15.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 417/41

1.

PALAUTTAEN MIELEEN, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 167 artiklan 3 ja 4 kohdassa kehotetaan unionia ja sen jäsenvaltioita suosimaan yhteistyötä kolmansien maiden sekä kulttuurin alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa ja pyydetään unionia ottamaan kulttuuriin liittyvät näkökohdat huomioon muiden perussopimusten määräysten mukaisessa toiminnassaan, erityisesti kulttuuriensa monimuotoisuuden vaalimiseksi ja edistämiseksi;

2.

KOROSTAEN, että kulttuuri EU:n ulkosuhteissa, myös kehitysyhteistyössä, kuuluu Euroopan unionin kulttuuria koskevassa asialistassa (1) ja neuvoston sittemmin hyväksymissä kulttuurialan työsuunnitelmissa (2) esitettyihin painopisteisiin ja että monialainen yhteistyö on tärkeää, kun pyritään lisäämään johdonmukaisuutta eri politiikan alojen välillä, kuten on painotettu useissa äskettäin hyväksytyissä neuvoston päätelmissä (3);

3.

OTTAEN HUOMIOON, että SEUT 208 artiklan mukaan unionin kehitysyhteistyöpolitiikkaa harjoitetaan unionin ulkoisen toiminnan periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti ja unionin ja jäsenvaltioiden kehitysyhteistyöpolitiikat täydentävät ja tukevat toisiaan;

4.

PALAUTTAEN MIELEEN, että Yhdistyneissä kansakunnissa on hyväksytty kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 (4), jonka useissa tavoitteissa on selkeä viittaus kulttuuriin, ja että neuvosto hyväksyi 16. joulukuuta 2014 päätelmät vuoden 2015 jälkeisestä muutosohjelmasta (5) ja että kyseisissä päätelmissä todetaan, että kulttuurilla sekä maailman kulttuuriperinnöllä ja luovilla aloilla voi olla tärkeä rooli osallistavan ja kestävän kehityksen toteuttamisessa;

5.

TÄHDENTÄEN, että EU:ta ohjaavat kaikkien ihmisoikeuksien – niin kansalais- ja kulttuurioikeuksien kuin poliittisten, taloudellisten tai sosiaalisten oikeuksien – yleismaailmallisuus, jakamattomuus sekä keskinäinen riippuvuus ja yhteys (6);

6.

PALAUTTAEN MIELEEN, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat liittyneet kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä vuonna 2005 tehtyyn Unescon yleissopimukseen ja siten sitoutuneet panemaan sen täytäntöön. Yleissopimuksessa korostetaan muun muassa tarvetta sisällyttää kulttuuri strategisena tekijänä kehityspolitiikkaan ja että kulttuurista moninaisuutta voidaan suojella ja edistää vain, jos taataan ihmisoikeudet ja perusvapaudet;

7.

Jotta voitaisiin hyödyntää kulttuurin potentiaali ulkosuhteiden tärkeänä osana, tavoitteena on Euroopan kulttuurien monimuotoisuuden ilmentämisen ohella oltava vuoropuhelua, keskinäistä kuuntelua ja oppimista, yhteisten valmiuksien kehittämistä ja globaalia solidaarisuutta koskevan uuden hengen luominen (7), kuten kulttuuria EU:n ulkosuhteissa koskevassa valmistelutoimessa (8) ja kulttuuria ja ulkosuhteita Kiinan kanssa koskevassa raportissa (9) suositellaan.

8.

On kuitenkin tarpeen koordinoida paremmin pyrkimyksiä vahvistaa strateginen eurooppalainen lähestymistapa, jonka tavoitteena on kulttuurin yhtenäinen ja johdonmukainen sisällyttäminen EU:n ulkosuhteisiin ja jolla vaikutetaan siihen, että unionin ja sen jäsenvaltioiden toimet olisivat toisiaan täydentäviä. Tällainen lähestymistapa pitäisi sisällään muun muassa aihekohtaiset ja maantieteelliset painopisteet, realistiset tavoitteet ja tulokset, kohderyhmät, yhteiset intressit ja aloitteet, rahoitussäännökset, kansalaisten osallistumisen ja toteutustavat.

9.

EU:n tasolla sovellettavan strategisen lähestymistavan avulla voitaisiin myös puuttua tehokkaammin tämänhetkisiin haasteisiin, joita ovat esimerkiksi muuttoliikekriisi, radikalisoituminen ja muukalaisviha, kulttuuriperinnön tuhoaminen ja vaarantaminen ja kulttuuriesineiden laiton kauppa.

10.

Politiikan johdonmukaisuuden edistäminen on erityisen tärkeää kehitysyhteistyön osalta ottaen huomioon jäsenvaltioiden ja EU:n merkittävä rooli tällä alalla ja myös suhteessa kestävän kehityksen toimintaohjelmaan 2030.

11.

Kulttuuri on olennainen osa kehityksen inhimillistä, yhteiskunnallista, taloudellista ja ympäristöulottuvuutta ja sen vuoksi kestävän kehityksen avaintekijöitä ottaen huomioon, että:

12.

Jotta kulttuurin vahvaa potentiaalia kuitenkin hyödynnettäisiin täysipainoisesti kehitysyhteistyössä, olisi kehitettävä yhdennetympi lähestymistapa, johon kuuluisivat kulttuuriulottuvuuden valtavirtaistaminen kehitysohjelmissa sekä kulttuurialan toimijoille kertaluonteisten toimien sijasta pidemmällä aikavälillä annettava asianmukainen tuki.

13.

Tällainen lähestymistapa voisi perustua muun muassa seuraaviin osatekijöihin:

14.

Nopea reagointi olisi erittäin tärkeää Agenda 2030:ssa asetettujen kestävän kehityksen tavoitteiden (10) tulevan täytäntöönpanon ja seurannan kannalta sen varmistamiseksi, että kulttuuri otetaan riittävällä tavalla huomioon ja että se voi täyttää tehtävänsä tältä osin.

15.

osallistumaan Luxemburgin isännöimään ad hoc -työryhmään. Työryhmä osallistuu kulttuurin ja kehitysyhteistyön alalla sovellettavan konkreettisen, näyttöön perustuvan, yhteisesti hyväksytyn ja kauaskantoisen lähestymistavan laatimiseen.

Jotta autettaisiin kentällä vaikuttavia eri toimijoita toimimaan johdonmukaisesti keskenään, työryhmä kerää ja vaihtaa tietoa kulttuurialan ja kehitysyhteistyön parhaista käytännöistä ja tarkastelee käytännössä havaittua näyttöä kulttuurin vaikutuksesta kehitykseen.

Työryhmä kokoontuu aluksi kaudella 2016–2017, se on luonteeltaan epävirallinen ja siihen osallistuminen on vapaaehtoista. Sen jäseninä voi olla toimijoita sekä kulttuurin että kehitysyhteistyön aloilta, etenkin jäsenvaltioista (erityisesti vuorossa olevasta ja sitä seuraavasta neuvoston puheenjohtajavaltiosta), komissiosta, Euroopan parlamentista, asiaankuuluvista kehitysyhteistyön ja kulttuurin alalla toimivista kansainvälisistä järjestöistä, kumppanimaista, ulkopuolisista kumppaneista, erityisesti EUNIC-verkostosta (EU:n kansallisista kulttuuri-instituuteista), sekä kansalaisyhteiskunnan ja hallituksista riippumattomien järjestöjen foorumeilta.

Työryhmän työn tulokset esitetään asiaankuuluville, erityisesti kulttuuria ja kehitysyhteistyötä käsitteleville neuvoston valmisteluelimille.

16.

vahvistamaan kulttuuria yhtenä erityisenä ulottuvuutena, jolla voidaan vaikuttaa kehitysyhteistyöhön

17.

yhdessä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan kanssa laatimaan ja esittämään neuvostolle edellä esitettyjen periaatteiden pohjalta sellaisen aiempaa strategisemman lähestymistavan kulttuuriin ulkosuhteissa, jolla tuettaisiin muun muassa taiteellista vapautta, kulttuuri-ilmaisun vapautta sekä kulttuurisen moninaisuuden ja kulttuuriperinnön kunnioittamista.