ISSN 1977-1053 |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350 |
|
Suomenkielinen laitos |
Tiedonantoja ja ilmoituksia |
59. vuosikerta |
Ilmoitusnumero |
Sisältö |
Sivu |
|
IV Tiedotteet |
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET |
|
|
Euroopan unionin tuomioistuin |
|
2016/C 350/01 |
Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä |
|
V Ilmoitukset |
|
|
TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT |
|
|
Unionin Tuomioistuin |
|
2016/C 350/02 |
||
2016/C 350/03 |
||
2016/C 350/04 |
||
2016/C 350/05 |
||
2016/C 350/06 |
||
2016/C 350/07 |
||
2016/C 350/08 |
||
2016/C 350/09 |
||
2016/C 350/10 |
||
2016/C 350/11 |
||
2016/C 350/12 |
||
2016/C 350/13 |
||
2016/C 350/14 |
||
2016/C 350/15 |
||
2016/C 350/16 |
||
2016/C 350/17 |
||
2016/C 350/18 |
||
2016/C 350/19 |
||
2016/C 350/20 |
||
2016/C 350/21 |
||
2016/C 350/22 |
||
2016/C 350/23 |
||
2016/C 350/24 |
||
|
Unionin yleinen tuomioistuin |
|
2016/C 350/25 |
||
2016/C 350/26 |
Asia T-373/16: Kanne 13.7.2016 – Victaulic Europe v. komissio |
|
2016/C 350/27 |
Asia T-383/16: Kanne 20.6.2016 – Tri Ocean Energy v. neuvosto |
|
2016/C 350/28 |
||
2016/C 350/29 |
Asia T-420/16: Kanne 29.7.2016 – SJM Coordination Center v. komissio |
|
2016/C 350/30 |
Asia T-434/16: Kanne 29.7.2016 – Sensi Vigne & Vini v. EUIPO – El Grifo (CONTADO DEL GRIFO) |
|
2016/C 350/31 |
Asia T-439/16: Kanne 29.7.2016 – holyGhost v. EUIPO – CBM (holyGhost) |
|
2016/C 350/32 |
Asia T-444/16: Kanne 9.8.2016 – Vasco Group and Astra Sweets v. komissio |
|
2016/C 350/33 |
Asia T-447/16: Kanne PVÄ – Pirelli Tyre v. EUIPO – Yokohama Rubber (Rengaskuvion muoto) |
FI |
|
IV Tiedotteet
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
Euroopan unionin tuomioistuin
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/1 |
Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä
(2016/C 350/01)
Viimeisin julkaisu
Luettelo aiemmista julkaisuista
Nämä tekstit ovat saatavilla:
EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu
V Ilmoitukset
TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT
Unionin Tuomioistuin
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/2 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 28.7.2016 – Euroopan unionin neuvosto v. Euroopan komissio
(Asia C-660/13) (1)
((Kumoamiskanne - Euroopan unionin ulkosuhteet - Sveitsin valaliiton pääsy sisämarkkinoille - Sveitsin valaliiton rahoitusosuus taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen laajentuneessa unionissa - Yhteisymmärryspöytäkirja Sveitsin valaliiton rahoitusosuudesta vuoden 2004 laajentumisen yhteydessä unioniin liittyneille jäsenvaltioille - Unionin laajentuminen Kroatian tasavaltaan - Yhteisymmärryspöytäkirjan lisäys Sveitsin valaliiton rahoitusosuudesta Kroatian tasavallan hyväksi - Se, että Euroopan komissio on allekirjoittanut lisäyksen unionin puolesta ilman Euroopan unionin neuvoston etukäteissuostumusta - Toimivalta - SEU 13 artiklan 2 kohta, SEU 16 artiklan 1 ja 6 kohta sekä SEU 17 artiklan 1 kohta - Annetun toimivallan, toimielinten välisen tasapainon ja vilpittömän yhteistyön periaatteet))
(2016/C 350/02)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: A. de Elera-San Miguel Hurtado, E. Finnegan ja P. Mahnič)
Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: S. Pardo Quintillán ja T. Scharf)
Väliintulijat, jotka tukevat kantajan vaatimuksia: Tšekin tasavalta (asiamiehet: M. Smolek, J. Vláčil, E. Ruffer ja M. Hedvábná), Saksan liittotasavalta (asiamiehet: T. Henze ja B. Beutler), Helleenien tasavalta (asiamiehet: S. Chala ja M. Tassapoulou), Ranskan tasavalta (asiamiehet: G. de Bergues, D. Colas, F. Fize ja N. Rouam), Liettuan tasavalta (asiamiehet: D. Kriaučiūnas ja J. Nasutavičienė), Unkari (asiamiehet: M. Z. Fehér ja G. Szima), Alankomaiden kuningaskunta (asiamiehet: M. Bulterman, M. Gijzen ja M. Noort), Puolan tasavalta (asiamies: B. Majczyna), Suomen tasavalta (asiamiehet: J. Heliskoski ja H. Leppo) sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta (asiamiehet: J. Kraehling, C. Brodie, S. Behzadi-Spencer ja E. Jenkinson, avustajanaan J. Holmes, barrister)
Tuomiolauselma
1) |
Sveitsin valaliiton rahoitusosuudesta tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan lisäyksen allekirjoittamisesta 3.10.2013 annettu komission päätös C(2013) 6355 final kumotaan. |
2) |
Komission päätöksen C(2013) 6355 final vaikutukset pysytetään, kunnes sen korvaamiseksi annettava uusi päätös on tullut kohtuullisessa ajassa voimaan. |
3) |
Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
4) |
Tšekin tasavalta, Saksan liittotasavalta, Helleenien tasavalta, Ranskan tasavalta, Liettuan tasavalta, Unkari, Alankomaiden kuningaskunta, Puolan tasavalta, Suomen tasavalta sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. |
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/3 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 28.7.2016 (Finanzgericht Hamburgin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) – Masterrind GmbH v. Hauptzollamt Hamburg-Jonas
(Asia C-469/14) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Maatalous - Asetus (EY) N:o 1/2005 - Eläinten suojelu kuljetuksen aikana - Pitkät kuljetusmatkat - Liitteessä I olevan V luvun 1.4 kohdan d alakohta - Eläinten kuljetusmatkan ja levon kesto kuljetuksen aikana - Nautojen kuljetukset - Käsite ”vähintään yhden tunnin pituinen riittävä lepojakso” - Mahdollisuus keskeyttää kuljetus useita kertoja - 22 artikla - Viivästykset kuljetuksen aikana - Asetus (EY) No 1234/2007 ja asetus (EU) N:o 817/2010 - Vientituki - Vaatimukset, jotka koskevat elävien nautaeläinten hyvinvointia kuljetuksen aikana - Asetus N:o 817/2010 - 2 artiklan 2–4 kohta - Poistumispaikan virkaeläinlääkäri - Kertomus ja sellaiseen asiakirjaan, jolla todistetaan eläinten poistuneen unionin tullialueelta, tehty maininta siitä, onko asetuksen N:o 1/2005 säännöksiä noudatettu vai ei - Toimitettujen tarkastusten epätyydyttävä tulos - 5 artiklan 1 kohdan c alakohta - Vientitukien maksamiseen toimivaltaisen kansallisen viranomaisen velvollisuus noudattaa kyseistä mainintaa))
(2016/C 350/03)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Finanzgericht Hamburg
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Masterrind GmbH
Vastaaja: Hauptzollamt Hamburg-Jonas
Tuomiolauselma
1) |
Eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana sekä direktiivien 64/432/ETY ja 93/119/EY ja asetuksen (EY) N:o 1255/97 muuttamisesta 22.12.2004 annetun neuvoston asetuksen N:o 1/2005 liitteessä I olevan V luvun 1.4 kohdan d alakohtaa on tulkittava siten, että kun siinä tarkoitettuihin lajeihin ja erityisesti nautalajeihin, vasikoita lukuun ottamatta, kuuluvia eläimiä kuljetetaan maanteitse, siirtovaiheiden välinen lepojakso voi lähtökohtaisesti kestää yli tunnin. Jos kyseinen lepojakso kestää yli tunnin, sillä ei kuitenkaan saada aiheuttaa kuljetettaville eläimille loukkaantumisen tai tarpeettoman kärsimyksen vaaraa kyseiseen lepojaksoon ja kuljetukseen liittyvissä konkreettisissa olosuhteissa, kun näitä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Lisäksi kuljetusmatka-ajat ja lepojaksot, sellaisina kuin niistä säädetään kyseisen luvun 1.4 kohdan d alakohdassa, eivät yhteenlaskettuina saa ylittää 29 tuntia, kuitenkin siten, että niitä voidaan pidentää kahdella tunnilla eläinten edun vuoksi kyseisen luvun 1.8 kohdan mukaisesti, tämän kuitenkaan estämättä kyseisen asetuksen 22 artiklan soveltamista. Toisaalta kukin enintään 14 tunnin siirtovaihe voi sisältää yhden tai useamman pysähdysvaiheen. Nämä pysähdysvaiheet on lisättävä siirtovaiheisiin laskettaessa sen enintään 14 tunnin pituisen siirtovaiheen kokonaiskestoa, johon ne sisältyvät. |
2) |
Yksityiskohtaisten sääntöjen säätämisestä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 nojalla elävien nautaeläinten hyvinvointia kuljetuksen aikana koskevien, vientitukia myönnettäessä noudatettavien vaatimusten osalta 16.9.2010 annettua komission asetusta (EU) N:o 817/2010 on tulkittava siten, ettei nautojen vientitukien maksamiseen toimivaltainen viranomainen ole sidottu mainintaan, jonka poistumispaikan virkaeläinlääkäri on tehnyt asianomaisten eläinten poistumisen Euroopan unionin tullialueelta todistavaan asiakirjaan ja jonka mukaan asetuksen N:o 1/2005 säännöksiä ei ole kuljetuksen aikana sovellettu kaikkiin kyseisiin eläimiin tai osaan niistä. |
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/4 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 28.7.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Cour constitutionnelle – Belgia) – Ordre des barreaux francophones et germanophone ym., Jimmy Tessens ym., Orde van Vlaamse Balies ja Ordre des avocats du barreau d’Arlon ym. v. Conseil des ministres
(Asia C-543/14) (1)
((Arvonlisävero - Direktiivi 2006/112/EY - Direktiivin pätevyys ja tulkinta - Asianajajien suorittamat palvelut - Arvonlisäverollisuus - Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin - Prosessuaalinen yhdenvertaisuus - Oikeusapu))
(2016/C 350/04)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Cour constitutionnelle
Pääasian asianosaiset
Kantajat: Ordre des barreaux francophones et germanophone ym., Jimmy Tessens ym., Orde van Vlaamse Balies ja Ordre des avocats du barreau d’Arlon ym.
Vastaaja: Conseil des ministres
Muut osapuolet: Association Syndicale des Magistrats ASBL ja Conseil des barreaux européen
Tuomiolauselma
1) |
Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 1 artiklan 2 kohdan ja 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan tutkinnassa ei ole ilmennyt mitään seikkoja, jotka voisivat vaikuttaa kyseisen säännöksen pätevyyteen Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa taattujen tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevan oikeuden ja prosessuaalista yhdenvertaisuutta koskevan oikeuden kannalta siltä osin kuin näissä säännöksissä saatetaan arvonlisäverollisiksi asianajajien palvelujen suoritukset sellaisille oikeussubjekteille, joille ei voida myöntää oikeusapua kansallisessa oikeusapujärjestelmässä. |
2) |
Tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan yleissopimuksen, joka allekirjoitettiin 25.6.1998 Århusissa, 9 artiklan 4 ja 5 kappaleeseen ei voida vedota direktiivin 2006/112 1 artiklan 2 kohdan ja 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan pätevyyden arvioimiseksi. |
3) |
Direktiivin 2006/112 132 artiklan 1 kohdan g alakohtaa on tulkittava siten, että palveluja, jotka asianajajat suorittavat oikeussubjekteille, jotka saavat oikeusapua pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa kansallisessa oikeusapujärjestelmässä, ei ole vapautettu arvonlisäverosta. |
(1) EUVL C #, 9.2.2015.
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/5 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 28.7.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt hof van beroep te Antwerpen – Belgia) – United Video Properties Inc. v. Telenet NV
(Asia C-57/15) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Teollis- ja tekijänoikeudet - Direktiivi 2004/48/EY - 14 artikla - Oikeudenkäyntikulut - Asianajokulut - Kiinteämääräinen korvaus - Enimmäismäärät - Teknisen neuvonantajan käyttämisestä aiheutuneet kulut - Korvaaminen - Edellytys, jonka mukaan oikeudenkäynnin hävinneen osapuolen on pitänyt toimia tuottamuksellisesti))
(2016/C 350/05)
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
hof van beroep te Antwerpen
Pääasian asianosaiset
Kantaja: United Video Properties Inc.
Vastaaja: Telenet NV
Tuomiolauselma
1) |
Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48/EY 14 artiklaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään, että oikeudenkäynnin hävinneen osapuolen on korvattava oikeudenkäynnin voittaneen osapuolen oikeudenkäyntikulut ja jossa tuomioistuimelle, jonka tehtävänä on lausua kyseisten kulujen korvaamisesta, annetaan mahdollisuus ottaa huomioon sen käsiteltävänä olevan asian erityispiirteet ja jossa asianajajan käytöstä aiheutuneille kuluille määritetään kiinteämääräisistä tariffeista koostuva järjestelmä, sillä edellytyksellä, että kyseisillä tariffeilla varmistetaan se, että oikeudenkäynnin hävinneen osapuolen maksettavaksi tulevat kulut ovat kohtuulliset, mikä kansallisen tuomioistuimen on tarkistettava. Kyseisen direktiivin 14 artikla on kuitenkin esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään kiinteämääräisistä tariffeista ja jolla sen sisältämien liian alhaisten enimmäismäärien takia ei varmisteta sitä, että oikeudenkäynnin hävinneen osapuolen on maksettava vähintään huomattava ja asianmukainen osa sellaisista kohtuullisista kuluista, joita oikeudenkäynnin voittaneelle osapuolelle on aiheutunut. |
2) |
Direktiivin 2004/48 14 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansallisille säännöille, joissa säädetään teknisen neuvonantajan käyttämisestä aiheutuneiden kulujen korvaamisesta vain siinä tapauksessa, että kyse on oikeudenkäynnin hävinneen osapuolen tuottamuksesta, silloin, kun kyseiset kulut liittyvät suoraan ja läheisesti kanteeseen, jonka tarkoituksena on varmistaa teollis- tai tekijänoikeuden noudattaminen. |
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/5 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 28.7.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Finanzgericht Baden-Württemberg – Saksa) – Robert Fuchs AG v. Hauptzollamt Lörrach
(Asia C-80/15) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Tulliliitto - Yhteinen tullitariffi - Tuontitulleitta sovellettava väliaikaisen maahantuonnin menettely - Asetus (ETY) N:o 2454/93 - Täydelliselle tuontitullittomuudelle vahvistetut edellytykset - Ilmaliikenteen kuljetusvälineet, jotka on rekisteröity unionin tullialueen ulkopuolella ja joita käyttää kyseisen tullialueen ulkopuolelle sijoittautunut henkilö - 555 artiklan 1 kohdan a alakohta - Kaupallinen käyttö - Käsite - Se, että lentokoulu käyttää helikoptereita maksullisiin koulutuslentoihin, joilla ohjaajina toimivat lennonopettaja ja lento-oppilas, ei kuulu siihen))
(2016/C 350/06)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Finanzgericht Baden-Württemberg
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Robert Fuchs AG
Vastaaja: Hauptzollamt Lörrach
Tuomiolauselma
Tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2.7.1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93, sellaisena kuin se on muutettuna 18.12.2003 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2286/2003, 555 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että helikopterilla lentäjän koulutusta varten vastiketta vastaan tehtyjä lentoja, jolloin helikopterissa ovat lento-oppilas ja lennonopettaja, ei ole katsottava tässä säännöksessä tarkoitetuksi kuljetusvälineen kaupalliseksi käytöksi.
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/6 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 28.7.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Fővárosi Ítélőtábla – Unkari) – Gazdasági Versenyhivatal v. Siemens Aktiengesellschaft Österreich
(Asia C-102/15) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa - Asetus (EY) N:o 44/2001 - Tuomioistuimen toimivalta sekä tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla - Aineellinen soveltamisala - Perusteettoman edun palauttamisvaatimus - Perusteeton etu - Saatava, joka perustuu kilpailusääntöjen rikkomisesta määrätyn sakon perusteettomaan takaisinmaksuun))
(2016/C 350/07)
Oikeudenkäyntikieli: unkari
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Fővárosi Ítélőtábla
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Gazdasági Versenyhivatal
Vastaaja: Siemens Aktiengesellschaft Österreich
Tuomiolauselma
Pääasiassa kyseessä olevan kaltainen perusteettoman edun palauttamisvaatimus, joka perustuu kilpailuoikeudellisessa menettelyssä määrätyn sakon takaisinmaksuun, ei ole tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 1 artiklassa tarkoitetulla tavalla siviili- ja kauppaoikeudellinen asia.
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/7 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 28.7.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Consiglio di Stato – Italia) – Città Metropolitana di Bari, aikaisemmin Provincia di Bari v. Edilizia Mastrodonato srl
(Asia C-147/15) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Ympäristönsuojelu - Jätehuolto - Direktiivi 2006/21/EY - 10 artiklan 2 kohta - Tyhjien louhosten täyttäminen muulla kuin kaivannaisjätteellä - Onko kyse mainittujen jätteiden kaatopaikalle sijoittamisesta vai niiden hyödyntämisestä))
(2016/C 350/08)
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Consiglio di Stato
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Città Metropolitana di Bari, aikaisemmin Provincia di Bari
Vastaaja: Edilizia Mastrodonato srl
Tuomiolauselma
Kaivannaisteollisuuden jätehuollosta ja direktiivin 2004/35/EY muuttamisesta 15.3.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/21/EY 10 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, ettei kaatopaikoista 26.4.1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/31/EY säännöksiä sen vaikutuksesta sovelleta louhoksen täyttämiseen muulla kuin kaivannaisjätteellä, jos siinä on kyse kyseisten jätteiden hyödyntämisestä, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tutkittava.
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/7 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 28.7.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Okresný súd Prešov – Slovakia) – Milena Tomášová v. Slovenská republika – Ministerstvo spravodlivosti SR ja Pohotovosť s. r. o.
(Asia C-168/15) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Kuluttajansuoja - Direktiivi 93/13/ETY - Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot - Luottosopimus, johon sisältyy kohtuuton ehto - Kyseisen ehdon nojalla annetun välitystuomion pakkotäytäntöönpano - Jäsenvaltion vastuu kansallisen tuomioistuimen syyksi luettavasta unionin oikeuden rikkomisesta yksityisille aiheutuneista vahingoista - Vastuun syntymisen edellytykset - Unionin oikeuden riittävän ilmeisen rikkomisen olemassaolo))
(2016/C 350/09)
Oikeudenkäyntikieli: slovakia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Okresný súd Prešov
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Milena Tomášová
Vastaajat: Slovenská republika – Ministerstvo spravodlivosti SR ja Pohotovosť s. r. o.
Muu osapuoli: Združenie na ochranu občana spotrebiteľa HOOS
Tuomiolauselma
1) |
Jäsenvaltion vastuu sellaisten vahinkojen korvaamisesta, joita yksityisille on aiheutunut siitä, että unionin oikeutta on rikottu kansallisen tuomioistuimen ratkaisulla, voi syntyä ainoastaan siinä tapauksessa, että kyseisen ratkaisun on tehnyt asiaa ylimpänä oikeusasteena käsittelevä kyseisen jäsenvaltion tuomioistuin, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava pääasiassa. Jos asia on näin, tämän asiaa ylimpänä oikeusasteena käsittelevän kansallisen tuomioistuimen ratkaisu voi merkitä riittävän ilmeistä unionin oikeuden rikkomista, joka on omiaan johtamaan mainitun vastuun syntymiseen, ainoastaan siinä tapauksessa, että mainittu tuomioistuin on kyseisessä ratkaisussa selvällä tavalla rikkonut sovellettavaa oikeutta tai tämä rikkominen tapahtuu siitä huolimatta, että on olemassa unionin tuomioistuimen asiaa koskevaa vakiintunutta oikeuskäytäntöä. Ei voida katsoa, että kansallinen tuomioistuin, joka ennen 4.6.2009 annettua tuomiota Pannon GSM (C-243/08, EU:C:2009:350) pidättäytyi sellaiseen välitystuomioon perustuvassa pakkotäytäntöönpanomenettelyssä, jossa hyväksyttiin vaatimus tietyn henkilön velvoittamisesta maksamaan saatavat kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetussa neuvoston direktiivissä 93/13/ETY tarkoitetulla tavalla kohtuuttomana pidettävän sopimusehdon perusteella, arvioimasta viran puolesta kyseisen ehdon kohtuuttomuutta, vaikka sillä oli käytössään tämän arvioinnin edellyttämät oikeudelliset seikat ja tosiseikat, olisi jättänyt selvästi noudattamatta unionin tuomioistuimen asiaa koskevaa oikeuskäytäntöä ja olisi näin ollen syyllistynyt riittävän ilmeiseen unionin oikeuden rikkomiseen. |
2) |
Unionin oikeuden rikkomisesta aiheutuneen vahingon korvaamista koskevat säännöt, kuten säännöt, jotka koskevat tällaisen vahingon arvioimista tai tällaisen vahingon korvaamista koskevan vaatimuksen ja muiden mahdollisesti käytettävissä olevien oikeussuojakeinojen välistä suhdetta, määritellään kunkin jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteita noudattaen. |
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/8 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 28.7.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Oberster Gerichtshof – Itävalta) – Verein für Konsumenteninformation v. Amazon EU Sàrl
(Asia C-191/15) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa - Asetus (EY) N:o 864/2007 ja asetus (EY) N:o 593/2008 - Kuluttajansuoja - Direktiivi 93/13/ETY - Tietosuoja - Direktiivi 95/46/EY - Muissa jäsenvaltioissa asuvien kuluttajien kanssa tehdyt verkkomyyntisopimukset - Kohtuuttomat sopimusehdot - Yleiset sopimusehdot, joihin sisältyy lainvalintalauseke sellaisen jäsenvaltion lain eduksi, jossa kyseisen yrityksen kotipaikka sijaitsee - Sovellettavan lain määrittäminen tällaisten yleisten sopimusehtojen kohtuuttomuuden arvioimiseksi kieltokanteen yhteydessä - Kuluttajien henkilötietojen käsittelyyn sovellettavan lain määrittäminen))
(2016/C 350/10)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Oberster Gerichtshof
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Verein für Konsumenteninformation
Vastaaja: Amazon EU Sàrl
Tuomiolauselma
1) |
Ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen kysymykseen on siis vastattava, että sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista 17.6.2008 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 593/2008 (Rooma I) ja sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavasta laista 11.7.2007 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 864/2007 (Rooma II) on tulkittava siten, että kuluttajien etujen suojaamista tarkoittavista kieltokanteista 23.4.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/22/EY tarkoitettuun kieltokanteeseen, joka koskee tiettyyn jäsenvaltioon sijoittautuneen sellaisen yrityksen, joka tekee sähköisen kaupankäynnin sopimuksia muissa jäsenvaltioissa – ja erityisesti tuomioistuinjäsenvaltiossa – asuvien kuluttajien kanssa, käyttämiä väitetysti lainvastaisia sopimusehtoja, sovellettava laki tai lait on määritettävä asetuksen N:o 864/2007 6 artiklan 1 kohdan mukaan, kun taas tietyn sopimusehdon arviointiin sovellettava laki on aina määritettävä asetuksen N:o 593/2008 nojalla, olipa kyse yksittäistapausta koskevasta kanteesta tai joukkokanteesta, sanotun rajoittamatta asetuksen N:o 593/2008 1 artiklan 3 kohdan ja asetuksen N:o 864/2007 1 artiklan 3 kohdan soveltamista. |
2) |
Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että elinkeinonharjoittajan yleisiin sopimusehtoihin sisältyvä ehto, josta ei ole neuvoteltu erikseen ja jonka mukaan kuluttajan kanssa sähköisessä kaupankäynnissä tehtyyn sopimukseen sovelletaan sen jäsenvaltion lakia, jossa tällä elinkeinonharjoittajalla on kotipaikka, on kohtuuton, jos sillä johdetaan kuluttajaa harhaan antamalla hänelle vaikutelma, jonka mukaan sopimukseen sovelletaan ainoastaan kyseisen jäsenvaltion lakia, ilmoittamatta hänelle siitä, että hänellä on asetuksen N:o 593/2008 6 artiklan 2 kohdan nojalla oikeus vedota myös hänelle sellaisen lain pakottavin säännöksin annettuun suojaan, jota olisi tämän ehdon puuttuessa sovellettu, mikä kansallisen tuomioistuimen on tarkistettava kaikkien asian kannalta merkityksellisten olosuhteiden perusteella. |
3) |
Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24.10.1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY 4 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että henkilötietojen käsittelyyn, jonka suorittaa sähköistä kaupankäyntiä harjoittava yritys, sovelletaan sen jäsenvaltion lakia, johon tämän yritys suuntaa toimintaansa, mikäli tämä yritys käsittelee kyseisiä tietoja tässä jäsenvaltiossa sijaitsevan toimipaikkansa toiminnan yhteydessä. Kansallisen tuomioistuimen tehtävä on arvioida, onko asia näin. |
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/9 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 28.7.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Consiglio di Stato – Italia) – Autorità per le Garanzie nelle Comunicazioni v. Istituto Nazionale di Statistica – ISTAT, Presidenza del Consiglio dei Ministri ja Ministero dell’Economia e delle Finanze
(Asia C-240/15) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Sähköiset viestintäverkot ja -palvelut - Direktiivi 2002/21/EY - 3 artikla - Kansallisten sääntelyviranomaisten puolueettomuus ja riippumattomuus - Direktiivi 2002/20/EY - 12 artikla - Hallinnolliset maksut - Julkista taloutta ja julkishallinnon menojen hillitsemistä ja järkeistämistä koskevien säännösten soveltaminen kansalliseen sääntelyviranomaiseen))
(2016/C 350/11)
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Consiglio di Stato
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Autorità per le Garanzie nelle Comunicazioni
Vastaajat: Istituto Nazionale di Statistica – ISTAT, Presidenza del Consiglio dei Ministri ja Ministero dell’Economia e delle Finanze
Tuomiolauselma
Sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi), sellaisena kuin se on muutettuna 25.11.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/140, 3 artiklaa ja sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/20/EY (valtuutusdirektiivi) 12 artiklaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka nojalla direktiivissä 2002/21 tarkoitettuun kansalliseen sääntelyviranomaiseen sovelletaan julkista taloutta koskevia kansallisia säännöksiä ja erityisesti pääasiassa kyseessä olevien julkishallinnon viranomaisten menojen hillitsemistä ja järkeistämistä koskevia säännöksiä.
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/10 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 28.7.2016 – Valittajina Johannes Tomana ym. ja muina osapuolina Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta
(Asia C-330/15 P) (1)
((Muutoksenhaku - Zimbabwen hallituksen jäseniin tai siihen sidoksissa oleviin tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistetut rajoittavat toimenpiteet - Luettelo henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä, joita varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee - Kantajien nimien lisääminen luetteloon))
(2016/C 350/12)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittaja: Johannes Tomana ym. (edustajat: M. O'Kane, solicitor, M. Lester ja Z. Al-Rikabi, barristers)
Muut osapuolet: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: B. Driessen ja A. Vitro), Euroopan komissio (asiamiehet: E. Georgieva, M. Konstantinidis ja T. Scharf) sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta (asiamies: M. Holt, avustajanaan S. Lee, barrister)
Tuomiolauselma
1) |
Valitus hylätään. |
2) |
Johannes Tomana ja 120 muuta valittajaa, joiden nimet luetellaan tämän tuomion liitteessä, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja heidät velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission oikeudenkäyntikulut. |
3) |
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan. |
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/10 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 28.7.2016 (Tribunale di Trevison (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on Giuseppe Astone
(Asia C-332/15) (1)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä - Direktiivi 2006/112/EY - 167, 168, 178–182, 193, 206, 242, 244, 250, 252 ja 273 artikla - Arvonlisäveron vähennysoikeus - Aineelliset edellytykset - Muotovaatimukset - Preklusiivinen määräaika - Kansalliset säännökset, joiden mukaan vähennysoikeutta ei ole, mikäli suurinta osaa muotovaatimuksista ei ole noudatettu - Veropetos)
(2016/C 350/13)
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunale di Treviso
Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa
Giuseppe Astone
Tuomiolauselma
1) |
Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 167, 168 ja 178 artiklaa, 179 artiklan ensimmäistä kohtaa sekä 180 ja 182 artiklaa on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään pääasiassa kyseessä olevan kaltaisesta preklusiivisesta määräajasta vähennysoikeuden käyttämiselle, kunhan vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteita noudatetaan, mikä on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä tarkistaa. |
2) |
Direktiivin 2006/112 168, 178, 179, 193, 206, 242, 244, 250, 252 ja 273 artiklaa on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka nojalla veroviranomainen voi evätä verovelvolliselta arvonlisäveron vähennysoikeuden, kun viimeksi mainitun on osoitettu petollisesti – mikä on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä tarkistaa – jättäneen noudattamatta suurinta osaa muodollisista velvoitteistaan tämän oikeuden saamiseksi. |
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/11 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 28.7.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Conseil d’État – Ranska) – Association France Nature Environnement v. Premier ministre ja Ministre de l’Écologie, du Développement durable et de l'Énergie
(Asia C-379/15) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Direktiivi 2001/42/EY - Tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi - Kansallinen toimi, joka on yhteensopimaton unionin oikeuden kanssa - Oikeudelliset seuraukset - Kansallisen tuomioistuimen toimivalta pysyttää väliaikaisesti voimassa kyseisen toimen tietyt vaikutukset - SEUT 267 artiklan kolmas kohta - Velvollisuus pyytää unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua))
(2016/C 350/14)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Conseil d’État
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Association France Nature Environnement
Vastaajat: Premier ministre ja Ministre de l’Écologie, du Développement durable et de l'Énergie
Tuomiolauselma
1) |
Kansallinen tuomioistuin voi kansallisen oikeuden niin salliessa poikkeuksellisesti ja tapauskohtaisesti rajoittaa ajallisesti tiettyjä sellaisen päätöksen vaikutuksia, jolla todetaan lainvastaiseksi kansallisen oikeuden säännös, joka on hyväksytty tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27.6.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/42/EY säädettyjen ja erityisesti sen 6 artiklan 3 kohdasta johtuvien velvoitteiden vastaisesti, edellyttäen että tällainen rajoittaminen on välttämätöntä ympäristönsuojeluun liittyvän pakottavan syyn vuoksi ja ottaen huomioon tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetun asian erityiset olosuhteet. Tätä poikkeuksellista toimivaltaa voidaan kuitenkin käyttää vain silloin, kun kaikki 28.2.2012 annetusta tuomiosta Inter-Environnement Wallonie ja Terre wallonne (C-41/11, EU:C:2012:103) ilmenevien kaltaiset edellytykset täyttyvät, eli:
|
2) |
Unionin oikeuden nykytilassa kansallisen tuomioistuimen, jonka päätöksiin ei saa hakea muutosta, on lähtökohtaisesti pyydettävä ennakkoratkaisua unionin tuomioistuimelta, jotta unionin tuomioistuin voisi arvioida, voidaanko unionin oikeuden vastaisiksi katsotut kansallisen oikeuden säännökset poikkeuksellisesti pysyttää voimassa ympäristönsuojeluun liittyvän pakottavan syyn vuoksi ja ottaen huomioon kansallisen tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetun asian erityiset olosuhteet. Kansallinen tuomioistuin vapautuu tästä velvollisuudesta vain, kun se on seikkaperäisesti osoittamallaan tavalla varma siitä, ettei 28.2.2012 annetusta tuomiosta Inter-Environnement Wallonie ja Terre wallonne (C-41/11, EU:C:2012:103) ilmenevien kaltaisten edellytysten tulkinnasta ja soveltamisesta ole mitään perusteltua epäilystä. |
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/12 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 28.7.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesarbeitsgericht – Saksa) – Nils-Johannes Kratzer v. R+V Allgemeine Versicherung AG
(Asia C-423/15) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Sosiaalipolitiikka - Direktiivi 2000/78/EY - Yhdenvertainen kohtelu työssä ja ammatissa - 3 artiklan 1 kohdan a alakohta - Direktiivi 2006/54/EY - Miesten ja naisten yhtäläiset mahdollisuudet ja yhdenvertainen kohtelu työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa - 14 artiklan 1 kohdan a alakohta - Soveltamisala - Käsite ”työpaikan, itsenäisenä ammatinharjoittajana tehdyn työn tai toimen saaminen” - Työn hakeminen muodollisesti hakijan aseman saamiseksi yksinomaan korvauksen vaatimista varten syrjinnän perusteella - Oikeuden väärinkäyttö))
(2016/C 350/15)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Bundesarbeitsgericht
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Nils-Johannes Kratzer
Vastaaja: R+V Allgemeine Versicherung AG
Tuomiolauselma
Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY 3 artiklan 1 kohdan a alakohtaa ja miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5.7.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY 14 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että tilanne, jossa henkilön tavoitteena työpaikkaa hakiessaan ei ole kyseisen työpaikan saaminen vaan ainoastaan hakijan aseman saaminen muodollisesti yksinomaan korvauksen vaatimista varten, ei kuulu näissä säännöksissä tarkoitetun käsitteen ”työn tai toimen saaminen” alaan, ja jos unionin oikeudessa edellytetyt osatekijät ovat olemassa, sitä voidaan pitää oikeuden väärinkäyttönä.
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/13 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 28.7.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Verwaltungsgericht Berlin – Saksa) – Vattenfall Europe Generation AG v. Bundesrepublik Deutschland
(Asia C-457/15) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttaminen Euroopan unionissa - Direktiivi 2003/87/EY - Ajallinen soveltamisala - Päästöoikeuksien kaupan velvollisuuden syntymishetki - 3 artikla - Liite I - Laitoksen käsite - Polttoaineiden polttotoiminta laitoksissa, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on yli 20 MW))
(2016/C 350/16)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Verwaltungsgericht Berlin
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Vattenfall Europe Generation AG
Vastaaja: Bundesrepublik Deutschland
Tuomiolauselma
Koska kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13.10.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 23.4.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/29/EY, liitteessä I sisällytetään ”polttoaineiden poltto laitoksissa, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on yli 20 MW” sellaisten toimintaluokkien luetteloon, joihin kyseistä direktiiviä sovelletaan, sitä on tulkittava siten, että sähköntuotantoon tarkoitetun laitoksen päästöoikeuksien kaupan velvollisuus syntyy kasvihuonekaasujen ensimmäisestä päästöstä lähtien ja siten mahdollisesti jopa ennen sähköntuotannon aloittamista.
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/14 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesgerichtshof (Saksa) on esittänyt 24.5.2016 – Kamin und Grill Shop GmbH v. Zentrale zur Bekämpfung unlauteren Wettbewerbs e.V. Frankfurt am Main
(Asia C-289/16)
(2016/C 350/17)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Bundesgerichtshof
Pääasian asianosaiset
Vastaaja ja Revision menettelyn valittaja: Kamin und Grill Shop GmbH
Kantaja ja Revision-menettelyn vastapuoli: Zentrale zur Bekämpfung unlauteren Wettbewerbs e.V. Frankfurt am Main
Ennakkoratkaisukysymys
Onko kyseessä asetuksen (EY) N:o 834/2007 (1) 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu myynti ”suoraan” loppukuluttajalle jo silloin, kun toimija tai sen myyntihenkilöstö myy tuotteet loppukuluttajalle käyttämättä kolmatta osapuolta, vai edellyttääkö suora myynti lisäksi sitä, että myynti tapahtuu tuotteiden varastointipaikassa siten, että toimija tai sen myyntihenkilöstö ja loppukuluttaja ovat läsnä samanaikaisesti?
(1) Luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta 28.6.2007 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 834/2007 (EUVL 2007, L 189, s. 1).
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/14 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Arbeitsgericht Verden (Saksa) on esittänyt 27.6.2016 – Ute Kleinsteuber v. Mars GmbH
(Asia C-354/16)
(2016/C 350/18)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Arbeitsgericht Verden
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Ute Kleinsteuber
Vastaaja: Mars GmbH
Ennakkoratkaisukysymykset
1) |
|
2) |
Onko sovellettavaa unionin oikeutta, erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklaan perustuvaa ja yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetussa neuvoston direktiivissä 2000/78/EY, erityisesti sen 1, 2 ja 6 artiklassa, täsmennettyä ikään perustuvan syrjinnän kieltoa tulkittava siten, että se on esteenä sellaisille kansallisille lainsäännöksille tai käytännöille, joissa täsmennetään ammatillisen vanhuuseläkkeen määrä siten, että se vastaa palvelussuhteen keston ja sen ajanjakson välistä suhdetta, joka alkaa työsuhteen alkamisesta ja päättyy lakisääteisen eläkevakuutuksen yleisen eläkeiän saavuttamiseen (suhteellinen laskenta pro rata temporis -periaatteen mukaan), ja joissa rajoitetaan huomioon otettavien palvelusvuosien enimmäismäärää sillä seurauksella, että työntekijät, joiden huomioon otettavat palveluskaudet ovat kertyneet nuorempana, saavat pienempää ammatillista eläkettä kuin työntekijät, joiden palveluskaudet ovat kertyneet vanhempana, vaikka työntekijöiden palvelusvuosien määrä on sama? |
(1) Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE), julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) ja Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) tekemästä osa-aikatyötä koskevasta puitesopimuksesta 15.12.1997 annettu neuvoston direktiivi 97/81/EY (EYVL 1998, L 14, s. 9).
(2) UNICE:n, CEEP:n ja EAY:n tekemästä osa-aikatyötä koskevasta puitesopimuksesta annetun direktiivin 97/81/EY ulottamisesta koskemaan Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyttä kuningaskuntaa 7.4.1998 annettu neuvoston direktiivi 98/23/EY (EYVL 1998, L 131, s. 10).
(3) Miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (uudelleenlaadittu toisinto) 5.7.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY (EUVL 2006, L 204, s. 23).
(4) Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annettu neuvoston direktiivi 2000/78/EY (EYVL 2000, L 303, s. 16).
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/15 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Szombathelyi Törvényszék (Unkari) on esittänyt 13.7.2016 – Rikosoikeudenkäynti Dániel Bertold Ladaa vastaan
(Asia C-390/16)
(2016/C 350/19)
Oikeudenkäyntikieli: unkari
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Szombathelyi Törvényszék
Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa
Dániel Bertold Lada
Ennakkoratkaisukysymykset
1) |
Onko Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (jäljempänä EUT -sopimus) 67 ja 82 artiklaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansallisen oikeuden mukaiselle rikosoikeudenkäynnille tai muulle menettelylle, jolla tähdätään ulkomaisen tuomion vaikutusten kansalliseen ”tunnustamiseen” tai muuntamiseen – siten, että ulkomaista tuomiota voidaan pitää kansallisen tuomioistuimen antamana – sellaisen syytetyn osalta, jota koskeva rikosasia on jo ratkaistu lainvoimaisesti ja lopullisesti ulkomaisella, Euroopan unionin jonkin muun jäsenvaltion antamalla tuomiolla? |
2) |
Voidaanko Euroopan perusoikeuskirjan 50 artiklassa ja Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 54 artiklassa vahvistetun ne bis in idem -kiellon – tarkasteltuna 24.7.2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/675/YOS (1) valossa – mukaisena pitää ulkomaisten tuomioiden kansallisten ”vaikutusten tunnustamista” Unkarissa koskeviin, vuonna 1996 annetun Unkarin lain nro XXXVIII 46–48 §:ään perustuvaa menettelyä – kun kyse on rikosoikeudenkäynnistä, joka on jo toimitettu ja ratkaistu lopullisella tuomiolla [jossakin muussa jäsenvaltiossa saman henkilön ja samojen tekojen osalta] – jolla ei ole itse asiassa tarkoitus panna annettua tuomiota täytäntöön vaan vahvistaa perusteet sille, että tuomio voidaan ottaa huomioon myöhemmissä rikosoikeudellisissa menettelyissä? |
(1) Euroopan unionin jäsenvaltioissa annettujen tuomioiden huomioon ottamisesta uudessa rikosprosessissa 24.8.2008 tehty neuvoston puitepäätös 2008/576/YOS (EUVL 2008, L 220, s. 32).
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/16 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Nejvyšší správní soud (Tšekki) on esittänyt 14.7.2016 – M v. Ministerstvo vnitra
(Asia C-391/16)
(2016/C 350/20)
Oikeudenkäyntikieli: tšekki
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Nejvyšší správní soud
Pääasian asianosaiset
Valittaja: M
Muu osapuoli: Ministerstvo vnitra
Ennakkoratkaisukysymys
Ovatko vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU (1) 14 artiklan 4 ja 6 kohta pätemättömiä sillä perusteella, että niillä rikotaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 18 artiklaa, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 78 artiklan 1 kohtaa ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja unionin oikeuden yleisiä periaatteita?
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/16 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Curtea de Apel București (Romania) on esittänyt 13.7.2016 – Dumitru Marcu v. ANAF – Direcția Generală de Soluționare a Contestațiilor (Romanian keskusverohallinnon oikaisuvaatimusten käsittelyn pääosasto) ja Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice București (Bucarestin julkisen talouden alueellinen pääosasto)
(Asia C-392/16)
(2016/C 350/21)
Oikeudenkäyntikieli: romania
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Curtea de Apel București
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Dumitru Marcu
Vastapuolet: ANAF – Direcția Generală de Soluționare a Contestațiilor (Romanian keskusverohallinnon oikaisuvaatimusten käsittelyn pääosasto) ja Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice București (Bucarestin julkisen talouden alueellinen pääosasto)
Ennakkoratkaisukysymys
Ovatko arvonlisäverodirektiivi 77/388/ETY (1) ja direktiivi 2006/112/EY (2) nyt käsiteltävän asian kaltaisissa olosuhteissa esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle tai verotuskäytännölle, jonka mukaan henkilöön, joka on hänelle tehdyn tarkastuksen seurauksena viran puolesta rekisteröity arvonlisäverovelvolliseksi, ei sovelleta käänteistä veronmaksuvelvollisuutta (yksinkertaistamistoimenpiteet) – joka on kyseisellä ajanjaksolla ollut arvonlisäverovelvollisten henkilöiden kesken tehtyjen, maa-alueita koskevien liiketoimien osalta pakottavaa lainsäädäntöä – sillä perusteella, että tarkastuksen kohteena ollut henkilö ei ollut ennen kyseisten liiketointen toteutumista tai verovapautuksen soveltamiselle vahvistetun enimmäismäärän ylittymistä hakenut eikä saanut rekisteröintiä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin?
(1) Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17.5.1977 annettu kuudes neuvoston direktiivi 77/388/ETY (EYVL 1977, L 145, s. 1).
(2) Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL 2006, L 347, s. 1).
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/17 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landgericht Trier (Saksa) on esittänyt 1.8.2016 – Verband Sozialer Wettbewerb e. V. v. TofuTown.com GmbH
(Asia C-422/16)
(2016/C 350/22)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Landgericht Trier
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Verband Sozialer Wettbewerb e. V.
Vastaaja: TofuTown.com GmbH
Ennakkoratkaisukysymykset
1) |
Voidaanko maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17.12.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) (jäljempänä asetus (EU) N:o 1308/2013) 78 artiklan 2 kohtaa tulkita siten, että liitteessä VII tarkoitettujen määritelmien, nimitysten ja myyntinimitysten ei tarvitse täyttää tämän liitteen vastaavia vaatimuksia, jos vastaavia määritelmiä, nimityksiä ja myyntinimityksiä täydennetään selventävillä tai kuvailevilla lisäyksillä (kuten ”Tofuvoi” puhtaasti kasviperäisen tuotteen osalta)? |
2) |
Onko asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VII olevan III osan 1 kohta ymmärrettävä siten, että ilmaisulla ”maito” tarkoitetaan yksinomaan tavanomaista yhdellä tai useammalla lypsämisellä utareista erittynyttä tuotetta, johon ei ole lisätty mitään ja josta ei ole poistettu mitään, vai saadaanko ilmaisua ”maito” käyttää – mahdollisesti lisäämällä selittäviä käsitteitä, kuten ”soijamaito” – myös kasviperäisten (vegaanisten) tuotteiden markkinoinnin yhteydessä? |
3) |
Onko asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VII olevan III osan 2 kohtaa, joka liittyy asetuksen 78 artiklaan, tulkittava siten, että 2 kohdan a alakohdassa yksittäin luettelut nimitykset, kuten erityisesti ”hera”, ”kerma”, ”voi”, ”piimä”, ”juusto”, ”jugurtti” tai käsite ”kerma” käsittävät yksinomaan maitotuotteita, vai voivatko myös puhtaasti kasviperäiset/vegaaniset tuotteet, jotka valmistetaan ilman (eläinperäistä) maitoa, kuulua asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VII olevan III osan 2 kohdan soveltamisalaan? |
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/18 |
Valitus, jonka HX on tehnyt 1.8.2016 unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-723/14, HX v. neuvosto, 2.6.2016 antamasta tuomiosta
(Asia C-423/16 P)
(2016/C 350/23)
Oikeudenkäyntikieli: bulgaria
Asianosaiset
Valittaja: HX (edustaja: asianajaja S. Koev)
Muu osapuoli: Euroopan unionin neuvosto
Vaatimukset
— |
valitus on otettava tutkittavaksi ja on todettava, että valitus ja kaikki siihen sisältyvät valitusperusteet ovat perusteltuja |
— |
on todettava, että riitautetut toimet voidaan kumota osittain |
— |
Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-723/14, HX vastaan Euroopan unionin neuvosto, 2.6.2016 antama tuomio on kumottava siltä osin kuin siinä hylättiin HX:n vaatimus |
— |
päätöksen 2013/255 muuttamisesta 28.5.2015 tehty päätös (YUTP) 2015/837 (EUVL 2015, L 132, s. 82), jolla neuvosto jatkoi päätöksen 2013/255 voimassaoloa 1.6.2016 saakka, on kumottava HX:ää koskevilta osin |
— |
Euroopan unionin neuvosto on velvoitettava korvaamaan kantajalle aiheutuneet kaikki oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
1. |
Virheellinen lain soveltaminen, mistä aiheutui unionin oikeuden rikkominen: koska ratkaisua, joka oli hylätyn kanteen kohteena, ei annettu kantajalle henkilökohtaisesti tiedoksi, vaikka neuvostolla oli tiedossa hänen osoitteensa, on katsottava, että vaatimusten muuttaminen mainittujen toimien osalta on sallittua ja tapahtui määräajassa. |
2. |
Virheellinen lain soveltaminen, mistä aiheutui menettelyä koskevien sääntöjen rikkominen, millä on haitallisia vaikutuksia valittajan intresseihin:
|
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/19 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Supreme Court of the United Kingdom (Yhdistynyt kuningaskunta) on esittänyt 1.8.2016 – Secretary of State for the Home Department v. Franco Vomero
(Asia C-424/16)
(2016/C 350/24)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Supreme Court of the United Kingdom
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Secretary of State for the Home Department
Vastapuoli: Franco Vomero
Ennakkoratkaisukysymykset
1) |
Riippuuko [direktiivin 2004/38/EY] (1) 28 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukainen vahvistettu suoja siitä, onko henkilöllä 16 artiklassa ja 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu oikeus pysyvään oleskeluun? Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi, esitetään myös seuraavat kysymykset: |
2) |
Onko 28 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu edellisten kymmenen vuoden oleskelua koskeva ajanjakso
|
3) |
Mikä on 28 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun kymmenen vuoden oleskelua koskevan edellytyksen ja kotoutumista merkitsevän siteen kokonaisarvioinnin välinen todellinen suhde? |
(1) Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29.4.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/38/EY (EUVL 2004, L 158, s. 77).
Unionin yleinen tuomioistuin
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/20 |
Kanne 14.7.2016 – BP Aromatics v. komissio
(Asia T-371/16)
(2016/C 350/25)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: BP Aromatics Ltd (Geel, Belgia) (edustajat: asianajajat H. Vanhulle, B. van de Walle de Ghelcke, C. Borgers ja N. Baeten)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
— |
Kumoaa Belgian kuningaskunnan ylimääräistä voittoa koskevasta poikkeavasta valtiontukijärjestelmästä 11.1.2016 annetun komission päätöksen SA.37667 (2015/C) (ent. 2015/NN); |
— |
vaihtoehtoisesti, kumoaa päätöksen 2–4 artiklan; |
— |
joka tapauksessa velvoittaa Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.
1. |
Ensimmäinen kanneperuste perustuu siihen, että komissio on tehnyt oikeudellisen virheen ja ilmeisen arviointivirheen kun se on todennut väitetyn tukitoimenpiteen olemassaolon ja luokitellessaan sen tukijärjestelmäksi neuvoston asetuksen N:o 2015/1589 (1) 1 artiklan d alakohdan ja SEUT 107 artiklan mukaiseksi tukijärjestelmäksi. |
2. |
Toinen kanneperuste perustuu siihen, että komissio on rikkonut SEUT 107 artiklaa kun se ei ole esittänyt perusteluja ja kun se on tehnyt oikeudellisen virheen todetessaan, että ylimääräistä voittoa koskeva järjestelmä on valtiontukitoimenpide. |
3. |
Kolmas kanneperuste perustuu siihen, että komissio on rikkonut neuvoston asetuksen N:o 2015/1589 16 artiklan 1 kohtaa ja loukannut yleisiä oikeusvarmuuden ja perusteltujen odotusten periaatteita määrätessään väitetyn tuen takaisinpalauttamisesta. |
4. |
Neljäs kanneperuste perustuu siihen, että komissio on rikkonut SEUT 2 artiklan 6 kohtaa ja loukannut yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja ylittänyt toimivaltansa kun se on vedonnut valtiontukisäännöstöön kieltäessään Belgian ylimääräistä voittoa koskevan järjestelmän. |
(1) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13.7.2015 annettu neuvoston asetus (EU) 2015/1589 (EUVL 2015, L 248, s. 9).
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/20 |
Kanne 13.7.2016 – Victaulic Europe v. komissio
(Asia T-373/16)
(2016/C 350/26)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Victaulic Europe (Nazareth, Belgia) (edustaja: C. Fairpo, solicitor)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
— |
ottaa kumoamiskanteen tutkittavaksi |
— |
kumoaa Belgian kuningaskunnan ylimääräistä voittoa koskevasta valtiontukijärjestelmästä 11.1.2016 annetun komission päätöksen SA.37667 (2015/C) (ent. 2015/NN) niiltä osin kuin päätöksessä luokitellaan virheellisesti ylimääräistä voittoa koskeva järjestelmä tukijärjestelmäksi, ei kuvailla kunnollisesti väitettyä valtion tukitoimenpidettä, arvioidaan ylimääräistä voittoa koskeva päätös yhteensopimattomaksi SEUT 107 artiklan kanssa ja virheellisesti vaaditaan Belgiaa maksamaan takaisin määrittelemättömiä summia ylimääräistä voittoa koskevan järjestelmän puitteissa tehtyjen päätösten kohteille ja |
— |
velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.
1. |
Ensimmäinen kanneperuste koskee komission oikeudellista virhettä kun se luokitteli ylimääräistä voittoa koskevan järjestelmän tukijärjestelmäksi. |
2. |
Toinen kanneperuste koskee komission oikeudellista virhettä kun se ei arvioinut, onko väitetty tuki tarjottu etuisuutena. |
3. |
Kolmas kanneperuste koskee komission oikeudellista virhettä kun se arvioi ylimääräistä voittoa koskevan järjestelmän valikoivaksi. |
4. |
Neljäs kanneperuste siihen, että Belgian velvollisuus maksaa takaisin väitetty tuki loukkaa oikeusvarmuuden periaatetta. |
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/21 |
Kanne 20.6.2016 – Tri Ocean Energy v. neuvosto
(Asia T-383/16)
(2016/C 350/27)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Tri Ocean Energy (Kairo, Egypti) (edustajat: P. Saini, QC, R. Mehta, barrister ja N. Sheikh, solicitor)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto
Vaatimukset
Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
— |
kumoaa, niiltä osin kuin sitä sovelletaan kantajaan, Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP muuttamisesta 27.5.2016 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2016/850 (EUVL 2016, L 141, s. 125), |
— |
kumoaa, niiltä osin kuin sitä sovelletaan kantajaan, Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 27.5.2016 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/840 (EUVL 2016, L 141, s. 30), ja |
— |
velvoittaa neuvoston korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.
1. |
Ensimmäinen kanneperuste koskee virheellistä sisällyttämistä riidanalaisen päätöksen liitteeseen ja Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP 28 artiklan 1 kohdan mukaisen säännökseen (”alkuperäinen päätös”) sekä Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta annetun asetuksen 15 artiklan 1 kohtaan (”alkuperäinen asetus”). |
2. |
Toinen kanneperuste koskee puolustautumisoikeuden ja oikeuden tehokkaaseen oikeussuojaan loukkaamista. |
3. |
Kolmas kanneperuste koskee väitettä, jonka mukaan neuvosto on rikkonut perusteluvelvollisuuttaan sekä riidanalaisen päätöksen että riidanalaisen asetuksen osalta. |
4. |
Neljäs kanneperuste koskee perusteetonta ja kohtuutonta kantajan omistusoikeuden rajoittamista ja haittaa maineelle. |
5. |
Viides kanneperuste koskee ilmeistä arviointivirhettä. |
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/22 |
Kanne 20.7.2016 – Eval Europe v. komissio
(Asia T-388/16)
(2016/C 350/28)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Eval Europe NV (Zwijndrecht, Belgia) (edustajat: asianajajat H. Vanhulle, B. van de Walle de Ghelcke, C. Borgers ja N. Baeten)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin:
— |
kumoaa Belgian kuningaskunnan ylimääräistä voittoa koskevasta valtiontukijärjestelmästä 11.1.2016 annetun komission päätöksen SA.37667 (2015/C) (ent. 2015/NN) |
— |
toissijaisesti kumoaa päätöksen 2-4 artiklan |
— |
in joka tapauksessa velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.
1) |
Ensimmäinen kanneperuste koskee komission oikeudellista virhettä ja ilmeistä arviointivirhettä kun se yksilöi väitetyn tukitoimenpiteen ja sen luokittelun neuvoston asetuksen N:o 2015/1589 (1) 1 artiklan d alakohdan ja SEUT 107 artiklan mukaiseksi tukiohjelmaksi. |
2) |
Toinen kanneperuste koskee väitettä, jonka mukaan komissio rikkoi SEUT 107 artiklaa, laiminlöi perusteluvelvollisuutensa ja teki ilmeisen arviointivirheen todetessaan, että Belgian liian suuria voittoja koskeva järjestelmä muodostaa valtiontukitoimenpiteen. |
3) |
Kolmas kanneperuste koskee väitettä, jonka mukaan komissio rikkoi asetuksen N:o 2015/1589 16 artiklan 1 kohtaa sekä loukkasi oikeusvarmuuden ja perusteltujen odotusten yleisiä periaatteita määrätessään väitetyn tuen takaisinperimisestä. |
4) |
Neljäs kanneperuste koskee väitettä, jonka mukaan komissio rikkoi SEUT 2 artiklan 6 kohtaa ja loukkasi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta sekä väärinkäytti toimivaltaansa soveltaessaan valtiontukisäännöksiä kieltääkseen Belgian liian suuria voittoja koskevan järjestelmän. |
(1) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13.6.2015 annettu neuvoston asetus (EU) 2015/1589 (EUVL 2015, L 248, s. 9).
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/23 |
Kanne 29.7.2016 – SJM Coordination Center v. komissio
(Asia T-420/16)
(2016/C 350/29)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: St. Jude Medical Coordination Center (SJM Coordination Center) (Zaventem, Belgia) (edustajat: asianajajat F. Louis ja J. Ylinen)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
— |
Kumoaa Belgian kuningaskunnan ylimääräistä voittoa koskevasta valtiontukijärjestelmästä 11.1.2016 annetun komission päätöksen SA.37667 (2015/C) (ent. 2015/NN) |
— |
toissijaisesti kumoaa riidanalaisen päätöksen niiltä osin kuin siinä sisällytetään kantaja väitetyn tukijärjestelmän edunsaajien luetteloon |
— |
toissijaisesti kumoaa riidanalaisen päätöksen niiltä osin kuin siinä velvoitetaan kantaja maksamaan takaisin minkä tahansa väitetyn tukisumman |
— |
velvoittaa komission korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahdeksaan kanneperusteeseen.
1. |
Ensimmäinen kanneperuste koskee toimivallan puuttumista. Kantaja väittää, ettei komissiolla ole toimivaltaa tehdä riidanalaista päätöstä ja, että riidanalainen päätös loukkaa toimivallan siirtämisen periaatetta. |
2. |
Toinen kanneperuste koskee oikeuden tulla kuulluksi periaatteen loukkaamista. Kantaja väittää, että komission ristiriitaiset näkemykset sen alkuperäisessä sekä riidanalaisessa päätöksessä ovat loukanneet kantajan oikeutta tulla kuulluksi. |
3. |
Kolmas kanneperuste koskee virheellistä luokittelua tukijärjestelmäksi. Kantaja väittää, että riidanalaisessa päätöksessä todetaan virheellisesti tukijärjestelmän olemassaolo ja, että komission kanta rikkoo sen velvollisuutta tutkia tosiseikat kattavasti, huolellisesti ja puolueettomasti. |
4. |
Neljäs kanneperuste koskee riittämättömiä perusteluja. Kantaja väittää, ettei komissio ole esittänyt riittäviä perusteluja sille, mihin riidanalainen päätös perustuu. |
5. |
Viides kanneperuste koskee virheellistä SEUT 107 artiklan 1 kohdan mukaisen valikoituvuuden toteamista. Kantaja väittää, että riidanalaisessa todetaan valikoituvuuden olemassaolo virheellisesti lukuisilla tavoilla: (i) Belgian tuloverolain 185 §:n 2 momentin b kohtaa (Code des impôts sur les revenus 1992 tai CIR) ja liian suuria voittoja koskevaa sääntöä ei voida pitää viitejärjestelmästä erillisinä; (ii) kantajalle annettu päätös ei perustu (a) markkinaehtoperiaatteeseen eikä (b) Belgian yhteisöverojärjestelmään; ja (iii) väitetty peruste olisi oikeutettu kaksoisverotuksen välttämiseksi. |
6. |
Kuudes kanneperuste koskee edun saamatta jäämistä. Kantaja väittää, ettei riidanalaisessa päätöksessä oteta kantaa edun saamiseen. Kantajan mukaan se ei ole saanut OECD:n malliverosopimuksen 9 artiklan, joka on implementoitu Belgian lainsäädäntöön CIR 185 §:n 2 momentilla, mukaisen markkinaehtoperiaatteen mukaista etua tai hyötyä. |
7. |
Seitsemäs kanneperuste koskee yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamista. Kantaja väittää, että riidanalainen päätös loukkaa yhdenvertaisen kohtelun periaatetta kun siinä (i) väitetään, että markkinaehtoperiaate oikeuttaa verohallinnon korottamaan monikansallisten yritysten (MNE) verotustasoa ja samaan aikaan vaatimaan kaksoisverotuksen tosiasiallista riskiä salliakseen alaspäin tarkastukset ja (ii) rajoitetaan hyödyn arviointi belgialaisen MNE -yksikön tasolle. |
8. |
Kahdeksas kanneperuste koskee oikeusvarmuuden ja laillisuuden periaatteiden loukkaamista. Riidanalainen päätös loukkaa oikeusvarmuuden periaatetta (i) kun sillä rikotaan oikeuskäytäntöä ja komission omia käytäntöjä ja (ii) jätetään erittelemättä väitetty hyöty. |
9. |
Yhdeksäs kanneperuste koskee väitettyjä takaisinperinnän lopputuloksia. Kantaja väittää, että riidanalaisessa päätöksessä todetaan virheellisesti, ettei kysymyksessä voi olla kaksoisverotus, mistä voisi olla kyse, jos kantaja olisi velvoitettu maksamaan jokin summa takaisinperinnän yhteydessä. Kantajan mukaan riidanalainen päätös on täten kumottava niiltä osin kuin siinä velvoitetaan Belgia perimään kantajalta takaisin mikä tahansa summa. |
10. |
Kymmenes kanneperuste koskee sitä, ettei komissiolla ole harkintavaltaa takaisinperinnän osalta. Kantaja väittää, että riidanalaisella päätöksellä komissiolle annetaan harkintavalta kieltää veronmaksajan verotuspohjaan tehtävät päätöksentekohetken konkreettisiin olosuhteisiin perustuvat muutokset. |
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/24 |
Kanne 29.7.2016 – Sensi Vigne & Vini v. EUIPO – El Grifo (CONTADO DEL GRIFO)
(Asia T-434/16)
(2016/C 350/30)
Oikeudenkäyntikieli: italia
Asianosaiset ja muut osapuolet
Kantaja: Sensi Vigne & Vini (Lamporecchio, Italia) (edustaja: asianajaja F. Caricato)
Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)
Muu osapuoli valituslautakunnassa: El Grifo, SA (San Bartolomé de Lanzarote, Espanja)
Menettely EUIPO:ssa
Riidanalaisen tavaramerkin hakija: Kantaja
Riidanalainen tavaramerkki: Unionin tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki, joka sisältää sanaosat CONTADO DEL GRIFO – Rekisteröintihakemus nro 12 097 416
EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely
Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 25.5.2016 asiassa R 2218/2015-2 tekemä päätös
Vaatimukset
Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
— |
kumoaa 25.5.2016 tehdyn EUIPO:n riidanalaisen päätöksen |
— |
hyväksymään kanteen ja ratkaisemaan pääasian hyväksymällä unionin tavaramerkin nro 12 097 416 (hakemus jätetty 28.8.2013) rekisteröinnin luokkaan 33 |
— |
velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Kanneperusteet
— |
Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu. |
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/25 |
Kanne 29.7.2016 – holyGhost v. EUIPO – CBM (holyGhost)
(Asia T-439/16)
(2016/C 350/31)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset ja muut osapuolet
Kantaja: holyGhost GmbH (München, Saksa) (edustajat: asianajajat M. Wiedemann ja S. Engbrink)
Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)
Muu osapuoli valituslautakunnassa: CBM Creative Brands Marken Gmbh (Zürich, Sveitsi)
Menettely EUIPO:ssa
Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja
Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki ”holyGhost” – Rekisteröintihakemus nro 11 757853
EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely
Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 30.5.2016 asiassa R 2867/2014-5 tekemä päätös
Vaatimukset
Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
— |
kumoaa riidanalaisen päätöksen |
— |
velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Kanneperusteet
— |
Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu. |
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/26 |
Kanne 9.8.2016 – Vasco Group and Astra Sweets v. komissio
(Asia T-444/16)
(2016/C 350/32)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantajat: Vasco Group (Dilsen-Stokkem, Belgia) ja Astra Sweets (Turnhout, Belgia) (edustaja: asianajaja H. Gilliams)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
— |
kumoaa Belgian kuningaskunnan ylimääräistä voittoa koskevasta valtiontukijärjestelmästä 11.1.2016 annetun komission päätöksen SA.37667 (2015/C) (ent. 2015/NN) |
— |
toissijaisesti kumoaa päätöksen 2-4 artiklan |
— |
joka tapauksessa kumoaa päätöksen 2-4 artiklan niiltä osin kuin niissä (a) vaaditaan takaisinmaksua niiltä yksiköiltä, jotka ovat olleet ”ylimääräistä voittoa koskevan päätöksen” kohteena päätöksessä määritellyllä tavalla ja (b) vaaditan samansuuruisen summan takaisinmaksua kuin mitä edunsaajan saama verosäästö on ollut, ilman, että Belgia saisi ottaa huomioon toisen verohallinnon tosiasiallisen uudelleenarvostuksen |
— |
velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.
1. |
Ensimmäinen kanneperuste koskee Belgian kuningaskunnan ylimääräistä voittoa koskevasta valtiontukijärjestelmästä 11.1.2016 annetun komission päätöstä SA.37667 (2015/C) (ent. 2015/NN) koskevaa oikeudellista virhettä, toimivallan ylittämistä ja perusteluiden puutteellisuutta niiltä osin kuin siinä väitetään tukijärjestelmän olemassaolo. |
2. |
Toinen kanneperuste perustuu SEUT 107 artiklan rikkomiseen ja perusteluvelvollisuuden laiminlyömiseen ja ilmeiseen arviointivirheeseen niiltä osin kuin riidanalaisessa päätöksessä luokitellaan järjestelmä valikoivaksi toimenpiteeksi. |
3. |
Kolmas kanneperuste perustuu SEUT 107 artiklan rikkomiseen ja ilmeiseen arviointivirheeseen niiltä osin kuin riidanalaisessa päätöksessä väitetään, että järjestelmä merkitsee annettua etua. |
4. |
Neljäs kanneperuste perustuu SEUT 107 artiklan rikkomiseen, perusteltujen odotusten loukkaamiseen, ilmeiseen arviointivirheeseen, toimivallan ylittämiseen ja perusteluvelvollisuuden niiltä osin kuin riidanalaisessa päätöksessä velvoitetaan Belgia maksamaan tuki takaisin. |
26.9.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 350/27 |
Kanne PVÄ – Pirelli Tyre v. EUIPO – Yokohama Rubber (Rengaskuvion muoto)
(Asia T-447/16)
(2016/C 350/33)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset ja muut osapuolet
Kantaja: Pirelli Tyre SpA (Milano, Italia) (edustajat: asianajajat T. Müller ja T- Fogo)
Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)
Muu osapuoli valituslautakunnassa: The Yokohama Rubber Co. Ltd (Tokio, Japani)
Menettely EUIPO:ssa
Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja
Riidanalainen malli: Kuviomerkki (rengaskuvion muoto) – EU-tavaramerkki nro 2 319 176
EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely
Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 28.4.2016 asiassa R 2583/2014-5 tekemä päätös
Vaatimukset
Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
— |
kumoaa riidanalaisen päätöksen sikäli kuin siinä todetaan tavaramerkki mitättömäksi ja velvoitetaan kantaja korvaamaan oikeudenkäyntikulut EUIPO:ssa |
Kanneperusteet
— |
Asetuksen N:o 207/2009 51 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, luettuna yhdessä saman asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b ja e alakohdan kanssa, on rikottu. |