51997PC0049

Ehdotus neuvoston direktiiviksi vesipolitiikkaan liityvien yhteisön toimien kehyksestä /* KOM/97/0049 lopull. - SYN 97/0067 */

Virallinen lehti nro C 184 , 17/06/1997 s. 0020


Ehdotus neuvoston direktiiviksi vesipolitiikkaan liittyvien yhteisön toimien kehyksestä (97/C 184/02) KOM(97) 49 lopull. - 97/0067(SYN)

(Komission esittämä 15 päivänä huhtikuuta 1997)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 s artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon,

noudattaa perustamissopimuksen 189 c artiklassa määrättyä menettelyä Euroopan parlamentin kanssa yhdessä toimien,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) vedentarjonta on yleishyödyllisistä palveluista Euroopassa annetun komission tiedonannon (1) määritelmän mukainen yleishyödyllinen palvelu,

(2) tällä direktiivillä pyritään ylläpitämään ja parantamaan yhteisön vesiympäristöä; tämä tavoite koskee lähinnä kyseisten vesien laatua; määrän valvonta on yksi veden laadunvarmistamisen osatekijä ja siksi pitäisi määritellä hyvän laadun tavoitetta tukevia määrää koskevia toimia,

(3) yhteisön alueen vedet ovat kasvavan paineen alaisina, koska hyvälaatuisen veden riittävien määrien kysyntä kaikenlaisiin tarkoituksiin kasvaa jatkuvasti; Euroopan ympäristökeskus (2) esitteli 10 päivänä marraskuuta 1995 ajantasaistetun kertomuksen ympäristön tilasta, jossa vahvistetaan toimien tarve yhteisön vesien suojelemiseksi sekä laadun että määrän suhteen,

(4) vuonna 1988 Frankfurtissa järjestetyn yhteisön vesipolitiikkaa käsitelleen ministeritason seminaarin päätelmissä korostetaan ekologisen laadun kattavan yhteisön lainsäädännön tarvetta; neuvosto pyysi 28 päivänä kesäkuuta 1988 antamassaan päätöslauselmassa (3) komissiota tekemään ehdotuksia yhteisön alueen pintavesien ekologisen laadun parantamiseksi,

(5) vuonna 1991 Haagissa järjestetyn pohjavesiä käsitelleen ministeritason seminaarin julistuksessa tunnustetaan toimien tarve makean veden laadun ja määrän pitkän aikavälin huonontumisen välttämiseksi ja vaaditaan vuoteen 2000 mennessä toteutettavan toimintaohjelman laatimista, jonka tavoitteena on makean veden varojen kestävä hoito ja suojelu; neuvosto vaatii 25 päivänä helmikuuta 1992 (4) ja 20 päivänä helmikuuta 1995 (5) antamissaan päätöslauselmissa pohjavettä koskevan toimintaohjelman laatimista ja pohjaveden suojelemisesta tiettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta 17 päivänä joulukuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 80/68/ETY (6) muuttamista osana yleistä makean veden suojelua koskevaa politiikkaa,

(6) komissio hyväksyi 21 päivänä helmikuuta 1996 sellaisen tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan yhteisön vesipolitiikasta (7), jossa asetetaan periaatteita yhteisön vesipolitiikalle,

(7) komissio antoi 9 päivänä syyskuuta 1996 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi pohjaveden yhdennettyä suojelua ja käyttöä koskevasta toimintasuunnitelmasta (8); ohjelmassa kiinnitetään huomiota tarpeeseen ottaa käyttöön menettelyjä makean vedenoton sääntelemiseksi ja makean veden määrän ja laadun seuraamiseksi,

(8) neuvosto 25 päivänä kesäkuuta 1996, alueiden komitea 19 päivänä syyskuuta 1996, talous- ja sosiaalikomitea 26 päivänä syyskuuta 1996 ja Euroopan parlamentti 23 päivänä lokakuuta 1996 vaativat kaikki komissiota tekemään ehdotuksen neuvoston direktiiviksi Euroopan vesipolitiikan kehyksestä,

(9) maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien käyttöä ja suojelua koskevassa Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa edellytetään valuma-alueen hoitoa; tämä yleissopimus hyväksyttiin neuvoston päätöksellä 95/308/EY (9),

(10) pinta- ja pohjavedet ovat periaatteessa uusiutuvia luonnonvaroja ja erityisesti pohjaveden hyvän tilan varmistaminen vaatii aikaisessa vaiheessa toteutettavia toimia ja suojelutoimien määrätietoista pitkän aikavälin suunnittelua pohjaveden muodostumisen ja uusiutumisen välillä olevasta luonnollisesta viiveestä johtuen; tällainen parantumiseen liittyvä viive on otettava huomioon aikatauluissa, kun vahvistetaan toimenpiteitä pohjavesien hyvän tilan saavuttamiseksi,

(11) yhteisön vesipolitiikka vaatii avointa, tehokasta ja yhdenmukaista lainsäädännöllistä kehystä; yhteisön olisi luotava yhteisiä periaatteita ja yleinen kehys toiminnalle; tässä direktiivissä luodaan tällainen kehys ja yhteensovitetaan sekä yhdennetään ja pitkällä aikavälillä kehitetään edelleen veden kestävän käytön yleisiä periaatteita ja rakenteita yhteisössä toissijaisuusperiaatteen mukaisesti,

(12) yhteisön ympäristöpolitiikan tavoitteet ja periaatteet, sellaisina kuin ne ovat perustamissopimuksen 130 r artiklassa, koostuvat erityisesti saastumisen ehkäisemisestä, vähentämisestä ja niin pitkälle kuin mahdollista sen poistamisesta niin, että etusijalle asetetaan pilaantumisen torjuminen sen lähteellä ja sen varmistaminen, että luonnonvarojen järkevä käyttö varmistetaan saastuttaja maksaa -periaatteen ja saastumisen ehkäisemisen periaatteen mukaisesti,

(13) kuten perustamissopimuksen 130 r artiklassa määrätään, komission on ympäristöpolitiikkaansa määritellessään otettava huomioon koko yhteisön taloudellinen ja sosiaalinen kehitys ja sen alueiden tasapainoinen kehitys,

(14) sellaisten jäsenvaltioiden, joilla on yhteisiä valuma-alueita tai pohjavesivarastoja, on laadittava yhdessä kysynnän ja tarjonnan ennusteisiin perustava vesivarojen pitkän aikavälin suunnitelma, jotta voidaan asettaa pitkän aikavälin strategisia tavoitteita vesivaroille ja niiden ensisijaiselle käytölle,

(15) erilaiset olosuhteet ja tarpeet yhteisössä edellyttävät erityyppisiä ratkaisuja; tämä erilaisuus on otettava huomioon toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa, jotta veden kestävä suojelu ja käyttö voidaan varmistaa; päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä niitä paikkoja, joissa vettä käytetään tai se on vaikutuksille alttiina; etusija olisi annettava jäsenvaltioiden vastuulla oleville toimille laatimalla erityisiä toimenpideohjelmia, jotka on sopeutettu alueellisiin ja paikallisiin olosuhteisiin,

(16) tämän direktiivin onnistuminen edellyttää läheistä yhteistyötä ja yhteisiä toimia yhteisön ja jäsenvaltioiden tasolla sekä paikallisella tasolla sekä tiedottamista, neuvotteluja ja työmarkkinaosapuolten ja yksittäisten kansalaisten osallistumista,

(17) pilaantumisen ehkäisemisen ja valvonnan osalta yhteisön vesipolitiikan olisi pohjauduttava yhdistettyyn lähestymistapaan, jossa käytetään pilaantumisen valvontaa sen lähteellä asettamalla päästöjen raja-arvoja ja ympäristön laatustandardeja; veden määrän osalta olisi asetettava vedenoton valvontaa koskevia yleisiä periaatteita, jotta varmistetaan hyvälaatuisen makean veden riittävien määrien saatavuus pitkällä aikavälillä,

(18) yhteisön lainsäädännössä olisi asetettava tiettyjä aineryhmiä koskevat yhteiset ympäristön laatustandardit; olisi varmistettava säännökset tällaisten yhteisön standardien käyttöön ottamisesta,

(19) yhteisiä periaatteita tarvitaan, jotta voidaan yhteensovittaa jäsenvaltioiden pyrkimyksiä veden määrän ja laadun parantamiseksi, edistää ympäristön kannalta kestävää vedenkäyttöä, vaikuttaa kaukokulkeutuvan pilaantumisen aiheuttamien ongelmien valvontaan, suojella ekosysteemejä, erityisesti vesiekosysteemejä, sekä suojella yhteisön vesien virkistyskäyttömahdollisuuksia,

(20) olisi vahvistettava yhteisiä veden tilaa koskevia laadun ja määrän määritelmiä; olisi asetettava ympäristötavoitteita, jotta pinta- ja pohjaveden hyvän tilan saavuttaminen yhteisön tasolla voidaan varmistaa,

(21) jäsenvaltioiden olisi saavutettava vähintään veden hyvän tilan tavoite määrittelemällä ja toteuttamalla tarvittavia toimenpiteitä yhdennettyjen toimintaohjelmien yhteydessä ottaen huomioon voimassa olevat yhteisön vaatimukset; veden tila olisi säilytettävä siellä missä se on jo hyvä,

(22) valuma-alueilla olisi pyrittävä vähintään veden hyvän tilan saavuttamista koskevaan tavoitteeseen, koska näin voidaan varmistaa sellaisen hallinnollisen rakenteen luominen, jolla voidaan varmistaa samaan ekologiseen ja hydrogeologiseen järjestelmään kuuluvien vesien hoitaminen kokonaisuutena riippumatta siitä, ovatko tällaiset vedet pohja- vai pintavesiä,

(23) on tarpeen ehkäistä tai vähentää satunnaispäästöistä aiheutuvien pilaantumistapahtumien vaikutusta; olisi laadittava yhteisiä periaatteita, joiden tavoitteena on yhteensovittaa jäsenvaltioiden pyrkimyksiä ja lisätä kansainvälistä yhteistyötä tällä alalla,

(24) on tarpeen enemmän yhdentää pinta- ja pohjavesien suojelun ja hoidon laadullisia ja määrällisiä näkökohtia yhden hallinnollisen rakenteen sisällä ottaen huomioon veden luonnollinen virtaus hydrogeologisessa kierrossa,

(25) on tarpeen määritellä vesien tämänhetkisen pilaantumisen taso valuma-alueella ja inventoida vedenkäyttö, mukaan lukien pilaantumisen lähteet, veden kysyntä ja muut ihmisen aiheuttamat vaikutukset veden tilaan,

(26) jäsenvaltioiden olisi osoitettava juomavedenottoon käytettävät vedet ja otettava käyttöön ympäristöstandardeja juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimuksista 15 päivänä heinäkuuta 1980 annetun neuvoston direktiivin 80/778/ETY (10) noudattamiseksi,

(27) kansalaisten ja yksittäisten vedenkäyttäjien osallistumisen varmistamiseksi on tarpeen antaa asianmukaisia tietoja suunnitelluista toimista ja laatia kertomus toimien täytäntöönpanossa tapahtuneesta kehityksestä, jotta nämä henkilöt voivat osallistua valmisteluun ennen tarvittavia toimenpiteitä koskevien lopullisten päätösten hyväksymistä,

(28) olisi varmistettava valtioiden rajat ylittävät yhdenmukaiset toimet sellaisilla valuma-alueilla, joilla vedenkäytöllä voi olla maasta toiseen ulottuvia vaikutuksia; tämä direktiivi on apuna vesien suojelua ja käyttöä koskevista kansainvälisistä yleissopimuksista johtuvien velvoitteiden täytäntöönpanossa ja erityisesti maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien käyttöä ja suojelua koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen täytäntöönpanossa,

(29) on tarpeen yhdentää kestävää vesienhoitoa edelleen muihin yhteisön politiikan alueisiin ja erityisesti maatalouspolitiikkaan, aluepolitiikkaan ja kalastuspolitiikkaan; tässä direktiivissä luodaan pohja jatkuvalle keskustelulle ja strategioiden kehittämiselle kohti politiikan alueiden yhdentämistä edelleen; tällä direktiivillä vaikutetaan siten huomattavasti Euroopan aluekehityssuunnitelman (ESDP) pääperiaatteiden ja -tavoitteiden toteuttamiseen,

(30) olisi otettava käyttöön tarkoituksenmukaisia menettelyjä veden laadun heikentymisen estämiseksi sellaisissa tapauksissa, joissa on vaikea saavuttaa hyvää tilaa luonnonolosuhteiden, historiallisten syiden tai unionin ulkopuolisista maista kulkeutuvan pilaantumisen vuoksi,

(31) veden laadun kehittymistä olisi seurattava järjestelmällisesti vertailukelpoisella tavalla yhteisön alueella, jotta voidaan laatia kestävä pohja toimenpiteiden valinnalle ympäristön kannalta kestävän vedenkäytön varmistamiseksi; Euroopan ympäristökeskus ja komissio seuraavat läheisessä yhteistyössä ympäristön tilan kehittymistä ja laativat siitä kertomuksia,

(32) taloudellisten välineiden käyttö voi soveltua osaksi toimenpideohjelmaa; saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti kaikki pilaavien aineiden, vedenoton tai muun vedenkäytön aiheuttamat vahingot tai kielteinen vaikutus vesiympäristöön olisi otettava huomioon; vedenkäytön kustannukset on perittävä kokonaisuudessaan vedenkäyttäjältä,

(33) olisi varmistettava voimassa olevan vesiensuojelua koskevan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpano ja voimaansaattaminen kokonaisuudessaan; on tarpeen varmistaa tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettujen säännösten täysimäärainen soveltaminen yhteisön alueella; asianmukaisten seuraamusten määrääminen olisi varmistettava jäsenvaltioiden lainsäädännössä,

(34) olisi perustettava komitea, jolla on horisontaalinen vastuu yhteisön vesipolitiikan alalla, avustamaan komissiota tämän direktiivin täytäntöönpanoon liittyvissä asioissa; tässä direktiivissä varmistetaan mekanismit, joiden avulla voidaan käsitellä veden tilan kehittämiseen liittyviä esteitä, silloin kun ne eivät kuulu yhteisön vesilainsäädännön soveltamisalaan, jotta voidaan kehittää asianmukaisia strategioita niiden ratkaisemiseksi,

(35) komission olisi esitettävä vuosittain ajantasaistettu suunnitelma niistä mahdollisista tulevista aloitteista, joita se suunnittelee tai harkitsee vesialalla,

(36) olisi annettava teknisiä ohjeita, jotta yhdenmukainen lähestymistapa yhteisössä voidaan varmistaa osana tätä direktiiviä; liitteiden mukauttaminen tekniseen kehitykseen ja seurannan, näytteidenoton ja analyysimenetelmien standardointi olisi hyväksyttävä komiteamenettelyn mukaisesti,

(37) tämän direktiivin mukaisten valuma-alueita koskevien toimenpideohjelmien toteuttamisella saavutetaan vähintään vastaava veden suojelun taso kuin niillä toimenpiteillä, joista säädetään:

- jäsenvaltioissa juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimuksista 16 päivänä kesäkuuta 1975 annetussa neuvoston direktiivissä 75/440/ETY (11),

- yhteisön makean pintaveden laatua koskevasta yhteisestä tietojenvaihtomenettelystä 12 päivänä joulukuuta 1977 tehdyssä neuvoston päätöksessä 77/795/ETY (12),

- suojelua ja parantamista edellyttävien makeiden vesien laadusta kalojen elämän turvaamiseksi 18 päivänä heinäkuuta 1987 annetussa neuvoston direktiivissä 78/659/ETY (13),

- jäsenvaltioissa sovellettavista juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden määritysmenetelmistä sekä näytteenotto- ja analysointitiheydestä 9 päivänä lokakuuta 1979 annetussa neuvoston direktiivissä 79/869/ETY (14),

- simpukkavesiltä vaadittavasta laadusta 30 päivänä lokakuuta 1979 annetussa neuvoston direktiivissä 79/923/ETY (15),

- neuvoston direktiivissä 80/68/ETY, ja

- ehdotuksessa direktiiviksi veden ekologisesta laadusta (16),

mainitut direktiivit olisi tämän vuoksi kumottava ja mainittu ehdotus peruutettava, kun tämän direktiivin säännökset on pantu kokonaisuudessaan täytäntöön,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla Tarkoitus

Tämän direktiivin yleisenä tarkoituksena on luoda makean pintaveden, joen suualueiden, rannikkovesien ja pohjaveden suojelemiseksi yhteisössä kehys, jolla:

a) estetään vesiekosysteemien ja maalla olevien ekosysteemien, ottaen huomioon niiden veden tarve, tilan huononeminen edelleen ja suojellaan sekä parannetaan niitä,

b) edistetään ympäristön kannalta kestävää vedenkäyttöä, joka perustuu käytettävissä olevien vesivarojen pitkän aikavälin suojeluun

ja jolla sitten vaikutetaan siten vesivarojen tarjontaan niiden kestävän käytön edellyttämän laadun ja määrän mukaisesti.

2 artikla Määritelmät

Ellei muussa yhteisön lainsäädännössä erityisesti toisin säädetä, tätä direktiiviä ja kaikkea vettä koskevaa yhteisön lainsäädäntöä noudatettaessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1. "Pintavedellä" tarkoitetaan makeita pintavesiä, estuaareja ja rannikkovesiä.

2. "Pohjavedellä" tarkoitetaan kaikkia niitä vesiä, jotka ovat maan pinnan alla kyllästetyssä vyöhykkeessä ja suorassa yhteydessä kallio- tai maaperään.

3. "Makealla pintavedellä" tarkoitetaan kaikkea seisovaa tai virtaavaa vettä maanpinnalla makean veden rajan yläpuolella.

4. "Rannikkovesillä" tarkoitetaan vesiä, jotka ovat maan puolella aluevesien määrittelemiseen käytetyn perusviivan lähimmästä pisteestä yhden merimailin päässä meren puolella olevasta viivasta katsoen ja jotka soveltuvin osin vesistöjen kohdalla ulottuvat estuaarin ulkoreunaan asti.

5. "Estuaarilla" tarkoitetaan joen suulla olevaa makean veden ja rannikkovesien välistä siirtymäaluetta. Jäsenvaltiot määrittelevät tarvittaessa estuaarien ulommat (merenpuoleiset) rajat. Sisempänä (ylävirran) rajana on makean veden raja.

6. "Makean veden rajalla" tarkoitetaan paikkaa vesistössä, jonka suolapitoisuus lisääntyy tuntuvasti meriveden vuoksi laskuveden ja alhaisen makean veden virtauksen aikana.

7. "Vesillä" tarkoitetaan pinta- tai pohjavesien erillistä ja yhtenäistä kokonaisuutta, kuten pohjavesivarastoa, järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, estuaaria tai rannikkovesien osaa.

8. "Merkittävillä vesillä" tarkoitetaan 8 artiklan kannalta katsottuna kaikkia juomavedenottoon vähintään 15 kotitaloudelle tarkoitettuja yksittäisiä vesiä.

9. "Valuma-alueella" tarkoitetaan maa-aluetta, josta kaikki pintavalunta virtaa purojen, jokien ja mahdollisesti järvien kautta mereen yksittäisen joen suun, estuaarin tai deltan kautta.

10. "Valuma-alueen osalla" tarkoitetaan maa-aluetta, josta kaikki pintavalunta virtaa purojen, jokien ja mahdollisesti järvien kautta tiettyyn vesistön kohtaan (yleensä järvi tai jokien yhtymäkohta).

11. "Valuma-aluepiirillä" tarkoitetaan hallinnollista maa- ja merialuetta, joka koostuu yhdestä tai useammasta toisiinsa rajoittuvasta valuma-alueesta yhdessä niihin kuuluvien pohjavesien ja rannikkovesien kanssa ja joka on perustettu 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti tärkeimmäksi yksiköksi valuma-alueen hoitoa varten.

12. "Toimivaltaisella viranomaisella" tarkoitetaan 3 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesti nimettyä toimivaltaista viranomaista, joka on vastuussa muun muassa tämän direktiiviin säännösten soveltamisesta tietyn valuma-aluepiirin alueella.

13. "Pintaveden tilalla" tarkoitetaan yleistä ilmaisua pintavesien tilasta, joka on määritelty pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella sen mukaan kumpi niistä on huonompi.

14. "Hyvällä pintaveden tilalla" tarkoitetaan pintaveden tilaa silloin, kun sen ekologinen ja kemiallinen tila ovat vähintään tasolla hyvä.

Hyvä pintaveden tila on 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetty ympäristötavoite.

15. "Pohjaveden tilalla" tarkoitetaan yleistä ilmaisua pohjaveden tilasta, joka on määritelty pohjaveden määrällisen ja kemiallisen tilan perusteella sen mukaan kumpi niistä on huonompi.

16. "Hyvällä pohjaveden tilalla" tarkoitetaan tilaa, jossa pohjavesi on, kun sen määrällinen ja kemiallinen tila ovat vähintään tasolla hyvä.

Hyvä pohjaveden tila on 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetty ympäristötavoite.

17. "Ekologisella tilalla" tarkoitetaan pintavesiekosysteemien rakenteen ja toiminnan kuvaamiseen liittyvää ilmaisua. Siinä otetaan huomioon veden ja sedimentin fysikaalis-kemiallinen luonne, virtauksen ominaispiirteet ja vesistön fyysinen rakenne painottaen kuitenkin ekosysteemin biologisten osien tilaa.

18. "Luonnollisella ekologisella tilalla" tarkoitetaan teoreettista ekologista tilaa, jossa tietyt pintavedet olisivat ilman ihmisen toiminnan vaikutuksia.

19. "Erinomaisella ekologisella tilalla" tarkoitetaan ekologista tilaa, jonka vesistö saavuttaisi, jos ihmisen toiminta ei merkittävästi vaikuttaisi siihen.

20. "Hyvällä ekologisella tilalla" tarkoitetaan sellaisten pintavesien ekologista tilaa, joihin ihmisen toiminta vaikuttaa merkittävästi, mutta joiden ekosysteemi on kuitenkin monimuotoinen, tasapainoinen ja kestävä.

Hyvä ekologinen tila on ekologinen tila, jota edellytetään 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjen pintavesiä koskevien ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.

21. "Kemiallisella tilalla" tarkoitetaan ilmaisua, jolla määritellään vesien pilaantumisen taso.

22. "Erinomaisella kemiallisella tilalla" tarkoitetaan vesien kemiallista tilaa, jos siinä ei esiinny mitään liitteessä VIII olevia aineita suurempina pitoisuuksina kuin luonnollisina taustapitoisuuksina.

23. "Hyvällä kemiallisella tilalla" tarkoitetaan vesien kemiallista tilaa, jos liitteessä VIII olevien aineiden pitoisuudet eivät ylitä liitteessä X olevia ja muussa asiaankuuluvassa yhteisön lainsäädännössä asetettuja ympäristön laatustandardeja ja jos näitä koskevien seurantatulosten perusteella voidaan päätellä, että tällaiset ympäristön laatustandardit eivät ylity tulevaisuudessa.

Hyvä kemiallinen tila on kemiallinen tila, jota edellytetään 4 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjen pinta- ja pohjavesiä koskevien ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.

24. "Määrällisellä tilalla" tarkoitetaan ilmaisua pohjavesien pysyvän käytön tasosta, joka johtuu suorasta ja epäsuorasta vedenotosta ja veden luonnollisen uusiutumisnopeuden muutoksista.

25. "Erinomaisella määrällisellä tilalla" tarkoitetaan pohjaveden määrällistä tilaa, jos vedenotolla ja luonnollisen uusiutumisnopeuden muutoksilla on vähäinen vaikutus pohjavesivarastoon.

26. "Hyvällä määrällisellä tilalla" tarkoitetaan pohjaveden määrällistä tilaa, jos vedenotto ja luonnollisen uusiutumisnopeuden muutokset ovat pitkällä aikavälillä ympäristön kannalta kestäviä eivätkä johda ekologisen tilan heikkenemiseen maaekosysteemeissä.

Hyvä määrällinen tila on määrällinen tila, jota edellytetään 4 artiklan 1 kohdan b kohdassa säädettyjen pohjavesiä koskevien ympäristötavoitteiden saavutamiseksi.

27. "Pilaavilla aineilla" tarkoitetaan niitä aineita tai aineryhmiä, jotka on lueteltu liitteessä VIII.

28. "Pilaamisella" tarkoitetaan aineiden, tärinän, lämmön tai melun päästämistä ihmisen toimesta suoraan tai epäsuorasti ilmaan, veteen tai maaperään niin, että siitä voi aiheutua haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristön laadulle tai se voi vahingoittaa aineellista omaisuutta tai heikentää tai estää ympäristön virkistyskäyttöä tai ympäristön muuta oikeutettua käyttöä.

29. "Ympäristötavoitteilla" tarkoitetaan 4 artiklassa asetettuja tavoitteita.

Näitä ympäristötavoitteita pidetään ympäristön laatustandardeina sovellettaessa direktiivin 96/61/EY (17) 2 artiklan 7 kohtaa ja 10 artiklaa.

30. "Ympäristön laatustandardilla" tarkoitetaan sellaista tietyn pilaavan aineen tai pilaavien aineiden ryhmän pitoisuutta vedessä, sedimentissä tai eliöissä, jota ei tulisi ylittää ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi.

Tämän direktiiviin soveltamiseksi ympäristön laatustandardit vahvistetaan yhteisön tasolla liitteessä X. Lisäksi jäsenvaltiot vahvistavat ympäristön laatustandardeja juomavedenottoon tarkoitetun veden osalta 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Liitteessä X olevia ympäristön laatustandardeja ja 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksyttyjä ympäristön laatustandardeja pidetään ympäristön laatustandardeina myös sovellettaessa direktiivin 96/61/EY 2 artiklan 7 kohtaa ja 10 artiklaa.

31. "Juomavedeksi tarkoitetulla vedellä" tarkoitetaan direktiiviin 80/778/ETY säännösten soveltamisalaan kuuluvaa vettä.

32. "Vedenkäytöllä" tarkoitetaan:

a) pinta- tai pohjaveden ottoa, jakelua ja kulutusta,

b) pilaavien aineiden päästöjä pintavesiin ja yleisiin viemärilaitoksiin, jotka myöhemmin aiheuttavat päästöjä pintavesiin,

c) kaikkia muita pinta- tai pohjaveden käyttötarkoituksia, joilla voi mahdollisesti olla merkittävä vaikutus vesien tilaan.

33. "Kokonaiskustannusten kattamisella" tarkoitetaan sitä, että käyttäjä maksaa hintojen tai maksujen muodossa seuraavat vedenkäyttöön liittyviä palveluja koskevat kustannustekijät:

- käyttö- ja ylläpitokustannukset,

- ylläpidon pääomakustannukset,

- pääomakustannukset (lyhennykset ja korkokulut) ja

- varaukset tulevia parannuksia ja laajennuksia varten.

34. "Kotitalouskäytöllä" tarkoitetaan yksittäisen kotitalouden vedenkäyttöä lukuun ottamatta kaupallisesta toiminnasta aiheutuvaa käyttöä.

35. "Käytön perustasolla" tarkoitetaan yksittäisen henkilön perustarpeitaan varten käyttämän veden määrää. Tämä määrä lasketaan ottaen huomioon ihmisten terveyttä ja hygieniaa varten tarvittava pienin mahdollinen määrä. Kaikissa vaiheissa kotitalouslaitteiden käyttämän veden määrä on laskettava parhaan käytettävissä olevan tekniikan perusteella.

3 artikla Toimenpiteiden yhteensovittaminen valuma-aluepiirissä

1. Jäsenvaltioiden on tunnistettava kansallisella alueellaan olevat yksittäiset valuma-alueet ja jaettava ne yksittäisiin valuma-aluepiireihin tämän direktiivin soveltamiseksi. Pienet valuma-alueet voidaan yhdistää suuriin valuma-alueisiin tai läheisiin pieniin valuma-alueisiin, jotta voidaan muodostaa tarvittaessa yksi valuma-aluepiiri. Jos pohjavedet eivät seuraa tiettyä valuma-aluetta, tällaiset pohjavedet liitetään lähimpään tai soveltuvimpaan valuma-aluepiiriin. Rannikkovedet liitetään lähimpään tai soveltuvimpaan valuma-aluepiiriin.

2. Jäsenvaltiot varmistavat, että luodaan tarkoituksenmukaiset hallinnolliset järjestelyt, mukaan lukien tarkoituksenmukaisten toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen, jotta voidaan varmistaa, että tämän direktiivin sääntöjen soveltamista yhteensovitetaan ja valvotaan jokaisessa valuma-aluepiirissä.

3. Valuma-alueen ollessa useamman kuin yhden jäsenvaltion alueella kyseisten jäsenvaltioiden on perustettava yhdessä kansainvälinen valuma-aluepiiri. Yhden tai useamman asianosaisen jäsenvaltion pyynnöstä komissio voi toimia riippumattomana sovittelijana tällaisen kansainvälisen valuma-aluepiirin perustamisen helpottamiseksi.

Jäsenvaltiot varmistavat yhdessä, että luodaan tarkoituksenmukaiset hallinnolliset järjestelyt, mukaan lukien tarkoituksenmukaisten toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen, jotta voidaan varmistaa, että tämän direktiivin sääntöjen soveltamista yhteensovitetaan ja valvotaan jokaisessa tällaisessa kansainvälisessä valuma-aluepiirissä.

4. Valuma-alueen ulottuessa yhteisön alueen ulkopuolelle perustetaan kyseessä oleva valuma-alue ja nimetään toimivaltaiset viranomaiset yhdessä kyseessä olevien unionin ulkopuolisten valtioiden kanssa.

5. Jäsenvaltiot voivat nimetä nykyisiä kansallisia tai kansainvälisiä toimielimiä toimivaltaisiksi viranomaisiksi tämän direktiivin soveltamiseksi. Tällaisissa tapauksissa niiden on varmistettava, että näillä toimivaltaisilla viranomaisilla on tarvittavat valtuudet ja toimivalta tämän direktiivin velvoitteiden noudattamiseksi.

6. Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltaiset viranomaiset 31 päivään joulukuuta 1999 mennessä.

7. Jäsenvaltioiden on toimitettava 30 päivään kesäkuuta 2000 mennessä komissiolle luettelo toimivaltaisista viranomaisistaan ja niiden kansainvälisten elinten toimivaltaisista viranomaisista, joiden toimintaan ne osallistuvat. Kustakin toimivaltaisesta viranomaisesta on toimitettava liitteessä I säädetyt tiedot.

8. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot kaikista muutoksista 7 kohdan mukaisesti toimitettuihin tietoihin kolmen kuukauden kuluessa muutoksen voimaantulosta.

4 artikla Ympäristötavoitteet

1. Jäsenvaltioiden on laadittava ja otettava käyttöön valuma-alueen hoitosuunnitelmassa tarpeellisiksi katsotut toimenpideohjelmat, jotta voidaan:

a) estää pintavesien pilaantuminen ja ekologisen laadun heikkeneminen ja kunnostaa pilaantuneet pintavedet pintavesien hyvän tilan saavuttamiseksi kaikkien pintavesien osalta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010,

b) estää pohjaveden laadun heikkeneminen, kunnostaa pilaantuneet pohjavedet ja varmistaa tasapaino pohjaveden oton ja uusiutumisen välillä pohjaveden hyvän tilan saavuttamiseksi kaikkien pohjavesien osalta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010, ja

c) noudattaa kaikkia suojeltaviin alueisiin liittyviä standardeja ja tavoitteita viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010, ellei yhteisön, kansallisessa tai paikallisessa lainsäädännössä, joiden mukaisesti yksittäiset suojeltavat alueet on perustettu, muuta säädetä.

2. Jos 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti asetetu tavoitteet eivät ole 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan tai 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia, 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti asetetuilla tavoitteilla on etusija.

3. Edellä 1 kohdan a alakohdassa ja b alakohdassa asetettuja määräaikoja voidaan jatkaa tiettyjen vesien osalta, jos kaikki seuraavat edellytykset täytetään:

a) luonnonolosuhteet eivät mahdollista veden tilan nopeaa paranemista,

b) kaikki 13 artiklassa edellytetyt toimenpiteet vesien saattamiseksi vaadittuun tilaan jatkettuun määräaikaan mennessä on laadittu ja käynnistetty viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007, ja

c) määräajan jatkamisesta ja sen aiheuttaneista syistä mainitaan erityisesti 16 artiklassa edellytettävässä valuma-alueen hoitosuunnitelmassa.

4. Alhaisempia ympäristötavoitteita kuin 1 kohdan a alakohdassa ja b alakohdassa edellytetyt ympäristötavoitteet voidaan asettaa tietyille vesille rajoitetulla alueella jos kaikki seuraavat edellytykset täytetään:

a) ihmisen toimet ovat vakavasti vaikuttaneet vesiin ja tilan parantaminen on osoittautunut mahdottomaksi tai kohtuuttoman kalliiksi,

b) ympäristötavoitteet on asetettu niin, että tilan heikkenemistä ei enää tapahdu, jotta tässä direktiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamista ei vaaranneta muissa samaan valuma-aluepiiriin kuuluvissa vesissä,

c) alhaisempien tavoitteiden asettaminen ja sen aiheuttaneet syyt on erityisesti mainittu 16 artiklassa edellytettävässä valuma-alueen hoitosuunnitelmassa, ja

d) tällaiset alhaisemmat tavoitteet on asetettava niin, että yhteisön voimassa olevan ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa ei heikennetä.

5 artikla Valuma-aluepiirin ominaispiirteet

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kunkin valuma-aluepiirin ominaispiirteet arvioidaan ja että tämä arviointi tehdään viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2001. Kyseisten arviointien on sisällettävä:

a) selvitys valuma-alueen maatieteellisistä ja geologisista ominaispiirteistä,

b) arviointi valuma-aluepiirin hydrografisista ominaispiirteistä,

c) arviointi valuma-aluepiirin demografisista ominaispiirteistä, ja

d) arviointi valuma-aluepiirin maankäytöstä ja taloudellisesta toiminnasta.

Jotta käytettävissä olevien tietojen mahdollisimman laaja käyttö varmistetaan ja vältetään päällekkäisyyksiä tietojen keräämisessä, on varmistettava tilastoviranomaisten yhteistyö jäsenvaltioissa ja yhteisön tasolla.

2. Komission on annettava liitteessä II olevat tekniset ohjeet arviointia varten viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1999 25 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Kyseiset tekniset ohjeet korvaavat nykyisen liitteen II.

3. Arvioinnit on tarkistettava ja tarvittaessa saatettava ajan tasalle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007 ja sen jälkeen joka kuudes vuosi.

6 artikla Tutkimus ihmisen toiminnan aiheuttamista ympäristövaikutuksista

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kussakin valuma-aluepiirissä tehdään tutkimus ihmisen toiminnan vaikutuksista pinta- ja pohjavesien tilaan ja että nämä tutkimukset tehdään viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2001. Kyseisten tutkimusten on sisällettävä:

a) pistekuormituksen aiheuttamaa pilaantumista koskevat arviot,

b) hajakuormituksen aiheuttamaa pilaantumista koskevat arviot,

c) vedenottoa koskevat arviot, ja

d) arviointi muista antropogeenisista vaikutuksista veden tilaan.

2. Komission on annettava liitteessä III tarkoitetut tekniset ohjeet tutkimusta varten viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1999 25 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Kyseiset tekniset ohjeet korvaavat nykyisen liitteen III.

3. Tutkimus on saatettava ajan tasalle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007 ja sen jälkeen joka kuudes vuosi.

7 artikla Taloudellinen arviointi valuma-aluepiirin vedenkäytöstä

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kussakin valuma-aluepiirissä tehdään vedenkäyttöä koskeva taloudellinen arviointi muun muassa jotta saadaan perustiedot 12 artiklan täytäntöönpanoa varten ja että nämä arvioinnit tehdään viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2001. Kyseisten arviointien on sisällettävä:

a) makean veden otto ja jakelu,

b) jäteveden kerääminen ja jätevesipäästöt,

c) edellä 1 kohdan a alakohtaan ja b alakohtaan liittyvät määrät, hinnat ja kustannukset (mukaan lukien ympäristöön ja raaka-ainevaroihin liittyvät kustannukset ja hyödyt),

d) edellä 1 kohdan a alakohdan, b alakohdan ja c alakohdan mukaisesti kerättyjen tietojen erittely taloudellisten toimintojen eri alojen mukaisesti, jotka on jaettu vähintään kotitalouksiin, teollisuuteen ja maatalouteen,

e) veden tarjontaa ja kysyntää koskevat pitkän aikavälin ennusteet,

f) arvio julkisen ja yksityisen alan tekemistä perusrakenneinvestoinneista, ja

g) edellä 1 kohdan a f alakohdan mukaisesti kerättyihin tietoihin liittyvät historialliset suuntaukset, mukaan lukien asiaankuuluvat kausikohtaiset tiedot, ja ennusteet useiden hinta- ja investointisuunnitelmien mukaisesti, joissa katetaan ainakin edelliset kuusi vuotta sekä suunnitelmien osalta seuraavat kaksitoista vuotta.

2. Komission on annettava liitteessä II tarkoitetut tekniset ohjeet arviointia varten viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1999 25 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Kyseiset tekniset ohjeet korvaavat nykyisen liitteen II.

3. Taloudelliset arvioinnit on saatettava ajan tasalle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007 ja sen jälkeen joka kuudes vuosi.

8 artikla Juomavedenottoon tarkoitetut vedet

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikissa valuma-aluepiireissä tunnistetaan kaikki ne merkittävät vedet, joita käytetään ihmisen käyttöön tarkoitetun veden ottoon tai joita voidaan tulevaisuudessa käyttää tällaisen veden ottoon.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ympäristön laatustandardeja asetetaan kaikille 1 kohdan mukaisesti tunnistetuille vesille, jotta voidaan varmistaa, että tulevan vedenkäsittelyohjelman tuloksena ja yhteisön lainsäädännön mukaisesti saatava vesi täyttää direktiivin 80/778/ETY vaatimukset.

9 artikla Suojeltavien alueiden rekisteri

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikista niistä valuma-aluepiireihin kuuluvista alueista laaditaan rekisteri, jotka on nimetty erityisen yhteisön, kansallisen tai paikallisen lainsäädännön mukaisesti erityistä suojelua vaativiksi alueiksi pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi tai elinympäristöjen ja lajien säilyttämiseksi. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämä rekisteri laaditaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2001.

2. Rekisterin on sisällettävä kaikki 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritetyt liitteessä IV luetellut suojeltavat alueet.

3. Suojeltavia alueita koskevat rekisterit on tarkistettava säännöllisesti ja ne on pidettävä ajan tasalla.

10 artikla Pintaveden ja pohjaveden laadun seuranta

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkien pinta- ja pohjavesien tilan seuraamiseksi laaditaan ohjelmia, jotta voidaan laatia yhdenmukainen ja kattava selvitys vesien tilasta kussakin valuma-aluepiirissä. Pintavesien osalta tällaisiin ohjelmiin on sisällyttävä ekologisen ja kemiallisen tilan seuranta. Pohjavesien osalta tällaisiin ohjelmiin on sisällyttävä kemiallisen ja määrällisen tilan seuranta. Nämä ohjelmat on käynnistettävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2001. Seurantaan on sisällyttävä liitteessä V luetellut osatekijät.

2. Komission on annettava liitteessä V olevat tätä koskevat tekniset ohjeet viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1999 25 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Kyseiset tekniset ohjeet korvaavat nykyisen liitteen V.

11 artikla Suojeltavien alueiden seuranta

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden suojeltavien alueiden tilan seuraamiseksi laaditaan ohjelmia kussakin valuma-aluepiirissä. Nämä ohjelmat on käynnistettävä suojeltavien alueiden perustamista koskevan yhteisön, kansallisen tai paikallisen lainsäädännön aikataulujen mukaisesti. Jos ei ole sellaista aikataulua, jossa käynnistämispäivä vahvistetaan viimeistään 1 päiväksi tammikuuta 2002, seurantaohjelma on käynnistettävä viimeistään mainittuna päivänä.

2. Tätä tarkoitusta varten käytetään teknisiä ohjeita, jotka sisältyvät siihen yhteisön, kansalliseen tai paikalliseen lainsäädäntöön, jonka mukaiseti yksittäiset suojeltavat alueet on perustettu. Jos tällaisia seurantaa koskevia teknisiä ohjeita ei ole, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarkoituksenmukaiset tekniset ohjeet laaditaan.

12 artikla Vedenkäytöstä perittävät maksut

1. Jäsenvaltioiden on viimeistään vuonna 2010 varmistettava, että vedenkäyttöä varten tarvittavien palvelujen kustannukset katetaan kokonaiskustannusten kattamista koskevan periaatteen mukaisesti kaikkialla ja kaikilla talouden aloilla, jotka jaetaan ainakin kotitalouksiin, teollisuuteen ja maatalouteen.

2. Komission on 7 artiklassa ja liitteessä II edellytetyn ympäristö- ja raaka-ainekustannuksia ja -hyötyjä koskevien laskentamenetelmien arvioinnin mukaisesti tarvittaessa annettava ehdotuksia sen varmistamiseksi, että sellaiset raaka-aine- ja ympäristökustannukset, joita 1 kohta ei kata, heijastuvat vedenkäytön hinnassa.

3. Perustamissopimuksen 92, 93 ja 94 artiklan soveltamista rajoittamatta, jäsenvaltiot voivat myöntää poikkeuksia tämän artiklan säännöksiin seuraavista syistä:

a) kotitalouskäyttöön tarkoitetun vedenkäytön perustason mahdollistamiseksi kohtuullisella hinnalla,

b) sellaisten merkittävien perusrakennehankkeiden pääomakustannusten tukemisen mahdollistamiseksi, joita yhteisö rahoittaa perustamissopimuksen 130 a 130 c artiklan perusteella ja jotka on suunniteltu edistämään tämän direktiivin 4 artiklan mukaisesti asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamista, ja

c) erityisen maantieteellisen tai ilmastollisen tilanteen huomioon ottamiseksi alueella, joka on oikeutettu tukeen rakennerahastojen tavoitteiden 1, 5 b ja 6 nojalla.

Poikkeukset on selvitettävä yksityiskohtaisesti 16 artiklassa edellytettävissä valuma-alueen hoitosuunnitelmissa, ja yksityiskohtainen selvitys on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluttua poikkeusten voimaantulosta.

4. Jäsenvaltioiden on vahvistettava aikataulut tämän artiklan säännösten soveltamiseksi kokonaan. Yksityiskohtaiset tiedot näistä aikatauluista on liitettävä 16 artiklassa edellytettäviin valuma-alueen hoitosuunnitelmiin.

13 artikla Toimenpideohjelma

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kullekin valuma-aluepiirille laaditaan toimenpideohjelma, joka on suunniteltu 4 artiklan mukaisesti asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpideohjelma on osa valuma-alueen hoitosuunnitelmaa 16 artiklan mukaisesti.

2. Toimenpideohjelmaan kuuluu perustoimenpiteitä ja tarvittaessa 4 kohdan mukaisia täydentäviä toimenpiteitä.

3. Perustoimenpiteet ovat toimenpideohjelman pakollisia osia. Ne koostuvat:

a) niistä toimenpiteistä, joita edellytetään vesiensuojelua koskevan yhteisön, kansallisen tai paikallisen lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien liitteessä VI olevassa A osassa luetellussa yhteisön lainsäädännössä edellytetyt toimenpiteet ja erityisesti neuvoston direktiivin 96/61/EY säännösten täysimääräisen soveltamisen edellyttämät toimenpiteet mainitun direktiivin liitteessä I olevien teollisuudenalojen ja toimintojen osalta;

pilaavien aineiden päästöt kattavien perustoimenpiteiden osalta sovelletaan yhdistettyä lähestymistapaa, jossa käytetään pilaantumisen ehkäisemistä sen lähteellä asettamalla päästöraja-arvoja ja ympäristön laatustandardeja;

b) edellä 12 artiklassa edellytettyjen vedenkäytöstä perittävien maksujen toteuttamisen edellyttämistä toimenpiteistä;

c) juomaveden ottoon tarkoitetuille vesille 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti asetettujen ympäristön laatutavoitteiden saavuttamisen edellyttämistä toimenpiteistä 4 artiklan 1 kohdassa asetettujen määräaikojen mukaisesti;

d) kaikkia niitä vesiä, joiden kemiallinen tila on hyvän tilan alapuolella, koskevista seuraavista toimenpiteistä:

i) veden saastumisen laajuuden ja luonteen tehokkaammasta seurannasta,

ii) pilaantumisen lähteen selvittämisestä, ja

iii) asiaankuuluvien lupien ja päästölupien välittömästä tarkistamisesta ja sitä seuraavista riskien tasoon perustuvista toimista;

e) makean pintaveden ja pohjaveden oton valvonnasta, mukaan lukien vedenottamoita koskeva rekisteri, ja ennalta myönnetyn vedenottoluvan edellyttämisestä sellaisilla alueilla, joilla kyseinen jäsenvaltio on osoittanut ja ilmoittanut komissiolle siitä, että vedenotolla ei ole merkittävää vaikutusta veden laatuun ja että vedenoton kokonaistaso muodostaa ainoastaan pienen osan käytettävissä olevista varoista;

f) ennalta myönnettävän hyväksynnän edellyttämisestä kaikilta sellaisilta toiminnoilta, joilla on mahdollisesti kielteinen vaikutus veden laatuun, jollei tällaisesta ennalta myönnettävästä luvasta ole muuten säädetty muussa yhteisön lainsäädännössä; ja

g) liitteessä VIII lueteltujen aineiden suoran pohjaveteen päästämisen kieltämisestä.

4. Täydentävät toimenpiteet ovat toimenpiteitä, jotka on suunniteltu ja toteutettu perustoimenpiteiden lisäksi 4 artiklan mukaisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmaan liitetään kaikki täydentävät toimenpiteet, joita pidetään tarpeellisina näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, erityisesti kestävän vedenkulutuksen kannalta. Liitteessä VI olevassa B osassa on alustava luettelo mahdollisista täydentävistä toimenpiteistä.

5. Toimenpideohjelmat on laadittava kullekin valuma-aluepiirille viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004, ja kaikkien toimenpiteiden on oltava käynnissä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007.

6. Ohjelmat on tarkistettava ja tarvittaessa ajantasaistettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 ja sen jälkeen joka kuudes vuosi. Ajantasaistetun ohjelman mukaisesti laaditut uudet tai muutetut toimenpiteet on käynnistettävä kolmen vuoden kuluttua niiden laatimisesta.

14 artikla Siirtymäajan toimenpiteet pilaantumisen estämiseksi

1. Jos 10 artiklan mukaisesti laaditun seurantaohjelman avulla tunnistetaan vesiä, joiden kemiallinen tila on pudonnut hyvän tilan alapuolelle 13 artiklan mukaisen toimenpideohjelman viimeisimmän tarkistuksen laatimisen jälkeen, jäsenvaltioiden on varmistettava, että asiaan liittyvän uhan suuruuden mukaisesti seuraavat siirtymäajan täydentävät toimenpiteet toteutetaan niin pian kuin mahdollista ennen seuraavaa toimenpideohjelman tarkistusta:

a) veden saastumisen laajuuden ja luonteen tehokkaampi seuranta,

b) pilaantumisen lähteen selvittäminen,

c) kaikkien asiaankuuluvien lupien ja päästölupien välitön tarkistaminen, ja

d) toteutettavien lisätoimenpiteiden tunnistaminen.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarkoituksenmukaiset toimenpiteet toteutetaan osapuolten kuulemiseksi näistä siirtymäajan lisätoimenpiteistä, mutta niiden ei pitäisi tarpeettomasti viivästyttää toimenpiteiden toteuttamista.

15 artikla Toimivaltaisten viranomaisten toimivallan ulkopuolelle jäävät asiat

Jos toimivaltainen viranomainen tunnistaa asian, jolla on vaikutusta sen toimivaltaan kuuluvien vesien hoitoon, mutta joka ei kuulu sen toimivaltaan, toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta jäsenvaltiolle ja komissiolle ja se voi antaa suosituksia asian ratkaisemiseksi. Mahdollisia syitä tällaisten asioiden tunnistamiseksi ovat seuraavat tekijät:

a) ongelman syy on valuma-aluepiirin ulkopuolella,

b) asiaa voidaan käsitellä ainoastaan kansallisen tai yhteisön tason toimenpiteiden tai lainsäädännön avulla, tai

c) muihin politiikan alueisiin liittyvät kysymykset, jotka ovat toimivaltaisen viranomaisen toimivallan ulkopuolella.

16 artikla Valuma-alueen hoitosuunnitelmat

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kussakin valuma-aluepiirissä laaditaan valuma-alueen hoitosuunnitelma, joka kattaa koko valuma-aluepiirin. Valuma-alueen hoitosuunnitelmaan on sisällyttävä liitteessä VII yksityiskohtaisesti kuvatut tiedot.

2. Valuma-alueen hoitosuunnitelmat on julkaistava 31 päivään joulukuuta 2004 mennessä.

3. Valuma-alueen hoitosuunnitelmat on tarkistettava ja ajantasaistettava 31 päivään joulukuuta 2010 mennessä ja sen jälkeen joka kuudes vuosi.

17 artikla Kansalaisille tiedottaminen ja kansalaisten kuuleminen

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kussakin valuma-aluepiirissä kukin valuma-alueen hoitosuunnitelman luonnos julkaistaan ja on saatavilla vähintään vuotta ennen sen ajanjakson alkua, jota suunnitelma koskee. Pyynnöstä saatavilla on oltava tausta-asiakirjat ja valuma-alueen hoitosuunnitelman luonnoksen laatimisessa käytetyt tiedot.

2. Niillä, joita asia koskee, on oltava vähintään kuusi kuukautta aikaa toimittaa kirjallisia huomioita kyseisistä asiakirjoista.

3. Edellä 1 ja 2 kohtaa sovelletaan myös ajantasaistettuihin valuma-alueen suunnitelmiin.

18 artikla Suunnittelu valuma-alueen osien, alojen, asioiden tai vesityypin mukaan

1. Valuma-alueen hoitosuunnitelmia voidaan täydentää tuottamalla yksityiskohtaisempia ohjelmia ja hoitosuunnitelmia vesienhoidon erityisnäkökohtien käsittelemiseksi, mukaan lukien:

a) ohjelmat ja hoitosuunnitelmat, jotka käsittelevät tiettyjä valuma-alueen osia valuma-aluepiirissä,

b) ohjelmat ja hoitosuunnitelmat, jotka käsittelevät tiettyjä taloudenaloja,

c) ohjelmat ja hoitosuunnitelmat, joissa käsitellään tiettyjä vesiasioita, ja

d) ohjelmat ja hoitosuunnitelmat, joissa käsitellään tiettyjä vesityyppejä tai ekosysteemejä.

Tällaiset toiminnot on mainittava valuma-alueen hoitosuunnitelmassa.

2. Minkään edellä mainitun toimen toteuttaminen ei vapauta jäsenvaltioita mistään muusta tämän direktiivin velvoitteesta.

19 artikla Satunnaispäästöistä aiheutuva pilaantuminen

Jäsenvaltioiden on varmistettava yhteistyössä muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa, että toimia toteutetaan satunnaispäästöistä aiheutuvien pilaantumistapahtumien vaikutusten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi, mukaan lukien kaikki neuvoston direktiivissä 82/501/ETY (18) säädetyt toimet. Näiden toimenpiteiden on erityisesti katettava tulvista, sammutustuotteista taikka varastoissa tai laitoksissa tapahtuvien tulipalojen sivu-tuotteista ja niiden kuljetuksen tai varastoinnin aikana tapahtuvien pilaavien aineiden valumisesta aiheutuvien satunnaispäästöjen uhka. Tarvittaessa toimenpiteisiin on sisällytettävä:

a) mahdollisten satunnaispäästöistä aiheutuvien pilaantumistapahtumien vaarojen ja uhkien arviointi,

b) ehkäisevät toimenpiteet,

c) valmistelevat toimenpiteet hätätilanteissa toimimista varten, mukaan lukien menettelyt nopeasta pilaantumistapahtumien tiedottamisesta alajuoksun viranomaisille ja muille kiinnostuneille osapuolille, mukaan lukien vedenottamot, ja

d) pilaantumistapahtumien vaikutuksen alaisten pinta- tai pohjavesien kunnostamiseen liittyvät toimenpiteet.

20 artikla Kertomusten laatiminen ja tietojenvaihto

Jäsenvaltioiden on toimitettava jäljempänä mainittujen ohjelmien jäljennökset komissiolle ja Euroopan ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa ohjelmien julkaisemisesta:

a) kaikki kansallisen alueen kattavat ja 16 artiklan mukaisesti julkaistut valuma-alueen hoitosuunnitelmat,

b) kaikki kansallisen alueen kattavat ja 17 artiklan mukaisesti julkaistut valuma-alueen hoitosuunnitelmien luonnokset, ja

c) edellä 18 artiklan ehdot kattavat merkittävät ohjelmat ja suunnitelmat.

d) kansainvälisten valuma-aluepiirien osalta ainakin se osa valuma-alueen hoitosuunnitelmasta, joka kattaa yhteisön alueen.

21 artikla Komission strategiat vesien pilaantumisen estämiseksi

1. Komissio voi laatia vesien pilaantumisen estämistä koskevia strategioita pilaaville aineille tai niiden ryhmille, mukaan lukien kaikki satunnaisista tapahtumista johtuva pilaantuminen.

2. Tällaiset strategiat voidaan laatia seuraavien aloitteiden seurauksena:

a) jäsenvaltioiden tai 15 artiklan mukaisesti toimivien toimivaltaisten viranomaisten antamat suositukset,

b) Euroopan ympäristökeskuksen antamat suositukset,

c) sellaisten kansainvälisten järjestöjen ja yleissopimusten suositukset, joiden sopimuspuolena yhteisö tai sen jäsenvaltiot ovat,

d) neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93 (19) mukaisesti tehdyt riskien arvioinnit,

e) yhteisön tutkimusohjelmien perusteella annetut suositukset tai

f) muut komission tietoon tulleet huolenilmaisut.

3. Strategioissa on käsiteltävä vedelle aiheutuvan uhan luonnetta ja otettava huomioon kaikki mahdolliset vaikutukset ilmaan ja maaperään. Niihin voi sisältyä mihin tahansa seuraavista toimenpideluokista kuuluvia suosituksia:

a) aineiden tai aineryhmien huomioon ottaminen asetuksen (ETY) N:o 793/93 mukaisessa riskien arviointimenettelyssä, ellei niitä vielä ole otettu huomioon,

b) aineiden tai aineryhmien sisällyttäminen tämän direktiivin liitteeseen VIII ja direktiivin 96/61/EY liitteeseen III, ellei niitä ole jo sisällytetty mainittuun direktiiviin,

c) perusteet ensisijaisten aineiden tai aineryhmien valitsemiselle sen riskin tutkimista varten, joka niistä aiheutuu vesiympäristölle ja erityisen vesiympäristöön joutuvien päästöjen valvontaa koskevan yhteisön strategian kehittämisen tarkoituksenmukaisuus. Liitteessä IX on luettelo näistä perusteista,

d) jäljempänä olevan 21 artiklan 4 kohdan mukaisten yhteisön ympäristön laatustandardien hyväksyminen,

e) direktiivin 96/61/EY 18 artiklan mukaisten yhteisön päästöraja-arvojen hyväksyminen,

f) neuvoston direktiivin 91/414/ETY (20) ja neuvoston direktiivin 97/. . ./EY (21) mukaisesti annettujen lupien tarkistaminen,

g) neuvoston direktiivin 76/769/ETY (22) mukaisten toimenpiteiden hyväksyminen, tai

h) muiden asianmukaisten toimenpiteiden hyväksyminen kansallisella tai yhteisön tasolla.

4. Jos komission strategiassa suositellaan ympäristölaatustandardien hyväksymistä vedessä, sedimentissä tai eliöissä olevien tiettyjen pilaavien aineiden osalta, komissio ehdottaa asianmukaisia toimenpiteitä.

22 artikla Komission kertomus

1. Komissio julkaisee tämän direktiivin täyntäntöönpanoa koskevan kertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006 ja sen jälkeen joka kuudes vuosi.

2. Kertomukseen on sisällytettävä ainakin seuraavat asiat:

a) selvitys direktiivin täyntäntöönpanossa tapahtuneesta kehityksestä,

b) selvitys pinta- ja pohjaveden tilasta yhteisössä,

c) vertaileva tutkimus 20 artiklan mukaisesti toimitetuista valuma-alueen hoitosuunnitelmista, mukaan lukien seuraavien suunnitelmien parantamista koskevat suositukset,

d) vastaus kuhunkin toimivaltaisten viranomaisten 15 artiklan mukaisesti komissiolle antamaan suositukseen, ja

e) edellä 21 artiklan mukaisesti laadittujen strategioiden tiivistelmä.

23 artikla Suunnitelmat tuleviksi yhteisön toimenpiteiksi

1. Komissio esittää 25 artiklassa tarkoitetulle komitealle vuosittain alustavan suunnitelman toimenpiteistä, joilla on vaikutusta vesilainsäädäntöön ja joista se aikoo tehdä ehdotuksen lähitulevaisuudessa, mukaan lukien 21 artiklan mukaisesti laadittujen strategioiden pohjalta tehtävät ehdotukset. Komissio tekee ensimmäisen tällaisen esittelyn viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1999.

2. Komissio tarkistaa tämän direktiivin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013 ja ehdottaa siihen tarvittavia muutoksia.

24 artikla Direktiivin muutokset

1. Liitteet I, II, III, V, VIII ja IX voidaan mukauttaa tieteelliseen ja tekniseen kehitykseen 25 artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

2. Tietojen siirtämiseksi ja käsittelemiseksi, mukaan lukien tilastot ja kartografiset tiedot, 1 kohdan soveltamiseksi tarvittavia teknisiä lomakkeita voidaan hyväksyä 25 artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

25 artikla Komitean perustaminen

Komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtaja on komission edustaja.

Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

Komissio päättää suunnitelluista toimista, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset. Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun asia on tullut esille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä.

26 artikla Kumoaminen

Kumotaan seuraava yhteisön lainsäädäntö 31 päivästä joulukuuta 2007 alkaen:

a) direktiivi 75/440/ETY,

b) päätös 77/795/ETY,

c) direktiivi 78/659/ETY,

d) direktiivi 79/869/ETY,

e) direktiivi 79/923/ETY, ja

f) direktiivi 80/68/ETY.

27 artikla Täytäntöönpano

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 31 päivään joulukuuta 1999 mennessä. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden hyväksymissä toimenpiteissä on viitattava tähän direktiiviin tai niitä virallisesti julkaistaessa niihin on liitettävä viittaus tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset komissiolle.

28 artikla Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamusjärjestelmästä, joka koskee tämän direktiivin mukaisesti hyväksyttyjen kansallisten säännösten rikkomista, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet se varmistamiseksi, että kyseisiä seuraamuksia sovelletaan. Näin säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeassa suhteessa säännösten rikkomiseen ja varoittavia.

29 artikla Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen kun se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

30 artikla Vastaanottajat

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

(1) EYVL N:o C 281, 26.9.1996, s. 3.

(2) Kertomus "ympäristön tilasta Euroopan unionissa - 1995", Euroopan ympäristökeskus, Kööpenhamina 1995.

(3) EYVL N:o C 209, 9.8.1988, s. 3.

(4) EYVL N:o C 59, 6.3.1992, s. 2.

(5) EYVL N:o C 49, 28.2.1995, s. 1.

(6) EYVL N:o L 20, 26.1.1980, s. 43, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 91/692/ETY (EYVL N:o L 377, 31.12.1991, s. 48).

(7) KOM(96) 59 lopull., 21.2.1996.

(8) EYVL N:o C 355, 25.11.1996, s. 1.

(9) EYVL N:o L 186, 5.8.1995, s. 42.

(10) EYVL N:o L 229, 30.8.1980, s. 11, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjalla.

(11) EYVL N:o L 194, 25.7.1975, s. 26, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 91/692/ETY.

(12) EYVL N:o L 334, 24.12.1977, s. 29, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjalla.

(13) EYVL N:o L 222, 14.8.1978, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjalla.

(14) EYVL N:o L 271, 29.10.1979, s. 44, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjalla.

(15) EYVL N:o L 281, 10.11.1979, s. 47, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 91/692/ETY.

(16) EYVL N:o C 222, 10.8.1994, s. 6.

(17) EYVL N:o L 257, 10.10.1996, s. 26.

(18) EYVL N:o L 230, 5.8.1982, s. 1.

(19) EYVL N:o L 84, 5.4.1993, s. 1.

(20) EYVL N:o L 230, 19.8.1991, s. 1.

(21) Yhteinen kanta (EY) N:o 10/97 (EYVL N:o C 69, 5.3.1997, s. 13).

(22) EYVL N:o L 262, 27.9.1976, s. 201.

LIITE I

TOIMIVALTAISIA VIRANOMAISIA KOSKEVAN LUETTELON EDELLYTTÄMÄT TIEDOT

Edellä 3 artiklan 7 kohdan säännösten mukaisesti jäsenvaltioiden on toimitettava jäljempänä mainitut tiedot kaikista toimivaltaisista viranomaisistaan kussakin valuma-aluepiirissään ja kansainvälisessä valuma-aluepiirissä, jonka toimintaan se osallistuu.

i) Toimivaltaisen viranomaisen nimi ja osoite: 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistetun viranomaisen virallinen nimi ja osoite.

ii) Yhteyshenkilön nimi ja asema: sen viranomaisen edustajan nimi ja virallinen asema, jolle kaikki yhteydenotot osoitetaan.

iii) Valuma-aluepiirin maantieteellinen alue: valuma-alueella olevien suurimpien jokien nimet sekä valuma-aluepiirin maa- ja merirajojen sijainnin yksityiskohtainen kuvaus. Näiden tietojen olisi oltava niin pitkälle kuin mahdollista käytettävissä liitettäväksi maantieteellisiin tietojärjestelmiin (Geographic Information System GIS ja/tai Geographic Information System of the Commission GISCO).

iv) Toimivaltaisen viranomaisen oikeudellinen asema: toimivaltaisen viranomaisen oikeudellisen aseman kuvaus ja tarvittaessa tiivistelmä tai jäljennös laista, perustamissopimuksesta tai vastaavasta oikeudellisesta asiakirjasta.

v) Vastuut: kuvaus kunkin toimivaltaisen viranomaisen oikeudellisista ja hallinnollisista vastuista ja asemasta kussakin valuma-aluepiirissä.

vi) Jäsenyys: jos toimivaltainen viranomainen toimii muita toimivaltaisia viranomaisia yhteensovittavana toimielimenä, edellytetään näitä toimielimiä koskevaa luetteloa sekä tiivistelmää luoduista institutionaalisista suhteista tämän direktiivin edellyttämien toimenpiteiden oikeudellisesti sitovalla tavalla tapahtuvan yhteensovittamisen varmistamiseksi.

vii) Kansainväliset suhteet: jos valuma-aluepiiri kattaa useamman kuin yhden jäsenvaltion alueen tai siihen kuuluu unionin ulkopuolisia valtioita, edellytetään tiivistelmää luoduista institutionaalisista suhteista tämän direktiivin edellyttämien toimenpiteiden oikeudellisesti sitovalla tavalla tapahtuvan yhteensovittamisen varmistamiseksi.

LIITE II

SELVITYS VALUMA-ALUEPIIRIN OMINAISPIIRTEISTÄ

1. Teknisissä ohjeissa on määriteltävä menetelmät 5 artiklan 1 kohdassa lueteltujen valuma-aluepiirin ominaispiirteiden selvitystä ja 7 artiklan 1 kohdassa edellytettyä vedenkäytön taloudellista arviointia varten.

2. Teknisiin ohjeisiin on sisällyttävä myös yhteinen muoto valuma-aluepiirin ominaispiirteitä koskevan analyysin ja vedenkäytön taloudellisen arvioinnin esittelyä varten sekä yhteiset säännöt siitä tietojen määrästä, joka on liitettävä osana valuma-alueen hoitosuunnitelmaa edellytettävään tiivistelmään.

Tietojen olisi oltava niin pitkälle kuin mahdollista käytettävissä liitettäväksi maantieteellisiin tietojärjestelmiin (Geographic Information System GIS ja/tai Geographic Information System of the Commission GISCO).

Toimivaltaisten viranomaisten harjoittama tietojen kerääminen on yhteensovitettava jäsenvaltioiden tilastoista vastaavien viranomaisten kanssa tilastoja koskevan yhteisön lainsäädännön ja erityisesti asetuksen (EY) N:o 2223/96 (1) ja asetuksen (EY) N:o 58/97 (2) mukaisesti.

(1) EYVL N:o L 310, 30.11.1996, s. 1.

(2) EYVL N:o L 14, 17.1.1997, s. 1.

LIITE III

IHMISEN TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA KOSKEVA TUTKIMUS

1. Teknisiin ohjeisiin on sisällyttävä myös yhteinen muoto ihmisen toiminnan ympäristövaikutuksia koskevan tutkimuksen esittelyä varten sekä yhteiset säännöt siitä tietojen määrästä, joka on liitettävä osana valuma-alueen hoitosuunnitelmaa edellytettävään tiivistelmään.

Tomivaltaisten viranomaisten harjoittama tietojen kerääminen on yhteensovitettava jäsenvaltioiden tilastoista vastaavien viranomaisten kanssa tilastoja koskevan yhteisön lainsäädännön ja erityisesti asetuksen (EY) N:o 2223/96 (1) ja asetuksen (EY) N:o 58/97 (2) mukaisesti.

Jos teknisissä ohjeissa mainitaan useampi kuin yksi menetelmä, on varmistettava, että tällaiset menetelmät ovat tulosten osalta vertailukelpoisia.

2. Teknisissä ohjeissa on määriteltävä menetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida liitteessä VIII olevien aineiden pistekuormituksen aiheuttaman pilaantumisen laajuus ja sijainti, ja ohjeiden on perustuttava tietoihin, jotka on kerätty muun muassa seuraavien direktiivien mukaisesti, mutta niihin voi liittyä lisävaatimuksia:

i) ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetun direktiivin (96/61/EY) (3) 9 ja 15 artikla,

ii) tiettyjen yhteisön vesiympäristöön päästettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta annetun direktiivin (76/464/ETY) (4) 11 artikla, ja

iii) yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin (91/271/ETY) (5) 15 ja 17 artikla.

3. Teknisissä ohjeissa on määriteltävä menetelmiä liitteessä VIII olevien aineiden hajakuormituksen aiheuttaman pilaantumisen laajuuden ja sijainnin arvioimiseksi.

4. Teknisissä ohjeissa on määriteltävä menetelmiä niiden yksittäisten vesien tunnistamiseksi, jotka ovat alttiita edellä 2 ja 3 kohdassa esitetyn piste- ja hajakuormituksen aiheuttamalle pilaantumiselle.

5. Teknisissä ohjeissa on määriteltävä menetelmiä seuraavien osatekijöiden määrän arvioimiseksi:

i) makean veden otto,

ii) vedenotto maatalouden käyttöä varten,

iii) vedenotto teollisuuden käyttöä varten, ja

iv) muu vedenotto.

6. Teknisissä ohjeissa on määriteltävä menetelmiä vedenoton arvioimiseksi:

i) vuosittainen kokonaiskysyntä,

ii) kysynnän kausivaihtelut, ja

iii) vedenkäytön tehokkuus.

(1) EYVL N:o L 310, 30.11.1996, s. 1.

(2) EYVL N:o L 14, 17.1.1997, s. 1.

(3) EYVL N:o L 257, 10.10.1996, s. 26.

(4) EYVL N:o L 129, 18.5.1976, s. 23.

(5) EYVL N:o L 135, 21.5.1991, s. 40.

LIITE IV

SUOJELTAVAT ALUEET

1. Edellä 9 artiklassa edellytettyyn suojeltavia alueita koskevaan rekisteriin on liitettävä vesiensuojelun kannalta soveltuvin osin vähintään seuraavat suojeltavien alueiden tyypit:

i) edellä 8 artiklan mukaisesti juomavedeksi tarkoitetun veden ottoon nimetyt alueet,

ii) taloudellisesti merkittävien vedessä elävien lajien suojeluun nimetyt alueet,

iii) virkistyskäyttöön suunnitellut vesistöt, mukaan lukien uimavesien laadusta annetun direktiivin (76/160/ETY) (1) uimavesiksi nimetyt alueet,

iv) ravinneherkät alueet, mukaan lukien vesien suojelemiseksi maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun direktiivin (91/676/ETY) (2) mukaisesti pilaantumisherkiksi vyöhykkeiksi nimetyt alueet ja yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin (91/271/ETY) (3) mukaisesti haavoittumiselle alttiiksi alueiksi nimetyt alueet, ja

v) sellaiset elinympäristöjen tai lajien suojeluun nimetyt alueet, joilla veden tilan ylläpito tai parantaminen on tärkeä tekijä elinympäristöjen tai lajien suojelun kannalta, mukaan lukien luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin (92/43/ETY) (4) ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun direktiivin (79/409/ETY) (5) mukaisesti asiaankuuluviksi Natura 2000 -alueiksi nimetyt alueet.

2. Osana valuma-alueen hoitosuunnitelmaa edellytettävään rekisteriä koskevaan tiivistelmään on liitettävä karttoja, joihin on merkitty kunkin suojeltavan alueen sijainti, ja kuvaus siitä yhteisön, kansallisesta tai paikallisesta lainsäädännöstä, jonka mukaisesti alueet on nimetty. Edellä 8 artiklan mukaisesti nimettyjen vesistöjen osalta tiivistelmään on liitettävä yksityiskohtaiset tiedot käyttöön otetuista ympäristön laatustandardeista ja odotettavissa olevasta hoitosuunnitelmasta.

(1) EYVL N:o L 31, 5.2.1976, s. 1.

(2) EYVL N:o L 375, 31.12.1991, s. 1.

(3) EYVL N:o L 135, 21.5.1991, s. 40.

(4) EYVL N:o L 206, 22.7.1992, s. 7.

(5) EYVL N:o L 103, 25.4.1979, s. 1.

LIITE V

PINTA- JA POHJAVEDEN TILAN SEURANTA

Pintavedet

1. Pintavesien ekologisen tilan seurantaa koskevissa teknisissä ohjeissa on määriteltävä menetelmät seuraavia tarkoituksia varten:

i) kaikkien merkittävien pintavesien seuranta ja kaikkien muiden pintavesien edustava seuranta,

ii) vesien fysikaalis-kemiallisten, biologisten ja fysikaalisten ominaispiirteiden seuranta, mukaan lukien määrälliset näkökohdat ja ottaen huomioon jaksottaisten ja pitkän aikavälin luonnollisten vaihteluiden kaltaiset dynaamiset tekijät, niin, että suurin merkitys on biologisilla ominaispiirteillä,

iii) seurantatulosten esittäminen yhteisessä muodossa tai yhteisen mallin mukaisesti, joka perustuu poikkeaman tasoon luonnollisesta ekologisesta tilasta tai keinotekoisten vesien osalta poikkeaman tasoon suurimmasta mahdollisesta ekologisesta potentiaalista, ja

iv) viiden luokan käyttäminen ekologisen tilan esittämiseen, joista kaksi parasta luokkaa ovat erinomainen ekologinen tila ja hyvä ekologinen tila.

2. Pintavesien kemiallisen tilan seurantaa koskevissa ohjeissa on määriteltävä menetelmät seuraavia tarkoituksia varten:

i) kaikkien niiden pintavesien seuranta, jotka on liitteessä III olevan 4 kohdan mukaisesti tunnistettu alttiiksi liitteessä VIII olevien aineiden aiheuttamalle piste- tai hajakuormitukselle,

ii) viiden luokan käyttäminen kemiallisen tilan esittämiseen. Kaksi parasta luokkaa ovat erinomainen kemiallinen tila ja hyvä kemiallinen tila.

Pohjavedet

3. Pohjavesien määrällisen tilan seurantaa koskevissa teknisissä ohjeissa on määriteltävä menetelmät seuraavia tarkoituksia varten:

i) kaikkien vedenottoon käytettävien pohjavesien seuranta ja muiden pohjavesien edustava seuranta,

ii) pohjaveden määrän seuranta, myös dynaamiset tekijät, kuten kausivaihtelut, pitkän aikavälin luonnolliset vaihtelut, vedenoton määrä (mukaan lukien epäsuora vedenotto) ja uusiutumisen nopeus,

iii) pohjaveden ominaispiirteissä tapahtuvien muutosten pintavesiin ja maaekosysteemeihin kohdistuvien vaikutusten seuranta, ja

iv) pohjaveden määrällisen tilan, mukaan lukien luonnolliset olosuhteet, kuvaamista koskevien indikaattoreiden valinta hyvän määrällisen tilan tunnistamiseksi.

4. Pohjavesien kemiallisen tilan seurantaa koskevissa teknisissä ohjeissa on määriteltävä menetelmät seuraavia tarkoituksia varten:

i) kaikkien sellaisten liitteessä III olevan 4 kohdan mukaisesti tunnistettujen pohjavesien seuranta, jotka ovat alttiita liitteessä VIII olevien aineiden aiheuttamalle piste- tai hajakuormitukselle,

ii) veden syvyyteen perustuva seuranta, ja

iii) pohjaveden laadullisen tilan, mukaan lukien luonnolliset olosuhteet, kuvaamista koskevien indikaattoreiden valinta hyvän laadullisen tilan tunnistamiseksi.

5. Kunkin yksittäisen pohjaveden yleistilan on perustuttava alhaisempaan edellä 3 ja 4 kohdan mukaisista kahdesta arvioinnista.

Pinta- ja pohjavedet

6. Tekniset ohjeet on laadittava sitä silmällä pitäen, että soveltuvin seurantamenetelmä riippuu vesien luonteesta ja sijainnista tai pintavesien osalta tutkittavasta ekologisen tilan osatekijästä ja että teknisten vaatimusten on oltava joustavia, jotta seurantatekniikoiden kehittäminen ja hienosäätö olisivat mahdollisia, samalla kun varmistetaan eri menetelmillä ja eri aikoina saatujen tulosten vertailtavuus.

Teknisissä ohjeissa on määriteltävä seuranta- ja arviointimenetelmät, mukaan lukien perusteet näytteenottoasemien sijainnille ja näytteenoton tiheydelle sekä laadunvalvontajärjestelmät.

Jos teknisissä ohjeissa mainitaan useampi kuin yksi menetelmä, on varmistettava, että tällaiset menetelmät ovat tulosten osalta vertailukelpoisia.

Teknisiin ohjeisiin on myös sisällyttävä laadun varmistukseen liittyvät säännökset ja yhteinen muoto pinta- ja pohjavesien tilan seurantatulosten esittelyä varten sekä yhteiset säännöt siitä tiedon määrästä, joka on liitettävä osana valuma-alueen hoitosuunnitelmaa edellytettävään tiivistelmään.

LIITE VI

LUETTELO TOIMENPIDEOHJELMAAN LIITETTÄVISTÄ TOIMENPITEISTÄ

OSA A

Jäljempänä on lueteltu ne yhteisön säädökset, jotka yhdessä kansallisen tai paikallisen lainsäädännön kanssa muodostavat 13 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaiseen toimenpideohjelmaan sisällytettävät perustoimenpiteet:

i) uimaveden laadusta annettu direktiivi (76/160/ETY) (1)

ii) luonnonvaraisten lintujen suojelusta annettu direktiivi (79/409/ETY) (2)

iii) juomaveden laadusta annettu direktiivi (80/778/ETY) (3)

iv) tietyn teollisen toiminnan suuronnettomuuden vaarasta annettu direktiivi (82/501/ETY) (4)

v) tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annettu direktiivi (85/337/ETY) (5)

vi) ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä annettu direktiivi (86/278/ETY) (6)

vii) yhdyskuntajätevesien käsittelystä annettu direktiivi (91/271/ETY) (7)

viii) kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annettu direktiivi (91/414/ETY) (8)

ix) vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annettu direktiivi (91/676/ETY) (9)

x) luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annettu direktiivi (92/43/ETY) (10)

xi) ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annettu direktiivi (96/61/EY) (11)

xii) muu asiaankuuluva lainsäädäntö.

OSA B

Jäljempänä on luettelo, joka ei ole kattava, niistä lisätoimenpiteistä, joita jäsenvaltiot voivat hyväksyä kussakin valuma-aluepiirissään osana 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti edellytettäviä toimenpiteitä:

i) lainsäädännölliset välineet

ii) hallinnolliset välineet

iii) taloudelliset tai verotukselliset välineet

iv) neuvotellut ympäristösopimukset

v) päästöjen valvonta

vi) hyvää käytäntöä koskevat ohjeet

vii) vedenottoa koskevat rajoitukset

viii) kysynnän hallintaan liittyvät toimenpiteet, muun muassa mukautetun maataloustuotannon edistäminen, kuten esimerkiksi vain vähän vettä vaativien kasvien viljely kuivuudesta kärsivillä alueilla

ix) tehokkuus ja uudelleenkäyttöön liittyvät toimenpiteet, muun muassa vedenkäytön kannalta tehokkaiden teknologioiden edistäminen teollisuudessa ja vettä säästävät kastelutekniikat

x) rakennushankkeet

xi) suolanpoistolaitokset

xii) kuntoutushankkeet

xiii) pohjavesivarastojen keinotekoinen uusiutuminen

xiv) koulutushankkeet

xv) tutkimus-, kehitys- ja esittelyhankkeet

xvi) muut asiaankuuluvat toimenpiteet.

(1) EYVL N:o L 31, 5.2.1976, s. 1.

(2) EYVL N:o L 103, 25.4.1979, s. 1.

(3) EYVL N:o L 229, 30.8.1980, s. 11.

(4) EYVL N:o L 230, 5.8.1982, s. 1.

(5) EYVL N:o L 175, 5.7.1985, s. 40.

(6) EYVL N:o L 181, 8.7.1986, s. 6.

(7) EYVL N:o L 135, 21.5.1991, s. 40.

(8) EYVL N:o L 230, 19.8.1991, s. 1.

(9) EYVL N:o L 375, 31.12.1991, s. 1.

(10) EYVL N:o L 206, 22.7.1992, s. 7.

(11) EYVL N:o L 257, 10.10.1996, s. 26.

LIITE VII

VALUMA-ALUEEN HOITOSUUNNITELMAT

1. Valuma-alueen hoitosuunnitelmaan on sisällytettävä seuraavat osatekijät:

i) tiivistelmä 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti komissiolle toimitetuista tiedoista

ii) tiivistelmä 4 artiklan mukaisesti hyväksytyistä ympäristötavoitteista

iii) tiivistelmä 5 artiklan mukaisesti edellytetystä valuma-aluepiirin ominaispiirteiden arvioinnista

iv) tiivistelmä 6 artiklan mukaisesti edellytetystä ihmisen toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutusten arvioinnista

v) tiivistelmä 7 artiklan mukaisesti edellytetystä valuma-aluepiirin vedenkäytön taloudellisesta arvioinnista

vi) tiivistelmä 9 artiklan mukaisesti nimettyjä suojeltavia alueita koskevasta rekisteristä

vii) tiivistelmä 10 ja 11 artiklan mukaisesti toteutettujen seurantaohjelmien tuloksista

viii) tiivistelmä 13 artiklan mukaisesti hyväksytystä toimenpidesuunnitelmasta, mukaan lukien:

a) edellä 13 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti kuvattujen toimenpiteiden osalta kuvaus Euroopan yhteisön, kansallisesta tai paikallisesta lainsäädännöstä, johon toimenpiteet perustuvat, sekä yksityiskohtaiset tiedot siitä, miten ne on toteutettu tai toteutetaan valuma-aluepiirissä,

b) tiivistelmä 12 artiklassa ja 13 artiklan 3 kohdan b alakohdassa edellytettävien vedenkäyttömaksujen täytäntöönpanoon liittyvistä toimenpiteistä,

c) tiivistelmä 13 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä 8 artiklan 2 kohdassa asetettujen ympäristön laatustandardien saavuttamiseksi,

d) tiivistelmä 13 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä niissä vesissä, joiden kemiallinen tila on hyvän tilan alapuolella,

e) yksityiskohtaiset tiedot 13 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisesti hyväksytyistä vedenottoa koskevista rajoituksista ja, jos tällaisia rajoituksia ei ole hyväksytty, perustellut syyt poikkeusten antamiselle,

f) yksityiskohtaiset tiedot 13 artiklan 3 kohdan f alakohdan mukaisesti hyväksytyistä lisätoimenpiteistä, ja

g) yksityiskohtaiset tiedot 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyistä täydentävistä toimenpiteistä,

mukaan lukien kussakin edellä mainitussa tapauksessa kuvaus niistä yksityishenkilöistä tai järjestöistä, jotka ovat vastuussa eri toimenpiteiden toteuttamisesta, ja aikataulu toimenpiteiden suunnitellulle toteuttamiselle, ja

ix) tiivistelmä 19 artiklan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä satunnaispäästöistä aiheutuvien pilaantumistapahtumien vaikutusten vähentämiseksi.

2. Valuma-alueen hoitosuunnitelman ensimmäiseen ajantasaistettuun versioon ja kaikkiin myöhempiin ajantasaistettuihin versioihin on myös liitettävä:

i) tiivistelmä valuma-alueen hoitosuunnitelman edellisen version julkaisun jälkeen tehdyistä muutoksista tai ajantasaistuksista,

ii) arviointi ympäristötavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneesta kehityksestä ja selvitys niistä ympäristötavoitteista, joita ei ole saavutettu,

iii) tiivistelmä ja selvitys niistä toimenpiteistä, joita valuma-alueen hoitosuunnitelman edellisessä versiossa oli suunniteltu, mutta joita ei ole toteutettu, ja

iv) tiivistelmä muista siirtymäajan toimenpiteistä, jotka on hyväksytty 14 artiklan mukaisesti valuma-alueen hoitosuunnitelman edellisen version julkaisun jälkeen.

3. Valuma-alueen hoitosuunnitelmaan on liitettävä tiivistelmä 17 artiklan mukaisesti järjestetyn suunnitelmaluonnosta koskevan kansalaisten kuulemisen tuloksista sekä tiivistelmä kuulemisen johdosta tehdyistä muutoksista.

4. Valuma-alueen hoitosuunnitelmaan on liitettävä maininta kaikista 18 artiklan ehtojen mukaisista ohjelmista ja suunnitelmista.

5. Valuma-alueen hoitosuunnitelmaan on liitettävä myös kaikki 15 artiklan mukaisesti hyväksytyt suositukset kansallisiksi tai yhteisön toimiksi.

LIITE VIII

PILAAVAT AINEET

1. Organohalogeeniyhdisteet ja aineet, joista voi muodostua tällaisia yhdisteitä vesiympäristössä.

2. Organofosforiyhdisteet.

3. Orgaaniset tinayhdisteet.

4. Aineet ja valmisteet, joilla on todistetusti karsinogeenisia tai mutageenisia ominaisuuksia ja jotka voivat vaikuttaa vesiympäristössä tai vesiympäristön kautta tapahtuvaan lisääntymiseen.

5. Pysyvät hiilivedyt ja pysyvät sekä biokertyvät orgaaniset myrkylliset aineet.

6. Syanidit.

7. Metallit ja niiden yhdisteet.

8. Arsenikki ja sen yhdisteet.

9. Biosidit ja kasvinsuojelutuotteet.

10. Suspensiossa olevat aineet.

11. Rehevöitymiseen vaikuttavat aineet (erityisesti nitraatit ja fosfaatit).

12. Aineet, joilla on epäsuotuisa vaikutus happitasapainoon (ja voidaan mitata muun muassa BOD- ja COD-parametreilla).

LIITE IX

PERUSTEET ENSISIJAISTEN AINEIDEN TAI AINERYHMIEN VALITSEMISELLE SEN RISKIN TUTKIMISTA VARTEN, JONKA NE AIHEUTTAVAT VESIYMPÄRISTÖLLE, JA VESIYMPÄRISTÖÖN JOUTUVIEN PÄÄSTÖJEN VALVONTAA KOSKEVAN ERITYISEN YHTEISÖN STRATEGIAN LAATIMISEN TARKOITUKSENMUKAISUUS

Aineet tai aineryhmät, joiden:

1. on osoitettu aiheuttavan vesiympäristössä vaikutuksia, jotka eivät ole hyväksyttävissä, tai joiden aiheuttamista tällaisista vaikutuksista on olemassa vahvoja epäilyjä,

2. on todettu levinneen laajalle vesiympäristön yhteen tai useampaan osaan, ja

3. on osoitettu pääsevän vesiympäristöön useista lähteistä useita eri teitä.

LIITE X

YMPÄRISTÖN LAATUSTANDARDIT

Tiettyjen yhteisön vesiympäristöön päästettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta annetun direktiivin (76/464/ETY) (1) tytärdirektiiveissä asetetuilla laatutavoitteilla tarkoitetaan tässä direktiivissä ympäristön laatustandardeja. Ne on asetettu seuraavissa direktiiveissä:

i) kloorialkalielektrolyysiteollisuuden elohopeapäästöjen raja-arvoista ja laatutavoitteista annettu direktiivi (82/176/ETY) (2),

ii) kadmiumpäästöjen raja-arvoista ja laatutavoitteista annettu direktiivi (85/513/ETY) (3),

iii) muiden alojen kuin kloorialkaliteollisuuden elohopeapäästöjen raja-arvoista ja laatutavoitteista annettu direktiivi (84/156/ETY (4),

iv) heksakloorisykloheksaanipäästöjen raja-arvoista ja laatutavoitteista annettu direktiivi (84/491/ETY) (5),

v) direktiivin 76/464/ETY liitteen luetteloon I sisältyvien tiettyjen vaarallisten aineiden päästöjen raja-arvoista ja laatutavoitteista annettu direktiivi (86/280/ETY) (6).

(1) EYVL N:o L 129, 18.5.1976, s. 23.

(2) EYVL N:o L 81, 27.3.1982, s. 29.

(3) EYVL N:o L 291, 24.10.1983, s. 1.

(4) EYVL N:o L 74, 17.3.1984, s. 49.

(5) EYVL N:o L 274, 17.10.1984, s. 11.

(6) EYVL N:o L 181, 4.7.1986, s. 16.