24.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 484/1

(1)

Nyky-yhteiskunnassa kaikki tarvitsevat monipuolisia taitoja, tietoja ja osaamista, mukaan lukien riittäväntasoinen luku- ja kirjoitustaito, laskutaito ja digitaaliset taidot, voidakseen toteuttaa koko potentiaaliaan, osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan sekä huolehtia sosiaalisista velvollisuuksistaan ja kansalaisvelvollisuuksistaan. Tällaiset taidot, tiedot ja osaaminen ovat myös ratkaisevan tärkeitä työmarkkinoille pääsyn, niillä etenemisen sekä jatkokoulutukseen osallistumisen kannalta.

(2)

Avoimet työpaikat edellyttävät yhä korkeampaa taitotasoa ja laajempaa taitovalikoimaa. Tulevaisuudessa ”perustason” työpaikkojen määrä vähenee. Jopa työpaikoista, jotka perinteisesti edellyttivät vain matalan tason tutkintoa tai eivät edellyttäneet tutkintoa lainkaan, on tulossa vaativampia. Valtaosa työpaikoista tulee edellyttämään jonkintasoisia digitaalisia taitoja, ja kasvava määrä perustason työpaikkoja edellyttää joitakin keskeisiä tai yleisiä taitoja (kuten viestintä, ongelmanratkaisu, ryhmätyö ja tunneäly).

(3)

Vuonna 2015 oli 64 miljoonaa ihmistä eli yli neljännes unionin 25–64-vuotiaasta väestöstä, jotka olivat lähteneet peruskoulutuksesta niin, että heillä oli enintään ylemmän perusasteen tutkinto. Vaikka ei ole keinoja mitata näiden ihmisten perustaitojen tasoa, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) aikuisten osaamistutkimus, jäljempänä ’PIAAC’, jossa testattiin luku- ja kirjoitustaitoa, laskutaitoa sekä tietotekniikkaa soveltavaa ongelmanratkaisutaitoa, antaa viitteitä siitä, että samansuuruiset osuudet 16–65-vuotiaista aikuisista saivat alimman taitotason suoritukset 20 jäsenvaltiossa.

(4)

Lisäksi OECD:n kansainvälisen oppimistulosten arviointiohjelman (PISA) vuoden 2013 tiedot osoittavat, että merkittävällä osalla 15-vuotiaista on puutteelliset taidot lukemisessa (17,8 %), matematiikassa (22,1 %) ja luonnontieteissä (16,6 %). Nämä tulokset ylittävät edelleen eurooppalaisen koulutusyhteistyön 2020 (ET 2020) tavoitetason, joka on 15 prosenttia.

(5)

PIAAC antaa viitteitä siitä, että aikuiset, joilla on hyvä luku- ja kirjoitustaito, laskutaito sekä tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito, menestyvät paremmin työmarkkinoilla. Samaan aikaan 20–25 prosentilla eurooppalaisista 16–65-vuotiaista aikuisista, joilla on heikko taso näissä taidoissa, on pienempi todennäköisyys osallistua oppimiseen tai osallistua täysimääräisesti digitaalivetoiseen talouteen ja yhteiskuntaan. Heillä on korkeampi työttömyysriski, enemmän köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, suuremmat terveysriskit ja lyhyempi elinajanodote kun taas heidän lapsillaan on korkeampi riski alisuoriutua opinnoissaan.

(6)

Matalan koulutustason omaavat, joilla on perustavanlaatuisia puutteita perustaidoissa, voivat muodostaa suuren osan työttömistä (erityisesti pitkäaikaistyöttömistä) sekä muista heikommassa asemassa olevista ryhmistä, esimerkiksi ikääntyneistä työntekijöistä, työvoiman ulkopuolella olevista ihmisistä ja kolmansien maiden kansalaisista. Tällaiset puutteet vaikeuttavat heidän pääsyään tai paluutaan työmarkkinoille.

(7)

Ehkäiseviin toimenpiteisiin sekä interventio- ja kompensaatiotoimenpiteisiin perustuvilla jäsenvaltioiden toimilla, joilla pyritään vähentämään koulunkäynnin keskeyttäneiden määrää koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisestä 28 päivänä kesäkuuta 2011 annetun neuvoston suosituksen (1) ja 23 päivänä marraskuuta 2015 annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti, on myönteisiä vaikutuksia. Vuonna 2015 unionin keskimääräinen koulunkäynnin keskeyttämisaste 18–24-vuotiaiden keskuudessa oli noin yhden prosenttiyksikön alle Eurooppa 2020 -strategiassa asetetun 10 prosentin yleistavoitteen, mutta vaihtelu jäsenvaltioiden välillä oli suurta. Vaikka yleistavoite saavutettaisiinkin, jäljelle jäävät 10 prosenttia kohtaisivat aikuisuuteen siirtyessään vakavia vaikeuksia työllistyä pysyvästi. Lisäksi on edelleen suuria määriä 25-vuotiaita ja sitä vanhempia, jotka lopettivat koulunsa varhain, ja monet heistä ovat kolmansien maiden kansalaisia ja muita henkilöitä, joilla on maahanmuuttajatausta tai jotka ovat muusta syystä taustansa puolesta muita heikommassa asemassa.

(8)

Matalan koulutustason aikuisten osallistuminen elinikäiseen oppimiseen on edelleen neljä kertaa vähäisempää kuin niillä, joilla on korkea-asteen tutkinto. Mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen jakautuvat yhä epätasaisesti eri sosioekonomisissa ryhmissä, ja joillain työikäisen väestön ryhmillä, erityisesti kolmansien maiden kansalaisilla, on vähemmän oppimismahdollisuuksia. Kannustaminen laajaan osallistumiseen on näin ollen avainasemassa sen kannalta, että taitojen parantaminen onnistuu. Ratkaisevan tärkeitä ovat pyrkimykset tavoittaa yksilöt, jotka tarvitsevat erityistä motivointia, tukea ja elinikäistä ohjausta, ja erityisesti ne ihmiset, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista tai koulutuksesta.

(9)

Taitojen parantamisen polut kohdennettaisiin aikuisille, joiden taitojen, tietojen ja osaamisen taso on matala ja jotka eivät ole tukikelpoisia nuorisotakuun (2) puitteissa, ja ne tarjoaisivat heille joustavia mahdollisuuksia parantaa luku- ja kirjoitus-, lasku- ja digitaalisia taitojaan sekä edistyä kohti korkeampia eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) tasoja, jotka ovat keskeisiä työmarkkinoiden ja aktiivisen yhteiskuntaan osallistumisen kannalta. Tämä voitaisiin saavuttaa järjestämällä koulutustarjonta soveltuvissa oppimisympäristöissä, joissa opettajat ja kouluttajat, joilla on soveltuva pätevyys, käyttävät aikuisille sopivia opetusmetodeja ja hyödyntävät digitaalista oppimista.

(10)

Jäsenvaltiot voivat kansallisen lainsäädännön, olosuhteet ja käytettävissä olevat resurssit huomioon ottaen keskittää taitojen parantamisen polut ensisijaisiksi määritellyille kohderyhmille. Ne voitaisiin toteuttaa jäsenvaltioiden perustamien täytäntöönpanojärjestelyjen mukaisesti sekä asianomaisen yksilön sitoutumisen ja osallistumiskiinnostuksen perusteella.

(11)

Aikuisten taitojen ja osaamisen parantaminen edistää merkittävästi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita, jotka ovat osa eurooppalaisen ohjausjakson toimintapoliittista sykliä.

(12)

Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetaan jokaisen oikeus koulutukseen ja oikeus saada ammatillista koulutusta sekä jatko- ja täydennyskoulutusta.

(13)

Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteissa vuodelta 2015 kehotetaan ryhtymään toimiin sen varmistamiseksi, että kaikki nuoret ja merkittävä osa aikuisista, sekä miehistä että naisista, hankkivat luku-, kirjoitus- ja laskutaidon vuoteen 2030 mennessä.

(14)

Elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18 päivänä joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa 2006/962/EY (3) esitetään viitekehys, joka tukee jäsenvaltioita sen varmistamisessa, että yleissivistävän ja ammatillisen peruskoulutuksen loppuun mennessä nuoret ovat kehittäneet avaintaitonsa tasolle, joka antaa heille valmiudet aikuiselämään, jatko-opintoihin ja työelämään. Tämä viitekehys myös tukee jäsenvaltioita sen varmistamisessa, että aikuiset voivat kehittää ja päivittää avaintaitojaan läpi koko elämänsä.

(15)

Kansalaisille tarkoitettu eurooppalainen digitaalisten taitojen puitekehys tarjoaa yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen sille, mitä tarkoittaa olla digiosaaja tämän päivän yhteiskunnassa, ja siinä määritellään taidot ja taitotasot viidellä keskeisellä osa-alueella.

(16)

Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi 23 päivänä huhtikuuta 2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksella (4) vahvistettiin yhteinen viitekehys kahdeksalle tutkintotasolle, jotka määritellään oppimistulosten kautta ja jotka voidaan saavuttaa käyttämällä eri reittejä virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen kautta.

(17)

Neuvoston ja komission yhteisessä raportissa eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta määritellään aikuisopetuksen alalla painopisteiksi muun muassa luku- ja kirjoitustaidon, laskutaidon ja digitaalisten taitojen opetustarjonta sekä riittävien uusien mahdollisuuksien tarjoaminen niille, joilla ei ole eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tason 4 tutkintoa, jotta he voivat saada kyseisen viitekehyksen mukaisen tunnustetun tutkinnon. Kyseinen yhteinen raportti sisältää myös keskipitkän aikavälin tavoitteet ammatilliselle koulutukselle, mukaan lukien tutkinnon saamisen helpottaminen kaikille tekemällä ammatillisen koulutuksen järjestelmistä joustavampia ja helppopääsyisempiä, erityisesti tarjoamalla tehokkaita ja yhdennettyjä neuvontapalveluja sekä mahdollistamalla epävirallisen ja arkioppimisen validointi.

(18)

Epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista 20 päivänä joulukuuta 2012 annetussa neuvoston suosituksessa (5) jäsenvaltioita kehotetaan perustamaan vuoteen 2018 mennessä kansalliset järjestelyt epävirallisen ja arkioppimisen validointia (kartoitus, dokumentointi, arviointi ja todistusasiakirjaan merkitseminen) varten. Tähän sisältyy työttömille tai työttömyysuhan alaisille tarjottava mahdollisuus osallistua taitojen arviointiin, jonka tarkoituksena on kartoittaa heidän tietonsa, taitonsa ja osaamisensa.

(19)

Nuorisotakuun perustamisesta 22 päivänä huhtikuuta 2013 annetussa neuvoston suosituksessa suositellaan, että alle 25-vuotiaille nuorille tarjotaan laadukas työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikka neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai virallisen koulutuksen päättämisestä. Siinä kehotetaan jäsenvaltioita tarjoamaan koulunkäynnin keskeyttäneille ja vähäisen ammattitaidon hankkineille nuorille väyliä, joita pitkin palata koulutukseen, tai toisen mahdollisuuden tarjoavia koulutusohjelmia, joiden oppimisympäristöt sopivat kyseisten henkilöiden erityistarpeisiin ja antavat heille tilaisuuden hankkia puuttuva pätevyys.

(20)

Pitkäaikaistyöttömien integroitumisesta työmarkkinoille 15 päivänä helmikuuta 2016 annetussa neuvoston suosituksessa (6) suositellaan, että viimeistään silloin, kun työttömyys on kestänyt 18 kuukautta, pitkäaikaistyöttömille tarjotaan henkilökohtainen arvio ja henkilökohtaista ohjausta sekä työllistymissopimus, joka käsittää henkilökohtaisen tarjouksen ja jossa määritetään yksi yhteyspiste.

(21)

Työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä 3 päivänä lokakuuta 2008 annetussa komission suosituksessa 2008/867/EY (7) jäsenvaltioita kehotetaan laajentamaan ja parantamaan sijoittamista osaamispääomaan osallisuutta edistävillä koulutuspolitiikoilla, joihin kuuluvat myös tehokkaat elinikäistä oppimista koskevat strategiat, ja mukauttamaan koulutusjärjestelmiä vastaamaan uusia taitovaatimuksia sekä ottamaan huomioon tietotekniikan oppimisen tarve.

(22)

Euroopan unionissa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisesta 5 ja 6 päivänä kesäkuuta 2014 annetuissa neuvoston päätelmissä vahvistettiin vuonna 2004 hyväksytyt maahanmuuttajien kotouttamispolitiikkaa Euroopan unionissa koskevat yhteiset perusperiaatteet, joihin kuuluu muun muassa se, että koulutus on ratkaisevan tärkeää annettaessa maahanmuuttajille ja varsinkin heidän jälkeläisilleen valmiudet menestyä paremmin ja osallistua aktiivisemmin yhteiskuntaan.

(23)

Elinikäisen ohjauksen paremmasta sisällyttämisestä elinikäisen oppimisen strategioihin 21 päivänä marraskuuta 2008 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (8) jäsenvaltioita kehotetaan soveltamaan neljää ohjaavaa periaatetta kansalaisten tukemiseksi siirtymävaiheissa koko elämän ajan seuraavasti: edistetään elinikäisten uranhallintataitojen hankkimista; helpotetaan kaikkien kansalaisten mahdollisuuksia saada ohjauspalveluja; kehitetään ohjauspalvelujen laadunvarmistusta; ja rohkaistaan eri toimijoiden välistä koordinointia ja yhteistyötä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

(24)

Näistä toimista huolimatta matalan koulutustason aikuisten mahdollisuudet päästä ja osallistua koulutukseen muodostavat edelleen haasteen. Aktiivisilla työmarkkinapolitiikoilla pyritään saamaan työttömät työhön mahdollisimman nopeasti, mutta ne eivät aina tarjoa joustavia ja räätälöityjä mahdollisuuksia taitojen parantamiseen. Harvoissa julkissektorin toimissa käsitellään jo työssä olevien henkilöiden tarvetta taitojen parantamiseen, jolloin he jäävät alttiiksi taitojen vanhentumisen ja työpaikan menetyksen riskille, kun taas kauimpana työmarkkinoista olevilla ihmisillä on suurin tarve parantaa taitojaan, mutta he ovat vaikeimmin tavoitettavissa.

(25)

Neuvosto ja jäsenvaltioiden hallitusten edustajat pyysivät komissiota esittämään ehdotuksensa uudesta osaamisohjelmasta Euroopalle; siinä käsitellään muun muassa osaamisen kehittämisen ja tiedon hankkimisen tehostamista sekä todetaan, että toisen asteen tai vastaavan koulutuksen loppuun suorittamisen katsotaan yleensä olevan vähimmäisedellytys onnistuneelle siirtymiselle koulutuksesta työmarkkinoille sekä jatkokoulutukseen pääsylle.

(26)

Päättäjien ja toiminnanharjoittajien tarvitsema tietopohja kasvaa, mutta on vielä epätäydellinen. Unionin elimet, erityisesti Eurostat, koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) ja Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop), voisivat kehittää pidemmälle asiaa koskevaa tutkimusta, asiantuntemusta ja analyyseja. Työllisyyden ja koulutuksen alalla tehdyn eurooppalaisen yhteistyön tuloksilla voitaisiin edistää lisää tietopohjan ja keskinäisen oppimisen kehittämistä.

(27)

Työnantajaorganisaatiot, työnantajat, ammattiliitot, kauppa-, teollisuus- ja käsityöläiskamarit, koulutuksen suunnitteluun, organisointiin tai edistämiseen ja muuttajien kotouttamiseen osallistuvat kansalliset yksiköt, työvoimapalvelut, koulutuksen tarjoajat, välittäjäorganisaatiot ja alakohtaiset organisaatiot, kansalaisjärjestöt, paikalliset ja alueelliset talouden toimijat, kirjastot, yhteisöpalvelut ja aikuisoppijat itse ovat keskeisiä sidosryhmiä yhteisessä pyrkimyksessä tavoittaa, sitouttaa, ohjata ja tukea ihmisiä heidän edistyessään taitojen parantamisen poluillaan.

(28)

Kohderyhmän monimuotoisuus ja tämän alan politiikkatoimien pirstaleisuus ja monimutkaisuus aiheuttavat usein sen, ettei työvoiman taitojen parantamiseen ole systemaattisia lähestymistapoja eikä sen sosioekonomisista hyödyistä olla tietoisia. Sen vuoksi johdonmukaiset ponnistukset, jotka pohjautuvat tehokkaaseen koordinointiin ja kumppanuuksiin politiikan eri osa-alueiden välillä, olisivat tervetulleita.

(29)

Koska jäsenvaltioiden ja alueiden koulutusjärjestelmät ja työmarkkinatilanteet eroavat toisistaan olennaisesti, ei ole olemassa yhtä kaikille sopivaa lähestymistapaa työllistettävyyteen. Tässä yhteydessä edistyminen kohti tiettyä pätevyystasoa on keino lisätä työllistyvyyttä ja aktiivista osallistumista yhteiskuntaan ei niinkään päämäärä itsessään,

1.

tarjoavat aikuisille, joiden taitojen, tietojen ja osaamisen taso on matala, kuten henkilöille, jotka ovat jättäneet peruskoulutuksen suorittamatta toisen asteen tai sitä vastaavaa tutkintoa ja jotka eivät ole tukikelpoisia nuorisotakuun piirissä, mahdollisuuden päästä taitojen parantamisen polulle, joka antaa heille mahdollisuuden heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti

2.

määrittävät kansalliset olosuhteet, käytettävissä olevat resurssit ja nykyiset kansalliset strategiat huomioon ottaen ensisijaiset kohderyhmät taitojen parantamisen polkujen toteutukselle kansallisella tasolla. Tällöin on otettava huomioon myös sukupuoli, monimuotoisuus ja kohdeväestön eri alaryhmät.

3.

tapauksen mukaan suunnittelevat taitojen parantamisen polut kolmessa vaiheessa: taitojen arviointi; räätälöidyn, joustavan ja laadukkaan koulutustarjonnan toteuttaminen; ja hankittujen taitojen validointi ja tunnustaminen. Näitä vaiheita voitaisiin helpottaa 12–14 kohdassa tarkoitetuilla ohjaus- ja tukitoimilla sekä hyödyntämällä tarvittaessa digitaalisen teknologian mahdollisuuksia.

4.

tarjoavat 2 kohdan mukaisesti määriteltyihin ensisijaisiin kohderyhmiin kuuluville aikuisille mahdollisuuden osallistua taitojen arviointiin, jotta voidaan määrittää olemassa olevat taidot ja taitojen parantamistarpeet.

5.

soveltavat tarvittaessa matalan koulutustason aikuisiin validointijärjestelyjä, jotka on perustettu epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista 20 päivänä joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen mukaisesti, jotta olemassa olevat taidot voidaan kartoittaa, dokumentoida, arvioida ja/tai todistaa.

6.

tarjoavat 1 kohdan mukaisesti koulutusta, joka vastaa taitojen arvioinnissa todettuja tarpeita. Kolmansista maista tulevien muuttajien kohdalla tähän sisällytetään tarpeen mukaan mahdollisuus kielenoppimiseen ja valmistavaan koulutukseen.

7.

kansallisten järjestelmien ja olosuhteiden mukaisesti mahdollistavat dokumentoitavissa, arvioitavissa ja validoitavissa olevien oppimistulosyksiköiden yhä runsaamman käytön, jotta oppijoiden edistyminen voidaan kirjata eri vaiheissa.

8.

tarkastelevat mahdollisuuksien mukaan paikallisten, alueellisten ja kansallisten työmarkkinoiden tarpeita määrittäessään tarjonnan 1 kohdan mukaisesti ja toteuttavat sen läheisessä yhteistyössä keskeisten sidosryhmien, erityisesti työmarkkinaosapuolten sekä paikallisten, alueellisten ja kansallisten talouden toimijoiden, kanssa.

9.

hyödyntävät epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista 20 päivänä joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen mukaisesti perustettuja olemassa olevia validointijärjestelyjä tietojen, taitojen ja osaamisen, työssäoppiminen mukaan lukien, arvioimiseksi ja todistamiseksi sekä kannustavat niiden tunnustamiseen tutkintoa varten kansallisten tutkintokehysten ja järjestelmien mukaisesti.

10.

kansallisen lainsäädännön, kansallisten olosuhteiden ja käytettävissä olevien resurssien mukaisesti toteuttavat taitojen parantamisen polkuja 11–18 kohdassa esitettyjen periaatteiden perusteella.

11.

varmistavat tehokkaan koordinoinnin tämän suosituksen täytäntöönpanemiseksi ja tukevat tarvittaessa keskeisten julkisten ja yksityisten toimijoiden sitoutumista koulutus-, työllisyys-, sosiaali-, kulttuuri- ja muiden asiaan kuuluvien alojen toimintapolitiikkaan sekä niiden välisten kumppanuuksien edistämistä, rajatylittävä ja alueellinen yhteistyö mukaan lukien.

12.

toteuttavat motivointi- ja tiedotustoimenpiteitä, joihin kuuluu tietoisuuden lisääminen taitojen parantamisen hyödyistä ja tiedon tarjoaminen saatavilla olevasta ohjauksesta, tukitoimenpiteistä, taitojen parantamismahdollisuuksista ja asiasta vastaavista elimistä, ja tarjoavat kannustimia vähiten motivoituneille, jotta nämä hyödyntäisivät niitä.

13.

tarjoavat ohjaus- ja/tai mentorointipalveluja, joilla tuetaan oppijoiden etenemistä taitojen parantamisprosessin kaikkien vaiheiden läpi.

14.

harkitsevat sellaisten tukitoimenpiteiden suunnittelua ja täytäntöönpanoa, joilla puututaan tasapuolisella tavalla taitojen parantamisen poluilla oleviin osallistumisen esteisiin. Näihin voisivat kuulua muun muassa suora tuki oppijoille tai epäsuora tuki työnantajille niiden työntekijöiden taitojen parantamista varten.

15.

tukevat taitojen parantamisen polkujen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön, erityisesti opetusalan ammattilaisten, ammatillista perus- ja jatkokoulutusta.

16.

määrittävät mahdollisuuksien mukaan vuoden kuluessa tämän suosituksen hyväksymisestä ja viimeistään vuoden 2018 puoliväliin mennessä tämän suosituksen täytäntöönpanoa varten asianmukaiset kansallisen tason toimenpiteet, jotka perustuvat asiaa koskeviin nykyisiin kansallisiin järjestelyihin ja rahoituskehyksiin.

17.

arvioivat nykyisissä kansallisissa kehyksissä kaikki 16 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet ja niiden vaikutuksen kohderyhmän edistymiseen kohti luku- ja kirjoitustaidon, laskutaidon ja digitaalisten taitojen saavuttamista ja/tai kohti eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasoa 3 tai 4 kansallisista olosuhteista riippuen.

18.

käyttävät arvioinnin tuloksia soveltuvin osin hyväksi taitojen parantamisen polkujen suunnittelussa ja toteuttamisessa kansallisella tasolla ja ottavat ne huomioon uusissa näyttöön perustuvissa toimintapolitiikoissa ja uudistuksissa.

19.

seuraa ammatillisen koulutuksen neuvoa-antavan komitean tuella tämän suosituksen täytäntöönpanoa, erityisesti vastavuoroisen oppimisen kaltaisen vaihdon kautta, yhdessä asianomaisten eurooppalaisten koordinointielinten sekä työllisyys- ja koulutuspolitiikkaan liittyvien prosessien kanssa.

20.

edistää nykyisten taitojen puitekehysten, kuten kansalaisille tarkoitetun eurooppalaisen digitaalisten taitojen puitekehyksen, ja arviointivälineiden käyttöä.

21.

edistää jäsenvaltioiden keskinäistä oppimista ja asettaa keskeiset resurssit ja tiedot saataville aikuiskoulutuksen eurooppalaisella foorumilla (Electronic Platform for Adult Learning in Europe, EPALE).

22.

tukee ja toteuttaa yhteistyössä unionin elinten ja kansainvälisten järjestöjen kuten OECD:n tai Unescon kanssa asiaan liittyviä tutkimuksia ja analyyseja aikuisten oppimisesta ja taitojen arvioinneista (esim. PIAAC).

23.

tarvittaessa ja rajoittamatta seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevia neuvotteluja sekä kaudelle 2014–2020 määriteltyjen prioriteettien mukaisesti tukee taitojen kehittämisen alaa koskevien nykyisten ja tulevien eurooppalaisten rahoitusohjelmien, erityisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja Erasmus+-ohjelman käyttöä tämän suosituksen täytäntöönpanoon niiden oikeusperustan mukaisesti.

24.

arvioi jäsenvaltioiden määrittämiä täytäntöönpanotoimenpiteitä nykyisten raportointimenettelyjen mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä.

25.

arvioi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja asianomaisia sidosryhmiä kuultuaan tämän suosituksen johdosta toteutettuja toimia sekä raportoi neuvostolle viiden vuoden kuluessa tämän suosituksen hyväksymispäivästä matalan taitotason aikuisten luku- ja kirjoitustaidon, laskutaidon ja digitaalisten taitojen tason korottamisessa saavutetusta edistymisestä sekä saaduista kokemuksista ja vaikutuksista tulevaisuuteen.

24.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 484/7

1.

uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin erityisesti kaksinkertaistamalla Euroopan strategisten investointien rahaston varat ja vahvistamalla sitä (ESIR 2.0), uudenaikaistamalla kaupan suojatoimia, parantamalla jätehuoltoa kiertotalouden puitteissa, täydentämällä pankkiunionia osana talous- ja rahaliiton syventämistä, niin että tasapainotetaan riskinjakoa ja riskien vähentämistä, sekä luomalla turvallisemmat ja avoimemmat arvopaperistamismarkkinat ja parantamalla arvopaperiesitteitä, jotta saadaan aikaan päämarkkinaunioni

2.

Euroopan unionin sosiaalisen ulottuvuuden huomioon ottaminen erityisesti tehostamalla nuorisotyöllisyysaloitetta, parantamalla sosiaaliturvan yhteensovittamista, antamalla esteettömyyttä koskeva eurooppalainen säädös ja perustamalla Euroopan solidaarisuusjoukot

3.

unionin kansalaisten turvallisuuden kohentaminen erityisesti parantamalla ulkorajojen suojelua rajanylitystietojärjestelmän, älykkäät rajat -paketin ja EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) avulla, tehostamalla tuliaseiden hankkimisen ja hallussapidon valvontaa, parantamalla välineitä terrorismin kriminalisoimiseksi ja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi sekä vaihtamalla tietoja kolmansien maiden kansalaisista eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) kautta

4.

unionin muuttoliikepolitiikan uudistaminen ja kehittäminen vastuun ja solidaarisuuden hengessä erityisesti uudistamalla Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä (mukaan lukien Dublinin järjestelmä) sekä laillista maahanmuuttoa koskevan paketin ja ulkoisen investointiohjelman avulla, jotta voidaan puuttua muuttoliikkeen perimmäisiin syihin lisäämällä investointeja ja luomalla työpaikkoja kumppanuusmaissa

5.

yhdennettyjä digitaalisia sisämarkkinoita koskevan sitoumuksen täytäntöönpano erityisesti uudistamalla unionin televiestintäalaa ja tekijänoikeuksia, ottamalla unionissa käyttöön 700 MHz:n taajuus, estämällä perusteettomat geoblokkaukset, tarkistamalla audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaa direktiiviä ja saattamalla loppuun yhteisten tietosuojasääntöjen ajantasaistaminen

6.

pitkälle menevää energiaunionia koskevan tavoitteen toteuttaminen ja tulevaisuuteen suuntautuvan ilmastonmuutospolitiikan noudattaminen erityisesti panemalla täytäntöön ilmasto- ja energiapuitteet 2030, Pariisin sopimuksen jatkotoimet ja ”puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -paketti.

—

yhteisistä eurooppalaisista arvoista, oikeusvaltioperiaatteesta ja perusoikeuksista kiinni pitäminen, mihin kuuluu yhteinen sitoumuksemme torjua syrjintää ja muukalaisvihamielisyyttä

—

veropetosten, verovilpin ja veronkierron torjuminen ja kestävän ja oikeudenmukaisen verojärjestelmän takaaminen

—

työntekijöiden vapaan liikkuvuuden periaatteen turvaaminen, erityisesti varmistamalla oikeudenmukaisuus, riittävä sosiaaliturva ja sosiaaliset oikeudet

—

Euroopan aseman vahvistaminen etujemme suojelemisessa ja puolustamisessa Euroopan rajojen ulkopuolella ja vakauden, turvallisuuden ja rauhan edistämisessä.

24.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 484/9

24.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 484/17

24.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 484/18

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32016M7930. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

24.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 484/19

(1)

Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeiden (2) (jäljempänä ’soveltamisohjeet’) 69 artiklan 1 kohdan mukaisesti puhemiehistö voi indeksoida vuosittain matka- ja oleskelukorvausten sekä yleisen kulukorvauksen määrät enintään määrällä, joka vastaa Eurostatin julkaisemaa Euroopan unionin vuotuista inflaatiota edellisen vuoden lokakuussa.

(2)

Eurostatin 17. marraskuuta 2016 ilmoittama inflaatio ajanjaksolla 1. marraskuuta 2015–31. lokakuuta 2016 oli 0,5 prosenttia. Inflaation huomioonottamiseksi mukautettuja uusia määriä olisi sovellettava 1. tammikuuta 2017 alkaen, ja soveltamisohjeita olisi muutettava vastaavasti.

(3)

Soveltamisohjeiden 69 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseisten soveltamisohjeiden 33 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu jäsenten henkilökohtaisista avustajista maksettavien kulujen enimmäismäärä indeksoidaan tarvittaessa vuosittain käyttäen perusteena tietoja, jotka on laadittu Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavista henkilöstösäännöistä annetun neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (3) 65 artiklan mukaisesti.

(4)

Euroopan komissio on vahvistanut vuoden 2016 mukautusprosentin 3,3 prosentiksi. Tämän johdosta maksettavien avustajakulujen kuukausittainen enimmäismäärä olisi korotettava 24 164 euroon 1. päivästä heinäkuuta 2016,

1)

Korvataan 15 artiklan c alakohta seuraavasti:

2)

Korvataan 20 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

3)

Muutetaan 22 artikla seuraavasti:

4)

Korvataan 24 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Kun virallinen toiminta järjestetään unionin alueella, jäsen saa kiinteämääräisen 307 euron korvauksen.”

5)

Korvataan 26 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Edellä 25 artiklan mukaisen korvauksen määrä on 4 342 euroa kuukaudessa.”

6)

Korvataan 33 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Jäljempänä 34 artiklassa tarkoitetuista avustajista aiheutuvia kuluja korvataan enintään 24 164 euroa kuukaudessa.”

24.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 484/21

24.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 484/22

1.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että yrityksille, joille päätösluonnos on osoitettu, olisi määrättävä sakko.

2.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä sakkojen perusmääristä.

3.

Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä keston määrittämisestä sakkojen laskemista varten.

4.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä sakkojen perusmäärien korottamisesta riittävän estävän vaikutuksen varmistamiseksi.

5.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, ettei asiaan liity raskauttavia seikkoja.

6.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä asiaan liittyvistä lieventävistä seikoista.

Vähemmistö on eri mieltä.

7.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä sakkojen alennusmääristä, jotka perustuvat sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä vuonna 2006 annettuun tiedonantoon.

8.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä sakkojen lopullisista määristä.

9.

Neuvoa-antava komitea suosittelee tämän lausunnon julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

24.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 484/23

(1)

Päätösluonnos koskee kartellia, jossa oli mukana eräitä maailmanlaajuisia optisten levyasemien toimittajia. Päätösluonnoksen mukaan nämä toimittajat koordinoivat toimintaansa kahden mikrotietokoneiden valmistajan, Dell, Inc.:n, jäljempänä ’Dell’, ja Hewlett Packardin, jäljempänä ’HP’, järjestämissä optisia levyasemia koskevissa tarjouskilpailuissa.

(2)

Yritykset tai yhteisyritykset, joiden päätösluonnoksessa todettiin osallistuneen kartelliin, ovat seuraavat: Philips (2), Lite-On (3), Philips-Lite-On (4), Hitachi-LG (5), Toshiba-Samsung (6), Sony (7), Sony Optiarc (8) ja Quanta Storage Inc.

(3)

Asia sai alkunsa Philipsin, Lite-Onin ja Philips & Lite-Onin yhdessä esittämästä hakemuksesta, joka koski sakoista vapauttamista ja/tai sakkojen lieventämistä. Komissio sai myöhemmin hakemuksen vielä Hitachi-LG:ltä. Muut asian osapuolet eivät hakeneet sakoista vapauttamista tai sakkojen lieventämistä.

(4)

Komissio ei suorittanut tarkastuksia. Se osoitti kesäkuussa 2009 kohdennetun tietopyynnön useille optisten levyasemien alalla toimiville yrityksille.

(5)

Komissio antoi 18. heinäkuuta 2012 väitetiedoksiannon, mistä ilmoitettiin yritysten, jolle päätösluonnos on osoitettu, tietyille yksiköille sekä yhdelle muulle yritykselle.

(6)

Komissio antoi 18. helmikuuta 2014 kaksi täydentävää väitetiedoksiantoa, jäljempänä ’helmikuussa 2014 annetut täydentävät väitetiedoksiannot’, joista toinen osoitettiin Koninklijke Philips NV:lle, Lite-On IT Corporationille ja Philips & Lite-On Digital Solutions Corporationille, toinen eri yritykselle. Helmikuussa 2014 annettujen täydentävien väitetiedoksiantojen tavoitteena oli täydentää, muuttaa ja/tai selkiyttää tietyille väitetiedoksiannon saajille esitettyjä väitteitä niiden vastuusta mahdollisessa rikkomisessa.

(7)

Komissio antoi täydentävän väitetiedoksiannon (9), jäljempänä ’kesäkuussa 2015 annettu täydentävä väitetiedoksianto’, myös 1. kesäkuuta 2015. Sen ainoana tarkoituksena oli täydentää väitetiedoksiantoa ja helmikuussa 2014 annettuja täydentäviä väitetiedoksiantoja osoittamalla alkuperäisen väitetiedoksiannon väitteet muille oikeushenkilöille, joiden emoyrityksille (tai näiden edeltäjille) väitetiedoksianto oli jo osoitettu. Kesäkuussa 2015 annettu täydentävä väitetiedoksianto osoitettiin myös näiden uusien oikeushenkilöiden emoyrityksille. Kesäkuussa 2015 annettu täydentävä väitetiedoksianto ei koskenut muita väitetiedoksiannon saajia, eikä siinä muutettu tai laajennettu väitetiedoksiannossa niitä vastaan esitettyjä väitteitä.

(8)

Kaksi osapuolta arvosteli väitetiedoksiantoon antamissaan kirjallisissa vastauksissa yleisiä viittauksia väitetiedoksiannon liitteeseen, jossa esiteltiin oletetun kilpailunvastaisen yhteydenpidon tilanteita. Tarkastelin väitetiedoksiantoa ja kyseistä liitettä. Toisin kuin kyseiset osapuolet katsoivat, liitteen ansiosta väitetiedoksiannon saajat saattoivat tarkistaa, mitä erityisiä tilanteita ja todisteita niitä vastaan oli, ja päätellä niistä, että komissio aikoi vedota kaikkiin liitteessä lueteltuihin yhteydenpitoihin. Tämän arvion vahvistavat asianomaiset osapuolet, jotka ovat voineet esittää puolustusargumentteja kaikista väitetiedoksiannossa olleista näkökodista. Koska väitetiedoksianto ja kesäkuussa 2015 annettu täydentävä väitetiedoksianto ovat niiden saajia koskevaa luetteloa lukuun ottamatta käytännössä samat myös kyseisen liitteen osalta, tämä arvio koskee myös kesäkuussa 2015 annettua täydentävää väitetiedoksiantoa,

(9)

Kilpailun pääosasto jatkoi kirjallisen vastauksen laatimiseen alun perin asetettua kahdeksan viikon määräaikaa useiden väitetiedoksiannon saajien kohdalla. Sain kahdelta muulta väitetiedoksiannon saajalta määräajan jatkamista koskevat perustellut pyynnöt, jotka kilpailun pääosasto oli aiemmin evännyt. Jatkoin määräaikaa yhdellä viikolla sekä yhdellä työpäivällä.

(10)

Helmikuussa 2014 annettujen täydentävien väitetiedoksiantojen saajat vastasivat niiden kirjallisille huomautuksille asetetussa määräajassa (neljä viikkoa vastaanottamisesta).

(11)

Kilpailun pääosasto asetti kesäkuussa 2015 annettuun täydentävään väitetiedoksiantoon vastaamiselle miltei viiden viikon määräajan sen vastaanottamisesta. Kaikki väitetiedoksiannon saajat vastasivat määräajassa.

(12)

Väitetiedoksiannon saajat käyttivät mahdollisuutta tutustua niihin osiin komission aineistoa, joihin tutustuminen oli mahdollista ainoastaan komission tiloissa. Kilpailun pääosasto antoi tutustuttavaksi annetun aineiston loppuosan kyseisten väitetiedoksiannon saajien käyttöön sähköisellä tallennusvälineellä.

(13)

Kilpailun pääosasto käsitteli joitakin tutkinta-aineistoon tutustumista koskevia lisäpyyntöjä.

(14)

Kilpailun pääosasto selitti helmikuussa 2014 annettujen täydentävien väitetiedoksiantojen lähetekirjeessä, että kyseisten väitetiedoksiantojen saajien vastaiset todisteet oli saatu joko näitä itseltään tai ne olivat olleet käytettävissä osana väitetiedoksiannon antamisen jälkeen tarjottua mahdollisuutta tutustua asiakirjoihin. Tämän vuoksi kilpailun pääosasto ei katsonut, että helmikuussa 2014 annettujen täydentävien väitetiedoksiantojen antamisen jälkeen olisi pitänyt tarjota uutta mahdollisuutta tutustua asiakirjoihin.

(15)

Kesäkuussa 2015 annetun täydentävän väitetiedoksiannon saajat käyttivät oikeuttaan tutustua komission aineistoon.

(16)

Kilpailun pääosasto lähetti 13. maaliskuuta 2015 kirjeen kaikille osapuolille ja liitti siihen mukaan Delliltä ja HP:ltä saamiaan uusia asiakirjoja. Kilpailun pääosasto toimitti 3. kesäkuuta 2015 päivätyllä asiaseikkoja koskevalla kirjeellä näille osapuolille tietoja siitä, miten komissio aikoi käyttää näitä asiakirjoja.

(17)

Kilpailun pääosasto asetti vastauksena asiaseikkoja koskevaan kirjeeseen tehtäville kirjallisille huomautuksille kahden viikon määräajan sen vastaanottamisesta sähköpostitse. Kaikki osapuolet yhtä lukuun ottamatta vastasivat tässä ajassa. Kilpailun pääosasto myönsi tälle yhdelle osapuolelle yhden viikon lisäajan vastaamiseen.

(18)

Sain Delliltä 31. lokakuuta 2012 perustellun pyynnön tulla kuulluksi asianomaisena kolmantena osapuolena asetuksen (EY) N:o 1/2003 (10) 27 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 773/2004 (11) 13 artiklan mukaisesti. Katsoin, että asia koskee päätöksen 2011/695/EY 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti riittävissä määrin Dellin etua edellä mainituissa säännöksissä tarkoitetulla tavalla. Tämän vuoksi hyväksyin Dellin asianomaiseksi kolmanneksi osapuoleksi.

(19)

Kilpailun pääosasto ilmoitti asetuksen (EY) N:o 773/2004 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti Dellille kirjallisesti menettelyn luonteesta ja aiheesta, minkä jälkeen Dell esitti näkökantansa kirjallisesti.

(20)

Suullinen kuuleminen järjestettiin 29. ja 30. marraskuuta 2012, ja se kesti yli puolitoista päivää. Kaikki väitetiedoksiannon saajat osallistuivat yhtä lukuun ottamatta. Istuntoja ei pidetty suljetuin ovin.

(21)

Epäsin Dellin pyynnön osallistua suulliseen kuulemiseen. En katsonut tätä päätöksen 2011/695/EU 6 artiklan nojalla tarpeelliseksi (12). Ensinnäkin Dellin läsnäolo olisi todennäköisesti estänyt sakoista vapauttamista ja/tai niiden lieventämistä koskevan hakemuksen tehneitä yrityksiä osallistumasta suulliseen kuulemiseen täysimittaisesti ja aktiivisesti. Toiseksi se, että mahdollinen vahingonkorvausvaateiden esittäjän läsnäolo suullisessa kuulustelussa sallitaan, saattaisi vaikuttaa yleisemminkin rajoittavasti komission sakkolievennys- ja sakkovapautusohjelmaan. Kolmanneksi Dellin läsnäolo olisi saattanut rajoittaa komission ja väitetiedoksiannon saajien välisen keskustelun avoimuutta, ja asianomaisten osapuolten mahdollisuudet puolustautua asianmukaisesti olisivat saattaneet heikentyä. Neljänneksi katsoin, ettei ollut todennäköistä, että Dell, jolta epäilty kilpailunvastainen yhteistyö salattiin, olisi voinut merkittävästi selventää asiaan liittyviä tosiseikkoja suullisessa kuulemisessa (13). Viidenneksi Dell ei ollut saanut tutustua väitetiedoksiantoon tai tutkinta-aineistoon, ja vaikutti todennäköiseltä, että suullisessa kuulemisessa keskityttäisiin väitetiedoksiannon tulkintaan ja asiaan liittyviin todisteisiin. Kuudenneksi on muistettava – vaikka tämä ei vaikuttanut päätökseeni – että kolmansilta osapuolilta, kuten Delliltä, saadut hakemukset suullisen kuulemisen valmistelujen ollessa jo pitkällä todennäköisesti haittaisivat suullisen kuulemisen järjestelyjä (14).

(22)

Kilpailun pääosasto esitti kuulemisen aikana eräälle yhteisyritykselle kysymyksen lausunnosta, joka oli esitetty sen emoyritysten yhteisyrityksen muodostamisaikana voimassa olleiden EU:n yrityskeskittymien valvontaa koskevien sääntöjen mukaisesti toimittamassa yrityskeskittymien valvontaa koskevassa ilmoituksessa (CO-lomake). Huomautin asianomaiselle osapuolelle, että kysymys muodosti mielestäni menettelyvirheen, ja että osapuoli saattoi jättää halutessaan vastaamatta kysymykseen. Komissio ei voi EU:n yrityskeskittymien valvontaa koskevien sääntöjen mukaan käyttää yrityskeskittymän valvontamenettelyssä saatuja tietoja erillisessä (kartelli)menettelyssä (15). Koska asianomainen osapuoli päätti vastata kysymykseen, totesin, ettei sen puolustautumisoikeuden tosiasiallista toteutumista ollut rikottu.

(23)

Helmikuussa 2014 ja kesäkuussa 2015 annettujen täydentävien väitetiedoksiantojen saajat eivät pyytäneet kirjallisissa vastauksissaan mahdollisuutta esittää näkemyksiään suullisessa kuulemisessa (16).

(24)

Kuultuaan asianomaisia osapuolia komissio luopui kanteen nostamisesta yhden yrityksen osalta. Kahden yrityksen ja yhden yhteisyrityksen osalta päätöksessä ei pidetty voimassa väitetiedoksiannossa eikä helmikuussa 2014 ja kesäkuussa 2015 annetuissa täydentävissä väitetiedoksiannoissa, jäljempänä yhdessä ”väitetiedoksiannot” esitettyjä väitteitä siltä osin kuin ne koskivat toimintaa, joka liittyi toiseen kyseisistä optisten levyasemien asiakkaista.

(25)

Toisin kuin väitetiedoksiannossa, yritysten, joille päätösluonnos on osoitettu, osalta ei otettu huomioon raskauttavia seikkoja.

(26)

Päätösluonnoksen mukaan yritykset, joille päätös on osoitettu, osallistuivat 23. kesäkuuta 2004–25. marraskuuta 2008 toimineeseen kartelliin. Tämä kokonaiskesto on lyhyempi kuin väitetiedoksiannossa mainittu. Kaikki ajat, jotka yksittäisten yritysten, joille päätös on osoitettu, katsotaan olleen vastuussa, ovat lyhyempiä kuin väitetiedoksiannossa esitetyt vastaavat ajat. Vastuullisina pidettyjen yritysten vastuussaoloaika on lyhentynyt siten, että se vaihtelee noin seitsemästä kuukaudesta yli neljään vuoteen ja kahdeksaan kuukauteen.

(27)

Lisäksi väitetiedoksiannossa annettiin asianomaisille osapuolille SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan mukaisissa menettelyissä sovellettavista käytännesäännöistä annetun komission tiedonannon (17) 85 kohdan mukaisesti tilaisuus esittää sakkojen määräytymismenetelmää koskevat huomautuksensa. Päätösluonnoksessa on muutettu komission asiasta saamien huomautusten perusteella tapaa arvioida myynnin arvoa sakkojen laskemista varten.

(28)

Olen tutkinut päätöksen 2011/695/EU 16 artiklan mukaisesti, käsitelläänkö päätösluonnoksessa ainoastaan sellaisia väitteitä, joista osapuolille on annettu mahdollisuus esittää näkemyksensä. Katson, että asia on näin.

(29)

Katson kaiken kaikkiaan, että menettelylliset oikeudet ovat tosiasiallisesti toteutuneet tässä asiassa.

24.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 484/27

(1)

Komissio antoi 21. lokakuuta 2015 päätöksen, joka koski SEUT-sopimuksen 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkomista optisten levyasemien alalla. Yritykset, joille päätös on osoitettu, koordinoivat kahden tietokonevalmistajan, Dell, Inc.:n, jäljempänä ’Dell’, ja Hewlett Packardin, jäljempänä ’HP’, valmistamiin kannettaviin tietokoneisiin ja pöytätietokoneisiin tarkoitettujen optisten levyasemien hankintoja koskeviin tarjouskilpailuihin liittyvää toimintaansa.

(2)

Koninklijke Philips Electronics NV, Lite-On IT Corporation ja Philips & Lite-On Digital Solutions Corporation tekivät yhteisen hakemuksen sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä vuonna 2006 annetun tiedonannon nojalla, minkä jälkeen komissio osoitti 29. kesäkuuta 2009 kohdennetun tietopyynnön alalla toimiville yrityksille. Se vastaanotti sakoista vapauttamista ja/tai sakkojen lieventämistä koskevan hakemuksen vielä yritykseltä Hitachi-LG Data Storage, Inc.

(3)

Komissio antoi asiassa väitetiedoksiannon 18. heinäkuuta 2012. Kaikki väitetiedoksiannon saajat ilmaisivat kirjallisesti näkemyksensä niitä vastaan esitetyistä väitteistä ja saivat mahdollisuuden käyttää oikeuttaan tulla kuulluiksi osallistumalla suulliseen kuulemiseen, joka pidettiin 29. ja 30. marraskuuta 2012.

(4)

Komissio antoi 18. helmikuuta 2014 kaksi täydentävää väitetiedoksiantoa, jäljempänä ’18. helmikuuta 2014 annetut täydentävät väitetiedoksiannot’, joilla täydennettiin, muutettiin ja/tai selkiytettiin tietyille väitetiedoksiannon saajille esitettyjä väitteitä niiden vastuusta mahdollisessa rikkomisessa.

(5)

Komissio antoi toisen täydentävän väitetiedoksiannon 1. kesäkuuta 2015, jäljempänä ’1. kesäkuuta 2015 annettu täydentävä väitetiedoksianto’. Sen ainoana tarkoituksena oli täydentää väitetiedoksiantoa ja 18. helmikuuta 2014 annettuja täydentäviä väitetiedoksiantoja siten, että alkuperäisen väitetiedoksiannon väitteet osoitettiin myös muille väitetiedoksiannon saaneisiin konserneihin kuuluville oikeushenkilöille.

(6)

Yritykset, joille 18. helmikuuta 2014 ja 1. kesäkuuta 2015 annetut täydentävät väitetiedoksiannot osoitettiin, esittivät näkemyksensä komissiolle kirjallisesti, mutta eivät pyytäneet suullista kuulemista.

(7)

Komissio toimitti 3. kesäkuuta 2015 kaikille osapuolille asiaseikkoja koskevan kirjeen. Sen saajat esittivät näkemyksensä komissiolle kirjallisesti.

(8)

Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevä neuvoa-antava komitea antoi myönteisen lausunnon 5. ja 15. lokakuuta 2015.

(9)

Rikkominen sisälsi Dellin ja HP:n vuosina 2004–2008 järjestämiin hankintoja koskeviin tarjouskilpailuihin liittyvää kilpailunvastaista yhteistyötä. Tutkinnassa löydettiin samansuuntaisten kahdenvälisten yhteyksien verkosto, jolla pyrittiin manipuloimaan tarjouksia ja korvaamaan kilpailuun erottamattomasti kuuluvia epävarmuustekijöitä kilpailunvastaisella yhteistyöllä. Osapuolet toimittivat toisilleen tiedot sijoitukseen ja/tai hinnoitteluun liittyvistä aikeistaan hankintoja koskevissa tarjouskilpailuissa ja vaihtoivat hankinnoista myös muuta, kaupallisesti arkaluonteista tietoa.

(10)

Seuraavat yritykset ovat rikkoneet perussopimuksen 101 artiklaa ja ETA-sopimuksen 53 artiklaa osallistumalla mainittuina aikoina kartelliin optisten levyasemien alalla:

(11)

Päätöksessä sovelletaan sakkoja koskevia suuntaviivoja vuodelta 2006 (2).

(12)

Jotta kartellin todellista vaikutusta voitaisiin tarkastella paremmin, sakon perusmäärän laskemisessa käytetään perustana arviota myynnin vuotuisesta arvosta (joka perustuu yritysten optisten levyasemien myynnin todelliseen arvoon ETA-alueella aikana, jona ne osallistuivat rikkomiseen).

(13)

Kun otetaan huomioon rikkomisen luonne ja maantieteellinen laajuus, sakon vaihtelevan määrän prosenttiosuudeksi ja lisämääräksi (”osallistumismaksu”) määritetään 16 prosenttia rikkomiseen liittyvän myynnin arvosta.

(14)

Sakon vaihteleva summa kerrotaan niiden vuosien tai vuoden murto-osien määrällä, joina yritys on osallistunut rikkomiseen, jotta osallistumisen kesto voidaan ottaa huomioon yrityskohtaisesti. Komissio ottaa huomioon yritysten rikkomiseen osallistumisen todellisen keston (pyöristettynä alaspäin) kuukausittain määräsuhteen mukaisesti.

(15)

Koska Delliä koskevat yhteydet alkoivat ennen HP:ta koskevia yhteyksiä, myynnin arvo lasketaan erikseen asiakasta kohden kahta erillistä kestoa koskevaa kerrointa soveltaen.

(16)

Philipsin, Sonyn ja Optiarcin myynnin arvo laskettiin ainoastaan Dellille myynnin perusteella, sillä näiden kolmen yrityksen osallistumista kilpailunvastaiseen toimintaan HP:n kanssa ei ole vahvistettu.

(17)

Komissio ei ole ottanut tässä asiassa huomioon raskauttavia seikkoja.

(18)

Philipsiin, Sonyyn ja Optiarciin sovelletaan lieventävää tekijää, jolla otetaan huomioon niiden epätietoisuus ja vastuu HP:hen liittyvän yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun rikkomisen osalta.

(19)

Sonya koskien sovelletaan kerrointa 1,2 ehkäisevän vaikutuksen aikaansaamiseksi.

(20)

Kaikkien yritysten sakon lopullinen määrä on alle 10 prosenttia niiden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta TSST:tä lukuun ottamatta.

(21)

Philips, Lite-On ja PLDS toimittivat ensimmäisinä sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä vuonna 2006 annetun tiedonannon 8 kohdan a alakohdan edellytykset täyttäviä tietoja ja todisteita. Kaikki kolme yritystä vapautetaan sakoista kokonaan.

(22)

Yrityksen HLDS sakkoja lievennetään 50 prosenttia ja siihen sovelletaan sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä vuonna 2006 annetun tiedonannon 26 kohdan viimeisen alakohdan mukaista lisävähennystä, sillä komissio pystyi HLDS:n toimittamien tietojen avulla osoittamaan rikkomisen kestäneen aiemmin tiedossa ollutta pidempään.

(23)

Yhtenä kokonaisuutena pidettävästä jatketusta rikkomisesta optisten levyasemien alalla määrätään seuraavat sakot:

24.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 484/30

(1)

Enontekiö

(2)

Helsinki–Hernesaari (vain helikopteriliikenteelle)

(3)

Helsinki–Malmi

(4)

Helsinki-Vantaa

(5)

Ivalo

(6)

Joensuu

(7)

Jyväskylä

(8)

Kajaani

(9)

Kemi–Tornio

(10)

Kittilä

(11)

Kokkola–Pietarsaari

(12)

Kuopio

(13)

Kuusamo

(14)

Lappeenranta

(15)

Maarianhamina

(16)

Mikkeli

(17)

Oulu

(18)

Pori

(19)

Rovaniemi

(20)

Savonlinna

(21)

Seinäjoki

(22)

Tampere–Pirkkala

(23)

Turku

(24)

Vaasa

(1)

Eckerö

(2)

Eurajoki

(3)

Färjsundet

(4)

Förby

(5)

Hamina

(6)

Hanko (myös huviveneille)

(7)

Haukipudas

(8)

Helsinki

(9)

Inkoo

(10)

Kalajoki

(11)

Kaskinen

(12)

Kemi

(13)

Kemiö

(14)

Kirkkonummi

(15)

Kokkola

(16)

Kotka

(17)

Kristiinankaupunki

(18)

Lappeenranta

(19)

Loviisa

(20)

Långnäs

(21)

Maarianhamina (myös huviveneille)

(22)

Merikarvia

(23)

Naantali

(24)

Nuijamaa (myös huviveneille)

(25)

Oulu

(26)

Parainen

(27)

Pernaja

(28)

Pietarsaari

(29)

Pohja

(30)

Pori

(31)

Porvoo

(32)

Raahe

(33)

Rauma

(34)

Salo

(35)

Sipoo

(36)

Taalintehdas

(37)

Tammisaari

(38)

Tornio

(39)

Turku

(40)

Uusikaupunki

(41)

Vaasa

(1)

Ahvenanmaa

(2)

Haapasaari

(3)

Hanko

(4)

Helsinki

(5)

Nuijamaan satama

(6)

Santio

(1)

Ahvenanmaa

(2)

Hanko

(3)

Helsinki

EUVL C 316, 28.12.2007, s. 1.

EUVL C 134, 31.5.2008, s. 16.

EUVL C 177, 12.7.2008, s. 9.

EUVL C 200, 6.8.2008, s. 10.

EUVL C 331, 31.12.2008, s. 13.

EUVL C 3, 8.1.2009, s. 10.

EUVL C 37, 14.2.2009, s. 10.

EUVL C 64, 19.3.2009, s. 20.

EUVL C 99, 30.4.2009, s. 7.

EUVL C 229, 23.9.2009, s. 28.

EUVL C 263, 5.11.2009, s. 22.

EUVL C 298, 8.12.2009, s. 17.

EUVL C 74, 24.3.2010, s. 13.

EUVL C 326, 3.12.2010, s. 17;

EUVL C 355, 29.12.2010, s. 34.

EUVL C 22, 22.1.2011, s. 22.

EUVL C 37, 5.2.2011, s. 12.

EUVL C 149, 20.5.2011, s. 8.

EUVL C 190, 30.6.2011, s. 17.

EUVL C 203, 9.7.2011, s. 14.

EUVL C 210, 16.7.2011, s. 30.

EUVL C 271, 14.9.2011, s. 18.

EUVL C 356, 6.12.2011, s. 12.

EUVL C 111, 18.4.2012, s. 3.

EUVL C 183, 23.6.2012, s. 7.

EUVL C 313, 17.10.2012, s. 11.

EUVL C 394, 20.12.2012, s. 22.

EUVL C 51, 22.2.2013, s. 9.

EUVL C 167, 13.6.2013, s. 9.

EUVL C 242, 23.8.2013, s. 2.

EUVL C 275, 24.9.2013, s. 7.

EUVL C 314, 29.10.2013, s. 5.

EUVL C 324, 9.11.2013, s. 6.

EUVL C 57, 28.2.2014, s. 4.

EUVL C 167, 4.6.2014, s. 9.

EUVL C 244, 26.7.2014, s. 22.

EUVL C 332, 24.9.2014, s. 12.

EUVL C 420, 22.11.2014, s. 9.

EUVL C 72, 28.2.2015, s. 17.

EUVL C 126, 18.4.2015, s. 10.

EUVL C 229, 14.7.2015, s. 5.

EUVL C 341, 16.10.2015, s. 19.

EUVL C 84, 4.3.2016, s. 2.

EUVL C 236, 30.6.2016, s. 6.

EUVL C 278, 30.7.2016, s. 47.

EUVL C 331, 9.9.2016, s. 2.

EUVL C 401, 29.10.2016, s. 4.

24.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 484/34

—

Itävallassa

Bundesministerium für Finanzen

—

Belgiassa

Algemene Administratie van de Douane en Accijnzen

—

Bulgariassa

Агенция ”Митници”

—

Kroatiassa

Ministarsvo financija, Carinska uprava, Sektor za trošarine i posebne poreze

—

Kyproksessa

Τμήμα Τελωνείων

—

Tšekin tasavallassa

Generální ředitelství cel

—

Tanskassa

SKAT

—

Virossa

Maksu- ja Tolliamet

—

Ranskassa

Direction Générale des Douanes et Droits Indirects

—

Suomessa

Tulli

—

Saksassa

Generalzolldirektion

—

Kreikassa

Γενική Διεύθυνση Τελωνείων & ΕΦΚ

—

Unkarissa

Nemzeti Adó- és Vámhivatal, Központi Irányítás, Jövedéki Főosztály

—

Irlannissa

The Revenue Commissioners

—

Italiassa

Ministero dell’Economia e delle Finanze – Dipartimento delle Finanze

—

Latviassa

Valsts ieņēmumu dienests

—

Liettuassa

Valstybinė mokesčių inspekcija prie Lietuvos Respublikos finansų ministerijos

—

Luxemburgissa

Administration des Douanes et Accises – Division Taxud

—

Maltassa

Customs Department

—

Puolassa

Ministerstwo Finansów, Departament Podatku Akcyzowego

—

Portugalissa

AT-Autoridade Tributária e Aduaneira

—

Romaniassa

Agenţia Naţională de Administrare Fiscală, Direcţia Generală a Vămilor

—

Slovakiassa

Finančné riaditeľstvo Slovenskej Republiky, Odbor spotrebných daní

—

Sloveniassa

Ministrstvo za finance

—

Espanjassa

El Secretario de Estado de Hacienda. Ministerio de Hacienda y Función Pública

—

Ruotsissa

Skatteverket

—

Alankomaissa

Douane Informatie Centrum

—

Yhdistyneessä kuningaskunnassa

HM Revenue & Customs

24.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 484/36