I Asiaa koskevat oikeussäännöt

A Unionin oikeus

1. Luontodirektiivi

2. Lintudirektiivi

B Slovakian oikeus

1. Luonnonsuojelulaki

2. Metsälaki

II Oikeudenkäyntiä edeltänyt menettely

III Kanne

A Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin 7 artiklan kanssa, rikkomista

1. Asianosaisten lausumat

2. Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

a) Tutkittavaksi ottaminen

b) Asiakysymys

1) Alustavat huomautukset

2) Ensimmäisen kanneperusteen metsänhoito-ohjelmaa koskeva ensimmäinen osa

3) Ensimmäisen kanneperusteen hätähakkuita koskeva toinen osa

4) Ensimmäisen kanneperusteen kolmas osa, joka koskee toimenpiteitä metsiin kohdistuvien uhkien torjumiseksi ja haitallisista tekijöistä aiheutuneiden tuhojen seurausten poistamiseksi

B Toinen kanneperuste, joka koskee luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohdan, luettuna yhdessä tämän direktiivin 7 artiklan kanssa, rikkomista

1. Asianosaisten lausumat

2. Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

a) Tutkittavaksi ottaminen

b) Asiakysymys

C Kolmas kanneperuste, joka koskee lintudirektiivin 4 artiklan 1 kohdan rikkomista

1. Asianosaisten lausumat

2. Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

a) Tutkittavaksi ottaminen

b) Asiakysymys

IV Oikeudenkäyntikulut

1

Euroopan unionin komissio vaatii kanteellaan unionin tuomioistuinta toteamaan, että Slovakian tasavalta ei ole noudattanut

2

Luontodirektiivin 2 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Tämän direktiivin mukaisesti toteutetuilla toimenpiteillä pyritään varmistamaan yhteisön tärkeänä pitämien luontotyyppien ja luonnonvaraisen eläin- ja kasvilajien suotuisan suojelun tason säilyttäminen tai sen ennalleen saattaminen.”

3

Tämän direktiivin 6 artiklan sanamuoto on seuraava:

”1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava erityisten suojelutoimien alueilla tarvittavat suojelutoimenpiteet ja laadittava tarvittaessa tarkoituksenmukaisia käyttösuunnitelmia, jotka koskevat erityisesti näitä alueita tai jotka sisältyvät muihin kehityssuunnitelmiin, sekä tarpeellisia lainsäädännöllisiä, hallinnollisia tai sopimusoikeudellisia toimenpiteitä, jotka vastaavat liitteen I luontotyyppien ja liitteessä II esitettyjen lajien ekologisia vaatimuksia alueilla.

2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava erityisten suojelutoimien alueilla tarpeellisia toimenpiteitä luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen heikentymisen sekä niitä lajeja koskevien häiriöiden estämiseksi, joita varten alueet on osoitettu, siinä määrin kuin nämä häiriöt saattaisivat vaikuttaa merkittävästi tämän direktiivin tavoitteisiin.

3.   Kaikki suunnitelmat tai hankkeet, jotka eivät liity suoranaisesti alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellisia, mutta ovat omiaan vaikuttamaan tähän alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa, on arvioitava asianmukaisesti sen kannalta, miten ne vaikuttavat alueen suojelutavoitteisiin. Alueelle aiheutuvien vaikutusten arvioinnista tehtyjen johtopäätösten perusteella ja jollei 4 kohdan säännöksistä muuta johdu, toimivaltaiset kansalliset viranomaiset antavat hyväksyntänsä tälle suunnitelmalle tai hankkeelle vasta varmistuttuaan siitä, että suunnitelma tai hanke ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen, ja kuultuaan tarvittaessa kansalaisia.

4.   Jos suunnitelma tai hanke on alueelle aiheutuvien vaikutusten arvioinnin kielteisestä tuloksesta huolimatta ja vaihtoehtoisten ratkaisujen puuttuessa kuitenkin toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset tai taloudelliset syyt, jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarvittavat korvaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Natura 2000:n yleinen kokonaisuus säilyy yhtenäisenä. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle toteutetut korvaavat toimenpiteet.

Jos kyseisellä alueella on ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi ja/tai laji, ainoat kysymykseen tulevat näkökohdat ovat sellaisia, jotka liittyvät ihmisen terveyteen tai yleiseen turvallisuuteen tai ensisijaisen tärkeisiin suotuisiin vaikutuksiin ympäristöön taikka, komission lausunnon mukaan, muihin erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottaviin syihin.”

4

Kyseisen direktiivin 7 artiklan sanamuoto on seuraava.

”Tämän direktiivin 6 artiklan 2, 3 ja 4 kohdasta aiheutuvat velvoitteet korvaavat [luonnonvaraisten lintujen suojelemisesta 2.4.1979 annetun neuvoston] direktiivin 79/409/ETY [(EUVL 1979, L 103, s. 1)] 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisestä lauseesta aiheutuvat velvoitteet, kun on kyse 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti suojeltavaksi luokitelluista alueista tai vastaavasti kyseisen direktiivin 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti tunnustetuista alueista tämän direktiivin voimaantulopäivästä alkaen tai jäsenvaltion direktiivin [79/409] mukaisesti tekemän suojeluluokittelun tai tunnustamisen päivämäärästä alkaen, jos viimeksi mainittu päivämäärä on myöhempi.”

5

Lintudirektiivin 4 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Tämän direktiivin liitteessä I mainittujen lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella.

Tässä yhteydessä kiinnitetään huomiota:

Arvioissa otetaan huomioon lintukantojen kehityssuunnat ja muutokset.

Jäsenvaltioiden on osoitettava erityisiksi suojelualueiksi näiden lajien suojelemiseen lukumäärältään ja kooltaan sopivimmat alueet sillä maantieteellisellä vesi- ja maa-alueella, johon tätä direktiiviä sovelletaan.”

6

Niiden eläinlajien joukossa, joiden elinympäristöä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella, ja jotka on lueteltu mainitun direktiivin liitteessä I, mainitaan muun muassa metso (Tetrao urogallus).

7

Luonnon- ja maisemansuojelusta annetun lain nro 543/2002 (zákon č. 543/2002 Z.z. o ochrane prírody a krajiny), sellaisena kuin sitä sovellettiin 24.3.2019 (jäljempänä luonnonsuojelulaki), 4 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään seuraavaa:

”1.   Sen, joka harjoittaa toimintaa, jolla voidaan vaarantaa, heikentää tai hävittää kasveja, eläimiä tai niiden elinympäristöjä, on toimittava siten, että niiden tarpeeton kuolema, heikentyminen tai hävittäminen voidaan välttää.

2.   Jos jollakin 1 kohdassa tarkoitetusta toiminnasta vaarannetaan kasvi- ja eläinlajien olemassaolo tai jos kyseinen toiminta johtaa niiden heikkenemiseen, niiden lisääntymiskyvyn häiriintymiseen tai niiden sukupuuttoon kuolemiseen, luonnon- ja maisemansuojelun alalla toimivaltaisen valtion laitoksen (jäljempänä luonnonsuojeluviranomainen) on rajoitettava tällaista toimintaa tai kiellettävä annettuaan ensin varoituksen.”

8

Tämän lain, sellaisena kuin se on muutettuna 1.1.2020 voimaan tulleella lailla nro 356/2019, 26 §:n 5 ja 6 momentissa säädetään seuraavaa:

”5.   Lintujensuojelualueella ei saa harjoittaa toimintaa, jolla voi olla haitallinen vaikutus alueen suojelutoimenpiteiden piiriin kuuluviin lajeihin. 14 §:n 6 ja 7 momentin säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin hätähakkuiden ja metsien suojelutoimenpiteiden toteuttamiseen kaikilla muilla kuin viidennelle suojelutasolle kuuluvilla lintujensuojelualueilla.

6.   Hallitus määrittää asetuksella lintujensuojelualueiksi yhteisön tärkeinä pitämien lintulajien elinympäristöt ja hyväksyttyyn lintutieteellisten kohteiden luetteloon sisältyvät muuttolintulajien elinympäristöt ja vahvistaa lintujensuojelualueiden rajat sekä luettelon 5 momentissa tarkoitetuista toiminnoista niiden toteuttamista koskevat alueelliset ja ajalliset rajoitukset mukaan lukien.”

9

Luonnonsuojelulain 28 §:n 4–9 momentin sanamuoto on seuraava:

”4.   Alueen piiriviranomainen antaa 3 momentissa tarkoitetusta suunnitelma- tai hankeluonnoksesta asiantuntijalausunnon sen osalta, voiko suunnitelmalla tai hankkeella olla merkittäviä vaikutuksia suojelualueiden verkostoon kuuluvaan alueeseen. Jos suunnitelma tai hanke on toteutettava useisiin alueisiin kuuluvilla alueilla, lausunnon antaa se aluehallintovirasto, jonka alueella suurin osa suunnitelmasta tai hankkeesta toteutetaan. Ministeriö tai aluehallintovirasto voi antaa asiantuntijalausunnon myös omasta aloitteestaan, jos mahdollisuudesta lausunnon antamiseen on mainittu tämän lain mukaisen poikkeusluvan, suostumuksen tai ilmoituksen antamista koskevan menettelyn yhteydessä. Jos suunnitelmalla tai hankkeella on asiantuntijalausunnon mukaan joko yksin tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia kyseiseen alueeseen, suunnitelman tai hankkeen vaikutuksista on tehtävä arviointi erityislainsäädännön mukaisesti.

5.   Suunnitelma tai hanke voidaan hyväksyä tai sille voidaan myöntää lupa vain, jos erityislainsäädännön mukaisesti tehdyn vaikutustenarvioinnin tulosten perusteella on osoitettu, että suunnitelmalla tai hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia suojelualueiden verkostoon kuuluvan alueen koskemattomuuteen, kun otetaan huomioon sitä koskevat suojelutavoitteet (jäljempänä haitallinen vaikutus alueen koskemattomuuteen).

6.   Suunnitelma tai hanke, jolla voi olla haitallinen vaikutus alueen koskemattomuuteen, voidaan hyväksyä tai sille voidaan myöntää lupa vain, jos on osoitettu, että muuta vaihtoehtoista ratkaisua ei ole ja että se on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä, sosiaaliset tai taloudelliset syyt mukaan lukien. Tässä tapauksessa on toteutettava korvaavia toimenpiteitä, jotta Euroopan suojelualueiden verkoston yleisen yhtenäisyyden turvaaminen voidaan varmistaa.

7.   Jos suojeltujen alueiden verkostossa on ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä tai ensisijaisesti suojeltavia lajeja, suunnitelma tai hanke, jolla voi olla vaikutusta alueen koskemattomuuteen, voidaan hyväksyä tai sille voidaan myöntää lupa vain, jos kansanterveyteen, yleiseen turvallisuuteen tai ympäristölle koituviin erittäin merkittäviin suotuisiin vaikutuksiin liittyvä syy taikka Euroopan komission lausuntoon perustuva muu erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy edellyttää sitä.

8.   Hallitus päättää, onko alueen koskemattomuuteen vaikuttavan suunnitelman hyväksymiselle tai tällaista hanketta koskevan luvan myöntämiselle yleisen edun kannalta pakottava syy, ministeriön sen keskushallintoviranomaisen pyynnöstä, jonka toimialaan hyväksyttävä suunnitelma tai hanke kuuluu, tekemän esityksen perusteella. Pyyntöön on sisällytettävä tiedot laajuudesta, ehdotettavien korvaavien toimenpiteiden toteuttamispaikasta ja toteuttamiseksi tarvittavan rahoituksen määrästä sekä ministeriön lausunto niiden ehdotettujen toimenpiteiden laajuudesta ja toteuttamispaikasta, joita tiedot koskevat. Hankkeen tai suunnitelman toteuttajan on toimitettava nämä tiedot. Ministeriön on annettava lausunto hankkeen tai suunnitelman toteuttajan pyynnöstä.

9.   Ehdotuksen korvaaviksi toimenpiteiksi laatii luonnonsuojeluelin tai pätevä ammattihenkilö suunnitelman tai hankkeen toteuttajan kustannuksella ja yhteistyössä luonnonsuojeluelimen kanssa [55 §]. Suunnitelman tai hankkeen toteuttajan on haettava ministeriön hyväksyntä korvaavia toimenpiteitä koskevalle ehdotukselle ennen suunnitelman tai hankkeen hyväksymistä tai luvan antamista sille.”

10

Saman lain 85 §:n 3 ja 4 momentissa täsmennetään seuraavaa:

”3.   Luonnonsuojeluviranomaisen on tehtävä päätös menettelyssä, jonka tarkoituksena on taata erityislainsäädäntöön perustuvien velvoitteiden noudattaminen, viimeistään suunnitellun toiminnan alkamisajankohtana, jos hakemus on 82 §:n 1 momentin mukaisesti esitetty vähintään 30 päivää ennen suunniteltua toimintaa.

4.   Jos luonnonsuojeluviranomainen ei tee päätöstä 3 momentin nojalla, sen katsotaan tehneen päätöksen hakemuksen hyväksymisestä.”

11

Luonnonsuojelulain, sellaisena kuin se on muutettuna 1.1.2020 voimaan tulleella lailla nro 356/2019, 104 g §:n 4 ja 11 momentissa säädetään seuraavaa:

”4.   13 §:n 1 momentin c kohdassa ja 14 §:n 1 momentin l kohdassa säädettyjä kieltoja ei sovelleta toimiin, joita toteutetaan sellaisten metsänhoito-ohjelmien yhteydessä, joita koskeva pöytäkirja on laadittu erityislainsäädännön mukaisesti ennen 31.12.2019.

– –

11.   Luonnonsuojeluelimen (65a §) on viimeistään 31.12.2020 arvioitava 10 momentin mukaisesti hyväksyttyjen metsänhoito-ohjelmien mukaisten hakkuiden vaikutukset Euroopan suojelualueiden verkostoon kuuluvilla alueilla ja pyydettävä tämän määräajan kuluessa luonnonsuojeluviranomaista tekemään 14 §:n 6 ja 7 momentin mukaisesti päätös siitä, voiko kyseisten hakkuiden toteuttaminen vaikuttaa haitallisesti alueen suojelutoimenpiteiden kohteena oleviin lajeihin, tai ehdotettava luonnonsuojeluviranomaiselle metsänhoito-ohjelman muuttamista koskeva pyynnön esittämistä, jotta siihen sisällytetään toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on poistaa tällainen haitallinen vaikutus.”

12

Metsälain nro 326/2005 (zákon č. 326/2005 Z. z. o lesoch), sellaisena kuin sitä sovellettiin 24.3.2019, 14 §:n sanamuoto on seuraava:

”1.   Erityismetsät ovat metsiä, jotka on sellaisiksi julistettu, joiden tarkoituksena on vastata yhteiskunnan, oikeushenkilöiden tai luonnollisten henkilöiden erityistarpeisiin ja joita koskevat käyttösuunnitelmat eroavat merkittävästi metsien tavanomaisesta käytöstä (jäljempänä erityiskäyttöjärjestelmä).

2.   Metsä voidaan julistaa erityismetsäksi

3.   Jos edellä 2 momentin e kohdassa tarkoitetut erityismetsät julistetaan yleisen edun mukaisiksi metsiksi, ehdotus erityiskäyttöjärjestelmäksi on laadittava osana metsien tilaa koskevaa kokonaisselvitystä, joka tehdään yhdessä hakijan tai sen valtuuttaman organisaation kanssa (38 §:n 2 momentin b kohta).”

13

Tämän lain 23 §:n 6–10 momentissa säädetään seuraavaa:

”6.   Jos satunnaisella puunkorjuulla ylitetään 1/20 kyseessä olevaa metsäyksikköä tai metsänomistaajaa koskevan metsänhoito-ohjelman mukaisesti korjattavaksi tarkoitetusta puun kokonaistilavuudesta tai jos metsän hoitaja ei voi toteuttaa puunkorjuuta kuuden kuukauden kuluessa, hänen on laadittava luonnos hakkuun toteuttamisaikatauluksi ja toimitettava se valtion metsähallinnon hyväksyttäväksi. Valtion metsähallinto ilmoittaa menettelyn aloittamisesta kansalliselle luonnon- ja maisemansuojeluviranomaiselle. Valituksella lisäkorjuuta koskevan ohjelman hyväksymispäätöksestä ei ole lykkäävää vaikutusta.

7.   Yli 50 vuotta vanhalta niityltä korjattavan puun tilavuus saa ylittää metsänhoito-ohjelmassa suositellun määrän enintään 15 prosentilla. Jos korjatun puun, kuolleet ja suojeltavat puut mukaan luettuina, tilavuus vastaa metsänhoito-ohjelmassa suositeltua korjuumäärää korotettuna 15 prosentilla, metsän hoitaja voi jatkaa satunnaista puunkorjuuta tai ylimääräistä puunkorjuuta.

8.   Puunkorjuulla ei saa ylittää puun kokonaistilavuutta, joka metsäyksikköä koskevassa metsänhoito-ohjelmassa on tarkoitettu korjattavaksi [39 §:n 3 momentti]. Jos metsäyksiköstä vastaa useampi kuin yksi metsän hoitaja, kukaan niistä ei saa korjata puuta enempää kuin puun kokonaistilavuuden, joka on tarkoitettu korjattavaksi kiinteistöyksiköstä tai metsiköstä.

9.   Jos edellä 8 kohdassa tarkoitettu puun kokonaistilavuus ylittyy satunnaisella tai poikkeuksellisella puunkorjuulla, metsän hoitaja voi toteuttaa

10.   Metsäpeitteen korvaamista ei tarkoituksellisella puunkorjuulla saa vähentää alle 7/10:aan korvattavan metsäpeitteen kokonaismäärästä; tätä säännöstä ei sovelleta, jos

14

Kyseisen lain 28 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään seuraavaa:

”1.   Metsän hoitaja on velvollinen toteuttamaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä metsätuhojen torjumiseksi sekä suojelu- ja suojatoimenpiteitä haitallisista tekijöistä aiheutuvia tuhoja vastaan ja erityisesti

2.   Jos metsiin kohdistuu uhka tai haitallisista tekijöistä on aiheutunut tuhoja, metsän hoitaja on velvollinen toteuttamaan omalla kustannuksellaan kiireelliset toimenpiteet metsiin kohdistuvan uhan torjumiseksi ja tuhojen seurausten korjaamiseksi; tämä velvoite tulee viidennen suojelutason suojelualueilla voimaan vasta sen jälkeen, kun kansallisen luonnon- ja maisemansuojeluviranomaisen päätös, jolla poikkeamislupa myönnetään, on tullut voimaan.”

15

Saman lain, sellaisena kuin se on muutettuna 1.1.2020 voimaan tulleella lailla nro 355/2019, 41 §:n 13 momentin sanamuoto on seuraava:

”Metsähallintoviranomainen hyväksyy ehdotuksen hoito-ohjelmaksi päätöksellä, jonka liitteessä hoito-ohjelma toistetaan, sen jälkeen, kun metsähallinnon tietojärjestelmän ylläpitäjä [45 §] on antanut todistuksen, jossa hoito-ohjelmaa koskevaan ehdotukseen sisältyvien numeeristen ja graafisten tietojen välisten yhteyksien paikkansapitävyys ja yhdenmukaisuus vahvistetaan, ja kun asianomaiset yksiköt ovat antaneet sitovan lausuntonsa siitä, että 8 momentin mukaisesti tehtyjä huomautuksia ja vaatimuksia noudatetaan; jos kyse on Euroopan suojelualueiden verkostoon kuuluvista alueista, metsähallintoviranomainen tekee päätöksensä myös erityislainsäädännön mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella [viite 57aa, jossa viitataan luonnonsuojelulain 28 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna], ja siihen sisältyy ehdotus toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on varmistaa, että hoito-ohjelman toteuttamisella ei ole haitallisia vaikutuksia kyseisiin alueisiin. – –”

16

Komissio sai vuonna 2017 useita kanteluja, joissa todettiin, että Slovakian tasavallassa metson (Tetrao urogallus) suojelemiseksi nimetyillä 12 erityisellä suojelualueella harjoitettu liian tehokas metsätalous on vaikuttanut tämän suojellun lajin suojelun tasoon.

17

Komissio kehotti lokakuussa 2017, helmikuussa 2018 ja 31.5 ja 1.6.2018 pidetyissä kokouksissa toistuvasti Slovakian tasavaltaa noudattamaan luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohtaa.

18

Komissio lähetti 19.7.2018 tälle jäsenvaltiolle SEUT 258 artiklan mukaisen virallisen huomautuksen, jossa se katsoi, että kyseinen jäsenvaltio ei ollut noudattanut luonto- ja lintudirektiivin mukaisia velvoitteitaan, koska metsänhoito-ohjelmien, hätähakkuiden ja metsiin kohdistuvien uhkien torjumiseksi ja luonnonkatastrofeista aiheutuneiden tuhojen seurausten poistamiseksi toteutettavien toimenpiteiden, kun ne koskevat haitallisia tekijöitä, vaikutuksia ei ole arvioitu asianmukaisesti ottaen huomioon kyseisten erityisten suojelualueiden suojelutavoitteet.

19

Slovakian viranomaiset vastasivat viralliseen huomautukseen 12.9.2018 ja myönsivät, että metson (Tetrao urogallus) kannan nykyinen tila ja kehityssuunta olivat tämän suojellun lajin suojelun kannalta epäsuotuisat ja että tilanteen parantamiseksi oli tarpeen toteuttaa toimenpiteitä, mukaan lukien asiassa merkityksellisen voimassa olevan lainsäädännön eli luonnonsuojelulain ja metsälain muuttaminen.

20

Komissio lähetti 24.1.2019 päivätyllä kirjeellä Slovakian tasavallalle perustellun lausunnon, jossa se moitti tätä siitä, ettei se ollut pannut asianmukaisesti täytäntöön luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohtaa, kun sitä luetaan yhdessä kyseisen direktiivin 7 artiklan kanssa, eikä noudattanut luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohdan, kun sitä luetaan yhdessä sen 7 artiklan ja lintudirektiivin 4 artiklan 1 kohdan kanssa, mukaisia velvoitteitaan. Komissio kehotti kyseistä jäsenvaltiota noudattamaan perusteltua lausuntoa kahden kuukauden määräajassa.

21

Slovakian tasavalta vastasi perusteltuun lausuntoon 21.3.2019, 21.6.2019, 20.12.2019 ja 2.7.2020 päivätyillä kirjeillä ja väitti, etteivät väitteet jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisestä olleet perusteltuja.

22

Luonnonsuojelulakiin ja metsälakiin oli syyskuussa 2019 tehty muutoksia, jotka tulivat voimaan 1.1.2020, joten Slovakian tasavalta katsoi, että kansallisen lainsäädännön yhdenmukaisuus unionin oikeuden kanssa oli tästä ajankohdasta alkaen taattu täysimääräisesti.

23

Komissio sai marraskuussa 2019, kesäkuussa 2020 ja lokakuussa 2020 kantelijoilta ajantasaistettuja tietoja, joissa vahvistettiin metson (Tetrao urogallus) elinympäristöjen tuhoutuminen, tämän lajin taantuminen vuosien 2015 ja 2018 välisenä aikana ja kyseisen lajin suojelemiseksi nimetyillä erityisillä suojelualueilla vuonna 2019 toteutetut hakkuut.

24

Komissio sai touko–heinäkuussa 2020 tietoja arvioinneista, jotka koskivat Slovakian oikeusjärjestyksessä 1.1.2020 voimaan tulleiden lainsäädäntömuutosten mukaisesti toteutettuja hätähakkuita.

25

Koska komissio katsoi, että Slovakian tasavallan näin ilmoittamat toimenpiteet eivät riittäneet lopettamaan väitettyä jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä, se päätti 5.12.2020 nostaa nyt käsiteltävän kanteen.

26

Komissio esittää kanteensa tueksi kolme kanneperustetta, joista ensimmäinen koskee luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan rikkomista, toinen saman direktiivin 6 artiklan 2 kohdan rikkomista ja kolmas lintudirektiivin 4 artiklan 1 kohdan rikkomista.

27

Komissio katsoo, että Slovakian tasavalta on rikkonut luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohtaa, kun sitä luetaan yhdessä kyseisen direktiivin 7 artiklan kanssa, koska se on vapauttanut metsänhoito-ohjelmat ja niiden muutokset, hätähakkuut ja toimenpiteet metsiin kohdistuvien uhkien torjumiseksi ja luonnonkatastrofien aiheuttamien tuhojen seurausten poistamiseksi velvoitteesta arvioida asianmukaisesti niiden vaikutukset asianomaiseen alueeseen ottaen huomioon alueen suojelutavoitteet, jos ne voivat vaikuttaa merkittävästi Natura 2000 -alueisiin.

28

Komissio katsoo tässä yhteydessä ensinnäkin, että metsänhoito-ohjelmia on pidettävä suunnitelmina tai hankkeina, jotka eivät liity suoraan alueen hoitoon tai ole sen hoidon kannalta tarpeellisia, koska niissä ei vahvisteta suojelutavoitteita tai -toimenpiteitä.

29

Komission mukaan metsänhoito-ohjelmat ovat omiaan vaarantamaan Natura 2000 -alueiden suojelutavoitteet, koska niiden täytäntöönpano voi johtaa muun muassa puiden hakkuuseen tai metsäteiden rakentamiseen kyseisille alueille tai vaikuttaa näihin alueisiin. Slovakian viranomaiset ovat siten luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaan velvolliset arvioimaan asianmukaisesti niiden vaikutukset ja hyväksymään ne vain sillä edellytyksellä, että niillä ei ole haitallisia vaikutuksia kyseisten alueiden koskemattomuuteen.

30

Komissio toteaa, että perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättyessä eli 24.3.2019 Slovakian lainsäädäntö ei ollut kyseisen säännöksen mukainen, koska yhtäältä metsänhoito-ohjelmia pidettiin luonnonsuojelua koskevina asiakirjoina ja koska ne oli siten vapautettu niistä asianomaisille alueille aiheutuvien vaikutusten asianmukaisesta arvioinnista ja koska toisaalta aiempi velvollisuus sisällyttää vaikutusten asianmukaista arviointia koskeva lausunto luonnonsuojeluviranomaisen lausuntoon oli poistettu 1.1.2015 alkaen. Erityisesti metsälain 41 §:n 13 momentissa säädetystä menettelystä käy ilmi, että luonnonsuojeluviranomaista kuultiin ehdotuksesta suunnitelmaksi eikä suunnitelman lopullisesta versiosta, vaikka lopullinen versio saattoi poiketa siitä versiosta, josta kyseinen viranomainen oli antanut lausuntonsa, ja että vaikutuksia ei arvioitu asianmukaisesti, jos viranomainen ei vastannut 15 päivän määräajassa.

31

Komissio esittää lisäksi nyt käsiteltävän kanteen nostamisajankohtana vallinneet tosiseikat ottamalla samalla huomioon 1.1.2020 voimaan tulleet lainsäädäntömuutokset, sellaisina kuin ne on tämän tuomion 22 kohdassa mainittu. Se toteaa tässä yhteydessä yhtäältä, että näillä muutoksilla varmistetaan metsänhoito-ohjelmien vaikutusten asianmukainen arviointi silloin, kun sitä, että ne voivat vaikuttaa merkittävästi Natura 2000 -alueisiin, ei voida sulkea pois, ja että ongelma, joka liittyi luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan noudattamatta jättämiseen niiden metsänhoito-ohjelmien osalta, jotka on laadittu ja hyväksytty näiden lainsäädäntömuutosten voimaantulon jälkeen, on siten korjattu. Sitä vastoin jo olemassa olevat ja hyväksytyt metsänhoito-ohjelmat on vapautettu velvoitteesta toteuttaa asianmukainen vaikutustenarviointi.

32

Toisaalta komissio katsoo, että näihin lainsäädäntömuutoksiin liittyvät siirtymäsäännökset eivät riitä varmistamaan sitä, että kansallinen lainsäädäntö olisi yhteensopiva luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan kanssa. Näistä säännöksistä ei ensinnäkään käy selvästi ilmi, millä perusteella luonnonsuojeluelin on velvollinen panemaan vireille jo hyväksytyn metsänhoito-ohjelman muuttamisen. Toiseksi nimenomaista velvoitetta arvioida, voiko tällainen metsänhoito-ohjelma vaikuttaa merkittävästi kyseiseen alueeseen, ei ole, eikä myöskään nimenomaista velvoitetta arvioida asianmukaisesti sen vaikutuksia. Kolmanneksi ei ole takeita siitä, että tällainen luonnonsuojeluelimen pyyntö, jonka tarkoituksena on jo hyväksytyn metsänhoito-ohjelman muuttaminen, hyväksytään. Neljänneksi on arvioitava pelkästään metsänhoito-ohjelman mukaisten hakkuiden vaikutuksia, ei metsänhoito-ohjelman vaikutuksia kokonaisuudessaan. Viidenneksi ei ole tarkennettu sitä, että hyväksytyt metsänhoito-ohjelmat voidaan toteuttaa vain, jos niillä ei ole haitallista vaikutusta Natura 2000 -alueiden koskemattomuuteen.

33

Toiseksi komissio huomauttaa aluksi hätähakkuista, että niitä on pidettävä suunnitelmina tai hankkeina, jotka eivät ole tarpeellisia Natura 2000 -alueiden kannalta, koska niiden tavoitteena ei ole suojella luontotyyppejä tai lajeja, mikä oikeuttaisi sen, että alue nimettäisiin Natura 2000 -verkostoon kuuluvaksi suojelualueeksi.

34

Tämän jälkeen komissio toteaa, että sen perustellussa lausunnossaan asettaman määräajan päättyessä metsälain 23 §:n 9 momentissa säädettiin mahdollisuudesta tehdä metsänhoito-ohjelmassa sovittujen hakkuiden lisäksi hätähakkuita ilman luonnonsuojeluviranomaisen lupaa.

35

Lisäksi komissio tarkentaa, että sovellettavien kansallisten säännösten mukaan luonnonsuojeluviranomaiselle on ilmoitettava asiasta vain, jos metsänhoito-ohjelman kattamalla alueella hakatun puun tilavuus ylittää 20 prosenttia puustosta tai jos puuta on hakattu yli 0,5 hehtaarin suuruiselta yhtenäiseltä alueelta. Lisäksi olettamana on, että kyseinen viranomainen on antanut suostumuksensa, jos se ei anna lausuntoa 30 päivän kuluessa.

36

Slovakian viranomaiset ovat oikeudenkäyntiä edeltäneen vaiheen aikana myös myöntäneet tältä osin, että asiassa merkityksellinen lainsäädäntö ei ole luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan mukainen, ja ne ovat ilmoittaneet komissiolle 1.1.2020 voimaan tulleista lainsäädäntömuutoksista, joilla on otettu käyttöön hätähakkuita koskevia uusia sääntöjä kullakin suojelutasolla mutta jotka komission mielestä ovat edelleen riittämättömiä.

37

Metsälain 23 §:n 14 momentin mukaan metsän hoitajilla on erityisesti edelleen mahdollisuus toteuttaa hätähakkuita, joilla metsänhoito-ohjelmassa vahvistettu puun kokonaistilavuus ylitetään. Vaikka luonnonsuojeluviranomainen voi tietyin edellytyksin kieltää hätähakkuut tai rajoittaa niitä toisen, kolmannen ja neljännen suojelutason alueilla, joilla suurin osa Natura 2000 -alueista sijaitsee, vaikutusten asianmukaisesta arvioinnista ei ole säädetty. Slovakian viranomaiset ovat lisäksi väitetysti vahvistaneet, että jopa viidennellä suojelutasolla on 1.1.2020 saakka ollut mahdollista poiketa näiden toimenpiteiden kiellosta luonnonsuojeluviranomaisilta oletetusti saadun suostumuksen perusteella.

38

Lopuksi komissio huomauttaa, että vuonna 2017 hätähakkuiden osuus oli noin 52 prosenttia Slovakiassa toteutettujen hakkuiden kokonaistilavuudesta. Vuosina 2014–2017 niiden osuus Slovakiassa toteutettujen hakkuiden kokonaistilavuudesta oli keskimäärin yli 55 prosenttia metsänhoito-ohjelmien mukaisiin hakkuisiin verrattuna, ja viime vuosikymmenen aikana hätähakkuiden osuus puunkorjuun määrästä kyseisessä jäsenvaltiossa vaihteli 40 ja 65 prosentin välillä.

39

Niistä toimenpiteistä metsiin kohdistuvien uhkien torjumiseksi ja haitallisten tekijöiden aiheuttamien tuhojen seurausten poistamiseksi, jotka eivät tämän tuomion 33 kohdassa mainituista syistä suoranaisesti liity alueiden hoitoon, komissio toteaa kolmanneksi, että – samalla tavoin kuin hätähakkuiden osalta – luonnonsuojeluviranomaisen päätöstä edellytettiin vain viidennellä suojelutasolla ja että tässäkin tapauksessa olettamana oli, että kyseinen viranomainen oli myöntänyt luvan, jos se ei ollut tehnyt päätöstä 30 päivän kuluessa, joten toimenpiteiden vaikutuksia ei ole arvioitu asianmukaisesti.

40

Slovakian tasavalta kiistää komission väitteen, jonka mukaan metsänhoito-ohjelmat olisi vapautettu velvollisuuden arvioida asianmukaisesti niiden vaikutukset. Tältä osin kyseinen jäsenvaltio on tyytyväinen siihen, ettei komission esittämä kanneperuste koske enää 1.1.2020 jälkeen laadittuja ja hyväksyttyjä metsänhoito-ohjelmia, ja se myöntää vastauskirjelmässään, että ennen 1.1.2020 hyväksyttyjen metsänhoito-ohjelmien vaikutuksia ei 1.1.2015 ja 31.12.2019 välisenä aikana ole arvioitu asianmukaisesti, koska tuolloin voimassa olleiden säännösten soveltaminen käytännössä oli puutteellista.

41

Slovakian viranomaiset toteavat kuitenkin yhtäältä, ettei kyseisiä metsänhoito-ohjelmia ole kuitenkaan vapautettu luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdassa säädetystä asianmukaista arviointia koskevasta velvoitteesta, koska niihin sovellettiin luonnonsuojelulain 28 §:ää, jolla kyseinen säännös on saatettu osaksi Slovakian oikeusjärjestystä. Toisaalta luonnonsuojeluelin oli 1.1.2020 voimaan tulleen luonnonsuojelulain 104 g §:n 11 momentin mukaan velvollinen arvioimaan 31.12.2020 mennessä aiempien metsänhoito-ohjelmien mukaisten suunnitellusti toteutettavien hakkuiden vaikutukset Natura 2000 -verkostoon kuuluviin alueisiin.

42

Slovakian tasavalta toteaa hätähakkuista ja muista metsänsuojelutoimenpiteistä lisäksi, ettei tämän tuomion 35 kohdassa mainitun kaltainen olettama luonnonsuojeluviranomaisen antamasta suostumuksesta ole ollut voimassa enää 1.1.2020 alkaen.

43

Lopuksi Slovakian tasavalta kiistää komission vastauskirjelmässään esittämän väitteen, jonka mukaan luonnonsuojeluviranomaisen mahdollisesta merkittävästä vaikutuksesta alueeseen ennakkoon tekemä arviointi ei johtaisi päätökseen siitä, voivatko hätähakkuut vaikuttaa merkittävästi Natura 2000 -alueisiin, tutkittavaksi ottamisen edellytysten täyttymisen, koska väite ulottuu väitettyjen rikkomisten alan ulkopuolelle, eikä sitä näin ollen voida ottaa tutkittavaksi.

44

Nyt käsiteltävänä olevan kanneperusteen kohteen rajaamisen osalta on muistettava, että arvioitaessa sitä, onko jäsenvaltio jättänyt noudattamatta jäsenyysvelvoitteitaan, on otettava huomioon jäsenvaltion tilanne sellaisena kuin se oli perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättyessä, eikä unionin tuomioistuin voi ottaa huomioon tämän jälkeen mahdollisesti tapahtuneita muutoksia (tuomio 27.2.2020, komissio v. Belgia, C-384/18, EU:C:2020:124, 18 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Niinpä SEUT 258 artiklan nojalla nostetun jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen kohde rajataan komission perustellussa lausunnossa, joten kanteen on perustuttava samoihin syihin ja perusteisiin kuin tämä lausunto (tuomio 24.6.2019, komissio v. Espanja (Doñanan luonnonalueen säilyttäminen), C-559/19, EU:C:2021:512, 160 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

45

Mikäli jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevassa menettelyssä riitautuksen kohteena olevaa kansallista lainsäädäntöä on jälkeenpäin muutettu, komissio ei muuta kanteensa kohdetta kohdistamalla aiemmin voimassa ollutta lainsäädäntöä koskevia kanneperusteitaan muutoksen jälkeen voimassa olevaan lainsäädäntöön, mikäli nämä kaksi versiota kansallisesta lainsäädännöstä ovat sisällöltään identtiset (tuomio 27.2.2020, komissio v. Belgia, C-384/18, EU:C:2020:124, 19 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

46

Oikeusriidan kohdetta ei sen sijaan voida laajentaa sellaisiin uusista säännöksistä johtuviin velvoitteisiin, joita vastaavia velvoitteita ei ole kyseisen toimen alkuperäisessä versiossa, sillä muutoin rikotaan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn sääntöjenmukaisuutta koskevia olennaisia menettelymääräyksiä (tuomio 27.2.2020, komissio v. Belgia, C-384/18, EU:C:2020:124, 20 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

47

Siltä osin kuin komissio on nyt käsiteltävässä asiassa kannekirjelmässään ja vastauskirjelmässään kohdistanut perustellussa lausunnossaan alun perin esittämänsä ensimmäisen väitteen myös tämän tuomion 22 kohdassa mainittuihin lainsäädännön muutoksiin, on selvitettävä, merkitseekö tämä sellaisenaan mainitun väitteen kohteen muuttamista.

48

Ensinnäkin ensimmäisen kanneperusteen ensimmäisestä osasta, jonka mukaan metsänhoito-ohjelmien vaikutuksia ei ole arvioitu asianmukaisesti, on todettava, että metsälain 41 §:n 13 momenttiin, sellaisena kuin se on muutettuna 1.1.2020 voimaan tulleilla säännöksillä, sisältyy nyt nimenomainen velvoite tehdä metsänhoito-ohjelmista asianmukainen arviointi mutta että tällä velvoitteella ei kuitenkaan ole vaikutusta olemassa oleviin ja ennen kyseistä ajankohtaa hyväksyttyihin metsänhoito-ohjelmiin, joita tällainen arviointivelvoite ei edelleenkään koske. Siten tätä säännöstä vastaavaa säännöstä ei ole ollut aiemmassa lainsäädännössä.

49

Toiseksi ensimmäisen kanneperusteen toisesta osasta, jonka mukaan hätähakkuita ei arvioida asianmukaisesti, komissio myöntää itsekin, että luonnonsuojelulain muutoksella on kunkin suojelutason osalta otettu käyttöön hätähakkuita koskevia uusia sääntöjä, joita vastaavia säännöksiä ei ole ollut aiemmassa lainsäädännössä.

50

Kolmanneksi ensimmäisen kanneperusteen kolmannesta osasta, jonka mukaan toimenpiteitä metsiin kohdistuvien uhkien torjumiseksi ja haitallisten tekijöiden aiheuttamien tuhojen seurausten poistamiseksi ei arvioida asianmukaisesti, on todettava, että luonnonsuojelulain 26 §:n 5 momentin sanamuodosta, sellaisena kuin se on muutettuna 1.1.2020 voimaan tulleilla säännöksillä, käy ilmi, että tällä säännöksellä otetaan käyttöön uusi sääntö eli se, että lintujensuojelualueisiin sovelletaan kolmatta suojelutasoa koskevia sääntöjä.

51

Koska luonnonsuojelulakiin ja metsälakiin tehdyillä muutoksilla, sellaisina kuin ne tulivat voimaan 1.1.2020, on muutettu merkittävästi metsien suojelua Slovakian alueella koskevaa lainsäädäntöä, sen sisällön ei voida katsoa olevan identtinen aiemman lainsäädännön kanssa.

52

Siltä osin kuin ensimmäinen kanneperuste koskee myös mainittuja lainsäädäntömuutoksia, niillä muutetaan tämän kanneperusteen laajuutta, joten sitä on tutkittava komission kannekirjelmässä ja vastauskirjelmässä tekemää laajennusta huomioon ottamatta, ja kyseisen kanneperusten laajuutta on siten tarkasteltava sellaisena kuin se on perustellussa lausunnossa määritetty.

53

Ensimmäinen kanneperuste on näin ollen jätettävä tutkimatta siltä osin kuin se koskee luonnonsuojelulain ja metsälain muutoksia, sellaisina kuin ne ovat tulleet voimaan 1.1.2020, ja on tutkittava ainoastaan, onko kansallinen lainsäädäntö, sellaisena kuin sitä sovellettiin perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättyessä, yhteensopiva luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan kanssa.

54

Neljänneksi ja viimeiseksi Slovakian tasavallan väitteestä, jonka mukaan komission vastauskirjelmässään esittämän ennakkoarviointimenettelyä koskevan väitteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat, on todettava, että sillä, että kyseinen toimielin on täsmentänyt tässä kirjelmässä ensimmäisen kanneperusteensa ensimmäistä osaa, jonka se on esittänyt yleisemmin jo kannekirjelmässä, vastatakseen Slovakian viranomaisten vastineessaan esittämiin väitteisiin, ei ole muutettu mitenkään väitetyn jäsenvelvoitteiden noudattamatta jättämisen kohdetta eikä se millään tavalla vaikuta oikeusriidan laajuuteen (ks. vastaavasti tuomio 10.11.2020, komissio v. Italia (raja-arvot – PM10), C-644/18, EU:C:2020:895, 68 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

55

Tästä seuraa, että tämä väite voidaan ottaa tutkittavaksi.

56

On muistutettava, että luontodirektiivin 6 artiklassa asetetaan jäsenvaltioille joukko velvoitteita ja erityisiä menettelyjä, joiden tarkoituksena on sen 2 artiklan 2 kohdan mukaan Euroopan unionin tärkeänä pitämien luontotyyppien ja luonnonvaraisten eläin- ja kasvilajien suotuisan suojelun tason säilyttäminen tai tarvittaessa sen ennalleen saattaminen kyseisen direktiivin yleisemmän tavoitteen, joka on ympäristönsuojelun korkean tason takaaminen sen nojalla suojelluilla alueilla, toteutumiseksi (tuomio 7.11.2018, Holohan ym., C‑461/17, EU:C:2018:883, 30 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

57

Luontodirektiivin säännöksillä pyritään siihen, että jäsenvaltiot toteuttavat asianmukaisia suojelutoimenpiteitä alueiden, joilla on tiettyjä luontotyyppejä, ekologisten ominaispiirteiden säilyttämiseksi (tuomio 17.4.2018, komissio v. Puola (Białowieżan metsä), C-441/17, EU:C:2018:255, 107 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

58

Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdassa säädetään tässä tarkoituksessa arviointimenettelystä, jonka tarkoituksena on taata ennakkovalvonnan avulla, että suunnitelma tai hanke, joka ei liity suoranaisesti alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellinen mutta joka on omiaan vaikuttamaan tähän alueeseen merkittävästi, hyväksytään vain, jos se ei vaikuta alueen koskemattomuuteen (tuomio 17.4.2018, komissio v. Puola (Białowieżan metsä), C-441/17, EU:C:2018:255, 108 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

59

Erityisesti ennalta varautumisen periaatteen perusteella silloin, kun suunnitelma tai hanke, joka ei suoraan liity alueen käyttöön tai ole tarpeellinen sen käytön kannalta, saattaa vaarantaa sen suojelun tavoitteita, sitä täytyy pitää sellaisena, että se on omiaan vaikuttamaan merkittävästi tähän alueeseen. Mainittua vaaraa on arvioitava erityisesti alueen, jota tämä suunnitelma tai hanke koskee, ominaisuuksien ja erityisten ympäristöolosuhteiden valossa (tuomio 17.4.2018, komissio v. Puola (Białowieżan metsä), C-441/17, EU:C:2018:255, 112 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

60

Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan ensimmäisen virkkeen nojalla tehtävä alueelle suunnitelmasta tai hankkeesta aiheutuvien vaikutusten asianmukainen arviointi merkitsee sitä, että alaa koskeva paras tieteellinen tieto huomioon ottaen on yksilöitävä suunnitelman tai hankkeen kaikki näkökohdat, jotka voivat yksinään tai yhdistettyinä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa vaikuttaa kyseisen alueen suojelutavoitteisiin (tuomio 17.4.2018, komissio v. Puola (Białowieżan metsä), C-441/17, EU:C:2018:255, 113 kohta).

61

Näiden periaatteiden valossa on tutkittava, onko Slovakian tasavalta rikkonut luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohtaa, kuten komissio ensimmäisessä kanneperusteessaan väittää.

62

Aluksi on todettava, ettei Slovakian tasavalta kiistä sitä, että metsänhoito-ohjelmat ovat suunnitelmia, jotka eivät suoraan liity sen alueella metsojen (Tetrao urogallus) suojelemiseksi nimettyjen 12 erityisen suojelualueen käyttöön tai ole tarpeellisia niiden käytön kannalta ja joiden vaikutukset on näin ollen arvioitava asianmukaisesti.

63

On kuitenkin todettava, että – kuten kyseinen jäsenvaltio itsekin myöntää – metsänhoito-ohjelmia ei ole 1.1.2015 alkaen arvioitu asianmukaisesti, koska riittävän kattavia ja yhdenmukaistettuja menettelyjä ja prosessia ei ollut olemassa.

64

Asiakirja-aineistosta ilmenee erityisesti, että luonnonsuojelulain 28 §:n 4 momentin mukainen aiempi velvoite sisällyttää luonnonsuojeluviranomaisten lausuntoon tieteellinen lausunto siitä, onko olemassa vaara, että metsänhoito-ohjelma vaikuttaa merkittävästi Natura 2000 -alueeseen, on poistettu kyseisestä ajankohdasta alkaen.

65

Tästä seuraa, että ensimmäisen kanneperusteen ensimmäinen osa on hyväksyttävä.

66

Ensinnäkin on todettava, että ei ole kiistetty sitä, että hätähakkuut ovat suunnitelmia, jotka eivät suoraan liity Slovakian tasavallassa metson (Tetrao urogallus) suojelemiseksi luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti nimettyjen 12 erityisen suojelualueen käyttöön tai jotka eivät ole tarpeellisia niiden käytön kannalta ja joiden vaikutukset on näin ollen arvioitava asianmukaisesti.

67

Toiseksi on korostettava yhtäältä, että metsälain 23 §:n 9 momentissa, kun sitä luetaan yhdessä tämän säännöksen 8 momentin kanssa, sallitaan metsänhoito-ohjelman mukaisesti korjattavaksi tarkoitetun puun kokonaismäärän ylittävät hakkuut ilman, että tällaisten hakkuiden vaikutusten etukäteisarvioinnista olisi mitään mainintaa tai että vaadittaisiin luonnonsuojeluelimen antamaa lupaa. Toisaalta vaikka edellä mainitut säännökset eivät koske viidettä suojelutasoa, johon liittyy toimenpiteistä pidättäytymistä koskeva järjestelmä, on todettava, että luonnonsuojelulain 85 §:n 4 momentin mukaan olettamana on ollut, että luonnonsuojeluviranomainen on antanut suostumuksen hätähakkuun toteuttamiseen tähän suojelutasoon kuuluvalla alueella, jos se ei ole tehnyt päätöstä vähintään 30 päivää ennen suunniteltua toimenpidettä.

68

Slovakian tasavalta toteaa vastineessaan, että olettama siitä, että, luonnonsuojeluelin on antanut suostumuksensa, on poistettu vasta 1.1.2020 alkaen.

69

Tässä yhteydessä on muistutettava, että mahdollisuudella vapauttaa yleisesti tietyt toimet voimassa olevan säännöstön perusteella kyseessä olevalle alueelle aiheutuvien vaikutusten arvioinnista ei voida varmistaa sitä, että tällaiset toimet eivät vaikuta suojellun alueen koskemattomuuteen. Näin ollen luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdassa ei anneta jäsenvaltiolle lupaa antaa kansallisia sääntöjä, joiden mukaan tietyntyyppiset suunnitelmat tai hankkeet jäisivät yleisesti niiden alueelle aiheuttamien vaikutusten arvioinnin ulkopuolelle (tuomio 7.11..2018, Coöperatie Mobilisation for the Environment ym., C‑293/17 ja C‑294/17, EU:C:2018:882, 114 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

70

Edellä esitetystä seuraa, että Slovakian tasavalta ei ole noudattanut luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se on vapauttanut yleisesti hätähakkuut niiden vaikutusten arvioinnista, joita metson (Tetrao urogallus) suojelemiseksi nimetyille erityisille suojelualueille aiheutuu.

71

Ensimmäisen kanneperusteen toinen osa on näin ollen hyväksyttävä.

72

Alkuun on todettava, että Slovakian viranomaiset ovat esittäneet tätä osaa koskevat väitteensä vain 1.1.2020 voimaan tulleista lainsäädäntömuutoksista aiheutuneen tilanteen valossa, joten tämän tuomion 52 ja 53 kohdassa esitetyistä syistä näitä väitteitä ei voida ottaa huomioon ensimmäisen kanneperusteen kolmatta osaa arvioitaessa.

73

On joka tapauksessa todettava, ettei Slovakian tasavalta kiistä sitä, että toimenpiteitä metsiin kohdistuvien uhkien torjumiseksi ja haitallisten tekijöiden aiheuttamien tuhojen seurausten poistamiseksi voidaan pitää suunnitelmana tai hankkeena, joka ei liity suoraan Natura 2000 -alueiden hoitoon tai ole sen kannalta tarpeellinen.

74

Kuten komissio toteaa, luonnonsuojeluviranomaisen päätöstä edellytettiin vain viidennellä suojelutasolla, johon liittyy toimenpiteistä pidättäytymistä koskeva järjestelmä, joten toimenpiteet metsiin kohdistuvien uhkien torjumiseksi ja haitallisten tekijöiden aiheuttamien tuhojen seurauksien poistamiseksi eivät neljällä ensimmäisellä suojelutasolla edellyttäneet luvan saamista eivätkä siten myöskään niiden vaikutusten asianmukaista arviointia metson (Tetrao urogallus) suojelemiseksi nimetyillä erityisillä suojelualueilla.

75

Tämän tuomion 67 ja 68 kohdassa mainituista syistä on lisäksi katsottava, ettei myöskään viidenteen suojelutasoon liittyvällä toimenpiteistä pidättäytymistä koskevalla järjestelmällä voitu varmistaa perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättyessä sitä, että kansallinen lainsäädäntö oli luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan mukainen.

76

Tästä seuraa, että ensimmäisen kanneperusteen kolmas osa on hyväksyttävä.

77

Edellä esitetystä seuraa, että Slovakian tasavalta ei ole noudattanut luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan, kun sitä luetaan yhdessä tämän direktiivin 7 artiklan kanssa, mukaisia velvoitteitaan, koska se on vapauttanut metsänhoito-ohjelmat ja niiden muutokset, hätähakkuut ja toimenpiteet metsiin kohdistuvien uhkien torjumiseksi ja haitallisten tekijöiden aiheuttamien tuhojen seurauksien poistamiseksi velvoitteesta arvioida asianmukaisesti niiden vaikutukset, jos ne voivat vaikuttaa metson (Tetrao urogallus) suojelemiseksi nimettyihin erityisiin suojelualueisiin ottaen huomioon kyseisen alueen suojelutavoitteet.

78

Komissio moittii toisessa kanneperusteessaan Slovakian tasavaltaa siitä, että se ei ole noudattanut luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohtaa, koska se ei ole toteuttanut asianmukaisia toimenpiteitä estääkseen luontotyyppien heikentymisen ja vaikutuksiltaan merkittävien häiriöiden syntymisen metson (Tetra urogallus) suojelemiseksi nimetyillä erityisillä suojelualueilla.

79

Tässä yhteydessä komissio väittää ensinnäkin, että tehokas metsätalous, laajoihin alueisiin kohdistuneet avohakkuut, joihin on liittynyt synkkien monokulttuurien istuttaminen, ja torjunta-aineiden käyttäminen ovat vaurioittaneet metson (Tetra urogallus) elinympäristöä kyseessä olevilla 12 erityisellä suojelualueella vähentämällä kyseisen elinympäristön pinta-alaa sekä sen erityisrakennetta ja toimintoja, mikä on vaikuttanut osaltaan kyseisen lajin kannan huomattavaan pienenemiseen näillä erityisillä suojelualueilla.

80

Komissio huomauttaa lisäksi, että metson (Tetroa urogallus) elinympäristön on todettu vähentyneen kaikkien eniten yhdellä viidestä tärkeimmästä erityisestä suojelualueesta, nimittäin Nízke Tatry -erityisellä suojelualueella, jossa on hakattu suuri määrä puuta kaarnan alla elävistä hyönteisistä aiheutuneen ongelman ratkaisemiseksi.

81

Komissio korostaa, että Slovakian tasavalta on itsekin myöntänyt sen, että metson (Tetra urogallus) elinympäristöt ovat heikentyneet, metson suojeluohjelmassa (jäljempänä suojeluohjelma), jonka ympäristöministeriö on huhtikuussa 2018 hyväksynyt vuoksiksi 2018/2022.

82

Toiseksi komissio huomauttaa, että vaikka olisikin niin – kuten Slovakian tasavalta on oikeudenkäyntiä edeltäneessä menettelyssä väittänyt –, että luonnonsuojeluviranomaiset ovat vuosina 2015–2018 tehneet 33 hakemuksen johdosta seitsemän metsätalouden rajoittamista tai kieltämistä koskevaa päätöstä ja suorittaneet kansalaisjärjestöjen ilmoitusten perusteella 10 tarkastusta, jotka ovat johtaneet hakkuiden keskeyttämiseen viidellä erityisellä suojelualueella, nämä yksittäiset päätökset ja tarkastukset eivät ole riittäviä tai tarkoituksenmukaisia metson (Tetrao urogallus) suojelun kannalta, koska ne rajoittuvat yksittäistapauksiin ja koska niitä on toteutettu vain yksityishenkilöiden tai kansalaisjärjestöjen pyyntöihin vastaamiseksi. Vaikka luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohdassa edellytetään johdonmukaista, erityistä ja kattavaa oikeudellista suojelujärjestelmää, Slovakian tasavalta ei ole ottanut käyttöön rakenteellista järjestelmää, jossa hakkuiden toteuttaminen sallitaan vain, jos ne eivät vaikuta merkittävästi Natura 2000 -alueisiin.

83

Kolmanneksi komissio huomauttaa tilanteen olleen käsiteltävän kanteen nostamishetkellä edelleen sama. Ensinnäkin on niin, että vaikka Slovakian viranomaiset ovat korostaneet antaneensa 1 599 hätähakkuun osalta lausunnon ja lähes 150 tapauksessa kielteisen lausunnon, niissä 1000 tapauksessa, jossa on väitetty asetetun tiukkoja ja erityisiä ehtoja, ei ole tutkittu, onko todennäköistä, että alueisiin kohdistuu merkittäviä vaikutuksia, eikä vaikutuksia ole arvioitu asianmukaisesti. Lisäksi noin 450 tapauksessa mitään rajoituksia ei ole asetettu, joten hätähakkuut on voitu toteuttaa tutkimatta, millä todennäköisyydellä alueisiin kohdistuu merkittäviä vaikutuksia, ja hätähakkuiden vaikutuksia asianmukaisesti arvioimatta.

84

Toiseksi komissio väittää, ettei Slovakian tasavalta vieläkään ole toteuttanut suojeluohjelman tärkeimpiä toimenpiteitä, kuten tehnyt muutoksia erityisten suojelualueiden nimeämistä koskeviin asetuksiin haitallisen toiminnan kieltämiseksi, hyväksynyt erityisten suojelualueiden hoito-ohjelmia, jakanut suurimpia suojelualueita vyöhykkeisiin tai ottanut käyttöön viidenteen suojelutasoon liittyvää toimenpiteistä pidättäytymistä koskevaa järjestelmää.

85

Kolmanneksi on niin, että vaikka Slovakian tasavalta on selvittänyt, että metson (Tetrao urogallus) kannalta suotuisan metsänhoidon harjoittaminen on mahdollista, jos kyseessä olevat metsät luokitellaan metsälain 14 §:n 2 momentin e kohdan nojalla erityismetsiksi, komissio toteaa, ettei tässä säännöksessä säädettyä nimeämismenettelyä ole vielä aloitettu.

86

Neljänneksi komissio toteaa, että se, että luonnonsuojelulain uuden 104 g §:n 4 momentin nojalla toteutetaan väliaikaisia toimenpiteitä odotettaessa sitä, että lainsäädännön muuttamismenettely saatetaan päätökseen, ei ole luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohdan mukaista, sillä direktiivissä säädetään velvoitteista, joita on tarkoitus soveltaa erityisiin suojelualueisiin pysyvästi.

87

Slovakian tasavalta vastaa ensinnäkin, että luonnonsuojeluviranomaiset ovat tehneet myös ennen uuden lainsäädännön voimaantuloa luonnonsuojelulain 4 §:n 2 momentin nojalla päätöksiä torjuakseen metson (Tetrao urogallus) elinympäristöjen heikentymistä ja merkittävien häiriöiden aiheuttamista tämän lajin suojelemiseksi nimetyillä erityisillä suojelualueilla.

88

Tämä jäsenvaltio korostaa toiseksi, että se osallistuu jatkuvasti sellaisten suunnitelmien ja hankkeiden arviointiin ja hyväksymiseen, joiden toteuttamisella voisi olla haitallinen vaikutus metson (Tetrao urogallus) elinympäristöihin, mistä on osoituksena yhtäältä STIV Čertovica, s. r. o -yhtiön hankkeen, joka koski hiihtorinteiden leventämistä ja niihin liittyviä rakennustöitä, yhteydessä toteutettujen rakennustöiden lopettaminen Nizke Tatry -erityisellä suojelualueella ja toisaalta hanketta "Vuoriston liikenneinfrastruktuurin ja Štrbské Pleson liikenteen optimointi" koskeva meneillään oleva vaikutusten arviointi.

89

Kolmanneksi Slovakian tasavalta yksilöi useita vuosien 2018 ja 2020 välisenä aikana toteutettuja toimenpiteitä, jotka sen mukaan osoittavat, että erityisten suojelualueiden hoito-ohjelmien valmistelumenettelyssä, edeltävässä neuvottelumenettelyssä ja hyväksymismenettelyssä on edistytty. Tässä yhteydessä mainitaan muun muassa seuraavat seikat:

90

Slovakian tasavalta toteaa lisäksi, että – kuten luonnonsuojeluelimen heinäkuussa 2020 tekemästä analyysistä ilmenee – toimenpiteistä pidättäytymistä koskevan järjestelmän piiriin kuuluu metson (Tetrao urogallus) elinympäristön yhteensä 54346,17 hehtaarin kokonaispinta-alasta 23952,19 hehtaaria. Tällainen järjestelmä, jota luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohdassa ei edes edellytetä, voi kuitenkin osoittautua kyseessä olevan elinympäristön konkreettisten olosuhteiden vuoksi tämän lajin kannalta ilmeisen epäasianmukaiseksi, erityisesti jos metsästä on tullut liian vanhaa ja yhtenäistä.

91

Neljänneksi ja viimeiseksi kyseisen jäsenvaltion mukaan on niin, että metson (Tetrao urogallus) suojelemiseksi nimetyillä erityisillä suojelualueilla toteutettujen toimenpiteiden riittävyys ja oikeasuhteisuus on osittain jo nähtävissä. Kahden viime vuoden aikana on ollut havaittavissa kyseisen lajin yksilökannan vakiintumissuuntaus, vaikka kanta on ollut edelleen lievässä laskussa.

92

Aluksi on todettava, että komissio viittaa tämän kanneperusteen yhteydessä sekä perusteltua lausuntoa edeltäviin että sen jälkeisiin tosiseikkoihin.

93

Tämän tuomion 44 kohdassa mainitun vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sitä, onko jäsenyysvelvoitteita jätetty noudattamatta, on arvioitava ottamalla huomioon jäsenvaltion tilanne sellaisena kuin se oli perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättyessä.

94

Vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee myös, että siltä osin kuin kanteessa pyritään väittämään, että luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohtaa on jätetty järjestelmällisesti ja jatkuvasti noudattamatta, sitä, että toimitetaan sellaisia täydentäviä seikkoja, joilla pyritään unionin tuomioistuimessa käydyn menettelyn kuluessa osoittamaan väitetyn jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen yleisyys ja pysyvyys, ei voida lähtökohtaisesti sulkea pois (ks. vastaavasti tuomio 5.4.2017, komissio v. Bulgaria (C-488/15, EU:C:2017:267, 42 kohta oikeustapausviittauksineen).

95

Unionin tuomioistuimella on jo ollut tilaisuus täsmentää erityisesti, että jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen kohde voi ulottua perustellun lausunnon jälkeisiin tosiseikkoihin siltä osin kuin ne ovat luonteeltaan samanlaisia kuin kyseisessä lausunnossa tarkoitetut tosiseikat ja jos ne ovat osa samaa jäsenvaltion menettelyä (tuomio 5.4.2017, komissio v. Bulgaria (C-488/15, EU:C:2017:267, 43 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

96

Nyt käsiteltävässä asiassa on todettava, että vaikka Slovakian tasavallalle osoitetussa perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättymispäiväksi on vahvistettu 24.3.2019, kaikki tosiseikat, joihin komissio kannekirjelmässään vetoaa ja jotka liittyvät yksinomaan asianmukaisten toimenpiteiden, joilla metson (Tetrao urogallus) elinympäristöjä pyritään suojelemaan sen suojelemiseksi nimetyillä erityisillä suojelualueilla, puuttumiseen tai riittämättömyyteen, ovat tapahtuneet kyseisen ajankohdan jälkeen.

97

Vaikka näihin tosiseikkoihin, joista komissio on saanut tiedon kyseisen perustellun lausunnon antamisen jälkeen, ei ole vedottu oikeudenkäyntiä edeltäneessä menettelyssä, komissio on voinut esittää ne pätevästi kanteensa tueksi osoituksena siitä yleisluonteisesta jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisestä, johon se vetoaa.

98

Aluksi on muistutettava, että toiminta on luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohdan mukaista ainoastaan, mikäli taataan se, että tällaisella toiminnalla ei aiheuteta minkäänlaista häiriötä, joka on omiaan vaikuttamaan merkittävästi tämän direktiivin tavoitteisiin ja erityisesti sen suojelutavoitteisiin (tuomio 24.11.2011, komissio v. Espanja, C-404/09, EU:C:2011:768, 126 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

99

Tämän säännöksen mukaan erityisten suojelualueiden oikeudellisella asemalla on taattava myös se, että näillä alueilla vältetään luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen heikentyminen sekä niitä lajeja koskevat merkittävät häiriöt, joita varten kyseiset alueet on osoitettu (tuomio 11.12.2008, komissio v. Kreikka, C-293/07, ei julkaistu, EU:C:2008:706, 24 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

100

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee yhtäältä, että erityisten suojelualueiden suojelu ei saa rajoittua ihmisen aiheuttamien ulkoisten haitallisten vaikutusten ja häiriöiden torjumiseen vaan tilanteen mukaan siihen on sisällyttävä myös positiivisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on säilyttää alueen tila ja parantaa sitä (tuomio 24.11.2011, komissio v. Espanja, C-404/09, EU:C:2011:768, 135 kohta).

101

Toisaalta komission ei tarvitse näyttää toteen, että metsänhoitotoimien ja metsolle (Tetrao urogallus) aiheutuneen merkittävän häiriön välillä on syy-yhteys, jotta se voisi osoittaa luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohdan noudattamatta jättämisen. Koska luontodirektiivin 6 artiklan 2 ja 3 kohdalla pyritään takaamaan sama suojelutaso, riittää, jos komissio osoittaa, että on olemassa todennäköisyys tai vaara siitä, että tämä toiminta aiheuttaa merkittäviä häiriöitä kyseiselle lajille (tuomio 24.11.2011, komissio v. Espanja, C-404/09, EU:C:2011:768, 142 kohta).

102

Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että toinen kanneperuste on nyt käsiteltävässä asiassa perusteltu vain siltä osin kuin komissio osoittaa oikeudellisesti riittävällä tavalla, ettei Slovakian tasavalta ole toteuttanut asianmukaisia suojelutoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on välttää se, että metsänhoitotoimet johtaisivat metson (Tetrao urogallus) elinympäristöjen heikkenemiseen ja häiriöihin, joilla voi olla merkittävää vaikutusta luontodirektiivin tavoitteeseen, joka on mainitun lajin suojelun turvaaminen.

103

Tässä yhteydessä unionin tuomioistuimelle toimitetusta asiakirja-aineistosta ja muun muassa suojeluohjelmasta ilmenee ensinnäkin, että laajoilla alueilla toteutetut intensiiviset hakkuut ja torjunta-aineiden käyttö kaarnan alla elävien hyönteisten torjumiseksi – myös metson (Tetrao urogallus) pesintäaikana – ovat vaikuttaneet osaltaan siihen, että tämän lajin kanta on pienentynyt merkittävästi sen suojelemiseksi nimetyllä 12 erityisellä suojelualueella eli että kanta on supistunut 49,4 prosentilla vuosien 2004 ja 2019 välillä.

104

Erityisesti Nízke Tatry -erityisellä suojelualueella, jolla metson (Tetrao urogallus) elinympäristön on todettu hävinneen hätähakkuiden johdosta kaikkein eniten, tämän lajin kanta on vuosien 2004 ja 2015 välillä pienentynyt 42,5 prosentilla.

105

On todettava, ettei Slovakian tasavalta ole edelleenkään osoittanut, että se olisi toteuttanut asianmukaisia toimenpiteitä välttääkseen sen, että tällaisista metsänhoitotoimista aiheutuu merkittäviä häiriöitä metsolle (Tetrao urogallus).

106

On totta, että kyseinen jäsenvaltio on suojeluohjelman hyväksymällä osoittanut, että se on tietoinen kyseisen lajin elinympäristön vähenemisestä ja kannan pienenemisestä ja että se aikoo korjata tilanteen, mistä ovat osoituksena luonnonsuojeluviranomaisten 20.6.2020 mennessä tekemät päätökset rajoittaa metsätaloutta tai kieltää se metson (Tetrao urogallus) elinympäristöön kuuluvilla alueilla sekä tietyillä erityisillä suojelualueilla tehdyt tarkastukset.

107

Nämä toimenpiteet osoittautuvat kuitenkin puutteellisiksi, koska niihin ei sisälly järjestelmällisesti laadittuja suojelutoimenpiteitä, jotka perustuvat kyseisen lajin ja kunkin sen suojelua varten nimetyn 12 erityisen suojelualueen tyypin ekologisiin vaatimuksiin. Kuten komissio toteaa, nämä toimenpiteet rajoittuvat yksittäistapauksiin, ja ne on useimmiten toteutettu vain yksityishenkilöiden tai kansalaisjärjestöjen valitusten johdosta, joten ne ovat luonteeltaan vaillinaisia ja osoittavat sen, ettei rakenteellista järjestelmää, jonka tarkoituksena on varmistaa metson (Tetrao urogallus) suojelu pysäyttämällä sen elinympäristön heikkeneminen, ole olemassa.

108

Toiseksi on korostettava, että Slovakian tasavalta vetoaa vastineessaan joukkoon toimenpiteitä, jotka sen mukaan ovat asianmukaisia torjumaan metson (Tetrao urogallus) elinympäristöjen heikentymisen ja häiriöt, joilla on merkittäviä vaikutuksia tähän lajiin, eli hankkeeseen "Vuoriston liikenneinfrastruktuurin ja Štrbské Pleson liikenteen optimointi", ehdotukseen Horná Orava -erityisen suojelualueen uudelleenluokittelemiseksi erityismetsäksi, hankkeeseen, joka koskee kansallispuiston jakamista vyöhykkeisiin Muránska planina-Stolica -erityisen suojelualueen perustamiseksi, metsänhoito-ohjelmia koskevien tieteellisten ehdotusten laatimiseen kuutta erityistä suojelualuetta varten, luonnonsuojelualuehankkeisiin, jotka koskevat Pralesy Slovenskaa (Slovakian ensisijaisesti suojeltavat metsät) ja Hluchánia, sekä Natura 2000 SVK - integroituun hankkeeseen.

109

Kuten komissio korostaa, Natura 2000 SVK -hanketta, jonka toteuttaminen on alkanut tammikuussa 2021, lukuun ottamatta kaikki edellisessä kohdassa mainitut toimenpiteet ovat vasta suunnitteluvaiheessa, eikä niitä näin ollen ole pantu täytäntöön perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättyessä eikä tämän kanteen nostamispäivänä. Näitä toimenpiteitä ei siten voida pitää luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina "asianmukaisina toimenpiteinä", koska niihin liittyy vasta tulevaisuudessa voimaan tulevia velvoitteita.

110

Tästä seuraa, että komissio on osoittanut riittävän dokumentoidusti ja seikkaperäisesti, ettei sellaisia asianmukaisia suojelutoimenpiteitä ole jatkuvasti ja yleisesti toteutettu, joilla pyrittäisiin torjumaan se, että metsänhoitotoimenpiteillä heikennetään metson (Tetrao urogallus) elinympäristöjä, ja tähän lajiin kohdistuvat häiriöt, joilla voi olla merkittävä vaikutus kyseisen lajin suojelutavoitteeseen.

111

Edellä esitetystä seuraa, että Slovakian tasavalta ei ole noudattanut luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohdan, kun sitä luetaan yhdessä kyseisen direktiivin 7 artiklan kanssa, mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut asianmukaisia toimenpiteitä estääkseen luontotyyppien heikentymisen ja häiriöt, joilla on merkittäviä vaikutuksia metson (Tetrao urogallus) suojelemiseksi nimetyillä erityisillä suojelualueilla.

112

Komissio moittii kolmannessa kanneperusteessaan Slovakian tasavaltaa siitä, ettei se ole noudattanut lintudirektiivin 4 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut erityisiä suojelutoimenpiteitä, joita sovelletaan metson (Tetroa urogallus) elinympäristöön sen suojelemiseksi nimetyillä erityisillä suojelualueilla, jotta lajin eloonjääminen ja sen lisääntyminen sen levinneisyysalueella voidaan varmistaa.

113

Komissio korostaa erityisesti, että tässä säännöksessä säädetään luontodirektiivin 6 artiklan 1 kohdassa säädettyä erityisten suojelualueiden hoitotapaa vastaavasta hoitotavasta, joten erityisiin suojelualueisiin sovelletaan samankaltaista suojelujärjestelmää kuin viimeksi mainitussa säännöksessä tarkoitettuihin erityisten suojelutoimien alueisiin. Lintudirektiivin 4 artiklan 1 kohdan mukainen velvollisuus säätää erityisistä suojelutoimenpiteistä sisältää näin ollen velvoitteen vahvistaa kyseessä olevaa aluetta koskevat suojelutavoitteet ja erityistoimenpiteet, jotka on pantava tehokkaasti täytäntöön.

114

Komissio huomauttaa, ettei Slovakian tasavalta ole perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättyessä toteuttanut erityisiä suojelutoimenpiteitä, jotka koskevat metson (Tetrao urogallus) elinympäristöjä 11:llä sen suojelemiseksi nimetyistä 12 erityisestä suojelualueesta. Komissio huomauttaa lisäksi, että käsiteltävän kanteen nostamisajankohtana seitsemällä kyseisen lajin suojelemiseksi nimetyllä erityisellä suojelualueella – mukaan lukien tämän lajin kannalta tärkein alue eli Nizke Tatry -erityinen suojelualue – ei ollut suojelualueiden hoito-ohjelmaa.

115

Komissio toteaa erityisesti, että vaikka luonnonsuojelulain 26 §:n 6 momentissa säädetään mahdollisuudesta kieltää hallituksen asetuksella toimet, joilla on haitallinen vaikutus metson (Tetrao urogallus) suojeluun, tämä jäsenvaltio ei ole ottanut tällaisia kieltoja käyttöön. Slovakian viranomaiset itsekin ovat myöntäneet tämän puutteen, sillä suojeluohjelmassa edellytetään, että erityisten suojelualueiden nimeämistä koskevia asetuksia muutetaan siten, että niissä kielletään toimet, joilla on haitallisia vaikutuksia kyseiseen lajiin, mutta tämän kanteen nostamishetkellä näin ei vielä ollut tehty.

116

Slovakian tasavalta väittää tutkittavaksi ottamisen osalta aluksi, että – toisin kuin komission kannekirjelmästä ilmenee – komission kolmas kanneperuste koskee todellisuudessa vain seitsemää erityistä suojelualuetta eikä 11 tai 12 erityistä suojelualuetta.

117

Lisäksi tämä jäsenvaltio väittää vastauskirjelmässään, että sitä, että komissio on vastauskirjelmässään viitannut tämän tuomion 100 kohdassa mainitun kaltaiseen oikeuskäytäntöön, jonka mukaan erityiset suojelutoimenpiteet eivät saa rajoittua ihmisen aiheuttamien ulkoisten haitallisten vaikutusten ja häiriöiden torjumiseen vaan tilanteen mukaan niihin on sisällyttävä myös positiivisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on säilyttää alueen tila ja parantaa sitä, ei voida ottaa tutkittavaksi, koska kyse on uudesta kanneperusteesta.

118

Asiasisällön osalta Slovakian tasavalta vastaa ensinnäkin, että luonnonsuojeluelin on laatinut "Luontodirektiivissä ja lintudirektiivissä tarkoitettujen yhteisön tärkeinä pitämien lajien ja luontotyyppien seuranta” -nimisen PO QE -hankkeen yhteydessä ehdotuksen metson (Tetrao urogallus) seurantaa varten perustettaviksi pysyviksi seurantapaikoiksi. Kyseisen jäsenvaltion mukaan seurannan kohteeksi on ehdotettu yhteensä 54:ää sekä erityisillä suojelualueilla että niiden ulkopuolella olevaa aluetta, joilla tätä lajia esiintyy, jotta seurannan piiriin saadaan edustava otos kannasta. Slovakian tasavalta täsmentää, että tämä seuranta toteutetaan sellaisen toimittajan välityksellä, joka valitaan vielä keskeneräisessä tarjouspyyntömenettelyssä.

119

Slovakian tasavalta korostaa toiseksi yhtäältä, että hyväksyttyjen hoito-ohjelmien täytäntöönpanoa arvioidaan säännöllisesti, ja toisaalta, että 72 ehdotetusta toimenpiteestä, joilla pyritään saavuttamaan metson (Tetrao urogallus) suojelutavoitteet sen suojelemiseksi nimetyillä erityisillä suojelualueilla, 68 on käynnistetty 10.3.2021.

120

Kolmanneksi kyseinen jäsenvaltio väittää, että kuutta erityistä suojelualuetta koskevien hoito-ohjelmien tieteellisten suunnitelmien valmistelu on saatettu päätökseen syyskuun 2020 ja tammikuun 2021 välillä. Jäljellä olevan Muránska planina-Stolica -erityisen suojelualueen osalta on ilmoitettu 24.1.2020 suunnitelmasta perustaa kansallispuisto, joka suojellaan väliaikaisesti kahden vuoden ajaksi. Tätä suojelua sovelletaan myös Pralesy Slovenska -luonnonsuojelualuehankkeeseen kuuluviin 76 alueeseen siitä alkaen, kun niitä koskevat lausunnot on syys–marraskuussa 2020 julkaistu.

121

Slovakian tasavalta päättelee tästä, että se, että hoito-ohjelmia ei tilapäisesti ole olemassa, ei merkitse sitä, ettei kyseessä olevilla alueilla olisi hoito-ohjelmien hyväksymistä odotettaessa toteutettu suojelutoimenpiteitä metson (Tetrao urogallus) suojelemiseksi.

122

Kolmannen kanneperusteen kohteesta on ensinnäkin todettava, että nyt käsiteltävällä kanneperusteella väitetään, että Slovakian tasavalta on jättänyt järjestelmällisesti ja jatkuvasti noudattamatta lintudirektiivin 4 artiklan 1 kohtaa. Kun otetaan huomioon tämän tuomion 94 ja 95 kohdassa mainittu oikeuskäytäntö, on katsottava, että komissio on voinut tuoda pätevästi kanteensa tueksi esille tosiseikkoja, joista se on saanut tiedon perustellun lausunnon antamisen jälkeen.

123

Slovakian tasavallan tavoin on lisäksi todettava, että vaikka komissio on esittänyt kannekirjelmässään väitteitä siitä, ettei metson (Tetrao urogallus) elinympäristön osalta ole toteutettu erityisiä suojelutoimenpiteitä 11:llä sen suojelemiseksi nimetyistä 12 erityisestä suojelualueesta, kannekirjelmän päätelmäkohdassa ja sen vaatimuksissa ei sitä vastoin tässä yhteydessä viitata näihin 11 erityiseen suojelualueeseen vaan ainoastaan seitsemään niistä, nimittäin erityisiin suojelualueisiin Nízke Tatry SKCHVU018, Tatry SKCHVU030, Veľká Fatra SKCHVU033, Muránska planina-Stolica SKCHVU017, Volovské vrchy SKCHVU036, Malá Fatra SKCHVU013 ja Levočské vrchy SKCHVU051.

124

Kolmatta kanneperustetta arvioitaessa on näin ollen otettava huomioon ainoastaan väitteet, jotka komissio on esittänyt näiden seitsemän erityisen suojelualueen osalta.

125

Slovakian tasavallan esittämästä oikeudenkäyntiväitteestä on toiseksi riittävää todeta, että vastauskirjelmässään komissio on esittänyt ainoastaan lainauksen oikeuskäytännöstä, millä pyritään vain täsmentämään komission kannekirjelmässään jo yleisemmin esittämää väitettä, jonka mukaan lintudirektiivin 4 artiklan 1 kohdan mukaiset erityisiä suojelualueita koskevat erityiset toimenpiteet on pantava tehokkaasti täytäntöön kattavin, selkein ja täsmällisin toimenpitein.

126

Näin ollen on katsottava, ettei tällä oikeuskäytännön lainauksella muuteta väitetyn jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen kohdetta, eikä sillä ole mitään vaikutusta oikeusriidan laajuuteen (ks. vastaavasti tuomio 10.11.2020, komissio v. Italia, tuomio 10.11.2020, komissio v. Italia (PM10-raja-arvot) – C‑644/18, EU:C:2020:895, 68 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen), joten Slovakian tasavallan esittämä oikeudenkäyntiväite on hylättävä.

127

Aluksi on muistutettava, että lintudirektiivin 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti erityisen suojelualueen nimeäminen lajin säilyttämiseksi edellyttää elinympäristön ominaispiirteiden kestävää säilyttämistä tällä alueella, jonka osoittamisen oikeuttanut tavoite on kyseisen lajin eloonjääminen ja lisääntyminen (tuomio 25.7.2018, Grace ja Sweetman, C-164/17, EU:C:2018:593, 35 kohta).

128

Erityisesti on todettava, että tässä säännöksessä vaaditaan kyseessä olevalla alueella suojeltujen luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelun tason säilyttämiseksi tarpeellisten suojelutoimien lisäksi myös ja ennen kaikkea niiden tehokasta täytäntöönpanoa sillä uhalla, että ne muuten menettävät tehokkaan vaikutuksensa (ks. vastaavasti tuomio 17.4.2018, komissio v. Puola (Białowieżan metsä), C-441/17, EU:C:2018:255, 213 kohta).

129

Näiden alustavien täsmennysten perusteella on tutkittava, ovatko Slovakian viranomaiset jättäneet noudattamatta velvoitettaan toteuttaa metson (Tetrao urogallus) elinympäristöä koskevia erityisiä suojelutoimenpiteitä, kuten komissio väittää.

130

Tässä yhteydessä on ensinnäkin todettava, että Slovakian tasavalta myöntää vastineessaan, että kolmannessa kanneperusteessa tarkoitetut seitsemän erityistä suojelualuetta ovat juuri ne, joita koskevia hoito-ohjelmia ei vielä ole hyväksytty.

131

Tämä jäsenvaltio vetoaa sitä vastoin siihen, että se on ollut tietoinen tarpeesta varmistaa metson (Tetrao urogallus) riittävä suojelu ja asian kiireellisyydestä ja että se on siksi käyttänyt tehokkaasti kaikkia oikeudellisia välineitä, joita luonnonsuojelulaissa on annettu sen käytettäväksi.

132

Väitteen tueksi ei kuitenkaan ole esitetty viittausta hoito-ohjelmaan, joka olisi hyväksytty tai pantu täytäntöön kyseisellä seitsemällä erityisellä suojelualueella. Vaikka on totta, kuten Slovakian tasavallan vastineesta ja siihen liitetyistä asiakirjoista ilmenee, että tämä jäsenvaltio on laatinut ja valmistellut joukon hankkeita, joiden tarkoituksena on varmistaa metson (Tetrao urogallus) elinympäristöjen suojelu tätä varten nimetyillä erityisillä suojelualueilla, ja joita ovat erityisesti Muránska planina-Stolica -kansallispuiston vyöhykkeisiin jakamisen ja Prealesy Slovenska -luonnonsuojelualueen perustamisen kaltaiset hankkeet, on kuitenkin niin, että kyse on ainoastaan hankkeista, joita ei ollut saatettu päätökseen – saati että ne olisi pantu täytäntöön – perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättyessä tai käsiteltävän kanteen nostamispäivänä.

133

Toiseksi kun kyse on erityisistä suojelutoimenpiteistä, jotka on hyväksytty luonnonsuojeluviranomaisten luonnonsuojelulain 4 §:n 2 momentin nojalla tekemien päätösten perusteella, unionin tuomioistuimelle toimitetusta asiakirja-aineistosta ilmenee, että nämä toimenpiteet ovat luonteeltaan tilapäisiä ja että niitä on jatkettava myöhemmin tehtävillä päätöksillä, joten kyseisellä säännöksellä varmistettu suoja ei voi olla pysyvä tae kyseessä olevien erityisten suojelualueiden luontotyyppien ja metson (Tetrao urogallus) suotuisan suojelun tason pysyvästä säilymisestä.

134

Tästä seuraa, että komissio on osoittanut oikeudellisesti riittävällä tavalla sen, että Slovakian tasavalta ei ole noudattanut lintudirektiivin 4 artiklan 1 kohdan vaatimuksia. Kolmas kanneperuste, joka koskee tämän säännöksen rikkomista, on näin ollen perusteltu.

135

Edellä esitetystä seuraa, että Slovakian tasavalta ei ole noudattanut lintudirektiivin 4 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut erityisiä suojelutoimenpiteitä, joita sovelletaan metson (Tetrao urogallus) elinympäristöön sen suojelemiseksi nimetyillä erityisillä suojelualueilla, jotta lajin eloonjääminen ja sen lisääntyminen sen levinneisyysalueella voidaan varmistaa (erityiset suojelualueet Nízke Tatry SKCHVU018, Tatry SKCHVU030, Veľká Fatra SKCHVU033, Muránska planina-Stolica SKCHVU017, Volovské vrchy SKCHVU036, SKCHVU013 Malá Fatra ja Levočské vrchy SKCHVU051).

136

Näin ollen komission nostama kanne on hyväksyttävä kokonaisuudessaan.

137

Kaiken edellä esitetyn perusteella on todettava, että Slovakian tasavalta ei ole noudattanut luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan, kun sitä luetaan yhdessä sen 7 artiklan kanssa, luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohdan, kun sitä luetaan yhdessä sen 7 artiklan kanssa, ja lintudirektiivin 4 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska

138

Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska komissio on vaatinut oikeudenkäyntikulujen korvaamista ja Slovakia tasavalta on hävinnyt asian, Slovakian tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kuudes jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: