1)

Miten asetuksen N:o 2201/2003 (1) 3 artiklassa ja asetuksen N:o 4/2009 3 artiklassa tarkoitettua käsitettä ”asuinpaikka” tulkitaan sellaisten jäsenvaltion kansalaisten tapauksessa, jotka oleskelevat kolmannessa valtiossa heille Euroopan unionin sopimussuhteisina toimihenkilöinä osoitettujen tehtävien vuoksi ja joille on kolmannessa valtiossa tunnustettu Euroopan unionin diplomaattisen edustajan asema, kun heidän oleskelunsa mainitussa valtiossa liittyy heidän unionin puolesta hoitamiinsa tehtäviin?

2)

Jos aviopuolisoiden asuinpaikan määrittäminen asetuksen N:o 2201/2003 3 artiklan ja asetuksen N:o 4/2009 (2) 3 artiklan soveltamisen kannalta riippuu heidän asemastaan Euroopan unionin sopimussuhteisina toimihenkilöinä kolmannessa valtiossa, miten se vaikuttaa asetuksen N:o 2201/2003 8 artiklassa tarkoitetun alaikäisten lasten asuinpaikan määrittämiseen?

3)

Jos katsotaan, että alaikäisten lasten asuinpaikka ei ole kolmannessa valtiossa, voidaanko asetuksen N:o 2201/2003 8 artiklassa tarkoitetun asuinpaikan määrittämiseksi ottaa huomioon äidin kansalaisuus, hänen asuinpaikkansa Espanjassa ennen avioliiton solmimista, alaikäisten lasten Espanjan kansalaisuus ja heidän syntymisensä Espanjassa?

4)

Jos katsotaan, että vanhempien ja lasten asuinpaikka ei ole jäsenvaltiossa, eikä asetuksen N:o 2201/2003 perusteella voida yksilöidä mitään muuta jäsenvaltiota, jolla olisi toimivalta ratkaista vaatimukset, onko se, että vastaaja on jäsenvaltion kansalainen, esteenä asetuksen N:o 2201/2003 7 ja 14 artiklassa tarkoitetun toimivaltaa muissa tapauksissa koskevan säännöksen soveltamiselle?

5)

Jos katsotaan, että vanhempien ja alaikäisten lasten asuinpaikka ei ole jäsenvaltiossa lasten elatuksesta päättämisen kannalta, miten on tulkittava asetuksen N:o 4/2009 7 artiklan varatoimivaltasäännöstä ja millä edellytyksillä voidaan katsoa, että menettelyä ei voida kohtuudella panna vireille tai toteuttaa tai että se osoittautuu mahdottomaksi toteuttaa kolmannessa valtiossa, johon riita-asialla on läheinen liittymä (käsiteltävässä asiassa Togo)? Onko tarpeen osoittaa, että asianosainen on tuloksettomasti saattanut tai yrittänyt saattaa menettelyn vireille mainitussa valtiossa? Onko jonkun asianosaisen kansalaisuus riittävä liittymä jäsenvaltioon?

6)

Onko nyt käsiteltävässä asiassa, jossa puolisoilla on vahvat siteet jäsenvaltioihin (kansalaisuus, aikaisempi asuinpaikka), perusoikeuskirjan 47 artiklan vastaista, jos asetusten säännöksistä ei voida johtaa yhdenkään jäsenvaltion toimivaltaa?