3.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 179/25

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Obersten Gerichtshof (Itävalta) on esittänyt 3.5.2010 — Doris Povse v. Mauro Alpago

(Asia C-211/10)

(2010/C 179/41)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberster Gerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Doris Povse

Vastapuoli: Mauro Alpago

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (1) (jäljempänä Bryssel II a -asetus) 10 artiklan b alakohdan iv alakohdassa tarkoitettuna ”lapsen huoltoa koskevana tuomiona, joka ei edellytä lapsen palauttamista”, pidettävä myös sellaista väliaikaismääräystä, jolla vanhemman päätösvalta, erityisesti oikeus päättää lapsen asuinpaikasta, määrätään lapsen pois vieneelle vanhemmalle siihen saakka, kunnes lopullinen huoltoa koskeva tuomio annetaan?

2)

Kuuluuko palautusmääräys Bryssel II a -asetuksen 11 artiklan 8 kohdan soveltamisalaan vain silloin, kun tuomioistuin määrää palauttamisesta antamansa huoltoa koskevan tuomion perusteella?

3)

Jos 1 tai 2 kysymykseen vastataan myöntävästi:

3.1

Voidaanko tuomion antaneen tuomioistuimen toimivallan puuttumiseen (1 kysymys) tai siihen, että Bryssel II a -asetuksen 11 artiklan 8 kohtaa ei voida soveltaa, vedota toisessa valtiossa sellaisen tuomion täytäntöönpanoa vastaan, jonka tuomion antanut tuomioistuin on varustanut Bryssel II a -asetuksen 42 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla todistuksella?

3.2

Vai onko vastaajan tällaisessa tilanteessa pyydettävä tuomion antaneessa valtiossa todistuksen peruuttamista, jolloin täytäntöönpanoa voidaan toisessa valtiossa lykätä siihen saakka, kunnes tuomion antaneessa valtiossa annetaan ratkaisu?

4)

Jos 1 ja 2 tai 3.1 kysymykseen vastataan kieltävästi:

Onko toisen valtion tuomioistuimen antama ja tämän valtion lainsäädännön mukaan täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu, jolla lapsen pois vienyt vanhempi määrätään väliaikaisesti lapsen huoltajaksi, Bryssel II a -asetuksen 47 artiklan 2 kohdan mukaan esteenä Bryssel II a -asetuksen 11 artiklan 8 kohdan nojalla ensimmäisessä valtiossa aiemmin annetun palautusmääräyksen täytäntöönpanolle myös silloin, kun se ei ole esteenä kansainvälisestä lapsikaappauksesta Haagissa 25.10.1980 tehdyn yksityisoikeuden alaa koskevan yleissopimuksen (jäljempänä lapsikaappaussopimus) nojalla toisessa valtiossa annetun palautusmääräyksen täytäntöönpanolle?

5)

Jos myös 4 kysymykseen vastataan kieltävästi:

5.1

Voidaanko ratkaisun, jonka sen antanut tuomioistuin on varustanut Bryssel II a -asetuksen 42 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla todistuksella, täytäntöönpanosta kieltäytyä toisessa valtiossa, jos olosuhteet ratkaisun antamisen jälkeen ovat muuttuneet siten, että täytäntöönpano nyt vaarantaisi vakavasti lapsen edun?

5.2

Vai onko vastapuolen vedottava näihin muuttuneisiin olosuhteisiin ratkaisun antaneessa valtiossa, jolloin täytäntöönpanoa voidaan toisessa valtiossa lykätä siihen saakka, kunnes ratkaisun antaneessa valtiossa annetaan asiassa ratkaisu?

(1)  Verordnung (EG) Nr. 2201/2003 des Rates vom 27. November 2003 über die Zuständigkeit und die Anerkennung und Vollstreckung von Entscheidungen in Ehesachen und in Verfahren betreffend die elterliche Verantwortung und zur Aufhebung der Verordnung (EG) Nr. 1347/2000; EYVL L 338, s. 1