Tiistai 5. heinäkuuta 2011
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun ehdotus on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Raportissa, jonka Jacques de Larosièren johtama korkean tason asiantuntijaryhmä julkaisi 25 päivänä helmikuuta 2009 komission pyynnöstä, todetaan, että unionin finanssialan valvontakehystä olisi lujitettava, jotta finanssikriisien riski pienenisi ja jotta kriisit eivät olisi yhtä vakavia tulevaisuudessa. Raportissa suositetaan pitkälle meneviä uudistuksia finanssialan valvontarakenteeseen, muun muassa sitä, että olisi luotava Euroopan finanssivalvojien järjestelmä, joka koostuisi kolmesta Euroopan valvontaviranomaisesta, joista yksi edustaisi pankkialaa, yksi vakuutus- ja lisäeläkealaa ja yksi arvopaperialaa ja markkinoita, sekä perustettava Euroopan järjestelmäriskikomitea.

(2)

Komissio antoi 4 päivänä maaliskuuta 2009 tiedonannon "Elvytys Euroopassa", jossa ehdotetaan finanssipalveluja koskevan EU:n sääntelyjärjestelmän lujittamista. Se arvioi 3 päivänä heinäkuuta 2009 antamassaan tiedonannossa "Tehokkaiden, turvallisten ja vakaiden johdannaismarkkinoiden varmistaminen" johdannaisten roolia finanssikriisissä ja hahmotteli 20 päivänä lokakuuta 2009 antamassaan tiedonannossa "Tehokkaiden, turvallisten ja vakaiden johdannaismarkkinoiden varmistaminen – tulevat toimet" toimia, joita se aikoo toteuttaa johdannaisiin liittyvien riskien pienentämiseksi.

(3)

Syyskuun 23 päivänä 2009 komissio antoi ehdotukset kolmeksi asetukseksi Euroopan finanssivalvojien järjestelmän perustamisesta, johon sisältyy kolmen Euroopan valvontaviranomaisen (EVV) perustaminen edistämään unionin lainsäädännön yhdenmukaista soveltamista ja myötävaikuttamaan yhteisten, laadukkaiden sääntely- ja valvontastandardien ja -käytäntöjen luomiseen; nämä valvontaviranomaiset ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010 perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan pankkiviranomainen) (EPV) (3), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 1094/2010 perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) (EVLEV) (4) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) (EAMV) (5). Näillä viranomaisilla on ratkaiseva rooli finanssialan vakauden takaamisessa. Sen vuoksi on tärkeää varmistaa jatkuvasti, että niiden toiminnan kehittäminen on poliittinen prioriteetti ja että ne saavat riittävät resurssit.

(4)

OTC-johdannaisten (over-the-counter derivatives) avoimuudessa on puutteita, koska ne ovat yksityisesti neuvoteltuja sopimuksia ja niitä koskevat tiedot ovat yleensä ainoastaan sopimuspuolten saatavilla. Niillä luodaan monimutkainen keskinäisten sidossuhteiden verkko, joka voi vaikeuttaa niihin liittyvien riskien luonteen ja suuruuden toteamista. Finanssikriisi on osoittanut, että tällaiset ominaisuudet lisäävät epävarmuutta kireässä markkinatilanteessa ja vaarantavat näin ollen rahoitusvakauden. Tässä asetuksessa vahvistetaan edellytykset näiden riskien pienentämiselle ja johdannaissopimusten avoimuuden lisäämiselle.

(5)

Pittsburghissa 26 päivänä syyskuuta 2009 pitämässään huippukokouksessa G20-maiden johtajat sopivat, että kaikki vakioidut OTC-johdannaissopimukset olisi selvitettävä keskusvastapuolten välityksellä vuoden 2012 loppuun mennessä ja että OTC-johdannaissopimukset olisi ilmoitettava kauppatietorekistereihin. G20-maiden johtajat vahvistivat sitoumuksensa Torontossa kesäkuussa 2010 ja sitoutuivat myös vauhdittamaan sellaisten tehokkaiden toimenpiteiden toteuttamista, joilla parannetaan OTC-johdannaisten avoimuutta ja lakisääteistä valvontaa kansainvälisesti yhdenmukaisella ja syrjimättömällä tavalla pyrkimyksenä parantaa OTC-johdannaisten markkinoita ja luoda entistä tehokkaampia välineitä, joilla yritykset saadaan vastaamaan ottamistaan riskeistä. Komissio pyrkii varmistamaan, että EU:n kansainväliset kumppanit panevat nämä sitoumukset yhdenmukaisesti täytäntöön.

(6)

Eurooppa-neuvosto tunnusti 2 päivänä joulukuuta 2009 antamissaan päätelmissä, että oli tarpeen parantaa huomattavasti vastapuoliluottoriskin pienentämistä ja että oli tärkeää lisätä johdannaiskauppojen avoimuutta, tehokkuutta ja eheyttä. Euroopan parlamentti vaati OTC-johdannaisten pakollista selvittämistä ja ilmoittamista päätöslauselmassaan, jonka se antoi johdannaismarkkinoihin liittyviä tulevia toimia koskevasta tiedonannosta 15 päivänä kesäkuuta 2010.

(7)

EAMV toimii tämän asetuksen soveltamisalan puitteissa turvaamalla finanssimarkkinoiden vakauden kriisitilanteissa, varmistamalla, että kansalliset valvontaviranomaiset soveltavat unionin sääntöjä yhdenmukaisesti, sekä ratkaisemalla niiden välisiä erimielisyyksiä. Lisäksi sille on annettu tehtäväksi laatia oikeudellisesti sitovia teknisiä sääntelystandardeja, ja sillä on keskeinen rooli toimilupien myöntämisessä keskusvastapuolille ja kauppatietorekistereille sekä näiden valvonnassa.

(8)	Tarvitaan yhdenmukaiset säännöt sellaisia johdannaissopimuksia varten, jotka on lueteltu rahoitusvälineiden markkinoista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY (6) liitteessä I olevan C osan 4–10 kohdassa.

(8 a)

Komissio toi 2 päivänä helmikuuta 2011 esittämässään tiedonannossa "Perushyödykemarkkinoihin ja raaka-aineisiin liittyviin haasteisiin vastaaminen" esiin kansainvälisten raaka-ainemarkkinoiden yhä etenevän keskittymisen rahoitustoimintaan unionin talouksien strategisena haasteena. Komissio vahvisti tarpeen lisätä raaka-aineiden kaupan avoimuutta sekä hyödykejohdannaisten kaupan positioiden rajoittamisen mahdolliset hyödylliset vaikutukset. Jotta voitaisiin välttää raaka-ainemarkkinoiden kaupan epäterveen suuri volyymi, komission olisi erityisesti arvioitava vaikutuksia, joita seuraisi siitä, että mahdollisuus käydä kauppaa pörssissä raaka-aineilla annettaisiin vain fyysisille kauppaa käyville henkilöille ja rahoituslaitokset suljettaisiin pois. Kun Euroopan parlamentin ja neuvoston 28 päivänä tammikuuta 2003 sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden väärinkäytöstä) antamia direktiivejä 2004/39/EY ja 2003/6/EY (7) tulevaisuudessa tarkistetaan, komission olisi käsiteltävä erityisesti elintarvike- ja maatalousmarkkinoiden hintavaihteluita ja esitettävä asiaankuuluvia vaatimuksia, jotta voidaan estää järjestelmäriskit ja manipulointi, kuten marginaalivaatimukset, positioiden rajoittaminen ja voittojen rankaiseva luovutus.

(9)

Kannustimet, joilla on pyritty edistämään keskusvastapuolten käyttöä, eivät ole osoittautuneet riittäväksi keinoiksi varmistaa, että vakioidut OTC-johdannaissopimukset todella selvitetään. Sen vuoksi tarvitaan keskusvastapuoliselvityksiä koskevia pakollisia vaatimuksia niitä OTC-johdannaisia varten, jotka voidaan selvittää.

(10)

On todennäköistä, että jäsenvaltiot toteuttavat kansallisia toimenpiteitä, jotka voivat luoda esteitä sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja haitata markkinatoimijoita ja rahoitusvakautta. Selvitysvelvollisuuden yhdenmukaista soveltamista tarvitaan unionissa myös korkeatasoisen sijoittajansuojan varmistamiseksi sekä tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi markkinatoimijoiden välille.

(11)

Sen varmistamiseksi, että selvitysvelvollisuus pienentää järjestelmäriskiä, tarvitaan menettelyä, jolla voidaan yksilöidä selvityskelpoiset johdannaislajit, joiden tulisi kuulua selvitysvelvollisuuden piiriin. Menettelyssä olisi otettava huomioon, että kaikkien OTC-johdannaisten, joille on tehty keskusvastapuoliselvitys, ei voida katsoa soveltuvan pakolliseen keskusvastapuoliselvitykseen.

(12)

Tässä asetuksessa vahvistetaan kelpoisuusperusteet, joilla määritetään johdannaislajin kuuluminen selvitysvelvollisuuden piiriin. Keskeisen asemansa vuoksi EAMV:n tulisi päättää kuultuaan komissiota ja Euroopan järjestelmäriskikomiteaa, joka on perustettu finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1092/2010 (8) (EJRK), täyttääkö jokin johdannaislaji kelpoisuusperusteet , pitäisikö selvitysvelvollisuutta soveltaa ja mistä alkaen selvitysvelvollisuus olisi tultava voimaan ottaen tarvittaessa huomioon asteittaista käyttöönottoa koskevat vaatimukset. Selvitysvelvollisuuden asteittainen käyttöönotto voisi perustua joko selvitettävien selvityskelpoisten johdannaislajien osuuteen tai niiden markkinatoimijoiden lajeihin, joiden täytyy noudattaa selvitysvelvollisuutta. Kahdenvälinen selvitys olisi sallittava jatkossa myös silloin, kun tiettyyn johdannaisluokkaan kuuluvilta tietyiltä johdannaisten ryhmiltä puuttuvat selvityksen oikeudelliset edellytykset, kuten riskien kattamiseen tarkoitettujen johdannaisten tapauksessa voi olla.

(12 a)

Kun määritetään, sovelletaanko johonkin johdannaisluokkaan selvitysvelvollisuutta, EAMV:n olisi pyrittävä järjestelmäriskin vähentämiseen ja järjestelmävaikutusten välttämiseen. Tällöin on otettava huomioon esimerkiksi sellaiset arviointiin liittyvät tekijät kuin tuleva päivämäärä, josta alkaen selvitysvelvollisuus tulee voimaan, asianomaisen johdannaisluokan keskinäinen riippuvuus markkinoilla, sopimusten sopimuksellisen ja taloudellisen standardoinnin aste, vaikutus EU:n yritysten toimintaan ja kilpailukykyyn globaaleilla markkinoilla, keskusvastapuolten operationaalinen ja riskinhallintakyky käsitellä volyymia ja tämän direktiivin mukaisia velvoitteita, selvitysriskin ja vastapuoliriskin aste sekä kustannusten vaikutus reaalitalouteen ja erityisesti investointeihin.

(12 b)

Valuuttamarkkinoiden ominaispiirteet (tapahtumien päivittäinen määrä, valuuttaparit, kolmansien maiden tapahtumien merkitys, selvitysriskin käsittely kestävän olemassa olevan mekanismin avulla) edellyttävät asianmukaista järjestelmää, joka perustuu etenkin alustavaan kansainväliseen lähestymiseen ja sovellettavan infrastruktuurin vastavuoroiseen tunnustamiseen.

(12 c)

Delegoitujen säädösten ja teknisten täytäntöönpanostandardien laatimisessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota pitkäaikaisten talletuslaitosten tarpeisiin tarjota kuluttajille pitkäaikaisia talletustuotteita. Asetus ei tämän vuoksi saisi aiheuttaa liikaa kuluja pitkäaikaisille talletuslaitoksille. Tämä tavoite voidaan saavuttaa esimerkiksi soveltamalla suhteellisuusperiaatetta asianmukaisesti.

(12 d)

Pitkäaikaisten talletuslaitosten osalta olisi sallittava valtioiden ja laadukkaiden yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen käyttö alku- ja lisämarginaalin kattamiseen käteisen rahan lisäksi.

(13)

OTC-johdannaissopimuksen kummankin osapuolen on annettava suostumuksensa siihen, että kyseinen sopimus selvitetään. Sen vuoksi selvitysvelvollisuutta koskevat poikkeukset olisi rajattava tarkasti, koska ne vähentävät kyseisen velvollisuuden toimivuutta ja keskusvastapuoliselvityksen etuja ja voivat johtaa sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttöön eri markkinatoimijaryhmien välillä. Komission ja EAMV:n olisi kuitenkin taattava, että pakolliset selvitysmenettelyt myös suojelevat sijoittajia.

(13 a)

Yleisesti tämän asetuksen mukaisia velvoitteita pitäisi soveltaa vain tuleviin kauppoihin, millä taataan joustava siirtymä ja parannetaan järjestelmän vakautta vähentäen samalla tulevien mukautusten tarvetta. Tässä yhteydessä selvitys- ja ilmoitusvelvollisuuksia olisi käsiteltävä eri tavalla. Samalla, kun takautuva selvitysvelvollisuus tuskin on toteuttamiskelpoinen oikeudellisista syistä, sama ei koske takautuvaa ilmoitusvelvollisuutta, kun otetaan huomioon jälkikäteen suoritettavan varmistuksen tarve. Tällöin voitaisiin säätää takautuvasta ilmoitusvelvollisuudesta ottaen huomioon vaikutustutkimuksen tulokset ja käyttäen johdannaisluokille räätälöityjä sääntöjä, teknisiä vaatimuksia ja jäljellä olevaa maturiteettia.

(14)

OTC-johdannaisiin, joiden ei katsota soveltuvan keskusvastapuoliselvitykseen, sisältyy kuitenkin vastapuoliluottoriski, minkä vuoksi olisi vahvistettava säännöt kyseisen riskin hallitsemiseksi. Sääntöjä olisi sovellettava ainoastaan niihin markkinatoimijoihin, jotka kuuluvat selvitysvelvollisuuden piiriin.

(14 a)

On tärkeää, että finanssialan ulkopuolisiin vastapuoliin välttämättä sovellettava erilainen kohtelu ulottuu tästä asetuksesta luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2006/48/EY (9) ja sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä annettuun direktiiviin 2006/49/EY (10). Vastapuolten, joilla ei ole keskitettyä selvitysvelvollisuutta, ei pitäisi joutua kohtaamaan jatkuvista kahdenvälisistä järjestelyistä johtuvia korkeampia pääomahintoja.

(14 b)

Finanssialalla toimivien vastapuolten, jotka käsittelevät kahdenvälisesti eikä selvitysyhteisössä selvitettyjä OTC-johdannaisia, vastuu lakisääteisestä pääomasta pitäisi voida laskea laiminlyönnin riskistä aiheutuvien mahdollisten tappioiden tason mukaan, joka lasketaan kullekin vastapuolelle.

(15)

Selvitys- ja ilmoitusvelvollisuuksia koskevia sääntöjä ja sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin sovellettavia riskienpienentämistekniikoita koskevia sääntöjä, joille ei ole tehty keskusvastapuoliselvitystä, olisi sovellettava finanssialalla toimiviin vastapuoliin eli direktiivissä 2004/39/EY sallittuihin sijoituspalveluyrityksiin, direktiivissä 2006/48/EY sallittuihin luottolaitoksiin, muun ensivakuutusliikkeen kuin henkivakuutusliikkeen aloittamista ja harjoittamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 24 päivänä heinäkuuta 1973 annetussa ensimmäisessä neuvoston direktiivissä 73/239/ETY (11) sallittuihin vahinkovakuutusyrityksiin, henkivakuutuksesta 5 päivänä marraskuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/83/EY (12) sallittuihin henkivakuutusyrityksiin, jälleenvakuutuksesta 16 päivänä marraskuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/68/EY (13) sallittuihin jälleenvakuutusyhtiöihin , siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/65/EY) (14) sallittuihin siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin (yhteissijoitusyritykset) ja vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin, joita hoitavat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat ovat saaneet luvan tai on rekisteröity vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista 8 päivänä kesäkuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU (15) mukaisesti.

(15 a)

Sellaisen yhteissijoitusyrityksen toimintaa, joka harjoittaa vain pienen mittakaavan johdannaiskauppoja, pitäisi siksi arvioida sen määrittämiseksi, millaisella nimenomaisella perusteella ne pitäisi määrittää tässä asetuksessa tarkoitetuksi finanssialalla toimiviksi vastapuoliksi. Tässä yhteydessä olisi toteutettava toimia, joiden avulla estetään kilpailun vääristyminen ja vähennetään väärinkäytöksiä. Siksi rahoitusalan ulkopuolisten vastapuolten selvityskynnystä ei pitäisi automaattisesti soveltaa yhteissijoitusyrityksiin. Sen sijaan olisi harkittava kapeasti määriteltyä poikkeusta ja otettava se käyttöön.

(15 b)

Yhteissijoitusyritysten pitäisi kuulua tämän asetuksen soveltamisalaan, koska yhteissijoitusyritysten vaihteleviin sijoituskäytäntöihin kuuluu myös johdannaissopimuskauppoja. Yhteissijoitusyritykset ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina ja edustavat nyt noin 50 prosenttia unionin BKT:sta, minkä lisäksi niillä on merkittävän sijoituskapasiteettinsa vuoksi maailmanlaajuista järjestelmällistä merkitystä.

(15 c)

Ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta 3 päivänä kesäkuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/41/EY (16) määriteltyihin eläkerahastoihin, joilla on riskiä välttävä riskiprofiili ja jotka käyttävät johdannaissopimuksia eläkevastuuriskeiltä suojautumiseen, tulisi soveltaa tässä asetuksessa säädettyjä raportointivelvollisuuksia ja muita kuin keskusvastapuolten selvittämiä OTC-johdannaissopimuksia koskevia riskien pienentämismenetelmiä. Eläkkeisiin ei kuitenkaan pitäisi soveltaa selvitysvelvollisuutta, jotta vältytään eläkeläisille aiheutuvilta kohtuuttomilta kustannuksilta.

(16)

Finanssialalla toimiviin vastapuoliin sovellettavia sääntöjä olisi tarvittaessa sovellettava myös finanssialan ulkopuolisiin vastapuoliin. On tunnettua, että finanssialan ulkopuoliset vastapuolet käyttävät OTC-sopimuksia suojautuakseen kaupallisilta riskeiltä, jotka liittyvät suoraan niiden kaupalliseen toimintaan. Sen vuoksi olisi otettava huomioon, mihin tarkoitukseen finanssialan ulkopuolinen vastapuoli käyttää OTC-johdannaisia ja kuinka suuria ovat sen kyseisiin välineisiin liittyvät riskit, kun selvitetään, pitäisikö kyseisen finanssialan ulkopuolisen vastapuolen kuulua selvitysvelvollisuuden piiriin. Rahoitusalan ulkopuolisten vastapuolten olisi selvitettävä johdannaisten käyttönsä vuotuisessa kertomuksessaan tai muulla tavalla. Vahvistaessaan selvitysvelvollisuutta koskevan kynnysarvon EAMV:n olisi kuultava kaikkia asianomaisia viranomaisia, kuten hyödykemarkkinoista vastaavia sääntelyviranomaisia, ja finanssialan ulkopuolisia vastapuolia varmistaakseen sen, että näiden alojen erityispiirteet otetaan kokonaan huomioon. Lisäksi komission olisi arvioitava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013 finanssialan ulkopuolisten yritysten tekemien OTC-johdannaiskauppojen merkityksen koko järjestelmän kannalta eri aloilla, kuten energia-alalla. Jos vastaavia yksittäisiä toimialoja varten räätälöityjä EU-sääntöjä tulee voimaan, komission olisi viipymättä arvioitava, tulisiko kyseinen toimiala poistaa tämän asetuksen soveltamisalasta, ja tehtävä asianmukaisia lainsäädäntöehdotuksia.

(16 a)

Rahoitusalan ulkopuolisten vastapuolien selvityskynnys on hyvin tärkeä tieto markkinoiden kaikkien toimijoiden kannalta. Olisi arvioitava sekä laadullisia että määrällisiä perusteita ja niitä olisi painotettava asianmukaisesti selvityskynnyksen määrittämisessä. Samalla olisi pyrittävä asianmukaisin toimin standardoimaan OTC-sopimuksia merkittävässä määrän ja olisi tunnustettava riskien pienentämisen merkitys rahoitusalan ulkopuolisten vastapuolten kannalta niiden normaalin liiketoiminnan yhteydessä. Sellaisten kynnysten käyttöönottoa, jotka perustuvat yrityksen merkitykseen markkinoilla kokonaisuudessaan tai markkinoiden OTC-osalla, voidaan täydentää toiminnallisten riskisuhteiden käyttöönotolla.

(16 b)

Jotta pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) voitaisiin vapauttaa selvitysvelvoitteesta, olisi harkittava myös sellaisten alakohtaisten OTC-selvityskynnysten käyttöönottoa, jotka perustuvat yrityksen tekemisen sopimusten kokonaismäärään. Lisäksi EAMV:n pitäisi tutkia, voitaisiinko pk-yrityksille ottaa käyttöön raportointia koskeva de minimis -sääntö.

(16 c)

Komission olisi varmistettava, että OTC-johdannaisten tarpeellinen ja asianmukainen käyttö finanssialan ulkopuolisten vastapuolten kaupalliseen toimintaan liittyviltä markkinariskeiltä suojautumiseen ei vaarannu tulevien lainsäädäntöehdotusten vuoksi hinnoittelun tai saatavuuden osalta.

(17)	Rahaston tekemän sopimuksen olisi katsottava kuuluvan tämän asetuksen soveltamisalaan riippumatta siitä, onko kyseisellä rahastolla rahastonhoitajaa.

(18)

Keskuspankit ja muut vastaavaa toimintaa harjoittavat kansalliset yhteisöt, muut julkiset elimet, joiden tehtävänä on hoitaa julkista velkaa tai jotka osallistuvat kyseisen velan hoitoon, sekä direktiivin 2006/48/EY liitteessä VI olevan 1 osan 4.2 kohdassa luetellut monenkeskiset kehityspankit , kansainvälinen selvityspankki ja direktiivin 2006/48/EY 4 artiklan 18 kohdassa määritetyt tietyt julkisen sektorin yksiköt olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, jotta ei rajoitettaisi niiden toimivaltaa toteuttaa tarvittaessa toimia markkinoiden vakauttamiseksi. Olisi harkittava etukäteen, olisiko vastuullista myöntää selvittämistä koskeva poikkeus direktiivin 2006/48/EY 4 artiklan 18 kohdassa tarkoitetuille julkisen sektorin yksiköille, jotka ovat keskushallintojen omistuksessa ja joita koskee nimenomainen takuujärjestely, jonka asianomainen keskushallinto on tehnyt ja joka vastaa vastuun ottamista.

(19)

Koska kaikki markkinatoimijat, jotka kuuluvat selvitysvelvollisuuden piiriin, eivät voi tulla keskusvastapuolen selvitysosapuoliksi (tai selvitysosapuolen asiakkaiksi) , niillä olisi oltava mahdollisuus päästä keskusvastapuolten asiakkaiksi tai toimia asiakkaana olevien sijoitusyritysten tai luottolaitosten kautta .

(20)

Selvitysvelvollisuuden käyttöönotto sekä menettely, jolla vahvistetaan, mitä keskusvastapuolia voidaan käyttää tätä velvollisuutta sovellettaessa, voivat yhdessä johtaa tahattomiin kilpailun vääristymiin OTC-johdannaismarkkinoilla. Keskusvastapuoli voi esimerkiksi kieltäytyä selvittämästä tietyillä kauppapaikoilla tehtyjä kauppoja siitä syystä, että se on kilpailevan kauppapaikan omistuksessa. Tällaisten syrjivien käytäntöjen välttämiseksi keskusvastapuolten olisi suostuttava selvittämään eri kauppapaikoissa tehdyt kaupat, jos kyseisissä kauppapaikoissa noudatetaan keskusvastapuolen vahvistamia toiminnallisia ja teknisiä vaatimuksia, viittaamatta sopimusasiakirjoihin, joiden perusteella osapuolet ovat tehneet asianomaisen OTC-johdannaiskaupan edellyttäen, että asiakirjat vastaavat markkinoiden normeja . Yleisesti katsoen komission olisi jatkettava OTC-markkinoiden kehityksen tiivistä seurantaa ja ryhdyttävä tarvittaessa toimiin estääkseen tällaiset kilpailun vääristymät sisämarkkinoilla.

(21)

Tarvitaan luotettavia tietoja, jotta voidaan yksilöidä OTC-johdannaislajit, joiden olisi kuuluttava selvitysvelvollisuuden piiriin, sekä kynnysarvot ja järjestelmän kannalta merkitykselliset finanssialan ulkopuoliset vastapuolet. Sen vuoksi on tärkeää, että unionin tasolla vahvistetaan sääntelytarkoituksia varten OTC-johdannaisiin liittyviä tietoja koskevat ilmoitusvaatimukset. Lisäksi tarvitaan mahdollisimman kattava takautuva raportointivelvollisuus, joka koskee sekä finanssialan vastapuolia että finanssialan ulkopuolisia vastapuolia, jotka ylittävät kynnysarvot, vertailutietojen toimittamiseksi EAMV:lle. Jos tällaista takautuvaa raportointia ei pidetä toteuttamiskelpoisena jonkin OTC-johdannaislajin osalta, kyseessä olevalle kauppatietorekisterille olisi toimitettava asianmukaiset perustelut.

(22)

On tärkeää, että markkinatoimijat ilmoittavat kaikki tiedot OTC-johdannaissopimuksista, jotka ne ovat ilmoittaneet kauppatietorekistereihin. Tällöin OTC-johdannaismarkkinoiden riskejä koskevat tiedot tallennettaisiin keskitetysti, ja ne olisivat helposti EAMV:n, asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) asianomaisten keskuspankkien saatavilla. Komission ja EAMV:n olisi harkittava ilmoitusvelvollisuuden soveltamista kytkettyihin johdannaisiin.

(22 a)

Direktiivin 2003/41/EY 6 a artiklassa tarkoitettuihin ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoaviin laitoksiin tai järjestelyihin, joilla toteutetaan samanasteinen riskien lieventäminen ja jotka on tunnustettu kansallisen lainsäädännön mukaisesti tahoina, jotka tarjoavat eläkkeitä sellaisten johdannaissopimusten avulla, joiden voidaan objektiivisesti mitata vähentävän eläkejärjestelmää ylläpitävän laitoksen maksukykyyn suoraan liittyviä riskejä, olisi sovellettava tämän vuonna 2014 tarkistettavan asetuksen säännöksiä kahdenvälisistä vakuuksista.

(23)	Kauppatietorekistereihin olisi ilmoitettava sekä selvitetyt että selvittämättömät sopimukset, jotta markkinoista saataisiin kokonaiskuva ja jotta järjestelmäriskiä voitaisiin arvioida .

(23 a)

EAMV:lle, EVLEV:lle ja EPV:lle olisi annettava riittävät resurssit niille tässä asetuksessa annettavien tehtävien tehokasta toteuttamista varten.

(24)

Sopimuksen alkuperäisten vastapuolten ja muiden yhteisöjen, jotka tekevät ilmoituksia alkuperäisten vastapuolten puolesta, olisi kuuluttava sopimuksen muuttamista ja päättämistä koskevan ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Vastapuoli tai sen työntekijät, jotka ilmoittavat tämän asetuksen mukaisesti kaikki sopimusta koskevat tiedot kauppatietorekisteriin toisen vastapuolen puolesta, ei saisi rikkoa mahdollisia tietojen ilmaisemista koskevia rajoituksia.

(25)

Selvitys- ja ilmoitusvelvollisuuksiin olisi liityttävä tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat seuraamukset. Pannessaan seuraamuksia täytäntöön jäsenvaltioiden olisi huolehdittava siitä, että sillä ei vähennetä kyseisten sääntöjen tehokkuutta. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että asetetuista seuraamuksista ilmoitetaan julkisesti ja että nykyisten sääntöjen tehokkuutta koskevat arviointiraportit julkaistaan säännöllisin väliajoin.

(26)

Keskusvastapuolelle myönnettävän toimiluvan ehdoksi olisi asetettava vähimmäismäärä alkupääomaa. Keskusvastapuolen pääoman, jakamattoman voiton ja rahastojen olisi oltava jatkuvasti oikeassa suhteessa keskusvastapuolen kokoon ja toimintaan sen varmistamiseksi, että keskusvastapuolella on riittävästi pääomaa operatiivisten tai jäännösriskien varalta ja että se voi tarvittaessa lopettaa tai organisoida toimintansa uudelleen hallitulla tavalla.

(27)

Koska tällä asetuksella otetaan käyttöön sääntelytarkoituksia varten lakisääteinen velvollisuus selvittää kaupat erityisten keskusvastapuolten välityksellä, on olennaisen tärkeää varmistaa, että kyseiset keskusvastapuolet ovat luotettavia ja vakaita ja että ne noudattavat jatkuvasti tässä asetuksessa vahvistettuja tiukkoja organisaatio-, liiketoiminta- ja vakavaraisuusvaatimuksia. Tämän asetuksen yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi vaatimuksia olisi sovellettava kaikkien sellaisten rahoitusvälineiden selvittämiseen, joita keskusvastapuolet käsittelevät.

(27 a)

Kyseessä olevan toimivaltaisen viranomaisen tulisi varmistaa EAMV:n ohjeiden mukaisesti, että keskusvastapuolella on riittävät taloudelliset resurssit (joihin tulisi kuulua tietty keskusvastapuolen omien varojen vähimmäispanos).

(28)	Sen vuoksi olisi varmistettava sääntely- ja yhdenmukaistamistarkoituksia varten, että finanssialalla toimivat vastapuolet käyttävät ainoastaan sellaisia keskusvastapuolia, jotka noudattavat tässä asetuksessa vahvistettuja vaatimuksia.

(29)

Keskusvastapuolten toimilupia ja valvontaa koskevat suorat säännöt ovat OTC-johdannaisia koskevan selvitysvelvollisuuden keskeinen seuraus. Kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla olisi edelleen oltava vastuu kaikista keskusvastapuolten toimilupiin ja valvontaan liittyvistä näkökohdista, muun muassa sen varmistamisesta, että toimilupaa hakeva keskusvastapuoli noudattaa tätä asetusta sekä selvityksen lopullisuudesta maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä 19 päivänä toukokuuta 1998 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 98/26/EY (17), koska kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla on edelleen parhaat edellytykset tutkia, miten keskusvastapuolet harjoittavat päivittäistä toimintaansa, sekä tehdä säännöllisiä tarkastuksia ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin.

(30)

Jos keskusvastapuolta uhkaa maksukyvyttömyys, finanssipoliittinen vastuu saattaa olla pääasiallisesti sillä jäsenvaltiolla, johon keskusvastapuoli on sijoittautunut. Sen vuoksi toimiluvan myöntämisen keskusvastapuolelle ja keskusvastapuolen valvonnan olisi oltava kyseisen jäsenvaltion asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten tehtävä. Koska keskusvastapuolen selvitysosapuolet voivat kuitenkin olla sijoittautuneita eri jäsenvaltioihin ja koska ne ovat ensimmäisiä, joihin keskusvastapuolen maksulaiminlyönti vaikuttaa, on välttämätöntä, että EAMV osallistuu lupa- ja valvontamenettelyyn ▐. Näin vältetään toisistaan poikkeavat kansalliset toimenpiteet tai käytännöt sekä sisämarkkinoita haittaavat esteet. EAMV:n olisi otettava asianomaisten jäsenvaltioiden muita toimivaltaisia viranomaisia mukaan suositusten ja päätösten valmisteluun.

(31)

On tarpeen tehostaa säännöksiä, jotka koskevat toimivaltaisten viranomaisten välistä tietojenvaihtoa, sekä vahvistaa niiden keskinäisiä avunanto- ja yhteistyövelvoitteita. ▐ Tietojenvaihto edellyttää ehdotonta salassapitovelvollisuutta. OTC-johdannaissopimusten laajan vaikutuksen vuoksi on olennaisen tärkeää, että muilla sääntelyviranomaisilla on käytettävissään tiedot, joita ne tarvitsevat tehtäviensä hoitamiseen.

(31 a)

Minkään tämän asetuksen säännöksen ei pitäisi yrittää rajoittaa tai estää yhdellä lainkäyttöalueella toimivaa keskusvastapuolta selvittämästä tuotetta, jonka nimellisvaluutta on jonkin toisen EU:n jäsenvaltion tai kolmannen valtion valuutta, tai edellyttää, että keskusvastapuolella on pankkitoimilupa, jotta sillä on mahdollisuus käyttää keskuspankin päivittäistä likviditeettiä.

(32)

Finanssimarkkinoiden globaalin luonteen vuoksi selvityspalveluiden tarjoamisesta unionissa on tehtävä sopimuksia kolmansiin maihin sijoittautuneiden keskusvastapuolten kanssa. Tällaisten sopimusten pitäisi käsittää EAMV:n ja sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, jossa asianomainen keskusvastapuoli aikoo tarjota selvityspalveluita, antama hyväksyntä kolmanteen maahan sijoittautuneelle keskusvastapuolella tai komission myöntämä poikkeus lupaehdoista ja menettelystä, jos komissio on tunnustanut kyseisen kolmannen maan oikeudellisen ja valvontakehyksen vastaavan unionin kehystä ja jos vaaditut edellytykset täyttyvät. Unionin tärkeimpien kansainvälisten kumppaneidensa kanssa tekemät sopimukset ovat erityisen tärkeitä maailmanlaajuisesti tasapuolisten toimintaedellytysten ja rahoitusvakauden varmistamiseksi tässä yhteydessä.

(32 a)

Syyskuun 16 päivänä 2010 kokoontunut Eurooppa-neuvosto katsoi, että unionin on ajettava unionin ulkosuhteissa etujaan ja edistettävä arvojaan entistä vakuuttavammin ja vastavuoroisuuden hengessä ja kaikkia osapuolia hyödyttäen ja toteutettava toimia muun muassa parantaakseen eurooppalaisten yritysten pääsyä markkinoille ja syventääkseen sääntely-yhteistyötä merkittävien kauppakumppanien kanssa.

(33)

Keskusvastapuolilla olisi oltava niiden omistusrakenteista riippumatta toimivat päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelyt, hyvämaineinen ylempi johto sekä riippumattomia jäseniä hallituksessaan. Vähintään kolmanneksen hallituksen jäsenistä ja vähintään kahden jäsenen olisi oltava riippumattomia jäseniä. Riippumattomat jäsenet eivät saisi toimia useamman kuin yhden keskusvastapuolen riippumattomina jäseninä. Heidän palkkiotaan ei saisi liittää millään tavalla keskusvastapuolen suoritukseen. Keskusvastapuolten erilaiset päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelyt ja omistusrakenteet voivat kuitenkin vaikuttaa niiden halukkuuteen tai kykyyn selvittää tiettyjä tuotteita. Sen vuoksi on asianmukaista, että hallituksen riippumattomat jäsenet ja keskusvastapuolen perustama riskinarviointikomitea käsittelevät keskusvastapuolen mahdollisia sisäisiä eturistiriitoja. Koska keskusvastapuolen tekemät päätökset voivat vaikuttaa selvitysosapuoliin ja asiakkaisiin, näiden on oltava asianmukaisesti edustettuina.

(34)

Keskusvastapuoli voi ulkoistaa muita toimintoja kuin riskienhallintatoimintonsa, mutta vain siinä tapauksessa, että kyseiset ulkoistetut toiminnot eivät vaikuta keskusvastapuolen moitteettomaan toimintaan eivätkä sen riskienhallintakykyyn. Riskinarviointikomitean on hyväksyttävä keskusvastapuolen ulkoistetut toiminnot.

(35)	Keskusvastapuoleen liittyvien osallistumisvaatimusten olisi sen vuoksi oltava avoimia, oikeasuhteisia ja syrjimättömiä, ja niissä olisi sallittava etäosallistuminen siinä määrin kuin se ei altista keskusvastapuolta lisäriskeille.

(36)

Sellaisten selvitysosapuolten asiakkaille, jotka selvittävät OTC-johdannaisensa keskusvastapuolten välityksellä, olisi annettava kattava suoja. Suojan todellinen kattavuus riippuu asiakkaiden valitsemasta omaisuuserien erottelun tasosta. Välittäjien olisi eroteltava omaisuuseränsä asiakkaidensa omaisuuseristä. Sen vuoksi keskusvastapuolten olisi ylläpidettävä ajantasaisia tietoja, jotka ovat helposti tunnistettavissa. Lisäksi maksukyvyttömien jäsenten tilit pitäisi voida siirtää muille jäsenille.

(36 a)

Oikeudellinen epävarmuus keskusvastapuolen sellaisten sääntöjen ja menettelyjen toteutettavuudesta, jotka koskevat omaisuuserien rajaamista ja selvitysvastapuolten ja niiden asiakkaiden velvoitteita sekä positioiden siirtämistä ennalta määritettyjen ehtojen täyttyessä, heikentäisi keskusvastapuolen vakautta. Tapahtumat, jotka käynnistävät positioiden siirtämisen, olisi määritettävä etukäteen, jotta saadaan tarvittava myönnetyn suojan laajuutta koskeva varmuus.

(37)

Keskusvastapuolella olisi oltava vakaa riskienhallintajärjestelmä luottoriskien, likviditeettiriskien sekä operatiivisten ja muiden riskien hallitsemiseksi, mukaan luettuina riskit, joita sillä on tai joita se aiheuttaa muille yhteisöille keskinäisten sidossuhteiden vuoksi. Keskusvastapuolella olisi oltava käytössään asianmukaiset menettelyt ja mekanismit, jotta se voi käsitellä selvitysosapuolen maksulaiminlyöntiä. Maksulaiminlyönnin leviämisriskin minimoimiseksi keskusvastapuolella olisi oltava tiukat osallistumisvaatimukset, sen olisi kerättävä asianmukaiset alkumarginaalit sekä pidettävä maksulaiminlyöntirahastoa ja muita rahoitusvaroja mahdollisten tappioiden kattamiseksi. Erittäin hyvin toimivien riskinhallintamenetelmien kehittämisen tulisi edelleen olla keskusvastapuolen ensisijainen tavoite. Sen piirteitä voidaan kuitenkin mukauttaa selvitysjäsenten asiakkaiden toiminnan ja riskiprofiilien mukaan, ja siihen voi tarvittaessa sisältyä vakuudeksi hyväksyttävien erittäin likvidien omaisuuserien osalta ainakin käteisvaroja ja valtioiden liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja, joihin sovelletaan asianmukaisia aliarvostuksia.

(37 a)

Keskusvastapuolella olisi oltava riskinhallintaa varten toimivia strategioita, eikä riskiä saisi siirtää niillä veronmaksajalle.

(37 b)

Rahoitusmarkkinoiden vakautta seuraava elin on määritellyt keskusvastapuolet järjestelmän kannalta tärkeiksi instituutioiksi. Kansainvälisesti tai unionissa ei ole yhteistä käytäntöä niistä ehdoista, joilla keskusvastapuoli voi käyttää keskuspankin likviditeettijärjestelyjä tai joiden täyttyessä sille voidaan joutua myöntämään luottolaitoslupa. Tämän asetuksen edellyttämän selvitysvelvollisuuden täytäntöönpano voi lisätä keskusvastapuolten merkitystä järjestelmän kannalta ja likviditeetin tarvetta. Komissiota tulisi sen vuoksi pyytää ottamaan huomioon mahdolliset keskuspankkien välisen yhteistyön tulokset, jotta se voi yhdessä EKPJ:n kanssa arvioida mahdollista tarvetta helpottaa keskusvastapuolten pääsyä keskuspankin likviditeettijärjestelyihin yhtenä tai useampana valuuttana, ja raportoida asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

(38)

Vakuuksien muutospyynnöillä ja aliarvostuksilla voi olla myötäsyklisiä vaikutuksia. Sen vuoksi keskusvastapuolten ja toimivaltaisten viranomaisten sekä EAMV:n olisi toteutettava toimenpiteitä keskusvastapuolten riskienhallintakäytännöissä mahdollisesti esiintyvien myötäsyklisten vaikutusten estämiseksi ja hallitsemiseksi sillä edellytyksellä, että toimenpiteet eivät vaikuta haitallisesti keskusvastapuolten vakauteen ja taloudelliseen turvallisuuteen.

(39)

Riskienhallinta on keskeinen osa selvitysmenettelyä. Olisi varmistettava olennaisten hintatietolähteiden käyttöoikeus ja käyttö yleisiä selvityspalveluja varten. Tällaisiin hintatietolähteisiin olisi sisällyttävä indeksit, joita käytetään viitteinä johdannaisten ja muiden rahoitusvälineiden yhteydessä.

(40)

Marginaalit ovat keskusvastapuolen kannalta ensisijainen suoja. Vaikka keskusvastapuolten olisi sijoitettava saadut marginaalit turvallisella ja järkevällä tavalla, niiden olisi erityisesti pyrittävä varmistamaan marginaalien asianmukainen suojaaminen, jotta ne voidaan palauttaa oikea-aikaisesti niille selvitysosapuolille, jotka eivät ole laiminlyöneet maksujaan, tai yhteentoimivalle keskusvastapuolelle, jos kyseiset marginaalit kerännyt keskusvastapuoli laiminlyö maksunsa.

(40 a)

Riittävien likviditeettivarojen saanti on keskusvastapuolten kannalta olennaisen tärkeää. Tällainen likviditeetti voi perustua keskuspankin likviditeetin tai luottokelpoisen ja luotettavan kaupallisen pankin likviditeetin saantiin tai näiden yhdistelmään.

(41)

Marraskuun 7 päivänä 2006 annetuilla selvitysalan eurooppalaisilla käytännesäännöillä (18) on luotu vapaaehtoiset puitteet keskusvastapuolten ja kauppatietorekisterien välisten yhteyksien perustamiselle . Selvitysala on kuitenkin yhä jakautunut kansallisten rajojen mukaisesti, mikä tekee rajatylittävistä kaupoista kalliimpia ja vaikeuttaa yhdenmukaistamista. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa keskusvastapuolten välisten yhteentoimivuussopimusten tekemisen edellytykset siten, että ne eivät altista asianomaisia keskusvastapuolia riskeille, joita ei hallita asianmukaisesti.

(42)

Yhteentoimivuussopimukset voivat yleisesti olla tärkeitä välineitä, joilla yhdennetään selvitysmarkkinoita unionissa, minkä vuoksi niitä olisi säänneltävä. Yhteentoimivuussopimukset voivat kuitenkin altistaa keskusvastapuolet lisäriskeille. Koska OTC-johdannaissopimuksia selvittävien keskusvastapuolten väliset yhteentoimivuussopimukset lisäävät tilanteen monimutkaisuutta, tässä vaiheessa on asianmukaista edellyttää kolmen vuoden siirtymäaikaa johdannaisten selvitysluvan saamisen ja yhteentoimivuusluvan hakemisen välillä ja rajoittaa sen jälkeen tehtävien yhteentoimivuussopimusten soveltamisala käteisvakuuksiin. EAMV:n olisi kuitenkin annettava komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2014 kertomus siitä, olisiko soveltamisalaa laajennettava muihin rahoitusvälineisiin ja milloin se olisi tehtävä .

(43)	Kauppatietorekisterit keräävät sääntelytarkoituksia varten tietoja, jotka ovat kaikkien jäsenvaltioiden viranomaisten kannalta olennaisia. ▐ EAMV:lle olisi annettava vastuu kauppatietorekisterien rekisteröinnistä, rekisteröintien peruuttamisesta ja valvonnasta.

(44)	Koska sääntelyviranomaiset, keskusvastapuolet ja muut markkinatoimijat tarvitsevat kauppatietorekisterien tietoja, olisi varmistettava, että kauppatietorekistereille asetetaan tiukat rekisterinpitoa ja tiedonhallintaa koskevat vaatimukset.

(45)	Keskusvastapuolten , niiden jäsenien ja kauppatietorekisterien palveluihin liittyvien hintojen ja maksujen on oltava selkeitä, jotta markkinatoimijat voivat tehdä tietoihin perustuvia valintoja.

(45 a)

Tiettyihin rahoituspalvelujen ja johdannaissopimuskaupan alueisiin voi liittyä myös kaupallisia oikeuksia ja immateriaalioikeuksia. Jos ne liittyvät tuotteisiin tai palveluihin, joista on tullut alan standardeja tai jotka vaikuttavat niihin, olisi edellytettävä, että käyttöoikeudet tarjotaan oikeasuhtaisesti kohtuullisin, oikeudenmukaisin ja syrjimättömin ehdoin.

(46)

EAMV:n olisi voitava ehdottaa komissiolle uhkasakkojen määräämistä. Uhkasakoilla olisi pyrittävä siihen, että EAMV:n toteama sääntöjen rikkominen päättyy, että EAMV:n pyytämät täydelliset ja virheettömät tiedot annetaan ja että kauppatietorekisterit , keskusvastapuolet, niiden jäsenet ja muut henkilöt suostuvat tutkimukseen. Jotta kauppatietorekisterit , keskusvastapuolet ja niiden jäsenet voitaisiin pakottaa noudattamaan asetusta, komission olisi ehkäisevän vaikutuksen aikaansaamiseksi voitava myös määrätä sakkoja EAMV:n pyynnöstä, kun asetuksen yksittäisiä säännöksiä on rikottu tahallaan tai tuottamuksesta. Sakon tulisi olla varoittava ja oikeasuhteinen rikkomisen luonteeseen, vakavuuteen ja kestoon sekä kyseisen kauppatietorekisterin , keskusvastapuolen tai jäsenen taloudelliseen kykyyn nähden.

(47)	Kauppatietorekisterien , keskusvastapuolten ja niiden jäsenten tehokkaan valvonnan vuoksi EAMV:lla olisi oltava oikeus suorittaa tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia.

(48)

On olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot ja EAMV suojelevat henkilötietoja käsitellessään luonnollisten henkilöiden oikeutta yksityisyyteen yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (19) mukaisesti.

(49)

On tärkeää varmistaa keskusvastapuolia ja kauppatietorekistereitä koskevien vaatimusten kansainvälinen lähentyminen. Tässä asetuksessa noudatetaan CPSS:n ja IOSCO:n sekä EKPJ:n ja CESR:n laatimia suosituksia ja luodaan unionin kehys, jossa keskusvastapuolet voivat toimia turvallisesti. EAMV:n olisi otettava nämä muutokset huomioon laatiessaan teknisiä sääntelystandardeja sekä tässä asetuksessa tarkoitettuja ohjeita ja suosituksia.

(50)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti sekä asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti teknisiä sääntelystandardeja tiedoista, jotka on sisällytettävä EAMV:lle annettavaan ilmoitukseen sekä rekisteriin, ja perusteista, joilla EAMV tekee päätöksen selvitysvelvollisuuden piiriin kuulumisesta, ilmoitus- ja selvityskynnysarvoista, sopimuksen tekemisen ja vahvistamisen välisestä enimmäisajasta, likviditeetistä, päätöksentekoa, ohjausta ja valvontaa koskevien sääntöjen vähimmäissisällöstä, tietojen ylläpitoa koskevista yksityiskohdista, liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelman vähimmäissisällöstä ja taatuista palveluista, marginaalivaatimuksia koskevista prosenttimääristä ja aikahorisontista, äärimmäisistä markkinaolosuhteista, erittäin likvideistä vakuuksista ja aliarvostuksista, erittäin likvideistä rahoitusvälineistä ja keskittymärajoista, testauksen yksityiskohdista, kauppatietorekisterin EAMV:lle esittämään rekisteröintihakemukseen sisällytettävistä tiedoista, sakoista sekä tiedoista, jotka kauppatietorekisterien on annettava saataville, tämän asetuksen mukaisesti. Delegoituja säädöksiä valmistellessaan komission olisi hyödynnettävä asianomaisten Euroopan valvontaviranomaisten (EAMV:n, EPV:n ja EVLEV:n) asiantuntemusta. Koska EAMV:lla on arvopapereihin ja arvopaperimarkkinoihin liittyvää asiantuntemusta, sen olisi toimittava keskeisenä neuvonantajana komission valmistellessa delegoituja säädöksiä. EAMV:n olisi kuitenkin kuultava EPV:tä ja EVLEV:iä , kun se on tarpeen. [tark. 16]

(50 a)

Osana teknisten suuntaviivojen ja sääntelyyn liittyvien teknisten normien valmistelua ja erityisesti asetettaessa selvityskynnys rahoitusalan ulkopuolisille vastapuolille tämän asetuksen mukaisesti EAMV:n pitäisi järjestää markkinatoimijoiden julkisia kuulemisia.

(51)

Tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä komissiolle. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista , joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti (20) . [tark. 17]

(52)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli OTC-johdannaissopimuksia sekä keskusvastapuolten ja kauppatietorekisterien toimintaa koskevien yhdenmukaisten vaatimusten vahvistamista, vaan se voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(53)

Yhteentoimivia järjestelmiä koskevien sääntöjen osalta on katsottu asianmukaiseksi muuttaa direktiiviä 98/26/EY, jotta voidaan suojata toiselle järjestelmän ylläpitäjälle vakuuksia antavan järjestelmän ylläpitäjän oikeuksia siltä varalta, että kyseinen toinen järjestelmän ylläpitäjä on maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena.

(53 a)

Yhdenmukaisen ja tehokkaan lainsäädännön varmistamiseksi ja kaupan ja selvityksen läheisten yhteyksien vuoksi tämä asetus olisi yhtenäistettävä direktiivin 2004/39/EY kanssa, jossa säädetään sellaisia kauppapaikkoja koskevista vaatimuksista, joilla käydään kauppaa EMIR-asetuksessa määritetyillä johdannaisilla. Vaatimukset voivat koskea esimerkiksi avoimuutta, pääsyä, tilausten toteutusta, valvontaa, vakautta ja järjestelmäturvallisuutta sekä muita tarvittavia asioita.

(53 b)

Monimutkaisten johdannaistuotteiden myynti paikallisille julkisviranomaisille vaatii erityishuomiota. Komission on sisällytettävä direktiivin 2004/39/EY tulevaan tarkistukseen yksilöidyt ehdotukset, joilla puututaan tähän ongelmaan. Ehdotuksiin kuuluvat yksilöidyt due diligence-, tieto- ja luovutusvaatimukset,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   osasto

Kohde, soveltamisala ja määritelmät

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan johdannaissopimuksia koskevat yhdenmukaiset vaatimukset, erityiset säännökset, joilla parannetaan OTC-johdannaismarkkinoiden avoimuutta ja riskinhallintaa , sekä keskusvastapuolten ja kauppatietorekisterien toiminnan harjoittamista koskevat yhdenmukaiset vaatimukset.

Jotta voidaan taata tämän asetuksen yhdenmukainen soveltaminen, EAMV kehittää teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa määritetään suuntaviivat sille, miten tätä asetusta sovellettaessa tulkitaan ja sovelletaan direktiivin 2004/39/EY liitteessä I olevan C osan 4–10 kohtaa.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä toisessa alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. [tark. 18]

2.   Tätä asetusta sovelletaan keskusvastapuoliin ja niiden selvitysosapuoliin , finanssialalla toimiviin vastapuoliin ja kauppatietorekistereihin. Sitä sovelletaan finanssialan ulkopuolisiin vastapuoliin, jos niin säädetään.

3.   V osastoa sovelletaan ainoastaan direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 18 alakohdan a ja b alakohdassa ja 19 alakohdassa määriteltyihin siirtokelpoisiin arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin.

4.    Tämän asetuksen selvitysvelvollisuuksia ei sovelleta

a)	Euroopan keskuspankkijärjestelmän jäseniin, muihin kansallisiin toimielimiin, jotka harjoittavat vastaavanlaista toimintaa, eikä muihin julkisiin elimiin, joiden vastuulla on julkisen velan hoito tai jotka osallistuvat sen hoitoon;

b)	direktiivin 2006/48/EY liitteessä VI olevan 1 osan 4.2 kohdassa lueteltuihin monenkeskisiin kehityspankkeihin;

b a)	Kansainväliseen järjestelypankkiin.

4 a.     Muut poikkeukset tästä asetuksesta edellyttävät sellaisen Euroopan parlamentin ja neuvoston erityisen asetuksen hyväksymistä, joka on laadittu kansainvälisten normien ja vastaavien alakohtaisten unionin sääntöjen mukaisesti.

2 artikla

Määritelmät

1.   Tässä asetuksessa tarkoitetaan

(1)	‧keskusvastapuolella‧ yhteisöä, joka on oikeudellisesti sellaisten sopimusten vastapuolten välissä, joilla käydään kauppaa yhdellä tai useammalla finanssimarkkinalla, ja joka toimii jokaiseen myyjään nähden ostajana ja jokaiseen ostajaan nähden myyjänä ja vastaa selvitysjärjestelmän toiminnasta;

(2)	‧kauppatietorekisterillä‧ yhteisöä, joka keskitetysti kerää ja ylläpitää OTC-johdannaisia koskevia tietoja;

(3)	‧selvityksellä‧ menettelyä, jossa kolmas osapuoli on suoraan tai välillisesti transaktion vastapuolten välissä ja ottaa vastatakseen niiden oikeudet ja velvollisuudet ;

(4)	‧johdannaislajilla‧ sellaisten johdannaissopimusten alajoukkoa , joilla on yhteiset ja keskeiset ominaisuudet , kuten ainakin suhde kohde-etuuteen, kohde-etuuden laji, maksuprofiili ja nimellisvaluutta; saman johdannaislajin johdannaisten maturiteetit voivat vaihdella;

(5)

‧OTC-johdannaisilla‧ johdannaissopimuksia, joita ei panna täytäntöön ▐ säännellyllä markkinalla tai kolmannen maan markkinoilla, joiden katsotaan vastaavan säänneltyjä markkinoita, tai muussa järjestetyssä kaupankäyntijärjestelmässä, joka on perustettu säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta 15 päivänä joulukuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY (21) mukaisesti ja joka selvittää tällaiset sopimukset keskusvastapuolen kautta ;

(5 a)

‧säännellyllä markkinalla‧ direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa määriteltyä monenkeskistä järjestelmää;

(5 b)

‧monenkeskisellä kaupankäyntijärjestelmällä‧ direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 15 alakohdassa määriteltyä monenkeskistä järjestelmää;

(6)

‧finanssialalla toimivalla vastapuolella‧ unioniin sijoittautunutta yritystä, joka on direktiivin 2004/39/EY mukainen hyväksytty sijoituspalveluyritys, direktiivin 2006/48/EY mukainen hyväksytty luottolaitos, direktiivin 73/239/ETY mukainen hyväksytty vahinkovakuutusyritys , direktiivin 2002/83/EY mukainen hyväksytty henkivakuutusyritys , direktiivin 2005/68/EY mukainen hyväksytty jälleenvakuutusyritys , direktiivin 2009/65/EY mukainen hyväksytty yhteissijoitusyritys , direktiivin 2003/41/EY mukainen hyväksytty ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoava laitos tai direktiivin 2011/61/EU mukainen hyväksytty vaihtoehtoinen sijoitusrahasto ;

(7)	‧finanssialan ulkopuolisella vastapuolella‧ muuta unioniin sijoittautunutta yritystä kuin 1 ja 6 alakohdassa tarkoitettuja yhteisöjä;

(7 a)

‧ammatillisella lisäeläkejärjestelmällä‧ direktiivissä 2003/41/EY määriteltyä ammatillisen lisäeläkkeen tarjoamiseen tarkoitettua instituutiota, mukaan lukien IORP-rahastojen hoidosta vastaavat luvan saaneet yksiköt tai niiden puolesta toimivat mainitun direktiivin 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yksiköt tai direktiivin 19 artiklan 1 kohdan mukaiset nimetyt sijoitusten hoitajat, tai jotakin muuta kansallisessa lainsäädännössä tunnustettua järjestelyä, jota käytetään eläkkeiden maksamiseen;

(8)	‧vastapuoliluottoriskillä‧ sitä riskiä, että kaupan vastapuoli laiminlyö maksunsa ennen kuin kaupan kassavirrat on lopullisesti selvitetty;

(9)	‧yhteentoimivuussopimuksella‧ kahden tai useamman keskusvastapuolen välistä sopimusta, johon sisältyy kauppojen toteuttaminen eri järjestelmillä;

(10)	‧toimivaltaisella viranomaisella‧ viranomaista, jonka jäsenvaltio on nimennyt 18 artiklan mukaisesti , tai yhtä tai useampaa Euroopan valvontaviranomaista ; [tark. 5]

(11)	‧selvitysosapuolella‧ yritystä, joka osallistuu keskusvastapuoleen ja vastaa kyseisestä osallistumisesta johtuvien taloudellisten velvoitteiden täyttämisestä;

(12)	‧asiakkaalla‧ yritystä, jolla on keskusvastapuolen selvitysosapuolen tai sen osakkuusyritysten kanssa suora tai välillinen sopimussuhde, joka antaa kyseiselle yritykselle mahdollisuuden selvittää kauppoja kyseisen selvitysjäsenen kyseisen keskusvastapuolen käytön avulla ;

(13)

‧määräosuudella‧ keskusvastapuolesta tai kauppatietorekisteristä suoraan tai välillisesti omistettua osuutta, joka on vähintään 10 prosenttia pääomasta tai äänivallasta direktiivin 2004/109/EY 9 ja 10 artiklan mukaisesti, ottaen huomioon mainitun direktiivin 12 artiklan 4 ja 5 kohdassa vahvistetut osuuksien yhteen laskemista koskevat ehdot, tai jolla voidaan vaikuttaa merkittävällä tavalla sen keskusvastapuolen tai kauppatietorekisterin johtamiseen, jossa osuus on;

(14)	‧emoyrityksellä‧ tarkoitetaan perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla konsolidoiduista tilinpäätöksistä annetun seitsemännen neuvoston direktiivin 83/349/ETY (22) 1 ja 2 artiklassa määriteltyä emoyritystä;

(15)	‧tytäryrityksellä‧ direktiivin 83/349/ETY 1 ja 2 artiklassa tarkoitettua tytäryritystä, kaikki perimmäisen emoyrityksen tytäryrityksen tytäryritykset mukaan luettuina;

(16)	‧määräysvallalla‧ direktiivin 83/349/ETY 1 artiklassa määriteltyä määräysvaltaa;

(17)

‧läheisillä sidoksilla‧ tilannetta, jossa kahden tai useamman luonnollisen tai oikeushenkilön välillä on sidossuhde a) omistusyhteyden kautta, jolloin on olemassa suora tai määräysvallan kautta välillinen vähintään 20 prosentin omistusosuus yrityksen äänioikeuksista tai pääomasta, b) määräysvallan kautta, millä tarkoitetaan emoyrityksen ja tytäryrityksen välistä sidosta kaikissa direktiivin 83/349/ETY 1 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tai samankaltaista minkä tahansa luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön ja yrityksen välistä sidosta, siten että mahdolliset tytäryrityksen tytäryritykset katsotaan näiden yritysten johdossa olevan emoyrityksen tytäryrityksiksi. Kun yhtä useampi luonnollinen tai oikeushenkilö on määräysvallan kautta pysyvästi sidoksissa samaan henkilöön, näiden henkilöiden välillä katsotaan niin ikään olevan läheinen sidos;

(18)

‧pääomalla‧ pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä 8 päivänä joulukuuta 1986 annetun direktiivin 86/635/ETY 22 artiklan mukaista pääomaa siinä määrin kuin se on maksettu, sekä ylikurssitilillä olevia varoja, kun pääoma kattaa tappiot kokonaisuudessaan toimintaa keskeyttämättä ja sijoittuu konkurssissa tai selvitystilassa kaikkien muiden saamisten jälkeen;

(19)

‧rahastoilla‧ perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla, yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä 25 päivänä heinäkuuta 1978 annetun neuvoston direktiivin 78/660/ETY (23) 9 artiklan mukaisia rahastoja ja edellisten tilikausien lopullisen tuloksen käsittelyn yhteydessä syntynyttä voittoa tai tappiota;

(20)	‧hallituksella‧ kansallisen yhtiöoikeuden mukaista hallinto- tai valvontaelintä tai molempia;

(21)	‧hallituksen riippumattomalla jäsenellä‧ hallituksen jäsentä, jolla ei ole aiempia tai nykyisiä liike-, perhe- tai muita suhteita, jotka aiheuttaisivat eturistiriidan keskusvastapuolen, sen määräysvaltaisten osakkeenomistajien tai johdon taikka sen selvitysosapuolten ja niiden johdon kanssa;

(22)	‧ylemmällä johdolla‧ henkilöä tai henkilöitä, jotka tosiasiallisesti johtavat keskusvastapuolen liiketoimintaa, sekä hallituksen yhtä tai useampaa toimeenpanevaa jäsentä;

(22 a)

‧kolmannen maan selvitysvastapuolilla‧ kolmanteen maahan sijoittautuneita yrityksiä, joiden katsotaan vastaavan 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja finanssialan vastapuolia tai finanssialan ulkopuolisia vastapuolia; vastaavuutena pidetään sitä, että kolmanteen maahan sijoittautunut yritys luokiteltaisiin 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi finanssialan vastapuoleksi tai finanssialan ulkopuoliseksi vastapuoleksi, jos se olisi sijoittautunut unioniin;

(22 b)

‧erottelulla‧ vähintään sitä, ettei yhden henkilön omaisuuseriä ja positioita käytetä toisen sellaisen henkilön vastuiden ja vaatimusten täyttämiseen, joka on tarkoitettu eroteltavaksi, eikä niitä voida käyttää kyseisiin tarkoituksiin etenkään tilanteessa, jossa selvitysjäsen on laiminlyönyt maksunsa;

(22 c)

‧kaupan tiivistämisellä‧ menettelyä, jossa korvataan laillisesti tietty johdannaissopimusjoukko toisella sopimusjoukolla ja jolle on menettelyn eri osapuolten kannalta tyypillistä a) sopimusten pienempi lukumäärä ja kokonaisnimellisarvo ja b) sama tai samankaltainen riskiprofiili kuin alkuperäisellä johdannaissopimusjoukolla;

(22 d)

‧yhteisymmärryksessä toimimisella‧ direktiivin 2004/109/EY 10 artiklan a kohdassa tarkoitettua yhteisymmärryksessä toimimista.

2.     Jotta voidaan taata tämän 1 kohdan 22 a alakohdan yhdenmukainen soveltaminen, EAMV kehittää teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa määritetään tarkemmin perusteet, joita käytetään kolmansien maiden yritysten luokittelussa kolmansien maiden selvitysvastapuoliksi.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja teknisiä sääntelystandardeja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. [tark. 19]

II   osasto

OTC-johdannaisten selvitys, ilmoittaminen ja riskien pienentäminen

3 artikla

Selvitysvelvollisuus

1.   Finanssialalla toimivan vastapuolen ja 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun finanssialan ulkopuolisen vastapuolen on selvitettävä kaikki OTC-johdannaissopimukset, joita pidetään 4 artiklan nojalla selvityskelpoisina ja jotka on tehty muiden finanssialalla toimivien vastapuolten ja 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen finanssialan ulkopuolisten vastapuolten kanssa, 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa rekisterissä lueteltujen keskusvastapuolten välityksellä.

Selvitysvelvollisuus koskee myös sellaisia finanssialalla toimivia vastapuolia ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja finanssialan ulkopuolisia vastapuolia, jotka tekevät selvityskelpoisia OTC-johdannaissopimuksia kolmansien maiden selvitysosapuolten kanssa.

Selvitysvelvollisuus ei koske OTC-johdannaissopimuksia, jotka on tehty ennen päivää, jolloin kyseisen johdannaislajin selvitysvelvollisuus tulee voimaan.

Selvitysvelvollisuutta sovelletaan kaikkiin OTC-johdannaissopimuksiin, jotka on luokiteltu selvitysvelvollisuuden alaisuuteen soveltuviksi EAMV:n 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti tekemällä päätöksellä.

1 a.     Selvitysvelvollisuus ei koske saman emoyhtiön tytäryhtiöiden välisiä tai emoyhtiön ja tytäryhtiön välisiä johdannaissopimuksia. Emoyhtiöiden ja tytäryhtiöiden määritelmät ovat tämän säännöksen soveltamisen kannalta samat kuin niitä koskevissa EU-säännöksissä. Tämä poikkeus ei vaikuta 6 artiklan mukaiseen ilmoitusvelvollisuuteen eikä 8 artiklan mukaisiin riskinpienentämistekniikoihin.

Poikkeuksia sovelletaan vain, jos kyseessä oleva emoyhtiö on ilmoittanut oman jäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle etukäteen kirjallisesti, että se aikoo hyödyntää vapautusta. Ilmoitus on tehtävä viimeistään kolmekymmentä kalenteripäivää ennen vapautuksen hyödyntämistä. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että vapautusta käytetään vain kaikki seuraavat ehdot täyttäviin johdannaissopimuksiin:

a)	saman emoyhtiön tytäryhtiöiden väliset tai emoyhtiön ja tytäryhtiön väliset johdannaissopimukset, jotka ovat perusteltuja taloudellisten syiden vuoksi

b)	vapautuksen käyttö ei lisää finanssijärjestelmän järjestelmäriskiä

c)	saman emoyhtiön tytäryhtiöiden välisiä tai emoyhtiön ja tytäryhtiön välisiä pääomavirtoja ei ole rajoitettu lainsäädännössä.

2.   Finanssialalla toimivista vastapuolista ja 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista finanssialan ulkopuolisista vastapuolista on 1 kohdassa tarkoitetun selvitysvelvollisuuden noudattamiseksi joko tultava selvitysosapuolia tai niiden on selvitettävä keskusvastapuolen kanssa tekemänsä kaupat sellaisen sijoituspalveluyrityksen tai luottolaitoksen kanssa, johon sovelletaan direktiivin 2004/39/EY vaatimuksia .

4 artikla

Selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluminen

1.   Kun toimivaltainen viranomainen on 10 tai 11 artiklan nojalla antanut keskusvastapuolelle luvan selvittää tietyn johdannaislajin johdannaisia, sen on viipymättä ilmoitettava kyseisestä luvasta EAMV:lle ja pyydettävä päätöstä kyseisen johdannaislajin kuulumisesta 3 artiklassa tarkoitetun selvitysvelvollisuuden piiriin.

1 a.     Jos kolmanteen maahan sijoittautunut keskusvastapuoli on tunnustettu 23 artiklan mukaisesti, kyseisen kolmannen maan toimivaltainen viranomainen antaa EAMV:n tietoon 23 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen yhteistyöjärjestelyjen mukaisesti ne johdannaissopimuslajit, joiden osalta kyseiselle keskusvastapuolelle on myönnetty oikeus tarjota selvityspalveluja unioniin sijoittautuneille selvitysjäsenille ja/tai asiakkaille.

2.   Saatuaan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen ja pyynnön EAMV:n on kuuden kuukauden kuluessa osoitettava pyynnön esittäneelle toimivaltaiselle viranomaiselle päätös, jossa ilmoitetaan:

a)	kuuluuko kyseinen johdannaislaji 3 artiklan mukaisen selvitysvelvollisuuden piiriin;

b)	tuleva päivä, josta alkaen selvitysvelvollisuus tulee voimaan , mukaan lukien aika, jonka kuluessa selvitysvelvollisuutta sovelletaan vastapuoliin tai vastapuolilajeihin . päivämäärä saa olla aikaisintaan päivä, josta lukien selvitysvelvollisuutta sovelletaan;

b a)	sovelletaanko selvitysvelvollisuutta kolmansissa maissa olevien henkilöiden kanssa tehtyihin kauppoihin ja millaisin ehdoin.

Ennen päätöksen tekoa EAMV järjestää julkisen kuulemisen markkinaosapuolten sekä muiden asiasta kiinnostuneiden tahojen tai asiantuntijoiden kanssa ja ottaa yhteyden Euroopan järjestelmäriskikomiteaan ja kolmansien maiden toimivaltaisiin viranomaisiin. Kuulemisista on julkaistava yhteenveto kuukauden kuluessa, ja julkisista kuulemisista sekä muista kuulemisista on oltava pyynnöstä saatavilla lisätietoa. [tark. 21]

2 a.     EAMV:n on omasta aloitteestaan 3 kohdassa esitettyjen perusteiden mukaisesti ja järjestettyään julkisen kuulemisen sekä EJRK:ta ja tarvittaessa kolmansien maiden valvontaviranomaisia kuultuaan, yksilöitävä ja ilmoitettava komissiolle johdannaissopimusten lajit, joiden olisi katsottava kuuluvan selvitysvelvollisuuden piiriin mutta joita varten mikään keskusvastapuoli ei ole vielä saanut toimilupaa.

Yksilöityään tällaisen johdannaissopimusten lajin EAMV julkaisee ilmoituksen ehdotusten saamiseksi tämän johdannaissopimusten lajin selvittämisestä.

3.   EAMV tekee päätöksensä seuraavilla perusteilla:

a)	järjestelmäriskin pienentäminen rahoitusjärjestelmässä ja hyvin tiiviisti toisiinsa sidoksissa olevien vastapuolten mahdollinen epäonnistuminen maksuvelvoitteidensa täyttämisessä ja positioiden avoimuuden puute ;

b)	sopimusten likviditeetti;

c)	reilujen, luotettavien ja yleisesti hyväksyttyjen hintatietolähteiden saatavuus.

▐

Edellä mainittujen perusteiden soveltamisessa EAMV:n on myös otettava huomioon kansainvälinen yksimielisyys.

Ennen päätöksen tekoa EAMV:n on järjestettävä julkinen kuuleminen ja kuultava tarvittaessa kolmansien maiden toimivaltaisia viranomaisia.

4.   EAMV:n on viipymättä julkaistava 2 kohdan mukaiset päätökset rekisterissä. Rekisterin on sisällettävä selvityskelpoiset johdannaislajit ja keskusvastapuolet, jotka ovat saaneet toimiluvan niiden selvittämiseen. EAMV:n on saatettava rekisteri säännöllisesti ajan tasalle.

EAMV:n on säännöllisesti tarkasteltava tekemiään päätöksiä uudelleen ja muutettava niitä tarvittaessa.

5.   EAMV:n on omasta aloitteestaan ja EJRK:ta kuultuaan yksilöitävä ja ilmoitettava komissiolle johdannaislaji , joka olisi sisällytettävä sen julkiseen rekisteriin ja jonka katsotaan soveltuvan selvitysvelvollisuuden piiriin, mutta jota varten mikään keskusvastapuoli ei ole vielä saanut toimilupaa. EAMV julkaisee tällaisen johdannaislajin yksilöityään keskusvastapuolille niiden selvittämistä koskevien ehdotusten kehittämistä koskevan kutsun ja julkaisee luettelon lajeista, joista tällainen kutsu on tehty.

5 a.     Johdannaislajin ei katsota enää soveltuvan selvitysvelvollisuuden piiriin, ellei enää ole olemassa keskusvastapuolta, jolla on EAMV:n toimilupa tai tunnustus tehdä kyseiselle johdannaislajille tämän asetuksen mukaisia selvityksiä tai jos mikään keskusvastapuoli ei enää halua selvittää kyseistä johdannaislajia.

6.    Jotta voidaan taata tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia , joissa määritetään tarkemmin

a)	tiedot, jotka on sisällytettävä 1 kohdassa tarkoitettuun ilmoitukseen;

b)	3 kohdassa tarkoitetut perusteet;

c)	tiedot, jotka on sisällytettävä 4 kohdassa tarkoitettuun rekisteriin.

Edellä olevan 4 kohdan mukaisissa tiedoissa on ilmoitettava ainakin selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvat johdannaislajit asianmukaisesti ja yksiselitteisesti.

EAMV:n toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja teknisiä sääntelystandardeja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

Ennen 1 kohdan mukaisen päätöksen tekemistä EAMV:n järjestää markkinaosapuolten julkisen kuulemisen . [tark. 20]

4 a artikla

Johdannaissopimusten tehokkaan ja yhdenmukaisen maailmanlaajuisen sääntelyn edistämiseksi komissio voi tehdä neuvostolle ehdotuksia asianmukaisista neuvotteluoikeuksista, joiden tavoitteena on saavuttaa sopimus vastaavasta tehokkaasta lainsäädännöstä, jota sovelletaan 7 artiklassa tarkoitettujen finanssialan vastapuolten ja finanssialan ulkopuolisten vastapuolten kolmansissa maissa tekemiin transaktioihin.

4 b artikla

Julkinen rekisteri

1.     EAMV:n on perustettava selvitysvelvollisuutta koskeva julkinen rekisteri ja ylläpidettävä sitä. Rekisterin on oltava julkisesti saatavilla EAMV:n verkkosivustolla.

2.     Rekisteriin on sisällytettävä ainakin

a)	johdannaissopimuslajit, joihin sovelletaan 3 artiklan mukaista selvitysvelvollisuutta;

b)	keskusvastapuolet, joita voidaan käyttää selvitysvelvollisuuteen liittyviin toimenpiteisiin;

c)	päivämäärät, jolloin selvitysvelvollisuus tulee voimaan mahdollista asteittaista täytäntöönpanoa koskevat tiedot mukaan lukien;

d)	EAMV:n 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti yksilöimät johdannaislajit.

3.     Jos toimivaltainen viranomainen tai kolmannen maan toimivaltainen viranomainen on perunut tietyn johdannaissopimuslajin selvitystä koskevan toimiluvan, EAMV:n on poistettava kyseinen keskusvastapuoli viipymättä kyseistä johdannaislajia koskevasta rekisteristä.

4.     EAMV:n on päivitettävä rekisteri säännöllisesti.

5.     Jotta voitaisiin taata tämän artiklan johdonmukainen soveltaminen, EAMV voi kehittää teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa määritetään 1 kohdassa tarkoitettuun rekisteriin sisällytettävät yksityiskohtaiset tiedot.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja teknisiä sääntelystandardeja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. [tark. 19]

5 artikla

Keskusvastapuolen käyttö

1.    Keskusvastapuolen, jolle on myönnetty toimilupa selvityskelpoisten OTC-johdannaissopimusten selvittämistä varten, on suostuttava selvittämään tällaisia sopimuksia avoimesti, oikeudenmukaisesti ja syrjimättömästi kauppapaikasta riippumatta ja perustuen mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiin avoimiin teollisiin standardeihin, ellei se vaikuta kielteisesti riskien pienentämiseen. Syrjivien käytäntöjen välttämiseksi keskusvastapuolten on suostuttava selvittämään eri kauppapaikoissa tehdyt transaktiot, jos kyseisissä kauppapaikoissa noudatetaan keskusvastapuolen vahvistamia tai siihen sovellettavia toiminnallisia, teknisiä ja oikeudellisia vaatimuksia sekä pääsyä ja riskinhallintaa koskevia vaatimuksia viittaamatta sopimusasiakirjoihin, joiden pohjalta osapuolet tekivät asianomaisen OTC-johdannaiskaupan.

1 a.     Keskusvastapuolen on annettava selkeä kielteinen tai puoltava vastaus kauppapaikan esittämään pyyntöön, jossa pyydetään lupaa selvittää OTC-johdannaissopimus, kolmen kuukauden kuluessa pyynnön käsittelystä.

Jos keskusvastapuoli kieltäytyy selvittämästä kauppapaikan OTC-johdannaissopimusta, kauppapaikan on saatava täysin perusteltu vastaus selityksineen.

Jos hakemus hylätään, kauppapaikka voi esittää uuden pääsyä koskevan pyynnön vähintään kolmen kuukauden pituisen odotusajan päätyttyä.

EAMV ratkaisee toimivaltaisten viranomaisten väliset mahdolliset erimielisyydet asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan mukaisesti.

1 b.     EAMV:n on 68 artiklassa tarkoitettuja komissiolle ja Euroopan parlamentille annettavia kertomuksia varten valvottava keskusvastapuolten käyttöä ja tiettyjen käytäntöjen, kuten yksinoikeuskäyttölupien käytön, vaikutuksia kilpailukykyyn.

6 artikla

Ilmoitusvelvollisuus

1.    Kaikki johdannaissopimukset on ilmoitettava 51 artiklan mukaisesti rekisteröityyn kaupparekisteriin . Vastapuolten on ilmoitettava tiedot kaikista tekemistään johdannaissopimuksista ja niiden mahdollisesta materiaalisesta muuttamisesta , uudistamisesta tai päättämisestä. Tiedot on ilmoitettava viimeistään sopimuksen tekemistä , muuttamista, uudistamista tai päättämistä seuraavana työpäivänä , paitsi jos 5 kohdan nojalla hyväksytyissä säädöksissä toisin säädetään. Sopimuksen päättymistä sovitusti tai transaktion toteuttamatta jättämistä – toisin kuin sen ennenaikaista päättymistä – ei katsota muutokseksi. Johdannaistransaktioita koskevat tiedot on ilmoitettava viimeistään yhden pankkipäivän kuluttua transaktion toteuttamisesta tai myöhemmin tehdystä muutoksesta. ‧Pankkipäivällä‧ tarkoitetaan tässä päivää, joka on pankkipäivä molemmille sopimuspuolille, ja siinä tapauksessa, että sopimus kuuluu keskusvastapuolen selvityksen alaisuuteen, asianomaiselle keskusvastapuolelle. Vastapuolien on myös säilytettävä kaikki ilmoitettavat tiedot viiden vuoden ajan.

Kolmannet osapuolet voivat huolehtia 1 alakohdassa tarkoitetusta ilmoittamisesta alkuperäisten vastapuolten puolesta, jos taataan, ettei mitään sopimusta koskevia tietoja ilmoiteta kahdesti.

Keskusvastapuolen on täytettävä 1 alakohdan mukaiset ilmoitusvelvoitteet selvitettäessä johdannaissopimuksia, joihin selvitysvelvoitetta sovelletaan. Kun kaupan tiivistymistä (trade compression) koskeva prosessi kohdistuu johdannaissopimuksiin, kaupan tiivistymistä koskevien palvelujen tarjoajan on täytettävä 1 alakohdan mukaiset ilmoitusvelvollisuudet.

EAMV:llä on toimivalta tutkia, voidaanko OTC-johdannaissopimuksiin soveltaa takautuvaa ilmoitusvelvoitetta, jos kyseiset tiedot ovat olennaisen tärkeitä valvontaviranomaisille. EAMV:n on otettava päätöksessään huomioon seuraavat perusteet:

a)	raportin jättämisen tekniset vaatimukset (erityisesti se, onko transaktiot kirjattu sähköisesti);

b)	toteutumattomien transaktioiden maturiteettiin jäljellä oleva aika.

Ennen päätöksen tekemistä EAMV:n on järjestettävä markkinaosapuolten julkinen kuuleminen. [tark. 14 ja 15]

2.    Kaikki ilmoitukset on mahdollisuuksien mukaan tehtävä alalla hyväksyttyjen kansainvälisten avointen vaatimusten mukaisesti.

3.   Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluva vastapuoli voi siirtää OTC-johdannaissopimusta koskevien tietojen ilmoittamisen kyseisen sopimuksen toiselle vastapuolelle tai kolmannelle osapuolelle .

Vastapuolen, joka ilmoittaa kaikki sopimusta koskevat tiedot kauppatietorekisteriin toisen vastapuolen puolesta, ei katsota rikkovan kyseiseen sopimukseen taikka lakiin, asetuksiin tai hallinnollisiin määräyksiin perustuvia tietojen ilmaisemista koskevia rajoituksia.

Tiedot ilmaisevaa yhteisöä, sen johtoa tai työntekijöitä taikka muita sen puolesta toimivia henkilöitä ei saa asettaa vastuuseen niiden ilmaisemisesta.

4.    Jotta voidaan taata tämän artiklan johdonmukainen soveltaminen, EAMV kehittää yhteistyössä EPV:n, EKPJ:n ja EJRK:n kanssa teknisten sääntelystandardien luonnoksia 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen ilmoitusten yksityiskohtien ja tyypin määrittämiseksi johdannaisten eri luokille ja ryhmille ja mahdollisen takautuvan vaikutuksen määrittämiseksi mukaan lukien menettelyt, joita sovelletaan perumiseen (back loading) ja sähköisesti kirjattujen kauppojen ilmoittamiseen kaikkien johdannaisten osalta . Samoin on määritettävä vaatimukset ja ehdot sellaisten toteuttamattomien johdannaissopimusten takautuvalle ilmoittamiselle, jotka on tehty ennen tämän asetuksen voimaantuloa .

Ilmoitusten on sisällettävä ainakin

a)	asianmukaiset yksilöintitiedot sopimuksen osapuolista sekä sopimuksesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien kohteena olevasta edunsaajasta, jos tämä on eri kuin sopimuksen osapuoli;

b)	tiedot sopimuksen keskeisistä ominaisuuksista, kuten sopimustyypistä, kohde-etuudesta, maturiteetista , soveltamisesta, luovutuspäivästä, hinnasta ja nimellisarvosta;

b a)	sellaisia johdannaisia varten, jotka eivät ole standardimuotoisia, on oltava käytettävissä sijaismuoto, jonka avulla toimivaltaiset viranomaiset voivat todeta kaupankäynnin ja toteuttaa tarvittavia sääntelytoimia;

b b)	erityinen sopimustunniste.

EAMV esittää yhdessä EPV:n, EVLEV:n ja Euroopan järjestelmäriskikomitean kanssa komissiolle nämä luonnokset viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Mikäli teknisten sääntelystandardien luonnokset koskevat energiatuotteiden tukkumarkkinoita [energiamarkkinoiden eheydestä ja läpinäkyvyydestä annetun] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o …/2011 (24)  (25) mukaisesti, EAMV:n on kuultava energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastoa.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. [tark. 19]

4 a.     Teknisten sääntelystandardien laatimisessa EAMV:ta ohjaa muun muassa luettelo ilmoituksessa vaadittavista tiedoista, joka sisältyy direktiivin 2004/39/EY täytäntöönpanosta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1287/2006 liitteessä I olevaan taulukkoon I.

5.    EAMV laatii yhdessä EPV:n, EVLEV:n ja EJRK:n kanssa teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset 1 ja 2 kohdan yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi , jotta on mahdollista vahvistaa johdannaislajeittain, missä muodossa ja kuinka usein 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset annetaan.

▐ EAMV esitettää komissiolle nämä luonnokset viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Mikäli teknisten sääntelystandardien luonnokset koskevat energiatuotteiden tukkumarkkinoita [energiamarkkinoiden eheydestä ja läpinäkyvyydestä annetun] asetuksen (EU) N:o …/2011 (26) mukaisesti, EAMV:n on kuultava energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastoa.

Komissiolle annetaan valtuudet hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti .

7 artikla

Finanssialan ulkopuoliset vastapuolet

1.   ▐ Finanssialan ulkopuolinen vastapuoli ▐ kuuluu ▐ 6 artiklan 1 kohdassa vahvistetun ilmoitusvelvollisuuden piiriin.

2.   Jos finanssialan ulkopuolinen vastapuoli ottaa OTC-johdannaissopimuksissa positioita siten, että liukuva keskimääräinen 50 päivän positio ylittää 3 kohdan b alakohdan mukaisesti vahvistettavan kynnysarvon , se kuuluu 3 artiklassa vahvistetun selvitysvelvollisuuden piiriin ▐.

Selvitysvelvollisuutta sovelletaan niin kauan kuin finanssialan ulkopuolisen vastapuolen OTC-johdannaissopimuksissa ottamat nettopositiot ja -riskit ylittävät selvityskynnysarvon ja se lakkaa heti, kun kyseiset nettopositiot ja -riskit alittavat selvityskynnysarvon määritellyllä ajanjaksolla.

Direktiivin 2004/39/EY 48 artiklan mukaisesti nimetyn viranomaisen on varmistettava, että ensimmäisen alakohdan mukainen velvollisuus täytetään.

Selvitysvelvollisuudesta vapauttaminen, johon viitataan 1 alakohdassa, on saatettava päätökseen kuuden kuukauden kuluessa.

2 a.     Laskettaessa 2 kohdassa tarkoitettuja positioita huomioon ei oteta finanssialan ulkopuolisten vastapuolten tekemiä OTC-johdannaissopimuksia, jotka liittyvät suoraan kyseisen vastapuolen kaupallisen toiminnan tai valtionrahoitustoiminnan suojaamiseen objektiivisesti mitattavissa olevalla tavalla.

3.    Jotta voidaan taata tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, EAMV laatii EPV:tä, EJRK:ta ja muita asianomaisia viranomaisia kuultuaan teknisten sääntelystandardien luonnoksia , joissa määritetään

▐

b)	selvityskynnysarvo;

b a)	kriteerit, joilla määritellään, mitkä OTC-johdannaissopimukset liittyvät suoraan kaupalliseen tai valtion rahoitukseen liittyvään toimintaan objektiivisesti mitattavissa olevalla tavalla.

Kynnysarvot vahvistetaan ottaen huomioon vastapuolen yhteenlaskettujen nettomääräisten positioiden ja vastuiden merkitys järjestelmän kannalta johdannaislajeittain.

▐ EAMV toimittaa EPV:ta, EJRK:ta sekä muita asianomaisia viranomaisia kuultuaan kyseisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. [tark. 19]

Valmisteltaessa selvityskynnysarvon ja niiden kriteerien määrittelyä, joiden perusteella arvioidaan, mitkä OTC-johdannaissopimukset liittyvät suoraan kaupalliseen tai valtion rahoitukseen liittyvään toimintaan objektiivisesti mitattavissa olevalla tavalla, EAMV järjestää julkisia kuulemisia ja antaa finanssialan ulkopuolisille vastapuolille tilaisuuden esittää kantansa.

▐

5.   Komissio tarkastelee Euroopan valvontaviranomaisia ja muita asianomaisia viranomaisia kuullen 3 kohdassa vahvistettuja kynnysarvoja määräajoin uudelleen ja muuttaa niitä tarvittaessa.

8 artikla

Sellaisia OTC-johdannaissopimuksia koskevat riskienpienentämistekniikat, joita ei selvitetä keskusvastapuolen välityksellä

1.   Finanssialalla toimivien vastapuolten tai 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen finanssialan ulkopuolisten vastapuolten, jotka tekevät johdannaissopimuksen, jota ei selvitetä keskusvastapuolen välityksellä, on varmistettava asianmukaista huolellisuutta noudattaen , että operatiivisen , markkina- ja luottoriskin mittaamista, valvomista ja pienentämistä varten on olemassa asianmukaiset vakavaraisuutta koskevat menettelyt ja järjestelyt, jotka sisältävät ainakin

a)	riittäviä sähköisiä välineitä, joilla varmistetaan, että OTC-johdannaissopimuksen ehdot vahvistetaan ajoissa;

b)	toimivat, kestävät ja tarkastettavissa olevat vakioidut menettelyt, joilla täsmäytetään sijoitussalkut, hallitaan niihin liittyviä riskejä, todetaan osapuolten väliset erimielisyydet varhaisessa vaiheessa ja ratkaistaan ne sekä seurataan voimassa olevien sopimusten arvoa.

Sovellettaessa b alakohtaa voimassa olevien sopimusten arvo on arvostettava päivittäin markkina-arvoon ja riskienhallintamenettelyissä on edellytettävä, että vakuudet vaihdetaan oikea-aikaisesti ja tarkasti sekä asianmukaisesti eroteltuina tai että pääomaa tuetaan oikeassa suhteessa riskiin nähden finanssialalla toimiviin vastapuoliin sovellettavien ja pääomaa koskevien sääntelyvaatimuksien mukaisesti .

Finanssialalla toimivien vastapuolien ja finanssialan ulkopuolisten vastapuolien, joihin viitataan 7 artiklan 2 kohdassa, on annettava vastapuolille mahdollisuus erotella alkumarginaalit sopimuksen tullessa voimaan.

EAMV valvoo säännöllisesti sellaisilla johdannaisilla, jotka eivät ole selvityskelpoisia, käytävää kauppaa, jotta tunnistetaan tapaukset, joissa tietty sopimuslaji saattaa aiheuttaa järjestelmäriskejä. EAMV toteuttaa Euroopan järjestelmäriskikomiteaa kuultuaan toimia estääkseen tällaisten sopimuksien kertymisen jatkossa.

Toimivaltainen viranomainen ja EAMV varmistavat, että vakavaraisuutta koskevien menettelyjen ja järjestelyjen tavoitteena on estää sääntelyn katvealueiden hyväksi käyttäminen selvitettyjen ja selvittämättömien johdannaiskauppojen välillä ja johdannaissopimuksista aiheutuvan riskien siirtämisen huomioon ottaminen.

EAMV ja toimivaltaiset viranomaiset tarkistavat marginaaleja koskevia standardeja, jotta estetään sääntelyn katvealueiden hyväksi käyttäminen 37 artiklan mukaisesti.

1 b.     Direktiivin 2003/41/EY mukaisia eläkejärjestelmiä koskevien investointien tapauksessa tai sellaisen järjestelmän alaisuudessa, jossa jäsenvaltion lainsäädäntö tunnustaa eläkesuunnittelua koskevan järjestelmän, riskien pienentämiseksi käytettyjen johdannaisten kestävien kahdenvälisten vakuuksien yhteydessä on otettava huomioon vastapuolen luottokelpoisuus. Vakavaraisuussääntelyn pääomavaatimuksien on vastattava keskitetysti selvitettyjen sopimuksien pääomavaatimuksia.

2.     Jotta voidaan taata tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, EAMV kehittää teknisten sääntelystandardien luonnoksia , joissa määritetään asianmukaisia vakavaraisuusmenettelyjä ja -järjestelyjä sekä marginaalistandardeja, joihin viitataan 1 kohdassa, koskevia suuntaviivoja sekä OTC-johdannaissopimuksen tekemisen ja 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun vahvistamisen välinen enimmäisaika.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja teknisiä sääntelystandardeja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. [tark. 19]

3.    Jotta voidaan taata tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, Euroopan valvontaviranomaiset laativat teknisten sääntelystandardien luonnoksia , joissa vahvistetaan järjestelyt sekä vakuuksien ja pääomat määrät 1 kohdan b alakohdan ja toisen alakohdan noudattamiseksi.

Euroopan valvontaviranomaiset on esittävät nämä yhteiset teknisiä sääntelystandardeja koskevat luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 tai asetuksen (EU) N:o 1095/2010 mukaisesti sen perusteella, mikä on kyseisen vastapuolen oikeudellinen luonne. [tark. 19]

▐

9 artikla

Seuraamukset

1.   Jäsenvaltioiden , jotka ottavat huomioon komission 8 päivänä joulukuuta 2010 antaman tiedonannon seuraamusjärjestelmien lujittamisesta finanssipalvelujen alalla, on EAMV:ta kuultuaan vahvistettava tämän osaston sääntöjen rikkomisesta määrättäviä seuraamuksia koskevat säännöt ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamuksiin on sisällytettävä ainakin hallinnolliset sakot. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat finanssialalla toimivien ja tarvittaessa finanssialan ulkopuolisten vastapuolten valvonnasta, julkistavat kaikki 3–8 artiklan rikkomisista määrätyt seuraamukset, jollei julkistaminen vaaranna vakavasti finanssimarkkinoita tai aiheuta suhteetonta vahinkoa osapuolille. Jäsenvaltioiden on säännöllisin väliajoin julkaistava arviointikertomuksia sovellettujen seuraamussääntöjen tehokkuudesta.

Jäsenvaltioiden on annettava 1 kohdassa tarkoitetut säännöt komissiolle tiedoksi viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012. Niiden on viipymättä ilmoitettava komissiolle näitä sääntöjä koskevista myöhemmistä muutoksista.

3.   Komissio varmistaa EAMV:n avustuksella, että 1 kohdassa tarkoitettuja hallinnollisia seuraamuksia ja 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja kynnysarvoja sovelletaan tehokkaasti ja yhdenmukaisesti.

3 a.     Tämän osaston säännösten rikkominen ei vaikuta OTC-johdannaissopimuksen voimassaoloon eikä osapuolten mahdollisuuteen panna täytäntöön OTC-johdannaissopimuksen määräyksiä. Tämän osaston säännösten rikkominen ei anna oikeutta saada korvausta OTC-johdannaissopimuksen osapuolelta.

III   osasto

Keskusvaltapuolten toimiluvat ja valvonta

1   luku

Keskusvastapuolen toimiluvan myöntämisedellytykset ja -menettelyt

10 artikla

Toimiluvan myöntäminen keskusvastapuolelle

1.   Jos keskusvastapuoli, joka on unioniin sijoittautunut oikeushenkilö ja jolla on mahdollisuus saada riittävästi likviditeettiä, aikoo tarjota palvelujaan ja harjoittaa toimintaansa, sen on haettava toimilupaa sijoittautumisjäsenvaltionsa toimivaltaiselta viranomaiselta.

Likviditeetti voi perustua keskuspankin likviditeetin tai luottokelpoisen ja luotettavan kaupallisen pankin likviditeetin saantiin tai näiden yhdistelmään. Likviditeetin saanti voi perustua direktiivin 2006/48/EY 6 artiklan mukaisesti myönnettyyn toimilupaan tai muihin asianmukaisiin järjestelyihin.

2.   Toimilupa on voimassa unionin koko alueella.

3.    Keskusvastapuolelle myönnettävä toimilupa kattaa ainoastaan selvittämiseen liittyvän toiminnan ja siinä on yksilöitävä palvelut tai toiminta, joita keskusvastapuolella on lupa tarjota tai harjoittaa, mukaan luettuina niiden rahoitusvälineiden lajit, joita toimilupa koskee.

4.   Keskusvastapuolen on aina noudatettava alkuperäisen toimiluvan myöntämisedellytyksiä.

Keskusvastapuolen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista olennaisista muutoksista, jotka vaikuttavat alkuperäisen toimiluvan myöntämisedellytyksiin.

5.    Jotta voidaan taata tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, EAMV laatii EPV:tä kuultuaan luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi , joissa määritetään 1 kohdassa tarkoitettua riittävää likviditeettiä koskevat perusteet.

EPV toimittaa EPV:tä kuultuaan nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja teknisiä sääntelystandardeja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. [tark. 19]

▐

11 artikla

Toiminnan ja palvelujen laajentaminen

1.   Keskusvastapuolen, joka haluaa laajentaa toimintaansa lisäpalveluilla tai -toiminnalla, jotka eivät kuulu alkuperäisen toimiluvan piiriin, on haettava toimilupansa laajentamista. Toimiluvan laajentamisena pidetään sellaisten selvityspalvelujen tarjoamista, joita tarjotaan eri valuuttana tai joiden kohteena olevat rahoitusvälineet poikkeavat riskiominaisuuksiltaan merkittävästi niistä, joita varten keskusvastapuolelle on jo myönnetty toimilupa.

Toimiluvan laajentamisessa noudatetaan 13 artiklan mukaista menettelyä.

2.   Jos keskusvastapuoli haluaa laajentaa liiketoimintaansa toiseen jäsenvaltioon kuin siihen, johon se on sijoittautunut, sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä ilmoitettava asiasta kyseisen toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

12 artikla

Pääomavaatimukset

1.   Saadakseen 10 artiklan mukaisen toimiluvan keskusvastapuolella on oltava vähintään 10 miljoonan euron suuruinen pysyvä ja käytettävissä oleva ▐ alkupääoma.

2.   Keskusvastapuolen pääoman on yhdessä sen jakamattoman voiton ja rahastojen kanssa oltava oikeassa suhteessa keskusvastapuolen liiketoiminnan kokoon ja siihen liittyviin riskeihin. Sen on oltava aina riittävän suuri sen varmistamiseksi, että toiminta voidaan hallitusti lopettaa tai organisoida uudelleen kohtuullisen ajan kuluessa ja että keskusvastapuoli on asianmukaisesti suojattu operatiivisilta ja jäännösriskeiltä.

3.    Jotta voidaan taata tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, EAMV kehittää tiiviissä yhteistyössä EKPJ:n kanssa ja EPV:ta kuultuaan teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa määritetään 2 kohdassa tarkoitetut keskusvastapuolen pääomaa, jakamatonta voittoa ja rahastoja koskevat vaatimukset sekä niiden päivittämisen tiheys tai aikataulu .

EAMV toimittaa tiiviissä yhteistyössä EKPJ:n kanssa ja EPV:ta kuultuaan nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja teknisiä sääntelystandardeja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. [tark. 19]

13 artikla

Toimiluvan myöntämisessä ja epäämisessä noudatettava menettely

1.   Toimivaltainen viranomainen saa myöntää toimiluvan vasta sen jälkeen, kun se on täysin vakuuttunut siitä, että toimilupaa hakeva keskusvastapuoli noudattaa kaikkia tämän asetuksen ja selvityksen lopullisuudesta maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä 19 päivänä toukokuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/26/EY (27) vaatimuksia edellyttäen, että EAMV on antanut 15 artiklassa tarkoitetun ▐ puoltavan lausunnon ▐.

2.    Alkuperäistä toimilupaa hakevan keskusvastapuolen on alkuperäisen toimiluvan saamiseksi toimitettava kaikki tarvittavat tiedot, joiden perusteella toimivaltainen viranomainen voi varmistua siitä, että toimilupaa hakeva keskusvastapuoli on toimiluvan myöntämisajankohtana toteuttanut kaikki tarvittavat järjestelyt tämän asetuksen mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi. Toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä toimitettava kaikki hakemuksen esittäneen keskusvastapuolen antamat tiedot EAMV:lle ja 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle kollegiolle.

3.   Toimivaltaisen viranomaisen on alkuperäistä toimilupaa haettaessa ilmoitettava toimilupaa hakevalle keskusvastapuolelle kirjallisesti neljän kuukauden kuluessa täydellisen hakemuksen jättämisestä, onko toimilupa myönnetty.

Toimivaltaisen viranomaisen on toiminnan ja palvelujen laajentamista koskevaa lupaa haettaessa ilmoitettava toimilupaa hakevalle keskusvastapuolelle kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa täydellisen hakemuksen jättämisestä, onko toimilupa myönnetty.

14 artikla

Yhteistyö

1.   Keskusvastapuolen sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on yhteistyössä EAMV:n kanssa perustettava kollegio ▐ helpottaakseen 10, 11, 46 ja 48 artiklassa mainittujen tehtävien hoitamista.

Kollegion puheenjohtajana on EAMV , ja siinä on enintään seitsemän jäsentä, joihin kuuluu keskusvastapuolen sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ja toimivaltainen viranomainen, joka vastaa keskusvastapuolen ja niiden keskuspankkien valvonnasta, jotka laskevat liikkeeseen selvitettävien rahoitusvälineiden kannalta tärkeimmät valuutat, sekä toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat niihin kolmeen jäsenvaltioon sijoittautuneiden keskusvastapuolen selvitysosapuolten valvonnasta, jotka kokonaismäärän perusteella maksavat yhden vuoden aikana suurimmat osuudet 40 artiklassa tarkoitettuun keskusvastapuolen maksulaiminlyöntirahastoon.

2.   Kollegio hoitaa seuraavia tehtäviä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen mukaisia toimivaltaisten viranomaisten velvollisuuksia:

a)	15 artiklassa tarkoitetun ▐ lausunnon valmistelu;

b)	tietojenvaihto, mukaan luettuina 21 artiklan mukaiset tiedonsaantipyynnöt; ▐

d)	keskusvastapuolta koskevaan riskiarviointiin perustuvien valvontatarkkailuohjelmien yhteensovittaminen ;

e)	valvonnan tehostaminen poistamalla valvontavaatimusten tarpeettomat päällekkäisyydet;

f)	valvontakäytäntöjen yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen;

g)	menettelyjen ja valmiussuunnitelmien määrittäminen 22 artiklassa tarkoitettujen hätätilanteiden varalta.

3.   Kollegion perustamisen ja toiminnan on perustuttava sen kaikkien jäsenten väliseen kirjalliseen sopimukseen.

Sopimuksessa on määritettävä erityisesti toimivaltaisen viranomaisen ja EAMV:n välistä yhteistyötä koskevat käytännön järjestelyt, ja siinä voidaan määrittää tehtäviä, jotka annetaan keskusvastapuolen sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai EAMV:n hoidettaviksi.

Jos kollegion jäsenten enemmistö katsoo, että keskusvastapuolen sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ei hoida tehtäviään asianmukaisella tavalla ja että se uhkaa rahoitusvakautta, EAMV:n on annettava päätös siitä, pitääkö se keskusvastapuolen sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen harjoittamaa valvontaa asianmukaisena tai rahoitusvakautta uhkaavana.

Jos EAMV katsoo, ettei valvonta ole asianmukaista, EAMV voi vaatia toimivaltaisilta viranomaisilta korjaavia toimia asetuksen (EU) N:o 1095/2010 mukaisesti.

3 a.     Jotta voidaan taata tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, EAMV laatii tiiviissä yhteistyössä EKPJ:n kanssa ja EPV:ta kuultuaan teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa määritetään 14 artiklan 2 kohdassa ja 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu riskien arviointi.

EAMV toimittaa tiiviissä yhteistyössä EKPJ:n kanssa ja EPV:ta kuultuaan nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja teknisiä sääntelystandardeja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. [tark. 19]

15 artikla

Kollegion lausunto

1.   Keskusjäsenvaltion sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on alkuperäistä toimilupaa haettaessa tehtävä keskusvastapuolta koskeva riskinarviointi ja annettava siitä kertomus EAMV:lle neljän kuukauden kuluessa siitä, kun keskusvastapuoli on jättänyt täydellisen hakemuksen .

1 a.     Keskusvastapuolen sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toiminnan ja palvelujen laajentamista koskevaa lupaa haettaessa tehtävä keskusvastapuolen toiminnan ja palvelujen laajentamista koskeva riskinarviointi ja annettava siitä kertomus kollegiolle yhden kuukauden kuluessa.

Kollegion on tehtävä tämän kertomuksen pohjalta kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta päätös siitä, vastaako arvioitujen riskien taso keskusvastapuolen turvallista toimintaa.

2.    Kollegion puoltava tai kielteinen lausunto edellyttää, että kollegion jäsenien, joihin kuuluu keskusvastapuolen sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, yksinkertainen enemmistö saavuttaa yksimielisen päätöksen keskusvastapuolen sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen laatimasta arviosta. Viivästymis- tai erimielisyystapauksissa EAMV:n on helpotettava ▐ lausunnon antamista asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan mukaisten, erimielisyyksien ratkaisemista koskevien valtuuksiensa sekä saman asetuksen 21 artiklan mukaisen yleisen koordinointitehtävänsä mukaisesti. ▐

16 artikla

Toimiluvan peruuttaminen

1.    Sijoittautumisvaltion toimivaltaisen viranomaisen on peruutettava toimilupa, jos

a)	keskusvastapuoli ei ole ryhtynyt käyttämään toimilupaa 12 kuukauden kuluessa, nimenomaisesti luopuu toimiluvasta tai ei ole tarjonnut palveluja tai harjoittanut toimintaa kuuden edeltävän kuukauden aikana;

b)	keskusvastapuoli on saanut toimiluvan väärien ilmoitusten perusteella tai muilla sääntöjenvastaisilla keinoilla;

c)	keskusvastapuoli ei nouda enää toimiluvan myöntämisedellytyksiä;

d)	keskusvastapuoli on vakavasti ja toistuvasti rikkonut tässä asetuksessa vahvistettuja vaatimuksia.

1 a.     Toimiluvan peruuttamista koskeva päätös edellyttää puoltavaa lausuntoa samalta kollegiolta, johon viitataan alkuperäisessä toimiluvassa, sekä EAMV:n puoltavaa lausuntoa.

2.   EAMV voi milloin tahansa pyytää keskusvastapuolen sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaista viranomaista tutkimaan, noudattaako keskusvastapuoli yhä toimiluvan myöntämisedellytyksiä.

3.   Toimivaltainen viranomainen voi rajoittaa toimivallan peruuttamisen koskemaan tiettyä palvelua, toimintaa tai rahoitusvälinettä. Peruuttamista koskevaa päätöstä sovelletaan koko unionin alueella.

17 artikla

Uudelleentarkastelu ja arviointi

Toimivaltaisten viranomaisten on vähintään kerran vuodessa tarkasteltava uudelleen keskusvastapuolen tämän asetuksen noudattamiseksi käyttöön ottamia järjestelyjä, strategioita, prosesseja ja mekanismeja sekä arvioitava markkina-, operatiivisia ja likviditeettiriskejä, joille keskusvastapuoli altistuu tai voi altistua.

Uudelleentarkastelussa ja arvioinnissa on otettava huomioon keskusvastapuolen toiminnan suuruus ja sen merkitys koko rahoitusjärjestelmälle sekä sen toiminnan luonne, laajuus ja monimuotoisuus samoin kuin 4 artiklan 3 kohdassa määritetyt kriteerit .

Toimivaltaisen viranomaisen on vaadittava keskusvastapuolta, joka ei täytä tämän asetuksen mukaisia vaatimuksia, toteuttamaan tarpeelliset toimenpiteet.

EAMV toteuttaa keskusvastapuolen toimintaan kohdistuvia tarkastuksia paikan päällä.

2   luku

Keskusvastapuoliin kohdistuva valvonta

18 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset

1.   Kunkin jäsenvaltion on nimettävä toimivaltainen viranomainen, joka vastaa tästä asetuksesta johtuvien tehtävien suorittamisesta kyseiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden keskusvastapuolten toimilupien ja valvonnan osalta, ja ilmoitettava siitä komissiolle ja EAMV:lle.

▐

2.   Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että toimivaltaisilla viranomaisilla on valvonta- ja tutkintavaltuudet, jotka ovat tarpeen niiden tehtävien hoitamiseksi.

3.   Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että vastuussa olevia luonnollisia tai oikeushenkilöitä vastaan voidaan toteuttaa tai määrätä asiaankuuluvia kansallisen lainsäädännön mukaisia hallinnollisia toimenpiteitä, jos tämän asetuksen säännöksiä ei ole noudatettu.

Kyseisten toimenpiteiden on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

4.   EAMV julkaisee verkkosivustollaan luettelon 1 kohdan mukaisesti nimetyistä toimivaltaisista viranomaisista.

18 a artikla

Salassapitovelvollisuus

1.     Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia henkilöitä, jotka ovat tai ovat olleet 18 artiklan mukaisesti nimettyjen toimivaltaisten viranomaisten tai EAMV:n palveluksessa, tai toimivaltaisten viranomaisten tai EAMV:n valtuutuksella toimivia tilintarkastajia ja asiantuntijoita. Niiden näissä tehtävissä mahdollisesti saamia luottamuksellisia tietoja ei saa ilmaista toiselle henkilölle tai viranomaiselle muutoin kuin tiivistetysti tai kootusti niin, ettei niistä voida tunnistaa yksittäistä keskusvastapuolta, kauppatietorekisteriä tai muuta henkilöä, tämän kuitenkaan rajoittamatta rikosoikeuden tai verolainsäädännön tai tämän asetuksen muiden säännösten piiriin kuuluvia tapauksia.

2.     Kun keskusvastapuoli on asetettu konkurssiin tai pakolliseen selvitystilaan, luottamuksellisia tietoja, jotka eivät koske kolmansia osapuolia, voidaan ilmaista siviili- tai kauppaoikeudellisessa menettelyssä, jos se on tarpeen menettelyn toteuttamiseksi.

3.     Tämän asetuksen nojalla luottamuksellisia tietoja saavilla toimivaltaisilla viranomaisilla, EAMV:lla, elimillä sekä muilla luonnollisilla tai oikeushenkilöillä kuin toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus käyttää saamiaan tietoja ainoastaan velvollisuuksiensa hoitamiseen, kun kyseessä ovat toimivaltaiset viranomaiset, ja tässä asetuksessa tarkoitettujen tehtäviensä hoitamiseen tai, kun kyseessä ovat muut viranomaiset, elimet taikka luonnolliset tai oikeushenkilöt, sitä tarkoitusta varten, johon kyseisiä tietoja niille toimitettiin ja/tai kyseisten tehtävien hoitoon nimenomaan liittyvän hallinnollisen tai oikeudellisen menettelyn yhteydessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta menettelyä rikosoikeuden, verotuslainsäädännön piiriin kuuluvien tapausten osalta. Tiedot vastaanottava viranomainen saa kuitenkin käyttää niitä muihinkin ei-kaupallisiin tarkoituksiin tiedot antavan EAMV:n, toimivaltaisen viranomaisen tai muun viranomaisen, elimen tai henkilön suostumuksella.

4.     Tämän asetuksen nojalla saatuja, vaihdettuja tai toimitettuja luottamuksellisia tietoja koskee 1, 2 ja 3 kohdassa säädetty salassapitovelvollisuus. Nämä ehdot eivät kuitenkaan estä EAMV:ta, toimivaltaisia viranomaisia tai asianomaisia keskuspankkeja vaihtamasta tai toimittamasta tämän asetuksen ja muun sijoituspalveluyrityksiin, luottolaitoksiin, eläkerahastoihin, vakuutus- ja jälleenvakuutusedustajiin, vakuutusyrityksiin, säänneltyihin markkinoihin tai markkinoiden ylläpitäjiin sovellettavan lainsäädännön mukaisia tai muuten tiedot välittäneen toimivaltaisen viranomaisen tai muun viranomaisen tai elimen tai luonnollisen tai oikeushenkilön suostumuksella annettuja luottamuksellisia tietoja.

5.     Edellä 1, 2 ja 3 kohta eivät estä toimivaltaisia viranomaisia vaihtamasta tai toimittamasta kansallisen lainsäädännön mukaisesti luottamuksellisia tietoja, joita ei ole saatu toisen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta.

3   luku

Yhteistyö

19 artikla

Viranomaisten välinen yhteistyö

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä tiivistä yhteistyötä toistensa, EAMV:n ja tarvittaessa EKPJ:n kanssa. Unionin toimielimien on annettava EAMV:lle riittävät resurssit sille tässä asetuksessa annettavien tehtävien tehokasta toteuttamista varten.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on yleisten tehtäviensä hoitamisen yhteydessä otettava asianmukaisesti huomioon tekemiensä päätösten mahdollinen vaikutus rahoitusjärjestelmän vakauteen kaikissa muissa asianomaisissa jäsenvaltioissa ja erityisesti 22 artiklassa tarkoitetuissa kriisitilanteissa kyseisenä ajankohtana saatavissa olevien tietojen pohjalta.

▐

21 artikla

Tietojenvaihto

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava EAMV:lle ja toisilleen tiedot, joita ne tarvitsevat voidakseen hoitaa tämän asetuksen mukaisia tehtäviään.

2.   Toimivaltaiset viranomaiset ja muut elimet taikka luonnolliset tai oikeushenkilöt, jotka vastaanottavat luottamuksellisia tietoja hoitaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään, saavat käyttää niitä ainoastaan hoitaessaan tehtäviään eivätkä he saa julkistaa tai muuten asettaa saataville tällaisia luottamuksellisia tietoja muussa kuin tässä asetuksessa nimenomaisesti mainitussa tarkoituksessa .

3.   EAMV:n on toimitettava keskusvastapuolten valvonnasta vastaaville toimivaltaisille viranomaisille luottamukselliset tiedot, jotka ovat olennaisia niiden tehtävien suorittamisen kannalta. Toimivaltaisten viranomaisten ja muiden asianomaisten viranomaisten on toimitettava EAMV:lle ja muille toimivaltaisille viranomaisille tiedot, joita nämä tarvitsevat tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseen.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava tiedot EKPJ:n keskuspankeille, jos ne ovat kyseisten pankkien tehtävien hoitamisen kannalta olennaisia.

22 artikla

Hätätilanteet

Toimivaltaisen viranomaisen tai muun viranomaisen on ilmoitettava EAMV:lle ▐ ja muille asianomaisille viranomaisille ilman aiheetonta viivytystä keskusvastapuoleen liittyvistä hätätilanteista, finanssimarkkinoiden muutokset mukaan luettuina, joilla saattaa olla kielteinen vaikutus markkinoiden likviditeettiin ja rahoitusjärjestelmän vakauteen missä tahansa jäsenvaltiossa, johon keskusvastapuoli tai jokin sen selvitysosapuolista on sijoittautunut.'

4   luku

Suhteet kolmansiin maihin

23 artikla

Kolmannet maat

1.   Kolmanteen maahan sijoittautunut keskusvastapuoli voi tarjota selvityspalveluja unioniin sijoittautuneille yhteisöille vain, jos EAMV on tunnustanut kyseisen keskusvastapuolen.

Lupaan tai luvan jatkamiseen tai peruuttamiseen sovelletaan 10–16 artiklassa säädettyjä ehtoja ja menettelyjä.

Kolmansien maiden keskusvastapuoliin nähden toteutetaan yhtä ankaria tarkastustoimia kuin EU:n keskusvastapuoliin.

Komissio voi antaa päätöksen lupaehtoja ja -menettelyjä koskevan poikkeuksen myöntämisestä kokonaan tai osittain edellyttäen, että se tehdään vastavuoroisesti ja seuraavat ehdot täyttyvät:

a)	komissio on antanut päätöksen 3 kohdan mukaisesti; ja

b)	vastaavia poikkeuksia myönnetään asianomaisessa kolmannessa maassa unioniin sijoittautuneelle keskusvastapuolelle.

2.   EAMV:n on kuultava unionin toimivaltaisia viranomaisia, EPV:tä ja asianomaisia toimivaltaisia viranomaisia unionissa, EKPJ:n asianomaisia jäseniä jäsenvaltioissa, joissa keskusvastapuoli tarjoaa tai aikoo tarjota selvityspalveluita, ja asianomaisia jäseniä EKPJ:ssä, jotka vastaavat sellaisten keskusvastapuolten valvonnasta, joiden kanssa on tehty yhtyeentoimivuussopimuksia, ja sen on tunnustettava kolmannesta maasta oleva keskusvastapuoli, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	komissio on antanut 3 kohdan mukaisen delegoidun säädöksen ; tai

b)	keskusvastapuoli on saanut toimiluvan kyseisessä kolmannessa maassa ja on siellä tehokkaan valvonnan alaisena;

b a)

kolmannesta maasta on tehty komission päätös, jossa todetaan, että kolmannessa maassa sovellettavat säännöt rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen ehkäisemiseksi täyttävät rahanpesunvastaisen toimintaryhmän vaatimukset samoin kuin rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen 26 päivänä lokakuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY (28) vaatimukset;

b b)

kolmas maa on allekirjoittanut kotijäsenvaltion valtuutetun keskusvastapuolen kanssa sopimuksen, joka vastaa täysimääräisesti tuloja ja pääomaa koskevan OECD:n malliverosopimuksen 26 artiklan mukaisia vaatimuksia ja jolla varmistetaan tehokas tietojenvaihto veroasioissa, mukaan luettuna tarvittaessa monenväliset verosopimukset;

b c)	EAMV on arvioinut keskusvastapuolen riskinhallintastandardeja ja niiden on katsottu olevan IV osastossa vahvistettujen standardien mukaisia;

b d)	sillä on riittävästi perusteita katsoakseen, että kolmannen maan oikeudellinen kehys ei syrji EU:n oikeushenkilöitä;

b e)	kyseisessä kolmannessa maassa sovelletaan keskinäisiä pääsyvaatimuksia EU:hun sijoittautuneisiin keskusvastapuoliin nähden ja siellä on otettu käyttöön keskinäistä tunnustamista koskeva järjestelmä;

b f)	kolmansien maiden keskusvastapuolille asetetuissa vaatimuksissa säilytetään yhtäläiset kilpailuedellytykset EU:n keskusvastapuolten ja kolmansien maiden keskusvastapuolien välillä.

3.   Komissio hyväksyy 67 a artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ja EAMV:n, EPV:n, EKPJ:n ja toimivaltaisten viranomaisten, jotka vastaavat niihin kolmeen jäsenvaltioon sijoittautuneiden selvitysosapuolten valvonnasta, jotka maksavat suurimmat osuudet keskusvastapuolen maksulaiminlyöntirahastoon, laatiman yhteisen kannan perusteella delegoituja säädöksiä , joissa todetaan, että kolmannen maan oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä varmistetaan, että kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet noudattavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat tästä asetuksesta johtuvia vaatimuksia, ja että kyseiset keskusvastapuolet ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon alaisina.

4.   EAMV:n , EPV:n, EKPJ:n ja toimivaltaisten viranomaisten, jotka vastaavat niihin kolmeen jäsenvaltioon sijoittautuneiden selvitysosapuolten valvonnasta, jotka maksavat suurimmat osuudet keskusvastapuolen maksulaiminlyöntirahastoon, on vahvistettava järjestelyt, joita sovelletaan yhteistyöhön sellaisten kolmansien maiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joiden oikeudellisten ja valvontakehysten on tunnustettu vastaavan tätä asetusta 3 kohdan mukaisesti. Järjestelyissä on määritettävä ainakin

a)	EAMV:n , 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten ja kyseisten kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten välisessä tietojenvaihdossa käytettävä mekanismi;

b)	valvontatoiminnan koordinointia koskevat menettelyt;

b a)	menettelyt, jotka liittyvät keskusvastapuolelle myönnetyn toimiluvan peruuttamiseen.

IV   osasto

Keskusvastapuolia koskevat vaatimukset

1   luku

Organisaatiovaatimukset

24 artikla

Yleiset säännökset

1.   Keskusvastapuolella on oltava toimivat päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelyt, joihin sisältyvät selkeä organisaatiorakenne, jossa vastuualueet on määritelty yksityiskohtaisesti, avoimesti ja kattavasti, sekä tehokkaat menettelyt sellaisten riskien tunnistamista, hallitsemista, valvomista ja raportointia varten, joille se on tai saattaa olla alttiina, ja riittävät sisäisen valvonnan menetelmät, mukaan luettuina luotettavat hallinto- ja laskentamenetelmät.

2.   Keskusvastapuolen on omaksuttava toimintatavat ja menettelyt, jotka ovat riittävän tehokkaita varmistamaan, että tätä asetusta noudatetaan ja että myös sen johto ja työntekijät noudattavat kaikkia tämän asetuksen säännöksiä.

3.   Keskusvastapuolen on pidettävä yllä ja käytettävä organisaatiorakennetta, jolla varmistetaan sen palvelujen tarjoamisen ja toiminnan harjoittamisen jatkuvuus ja säännönmukaisuus. Sen on käytettävä tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhteisia järjestelmiä, voimavaroja ja menettelyjä.

4.   Keskusvastapuolen on pidettävä riskienhallintaan ja muuhun toimintaansa liittyvät raportointisuhteet selvästi toisistaan erillään.

5.   Keskusvastapuolen on vahvistettava palkka- ja palkkiopolitiikka, jolla edistetään järkevää ja tehokasta riskienhallintaa ja joka eikä houkuttele riskienhallinnan tason alentamiseen, sekä toteutettava ja ylläpidettävä tällaista politiikkaa.

6.   Keskusvastapuolen on pidettävä yllä tietotekniikkajärjestelmiä, jotka ovat tarjottavien palvelujen ja harjoitettavan toiminnan monimutkaisuuden, moninaisuuden ja tyypin kannalta tarkoituksenmukaisia, jotta varmistetaan korkea turvallisuustaso sekä säilytettävien tietojen eheys ja luottamuksellisuus.

6 a.     Keskusvastapuolen on varmistettava, että tämän asetuksen vaatimuksien mukaisesti selvitettyjen OTC-johdannaissopimuksien yhteydessä saatuja kauppa- tai asiakastietoja käytetään ainoastaan asetuksen vaatimuksien täyttämiseksi eikä niitä käytetä tai hyödynnetä kaupallisesti ilman tiedot omistavan asiakkaan kirjallista ennakkosuostumusta.

7.   Keskusvastapuolen on asetettava maksutta saataville päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelynsä sekä kyseistä keskusvastapuolta koskevat säännöt , kuten selvitysosapuolen aseman saavuttamista koskevat kriteerit .

8.   Keskusvastapuolen on oltava usein riippumattomien tilintarkastusten kohteena. Tilintarkastusten tulokset on ilmoitettava hallitukselle ja annettava toimivaltaisen viranomaisen saataville.

9.    Jotta voidaan taata tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia , joissa määritetään 1–8 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen ja päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelyjen vähimmäissisältö.

EAMV toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja teknisiä sääntelystandardeja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. [tark. 19]

▐

25 artikla

Ylempi johto ja hallitus

1.   Ylemmän johdon on oltava riittävän hyvämaineinen ja kokenut keskusvastapuolen järkevän ja vakaan hoidon varmistamiseksi.

2.   Keskusvastapuolella on oltava hallitus, jonka jäsenistä vähintään yksi kolmannes, mutta vähintään kaksi on riippumattomia. Selvitysosapuolten asiakkaiden on oltava edustettuina hallituksessa. Hallituksen riippumattomille ja muille toimivaan johtoon kuulumattomille jäsenille suoritettava korvaus ei saa olla sidoksissa keskusvastapuolen liiketoiminnan tulokseen.

Hallituksen jäsenten, sen riippumattomat jäsenet mukaan luettuina, on oltava riittävän hyvämaineisia, ja heillä on oltava riittävästi kokemusta finanssipalveluista, riskienhallinnasta ja selvityspalveluista.

3.   Keskusvastapuolen on määritettävä hallituksen tehtävät ja vastuualueet selkeästi ja annettava hallituksen kokousten pöytäkirjat toimivaltaisen viranomaisen ja tilintarkastajien saataville.

26 artikla

Riskinarviointikomitea

1.   Keskusvastapuolen on perustettava riskinarviointikomitea, joka koostuu eri edustajaryhmistä, kuten sen selvitysosapuolten edustajista , sen selvitysosapuolten asiakkaista, riippumattomista asiantuntijoista ja keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen edustajista, edellyttäen, että asiakkaiden edustajat eivät ole samoja kuin selvitysosapuolten edustajat . Millään edustajien ryhmällä ei saa olla enemmistöä riskinarviointikomiteassa. Riskinarviointikomitea voi pyytää keskusvastapuolen työntekijöitä osallistumaan kokouksiinsa ilman äänioikeutta. Riskinarviointikomitean antamien neuvojen on oltava riippumattomia keskusvastapuolen johdon suorasta vaikutuksesta.

2.   Keskusvastapuolen on selkeästi määritettävä riskinarviointikomitean toimeksianto, päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelyt, joilla varmistetaan komitean riippumattomuus, sekä toimintamenettelyt ja jäsenten hyväksymisvaatimukset ja valintamenettely. Päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelyjen on oltava toimivaltaisten viranomaisten julkisesti saatavissa , ja niissä on vahvistettava ainakin, että riskinarviointikomiteaa johtaa ▐ riippumaton asiantuntija, joka raportoi suoraan hallitukselle , tai kun käytetään kaksiosaista rakennetta, hallitus , ja se pitää säännöllisesti kokouksia.

3.   Riskiarviointikomitean on annettava hallitukselle tai elinten kaksiosaisen rakenteen tapauksessa hallitukselle neuvoja järjestelyistä, jotka voivat vaikuttaa keskusvastapuolen riskienhallintaan, esimerkiksi sen riskimallin merkittävästä muuttumisesta, maksulaiminlyöntiä koskevista menettelyistä, selvitysosapuolten hyväksymisvaatimuksista tai uusien rahoitusvälinelajien selvittämisestä tai toimintojen ulkoistamisesta. Riskinarviointikomitean neuvoja ei pyydetä keskusvastapuolen päivittäistä toimintaa varten. Hätätilanteissa ryhdytään kohtuullisiin toimiin riskinarviointikomitean kuulemiseksi .

4.   Riskinarviointikomitean jäseniä sitoo salassapitovelvollisuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimivaltaisten viranomaisten oikeutta asianmukaisten tietojen saantiin. Jos riskinarviointikomitean puheenjohtaja toteaa, että jollakin jäsenellä on tai voi olla eturistiriita tietyssä asiassa, kyseinen jäsenen ei saa äänestää siitä asiasta.

5.   Keskusvastapuolen on viipymättä ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista päätöksistä, joissa hallitus päättää olla noudattamatta riskinarviointikomitean neuvoja.

6.   Keskusvastapuolen on sallittava, että selvitysosapuolten asiakkaat ovat riskinarviointikomitean jäseniä, tai sen on vaihtoehtoisesti otettava käyttöön asianmukaiset kuulemismenettelyt, joilla varmistetaan, että selvitysosapuolten asiakkaiden edut ovat asianmukaisesti edustettuina.

27 artikla

Tietojen säilyttäminen

1.   Keskusvastapuolen on säilytettävä kaikki tiedot suoritetuista palveluista ja harjoitetusta toiminnasta vähintään viiden vuoden ajan, jotta toimivaltainen viranomainen voi valvoa tämän asetuksen vaatimusten noudattamista.

2.   Keskusvastapuolen on säilytettävä kaikki tiedot käsittelemistään sopimuksista vähintään viiden vuoden ajan kyseisten sopimusten päättymisestä. Tietojen perusteella on ainakin voitava todeta transaktion alkuperäiset ehdot ennen kyseisen keskusvastapuolen tekemää selvitystä.

3.   Keskusvastapuolen on pyynnöstä annettava toimivaltaisen viranomaisen ja EAMV:n saataville kaikki 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut aineistot ja tiedot sekä selvitettyjen sopimusten positioita koskevat tiedot riippumatta kauppapaikasta, jossa transaktiot on toteutettu.

4.    Jotta voidaan taata tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, EAMV laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi , joissa määritetään tarkemmin 1 ja 2 kohdan mukaisesti säilytettävät aineistot ja tiedot , ja tarvittaessa ajan on oltava pitempi aineistojen säilyttämiseen .

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja teknisiä sääntelystandardeja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. [tark. 19]

▐

5.   Sen varmistamiseksi, että 1 ja 2 kohtaa sovelletaan yhdenmukaisesti, EAMV:n on laadittava luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joilla vahvistetaan, missä muodossa aineistot ja tiedot säilytetään. EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

▐

28 artikla

Määräosuuksia omistavat osakkeenomistajat ja jäsenet

1.   Toimivaltainen viranomainen ei saa myöntää keskusvastapuolelle toimilupaa ennen kuin sille on ilmoitettu osakkeenomistajina tai jäseninä suoraan tai välillisesti olevat luonnolliset tai oikeushenkilöt, joilla on määräosuus keskusvastapuolessa, sekä näiden määräosuuksien suuruudet.

2.   Toimivaltaisen viranomaisen on evättävä keskusvastapuolelta toimilupa, jos se ei ole vakuuttunut niiden osakkeenomistajien tai jäsenten sopivuudesta, joilla on määräoikeus keskusvastapuolessa, ottaen huomioon tarve varmistaa keskusvastapuolen järkevä ja vakaa hoito.

3.   Jos keskusvastapuolen ja muun luonnollisen tai oikeushenkilön välillä vallitsee läheinen sidos, toimivaltainen viranomainen voi myöntää toimiluvan vain, jos nämä sidokset eivät estä toimivaltaista viranomaista hoitamasta tehokkaasti valvontatehtäviään.

4.   Jos 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden vaikutusvalta todennäköisesti haittaa keskusvastapuolen järkevää ja vakaata hoitoa, toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet tämän tilanteen korjaamiseksi tai peruutettava keskusvastapuolen toimilupa .

5.   Toimivaltaisen viranomaisen on evättävä toimilupa, jos keskusvastapuoleen läheisesti sidoksissa olevaan yhteen tai useampaan luonnolliseen tai oikeushenkilöön sovellettavat kolmannen maan lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset taikka niiden täytäntöönpanoon liittyvät vaikeudet estävät toimivaltaista viranomaista hoitamasta tehokkaasti valvontatehtäviään.

29 artikla

Toimivaltaisille viranomaisille annettavat tiedot

1.   Keskusvastapuolen on ilmoitettava sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle , johon keskusvastapuoli on sijoittautunut, kaikista johdon vaihdoksista ja annettava sille kaikki tarpeelliset tiedot sen arvioimiseksi, ovatko hallituksen jäsenet riittävän hyvämaineisia ja onko heillä riittävästi kokemusta.

Jos hallituksen jäsenen käytös todennäköisesti haittaa keskusvastapuolen järkevää ja vakaata hoitoa, toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, mukaan luettuna kyseisen jäsenen erottaminen hallituksesta.

2.   Luonnollisen tai oikeushenkilön taikka yhdessä toimivien tällaisten henkilöiden, jäljempänä ‧hankkijaehdokas‧, jotka ovat päättäneet hankkia suoraan tai välillisesti määräosuuden keskusvastapuolessa tai lisätä suoraan tai välillisesti määräosuuttaan keskusvastapuolessa siten, että hankkijan osuus äänistä tai osakepääomasta on vähintään 10, 20, 30 tai 50 prosenttia, taikka siten, että keskusvastapuolesta tulee hankkijan tytäryritys, jäljempänä ‧ehdotettu hankinta‧, on ensin ilmoitettava tästä kirjallisesti sen keskusvastapuolen suhteen toimivaltaisille viranomaisille, jossa ne pyrkivät hankkimaan määräosuuden tai lisäämään sitä, mainiten samalla suunnitellun osuuden suuruuden ja antaen 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut asianmukaiset tiedot.

Luonnollisen tai oikeushenkilön, joka on päättänyt luopua suoraan tai välillisesti määräosuudestaan keskusvastapuolessa, jäljempänä ‧myyjäehdokas‧, on ensin ilmoitettava tästä kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselle mainiten samalla tällaisen omistusosuuden suuruuden. Tällaisen henkilön on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle myös päätöksestään vähentää määräosuuttaan siten, että kyseisen henkilön osuus äänioikeudesta tai pääomasta on alle 20, 30 tai 50 prosenttia tai siten, että keskusvastapuoli lakkaa olemasta kyseisen henkilön tytäryritys.

Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava hankkijaehdokkaalle tai myyjälle kirjallisesti heti ja joka tapauksessa kahden työpäivän kuluessa tässä kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta sekä 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen vastaanottamisesta, että se on vastaanottanut ilmoituksen tai tiedot.

Toimivaltaisella viranomaisella on enintään 60 työpäivää aikaa ilmoituksen ja sellaisten asiakirjojen vastaanottamista koskevan kirjallisen ilmoituksen päiväyksestä, joiden liittämistä ilmoitukseen edellytetään 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun luettelon perusteella, jäljempänä ‧arviointijakso‧, suorittaa 30 artiklan 1 kohdassa säädetty arviointi, jäljempänä ‧arviointi‧.

Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava hankkijaehdokkaalle tai myyjälle arviointijakson päättymispäivämäärä antaessaan vastaanottamista koskevan ilmoituksen.

3.   Toimivaltainen viranomainen voi tarvittaessa arviointijakson aikana, kuitenkin viimeistään sen viidentenäkymmenentenä työpäivänä pyytää lisätietoja, jotka ovat tarpeen arvioinnin suorittamiseksi. Pyyntö on esitettävä kirjallisesti, ja siinä on yksilöitävä tarvittavat lisätiedot.

Arviointijakso on keskeytettävä niiden päivien väliseksi ajaksi, jolloin toimivaltainen viranomainen pyytää tietoja ja jolloin hankkijaehdokas ne toimittaa. Keskeytys ei saa olla pitempi kuin 20 työpäivää. Toimivaltainen viranomainen voi harkintansa mukaan pyytää vielä täydentämään tai tarkentamaan tietoja, mutta tämä ei saa enää keskeyttää arviointijaksoa.

4.   Toimivaltainen viranomainen voi pidentää 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua keskeytystä enintään kolmeksikymmeneksi työpäiväksi, jos hankkijaehdokas tai myyjä on

a)	sijoittautunut unionin ulkopuolelle tai sitä säännellään unionin ulkopuolella;

b)

luonnollinen tai oikeushenkilö, joka ei ole tämän asetuksen tai direktiivin 73/239/ETY, arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 20 päivänä joulukuuta 1985 neuvoston direktiivin 85/611/ETY (29), muuta ensivakuutusta kuin henkivakuutusta koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 18 päivänä kesäkuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/49/ETY (30) tai direktiivien 2002/83/EY, 2003/41/EY, 2004/39/EY, 2005/68/EY, 2006/48/EY, 2009/65/EY tai 2011/61/EU mukaisen valvonnan alainen.

5.   Jos toimivaltainen viranomainen arvioinnin tehtyään päättää vastustaa ehdotettua hankintaa, sen on ilmoitettava tästä hankkijaehdokkaalle kirjallisesti kahden työpäivän kuluessa ylittämättä arviointijaksoa ja perusteltava päätöksensä. Jollei kansallisesta lainsäädännöstä muuta johdu, asianmukainen selvitys päätöksen perusteluista voidaan julkistaa hankkijaehdokkaan pyynnöstä. Jäsenvaltio voi kuitenkin antaa toimivaltaiselle viranomaiselle luvan julkistaa perustelut ilman hankkijaehdokkaan pyyntöä.

6.   Jos toimivaltainen viranomainen ei arviointijakson kuluessa vastusta ehdotettua hankintaa kirjallisesti, se katsotaan hyväksytyksi.

7.   Toimivaltainen viranomainen voi määrätä enimmäisajan, jonka kuluessa ehdotettu hankinta on saatettava päätökseen, ja tarvittaessa pidentää tätä määräaikaa.

8.   Jäsenvaltiot eivät saa asettaa vaatimuksia, jotka ovat tiukempia kuin tässä asetuksessa säädetyt, sen osalta, miten toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoitetaan äänioikeuksien tai pääoman suorista tai epäsuorista hankinnoista tai miten toimivaltainen viranomainen ne hyväksyy.

30 artikla

Arviointi

1.   Arvioidessaan 29 artiklan 2 kohdan mukaista ilmoitusta ja 29 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja toimivaltaisen viranomaisen on ehdotetun hankinnan kohteena olevan keskusvastapuolen järkevän ja vakaan hoidon varmistamiseksi otettava huomioon hankkijaehdokkaan todennäköinen vaikutus keskusvastapuoleen sekä arvioitava hankkijaehdokkaan sopivuus ja ehdotetun hankinnan taloudellinen järkevyys kaikilla seuraavilla perusteilla:

a)	hankkijaehdokkaan maine ja taloudellinen vakaus;

b)	sen henkilön maine ja kokemus, joka tulee johtamaan keskusvastapuolen liiketoimintaa ehdotetun hankinnan vuoksi;

c)	keskusvastapuolen kyky noudattaa tämän asetuksen säännöksiä ja jatkaa niiden noudattamista;

d)	sen seikan arviointi, onko uskottavia syitä epäillä, että ehdotetun hankinnan yhteydessä syyllistytään, pyritään tai on syyllistytty tai pyritty direktiivin 2005/60/EY 1 artiklassa tarkoitettuun rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen tai että ehdotettu hankinta saattaisi lisätä tämän vaaraa.

Arvioidessaan hankkijaehdokkaan taloudellista vakautta toimivaltaisen viranomaisen on kiinnitettävä erityistä huomiota sen liiketoiminnan tyyppiin, jota hankinnan kohteena olevassa keskusvastapuolessa harjoitetaan ja aiotaan harjoittaa.

Arvioidessaan keskusvastapuolen kykyä noudattaa tätä asetusta toimivaltaisen viranomaisen on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, onko ryhmällä, jonka osa keskusvastapuolesta tulee, sellainen rakenne, joka mahdollistaa tehokkaan valvonnan, tehokkaan tietojenvaihdon toimivaltaisten viranomaisten kesken ja toimivaltaisten viranomaisten keskinäisen vastuunjaon määrittämisen.

2.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat vastustaa ehdotettua hankintaa vain, jos siihen on uskottavat syyt 1 kohdassa säädetyillä perusteilla tai jos hankkijaehdokkaan toimittamat tiedot ovat puutteelliset.

3.   Jäsenvaltiot eivät saa asettaa ennakkoehtoja sen suhteen, millainen omistusosuuden taso on hankittava, eivätkä sallia toimivaltaisten viranomaistensa tarkastelevan ehdotettua hankintaa markkinoiden taloudellisten tarpeiden pohjalta.

4.   Jäsenvaltioiden on julkistettava luettelo tiedoista, jotka tarvitaan arvion tekemiseen ja jotka on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta annettaessa. Vaadittavien tietojen on oltava suhteutettuja ja mukautettuja hankkijaehdokkaan ja ehdotetun hankinnan luonteeseen. Jäsenvaltiot eivät saa vaatia tietoja, joilla ei ole merkitystä toiminnan vakauden arvioinnissa.

5.   Sen estämättä, mitä 29 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädetään, toimivaltaisen viranomaisen on kohdeltava hankkijaehdokkaita syrjimättömällä tavalla, jos viranomaiselle on ilmoitettu kaksi tai useampia ehdotuksia, jotka koskevat määräosuuden hankkimista samasta keskusvastapuolesta tai samassa keskusvastapuolessa olevan määräosuuden lisäämistä.

6.   Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on arviointia suorittaessaan työskenneltävä tiiviisti toisiaan kuullen, jos hankkijaehdokas on

a)

toinen keskusvastapuoli, luottolaitos, henkivakuutusyritys, vahinkovakuutusyritys, jälleenvakuutusyritys, sijoituspalveluyritys, markkinatoimija, arvopaperiselvitysjärjestelmän ylläpitäjä, yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiö tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja, joka on saanut toimiluvan toisessa jäsenvaltiossa;

b)

sellaisen toisen keskusvastapuolen, luottolaitoksen, henkivakuutusyrityksen, vahinkovakuutusyrityksen, jälleenvakuutusyrityksen, sijoituspalveluyrityksen, markkinatoimijan, arvopaperiselvitysjärjestelmän ylläpitäjän, yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiön tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan emoyritys, joka on saanut toimiluvan toisessa jäsenvaltiossa;

c)

luonnollinen tai oikeushenkilö, jolla on määräysvalta sellaisessa toisessa keskusvastapuolessa, luottolaitoksessa, henkivakuutusyrityksessä, vahinkovakuutusyrityksessä, jälleenvakuutusyrityksessä, sijoituspalveluyrityksessä, markkinatoimijassa, arvopaperiselvitysjärjestelmän ylläpitäjässä, yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiössä tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajassa, joka on saanut toimiluvan toisessa jäsenvaltiossa.

7.   Toimivaltaisten viranomaisten on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava toisilleen kaikki hankinnan arvioimisen kannalta olennaiset tai asiaan vaikuttavat tiedot. Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava pyynnöstä toisilleen kaikki asiaan vaikuttavat tiedot ja oma-aloitteisesti kaikki olennaiset tiedot. Ehdotetun hankinnan kohteena olevalle keskusvastapuolelle toimiluvan myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen tekemässä päätöksessä on esitettävä hankkijaehdokkaasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen lausunnot ja varaukset.

31 artikla

Eturistiriidat

1.   Keskusvastapuolen on pidettävä yllä ja käytettävä tehokkaita kirjallisia organisaatio- ja hallintojärjestelyjä havaitakseen eturistiriidat, joita on kyseisen keskusvastapuolen, mukaan luettuina sen johto, työntekijät tai muut heihin määräysvallan tai läheisten sidosten vuoksi suoraan tai epäsuorasti yhteydessä olevat henkilöt, ja sen selvitysosapuolten tai niiden asiakkaiden tai näiden välillä. Sen on pidettävä yllä riitojenratkaisumenettelyjä ja sovellettava niitä eturistiriitojen poistamiseksi .

2.   Jos keskusvastapuolen soveltamilla organisaatio- ja hallintojärjestelyillä, joilla eturistiriitoja pyritään hallitsemaan, ei pystytä riittävällä tavalla varmistamaan, että selvitysosapuolen tai asiakkaan etuihin kohdistuvat riskit vältetään, kyseisen keskusvastapuolen on selkeästi ilmoitettava selvitysosapuolelle eturistiriitojen yleinen luonne tai lähteet ennen kuin se hyväksyy tältä uusia transaktioita. ▐

3.   Jos keskusvastapuoli on emoyritys tai tytäryritys, kirjallisissa järjestelyissä on otettava huomioon myös kaikki sellaiset olosuhteet, joista keskusvastapuoli on tai sen pitäisi olla tietoinen ja jotka voivat johtaa eturistiriitoihin muiden sellaisten yritysten rakenteen ja liiketoiminnan vuoksi, joiden kanssa sillä on emoyritys- tai tytäryrityssuhde.

4.   Edellä 1 kohdan mukaisissa kirjallisissa järjestelyissä on eriteltävä

a)	olosuhteet, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa eturistiriidan, johon liittyy yhden tai useamman selvitysosapuolen tai asiakkaan etuihin kohdistuva merkittävä riski;

b)	tällaisten eturistiriitojen hallitsemiseksi noudatettavat menettelyt ja toteutettavat toimenpiteet.

5.   Keskusvastapuolen on toteutettava kaikki kohtuulliset toimet ehkäistäkseen järjestelmiinsä sisältyvien tietojen väärinkäytön sekä estettävä kyseisten tietojen käyttö muuhun liiketoimintaan. Mikään muu luonnollinen tai oikeushenkilö, jolla on emoyritys- tai tytäryrityssuhde keskusvastapuolen kanssa, ei saa käyttää keskusvastapuolen säilyttämiä arkaluonteisia tietoja kaupalliseen tarkoitukseen.

32 artikla

Toiminnan jatkuvuus

1.   Keskusvastapuolen on otettava käyttöön ja pantava täytäntöön asianmukaiset liiketoiminnan jatkuvuutta koskevat toimintaperiaatteet ja palautumissuunnitelma, joiden tavoitteena on varmistaa keskusvastapuolen toimintojen säilyminen, toiminnan nopea palautuminen ja velvollisuuksien täyttäminen, sekä ylläpidettävä niitä. Tällaisen suunnitelman on mahdollistettava ainakin kaikkien transaktioiden elvyttäminen häiriön aikana, jotta keskusvastapuoli voi jatkaa luotettavasti toimintaansa ja tehdä selvityksen määräaikaan mennessä.

1 a.     Keskusvastapuolen on otettava käyttöön asianmukainen menettely, pantava se täytäntöön ja ylläpidettävä sitä varmistamaan asiakkaiden varojen oikea-aikainen ja asianmukainen selvitys tai siirtäminen, mikäli toimilupa peruutetaan 16 artiklan mukaisen päätöksen nojalla.

2.    Jotta voidaan taata tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, EAMV laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi , joissa määritetään tarkemmin toiminnan jatkuvuussuunnitelman vähimmäissisältö sekä palvelujen vähimmäistaso, joka on taattava palautumissuunnitelmalla.

EAMV toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja teknisiä sääntelystandardeja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. [tark. 19]

▐

32 a artikla

Täysin automaattinen käsittely

1.     Täysin automaattisen käsittelyn (STP) edistämiseksi koko transaktion ajan keskusvastapuolten on käytettävä tai mukautettava niille osallistujille ja markkinainfrastruktuureille tarkoitetuissa järjestelmissä, joiden kanssa ne toimivat yhdessä, viestintämenettelyissään niiden osallistujien ja markkinainfrastruktuurien kanssa, joiden kanssa ne toimivat yhdessä, asiaankuuluvia kansainvälisiä viestintämenettelyjä ja -standardeja viestin lähettämistä ja vertailutietoja varten tehokkaan selvittämisen edistämiseksi kaikissa järjestelmissä.

2.     Jotta voidaan taata tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa määritetään menettely sen määrittämiseksi, mitkä kansainväliset viestien lähettämistä ja vertailutietoja koskevat kansainväliset viestintämenettelyt ja -standardit katsotaan asiaankuuluviksi 1 kohdan soveltamiseksi.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja teknisiä sääntelystandardeja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. [tark. 19]

33 artikla

Ulkoistaminen

1.   Jos keskusvastapuoli ulkoistaa operatiivisia toimintoja, palveluja tai toimia, se on yhä täysin vastuussa kaikkien tämän asetuksen mukaisten velvollisuuksiensa täyttämisestä, ja sen on aina täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)	ulkoistaminen ei johda keskusvastapuolen vastuun siirtämiseen;

b)	keskusvastapuolen suhde selvitysosapuoliinsa ja sen velvollisuudet niitä kohtaan eivät muutu;

c)	keskusvastapuolen toimiluvan myöntämisedellytykset eivät tosiasiallisesti muutu;

d)	ulkoistaminen ei estä valvontatehtävien hoitamista , mukaan luettuna siihen liittyvien tietojen saaminen itse paikalla palveluntarjoajan luona ;

e)	ulkoistaminen ei johda siihen, että keskusvastapuoli jää ilman järjestelmiä ja tarkastuksia, joita se tarvitsee itseensä kohdistuvien riskien hallitsemiseksi;

e a)	palveluntarjoaja panee täytäntöön toiminnan jatkuvuutta koskevat vaatimukset, jotka vastaavat vaatimuksia, jotka keskusvastapuolen olisi pitänyt täyttää kotimaisen valvontakehyksensä nojalla;

f)

keskusvastapuolella säilyy asiantuntemus ja resurssit, joita tarvitaan tarjottavien palvelujen sekä palveluntarjoajan organisatoristen valmiuksien ja omien varojen riittävyyden arvioimisessa, ulkoistettujen toimintojen tehokkaassa valvonnassa ja ulkoistamiseen liittyvien riskien hallinnassa, ja se valvoo kyseisiä toimintoja ja hallitsee kyseisiä riskejä jatkuvasti;

g)	keskusvastapuolella on suora pääsy ulkoistettuja toimintoja koskeviin olennaisiin tietoihin;

h)	tarvittaessa ja sanotun rajoittamatta keskusvastapuolen tämän asetuksen vaatimusten noudattamista koskevaa vastuuta, palveluntarjoaja tekee toimivaltaisen viranomaisen kanssa ulkoistettuihin toimintoihin liittyvää yhteistyötä;

i)	palveluntarjoaja suojaa keskusvastapuolta, sen selvitysosapuolia ja asiakkaita koskevat luottamukselliset tiedot. Jos palveluntarjoaja on sijoittautunut kolmanteen maahan, kyseisen kolmannen maan tietosuojanormit ovat samanarvoisia unionissa noudatettavien tietosuojanormien kanssa;

i a)	toiminnanharjoittajaan sovelletaan maassaan vastaavaa oikeusjärjestelmää kuin keskusvastapuoleen toiminnan jatkuvuuden ja tietosuojan osalta;

i b)	riskinhallintaan liittyviä toimia ei ulkoisteta.

2.   Toimivaltaisen viranomaisen on edellytettävä, että keskusvastapuoli selkeästi määrittää ja osoittaa omat oikeutensa ja velvollisuutensa sekä palveluntarjoajan oikeudet ja velvollisuudet kirjallisessa sopimuksessa.

3.   Keskusvastapuolen on annettava pyynnöstä saataville kaikki tiedot, joita toimivaltainen viranomainen tarvitsee voidakseen arvioida, noudatetaanko ulkoistetuissa toimissa tämän asetuksen vaatimuksia.

2   luku

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat säännöt

34 artikla

Yleiset säännökset

1.   Tarjotessaan palveluja selvitysosapuolilleen ja tarvittaessa niiden asiakkaille keskusvastapuolen on toimittava tasapuolisesti ja ammattimaisesti selvitysosapuolten ja asiakkaiden etujen ja järkevän riskienhallinnan mukaisesti.

2.   Keskusvastapuolella on oltava helposti saatavilla olevat, selkeät ja oikeudenmukaiset säännöt valitusten nopeaa käsittelyä varten.

35 artikla

Osallistumisvaatimukset

1.   Keskusvastapuolen on vahvistettava selvitysosapuolia varten osallistumisluokat ja osallistumisvaatimukset. Osallistumisvaatimusten on oltava syrjimättömiä, selkeitä ja objektiivisia sen varmistamiseksi, että keskusvastapuoleen osallistuminen on oikeudenmukaista ja avointa ja että selvitysosapuolilla on riittävästi rahoitusvaroja ja toimintakapasiteettia täyttääkseen keskusvastapuoleen osallistumisesta johtuvat velvollisuudet. Osallistumista rajoittavat vaatimukset sallitaan ainoastaan, jos niillä pyritään hallitsemaan keskusvastapuoleen kohdistuvaa riskiä. Rahoituslaitosten ryhtymistä selvitysosapuoliksi ei saa estää kilpailunvastaisella tai kohtuuttomalla tavalla.

2.   Keskusvastapuolen on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan jatkuvasti, ja arvioinnin kannalta olennaisten tietojen on oltava oikea-aikaisesti sen saatavilla. Keskusvastapuolen on tehtävä vähintään kerran vuodessa perusteellinen selvitys siitä, noudattavatko sen selvitysosapuolet tämän artiklan säännöksiä.

3.   Selvitysosapuolilla, jotka selvittävät kauppoja asiakkaidensa puolesta, on oltava tähän toimintaan tarvittavat ylimääräiset rahoitusvarat ja toimintakapasiteetti. Keskusvastapuolen selvitysosapuolia koskevissa säännöissä on sallittava, että se kerää perustietoja, jotta asiakkaille suunnattujen palvelujen tarjoamiseen liittyvät asiaankuuluvat riskikeskittymät voidaan tunnistaa ja jotta niitä voidaan valvoa ja hallinnoida. Selvitysosapuolten on pyynnöstä ilmoitettava keskusvastapuolelle vaatimuksista ja järjestelyistä, joita ne soveltavat antaakseen asiakkailleen mahdollisuuden käyttää keskusvastapuolen palveluja. Vastuu valvonnasta sekä asiakkaan velvoitteista säilyy selvitysosapuolilla. Kyseiset vaatimukset eivät saa olla syrjiviä.

4.   Keskusvastapuolella on oltava objektiiviset ja avoimet menettelyt sellaisten selvitysosapuolten osallistumisen keskeyttämistä ja asianmukaista poistumista varten, jotka eivät enää täytä 1 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia.

5.   Keskusvastapuoli voi kieltää sellaisten selvitysosapuolten osallistumisen, jotka täyttävät 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset, ainoastaan, jos kielto perustellaan asianmukaisesti ja kirjallisesti ja se perustuu kattavaan riskianalyysiin.

6.   Keskusvastapuoli voi asettaa selvitysosapuolille lisävelvoitteita, esimerkiksi velvoittaa ne osallistumaan maksunsa laiminlyöneen selvitysosapuolen position huutokauppoihin. Lisävelvoitteiden on oltava oikeassa suhteessa kyseisen selvitysosapuolen aiheuttamaan riskiin, eikä niillä saa rajoittaa osallistumista koskemaan tiettyjen luokkien selvitysosapuolia.

36 artikla

Avoimuus

1.   Keskusvastapuolen on julkistettava tarjottaviin palveluihin liittyvät hinnat ja maksut. Sen on julkistettava jokaisen palvelun ja erikseen suoritettavan toiminnon hinnat ja maksut, mukaan luettuina alennukset ja hyvitykset sekä näiden vähennysten hyödyntämisedellytykset. Sen on annettava selvitysosapuolilleen ja tarvittaessa niiden asiakkaille mahdollisuus käyttää erikseen erityispalveluja.

2.   Keskusvastapuolen on ilmoitettava selvitysosapuolille ja asiakkaille, mitä taloudellisia riskejä liittyy sen tarjoamiin palveluihin.

3.   Keskusvastapuolen on julkistettava selvitysosapuolilleen ja toimivaltaiselle viranomaiselle hintatiedot, joiden perusteella lasketaan sen selvitysosapuoliin liittyvät riskit päivän lopussa.

Keskusvastapuolen on julkistettava keskusvastapuolen selvittämien selvitettyjen transaktioiden määrät kunkin rahoitusvälinelajin osalta kokonaisuudessaan .

3 a.     Keskusvastapuolen on julkistettava viestintäprotokolliin liittyvät operatiiviset ja tekniset vaatimukset, jotka kattavat sisällön ja viestimuodot, joita se käyttää viestintään kolmansien osapuolten kanssa, mukaan luettuna 5 artiklassa tarkoitetut tiedot.

3 b.     Keskusvastapuolen on julkistettava kaikki selvitysosapuolten tekemät 35 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten rikkomukset, paitsi jos toimivaltainen viranomainen EMVA:ta kuultuaan katsoo, että tällainen julkistaminen uhkaisi rahoitusvakautta tai markkinoiden luottamusta.

37 artikla

Erottelu ja siirrettävyys

1.   Keskusvastapuolen on säilytettävä tietoja ja ylläpidettävä tilejä, joiden perusteella se voi milloin tahansa viipymättä tunnistaa ja erottaa yhden selvitysosapuolen omaisuuserät ja positiot toisen selvitysosapuolen omaisuuseristä ja positioista sekä omista omaisuuseristään. Mikäli keskusvastapuoli tallettaa omaisuuseriä ja varoja kolmannelle osapuolelle, sen on varmistettava, että selvitysosapuolelle kuuluvat omaisuuserät ja varat pidetään erillään keskusvastapuolelle ja muille selvitysosapuolille kuuluvista omaisuuseristä ja varoista ja kyseiselle kolmannelle osapuolelle kuuluvista omaisuuseristä ja varoista.

2.    Selvitysosapuolen on eriteltävä erillisissä keskusvastapuolen ylläpitämissä tileissä selvitysosapuolen omaisuuserät ja positiot asiakkaidensa omaisuuseristä ja positioista.

2 a.     Selvitysosapuolten on eriteltävä keskusvastapuolen ylläpitämissä erillisissä tileissä kunkin asiakkaan positiot ("täysimääräinen erottelu"). Selvitysosapuolet antavat asiakkaille mahdollisuuden saada positionsa kirjatuksi keskusvastapuolen koontitileihin esittämällä asiaa koskevan kirjallisen pyynnön.

3.    Keskusvastapuolen ja selvitysosapuolten on julkaistava niiden tarjoaman erottelun suojan tasot ja erottelun eri tasoihin liittyvät kustannukset. Erottelun eri tasoja koskevien tietojen on sisällettävä kuvaus tarjottujen erottelun tasojen oikeudellisista vaikutuksista, mukaan luettuna tiedot asiaankuuluvilla oikeudenkäyttöalueilla sovellettavasta maksukyvyttömyyslainsäädännöstä. Keskusvastapuolen on edellytettävä, että selvitysosapuolet tiedottavat asiakkailleen kyseisistä riskeistä ja kustannuksista.

3 a.     Keskusvastapuolen on säilytettävä tietoja, joiden perusteella se voi milloin tahansa viipymättä tunnistaa asetetut positiot kaikkien tämän artiklan mukaisesti ylläpidettyjen tilien osalta.

3 b.     Keskusvastapuolen on jäsenneltävä järjestelynsä varmistaakseen, että kun sovelletaan täysimääräistä erottelua, sillä voidaan helpottaa maksunsa laiminlyöneen selvitysosapuolen asiakkaiden positioiden ja vakuuksien siirtoa yhdelle tai useammalle muulle osallistujalle.

4.   Edellyttäen, että asiakas on valinnut täysimääräisen erottelun , sovelletaan direktiivin 2006/48/EY liitteessä III olevan 2 osan 6 kohtaa.

5.    Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden maksukyvyttömyyttä koskevat lait sisältävät riittävät poikkeukset, jotta keskusvastapuolet voivat täyttää näiden säännösten tavoitteet ja vaatimukset.

Asiaankuuluvia toimet käynnistäviä tapahtumia ovat muun muassa selvitysosapuolen maksukyvyttömyys ja siihen liittyvät tapahtumat sekä kyvyttömyys täyttää olemassa olevat vaatimukset.

Jotta voidaan taata tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa asiaankuuluvat tapahtumat määritellään yksityiskohtaisemmin.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä kolmannessa alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. [tark. 19]

3   luku

Vakavaraisuusvaatimukset

38 artikla

Riskienhallinta

Keskusvastapuolen on lähes reaaliaikaisesti mitattava ja arvioitava kuhunkin selvitysosapuoleen liittyviä likviditeetti- ja luottoriskejään ja tarvittaessa sellaiseen toiseen keskusvastapuoleen liittyviä likviditeetti- ja luottoriskejään, jonka kanssa se on tehnyt yhteentoimivuussopimuksen. Keskusvastapuolen on mahdollisuuksien mukaan tunnistettava, valvottava ja hallittava selvitysosapuolten selvitystransaktioista johtuvia mahdollisia riskejä asiakkaiden puolesta. Keskusvastapuolen on voitava päästä nopeasti ja syrjimättömästi olennaisiin hintatietolähteisiin, jotta se voi tehokkaasti mitata riskejään. Tässä on otettava huomioon kohtuulliset kustannukset ja kunnioitettava kansainvälisiä tekijänoikeuksia.

39 artikla

Marginaalivaatimukset

1.   Keskusvastapuolen on määrättävä, vaadittava ja kerättävä marginaaleja, jotta se voi rajoittaa selvitysosapuolistaan ja tarvittaessa sellaisista keskusvastapuolista johtuvia luottoriskejään, joiden kanssa se on tehnyt yhteentoimivuussopimukset. Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että keskusvastapuolet noudattavat 5 kohdassa tarkoitettuja vähimmäismarginaalia koskevia standardeja. Kyseiset vähimmäisstandardit on asetettava riskitason mukaisesti, ja ne on tarkistettava säännöllisesti, jotta ne kuvastavat ajankohtaisia markkinaolosuhteita ja erityisesti jotta niillä vastataan hätätilanteisiin, jos katsotaan, että sen tekeminen lieventää järjestelmäriskiä. Marginaalien on oltava riittäviä kattamaan mahdolliset riskit, joita keskusvastapuoli arvioi esiintyvän kyseisten positioiden realisointiin saakka. Niiden on oltava riittäviä kattamaan asianmukaisella aikahorisontilla tappiot, joita aiheuttaa vähintään 99 prosenttia riskimuutoksista, ja niiden avulla on varmistettava, että keskusvastapuoli kattaa vakuuksilla ainakin päiväkohtaisesti kaikkiin selvitysosapuoliinsa liittyvät riskinsä ja tarvittaessa sellaisiin keskusvastapuoliin liittyvät riskit, joiden kanssa se on tehnyt yhteentoimivuussopimukset.

Asetuksen (EU) N:o 1095/2010 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti Euroopan valvontaviranomainen (EAMV) voi asettaa marginaalivaatimukset uudelleen hätätilanteissa, jos sen tekeminen lieventää järjestelmäriskiä.

2.   Marginaalivaatimuksia asettaessaan keskusvastapuolen on käytettävä malleja ja parametreja, jotka kuvaavat selvitettävien tuotteiden riskiominaisuuksia ja joissa otetaan huomioon marginaalien keräämisten aikaväli, markkinoiden likviditeetti sekä muutosten mahdollisuus transaktion aikana. Toimivaltainen viranomainen validoi kyseiset mallit ja parametrit, ja ▐ niistä annetaan lausunto 15 artiklan mukaisesti .

3.   Keskusvastapuolen on vaadittava ja kerättävä marginaalit päivän sisäisesti ainakin silloin, kun ylitetään ennalta määritellyt kynnysarvot.

3 a.     Keskusvastapuolen on vaadittava ja kerättävä marginaalit, jotka riittävät kattamaan positiot, jotka on rekisteröity kussakin tilissä, joita ylläpidetään 37 artiklan mukaisesti erityisten rahoitusvälineiden osalta. Keskusvastapuoli voi laskea marginaalit rahoitusvälinesalkun osalta vain, kun salkun sisältämien rahoitusvälineiden välinen hintavastaavuus on korkea ja vakaa.

▐

5.    Jotta voidaan taata tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, EAMV:n laatii EPV:ta kuultuaan teknisten sääntelystandardien luonnoksia , joissa määritetään 1 kohdassa tarkoitetut asianmukaiset prosenttimäärät ja aikahorisontti eri rahoitusvälinelajeja varten sekä 3 a kohdassa tarkoitetut ehdot .

EAMV toimittaa EPV:ta kuultuaan nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja teknisiä sääntelystandardeja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. [tark. 19]

▐

40 artikla

Maksulaiminlyöntirahasto

1.    Selvitysosapuolistaan johtuvien luottoriskiensä rajoittamiseksi edelleen keskusvastapuolen on pidettävä yllä maksulaiminlyöntirahastoa kattaakseen tappiot, jotka ylittävät tappiot, jotka on katettava 39 artiklassa tarkoitetuilla marginaalivaatimuksilla ja jotka johtuvat yhden tai useamman selvitysosapuolen maksulaiminlyönnistä, mukaan luettuna maksukyvyttömyysmenettelyn aloittaminen niitä vastaan.

2.   Keskusvastapuolen on vahvistettava maksulaiminlyöntirahastoon maksettavien osuuksien vähimmäissuuruus sekä yksittäisten selvitysosapuolten osuuksien laskentaperusteet. Maksulaiminlyöntirahastoon maksettavat osuudet on suhteutettava kunkin selvitysosapuolen riskiin sen varmistamiseksi, että kyseiset osuudet antavat ainakin keskusvastapuolelle mahdollisuuden kestää niiden kahden selvitysosapuolen maksulaiminlyönnin, joihin liittyy sen kannalta suurimmat riskit.

2 a.     Keskusvastapuolen on kehitettävä skenaarioita, jotka pohjautuvat äärimmäisiin mutta mahdollisiin markkinaolosuhteisiin. Skenaarioissa on otettava huomioon sellaiset ajanjaksot, jolloin volatiliteetti on ollut kaikkein suurinta niillä markkinoilla, joilla keskusvastapuoli tarjoaa palvelujaan, sekä monia mahdollisia tulevia skenaarioita. Niissä on otettava huomioon rahoitusvarojen äkilliset myynnit ja markkinoiden likviditeetin nopea väheneminen. Maksulaiminlyöntirahaston koon on sisällettävä 39 artiklan mukaisesti lasketut marginaalit ennakoiduista skenaarioista johtuvista positioista.

Selvitysosapuoltensa luottoriskejä laskiessaan keskusvastapuolen on otettava huomioon

a)	kunkin selvitysosapuolen riskit kunkin 37 artiklan mukaisesti ylläpidetyn tilin tietojen mukaisesti, ja

b)	voidaanko voittoja selvitysosapuolen positioista käyttää kattamaan asiakkaiden positioiden tappiot.

3.   Keskusvastapuoli voi perustaa useamman kuin yhden maksulaiminlyöntirahaston eri rahoitusvälinelajeja varten, joita se selvittää.

3 a.     Jotta voidaan taata tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, EAMV:n laatii EPV:ta kuultuaan teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa määritetään 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen maksulaiminlyöntirahastojen yksityiskohdat.

EAMV toimittaa tiiviissä yhteistyössä EPKJ:n kanssa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja teknisiä sääntelystandardeja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. [tark. 19]

41 artikla

Muut riskienhallintamenetelmät

1.   Keskusvastapuolella on oltava käytettävissään 12 artiklassa vaaditun pääoman lisäksi riittävästi rahoitusvaroja kattamaan mahdolliset tappiot, jotka ylittävät marginaalivaatimuksilla ja maksulaiminlyöntirahastolla katettavat tappiot. Tällaisia varoja voivat olla selvitysosapuolten tai muiden osapuolten perustamat muut selvitysrahastot, tappionjakamisjärjestelyt, vakuutusjärjestelyt, keskusvastapuolen omat varat, emoyrityksen antamat takaukset tai vastaavat järjestelyt. Varojen on oltava vapaasti keskusvastapuolen käytettävissä, eikä niitä saa käyttää toimintatappioiden kattamiseen.

2.   ▐ Keskusvastapuolen on aina kyettävä kestämään 40 artiklassa tarkoitetun maksulaiminlyöntirahaston ja 1 kohdassa tarkoitettujen muiden rahoitusvarojen avulla mahdolliset tappiot äärimmäisissä mutta mahdollisissa markkinaolosuhteissa. Keskusvastapuolen on kehitettävä skenaarioita, jotka pohjautuvat tällaisiin äärimmäisiin mutta mahdollisiin markkinaolosuhteisiin.

3.    Keskusvastapuolen on mitattava mahdolliset likviditeettitarpeensa. Keskusvastapuolella on aina oltava mahdollisuus saada palveluidensa ja toimintojensa suorittamiseksi varten riittävästi likviditeettiä. Tätä varten keskusvastapuolen on hankittava tarvittavat luottolimiitit tai vastaavat järjestelyt kattaakseen likviditeettitarpeensa sellaisissa tapauksissa, joissa sen käytettävissä olevat rahoitusvarat eivät ole heti saatavilla. Kukin selvitysosapuoli, sen emoyritys tai tytäryritys saa tarjota enintään 25 prosenttia keskusvastapuolen tarvitsemista luottolimiiteistä.

4.   Keskusvastapuoli voi vaatia selvitysosapuolia, jotka eivät ole laiminlyöneet maksujaan, antamaan lisävaroja toisen selvitysosapuolen laiminlyötyä maksunsa. Keskusvastapuolen selvitysosapuolilla on oltava rajalliset vastuut keskusvastapuolta kohtaan.

5.    Jotta voidaan taata tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, EAMV laatii EPV:ta kuultuaan teknisten sääntelystandardien luonnoksia , joissa määritetään tarkemmin 2 kohdassa tarkoitetut äärimmäiset olosuhteet, jotka keskusvastapuolen tulee kestää.

EAMV toimittaa EPV:ta kuultuaan nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja teknisiä sääntelystandardeja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. [tark. 19]

▐

42 artikla

Laiminlyöntitapauksissa noudettava menettely

1.   Keskusvastapuolen on käytettävä maksunsa laiminlyöneen selvitysosapuolen asettamat marginaalit ennen kuin tappioiden kattamiseen käytetään muita rahoitusvaroja.

2.   Jos maksunsa laiminlyöneen selvitysosapuolen asettamat marginaalit eivät riitä kattamaan keskusvastapuolelle aiheutuneita tappioita, keskusvastapuolen on käytettävä maksunsa laiminlyöneen selvitysosapuolen maksulaiminlyöntirahastoon maksamaa osuutta näiden tappioiden kattamiseen.

3.   Keskusvastapuolen on käytettävä osuuksia, jotka selvitysosapuolet, jotka eivät ole laiminlyöneet maksujaan, ovat maksaneet maksulaiminlyöntirahastoon, sekä muita niiden maksamia osuuksia vasta sen jälkeen, kun se on käyttänyt maksunsa laiminlyöneen selvitysosapuolen osuudet ja 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut omat varansa.

4.   Keskusvastapuoli ei saa käyttää sellaisten selvitysosapuolten asettamia marginaaleja, jotka eivät ole laiminlyöneet maksujaan, kattamaan toisen selvitysosapuolen maksulaiminlyönnistä johtuvia tappioita.

43 artikla

Vakuusvaatimukset

1.   Keskusvastapuoli saa hyväksyä ▐ erittäin likvidejä vakuuksia , kuten käteistä, kultaa, valtion obligaatioita ja erittäin laadukkaita yrityslainoja , joihin liittyy minimaalinen luotto- ja markkinariski, kattamaan selvitysosapuoliinsa liittyvät alkuperäiset ja meneillään olevat riskit. Rahoitusalan ulkopuolisten vastapuolten tapauksessa keskusvastapuolet voivat hyväksyä pankkitakuita, kun ne otetaan huomioon selvitysosapuolena toimivan pankin riskissä. Sen on sovellettava omaisuuserien arvoihin asianmukaisia aliarvostuksia, joissa otetaan huomioon omaisuuserien arvon mahdollinen aleneminen niiden viimeisimmän arvonkorotuksen ja sen ajankohdan välillä, jolloin niiden realisointi kohtuullisen todennäköisesti tapahtuu. Sen on otettava huomioon markkinatoimijan maksulaiminlyönnin jälkeinen likviditeettiriski sekä tiettyihin omaisuuseriin liittyvä keskittymäriski, jotka voivat vaikuttaa riittävien vakuuksien ja asianmukaisten aliarvostusten määrittämiseen. Kyseiset vähimmäisstandardit on asetettava riskitason mukaisesti, ja ne on tarkistettava säännöllisesti, jotta ne kuvastavat markkinaolosuhteita ja erityisesti jotta niillä vastataan hätätilanteisiin, jos katsotaan, että sen tekeminen lieventää järjestelmäriskiä.

2.   Keskusvastapuoli voi tarvittaessa, jos se noudattaa riittävää varovaisuutta, hyväksyä johdannaissopimuksen tai rahoitusvälineen kohde-etuuden, josta kyseisen keskusvastapuolen vastuu johtuu, vakuudeksi, jolla sen marginaalivaatimukset katetaan.

3.    Jotta voidaan taata tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, EAMV laatii EPV:tä ja EJRK:ta kuultuaan teknisten sääntelystandardien luonnoksia , joissa määritetään tarkemmin, minkä tyyppisiä vakuuksia pidetään erittäin likvideinä, sekä 1 kohdassa tarkoitetut aliarvostukset.

EAMV toimittaa EPV:tä ja EJRK:ta kuultuaan nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja teknisiä sääntelystandardeja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. [tark. 19]

▐

44 artikla

Sijoituspolitiikka

1.   Keskusvastapuoli saa sijoittaa rahoitusvaransa ainoastaan erittäin likvideihin rahoitusvälineisiin, joihin liittyy minimaalinen markkina- ja luottoriski , kuten EU:n keskuspankin rahastoihin . Sijoitukset on voitava realisoida nopeasti sillä tavoin, että kielteiset hintavaikutukset ovat minimaalisia.

1 a.     Pääoman määrää ja keskusvastapuolen voittoja ja rahastoja, joita ei sijoiteta 1 kohdan mukaisesti, ei oteta huomioon 12 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa.

2.   Marginaaleiksi asetetut rahoitusvälineet on talletettava arvopaperikaupan selvitysjärjestelmien ylläpitäjien huostaan, jotka varmistavat syrjimättömän pääsyn keskusvastapuolille sekä täyden suojan kyseisille rahoitusvälineille. Rahoitusvälineiden on tarvittaessa oltava nopeasti keskusvastapuolen saatavilla. Keskusvastapuolten on valvottava tiukasti selvitysosapuolten vakuuden kohdentamista uudelleen EAMV:n valvonnassa.

3.   Keskusvastapuoli ei saa sijoittaa pääomaansa tai 39, 40 ja 41 artiklassa tarkoitettujen vaatimusten perusteella saatuja summia omiin arvopapereihinsa tai emo- tai tytäryrityksensä arvopapereihin.

4.   Keskusvastapuolen on sijoituspäätöstä tehdessään otettava huomioon yksittäisiin velallisiin liittyvien luottoriskien kokonaismäärä ja varmistettava, että sen mihin tahansa yksittäiseen velalliseen liittyvä kokonaisriski pysyy hyväksyttävien keskittymärajojen sisäpuolella.

5.    Jotta voidaan taata tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, EAMV laatii EPV:tä ja EJRK:ta kuultuaan teknisten sääntelystandardien luonnoksia , joissa määritetään tarkemmin 1 kohdassa tarkoitetut erittäin likvidit rahoitusvälineet sekä 4 kohdassa tarkoitetut keskittymärajat.

EAMV toimittaa EPV:ta kuultuaan nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja teknisiä sääntelystandardeja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. [tark. 19]

▐

45 artikla

Maksulaiminlyöntiä koskevat menettelyt

1.   Keskusvastapuolella on oltava käytössään yksityiskohtaiset menettelyt, joita noudatetaan, kun selvitysosapuoli ei noudata 35 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia keskusvastapuolen asettamassa määräajassa eikä sen vahvistamien menettelyjen mukaisesti. Keskusvastapuolen on kuvattava yksityiskohtaisesti menettelyt, joita noudatetaan silloin, kun keskusvastapuoli ei ole selvitysosapuolen maksukyvyttömyyden toteaja. Menettelyjä on tarkistettava vuosittain.

2.   Keskusvastapuolen on toteutettava viipymättä toimia rajoittaakseen maksulaiminlyönneistä johtuvat tappiot ja likviditeettipaineet, ja sen on varmistettava, että selvitysosapuolen positioiden sulkeminen ei häiritse sen toimintaa tai altista selvitysosapuolia, jotka eivät ole laiminlyöneet maksujaan, tappioille, joita ne eivät voi ennakoida tai hallita.

3.   Keskusvastapuolen on viipymättä ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle. Kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on heti ilmoitettava siitä maksunsa laiminlyöneen selvitysosapuolen valvonnasta vastaavalle viranomaiselle, jos keskusvastapuoli katsoo, että selvitysosapuoli ei kykene täyttämään tulevia velvoitteitaan, ja kun keskusvastapuoli aikoo julistaa sen maksukyvyttömäksi.

4.   Keskusvastapuolen on huolehdittava siitä, että sen maksulaiminlyöntiä koskevat menettelyt ovat täytäntöönpanokelpoisia. Sen on toteutettava kaikki kohtuulliset toimet varmistaakseen, että sillä on oikeudelliset valtuudet realisoida maksunsa laiminlyöneen selvitysosapuolen positiot ja siirtää tai realisoida maksunsa laiminlyöneen selvitysosapuolen asiakkaan positiot.

46 artikla

Mallien uudelleentarkastelu, stressitestaus ja toteumatestaus

1.   Keskusvastapuolen on säännöllisesti tarkasteltava uudelleen malleja ja parametreja, jotka on otettu käyttöön sen marginaalivaatimusten, maksulaiminlyöntirahastoon maksettavien osuuksien, vakuusvaatimusten ja muiden riskienhallintamekanismien laskemiseksi. Sen on testattava malleja usein toistettavilla tiukoilla stressitesteillä arvioidakseen niiden kestävyyttä äärimmäisissä mutta mahdollisissa markkinaolosuhteissa, ja sen on tehtävä toteumatestejä arvioidakseen käytettyjen menetelmien luotettavuutta. Keskusvastapuolen on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle testien tuloksista ja annettava kyseisen viranomaisen validoida mallit ja parametrit ennen kuin se tekee niihin muutoksia.

2.   Keskusvastapuolen on säännöllisesti testattava maksulaiminlyöntiä koskevien menettelyjensä keskeisiä näkökohtia ja toteutettava kaikki kohtuulliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaikki selvitysosapuolet ymmärtävät kyseiset menettelyt ja että ne ovat tehneet asianmukaiset järjestelyt voidakseen reagoida maksulaiminlyöntitapaukseen.

2 a.     EAMV:n on annettava tietoja 1 kohdassa tarkoitettujen stressitestien tuloksista EVV:lle, jotta ne voisivat arvioida rahoituslaitosten riskeistä, jotka liittyvät keskusvastapuolten maksulaiminlyönteihin.

3.   Keskusvastapuolen on julkistettava keskeiset tiedot riskienhallintamallistaan sekä oletukset, jotka on tehty 1 kohdassa tarkoitettujen stressitestien suorittamiseksi , ja stressitestien tulokset, paitsi jos toimivaltainen viranomainen katsoo EAMV:ta kuultuaan, että tällainen julkistaminen uhkaisi rahoitusvakautta .

4.    Jotta voidaan taata tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia , joissa määritetään tarkemmin

a)	niiden testien tyyppi, joita käytetään eri rahoitusvälinelajien ja erityyppisten sijoitussalkkujen testaukseen;

b)	selvitysosapuolten tai muiden osapuolten osallistuminen testeihin;

c)	testien toistumistiheys;

d)	testien aikahorisontit;

e)	3 kohdassa tarkoitetut keskeiset tiedot.

EAMV toimittaa EPV:ta kuultuaan nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja teknisiä sääntelystandardeja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. [tark. 19]

▐

47 artikla

Suoritus

1.   Keskusvastapuolen on käytettävä keskuspankkirahaa transaktioidensa suorittamiseen, jos se on käytännöllistä ja jos sitä on saatavilla. Jos keskuspankkirahaa ei käytetä , on toteutettava toimia, joilla käteissuoritusriskejä rajoitetaan voimakkaasti.

2.   Keskusvastapuolen on selkeästi ilmoitettava rahoitusvälineiden toimittamiseen liittyvät velvollisuutensa, muun muassa se, onko se velvollinen toimittamaan tai vastaanottamaan rahoitusvälineen tai korvaako se osallistujille toimituksen yhteydessä syntyneet tappiot.

3.   Jos keskusvastapuoli on velvollinen toimittamaan tai vastaanottamaan rahoitusvälineitä, sen on eliminoitava pääomariski noudattamalla toimitus maksua vastaan -periaatetta mahdollisimman pitkälle.

48 artikla

Yhteentoimivuussopimukset

1.   Keskusvastapuoli voi tehdä yhteentoimivuussopimuksen toisen keskusvastapuolen kanssa, jos 49 ja 50 artiklan mukaiset vaatimukset täyttyvät.

1 a.     Jotta keskusvastapuolia ei altisteta lisäriskeille, yhteentoimivuussopimukset rajoitetaan tässä asetuksessa siirtokelpoisiin arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 18 alakohdan a ja b luetelmakohdan ja 19 kohdan mukaisesti. EAMV:n on kuitenkin annettava komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2014 kertomus siitä, olisiko soveltamisalaa laajennettava muihin rahoitusvälineisiin.

2.   Kun keskusvastapuoli tekee yhteentoimivuussopimusta toisen keskusvastapuolen kanssa palvelujen tarjoamiseksi tietylle kauppapaikalle, sillä on oltava syrjimätön oikeus saada tiedot, joita se tarvitsee kyseiseltä kauppapaikalta saamiensa tehtävien suorittamiseen, sekä syrjimätön pääsy asianomaiseen selvitysjärjestelmään.

3.   Yhteentoimivuussopimuksen tekemistä tai 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun tietovirtaan tai selvitysjärjestelmään pääsemistä saa rajoittaa suoraan tai välillisesti ainoastaan kyseisestä sopimuksesta tai pääsystä johtuvan riskin hallitsemiseksi.

48 a artikla

Keskusvastapuolen pääsy kauppatietoihin

1.     Keskusvastapuolella on oltava syrjimätön oikeus saada tiedot tietyltä kauppapaikalta, ja sillä on oltava syrjimätön pääsy kaikkiin asiaankuuluviin selvitysjärjestelmiin, joita se tarvitsee tehtäviensä suorittamiseen.

2.     EAMV:n on 68 artiklassa tarkoitettuja komissiolle ja Euroopan parlamentille annettavia kertomuksia varten valvottava keskusvastapuolten käyttöä ja tiettyjen käytäntöjen, kuten yksinoikeuskäyttölupien käytön, vaikutuksia kilpailukykyyn.

49 artikla

Riskienhallinta

1.   Keskusvastapuolten, jotka tekevät yhteentoimivuussopimuksen, on

a)	otettava käyttöön asianmukaiset toimintatavat, menettelyt ja järjestelmät, joilla voidaan tehokkaasti tunnistaa, valvoa ja hallita kyseisestä sopimuksesta aiheutuvia lisäriskejä, jotta ne voivat täyttää velvollisuutensa oikea-aikaisesti;

b)	sovittava kunkin keskusvastapuolen oikeuksista ja velvollisuuksista, myös niiden suhteeseen sovellettavasta laista;

c)	tunnistettava luotto- ja likviditeettiriskit, valvottava niitä ja hallittava niitä tehokkaasti, jotta yhden keskusvastapuolen selvitysosapuolen maksulaiminlyönti ei vaikuta yhteentoimivaan keskusvastapuoleen;

d)	tunnistettava keskinäiset sidossuhteet ja korrelaatiot, jotka voivat aiheutua yhteentoimivuussopimuksesta ja vaikuttaa luotto- ja likviditeettiriskeihin selvitysosapuolten keskittymisen vuoksi sekä vaikuttaa yhdistettyihin rahoitusvaroihin.

Ensimmäisen alakohdan b alakohtaa sovellettaessa keskusvastapuolten on tarvittaessa käytettävä direktiivin 98/26/EY mukaisesti samoja sääntöjä, jotka koskevat ajankohtaa, jolloin siirtomääräykset tulevat niiden omiin järjestelmiin, sekä peruutusajankohtaa.

Ensimmäisen alakohdan c alakohtaa sovellettaessa sopimuksen ehdoissa on kuvattava menettely, jolla hallitaan maksulaiminlyönnin seurauksia, jos yksi keskusvastapuolista, joiden kanssa on tehty yhteentoimivuussopimus, laiminlyö maksunsa.

Ensimmäisen alakohdan d alakohtaa sovellettaessa keskusvastapuolten on valvottava tiukasti selvitysosapuolten vastuiden edelleenpanttausta sopimuksen puitteissa, jos niiden toimivaltaiset viranomaiset sen sallivat. Sopimuksissa on kuvattava, miten näitä riskejä käsitellään, jolloin on otettava huomioon riittävä kattavuus sekä leviämisvaaran rajoittamisen tarve.

2.   Jos riskienhallintamallit, joita keskusvastapuolet käyttävät kattamaan selvitysosapuoliinsa liittyvän riskinsä sekä keskinäiset riskinsä, ovat erilaiset, keskusvastapuolten on yksilöitävä kyseiset erot, arvioitava niistä mahdollisesti aiheutuvat riskit ja toteutettava toimenpiteitä, mukaan luettuna ylimääräisten rahoitusvarojen varmistaminen, joilla rajoitetaan niiden vaikutuksia yhteentoimivuussopimukseen sekä niiden mahdollisia seurauksia leviämisriskien osalta ja varmistetaan, että kyseiset erot eivät vaikuta keskusvastapuolten kykyyn hallita selvitysosapuolen maksulaiminlyönnin seurauksia.

49 a artikla

Marginaalien tarjoaminen keskusvastapuolien kesken

1.     Keskusvastapuoli erottaa niiltä keskusvastapuolilta saamansa vakuuden, joiden kanssa se on tehnyt yhteentoimivuussopimuksen.

2.     Käteisenä saatu vakuus on pidettävä erotetuilla tileillä.

3.     Rahoitusvälineinä saatu vakuus erotetaan direktiivin 98/26/EY nojalla ilmoitettujen arvopaperikaupan selvitysjärjestelmien toimijoiden ylläpitämissä tileissä.

4.     Edellä 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti erotetut vakuudet ovat vakuuden saavan keskusvastapuolen käytettävissä vain, jos se keskusvastapuoli, joka on antanut vakuuden yhteentoimivuussopimuksen puitteissa, on maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena.

5.     Mikäli keskusvastapuoli, joka on saanut vakuuden yhteentoimivuussopimuksen puitteissa, joutuu maksukyvyttömyysmenettelyn kohteeksi, 1, 2 ja 3 kohdan nojalla eroteltu vakuus palautetaan välittömästi vakuuden antaneelle keskusvastapuolelle.

50 artikla

Yhteentoimivuussopimuksen hyväksyminen

1.   Yhteentoimivuussopimukselle on saatava asianomaisten keskusvastapuolten toimivaltaisten viranomaisten ennakkohyväksyntä. Tällöin sovelletaan 13 artiklan mukaista menettelyä.

2.   Toimivaltaiset viranomaiset saavat hyväksyä yhteentoimivuussopimuksen vain, jos osallistuville keskusvastapuolille on annettu selvitystä koskeva toimilupa 13 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti ja jos ne ovat jatkuvasti täyttäneet tehtävänsä johdannaissopimusten selvittämisessä kyseisen toimiluvan nojalla valvontavaatimusten mukaisesti vähintään kolmen vuoden ajan, jos 49 artiklassa vahvistetut vaatimukset täyttyvät ja tekniset edellytykset, joilla kaupat selvitetään sopimuksen ehtojen mukaisesti, mahdollistavat finanssimarkkinoiden moitteettoman ja asianmukaisen toiminnan eikä sopimus heikennä valvonnan tehokkuutta.

3.   Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että 2 kohdan mukaiset vaatimukset eivät täyty, sen on perusteltava riskinarviointinsa kirjallisesti muille toimivaltaisille viranomaisille sekä asianomaisille keskusvastapuolille. Lisäksi sen on ilmoitettava asiasta EAMV:lle, jonka on annettava lausunto siitä, ovatko riskinarvioinnit pätevä syy yhteentoimivuussopimuksen epäämiseen. EAMV:n lausunto on annettava kaikkien asianomaisten keskusvastapuolten saataville. Jos EAMV:n arviointi poikkeaa asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen arvioinnista, kyseisen viranomaisen on harkittava kantaansa uudelleen ottaen huomioon EAMV:n lausunnon.

4.   EAMV:n on annettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012 asetuksen (EU) N:o 1095/2010 8 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti ohjeet ja suositukset, joiden tavoitteena on yhteentoimivuussopimusten yhdenmukainen, tehokas ja toimiva arviointi.

VI   osasto

Kauppatietorekisterien rekisteröinti ja valvonta

1   luku

Kauppatietorekisterien rekisteröintiedellytykset ja -menettelyt

51 artikla

Kauppatietorekisterin rekisteröinti

1.   EAMV:n on rekisteröitävä kauppatietorekisteri 6 artiklan soveltamiseksi.

2.   Tullakseen rekisteröidyksi tämän artiklan mukaisesti kauppatietorekisterin on oltava unioniin sijoittautunut oikeushenkilö ja täytettävä VII osaston vaatimukset.

3.   Kauppatietorekisterin rekisteröinti on voimassa koko unionin alueella.

4.   Rekisteröidyn kauppatietorekisterin on kaikkina aikoina täytettävä alkuperäisen rekisteröinnin edellytykset. Sen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava EAMV:lle kaikista alkuperäisen rekisteröinnin edellytyksiin tehtävistä olennaisista muutoksista.

52 artikla

Rekisteröintihakemus

1.   Kauppatietorekisterin on tehtävä EAMV:lle rekisteröintihakemus.

2.   EAMV:n on kymmenen työpäivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta arvioitava, onko hakemus täydellinen.

Jos hakemus ei ole täydellinen, EAMV:n on asetettava määräaika, johon mennessä kauppatietorekisterin on toimitettava lisätiedot.

Kun EAMV on varmistunut siitä, että hakemus on täydellinen, sen on ilmoitettava tästä kauppatietorekisterille.

3.    Jotta voidaan taata tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia , joissa määritetään 1 kohdassa tarkoitetun EAMV:lle tehtävän rekisteröintihakemuksen yksityiskohdat.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja teknisiä sääntelystandardeja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. [tark. 19]

▐

4.   Sen varmistamiseksi, että 1 kohtaa sovelletaan yhdenmukaisesti, EAMV:n on laadittava luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi , joissa määritetään EAMV:lle tehtävän rekisteröintihakemuksen muoto.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

▐

53 artikla

Hakemuksen tutkiminen

1.   EAMV:n on 40 työpäivän kuluessa 52 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta tutkittava rekisteröintihakemus sen perusteella, täyttääkö kauppatietorekisteri 64–67 artiklan mukaiset vaatimukset, ja annettava kaikilta osin perusteltu rekisteröintipäätös tai rekisteröinnin epäämistä koskeva päätös.

2.   EAMV:n 1 kohdan mukaisesti tekemä päätös tulee voimaan viidentenä työpäivänä sen jälkeen, kun se on tehty.

54 artikla

Päätöksestä ilmoittaminen

1.   Kun EAMV on antanut päätöksen rekisteröinnistä, rekisteröinnin epäämisestä tai peruuttamisesta, sen on ilmoitettava asiasta kauppatietorekisterille viiden työpäivän kuluessa ja perusteltava samalla päätöksensä kaikilta osin.

2.   EAMV:n on ilmoitettava kaikista 1 kohdassa tarkoitetuista päätöksistään komissiolle.

3.   EAMV:n on julkaistava verkkosivustollaan luettelo tämän asetuksen mukaisesti rekisteröidyistä kauppatietorekistereistä. Luetteloa on päivitettävä viiden työpäivän kuluessa siitä, kun päätös on tehty 1 kohdan nojalla.

55 artikla

Sakot

1.    EAMV voi määrätä päätöksellä kauppatietorekisterille sakon, jos kauppatietorekisteri on tahallaan tai tuottamuksesta rikkonut tämän asetuksen 63 artiklan 1 kohtaa, 64, 65 ja 66 artiklaa sekä 67 artiklan 1 ja 2 kohtaa.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen sakkojen on oltava varoittavia ja oikeasuhteisia rikkomisen luonteeseen, vakavuuteen ja kestoon sekä kyseisen kauppatietorekisterin taloudelliseen kykyyn nähden. ▐

3.   Jos kauppatietorekisteri on suoraan tai välillisesti saanut määritettävissä olevan taloudellisen hyödyn rikkomisesta, sakon määrän on oltava sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, vähintään yhtä suuri kuin kyseinen hyöty.

4.    Jotta voidaan taata tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia , joissa määritetään

a)	tarkat perusteet, joilla sakon määrä vahvistetaan;

b)

tutkintamenettelyt, liitännäistoimet ja raportointi sekä päätöksentekomenettelyä koskevat säännöt, mukaan luettuina puolustautumisoikeutta, tiedonsaantioikeutta, oikeusapua ja luottamuksellisuutta koskevat sekä ajalliset säännökset samoin kuin sakkojen määrän vahvistamista ja perimistä koskevat säännöt.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja teknisiä sääntelystandardeja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. [tark 6]

▐

56 artikla

Uhkasakot

1.    EAMV:n hallintoneuvosto määrää päätöksellä uhkasakkoja ▐ pakottaakseen

a)	kauppatietorekisterin lopettamaan rikkomisen;

b)	kauppatietorekistereissä ja asiaankuuluvissa kolmansissa osapuolissa mukana olevat henkilöt toimittamaan pyydetyt täydelliset tiedot;

c)	kauppatietorekistereissä tai asiaankuuluvissa kolmansissa osapuolissa mukana olevat henkilöt suostumaan tutkimukseen ja erityisesti toimittamaan täydelliset asiakirjat, tiedot, menettelyt ja muun pyydetyn aineiston ja täydentämään ja oikaisemaan muita tietoja, jotka on toimitettu tutkimuksessa;

d)	kauppatietorekistereissä tai asiaankuuluvissa kolmansissa osapuolissa mukana olevat henkilöt suostumaan paikalla tehtävään tarkastukseen.

2.   Uhkasakkojen on oltava tehokkaita ja oikeasuhteisia. Uhkasakkojen määrä määrätään kutakin viivästyspäivää kohden. ▐

2 a.     Sanotun rajoittamatta 2 kohtaa uhkasakon määrän on oltava 3 prosenttia edellisen tilikauden keskimääräisestä päivävaihdosta. Se on laskettava uhkasakon määräämisestä tehdyssä päätöksessä määrätystä päivästä alkaen.

2 b.     Uhkasakko määrätään enintään kuuden kuukauden ajaksi EAMV:n päätöksen tiedoksi antamisesta. Tämän kuuden kuukauden jakson jälkeen EAMV:n on tarkasteltava toimia.

57 artikla

Asianomaisten kuuleminen

1.   Ennen 55 ja 56 artiklan mukaisen sakkoa tai uhkasakkoa koskevan päätöksen antamista EAMV:n on annettava henkilöille, joita menettely koskee, tilaisuus esittää huomautuksensa komission niitä vastaan esittämistä väitteistä.

EAMV perustaa päätöksensä yksinomaan niille väitteille, joista asianomaiset henkilöt ovat voineet esittää huomautuksensa.

2.   Menettelyissä on kunnioitettava täysin kyseisten henkilöiden puolustautumisoikeuksia.

Henkilöillä on oltava oikeus tutustua EAMV:n asiakirja-aineistoon sillä edellytyksellä, että muiden henkilöiden oikeutetut edut otetaan huomioon kyseisten henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemisessa. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä EAMV:n sisäisiin asiakirjoihin. [tark. 8]

58 artikla

Sakkoja ja uhkasakkoja koskevat yhteiset säännökset

1.    EAMV julkistaa jokaisen sakon ja uhkasakon, joka on määrätty 55 ja 56 artiklan mukaisesti.

2.   Edellä 55 ja 56 artiklan mukaisesti määrätyt sakot ja uhkasakot ovat luonteeltaan hallinnollisia.

2 a.     Jos EAMV päättää olla määräämättä sakkoja tai seuraamuksia, se ilmoittaa asiasta komissiolle, jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja esittää päätöksensä syyt. [tark 9/rev]

59 artikla

Muutoksen hakeminen unionin tuomioistuimelta

Euroopan unionin tuomioistuimella on täysi harkintavalta tutkiessaan valitukset päätöksistä, joilla EAMV on määrännyt sakon tai uhkasakon. Tuomioistuin voi kumota sakon tai uhkasakon tai alentaa tai korottaa sitä. [tark. 10]

60 artikla

Rekisteröinnin peruuttaminen

1.   EAMV:n on peruutettava kauppatietorekisterin rekisteröinti seuraavissa tapauksissa:

a)	kauppatietorekisteri nimenomaisesti luopuu rekisteröinnistä tai ei ole tarjonnut palveluja kuuden edellisen kuukauden aikana;

b)	kauppatietorekisteri on saanut rekisteröinnin virheellisten tietojen perusteella tai millä tahansa muilla epärehellisillä keinoilla;

c)	kauppatietorekisteri ei enää täytä rekisteröintinsä edellytyksiä;

d)	kauppatietorekisteri on vakavasti tai toistuvasti rikkonut tämän asetuksen säännöksiä.

2.   Jos sellaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa kyseinen kauppatietorekisteri tarjoaa palvelujaan ja harjoittaa toimintaansa, katsoo, että jokin 1 kohdan edellytyksistä on täyttynyt, se voi pyytää EAMV:ta tutkimaan, täyttyvätkö kyseisen kauppatietorekisterin rekisteröinnin peruuttamista koskevat edellytykset. Jos EAMV päättää olla peruuttamatta kyseisen kauppatietorekisterin rekisteröintiä, sen on perusteltava päätöksensä kaikilta osin.

2 a.     EAMV:n on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen sellaisen kauppatietorekisterin, jonka rekisteröinti on peruutettu, asianmukaisen korvaamisen, mukaan luettuna tietojen siirto muille kauppatietorekistereille ja raportoinnin suuntaaminen uudelleen muille kauppatietorekistereille.

61 artikla

Kauppatietorekistereihin kohdistuva valvonta

1.   EAMV:n on valvottava 64–67 artiklan soveltamista.

2.   EAMV:lla on 51–60 artiklan sekä 62 ja 63 artiklan mukaisten tehtäviensä suorittamiseksi valtuudet

a)	saada tutustua kaikkiin asiakirjoihin niiden muodosta riippumatta ja saada tai ottaa niistä jäljennös;

b)	vaatia tietoja kaikilta henkilöiltä ja tarvittaessa kutsua henkilö kuultavaksi tietojen saamiseksi;

c)	oikeus tehdä paikalla toimitettavia tarkastuksia, joista ilmoitetaan tai ei ilmoiteta etukäteen;

d)	oikeus vaatia puhelin- ja tietoliikennetietoja.

2   luku

Suhteet kolmansiin maihin

62 artikla

Kansainväliset sopimukset

Komissio voi tarvittaessa antaa neuvostolle ehdotuksia sellaisten kansainvälisten sopimusten neuvottelemisesta yhden tai useamman kolmannen maan kanssa, jotka koskevat kolmansiin maihin sijoittautuneissa kauppatietorekistereissä olevia OTC-johdannaissopimuksia koskevien tietojen keskinäistä saantioikeutta ja vaihtoa, jos kyseiset tiedot ovat toimivaltaisten viranomaisten tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoitamisen kannalta merkityksellisiä.

63 artikla

Vastaavuus ja tunnustaminen

1.   Kolmanteen maahan sijoittautunut kauppatietorekisteri voi tarjota palveluja ja suorittaa toimintoja unioniin sijoittautuneille yhteisöille 6 artiklan soveltamiseksi vain , jos kyseisellä kauppatietorekisterillä on itsenäinen toimipiste unionissa ja EAMV on tunnustanut sen .

2.   EAMV:n on tunnustettava kolmannesta maasta oleva kauppatietorekisteri vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	kauppatietorekisteri on saanut toimiluvan kyseisessä kolmannessa maassa ja on siellä tehokkaan valvonnan alaisena;

b)	komissio on antanut päätöksen 3 kohdan mukaisesti;

c)	unioni on tehnyt kyseisen kolmannen maan kanssa kansainvälisen sopimuksen 62 artiklan mukaisesti;

d)	yhteistyöjärjestelyt on vahvistettu 4 kohdan mukaisesti sen varmistamiseksi, että kaikki tarvittavat tiedot ovat välittömästi ja jatkuvasti unionin viranomaisten saatavilla;

d a)	komissio on tehnyt kolmatta maata koskevan päätöksen, jossa todetaan, että kolmannessa maassa sovellettavat säännöt rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen ehkäisemiseksi täyttävät rahanpesunvastaisen toimintaryhmän vaatimukset ja vastaavat direktiivin 2005/60/EY vaatimuksia;

d b)

kolmas maa on allekirjoittanut kotijäsenvaltion valtuutetun keskusvastapuolen kanssa sopimuksen, joka vastaa täysimääräisesti tuloja ja pääomaa koskevan OECD:n malliverosopimuksen 26 artiklan vaatimuksia ja jolla varmistetaan tehokas tietojenvaihto veroasioissa, mukaan luettuna tarvittaessa monenväliset verosopimukset;

d c)

sellaisen kolmannen maan asiaankuuluvat viranomaiset, joka on tehnyt unionin kanssa 62 artiklassa tarkoitetun kansainvälisen sopimuksen, ovat sopineet hyvittävänsä kauppatietorekisterille ja EU:n viranomaisille kaikki kulut, jotka johtuvat kauppatietorekisterin toimittamiin tietoihin liittyvistä riita-asioista;

d d)	kyseisessä kolmannessa maassa sovelletaan keskinäisiä pääsyvaatimuksia EU:hun sijoittautuneisiin kauppatietorekistereihin nähden ja siellä on otettu käyttöön keskinäistä tunnustamista koskeva järjestelmä.

3.    Komissiolle annetaan valtuudet hyväksyä -68 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa todetaan, että kolmannen maan oikeudellisissa ja valvontajärjestelyissä varmistetaan, että kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneet kauppatietorekisterit noudattavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat tästä asetuksesta johtuvia vaatimuksia, ja että kyseiset kauppatietorekisterit ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon alaisia.

4.   EAMV:n on vahvistettava järjestelyt, joita sovelletaan yhteistyöhön sellaisten kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joiden oikeudellisten ja valvontakehysten on katsottu vastaavan tätä asetusta 3 kohdan mukaisesti. Järjestelyillä on varmistettava, että kaikki unionin viranomaisten tehtäviensä hoitamiseen tarvitsemat tiedot ovat välittömästi ja jatkuvasti niiden saatavilla ja niillä on suora pääsy kolmansien maiden lainkäyttöalueella sijaitseviin kauppatietorekistereihin . Järjestelyissä on määritettävä tarkemmin ainakin

a)

mekanismi, jolla tietoja vaihdetaan EAMV:n, tämän asetuksia mukaisia tehtäviään hoitavien unionin muiden viranomaisten, kyseisten kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten ja asianomaisten kolmansien maiden kauppatietorekistereiden kesken; mekanismi käsittää EAMV:n paikalla suorittamat kolmansien maiden kauppatietorekisterien tarkastukset.

b)	valvontatoiminnan koordinointia koskevat menettelyt.

VII   osasto

Kauppatietorekistereitä koskevat vaatimukset

64 artikla

Yleiset vaatimukset

1.   Kauppatietorekisterillä on oltava toimivat päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelyt, joihin sisältyvät selkeä organisaatiorakenne, jossa vastuualueet on määritelty yksityiskohtaisesti, avoimesti ja kattavasti, sekä riittävät sisäisen valvonnan menetelmät, mukaan luettuina luotettavat hallinto- ja laskentamenetelmät, joilla estetään kaikenlainen luottamuksellisten tietojen ilmaiseminen.

2.   Kauppatietorekisterin on omaksuttava asianmukaiset toimintatavat ja menettelyt, jotka riittävät varmistamaan, että kyseinen kauppatietorekisteri ja myös sen johto ja työntekijät noudattavat kaikkia tämän asetuksen säännöksiä.

3.   Kauppatietorekisterin on pidettävä yllä ja käytettävä asianmukaista organisaatiorakennetta, jolla varmistetaan sen palvelujen tarjoamisen ja toiminnan harjoittamisen jatkuvuus ja säännönmukaisuus. Sen on käytettävä tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhteisia järjestelmiä, voimavaroja ja menettelyjä.

4.   Kauppatietorekisterin ylemmän johdon ja sen hallituksen jäsenten on oltava riittävän hyvämaineisia ja kokeneita kyseisen kauppatietorekisterin järkevän ja vakaan hoidon varmistamiseksi.

5.   Kauppatietorekisterillä on oltava objektiiviset, syrjimättömät ja julkiset vaatimukset kyseiseen rekisteriin pääsystä ja siihen osallistumisesta. Osallistumista rajoittavat vaatimukset sallitaan ainoastaan, jos niillä pyritään hallitsemaan kauppatietorekisterin ylläpitämiin tietoihin kohdistuvaa riskiä.

6.   Kauppatietorekisterin on julkistettava tarjottaviin palveluihin liittyvät hinnat ja maksut. Sen on julkistettava yksittäisten palvelujen ja erikseen suoritettavien toimintojen hinnat ja maksut, mukaan luettuina alennukset ja hyvitykset sekä näiden vähennysten hyödyntämisedellytykset. Sen on annettava raportoivien yhteisöjen käyttää erikseen erityispalveluja. Kauppatietorekisterin veloittamat hinnat ja maksut eivät saa olla korkeampia kuin kauppatietorekisterille koituva hinta .

65 artikla

Toimintavarmuus

1.   Kauppatietorekisterin on yksilöitävä operatiivisen riskin lähteet ja minimoitava ne kehittämällä asianmukaisia järjestelmiä, tarkastuksia ja menettelyjä. Järjestelmien on oltava luotettavia ja turvallisia, ja niissä on oltava riittävästi kapasiteettia vastanotettujen tietojen käsittelemiseen.

2.   Kauppatietorekisterin on otettava käyttöön ja pantava täytäntöön asianmukaiset liiketoiminnan jatkuvuutta koskevat toimintapolitiikka ja palautumissuunnitelma, joiden tavoitteena on varmistaa kauppatietorekisterin toimintojen säilyminen, toiminnan nopea palautuminen ja kauppatietorekisterin velvollisuuksien täyttäminen, sekä ylläpidettävä niitä. Suunnitelmaan on sisällyttävä ainakin varmuuskopiointijärjestelyjen käyttöönotto.

66 artikla

Tietojen turvaaminen ja rekisteröinti

1.   Kauppatietojärjestelmän on varmistettava 6 artiklan mukaisesti vastaanotettujen tietojen luottamuksellisuus, eheys ja suojaaminen. Mitään tietoja ei saa hyödyntää kaupallisesti ilman johdannaissopimuksen molempien osapuolten suostumusta.

2.   Kauppatietojärjestelmän on viipymättä rekisteröitävä 6 artiklan mukaisesti vastaanotetut tiedot ja säilytettävä niitä vähintään kymmenen vuoden ajan asianomaisten sopimusten päättymisen jälkeen. Sen on käytettävä nopeita ja tehokkaita rekisterinpitomenettelyjä rekisteröityjä tietoja koskevien muutosten dokumentoimiseksi.

3.   Kauppatietorekisterin on laskettava positiot 6 artiklan mukaisesti ilmoitettujen johdannaissopimusten tietojen perusteella johdannaislajin ja raportoivan yhteisön mukaan.

4.   Kauppatietorekisterin on sallittava se, että tiettyä sopimusta koskevat tiedot ovat aina sopimuspuolten saatavilla ja että ne voivat aina korjata niitä.

5.   Kauppatietorekisterin on toteutettava kaikki kohtuulliset toimet ehkäistäkseen järjestelmiinsä sisältyvien tietojen väärinkäytön sekä estettävä kyseisten tietojen käyttö muuhun liiketoimintaan.

Mikään muu luonnollinen tai oikeushenkilö, jolla on emoyritys- tai tytäryrityssuhde kauppatietorekisterin kanssa, ei saa käyttää kauppatietorekisterin rekisteröimiä arkaluonteisia tietoja kaupalliseen tarkoitukseen.

67 artikla

Avoimuus ja tietojen saatavuus

1.   Kauppatietorekisterin on julkaistava säännöllisesti ja helposti saatavassa muodossa sille ilmoitetuista sopimuksista kokonaispositiot johdannaislajeittain käyttämällä ilmoittamisessa mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiä avoimia teollisia standardeja .

Kauppatietorekisterin on varmistettava, että kaikilla toimivaltaisilla viranomaisilla on suora ja välitön pääsy sellaisiin OTC-johdannaissopimuksia koskeviin tietoihin, joita ne tarvitsevat tehtäviensä hoidossa.

2.   Kauppatietorekisterin on annettava tarpeelliset tiedot seuraavien tahojen saataville edellyttäen, että kyseisen tiedon saaminen on ehdottoman välttämätöntä, jotta ne voivat toteuttaa tehtävänsä ja toimeksiantonsa :

a)

EAMV;

a a)

EJKR;

b)	toimivaltaiset viranomaiset, jotka valvovat 6 artiklan mukaisen ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvia yrityksiä;

c)	niitä keskusvastapuolia valvova toimivaltainen viranomainen, joilla on pääsy kauppatietorekisteriin;

c a)	ilmoitettujen sopimusten täytäntöönpanopaikkoja valvova toimivaltainen viranomainen;

d)	EKPJ:n asianomaiset pankit;

d a)	yleisö viikoittain kokonaisessa muodossa, jotta muille kuin osapuolille voidaan tiedottaa asianmukaisesti määrää, positioita, hintoja ja arvoa koskevista konkreettisista luvuista sekä suuntauksista, riskeistä ja muusta asiaankuuluvasta tiedosta, jolla lisätään OTC-johdannaismarkkinoiden avoimuutta.

EAMV:lle siirretään valta asettaa ja tarkistaa julkaisemista koskevat perusteet ja päättää, onko parempi, että kyseisen julkaisun liikkeeseenlaskusta vastaavat asiaankuuluvat kansalliset vai unionin viranomaiset.

3.   EAMV:n on jaettava tiedot muiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa, jotka tarvitsevat niitä tehtäviensä hoitamiseen.

4.    Jotta voidaan taata tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia , joissa määritetään tarkemmin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot sekä toimintaa koskevat standardit, joita tarvitaan rekisterien tietojen kokoamiseksi ja vertailemiseksi, kun 2 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten on voitava tutustua näihin tietoihin. Teknisten sääntelystandardeilla luonnoksilla pyritään varmistamaan, että 1 kohdan mukaisesti julkaistujen tietojen nojalla ei ole mahdollista tunnistaa minkään sopimuksen mitään osapuolta.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja teknisiä sääntelystandardeja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. [tark. 19]

▐

67 a artikla

Tehtäviensä suorittamisen varmistamiseksi kauppatietorekisterien on järjestäydyttävä asianmukaisesti, jotta ne voivat antaa EAMV:lle ja asiaankuuluville toimivaltaisille viranomaisille suoran ja välittömän pääsyn 6 kohdassa tarkoitettuihin johdannaissopimusten yksityiskohtiin.

VIII   osasto

Siirtymä- ja loppusäännökset

-68 artikla

Delegoidut säädökset

1.     Komissiolle siirrettyyn valtaan antaa delegoituja säädöksiä sovelletaan tässä artiklassa säädettyjä ehtoja.

2.     Asetuksen 23 artiklassa ja 63 artiklassa tarkoitettu säädösvallan siirto siirretään komissiolle määrittelemättömäksi ajaksi.

3.     Komissio pyrkii kuulemaan EAMV:tä ennen delegoidun säädöksen hyväksymistä.

4.     Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 23 ja 63 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

5.     Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.     Asetuksen 23 ja 63 artiklan nojalla hyväksytyt delegoidut säädökset tulevat voimaan vain, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole esittänyt vastalausetta kolmen kuukauden kuluessa säädöksen ilmoittamisesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle, tai jos sekä Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat ennen kyseisen määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät aio esittää vastalausetta. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta määräaikaa pidennetään kolmella kuukaudella.

68 artikla

Kertomukset ja uudelleentarkastelu

1.   Komissio tarkastelee uudelleen III osaston mukaisia institutionaalisia ja valvontajärjestelyjä ja erityisesti EAMV:n tehtäviä ja vastuualueita ja antaa niistä kertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013. Komissio antaa kertomuksen ja mahdolliset ehdotuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Viimeistään edellä mainittuna päivänä komissio arvioi koordinoidusti EAMV:n ja asianomaisten alojen viranomaisten kanssa finanssialan ulkopuolisten yritysten tekemien OTC-johdannaiskauppojen merkitystä koko järjestelmän kannalta.

2.    EAMV:n on annettava komissiolle kertomukset II osaston mukaisen selvitysvelvollisuuden soveltamisesta ja mahdollisesta tulevasta yhteentoimivuussopimuksia koskevasta sääntelystä .

Kertomukset on toimitettava komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2014.

3.   Pyydettyään ensin EKPJ:ltä arviointia komissio laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden ja EAMV:n kanssa vuosikertomuksen, jossa arvioidaan mahdollisia järjestelmäriskejä ja yhteentoimivuussopimusten kustannusvaikutuksia.

Kertomuksen painopisteinä ovat ainakin yhteentoimivuussopimusten määrä ja monimutkaisuus sekä riskienhallintajärjestelmien ja -mallien asianmukaisuus. Komissio antaa kertomuksen ja mahdolliset ehdotuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

EKPJ:n on annettava komissiolle arviointinsa yhteentoimivuussopimusten mahdollisista järjestelmäriskeistä ja kustannusvaikutuksista.

3 a.     Komissio valmistelee … (31) mennessä yhteistyössä EAMV:n kanssa ensimmäisen kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevista erityisistä näkökohdista.

Komissio arvioi yhteistyössä EAMV:n kanssa erityisesti keskusvastapuolten vakuusvaatimuksia ja turvaamista koskevien politiikkojen kehitystä ja niiden mukauttamista käyttäjien erityistoimintoihin ja riskiprofiileihin.

68 a artikla

EAMV:n on saatava riittävä lisärahoitus tämän asetuksen sisältämien sääntely- ja valvontatehtävien suorittamiseksi tehokkaasti.

69 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa komission päätöksellä 2001/528/EY (32) perustettu Euroopan arvopaperikomitea. Komitea on yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (33) * mukainen komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 ▐ artiklaa ottaen huomioon mainitun asetuksen 8 artiklan säännökset.

▐

70 artikla

Direktiivin 98/26/EY muuttaminen

Lisätään direktiivin 98/26/EY 9 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

70 a artikla

EAMV:n verkkosivuston ylläpitäminen

1.     EAMV:n on ylläpidettävä verkkosivua, jossa annetaan seuraavat tiedot:

a)	4 artiklan mukaisen selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvat sopimukset;

b)	3–8 artiklan rikkomisesta määrätyt seuraamukset;

c)	keskusvastapuolet, joilla on toimilupa tarjota palveluja tai harjoittaa toimintaa unionissa ja jotka ovat unioniin sijoittautuneita oikeushenkilöitä, sekä palvelut tai toiminta, joita niillä on lupa tarjota tai harjoittaa, mukaan luettuina niiden rahoitusvälineiden lajit, joita toimilupa koskee;

d)	IV ja IV osaston rikkomisesta määrätyt seuraamukset;

e)	keskusvastapuolet, joilla on toimilupa tarjota palveluja tai harjoittaa toimintaa unionissa ja jotka ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan, sekä palvelut tai toiminta, joita niillä on lupa tarjota tai harjoittaa, mukaan luettuina niiden rahoitusvälineiden lajit, joita toimilupa koskee;

f)	kauppatietorekisterit, joilla on toimilupa tarjota palveluja tai harjoittaa toimintaa unionissa;

g)	55 ja 56 artiklan mukaisesti määrätyt seuraamukset ja sakot;

h)	4 b kohdassa tarkoitettu julkinen rekisteri.

2.     Edellä 1 kohdan b, c ja d alakohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ylläpidettävä verkkosivustoja, jotka on liitettävä EAMV:n verkkosivustoon.

3.     Kaikkien tässä artiklassa tarkoitettujen verkkosivustojen on oltava yleisesti saatavilla ja ne on päivitettävä säännöllisesti, ja niillä on annettava tietoa selkeässä muodossa.

71 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Keskusvastapuoli, joka on saanut sijoittautumisjäsenvaltiossaan palvelujen tarjoamista koskevan toimiluvan ennen tämän asetuksen voimaantuloa , tai kolmannen maan keskusvastapuolen, joka on saanut luvan palveluiden tarjoamiseen jäsenvaltiossa asianomaisen jäsenvaltion kansallisten määräysten mukaisesti , on haettava tämän asetuksen soveltamiseksi 10 artiklan mukaista toimilupaa tai 23 artiklan mukaista tunnustusta …  (34) mennessä .

1 a.     Kauppatietorekisterin, joka on sijoittautumisjäsenvaltiossaan valtuutettu johdannaisia koskevien tietojen kerääjäksi ja ylläpitäjäksi ennen tämän asetuksen voimaantuloa, tai kolmanteen maahan sijoittautuneen kauppatietorekisterin, joka saa kerätä ja ylläpitää johdannaisia, joilla käydään kauppaa jäsenvaltiossa tämän jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, koskevia tietoja tuon jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti ennen tämän asetuksen voimaantuloa, on haettava 51 artiklan mukaista rekisteröintiä tai 63 artiklan mukaista tunnustamista … (35) mennessä.

2.   Johdannaissopimuksista, jotka on tehty ennen kuin kauppatietorekisteri on rekisteröity kyseisen johdannaislajin rekisteröintiä, on ilmoitettava kyseiseen kauppatietorekisteriin 120 päivän kuluessa siitä, kun EAMV on rekisteröinyt kyseisen kauppatietorekisterin.

2 a.     Johdannaissopimuksiin, joiden voidaan objektiivisesti mittaamalla osoittaa vähentävän suoraan direktiivin 2003/41/EY eläkejärjestelmän sijoitusten taloudelliseen maksuvalmiuteen liittyviä riskejä, tai järjestelmään, jossa jäsenvaltion lainsäädäntö tunnustaa eläkesuunnittelua koskevan järjestelmän, sovelletaan poikkeusta 3 artiklan mukaisesta selvittämisvaatimuksesta kolmen vuoden ajan tämän asetuksen voimaantulon jälkeen, jos likvidin vakuuden asettaminen aiheuttaisi sijoittajalla kohtuuttoman taakan varojen muuttamiseen liittyvien vaatimusten vuoksi. Jos 68 artiklassa tarkoitettu kertomus osoittaa, että tämä perusteeton taakka olisi edelleen suhteeton tällaisten vastapuolten osalta, komissiolle annetaan valta pidentää poikkeusta jäljellä olevien kysymysten ratkaisemisen takaamiseksi.

Tämä poikkeus ei vaikuta 6 artiklan mukaiseen ilmoitusvelvollisuuteen eikä 8 artiklan 1 b alakohdan mukaisiin riskinpienentämistekniikoihin.

2 b.     Edellä 3, 6 ja 8 artiklan mukaiset vastapuolten velvoitteet tulevat voimaan kuusi kuukautta sen jälkeen, kun on julkistettu tekniset sääntely- ja täytäntöönpanonormit sekä suuntaviivat, jotka EAMV laatii ja komissio hyväksyy tämän asetuksen mukaisesti.

71 a artikla

EAMV:n henkilöstö ja resurssit

EAMV arvioi viimeistään 15 päivänä syyskuuta 2011 tämän asetuksen mukaisten valtuuksiensa ja tehtäviensä vastaanottamisesta aiheutuvat henkilöstö- ja resurssitarpeensa ja toimittaa kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

72 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL C 54, 19.2.2011, s. 44.

(2)  EUVL C 57, 23.2.2011, s. 1.

(3)  EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12.

(4)  EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48.

(5)  EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.

(6)  EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1.

(7)   EUVL L 96, 12.4.2003, s. 16.

(8)   EUVL L 331, 15.12.2010, s. 1.

(9)   EUVL L 177, 30.6.2006, s. 1.

(10)   EUVL L 177, 30.6.2006, s. 201.

(11)  EYVL L 228, 16.8.1973, s. 3.

(12)   EUVL L 345, 19.12.2002, s. 1.

(13)  EUVL L 323, 9.12.2005, s. 1.

(14)   EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32.

(15)   EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1.

(16)   EUVL L 235, 23.9.2003, s. 10.

(17)  EYVL L 166, 11.6.1998, s. 45.

(18)  Vrt. http://ec.europa.eu/internal_market/financial-markets/docs/code/code_en.pdf

(19)  EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(20)   EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

(21)   EUVL L 390, 31.12.2004, s. 38.

(22)  EYVL L 193, 18.7.1983, s. 1.

(23)  EYVL L 222, 14.8.1978, s. 11.

(24)  

+	Asetuksen numero, päivämäärä ja nimi (KOM(2010)0726).

(25)   EUVL L …

(26)  

++	Asetuksen numero (KOM(2010)0726).

(27)  EYVL L 166, 11.6.1998, s. 45.

(28)  EUVL L 309, 25.11.2005, s. 15.

(29)  EYVL L 375, 31.12.1985, s. 3.

(30)  EYVL L 228, 11.8.1992, s. 1.

(31)  

+	Kolme vuotta tämän asetuksen voimaantulosta.

(32)  EYVL L 191, 13.7.2001, s. 45.

(33)   EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

(34)  

+	Kaksi vuotta tämän asetuksen voimaantulosta.

(35)  

++	Vuosi tämän asetuksen voimaantulosta.