Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Eurooppalainen toimintasuunnitelma kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten”

COM(2011) 455 final

2012/C 181/23

Esittelijä: Cristian PÎRVULESCU

Euroopan komissio päätti 20. heinäkuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Eurooppalainen toimintasuunnitelma kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten

COM(2011) 455 final.

Asian valmistelusta vastannut ”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 29. helmikuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 28.–29. maaliskuuta 2012 pitämässään 479. täysistunnossa (maaliskuun 28. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 170 ääntä puolesta ja 14 vastaan 11:sta pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät

1.1   Komitea on tyytyväinen Euroopan komission tiedonantoon ja katsoo, että se on huomattava edistysaskel pyrittäessä ymmärtämään, mitä haasteita liittyy kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseen EU:n jäsenvaltioihin, sekä vastaamaan niihin.

1.2   Tiedonanto kattaa tärkeimmät toiminta-alat, ja siinä täsmennetään kotouttamisen toimintasuunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen liittyvät roolit ja vastuualueet. Tiedonannossa korostetaan perustellusti paikallis- ja alueviranomaisten roolia, mutta ei todeta selvästi, mitä kannustimia suunnitellaan niiden prosessiin osallistumisen edistämiseksi. Moduuleihin perustuvan lähestymistavan noudattaminen luotaessa valtiotason toimintalinjoja tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia, mutta sisältää myös tiettyjä vaaroja.

1.3   Tiedonannon lähestymistavassa, vaikka se onkin kokonaisvaltainen ja jäsennelty, ei kuitenkaan oteta riittävästi huomioon niitä monimutkaisia poliittisia ja sosioekonomisia haasteita, joita eurooppalaisissa yhteiskunnissa ilmenee. Talouskriisi ja sen vaikutukset ovat kuitenkin tällä hetkellä kotouttamissuunnitelman tärkeimmät liikkeelle panevat voimat. Se vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen Euroopassa ja luo taloudellisia paineita paikallisviranomaisille. Komitea ehdottaa siksi, että ehdotusta tarkastellaan uudelleen nykyisen sosioekonomisen tilanteen perusteella ja yksilöidään tiettyjä institutionaalisia ja taloudellisia välineitä, joiden avulla voidaan edistää kotouttamistavoitteiden saavuttamista. Komitea kiinnittää myös erityishuomiota viestintään. On jo nyt selvää, että talouskriisi on omiaan edistämään maahanmuuton vastaisia näkemyksiä. On ensisijaisen tärkeää, että Euroopan komissio ja unionin muut toimielimet koordinoivat toimensa ja käynnistävät laajamittaisia, jatkuvia ja rohkeita kampanjoja, joilla torjutaan maahanmuuton vastaisia puheita ja näkemyksiä, sillä ne valtaavat alaa niin vaarallista vauhtia, että useassa Euroopan maassa ne melkein hallitsevat poliittista keskustelua. Tämä vaikuttaa suoraan EU:n perimmäiseen identiteettiin yhtenäisenä demokraattisena toimijana.

1.4   Komitea toteaa, että kaikilla unionin ulkopuolisten maiden kansalaisilla ei ole sama asema, ja ehdottaa, että tämä moninaisuus otettaisiin huomioon toimintalinjoja pohdittaessa ja muotoiltaessa. Maahanmuuttajien keskuudessa on kansalaisia sellaisista maista, jotka saattavat liittyä EU:hun, unionin ulkopuolisten maiden kansalaisia, jotka asuvat ja työskentelevät EU:ssa, ja unionin ulkopuolisten maiden kansalaisia, jotka saavat kansainvälistä suojelua unionin alueella. Tämän monimuotoisuuden tunnustaminen ei saisi kuitenkaan johtaa politiikan aukkoihin eikä syrjiviin toimiin eikä varsinkaan kotouttamisen vähimmäisvaatimuksiin ja -toimiin. Komitea on myös vakuuttunut, että EU:n kansalaiset, jotka asuvat ja työskentelevät muussa kuin kotijäsenvaltiossaan, tulisi sisällyttää kotouttamisen kokonaissuunnitelman piiriin. Romanien tilanne on tässä suhteessa erityisen huolestuttava. Unionin ulkopuolisista maista tulevien, kausityötä tekevien siirtotyöläisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä keskustellaan parhaillaan Euroopan parlamentissa ja Eurooppa-neuvostossa, ja ETSK antoi aiheesta lausunnon (1) vuonna 2011. Unionin politiikassa tulee puuttua visaiseen kysymykseen laittomista maahanmuuttajista, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa oleva ihmisryhmä.

1.5   Tiedonannossa tähdennetään perustellusti unionin ulkopuolisten maiden kansalaisten osallistumista, mutta ei kuitenkaan välitetä määrätietoisempaa viestiä sen välttämättömyydestä, sen tarvitsemasta tuesta ja sen edistämisen edellyttämistä erityisvälineistä. Osallistuminen kansallisten ja paikallisten yhteisöjen yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään on erityisen ongelmallista. Komitea katsoo, että etujen niveltäminen ja kyky muotoilla yhteisiä ehdotuksia kumppanuudessa julkisten ja yksityisten tahojen kanssa ovat laadukkaan, osallistavan ja tehokkaan kotouttamispolitiikan edellytyksiä.

1.6   Komitea kannustaa Euroopan komissiota pitämään kotouttamista esillä joko omistamalla sille eurooppalaisen teemavuoden tai nostamalla sen tärkeälle sijalle jonakin tulevista teemavuosista ja toivoo, että se yhdessä muiden toimielinten kanssa edelleen kytkee kotouttamissuunnitelman muihin suuriin poliittisiin painopistealoihin, kuten Eurooppa 2020 -strategiaan, mutta myös parhaillaan uudelleen tarkasteltavaan strategiaan perusoikeuksien panemiseksi tehokkaasti täytäntöön.

1.7   Komitea on erittäin halukas tekemään yhteistyötä unionin muiden toimielinten kanssa laadittaessa unionin ulkopuolisten maiden kansalaisten kotouttamista koskevia keskeisiä politiikkoja ja ohjelmia. Se aikoo myös työskennellä määrätietoisesti kytkeäkseen Euroopan kansalaisyhteiskunnan kotouttamissuunnitelmaan ja helpottaakseen unionin ulkopuolisten maiden kansalaisten osallistumista Euroopan tason järjestelmälliseen vuoropuheluun.

2.   Johdanto

2.1   EU:n yhteistyö unionin ulkopuolisten maiden kansalaisten kotouttamiseksi käynnistettiin Tampereen ohjelmalla (vuonna 1999). Maahanmuuttajien kotouttamispolitiikan yhteiset perusperiaatteet Euroopan unionissa hyväksyttiin vuonna 2004. Niiden tavoitteena oli auttaa EU:n jäsenvaltioita muotoilemaan kotouttamispolitiikkoja ja määrittämään nykyistä laajemmat institutionaaliset puitteet, jotka kattavat useita eurooppalaisia, valtiollisia, alueellisia ja paikallisia toimijoita. Komission vuonna 2005 antama tiedonanto ”Yhteinen toimintasuunnitelma kotouttamiselle”, jonka tavoitteena oli panna yhteiset perusperiaatteet täytäntöön, on antanut mahdollisuuden edetä asiassa, mutta ei ole kuitenkaan pystytty vastaamaan kotouttamisen keskeisiin haasteisiin, jotka edelleen ovat huomattavia. EU:n kotouttamistavoitteet kirjattiin myös Tukholman ohjelmaan (vuonna 2009) ja Eurooppa 2020 -strategiaan, mutta niiden sisällyttäminen näihin keskeisiin poliittisiin ohjelmiin ei ole tuonut kotouttamispolitiikkaan merkittävää edistystä.

2.2   Komissio ehdotti vuoden 2011 heinäkuussa uudistettua eurooppalaista toimintasuunnitelmaa unionin ulkopuolisten maiden kansalaisten kotouttamista varten; se perustuu pääasiassa maahanmuuttajien aktiivisempaan ja tuloksekkaampaan osallistumiseen sekä paikallistason toiminnan vahvistamiseen. Tässä suunnitelmassa pyritään myös antamaan alkuperämaille nykyistä tärkeämpi rooli politiikkojen muotoilussa. Ensimmäinen politiikkojen laatimista koskeva periaate on joustavuus. Sen vuoksi Euroopan komissio on laatinut eurooppalaisen välineistön, jota jäsenvaltiot voivat hyödyntää tarpeidensa ja painopistealojensa mukaan. Kotouttamisohjelman tueksi on myös määritetty yhteisiä indikaattoreita (2).

2.3   Kotouttamisohjelmaa laatiessaan EU on säilyttänyt institutionaalisen ja viestintään perustuvan rakenteen, joka koostuu seuraavista osatekijöistä: kotouttamisasioiden kansallisten yhteyspisteiden verkosto, joka on kaikki kotouttamisalan aktiiviset toimijat yhteen kokoava keskustelufoorumi, Euroopan kotouttamisasioiden verkkosivusto, joka on suoran tiedonvaihdon, asiakirja-aineiston ja sähköisessä muodossa olevan materiaalin pääasiallinen yhteysportti, päättäjille ja käytännön toimijoille tarkoitettu eurooppalainen kotouttamiskäsikirja ja kotouttamista koskeva rahasto, josta tuetaan EU:n jäsenvaltioiden pyrkimyksiä antaa unionin ulkopuolisten maiden kansalaisille mahdollisuus kotoutua eurooppalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi EU:n maahanmuuttoasioiden portaali käynnistettiin 18. marraskuuta 2011.

2.4   Perussopimukseen otettu uusi määräys (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 79 artiklan 4 kohta) EU:n tuesta laillisesti unionin alueella oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiselle luo entistä vakaamman perustan jäsenvaltioiden toimien koordinoinnille ja muodostaa Euroopan komission ja muiden unionin toimielinten pysyvän sitoumuksen.

2.5   Tarkasteltavana olevaan tiedonantoon liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa luetellaan tiettyjä perustavia unionin ulkopuolisten maiden kansalaisten kotoutumiseen liittyviä haasteita. Niitä ovat muun muassa maahanmuuttajien, erityisesti maahanmuuttajanaisten, alhaisena pysyttelevä työllisyysaste, lisääntyvä työttömyys ja ”ylipätevyyden” yleisyys, kasvavat sosiaalisen syrjäytymisen riskit, erot koulutustasossa sekä maahanmuuttajien kotoutumattomuuteen liittyvät suuren yleisön huolet. (3)

3.   Yleistä

3.1   ETSK on tyytyväinen näkökulmaan, jonka mukaan kotouttaminen on yhteinen tehtävä, ja kehottaa painokkaasti EU:n jäsenvaltioita sisällyttämään kotouttamiskysymyksen painopistealoihinsa. Se on keino pitää valtioiden demokraattinen ympäristö avoimena, osallistavana ja vakaana. (4) EU-tasolla on kuitenkin vielä tehtävä paljon työtä tällä alalla. EU:n toimielimillä on jo valvonnan, vertailun ja hyvien käytänteiden vaihdon puitteet. Useilla aloilla asia on kuitenkin otettava vakavammin. Näin ollen unionin rahoitusvälineet tulisi mukauttaa nykyistä paremmin kotouttamistavoitteisiin. On myös tarpeen tehdä syvällinen analyysi voimassa olevasta lainsäädännöstä ja erityisesti unionin ulkopuolisten maiden kansalaisten työskentelymenettelyistä annetuista säännöistä.

3.2   Saatavilla olevien tietojen perusteella ETSK katsoo, että EU:n kotouttamisohjelmassa tulisi olla selvemmät tavoitteet ja päämäärät. Komitea tarkoittaa järjestelmää, jossa EU:n jäsenvaltiot määrittäisivät tarkat kotouttamistavoitteet ja tarjoaisivat kansalaisilleen ja muiden maiden kansalaisille jatkuvasti tietoa niiden saavuttamisesta. Kilpailukykyisen ja osallistavan Euroopan luomisen yleistavoitetta ei voida saavuttaa, jos EU:n väestöön kuuluvien unionin ulkopuolisten maiden kansalaisten muodostama neljän prosentin väestöryhmä (5) jätetään syrjään.

3.3   Kotouttamisohjelma on äärimmäisen monimutkainen ja edellyttää kaikkien tasojen sitoutumista. ETSK kannattaa yhteistyön tiivistämistä Euroopan komission, alueiden komitean ja muiden unionin toimielinten kanssa, jotta voidaan konkretisoida tätä uudistettua kotouttamisstrategiaa. Kaikkein paras vaihtoehto on tähdentää paikallisulottuvuutta. Myös kansalaisyhteiskunnan ja paikallistasolla toimivien yritysten valmiuksien parantaminen on hyvin tärkeää. Maahanmuuttajia tulisi kannustaa luomaan omia verkostojaan ja yhdistyksiään, mikä helpottaisi tiedon- ja rahoituksensaantia sekä osallistumista päätöksentekoprosessiin.

3.4   Eurooppalaisen välineistön kehittäminen on tarpeen, ja se tuo esiin eurooppalaisen kotouttamiskäsikirjan institutionaalista merkitystä. Olisi aiheellista tehdä asianmukaisesti tunnetuksi tämä välineistö sekä merkittävien hankkeiden rahoitusmahdollisuudet. ETSK toivoo, että tätä välineistöä käytetään valtio-, alue- ja paikallistason keskeisimpiin kotouttamishaasteisiin vastaamiseksi.

3.5   Eurooppalaisella välineistöllä ei tulisi myöskään heikentää kotouttamispolitiikkojen muodostaman kokonaisuuden johdonmukaisuutta. ETSK kehottaa painokkaasti valtiollisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia etenemään osallistavalla tavalla laadittujen kotouttamisstrategioiden pohjalta. Se kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan komissiota vahvistamaan kotouttamisasioiden kansallisia yhteyspisteitä siten, että ne voivat toimia liikkeellepanevana voimana kotouttamistoimien strategisessa muotoilussa.

3.6   ETSK on tyytyväinen Eurostatin tuoreeseen tutkimukseen kotouttamisindikaattoreista (6). Tämä on erittäin hyödyllinen väline, sillä se antaa mahdollisuuden seurata tarkasti politiikkojen ja ohjelmien vaikutuksia, tehdä vertailevan arvion jäsenvaltioiden käytänteistä sekä muotoilla perusteiltaan entistä vakaamman kotouttamispolitiikan. Kuten edellä on todettu, indikaattorit ovat tärkeitä paitsi huolehdittaessa seurannasta ja arvioinnista, myös määritettäessä tarkat tavoitteet kotouttamispolitiikalle ja -ohjelmille.

4.   Erityistä

4.1   Kotoutuminen osallistumalla

4.1.1   Maahanmuuttajien sosioekonominen panos

4.1.1.1   Maahanmuuttajien sosioekonominen panos kuuluu kotouttamisohjelman keskeisiin tekijöihin. ETSK toivoo asennemuutosta suhteessa maahanmuuttajiin, joita pidetään usein mahdollisena taakkana sosiaaliturvajärjestelmille tai edullisena työvoimana verrattuna EU:n jäsenvaltioiden kansalaisiin. ETSK katsoo, että maahanmuuttajat ovat ensinnäkin ja ennen kaikkea ihmisiä, joilla on perusoikeudet ja jotka myös antavat arvokkaan panoksen vastaanottavan maan yhteiskunnalle, talouteen ja kulttuuriin. ETSK katsoo lisäksi, että kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, ja kehottaa maahanmuuttajia ryhtymään sosiaaliseen ja kulttuuriseen kanssakäymiseen vastaanottavan valtion yhteisöjen kanssa. Tämä edellyttää ensinnäkin, että he kartuttavat kielitaitoaan ja osallistuvat vastaanottajavaltion koulutusjärjestelmään. Eurooppalaisten yhteiskuntien ja niiden kansalaisten tulee puolestaan olla tietoisia siitä, että yhteiskunnilla on edessään vakavia demografisia ongelmia keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja että säännelty maahanmuutto voi tarjota osaratkaisun näihin vaikeuksiin.

4.1.1.2   Vaikka kielen oppiminen on tärkeä kotoutumista edistävä tekijä, komission tiedonannossa ei täsmennetä, mitä välineitä se aikoo hyödyntää tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

4.1.1.3   Osallistuminen työmarkkinoille on kotoutumisen onnistumisen ratkaiseva edellytys. Tiedonannossa todetaan perustellusti, että unionin ulkopuolisten maiden kansalaisten työllisyyden tason tulisi olla selvästi lähempänä EU:n kansalaisten tasoa. Tämä pätee erityisesti naisiin, joilla on erityisen vaikea työllisyystilanne. Tässä täysin määrällisessä tavoitteessa ei kuitenkaan oteta huomioon työllisyyden kokonaistilannetta. Jo hankitun ammattipätevyyden tunnustaminen, palkat, oikeudet, myös niiden siirtäminen, koulutuksen ja sosiaaliturvan saatavuus ovat niin ikään läheisesti toisiinsa liittyviä seikkoja, jotka tulee sisällyttää täysimittaisesti kotouttamisohjelmaan. On tarpeen korostaa nykyistä enemmän naisten työllisyystilannetta.

4.1.1.4   ETSK on hyvin huolissaan unionin lainsäädännön suorista ja välillisistä vaikutuksista kausityötä tekevien siirtotyöläisten asemaan. (7) Vaikka alalla on edistytty EU:n sinisen kortin, yhdistelmälupaa koskevan direktiivin ja kausityöntekijöitä koskevan direktiivin ansiosta, voidaan oikeutetusti epäillä, että työskentelyä koskevat direktiivit syrjivät työntekijöitä tai maahanmuuttajia heidän alkuperänsä ja koulutustasonsa perusteella ja vahvistavat näin jo olemassa olevaa eriarvoisuutta. (8) Unionin työlainsäädännössä erotetaan toisistaan korkeasti ja vähän koulutetut työntekijät, ja heille myönnetään eriasteiset oikeudet.

4.1.1.5   ETSK varoittaa, että kannustaminen kiertomuuttoon ilman, että siihen myönnetään riittävät resurssit, voisi johtaa laittoman maahanmuuton lisääntymiseen ja työntekijöiden suojelun hyvin alhaiseen tasoon. Tämä politiikka on kiistanalainen myös eettisessä mielessä, koska sen avulla pyritään palauttamaan työntekijät alkuperämaahansa ilman, että he voivat siirtää oikeuksiaan tai työskennellä kohtuullisen pitkän ajanjakson vastaanottavassa valtiossa.

4.1.1.6   Koulutusjärjestelmässä on tarpeen pyrkiä entistä määrätietoisemmin lisäämään maahanmuuttajanuorten osallistumista siihen. Olisi myös syytä kohdentaa koulutusta varhaiskasvatusvaiheeseen, jotta voidaan lisätä myöhempää osallistumista koulutusjärjestelmään. Tiedonantoon sisältyy esimerkkejä mahdollisista toimista, kuten mentorointijärjestelmät, vanhemmille osoitetut kurssit ja maahanmuuttajien palkkaaminen opettajiksi. ETSK katsoo, että kaikki toimet ovat hyödyllisiä, mutta kehottaa tekemään niitä tunnetuksi määrätietoisemmin ja antamaan enemmän rahoitusta oppilaitoksissa ja niiden yhteydessä toteutettaville ohjelmille.

4.1.1.7   Elinolosuhteiden parantamisen tulee kuulua kotouttamisohjelman ensisijaisiin tavoitteisiin. Tähän liittyen tiedonannossa todetaan, että kansainvälistä suojelua saaviin olisi kiinnitettävä erityishuomiota paikallis- ja valtiotasolla. ETSK tunnustaa täysimittaisesti tämän erityisryhmän tarpeet, mutta kiinnittää huomiota myös muihin vähäosaisiin ryhmiin. Komitea ehdottaa, että Euroopan komissio kiinnittää huomiota moninkertaisesti arkaluonteisessa asemassa oleviin, joita ovat esimerkiksi romaninaiset, ja että heidän hyväkseen tehtävät toimet otetaan painopistealaksi. Lisäksi EU:lla on käytössään tehokas ja visionäärinen väline: Euroopan unionin perusoikeuskirja, jonka tulee ohjata kotouttamiseen liittyvän lainsäädännön antamista.

4.1.1.8   ETSK on pahoillaan romanien tilanteen ylimalkaisesta käsittelystä. Monet heistä, jotka ovat kotoisin unionin ulkopuolisista maista, elävät hyvin epävakaissa olosuhteissa vastaanottavassa valtiossa ilman mahdollisuutta hyödyntää perusinfrastruktuureja ja -palveluja. ETSK katsoo, että vaikka unionin ulkopuolisten maiden ja jäsenvaltioiden kansalaisten välillä on oikeudellisesti tarkasteltuna huomattavia eroja, vähäosaisten ryhmien problematiikka on aina sama. Lisäksi tulee puolustaa jokaisen ihmisen perusoikeuksia hänen oikeudellisesta asemastaan riippumatta.

4.1.1.9   Jotta voidaan saavuttaa kotouttamisohjelman tavoitteet, on tarpeen hyödyntää nykyistä tehokkaammin EU:n rahoitusta. ETSK toteaa, että rahoituskriisi on laittanut sosiaalisille ohjelmille myönnetyt julkiset varat kovalle koetukselle, ja katsoo, että EU:n varat voisivat olla ratkaisevassa asemassa tuettaessa avainhankkeita, joiden avulla voidaan ainakin luoda hyvien käytänteiden vakaa perusta. Rahoitusta koskevat tiedot tulisi asettaa helposti saataville, ja sen tulisi tarjota riittävät paikallisviranomaisille ja julkisille ja yksityisille instituutioille kannustimet osallistua prosessiin. Käytettävissä olevia resursseja tulisi hyödyntää kansalaisyhteiskunnan kannustamiseen luomaan yhteyksiä ja toimimaan ruohonjuuritasolla painottaen maahanmuuttajayhteisöjen osallistumista.

4.1.1.10   EU:n olisi syytä suhtautua avoimesti maahanmuuttajien paikallis-, alue- ja valtiotason verkostoihin ja organisaatioihin. Verkostoituminen ja sosiaalisen pääoman luominen edistää alhaalta ylöspäin suuntautuvien kotouttamispolitiikkojen toteuttamista ja luo ympäristön, jossa maahanmuuttajat tuntevat itsensä vahvemmiksi ja kykeneviksi puolustamaan oikeuksiaan ja valmiuksiaan. Verkostojen ja organisaatioiden tulisi kuitenkin tukea kotoutumista eikä muuttua erottelun lisäkanaviksi. ETSK ehdottaa niille kumppanuussuhteiden luomista vastaanottavassa valtiossa jo olemassa olevien verkostojen ja organisaatioiden kanssa. EU:n tulisi suhtautua avoimesti osallistumisen ja yhteistyön uusiin muotoihin, joita tietoteknologia ja liikkuvuuden lisääntyminen tukevat.

ETSK suosittaa, että Euroopan komissio tarkastelee uudelleen maahanmuuttajien työskentelyä koskevaa lainsäädäntöä, joka on nykymuodossaan syrjivä ja eriarvoistava. Se suosittaa myös, että komissio pyrkii edelleen helpottamaan jäsenvaltioiden toimia kotoutumisen tehostamiseksi ja parantamiseksi.

4.1.2   Oikeudet ja velvollisuudet – yhdenvertaisen kohtelun ja joukkoon kuulumisen tunteen saavuttaminen

4.1.2.1   ETSK on tyytyväinen siihen, että maahanmuuttajien poliittiseen osallistumiseen kiinnitetään erityishuomiota heidän toimiessaan vaaleilla valittuina edustajina, äänestäjinä tai neuvoa-antavien elinten jäseninä. Tämä näkökohta on eurooppalaisen demokratian tärkeä koetinkivi. Haluttaessa taata kotoutuminen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja ehkäistä maahanmuuttajien syrjintää on välttämätöntä, että he saavat äänensä kuuluville politiikassa. Osallistuminen politiikkaan ja yhteiseen institutionaaliseen toimintaan voi auttaa osaltaan maahanmuuttajien saamista mukaan poliittiseen päätöksentekoprosessiin. Tällainen toiminta antaa mahdollisuuden ehkäistä vieraantumista ja radikalisoitumista. Politiikkaan osallistumista tulisi tukea tarkastelemalla uudelleen kussakin maassa voimassa olevia kansalaisuutta koskevia määräyksiä. Sen vuoksi ETSK puoltaa sitä, että unionin ulkopuolisten maiden kansalaisille myönnetään oikeus äänestää paikallis-, alue-, valtio- ja unionitason vaaleissa sekä siihen liittyen asettua niissä ehdolle. Yksi tähän liittyvä vaihtoehto olisi myöntää laillisille maahanmuuttajille EU:n kansalaisuus. EU:lla on, taas kerran, tilaisuus ottaa johtava rooli demokraattisessa innovoinnissa ja kokeilla osallistumisen ja yhteistyön uusia muotoja.

4.2   Paikallistason toimien lisääminen

4.2.1   On täysin perusteltua painottaa paikallistason roolia. Sen lisäksi että paikallisviranomaiset ovat palvelujen tarjonnan keskus, ne luovat kotouttamisen lähiympäristön. Paikallisyhteisön koosta riippuen onnistuneilla kotouttamishankkeilla voi olla huomattavia vaikutuksia yhteisöjen ja maahanmuuttajien elämään. On olennaista, että paikallisyhteisöille ja yksityistahoille annetaan laadukasta tietoa ja mahdollisuuksia saada unioni- ja valtiotason rahoitusta.

4.2.2   ETSK toteaa, että taajama-alueet, erityisesti kun ne ovat suuria, ovat ongelmallisia. Niille saapuu suuria määriä maahanmuuttaja, jotka asettautuvat usein syrjäisiin, melko eristäytyneisiin kaupunginosiin. Vaikeudet julkisten palvelujen saatavuudessa ja työllistymisessä ovat vain osa ongelmaa. Haaste on vielä suurempi kaupunkisuunnittelussa, jossa pitää vastata kestävyyden ja osallistavuuden tavoitteisiin. ETSK suosittaa, että Euroopan komissio tukee aktiivisesti hankkeita, joilla viedään kotouttamisohjelmaa eteenpäin sisällyttämällä siihen asumisen ja kaupunkisuunnittelun perustavan tärkeät näkökohdat.

4.2.3   Alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa on kyllä hyvin lupaava, mutta vain sillä edellytyksellä, että sitä tehdään asianmukaisesti tunnetuksi ja siihen myönnetään tarkoituksenmukainen rahoitus. On äärimmäisen tärkeää, että komissio noudattaa seuraavien rahoitusnäkymien puitteissa sitoumustaan yksinkertaistaa rahoitusmenettelyjä ja myöntää paikallisille hankkeille tarkoituksenmukaiset resurssit (9). Eri rahoituslähteiden koordinoinnin parantamisella voi olla ratkaiseva rooli paikallisten toimijoiden vahvistamisessa. Näitä rahoituslähteitä ovat esimerkiksi ehdotettu maahanmuutto- ja turvapaikkarahasto, joka koskee turvapaikkaa, kotouttamista ja siirtolaisten paluuta, ehdotettu sisäisen turvallisuuden rahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan aluekehitysrahasto.

4.3   Alkuperämaiden osallistuminen

4.3.1   Alkuperämaiden osallistuminen prosessiin on olennaisen tärkeä vaihe kotouttamisen kokonaissuunnitelmaa laadittaessa (10). Eräät EU:n jäsenvaltiot ovat alkaneet toteuttaa hyviä käytänteitä luodakseen yhteyksiä alkuperämaiden kanssa. Todettakoon kuitenkin, että eräät maat eivät ole eri syistä kovinkaan motivoituneita tekemään yhteistyötä EU:n kanssa maahanmuuttoasioissa. Rajoitteet ovat selvempiä (11) mahdollisesti kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden tapauksessa. EU:n kokonaisvaltainen lähestymistapa maahanmuuttokysymykseen tarjoaa hyvät institutionaaliset puitteet unionin ulkopuolisten maiden kanssa tehtävän yhteistyön edistämiselle ja liikkuvuutta koskevien kiireellisten kysymysten ratkaisemiselle. Maahanmuuton tarkasteleminen pääasiallisesti siitä näkökulmasta, miten se vaikuttaa EU:n työmarkkinoihin, voisi kuitenkin johtaa maahanmuuttajien suojelun tason laskemiseen tai jopa syrjintään.

4.3.2   EU:n tulisi jatkaa työskentelyä maahanmuuttajien alkuperämaiden kanssa helpottaakseen heidän lähtöään edeltäviä menettelyjä. Todettakoon, että muutto EU:hun on useissa maissa hyvin haluttu vaihtoehto, ja voi aiheuttaa korruptiota. EU:n tulee torjua määrätietoisesti tällaisia mahdollisia vinoumia, jotka kasvattavat tuleville maahanmuuttajille aiheutuvia kustannuksia ja heikentävät heidän motivaatiotaan palata alkuperämaahansa.

4.3.3   ETSK:n mielestä paras keino edistää kestävästi alkuperämaiden kehitystä on laatia työskentelyä koskevia tarkoituksenmukaisia sääntöjä, mutta myös parantaa maahanmuuttajien valmiuksia, jotta he voivat perustaa kansainvälisesti toimivia yrityksiä tai palata alkuperämaahansa vieden mukanaan taitonsa ja motivaationsa. ETSK suosittaa, että kehitetään kahdenvälisesti tukijärjestelmiä aloittaville yrityksille ja yrittäjyysaloitteille kotimaahansa palaavia maahanmuuttajia varten. Alkuperämaat ja vastaanottajamaat voivat luoda kumppanuudessa mahdollisuuksia kansalaisilleen, yrityksilleen ja yhteisöilleen. On olemassa esimerkkejä yhteistyöstä, jossa nivotaan yhteen työnantajien tarpeet ja maahanmuuttajien pätevyydet.

4.3.4   On perusteltua kannustaa kiertomuuttoon, niin kauan kuin siihen ei pyritä lainsäädännöllä, joka vaikuttaa suoraan tai välillisesti unionin ulkopuolisten maiden kansalaisten oikeuksiin (12).

(1)  EUVL C 218, 23.7.2011, s. 97–100.

(2)  Eurostat Methodologies and Working Papers, Indicators of Immigrant Integration – A Pilot Study (Eurostatin menetelmät ja työasiakirjat, maahanmuuttajien kotoutumisen indikaattorit – pilottitutkimus), Luxemburg, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2011.

(3)  Komission työasiakirja, eurooppalainen toimintasuunnitelma kotouttamista varten.

(4)  Tiivistelmä EU-maiden ja kolmansien maiden kansalaisten maahanmuuttoa koskevista näkökohdista, ks. maahanmuuttajien kotoutumista koskevan ensimmäisen Eurobarometri-tutkimuksen tulokset, MEMO/11/529, Bryssel, 20. heinäkuuta 2011.

(5)  Täydelliset tiedot esitetään turvapaikka- ja maahanmuuttoasioista annetussa vuosiraportissa (2010) COM (2011) 291 final.

(6)  Eurostat, 2011, Indicators of Immigrant Integration. A Pilot Study (Maahanmuuttajien kotoutumisindikaattorit – pilottitutkimus).

(7)  EUVL C 218, 23.7.2011, s. 97–100, ja EUVL C 354, 28.12.2010, s. 16–22.

(8)  Euroopan ihmisoikeusliitto (AEDH), Foreign workers in the EU: moving towards multiple standards, founded on unequal treatment? (Ulkomaalaiset työntekijät EU:ssa: Ollaanko siirtymässä eriarvoiseen kohteluun perustuviin moninaisiin normeihin?), 17. lokakuuta 2011.

(9)  Ks. komission tiedonanto COM(2011)749 final ”Avoimen ja turvallisen Euroopan rakentaminen: sisäasioiden talousarvio kaudelle 2014–2020” ja siihen liittyvät asetusehdotukset 750–751–752–753.

(10)  EUVL C 44, 16.2.2008, s. 91–102. Aihetta ”Maahanmuuttopolitiikkaa koskeva yhteistyö EU:n ja lähtömaiden välillä kehityksen tukemiseksi” käsiteltiin myös Euroopan kotouttamisfoorumin kuudennessa kokouksessa (ks. http://www.eesc.europa.eu/?i=portal.en.events-and-activities-european-integration-forum-6).

(11)  EUVL C 18, 19.1.2011, s. 80–84.

(12)  Ks. alaviite 5.