1.

Neuvoston 27. marraskuuta 2012 antamat päätelmät terveyttä edistävän liikunnan lisäämisestä (2), joissa korostetaan, että ”liikunnan hyödyt koskevat ennalta ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta, joten siitä on etua joka iässä”.

2.

Neuvoston 26. marraskuuta 2013 antaman suosituksen monialaisen terveyttä edistävän liikunnan lisäämisestä (3), jossa jäsenvaltioita kehotetaan laatimaan eri alojen välisiä politiikkoja ja integroituja strategioita, joissa huomioidaan urheilu, koulutus, terveys, liikenne, ympäristö, kaupunkisuunnittelu sekä muut asiaankuuluvat alat, ja jonka mukaan ”koulujen liikuntakasvatus voi olla tehokas keino lisätä tietoisuutta terveyttä edistävän liikunnan merkityksestä, ja koulut voivat helposti ja tehokkaasti panna täytäntöön tätä koskevia toimia”.

3.

Euroopan unionin toisen urheilualan työsuunnitelman (2014–2017) (4), joka hyväksyttiin 21. toukokuuta 2014 ja jossa määritetään terveyttä edistävä liikunta sekä urheilualan koulutus EU:n urheilualan yhteistyön ensisijaisiksi aiheiksi; työsuunnitelmalla perustettiin terveyttä edistävää liikuntaa käsittelevä asiantuntijaryhmä ehdottamaan suosituksia koulujen liikunnanopetuksen – varhaislapsuuden motoriset taidot mukaan lukien – edistämiseksi sekä urheilualan, paikallisviranomaisten ja yksityisen sektorin välisen arvokkaan vuorovaikutuksen kehittämiseksi.

4.

Leikin ja virkistyksen merkitys jokaisen lapsen elämässä on jo pitkään ollut tunnustettua kansainvälisen yhteisön piirissä. Lapsen oikeuksista vuonna 1989 tehdyn YK:n yleissopimuksen 31 artiklassa todetaan selväsanaisesti, että ”sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin”. Kaikki lapsille suunnattu toiminta, myös urheilu ja liikuntakasvatus, on aina toteutettava lapsen oikeuksista tehtyä YK:n yleissopimusta noudattaen.

5.

EU:n liikuntaa koskevissa suuntaviivoissa (5) todetaan, että pienten lasten päivittäiset tottumukset ovat muuttuneet viime vuosina uusien vapaa-ajanviettomallien (TV, internet, videopelit, älypuhelimet jne.) vuoksi ja että tämä on johtanut liikunnan määrän vähenemiseen. Tätä ilmiötä saattavat selittää myös ajanpuute, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät, elämäntavan muutokset tai lähellä sijaitsevien asianmukaisten urheilutilojen puute. EU:n suuntaviivoissa kannetaan huolta siitä, onko lasten ja nuorten liikunta korvautunut toiminnalla, joka edellyttää paikallaan istumista.

6.

Huolimatta siitä, että lapsilla on yleinen taipumus olla fyysisesti aktiivisia, lasten liikunnan määrä on vähentynyt viimeisten 20 vuoden aikana. Samanaikaisesti tämän muutoksen kanssa lasten ylipaino ja lihavuus sekä terveysongelmat ja fyysiset vammat, kuten tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet, ovat lisääntyneet. Maailman terveysjärjestön (WHO) aloitteeseen ”Childhood Obesity Surveillance Initiative” (lapsuusiän lihavuuden seurantaa koskeva aloite) perustuvan tutkimuksen mukaan EU:ssa yksi kolmesta 6–9-vuotiaasta lapsesta oli ylipainoinen tai lihava vuonna 2010 (6). Tämä on huolestuttavaa, koska vuonna 2008 vastaava osuus oli vain yksi neljästä (7). Teollisuusmaissa alle 5-vuotiaiden lasten ylipainon ja lihavuuden esiintyminen lisääntyi 8 prosentista vuonna 1990 12 prosenttiin vuonna 2010, ja tämän osuuden odotetaan nousevan 14 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä (8). Liikunnan puutteella on kielteisiä vaikutuksia myös terveydenhuoltojärjestelmien ja koko talouden kannalta. Arvioiden mukaan vuosittain noin 7 prosenttia EU-valtioiden terveysmäärärahoista menee lihavuuteen liittyvien sairauksien hoitoon (9).

7.

Näiden lapsuusiän terveys- ja kehitysongelmien ehkäisemiseksi on edistettävä kaikkien lasten (mukaan lukien vammaiset lapset) fyysistä aktiivisuutta. Varhaiskasvatuksessa vietettävät vuodet ovat tärkeitä, koska perustaidot kehittyvät tässä vaiheessa. Leikin ja liikunnan avulla lapset oppivat ja harjoittelevat koko elämän mittaan tarvittavia taitoja. Tämä oppimisprosessi eli motoristen taitojen kehittyminen ei aina etene luonnostaan. Näin ollen on erittäin tärkeää edistää lasten liikuntamahdollisuuksien luomista ja niistä tiedottamista.

8.

WHO on määrittänyt riittämättömän liikunnan neljänneksi tärkeimmäksi ennenaikaisia kuolemia ja sairauksia aiheuttavaksi riskitekijäksi maailmassa (10). Liikunnan edut tunnetaan laajasti. Liikunta on tehokkaimpia keinoja ehkäistä ennalta ei-tarttuvia tauteja, torjua lihavuutta ja ylläpitää terveellistä elämäntapaa (11). On myös olemassa yhä enemmän näyttöä liikunnan sekä mielenterveyden ja kognitiivisten prosessien välisestä positiivisesta korrelaatiosta (12).

WHO:n raporteissa (13) on osoitettu, että kohtuullisen rasittavan tai rasittavan urheilun tai liikunnan säännöllinen harjoittaminen (14) (vähintään 60 minuuttia päivässä kouluikäisten lasten ja 3 tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevien lasten osalta) luo liikunnan harrastamiselle pitkän aikavälin edellytykset, jotka vahvistuvat teini- ja aikuisiässä (15). Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että kun lapset alkavat harrastaa liikuntaa varhaisessa iässä, heidän akateeminen suoriutumisensa on usein parempaa, heillä on vähemmän käytöshäiriöitä ja kuriongelmia ja he pystyvät keskittymään luokkahuoneessa pidempään kuin koulutoverinsa (16).

9.

Kouluympäristöllä on tässä yhteydessä erityisen merkittävä rooli, koska lapset liikkuvat ja urheilevat koulussa. Näin koulut ja opettajat edistävät lasten liikunnanharjoittamista varhaiskasvatuksen ja urheilukerhojen ohella. Myös vanhemmilla, perheellä ja laajemmalla yhteisöllä on lasten kannalta merkittävä rooli.

10.

Asiantuntijoiden mukaan alle 12-vuotiaillelapsille soveltuvaa liikuntaa olisi järjestettävä ikäryhmittäin (17). Varhaiskasvatuksessa ja alakoulussa on jäsenneltyä ja jäsentelemätöntä toimintaa, joka auttaa lapsia kehittämään erilaisia taitoja kuten juokseminen, hyppiminen ja heittäminen.

11.

Muutamat jäsenvaltiot ovat jo kehittäneet eriasteisesti erilaisia kansallisia strategioita, joilla kannustetaan kehittämään motorisia taitoja varhaislapsuudessa sekä liikunta- ja urheilutoimintaa alle 12-vuotiaille lapsille, useimmiten yhteistyössä urheilualan ja urheilukerhojen tai -liittojen kanssa (18).

12.

Terveyttä edistävää liikuntaa käsittelevä asiantuntijaryhmä (HEPA XG) antoi toimeksiantonsa mukaisesti kesäkuussa 2015 joukon suosituksia, joilla kannustetaan kouluja antamaan liikuntakasvatusta, mukaan lukien motoristen taitojen kehittäminen varhaislapsuudessa.

13.

Harkitsemaan eri alojen välisten politiikkojen täytäntöönpanoa muun muassa koulutus-, nuoriso- ja terveysalan kanssa liikunnan ja motoristen taitojen edistämiseksi varhaislapsuudessa ottaen huomioon erityisesti HEPA XG:n seuraavat suositukset:

14.

Kannustamaan ja tukemaan kaikille asianosaisille sidosryhmille (opettajat, vanhemmat, koulut, kerhot, kouluttajat jne.) asianmukaisella tasolla suunnattavia aloitteita, joilla edistetään asianmukaisia motorisia taitoja ja liikuntaa.

15.

Kannustamaan asianmukaiseen urheiluun ja liikuntaan varhaisimmasta lapsuudesta varhaiskasvatus- ja alakouluvaiheeseen lasten erityistarpeiden ja iän mukaisesti antaen ohjausneuvontaa ohjaajille ja opettajille.

16.

Kannustamaan kampanjointiin ja tietojenantamiseen niin kansallisella, alueellisella kuin paikallistasollakin kiinnostuksen herättämiseksi lasten motorisia taitoja ja liikuntakasvatusta edistävään toimintaan.

17.

Kannustamaan vanhempia, perhettä ja laajempaa yhteisöä osallistumaan aktiivisesti liikuntaan lastensa kanssa asianmukaisia tiloja hyödyntäen (esim. pyörätiet ja turvalliset leikkipuistot).

18.

Harkitsemaan aloitteiden tukemista lasten urheiluinfrastruktuurin parantamiseksi erityisesti koulutuslaitoksissa samalla kun edistetään paikallistason yhteistyötä koulujen ja urheilukerhojen välillä asianmukaisten laitteiden ja tilojen tarjoamiseksi lapsille.

19.

Harkitsemaan kannusteiden tarjoamista lasten liikuntaa edistäville urheilujärjestöille ja -kerhoille, kouluille, koulutuslaitoksille, nuorisokeskuksille sekä muille julkisille tai vapaaehtoisjärjestöille.

20.

Panemaan merkille HEPA XG:n suositukset tulevan poliittisen toiminnan perustana niin EU:n kuin jäsenvaltioidenkin tasolla, koska suosituksissa esitetään näyttöön perustuvia tietoja ja käytännön etenemissuuntia.

21.

Tehostamaan yhteistyötä lasten motorisista taidoista ja liikuntakasvatuksesta vastaavilla politiikan aloilla HEPA XG:n suositusten mukaisesti erityisesti urheilun, terveyden, koulutuksen, nuorison ja liikenteen aloilla.

22.

Harkitsemaan erityisesti Euroopan urheilun teemaviikkoon liittyviä aloitteita, joilla tuettaisiin ja edistettäisiin kouluissa ja opetussuunnitelman ulkopuolella järjestettävää urheilutoimintaa.

23.

Edistämään tarpeen mukaan kansallisten seurantajärjestelmien, tutkimusten tai arviointien täytäntöönpanoa, jotta voidaan kartoittaa, miten paljon ja missä muodossa lapset harrastavat liikuntaa.

24.

Pohtimaan, miten motoristen taitojen kehittymisen edistämistä varhaislapsuudessa ja strategioita lasten istuvan elämäntavan torjumiseksi voidaan käsitellä tehokkaammin EU:n tason tulevissa toimissa.

25.

Edistämään taloudellisen tuen antamista motorisiin taitoihin ja liikuntakasvatukseen liittyviin aloitteisiin nykyisten EU:n ohjelmien, kuten Erasmus+-ohjelman sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen kautta, sekä panemaan tyytyväisinä merkille komissiolta saatavat lisätiedot EU:n rahoitusohjelmien soveltamisesta urheilun hyväksi.

26.

Edistämään ja tukemaan parhaiden käytäntöjen jakamista lasten motorisista taidoista ja liikuntakasvatuksesta EU:n piirissä.

27.

Parantamaan näyttöpohjaa tukemalla määrällisten ja laadullisten tietojen keräämistä (19) lasten liikunnasta, kuntokartoituksista ja urheiluun osallistumisesta varhaiskasvatuksessa ja kouluissa ja niiden ulkopuolella tiiviissä yhteistyössä WHO:n kanssa.

28.

Kehittämään yhteistyössä tieteellisten asiantuntijoiden kanssa, mukaan lukien WHO, lasten liikuntaa varhaiskasvatuspalveluissa, kouluissa ja urheilukerhoissa koskevat suuntaviivat, jotka suunnataan erityisesti poliittisille päättäjille, paikallisviranomaisille, vanhemmille, perheille ja laajemmalle yhteisölle.

29.

Erilaisten kilpailuun perustumattomien, lapsille soveltuvien ja heidän tasolleen mukautettujen urheilumuotojen tarjoaminen lasten terveyden ja persoonallisuuden kehittämisen edistämiseksi.

30.

Kouluissa ja opetussuunnitelman ulkopuolella järjestettävää urheilutoimintaa sekä varhaislapsuuden motorisia taitoja edistävän toiminnan tukeminen, myös Euroopan urheilun teemaviikon yhteydessä.

31.

Osallistuminen tiiviiden kumppanuuksien, yhteisten tavoitteiden ja tiedotuskampanjoiden kehittämiseen kuntien ja yhteisöjen sekä muun muassa koulutus-, nuoriso- ja terveysalojen kanssa istuvan elämäntavan torjumiseksi edistämällä urheilua koulussa ja sen ulkopuolella.

32.

Vahvempi sitoutuminen sellaisten urheilu- ja liikunta-aloitteiden edistämiseen, joilla pyritään torjumaan lasten istuvaa elämäntapaa kumppanuudessa ja yhteistyössä yksityisen ja julkisen sektorin kanssa.