10.5.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/13

Kanne 9.3.2016 – Euroopan komissio v. Saksan liittotasavalta

(Asia C-142/16)

(2016/C 165/14)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: C. Hermes ja E. Manhaeve)

Vastaaja: Saksan liittotasavalta

Vaatimukset

—

Saksan liittotasavalta on jättänyt noudattamatta luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21.5.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (1) 6 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut asianmukaista ja täysimääräistä ympäristövaikutusten arviointia hyväksyessään hiilivoimalaitoksen rakentamisen Hampurin Moorburgin kaupunginosaan.

—

Saksan liittotasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Hampurin kaupunki antoi Moorburgin kivihiilivoimalaitokselle vesioikeudellisen luvan, jossa sallittiin voimalan läpivirtausjäähdytys Elbe-joesta otetulla vedellä. Perustana olevassa ympäristövaikutusten arvioinnissa havaittiin vaara siitä, että jäähdytysveden ottaminen tappaa Elbeä vastavirtaan vaeltavia kaloja ja vaikuttaa siis merkittävästi joen yläjuoksulla sijaitsevaan Natura-2000-alueeseen, jonka suojelukohteisiin kyseessä olevat kalalajit kuuluvat. Ympäristövaikutusten arvioinnin päätelmissä kuitenkin kiellettiin merkittävä vaikutus suojelualueeseen, sillä siinä lisättiin voimalan ja kyseessä olevan suojelualueen väliin kalatie vahinkojen rajoittamistoimenpiteenä. Ympäristövaikutusten arvioinnista puuttuu komission mukaan myös Moorburgista katsoen joen yläjuoksulla olemassa olevien ja hakemuksen kohteena olevien voimalaitosten mahdollisten kumulatiivisten vaikutusten tutkinta.

Direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 kohdan toisen virkkeen mukaan ympäristövaikutusten arvioinnin kohteena olevat hankkeet voidaan hyväksyä vasta, kun on varmistuttu siitä, ettei merkittäviä vaikutuksia Natura-2000-alueisiin ole. Mikäli näin ei ole, hanke voidaan hyväksyä ainoastaan 6 artiklan 4 kohdan mukaisin tiukoin edellytyksin.

Komission mukaan kyseessä oleva ympäristövaikutusten arviointi oli kahdessa suhteessa epäasianmukainen tai puutteellinen. Ensinnäkin siinä arvioitiin kalatietä direktiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaisena vahinkojen rajoittamistoimenpiteenä, vaikka se unionin tuomioistuimen tuomiossa Briels (C-521/12 (2)) asettamien arviointiperusteiden mukaan on direktiivin 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu korvaava toimenpide. Toiseksi se on direktiivin 6 artiklan 3 kohdan vastainen, koska se ei sisällä edellä mainittujen mahdollisten kumulatiivisten vaikutusten arviointia. Kun Hampurin kaupunki totesi tämän seurauksena, ettei direktiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaisia merkittäviä vaikutuksia suojelualueeseen ole, se ei noudattanut direktiivin 6 artiklan 4 kohdan vaatimuksia, kuten vaihtoehtoisten ratkaisujen ja erittäin tärkeän yleisen edun tutkimista.

(1)  EYVL L 206, s. 7.

(2)  ECLI:EU:C:2014:330.