20.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 317/7


Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 30.9.2010 (VAT and Duties Tribunal, London Tribunal centren (Yhdistynyt kuningaskunta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — EMI Group Ltd v. The Commissioners for Her Majesty’s Revenue & Customs

(Asia C-581/08) (1)

(Kuudes arvonlisäverodirektiivi - 5 artiklan 6 kohdan toinen virke - Näytekappaleiden käsite - Vähäarvoisten lahjojen käsite - Musiikkiäänitteet - Ilmaisjakelu myynninedistämistarkoituksiin)

2010/C 317/13

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

VAT and Duties Tribunal, London Tribunal Centre

Pääasian asianosaiset

Kantaja: EMI Group Ltd

Vastaaja: The Commissioners for Her Majesty’s Revenue & Customs

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — VAT and Duties Tribunal, Lontoo — Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (EYVL L 145, s. 1) 5 artiklan 6 kohdan tulkinta — Yrityksen tarpeisiin tapahtuva tavaroiden omaan käyttöön ottaminen vähäarvoisten lahjojen ja näytekappaleiden antamiseksi — ”Näytekappaleen” käsite — Olennaiset piirteet — Markkinointitarkoituksessa ilmaiseksi jaetut CD-muodossa olevat musiikkitallenteet

Tuomiolauselma

1)

Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 5 artiklan 6 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettu näytekappale on tuotenäyte, jonka tarkoituksena on edistää kyseisen tuotteen myyntiä ja joka mahdollistaa tuotteen ominaispiirteiden ja ominaisuuksien arvioinnin mutta ei johda muuhun lopulliseen kulutukseen kuin siihen, joka luonnostaan kuuluu tällaiseen myynninedistämistoimintaan. Mainittua käsitettä ei voida rajoittaa yleisesti kansallisessa säännöstössä näytteisiin, jotka on annettu muodossa, jossa tuotetta ei myydä, eikä ensimmäiseen kappaleeseen verovelvollisen samalle henkilölle antamien samanlaisten näytteiden sarjassa, jos kyseisen säännöstön mukaan ei ole mahdollista ottaa huomioon esiteltävän tuotteen luonnetta ja kullekin näytteiden antamiselle ominaista kaupallista asiayhteyttä.

2)

Kuudennen direktiivin 77/388 5 artiklan 6 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettujen vähäarvoisten lahjojen käsitettä on tulkittava niin, ettei se ole esteenä sellaiselle kansalliselle säännöstölle, jossa asetetaan pääasiassa kyseessä olevalla lainsäädännöllä asetetun rahamääräisen rajan eli 50 GBP kaltainen rahamääräinen raja samalle henkilölle 12 kuukauden kuluessa annetuille tai lahjojen sarjaan kuuluville lahjoille taikka peräkkäisille lahjoille.

3)

Kuudennen direktiivin 77/388 5 artiklan 6 kohdan toinen virke on esteenä sellaiselle kansalliselle säännöstölle, jossa asetetaan olettama siitä, että tavarat, jotka ovat kyseisessä säännöksessä tarkoitettuja vähäarvoisia lahjoja ja jotka verovelvollinen on antanut saman työnantajan palveluksessa oleville henkilöille, katsotaan annetuiksi samalle henkilölle.

4)

Näytekappaleiden saajan verotusasemalla ei ole vaikutusta muihin kysymyksiin annettaviin vastauksiin.


(1)  EUVL C 55, 7.3.2009.