14.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 429/1

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32017M8722. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

14.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 429/1

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32017M8681. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

14.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 429/2

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32017M8562. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

14.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 429/3

1.

yksilötasolla korkeakoulutus edistää oppijoiden henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä ja auttaa heitä ottamaan vastuun omasta elinikäisestä oppimisestaan ja urastaan. Yhteiskunnan tasolla se luo perustan kestävälle kehitykselle, talouskasvulle, innovoinnille ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle ja sillä on tärkeä rooli yhteiskunnallisten haasteiden tunnistamisessa ja niihin vastaamisessa.

2.

on tarpeen vahvistaa yhteistyötä ja synergioita niin koulutuksen eri osa-alueiden kuin korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen, innovoinnin ja työelämän välillä.

3.

korkeakoulut tarvitsevat tukea voidakseen täyttää yhteiskunnallisen tehtävänsä ja toteuttaakseen toimia sen varmistamiseksi, että niiden opiskelijakunnan ja henkilöstön kokoonpano vastaisi paremmin koko väestön koostumusta.

4.

korkeakouluja olisi rohkaistava tarkastelemaan uusia lähestymistapoja oppimiseen ja opettamiseen ja edistämään erityisesti opiskelijakeskeistä lähestymistapaa, yhteisöllistä ja tutkivaa oppimista, osallistavia oppimisympäristöjä ja digitaaliteknologian käyttöä.

5.

siitä huolimatta, että on päästy huomattavasti lähemmäs Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitetta nostaa korkea-asteen tai vastaavan tason tutkinnon suorittaneiden 30–34-vuotiaiden osuus vähintään 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, on ratkaisevan tärkeää varmistaa, että korkeakouluopetus on laadukasta ja tarkoituksenmukaista, jotta tutkinnon suorittaneet voivat menestyä sekä henkilökohtaisesti että ammatillisesti.

6.

tässä yhteydessä on edelleen pyrittävä tuottamaan laadukkaampaa tietoa korkeakoulutuksesta, kuten sosiaalisista ja työllisyystuloksista, korkea-asteen koulutuksen kesken jättäneiden kansalaisosallistumisesta sekä kansainvälisestä liikkuvuudesta ja siihen liittyvistä haasteista.

7.

kansainvälinen yhteistyö ja oppimiseen liittyvä liikkuvuus korkeakoulutuksessa, erityisesti unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman (Erasmus+) kautta, ovat edesauttaneet uusien rajatylittävien kumppanuuksien luomista, hyvien käytänteiden vaihtoa, kulttuurien välisen ymmärtämyksen ja yhteisten arvojen rakentamista sekä uuden tiedon hankkimista ja hyödyntämistä, minkä tavoitteena on parantaa eurooppalaisen korkea-asteen koulutusjärjestelmän maailmanlaajuista houkuttelevuutta ja kilpailukykyä.

8.

Euroopan korkeakoulusektorin erityishaasteita ovat:

9.

EU:n uudesta korkeakoulusuunnitelmasta annetun komission tiedonannon (1), joka pohjautuu aiempaan yhteistyöhön ja jonka avulla pyritään varmistamaan, että EU:n välineet ja ohjelmat tukevat vastavuoroista oppimista ja toimintapoliittista yhteistyötä korkeakoulutuksen alalla.

10.

Kannustetaan korkeakouluja edistämään kaikkien oppijoiden kykyjen ja potentiaalin kehittämistä ja parantamaan sellaisten tietojen, taitojen ja osaamisen antamista, joita he tarvitsevat voidakseen toimia aktiivisina ja vastuullisina kansalaisina yhteiskunnassa ja osallistua työmarkkinoille ja elinikäiseen oppimiseen.

11.

Puututaan osaamisen kohtaanto-ongelmiin ja osaamisvajeisiin ja ennakoidaan tulevia osaamistarpeita kannustamalla korkeakouluja:

12.

Luodaan vahvemmat yhteydet paikallisyhteisöihin, esimerkiksi yhdistämällä ohjelmiin soveltuvissa tapauksissa yhteisö- ja vapaaehtoistoimintaa entistä läheisemmin ja edistämällä yrittäjyyskulttuuria ja -taitoja sekä korkeakoulujen sisällä että niiden ulkopuolella.

13.

Kannustetaan korkeakouluja soveltamaan innovatiivisia lähestymistapoja opetukseen ja oppimiseen, erityisesti kehittämällä strateginen lähestymistapa digitalisointiin ja parantamalla kaikkien oppijoiden digitaalista lukutaitoa.

14.

Pyritään tasa-arvoisempaan toimintatapaan parantamalla mahdollisuuksia saada korkeakoulutusta käyttäen monenlaisia keinoja, muun muassa lisäämällä opiskelemaan pääsyä aluetasolla sekä kehittämällä parempia menestymisedellytyksiä ja takaamalla korkealaatuinen koulutus ja ohjaus kaikille opiskelijoille heidän taustastaan riippumatta.

15.

Pyritään avaamaan ihmisille mahdollisuuksia päästä korkeakoulujärjestelmiin kaikissa elämänvaiheissa helpottamalla siirtymistä eri tutkintotasojen ja koulutusväylien välillä, parantamalla epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnustamista ja kehittämällä joustavampia korkeakouluopetuksen tarjoamismuotoja, esimerkiksi sulautuvan opetuksen ja avointen oppimisresurssien käyttöä.

16.

Kannustetaan korkeakouluja tukemaan ja kannustamaan akateemisen henkilöstön peruskoulutusta ja jatkuvaa ammatillista kehittymistä, jotta sillä olisi asianmukaiset pedagogiset valmiudet vastata moninaisen opiskelijajoukon tarpeisiin, luoda tehokkaita toimintaympäristöjä yhdessä oppimista varten, saada opiskelijoita osallistumaan tutkimustoimintaan, edistää monialaisuutta ja hyödyntää paremmin innovatiivisia pedagogisia käytäntöjä.

17.

Toteutetaan toimia, joilla parannetaan akateemisen henkilöstön digitaalisia valmiuksia muun muassa digipedagogiikan ja alakohtaisten digitaalisten taitojen osalta.

18.

Pyritään antamaan tunnustusta huippuosaamiselle ja innovoinnille opetuksessa, esimerkiksi kehittämällä akateemisen henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä ja uramahdollisuuksia opetus- ja tutkimustoiminnan välinen tasapaino huomioon ottaen.

19.

Edistetään opiskelijoiden ja akateemisen henkilöstön oppimiseen liittyvää liikkuvuutta ja muun asianmukaisen kansainvälisen kokemuksen hankkimista, kuten virtuaalista ja monimuotoista liikkuvuutta tai kotikansainvälistymistä sekä oppimisen ja opetuksen liikkuvuuden sisällyttämistä ohjelmiin entistä järjestelmällisemmin.

20.

Tuetaan korkeakouluja niiden pyrkiessä parantamaan vaikutustaan makroalueellisiin strategioihin, aluetalouteen ja innovointivalmiuteen sekä edistämään teknologian siirtoa ja alueellisen älykkään erikoistumisen politiikkaa.

21.

Tuetaan korkeakouluja niiden muodostaessa toimivia yhteistyöverkostoja eri organisaatioiden ja eri toimialojen välillä.

22.

Kannustetaan korkeakouluja kehittämään yrittäjyysajattelulle ja luovuudelle suotuisia olosuhteita ja tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti tutkimuksen ja innovoinnin sisällyttämistä opinto-ohjelmiin.

23.

Tuetaan tohtoriohjelmien kehittämistä niin, että tutkinnon suorittaneet ovat paremmin valmistautuneita sekä akateemiseen että tiedemaailman ulkopuoliseen uraan, muun muassa parantamalla siirrettävien taitojen näkyvyyttä, ja autetaan heitä koko potentiaalinsa hyödyntämisessä ja samalla edistetään innovointia ja kehitystä laajemmin taloudessa ja yhteiskunnassa.

24.

Pyritään tarjoamaan asianmukainen, oikeudenmukainen ja kestävä rahoitus korkeakoulujärjestelmien tehokasta hallinnointia varten, jotta voidaan parantaa opettamisen ja oppimisen laatua ja merkittävyyttä sekä edistää osallisuutta ja huippuosaamista.

25.

Kannustetaan sekä sisäisten sidosryhmien aktiivista osallistumista että ulkoisten sidosryhmien osallistamista korkeakoulujen hallinnointiin.

26.

Parannetaan edelleen laadunvarmistuksen tehokkuutta, vaikuttavuutta ja läpinäkyvyyttä keskinäisen luottamuksen vahvistamiseksi, akateemisten tutkintojen tunnustamismenettelyjen tehostamiseksi ja kansainvälisen liikkuvuuden lisäämiseksi.

27.

tehostaa Erasmus+-ohjelman ja koulutuksen strategisten puitteiden mukaisesti tehtävää yhteistyötä muun muassa edistämällä osallistavuutta, huippuosaamista ja innovointia opetuksessa, kannustamalla opiskelijoita ja korkeakouluja kantamaan yhteiskunnallista ja sosiaalista vastuuta, kannustamalla asiaan liittyvään vapaaehtois- tai yhteisötyöhön sekä kehittämällä yhteistyötä liike-elämän kanssa,

28.

tukea toimia, joilla pyritään akateemisen liikkuvuuden laadun parantamiseen, esimerkiksi parantamalla tutkintojen läpinäkyvyyttä, myös pakolaisten ja muuttajien tutkintojen osalta, ja oppilastietojen digitaalista vaihtoa kansallisia ja eurooppalaisia tietosuojasääntöjä täysimääräisesti noudattaen, ja edistää tulosten levittämistä,

29.

tarjota EU:n tason tukea yhteenliittymille STE(A)M-alojen edistämiseksi ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi,

30.

edistää innovatiivisten opetusmenetelmien kehittämistä korkeakoulujen auttamiseksi kattavien digitaalisten oppimisstrategioiden toteuttamisessa, esimerkiksi tarkastelemalla digitaalisen oppimisen valmiusmallia,

31.

tarjota korkeakouluille kannustimia ja valmiuksia etsiä ratkaisuja sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin ja edistää voimakkaammin innovaatioiden ja yrittäjyyden kasvua alueellisella tasolla, erityisesti helpottamalla parempien yhteyksien solmimista viranomaisten, tutkimuslaitosten ja yrityssektorin kesken,

32.

edesauttaa eurooppalaisen korkeakoulutusalueen, eurooppalaisen tutkimusalueen, innovointiin liittyvien aloitteiden ja muiden asiaankuuluvien kansainvälisten koulutusalan foorumien välisten yhteyksien ja koordinoinnin vahvistamista,

33.

optimoida tietoperustan kokoamiseen käytettäviä EU:n välineitä ja lujittaa niiden synergiaa sekä vahvistaa Eurydice-verkon toimintaa ja tiivistää yhteistyötä OECD:n kanssa, jotta varmistetaan toimenpiteiden synergia, vältetään toimien päällekkäisyydet ja hyödytään yhteisestä työstä,

34.

osallistua rahoituksen ja hallintorakenteiden tarkasteluun OECD:n kanssa tehtävän yhteistyön puitteissa painottaen erityisesti opetuksen ja tutkimuksen välistä tasapainoa tavoitteena varmistaa tutkinnon suorittaneiden tuotosten parantaminen ja entistä tehokkaampien ja vaikuttavampien korkeakoulutusjärjestelmien kehittäminen.

35.

ottamaan nämä päätelmät kaikilta osin huomioon tulevia koulutusyhteistyön strategisia puitteita, vuoden 2020 jälkeistä unionin koulutusohjelmaa ja muita rahoitusvälineitä koskevien ehdotustensa valmistelussa ja huomioimaan ehdotusten laatimisessa asianmukaisesti strategiset sekä rahoitukseen ja laatuun liittyvät näkökohdat.

14.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 429/8

14.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 429/9

1.1

Taulukko henkilöstösääntöjen 66 artiklassa tarkoitetusta, 1. heinäkuuta 2017 alkaen sovellettavasta kuukausittaisesta peruspalkasta tehtäväryhmien AD ja AST kunkin palkkaluokan ja palkkatason osalta:

2.

Taulukko henkilöstösääntöjen 66 artiklassa tarkoitetusta, 1. heinäkuuta 2017 alkaen sovellettavasta kuukausittaisesta peruspalkasta tehtäväryhmän AST/SC kunkin palkkaluokan ja palkkatason osalta:

3.

Taulukko henkilöstösääntöjen 64 artiklassa tarkoitetuista korjauskertoimista, joita sovelletaan Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin ja joihin sisältyvät seuraavat:

4.1

Henkilöstösääntöjen 42 a artiklan toisessa kohdassa tarkoitetun, vanhempainloman aikana maksettavan lisän määrä, jota sovelletaan 1. heinäkuuta 2017 alkaen 986,72 euroa.

4.2

Henkilöstösääntöjen 42 a artiklan kolmannessa kohdassa tarkoitetun, vanhempainloman aikana maksettavan lisän määrä, jota sovelletaan 1. heinäkuuta 2017 alkaen 1 315,62 euroa.

5.1

Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kotitalouslisän perusosa, jota sovelletaan 1. heinäkuuta 2017 alkaen 184,55 euroa.

5.2

Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun huollettavana olevaa lasta koskevan lisän määrä, jota sovelletaan 1. heinäkuuta 2017 alkaen 403,25 euroa.

5.3

Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun koulutuslisän määrä, jota sovelletaan 1. heinäkuuta 2017 alkaen 273,60 euroa.

5.4

Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun koulutuslisän määrä, jota sovelletaan 1. heinäkuuta 2017 alkaen 98,51 euroa.

5.5

Henkilöstösääntöjen 69 artiklassa ja sen liitteessä VII olevan 4 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun ulkomaankorvauksen vähimmäismäärä, jota sovelletaan 1. heinäkuuta 2017 alkaen 546,95 euroa.

5.6

Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 134 artiklassa tarkoitetun ulkomaankorvauksen määrä, jota sovelletaan 1. heinäkuuta 2017 alkaen 393,20 euroa.

6.1

Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kilometrikorvauksen määrä, jota sovelletaan 1. heinäkuuta 2017 alkaen:

6.2

Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kilometrikorvauksen kiinteämääräisen lisäkorvauksen määrä, jota sovelletaan 1. heinäkuuta 2017 alkaen:

7.1

Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kilometrikorvauksen määrä, jota sovelletaan 1. tammikuuta 2018 alkaen:

7.2

Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kilometrikorvauksen kiinteämääräisen lisäkorvauksen määrä, jota sovelletaan 1. tammikuuta 2018 alkaen:

8.

Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päivärahan määrä, jota sovelletaan 1. heinäkuuta 2017 alkaen:

9.

Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun asettautumiskorvauksen vähimmäismäärä, jota sovelletaan 1. heinäkuuta 2017 alkaen:

10.1

Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun työttömyyskorvauksen ala- ja ylärajojen määrät, joita sovelletaan 1. heinäkuuta 2017 alkaen:

10.2

Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan 7 kohdassa tarkoitetun kiinteämääräisen vähennyksen määrä, jota sovelletaan 1. heinäkuuta 2017 alkaen – 1 315,62 euroa.

11.

Taulukko muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 93 artiklassa tarkoitetun peruspalkka-asteikon määristä, joita sovelletaan 1. heinäkuuta 2017 alkaen:

12.

Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 94 artiklassa tarkoitetun asettautumiskorvauksen vähimmäismäärä, jota sovelletaan 1. heinäkuuta 2017 alkaen:

13.1

Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 96 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun työttömyyskorvauksen ala- ja ylärajojen määrät, joita sovelletaan 1. heinäkuuta 2017 alkaen:

13.2

Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 96 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun kiinteämääräisen vähennyksen määrä on 986,72 euroa.

13.3

Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 136 artiklassa tarkoitetun työttömyyskorvauksen ala- ja ylärajojen määrät, joita sovelletaan 1. heinäkuuta 2017 alkaen:

14.

Neuvoston asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o 300/76 (1) 1 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistettujen, keskeytyksettä tai vuorotyössä tehtäviään hoitaville virkamiehille myönnettyjen korvausten määrät:

15.

Korjauskerroin, jota sovelletaan neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 (2) 4 artiklassa tarkoitettuihin määriin 1. heinäkuuta 2017 alkaen 5,9705.

16.

Taulukko henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista määristä, joita sovelletaan 1. heinäkuuta 2017 alkaen:

17.

Ennen 1. toukokuuta 2004 voimassa olleiden henkilöstösääntöjen liitteen VII entisessä 4 a artiklassa mainitun kiinteämääräisen korvauksen määrä, jota käytetään henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 18 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi 1. heinäkuuta 2017 alkaen:

18.

Taulukko muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 133 artiklassa tarkoitetun peruspalkka-asteikon määristä, joita sovelletaan 1. heinäkuuta 2017 alkaen:

14.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 429/15

14.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 429/18

14.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 429/24

14.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 429/25

14.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 429/27

Päätöksen antamispäivä

:

14. syyskuuta 2017

Tuen numero

:

81018

Päätöksen numero

:

156/17/KOL

EFTA-valtio

:

Norja

Nimike

:

Merenkulkijoiden veronpalautusohjelman 2016–2026 muuttaminen

Oikeusperusta

:

Merenkulkijoiden veronpalautuksista 26 päivänä helmikuuta 2016 annetun asetuksen N:o 204 13 a kohta.

Toimenpidetyyppi

:

Tukiohjelma

Tarkoitus

:

Meriliikenne

Tuen muoto

:

Verojen ja sosiaaliturvamaksujen palautukset

Budjetti

:

Vuosittainen 80 miljoonan Norjan kruunun lisäys

Kesto

:

10 vuotta 1 päivästä maaliskuuta 201628 päivään helmikuuta 2026.

Toimialat

:

Meriliikenne

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

:

Muut tiedot

:

14.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 429/28

EPSO/AST/144/17 – KIELIPALVELUJEN HALLINTOAVUSTAJAT (AST 1) seuraavissa kielissä:

14.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 429/29

1.

Onko osa ETA-sopimuksen tehokasta täytäntöönpanoa, että luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön olisi EFTA-valtiossa voitava vedota sopimuksen 54 artiklaan kansallisessa tuomioistuimessa saadakseen korvausta kyseiseen säännökseen sisältyvien kieltojen rikkomisesta?

2.

Arvioitaessa, täyttyvätkö korvausvaatimuksen edellytykset kilpailusääntöjen rikkomisen vuoksi, onko sillä merkitystä, ovatko toimivaltaiset viranomaiset antaneet lopullisen päätöksen ETA-sopimuksen 54 artiklan rikkomisesta?

3.

Katsotaanko ETA-sopimuksen 54 artiklan vastaiseksi sääntöjenvastaiseksi hintaruuviksi käytäntö, jossa tukkumarkkinoilla määräävässä asemassa oleva yritys vahvistaa kilpailijoihin sovellettavat terminointimaksut siten, että määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen vähittäismyyntiosasto ei pystyisi saamaan voittoa puheluiden myynnistä oman järjestelmänsä sisällä, jos sen olisi vastattava kustannuksista, jotka aiheutuvat niiden myynnistä samoissa olosuhteissa, kun määräävässä asemassa oleva yritys on myös itse velvollinen ostamaan terminoinnin näiltä samoilta kilpailijoilta korkeampaan hintaan kuin millä se myy terminointia kilpailijoilleen?

4.

Onko se, että yritys on määräävässä asemassa merkityksellisillä tukkumarkkinoilla, riittävä syy katsoa sen syyllistyneen sääntöjenvastaisen hintaruuvin soveltamiseen ETA-sopimuksen 54 artiklan vastaisesti, vai onko yrityksen oltava määräävässä asemassa myös merkityksellisillä vähittäismarkkinoilla?

14.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 429/30

1.

Komissio vastaanotti 5. joulukuuta 2017 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä.

Ilmoitus koskee seuraavia yrityksiä:

JD, Sonae MC ja Balaiko hankkivat sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun määräysvallan yrityksissä JDSH ja Sport Zone.

Keskittymä toteutetaan ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

—   JD: urheiluvaatteiden ja -jalkineiden vähittäismyynti sekä kuntosalitoiminta Yhdistyneessä kuningaskunnassa. JD:ssä määräysvaltaa käyttää Pentland Group, joka harjoittaa merkkiulkoilutuotteiden tukkumyyntiä tällaisten tuotteiden vähittäismyyjille.

—   Sonae MC: elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden vähittäis- ja tukkukauppa ja toimintaan liittyvän kiinteistöomaisuuden hallinnointi

—   Balaiko: sijoitusyhtiö

—   JDSH: urheiluvarusteiden vähittäiskauppa Portugalissa ja Espanjassa mainosbannereilla JD, size? ja Sprinter

—   SPZ: urheiluvarusteiden vähittäiskauppa Portugalissa ja Espanjassa mainosbannerilla Sport Zone.

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautuksissa on aina käytettävä seuraavaa viitettä:

M.8710 – JD / SONAE MC / BALAIKO / JDSH / SPORT ZONE

Huomautukset voidaan lähettää komissiolle sähköpostitse, faksilla tai postitse. Yhteystiedot: