán Industrias Zootécnicas

Euroopan unionin tuomioistuin (kymmenes jaosto) antoi 7.6.2018 määräyksen, jolla se hylkäsi valituksen selvästi perusteettomana ja määräsi, että Cotécnica, S.C.C.L. vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/17

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landesverwaltungsgericht Steiermark (Itävalta) on esittänyt 22.2.2018 – Humbert Jörg Köfler ym.

(Asia C-140/18)

(2018/C 259/24)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landesverwaltungsgericht Steiermark

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Humbert Jörg Köfler, Wolfgang Leitner, Joachim Schönbeck ja Wolfgang Semper

Vastapuolena oleva viranomainen: Bezirkshauptmannschaft Murtal

Muu osapuoli: Finanzpolizei

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko SEUT 56 artiklaa, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevaa, 16.12.1996 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 96/71/EY (1) sekä direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta 15.5.2014 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/67/EU (2) tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle säännökselle, jossa säädetään rajat ylittävään työvoiman käyttöön liittyvien muodollisten velvoitteiden – kuten työvoiman välittäjän velvoitteen toimittaa palkkatositteet työvoimaa käyttävän yrityksen saataville – laiminlyönnistä ankarat sakot, erityisesti korkeat vähimmäisseuraamukset, jotka määrätään kumulatiivisesti kunkin kyseessä olevan työntekijän osalta?

2)

Mikäli jo ensimmäiseen kysymykseen ei vastata myöntävästi:

Onko SEUT 56 artiklaa, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevaa, 16.12.1996 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 96/71/EY sekä direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta 15.5.2014 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/67/EU tulkittava siten, että ne ovat esteenä kumulatiivisten sakkojen määräämiselle ilman absoluuttisia ylärajoja rajat ylittävään työvoiman käyttöön liittyvien muodollisten velvoitteiden rikkomisesta?

3)

Mikäli molempiin ensimmäisiin kysymyksiin vastataan kieltävästi:

Onko Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artiklan 3 kohtaa tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle säännökselle, jossa tuottamuksellisten tekojen seuraamuksiksi säädetään rajoittamattoman korkeita sakkoja ja monivuotisia, vaihtoehtoisia vapausrangaistuksia?

(1)  EYVL 1997, L 18, s. 1.

(2)  EUVL 2014, L 159, s. 11.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/18

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landesverwaltungsgericht Steiermark (Itävalta) on esittänyt 23.2.2018 – Humbert Jörg Köfler

(Asia C-146/18)

(2018/C 259/25)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landesverwaltungsgericht Steiermark

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Humbert Jörg Köfler

Vastapuolena oleva viranomainen: Bezirkshauptmannschaft Murtal

Muu osapuoli: Finanzpolizei

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 ja 49 artiklaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä pakottavalle kansalliselle säännökselle, jonka mukaan valitusmenettelystä maksettavien oikeudenkäyntikulujen suuruus on 20 prosenttia vahvistetun seuraamuksen määrästä?

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/18

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landesverwaltungsgericht Steiermark (Itävalta) on esittänyt 23.2.2018 – Humbert Jörg Köfler ym.

(Asia C-148/18)

(2018/C 259/26)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landesverwaltungsgericht Steiermark

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Humbert Jörg Köfler, Wolfgang Leitner, Joachim Schönbeck ja Wolfgang Semper

Vastapuolena oleva viranomainen: Bezirkshauptmannschaft Murtal

Muu osapuoli: Finanzpolizei

Ennakkoratkaisukysymys

Onko Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artiklan 3 kohtaa tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle säännökselle, jonka nojalla tuottamuksellisten tekojen seuraamuksiksi määrätään rajoittamattoman korkeita sakkoja, erityisesti korkeita vähimmäissakkoja, ja monivuotisia, vaihtoehtoisia vapausrangaistuksia?

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/19

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Rejonowy w Sopocie (Puola) on esittänyt 26.3.2018 – H.W.

(Asia C-214/18)

(2018/C 259/27)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Rejonowy w Sopocie

Pääasian asianosaiset

Valittaja: H.W.

Muu asianosainen: PSM ”K” w G., Komornik Sądowy przy Sądzie Rejonowym w Sopocie Aleksandra Treder

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetulla neuvoston direktiivillä 2006/112/EY (1) (EYVL 2006, L 347, s. 1 muutoksineen, jäljempänä arvonlisäverodirektiivi) perustettu arvonlisäverojärjestelmä ja erityisesti direktiivin 1 artikla, 2 artiklan 1 kohdan a ja c alakohta ja 73 artiklan, tulkittuna yhdessä 78 artiklan 1 kohdan a alakohdan kanssa, sekä siihen perustuva ja unionin oikeuden yleisiin oikeusperiaatteisiin kuuluva arvonlisäverotuksen neutraalisuuden periaate esteenä tulkinnalle, jonka mukaan ulosottomiehen perimät täytäntöönpanomaksut sisältävät arvonlisäveron osuuden, kun otetaan huomioon tavaroista ja palveluista kannettavasta verosta 11.3.2004 annetun lain (ustawa o podatku od towarów i usług; konsolidoitu toisinto Dz.U. 2017, järjestysnumero 1221 muutoksineen; jäljempänä arvonlisäverolaki) 29 a §:n 1 momentin ja 6 momentin 1 kohdan sanamuoto, tulkittuna yhdessä ulosottomiehistä ja täytäntöönpanosta 29.8.1997 annetun lain (ustawa o komornikach sądowych i egzekucji; konsolidoitu toisinto Dz.U. 2017, järjestysnumero 1277 muutoksineen) 49 §:n 1 momentin, 35 §:n ja 63 §:n 4 momentin kanssa?

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi:

2)

Soveltuuko sellainen tulkinta yhteen unionin oikeuden yleisiin oikeusperiaatteisiin kuuluvan suhteellisuusperiaatteen kanssa, jonka mukaan ulosottomiehellä – joka on velvollinen suorittamaan arvonlisäveroa täytäntöönpanotoimenpiteistään – on tosiasiassa käytettävissään verovelvoitteensa asianmukaiseen täyttämiseen tarvittavat oikeudelliset keinot siinä tapauksessa, että ulosottomies- ja täytäntöönpanolain nojalla peritty täytäntöönpanomaksu sisältää arvonlisäveron osuuden?

(1)  EUVL 2006, L 347, s. 1.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/19

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Okręgowy w Warszawie (Puola) on esittänyt 16.4.2018 – Kamil Dziubak ja Justyna Dziubak v. Raiffeisen Bank Polska SA

(Asia C-260/18)

(2018/C 259/28)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Okręgowy w Warszawie

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Kamil Dziubak ja Justyna Dziubak

Vastaaja: Raiffeisen Bank Polska SA

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Voidaanko kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY (1) 1 artiklan 2 kohdan ja 6 artiklan 1 kohdan perusteella katsoa, että jos seurauksena siitä, että tiettyjä sopimusehtoja, jotka määrittävät tavan, jolla osapuolet toteuttavat suorituksen (sen määrä), pidetään kohtuuttomina sopimusehtoina, olisi kuluttajan kannalta haitallinen koko sopimuksen päättyminen, sopimuksessa olevia aukkoja ei voida täyttää kohtuuttoman sopimusehdon yksiselitteisesti korvaavan dispositiivisen säännöksen perusteella, vaan sellaisten kansallisen oikeuden säännösten perusteella, joissa säädetään niissä määriteltyjen oikeustoimen seurausten täydentämisestä myös kohtuudenmukaisuutta koskevista periaatteista (soveliaisuus) tai vakiintuneista tavoista aiheutuvilla seurauksilla?

2)

Pitäisikö mahdollisessa koko sopimuksen päättymisen seurauksia kuluttajan kannalta koskevassa arvioinnissa ottaa huomioon sopimuksen tekohetkellä vallinneet olosuhteet vai osapuolten kyseisen lausekkeen tehokkuutta koskevan riidan (kuluttajan vetoaminen sen kohtuuttomuuteen) syntyajankohtana vallinneet olosuhteet, ja mikä merkitys on kuluttajan tällaisessa riidassa ilmaisemalla näkemyksellä?

3)

Onko mahdollista pitää voimassa sopimusehdot, jotka ovat direktiivin 93/13 säännösten mukaan kohtuuttomia sopimusehtoja, jos tällaisen ratkaisun omaksuminen olisi asian ratkaisemishetkellä objektiivisesti edullista kuluttajan kannalta?

4)

Voiko direktiivin 93/13 6 artiklan 1 kohdan sisällön valossa sellaisten sopimusehtojen pitäminen kohtuuttomina, joissa määritetään osapuolten suorituksen määrä ja suorituksen toteuttamistapa johtaa tilanteeseen, jossa sopimuksen sisällön perusteella määritetty oikeussuhteen muoto kohtuuttomien ehtojen seurauksia lukuun ottamatta ei vastaa osapuolten tarkoitusta osapuolten olennaisen suorituksen osalta; erityisesti tarkoittaako sopimusehdon pitäminen kohtuuttomana, että voidaan jatkaa niiden muiden, joita väite kohtuuttomuudesta ei koske, kuluttajan olennaisen suorituksen määrittävien sopimusehtojen soveltamista, joiden muoto (sisällyttäminen sopimukseen), jonka osapuolet ovat sopineet, liittyi erottamattomasti kuluttajan riitauttamaan sopimusehtoon?

(1)  EYVL 1993, L 95, s. 29.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/20

Valitus, jonka Slovakian tasavalta on tehnyt 19.4.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-216/15, Dôvera zdravotná poisťovňa v. komissio, 5.2.2018 antamasta tuomiosta

(Asia C-271/18 P)

(2018/C 259/29)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Slovakian tasavalta (asiamies: B. Ricziová)

Muut osapuolet: Dôvera zdravotná poisťovňa, a.s., Union zdravotná poisťovňa, a.s., Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—

kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-216/15, Dôvera zdravotná poisťovňa a.s. v. Euroopan komissio, 5.2.2018 antaman tuomion, jolla unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi Dôvera zdravotná poisťovňa a s:n kanteen

—

hylkää Dôvera zdravotná poisťovňa a s:n kanteen perusteettomana

—

velvoittaa Dôvera zdravotná poisťovňa a.s:n ja Union zdravotná poisťovňa a.s:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Sen varalta, että unionin tuomioistuin katsoisi, ettei sillä ole käytettävissään riittäviä tietoja asian ratkaisemiseksi lopullisesti, Slovakian tasavalta vaatii toissijaisesti, että unionin tuomioistuin

—

kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen 5.2.2018 asiassa T-216/15, Dôvera zdravotná poisťovňa a.s. v. Euroopan komissio, antaman tuomion, jolla unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi Dôvera zdravotná poisťovňa a s:n kanteen

—

palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen

—

määrää, että oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Slovakian tasavalta vetoaa valituksensa tueksi neljään valitusperusteeseen unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisen tuomion kumoamiseksi.

1.

Ensimmäisessä valitusperusteessa Slovakian tasavalta katsoo, että unionin yleinen tuomioistuin on valituksenalaisessa tuomiossa ylittänyt toimivaltansa Euroopan komission päätöksiin valtiontukia koskevissa asioissa kohdistuvassa tuomioistuinvalvonnassa. Asiaa koskeva unionin tuomioistuimen vakiintunut oikeuskäytäntö on selvä, ja Slovakian tasavallan mukaan sitä ei ole noudatettu nyt käsiteltävässä asiassa. Slovakian tasavalta katsoo, että valituksenalaisessa tuomiossa unionin yleinen tuomioistuin ei ole kunnioittanut Euroopan komission laajaa harkintavaltaa monitahoisten taloudellisten seikkojen arvioinnissa eikä osoittanut Euroopan komission tehneen ilmeistä arviointivirhettä, vaan se on pelkästään korvannut Euroopan komission tekemän arvioinnin omalla täsmälleen päinvastaisella arvioinnillaan ja siten ylittänyt valvontavaltansa.

2.

Toisessa valitusperusteessa Slovakian tasavalta katsoo, että unionin yleinen tuomioistuin on valituksenalaisessa tuomiossa ottanut sille esitetyn selvitysaineiston huomioon kahdessa suhteessa vääristyneellä tavalla, koska se on tehnyt tosiseikoista jo perusteiltaan virheellisiä arviointeja, joiden virheellisyys selvästi ilmenee oikeudenkäyntiaineistoon sisältyvistä asiakirjoista. Arvostelun kohteena oleva selvitysaineiston ottaminen huomioon vääristyneellä tavalla liittyy sekä etua että kilpailua koskeviin seikkoihin Slovakian pakollisessa sairausvakuutusjärjestelmässä.

3.

Kolmannessa valitusperusteessa Slovakian tasavalta katsoo, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen Slovakian pakollisen sairausvakuutusjärjestelmän luokittelussa ja siten rikkonut SEUT 107 artiklan 1 kohtaa ja loukannut oikeusvarmuuden periaatetta. Valituksenalainen tuomio on ristiriidassa sosiaaliturvajärjestelmiä koskevan unionin tuomioistuimen aikaisemman oikeuskäytännön kanssa. Unionin yleinen tuomioistuin (i) on ratkaissut asian päinvastaisella tavalla kuin unionin tuomioistuimen samanlaisissa asioissa aikaisemmin noudattamassa oikeuskäytännössä, (ii) on ratkaissut asian samalla tavalla kuin unionin tuomioistuimen aikaisemmassa oikeuskäytännössä on ratkaistu toisenlaisia tilanteita koskeneita asioita, (iii) ei ole noudattanut unionin tuomioistuimen aikaisemmassa oikeuskäytännössä noudatettua periaatteellista lähestymistapaa, jonka mukaan tietyn sosiaaliturvajärjestelmän luokittelu perustuu sen hallitseviin ominaisuuksiin.

4.

Lopuksi Slovakian tasavalta katsoo neljännessä valitusperusteessa, että valituksenalaisen tuomion perusteluissa on useita puutteellisuuksia, jotka antavat aiheen valituksenalaisen tuomion kumoamiseen unionin tuomioistuimessa. Erityisesti (i) unionin yleinen tuomioistuin on jättänyt kokonaan selittämättä tiettyjä arviointejaan ja lähestymistapojaan (jotka lisäksi ovat merkitykseltään ensiarvoisia), (ii) valituksenalaisen tuomion perustelut ovat monissa suhteissa epäjohdonmukaiset ja unionin yleisen tuomioistuimen toteamuksissa on keskinäisiä ristiriitoja, (iii) eikä unionin yleinen tuomioistuin ottanut valituksenalaisessa tuomiossa huomioon komission ja Slovakian tasavallan esittämiä asian kannalta merkityksellisiä perusteluja. Unionin yleinen tuomioistuin on siten laiminlyönyt Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artiklan, luettuna yhdessä sen 53 artiklan ensimmäisen kohdan kanssa, mukaisen perusteluvelvollisuuden.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/22

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Augstākā tiesa (Latvia) on esittänyt 20.4.2018 – SIA ”Kuršu zeme” v. Valsts ieņēmumu dienests

(Asia C-273/18)

(2018/C 259/30)

Oikeudenkäyntikieli: latvia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Augstākā tiesa

Pääasian asianosaiset

Valittaja: SIA ”Kuršu zeme”

Vastapuoli: Valsts ieņēmumu dienests

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko direktiivin 2006/112/EY (1) 168 artiklan a alakohtaa tulkittava siten, että se on esteenä kiellolle vähentää ostoihin sisältyvä arvonlisävero, kun kyseinen kielto perustuu yksinomaan siihen, että verovelvollinen on tietoisesti osallistunut simuloitujen liiketoimien järjestelyyn, mutta tiedossa ei ole, millä tavoin konkreettisten liiketoimien seurauksena valtion varoihin kohdistuu vahinkoa, arvonlisäveron maksamatta jättämisellä vai kyseisen veron palauttamista koskevalla perusteettomalla vaatimuksella, verrattuna tilanteeseen, jossa nämä liiketoimet olisi käsitetty niiden todellisten olosuhteiden mukaisesti?

(1)  Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL 2006, L 347, s. 1).

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/22

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Administrativo de Círculo de Lisboa (Portugali) on esittänyt 24.4.2018 – Henkel Ibérica Portugal, Unipessoal Lda v. Comissão de Segurança de Serviços e Bens de Consumo

(Asia C-277/18)

(2018/C 259/31)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Administrativo de Círculo de Lisboa

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Henkel Ibérica Portugal, Unipessoal Lda

Vastaaja: Comissão de Segurança de Serviços e Bens de Consumo

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko yhteisön oikeuden ja erityisesti yleisestä tuoteturvallisuudesta 3.12.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY, (1) perustamissopimuksen 28 ja 30 artiklan – kuten niihin viitataan kyseisessä direktiivissä – ja 25.6.1987 annetun neuvoston direktiivin 87/357/ETY (2) mukainen sellainen kansallinen järjestelmä, josta Portugalissa säädetään 17.3.2005 annetulla asetuksella (Decreto-Lei) nro 69/2005 ja 10.5.1990 annetulla asetuksella (Decreto-Lei) nro 150/90 ja jossa kielletään paitsi sellaisten tuotteiden markkinoille saattaminen, jotka voivat vaarantaa kuluttajien terveyden ja turvallisuuden, koska ne voidaan sekoittaa elintarvikkeisiin, myös sellaisten tuotteiden markkinoille saattaminen, jotka – koska ne voidaan ulkonäkönsä vuoksi sekoittaa muihin tuotteisiin ja erityisesti leluihin – voivat normaalin ja kohtuudella ennakoitavissa olevan käytön yhteydessä vaarantaa kuluttajien ja erityisesti lasten terveyden ja turvallisuuden?

2)

Ovatko perustamissopimuksen 34 ja 36 artikla esteenä sellaisen kansallisen oikeuden säännöksen soveltamiselle, jolla kielletään maan alueella paitsi sellaisten tuotteiden markkinoille saattaminen, jotka voidaan sekoittaa elintarvikkeisiin, kyseisen direktiivin 1 ja 2 artiklan mukaisesti, myös sellaisten muiden tuotteiden markkinoille saattaminen, joiden ulkonäkö voi aiheuttaa sen, että kuluttajat käyttävät niitä eri tavalla kuin mihin ne on suunniteltu, vaikka ne eivät ole vaarallisten valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 31.5.1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/45/EY (3) 2 artiklassa tarkoitettuja vaarallisia valmisteita?

(1)  EUVL 2002, L 11, s. 4.

(2)  Sellaisia tuotteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä, jotka näyttäessään muulta kuin ovat vaarantavat kuluttajien terveyttä tai turvallisuutta 25.6.1987 annettu neuvoston direktiivi 87/357/ETY (EYVL 1987, L 192, s. 49)

(3)  Vaarallisten valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 31.5.1999 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/45/EY (EYVL 1999, L 200, s. 1).

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/23

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Supremo Tribunal Administrativo (Portugali) on esittänyt 24.4.2018 – Manuel Jorge Sequeira Mesquita v. Fazenda Pública

(Asia C-278/18)

(2018/C 259/32)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Supremo Tribunal Administrativo

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Manuel Jorge Sequeira Mesquita

Vastapuoli: Fazenda Pública

Ennakkoratkaisukysymys

Voidaanko 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) 135 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan säännöstä, siltä osin kuin se koskee kiinteän omaisuuden vuokrausta, tulkita siten, että tällainen vapautus käsittää sopimuksen, jossa luovutetaan viiniviljelmistä muodostuvan maatalousmaan maataloustoiminta yhtiölle, jonka toimialana on maataloustoiminta, kun sopimus on tehty yhdeksi vuodeksi, se on automaattisesti uusittavissa yhtä pitkäksi ajaksi ja siihen liittyvä vuokra on maksettava kunkin vuoden päätteeksi?

(1)  Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL 2006, L 347, s. 1).

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/23

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado de lo Social no 33 de Barcelona (Espanja) on esittänyt 24.4.2018 – Magdalena Molina Rodríguez v. Servicio Público de Empleo Estatal (SEPE)

(Asia C-279/18)

(2018/C 259/33)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juzgado de lo Social no 33 de Barcelona

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Magdalena Molina Rodríguez

Vastaaja: Servicio Público de Empleo Estatal (SEPE)

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä annetun direktiivin 79/7 (1) 4 artiklan 1 kohdassa säädettyä sukupuoleen perustuvan välillisen syrjinnän kieltoa tulkittava siten, että se on esteenä yleisen sosiaaliturvalain (Ley General de la Seguridad Social) 215 §:n 1 momentin 3 kohdan (hyväksytty kuninkaan asetuksella (Real Decreto Legislativo) 1/94) kaltaiselle kansalliselle säännökselle, jossa, sellaisena kuin se on muutettuna 15.3.2013 annetulla kuninkaan asetuksella (Real Decreto Ley), asetetaan yli 55-vuotiaiden työntekijöiden työttömyysavustuksen piiriin pääsemiselle uusi vaatimus – se, etteivät perheen yhteiset tulot ylitä tiettyä enimmäismäärää –, kun tämä aiheuttaa kyseisen avustuksen piiriin pääsemiselle rajoituksen, joka on naispuolisten mahdollisten avustuksensaajien ryhmässä merkittävästi suurempi (kuin miespuolisten), kuten toimitetuista tilastotiedoista ilmenee?

(1)  EYVL 1979, L 6, s. 24.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/24

Valitus, jonka Repower AG on tehnyt 24.4.2018 unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-727/16, Repower v. EUIPO, 21.2.2018 antamasta tuomiosta

(Asia T-281/18 P)

(2018/C 259/34)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Repower AG (edustajat: asianajajat R. Kunz-Hallstein, H. P. Kunz-Hallstein ja, V. Kling)

Muut osapuolet: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto ja repowermap.org

Vaatimukset

—

Unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-727/16 21.2.2018 antaman tuomion tuomiolauselman 1 kohta on kumottava kanteen hylkäämisen osalta

—

EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 3.8.2016 tekemä päätös (asia R 2311/2014-5 (REV)) päätös on kumottava

—

EUIPO on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

1.

EUIPO:lla ei saanut korvata kumoamista koskevia perusteluita unionin yleisessä tuomioistuimessa käydyn oikeudenkäynnin yhteydessä. EUIPO on muuttanut oikeusriidan kohdetta ja jättänyt noudattamatta kuulemiseksi tulemista koskevaa oikeutta ja sen harkintavallan käyttöä koskevaa velvollisuutta.

2.

Yleistä oikeusperiaatetta, jonka nojalla lainvastainen hallintotoimi saadaan peruuttaa, ei voida soveltaa tässä tapauksessa. Kyseessä olevassa lainsäädännössä ei ole oikeusaukkoa. Asetuksen N:o 207/2009 80 ja 83 artiklan säännökset ovat lex specialis -lainsäädäntöä.

3.

Asetuksen N:o 207/2009 83 artiklan nojalla kantajalla ei ole osoittamis- ja todistustaakkaa sen osalta, että jäsenvaltioissa ei ole lainvastaisten hallintotoimien peruuttamista koskevaa periaatetta.

4.

Vaikka oletettaisiinkin, että sellaista yleistä periaatetta sovellettaisiin tavaramerkkioikeudessa, edellytykset täydelliselle peruuttamiselle eivät olleet täyttyneet perustellun luottamuksen suojan takia.

5.

Valituslautakunnan päätöksessä on vakava perusteluita koskeva puute.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/25

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Audiencia Provincial de Almería (Espanja) on esittänyt 25.4.2018 – Liliana Beatriz Moya Privitello y Sergio Daniel Martín Durán v. Cajas Rurales Unidas, Sociedad Cooperativa de Crédito

(Asia C-283/18)

(2018/C 259/35)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Audiencia Provincial de Almería

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Liliana Beatriz Moya Privitello y Sergio Daniel Martín Durán

Vastapuoli: Cajas Rurales Unidas, Sociedad Cooperativa de Crédito

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko se, että pitkäaikaisessa vaihtuvakorkoisessa kiinnelainasopimuksessa käytetään viiteindeksinä yhtä markkinoilla olevista ja Espanjan pankin virallisesti julkaisemista indekseistä, esteenä tämän viiteindeksin arvioimiselle avoimuusvaatimusten noudattamisen kannalta myös silloin, kun on käytetty erityislainsäädännössä nimenomaisesti sallittuja indeksejä, jos kyseisessä lainsäädännössä annetaan sopimuspuolille mahdollisuus valita sovellettava indeksi ja jos pankki on käyttänyt yhtä näistä indekseistä tiedottamatta asiakkaalle, että markkinoilla on myös muita, kuluttajalle edullisempia indeksejä?

2)

Siltä osin kuin kyseisessä lainsäädännössä annetaan mahdollisuus valita sovellettava viiteindeksi siinä säädettyjen indeksien joukosta, onko pääasiassa sovellettavan kaltaista kansallista lainsäädäntöä (muun muassa ja lähinnä kiinnelainojen rahoitusehtojen avoimuudesta 5.5.1994 annettu ministeriön asetus [Orden de 5 de mayo 1994 sobre transparencia de las condiciones financieras de los préstamos hipotecarios], pankkipalvelujen avoimuudesta ja asiakassuojasta 28.10.2011 annettu valtiovarainministeriön asetus [Orden de EHA/2899/2011, de 28 de octubre, de transparencia y protección del cliente de servicios bancarios] ja pankkipalvelujen avoimuudesta ja vastuullisesta luotonannosta luottolaitoksille ja maksupalvelujen tarjoajille 27.6.2012 annettu Espanjan pankin ohje 5/2012 [Circular 5/2012, de 27 de junio, del Banco de España, a entidades de crédito y proveedores de servicios de pago, sobre transparencia de los servicios boticarios y responsabilidad en la concesión de préstamos], joka annettiin luottolaitosten luokittelusta, valvonnasta ja vakavaraisuudesta 26.6.2014 annetun lain 10/2014 [Ley 10/2014, de 26 de junio, de ordenación, supervisión y solvencia de entidades de crédito] ja sitä edeltäneen, luottolaitosten valvonnasta 29.7.1988 annetun lain 26/88 [Ley 26/1988, de 29 de julio, sobre Disciplina e Intervención de las Entidades de Crédito] 14 §:n täytäntöön panemiseksi) pidettävä direktiivin 93/13/ETY (1) 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina pakottavina lakeina tai asetuksina silloin, kun kyse on pitkäaikaisten vaihtuvakorkoisten kiinnelainasopimusten tekemisestä?

(1)  Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annettu neuvoston direktiivi 93/13/ETY (EYVL 1993, L 95, s. 29).

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/26

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Curtea de Apel Bucureşti (Romania) on esittänyt 26.4.2018 – Grup Servicii Petroliere SA v. Agenţia Naţională de Administrare Fiscală – Direcţia Generală de Soluţionare a Contestaţiilor ja Agenţia Naţională de Administrare Fiscală – Direcţia Generală de Administrare a Marilor Contribuabili

(Asia C-291/18)

(2018/C 259/36)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel Bucureşti

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Grup Servicii Petroliere SA

Vastapuolet: Agenţia Naţională de Administrare Fiscală – Direcţia Generală de Soluţionare a Contestaţiilor ja Agenţia Naţională de Administrare Fiscală – Direcţia Generală de Administrare a Marilor Contribuabili

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY (1) 148 artiklan c alakohtaa, luettuna yhdessä a alakohdan kanssa, tulkittava siten, että vapautusta arvonlisäverosta sovelletaan tietyin edellytyksin jackup-porauslauttojen luovutukseen, vai kuuluvatko jackup-porauslautat edellä mainitun unionin oikeussäännön käsitteen ”vesialus” soveltamisalaan, kun kyseisessä oikeussäännössä säädetään saman direktiivin 7 luvun otsikon perusteella ”kansainvälisen liikenteen vapautuksista”?

2)

Mikäli edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko direktiivin 2006/112/EY 148 artiklan c alakohdan, luettuna yhdessä a alakohdan kanssa, tulkinnan perusteella arvonlisäverovapautuksen soveltamisen olennaisena edellytyksenä, että porauslautan, joka on siirtynyt aavalle merelle, on sen (elinkeinotoiminnassa) käytön aikana pysyttävä tosiasiallisesti liikkeessä, kelluttava tai liikuttava merellä paikasta toiseen pidemmän ajanjakson ajan kuin se on paikallaan liikkumatta merellä tapahtuvan poraustoiminnan yhteydessä, eli onko siirtymisen merellä oltava tosiasiallisesti pääasiallista toimintaa poraamiseen nähden?

(1)  Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL 2006 L 347, s. 1).

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/26

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Superior de Justicia de Galicia (Espanja) on esittänyt 26.4.2018 – Sindicato Nacional de CCOO de Galicia v. Unión General de Trabajadores de Galicia (UGT), Universidad de Santiago de Compostela ja Confederación Intersindical Gallega

(Asia C-293/18)

(2018/C 259/37)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Superior de Justicia de Galicia

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Sindicato Nacional de CCOO de Galicia

Vastaajat: Unión General de Trabajadores de Galicia (UGT), Universidad de Santiago de Compostela ja Confederación Intersindical Gallega

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko tieteestä, teknologiasta ja innovaatiosta 1.6.2011 annetun lain 14/20[1]1 20 §:n mukaisesti palvelukseen otettujen työntekijöiden katsottava kuuluvan Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemän määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen, joka johti 28.6.1999 annettuun neuvoston direktiiviin 1999/70/EY, (1) soveltamisalaan?

2)

Onko työsopimusten päättymisestä maksettava korvaus puitesopimuksen 4 lausekkeessa tarkoitettu työehto?

3)

Jos kysymyksiin vastataan myöntävästi: Onko tieteestä, teknologiasta ja innovaatiosta 1.6.2001 annetun lain 14/20[1]1 mukaisesti palvelukseen otettujen työntekijöiden työsopimuksen päättyminen rinnastettavissa toistaiseksi voimassa olevien sopimusten päättymiseen työntekijöiden asemasta annetun lain 52 §:ssä tarkoitettujen objektiivisten syiden perusteella?

4)

Jos kysymykseen vastataan myöntävästi: Onko eroille jokin lainsäädännöllinen peruste?

(1)  Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28.6.1999 annettu neuvoston direktiivi 1999/70/EY (EYVL 1999, L 175, s. 43).

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/27

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal da Relação do Porto (Portugali) on esittänyt 30.4.2018 – Mediterranean Shipping Company (Portugal) – Agentes de Navegação SA v. Banco Comercial Português SA ja Caixa Geral de Depósitos SA

(Asia C-295/18)

(2018/C 259/38)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal da Relação do Porto

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Mediterranean Shipping Company (Portugal) – Agentes de Navegação SA

Vastapuolet: Banco Comercial Português SA ja Caixa Geral de Depósitos SA

Ennakkoratkaisukysymykset

A)

Onko direktiivin 2007/64/EY (1) 2 artiklaa tulkittava siten, että siinä määriteltyyn direktiivin soveltamisalaan katsotaan kuuluvaksi sellaisen suoraveloitusta koskevan maksutoimeksiannon täytäntöönpano, jonka on antanut kolmas yhtiö sellaiselta tililtä, jonka haltija se ei ole ja jonka haltija ei ole tehnyt kyseessä olevan luottolaitoksen kanssa minkäänlaista yksittäistä maksupalvelua koskevaa sopimusta tai maksupalvelujen tarjoamista koskevaa puitesopimusta?

B)

Mikäli kysymykseen II-A) vastataan myöntävästi, voidaanko samassa asiayhteydessä mainittua tilinhaltijaa pitää maksupalvelunkäyttäjänä saman direktiivin 58 artiklan soveltamisen kannalta?

(1)  Maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 97/7/EY, 2002/65/EY, 2005/60/EY ja 2006/48/EY muuttamisesta ja direktiivin 97/5/EY kumoamisesta 13.11.2007 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/64/EY (EUVL 2007, L 319, s. 1)

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/28

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d’État (Belgia) on esittänyt 9.5.2018 – Terre wallonne ASBL v. Région wallonne

(Asia C-321/18)

(2018/C 259/39)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d’État

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Terre wallonne ASBL

Vastaaja: Région wallonne

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko määräys, jolla jokin jäsenvaltion elin asettaa suojelutavoitteet Natura 2000 -verkostoa varten luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21.5.1992 annetun direktiivin 92/43/ETY (1) mukaisesti, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetussa direktiivissä 2001/42/EY (2) ja erityisesti kyseisen direktiivin 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tai 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu suunnitelma tai ohjelma?”

2)

Jos edellä olevaan kysymykseen vastataan myöntävästi, onko kyseisestä määräyksestä tehtävä direktiivissä 2001/42/EY tarkoitettu ympäristövaikutusten arviointi, vaikka sellaista arviointia ei vaadita kyseisen määräyksen perusteena olevan direktiivin 92/43/ETY nojalla?

(1)  EYVL 1992, L 206, s. 7.

(2)  Tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27.6.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY (EYVL 2001, L 197, s. 30).

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/28

Valitus, jonka Caviro Distillerie Srl, Distillerie Bonollo SpA, Distillerie Mazzari SpA ja Industria Chimica Valenzana (ICV) SpA ovat tehneet 25.5.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (yhdeksäs jaosto) asiassa T-211/16, Caviro Distillerie ym. v. komissio, 15.3.2018 antamasta tuomiosta

(Asia C-345/18 P)

(2018/C 259/40)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittajat: Caviro Distillerie Srl, Distillerie Bonollo SpA, Distillerie Mazzari SpA ja Industria Chimica Valenzana (ICV) SpA (edustaja: R. MacLean, Solicitor)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittajat vaativat, että unionin tuomioistuin

—

kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen antaman tuomion siltä osin kuin kyseinen tuomioistuin teki virheen korvaamalla luvattomasti komission perustelut omillaan arvioidessaan valittajien esittämää toista kanneperustetta

—

kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen antaman tuomion, koska siinä otettiin sille esitetyt todisteet, jotka koskivat unionin tuotannonalan markkinaosuuden kehitystä ja lopullista tilannetta, huomioon ilmeisen vääristyneellä tavalla

—

hyväksyy valittajien toisen perusteen, joka koskee sitä, että unionin yleinen tuomioistuin arvioi virheellisesti markkinaosuustilannetta, ja käyttää toimivaltaansa ratkaista tämä kanneperuste itse ja antaa asiassa lopullisen ratkaisun

—

toissijaisesti palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta tämä ratkaisee asianmukaisesti valittajien tätä koskevan perusteen

—

vahvistaa, että unionin yleinen tuomioistuin teki ilmeisen arviointivirheen ja rikkoi perusasetuksen (1) 3 artiklan 2 ja 5 kohtaa, kun se katsoi, että komissio ei tehnyt ilmeistä arviointivirhettä hyväksyessään päätelmänsä, jotka koskivat merkittävää vahinkoa

—

vahvistaa, että unionin yleinen tuomioistuin ei esittänyt riittäviä perusteluja ja että sen perustelut olivat keskenään ristiriitaiset, ja

—

velvoittaa komission korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut tässä ja ensimmäisessä oikeusasteessa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittajat esittävät kolme valitusperustetta. Kaikki kolme unionin tuomioistuimelle esitettyä valitusperustetta koskevat unionin yleiselle tuomioistuimelle esitettyä toista kanneperustetta. Tiivistetysti voidaan todeta, että unionin tuomioistuimelle esitetyt valitusperusteet ovat seuraavat:

1.

Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen korvaamalla komission perustelut omillaan, kun se arvioi unionin tuotannonalan markkinaosuuden alenemisen merkitystä sekä suhteellisesti että absoluuttisesti ilmaistuna, ja/tai otti ilmeisen virheellisellä tavalla huomioon sille esitetyt todisteet, jotka koskivat unionin tuotannonalan markkinaosuuden alenemista.

2.

Unionin yleinen tuomioistuin teki ilmeisen arviointivirheen ja rikkoi perusasetuksen 3 artiklan 2 ja 5 kohtaa, kun se katsoi, että komissio ei ollut tehnyt ilmeistä arviointivirhettä hyväksyessään päätelmänsä, jotka koskivat merkittävää vahinkoa.

3.

Unionin yleinen tuomioistuin ei perustellut riittävästi tätä seikkaa koskevaa päätelmäänsä, koska se ei selittänyt, miksi komission unionin tuotannonalan markkinaosuutta koskeva arviointivirhe ei oikeuttanut riidanalaisen asetuksen kumoamista, mitä valittajat vaativat. Tämän lisäksi unionin yleinen tuomioistuin esitti ristiriitaisia perusteluja, koska se katsoi, että komission arvioinnissa, joka koski unionin tuotannonalan markkinaosuutta, oli virhe, mutta ratkaisi asian lopulta komission hyväksi.

(1)  Polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30.11.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009 (EUVL 2009, L 343, s. 51).

Unionin yleinen tuomioistuin

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/30

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.6.2018 – Spagnolli ym. v. komissio

(Asia T-568/16) (1)

((Henkilöstö - Virkamiehet - Puolison, joka on virkamies, kuolema - Edesmenneen virkamiehen oikeudenomistajat - Leskeneläke - Lapseneläke - Virkamiehen, joka on eloon jäänyt puoliso, toimipaikan muuttuminen - Palkan mukauttaminen - Leskeneläkkeen ja lapseneläkkeen laskentatapa - Henkilöstösääntöjen 81 a artikla - Ilmoitus eläkeoikeuksien muutoksesta - Henkilöstösääntöjen 91 artiklassa tarkoitettu henkilölle vastainen toimi - Henkilöstösääntöjen 85 artikla - Perusteettoman edun palautus - Edellytykset - Vaatimus aineellisen ja aineettoman vahingon korvaamisesta))

(2018/C 259/41)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Alberto Spagnolli (Parma, Italia), Francesco Spagnolli (Parma), Maria Alice Spagnolli (Parma) ja Bianca Maria Elena Spagnolli (Parma) (edustajat: asianajajat C. Cortese ja B. Cortese)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Gattinara ja F. Simonetti)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanteet, jotka perustuvat SEUT 270 artiklaan, joissa vaaditaan asiassa T-568/16 kumoamaan komission henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimiston (PMO) 6.2.2015 päivätty muutosilmoitus nro 3 PMO/04/LM/2015/ARES, johon sisältyy ilmoitus kantajille myönnettyjen leskeneläkkeen ja lapseneläkkeiden uusista määristä, ja asiassa T-599/16 yhtäältä kumoamaan PMO:n 17.8.2015 päivätty päätös PMO/04/LM/2015/ARES/3406787 kantajille leskeneläkkeenä ja lapseneläkkeinä perusteettomasti maksettujen rahamäärien takaisinperinnästä ja toisaalta kantajille aiheutuneiksi väitettyjen vahinkojen korvaamista.

Tuomiolauselma

1)

Asiassa T-568/16 kanne hylätään.

2)

Asiassa T-599/16 komission henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimiston (PMO) 17.8.2015 tekemä päätös PMO/04/LM/2015/ARES/3406787 kantajille leskeneläkkeenä ja lapseneläkkeinä perusteettomasti maksettujen rahamäärien takaisinperinnästä kumotaan ja kanne hylätään muilta osin.

3)

Kukin asianosainen vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan kummassakin asiassa.

(1)  EUVL C 111, 29.3.2016 (asia on alun perin rekisteröity Euroopan unionin virkamiestuomioistuimessa numerolla F-140/15 ja siirretty unionin yleiseen tuomioistuimeen 1.9.2016).

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/31

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.6.2018 – OW v. EASA

(Asia T-597/16) (1)

((Henkilöstö - Väliaikaiset toimihenkilöt - Yksikön edun mukaisesti tapahtuva asemapaikkaan sijoittaminen - Siirto uuteen tehtävään - Ilmeinen arviointivirhe - Perusteluvelvollisuus - Puolustautumisoikeudet - Harkintavallan väärinkäyttö))

(2018/C 259/42)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: OW (edustajat: asianajajat S. Rodrigues ja C. Bernard-Glanz)

Vastaaja: Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) (asiamiehet: aluksi F. Manuhutu ja A. Haug, sitten A. Haug, avustajinaan asianajajat D. Waelbroeck ja A. Duron)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva vaatimus kumota EASA:n pääjohtajan 20.7.2015 antama päätös 2015/155/ED, jolla EASA:n pääjohtaja siirsi kantajan uuteen tehtävään

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

OW velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 296, 16.8.2016 (asia on alkujaan rekisteröity Euroopan unionin virkamiestuomioistuimessa asianumerolla F-27/16, ja siirretty Euroopan unionin yleiseen tuomioistuimeen 1.9.2016).

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/31

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.6.2018 – Sipral World v. EUIPO – La Dolfina (DOLFINA)

(Asia T-882/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Menettämismenettely - EU-sanamerkki DOLFINA - Tavaramerkin tosiasiallisen käytön puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 51 artiklan 1 kohdan a alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 58 artiklan 1 kohdan a alakohta) Perusteluvelvollisuus - Asetuksen N:o 207/2009 75 artikla (josta on tullut asetuksen 2017/1001 94 artikla)))

(2018/C 259/43)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Sipral World, SL (Barcelona, Espanja) (edustajat: asianajajat R. Almaraz Palmero ja A. Ruo)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: J. Ivanauskas ja D. Walicka)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: La Dolfina, SA (Buenos Aires, Argentiina) (edustaja asianajaja J. Carbonell Callicó)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n toisen valituslautakunnan 22.9.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 1897/2015-2), joka koskee osapuolten La Dolfina ja Sipral World välistä menettämismenettelyä

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Sipral World, SL velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 46, 13.2.2017.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/32

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.6.2018 – Schmid v. EUIPO – Landeskammer für Land- und Forstwirtschaft in Steiermark (Steirisches Kürbiskernöl)

(Asia T-72/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Menettämismenettely - Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti - Kuviomerkki Steirisches Kürbiskernöl - Suojattu maantieteellinen merkintä - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 15 artikla, 51 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 55 artiklan 1 kohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 18 artikla, 58 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 62 artiklan 1 kohta) - Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö - Käyttö tavaramerkkinä))

(2018/C 259/44)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Gabriele Schmid (Halbenrain, Itävalta) (edustaja: asianajaja B. Kuchar)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: D. Hanf)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Landeskammer für Land- und Forstwirtschaft in Steiermark (Graz, Itävalta) (edustajat: asianajajat I. Hödl ja S. Schoeller)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 7.12.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 1768/2015-4), joka koskee osapuolten Gabriele Schmid ja Landeskammer für Land- und Forstwirtschaft in Steiermark välistä menettämismenettelyä.

Tuomiolauselma

1)

Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) neljännen valituslautakunnan 7.12.2016 tekemä päätös (asia R 1768/2015-4) kumotaan.

2)

Kanne hylätään muilta osin.

3)

EUIPO vastaa omista kuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Gabriele Schmidille aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

4)

Landeskammer für Land- und Forstwirtschaft in Steiermark vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 104, 3.4.2017.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/33

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.6.2018 – XX v. EUIPO – Mignini & Petrini (cotecnica MAXIMA)

(Asia T-136/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin cotecnica MAXIMA rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisempi kansallinen kuviomerkki MAXIM Alimento Superpremium - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)))

(2018/C 259/45)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Cotécnica, SCCL (Bellpuig, Espanja) (edustajat: aluksi asianajajat J. C. Erdozain López, J. Galán López ja J.-B. Devaureix, sitten asianajajat J. C. Erdozain López, J. Galán López ja L. Montoya Terán)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: S. Palmero Cabezas)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Mignini & Petrini SpA (Petrignano di Assisi, Italia) (edustajat: asianajajat F. Celluprica, F. Fischetti ja F. De Bono)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n toisen valituslautakunnan 17.11.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 853/2016-2), joka koskee osapuolten Mignini & Petrini ja Cotécnica välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Cotécnica, SCCL vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) ja Mignini & Petrini SpA:n oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 129, 24.4.2017.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/33

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.6.2018 – Emcur v. EUIPO – Emcure Pharmaceuticals (EMCURE)

(Asia T-165/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus EU-sanamerkin EMCURE rekisteröimiseksi - Aikaisemmat EU-sanamerkki ja kansallinen sanamerkki EMCUR - Suhteellinen hylkäysperuste - Tavaroiden tai palvelujen samankaltaisuus - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)))

(2018/C 259/46)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Emcur Gesundheitsmittel aus Bad Ems GmbH (Bad Ems, Saksa) (edustaja: K. Bröcker, asianajaja)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: M. Rajh)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: Emcure Pharmaceuticals Ltd (Bhosari, Intia)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n toisen valituslautakunnan 13.12.2016 antamasta päätöksestä (asia R 790/2016-2), joka koskee väitemenettelyä Emcur Gesundheitsmittel aus Bad Emsin ja Emcure Pharmaceuticalsin välillä

Tuomiolauselma

1)

Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) toisen valituslautakunnan 13.12.2016 antama päätös (asia R 790/2016-2) kumotaan siltä osin kuin se koskee tavaroiden ja palvelujen kansainvälistä luokitusta tavaramerkkien rekisteröimistä varten koskevaan 15.6.1957 tehtyyn Nizzan sopimukseen, sellaisena kuin se on tarkistettuna ja muutettuna, pohjautuvan luokituksen luokkiin 42 ja 44 kuuluvia palveluja.

2)

Kanne hylätään muilta osin.

3)

EUIPO ja Emcur Gesundheitsmittel aus Bad Ems GmbH vastaavat kukin omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 129, 24.4.2017.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/34

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.6.2018 – Lion’s Head Global Partners v. EUIPO Lion Capital (Lion’s Head)

(Asia T-294/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti - Sanamerkki Lion’s Head - Aikaisempi EU-sanamerkki LION CAPITAL - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)))

(2018/C 259/47)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Lion’s Head Global Partners LLP (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: R. Nöske, asianajaja)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: J. Crespo Carrillo)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: Lion Capital LLP (Lontoo) (edustajat: solicitor D. Rose ja solicitor J. Warner)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 28.2.2017 antamasta päätöksestä (asia R 1478/2016-4), joka koskee Lion Capitalin ja Lion’s Head Global Partnersin välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Lion’s Head Global Partners LLP velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 231, 17.7.2017.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/35

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.6.2018 – Winkler v. komissio

(Asia T-369/17) (1)

((Henkilöstö - Virkamiehet - Kansallisten eläkeoikeuksien siirtäminen - Päätös, jossa vahvistetaan palvelusvuosien määrä - Kohtuullinen aika - Oikeus tulla kuulluksi - Oikeusvarmuus - Yhdenvertainen kohtelu - Luottamuksensuoja - Vastuu - Aineellinen vahinko))

(2018/C 259/48)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Bernd Winkler (Grange, Irlanti) (edustaja: asianajaja A. Kässens)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: T. Bohr ja L. Radu Bouyon)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva vaatimus yhtäältä kumota komission henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimiston (PMO) 26.9.2016 antama päätös, jossa vahvistetaan Euroopan unionin toimielinten eläkejärjestelmässä huomioon otettavien palvelusvuosien lukumäärä kantajan ennen unionin palvelukseen tuloa saavuttamien eläkeoikeuksien siirtoa unionin järjestelmään koskevan pyynnön jälkeen, ja toisaalta vaatimus sen vahingon korvaamiseksi, joka kantajalle on väitetysti aiheutunut niiden lainvastaisuuksien seurauksena, joihin kantaja katsoo komission syyllistyneen eläkeoikeuksiensa siirtoa koskevan hakemuksen käsittelyssä

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 249, 31.7.2017.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/35

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.6.2018 – Fenyves v. EUIPO (Blue)

(Asia T-375/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Hakemus kuviomerkin Blue rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Erottamiskyvyn puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 2 kohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 2 kohta) - Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohta)))

(2018/C 259/49)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Klaudia Patricia Fenyves (Hevesvezekény, Unkari) (edustaja: asianajaja I. Monteiro Alves)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: M. Rajh)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 27.3.2017 tekemästä päätöksestä (asia R 1974/2016-5), joka koskee hakemusta kuviomerkin Blue rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Klaudia Patricia Fenyves velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 256, 7.8.2017.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/36

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 8.6.2018 – Lupu v. EUIPO – Dzhihangir (Djili soy original DS)

(Asia T-456/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin Djili soy original DS rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisempi kansallinen sanamerkki DJILI - Suhteellinen hylkäysperuste - Kanne, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi täysin perusteeton))

(2018/C 259/50)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Victor Lupu (Bukarest, Romania) (edustaja: asianajaja P. Acsinte)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: D. Gája)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Ibryam Dzhihangir (Silistra, Bulgaria) (edustaja: asianajaja C.-R. Romiţan)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 3.5.2017 antamasta päätöksestä (asia R 516/2011-5), joka koskee Victor Lupun ja Ibryam Dzhihangirin välistä väitemenettelyä

Määräysosa

1)

Oikeudenkäyntiväite käsitellään pääasian yhteydessä.

2)

Kanne hylätään.

3)

Victor Lupu vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan EUIPO:n oikeudenkäyntikulut.

4)

Ibryam Dzhihangir vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 309, 18.9.2017.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/36

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 6.6.2018 – Grupo Bimbo v. EUIPO – DF World of Spices (TAKIS FUEGO)

(Asia T-608/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Rekisteröintihakemuksen peruuttaminen - Lausunnon antamisen raukeaminen))

(2018/C 259/51)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Grupo Bimbo, SAB de CV (México, Meksiko) (edustaja: asianajaja N. A. Fernández Fernández-Pacheco)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: V. Ruzek)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: DF World of Spices GmbH (Dissen, Saksa) (edustaja: asianajaja A. Ebert-Weidenfeller)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 4.7.2017 tekemästä päätöksestä (asia R 2300/2016-4), joka koskee osapuolten DF World of Spices GmbH ja Grupo Bimbo, SAB de CV välistä väitemenettelyä

Määräysosa

1)

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.

2)

Grupo Bimbo, SAB de CV velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 369, 30.10.2017.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/37

Kanne 3.5.2018 – ABLV Bank v. SRB

(Asia T-280/18)

(2018/C 259/52)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: ABLV Bank AS (Riika, Latvia) (edustajat: asianajajat O. Behrends, M. Kirchner ja L. Feddern)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston 23.2.2018 tekemät päätökset kantajan ja tämän tytäryhtiön ABLV Bank Luxembourg SA:n osalta, ja

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi 13 kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäisen kanneperusteen mukaan yhteisellä kriisinratkaisuneuvostolla ei ollut toimivaltaa tehdä päätöstä likvidaatiosta.

2)

Toisen kanneperusteen mukaan yhteinen kriisinratkaisuneuvosto loukkasi kantajan oikeuksia, kun se ilmoitti muodollisesta päätöksestään olla hyväksymättä kriisinratkaisutoimia.

3)

Kolmannen kanneperusteen mukaan yhteinen kriisinratkaisuneuvosto loukkasi kantajan oikeuksia, kun sen asetuksen (EU) N:o 806/2014 (1) 18 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla suorittama arviointi oli virheellinen.

4)

Neljännen kanneperusteen mukaan yhteinen kriisinratkaisuneuvosto loukkasi kantajan oikeuksia, kun sen asetuksen 806/2014 18 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla suorittama arviointi oli virheellinen.

5)

Viidennen kanneperusteen mukaan yhteinen kriisinratkaisuneuvosto loukkasi kantajan oikeutta tulla kuulluksi ja muita menettelyllisiä oikeuksia.

6)

Kuudennen kanneperusteen mukaan yhteinen kriisinratkaisuneuvosto loukkasi kantajan oikeutta saada asianmukaisesti perusteltu päätös.

7)

Seitsemännen kanneperusteen mukaan yhteinen kriisinratkaisuneuvosto ei tutkinut ja arvioinut huolellisesti ja puolueettomasti kaikkia asian kannalta merkityksellisiä seikkoja.

8)

Kahdeksannen kanneperusteen mukaan yhteinen kriisinratkaisuneuvosto loukkasi suhteellisuusperiaatetta.

9)

Yhdeksännen kanneperusteen mukaan yhteinen kriisinratkaisuneuvosto loukkasi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

10)

Kymmenennen kanneperusteen mukaan yhteinen kriisinratkaisuneuvosto loukkasi kantajan omistusoikeutta ja elinkeinovapautta.

11)

Yhdennentoista kanneperusteen mukaan yhteinen kriisinratkaisuneuvosto loukkasi nemo auditur –periaatetta.

12)

Kahdennentoista kanneperusteen mukaan yhteinen kriisinratkaisuneuvosto käytti harkintavaltaansa väärin.

13)

Kolmannentoista kanneperusteen mukaan yhteinen kriisinratkaisuneuvosto rikkoi Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan mukaista kantajan oikeutta, kun se ei varmistanut, että unionin asianomaiset toimielimet ja elimet käsittelevät kantajan asiat.

(1)  Yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15.7.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 806/2014 (EUVL 2014, L 225, s. 1).

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/38

Kanne 3.5.2018 – ABLV Bank v. EKP

(Asia T-281/18)

(2018/C 259/53)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: ABLV Bank AS (Riika, Latvia) (edustajat: asianajajat O. Behrends, M. Kirchner ja L. Feddern)

Vastaaja: Euroopan keskuspankki (EKP)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan keskuspankin (EKP) 23.2.2018 tekemät päätökset siitä, että kantaja ja ABLV Bank Luxembourg SA ovat kykenemättömiä tai todennäköisesti kykenemättömiä jatkamaan toimintaansa, ja

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi kymmeneen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäisen kanneperusteen mukaan EKP:n suorittama arviointi perusteesta ”kykenemätön tai todennäköisesti kykenemätön jatkamaan toimintaansa” oli kantajan ja tämän tytäryhtiön ABLV Bank Luxembourgin osalta virheellinen ja puutteellinen monelta osin.

2)

Toisen kanneperusteen mukaan EKP loukkasi kantajan oikeutta tulla kuulluksi ja muita menettelyllisiä oikeuksia.

3)

Kolmannen kanneperusteen mukaan EKP loukkasi kantajan oikeutta saada asianmukaisesti perusteltu päätös.

4)

Neljännen kanneperusteen mukaan EKP ei tutkinut ja arvioinut huolellisesti ja puolueettomasti kaikkia käsiteltävän asian kannalta merkityksellisiä seikkoja.

5)

Viidennen kanneperusteen mukaan suhteellisuusperiaatetta loukattiin.

6)

Kuudennen kanneperusteen mukaan EKP loukkasi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

7)

Seitsemännen kanneperusteen mukaan EKP loukkasi omistusoikeutta ja elinkeinovapautta.

8)

Kahdeksannen kanneperusteen mukaan EKP loukkasi nemo auditur -periaatetta.

9)

Yhdeksännen kanneperusteen mukaan EKP käytti harkintavaltaansa väärin.

10)

Kymmenennen kanneperusteen mukaan perusoikeuskirjan 41 artiklan mukaista kantajan oikeutta rikottiin, kun jätettiin varmistamatta, että unionin asianomaiset toimielimet ja elimet käsittelevät kantajan asiat.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/39

Kanne 3.5.2018 – Bernis ym. v. SRB

(Asia T-282/18)

(2018/C 259/54)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Ernests Bernis (Jurmala, Latvia), Oļegs Fiļs (Jurmala), OF Holding SIA (Riika, Latvia) ja Cassandra Holding Company SIA (Jurmala) (edustajat: asianajajat O. Behrends, M. Kirchner ja L. Feddern)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston 23.2.2018 tekemät päätökset, jotka koskevat ABLV Bank AS:ia ja ABLV Bank Luxembourg SA:ta.

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat vetoavat kanteensa tueksi 13 kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäisen kanneperusteen mukaan yhteisellä kriisinratkaisuneuvostolla ei ollut toimivaltaa tehdä päätöstä likvidaatiosta.

2)

Toisen kanneperusteen mukaan yhteinen kriisinratkaisuneuvosto loukkasi kantajien oikeuksia, kun se ilmoitti muodollisesta päätöksestään olla hyväksymättä kriisinratkaisutoimia.

3)

Kolmannen kanneperusteen mukaan yhteinen kriisinratkaisuneuvosto loukkasi kantajien oikeuksia, kun sen asetuksen (EU) N:o 806/2014 (1) 18 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla suorittama arviointi oli virheellinen.

4)

Neljännen kanneperusteen mukaan yhteinen kriisinratkaisuneuvosto loukkasi kantajien oikeuksia, kun sen asetuksen 806/2014 18 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla suorittama arviointi oli virheellinen.

5)

Viidennen kanneperusteen mukaan yhteinen kriisinratkaisuneuvosto loukkasi kantajien oikeutta tulla kuulluksi ja muita menettelyllisiä oikeuksia.

6)

Kuudennen kanneperusteen mukaan yhteinen kriisinratkaisuneuvosto loukkasi kantajien oikeutta saada asianmukaisesti perusteltu päätös.

7)

Seitsemännen kanneperusteen mukaan yhteinen kriisinratkaisuneuvosto ei tutkinut ja arvioinut huolellisesti ja puolueettomasti kaikkia asian kannalta merkityksellisiä seikkoja.

8)

Kahdeksannen kanneperusteen mukaan yhteinen kriisinratkaisuneuvosto loukkasi suhteellisuusperiaatetta.

9)

Yhdeksännen kanneperusteen mukaan yhteinen kriisinratkaisuneuvosto loukkasi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

10)

Kymmenennen kanneperusteen mukaan yhteinen kriisinratkaisuneuvosto loukkasi kantajien omistusoikeutta ja elinkeinovapautta.

11)

Yhdennentoista kanneperusteen mukaan yhteinen kriisinratkaisuneuvosto loukkasi nemo auditur -periaatetta.

12)

Kahdennentoista kanneperusteen mukaan yhteinen kriisinratkaisuneuvosto käytti harkintavaltaansa väärin.

13)

Kolmannentoista kanneperusteen mukaan yhteinen kriisinratkaisuneuvosto rikkoi Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan mukaisia kantajien oikeuksia, kun se ei varmistanut, että unionin asianomaiset toimielimet ja elimet käsittelevät ABLV Bank SA:n asiat.

(1)  Yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15.7.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 806/2014 (EUVL 2014 L 225, s. 1).

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/40

Kanne 3.5.2018 – Bernis ym. v. EKP

(Asia T-283/18)

(2018/C 259/55)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Ernests Bernis (Jurmala, Latvia), Oļegs Fiļs (Jurmala), OF Holding SIA (Riika, Latvia) ja Cassandra Holding Company SIA (Jurmala) (edustajat: asianajajat O. Behrends, M. Kirchner ja L. Feddern)

Vastaaja: Euroopan keskuspankki (EKP)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan EKP:n 23.2.2018 tekemät päätökset siitä, että ABLV Bank AS ja ABLV Bank Luxembourg SA ovat kykenemättömiä tai todennäköisesti kykenemättömiä jatkamaan toimintaansa, ja

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat vetoavat kanteensa tueksi kymmeneen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäisen kanneperusteen mukaan EKP:n suorittama arviointi perusteesta ”kykenemätön tai todennäköisesti kykenemätön jatkamaan toimintaansa” oli ABLV Bankin ja tämän tytäryhtiön ABLV Bank Luxembourgin osalta virheellinen ja puutteellinen monelta osin.

2)

Toisen kanneperusteen mukaan EKP loukkasi kantajien oikeutta tulla kuulluksi ja muita menettelyllisiä oikeuksia.

3)

Kolmannen kanneperusteen mukaan EKP loukkasi kantajien oikeutta saada asianmukaisesti perusteltu päätös.

4)

Neljännen kanneperusteen mukaan EKP ei tutkinut ja arvioinut huolellisesti ja puolueettomasti kaikkia käsiteltävän asian kannalta merkityksellisiä seikkoja.

5)

Viidennen kanneperusteen mukaan suhteellisuusperiaatetta loukattiin.

6)

Kuudennen kanneperusteen mukaan EKP loukkasi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

7)

Seitsemännen kanneperusteen mukaan EKP loukkasi omistusoikeutta ja elinkeinovapautta.

8)

Kahdeksannen kanneperusteen mukaan EKP loukkasi nemo auditur -periaatetta.

9)

Yhdeksännen kanneperusteen mukaan EKP käytti harkintavaltaansa väärin.

10)

Kymmenennen kanneperusteen mukaan perusoikeuskirjan 41 artiklan mukaista ABLV Bankin oikeutta rikottiin, kun jätettiin varmistamatta, että unionin asianomaiset toimielimet ja elimet käsittelevät ABLV Bankin asiat.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/41

Kanne 16.5.2018 – Strabag Belgium v. parlamentti

(Asia T-299/18)

(2018/C 259/56)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Strabag Belgium (Antwerpen, Belgia) (edustajat: asianajajat M. Schoups, K. Lemmens ja M. Lahbib)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

ottamaan tämän kumoamiskanteen tutkittavaksi ja toteamaan sen perustelluksi

—

näin ollen kumoamaan i) 19.4.2018 päivätyn päätöksen, jolla pysytetään 24.11.2017 päivätty Euroopan parlamentin päätös tehdä hankintasopimus, joka koskee puitesopimusta pääurakoitsijan töistä Euroopan parlamentin Brysselissä sijaitsevia rakennuksia varten (tarjouspyyntö nro 06/D20/2017/M036), viiden muun tarjoajan kuin SA Strabag Belgiumin kanssa, ja ii) tarjousten arviointikertomuksen (lisäys), jonka arviointikomitea toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän nimittämänä laati 26.3.2018

—

velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien oikeudenkäyntikorvaus.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi yhteen ainoaan kanneperusteeseen, joka perustuu seuraavien säännösten rikkomiseen:

i)

unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25.10.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL 2012, L 298, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 28.10.2015 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2015/1929 (EUVL 2015, L 286, s. 1), 110 artiklan 5 kohta, jossa säädetään, että komissiolle siirretään valta antaa 210 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat ratkaisuperusteita, kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous mukaan lukien

ii)

151 artikla, sellaisena kuin se on muutettuna unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä annetun delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 muuttamisesta 30.10.2015 annetulla komission delegoidulla asetuksella (EU) 2015/2462 (EUVL 2015, L 342, s. 7), jossa säädetään poikkeuksellisen alhaisiin tarjouksiin sovellettavista säännöistä, sekä

iii)

asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 102 artikla, joka koskee julkisissa hankinnoissa noudatettavia yleisiä avoimuuden, suhteellisuuden, tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita.

Kantajan mielestä näitä sääntöjä on rikottu siltä osin kuin riidanalaisessa päätöksessä

i)

mainitaan, että minkään seikan, joka on esitetty joko jätetyissä tarjouksissa tai myöhemmin pyydetyissä lisäselvityksissä, perusteella ei voida todeta, että yhden sopimuspuoleksi valitun yhtiön tarjous olisi poikkeuksellisen alhainen sovellettavan säännöstön kannalta, ja

ii)

ilmoitetaan edellä mainitun tarjouksen olevan alhaisin sääntöjenmukainen tarjous perustelematta tätä asianmukaisesti, vaikka viimeksi mainitun tarjous ei selvästi ole alhaisin sääntöjenmukainen tarjous, vaikka se sisältää poikkeuksellisen alhaisia hintoja ja vaikka se olisi pitänyt todeta sääntöjenvastaiseksi ja poistaa sitten Euroopan parlamentin toteuttamasta konkreettisemmasta ja perusteellisemmasta tutkinnasta.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/42

Kanne 8.5.2018 – MLPS v. komissio

(Asia T-304/18)

(2018/C 259/57)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Mouvement pour la liberté de la protection sociale (MLPS) (Pariisi, Ranska) (edustaja: asianajaja M. Gibaud)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

toteamaan Euroopan komission laiminlyönnin, koska se on lainvastaisesti jättänyt käsittelemättä Mouvement pour la liberté de la protection socialen (MLPS) 21.12.2017 tekemän kantelun

—

kumoamaan 7.3.2018 tehdyn Euroopan komission päätöksen, jolla kieltäydytään jatkamasta Mouvement pour la liberté de la protection socialen (MLPS) 21.12.2017 tekemän kantelun käsittelyä

—

lausumaan oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat vetoavat kanteensa tueksi kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste perustuu riidanalaisessa päätöksessä tehtyyn virheelliseen arviointiin, jonka mukaan Ranskan sosiaaliturvajärjestelmät voidaan luokitella ”lailliseksi sosiaaliturvajärjestelmäksi”, vaikka ne eivät kantajan mukaan ole koko väestölle tarkoitettuja järjestelmiä, ei edes koko aktiiviväestölle, vaan järjestelmiä, joissa ryhmitellään työntekijät heidän ammatillisen asemansa mukaisesti ja joihin siis pitäisi soveltaa direktiivejä 92/49/ETY ja 92/96/ETY.

2)

Toinen kanneperuste perustuu oikeudellisen yhdenmukaisuuden periaatteen loukkaamiseen siltä osin kuin Ranska on täysin Slovakiaan rinnastettavissa tilanteessa, jonka osalta unionin yleinen tuomioistuin on katsonut, että ”pakollinen sairasvakuutustoiminta Slovakiassa on luonteeltaan taloudellista, kun otetaan huomioon sairasvakuutusyhtiöiden voittoa tavoitteleva päämäärä ja intensiivisen kilpailun olemassaolo palvelujen laadun ja tarjoamisen suhteen” (tuomio 5.2.1018, Dôvera zdravotná poist’ovňa v. komissio, T-216/15, ei julkaistu, EU:T:2018:64, 68 kohta). Kantajan mukaan Ranskan tilannetta ei siten voida arvioida toisin.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/43

Kanne 17.5.2018 – Hamas v. neuvosto

(Asia T-308/18)

(2018/C 259/58)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Hamas (Doha, Qatar) (edustaja: asianajaja L. Glock)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan niitä henkilöitä, ryhmiä ja yhteisöjä, joihin sovelletaan erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi hyväksytyn yhteisen kannan 2001/931/YUTP 2, 3 ja 4 artiklaa, koskevan luettelon ajan tasalle saattamisesta sekä päätöksen (YUTP) 2017/1426 kumoamisesta 21.3.2018 annetun neuvoston päätöksen YUTP 2018/475 (EUVL 2018, L 79, s. 26) ja

—

tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/1420 kumoamisesta 21.3.2018 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (YUTP) 2018/468 (EUVL 2018, L 79, s. 7)

siltä osin kuin kyseiset toimet koskevat Hamasia, mukaan lukien Hamas-Izz al-Din al-Qassem

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi seitsemään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste perustuu yhteisen kannan 2001/931 1 artiklan 4 kohdan rikkomiseen.

2)

Toinen kanneperuste perustuu niiden tekojen, joista kantajaa moititaan, todenperäisyyttä koskeviin neuvoston arviointivirheisiin.

3)

Kolmas kanneperuste perustuu Hamasin organisaation terroristista luonnetta koskevaan neuvoston arviointivirheeseen.

4)

Neljäs kanneperuste perustuu asioihin puuttumattomuuden periaatteen loukkaamiseen.

5)

Viides kanneperuste perustuu siihen, ettei tilanteen muuttumista ajan kulumisen vuoksi otettu riittävästi huomioon.

6)

Kuudes kanneperuste perustuu perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin.

7)

Seitsemäs kanneperuste perustuu puolustautumisoikeuden ja tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden loukkaamiseen.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/44

Kanne15.5.2018 – EPSU ja Willem Goudriaan v. komissio

(Asia T-310/18)

(2018/C 259/59)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: European Federation of Public Service Unions (EPSU) (Bryssel, Belgia) ja Jan Willem Goudriaan (Bryssel) (edustajat: R. Arthur, solicitor, ja R. Palmer, barrister)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan vastaajan 5.3.2018 tekemän päätöksen olla ehdottamatta neuvostolle, että keskushallinnon virkamiesten ja toimihenkilöiden tiedottamista ja kuulemista koskevista oikeuksista 21.12.2015 tehty EU:n työmarkkinaosapuolten sopimus, joka perustuu SEUT 155 artiklan 1 kohtaan, pannaan täytäntöön neuvoston päätöksellä hyväksytyllä direktiivillä SEUT 155 artiklan 2 kohdan nojalla

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat vetoavat kanteensa tueksi kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäisen kanneperusteen mukaan riidanalainen päätös on toimi, joka annettiin SEUT 155 artiklan 2 kohtaa rikkomalla. Komissiolla ei ollut toimivaltaa kieltäytyä ehdottamasta neuvostolle sopimuksen täytäntöön panoa neuvoston päätöksellä, koska sopimuksen osapuolten edustavuutta tai sopimuksen laillisuutta ei ollut riitautettu.

—

Kantajat väittävät, että komission päätöksellä olla ehdottamatta neuvostolle sopimuksen täytäntöön panoa neuvoston päätöksellä rikotaan SEUT 155 artiklan 2 kohtaa, ja ettei päätöksessä noudateta SEUT 152 artiklassa tarkoitettua vaatimusta työmarkkinaosapuolten itsenäisyyden kunnioittamisesta.

—

Kantajat väittävät myös, että komissiolla oli velvollisuus tehdä ehdotus neuvostolle, ellei se esittänyt riittäviä perusteluja sille, etteivät sopimuksen osapuolina olevat työmarkkinaosapuolet olleet riittävän edustavia, tai sille, ettei sopimus ollut lainmukainen.

—

Kantajat väittävät lisäksi, että komissio arvioi sopimuksen tarkoituksenmukaisuutta, mikä ei kuulu sen toimivaltaan.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan riidanalaisen päätöksen perustelut ovat selvästi virheellisiä ja perusteettomia.

—

Kantajat väittävät, ettei komission riidanalaisessa päätöksessä esittämillä perusteilla voida perustella kieltäytymistä tekemästä neuvostolle ehdotusta sopimuksen hyväksymisestä.

—

Kantajat väittävät myös, että ainoat syyt, jotka olisivat voineet olla peruste kieltäytymiselle, olisivat olleet työmarkkinaosapuolten edustavuuden perusteltu riitauttaminen tai neuvoston päätöksen, jolla sopimus pannaan täytäntöön direktiivinä, lainmukaisuuden riitauttaminen.

—

Lisäksi kantajat väittävät, että komissio oli joka tapauksessa jättänyt vaikutusten arvioinnin suorittamatta, eikä siis voinut perustella suhteellisuus- tai toissijaisuusperiaatteen nojalla minkäänlaista ratkaisua kieltäytyä ehdottamasta sopimuksen täytäntöönpanoa neuvoston päätöksellä hyväksytyllä direktiivillä, vaikka kieltäytyminen olisi ollutkin lähtökohtaisesti mahdollista.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/45

Kanne 22.5.2018 – WD v. EFSA

(Asia T-320/18)

(2018/C 259/60)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: WD (edustajat: asianajajat L. Levi ja A. Blot)

Vastaaja: Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

toteamaan, että kanne on otettava tutkittavaksi ja että se on perusteltu

ja tämän seurauksena

—

kumoamaan EFSA:n pääjohtajan 14.7.2017 työsopimusten tekemiseen valtuutetun viranomaisen ominaisuudessa tekemän päätöksen, josta ilmenee, että kantaja ei kuulu vuoden 2017 uudelleenluokittelukierroksen yhteydessä ylennettyihin toimihenkilöihin

—

kumoamaan työsopimusten tekemiseen valtuutetun viranomaisen 9.2.2018 tekemän päätöksen, jolla hylättiin kantajan 10.10.2017 mainitusta 14.7.2017 tehdystä päätöksestä tekemä valitus

—

kumoamaan EFSA:n pääjohtajan 9.8.2017 työsopimusten tekemiseen valtuutetun viranomaisen ominaisuudessa tekemän päätöksen (joka on annettu tiedoksi 10.8.2017), joka koskee kantajan työsopimuksen jatkamatta jättämistä

—

kumoamaan työsopimusten tekemiseen valtuutetun viranomaisen 12.3.2018 tekemän päätöksen, jolla hylättiin kantajan 10.11.2017 mainitusta 9.8.2017 tehdystä päätöksestä tekemä valitus

—

velvoittamaan korvaamaan vahinko korkoineen

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi seitsemään kanneperusteeseen työsopimuksensa jatkamatta jättämistä koskevan päätöksen osalta.

1)

Ensimmäinen kanneperuste perustuu EFSA:n 8.12.2012 tekemän”Employment contract management” -päätöksen rikkomiseen.

2)

Toinen kanneperuste perustuu perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin.

3)

Kolmas kanneperuste perustuu puolustautumisoikeuksien ja erityisesti oikeuden tulla kuulluksi loukkaamiseen.

4)

Neljäs kanneperuste perustuu huolenpitovelvollisuuden laiminlyöntiin ja EFSA:n hyväksymän, ”Contract of Employment renewal processia” koskevien ”Work instructions” -ohjeiden rikkomiseen.

5)

Viides kanneperuste perustuu ilmeisiin arviointivirheisiin ja harkintavallan väärinkäyttöön.

6)

Kuudes kanneperuste perustuu luottamuksensuojaperiaatteen loukkaamiseen.

7)

Seitsemäs kanneperuste perustuu ”Work instructions” -ohjeiden rikkomiseen ja huolenpitovelvollisuuden laiminlyöntiin.

Kantaja vetoaa ylentämättä jättämistä koskevan päätöksen osalta yhteen ainoaan kanneperusteeseen, joka perustuu 22.4.2008 tehdyn ”Career of temporary staff and assignment to a post carrying a higher grade than that at which they were engaged” -päätöksen rikkomiseen, ilmeiseen arviointivirheeseen ja syrjintäkiellon periaatteen loukkaamiseen.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/46

Kanne 28.5.2018 – VLTO v. EUIPO – Bottega (Kullatun pullon muoto)

(Asia T-324/18)

(2018/C 259/61)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Vinicola Tombacco (VI.TO.) Srl (Trebaseleghe, Italia) (edustaja: asianajaja L. Giove)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Sandro Bottega (Colle Umberto, Italia)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: Kolmiulotteinen EU-tavaramerkki (kullatun pullon muoto) – EU-tavaramerkki nro 11 531 381

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 14.3.2018 asiassa R 1036/2017-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa olevan hylkäysperusteen virheellinen arviointi

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan i, ii ja iii alakohdassa olevan hylkäysperusteen virheellinen arviointi

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/46

Kanne 31.5.2018 – Szécsi ja Somossy v. komissio

(Asia T-331/18)

(2018/C 259/62)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantajat: István Szécsi (Szeged, Unkari) ja Nóra Somossy (Szeged) (edustaja: asianajaja D. Lazar)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—

velvoittamaan vastaajan maksamaan heille 38 330 542,83 forinttia vahingonkorvausta

—

velvoittamaan vastaajan maksamaan heille päävaatimuksen osalta 11,95 prosentin suuruista vuosittaista korkoa 20.4.2016 alkaen ja

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat vetoavat kanteensa tueksi seuraavaan kanneperusteeseen.

Kantajat väittävät, että komissio on laiminlyönyt tuottamuksellisesti SEU 17 artiklaan perustuvan valvontavelvollisuutensa, koska se ei ole toteuttanut mitään asianmukaisia toimenpiteitä huolehtiakseen siitä, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2005/29/EY (1) sovelletaan ja siitä, että unkarilaiset tuomioistuimet soveltavat merkityksellisiä unkarilaisia täytäntöönpanosäännöksiä.

(1)  Sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta 11.5.2005 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/29/EY (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi) (EUVL 2005, L 149, s. 22).

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/47

Kanne 28.5.2018 – Marry Me Group v. EUIPO (MARRY ME)

(Asia T-332/18)

(2018/C 259/63)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Marry Me Group AG (Zug, Sveitsi) (edustaja: asianajaja G. Theado)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki MARRY ME – Rekisteröintihakemus nro 15 958 226

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 5.3.2018 asiassa R 806/2017-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen.

Kanneperusteet

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan b ja c alakohtaa on rikottu.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/48

Kanne 28.5.2018 – Marry Me Group v. EUIPO (marry me)

(Asia T-333/18)

(2018/C 259/64)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Marry Me Group AG (Zug, Sveitsi) (edustaja: asianajaja G. Theado)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki, joka sisältää sanaosan ”marry me” – Rekisteröintihakemus nro 15 952 468

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 5.3.2018 asiassa R 807/2017-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen.

Kanneperusteet

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan b ja c alakohtaa on rikottu.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/48

Kanne 31.5.2018 – Mubarak ym. v. neuvosto

(Asia T-335/18)

(2018/C 259/65)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Gamal Mohamed Hosni Elsayed Mubarak (Kairo, Egypti), Alaa Mohamed Hosni Elsayed Mubarak (Kairo), Heidy Mahmoud Magdy Hussein Rasekh (Kairo), Khadiga Mahmoud El Gammal (Kairo) (edustajat B. Kennelly QC, barrister J. Pobjoy, solicitor G. Martin ja solicitor C. Enderby Smith)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Egyptin tilanteen johdosta määrättävistä tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2011/172/YUTP muuttamisesta 21.3.2018 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2018/466 ja Egyptin tilanteen johdosta määrättävistä tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 270/2011 täytäntöönpanosta 21.3.2018 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/465 siltä osin kuin kyseisiä toimia sovelletaan kantajiin

—

toteamaan, ettei Egyptin tilanteen johdosta määrättävistä tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 21.3.2011 annetun neuvoston päätöksen 2011/172/YUTP 1 artiklan 1 kohtaa ja Egyptin tilanteen johdosta määrättävistä tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 21.3.2011 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 270/2011 2 artiklan 1 kohtaa voida soveltaa kantajiin

—

velvoittaa neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että neuvosto teki arviointivirheitä katsoessaan, että päätöksen 1 artiklan 1 kohdan ja asetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukainen edellytys kantajien nimien sisällyttämiselle luetteloon täyttyi.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että päätöksen 1 artiklan 1 kohta ja asetuksen 2 artiklan 1 kohta ovat lainvastaisia, koska a) niiltä puuttuu pätevä oikeudellinen perusta ja/tai b) ne ovat ristiriidassa suhteellisuusperiaatteen kanssa.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että kantajan oikeuksia, jotka perustuvat SEU 6 artiklaan, luettuna yhdessä 2 ja 3 artiklan kanssa, ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 ja 48 artiklaan, on rikottu, koska komissio on olettanut, että oikeudenkäynnit Egyptissä ovat sopusoinnussa perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien kanssa.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/49

Kanne 31.5.2018 – Saleh Thabet v. neuvosto

(Asia T-338/15)

(2018/C 259/66)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Saleh Thabet (Kairo, Egypti) (edustajat: B. Kennelly, QC, barrister J. Pobjoy, solicitor G. Martin ja solicitor C. Enderby Smith)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Egyptin tilanteen johdosta määrättävistä tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2011/172/YUTP muuttamisesta 21.3.2018 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2018/466 ja Egyptin tilanteen johdosta määrättävistä tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 270/2011 täytäntöönpanosta 21.3.2018 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/465 siltä osin kuin kyseisiä toimia sovelletaan kantajaan

—

toteamaan, ettei Egyptin tilanteen johdosta määrättävistä tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 21.3.2011 annetun neuvoston päätöksen 2011/172/YUTP 1 artiklan 1 kohtaa ja Egyptin tilanteen johdosta määrättävistä tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 21.3.2011 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 270/2011 2 artiklan 1 kohtaa voida soveltaa kantajaan

—

velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että neuvosto teki arviointivirheitä katsoessaan, että päätöksen 1 artiklan 1 kohdan ja asetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukainen edellytys kantajan nimen sisällyttämiselle luetteloon täyttyi.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että päätöksen 1 artiklan 1 kohta ja asetuksen 2 artiklan 1 kohta ovat lainvastaisia, koska a) niiltä puuttuu pätevä oikeudellinen perusta ja/tai b) ne ovat ristiriidassa suhteellisuusperiaatteen kanssa.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että kantajan oikeuksia, jotka perustuvat SEU 6 artiklaan, luettuna yhdessä 2 ja 3 artiklan kanssa, ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 ja 48 artiklaan, on rikottu, koska komissio on olettanut, että oikeudenkäynnit Egyptissä ovat sopusoinnussa perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien kanssa.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/50

Kanne 5.6.2018 – Hauzenberger v. EUIPO (Turbo Performance)

(Asia T-349/18)

(2018/C 259/67)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Andreas Hauzenberger (Sinzing, Saksa) (edustaja: asianajaja B. Bittner)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki, joka sisältää sanaosan ”Turbo Performance” – Rekisteröintihakemus nro 16 053 431

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 5.4.2018 asiassa R 2206/2017-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohtaa on rikottu.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/50

Kanne 5.6.2018 – Euronet Consulting v. komissio

(Asia T-350/18)

(2018/C 259/68)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Euronet Consulting EEIG (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat P. Peeters ja R. van Cleemput)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan vastaajan päätöksen, jonka tekopäivä ei ole tiedossa, joka on annettu tiedoksi kantajalle 26.3.2018 päivätyllä kirjeellä ja jolla on hylätty tarjous, jonka kantaja on tehnyt tarjouspyynnön EuropeAid/138778/DH/SER/Multi – Puitesopimus vuoden 2018 ulkoisen avun toteutusta varten (FWC SIEA 2018) erästä 2.

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee sitä, että yksi oikeudellinen ryhmittymä on ollut edustettuna kahdesti samassa erässä

2)

Toinen kanneperuste, joka koskee sitä, että yksi oikeushenkilö on esiintynyt kahdesti yhteenliittymän johtajana ja kerran yhteenliittymän jäsenenä

3)

Kolmas kanneperuste, joka koskee sitä, että yksi oikeudellinen ryhmittymä on ollut edustettuna kahta useammassa erässä

4)

Neljäs kanneperuste, joka koskee sitä, että yksi oikeudellinen ryhmittymä on esiintynyt ryhmittymän vetäjänä kahta useammassa erässä.

23.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/51

Kanne 28.5.2018 – Promeco v. EUIPO –Aerts (dishes)

(Asia T-353/18)

(2018/C 259/69)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Promeco NV (Kortrijk, Belgia) (edustajat: asianajajat H. Hartwig ja A. von Mühlendahl)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Aerts NV (Geel, Belgia)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkki nro 218 193-0010

Riidanalainen päätös: EUIPO:n suuren valituslautakunnan 16.2.2018 asiassa R 459/2016-G tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

hylkää Aerts NV:n valituksen EUIPO:n mitättömyysosaston 8.1.2016 tekemästä päätöksestä asiassa ICD 9842

—

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut, mukaan luettuna valittajalle suuressa valituslautakunnassa aiheutuneet kulut

—

velvoittaa Aerts NV:n, jos se osallistuu menettelyyn väliintulijana, korvaamaan oikeudenkäyntikulut, mukaan luettuna valittajalle suuressa valituslautakunnassa aiheutuneet kulut.

Kanneperusteet

—

Asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä 6 artiklan kanssa, on rikottu.