Yhdistetyt asiat C‑250/14 jaC‑289/14
Air France-KLM
ja
Hop!-Brit Air SAS
vastaan
Ministère des Finances et des Comptes publics
(Conseil d’État’n (Ranska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö)
”Arvonlisävero — Verotettava tapahtuma ja verosaatavan syntyminen — Lentoliikenne — Ostettu mutta käyttämättä jäänyt lippu — Kuljetuspalvelun suorittaminen — Lipun luovuttaminen — Veron suorittamisajankohta”
Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 23.12.2015
Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen — Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä — Verolliset liiketoimet — Vastikkeellinen palvelujen suoritus — Käsite — Matkustajalentoliikenne kuuluu siihen — Edellytykset — Sillä, että matkustajat eivät ole käyttäneet lentoyhtiön luovuttamia lippuja eikä lippujen hintaa palauteta, ei ole merkitystä — Lentoyhtiön suorittamasta lentolippujen luovutuksesta on maksettava arvonlisäveroa
(Neuvoston direktiivin 77/388, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 1999/59 ja direktiivillä 2001/115, 2 artiklan 1 alakohta ja 10 artiklan 2 kohta)
Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen — Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä — Verotettava tapahtuma ja verosaatavan syntyminen — Matkustajan ostama lentolippu, jota ei ole sittemmin käytetty — Verosaatava syntyy lipun hinnan vastaanottohetkellä — Sillä, että hinnan vastaanottajana on lentoyhtiö, lentoyhtiön nimissä ja sen lukuun toimiva kolmas tai omissa nimissään toimiva kolmas, ei ole merkitystä tämän osalta
(Neuvoston direktiivin 77/388, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 1999/59 ja direktiivillä 2001/115, 2 artiklan 1 alakohta ja 10 artiklan 2 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta)
Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen — Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä — Verolliset liiketoimet — Vastikkeellinen palvelujen suoritus — Käsite — Matkustajalentoliikenne kuuluu siihen — Kolmannen toimesta suoritettava lentoyhtiön lippujen myynti tämän lukuun franchisingsopimuksen perusteella — Kolmas maksaa lentoyhtiölle luovutetuista ja vanhentuneista lipuista kiinteän rahamäärän, joka lasketaan prosenttiosuutena tätä vastaavien liikennöityjen lentoreittien vuosittaisesta liikevaihdosta — Kyseessä on veronalainen rahamäärä näistä lipusta maksettuna vastikkeena
(Neuvoston direktiivin 77/388, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 1999/59 ja direktiivillä 2001/115, 2 artiklan 1 alakohta ja 10 artiklan 2 kohta)
Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun kuudennen direktiivin 77/388, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 1999/59 ja sitten direktiivillä 2001/115, 2 artiklan 1 alakohtaa ja 10 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että lentoyhtiön suorittamasta lentolippujen luovutuksesta on maksettava arvonlisäveroa tilanteessa, jossa matkustajat eivät ole käyttäneet näitä lippuja eivätkä ole voineet saada niiden hintaa palautetuksi.
Matkustajalentoliikennepalvelun kaltaisesta palvelun suorittamisesta kannetaan nimittäin arvonlisäveroa silloin, kun yhtäältä matkustajan kuljetussopimuksessa konkretisoidun oikeussuhteen yhteydessä lentoyhtiölle maksama rahamäärä liittyy suoraan sellaiseen yksilöitävissä olevaan palveluun, josta se on korvauksena, ja toisaalta, kun kyseinen palvelu suoritetaan.
Kuitenkin palvelut, joiden suorittaminen vastaa matkustajien ilmakuljetuksia koskevasta sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämistä, suorittaminen on mahdollista ainoastaan sillä ehdolla, että lentoyhtiön matkustaja ilmaantuu määrättynä ajankohtana koneeseen nousua varten määrättyyn paikkaan, koska lentoyhtiö varaa hänelle matkustajien koneeseen nousuajankohtaan asti oikeuden saada palvelut niiden edellytysten mukaisesti, jotka on täsmennetty lipun ostamisen yhteydessä tehdyssä kuljetussopimuksessa.
Näin ollen lipun oston yhteydessä maksetun hinnan vastasuoritus muodostuu matkustajan oikeudesta saada kuljetussopimuksesta johtuvat velvoitteet täytetyiksi, ja näin on siitä riippumatta, käyttääkö matkustaja tätä oikeutta, koska lentoyhtiö suorittaa palvelun jo silloin, kun se saattaa matkustajan sellaiseen asemaan, että tämä voi käyttää näitä palveluja.
(ks. 25–28 ja 35 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)
Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun kuudennen direktiivin 77/388, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 1999/59 ja sitten direktiivillä 2001/115, 2 artiklan 1 alakohtaa ja 10 artiklan 2 kohdan ensimmäistä ja toista alakohtaa on tulkittava siten, että matkustajan ostohetkellä sellaisesta lentolipusta maksamaa arvonlisäveroa, jota hän ei ole sittemmin käyttänyt, koskeva verosaatava syntyy silloin, kun lentoyhtiö itse, lentoyhtiön nimissä ja sen lukuun toimiva kolmas tai omissa nimissään mutta lentoyhtiön lukuun toimiva kolmas vastaanottaa lipun hinnan.
(ks. 43 kohta ja tuomiolauselman 2 kohta)
Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun kuudennen direktiivin 77/388, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 1999/59 ja sitten direktiivillä 2001/115, 2 artiklan 1 alakohtaa ja 10 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että siinä tapauksessa, että kolmas myy lentoyhtiön lippuja tämän lukuun franchisingsopimuksen perusteella ja maksaa luovutetuista ja vanhentuneista lipuista sille prosenttiosuutena tätä vastaavien liikennöityjen lentoreittien vuosittaisesta liikevaihdosta laskettavan kiinteän rahamäärän, kyseistä rahamäärää on näistä lipusta maksettuna vastikkeena pidettävä veronalaisena rahamääränä.
Kuudennen direktiivin ja muutetun kuudennen direktiivin 21 artiklan 1 kohdan a alakohdan perusteella myydyn lipun hinnasta maksettavan arvonlisäveron verovelvollinen on nimittäin kuljetuspalvelun suorittava lentoyhtiö.
Jos kolmas toimii lentoyhtiön nimissä ja tämän lukuun lippuja myydessään, lentoyhtiön tehtävänä on maksaa näistä lipuista arvonlisävero.
Kolmannen myydyistä ja sittemmin vanhentuneista lipuista lentoyhtiölle maksaman kiinteän rahamäärän ei voida katsoa vastaavan kolmannen lentoyhtiölle sen johdosta aiheutuneesta vahingosta, että puuttuva matkustaja ei ilmaannu paikalle koneen nousun aikaan, tälle maksamaa vahingonkorvausta. Kyseinen matkustaja maksaa kuljetuspalvelun hinnan sillä hetkellä, kun hän ostaa lipun. Lentoyhtiö toteuttaa suorituksen, jonka suorittamiseen se on sitoutunut, yksistään jo sillä, että matkustajalla on oikeus saada matkustajien ilmakuljetuksia koskevasta sopimuksesta johtuvat velvoitteet täytetyiksi.
Tästä seuraa, että yhtiön itsellään pitämä lipun hinta on korvaus yhtiön asiakkaalleen tarjoamasta kuljetuspalvelusta siinäkin tapauksessa, että asiakas ei käytä kyseistä palvelua.
Tällaisessa tilanteessa kiinteä rahamäärä on lentoyhtiön sellaisista lipuista vastikkeena saama korvaus, jotka kolmas on luovuttanut kyseisen yhtiön lukuun mutta joita ostajat eivät ole käyttäneet. Suoritetun palvelun ja siitä saadun korvauksen välillä on siten suora yhteys.
(ks. 45 ja 47–52 kohta sekä tuomiolauselman 3 kohta)