YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto)

2 päivänä huhtikuuta 2009 ( *1 )

”Viisumi-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka — Kolmannen maan kansalainen, jolla on sveitsiläinen oleskelulupa — Maahantulo ja oleskelu jäsenvaltion alueella muussa kuin kauttakulkutarkoituksessa — Viisumin puuttuminen”

Asiassa C-139/08,

jossa on kyse EY 68 ja EY 234 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Oberlandesgericht Karlsruhe (Saksa) on esittänyt 4.4.2008 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen , saadakseen ennakkoratkaisun rikosasiassa, jossa vastaajana on

Rafet Kqiku,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (kolmas jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Rosas sekä tuomarit A. Ó Caoimh, J. N. Cunha Rodrigues, U. Lõhmus ja P. Lindh (esittelevä tuomari),

julkisasiamies: Y. Bot,

kirjaaja: R. Grass,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

Kqiku, edustajanaan Rechtsanwalt A. Heidegger,

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään M. Wilderspin ja S. Grünheid,

päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,

on antanut seuraavan

tuomion

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee yksinkertaistetusta menettelystä henkilötarkastuksissa ulkorajoilla siten, että jäsenvaltiot hyväksyvät kauttakulussa alueidensa läpi yksipuolisesti tietyt Sveitsin ja Liechtensteinin myöntämät oleskeluluvat, 14.6.2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 896/2006/EY (EUVL L 167, s. 8) tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty Saksassa vireille pannussa rikosasiassa, jossa Kqikua, joka on Serbia-Montenegron kansalainen, syytetään siitä, että hän on tullut Saksan liittotasavallan alueelle 4.8.2006 ja oleskellut siellä saakka, vaikka hänellä ei ollut tarvittavaa viisumin muodossa olevaa oleskelulupaa.

Asiaa koskevat oikeussäännöt

Yhteisön oikeus

Schengenin säännöstö

3

Tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14.6.1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen (EYVL 2000, L 239, s. 19), joka allekirjoitettiin Schengenissä (Luxemburg) , 10 ja 11 artiklan mukaan muita henkilöitä kuin Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden kansalaisia varten otetaan käyttöön yhdenmukainen lyhytaikainen viisumi, joka voidaan myöntää enintään kolmen kuukauden oleskelua varten. Tässä yleissopimuksessa määrätään kuitenkin erosta viisumien ja kauttakulkuviisumien välillä. Viimeksi mainitut myönnetään kauttakulkumatkaa varten, joka ei saa kestää yli viittä päivää.

Asetus (EY) N:o 539/2001

4

Luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, 15.3.2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 (EYVL L 81, s. 1) 1 artiklan 1 kohdan ja liitteen I mukaan Jugoslavian liittotasavallan (Serbia-Montenegro) kansalaisilla on oltava viisumi ylittäessään jäsenvaltioiden ulkorajat.

5

Kyseisen asetuksen 2 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Tässä asetuksessa tarkoitetaan ’viisumilla’ jäsenvaltion myöntämää lupaa tai jäsenvaltion tekemää päätöstä, joka vaaditaan

maahantuloon kaikkiaan enintään kolme kuukautta kestävää oleskelua varten kyseisessä yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa;

maahantuloon kyseisen jäsenvaltion tai useamman jäsenvaltion alueen kauttakulkua varten, lukuun ottamatta lentokentillä tapahtuvaa kauttakulkua.”

Päätös N:o 896/2006

6

Päätöksen N:o 896/2996 toisessa, kolmannessa, kuudennessa ja seitsemännessä perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

”(2)

Yhteisön voimassa olevissa säännöissä ei – – määrätä ulkorajoilla suoritettavia henkilötarkastuksia koskevasta yksinkertaistetusta menettelystä, jonka mukaan kolmansien maiden myöntämät oleskeluluvat tunnustettaisiin yhdenmukaista viisumia vastaaviksi yhteisen alueen kauttakulkua tai lyhytaikaista oleskelua [Schengen-alueella] varten.

(3)

Kolmansien maiden kansalaisten, joilla on Sveitsin myöntämä oleskelulupa ja joilta vaaditaan viisumi – – asetuksen – – N:o 539/2001 nojalla, on haettava viisumia kulkeakseen yhteisen alueen kautta paluumatkallaan lähtömaahansa. – –

– –

(6)

Jotta tilanne sekä Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavien jäsenvaltioiden että uusien jäsenvaltioiden konsulaateissa Sveitsissä ja Liechtensteinissa saataisiin ratkaistua, ulkorajoilla tapahtuvia henkilötarkastuksia varten olisi otettava käyttöön yksinkertaistettu menettely, joka perustuu siihen, että tietyt Sveitsin ja Liechtensteinin viranomaisten myöntämät oleskeluluvat tunnustetaan yksipuolisesti yhdenmukaisia tai kansallisia viisumeja vastaaviksi.

(7)

Tunnustaminen olisi rajattava koskemaan kauttakulkua, eikä se saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden mahdollisuuteen myöntää viisumeja lyhytaikaista oleskelua varten.”

7

Päätöksen N:o 896/2006 1 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Tällä päätöksellä vahvistetaan ulkorajoilla tapahtuvia henkilötarkastuksia varten yksinkertaistettu menettely, joka perustuu siihen, että jäsenvaltiot tunnustavat yksipuolisesti Sveitsin ja Liechtensteinin sellaisille kolmansien maiden kansalaisille, joilta vaaditaan viisumi asetuksen – – N:o 539/2001 nojalla, myöntämät oleskeluluvat jäsenvaltioiden yhdenmukaisia tai kansallisia viisumeja vastaaviksi kauttakulkutarkoituksissa.”

8

Tämän päätöksen 2 artiklassa täsmennetään seuraavaa:

”Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavien jäsenvaltioiden on yksipuolisesti tunnustettava liitteessä luetellut Sveitsin ja Liechtensteinin myöntämät oleskeluluvat.

– –”

9

Kyseisen päätöksen 3 artiklan ensimmäisessä kohdassa säädetään seuraavaa:

”Kolmannen maan kansalaisen kauttakulku jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden alueen läpi saa kestää enintään viisi päivää.”

10

Päätöksen N:o 896/2006 2 artiklassa tarkoitettuihin, Sveitsin valaliiton myöntämiin oleskelulupiin, jotka mainitaan kyseisen päätöksen liitteessä, kuuluu muun muassa pysyvä oleskelulupa, tyyppi C (Ausländerausweis C), johon liittyy sijoittautumislupa, jonka voimassaoloaikaa ei ole rajoitettu, tyyppi C (Niederlassungsbewilligung C).

Kansallinen säännöstö

11

Ulkomaalaisten oleskeluoikeudesta, työskentelystä ja integraatiosta liittotasavallan alueella annetun Saksan lain (Gesetz über den Aufenthalt, die Erwerbstätigkeit und die Integration von Ausländern im Bundesgebiet; BGBl. 2004 I, s. 1950; jäljempänä ulkomaalaislaki) asiaan soveltuvissa säännöksissä säädetään, että ulkomaalaisilla on oltava oleskelulupa, jollei Euroopan unionin oikeudessa tai asetuksella ole toisin säädetty. Oleskeluluvat (Aufenthaltstitel) myönnetään muun muassa viisumin (Visum) tai oleskeluluvan (Aufenthaltserlaubnis) muodossa.

12

Kansallinen tuomioistuin toteaa, että jos ulkomaalaisella ei ole tämän lain nojalla tarvittavaa oleskelulupaa, hän tulee Saksan alueelle laittomasti. Kyseisen lain 95 §:n nojalla henkilölle, joka oleskelee Saksan alueella ilman vaadittua oleskelulupaa, voidaan määrätä rangaistukseksi enintään vuosi vankeutta tai sakkoa. Samasta rangaistuksesta on säädetty, jos ulkomaalainen tulee Saksan alueelle ilman passia tai voimassa olevaa oleskelulupaa.

13

Oberlandesgericht Karlsruhe selostaa ennakkoratkaisupyynnössään, että arvioitaessa sitä, onko kyseessä edellä mainitussa 95 §:ssä tarkoitettu rangaistava menettely, on Saksan oikeuden mukaan ratkaisevaa yksinomaan maahantulon ja oleskelun sallivan muodollisesti pätevän luvan olemassaolo.

Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys

14

Kqiku, joka on passinsa mukaan Serbia-Montenegron kansalainen, on asunut pysyvästi Sveitsissä kesäkuusta 1993 lähtien. Hänellä on ollut 27.3.2006 lähtien Sveitsin valaliiton myöntämä pysyvä oleskelulupa, tyyppi C, johon liittyy sijoittautumislupa, tyyppi C, jota koskevan valvonnan määräaika (Kontrollfrist) päättyy . Kaikilla hänen perheenjäsenillään on myös voimassa olevat pysyvät oleskeluluvat tai vastaavat lapsia koskevat asiakirjat.

15

Kqiku matkusti vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa 4.8.2006 Sveitsistä Saksaan. He vierailivat Saksan alueella tapahtuneen oleskelunsa aikana perheenjäsentensä luona Kölnissä ja Stuttgartissa.

16

Tuolloin ja 6.8.2006 tapahtuneeseen Sveitsiin palaamiseen saakka Kqikulla oli mukanaan voimassa oleva passi, pysyvä oleskelulupa, tyyppi C, ja voimassa oleva ajokortti; Sveitsin viranomaiset olivat myöntäneet kaikki edellä mainitut asiakirjat. Myös kaikilla mukana matkustaneilla perheenjäsenillä oli mukanaan voimassa olevat passit ja pysyvät oleskeluluvat tai vastaavat lapsia koskevat asiakirjat.

17

Toisin kuin aikaisempia lyhyitä Saksaan kohdistuneita matkojaan varten, Kqiku ei ollut tällä kertaa hakenut viisumia itselleen tai perheelleen Saksan alueella oleskelua varten.

18

Kqikua vastaan nostettiin syyte sillä perusteella, että hän oli saapunut Saksan alueelle ja oleskellut siellä 4.8.2006–, vaikka hänellä ei Serbia-Montenegron kansalaisena ollut tarvittavaa viisumin muodossa olevaa oleskelulupaa.

19

Amtsgericht Singen (Saksa) vapautti Kqikun 29.11.2006 antamallaan tuomiolla syytteestä, joka koski ulkomaalaislaissa tarkoitettua laitonta maahantuloa ja laitonta oleskelua, koska hänen menettelynsä ei täyttänyt minkään rikoksen tunnusmerkistöä, kun otetaan huomioon päätös N:o 896/2006. Yleinen syyttäjä teki tästä tuomiosta Revision-valituksen. Oberlandesgericht Karlsruhen, joka käsittelee asiaa viimeisenä oikeusasteena, on annettava ratkaisu tästä valituksesta.

20

Oberlandesgericht Karlsruhe katsoi, että sen arvioimiseksi, onko Kqiku syyllistynyt ulkomaalaislain 95 §:n 1 momentin 3 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitetun, Saksan alueella tapahtuneen laittoman maahantulon ja laittoman oleskelun johdosta rangaistavaan tekoon, oli tulkittava päätöksessä N:o 896/2006 tarkoitettujen oleskelulupien yksipuolista tunnustamista koskevia sääntöjä, ja se päätti lykätä ratkaisun antamista ja esittää yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Onko päätöksen N:o 896/2006/EY 1 ja 2 artiklan säännöksiä tulkittava siten, että [tämän päätöksen] liitteessä luetelluilla Sveitsin ja Liechtensteinin myöntämillä oleskeluluvilla, jotka on Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavien jäsenvaltioiden antaman yksipuolisen hyväksymisen nojalla tunnustettu jäsenvaltioiden yhdenmukaisia tai kansallisia viisumeja vastaaviksi, on välittömästi kauttakulkuun yhteisen alueen läpi myönnetyn oleskeluluvan vaikutukset,

vai

onko päätöksen N:o 896/2006/EY 1 ja 2 artiklan säännöksiä tulkittava siten, että kolmannen maan kansalaiset, joilla on jokin liitteessä mainituista, Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavien jäsenvaltioiden yksipuolisesti hyväksymistä Sveitsin ja Liechtensteinin myöntämistä oleskeluluvista, vapautetaan asetuksen N:o 539/2001 1 artiklan 1 kohdasta ilmenevästä viisumivelvollisuudesta yhteisen alueen läpi tapahtuvan kauttakulun osalta?”

Ennakkoratkaisukysymyksen arviointi

21

Kansallinen tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään pääasiallisesti, mikä ulottuvuus on annettava päätöksessä N:o 896/2006 tarkoitettujen oleskelulupien tunnustamiselle asetuksessa N:o 539/2001 säädetyn viisumivelvollisuuden valossa.

22

Kqiku väittää, että päätös N:o 896/2006 koskee Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan myöntämien oleskelulupien tunnustamista Schengenin alueen kauttakulkua varten tai tällä alueella tapahtuvaa lyhytaikaista oleskelua varten. Hän toteaa, että hänen pysyvä oleskelulupansa, tyyppi C, on yksi kyseisen päätöksen liitteessä mainituista, Sveitsin valaliiton myöntämistä oleskeluluvista, että tämän luvan vaikutuksena ei ole vapauttaa häntä asetuksessa N:o 539/2001 säädetystä viisumivelvollisuudesta ja että kyseinen lupa on pätevä maahantulon ja oleskelun salliva lupa.

23

Euroopan yhteisöjen komissio korostaa, että päätöksessä N:o 896/2006 säädetyn vastaavuuden ulottuvuus rajoittuu koskemaan Schengenin alueen kauttakulkua. Se katsoo, että pääasiassa esillä olevan kaltainen oleskelulupa voidaan rinnastaa ”Schengenin viisumiin” vain kauttakulkua varten ja että Sveitsin valaliiton tai Liechtensteinin ruhtinaskunnan myöntämän oleskeluluvan tunnustaminen vapauttaa asetuksen N:o 539/2001 1 artiklan 1 kohdassa säädetystä viisumivelvollisuudesta ainoastaan kauttakulun osalta.

24

Aluksi on muistutettava, että päätöksen N:o 896/2006 1 artiklan mukaan tällä päätöksellä vahvistettu menettely perustuu siihen, että jäsenvaltiot tunnustavat yksipuolisesti Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan sellaisille kolmansien maiden kansalaisille, joilta vaaditaan viisumi asetuksen N:o 539/2001 nojalla, myöntämät oleskeluluvat jäsenvaltioiden yhdenmukaisia tai kansallisia viisumeja vastaaviksi kauttakulkutarkoituksissa.

25

Kuten erityisesti asetuksen N:o 539/2001 2 artiklasta käy ilmi, Schengenin säännöstössä viisumit erotellaan kahteen pääluokkaan eli yhtäältä lyhytaikaista oleskelua ja toisaalta kauttakulkua varten. Ensin mainitut viisumit on tarkoitettu enintään kolme kuukautta kestävää oleskelua varten, kun taas jälkimmäiset on tarkoitettu yhteisen alueen kauttakulkumatkaa varten, joka ei saa kestää yli viittä päivää.

26

Päätöksen N:o 896/2006 tavoitteena on, kuten käy ilmi sen otsikosta ja 1 ja 2 artiklasta, vahvistaa yksinkertaistettu menettely henkilötarkastuksissa ulkorajoilla, ja tämä menettely on tarkoitettu vain koskemaan kyseessä olevien henkilöiden kauttakulkua jäsenvaltioiden alueiden läpi. Näin ollen kyseisissä artikloissa säädetään ainoastaan, että Sveitsin valaliiton tai Liechtensteinin ruhtinaskunnan kolmansien maiden kansalaisille myöntämät oleskeluluvat ovat jäsenvaltioiden yhdenmukaisia tai kansallisia viisumeja vastaavia kauttakulkutarkoituksissa. Kyseisen päätöksen 3 artiklan mukaan kauttakulun kestoa on rajoitettu, ja se saa kestää enintään viisi päivää.

27

Koska päätöksellä N:o 896/2006 perustetussa yksinkertaistetussa menettelyssä Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan myöntämien tiettyjen oleskelulupien yksipuolinen tunnustaminen rajoittuu koskemaan maahantuloa Schengen-alueelle kauttakulkutarkoituksissa, on todettava, että näiden valtioiden myöntämät oleskeluluvat, jotka luetellaan kyseisen päätöksen liitteessä, tunnustetaan jäsenvaltioiden yhdenmukaisia tai kansallisia viisumeja vastaaviksi ainoastaan kauttakulkua varten.

28

Tällaista tulkintaa tuetaan päätöksen N:o 896/2006 kolmannessa ja seitsemännessä perustelukappaleessa, joissa todetaan, että päätöksen tavoitteena on tarjota kolmansien maiden ja muun muassa Serbia-Montenegron kansalaisille, joilla on Sveitsin valaliiton tai Liechtensteinin ruhtinaskunnan myöntämä oleskelulupa, mahdollisuus palata lähtömaahansa kulkemalla yhteisen alueen kautta ilman, että heidän tarvitsee hakea kauttakulkuviisumia. Päätöksen seitsemännessä perustelukappaleessa todetaan nimenomaisesti, että tunnustaminen olisi rajattava koskemaan kauttakulkua, eikä se saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden mahdollisuuteen myöntää viisumeja lyhytaikaista oleskelua varten.

29

Päätöksellä N:o 896/2006 perustetulla yksinkertaistetulla järjestelmällä ei myöskään pyritä laajentamaan tai rajoittamaan niiden kolmansien maiden kansalaisten ryhmää, jotka on vapautettu asetuksessa N:o 539/2001 säädetystä viisumivelvollisuudesta.

30

Tätä tulkintaa tukevat asetuksen N:o 539/2001 ja päätöksen N:o 896/2006 oikeusperustat. Asetus N:o 539/2001 perustuu EY 62 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohtaan, joka koskee jäsenvaltioiden ulkorajojen ylittämistä koskevia toimenpiteitä, joilla vahvistetaan viisumeja koskevat säännöt ja erityisesti luettelo kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, kun taas päätös N:o 896/2006 perustuu EY 62 artiklan 2 kohdan a alakohtaan, joka koskee vaatimuksia ja menettelyjä, joita jäsenvaltioiden on noudatettava ulkorajoilla tapahtuvissa henkilötarkastuksissa.

31

Näin ollen tästä seuraa, että Sveitsin valaliiton tai Liechtensteinin ruhtinaskunnan sellaisille kolmansien maiden kansalaisille, joilta vaaditaan viisumi, myöntämä oleskelulupa on asiakirja, jonka on katsottava vastaavan viisumia, joka oikeuttaa kauttakulkuun jäsenvaltioiden alueen läpi. Päätöksellä N:o 896/2006 perustetussa yksinkertaistetussa menettelyssä ei näin ollen vaadita, että tässä päätöksessä tarkoitetuilla henkilöillä olisi oltava kauttakulkuviisumi heidän kulkiessaan jäsenvaltioiden alueen kautta ylittäessään ulkorajoja, mikäli kauttakulkumatka ei kestä yli viittä päivää.

32

Edellä esitetyn perusteella ja asetuksessa N:o 539/2001 säädetyn, kauttakulkua ja toisaalta lyhytaikaista oleskelua varten myönnettyjä viisumeja koskevan erottelun mukaisesti esitettyyn kysymykseen on vastattava, että päätöstä N:o 896/2006 on tulkittava siten, että tämän päätöksen liitteessä lueteltujen, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan sellaisille kolmansien maiden kansalaisille, joilta vaaditaan viisumi, myöntämien oleskelulupien on katsottava vastaavan ainoastaan kauttakulkuviisumia. Maahantulossa jäsenvaltioiden alueelle kauttakulkutarkoituksissa riittää asetuksen N:o 539/2001 1 artiklan 1 kohdassa ja 2 artiklassa säädettyjen edellytysten täyttymiseksi, että kyseisessä päätöksessä tarkoitetulla henkilöllä on Sveitsin valaliiton tai Liechtensteinin ruhtinaskunnan myöntämä oleskelulupa, joka mainitaan saman päätöksen liitteessä.

Oikeudenkäyntikulut

33

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä yhteisöjen tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

 

Näillä perusteilla yhteisöjen tuomioistuin (kolmas jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

 

Yksinkertaistetusta menettelystä henkilötarkastuksissa ulkorajoilla siten, että jäsenvaltiot hyväksyvät kauttakulussa alueidensa läpi yksipuolisesti tietyt Sveitsin ja Liechtensteinin myöntämät oleskeluluvat, 14.6.2006 tehtyä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöstä N:o 896/2006/EY on tulkittava siten, että tämän päätöksen liitteessä lueteltujen, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan sellaisille kolmansien maiden kansalaisille, joilta vaaditaan viisumi, myöntämien oleskelulupien on katsottava vastaavan ainoastaan kauttakulkuviisumia. Maahantulossa jäsenvaltioiden alueelle kauttakulkutarkoituksissa riittää luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 1 artiklan 1 kohdassa ja 2 artiklassa säädettyjen edellytysten täyttymiseksi, että kyseisessä päätöksessä tarkoitetulla henkilöllä on Sveitsin valaliiton tai Liechtensteinin ruhtinaskunnan myöntämä oleskelulupa, joka mainitaan saman päätöksen liitteessä.

 

Allekirjoitukset


( *1 ) Oikeudenkäyntikieli: saksa.