EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 28.6.2023

COM(2023) 391 final

KOMISSION TIEDONANTO

EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE



EUROOPAN UNIONIN KONSOLIDOITU TILINPÄÄTÖS

VARAINHOITOVUODELTA 2022

SISÄLLYSLUETTELO

ALKUSANAT    

VARAINHOITOVUODEN TÄRKEIMMÄT TAPAHTUMAT    

KONSOLIDOITUUN TILINPÄÄTÖKSEEN LIITETTY ILMOITUS    

KONSOLIDOIDUT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA LIITETIEDOT    

TASE        

TUOTTO- JA KULULASKELMA    

RAHAVIRTALASKELMA    

LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA    

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT    

TALOUSARVION TOTEUTTAMISKERTOMUS JA LIITETIEDOT    

SANASTO    

LYHENTEET    

ALKUSANAT

Vuonna 2022 Euroopan unioni osoitti jälleen kerran kykynsä vastata yhtenäisesti ennennäkemättömiin haasteisiin. EU on vastannut Venäjän raakaan sotaan eurooppalaisella solidaarisuudella. Se on tukenut ukrainalaisia kumppaneitaan ja pyrkinyt lieventämään miljoonien ukrainalaisten jokapäiväiseen elämään vaikuttavan laittoman ja mielivaltaisen sodan vaikutuksia. EU on myös pyrkinyt lieventämään unionin kansalaisiin, yrityksiin ja jäsenvaltioihin kohdistuvia sodan suoria ja välillisiä seurauksia. Se on tämän vuoksi ottanut käyttöön kaikki unionin talousarviossa ja Euroopan rauhanrahastossa saatavilla olleet varat jäsenvaltioiden suoraan tarjoaman tuen täydentämiseksi.

Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa kestävien ja monipuolisten energian hankintalähteiden merkitys on korostunut. Tässä yhteydessä unionin erityinen elpymisväline NextGenerationEU on osoittautunut tärkeäksi välineeksi, jolla voidaan entisestään nopeuttaa vihreää ja digitaalista siirtymää. Samalla NextGenerationEU-välineellä on ratkaisevalla tavalla tuettu EU:n kehitystä valtiollisia liikkeeseenlaskijoita vastaavaksi suuren mittakaavanliikkeeseenlaskijaksi. Toteuttamalla yhtenäistä EU:n lainanottostrategiaa komissio lähetti rahoitusmarkkinoille erittäin tärkeän viestin. Se osoitti EU:n solidaarisuutta ja loi uskoa euroalueen selviytymiskykyyn.

Lisäksi SURE-ohjelmasta (eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline) jatkettiin tukea jäsenvaltioille, jotta ne pystyisivät säilyttämään työpaikat ja tukemaan sellaisia työpaikkoja, joihin pandemia on vaikuttanut. Ohjelman viimeisen vuoden 2022 lopussa jäsenvaltiot olivat allekirjoittaneet 98,4 miljardin euron arvosta lainasopimuksia. Kaikki lainat nostettiin ja niillä tuettiin yli 30:tä miljoonaa ihmistä ja 2,5:tä miljoonaa yritystä 19:ssä eri jäsenvaltiossa.

Sen lisäksi, että Euroopan unioni torjui kriisiä nopeilla toimilla ja toimintapolitiikan ja rahoituksen jatkuvilla mukautuksilla, se piti lupauksensa ja täytti yleiset politiikkatavoitteensa . Vuonna 2022, joka oli vuodet 2021–2027 kattavan monivuotisen rahoituskehyksen toinen vuosi, Euroopan unioni käytti vuoden 2022 talousarviota parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamalla 357,1 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoja.

EU:n talousarvion ansiosta Euroopan unioni pystyi vastaamaan kohtaamiinsa haasteisiin. Minulla on näin ollen ilo esittää Euroopan unionin varainhoitovuoden 2022 tilinpäätös, jossa näitä toimia käsitellään yksityiskohtaisesti. Tilinpäätös antaa kattavan kuvan EU:n rahoituksesta. Se sisältää muun muassa tiedot unionin ehdollisista veloista, taloudellisista sitoumuksista ja muista velvoitteista sekä EU:n talousarvion toteutuksesta vuonna 2022. Euroopan unionin konsolidoitu tilinpäätös on osa komission integroitua talous- ja vastuuvelvollisuusraportointia ja olennainen osa hyvin kehittynyttä varainhoidon avoimuuden ja vastuullisuuden järjestelmäämme.

Johannes Hahn

Budjetista ja henkilöstöstä vastaava komission jäsen

VARAINHOITOVUODEN TÄRKEIMMÄT TAPAHTUMAT

Tämä Varainhoitovuoden tärkeimmät tapahtumat -osio on laadittu kansainvälisiä julkisen sektorin tilinpäätösstandardeja käsittelevän elimen IPSASB:n (International Public Sector Accounting Standards Board) tilinpäätöksen sisältöä ja analyysiä koskevasta suositellusta käytännöstä antamassa ohjeessa RPG 2 ”Financial Statement Discussion and Analysis” esitettyjen periaatteiden pohjalta. Osion tavoitteena on auttaa lukijoita ymmärtämään, miten EU:n operatiiviset, taloudelliset ja sijoitustoimet näkyvät EU:n konsolidoidun tilinpäätöksen eri osissa. Tässä osiossa esitettyjä tietoja ei ole tarkastettu.

On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin.

SISÄLLYSLUETTELO

1.    KESKEISET LUVUT JA VUODEN TÄRKEIMMÄT TAPAHTUMAT    

2.    MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS 2021–2027 JA NextGenerationEU    

2.1.    Monivuotinen rahoituskehys 2021–2027 ja NextGenerationEU – keskeiset luvut        

2.2.    NextGenerationEU – yleiskatsaus    

2.3.    NextGenerationEU-välineen taloudellinen tilanne 31. joulukuuta 2022    

3.    YHTEENVETO TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA    

3.1.    Tulot    

3.2.    Menot    

4.    RAHOITUSVÄLINEET JA TALOUSARVIOTAKUUT    

4.1.    EU:n talousarviosta rahoitetut rahoitusvälineet    

4.2.    Talousarviotakuut: takuurahastoissa olevat rahoitusvarat    

4.3.    Rahoitusapuohjelmien puitteissa myönnetyt lainat ja niihin liittyvä lainanotto    

4.4.    Talousarvioon kohdistuvat rahoitusapuun liittyvät ehdolliset velat    

5.    TILINPÄÄTÖSANALYYSI    

5.1.    TULOT    

5.2.    MENOT    

5.3.    VARAT    

5.4.    VELAT    

6.    EU:N POLIITTINEN KEHYS JA RAHOITUSKEHYS, HALLINTO JA VASTUUVELVOLLISUUS    

6.1.    POLIITTINEN KEHYS JA RAHOITUSKEHYS    

6.2.    HALLINTO JA VASTUUVELVOLLISUUS    

1.KESKEISET LUVUT JA VUODEN TÄRKEIMMÄT TAPAHTUMAT

2.MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS 2021–2027 JA NextGenerationEU

3.Monivuotinen rahoituskehys 2021–2027 ja NextGenerationEU – keskeiset luvut

EU:n pitkän aikavälin talousarvio vuosiksi 2021–2027 yhdessä NextGenerationEU-elpymisvälineen, jäljempänä ’NextGenerationEU-väline’, kanssa on 2,018 biljoonaa euroa käypinä hintoina (1,8 biljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina).

Rahoituspaketti koostuu pitkän aikavälin talousarviosta eli vuodet 2021–2027 kattavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä, jonka varat ovat 1,211 biljoonaa euroa käypinä hintoina (1,074 biljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina), sekä väliaikaisesta NextGenerationEU-välineestä, jonka varat ovat enintään 806,9 miljardia euroa käypinä hintoina (750 miljardia euroa vuoden 2018 hintoina).

Talousarvio on suunniteltu vastaukseksi Euroopan painopisteisiin ja kiireellisimpiin tarpeisiin:

Tähän tukeen sisältyi

4.NextGenerationEU – yleiskatsaus 

NextGenerationEU-välineen määrärahat ovat 806,9 miljardia euroa. Välineen tarkoituksena on auttaa korjaamaan koronaviruspandemian aiheuttamia välittömiä taloudellisia ja sosiaalisia vahinkoja ja rakentamaan koronaviruspandemian jälkeistä Eurooppaa, joka on vihreämpi, digitaalisempi ja kestävämpi ja pystyy näin paremmin vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin.

Suurin osa varoista kanavoidaan elpymis- ja palautumistukivälineen kautta. Osa varoista, enintään 338,0 miljardia euroa, myönnetään avustuksina, joita ei tarvitse maksaa takaisin. Loput varoista, enintään 385,8 miljardia euroa, käytetään yksittäisille jäsenvaltioille myönnettäviin unionin lainoihin. Jäsenvaltiot maksavat nämä lainat takaisin vasta nykyisen monivuotisen rahoituskehyskauden päätyttyä ja pidemmällä aikavälillä: esimerkiksi 31. joulukuuta 2022 maksamatta olevien lainojen lopullinen erääntymisaika päättyy vasta vuonna 2052 (ks. kohta 2.3.3).

Lisäksi NextGenerationEU-välineestä myönnetään lisävaroja useisiin nykyisiin EU:n ohjelmiin ja toimiin seuraavasti:

Lisäksi komissio esitti Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan ja siitä seuranneen energiakriisin johdosta REPowerEU-suunnitelman. Tällä suunnitelmalla Euroopasta on tarkoitus tehdä riippumaton Venäjän fossiilisista polttoaineista hyvissä ajoin ennen vuotta 2030. REPowerEU-suunnitelman mukaisesti jäsenvaltiot lisäävät kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa (eli elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnettävää rahoitusta koskeviin etenemissuunnitelmiinsa) REPowerEU-luvun rahoittaakseen keskeisiä investointeja ja uudistuksia energiatoimitusten monipuolistamiseksi ja riippuvuuden vähentämiseksi Venäjän fossiilisista polttoaineista. REPowerEU-suunnitelma ei lisää elpymis- ja palautumistukivälineen kokonaismäärärahoja, mutta se nopeuttaa nykyisen lainanottokapasiteetin käyttöönottoa tarjoamalla jäsenvaltioille mahdollisuuden hakea lisälainoja NextGenerationEU-välineestä REPowerEU-suunnitelman tavoitteita varten. REPowerEU-suunnitelmaa täydennetään avustuksilla, jotka rahoitetaan päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien huutokaupalla ja brexit-mukautusvarauksesta tehtävillä siirroilla.

5.NextGenerationEU-välineen taloudellinen tilanne 31. joulukuuta 2022

6.Yleiskatsaus

Komissio on NextGenerationEU-välineen rahoitustoimien käynnistämisestä 15. kesäkuuta 2021 vuoden 2022 loppuun ulottuvalla jaksolla hankkinut markkinoilta 170,8 miljardia euroa pitkäaikaista rahoitusta (nimellismäärä) pääasiassa laskemalla liikkeeseen joukkolainoja syndikoiduilla transaktioilla (71,0 miljardia euroa vuonna 2021). Lisäksi komissiolla oli joulukuussa 2022 yhteensä 17,0 miljardia euroa erääntymättömiä lyhytaikaisia EU:n velkasitoumuksia. Komissio oli vuoden 2022 loppuun mennessä maksanut yhteensä 162,0 miljardia euroa rahoitustukea (71,6 miljardia euroa vuonna 2021). Suurin osa tästä määrästä, 138,7 miljardia euroa, maksettiin elpymis- ja palautumistukivälineestä (93,5 miljardia euroa maksettiin tukena, jota ei makseta takaisin, ja 45,2 miljardia euroa maksettiin rahoituslainatukena). Nykyisistä ohjelmista maksettiin vielä 23,3 miljardia euroa (vähennettynä 0,2 miljardin euron takaisinperinnöillä) monivuotisen rahoituskehyksen mukaisina maksuina. Lisäksi NextGenerationEU-välineen pankkitilillä EKP:ssä ja komission keskuskassan tilillä pidetään talletettuna 20,5 miljardin euron likviditeettiä siihen asti, kun varat maksetaan monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmiin.

NextGenerationEU-väline – jäljellä olevat lainat ja maksut 31. joulukuuta 2022

*    Komission keskuskassan tilillä oli lisäksi 0,6 miljardin euron varat, jotka oli tarkoitus maksaa monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmiin (tähän sisältyi NextGenerationEU-välineestä aiemmin maksettujen varojen 0,2 miljardin euron takaisinperinnät).

7.Ottolainaus

NextGenerationEU-välineen rahoitustarpeiden täyttämiseksi komissio laskee liikkeeseen arvopapereita kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Komission laatiman yhtenäisen varainhankintamenettelyn perusteella erilaiset rahoitusvälineet ja -tekniikat on yhdistetty markkinatoimijoille suunnattuun avoimeen ja läpinäkyvään viestintään.

Vuonna 2022 tehdyn vuotuisen lainanottopäätöksen nojalla komissio saattoi laskea liikkeeseen enintään 140 miljardia euroa pitkäaikaisena varainhankintana ja käyttää jäljellä olevat enintään 60 miljardia euroa lyhytaikaiseen varainhankintaan. 1

Pitkäaikainen rahoitus – EU:n joukkovelkakirjalainojen syndikoidut transaktiot ja huutokauppa

Pitkäaikaisen rahoituksen jäljellä oleva (nimellinen) määrä 31. joulukuuta 2022 oli 170,8 miljardia euroa (71,0 miljardia euroa vuonna 2021). Tästä määrästä 36,4 miljardia euroa liittyi vihreisiin joukkovelkakirjoihin (12 miljardia euroa vuonna 2021). Lainat erääntyvät vuosina 2025–2052 seuraavasti:

Lyhytaikainen rahoitus – EU:n velkasitoumusten huutokauppa

EU:n velkasitoumusten huutokauppa antaa komissiolle lisää joustavuutta liikkeeseenlaskijana ja tukee sen arvopapereiden likviditeettiä. EU:n velkasitoumusten huutokaupalla saadun, kolmen tai kuuden kuukauden maturiteetilla olevan lyhytaikaisen rahoituksen jäljellä oleva (nimellinen) määrä oli 31. joulukuuta 2022 yhteensä 17,0 miljardia euroa (20,0 miljardia euroa vuonna 2021).

8.Suoritetut maksut

Vuonna 2022 komissio antoi myönteisen arvion viiden jäljellä olevan jäsenvaltion (Alankomaat, Bulgaria, Puola, Ruotsi ja Unkari) elpymis- ja palautumissuunnitelmista, jotka neuvosto myöhemmin hyväksyi. Näin ollen kaikkien 27 jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelmat oli hyväksytty vuoden 2022 loppuun mennessä. EU:n 27 jäsenvaltion suunnitelmien mukaisesti hyväksytty tuki, jota ei makseta takaisin, oli yhteensä 335,1 miljardia euroa (291,2 miljardia euroa vuonna 2021), mikä vastasi lähes NextGenerationEU-välineen ei takaisin maksettavan tuen kokonaismäärärahoja, jotka olivat 338,0 miljardia euroa 2 . Tästä määrästä 234,4 miljardia euroa katettiin jäsenvaltioiden kanssa allekirjoitetuilla rahoitussopimuksilla (195,4 miljardia euroa vuonna 2021). Suunnitelmien mukaisesti hyväksytty rahoituslainatuki oli yhteensä 165,3 miljardia euroa (153,9 miljardia euroa vuonna 2021), mistä vuoden loppuun mennessä tehdyt lainasopimukset kattoivat 153,9 miljardia euroa (153,2 miljardia euroa vuonna 2021).

Tuki, jota ei makseta takaisin

Komissio oli vuoden 2022 loppuun mennessä maksanut 22 jäsenvaltiolle yhteensä 93,5 miljardia euroa tukea, jota ei makseta takaisin (vuonna 2021 tukea maksettiin 46,4 miljardia euroa 20 jäsenvaltiolle). Tästä määrästä 36,6 miljardia euroa liittyi ennakkomaksuihin (36,4 miljardia euroa vuonna 2021) ja 56,9 miljardia euroa liittyi maksuihin, jotka suoritettiin sen jälkeen, kun jäsenvaltiot olivat saavuttaneet välitavoitteet ja tavoitteet (10,0 miljardia euroa vuonna 2021):

Komissio maksoi vuonna 2022 yhteensä 47,2 miljardia euroa tukea, jota ei makseta takaisin. Tämä määrä koostui pääasiassa Ranskalle suoritetusta ensimmäisestä välitavoitemaksusta (7,4 miljardia euroa), Italialle suoritetuista ensimmäisestä ja toisesta välitavoitemaksusta (kumpikin 10,0 miljardia euroa) ja Espanjalle suoritetusta toisesta välitavoitemaksusta (12,0 miljardia euroa).

Lainat

Komissio oli vuoden 2022 loppuun mennessä maksanut viidelle jäsenvaltiolle 45,2 miljardia euroa rahoituslainatukea (vuonna 2021 tukea maksettiin 18,0 miljardia euroa neljälle jäsenvaltiolle). Tästä määrästä 19,9 miljardia euroa liittyi ennakkomaksuihin (18,0 miljardia euroa vuonna 2021) ja 25,2 miljardia euroa lainaeriin, jotka maksettiin sen jälkeen, kun jäsenvaltiot olivat saavuttaneet välitavoitteet ja tavoitteet (nolla euroa vuonna 2021):

Komissio tarjosi vuonna 2022 yhteensä 27,2 miljardia euroa rahoituslainatukea. Määrään sisältyi 1,9 miljardin euron lainan ennakkorahoitus Romanialle, ensimmäisten lainaerien maksaminen Kreikalle (1,8 miljardia euroa), Italialle (11,0 miljardia euroa), Portugalille (0,6 miljardia euroa) ja Romanialle (0,8 miljardia euroa) sekä toisen lainaerän maksaminen Italialle (11,0 miljardia euroa).

Lainasopimusten mukaan jäsenvaltiot maksavat vuosittain takaisin 5 prosenttia niille maksetuista määristä. Maksujen suorittaminen aloitetaan kymmenen vuoden kuluttua maksupäivästä. Näin ollen Kypros, Kreikka, Italia ja Portugali alkavat maksaa lainojaan takaisin vuodesta 2032 ja Romania vuodesta 2033 alkaen. Vuoden lopussa maksattamatta olevien nimellismäärien takaisinmaksuaikataulu on seuraava:

Maksut NextGenerationEU-välineestä muihin EU:n talousarviosta rahoitettaviin ohjelmiin

Vuoden 2022 loppuun mennessä muihin monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmiin tehdyt nettomaksut olivat yhteensä 23,3 miljardia euroa (7,2 miljardia euroa vuonna 2021). Tämä rahoitusosuus, josta on vähennetty 0,2 miljardia euroa takaisinperittyjä varoja, liittyi pääasiassa REACT-EU-välineeseen, jolla rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastoa (ESR, mukaan lukien FEAD):

Komissio maksoi vuonna 2022 yhteensä 16,1 miljardia euroa muihin monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmiin. Määrä muodostui pääasiassa REACT-EU-välineeseen liittyvistä maksuista (11,2 miljardia euroa, josta 8,7 miljardia euroa liittyi EAKR:ään ja 2,5 miljardia euroa ESR:ään, mukaan lukien FEAD), Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan liittyvistä maksuista (1,9 miljardia euroa), InvestEU-ohjelmaan liittyvistä maksuista (1,2 miljardia euroa) ja maaseudun kehittämiseen liittyvistä maksuista (1,2 miljardia euroa).

9.Likviditeetti

NextGenerationEU-välineen puitteissa myönnetyt lainat eivät ole aiemmin käytetyn tiukan back-to-back-periaatteen mukaisia. Sen sijaan NextGenerationEU-välineelle on kehitetty monipuolinen varojen yhdistämiseen perustuva rahoitusstrategia, joka on edellyttänyt tehokkaan likviditeetin hallinnan toteuttamista. NextGenerationEU-välineen likviditeetin hallinnan tavoitteena on varmistaa, että välineen pankkitilillä olevat varat riittävät täyttämään kaikki tulevat maksutarpeet ja säilyttämään määritellyn turvallisuuspuskurin kuitenkin niin, että saldot eivät ole liian suuria. Komissio on kehittänyt likviditeetin hallintaa varten tietoteknisen välineen, joka mahdollistaa NextGenerationEU-välineen tilin päivittäisen seurannan. Vuoden 2022 lopussa talousarvion ulkopuolisella NextGenerationEU-välineen tilillä olevien varojen määrä oli 19,9 miljardia euroa. Komission keskuskassan tilillä oli lisäksi 0,6 miljardin euron varat, jotka oli tarkoitus maksaa monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmiin (tähän sisältyi NextGenerationEU-välineestä aiemmin maksettujen varojen 0,2 miljardin euron takaisinperinnät).

Koska NextGenerationEU-välineessä sovellettu monipuolinen varainhankintastrategia on ollut onnistunut ja koska EU:n poliittisten painopisteiden rahoituksen varmistamiseksi on turvauduttu yhä enemmän lainanottoon, komissio päätti vuonna 2022 alkaa käyttää yhdistettyä varainhankintamenetelmää pääasiallisena varainhankintamallina vuodesta 2023 alkaen. Tämän menetelmän mukaisesti komissio laskee tästä lähtien liikkeeseen EU:n puolesta ainoastaan EU:n joukkovelkakirjoja yksittäisiä ohjelmia varten tarkoitettujen erillisten joukkovelkakirjojen sijaan. NextGenerationEU-elpymisohjelma ja Ukrainalle tarkoitettu 18 miljardin euron makrotaloudellinen rahoitusapu plus -ohjelma vuodeksi 2023 ovat ensimmäiset ohjelmat, joissa hyödynnetään uutta varainhankintamenetelmää.

10.YHTEENVETO TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA 

11.Tulot

Hyväksytyssä alkuperäisessä talousarviossa oli yhteensä 170 603 miljoonaa euroa maksumäärärahoja. Omilla varoilla rahoitettavat maksumäärärahat olivat yhteensä 157 701 miljoonaa euroa. Alkuperäisen talousarvion meno- ja tuloarvioihin tehdään yleensä varainhoitovuoden aikana oikaisuja lisätalousarvioilla. BKTL:ään perustuviin omiin varoihin tehtävillä oikaisulla varmistetaan, että unionin talousarvion tulot ja menot ovat täsmälleen yhtä suuret. Tasapainoperiaatteen mukaan talousarvion tulojen ja menojen (maksumäärärahojen) on oltava tasapainossa.

Vuonna 2022 hyväksyttiin viisi lisätalousarviota. Kun niiden vaikutus otetaan huomioon, vuonna 2022 hyväksytyt lopulliset tulot olivat yhteensä 170 038 miljoonaa euroa ja omista varoista rahoitettu kokonaismäärä oli 153 928 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden ylijäämä (3 227 miljoonaa euroa) pääasiallisesti pienensi jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia vuonna 2022. Maksumäärärahojen taso pysyi suunnilleen alkuperäisen hyväksytyn talousarvion mukaisena.

Tulot ovat peräisin kuudesta lähteestä (osastosta):

Osasto 1: Omat varat

Perinteisiä omia varoja kannettiin talousarviossa ennakoitua enemmän. Tämä johtui pääasiassa siitä, että vuoden viimeisten kuukausien aikana kyseisiä varoja kannettiin odotettua suurempi määrä.

Jäsenvaltioiden lopulliset alv-, BKTL- ja muovimaksut vastasivat hyvin lopullisia talousarvioennusteita. Ennusteiden ja todellisuudessa maksettujen määrien ero johtuu siitä, että talousarviota laadittaessa käytetyt euron kurssit poikkesivat kursseista, jotka olivat voimassa silloin, kun euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot tosiasiassa suorittivat maksut.

Osasto 2: Käytettävissä olevat ylijäämät

Edellisen varainhoitovuoden ylijäämä oli 3 227 miljoonaa euroa. Tämä määrä sisällytettiin vuoden 2022 talousarvioon lisätalousarviolla, ja jäsenvaltioiden omia varoja vähennettiin vastaavasti.

Alv- ja BKTL-saldoihin sovelletaan sääntöjä, jotka annetaan omien varojen käyttöön asettamisesta annetun asetuksen (neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014) 10 b artiklassa. Näiden sääntöjen mukaan saldojen kokonaismäärä lasketaan niin, että vaikutus EU:n talousarvioon on nolla (”nettoutusjärjestelmä”) eikä menettely edellytä lisätalousarviota. Siksi komissio pyytää suoraan jäsenvaltioita maksamaan nettomäärät omien varojen käyttöön asettamisesta annetun asetuksen sääntöjen mukaisesti.

Osasto 3: Hallinnosta saatavat tulot

Osasto kattaa pääasiassa henkilöstön palkoista perittävistä veroista ja maksuista saatavat tulot.

Osasto 4: Rahoitustuotot, viivästyskorot ja sakot

Suurin osa osastosta liittyy kilpailusääntöjen täytäntöönpanoon yhteydessä oleviin sakkoihin.

Osasto 5: Talousarviotakuu ja lainanotto- ja lainanantotoimenpiteet

Tämä osasto on kasvanut huomattavasti NextGenerationEU-välineen myötä. Tähän osastoon kuuluvat NextGenerationEU-välineen varat ovat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Osasto 5 kattaa takauksiin ja myönnettyjen lainojen korkoihin ja takaisinmaksuihin liittyvät tulot. Sen avulla myös kanavoidaan käyttötarkoitukseensa perustuvista tuloista saatavia varoja, jotka osoitetaan jäsenvaltioille osana Euroopan unionin elpymisvälinettä (kyseiset varat osoitetaan elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnettävään NextGenerationEU-tukeen, jota ei makseta takaisin, ja monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmien määrärahojen kasvattamiseen).

Osasto 6: Unionin politiikkoihin liittyvät tulot, maksut ja palautukset

Tämä osasto kattaa pääasiassa rakenne- ja maatalousrahastoihin (ERI-rahastot, maataloustukirahasto ja maaseuturahasto) liittyvistä rahoitusoikaisuista saatavat tulot. Osastoon sisältyvät myös kolmansien maiden osallistuminen tutkimusohjelmiin, maatalousrahastojen tilien tarkastaminen ja hyväksyminen sekä EU:n ohjelmia ja toimia koskevat muut maksuosuudet ja
palautukset. Huomattava osa kokonaismäärästä muodostuu määrättyyn käyttötarkoitukseen kohdennetuista tuloista, joihin liittyy lisämäärärahojen ottaminen menopuolelle.

Talousarvion tulot olivat vuonna 2022 yhteensä 245 265 miljoonaa euroa.

12.Menot

13.Talousarvion toteutuma

Vuodet 2021–2027 kattavan monivuotisen rahoituskehyksen toisen soveltamisvuoden eli vuoden 2022 lopullisesti hyväksytyn talousarvion maksusitoumusmäärärahat olivat yhteensä 182,2 miljardia euroa ja maksumäärärahat yhteensä 170,0 miljardia euroa. Lisäksi käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina oli käytettävissä 295,0 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoja, joista 277,8 miljardia euroa liittyi NextGenerationEU-välineeseen 3 , ja 4,5 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoja siirrettiin vuodelta 2021. Vuoden 2022 käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin liittyvät maksumäärärahat olivat 87,0 miljardia euroa, josta 64,3 miljardia euroa liittyi NextGenerationEU-välineeseen, ja 4,3 miljardia euroa maksumäärärahoja siirrettiin vuodelta 2021.

Vuoden 2022 talousarvion toteuttamiseen vaikutti joiltakin osin edelleen monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen myöhäinen hyväksyminen (joulukuussa 2020), jonka vuoksi uuden sukupolven ohjelmien säädökset hyväksyttiin vasta vuoden 2021 aikana. Lisäksi vuoden 2022 talousarvion toteuttamiseen vaikutti voimakkaasti Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja tarve toteuttaa päättäväisiä toimia, jotta Ukrainalle voitiin antaa monitahoista humanitaarista ja taloudellista tukea, auttaa pakolaisia ja heitä vastaanottavia maita sekä vastata kriisiin, jonka vaikutukset ulottuivat Ukrainan rajojen ulkopuolelle.

Vuoden 2022 maksusitoumusmäärärahat olivat yhteensä 357,1 miljardia euroa:

Vuoden 2022 maksumäärärahat olivat yhteensä 243,3 miljardia euroa:

Varainhoitoasetuksen ja/tai oikeusperustojen sallimissa tapauksissa hyväksytyn talousarvion vuonna 2022 käyttämättä jääneet määrärahat siirrettiin vuodelle 2023: siirrettyjä maksusitoumusmäärärahoja oli yhteensä 1,5 miljardia euroa ja maksumäärärahoja yhteensä 2,5 miljardia euroa.

Vastaavasti vuodelle 2023 siirrettiin varainhoitoasetuksen mukaisesti 121,5 miljardia euroa käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen maksusitoumusmäärärahoja, joista 115,1 miljardia euroa liittyi NextGenerationEU-välineeseen, ja 15,2 miljardia euroa käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen maksumäärärahoja, joista 0,8 miljardia euroa liittyi NextGenerationEU-välineeseen.

Vuoden 2022 maksusitoumusmäärärahojen toteutus EU:n poliittisten tavoitteiden mukaisesti oli alla esitetyn mukainen:

Vuonna 2022 kaikkien määrärahojen (talousarvio, edelliseltä vuodelta siirretyt määrärahat ja käyttötarkoituksiinsa sidotut tulot) toteutumisaste oli 74 prosenttia maksusitoumusten ja 93 prosenttia maksujen osalta. Kun mukaan lasketaan vuodelle 2023 (varainhoitoasetuksen ja/tai oikeusperustojen mukaisesti) siirretyt määrärahat, vuoden 2022 hyväksytyn talousarvion toteutumisaste nousee 99 prosenttiin maksusitoumusmäärärahojen ja 100 prosenttiin maksumäärärahojen osalta.

Vuonna 2022 NextGenerationEU-välineen 4 maksusitoumusmäärärahojen vuotuinen erä oli 144,6 miljardia euroa. Lisäksi vuodelta 2021 siirrettiin 21,1 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoja. Sitoumuksiin oli vuonna 2022 käytettävissä yhteensä 165,7 miljardia euroa, joista käytettiin 162,7 miljardia euroa eli 98 prosenttia. Jäljelle jäävät 114 miljardia euroa NextGenerationEU-välineen kokonaismäärärahoista on tarkoitus käyttää vuonna 2023 (ja myöhempinä vuosina hallintomäärärahojen osalta, joita voidaan käyttää vuoteen 2027 asti). Euroopan unionin elpymisvälineestä annetun asetuksen (EU) 2020/2094 5 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti yli 60 prosenttia NextGenerationEU-välineen asiaankuuluvia ohjelmia koskevista oikeudellisista sitoumuksista (lukuun ottamatta InvestEU-välineen ja elpymis- ja palautumistukivälineen lainoja) tehtiin 31. joulukuuta 2022 mennessä. NextGenerationEU-välineen maksumäärärahojen toteutumisaste oli 99 prosenttia.

14.Maksattamatta olevat sitoumukset

Vuoden 2022 lopussa maksattamatta olevien sitoumusten (määrät, jotka on jo sidottu mutta joita ei vielä ole maksettu ja joista käytetään yleensä nimitystä RAL – reste à liquider) määrä oli 452,8 miljardia euroa. Maksamatta olevat sitoumukset lisääntyivät vuoteen 2021 verrattuna (111,2 miljardilla eurolla).

Maksamatta olevien määrien kasvu vuonna 2022 johtui pääasiassa NextGenerationEU-välineen (osa, jota ei makseta takaisin) toteutuksesta. Välineen osuus maksamatta olevista määristä oli 189,1 miljardia euroa (42 %) vuoden 2022 lopussa. Koska NextGenerationEU-välineen määrärahoja sidotaan 31. joulukuuta 2023 saakka ja ne maksetaan 31. joulukuuta 2026 mennessä Euroopan unionin elpymisvälinettä koskevan asetuksen 3 artiklan 4 kohdan ja 3 artiklan 9 kohdan mukaisesti, NextGenerationEU-välineeseen liittyvien maksamatta olevien määrien nimellisen kasvun suuntaus jatkuu vuonna 2023.

15.Talousarvion toteutuma

Talousarvion toteutuma (ylijäämä) laski vuonna 2021 toteutuneesta 3,2 miljardista eurosta 2,5 miljardiin euroon vuonna 2022. Vuoden 2022 talousarvion toteutumaan (ylijäämä) vaikuttivat merkittävästi tullimaksuista saadut odotettua suuremmat tulot.

16.RAHOITUSVÄLINEET JA TALOUSARVIOTAKUUT

17.EU:n talousarviosta rahoitetut rahoitusvälineet

EU:n talousarviosta rahoitettavat rahoitusvälineet ovat takausvälineitä, oman pääoman ehtoisia välineitä tai lainavälineitä. Vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä talousarviotakuiden käytön odotetaan lisääntyvän verrattuna EU:n talousarviosta kokonaan rahoitettujen tai varauksilla katettujen rahoitusvälineiden käyttöön. Esimerkiksi InvestEU-ohjelmasta myönnetään 26,2 miljardia euroa EU:n takuita EIP-ryhmälle ja muille rahoituslaitoksille unionin erilaisten poliittisten tavoitteiden tukemiseksi rahoitus- ja investointitoimien avulla. Tämä lähestymistapa poikkeaa avustusten ja tukien myöntämiseen perustuvasta perinteisestä tavasta toteuttaa talousarvio. Tätä tapaa sovellettaessa jokaisesta eurosta, joka maksetaan talousarviosta rahoitusvälineiden kautta, lopullinen tuensaaja saa yli euron rahoitustukea vipuvaikutuksen ansiosta.

Talousarvion toteuttamiseen liittyvät varat joko on jo maksettu valtuutettujen elinten varainhoitotileille ja ovat edelleen käytettävissä (käteisvarat ja muut rahavarat, velkapaperit tai sijoitukset rahamarkkinarahastoihin tai yhdistettyihin sijoitussalkkuihin) kattamaan tulevat takauksiin perustuvat maksuvaatimukset tai ovat sijoituksia oman pääoman ehtoisiin välineisiin. EU:n talousarviosta rahoitettavien, suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvien rahoitusvälineiden merkitys ja volyymi ovat kasvaneet viime vuosina.

18.Talousarviotakuut: takuurahastoissa olevat rahoitusvarat

Tällaisessa talousarvion toteuttamisessa EU tarjoaa vastapuolille takuita, joita varten tarvittava rahoitus katetaan vain osittain komission perustamien takuurahastojen kautta. Takuurahastot muodostavat näin EU:n talousarvioon kohdistuvia ehdollisia velkoja silloin kun niiden varat eivät riitä kattamaan takausten perusteella esitettyjä vaatimuksia. EU on antanut EIP-ryhmälle takaukset EU:n ulkopuolella myönnetyille lainoille (niin kutsuttu ulkoinen lainanantovaltuus) ja ESIR-takauksella katetuille vieraan ja oman pääoman ehtoisille toimenpiteille. EU on antanut EIP-ryhmälle ja muille rahoituslaitoksille takaukset myös EKKR-takauksella, NDICI:n ulkosuhdetoiminnan takuujärjestelyllä ja InvestEU-takauksella katetuille toimenpiteille.

Vuodesta 2021 alkaen osoitettava rahoitus otetaan yhteiseen vararahastoon. Yhteinen vararahasto perustettiin varainhoitoasetuksella 6 , ja siihen otetaan vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen soveltamisesta alkaen varat, jotka tarvitaan rahoitusvälineistä, talousarviotakuista ja rahoitustukilainoista aiheutuvien rahoitusvastuiden kattamiseksi. Se sisältää myös joitakin rahoitusvaroja, jotka on tarkoitettu aiempien monivuotisten rahoituskehysten rahoitusvastuiden kattamiseen.

Yhteinen vararahasto on perustettu ja se toimii yhtenä salkkuna, jossa tällä hetkellä yhdistetään EU:n kaikkia talousarviotakuita ja joitakin rahoitustukiohjelmia varten varattua rahoitusta. Yhteisen vararahaston varat on kohdennettu osioihin, joiden avulla voidaan eritellä yhteistä vararahastoa rahoittaviin talousarviotakuisiin ja rahoitusapuohjelmiin liittyvät määrät.

Komissiolla oli 31. joulukuuta 2022 yhteisessä vararahastossa rahoitusvaroja seuraavissa alarahastoissa:

Lisäksi komission keskuskassassa on 342 miljoonaa euroa likviditeettipuskurina, joka kattaa välittömät takauksiin perustuvat maksuvaatimukset.

19.Rahoitusapuohjelmien puitteissa myönnetyt lainat ja niihin liittyvä lainanotto

Rahoitusapuohjelmiin liittyvä EU:n otto- ja antolainaus toteutetaan talousarvion ulkopuolella. Hankitut varat NextGenerationEU-välinettä lukuun ottamatta lainataan lainansaajavaltiolle samoin ehdoin kuin ne on hankittu, ts. otetun ja myönnetyn lainan kuponkikorko, erääntymisaika ja määrä ovat samat. Tämän seurauksena EU hoitaa lainanottoja lainoista saamillaan varoilla. Lainanhoito on kuitenkin EU:n oikeudellinen velvoite, millä varmistetaan, että kaikki maksut suoritetaan kokonaisuudessaan ja ajoissa. Komissio on ottanut käyttöön menettelyt sen varmistamiseksi, että otetut lainat maksetaan takaisin myös lainansaajan ollessa maksukyvytön.

Komissio antaa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten nojalla jäsenvaltioille ja kolmansille maille rahoitustukea kahdenvälisinä lainoina. Tarvittava rahoitus hankitaan pääomamarkkinoilta, ja sen takaisinmaksu taataan EU:n talousarviosta. Vuonna 2022 komissio toteutti EU:n puolesta kuusi pääohjelmaa, joista se voi myöntää lainoja:

Rahoitusapuna myönnettyjen lainojen (NextGenerationEU-välinettä lukuun ottamatta) nimellismäärä 31. joulukuuta 2022 (ks. kohta 2):

Vuoden lopussa maksattamatta olevien määrien takaisinmaksuaikataulu on seuraava:

SURE

SURE perustettiin vuonna 2020 rahoitusavun tarjoamiseksi jäsenvaltioille, jotka kärsivät tai ovat vakavasti uhattuina covid-19-pandemian alueellaan aiheuttamien vakavien taloudellisten häiriöiden vuoksi. Välineellä täydennetään pandemiasta kärsineiden jäsenvaltioiden toteuttamia kansallisia toimenpiteitä. Rahoitusavun enimmäismäärä on kaikkien jäsenvaltioiden osalta enintään 100 miljardia euroa.

Vuoden 2022 lopussa jäsenvaltiot olivat tehneet 98,4 miljardin euron lainajärjestelysopimukset, joista kaikki maksettiin vuoden 2022 loppuun mennessä. Vuonna 2022 komissio maksoi uusia lainoja 8,7 miljardia euroa. Lainojen maksuaika on 5–30 vuotta.

ERVM

Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM) perustettiin antamaan rahoitusapua kaikille sellaisille jäsenvaltioille, joille poikkeukselliset tapahtumat ovat kyseisistä jäsenvaltioista riippumattomista syistä aiheuttaneet vakavia taloudellisia tai rahoituksellisia häiriöitä tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa tällaisia häiriöitä. ERVM:ää käytettiin uudistusten toteuttamiseen sidotun rahoitusavun myöntämiseen Irlannille ja Portugalille vuosina 2011–2014. Ohjelman voimassaolo on päättynyt, minkä vuoksi lisälainoja ei voida nostaa. Mekanismia käytetään kuitenkin erityisiä tehtäviä varten, kuten olemassa olevien lainojen maksuajan pidennykseen ja siltarahoitukseen. Vuonna 2022 huhtikuussa 2022 erääntyneiden Portugalille myönnettyjen 2,2 miljardin euron lainojen maksuaikaa jatkettiin 4,5 vuodella, ja 0,5 miljardia euroa maksettiin takaisin.

Makrotaloudellinen rahoitusapu

Makrotaloudellinen rahoitusapu on EU:n rahoitusväline, josta myönnetään maksutasetukea EU:n ulkopuolisille kumppanimaille, joilla on maksutasetta koskeva kriisi. Makrotaloudellinen rahoitusapu muodostuu keskipitkän tai pitkän aikavälin lainoista tai avustuksista tai tällaisten lainojen ja avustusten yhdistelmästä, ja sitä voivat saada vain Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ohjelman piirissä olevat maat.

Ukraina

Vuonna 2022 Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat kolmesta Ukrainalle myönnettävästä rahoitusapupaketista 7 , joiden kokonaismäärä oli 7,2 miljardia euroa, maan välittömän selviytymiskyvyn vahvistamiseksi Venäjän provosoimattoman ja perusteettoman sotilaallisen hyökkäyksen jälkeen. Kaikki lainat maksettiin Ukrainalle vuoden 2022 loppuun mennessä. Näiden uusien Ukrainalle myönnettyjen lainojen maksuaika on 10–30 vuotta.

Vuoden 2022 lopussa Ukrainalle myönnettyjen makrotaloudellisen rahoitusavun lainojen kokonaismäärä oli 11,6 miljardia euroa (nimellismäärä).

EU:n Ukrainalle antaman tuen jatkamiseksi vuonna 2023 Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 14. joulukuuta 2022 uuden, 18 miljardin euron rahoitusapupaketin (asetus (EU) 2022/2463). Komissio ja Ukraina allekirjoittivat vuoden 2023 alussa yhteisymmärryspöytäkirjan ja lainajärjestelysopimuksen, ja 31. toukokuuta 2023 mennessä lainoja oli maksettu 7,5 miljardia euroa. Komissio aikoo maksaa jäljellä olevan määrän vuoden 2023 loppuun mennessä 1,5 miljardin euron kuukausierinä.

Maksutaselainat

Maksutaselainojen rahoitusapuohjelma on suunnattu maksutaseensa osalta vaikeuksissa oleville tai vaikeuksien uhasta kärsiville euroalueen ulkopuolisille jäsenvaltioille. Maksutaselainojen rahoitusapu toteutetaan keskipitkän ajan lainoina, joiden ehtona on ongelmien taustalla olevien taloudellisten haasteiden ratkaisemiseen suunniteltujen toimien toteuttaminen. EU:n maksutaseapua tarjotaan tavallisesti yhteistyössä IMF:n ja muiden kansainvälisten laitosten tai valtioiden kanssa. Vuonna 2022 ei toteutettu uusia toimia eikä lainojen takaisinmaksuja.

Euratom

Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom, jota edustaa komissio) myöntää lainoja sekä jäsenvaltioille että muille maille sekä molempien yhteisöille energia-alan laitoksiin liittyvien hankkeiden rahoittamista varten.

20.Talousarvioon kohdistuvat rahoitusapuun liittyvät ehdolliset velat

Otetut lainat ovat EU:n suoria ja ehdottomia velvoitteita, joiden takaajina ovat EU:n jäsenvaltiot (talousarvioon kohdistuvat ehdolliset velat). EU:n ulkopuolisille maille myönnettyjen lainojen rahoittamiseksi otetut lainat katetaan yhteisestä vararahastosta. Jos lainan saanut jäsenvaltio laiminlyö takaisinmaksun, velanmaksua varten tarvittavat varat otetaan mahdollisuuksien mukaan komission kassavaroista. Jos tämä ei ole kyseisenä ajankohtana mahdollista, komissio hankkii tarvittavat varat jäsenvaltioilta. EU:n jäsenvaltioilla on EU:n omia varoja koskevan lainsäädännön mukaan (neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 14 artikla) velvollisuus asettaa EU:n käyttöön riittävästi varoja sen velvoitteiden kattamiseksi. Tämän vuoksi sijoittajiin ei kohdistu rahoitettujen lainojen saajavaltioon liittyvää luottoriskiä vaan ainoastaan EU:hun liittyvä luottoriski. Samoin ehdoin toteutettavalla lainanannolla varmistetaan, ettei EU:n talousarvioon kohdistu korko- eikä valuuttariskiä.

Jäsenvaltioille SURE-tukivälineestä myönnettyjen lainojen perustana on jäsenvaltioiden vapaaehtoisten takuiden järjestelmä, jonka mukaan takuu on 25 prosenttia rahoitusavun enimmäismäärästä. Kunkin jäsenvaltion osuus takuun kokonaismäärästä vastaa sen suhteellista osuutta Euroopan unionin yhteenlasketusta bruttokansantulosta (BKTL), joka perustuu EU:n vuoden 2020 talousarvioon.

Poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun puitteissa Ukrainalle vuonna 2022 myönnetyt 6 miljardin euron lainat katetaan jäsenvaltioiden antamien takausten järjestelmällä, joka kattaa 61 prosenttia vastuista, ja ensimmäiset 9 prosenttia mahdollisista tappioista katetaan EU:n talousarviosta (yhteisestä vararahastosta). Ks. EU:n konsolidoidun tilinpäätöksen liitetieto 2.4.1.1.

Lainapaketin kokonaismäärä, nostoerien määrä ja (keskimääräinen) enimmäismaturiteetti määritetään kunkin maaohjelman osalta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätöksissä. Komissio ja kyseinen maa sopivat tämän jälkeen laina- ja rahoitusjärjestelyistä, etenkin lainaerien takaisinmaksun eräpäivistä. Lisäksi kaikkien muiden paitsi ensimmäisen lainaerän maksaminen riippuu EU:n rahoitusavun tapauksessa sovittujen poliittisten ehtojen täyttämisestä. Tämä vaikuttaa osaltaan rahoitustoimien aikatauluun. Tämä merkitsee sitä, että liikkeeseenlaskun aikataulu ja instrumenttien erääntymisajat riippuvat vastaavasta EU:n lainanannosta. Rahoitus on aina euromääräistä, ja erääntymisajat ovat 3–30 vuotta.

21.TILINPÄÄTÖSANALYYSI

22.TULOT

EU:n konsolidoidut tulot sisältävät vaihtoon perustuviin transaktioihin ja muihin kuin vaihtoon perustuviin transaktioihin liittyvät määrät, joista viimeksi mainitut ovat merkittävimpiä. Tärkeimpien muiden kuin vaihtoon perustuvien tuloluokkien (BKTL-varat, Perinteiset omat varat, Alv-varat, uusi luokka Muovipakkausjätteeseen perustuvat omat varat, Sakot ja Varojen takaisinperintä) viiden vuoden suuntaus on seuraava:

Muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista saatujen tulojen viiden vuoden trendi*

*Vuosien 2020–2022 luvut: lukuun ottamatta Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamiseen liittyviä tuloja.

Koska talousarvioon otettujen tulojen on aina vähintäänkin vastattava talousarvioon otettuja menoja, tärkein edellä kuvattuun tulojen trendiin vaikuttava tekijä ovat kunakin vuonna suoritetut maksut.

Konsolidoidut tulot – tärkeimmät tapahtumat vuonna 2022

Vuonna 2022 konsolidoidut tulot kaikista tuloluokista olivat 171,2 miljardia euroa, kun ne edellisenä vuonna olivat olleet 178,9 miljardia euroa. Tärkeimmät tapahtumat, jotka selittävät tätä 7,7 miljardin euron (4,3 %:n) vähennystä, olivat seuraavat:

·Rahoitustuotot vähenivät 2,5 miljardia euroa pääasiassa tullitapausten kertyneiden viivästyskorkojen vähenemisen vuoksi.

23.MENOT

Suurimmat menoerät konsolidoidussa tilinpäätöksessä ovat jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä hallinnoitavia menoja, jotka koskevat seuraavia rahastoja: i) Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto), ii) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto), iii) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja koheesiorahasto sekä iv) Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Näiden rahastojen osuus oli 114,8 miljardia euroa eli 43,6 prosenttia vuoden 2022 kokonaismenoista, jotka olivat 263,1 miljardia euroa (119,9 miljardia euroa eli 54,3 % vuonna 2021). Seuraavassa esitetään yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin menojen jakautuminen ja niiden suhteelliset painotukset:

Varainhoitovuoden 2022 yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin tärkeimmät menot

Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvien menojen vähennys johtuu pääasiassa EAKR:n ja koheesiorahaston (3,8 miljardia euroa) ja ESR:n (2,1 miljardia euroa) menojen vähennyksestä. Tämä heijastaa siirtymistä vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen aiemmasta ohjelmakaudesta nykyiseen, vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen: aiemmalta ohjelmakaudelta ilmoitetut menot ovat vähenemässä, kun taas nykyiseltä ohjelmakaudelta on ilmoitettu vähän menoja ohjelmien hitaan käynnistymisen vuoksi. Maaseuturahastoon ja muihin maaseudun kehittämisvälineisiin liittyvät menot kasvoivat 0,6 miljardia euroa ja maataloustukirahastoon liittyvät menot 0,2 miljardia euroa.

NextGenerationEU-välineen vuonna 2021 tapahtuneen onnistuneen käynnistämisen jälkeen (ks. kohta 2) suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvat menot jatkoivat kasvuaan vuonna 2021 toteutuneesta 63,0 miljardista eurosta 94,0 miljardiin euroon vuonna 2022. Suorassa hallinnoinnissa talousarviota toteuttavat komissio, toimeenpanovirastot ja erityisrahastot. Tämä 31,0 miljardin euron lisäys johtuu pääasiassa NextGenerationEU-välineeseen kuuluvasta elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnetystä 69,5 miljardin euron tuesta, jota ei makseta takaisin (42,9 miljardia euroa vuonna 2021).

Välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvat menot vastaavat talousarvion toteuttamista EU:n virastoissa ja elimissä, kolmansissa maissa, kansainvälisissä järjestöissä ja muissa yhteisöissä. Vuonna 2022 välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvat menot olivat 13,6 miljardia euroa (10,9 miljardia euroa vuonna 2021). Kasvu johtuu pääasiassa ulkoisen toiminnan menojen kasvusta.

24.VARAT

Varat olivat 31. joulukuuta 2022 yhteensä 445,9 miljardia euroa (414,1 miljardia euroa vuonna 2021) – lisäys johtui SURE-välineen lisälainanannosta ja NextGenerationEU-välineestä maksetuista lainoista ja ennakkomaksuista. Merkittävimmät erät olivat muut rahoitusvarat kuin käteisvarat ja muut rahavarat (235,4 miljardia euroa), ennakkomaksut (100,5 miljardia euroa), saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät (48,2 miljardia euroa) sekä käteisvarat ja muut rahavarat (46,5 miljardia euroa). Muut rahoitusvarat, joiden määrä oli 15,2 miljardia euroa, sisälsivät pääasiassa aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ja aineettomia hyödykkeitä.

Varojen koostumus 31. joulukuuta 2022

Varojen 31,8 miljardin euron eli 7,7 prosentin lisäys edelliseen vuoteen verrattuna johtui pääasiassa seuraavista syistä:

Yhdistyneen kuningaskunnan ero EU:sta

Yhdistynyt kuningaskunta erosi Euroopan unionista 31. tammikuuta 2020. Eron ehdot määritellään sopimuksessa Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta EU:sta ja Euroopan atomienergiayhteisöstä, jäljempänä ’erosopimus’. Osana tätä sopimusta Yhdistynyt kuningaskunta suostui noudattamaan kaikkia taloudellisia velvoitteita, joihin se on sitoutunut EU:n jäsenyyden aikana. Sopimus tuli voimaan 31. tammikuuta 2020. Yhdistynyt kuningaskunta jatkaa EU:n talousarvion rahoittamista ja hyötyy myös edelleen ennen vuotta 2021 toteutetuista EU:n ohjelmista ja menoista samalla tavalla kuin jäsenvaltiot. Yhdistynyt kuningaskunta saa myös takaisin tietyt EU:n talousarvioon maksamansa määrärahat ja EU:n talousarvioon saadut määrärahat, jotka liittyvät sen jäsenkauteen. EU raportoi erääntyneistä määristä kahdesti vuodessa Yhdistyneelle kuningaskunnalle, ja Yhdistynyt kuningaskunta maksaa ne kuukausittain. Raportointia päivitetään vuosittain toteutuneiden lukujen perusteella.

Nämä erosopimuksen mukaiset velvoitteet aiheuttavat EU:lle velkoja ja saamisia, jotka on laskettava ja otettava huomioon EU:n tilinpäätöksessä ja jotka kattavat seuraavat osa-alueet:

Ennakkomaksut

Vuonna 2022 ennakkomaksujen (pois lukien muut ennakot jäsenvaltioille sekä Bêkou- ja Afrikka-erityisrahastojen rahoitusosuudet) määrä oli 94,1 miljardia euroa (86,2 miljardia euroa vuonna 2021). Kyseinen määrä liittyi lähes kokonaan komission toimintaan. Ennakkomaksujen 7,9 miljardin euron eli 9,2 prosentin lisäys liittyy yhteistyöhön perustuvaan hallinnointiin liittyvien ennakkomaksujen kasvuun vuonna 2021 toteutuneista 31,8 miljardista eurosta 40,6 miljardiin euroon vuonna 2022:

Komission ennakkomaksut hallinnointitavan mukaan jaoteltuna

Monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvien ennakkomaksujen tasoon vaikuttaa merkittävästi kyseisen monivuotisen rahoituskehyksen sykli. Esimerkiksi rahoituskehyksen soveltamiskauden alussa oletetaan, että jäsenvaltioille maksetaan koheesiopolitiikan mukaisesti suuria ennakkomaksuja ja että nämä määrät ovat jäsenvaltioiden käytettävissä ohjelmien päättymiseen asti. Lisäksi maksetaan vuotuinen ennakkomaksu, joka on käytettävä vuoden aikana tai se peritään takaisin seuraavana vuonna osana vuosittaista tilien päättämistä. Komissio pyrkii kaikin tavoin varmistamaan, että ennakkomaksut pysyvät sopivalla tasolla. Hankkeiden riittävän rahoituksen varmistamisen ja menojen oikea-aikaisen kirjaamisen välille on löydettävä oikea tasapaino.

25.VELAT

Velkojen määrä oli 31. joulukuuta 2022 yhteensä 577,2 miljardia euroa (496,4 miljardia euroa vuonna 2021). Tämä lisäys johtuu pääasiassa SURE- ja NextGenerationEU-välineiden ottolainauksesta vuonna 2022. Merkittävimmät velat olivat ottolainaus NextGenerationEU-välinettä ja rahoitusapua varten (344,3 miljardia euroa), menojäämät ja tuloennakot (86,2 miljardia euroa), eläkevelvoitteet ja muihin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät velat (80,6 miljardia euroa) ja velat kolmansille osapuolille (55,3 miljardia euroa).

Velkojen koostumus 31. joulukuuta 2022

Merkittävä 80,8 miljardiin euron eli 16,3 prosentin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna johtui pääasiassa seuraavista syistä:

Saadut ja taseessa kohtaan ”Muut lyhytaikaiset velat” kirjatut maksupyynnöt ja laskut yhteensä

Nettovarat

Velkoja oli 31. joulukuuta 2022 yhteensä 131,3 miljardia euroa enemmän kuin varoja (82,3 miljardia euroa vuonna 2021). Tämä merkittävä 49,0 miljardin euron lisäys johtuu pääasiassa sellaisesta NextGenerationEU-välineen puitteissa vuonna 2022 toteutetusta ottolainauksesta, joka liittyy tukeen, jota ei makseta takaisin (mikä aiheuttaa 69,5 miljardia euroa suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvia menoja, mikä vastaa 26,6 miljardin euron lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna). On huomattava, että vaikka velkoja on enemmän kuin varoja, EU:n toimielimet ja elimet eivät ole taloudellisissa vaikeuksissa, vaan tietyt velat maksetaan tulevista vuotuisista talousarvioista. Monet menot kirjataan suoriteperusteen mukaisesti kuluvana vuonna, vaikka niitä vastaavat maksut suoritetaan vasta seuraavan vuoden vuosien talousarvioista. Niihin liittyvät tulot kirjataan vasta tulevina vuosina. Lukuun ottamatta NextGenerationEU-välinettä varten otettuja lainoja, jotka on maksettava takaisin vuosina 2028–2052, ja työsuhde-etuuksiin liittyvää velkaa, joka on maksettava usean vuosikymmenen aikana, tärkeimpiä tällaisia eriä ovat maataloustukirahastoon liittyvät toimet, joista suurin osa maksetaan yleensä seuraavan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

26.EU:N POLIITTINEN KEHYS JA RAHOITUSKEHYS, HALLINTO JA VASTUUVELVOLLISUUS

Euroopan unioni (EU) on unioni, jolle sen jäsenvaltiot antavat toimivaltaa yhteisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jossa vallitsevat moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.

27.POLIITTINEN KEHYS JA RAHOITUSKEHYS

EU pyrkii saavuttamaan perussopimuksessa vahvistetut tavoitteet useilla eri välineillä, joista yksi on EU:n talousarvio. Muita välineitä ovat esimerkiksi yhteinen lainsäädäntökehys ja yhteiset poliittiset strategiat.

EU:n pääasiallisena rahoituslähteenä ovat omat varat, joita täydennetään muilla tuloilla. Omia varoja on neljänlaisia: perinteiset omat varat (pääasiassa tullimaksuja), arvonlisäveroon (alv) perustuvat omat varat, kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvat omat varat (otettu käyttöön vuonna 2021) ja bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat omat varat. EU:n toiminnasta kertyvien muiden tulojen (esimerkiksi kilpailun alalla määrätyt sakot) osuus on yleensä alle 10 prosenttia kaikista tuloista.

28.HALLINTO JA VASTUUVELVOLLISUUS

29.Institutionaalinen rakenne

EU:lla on toimielinjärjestelmä, jolla pyritään edistämään unionin arvoja, ajamaan unionin tavoitteita, palvelemaan unionin, sen kansalaisten ja jäsenvaltioiden etuja sekä varmistamaan unionin politiikkojen ja toimien johdonmukaisuus, tehokkuus ja jatkuvuus. Organisaatiorakenne koostuu toimielimistä, virastoista ja muista EU:n elimistä. Varainhoitoasetuksessa ja sovellettavissa tilinpäätössäännöissä määritellään, mitkä näistä yhteisöistä sisältyvät EU:n konsolidoituun tilinpäätökseen (ks. konsolidoinnin piiriin kuuluvien yhteisöjen luettelo EU:n konsolidoidun tilinpäätöksen liitetiedossa 9).

Euroopan parlamentti toimii yhdessä neuvoston kanssa lainsäätäjänä ja budjettivallan käyttäjänä. Komissio on poliittisesti vastuussa Euroopan parlamentille. Neuvosto myös hoitaa politiikkaan ja yhteensovittamiseen liittyviä tehtäviä Eurooppa-neuvoston määrittelemien yleisten poliittisten suuntaviivojen ja painopisteiden mukaisesti.

Euroopan komissio on Euroopan unionin toimeenpaneva elin. Se edistää unionin yleistä etua ja tekee sitä varten asianmukaisia aloitteita. Se varmistaa perussopimusten soveltamisen ja valvoo unionin lainsäädännön soveltamista jäsenvaltioissa Euroopan unionin tuomioistuimen valvonnassa. Se vastaa koordinointi-, toimeenpano- ja hallintotehtävistä, toteuttaa talousarviota ja hallinnoi ohjelmia.

Komissio toteuttaa talousarviota suurelta osin yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. 10 Yhdessä ne varmistavat, että määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti. Asetuksissa vahvistetaan jäsenvaltioiden valvonta- ja tilintarkastusvelvoitteet talousarvion toteuttamisessa sekä niistä johtuvat tehtävät. Niissä vahvistetaan myös EU:n kunkin toimielimen tehtävät sekä erityissäännöt, jotka koskevat niiden omia menoja.

30.Komission hallintorakenne

Komission hallinnointijärjestelyt ja se, miten niiden avulla varmistetaan, että komissio toimii nykyaikaisena, vastuuvelvollisena ja tulosvastuullisena toimielimenä, on kuvattu Euroopan komission hallintoa koskevassa tiedonannossa 11 .

Komissio hoitaa tehtävänsä komission kollegion johdolla. Kollegio vahvistaa painopisteet ja kantaa poliittisen kokonaisvastuun komission työstä. Kollegiona komissio toimii puheenjohtajansa poliittisen ohjauksen alaisena. Puheenjohtaja esittää osana nimitystään Euroopan parlamentille poliittisten suuntaviivojen muodossa tavoitteet, joihin hän aikoo pyrkiä. Puheenjohtaja päättää komission sisäisestä organisaatiosta varmistaakseen, että komissio toimii johdonmukaisesti ja tehokkaasti kollegiaalisena elimenä.

Kollegio antaa talousarvion operatiivisen toteutuksen ja varainhoidon komission hallintoa johtavien pääjohtajien ja toimialajohtajien tehtäväksi. Tällä hajautetulla lähestymistavalla luodaan hallintokulttuuri, joka kannustaa virkamiehiä ottamaan vastuuta niistä toimista, joihin he voivat vaikuttaa. Heitä myös vaaditaan kantamaan vastuu oman vastuualueensa toimista.

Puheenjohtajan alaisuudessa toimiva hallintoneuvosto vastaa koordinoinnista, valvonnasta, neuvonnasta ja strategisista suuntaviivoista ja tiiviissä yhteistyössä talousarviosta, henkilöresursseista ja hallinnosta vastaavan komission jäsenen sekä puheenjohtajan yksikön ja keskusyksikön kanssa.

Sisäisillä järjestelyillä määritellään yhtenäiset ja vankat valvonta- ja hallintavälineet, joiden avulla komission kollegio voi kantaa poliittisen vastuun komission työstä. 12

31.Komission varainhoito

Komissiossa varainhoidon tehtävät ja vastuut on määritelty selkeästi (esimerkiksi varainhoitoasetuksessa ja sisäisissä säännöissä 13 ), ja niitä sovelletaan sen mukaisesti. Valtuutettuina tulojen ja menojen hyväksyjinä komission pääjohtajat ja toimialajohtajat ovat vastuussa siitä, että EU:n resursseja käytetään moitteettoman varainhoidon mukaisesti, sekä varainhoitoasetuksen säännösten noudattamisesta, riskienhallinnasta ja asianmukaisen sisäisen valvonnan kehyksen luomisesta.

Tulojen ja menojen hyväksyjät ovat vastuussa hallinnointiprosessin kaikista osista. He muun muassa päättävät, mitä toimia toimielimen asettamien poliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, ja vastaavat sekä varsinaisten toimien hallinnoinnista että moitteettomasta varainhoidosta. Nämä tehtävät voidaan siirtää vielä johtajille, yksikönpäälliköille ja muille henkilöille, joista tulee edelleenvaltuutettuja tulojen ja menojen hyväksyjiä. Kukin valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä voi käyttää sisäisen valvontajärjestelmän toteuttamisen valvonnassa ja seurannassa apuna yhtä tai kahta riskienhallinnasta ja sisäisestä valvonnasta vastaavaa johtajaa.

Komission keskusyksiköt antavat ohjeita ja neuvoja sekä edistävät parhaita käytäntöjä muun muassa hallintoneuvoston työn kautta.

Varainhoitoasetuksessa edellytetään, että kukin tulojen ja menojen hyväksyjä laatii vuotuisen toimintakertomuksen, jossa esitellään yksityiskohtaiset tiedot saavutetuista tuloksista sekä sisäisestä valvonnasta ja varainhoidosta vuoden aikana. Vuotuiseen toimintakertomukseen sisältyy ilmoitus siitä, että varat on käytetty moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että on otettu käyttöön valvontamenettelyt, jotka antavat tarvittavat takeet tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. EU:n talousarviota koskeva vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus 14 on tärkein väline, jolla komission kollegio kantaa poliittisen vastuun EU:n talousarvion varainhoidosta.

Komission tilinpitäjä vastaa keskitetysti kassanhallinnasta, takaisinperintämenettelyistä, julkissektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS) perustuvien tilinpäätössääntöjen laatimisesta, kirjanpitojärjestelmien validoinnista sekä komission tilinpäätöksen ja EU:n vuotuisen konsolidoidun tilinpäätöksen laadinnasta. Lisäksi tilinpitäjän on varmennettava tilinpäätös allekirjoituksellaan ja vakuutettava olevansa riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean kuvan unionin taloudellisesta asemasta, toimien tuloksista ja rahavirroista. Komission kollegio hyväksyy tilinpäätöksen. Tilinpitäjän tehtävä on riippumaton toiminto, ja hän on päävastuussa komissiolle tehtävästä taloudellisesta raportoinnista.

Myös komission sisäisen tarkastajan tehtävä on keskitetty, riippumaton toiminto. Sisäinen tarkastaja tarjoaa riippumatonta neuvontaa sekä antaa lausuntoja ja suosituksia komission, EU:n virastojen ja muiden riippumattomien elinten sisäisen valvonnan järjestelmien laadusta ja toiminnasta.

Sisäisen tarkastuksen seurantakomitea varmistaa sisäisen tarkastajan riippumattomuuden. Se myös seuraa sisäisen tarkastustyön laatua ja komission yksiköiden sisäisten ja ulkoisten tarkastussuositusten jatkotoimia sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vastuuvapauden myöntämiseen liittyviä havaintoja ja suosituksia EU:n vuotuisen konsolidoidun tilinpäätöksen luotettavuudesta. Sisäisen tarkastuksen seurantakomitea edistää osaltaan komission toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden yleistä paranemista sen pyrkiessä saavuttamaan tavoitteensa sekä helpottaa kollegion harjoittamaa komission hallinnon, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan käytäntöjen valvontaa.

32.Ulkoinen tarkastus ja vastuuvapauden myöntämismenettely

EU:n varoja on hallinnoitava moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti tehokkaasti, tuloksellisesti ja taloudellisesti. Vastuuvelvollisuuskehys perustuu kattavaan raportointiin, ja ulkoisen ja poliittisen valvonnan tarkoituksena on saada kohtuullinen varmuus siitä, että EU:n varoja käytetään asianmukaisesti.

Euroopan parlamentti päättää neuvoston suosituksen perusteella, antaako se lopullisen hyväksyntänsä, josta käytetään myös ilmausta ”vastuuvapauden myöntäminen”, sille, miten komissio on pannut EU:n talousarvion täytäntöön tiettynä vuonna. Vuotuinen vastuuvapausmenettely varmistaa sen, että komissiolla on poliittinen vastuu EU:n talousarvion toteuttamisesta.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin tutkii vuosittain, ovatko tilit luotettavia, onko kaikki tulot saatu, ovatko kaikki menot syntyneet laillisesti ja asianmukaisesti ja ovatko varainhoito ja budjetoinnin laatunäkökohdat, myös tuloksellisuusulottuvuus, olleet moitteettomia. Kun otetaan huomioon NextGenerationEU-välineen huomattava merkitys, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausuntoa EU:n perinteisen talousarvion mukaisten menojen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta on vuodesta 2021 alkaen täydennetty erillisellä lausunnolla elpymis- ja palautumistukivälineen mukaisten menojen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus on vastuuvapausmenettelyn lähtökohta. Tilintarkastajat laativat myös erityiskertomuksia varainkäytön tietyistä osa-alueista tai politiikanaloista taikka talousarvioon tai hallintoon liittyvistä kysymyksistä.

Päätös vastuuvapauden myöntämisestä perustuu myös komission integroituun talous- ja tilinpäätösraportointiin, komission jäsenten kuulemisiin Euroopan parlamentissa sekä komissiolle osoitettuihin kirjallisiin kysymyksiin annettuihin vastauksiin.

KONSOLIDOITUUN TILINPÄÄTÖKSEEN LIITETTY ILMOITUS

Euroopan unionin vuoden 2022 konsolidoitu tilinpäätös on laadittu käyttäen tietoja, jotka toimielimet ja elimet ovat toimittaneet Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 246 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Vakuutan, että tilinpäätös on laadittu kyseisen varainhoitoasetuksen XIII osaston säännösten sekä tilinpäätöksen liitetiedoissa esitettyjen tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.

Olen saanut kyseisten toimielinten ja elinten tilinpitäjiltä kaikki heidän oikeiksi vakuuttamansa tiedot, jotka tarvitaan laadittaessa tilinpäätöstä, josta käyvät ilmi Euroopan unionin varat ja velat sekä talousarvion toteuttaminen.

Edellä mainittujen tietojen perusteella ja tehtyäni tarpeellisiksi katsomani tarkistukset ennen kuin varmensin Euroopan komission tilinpäätöksen allekirjoituksellani, vakuutan olevani riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean kuvan Euroopan unionin taloudellisesta asemasta, toimien tuloksista ja rahavirroista.

Rosa Aldea Busquets

Komission tilinpitäjä

19. kesäkuuta 2023

EUROOPAN UNIONI

VARAINHOITOVUOSI 2022

KONSOLIDOIDUT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA LIITETIEDOT

On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin.

SISÄLLYSLUETTELO

TASE        

TUOTTO- JA KULULASKELMA    

RAHAVIRTALASKELMA    

LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA    

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT    

1.    TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LAATIMISPERIAATTEET    

2.    TASEEN LIITETIEDOT    

3.    TUOTTO- JA KULULASKELMAN LIITETIEDOT    

4.    EHDOLLISET VELAT JA VARAT    

5.    TALOUSARVIOSITOUMUKSET JA OIKEUDELLISET SITOUMUKSET    

6.    RAHOITUSRISKIN HALLINTA    

7.    LÄHIPIIRIÄ KOSKEVAT TIEDOT    

8.    TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT    

9.    KONSOLIDOINNIN LAAJUUS    

TASE

*    Euroopan parlamentin 23. marraskuuta 2022 hyväksymän talousarvion mukaisesti EU:n lyhytaikaiset velat katetaan omista varoista, jotka jäsenvaltiot kantavat tai joiden maksamista pyydetään jäsenvaltioilta seuraavana vuonna. Lisäksi henkilöstösääntöjen (29. helmikuuta 1968 annettu asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, sellaisena kuin se on muutettuna) 83 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot takaavat yhdessä eläkevastuun kattamisen.

TUOTTO- JA KULULASKELMA

RAHAVIRTALASKELMA

LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

On huomattava, että seuraavissa taulukoissa Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevat, vuoden 2020 loppuun ulottuviin monivuotisiin rahoituskehyksiin liittyvät määrät esitetään edelleen otsakkeessa ”Jäsenvaltiot”, sillä vaikka Yhdistynyt kuningaskunta erosi unionista 1. helmikuuta 2020 erosopimuksen mukaisesti, sillä on unionin kanssa edelleen rahoitussuhde, joka vastaa jäsenvaltion suhdetta.

1.TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LAATIMISPERIAATTEET

2.OIKEUSPERUSTA JA TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖT

EU:n kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18 päivänä heinäkuuta 2018 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1), jäljempänä ’varainhoitoasetus’.

Varainhoitoasetuksen 80 artiklan mukaisesti EU laatii tilinpäätöksensä suoriteperusteisena. Kyseiset säännöt perustuvat julkisen sektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS). Näitä komission tilinpitäjän vahvistamia tilinpäätössääntöjä on noudatettava kaikissa konsolidoinnin piiriin kuuluvissa EU:n toimielimissä ja elimissä konsolidoidun tilinpäätöksen sisäisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

Euroopan unionin uusien, tarkistettujen tilinpäätössääntöjen soveltaminen

Tarkistettu Euroopan unionin tilinpäätössääntö, joka on voimassa 1. tammikuuta 2022 lähtien alkaneiden varainhoitovuosien osalta

Uusia Euroopan unionin tilinpäätössääntöjä ei ole tullut voimaan 1. tammikuuta 2022 lähtien alkaneiden varainhoitovuosien osalta.

Hyväksytty uusi EU:n tilinpäätössääntö, jota ei sovellettu vielä 31. joulukuuta 2022

Uusia tilinpäätössääntöjä, joita ei vielä sovellettu 31. joulukuuta 2022, ei ole hyväksytty.

3.TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Tilinpäätöksen tarkoituksena on antaa tietoa organisaation taloudellisesta asemasta, sen toiminnan tuloksesta ja sen rahavirroista. Tavoitteena on, että näistä tiedoista on hyötyä laajalle käyttäjäkunnalle. Koska EU on julkisoikeudellinen yhteisö, tilinpäätöksellä on lisäksi tarkoitus antaa tietoja, joista on hyötyä päätöksenteossa, ja osoittaa, että unioni on hoitanut sille uskottuja varoja vastuullisesti. Tämä asiakirja on laadittu näiden periaatteiden mukaisesti.

Yleiset periaatteet (laskentaperiaatteet), joita noudatetaan tilinpäätöstä laadittaessa, määritetään EU:n tilinpäätössäännössä nro 1 (”Tilinpäätös”). Ne ovat samat kuin IPSAS 1 -standardissa eli oikean kuvan antaminen, suoriteperuste, toiminnan jatkuvuus, esittämistavan johdonmukaisuus, olennaisuus, erien yhdistäminen, bruttoperiaate ja tietojen vertailtavuus.

Tilinpäätösraportoinnin laadulliset ominaisuudet ovat merkityksellisyys, todenmukaisen kuvan antaminen (luotettavuus), ymmärrettävyys, oikea-aikaisuus, vertailukelpoisuus ja todennettavuus.

4.KONSOLIDOINTI

Konsolidoinnin laajuus

EU:n konsolidoituun tilinpäätökseen kuuluvat kaikki merkittävät määräysvallassa olevat yhteisöt, yhteisjärjestelyt ja osakkuusyritykset. Täydellinen luettelo konsolidoinnin piiriin kuuluvista yhteisöistä, joka koostuu nyt 54:stä määräysvallassa olevasta yhteisöstä ja yhdestä osakkuusyrityksestä (55 määräysvallassa olevaa yhteisöä ja yksi osakkuusyritys vuonna 2021), on liitetiedossa 9. Määräysvallassa olevia yhteisöjä ovat EU:n toimielimet (mukaan lukien komissio mutta ei Euroopan keskuspankki) ja EU:n virastot (lukuun ottamatta yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyviä virastoja). Myös selvitystilassa olevaa Euroopan hiili- ja teräsyhteisöä pidetään määräysvallassa olevana yhteisönä. EU:n ainoa osakkuusyritys on Euroopan investointirahasto (EIR).

Yhteisöjä, jotka kuuluvat konsolidoinnin piiriin mutta joilla on vähäinen merkitys EU:n konsolidoidussa tilinpäätöksessä, ei tarvitse konsolidoida tai arvostaa pääomaosuusmenetelmällä, jos se veisi kohtuuttomasti aikaa tai aiheuttaisi liian suuret kustannukset EU:lle. Nämä ”vähämerkityksiset yhteisöt” luetellaan erikseen liitetiedossa 9. Vuonna 2022 vähämerkityksisiksi luokiteltiin kahdeksan yhteisöä (kahdeksan yhteisöä myös vuonna 2021).

Määräysvallassa olevat yhteisöt

Konsolidoinnin laajuuden määrittämiseen sovelletaan määräysvallan käsitettä. Määräysvallassa olevat yhteisöt ovat yhteisöjä, joista EU saa tai sillä on oikeus saada vaihtuvia etuja toimintaan osallistumisesta. EU voi vaikuttaa kyseisten etujen luonteeseen ja määrään käyttämällä määräysvaltaansa yhteisössä. Määräysvallan on oltava käytettävissä kaiken aikaa, ja sen on liityttävä yhteisön relevantteihin toimintoihin. Määräysvallassa olevat yhteisöt konsolidoidaan kokonaisuudessaan. Konsolidointi alkaa siitä päivästä, jona määräysvalta saadaan, ja loppuu, kun määräysvaltaa ei enää ole.

Määräysvallan tavallisimmat osoittajat ovat Euroopan unionissa yhteisön perustaminen perussopimusten tai johdetun oikeuden mukaisesti, yhteisön toiminnan rahoittaminen unionin yleisestä talousarviosta saatavalla rahoituksella, äänioikeudet hallintoelimissä, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tekemät tarkastukset ja Euroopan parlamentin myöntämä vastuuvapaus. Kunkin yhteisön osalta on arvioitava erikseen, syntyykö määräysvalta yhden vai kaikkien edellä mainittujen perusteiden seurauksena.

Kaikki EU:n määräysvallassa olevien yhteisöjen väliset olennaiset transaktiot ja rahamäärät eliminoidaan. Sen sijaan näihin transaktioihin liittyvät realisoitumattomat voitot ja tappiot ovat vähäisiä, minkä vuoksi niitä ei ole eliminoitu.

Yhteisjärjestelyt

Yhteisjärjestely on sopimus, jonka mukaisesti EU:lla ja yhdellä tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhteinen määräysvalta on sopimukseen perustuva, tiettyä järjestelyä koskeva sitovalla järjestelyllä jaettu määräysvalta. Se on olemassa vain silloin, kun asianomaisia toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä suostumusta. Yhteisjärjestelyt voivat olla joko yhteisyrityksiä tai yhteisiä toimia. Yhteisyritys on yhteisjärjestely, joka on rakenteeltaan erillinen yksikkö ja jonka osapuolilla on järjestelyn nettovaroja koskevia oikeuksia. Osuuksia yhteisyrityksissä käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen (ks. liitetieto 1.5.4). Yhteinen toimi on yhteisjärjestely, jonka mukaan osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. EU kirjaa tilinpäätökseensä yhteisiä toimia koskevista osuuksista seuraavat erät: EU:n varat, velat, tulot ja menot sekä EU:n osuus yhteisistä varoista, veloista, tuloista ja menoista.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yhteisöjä, joissa EU:lla on suoraan tai välillisesti huomattava vaikutusvalta mutta ei yksinomaista tai yhteistä määräysvaltaa. Vaikutusvalta katsotaan huomattavaksi, jos EU:lla on suoraan tai välillisesti vähintään 20 prosenttia äänioikeuksista. Osuuksia osakkuusyrityksissä käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen (ks. liitetieto 1.5.4).

Konsolidoinnin ulkopuoliset yhteisöt, joiden varoja komissio hallinnoi

Euroopan komissio hallinnoi EU:n henkilöstön sairausvakuutusjärjestelmän, Euroopan kehitysrahaston ja osallistujien takuurahaston varoja näiden yhteisöjen puolesta. Näitä yhteisöjä ei kuitenkaan ole konsolidoitu EU:n tilinpäätökseen, koska ne eivät ole EU:n määräysvallassa.

5.LAATIMISPERUSTA

Tilinpäätös laaditaan vuosittain varainhoitoasetuksen 243 artiklan mukaisesti. Tilivuosi alkaa 1. tammikuuta ja päättyy 31. joulukuuta.

6.Valuuttojen muuntaminen euroiksi

Toimintavaluutta ja raportointivaluutta

Jos ei toisin mainita, tilinpäätös laaditaan miljoonina euroina, koska euro on EU:n toimintavaluutta.

Transaktiot ja saldot

Ulkomaanvaluutan määräiset transaktiot muunnetaan euroiksi transaktiopäivän valuuttakurssiin. Tuotto- ja kululaskelmaan on kirjattu kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät ulkomaanvaluutan määräisten transaktioiden suorittamisesta sekä ulkomaanvaluutan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuntamisesta euromääräisiksi vuoden lopun valuuttakursseihin.

Poikkeavia muuntomenetelmiä sovelletaan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, jotka arvostetaan euroina niiden hankintapäivänä voimassa olleiden euron kurssien mukaan.

Ulkomaanvaluutan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen saldot vuoden lopussa muunnetaan euroiksi käyttäen seuraavia 31. joulukuuta voimassa olleita Euroopan keskuspankin (EKP) valuuttakursseja:

Euron vaihtokurssit

7.Arvioiden käyttäminen

IPSAS-standardien ja yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti tilinpäätökseen sisältyy väistämättä määriä, jotka perustuvat johdon tekemiin arvioihin ja oletuksiin, jotka puolestaan perustuvat luotettavimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Merkittäviin arvioihin kuuluvat muun muassa työsuhde-etuuksiin liittyvät velat, muihin lyhytaikaisiin saamisiin liittyvä taloudellinen riski ja rahoitusvälineitä koskevissa liitetiedoissa esitetyt määrät, jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen ja takaussopimusvelkojen arvonalentumisesta johtuva vähennyserä, tulo- ja menojäämät, varaukset, aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvon alentuminen, vaihto-omaisuuden nettorealisointiarvo sekä ehdolliset varat ja velat. Kyseisten erien todellinen arvo voi poiketa arvioista. Arvioihin tehtävät muutokset kirjataan kaudella, jonka aikana ne tulevat tietoon, jos muutos vaikuttaa vain siihen kauteen, tai kyseiseen kauteen ja tuleviin kausiin, jos muutos vaikuttaa kumpaankin.

8.TASE

9.Aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke on yksilöitävissä oleva ei-monetaarinen omaisuuserä, jolla ei ole aineellista olomuotoa. Hyödyke on yksilöitävissä, jos se joko on erotettavissa (eli se pystytään erottamaan tai irrottamaan yhteisöstä esimerkiksi myymällä, siirtämällä, lisensoimalla, antamalla vuokralle tai vaihtamalla joko sellaisenaan tai yhdessä siihen liittyvän sopimuksen taikka yksilöitävissä olevan omaisuuserän tai velan kanssa riippumatta siitä, aikooko yhteisö toimia niin) tai johtuu sitovista järjestelyistä (muun muassa sopimuksiin perustuvista tai muista laillisista oikeuksista) riippumatta siitä, ovatko nämä oikeudet siirrettävissä tai ovatko ne erotettavissa yhteisöstä tai muista oikeuksista ja velvoitteista.

Hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot. Sisäisesti tuotetut aineettomat hyödykkeet aktivoidaan, kun EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen mukaiset kriteerit täyttyvät. Menot liittyvät pelkästään omaisuuserän kehitysvaiheeseen. Aktivoitaviin menoihin kuuluvat kaikki välittömät menot, jotka ovat välttämättömiä hyödykkeen luomiseksi, tuottamiseksi ja saattamiseksi valmiiksi toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Tutkimustoimintaan liittyvät menot, aktivointikelvottomat kehitysmenot ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi, kun ne syntyvät.

Aineettomista hyödykkeistä tehdään poistot tasapoistomenetelmällä omaisuuserien arvioituna taloudellisena vaikutusaikana (3–11 vuotta). Aineettomien hyödykkeiden arvioitu taloudellinen vaikutusaika riippuu niiden sopimuksessa määritellystä taloudellisesta tai oikeudellisesta käyttöajasta.

10.Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Kaikki aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot. Hankintamenoon sisältyvät kustannukset, jotka voidaan suoraan kohdistaa omaisuuserän hankintaan, rakentamiseen tai siirtämiseen.

Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään omaisuuserän kirjanpitoarvoon tai kirjataan erillisenä omaisuuseränä ainoastaan silloin, kun on todennäköistä, että EU saa omaisuuserästä tulevaisuudessa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ja kun omaisuuserään liittyvät menot voidaan määrittää luotettavasti. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan sinä varainhoitovuotena, jonka aikana ne syntyvät.

Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellisen vaikutusajan katsotaan olevan rajoittamaton. Myöskään keskeneräisistä hankinnoista ei tehdä poistoja, koska tällaiset omaisuuserät eivät ole vielä käytettävissä. Muista omaisuuseristä tehdään tasapoistot, jotta niiden jäännösarvo voidaan vähentää niiden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana seuraavasti:

Omaisuuserien luovutuksesta saatavat voitot ja tappiot määritetään vertaamalla luovutustuloa, josta on vähennetty myyntikustannukset, luovutetun omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Kyseiset voitot ja tappiot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

Vuokraus

Leasingsopimus on sopimus, jonka mukaan vuokralle antaja antaa leasingvuokraajalle oikeuden käyttää omaisuuserää sovitun ajan maksua tai toistuvia maksusuorituksia vastaan. Leasingsopimukset luokitellaan joko rahoitusleasingsopimuksiksi tai käyttöleasingsopimuksiksi.

Rahoitusleasingsopimukset ovat leasingsopimuksia, joissa olennaiset omistajuuteen liittyvät riskit ja edut on siirretty leasingvuokraajalle. Kun leasingvuokraaja tekee rahoitusleasingsopimuksen, rahoitusleasingilla hankitut omaisuuserät kirjataan varoiksi ja niihin liittyvät rahoitusleasingvelvoitteet veloiksi leasingsopimuksen alkamisajankohtana. Varat ja velat merkitään määrään, joka on yhtä suuri kuin vuokratun hyödykkeen käypä arvo tai vähimmäisvuokrien nykyarvo – sen mukaan, kumpi niistä on alempi –, jotka molemmat määritetään sopimuksen syntymisajankohtana. Vuokra-aikana rahoitusleasingilla hallussa pidettävistä omaisuuseristä tehdään poistot joko omaisuuserien taloudellisena vaikutusaikana tai leasingsopimuksen voimassaoloaikana sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi. Leasingmaksujen vähimmäismäärät on jaettu rahoitusmenoihin (koron osuus) ja jäljellä olevaan velkaan (pääoman osuus). Rahoitusmenot kohdennetaan leasingsopimuksen voimassaoloaikana kullekin kaudelle, jotta jäljellä olevalle tapauksen mukaan lyhyt- tai pitkäaikaisena esitettävälle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti. Muuttuvat vuokrat kirjataan sen kauden kuluiksi, jonka aikana ne toteutuvat.

Käyttöleasingsopimukset ovat sellaisia muita leasingsopimuksia kuin rahoitusleasingsopimuksia, joissa omistajuuteen liittyvät riskit ja edut säilyvät olennaisilta osin vuokralle antajalla. Kun leasingvuokraaja tekee käyttöleasingsopimuksen, käyttöleasingin maksut kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan tasaerinä leasingsopimuksen voimassaoloaikana eikä vuokrattua omaisuuserää tai leasingvelkaa esitetä taseessa.

11.Muiden kuin rahoitusvarojen arvon alentuminen

Arvon alentuminen tarkoittaa omaisuuserän tulevien taloudellisten hyötyjen tai suorituspotentiaalin menettämistä sen lisäksi, että omaisuuserän tulevien taloudellisten hyötyjen tai suorituspotentiaalin menetys kirjataan järjestelmällisesti tekemällä hankintamenon jaksotuksia tai poistoja (tapauksen mukaan). Omaisuuseristä, joiden taloudellista vaikutusaikaa ei ole rajoitettu, ei tehdä poistoja / hankintamenon jaksotuksia, vaan niiden arvon alentumista testataan vuosittain. Omaisuuserien, joista tehdään hankintamenon jaksotuksia tai poistoja, arvon alentumista testataan aina, kun tilinpäätöspäivänä on nähtävissä, että omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistappioksi kirjataan määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo, josta on vähennetty luovutuksesta aiheutuvat menot, tai omaisuuserän käyttöarvo – sen mukaan, kumpi näistä on suurempi.

Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvoa ja taloudellista vaikutusaikaa tarkistetaan vähintään kerran vuodessa ja muutetaan tarvittaessa. Jos aiempina vuosina kirjattujen arvonalennusten perusteet eivät enää päde, arvonalentumistappiot peruutetaan.

12.Pääomaosuusmenetelmällä arvostetut sijoitukset

Osuudet osakkuusyrityksissä ja yhteisyrityksissä

Sijoitukset, jotka käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen, kirjataan alun perin hankintamenoon. Myöhemmin tätä kirjanpitoarvoa lisätään tai vähennetään, jotta voidaan tunnistaa myöhempiä rahoitusosuuksia, EU:n osuus sijoittajan ylijäämästä tai alijäämästä, arvon alentumisia ja osinkoja. Alkuperäinen hankintameno ja kaikki muutokset muodostavat sijoituksen kirjanpitoarvon tilinpäätöslaskelmissa tilinpäätöspäivänä. EU:n osuus sijoittajan ylijäämästä tai alijäämästä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan, ja EU:n osuus sijoittajan pääoman muutoksista kirjataan nettovaroihin sisältyviin rahastoihin. Sijoituksesta saatu voitonjako vähentää omaisuuserän kirjanpitoarvoa.

Jos EU:n osuus kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää käyttäen käsiteltävän sijoituksen tuottamista tappioista on yhtä suuri kuin sen omistusosuus sijoituksesta tai ylittää tämän, EU ei merkitse lisätappioita taseeseensa (”taseeseen merkitsemättömät tappiot”). Kun EU:n osuus on pienentynyt nollan suuruiseksi, lisätappioita otetaan huomioon ja velkaa kirjataan vain siihen määrään asti kuin EU:lla on oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite tai se on suorittanut maksuja osakkuus- tai yhteisyrityksen puolesta.

Jos arvon alentuminen voidaan osoittaa, omaisuuserät kirjataan alempaan kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään edellä liitetiedossa 1.5.3 kuvatulla tavalla. Jos arvon alentumiselle ei myöhempänä ajankohtana ole enää perustetta, arvonalentumistappio peruutetaan kirjaamalla omaisuuserä arvonalentumistappiosta puhdistettuun kirjanpitoarvoon.

EU ei pyri käyttämään huomattavaa vaikutusvaltaa sellaisissa pääomasijoitusrahastoissa, joissa sillä on vähintään 20 prosentin omistusosuus. Näitä rahastoja pidetään tämän vuoksi rahoitusvälineinä, ja ne on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavina rahoitusvaroina.

Osakkuusyrityksiä ja yhteisyrityksiä, joiden katsotaan olevan vähämerkityksisiä (ks. liitetieto 1.3), ei käsitellä kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen. EU:n rahoitusosuudet kyseisissä yhteisöissä kirjataan kuluksi asianomaisella tilikaudella.

13.Rahoitusvarat

Luokittelu alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä

Luokittelussa käytetään kahta kriteeriä:

·Rahoitusvarojen hallintamalli. Tämä edellyttää sen arviointia, miten EU hallinnoi rahoitusvaroja rahavirtojen tuottamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi ja miten se arvioi rahoitusvarojen tuottoa.

·Omaisuuserän sopimusperusteiset kassavirtaominaisuudet. Tämä edellyttää sen arviointia, koostuvatko sopimusperusteiset kassavirrat yksinomaan pääomamaksuista ja jäljellä olevan pääoman korkomaksuista. Korko tarkoittaa korvausta rahan aika-arvosta, luottoriskistä ja muista perustyyppiseen luotonantoon liittyvistä riskeistä ja menoista.

Näihin kriteereihin perustuvan arvioinnin perusteella rahoitusvarat voidaan luokitella kolmeen luokkaan: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon nettovarojen / oman pääoman kautta arvostettavat rahoitusvarat tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat.

Rahoitusvarat, joiden sopimusperusteiset rahavirrat muodostuvat yksinomaan pääomasta ja koroista, luokitellaan yhteisön hallintomallin mukaan. Jos hallintomallin tarkoituksena on säilyttää rahoitusvaroja sopimusperusteisten rahavirtojen keräämiseksi, rahoitusvarat luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi. Jos hallintomallin tarkoituksena on säilyttää rahoitusvaroja sekä sopimusperusteisten rahavirtojen keräämiseen että rahoitusvarojen myymiseen, ne luokitellaan käypään arvoon nettovarojen / oman pääoman kautta arvostettaviksi. Jos hallintomalli eroaa näistä kahdesta mallista (esimerkiksi rahoitusvarat pidetään kaupankäyntitarkoituksessa tai niitä säilytetään ja hallinnoidaan käyvän arvon perusteella arvioitavassa salkussa), rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi.

Rahoitusvarat, joiden sopimusperusteiset rahavirrat eivät muodostu ainoastaan pääomasta ja koroista vaan altistavat riskeille ja volatiliteetille, jotka eivät liity perustyyppiseen lainajärjestelyyn (esimerkiksi osakkeiden hintojen muutokset), luokitellaan hallintamallista riippumatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi.

EU luokittelee rahoitusvarat alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä seuraavasti:

(I)Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

EU luokittelee tähän luokkaan

·käteisvarat ja muut rahavarat

·lainat (mukaan lukien sellaiset määräaikaistalletukset, joiden alkuperäinen erääntymisaika on pidempi kuin kolme kuukautta)

·vaihtoon perustuvat saamiset, lukuun ottamatta takaussopimuksen saamisia, jotka luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi.

Nämä rahoitusvarat, jotka eivät kuulu johdannaisiin, täyttävät kaksi ehtoa: EU:n hallintomallissa niitä säilytetään sopimusperusteisten rahavirtojen keräämiseksi. Lisäksi tiettyinä päivinä sopimusperusteiset rahavirrat koskevat ainoastaan pääomaa ja jäljellä olevan pääoman korkoa.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin lukuun ottamatta niitä, joiden maturiteetti on yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivästä.

(II)Käypään arvoon nettovarojen / oman pääoman kautta arvostettavat rahoitusvarat

Näillä rahoitusvaroilla, jotka eivät kuulu johdannaisiin, on sopimusperusteisia rahavirtoja, jotka koskevat ainoastaan pääomaa ja jäljellä olevan pääoman korkoa. Lisäksi hallintomallin tarkoituksena on säilyttää rahoitusvaroja sekä sopimusperusteisten rahavirtojen keräämiseen että rahoitusvarojen myymiseen.

Tähän luokkaan kuuluvat omaisuuserät sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin, jos niiden odotetaan toteutuvan 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

EU:lla ei ole tällaisia varoja 31. joulukuuta 2022.

(III)Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

EU luokittelee seuraavat rahoitusvarat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi, koska sopimukseen perustuvat rahavirrat eivät edusta pelkästään pääomaa ja pääoman korkoja:

·johdannaiset

·oman pääoman ehtoiset sijoitukset ja sijoitukset rahamarkkinarahastoihin tai yhdistettyihin salkkurahastoihin

·muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset (esimerkiksi riskipääomatoimet).

Lisäksi EU luokittelee hallussaan olevat velkapaperit käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi, koska velkapaperisalkkuja hallinnoidaan ja arvioidaan salkun käyvän arvon perusteella (esimerkiksi varainhoitoasetuksen 212 artiklan mukainen yhteinen vararahasto).

Tähän luokkaan kuuluvat omaisuuserät sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin, jos niiden odotetaan toteutuvan 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

Alkuperäinen kirjaaminen ja arvostaminen

Sellaisten rahoitusvarojen ostot, jotka arvostetaan nettovarojen / oman pääoman kautta ja tulosvaikutteisesti käypään arvoon, kirjataan niiden kaupankäyntipäivänä eli päivänä, jona EU sitoutuu ostamaan omaisuuserän. Muut rahavarat ja lainat kirjataan silloin, kun raha talletetaan rahoituslaitokseen tai siirretään lainanottajille.

Rahoitusvarat arvostetaan alun perin käypään arvoon. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon lisätään transaktiomenot kaikille rahoitusvaroille, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti käypään arvoon. Rahoitusvaroille, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, transaktiomenot kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan.

Rahoitusvaroihin kuuluvan erän käypä arvo alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä on yleensä transaktiohinta, paitsi jos transaktio ei ole markkinaehtoinen eli jos se on toteutettu yleishyödyllisessä tarkoituksessa vastikkeetta tai nimellistä vastiketta vastaan. Tässä tapauksessa rahoitusvälineen käyvän arvon ja transaktiohinnan välinen erotus on muu kuin vaihtoon perustuva osa, joka kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Tällöin rahoitusvaroihin kuuluvan erän käypä arvo johdetaan täysin vastaavan välineen senhetkisistä markkinatransaktioista. Jos välineelle ei ole toimivia markkinoita, käypä arvo johdetaan arvostusmenetelmällä, jossa käytetään havainnoitavissa olevilta markkinoilta saatavilla olevia tietoja.

Kun myönnetään pitkäaikainen laina, josta ei peritä korkoa tai josta perittävä korko on markkinakorkoa alhaisempi, lainan käypänä arvona voidaan pitää kaikkien tulevien rahavirtojen nykyarvoa, joka saadaan diskonttaamalla tulevat rahavirrat vastaavaan luottoluokkaan kuuluvan vastaavan instrumentin vallitsevalla markkinakorolla.

Elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnetyt lainat ja rahoitusapuna myönnetyt lainat arvostetaan alun perin nimellisarvoonsa, ja transaktiohinta katsotaan lainan käyväksi arvoksi. Näin menetellään, koska

·EU:n lainanannon ”markkinaympäristö” poikkeaa selvästi tavanomaisista pääomamarkkinoista, joilla kaupallisia ja valtioiden velkakirjoja lasketaan liikkeeseen. Koska lainanantajilla on näillä markkinoilla myös vaihtoehtoisia sijoituskohteita, mahdollisuus tehdä niin otetaan huomioon markkinahinnoissa. Tätä vaihtoehtoisten sijoitusten mahdollisuutta ei kuitenkaan sovelleta EU:hun, koska se ei saa sijoittaa rahaa pääomamarkkinoille. Se voi ainoastaan ottaa lainaa markkinoilta lainatakseen sen edelleen. Tämä tarkoittaa sitä, että EU:lla ei ole ottamilleen lainoille vaihtoehtoista lainaus- tai sijoituskohdetta. Tällöin ei ole myöskään vaihtoehtoiskustannusta eikä vertailuperustaa markkinakorkojen kanssa. EU:n lainaustoiminta muodostaa itse asiassa omat markkinat. Koska vaihtoehtoisia sijoituskohteita ei oteta huomioon, markkinahinta ei vastaa asianmukaisesti EU:n lainatransaktioiden sisältöä. Näin ollen EU:n lainanannon käypää arvoa ei voida määrittää suhteessa kaupallisiin tai valtioiden joukkovelkakirjoihin.

·Koska vertailukelpoisia toimivia markkinoita tai vastaavia transaktioita ei ole, Euroopan unionin olisi käytettävä perittyä korkoa määrittäessään käypiä arvoja lainanannossa.

Myöhempi arvostaminen

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat arvostetaan myöhempänä ajankohtana jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää soveltaen.

Nettovarojen / oman pääoman kautta käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat arvostetaan myöhempänä ajankohtana käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista aiheutuvat voitot ja tappiot kirjataan käyvän arvon rahastoon lukuun ottamatta monetaaristen varojen valuuttakurssien muuntoeroja, jotka kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan myöhempänä ajankohtana käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista aiheutuvat voitot ja tappiot (mukaan lukien valuuttakurssimuunnoksista ja saaduista koroista johtuvat) kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan kaudella, jolla ne syntyvät.

Myöhempi arvostaminen käypään arvoon

Toimivilla markkinoilla noteerattavien sijoitusten käyvät arvot perustuvat voimassa oleviin ostokursseihin. Jos rahoitusvaroihin kuuluvalla erällä ei ole toimivia markkinoita, arvopaperi on noteeraamaton tai kyseessä on OTC-johdannainen, EU määrittää käyvän arvon arvostusmenetelmien avulla. Näihin menetelmiin kuuluvat muun muassa vertailu toisistaan riippumattomien osapuolten välisiin viimeaikaisiin liiketoimiin ja muihin keskeisiltä osiltaan vastaaviin instrumentteihin, diskontattujen rahavirtojen analysointi, optionhinnoittelumallit sekä muut markkinatoimijoiden yleisesti käyttämät arvostusmenetelmät.

Riskipääomarahastoihin tehdyt sijoitukset, joilla ei ole noteerattua markkinahintaa toimivilla markkinoilla, arvostetaan osuudenomistajille kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän nettoarvoon, jonka katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

EU kirjaa ja arvostaa arvonalentumistappion sellaisten rahoitusvarojen odotettavissa olevista luottotappioista, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon nettovarojen / oman pääoman kautta.

Odotettavissa oleva luottotappio on sopimusperusteisten rahavirtojen ja EU:n odotettavissa olevien rahavirtojen välisen erotuksen nykyarvo. Odotettavissa oleva luottotappio perustuu järkevään ja perusteltavissa olevaan informaatioon, joka on saatavilla ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja tilinpäätöspäivänä.

Odotettavissa olevat luottotappiot määritetään kolmivaiheisella mallilla, jossa otetaan huomioon todennäköisyyksillä painotetut laiminlyöntitapahtumat rahoitusvaroihin kuuluvan erän elinkaaren aikana ja luottoriskin kehitys rahoitusvaroihin kuuluvan erän alullepanon jälkeen. Lainojen osalta alullepanon ajankohta on peruuttamattoman lainasitoumuksen päivämäärä.

Jos luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi alullepanon jälkeen (”vaihe 1”), arvonalentumistappio on yhtä suuri kuin mahdollisista laiminlyöntitapahtumista odotettavissa olevien luottotappioiden määrä raportointipäivästä alkavan 12 kuukauden jakson aikana (”seuraavilta 12 kuukaudelta odotettavissa olevat luottotappiot”). Jos luottoriski on lisääntynyt merkittävästi alullepanon jälkeen (”vaihe 2”) tai jos on objektiivista näyttöä luoton arvonalentumisesta (”vaihe 3”), arvonalentumistappio on yhtä suuri kuin rahoitusvaroihin kuuluvan erän mahdollisista laiminlyöntitapahtumista odotettavissa olevien luottotappioiden määrä sen koko elinkaaren aikana (”koko elinkaaren ajalta odotettavissa olevat luottotappiot”) (ks. liitetieto 6.5).

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa alennetaan arvonalentumistappion määrällä, joka kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Käypään arvoon nettovarojen / oman pääoman kautta arvostettavien rahoitusvarojen osalta tappiota koskeva vähennyserä kirjataan nettovaroihin / omaan pääomaan eikä sitä vähennetä rahoitusvarojen kirjanpitoarvosta taseessa. Jos arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella, aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

(a)Lainat valtioille

EU perustaa lainojen arvonalentumista koskevan arviointinsa EU:n rahoituksen luonteeseen ja EU:n ainutlaatuiseen institutionaaliseen asemaan.

Kolmansille maille myönnettyjen lainojen arvonalentumisen osalta EU laskee odotettavissa olevat luottotappiot käyttäen ulkoisia luottokelpoisuutta koskevia tietoja ottaen kuitenkin huomioon etuoikeusasemansa velkojana, mikä vähentää luottoriskiä. Nykyarvoa laskettaessa diskonttokorkona on lainan alkuperäinen efektiivinen korko. Jos lainan korko on vaihtuva, diskonttokorkona käytetään sopimuksen perusteella määräytyvää tarkasteluhetken efektiivistä korkoa.

Jäsenvaltioille myönnettyjen lainojen osalta EU ei ole koskaan kärsinyt arvonalentumistappioita eikä takaisinmaksuja sille ole laiminlyöty. Näiden lainojen osalta EU ottaa niin ikään huomioon etuoikeusasemansa velkojana ja sen lisäksi suhteet jäsenvaltioihinsa. Nämä kaksi tekijää takaavat periaatteessa sen, että jäsenvaltioille myönnetyt lainat saadaan perittyä takaisin kokonaan niiden erääntyessä. Siksi EU katsoo, että jäsenvaltioille myönnettyjen lainojen odotettavissa olevat luottotappiot ovat hyvin vähäisiä ja ettei tilastollinen lähestymistapa näiden lainojen odotettavissa olevien luottotappioiden laskemiseksi ole tarkoituksenmukainen. Näin ollen tuotto- ja kululaskelmaan ei jäsenvaltioille myönnettyjen lainojen osalta kirjata odotettavissa olevia luottotappioita.

(b)Saamiset

EU arvostaa arvonalentumistappiot koko elinkaaren ajalta odotettavissa olevaan luottotappioiden määrään hyödyntäen käytännön apukeinoja (esimerkiksi varausmatriisia).

(c)Käteisvarat ja muut rahavarat

EU säilyttää käteisvaroja ja muita rahavaroja käyttötileillä ja enintään kolmen kuukauden määräaikaistalletuksina. Käteisvaroja säilytetään pankeissa, joiden luottoluokitus on erittäin korkea (ks. liitetieto 6.5), joten maksukyvyttömyyden todennäköisyys on hyvin pieni. Kun otetaan huomioon lyhytaikaisuus ja pienet maksukyvyttömyystodennäköisyydet, käteisvarojen ja muiden rahavarojen odotettavissa olevat luottotappiot ovat hyvin vähäisiä. Näin ollen käteisvarojen osalta ei kirjata arvonalentumisesta johtuvaa vähennyserää.

Kirjaaminen pois taseesta

Rahoitusvälineet poistetaan taseesta, kun EU:lla ei enää ole oikeutta saada rahavirtaa sijoituksista tai kun EU on siirtänyt kaikki olennaiset omistajuuteen liittyvät riskit ja edut toiselle osapuolelle. Sellaisten rahoitusvarojen ostot, jotka arvostetaan nettovarojen / oman pääoman kautta ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kirjataan niiden kaupankäyntipäivänä.

14.Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä arvoista on pienempi. Hankintamenoa määritettäessä käytetään FIFO-menetelmää. Valmiiden tuotteiden ja keskeneräisen tuotannon hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista suoraan kohdistettavissa olevista menoista sekä valmistuksen yleismenoista, jotka perustuvat normaaliin toiminta-asteeseen. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty valmiiksi saattamisesta ja myynnistä johtuvat menot. Jos vaihto-omaisuutta säilytetään luovutettavaksi veloituksetta tai nimellistä veloitusta vastaan, se arvostetaan hankintamenoon tai jälleenhankintahintaan – sen mukaan, kumpi näistä arvoista on pienempi. Jälleenhankintahinta on hinta, jonka EU maksaisi hankkiessaan omaisuuserän tilinpäätöspäivänä.

15.Ennakkomaksut

Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti asianomaisessa sopimuksessa, päätöksessä tai perussäädöksessä kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Ennakkomaksu joko käytetään tiettyyn tarkoitukseen sopimuksessa määrättynä ajanjaksona tai maksetaan takaisin. Jos tuensaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, ennakkomaksu on palautettava EU:lle. Koska ennakkomaksut pysyvät EU:n määräysvallassa ja EU on oikeutettu tukikelvottoman osan palautukseen, määrä esitetään omaisuuseränä.

Ennakkomaksu kirjataan alun perin taseeseen, kun raha siirretään vastaanottajalle. Se arvostetaan annetun vastikkeen määrään. Myöhempinä tilinpäätöspäivinä ennakkomaksut arvostetaan alun perin taseeseen kirjattuun määrään, josta on vähennetty tilikauden aikana aiheutuneet tukikelpoiset menot (mukaan lukien arvioidut määrät tarvittaessa).

Ennakkomaksujen tuottamat korot kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät ja asianomaisen sopimuksen määräysten mukaisesti. Kertynyt korkotuotto arvioidaan mahdollisimman luotettavien tietojen perusteella vuoden lopussa ja merkitään taseeseen.

Muut jäsenvaltioille suoritettavat ennakot, joilla EU korvaa jäsenvaltioille ennakkomaksut, jotka ne ovat suorittaneet tuensaajille (mukaan lukien yhteistyössä hallinnoitavat rahoitusvälineet), kirjataan varoiksi ja merkitään kirjanpidossa ennakkomaksuiksi. Myöhemmin muut ennakot jäsenvaltioille arvostetaan alun perin taseeseen kirjattuun määrään, josta on vähennetty kohtuullisten ja perusteltavissa olevien oletusten pohjalta muodostettu paras arvio lopullisille tuensaajille aiheutuneista tukikelpoisista menoista.

Rahoitusosuudet EU:n erityisrahastoihin (kuten varainhoitoasetuksen 234 artiklassa on vahvistettu), joita ei ole konsolidoitu Euroopan komissiossa, tai muihin konsolidoinnin ulkopuolisiin yhteisöihin, luokitellaan ennakkomaksuiksi, koska niiden tarkoituksena on tarjota erityisrahastolle käteisvaroja, jotta se voisi rahoittaa tavoitteissaan määriteltyjä erityistoimia. EU:n rahoitusosuudet erityisrahastoihin arvostetaan EU:n rahoitusosuuden alkuperäiseen määrään, josta vähennetään tukikelpoiset menot (ja tarvittaessa myös arvioidut määrät), jotka ovat syntyneet erityisrahastolle raportointikauden aikana ja jotka on kohdennettu EU:n rahoitusosuuteen asianomaisen sopimuksen mukaisesti.

16.Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista ja kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

EU:n tilinpäätössäännöissä edellytetään, että vaihtoon perustuvat ja muut kuin vaihtoon perustuvat transaktiot esitetään erikseen. Nämä kaksi luokkaa erotetaan toisistaan siten, että termi ”saamiset” on varattu vaihtoon perustuville transaktioille ja muille kuin vaihtoon perustuille transaktioille, kun taas silloin, jos EU saa arvoa toiselta yhteisöltä antamatta sille suoraan vastineeksi suunnilleen samaa arvoa, käytetään termiä ”kerrytettävissä olevat rahamäärät” (esimerkiksi omiin varoihin liittyvät kerrytettävissä olevat rahamäärät jäsenvaltioilta).

Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista ovat jaksotettuun hankintamenoon arvostettuja rahoitusvaroja, lukuun ottamatta eräitä takaussopimusten saamisia koskevia määriä, jotka luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi (ks. liitetieto 1.5.5).

Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista kirjataan niiden hankintapäivän käypään arvoon, josta on vähennetty mahdollinen arvon alentuminen. Kerrytettävissä olevien rahamäärien arvon alentuminen todetaan muiden kuin vaihtoon perustuvien transaktioiden osalta silloin, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei EU pysty perimään kaikkia kerrytettävissä olevia rahamääriä muiden kuin vaihtoon perustuvien transaktioiden alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Arvon alentumisena kirjattava määrä on omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus. Arvon alentumista vastaava määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Lisäksi kirjataan aiempaan kokemukseen perustuva yleinen arvonalentuminen sellaisista voimassa olevista perintämääräyksistä, joista ei ole vielä tehty erillistä arvonalentumiskirjausta. Ks. liitetieto 1.5.14, joka koskee vuoden lopussa kirjattavien tulojäämien käsittelyä. Määrät, jotka esitetään muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista kerrytettävissä olevina rahamäärinä, eivät ole rahoitusvälineitä, koska ne eivät perustu sopimukseen, joka synnyttää rahoitusvelan tai oman pääoman ehtoisen instrumentin. Tästä huolimatta muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista kerrytettävissä olevat rahamäärät esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa tarpeen mukaan yhdessä vaihtoon perustuvista transaktioista syntyvien saamisten kanssa.

17.Käteisvarat ja muut rahavarat

Käteisvarat ja muut rahavarat ovat jaksotettuun hankintamenoon arvostettuja rahoitusvaroja. Niihin kuuluvat muun muassa käteinen raha, pankeissa olevat vaadittaessa tai lyhyellä määräajalla maksettavat talletukset ja muut lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, joiden alkuperäinen erääntymisaika on enintään kolme kuukautta.

18.Työsuhde-etuudet

EU tarjoaa työntekijöilleen tiettyjä etuuksia (palkat ja sosiaaliturva). Kirjanpidossa nämä on luokiteltava lyhytaikaisiin työsuhde-etuuksiin ja työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin.

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet ovat etuuksia, jotka on määrä maksaa viimeistään 12 kuukauden kuluttua sen raportointikauden päättymisestä, jonka aikana työntekijät tekivät työsuorituksen. Tällaisia etuuksia ovat esimerkiksi palkat, vuosilomat, palkalliset sairauslomat ja muut lyhytaikaiset korvaukset. Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet kirjataan kuluiksi, kun asianomainen työsuoritus tehdään. Velkaa kirjataan siihen määrään asti, joka todennäköisesti maksetaan, jos EU:lla on työntekijän aiemman työsuorituksen seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen maksuvelvoite ja velvoite on arvioitavissa luotettavasti.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

EU myöntää työntekijöille tiettyjä työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia, joita ovat muun muassa Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän (PSEO) mukaiset vanhuus-, perhe- ja työkyvyttömyyseläkkeet sekä yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän (JSIS) mukainen sairausvakuutus (ks. liitetieto 2.9). Nämä etuudet myönnetään yhdestä yhteisestä järjestelmästä, joka on jaettu kahteen alajärjestelmään. Etuuksia on kohdeltava samalla tavalla, jotta tilanteesta esitetään tasapuolinen kuva ja jotta esitetty kuva vastaa taloudellista todellisuutta.

I.Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmä (Pension Scheme of European Officials, PSEO): Tästä laskennallisesti rahoitetusta 15 järjestelmästä myönnetyt etuudet liittyvät vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeisiin sekä perhe-etuuksiin tai kuolemaan ennen eläkkeelle jäämistä. Etuuksia sovelletaan EU:n toimielimissä, virastoissa ja muissa EU:n elimissä työskenteleviin tai työskennelleisiin työntekijöihin tai menehtyneiden virkamiesten tai eläkkeensaajien perheenjäseniin. Henkilöstö maksaa palkastaan kolmanneksen näiden etuuksien aiheuttamista arvioiduista kustannuksista.

II.Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä (JSIS): EU tarjoaa tämän järjestelmän mukaisesti sairausvakuutusturvan Euroopan komission, toimielinten, virastojen ja muiden elinten henkilöstölle korvaamalla sairauskulut. Etuudet, jotka myönnetään tästä järjestelmästä muille edunsaajille kuin nykyisille työntekijöille (kuten eläkeläiset ja orvot), luokitellaan ”työsuhteen päättymisen jälkeisiksi etuuksiksi”.

Lisäksi EU tarjoaa työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia EU:n toimielinten jäsenille ja entisille jäsenille erillisten eläkejärjestelmien välityksellä. Nämä esitetään kohdassa ”Muut eläke-etuusjärjestelmät”. Näiden järjestelmien mukaisesti EU tarjoaa eläke-etuuksia komission, Euroopan unionin tuomioistuimen, tilintarkastustuomioistuimen, neuvoston ja Euroopan parlamentin jäsenille sekä Euroopan oikeusasiamiehelle ja tietosuojavaltuutetulle. EU tarjoaa sairausvakuutusturvan EU:n toimielinten jäsenille yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän kautta.

Edellä mainitut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet luokitellaan EU:n etuuspohjaisiksi velvoitteiksi. Ne lasketaan tilinpäätöspäivänä arvioimalla työntekijöiden tarkasteltavana olevan kauden ja aikaisempien kausien aikana ansaitsemien tulevien etuuksien määrä, diskonttaamalla kyseinen määrä ja vähentämällä järjestelyn mahdollisten varojen käypä arvo. Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen arvo lasketaan vuosittain soveltamalla ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla järjestelystä maksettavat arvioidut tulevat rahavirrat käyttämällä maksettavien etuuksien kanssa saman valuutan määräisten valtion joukkovelkakirjalainojen korkoja, joiden erääntymisaika vastaa suunnilleen eläkevastuun erääntymisaikaa.

EU:n henkilöstölle myönnettävät työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet sisällytetään yhteen yhteiseen järjestelmään, joka kattaa sekä eläkejärjestelmän (PSEO) että sairausvakuutusjärjestelmän (JSIS). Oikeus JSIS-järjestelmän mukaiseen vakuutusturvaan edellyttää oikeutta PSEO-järjestelmän mukaiseen suojaan. Tämän henkilöstösäännöissä vahvistetun yhden yhteisen järjestelmän mukaan tietyt oikeudet, kuten oikeus siirrettyyn tai vähennettyyn eläkkeeseen PSEO-järjestelmän nojalla, saavutetaan kymmenen vuoden palveluksessaolon jälkeen. Työntekijän tätä seuraavalla palveluksessaoloajalla yhdessä yhteisessä järjestelmässä saavutettavat oikeudet ovat kuitenkin selvästi suuremmat kuin nuo alkuperäiset oikeudet, kuten käy ilmi myöhemmin vuosittain karttuvista eläkeoikeuksista.

Sekä EU:n tilinpäätössäännössä nro 1 että IPSAS-standardien käsitteellisessä viitekehyksessä todetaan, että tilinpäätösraportoinnin laadullisiin ominaisuuksiin kuuluu todenmukaisen kuvan antaminen, mikä edellyttää tilien perustana olevien toimien taloudellisen sisällön kuvaamista. Jotta näin voidaan toimia, aiheutunut rahoituskustannus kerrytetään tasaerinä henkilöstön arvioidun aktiivisen palveluksessaolon aikana. Kyseinen kausi alkaa päivästä, jona työntekijän työsuoritus johtaa ensimmäistä kertaa etuuksiin järjestelmän nojalla (riippumatta siitä, onko etuuksien ehtona työsuorituksen jatkuminen), ja päättyy päivään, jona työntekijän työsuorituksen jatkumisesta ei aiheudu huomattavaa määrää uusia etuuksia järjestelmän nojalla, lukuun ottamatta myöhempiä palkankorotuksia. Tätä menetelmää sovelletaan johdonmukaisesti etuuksiin, jotka myönnetään yhdestä yhteisestä järjestelmästä.

Etuuspohjaisen nettovelan uudelleenarvostukset kattavat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyn varojen tuotot, ja ne kirjataan välittömästi nettovaroihin.

EU kirjaa nettokorkokulut (tuotot) ja muut etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvät kulut tuotto- ja kululaskelman otsakkeeseen ”Henkilöstö- ja eläkekulut”.

Jos tarjottuja etuuksia muutetaan tai rajoitetaan, aiempaan työsuoritukseen liittyviin etuuksiin tästä aiheutuva muutos tai rajoituksesta aiheutuva voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuotto- ja kululaskelmaan. Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot ja tappiot kirjataan, kun velvoite täytetään. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tuotto- ja kululaskelmaan, paitsi jos muutosten edellytyksenä on, että työntekijät pysyvät palveluksessa määrätyn ajan.

19.Varaukset

Varaus kirjataan silloin, kun EU:lla on aikaisempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmansia kohtaan, kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää resurssien siirtymistä pois unionista ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Tulevia toiminnan tappioita varten ei tehdä varauksia. Kirjattava varaus on paras arvio olemassa olevan velvoitteen täyttämisen edellyttämistä menoista tilinpäätöspäivänä. Jos varaukseen liittyy suuri määrä eriä, velvoite arvioidaan painottamalla mahdolliset tulemat niihin liittyvillä todennäköisyyksillä (ns. odotusarvomenetelmä).

Tappiollisia sopimuksia koskevat varaukset arvostetaan sopimuksen päättämisen arvioitujen kustannusten nykyarvoon tai sopimuksen jatkamisen arvioitujen nettokustannusten nykyarvoon sen mukaan, kumpi niistä on pienempi.

20.Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusveloiksi, jaksotettuun hankintamenoon taseessa arvostettaviksi rahoitusveloiksi (lainat) tai takaussopimusveloiksi.

Lainoja ovat lainat luottolaitoksilta ja velkakirjalainat (EU:n joukkovelkakirjat, EU:n talletukset ja EU:n velkasitoumukset). Lainat kirjataan alun perin käypään arvoon, joka on saatu rahamäärä (saadun vastikkeen käypä arvo), josta on vähennetty transaktiomenot. Myöhemmässä vaiheessa ne kirjataan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Saadun rahamäärän, josta on vähennetty transaktiomenot, ja lunastusarvon välinen mahdollinen erotus kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan laina-aikana efektiivisen koron menetelmää soveltaen. EU:lle koituneet transaktiomenot, jotka peritään lainansaajalta, ovat vähäisiä ja kirjataan suoraan tuotto- ja kululaskelmaan.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat sisältävät johdannaiset, joiden käypä arvo on negatiivinen. Niitä käsitellään kirjanpidossa kuten tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavia rahoitusvaroja (ks. liitetieto 1.5.5).

EU kirjaa takaussopimuksen mukaisen velan, kun se solmii sopimuksen, joka edellyttää EU:ta suorittamaan määrättyjä maksuja haltijalle syntyvän tappion korvaamiseksi, kun määrätty velallinen laiminlyö maksun velkainstrumentin alkuperäisten tai muutettujen ehtojen mukaisena eräpäivänä. Jos takaussopimuksessa edellytetään, että EU suorittaa maksuja rahoitusvälineiden hintamuutosten tai muiden takauksen kohteiden muutosten johdosta, takaussopimus kuuluu johdannaisiin eli on käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava rahoitusvelka. Kaikki muut takaussopimukset kirjataan rahoitusvarauksiksi.

Takaussopimuksen mukaiset velat kirjataan alun perin käypään arvoon. Se on preemiosaamisen nettonykyarvo, jos se on markkinaehtoinen. Jos takauspalkkiota ei peritä tai vastike ei ole käypä arvo, käypä arvo määritetään sellaisten takaussopimusten toimivilla markkinoilla noteerattujen hintojen perusteella, jotka vastaavat täysin asianomaista takaussopimusta, jos tällaisia hintoja on saatavilla, tai käyttämällä arvostusmenetelmää. Jos luotettavaa käypää arvoa ei voida määrittää havainnoimalla toimivia markkinoita suoraan tai muulla arvostusmenetelmällä, takaussopimukseen liittyvä velka arvostetaan alun perin koko voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden määrään.

Myöhempi arvostaminen riippuu takauksesta johtuvan luottoriskin kehityksestä. Jos luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi (”vaihe 1”), takausvelat arvostetaan 12 kuukaudelta odotettavissa olevien luottotappioiden määrään tai alun perin kirjattuun määrään, josta on tapauksen mukaan vähennetty kertyneet jaksotukset – sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi. Jos luottoriski on kasvanut merkittävästi (”vaihe 2”), takausvelat arvostetaan koko elinkaaren ajalta odotettavissa olevien luottotappioiden määrään tai alun perin kirjattuun määrään, josta on tapauksen mukaan vähennetty kertyneet jaksotukset – sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi (ks. liitetieto 6.5).

Rahoitusvelat luokitellaan pitkäaikaisiksi veloiksi lukuun ottamatta niitä omaisuuseriä, joiden eräpäivä on alle 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Takaussopimukset luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, paitsi jos EU:lla on ehdoton oikeus lykätä velan suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä.

EU:n erityisrahastot, joiden katsotaan kuuluvan komission operatiiviseen toimintaan (eli erityisrahastot Madad ja Columbia), kirjataan komission tileihin ja konsolidoidaan EU:n tilinpäätökseen. Näin ollen muiden rahoittajien rahoitusosuudet EU:n erityisrahastoihin täyttävät muista kuin vaihtoon perustuvista ehtoja sisältävistä transaktioista saatavien tulojen edellytykset, ja ne esitetään rahoitusvelkoina siihen asti, kun siirrettyihin rahoitusosuuksiin liittyvät ehdot ovat täyttyneet eli tukikelpoiset menot ovat syntyneet erityisrahastolle. Erityisrahaston tehtävänä on rahoittaa erityishankkeita ja palauttaa jäljellä olevat varat toiminnan päätyttyä. Tilinpäätöspäivänä jäljellä olevat rahoitusosuuksiin liittyvät velat arvostetaan saatujen rahoitusosuuksien määrään, josta vähennetään erityisrahastolle aiheutuneet menot (ja tarvittaessa myös arvioidut määrät). Raportointia varten nettomenot kohdennetaan muiden rahoittajien rahoitusosuuksiin 31. joulukuuta mennessä maksettujen nettorahoitusosuuksien suhteessa. Rahoitusosuuksien kohdentaminen on vain suuntaa antava. Kun erityisrahasto lopetetaan, erityisrahaston hallintoneuvosto päättää jäljellä olevien varojen lopullisesta jakamisesta.

Samoja arvostusperiaatteita sovelletaan EU:n ohjelmiin maksettaviin ulkopuolisiin rahoitusosuuksiin, jos tällaisten rahoitusosuuksien saamisen ehtona on, että varat käytetään rahoitusosuussopimuksissa määrätyllä tavalla tai muuten ne palautetaan maksajalle.

21.Muut lyhytaikaiset velat

Huomattava osa Euroopan unionin muista lyhytaikaisista veloista on maksamattomia maksupyyntöjä tuensaajilta, joille on myönnetty avustuksia tai muuta EU:n rahoitusta (muut kuin vaihtoon perustuvat transaktiot). Ne kirjataan maksupyynnössä esitetyn määrän suuruisiksi veloiksi, kun maksupyyntö vastaanotetaan. Rahoituksen hallinnoinnista vastaavat virkamiehet hyväksyvät tarkastuksen jälkeen kyseisten menojen tukikelpoisuuden.

Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta johtuvat muut lyhytaikaiset velat kirjataan alkuperäiseen määrään laskun saapuessa, ja vastaavat tukikelpoiset menot kirjataan, kun Euroopan unioni on vastaanottanut ja hyväksynyt tavara- tai palvelutoimituksen.

22.Siirtovelat ja -saamiset sekä tulo- ja menoennakot

Liiketoimet ja muut tapahtumat kirjataan tilinpäätöstä laadittaessa sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Jos EU:n toimittamia tavaroita tai palveluita ei vuoden lopussa ole vielä laskutettu tai jos sopimusvelvoite on olemassa (esimerkiksi perussopimuksen perusteella) vaikka laskua ei vielä ole tehty, tilinpäätökseen merkitään vastaava tulojäämä. Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevat tavarat tai palvelut on vuoden loppuun mennessä jo laskutettu, vastaavat tulot merkitään tilinpäätökseen siirtovelaksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella.

Myös menot kirjataan sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Tilikauden päättyessä menojäämät kirjataan sen määrän mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan siirtovelvoitetta kyseisellä kaudella. Menojäämät lasketaan komission antamien yksityiskohtaisten käytännön toimintaohjeiden mukaisesti. Kyseisillä ohjeilla pyritään varmistamaan, että tilinpäätös antaa todenmukaisen kuvan esitetyistä taloudellisista ja muista tapahtumista. Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevista palveluista tai tavaroista on suoritettu maksu etukäteen, vastaavat menot merkitään tilinpäätökseen siirtosaamisiin menoennakoksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella.

23.TUOTTO- JA KULULASKELMA

24.Tuotot

TUOTOT MUISTA KUIN VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

Suurin osa EU:n tuloista saadaan muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista seuraavasti:

BKTL-varat, alv ja muovipakkausjätteeseen perustuvat omat varat

Tulot kirjataan sillä kaudella, jolla komissio lähettää jäsenvaltioille pyynnön maksaa niiden rahoitusosuudet. Nämä summat arvostetaan ”pyydettyyn määrään”. Koska alv, BKTL-varat ja muovipakkausjätteeseen perustuvat omat varat perustuvat asianomaista varainhoitovuotta koskeviin arvioihin, niiden määriä voidaan tarkistaa muutosten perusteella siihen saakka, kunnes jäsenvaltiot ilmoittavat lopulliset tiedot. Arvioon tehdyn muutoksen vaikutukset otetaan huomioon määritettäessä sen kauden nettoylijäämää tai -alijäämää, jolla muutos tapahtui.

Perinteiset omat varat

Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista ja niihin liittyvät tuotot kirjataan, kun vastaavat A-kirjanpitoon liittyvät kuukausikatsaukset saadaan jäsenvaltioilta (mukaan lukien kannetut tullimaksut ja sellaiset erääntyneet määrät, joille on vakuus ja joita ei ole riitautettu). Jäsenvaltioiden keräämät varainhoitovuotta koskevat tulot, joita ei ole vielä maksettu komissiolle, arvioidaan tilinpäätöspäivänä ja merkitään taseeseen siirtosaamisiksi. B-kirjanpitoon liittyvät jäsenvaltioiden toimittamat neljännesvuosikatsaukset (mukaan lukien tullimaksut, joita ei ole kannettu ja joilla ei ole vakuutta, sekä vakuudelliset määrät, jotka velallinen on riitauttanut) kirjataan tuotoiksi, joista on vähennetty osuus, jonka jäsenvaltiot saavat pidättää kantokuluina. Lisäksi kirjataan arvonalennus, joka vastaa perimättä jäävien saamisten määrästä tehtyä arviota.

Sakot

Sakoista saatavat tuotot kirjataan silloin, kun komission päätös sakon määräämisestä on hyväksytty ja asiasta on virallisesti ilmoitettu vastapuolelle. Sakkopäätöksen tekemisen jälkeen sakon saaneiden yhteisöjen on kahden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta

a)joko hyväksyttävä päätös ja maksettava sakko määräajassa, jolloin EU kirjaa saamisen lopullisesti perityksi, tai

b)oltava hyväksymättä päätöstä ja nostettava kanne EU:n lainsäädännön mukaisesti.

Sakko on kuitenkin aina maksettava kolmen kuukauden määräajassa, koska kanteella ei ole lykkäävää vaikutusta (SEUT-sopimuksen 278 artikla). Saatu rahamäärä käytetään kerrytettävissä olevan rahamäärän kuittaamiseen. Yritys voi kuitenkin komission tilinpitäjän suostumuksella antaa määrää vastaavan pankkitakauksen. Tällöin sakko pysyy saamisena. Jos rahamäärää tai takausta ei saada ja yrityksen maksukykyä pidetään epävarmana, saamisen arvoa alennetaan kirjanpidossa.

Jos yritys, joka on jo maksanut sakon alustavasti, nostaa päätöksestä kanteen, sakkoa vastaava määrä esitetään ehdollisissa veloissa. Jos taas pidetään mahdollisena, että unionin yleinen tuomioistuin antaa EU:n vastaisen tuomion, kirjataan varaus, joka kattaa kyseisen riskin. Jos alustavan maksun sijaan on saatu vakuus, kerrytettävissä olevaa rahamäärää pienennetään kirjanpidossa.

Komission saamat korot, jotka kertyvät pankkitileiltä, joille saadut maksut talletetaan, kirjataan tuotoiksi, ja ehdollisten velkojen määrää korotetaan vastaavasti.

Vuodesta 2010 komissio on hallinnoinut alustavasti maksettuja sakkoja erillisessä rahastossa (BUFI). Varat sijoitetaan rahoitusvälineisiin.

TUOTOT VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

Tavaroiden ja palvelujen myynnistä saatavat tuotot kirjataan silloin, kun niiden omistajuuteen liittyvät riskit ja edut siirtyvät olennaisilta osin ostajalle. Palvelujen tarjoamista koskevaan liiketoimeen liittyviä tuottoja kirjattaessa otetaan huomioon se, missä vaiheessa liiketoimi on tilinpäätöspäivänä.

Korkotuotot ja kulut

Korkotuotot ja kulut kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Tällä menetelmällä lasketaan rahoitusvaroihin tai velkoihin kuuluvan erän jaksotettu hankintameno ja kohdistetaan korkotuotot ja kulut asianomaiselle kaudelle. Efektiivistä korkokantaa laskiessaan EU arvioi rahavirrat ottamalla huomioon rahoitusvälineen kaikki sopimusehdot (kuten mahdollisuuden suorittaa maksu ennen eräpäivää), mutta huomioon ei oteta tulevia luottotappioita. Laskelmaan sisällytetään kaikki sellaiset sopimuspuolten välillä suoritettavat tai saatavat palkkiot ja korkopisteet, jotka ovat kiinteä osa efektiivistä korkoa, transaktiomenot sekä kaikki muut yli- tai alikurssit.

Siitä alkaen, kun rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai samankaltaisten rahoitusvarojen muodostaman ryhmän arvon katsotaan alentuneen (”vaihe 3”), korkotuotto kirjataan käyttämällä sitä korkokantaa, jota on käytetty tulevien rahavirtojen diskonttaamiseen arvonalentumistappiota määritettäessä.

Osinkotuotot

Osinkotuotot ja vastaavien voitonjakojen tuotot kirjataan silloin, kun oikeus maksun saamiseen on syntynyt.

Tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen tuotot ja kulut

Tämä erä kattaa kyseisistä rahoitusvaroista syntyvät käypään arvoon arvostetut voitot (tuotot) ja käypään arvoon arvostetut tappiot (kulut), mukaan lukien ne, jotka ovat peräisin valuuttamuunnoksista. Korollisten rahoitusvarojen osalta tämä sisältää myös korot. Ks. myös liitetieto 3.9.

Tuotot takaussopimuksista

Takaussopimuksista saadut tuotot (takauspalkkiot) kirjataan siltä ajalta, jona EU on valmis korvaamaan takaussopimuksen mukaiselle takauksen haltijalle mahdollisesti syntyvän luottotappion. Sovelletussa jaksotusaikataulussa otetaan huomioon ajan kuluminen ja vakuuden kattaman vastuun määrä. Takaussopimuksista saataviin tuottoihin sisältyy myös takaussopimukseen liittyvän velan jaksottaminen tapauksissa, joissa takaus on annettu ilman vastiketta tai nimellistä vastiketta vastaan.

25.Kulut

Muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista aiheutuvat kulut ovat tyypillisiä EU:lle, ja ne muodostavat valtaosan unionin menoista. Ne liittyvät varojen siirtoon tuensaajille, ja ne voidaan jakaa seuraaviin kolmeen ryhmään: i) saamiset, ii) sopimuksen mukaiset siirrot ja harkinnanvaraiset avustukset sekä iii) rahoitusosuudet ja lahjoitukset.

Siirrot kirjataan kuluiksi sille jaksolle, jonka aikana siirron perustana oleva tapahtuma toteutuu, edellyttäen, että siirto tapahtuu säännösten (varainhoitoasetus, henkilöstösäännöt tai muu lainsäädäntö) mukaisesti tai että siirron valtuuttava sopimus on allekirjoitettu. Lisäksi tuensaajan on täytettävä kaikki tukikelpoisuuskriteerit ja velvoitteen määrä on voitava arvioida riittävän luotettavasti.

Kun kirjausperusteet täyttävä maksupyyntö vastaanotetaan, tukikelpoinen määrä kirjataan kuluksi. Sellaiset vuoden loppuun mennessä kertyneet tukikelpoiset menot, jotka EU on velkaa tuensaajille mutta joita ei vielä ole kirjattu, arvioidaan ja merkitään taseeseen menojäämiksi.

Tavaroiden ja palvelujen ostamiseen liittyvistä vaihtoon perustuvista transaktioista aiheutuvat menot kirjataan silloin, kun EU vastaanottaa ja hyväksyy kyseiset tavarat ja palvelut. Ne arvostetaan niiden laskun osoittamaan alkuperäiseen määrään. Lisäksi tilinpäätöspäivänä tarjottuun palveluun liittyvät kustannukset sen ajanjakson aikana, jona laskua ei ole vielä saatu eikä hyväksytty, arvioidaan ja kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

26.EHDOLLISET VARAT JA VELAT

27.Ehdolliset varat

Ehdollinen omaisuuserä on potentiaalinen omaisuuserä, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan EU:n määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Ehdollinen omaisuuserä ilmoitetaan tilinpäätöksessä silloin, kun se todennäköisesti tuottaa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia.

28.Ehdolliset velat

Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan EU:n määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Se voi olla myös olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena mutta jota ei merkitä taseeseen, koska ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois rahastosta tai (poikkeuksellisissa tapauksissa) velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti. Ehdolliset velat ilmoitetaan tilinpäätöksessä, paitsi jos on hyvin epätodennäköistä, että taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentäviä resursseja siirtyy pois rahastosta.

29.RAHAVIRTALASKELMA

Rahavirtalaskelman sisältämien tietojen perusteella arvioidaan, miten hyvin EU kykenee kerryttämään käteisvaroja ja muita rahavaroja ja millainen näiden varojen tarve on.

Rahavirtalaskelman laadinta perustuu epäsuoraan esittämistapaan. Tämä tarkoittaa sitä, että varainhoitovuoden taloudellista tulosta oikaistaan sellaisten toimien vaikutuksella, joihin ei liity maksutapahtumaa, aikaisempien tai tulevien tilikausien toimintaan kuuluvien maksujen jaksotuksilla sekä investointien rahavirtoihin kuuluvilla tuotto- ja kuluerillä.

Ulkomaanvaluutan määräisten toimien rahavirrat kirjataan EU:n tilinpäätösvaluuttana (euroina). Muuntokurssina käytetään rahavirtalaskelman laatimispäivän euron kurssia.

Rahavirtalaskelmassa esitetään tilikauden rahavirrat jaoteltuina toiminnan, investointien ja rahoitustoimien rahavirtoihin.

Toiminnan rahavirrat sisältävät muusta EU:n toiminnasta kuin investoinneista kertyvät rahavirrat. Rahavirroista suurin osa kuuluu näihin rahavirtoihin.

Investointien rahavirrat sisältävät aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinnat ja luovutukset sekä sellaiset muihin investointeihin liittyvät hankinnat ja luovutukset, joita ei sisällytetä muihin rahavaroihin. Tuensaajille myönnettyjä lainoja ei ole sisällytetty investointien rahavirtaan, koska ne ovat osa EU:n yleisiä tavoitteita ja siten EU:n päivittäisiä toimia. Tavoitteena on esittää vain EU:n varsinaiset investoinnit.

Rahoitustoiminta on toimintaa, joka johtaa muiden kuin tuensaajille back-to-back-periaatteella tai aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan (jotka sisältyvät muuhun toimintaan) myönnettyjen lainojen suuruuden ja koostumuksen muutoksiin.

30.TASEEN LIITETIEDOT

VARAT

31.AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Suurin osa näistä määristä liittyy tietokoneohjelmistoihin.

32.AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Avaruusresurssien luokka kattaa käyttöomaisuushyödykkeet, jotka liittyvät EU:n kahteen avaruusohjelmaan: maailmanlaajuisiin satelliittinavigointijärjestelmiin eli Galileoon ja Euroopan geostationaariseen navigointilisäjärjestelmään (EGNOS) sekä Euroopan maanseurantaohjelmaan (Copernicus). Niiden avaruusjärjestelmien resurssit, jotka eivät vielä ole toiminnassa, sisältyvät otsakkeeseen ”Keskeneräiset hankinnat”. EU:n avaruusohjelmiin liittyviä omaisuuseriä on rakennettu Euroopan avaruusjärjestön (ESA) avustuksella.

Galileo-ohjelmassa joulukuussa 2021 laukaistut kaksi satelliittia ovat olleet toiminnassa maaliskuusta 2022 lähtien. Järjestelmään kuuluu tällä hetkellä 28 satelliittia. Järjestelmän valmistuttua siihen kuuluu 30 satelliittia (mukaan lukien 6 varasatelliittia). Galileo-järjestelmän toimintaan liittyvien käyttöomaisuushyödykkeiden (sekä satelliittien että maa-asemien) arvo kertyneiden poistojen jälkeen oli 3 056 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2022 (3 413 miljoonaa euroa vuonna 2021). Jäljellä olevia keskeneräisiä hankintoja oli 1 812 miljoonaa euroa (1 344 miljoonaa euroa vuonna 2021).

Copernicus-ohjelman osalta Sentinel-1B:ssä olevaan SAR-tutkaan (joka toimittaa tutkatiedot) liittyvän teknisen vian seurauksena ja huolimatta kaikista yrityksistä aktivoida satelliitti uudelleen heinäkuussa 2022 todettiin, että Sentinel-1B ei voinut enää tukea Sentinel-1-hanketta. Sentinel-1B on näin ollen kokonaisuudessaan poistettu taseesta (86 miljoonaa euroa, josta on vähennetty kertyneet poistot). Copernicus-ohjelman toimintaan liittyvien käyttöomaisuushyödykkeiden kokonaisarvo on 634 miljoonaa euroa (937 miljoonaa euroa vuonna 2021), josta on vähennetty kertyneet poistot. Lisäksi keskeneräisiin hankintoihin kirjattiin Copernicus-satelliittien osalta 2 583 miljoonaa euroa (2 115 miljoonaa euroa vuonna 2021).

Avaruusresurssien otsakkeeseen on sisällytetty myös EGNOSin maainfrastruktuuriin liittyviä käyttöomaisuushyödykkeitä 106 miljoonan euron arvosta (130 miljoonaa euroa vuonna 2021). Lisäksi EGNOS-järjestelmän omaisuuseriä kirjattiin keskeneräisiin hankintoihin 292 miljoonaa euroa (189 miljoonaa euroa vuonna 2021).

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

33.PÄÄOMAOSUUSMENETELMÄLLÄ ARVOSTETUT SIJOITUKSET

Komission edustaman EU:n osuutta Euroopan investointirahastossa (EIR) käsitellään kirjanpidossa osakkuusyrityksenä pääomaosuusmenetelmää soveltaen. EIR toimii EU:n rahoituslaitoksena. Se on erikoistunut tarjoamaan riskipääomaa ja takauksia pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset). EIR toimii julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutena, jonka jäseniä ovat Euroopan investointipankki (EIP), EU ja ryhmä rahoituslaitoksia.

EU:n omistusosuus EIR:ssä 31. joulukuuta 2022 oli 30 prosenttia (30 % vuonna 2021) ja ääniosuus 30 prosenttia (30 % vuonna 2021). Seuraavassa taulukossa esitetään, miten EU:n osallistuminen EIR:ään on muuttunut varainhoitovuoden aikana.

EIR:n taloudellisten tietojen yhteenveto:

Edellä esitetty taloudellisten tietojen yhteenveto täsmäytetään EIR:ssä olevan omistusosuuden kirjanpitoarvon kanssa seuraavasti:

Komission edustama EU on maksanut merkitsemistään osakkeista EIR:n pääomasta 20 prosenttia 31. joulukuuta 2022. Jäljelle jäävä osuus, jota ei ole vaadittu maksettavaksi, on seuraava:

34.RAHOITUSVARAT

35.Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

36.Elpymis- ja palautumistukivälineen lainat (NextGenerationEU) ja rahoitusapu