1.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 324/1

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa, annettu 16. marraskuuta 2005, elokuvaperinnöstä ja siihen liittyvän teollisen toiminnan kilpailukyvystä (1) (elokuvaperintöä koskeva suositus) korostetaan, että elokuvateokset ovat oleellinen osoitus Euroopan kulttuurien rikkaudesta ja monimuotoisuudesta ja että ne muodostavat kulttuuriperinnön, joka on säilytettävä tulevia sukupolvia varten;

—

näiden päätelmien liitteessä esitetyn poliittisen asiayhteyden;

—

komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle antaman tiedonannon ”Euroopan digitaalistrategia” (2) ja TUNNUSTAA erityisesti, että digitaalitekniikan laajempi ja tehokkaampi käyttö parantaa eurooppalaisten elämänlaatua uusien viestintämahdollisuuksien sekä kulttuurisisältöjen helpomman saatavuuden kautta;

—

elokuvaperintöä vaalivilla laitoksilla on vastassaan yhtä aikaa edelleen ajankohtaiset analogisen aikakauden haasteet sekä digitaalisen aikakauden uudet haasteet;

—

kulttuurisisältöjen levitys- ja käyttöteknologioiden ja -kanavien jatkuva kehitys saattaa vaikuttaa perinteisiin elokuvan ja perinnön käsitteisiin;

—

digitaalisen ympäristön ansiosta elokuvaperintö on helpommin elokuvantekijöiden, elokuva-alan ammattilaisten, tutkijoiden, koulujen ja tavallisten kansalaisten käytettävissä ilman että tarvitsee ottaa huomioon mitään rajoja. Siksi se kehittää luovuutta, lisää kulttuurivaihtoa ja laajentaa Euroopan unionin kulttuurien ja kielten moninaisuuden saavutettavuutta;

—

digitaalinen aikakausi nostaa esiin myös uusia kysymyksiä, jotka liittyvät analogisen aineiston digitoitujen kopioiden sekä digitaalista alkuperää olevan aineiston kokoamiseen, esittämiseen ja pitkän aikavälin säilyttämiseen;

—

analogisen aineiston digitoiminen on monimutkaista, kallista ja aikaa vievää ja sen vuoksi olisi asetettava prioriteetteja ottaen erityisesti huomioon aineiston arvon ja pilaantumisen riskin;

—

teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanoa sopimusten puitteissa olisi parannettava sellaisen asianmukaisen oikeusvarmuuden takaamiseksi, jonka ansiosta elokuvaperintöä vaalivat laitokset voisivat hoitaa julkisen edun mukaiset tehtävänsä, kuten talletettujen teosten säilyttäminen ja entisöinti sekä tarvittaessa teosten käyttöön saattaminen kulttuuri- ja koulutustarkoituksia varten;

—

on lisättävä poliittisten päättäjien, asianomaisten tahojen ja kansalaisten tietoisuutta elokuvaperinnön kokoamiseen, entisöimiseen ja säilyttämiseen liittyvistä keskeisistä tarpeista, digitaalinen aineisto mukaan luettuna;

—

mediakoulutusta ja ammattikoulutusta on parannettava uusien teknologioiden käytön kehittämisen osalta elokuvaperintöä vaalivissa laitoksissa;

—

elokuvaperinnön digitointiprosessin rinnalla alkuperäisten tallenteiden säilyttäminen on edelleen ensisijaisen tärkeää. Tässä yhteydessä neuvosto panee merkille laboratorioiden merkityksen, jotka pystyvät toteuttamaan analogisen aineiston restauroinnin ja kopioinnin;

—

elokuvien oheisaineisto on arvokas osa elokuvaperintöä;

—

sitoutuvansa tukemaan aktiivisesti elokuvaperintöä vaalivia laitoksia kaikissa niiden tehtävissä, erityisesti digitaaliseen ympäristöön siirtymiseen liittyen;

—

julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien mahdollista täydentävää roolia näiden laitosten tehtävien hoitamisessa, erityisesti niiden kykyä edistää talletettujen teosten saattamista laajasti yleisön saataville kulttuuri- ja koulutustarkoituksia varten tekijänoikeuksia noudattaen;

—

komission ensimmäisen (3) ja toisen (4) kertomuksen elokuvaperintöä koskevan suosituksen täytäntöönpanosta;

—

kansainvälisen elokuvatuottajien liiton (FIAPF) ja eurooppalaisten elokuva-arkistojen yhdistyksen (ACE) puitesopimuksen elokuvien vapaaehtoisesta tallettamisesta arkistoihin (5);

—

komission aikomuksen tehdä vuoden 2010 kuluessa orpoja teoksia koskevan direktiiviehdotuksen Euroopan digitaalistrategiaa käsittelevässä tiedonannossa esitetyn mukaisesti;

—

mukauttamaan sellaiset olemassa olevat välineet, jotka koskevat lakisääteistä tai sopimukseen perustuvaa velvoitetta tallettaa niiden audiovisuaaliseen perintöön kuuluvat elokuvateokset, ottaen huomioon siirtymisen digitaaliseen tuotantoon ja jakeluun, sekä huolehtimaan näiden välineiden asianmukaisesta soveltamisesta;

—

edistämään elokuvien vapaaehtoista tallettamista ja kansainvälisen elokuvatuottajien liiton (FIAPF) ja eurooppalaisten elokuva-arkistojen yhdistyksen (ACE) elokuvien vapaaehtoista arkistoihin tallettamista koskevan puitesopimuksen käyttämistä;

—

ottamaan elokuvaperinnön huomioon kulttuuripolitiikkojen määrittelyssä;

—

valvomaan, että elokuvaperinnön säilyttäminen otetaan huomioon niiden kansallisessa tai alueellisessa elokuvapolitiikassa, ja erityisesti:

—

helpottamaan tekijänoikeuksia noudattaen elokuvaperinnön jakelua ja edistämistä muun muassa seuraavilla keinoilla:

—

tehostamaan elokuvaperinnön digitointiin liittyviä toimia ja parantamaan sen käyttömahdollisuuksia, erityisesti Europeanan välityksellä Euroopan digitaalistrategian periaatteiden mukaisesti;

—

kehittämään elokuva-arkistoalan koulutusta ja ammattikoulutusta, esim. sisällyttämällä koulutus- ja ammattikoulutusjärjestelmiin erikoiskoulutusta ja tehostamalla elokuvaperintöä vaalivien laitosten henkilöstön väliaikaista vaihtoa ammatillisen jatkokoulutuksen takaamiseksi;

—

laatimaan analogisen aineiston digitoitujen kopioiden tai digitaalista alkuperää olevan aineiston pitkän aikavälin säilyttämistä koskevia politiikkoja kulttuuriaineiston digitoinnista ja sähköisestä saatavuudesta sekä digitaalisesta säilyttämisestä 24. elokuuta 2006 annetun komission suosituksen (7) sekä 13. marraskuuta 2006 annettujen asiaa koskevien neuvoston päätelmien (8) mukaisesti;

—

jatkamaan yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtamista tällä alalla;

—

tutkimaan edelleen, miten taata tekijänoikeuksiin liittyvä riittävä oikeusvarmuus elokuvaperinnön säilyttämisestä vastaavien laitosten kannalta siten, että helpotettaisiin niiden julkisen edun mukaisten toimeksiantojen hoitamista;

—

jatkamaan kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoa komission perustamassa elokuva-alan asiantuntijoiden työryhmässä (9) ja raportoimaan neuvostolle saavutetusta edistymisestä;

—

tukemaan edelleen tutkimusta, jonka kohteena ovat digitaalisen aineiston pitkän aikavälin säilyttäminen ja tämän digitaalisen aineiston saavutettavuus monella eri kielellä, erityisesti digitaalisten tallenteiden kestävyys ja tiedostomuodot;

—

tutkimaan orpoja teoksia koskevan työskentelyn puitteissa audiovisuaalialalla esiin tulevia kysymyksiä;

—

edistämään elokuvatietokantojen yhteentoimivuutta koskevien eurooppalaisten standardien (10) noudattamista ja tarvittaessa vahvistamaan yhteiset standardit digitaalisten tiedostojen elokuvaperintöä vaaliviin laitoksiin tallentamista varten;

—

selvittämään yksityiskohtaisesti, mitä haasteita ja mahdollisuuksia digitaalinen aikakausi tarjoaa elokuvaperinnön säilyttämistä vastaaville laitoksille;

—

tukemaan kyseisten laitosten toimia näihin haasteisiin ja mahdollisuuksiin vastaamiseksi, erityisesti helpottamalla niiden kokoelmien käyttöä uusien teknologioiden avulla.

1.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 324/5

1.

Neuvosto hyväksyi 12 päivänä marraskuuta 2002 päätöslauselman ammatillisen koulutuksen tehostetun yhteistyön edistämisestä Euroopassa (1). Päätöslauselman pohjalta laadittiin myöhemmin julistus, jonka ammatillisesta koulutuksesta vastaavat EU:n jäsenvaltioiden, EFTA/ETA-maiden ja ehdokasmaiden ministerit, komissio ja Euroopan tason työmarkkinaosapuolet hyväksyivät Kööpenhaminassa 29 päivänä ja 30 päivänä marraskuuta 2002 strategiaksi ammatillisen koulutuksen tulosten, laadun ja houkuttelevuuden parantamiseksi (ns. Kööpenhaminan prosessi).

2.

Elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18 päivänä joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa (2) kehotetaan jäsenvaltioita sisällyttämään avaintaidot elinikäistä oppimista koskeviin strategioihinsa, jotta kaikille nuorille voitaisiin tarjota keinot kehittää tällaiset taidot tasolle, joka antaa riittävän pohjan tulevalle oppimiselle ja työelämälle.

3.

Uusista taidoista uusia työpaikkoja varten 15 päivänä marraskuuta 2007 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (3) korostettiin tarvetta ennakoida tulevat osaamistarpeet työntekijöiden valmistamiseksi osaamisyhteiskunnan uusiin työpaikkoihin toteuttamalla toimenpiteitä, joilla pyritään sovittamaan tiedot, taidot ja osaaminen talouselämän tarpeisiin ja estämään mahdolliset osaamisvajeet.

4.

Aikuiskoulutuksesta 22 päivänä toukokuuta 2008 annetuissa neuvoston päätelmissä todettiin, että aikuisoppimisella voi olla keskeinen rooli Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamisessa, koska se edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta, antaa kansalaisille uusien työpaikkojen edellyttämiä taitoja ja auttaa Eurooppaa vastaamaan paremmin globalisoitumisen haasteisiin, ja kehotettiin jäsenvaltioita toteuttamaan joitakin aikuisoppimiseen liittyviä erityisiä toimenpiteitä (4).

5.

Nuorten liikkuvuudesta 21 päivänä marraskuuta 2008 annetuissa neuvoston päätelmissä (5) kehotettiin jäsenvaltioita antamaan jokaiselle ammatillisessa koulutuksessa olevalle nuorelle tilaisuus osallistua liikkuvuustoimiin ja lisäämään mahdollisuuksia liikkuvuuteen ammatillisen koulutuksen yhteydessä.

6.

Elinikäisen ohjauksen paremmasta sisällyttämisestä elinikäisen oppimisen strategioihin 21 päivänä marraskuuta 2008 annetussa neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselmassa (6) korostettiin, että yksilöitä on autettava määrittelemään osaamisensa ja oppimistavoitteensa, jotta he voivat parantaa uranäkymiään.

7.

Oppilaitosten ja työmarkkinaosapuolten, erityisesti työnantajien, välisten kumppanuuksien lisäämisestä elinikäisen oppimisen puitteissa 12 päivänä toukokuuta 2009 annetuissa neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmissä (7) kannustettiin jäsenvaltioita aktiivisesti edistämään tällaisia kumppanuuksia.

8.

Eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) 12 päivänä toukokuuta 2009 annetuissa neuvoston päätelmissä (8) perustettiin tällainen yhteistyöjärjestely vuoteen 2020 ulottuvalle jaksolle puitteissa, joissa koulutusjärjestelmät nähdään kokonaisuutena elinikäisen oppimisen näkökulmasta.

9.

Eurooppa-neuvosto vahvisti 25. ja 26 päivänä maaliskuuta 2010 ja 17 päivänä kesäkuuta 2010 antamissaan päätelmissä (9) kaksi koulutusta koskevaa yleistavoitetta Eurooppa 2020 -strategian puitteissa. Se myös pyysi komissiota esittämään toimet, joita EU:n tasolla edellytetään strategian panemiseksi täytäntöön, erityisesti useiden lippulaivahankkeiden avulla.

10.

Elinikäistä oppimista tukevista taidoista ja aloitteesta ”Uudet taidot uusia työpaikkoja varten”11 päivänä toukokuuta 2010 annetuissa neuvoston päätelmissä (10) kehotettiin jäsenvaltioita tekemään enemmän taitojen koko kirjon hankkimisen, ajantasaistamisen ja edelleen kehittämisen tukemiseksi ammatillisen koulutuksen alalla sekä tukemaan ammattikoulutuksen opettajien ja kouluttajien ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta, jotta huolehditaan myös heidän valmiuksistaan hoitaa osaamiseen perustuvan lähestymistavan edellyttämät uudet tehtävänsä.

11.

Koulutuksen sosiaalisesta ulottuvuudesta 10. ja 11 päivänä toukokuuta 2010 annetuissa neuvoston päätelmissä (11) kehotettiin jäsenvaltioita tehostamaan avaintaitojen hankkimista ammatillisen koulutuksen väylien ja ohjelmien avulla ja ottamaan paremmin huomioon muita heikommassa asemassa olevien oppijoiden tarpeet.

1.

Sekä ammatillisella perus- että täydennyskoulutuksella on kaksi tavoitetta: edistää työllistyvyyttä ja talouskasvua sekä vastata laajempiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joista mainittakoon erityisesti sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisääminen. Ammatillisen koulutuksen olisi tarjottava nuorille ja aikuisille houkuttelevia ja haastavia uramahdollisuuksia, sen olisi houkuteltava tasavertaisesti sekä naisia että miehiä, henkilöitä, joilla on paljon valmiuksia ja henkilöitä, jotka syystä tai toisesta ovat vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta.

2.

Euroopan työmarkkinoilla joudutaan tulevaisuudessa selviytymään samanaikaisesti väestön ikääntymisestä ja nuorten, peruskoulutusjärjestelmiin ja työmarkkinoille tulevien ikäluokkien pienenemisestä. Samalla niitä haastavat jatkuva teknologinen kehitys ja muuttuvat taloudelliset vaatimukset. Tämän johdosta aikuiset ja erityisesti ikääntyneet työntekijät joutuvat kasvavassa määrin päivittämään ja laajentamaan taitojaan ja osaamistaan ammatillisen täydennyskoulutuksen avulla.

3.

Nykyisellä talouden taantumalla voi olla vakava vaikutus ammatilliseen koulutukseen tehtäviin investointeihin. Budjettirajoitteiden vuoksi tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja turvaamaan ammatillisen koulutuksen kestävä rahoitus sekä varmistamaan, että resurssit käytetään tehokkaasti ja jaetaan tasapuolisesti.

4.

Osaamisen tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuus voi haitata tuottavuutta, kasvua ja kilpailukykyä. Osaamistarpeet ja -vajeet on ennakoitava kaikilla pätevyystasoilla, ja tuloksia on sovellettava politiikkaan ja käytäntöön, jotta ammatillisen koulutuksen tarjonta voitaisiin sovittaa paremmin yhteen talouselämän, kansalaisten ja koko yhteiskunnan tarpeiden kanssa.

5.

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen on kansallisten hallitusten, työmarkkinaosapuolten, työnantajien ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten alakohtaisten järjestöjen, ammatillisen koulutuksen tarjoajien, opettajien, kouluttajien ja oppijoiden yhteinen tehtävä: yhteistyön tiivistäminen on kaikkien edun mukaista.

6.

EU:n ja kansallisissa politiikoissa olisi korostettava, että osaamisyhteiskunnassa ammatilliset taidot ja osaaminen ovat aivan yhtä tärkeitä kuin akateemiset taidot ja osaaminen.

7.

Koska ammatillisella koulutuksella on tärkeä asema Euroopan yhteiskunnissa ja taloudessa, alan huippuosaamista on ratkaisevan tärkeää tukea ja kehittää edelleen. Maailman huippuluokkaa oleva ammatillinen koulutus on ensiarvoisen tärkeä tekijä pyrittäessä säilyttämään Euroopan asema maailman vahvimpana teollisuustuotteiden viejänä. Korkeatasoinen ammatillinen koulutus on myös erittäin tärkeää, jotta Euroopan sosiaalisen hyvinvoinnin malli voitaisiin säilyttää.

I

Yleinen visio ammatillisesta koulutuksesta vuonna 2020,

II

Strategiset tavoitteet vuosiksi 2011–2020 ja niitä tukevat laaja-alaiset tavoitteet,

III

Kööpenhaminan prosessin hallinnointia ja siihen sitoutumista ohjaavat periaatteet,

IV

Lyhyen aikavälin tavoitteet neljäksi ensimmäiseksi vuodeksi (2011–2014),

—

houkuttelevaa ja osallistavaa ammatillista koulutusta (sekä ammatillista perus- että täydennyskoulutusta) erittäin pätevien opettajien ja kouluttajien johdolla, innovatiivisia oppimismenetelmiä, korkealaatuista infrastruktuuria ja välineitä, hyvää työmarkkinarelevanssia sekä väyliä jatkokoulutukseen;

—

korkealaatuista ammatillista peruskoulutusta, jota oppijat, vanhemmat ja koko yhteiskunta voivat pitää houkuttelevana vaihtoehtona, jolla on sama arvo kuin yleissivistävällä koulutuksella. Ammatillisen peruskoulutuksen olisi annettava oppijoille sekä avaintaidot että erityiset ammatilliset taidot;

—

helposti saatavaa ja uraa edistävää ammatillista täydennyskoulutusta työntekijöille, työnantajille, itsenäisille yrittäjille ja työttömille niin, että helpotetaan sekä osaamisen kehittämistä että uran vaihtoa;

—

joustavia oppimistuloksiin perustuvia ammatillisen koulutuksen järjestelmiä, jotka tukevat joustavia oppimispolkuja, mahdollistavat siirtymisen ammatillisen koulutuksen eri alajärjestelmien välillä (kouluopetus, ammatillinen koulutus, korkeakoulutus, aikuiskoulutus) ja joissa sallitaan arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen, myös työpaikalla hankitun osaamisen, validointi;

—

eurooppalaisen koulutusalueen avoimine tutkintojärjestelmineen, jotka mahdollistavat oppimistulosten siirron ja keräämisen sekä tutkintojen ja osaamisen tunnustamisen ja jotka lisäävät kansainvälistä liikkuvuutta;

—

huomattavasti enemmän mahdollisuuksia ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ja alan ammattilaisten kansainväliseen liikkuvuuteen;

—

helposti saatavia ja korkealaatuisia elinikäisiä tiedotus-, ohjaus- ja neuvontapalveluita, jotka muodostavat yhtenäisen verkoston ja joiden ansiosta Euroopan kansalaiset voivat tehdä perusteltuja päätöksiä ja hallita oppimis- ja ammattiuriaan perinteisistä sukupuolirooleista riippumatta.

a)

Parannetaan ammatillisen peruskoulutuksen laatua (ks. myös kohta 1.2 jäljempänä), parantamalla opettajien, kouluttajien ja koulujen johtajien tasoa ja osaamista, ottamalla käyttöön kaikkien koulutustasojen välisiä joustavia väyliä ja lisäämällä yleistä tietoisuutta ammatillisen koulutuksen tarjoamista mahdollisuuksista. Tämä on erityisen tärkeää jäsenvaltioissa, joissa ammatillinen koulutus on usein aliarvostettua.

b)

Kannustetaan käytännönläheistä toimintaa ja korkealaatuisen tiedotuksen ja ohjauksen tarjoamista niin, että oppivelvollisuuttaan suorittavat nuoret oppilaat ja heidän vanhempansa voivat tutustua eri ammattialoihin ja uramahdollisuuksiin.

c)

Varmistetaan, että avaintaidot sisällytetään ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmiin, ja kehitetään asianmukaisia arviointimenetelmiä.

d)

Järjestetään opetus- ja oppimistapahtumia, joilla edistetään uranhallintataitojen kehittymistä ammatillisessa peruskoulutuksessa.

e)

Annetaan ammatillisessa peruskoulutuksessa olevien oppijoiden saataville ajanmukaiset tekniset laitteet, opetusmateriaalit ja infrastruktuurit. Ammatillisen koulutuksen tarjoajien olisi harkittava kustannusten ja laitteiden jakamista keskenään ja yhteistyössä yritysten kanssa. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista yrityksissä, joilla on asiaankuuluva infrastruktuuri, olisi myös edistettävä.

f)

Seurataan ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden siirtymistä työmarkkinoille tai jatkokoulutukseen, kansallisia seurantajärjestelmiä käyttäen.

a)

Ammatillisen koulutustarjonnan houkuttelevuus edellyttää, että koulutus on korkealaatuista. Jotta tason nostaminen, avoimuuden lisääminen, molemminpuolinen luottamus, työntekijöiden ja oppijoiden liikkuvuus sekä elinikäinen oppiminen voitaisiin taata, jäsenvaltioiden olisi laadittava laadunvarmistuksen viitekehykset EQAVET-suosituksen mukaisesti.

b)

Jäsenvaltioiden olisi vuoden 2015 loppuun mennessä laadittava kansallisella tasolla ammatillisen koulutuksen tarjoajille yhteinen laadunvarmistuksen viitekehys, jota sovelletaan myös koulutukseen liittyvään työpaikkaoppimiseen ja joka on EQAVET-kehyksen mukainen.

a)

Jäsenvaltioiden olisi parannettava opettajien, kouluttajien, mentorien ja ohjaajien perus- ja täydennyskoulutusta tarjoamalla joustavaa koulutusta ja investointeja. Eurooppalaisen opettaja- ja kouluttajaväestön ikääntyminen, muuttuvat työmarkkinat ja työympäristö sekä tarve houkutella opetusalalle parhaiten soveltuvia tekevät tästä tavoitteesta vielä tärkeämmän. Opettajien ja kouluttajien harjoittelua yrityksissä olisi kannustettava.

b)

Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä määritellessään parhaita käytäntöjä ja perusperiaatteita muuttuvan osaamisen ja ammatillisen koulutuksen opettaja- ja kouluttajaprofiilien osalta. Tämä voitaisiin toteuttaa Euroopan komission ja Cedefopin tuella yhteistyössä tämän ammatillisen koulutuksen opettajien ja kouluttajien verkoston kanssa.

a)

Jäsenvaltioiden viranomaisten – kansallisella, alue- tai paikallistasolla – olisi luotava tilaisuuksia koulujen ja yritysten tehostettuun yhteistyöhön, jotta voitaisiin parantaa opettajien tietoja työpaikan käytännöistä sekä toisaalta kouluttajien yleisiä pedagogisia taitoja ja osaamista.

b)

Jäsenvaltioiden olisi edistettävä työmarkkinaosapuolten, yritysten, koulutuksen tarjoajien, työllisyyspalvelujen, viranomaisten, tutkimusorganisaatioiden ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien välisiä kumppanuuksia, jotta tiedonkulku työmarkkinoiden tarpeista tehostuisi ja tietojen, taitojen ja osaamisen kehittäminen saataisiin paremmin sovitettua näihin tarpeisiin. Työnantajien ja työmarkkinaosapuolten olisi pyrittävä selkeästi määrittelemään, millaista osaamista ja millaisia tutkintoja ne tarvitsevat sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä eri alojen sisällä ja kaikilla aloilla yleisesti. Yhteisen sanaston (18) kehittämistä koulutuselämän ja toisaalta työelämän saattamiseksi yhteen olisi jatkettava, ja työn olisi oltava johdonmukaista EU:n muiden välineiden, kuten eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen kanssa.

c)

Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien olisi oltava tulossuuntautuneita ja vastattava paremmin työmarkkinoiden tarpeita. Yritysten tai ammattialajärjestöjen kanssa laadituissa yhteistyömalleissa olisi otettava tämä asia huomioon ja annettava ammatillista koulutusta tarjoaville oppilaitoksille palautetta sekä ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työllistyvyydestä että heidän työllisyysasteestaan.

d)

Ammatillisen koulutuksen laadun ja relevanssin parantamiseksi jäsenvaltioiden ja erityisesti ammatillisen koulutuksen tarjoajien olisi hyödynnettävä ohjauspalveluista saatua palautetta ammatillisen koulutuksen suorittaneiden siirtymisestä työhön tai jatkokoulutukseen.

e)

Kumppanuudessa yritysten ja voittoa tuottamattomien järjestöjen kanssa toteutettu työpaikalla tapahtuva oppiminen pitäisi tehdä osaksi kaikkia ammatillisia peruskoulutuskursseja.

f)

Jäsenvaltioiden olisi tuettava oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämistä ja lisättävä tietoisuutta siitä.

a)

aktiivisesti kannustettava ihmisiä osallistumaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja ammatillisen koulutuksen tarjoajia lisäämään täydennyskoulutustarjontaansa, keskittyen erityisesti henkilöihin, jotka joutuvat siirtymään työmarkkinoilla (kuten työntekijät, jotka ovat vaarassa menettää työpaikkansa, ja työttömät), sekä muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin;

b)

laadittava asianmukainen viitekehys, jolla kannustetaan yrityksiä investoimaan edelleen henkilöstövoimavarojen kehittämiseen ja ammatilliseen täydennyskoulutukseen;

c)

kannustettava joustaviin koulutusjärjestelyihin (verkko-opiskelu, iltakurssit, työaikana tapahtuva koulutus jne.) koulutukseen pääsyn edistämiseksi erilaisissa elämäntilanteissa ja erilaisiin tarpeisiin mukautumiseksi. Täydennyskoulutuksen olisi katettava kaikentyyppinen oppiminen, mukaan lukien myös yrityksen sisäinen koulutus ja työpaikalla tapahtuva oppiminen, ja naisilla ja miehillä olisi oltava tasavertainen pääsy koulutukseen;

d)

kannustettava oppilaitoksia ja työnantajia yhteistyöhön, erityisesti koulutuksen koskiessa suuria määriä matalan osaamistason työntekijöitä, joilla on korkeintaan ylemmän perusasteen koulutus ja joille on hyötyä järjestelyistä, joissa perustaidot on sisällytetty ammatilliseen koulutukseen;

e)

alettava viimeistään vuonna 2015 kehittää kansallisia menettelyjä epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamiseksi ja validoimiseksi, tarpeen mukaan kansallisten tutkintojen viitekehysten tuella. Menettelyissä olisi painotettava tietoja, taitoja ja osaamista riippumatta siitä, missä puitteissa ne on hankittu, esimerkiksi laajassa aikuiskoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, työkokemuksen kautta ja vapaaehtoistoiminnassa. Myös sellaiset tiedot, taidot ja osaaminen, jotka eivät välttämättä johda kokonaiseen muodolliseen tutkintoon, olisi otettava paremmin huomioon. Tiivis yhteistyö muiden politiikan alojen, kuten nuoriso-, urheilu-, kulttuuri-, sosiaali- ja työllisyysalojen, kanssa on tältä osin tärkeää;

f)

toteutettava erityisiä toimenpiteitä ammatillisen täydennyskoulutuksen osallistumisasteen nostamiseksi sellaisten henkilöiden kohdalla, jotka joutuvat siirtymään työmarkkinoilla, ja sellaisten ryhmien osalta, joiden koulutukseen osallistuminen on vähäistä, kuten naiset, matalan osaamistason työntekijät ja ikääntyneet työntekijät. Erityisesti jäsenvaltioiden olisi pyrittävä investointien avulla saamaan 25–64 -vuotiaiden matalan osaamistason henkilöiden osallistuminen elinikäiseen oppimiseen lähemmäs kyseisen ikäryhmän keskimääräistä osallistumisastetta.

a)

Helpotetaan koulutuksesta työelämään ja työpaikasta toiseen siirtymistä tarjoamalla yhdennettyä ohjausta (työllisyys- ja neuvontapalvelut) ja uranhallintataitoja sekä nuorille että aikuisille. Kyseisten palvelujen tarjoajien on ratkaisevan tärkeää voida helposti ja objektiivisesti vaihtaa tietoja ja kehittää ohjauspalvelujen laatua.

b)

Kehitetään keskiasteen jälkeisen tai korkea-asteen ammatillisen koulutuksen tasoa tai pidetään se eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasoa 5 vastaavalla tai tarvittaessa korkeammalla tasolla, ja autetaan saavuttamaan EU:n yleistavoite, joka on 40 prosenttia korkea-asteen tai vastaavan koulutuksen osalta.

c)

Edistetään ammatillisen koulutuksen, yleissivistävän ja korkeakoulutuksen välisiä joustavia väyliä ja lisätään siirtymismahdollisuuksia lujittamalla niiden välisiä yhteyksiä. Tähän pääsemiseksi ja elinikäisen oppimisen osallistumisasteen nostamiseksi jäsenvaltioiden olisi nopeutettava laaja-alaisten, oppimistuloksiin perustuvien kansallisten tutkintojen viitekehysten laatimista ja täytäntöönpanoa.

d)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä eurooppalaisten opintosuoritusjärjestelmien (ECVET ja ECTS) johdonmukaisuuden lisäämiseen.

a)

Talouden globalisaatio kannustaa työnantajia, työntekijöitä ja itsenäisiä yrittäjiä laajentamaan toiminta-aluettaan oman maansa rajojen ulkopuolelle.

Ammatillisen koulutuksen tarjoajien olisi tuettava niitä tässä lisäämällä oppisisältöihin kansainvälinen ulottuvuus ja perustamalla kansainvälisiä verkostoja kumppanuusoppilaitosten kanssa.

b)

Jäsenvaltioiden olisi rohkaistava paikallisia ja alueellisia viranomaisia sekä ammatillisen koulutuksen tarjoajia kannustimien, rahoitusjärjestelyjen (muun muassa EU:n rakennerahastojen käytön) ja parhaiden käytäntöjen levittämisen avulla kehittämään strategioita ammatillisen koulutuksen rajatylittävään yhteistyöhön oppijoiden, opettajien, kouluttajien ja muiden ammatillisen koulutuksen ammattilaisten liikkuvuuden lisäämiseksi. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä ammatillista koulutusta, joka mahdollistaa liikkuvuusjaksot, kuten työharjoittelujaksot, ulkomailla, kannustaa niihin ja mieluiten sisällyttää ne koulutusohjelmaan.

c)

Jäsenvaltioiden olisi järjestelmällisesti käytettävä ja edistettävä eurooppalaisia avoimuutta lisääviä välineitä, kuten eurooppalaista tutkintojen viitekehystä, ECVET-järjestelmää ja Europass-todistusta kansainvälisen liikkuvuuden edistämiseksi.

d)

Jäsenvaltioiden olisi edistettävä sekä oppijoiden että opettajien mahdollisuuksia kieltenoppimiseen ammatillisessa koulutuksessa ja ammatillisen koulutuksen erityistarpeisiin mukautettua kieltenopetusta, painottaen erityisesti vieraiden kielten merkitystä ammatillisen koulutuksen rajatylittävässä yhteistyössä ja kansainvälisessä liikkuvuudessa.

a)

Jäsenvaltioiden olisi aktiivisesti kannustettava ammatillisen koulutuksen tarjoajia toimimaan yhteistyössä innovatiivisten yritysten, design-keskusten, kulttuurialan ja korkea-asteen oppilaitosten kanssa ”osaamiskumppanuuksien” muodostamiseksi. Tämä auttaisi niitä hankkimaan arvokasta näkemystä uudesta kehityksestä ja osaamistarpeista sekä kehittämään ammatillista huippuosaamista ja innovointia. Tällaiset kumppanuudet voisivat myös auttaa kokemuspohjaisten oppimismenetelmien käyttöönotossa ja kannustaa kokeiluihin ja opetussuunnitelmien mukauttamiseen.

b)

Tieto- ja viestintätekniikkaa olisi käytettävä maksimoimaan koulutukseen pääsy ja edistämään aktiivista oppimista sekä kehittämään uusia menetelmiä sekä työpaikoilla että koulussa annettavassa ammatillisessa koulutuksessa.

c)

Jäsenvaltioiden olisi tuettava aloitteita, joilla pyritään edistämään yrittäjyyttä sekä ammatillisessa perus- että täydennyskoulutuksessa, tiiviissä yhteistyössä työnantajien, ammatillisen koulutuksen tarjoajien ja kansallisten yritystukipalvelujen kanssa. Tätä varten niiden olisi kannustettava asianmukaisen rahoituksen myöntämistä esimerkiksi opetusmateriaaliin, tukivälineisiin ja opiskelijoiden perustamiin pienoisyrityksiin ja pyrittävä tehostamaan alueellista yhteistyötä.

d)

Jäsenvaltioiden olisi tuettava tuoreita ja tulevia yrittäjiä kannustamalla ammatillisen koulutuksen suorittaneiden aloittelevia yrityksiä ja edistämällä nuorten yrittäjien oppimiseen liittyvää liikkuvuutta.

a)

taattava, että ammatillinen peruskoulutus antaa oppijoille sekä ammatillista erityisosaamista että laajempia avaintaitoja, myös laaja-alaisia taitoja, joiden ansiosta he voivat suorittaa jatkokoulutusta (ammatillista tai korkea-asteen koulutusta) ja jotka tukevat uravalintoja, osallistumista työmarkkinoille ja siirtymiä työmarkkinoilla. Ammatillisessa koulutuksessa hankittujen tietojen, taitojen ja osaamisen ansiosta koulutuksen suorittaneiden pitäisi kyetä hallitsemaan uraansa ja osallistumaan aktiivisesti yhteiskuntaan;

b)

varmistettava, että aikuiskoulutusjärjestelmillä edistetään avaintaitojen hankkimista ja niiden myöhempää kehittämistä. Tämä voidaan toteuttaa yhteistyössä esim. ammatillisen koulutuksen tarjoajien, paikallisyhteisöjen tai kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa;

c)

maksimoitava ammatillisen koulutuksen myötävaikutus koulunkäyntinsä keskeyttävien osuuden pienentämiseen alle 10 prosenttiin yhdistelemällä sekä ennaltaehkäiseviä että korjaavia toimenpiteitä. Tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi työmarkkinarelevantilla ammatillisella koulutuksella, lisäämällä työssäoppimista ja oppisopimuskoulutusta, joustavilla oppimispoluilla, tehokkaalla ohjauksella ja neuvonnalla sekä oppisisällöillä ja menetelmillä, joissa otetaan huomioon nuorten elämäntyyli ja kiinnostuksen kohteet säilyttäen samalla ammatillisen koulutuksen korkeatasoiset laatuvaatimukset;

d)

toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, joilla varmistetaan tasapuolinen pääsy koulutukseen, erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille ja ryhmille sekä varsinkin matalan osaamistason tai ammattitaidottomille henkilöille, henkilöille, joilla on erityistarpeita tai joiden lähtökohdat ovat muita heikommat, sekä ikääntyneille työntekijöille. Tällaisten ryhmien osallistumista ammatilliseen koulutukseen olisi helpotettava ja kannustettava taloudellisesti tai muilla tavoin ja validoimalla epävirallinen ja arkioppiminen, sekä tarjoamalla joustavia oppimispolkuja;

e)

edistettävä aktiivista kansalaisuutta ammatillisessa koulutuksessa, esimerkiksi kannustamalla ammatillisen koulutuksen tarjoajien ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen välisiä kumppanuuksia tai edistämällä kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti oppijoiden edustusta ammatillisissa oppilaitoksissa. Tällaisilla edistämistoimilla voidaan edesauttaa vapaaehtoistoiminnassa hankittujen taitojen ja osaamisen validoimista.

—

Jäsenvaltioiden olisi vahvasti sitouduttava panemaan täytäntöön Kööpenhaminan prosessin päätavoitteet Eurooppa 2020 -strategian mukaisten kansallisten uudistusohjelmien puitteissa.

—

Kööpenhaminan prosessin mukainen raportointi olisi sisällytettävä strategisten ET 2020 -puitteiden mukaiseen raportointiin. Tämä olisi tehokkain tapa edistää Eurooppa 2020 -strategiaa koskevaa raportointia ja lisätä ammatillisen koulutuksen näkyvyyttä elinikäisessä oppimisessa.

—

Yhteistyötä ammatillisen koulutuksen alalla olisi tehostettava. Avointa koordinointimenetelmää olisi edelleen käytettävä tällaisen yhteistyön pääasiallisena mekanismina. Kansallisten politiikkojen kehitystä pitäisi tukea vertaisoppimisen ja innovatiivisten hankkeiden avulla.

—

Ammatillisesta koulutuksesta vastaavien johtavien virkamiesten (DGVT), Euroopan tason työmarkkinaosapuolten ja ammatillisen koulutuksen neuvoa-antavan komitean (ACVT) olisi edelleen osallistuttava aktiivisesti Kööpenhaminan prosessin hallinnointiin.

—

Cedefopin ja Euroopan koulutussäätiön (ETF) olisi edelleen tuettava politiikan kehittämistä ja täytäntöönpanoa, raportoitava edistymisestä strategisten tavoitteiden ja lyhyen aikavälin tavoitteiden saavuttamisessa sekä annettava näyttöä ammatillista koulutusta koskevan päätöksenteon tueksi.

—

Ammatillista koulutusta tarjoavia organisaatioita olisi kannustettava tekemään yhteistyötä Euroopan tasolla edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi.

—

Poliittinen vuoropuhelu ja kokemustenvaihto globaalien kumppaniemme kanssa voi auttaa vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Vaihtoa ja yhteistyötä mahdollisten ehdokasmaiden kanssa, naapuruuspolitiikkaan kuuluvien maiden kanssa ETF:n avustuksella ja kansainvälisten järjestöjen, erityisesti OECD:n, Euroopan neuvoston, Kansainvälisen työjärjestön ja Unescon kanssa, olisi lisättävä. Olisi varmistettava, että kaikilla jäsenvaltioilla on oikeus osallistua tällaiseen toimintaan.

—

Kansallisten hallitusten ja työmarkkinaosapuolten säännöllisten tilannekatsausten laatimisen helpottamiseksi olisi laadittava luettelo lyhyen aikavälin tavoitteista.

a)

Järjestetään toimintaa, jolla edistetään ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja huippuosaamista ja johon voi kuulua tiedotuskampanjoita ja ammattitaitokilpailuja.

b)

Tuetaan toimintaa, jossa oppivelvollisuuttaan suorittavat nuoret oppilaat voivat tutustua ammattialoihin ja uramahdollisuuksiin.

—

Toimintapoliittinen asiakirja ammatillisen huippuosaamisen roolista älykkäässä ja kestävässä kasvussa;

—

Harkitaan EU:n tukea ammatillisen koulutuksen edistämiskampanjoille, muun muassa Eurobarometri ammatillisen koulutuksen houkuttelevuudesta;

—

Ammattitaitokilpailujen kannustaminen Euroopassa ja/tai maailmanlaajuisesti.

a)

Toteutetaan riittävät toimenpiteet EQAVET-suosituksen panemiseksi täytäntöön ja edistytään ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen kansallisten viitekehysten laatimisessa.

b)

Varmistetaan tarpeen mukaan, että avaintaidot ja uranhallintataidot kuuluvat asianmukaisella tavalla ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmiin ja että niiden hankkiminen on mahdollista ammatillisessa täydennyskoulutuksessa.

c)

Hallitusten, työmarkkinaosapuolten ja ammatillisen koulutuksen tarjoajien olisi huolehdittava tarvittavista järjestelyistä, joilla:

d)

Jatketaan työtä sellaisten järjestelmien perustamiseksi, joilla seurataan siirtymistä oppimisesta työhön.

—

Ohjaus ja tekninen tuki EQAVET-viitekehyksen täytäntöönpanoa varten;

—

EQAVET-viitekehyksen kansallisen täytäntöönpanon tarkistus vuonna 2013;

—

Laadunvarmistushankkeiden aihekohtainen verkostoituminen Leonardo da Vinci -ohjelman puitteissa;

—

Käsikirja tai tutkimus toimivista työpaikalla tapahtuvan oppimisen malleista (Cedefopin tuella);

—

Vahvistetaan taitojen ja osaamisen kehityssuuntausten ennakointia laatimalla osaamisennusteita (Cedefop) ja perustamalla eurooppalaisia osaamisneuvostoja;

—

Kehitetään koulutuselämän ja työelämän yhdistämiseksi yhteinen sanasto (ESCO), joka noudattaa muita EU:n välineitä, kuten eurooppalaista tutkintojen viitekehystä;

—

Harkitaan työllistyvyyttä koskevan EU:n vertailuarvon hyväksymistä komission ehdotuksen pohjalta;

—

Parhaiden käytäntöjen ja perusperiaatteiden työstäminen ammatillisen koulutuksen muuttuvien opettaja- ja kouluttajaprofiilien osalta (yhdessä Cedefopin kanssa).

a)

Jotta ammatillisen koulutuksen myötävaikutus kyettäisiin maksimoimaan pyrittäessä ET 2020 -puitteiden vertailuarvoon, jonka mukaan 15 prosenttia aikuisista osallistuu elinikäiseen oppimiseen, tarkistetaan kaikkien sidosryhmien kannustimien, oikeuksien ja velvollisuuksien käyttöä ja toteutetaan asianmukaisia toimia ammatilliseen täydennyskoulutukseen osallistumisen kannustamiseksi.

b)

Pannaan täytäntöön eurooppalaista tutkintojen viitekehystä koskeva suositus:

c)

Kehitetään ja edistetään epävirallisen ja arkioppimisen validointimenettelyjen käyttöä eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tai kansallisten tutkintojen viitekehysten ja ohjeiden tuella.

d)

Tarjotaan yhdennettyjä (koulutus- ja työllisyysalan) ohjauspalveluja niin, että ne liittyvät läheisesti työmarkkinoiden tarpeisiin.

e)

ECVET-järjestelmän täytäntöönpano: ks. jäljempänä kohta 2.2.

—

Toimintapoliittinen käsikirja ammatilliseen täydennyskoulutukseen pääsystä ja osallistumisesta;

—

Ohjaus ja tekninen tuki eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen täytäntöönpanossa, erityisesti oppimistuloksiin perustuvan lähestymistavan soveltamiseksi;

—

Cedefop ja ETF kartoittavat kehitystä kansallisissa tutkintojen viitekehyksissä;

—

Neuvoston suositus epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista (2011);

—

Tilanneselvitys elinikäistä ohjausta koskevien politiikkojen, järjestelmien ja käytäntöjen määrittelystä, –2011 (Cedefop, ETF ja elinikäistä ohjausta koskevien politiikkojen verkosto ELGPN).

a)

Edistetään ECVET-järjestelmän täytäntöönpanoa suosituksen mukaisesti ja osallistutaan ECVET-järjestelmän testaamiseen liikkuvuuden osalta.

b)

Toteutetaan asianmukaisia toimenpiteitä, joilla tuetaan liikkuvuutta ammatillisessa koulutuksessa, esimerkiksi:

—

Ohjeet ja tekninen tuki ECVET-järjestelmän täytäntöönpanoa varten;

—

ECVET-järjestelmän täytäntöönpanon tarkistaminen määräajoin (yhdessä Cedefopin kanssa);

—

ECVET-hankkeiden aihekohtainen verkostoituminen Leonardo da Vinci -ohjelman puitteissa;

—

Suositus oppimiseen liittyvästä liikkuvuudesta (2011);

—

Harkitaan EU:n vertailuarvon hyväksymistä liikkuvuudelle ammatillisessa koulutuksessa komission ehdotuksen pohjalta (2011);

—

Ehdotus harjoittelujaksojen laatua koskevaksi viitekehykseksi;

—

Edistetään oppisopimusoppilaiden liikkuvuutta muun muassa sitä tukevan portaalin avulla elinikäisen oppimisen ohjelman tai Leonardo da Vinci -ohjelman puitteissa;

—

Eurooppalaisen osaamispassin kehittäminen osana Europassia vuoteen 2012 mennessä.

a)

Kannustetaan luovuus- ja innovaatiokumppanuuksia (ammatillisen koulutuksen tarjoajat, korkea-asteen oppilaitokset ja suunnittelu-, taide-, tutkimus- ja innovaatiokeskukset).

b)

Kannustetaan teknologian tehokasta, innovatiivista ja laadunvarmistusjärjestelmän mukaista käyttöä kaikkien ammatillisen koulutuksen tarjoajien keskuudessa (yksityisen ja julkisen sektorin verkostoituminen ja kumppanuudet mukaan luettuina) ja tuetaan sitä tarvittavilla laitteilla, infrastruktuurilla ja verkostoilla, toteuttaen jatkuvasti uudistuksia, joissa otetaan huomioon teknologian ja pedagogisten näkemysten kehittyminen.

c)

Toteutetaan yrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä, esim. edistetään asiaankuuluvien avaintaitojen omaksumista, mahdollistetaan käytännön kokemus yrityksissä ja käytetään opetuksessa yritysten asiantuntijoita.

—

Perustetaan EU:n tason ammatillisen koulutuksen ja yrityselämän foorumi, jossa käsitellään seuraavia aiheita:

a)

Toteutetaan ennaltaehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä, joilla maksimoidaan ammatillisen koulutuksen osuus koulunkäynnin keskeyttämisen torjumisessa.

b)

Harkitaan erityisiä toimenpiteitä, joilla lisättäisiin matalan osaamistason henkilöiden ja muiden ”riskiryhmien” osallistumista koulutukseen, muun muassa kehittämällä joustavia väyliä ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja käyttämällä asianmukaisia ohjaus- ja tukipalveluja.

c)

Käytetään tieto- ja viestintätekniikkaa maksimoimaan koulutukseen pääsy ja edistämään aktiivista oppimista sekä kehittämään uusia menetelmiä sekä työpaikoilla että koulussa annettavassa ammatillisessa koulutuksessa, jotta ”riskiryhmien” osallistuminen tulisi helpommaksi.

d)

Käytetään olemassa olevia seurantajärjestelmiä tukemaan ”riskiryhmien” osallistumista ammatilliseen koulutukseen: ks. kohta 1.2 d) edellä.

—

Käsikirja parhaista käytännöistä ”riskiryhmien” osallistamiseksi käyttäen työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja avaintaitojen yhdistelmää;

—

Neuvoston suositus koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisestä (2011).

a)

Laaditaan eri sidosryhmiä varten viestintästrategiat, joissa painotetaan välineiden täytäntöönpanoa ja lisäarvoa (ECVET, ECTS, kansallisten tutkintojen viitekehysten mukauttaminen eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen, EQAVET-viitekehyksen mukaiset laadunvarmistusjärjestelmät).

b)

Perustetaan jäsennellyt yhteistyömekanismit ammatillisen koulutuksen alan ja työllisyyspalvelujen välille kaikilla tasoilla (politiikka ja täytäntöönpano) ja otetaan työmarkkinaosapuolet niihin mukaan.

c)

Edesautetaan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita koskevien EU:n tason tietojen parantamista, liikkuvuus- ja työllistyvyystiedot mukaan luettuina.

—

Tuetaan edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista elinikäisen oppimisen ohjelmasta ja tarvittaessa EU:n rakennerahastoista;

—

Tuetaan vertaisoppimista jäsenvaltioiden välillä ja innovatiivisia hankkeita;

—

Perustetaan tehostettu koordinointimenettely koulutusalan yhteisten eurooppalaisten välineiden täytäntöönpanoa varten;

—

Eurooppalainen viestintästrategia avoimuutta koskevista eurooppalaisista välineistä;

—

Kehitetään jäsenneltyä yhteistyötä ammatillisen koulutuksen tarjoajien yhteenliittymien kanssa EU:n tasolla;

—

Tehostetaan jäsenneltyä yhteistyötä koulutusalan ja työllisyyspolitiikan välillä;

—

Parannetaan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita koskevia EU:n tason tietoja, liikkuvuus- ja työllistyvyystiedot mukaan luettuina;

—

Työmarkkinaosapuolten olisi kaikilla tasoilla oltava jatkossakin aktiivisessa roolissa Kööpenhaminan prosessissa (hallinnointi ja sitoutuminen) ja edistettävä edellä mainittujen lyhyen aikavälin tavoitteiden toteutumista;

—

Raportti ammatillisen koulutuksen alan kehityksestä jäsenvaltioissa ja kumppanimaissa;

—

Lisätään vaihtoa laajentumisprosessiin ja naapuruuspolitiikkaan kuuluvien maiden kanssa.

1.

Panemaan täytäntöön toimenpiteet, joiden tavoitteena on

2.

Edistämään näissä päätelmissä esitettyjä visiota, tavoitteita ja periaatteita Kööpenhaminan prosessin laajemmassa yhteydessä jäsenvaltioiden, alue- ja paikallisviranomaisten, komission, ehdokasmaiden, ETAan kuuluvien EFTA-maiden ja työmarkkinaosapuolten keskinäisen yhteistyön avulla.

1.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 324/16

—

kaikilla on oikeus kulttuurin saatavuuteen ja kulttuurielämään osallistumiseen, oikeus saada koulutusta koko elämänsä ajan sekä kehittää luovuuttaan ja valita kulttuuri-identiteettinsä ja kulttuuritaustansa kulttuurin ilmaisumuotojen moninaisuudesta ja odottaa, että niitä kunnioitetaan;

—

kulttuurin monialaisen ulottuvuuden vuoksi kulttuuripolitiikkaa olisi hyödynnettävä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa;

—

kulttuurin saatavuus, kulttuuritoimintaan osallistuminen ja kulttuurikasvatus voivat todellakin olla avainasemassa torjuttaessa köyhyyttä ja edistettäessä aiempaa laajemmin sosiaalista osallisuutta, koska ne voivat erityisesti edistää;

A.

Soveltamaan kokonaisvaltaista, johdonmukaista ja osallistavaa lähestymistapaa kulttuurin monialaisen ulottuvuuden edistämiseksi

B.

Vahvistamaan koulutuksen, talouselämän, työelämän ja kulttuurin välisiä yhteyksiä

C.

Hyödyntämään kulttuurin mahdollisuuksia torjuttaessa köyhyydestä tai sosiaalisesta syrjäytymisestä kärsiviin sosiaalisiin ja kulttuurisiin erityisryhmiin kohdistuvia stereotypioita ja ennakkoluuloja

A.

Poistamaan kulttuuriin saatavuutta koskevat esteet

B.

Parantamaan osallistumista kulttuurielämään ja kulttuuri-ilmaisuun

1.

hyödyntämään aiempaa paremmin unionin koheesiopolitiikan välineitä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan tähtäävien kulttuurialoitteiden tukemiseksi,

2.

tuomaan esiin kulttuurin osuutta kehityksessä ja vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa,

3.

ottamaan huomioon nämä päätelmät Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden toteuttamisessa.

1.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 324/18

—

Neuvosto antoi 4 päivänä joulukuuta 2000 päätelmät (joita näillä päätelmillä täydennetään) dopingin torjunnasta (1), joissa esitetään tarve huolehtia puheenjohtajavaltion johdolla Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden koordinoinnista hyvissä ajoin ennen kutakin Maailman antidopingtoimiston (WADA, World Anti-Doping Agency) kokousta.

—

Lissabonin sopimuksen (2) tultua voimaan 1 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan unioni sai urheilun alalla toimivallan toteuttaa toimia jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi, yhteensovittamiseksi tai täydentämiseksi myötävaikuttaakseen Euroopan urheilun edistämiseen ottaen huomioon sen erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän. Näin ollen pyritään kehittämään urheilun eurooppalaista ulottuvuutta edistämällä urheilukilpailujen rehellisyyttä ja avoimuutta sekä urheilusta vastaavien järjestöjen välistä yhteistyötä samoin kuin suojelemalla urheilijoiden, erityisesti kaikkein nuorimpien urheilijoiden, fyysistä ja henkistä koskemattomuutta. Suositaan yhteistyötä kolmansien maiden sekä toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen ja erityisesti Euroopan neuvoston kanssa.

—

osa WADAn käsittelemistä kysymyksistä kuuluu EU:n toimivaltaan ja muut kuuluvat jäsenvaltioiden vastuulle;

—

koska WADAn rakenne perustuu maanosakohtaiseen jaotteluun, tiivis yhteistyö Euroopan neuvoston kanssa on tarpeen, jotta kaikista Euroopan etuja koskevista kysymyksistä vallitsisi yhteisymmärrys.

—

on ratkaisevan tärkeää, että WADAn puitteissa käytävissä neuvotteluissa EU:n ja sen jäsenvaltioiden näkemyksille annetaan asianmukainen painoarvo;

—

jos on tarpeen esimerkiksi EU:n säännöstön ja vilpittömän yhteistyön velvoitteen vuoksi, puheenjohtajavaltion on vastattava EU:n ja sen jäsenvaltioiden kantojen tehokkaasta yhteensovittamisesta hyvissä ajoin ennen WADAn puitteissa järjestettäviä kokouksia.

1.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 324/19

1.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 324/20

1.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 324/21

European Commission

Directorate-General for Trade

Directorate H

Office: N-105 4/92

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

F. +32 22956505

1.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 324/24

1.

Komissio vastaanotti 22 päivänä marraskuuta 2010 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla luxemburgilaisen yhtymän Espírito Santo Financial Group, SA (ESFG) määräysvallassa oleva portugalilainen yritys Companhia de Seguros Tranquilidade, SA (Tranquilidade) ja espanjalainen yritys Banco Pastor, SA (Banco Pastor) hankkivat sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan tähän asti yrityksen Banco Pastor yksinomaisessa määräysvallassa olleessa espanjalaisessa yrityksessä Pastor Vida, SA de Seguros y Reaseguros (Pastor Vida) ja ESFG:n määräysvallassa oleva espanjalainen yritys Espírito Santo Gestion, S.A.U., S.G.I.I.C. (ESG) hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan espanjalaisessa yrityksessä Gespastor S.G.I.I.C, SA (Gespastor) ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston EY:n sulautuma-asetuksen (2) nojalla.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.5980 – Tranquilidade/Banco Pastor/Pastor Vida/Espírito Santo Gestion/Gespastor seuraavaan osoitteeseen:

1.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 324/26

1.

Komissio vastaanotti 24 päivänä marraskuuta 2010 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla brasilialaiset yhtymät Votorantim ja Fischer hankkivat sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan äskettäin perustetussa yhteisyrityksessä sulauttamalla yhteen Votorantimin tytäryrityksen Citrovita ja Fischerin tytäryrityksen Citrosuco.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.5907 – Votorantim/Fischer/JV seuraavaan osoitteeseen:

1.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 324/27