Neuvoston päätös,

tehty 5 päivänä marraskuuta 2002,

luvan antamisesta Itävallalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamista koskevan direktiivin 77/388/ETY 21 artiklasta poikkeavaa toimenpidettä

(2002/880/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta - yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY(1) ja erityisesti sen 27 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Itävalta on pyytänyt komissiolle osoitetulla ja sen pääsihteeristön 7 päivänä toukokuuta 2002 rekisteröimällä pyynnöllä lupaa soveltaa direktiivin 77/388/ETY 21 artiklan 1 kohdan a alakohdasta poikkeavaa toimenpidettä.

(2) Itävallan pyynnöstä ilmoitettiin muille jäsenvaltioille 21 päivänä kesäkuuta 2002 päivätyllä kirjeellä.

(3) Direktiivin 77/388/ETY 21 artiklan 1 kohdan, sellaisena kuin sen sanamuoto on 28 g artiklassa, säädetään, että useimmissa tapauksissa arvonlisäveroa on sisäisen järjestelmän mukaan velvollinen maksamaan verovelvollinen, joka suorittaa verollisen tavaroiden luovutuksen tai verollisen palvelun.

(4) Pyydetyn poikkeustoimenpiteen tarkoituksena on antaa Itävallalle mahdollisuus tehdä palvelujen suorituksen vastaanottajasta arvonlisäverovelvollinen seuraavissa tapauksissa: alihankkijan joko pääurakoitsijalle, omaa rakennustyötä tekevälle yritykselle tai toiselle alihankkijalle suorittama rakennustyö sekä henkilöstön toimittaminen tämän käyttöön.

(5) Pyydetty toimenpide on ensisijaisesti nähtävä toimenpiteenä, jonka tavoitteena on tietynlaisten veropetosten tai verojen kiertämisen estäminen rakennusalalla, mistä esimerkkinä mainittakoon alihankkija, joka arvonlisäveron asiakkaaltaan laskutettuaan jättää sen tilittämättä veroviranomaiselle ja katoaa tämän jälkeen. Samalla se myös yksinkertaistaa verohallintoa, jolla on hyvin usein suuria vaikeuksia arvonlisäveron keräämisessä rakennusalan alihankkijoilta, tämän kuitenkaan vaikuttamatta kannettavan veron määrään.

(6) Toimenpide on oikeassa suhteessa tavoiteltuihin päämääriin, koska sitä ei ole tarkoitus soveltaa kaikkiin asianomaisen alan verollisiin toimiin vaan ainoastaan niihin, jotka aiheuttavat huomattavia ongelmia veropetosten ja verojen kiertämisen muodossa.

(7) Luvan oltava siitä päivästä lukien, josta toisen Abgabenänderungsgesetz 2002 -säädöksen vastaavaa säännöstä on tarkoitus soveltaa. Sen voimassaolo olisi rajoitettava 31 päivään joulukuuta 2007.

(8) Poikkeustoimenpide ei vaikuta Euroopan yhteisöjen omiin arvonlisäverosta peräisin oleviin varoihin,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Poiketen siitä, mitä direktiivin 77/388/ETY 21 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, sellaisena kuin sen sanamuoto on direktiivin 28 g artiklassa, säädetään, Itävallalle annetaan 1 päivästä lokakuuta 2002 lupa määrätä tämän päätöksen 2 artiklassa tarkoitettujen palvelujen suorituksen vastaanottajat arvonlisäverovelvollisiksi.

2 artikla

Palvelujen suorituksen vastaanottaja voidaan määrätä arvonlisäverovelvolliseksi seuraavissa tapauksissa:

1) alihankkijan pääurakoitsijalle suorittama rakennustyö sekä henkilöstön toimittaminen sen käyttöön;

2) alihankkijan omaa rakennustyötä suorittavalle yritykselle suorittama rakennustyö sekä henkilöstön toimittaminen sen käyttöön;

3) alihankkijan toiselle alihankkijalle suorittama rakennustyö sekä henkilöstön toimittaminen sen käyttöön.

3 artikla

Tämän päätöksen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2007.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu Itävallan tasavallalle.

Tehty Brysselissä 5 päivänä marraskuuta 2002.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

T. Pedersen

(1) EYVL L 145, 13.6.1977, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2002/38/EY (EYVL L 128, 15.5.2002, s. 41).