Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus neuvoston direktiiviksi yhteisestä finanssitransaktioverojärjestelmästä ja direktiivin 2008/7/EY muuttamisesta”

COM(2011) 594 final

2012/C 181/11

Esittelijä: Stefano PALMIERI

Neuvosto päätti 19. lokakuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus – Neuvoston direktiivi yhteisestä finanssitransaktioverojärjestelmästä ja direktiivin 2008/7/EY muuttamisesta

COM(2011) 594 final.

Asian valmistelusta vastannut ”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 7. maaliskuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 28.–29. maaliskuuta 2012 pitämässään 479. täysistunnossa (maaliskuun 29. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 164 ääntä puolesta ja 73 vastaan 12:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu – samoin kuin Euroopan parlamentti (1) – myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen ottaa käyttöön finanssitransaktiovero. Ehdotus on täysin komitean aiemmissa lausunnoissaan esittämien näkemysten mukainen. (2)

1.2   ETSK on jo aiemmin maininnut lausunnossaan (3), että on tärkeää pyrkiä jälleen varmistamaan Euroopan unionin rahoitusautonomia, johon Rooman sopimuksen 201 artiklassa alun perin viitattiin. ETSK:n mielestä finanssitransaktioverosta voi tätä taustaa vasten tulla yksi unionin uuden omien varojen järjestelmän peruspilari ja väline, jonka avulla voidaan varmistaa taloudellinen omavaraisuus monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 yhteydessä.

1.3   ETSK korostaa, että lopullisena tavoitteena on finanssitransaktioveron maailmanlaajuinen soveltaminen, mutta kuten 15. heinäkuuta 2010 hyväksytyssä lausunnossa (ks. alaviite 2) jo todetaan, paras keino tämän toteuttamiseksi voi olla finanssitransaktioveron käyttöönotto Euroopan unionissa. Yhtyen komissaari Algirdas Šemetan ja Euroopan parlamentin kantaan ETSK katsoo, että EU voi ja sen tulee omaksua vaikutusvaltaisen edelläkävijän rooli tässä kysymyksessä, kuten on tapahtunut monilla luonteeltaan globaaleilla politiikanaloilla (esim. ilmastonmuutosasiat). (4) ETSK katsoo kuitenkin, että on ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimiin, jotta varmistetaan mahdollisen veron käyttöönotto maailmanlaajuisesti.

1.3.1   ETSK:n mielestä samaa linjaa noudattaa myös yhdeksän EU-maan (Saksan, Ranskan, Italian, Itävallan, Belgian, Suomen, Kreikan, Portugalin ja Espanjan) valtiovarainministerien EU-puheenjohtajavaltio Tanskalle osoittama kirje, jossa ilmaistaan myönteinen suhtautuminen puheenjohtajavaltion päätökseen nopeuttaa analyysien tekemistä ja neuvotteluja finanssitransaktioveron soveltamiseksi.

1.4   ETSK:n näkemyksen mukaan finanssitransaktiovero on osa laajempaa prosessia, jonka komissio on käynnistänyt keskeisten rahoitusvälinemarkkinoita koskevien direktiivien tarkistuksen myötä (COM(2011) 656 final, COM(2011) 652 final). Tavoitteena on parantaa kyseisten markkinoiden avoimuutta, tehokkuutta ja toimivuutta. Lisäksi – kuten ETSK on jo korostanut aiemmassa lausunnossaan – komitea on vakuuttunut siitä, että finanssialan vakaus ja tehokas toiminta sekä näihin liittyen liiallisen riskinoton rajoittaminen, kuten myös oikeiden kannustimien luominen finanssialan laitoksille, olisi varmistettava asianmukaisella sääntelyllä ja valvonnalla.

1.5   ETSK katsoo, että komission esittämän kotipaikkaperiaatteen (alueperiaatteen) lisäksi tulee soveltaa Euroopan parlamentin puoltamaa liikkeeseenlaskuperiaatetta (issuance principle), jotta voidaan poistaa finanssitoiminnan muualle siirtymisen riski tai ainakin pienentää sitä mahdollisimman paljon. Liikkeeseenlaskuperiaatteen mukaan vero kannetaan (leimaveron tapaan) osto- ja myyntisopimusten mitätöinnin uhalla kaikista transaktioista, jotka liittyvät EU:hun rekisteröityjen oikeushenkilöiden liikkeeseen laskemiin rahoitusvälineisiin. (5)

1.6   ETSK katsoo, että finanssitransaktioveron avulla voidaan varmistaa finanssialan entistä oikeudenmukaisempi osallistuminen Euroopan unionin julkisen talousarvion ja jäsenvaltioiden talousarvioiden rahoittamiseen.

1.7   ETSK pitää myönteisenä, että finanssitransaktioveron käyttöönoton avulla voidaan muuttaa rahoitusalan toimijoiden nauttimia hyödyntämismahdollisuuksia ja vähentää huippunopean ja lyhytviiveisen kaupankäynnin (high frequency and low latency trading) määrää. Tällaiset erittäin spekulatiiviset toimet horjuttavat finanssimarkkinoiden vakautta ja ovat täysin irrallaan reaalitalouden normaalista toiminnasta. Finanssitransaktioveron avulla voidaan näin ollen vakauttaa finanssimarkkinoita ja vahvistaa suuntautumista keskipitkän ja pitkän aikavälin rahoitustoimiin, joiden myötä voidaan suuntautua kohti yritysmaailmaa.

1.7.1   ETSK katsoo, että huippuspekulatiivisten rahoitustoimien hidastuminen finanssitransaktioveron käyttöönoton johdosta vähentää merkittävästi finanssimarkkinoiden arvonheilahteluja ja avaa reaalitalouden yrityksille nykyistä vakaammat rahoitusnäkymät niiden omia investointeja ajatellen. (6)

1.8   ETSK:n mielestä yksi finanssitransaktioveron käyttöönoton merkittävimmistä vaikutuksista saattaa liittyä valtionvelkatilanteen kohentumiseen. Valtioiden joukkovelkakriisit syvenevät silloin, kun finanssimarkkinoiden vakaus horjuu voimakkaasti. Finanssitransaktioveron käyttöönoton johdosta kasvavat verotulot auttavat julkistalouden vakauttamisessa ja pienentävät lisävelkatarvetta. Vaikutus on välitön siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioille ohjautuvista resursseista ja välillinen EU:n talousarvioon ohjautuvien resurssien osalta, sillä ne korvaavat jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia.

1.9   ETSK toteaa, että finanssitransaktioveron käyttöönotto edistäisi verotuksen yhtenäistämistä ja takaisi sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan, sillä sen avulla voidaan ehkäistä vääristymät, joita voisi aiheutua, koska tähän mennessä jo ainakin kymmenessä EU-maassa on alettu soveltaa erilaisia finanssitransaktioveroja.

1.10   ETSK korostaa tarvetta pitää tarkasti silmällä finanssitransaktioveroa koskevan lainsäädännön soveltamisesta johtuvia kielteisiä makro- ja mikrotaloudellisia seurauksia sekä poistaa siihen liittyvät riskit ja kustannukset tai ainakin pienentää niitä. ETSK katsookin, että olisi harkittava asianmukaisia kompensointimekanismeja merkittävimpien finanssitransaktioverosta reaalitalouteen mahdollisesti kohdistuvien haittavaikutusten lievittämiseksi.

1.10.1   ETSK katsoo, että finanssitransaktioveron seurauksia tulee valvoa ja arvioida vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavassa kertomuksessa eikä vasta kolmen vuoden kuluttua veron käyttöönotosta (7).

1.11   ETSK katsoo, että finanssitransaktioveron käyttöönoton vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon bruttokansantuotteen pieneneminen pitkällä aikavälillä (komission vaikutusarvioinnissa ennakoidaan, että näin tapahtuu) sekä seuraavat kokonaisvaikutukset: i) Finanssimarkkinoiden toiminta kohenee niiden vakautumisen johdosta. ii) Investointeja virtaa jälleen reaalitalouteen. iii) On paremmat mahdollisuudet harjoittaa sääntelypolitiikkaa, jonka avulla voidaan lisätä Euroopan finanssimarkkinoiden tehokkuutta, toimivuutta ja avoimuutta. iv) Jäsenvaltioiden budjettivakaus paranee, koska resursseja on enemmän saatavilla. v) Vaikutukset kohdistuvat myös kotitalouksien säästöihin ja investointeihin. Äskettäin on arvioitu, että nämä vaikutukset johtaisivat yhdessä jopa 0,25 prosentin kasvuun bruttokansantuotteessa pitkällä aikavälillä. (8)

1.12   ETSK ilmaisee suhtautuvansa varauksellisesti komission ehdotukseen liittyvään arvioon finanssitransaktioveron käyttöönoton vaikutuksista. Komitean mielestä siinä jätetään huomiotta monia vaikutuksia – joista muutamiin viitataan käsillä olevassa lausunnossa –, mikä saattaa heikentää ehdotuksen kokonaisarviointia. ETSK kehottaakin komissiota suorittamaan viipymättä perusteellisemman lisäarvioinnin.

1.13   ETSK pitää kannatettavana, että komissio on päättänyt esittää finanssitransaktioveroa eikä finanssitoimintaveroa (Financial Activities Tax, FAT), sillä viimeksi mainittuun – vaikka sen avulla voitaisiin paremmin säännellä jakautumiseen liittyviä seikkoja, koska vero vastaisi paremmin finanssitoiminnasta saatavaa tuloa – liittyy kuitenkin suuria riskejä, mitä tulee vaikutusten siirtymiseen kuluttajille ja yrityksille, ja se vakauttaisi finanssimarkkinoita vain marginaalisesti.

1.14   ETSK katsoo tarpeelliseksi palauttaa mieliin, että syksystä 2010 lähtien vähintään 60 prosenttia Eurobarometri-kyselyissä haastatelluista eurooppalaisista on kannattanut finanssitransaktioveron käyttöönottoa. Syksyllä 2010 kannatusluku oli 61 prosenttia, ja keväällä 2011 se nousi 65 prosenttiin ja saman vuoden syksyllä se oli 64 prosenttia. (9) Finanssitransaktioveron käyttöönotto voikin olla ensimmäinen merkittävä askel kohti välttämätöntä eurooppalaisten luottamuksen palautumista rahoitusalaan.

1.15   Hoitaessaan tehtäväänsä komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle neuvoja antavana elimenä ETSK seuraa jatkuvasti prosessia, jonka puitteissa komission ehdotus finanssitransaktioveron käyttöönotosta toteutuu lainsäädännössä.

2.   Komission ehdotus neuvoston direktiiviksi yhteisestä finanssitransaktioverojärjestelmästä

2.1   Euroopan komissio on esittänyt vuodesta 2009 alkaen G20-ryhmän kokouksissa (Pittsburgh, Toronto, Cannes), että olisi otettava käyttöön maailmanlaajuinen finanssitransaktiovero. Tähän liittyen komissio julkaisi 7. lokakuuta 2010 tiedonannon finanssialan verotuksesta (COM(2010) 549 final).

2.2   Nyt komissio esittää uudestaan, aiempaa järjestelmällisemmässä kehyksessä finanssitransaktioiden verottamista. Ehdotus liittyy itse asiassa komission esittämään uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen 2014–2020, jonka tavoitteena on taata vahvistetun ja pidemmälle kehitetyn omien varojen järjestelmän avulla Euroopan unionin monivuotiselle talousarviolle yhä suurempi rahoitusautonomia. (10)

2.3   Veroa on tarkoitus kantaa finanssilaitosten suorittamista finanssitransaktioista lukuun ottamatta kansalaisten ja yritysten välisiä transaktioita (vakuutussopimukset, kiinnitysluotot, kulutusluotot tai maksupalvelut), ensimarkkinoilla tapahtuvaa kaupankäyntiä – pois luettuna siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten (yhteissijoitusyritykset) ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osakkeiden ja osuuksien liikkeeseenlasku ja lunastus – sekä avistavaluuttatoimia, jotka eivät liity valuuttajohdannaisiin.

2.4   Finanssitransaktioveroa tulevat maksamaan finanssitransaktioiden osapuolina toimivat finanssilaitokset, jotka toimivat ”joko omaan tai muiden henkilöiden lukuun taikka transaktion osapuolen nimissä”. Euroopan keskuspankin (EKP) ja kansallisten keskuspankkien kanssa suoritettavat finanssitransaktiot jäävät soveltamisalan ulkopuolelle. Keskusvastapuolitoimijoita, arvopaperikeskuksia, kansainvälisiä arvopaperikeskuksia ja Euroopan rahoitusvakausvälinettä ei katsota finanssilaitoksiksi siltä osin kuin ne suorittavat toimintoja, joita ei katsota varsinaisiksi kaupankäyntitoiminnoiksi.

2.5   Finanssitoiminnan muualle siirtymisen väistämättä syntyvän riskin vähentämiseksi sovelletaan kotipaikkaperiaatetta (alueperiaatetta), jonka mukaan tärkeätä ei ole transaktion toteuttamispaikka vaan se, mihin jäsenvaltioon asianomaiset finanssialan toimijat ovat sijoittautuneet. Transaktiosta kannetaan veroa, jos vähintään yksi transaktion osapuolina olevista finanssilaitoksista on sijoittautunut EU:hun.

2.5.1   Ehdotetun direktiivin 3 artiklan mukaan finanssilaitoksen katsotaan sijoittautuneen jäsenvaltion alueelle, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

2.6   Finanssitransaktioverovelka syntyy transaktion tapahtumahetkellä. Koska transaktioiden luonne vaihtelee, verolle määritellään kaksi erilaista perustetta. Muiden kuin johdannaissopimuksiin liittyvien finanssitransaktioiden osalta veron perusteena on vastike, jonka toimija maksaa tai on velkaa kolmannelle taholle. Jos vastike on alhaisempi kuin markkinahinta tai sitä ei peritä, vero määritellään markkinahinnan perusteella. Johdannaissopimusten osalta veron perusteena on johdannaissopimuksen nimellismäärä finanssitransaktion suorituksen aikaan.

2.6.1   Jäsenvaltioiden on sovellettava veron perusteeseen verokantoja, jotka ovat vähintään

Jäsenvaltioiden voivat soveltaa kummassakin transaktioryhmässä vain yhtä verokantaa. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin vapaasti soveltaa vähimmäistason ylittäviä verokantoja.

2.7   Verovelvollisia ovat kaikki finanssilaitokset, jotka osallistuvat transaktioon omaan tai toisten toimijoiden lukuun, transaktion osapuolen nimissä tai joiden lukuun transaktio on suoritettu. Muilla transaktion osapuolilla on kuitenkin tiettyjen edellytysten täyttyessä yhdessä ja erikseen velvollisuus maksaa vero. Jäsenvaltiot voivat silti vapaasti määritellä muitakin tahoja verovelvollisiksi ja säätää rekisteröinti-, kirjanpito- ja ilmoitusvelvoitteista sekä muista velvoitteista, joiden tarkoituksena on varmistaa veron tosiasiallinen maksaminen.

2.8   Jos transaktio suoritetaan sähköisesti, vero on suoritettava verovelan syntymishetkellä. Muissa tapauksissa vero on maksettava kolmen työpäivän kuluessa.

2.9   Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä veropetosten, veronkierron ja väärinkäytösten estämiseksi. Komissio voi antaa tätä asiaa koskevia delegoituja säädöksiä neuvostoa kuultuaan.

2.10   Kun finanssitransaktiovero otetaan käyttöön, jäsenvaltiot eivät enää saa pitää voimassa tai ottaa käyttöön muita finanssitransaktioista kannettavia veroja.

2.11   Komission ehdotuksen mukainen yhteisen vähimmäisveron käyttöönotto, jonka on tarkoitus tapahtua 1. tammikuuta 2014, mahdollistaisi jäsenvaltioiden jo tekemien finanssitransaktioveroaloitteiden yhtenäistämisen ja siten sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamisen.

2.12   Finanssitransaktioveron käyttöönottoon päädyttiin sen jälkeen, kun oli tehty vaikutusarviointi, jossa otettiin yhtenä mahdollisena vaihtoehtona huomioon myös finanssitoimintaveron käyttöönotto. Finanssitransaktioveron käyttöönotto katsottiin kuitenkin suositeltavammaksi vaihtoehdoksi. Vaikutusarvioinnissa finanssitransaktioveron vuotuiseksi tuotoksi arvioitiin 57 miljardia euroa (37 miljardia euroa ohjattaisiin EU:n talousarvioon ja loput 20 miljardia euroa jäsenvaltioiden talousarvioihin). (12)

2.13   Komission tulee toimittaa neuvostolle säännöllisesti kertomus direktiivin täytäntöönpanosta ja tarvittaessa ehdotuksia sen muuttamisesta. Ensimmäinen kertomus on määrä antaa joulukuun 31. päivään 2016 mennessä ja seuraavat viiden vuoden välein.

3.   Yleistä

3.1   ETSK esittää käsillä olevassa lausunnossa arvionsa komission ehdotuksesta, jonka tavoitteena on neuvoston direktiivin antaminen yhteisestä finanssitransaktioverojärjestelmästä (COM(2011) 594 final (13)).

3.2   Lausunto noudattelee aiheesta ”Pääomaliikkeiden verottaminen”15. heinäkuuta 2010 annetussa oma-aloitteisessa lausunnossa ja tiedonannosta ”Finanssialan verotus” (COM(2010) 549 final) 15. kesäkuuta 2011 (ks. alaviite 2) annetussa lausunnossa jo esitettyjä linjauksia.

3.3   Finanssitransaktioveroa koskevan ehdotuksen taustalla on sen toteaminen, että finanssimarkkinoilla tapahtuvien finanssitransaktioiden volyymi ja kaupankäyntihintojen volatiliteetti ovat viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana kasvaneet räjähdysmäisesti tieto- ja viestintätekniikan kehityksen johdosta, millä on ollut epävakautta lisääviä seurauksia maailmantalouteen (14).

3.3.1   Finanssimarkkinat ovat vähitellen muuttuneet välineestä, jonka avulla voidaan hankkia reaalitaloudelle rahoitusta, itse tarkoitukseksi, jolla on keskeinen rooli ja joka käytännössä murentaa reaalitalouden asemaa. ETSK katsoo, että nykytilanteen valossa kyseisiin markkinoihin tulee kohdistaa mekanismeja, joiden avulla voidaan sääntelyn keinoin taata markkinoiden toimivuus ja avoimuudella niiden tehokkuus sekä varmistaa niiden oikeudenmukainen osallistuminen muiden tuotannontekijöiden tavoin unionin talousarvion ja jäsenvaltioiden talousarvioiden rahoittamiseen. (15)

3.3.2   ETSK korostaa jälleen, että vallitseva kriisi johtuu vuonna 2007 alkusysäyksensä saaneesta finanssikriisistä, joka levisi vuodesta 2008 alkaen reaalitalouteen. (16) Komitea katsoo, että kriisistä päävastuullinen finanssiala tulee velvoittaa osallistumaan oikeudenmukaisella tavalla kriisin taltuttamiseen. EU:n jäsenvaltiot ovat tähän mennessä joutuneet tukemaan finanssialaa (antamalla rahoitusta ja vakuuksia) 4 600 miljardin euron arvosta, joka on 39 prosenttia suhteessa 27 jäsenvaltion EU:n bkt:hen vuonna 2009. Tämä on horjuttanut uhkaavasti eräiden EU-maiden julkistalouksia ja johtanut euroalueen pelottavaan kriisiin. (17)

3.4   Tätä taustaa vasten ehdotus finanssitransaktioverosta nivoutuu prosessiin, jonka komissio on käynnistänyt keskeisten arvopaperimarkkinoita koskevien direktiivien tarkistuksen myötä ja jonka tavoitteena on parantaa finanssimarkkinoiden sääntelyä ja tehdä siitä entistä selkeämpää. (18) ETSK on toivonut tätä useaan otteeseen lausunnoissaan.

3.5   ETSK on ilmaissut jo kahdessa lausunnossa – 15. heinäkuuta 2010 hyväksytyssä oma-aloitteisessa lausunnossa ja 15. kesäkuuta 2011 hyväksytyssä lausunnossa (ks. alaviite 2) – suhtautuvansa myönteisesti finanssitransaktioveron käyttöönottoon.

3.5.1   ETSK katsoo, että komission ehdotuksessa COM(2011) 594 final esitetty eurooppalainen finanssitransaktioverojärjestelmä on yleislinjoiltaan yhdenmukainen kahdessa edellisessä lausunnossa käsiteltyjen ehdotusten kanssa.

3.6   ETSK pitää pätevinä keskeisiä vaikuttimia, joiden johdosta komissio on päättänyt ehdottaa finanssitransaktioveron käyttöönottoa Euroopan tasolla. Tavoitteena on

3.6.1   Mitä tulee unionin talousarvion ja jäsenvaltioiden talousarvioiden rahoittamiseen, talouskriisi ja sittemmin puhjennut valtionvelkakriisi edellyttävät politiikkoja, joiden avulla voidaan elvyttää talouskehitystä yhä tiukkenevien julkistalouden rajoitusten vallitessa. Finanssitransaktioveron käyttöönotto edistäisi EU:n talousarvioon liittyvää uutta omien varojen järjestelmää ja auttaisi pienentämään huomattavasti jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia mahdollistaen näin jäsenvaltioiden julkistalouksien tervehdyttämisen. Komissio arvioi, että uudet omat varat voisivat muodostaa vuonna 2020 noin puolet EU:n talousarviosta ja että bruttokansantuloon perustuvat jäsenvaltioiden rahoitusosuudet pienenisivät kolmannekseen nykyisestä osuudesta, joka on yli kolme neljännestä.

3.6.1.1   Kuten edellä todetaan, finanssitransaktioveron käyttöönotto lisäisi myös oikeudenmukaisuutta. Finanssijärjestelmä on nauttinut viimeksi kuluneina vuosina kevyestä verotuksesta sen ansiosta, että finanssipalvelut ovat vapautettuja arvonlisäverosta ja ovat näin ollen saaneet vuosittain noin 18 miljardin euron veroedun.

3.6.1.2   Tähän liittyen ETSK jo ilmaissut suhtautuvansa myönteisesti komission ehdotukseen verotusjärjestelmän muuttamisesta niin, että finanssialan suhteellista osuutta kasvatetaan. ETSK katsookin, että komission ehdotus on toivotunsuuntainen.

3.6.2   Koska finanssitransaktioveron avulla voidaan vähentää suuririskisten ja erittäin volatiilien finanssitoimien määrää, kannattaa pysähtyä pohtimaan, millaisiin finanssitoimiin ehdotuksen tulisi ensisijaisesti vaikuttaa. Huippunopeissa ja lyhytviiveisissä finanssitransaktioissa hyödynnetään erittäin pitkälle kehitettyä tietotekniikkaa ja monimutkaisia matemaattisia algoritmeja, joiden avulla voidaan analysoida sekunnin murto-osissa markkinadataa ja toteuttaa niihin liittyvää toimintastrategiaa finanssimarkkinoilla (määrä, hinta, ajoitus, kaupanvälittäjän sijainti, osto- ja myyntitoimeksiannot) sekä lyhentää näin viivettä (joka mitataan mikrosekunneissa eli sekunnin miljoonasosissa). Tällaisten toimien avulla operaattori pystyy ”ennakoimaan” markkinakehitystä ja toteuttamaan osto- ja myyntitoimia muutamassa sekunnin kymmenesosassa. Tällaisia transaktioita nimitetään joskus jopa tietotekniikan avulla tehtäväksi sisäpiirikaupaksi (computer-based insider trading). (19)

3.6.2.1   Tällaisen kaupankäynnin osuus on noussut EU:n finanssimarkkinoilla paikasta riippuen 13–40 prosenttiin. Yhdysvalloissa huippunopean kaupankäynnin osuuden arvioitiin nousseen neljän vuoden aikana (2004–2009) 30:stä 70 prosenttiin. (20)

3.6.2.2   Kyseiset transaktiot ovat täysin irrallaan reaalitalouden toiminnasta ja voivat mm. heikentää koko talousjärjestelmän likviditeettiä ja siten myös järjestelmän häiriönsietokykyä, jolla tarkoitetaan järjestelmän kykyä sietää kriisiaikoina aiheutuvaa painetta. (21)

3.6.2.3   Finanssitransaktioveron soveltaminen vaikuttaisi transaktiokustannusten nousun johdosta kielteisesti huippunopeaan kaupankäyntiin, koska veron vaikutus kumuloituisi. Huippunopeiden transaktioiden määrän väheneminen edistäisi rahoituslaitosten toimintaa, joka suuntautuisi luotonvälitykseen liittyvään tavanomaiseen rahoitustoimintaan. Tästä olisi epäilemättä hyötyä sellaisille toimijoille – esim. pienille ja keskisuurille yrityksille –, joilla on tänä päivänä suuria maksuvalmiusongelmia.

3.6.2.4   Nykyään jo sovellettavien finanssitransaktioverojärjestelmien avulla on todistetusti pystytty pienentämään kaupankäyntivolyymeja ja arvopapereiden hintojen volatiliteettia ja siten myös riskipreemioita. EU-tason finanssitransaktioveron avulla on siis järkevää pyrkiä myös tämän ”tuottamattoman” transaktiolajin volyymin merkittävään pienentämiseen.

3.6.3   Verotuksen yhtenäistämistavoitteen osalta voidaan todeta, että kymmenen EU-maata on jo soveltanut jonkin aikaa erilaisia finanssitoimintaan ja -transaktioihin kohdistuvia veroja (Belgia, Irlanti, Italia, Kreikka, Kypros, Puola, Ranska, Romania, Suomi ja Yhdistynyt kuningaskunta). Näiltä mailta edellytetään oman lainsäädännön mukauttamista EU:n lainsäädäntöön (toisin sanoen mm. vähimmäisverokannan soveltamista ja veron perusteen yhdenmukaistamista EU:n säännösten kanssa). Kun ajatellaan sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan takaamista, finanssitransaktioveron käyttöönotto edistäisi finanssimarkkinoiden tehostamista poistamalla jäsenvaltioiden yksipuolisesti asettamien verosääntöjen aiheuttamat vääristymät.

4.   Erityistä

4.1   Komissio on laatinut vaikutusarvioinnin finanssitransaktioveron käyttöönoton pitkän aikavälin vaikutuksista bruttokansantuotteeseen. Arvion mukaan bkt:n supistuma olisi – 0,17 prosentista (0,01 prosentin verokanta) – 1,76 prosenttiin (0,1 prosentin verokanta). Tämä arvio perustuu erittäin ankaraan skenaarioon, jossa ei ole otettu huomioon eräitä lieventäviä seikkoja, kuten sitä, että veroa ei sovelleta ensimarkkinoihin eikä transaktioihin, joissa on osallisena vähintään yksi muu kuin finanssitoimija, eikä myöskään muihin makrotaloudellisiin muuttujiin kohdistuvia vaikutuksia. Komission mukaan maksimivaikutus bkt:hen on – 1,76 prosentin sijasta – 0,53 prosenttia, jos huomioon otettaisiin myös lieventävät seikat. Työllisyysvaikutusten on arvioitu olevan – 0,03 prosentista (0,01 prosentin verokanta) – 0,20 prosenttiin (0,1 prosentin verokanta).

4.2   Jos finanssitransaktioveron käyttöönoton pitkän aikavälin bkt-vaikutuksiin lisättäisiin vaikutukset, jotka liittyvät vakautuneiden finanssimarkkinoiden parempaan toimintaan, sijoitusten ohjautumiseen takaisin reaalitalouteen, markkinoiden tehokkuutta, toimivuutta ja avoimuutta parantavaan sääntelyyn sekä jäsenvaltioiden julkistalouksien vakautumiseen resurssien saatavuuden parantumisen johdosta, todellinen kokonaisvaikutus voisi olla jopa plusmerkkinen ja kasvattaa bkt:tä 0,25 prosenttia. (22)

4.3   ETSK pitää komission ehdotukseen liitettyä vaikutusarviointia riittämättömänä ja katsoo näin ollen, että komission olisi esitettävä sitä täydentävä lisäselvitys, jossa ehdotuksen vaikutukset tuodaan perusteellisemmin esille.

4.3.1   ETSK:n mielestä tässä yhteydessä tulee pohtia eräitä tässä lausunnossa esitettyjä vaikutuksia, joita komission vaikutusarvioinnissa ei ole otettu huomioon, selostaa eräitä komission vaikutusarvioinnissa käytettyjä oletuksia (esim. finanssitransaktioveron kohteena olevien rahoitustuotteiden kysynnän jousto) sekä tarkastella mahdollista vaikutusten siirtymistä kuluttajiin ja yrityksiin ja finanssitransaktioveron käyttöönoton vaikutuksia EU:n jäsenvaltioiden finanssialan työpaikkoihin.

4.4   ETSK katsoo, että finanssitransaktioveroa käyttöön otettaessa tulee toteuttaa asianmukaisia toimia, joiden avulla kompensoidaan siihen liittyvät riskit ja kustannukset tai ainakin vähennetään niitä. ETSK:n mielestä tässä yhteydessä on otettava huomioon mm. seuraavat riskit: veron mahdollinen siirtyminen yritysten ja kuluttajien lainakustannuksiin, eläkerahastojen tuoton supistuminen, sijoitusten siirtyminen muualle, suojautumisesta (suojaus raaka-ainehintojen ja valuuttakurssien vaihteluilta) yrityksille koituvien kustannusten nousu, veron vaikutukset finanssialan voittoihin ja niiden jäsenvaltioiden tuloihin, joissa alalla on suuri merkitys, sekä talousvaikutusten seuraukset, sillä vero saatetaan ottaa käyttöön talouden laskusuhdanteen leimaamassa vaiheessa.

4.5   ETSK katsoo, että riskien vastapainoksi saadaan kuitenkin huomattavasti suurempia mahdollisuuksia ja hyötyjä. Lyhytaikaisia investointeja rasittava finanssitransaktiovero lisää yritysten ja valtioiden rahoituksessa yleisten keskipitkän ja pitkän aikavälin investointien kysyntää. Tämä lisää markkinoilla saatavilla olevaa rahoitusta ja siten osaltaan parantaa myös yritysten, kotitalouksien ja valtionvelkojen tilannetta. Erityisen suuri merkitys on johdannaismarkkinoiden vakautumisella. Kyseiset tuotteet ovat luonteeltaan sellaisia, että transaktioiden määrä muuttunee huomattavasti, mikä jarruttaa finanssimarkkinoiden ja maailmantalouden viimeaikaisen kriisin puhkeamista merkittävästi edesauttaneiden tuotteiden leviämistä.

4.6   Finanssitransaktioverosta mahdollisesti eläkerahastoihin aiheutuva lisämaksu on pienehkö, kun otetaan huomioon sijoitustavat ja -lajit. Lisäksi eläkerahastoille tyypillisen varallisuuden (sijoitukset, jotka eivät ole kovin volatiileja) mahdollinen uudelleen arvottaminen saattaa kompensoida ja ylittääkin verosta johtuvan tuoton mahdollisen pienenemisen. ETSK katsoo kuitenkin, että eläkerahastoihin kohdistuvien vaikutusten kompensoimiseksi tai vähentämiseksi voitaisiin harkita mahdollisuutta pienentää verokantoja tai soveltaa tähän alaan jonkinlaisia poikkeuksia.

4.7   Finanssitransaktioveron soveltamisala ja verokannat on määritelty ottaen huomioon se tavoite, että voitaisiin hillitä kielteisiä vaikutuksia, jotka ilmenisivät sijoitusten ja rahoitusvarojen siirtymisenä EU:n ulkopuolelle. Myös ETSK on korostanut jo aiemmin tämän välttämättömyyttä, koska veroa ei oteta käyttöön maailmanlaajuisesti.

4.7.1   Finanssitransaktioveron soveltamisalaan liittyvä kotipaikkaperiaate (alueperiaate) merkitsee, että verovelvollisia ovat myös EU:hun sijoittautuneet unionin ulkopuolisten maiden rahoituslaitokset. Veroa on siis tarkoitus soveltaa laajasti. Rahoituslaitoksia koskeva alueperiaate, jonka perusteella yksilöidään veron perivä jäsenvaltio, antaa jo määritelmällisesti hyvät valmiudet veropetosten ja veronkierron minimointiin.

4.7.2   Finanssitransaktioiden muualle siirtymisen vaikutusten vielä tehokkaammaksi kompensoimiseksi ETSK kannattaa Euroopan parlamentin esittämää ehdotusta ottaa käyttöön liikkeeseenlaskuperiaate, jonka mukaan vero kannetaan (leimaveron tapaan) kaikista transaktioista, joihin liittyy EU:hun rekisteröityjen oikeushenkilöiden liikkeeseen laskemia rahoitusvälineitä. (23)

4.7.3   Mitä tulee verokantojen soveltamiseen, ETSK – joka suositti vuonna 2010 antamassaan lausunnossa (ks. alaviite 2) yhdenmukaisen 0,05 prosentin verokannan soveltamista – on yhtä mieltä siitä, että komission esittämä kahden verokannan soveltaminen on omiaan vähentämään markkinoiden siirtymisen riskiä ja takaa riittävien resurssien saannin unionin talousarvioon ja jäsenvaltioiden talousarvioihin.

4.7.4   ETSK muistuttaa lisäksi, että finanssitransaktioverosta on saatu verotuoton kannalta myönteisiä tuloksia talouskasvua kuitenkaan vaarantamatta, mikäli sen käyttöönoton yhteydessä on kiinnitetty erityishuomiota hallinnointiin, veron perusteeseen ja verokannan soveltamiseen. Näin on toimittu Etelä-Koreassa, Hongkongissa, Intiassa, Brasiliassa, Taiwanissa ja Etelä-Afrikassa. (24)

4.8   Ensimarkkinoiden poissulkeminen finanssitransaktioveron soveltamisalasta vähentää minimiin veron vaikutukset reaalisen toiminnan rahoituskustannuksiin: seuraukset rajoittuvat välillisiin vaikutuksiin, jotka johtuvat veron mahdollisesti aiheuttamasta rahoituslaitosten käsittelemien arvopapereiden likviditeetin vähenemisestä.

4.9   Koska veroa on tarkoitus soveltaa myös valuuttoja koskeviin johdannaissopimuksiin mutta ei avistavaluuttatoimiin, sen avulla voitaisiin puuttua suureen osaan keinottelutarkoituksessa toteutettavia toimia, joissa valuuttamarkkinat ovat osallisena. (25) Avistavaluuttatoimien mahdollinen sisällyttäminen finanssitransaktioveron soveltamisalaan ei tosiasiallisesti rajoittaisi pääomien vapaata liikkuvuutta (myös kaavaillut verokannat huomioon ottaen) eikä olisi ristiriidassa asiaan liittyvien Lissabonin sopimuksen osien kanssa (Leading Group on Innovating Financing for Development, Pariisi, kesäkuu 2010).

4.10   Kuten ETSK on jo todennut (vuonna 2011 hyväksytyssä lausunnossa, ks. alaviite 2), finanssitransaktiovero ja finanssitoimintavero eivät ole vaihtoehtoisia verotusjärjestelmiä. Finanssitransaktiovero vaikuttaa pääasiassa lyhyen tähtäimen transaktioihin mutta finanssitoimintavero kaikkeen rahoitustoimintaan (siis myös ensimarkkinoilla tapahtuvaan kaupankäyntiin). Finanssitransaktioveron käyttöönotto ei sulje pois mahdollisuutta luoda myös eurooppalainen finanssitoimintaverojärjestelmä, etenkin jos päätavoitteena on ”finanssialan oikeudenmukainen ja merkittävä panos julkiseen talouteen” (lausunto vuodelta 2010, ks. alaviite 2) sekä rahoitustoimintaan kohdistuvien maksujen yhdenmukaistaminen sisämarkkinoiden vahvistamiseksi. Lisäksi eurooppalaisen finanssitransaktioverojärjestelmän käyttöönotto vahvistaa jo itsessään tarvetta yhdenmukaistaa yleisesti finanssitoimintaa koskevia jäsenvaltioiden verotusjärjestelmiä.

4.10.1   Finanssitransaktioverolla on progressiiviseen taakanjakoon liittyviä vaikutuksia, koska hyvätuloiset käyttävät enemmän finanssialan palveluja ja koska kotitalouksille ja yrityksille ei aiheudu välittömiä kustannuksia, sillä veroa ei sovelleta niitä koskeviin anto- ja ottolainaustoimintoihin. Tällaisiin transaktioihin vaikuttaisivat haitallisesti vain mahdolliset välilliset kustannukset, joita aiheutuisi rahoituslaitosten toimintaan liittyvän likviditeetin vähenemisestä.

4.11   Veronkantojärjestelmä on yksinkertainen, ja siitä aiheutuvat kustannukset markkinoilla toteutettavien toimien ja yleensä transaktioiden osalta ovat hyvin pienet. Tämän perusteella rekisteröintivelvoitteet olisi ulotettava myös finanssitoimiin – myös OTC-toimiin, joihin kuuluvat standardoimattomat tuotteet, joilla käydään kauppaa kahdenvälisesti kahden osapuolen välillä pörssien ulkopuolisilla johdannaismarkkinoilla.

(1)  Euroopan parlamentti ”kannattaa sellaisen transaktiomaksun käyttöönottoa, jolla parannettaisiin markkinoiden toimintaa vähentämällä keinottelua ja autettaisiin rahoittamaan globaaleja julkisia hyödykkeitä ja pienennettäisiin julkisen talouden alijäämää”.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. maaliskuuta 2011 innovatiivisesta rahoituksesta globaalilla tasolla ja Euroopan tasolla (2010/2105(INI)).

(2)  Oma-aloitteinen lausunto ”Pääomaliikkeiden verottaminen”, 15.7.2010 (EUVL C 44, 11.2.2011, s. 81).

Lausunto tiedonannosta ”Finanssialan verotus” (COM(2010) 549 final), 15.6.2011 (EUVL C 248, 25.8.2011, s. 64).

(3)  Lausunto tiedonannosta ”EU:n talousarvion kokonaistarkastelu” (EUVL C 248, 25.8.2011, s. 75).

(4)  Verotuksesta ja tulliliitosta, tarkastustoiminnasta ja petostentorjunnasta vastaava Euroopan komission jäsen Algirdas Šemeta, 17.2.2012, EU tax coordination and the financial sector, Speech/12/109, Lontoo.

Euroopan parlamentin päätöslauselma innovatiivisesta rahoituksesta globaalilla tasolla ja Euroopan tasolla (P7_TA-PROV(2011)0080).

(5)  Euroopan parlamentti, mietintöluonnos ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä finanssitransaktioverojärjestelmästä ja direktiivin 2008/7/EY muuttamisesta, esittelijä: Anni Podimata (10.2.2012).

(6)  Schulmeister, S., 2011, Implementation of a General Financial Transaction Tax, Österreichisches Institut für Wirtschaftsforschung, liittovaltion työkamarin tilaama selvitys.

Griffith-Jones, S., Persaud, A., 2012, Financial Transaction Taxes, http://www.europarl.europa.eu/document/activities/cont/201202/20120208ATT37596/20120208ATT37596EN.pdf.

(7)  Kuten komission vaikutusarviointiasiakirjassa SEC(2011) 1103 final todetaan.

(8)  Mt. Griffith-Jones, S., Persaud, A., 2012.

(9)  Euroopan komissio, 2011, Eurobarometer 76 – Public opinion in the European Union - First Results. Kenttäkyselyt tehtiin marraskuussa 2011, ja selvitys julkaistiin joulukuussa 2011.

(10)  Ehdotus – Neuvoston asetus vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (COM(2011) 398 final), jolla pannaan säädösmuodossa täytäntöön komission tiedonanto ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio”, 29.6.2011 (COM(2011) 500 final).

(11)  Jos useampi kuin yksi edellytys täyttyy, sijoittautumisjäsenvaltio määritellään luettelon alusta alkaen alenevassa järjestyksessä ensimmäisen täyttyvän edellytyksen perusteella.

(12)  Euroopan komissio, Bryssel, 28.9.2011, SEC(2011) 1103 final, Komission yksiköiden valmisteluasiakirja – Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista – Oheisasiakirja ehdotukseen neuvoston direktiiviksi yhteisestä finanssitransaktioverojärjestelmästä ja direktiivin 2008/7/EY muuttamisesta.

(13)  Ehdotus – Neuvoston direktiivi yhteisestä finanssitransaktioverojärjestelmästä ja direktiivin 2008/7/EY muuttamisesta, COM(2011) 594 final.

(14)  Valuuttatransaktioita tehdään maailmassa ainakin 70 kertaa enemmän kuin tavara- ja palvelukauppaa. Vuonna 2006 johdannaiskaupan määrä oli Euroopassa 84-kertainen bruttokansantuotteeseen verrattuna, kun avistamarkkinoiden kauppoja (valuutan tai rahoitusarvopapereiden osto tai myynti välittömillä, heti maksettavilla sopimuksilla) oli vain 12-kertainen määrä EU:n nimelliseen bkt:hen verrattuna.

Schulmeister, S., Schratzenstaller, M., Picek, O., 2008, A General Financial Transaction Tax – Motives, Revenues, Feasibility and Effects, Österreichisches Institut für Wirtschaftsforschung, Ökosoziales Forum Österreichin tilaama tutkimus, jonka rahoitukseen ovat osallistuneet myös Itävallan valtiovarainministeriö ja talous- ja työministeriö, maaliskuu 2008.

(15)  Haug, J., Lamassoure, A., Verhofstadt, G.,Gros, D., De Grauwe, P., Ricard-Nihoul, G., Rubio, E., 2011, Europe for Growth – For a Radical Change in Financing the EU.

De Larosièren asiantuntijaryhmän raportti (EUVL C 318, 23.12.2009).

Euroopan parlamentin mietintö 15. kesäkuuta 2010 rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisistä: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi (2010/2242 (INI)), esittelijä: Pervenche Berès.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. maaliskuuta 2010 rahasiirtojen verotuksesta (2009/2750 (RSP)).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. maaliskuuta 2011 innovatiivisesta rahoituksesta globaalilla tasolla ja Euroopan tasolla (2010/2105(INI)), esittelijä: Anni Podimata.

(16)  Lausunto komission tiedonannosta ”Talouspolitiikan koordinoinnin tehostaminen vakautta, kasvua ja työpaikkoja varten – välineet vahvempaan EU:n talouden ohjausjärjestelmään”, (EUVL C 107, 6.4.2011, s. 7).

(17)  Euroopan komissio, Bryssel, 28.9.2011, SEC(2011) 1103 final, Komission yksiköiden valmisteluasiakirja – Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista – Oheisasiakirja ehdotukseen neuvoston direktiiviksi yhteisestä finanssitransaktioverojärjestelmästä ja direktiivin 2008/7/EY muuttamisesta.

(18)  Bryssel, 20.10.2011, COM(2011) 656 final, Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi rahoitusvälineiden markkinoista ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY kumoamisesta.

Bryssel, 20.10.2011, COM(2011) 652 final, Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus rahoitusvälineiden markkinoista sekä OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun asetuksen [Euroopan markkinarakenneasetus] muuttamisesta.

(19)  Mt. Schulmeister, S., 2011.

The New York Times, 23.7.2011, Stock Traders Find Speed Pays, in Milliseconds, Duhigg, C.

(20)  Euroopan komissio, 8.12.2010, julkinen kuuleminen rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin (MiFID) tarkistamisesta, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto.

Euroopan komissio, 20.10.2010, SEC(2011) 1226 final, komission yksiköiden valmisteluasiakirja Impact Assessment Accompanying the document Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council on Markets in financial instruments [Recast] and the Proposal for a Regulation of the European Parliament and of the Council on Markets in financial instruments.

Mt. Österreichisches Institut für Wirtschaftsforschung, 2011.

(21)  Persaud, A., 14. lokakuuta 2011, La Tobin Tax? Si può fare (www.lavoce.info).

(22)  Mt. Griffith-Jones, S., Persaud, A., 2012.

(23)  Jos sopimuspuolet eivät maksa leimaveroa, osto- tai myyntisopimus mitätöityy. Euroopan parlamentti, mietintöluonnos ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä finanssitransaktioverojärjestelmästä ja direktiivin 2008/7/EY muuttamisesta, esittelijä: Anni Podimata (10.2.2012).

(24)  Mt. Griffith-Jones, S., Persaud, A., 2012.

(25)  James Tobin ajatteli veroa sovellettavan juuri valuuttatransaktioihin – Tobin, J., 1978, A Proposal for International Monetary Reform. Prof Tobin's Presidential Address at 1978 Conference of Eastern Economic Association. Wash. D.C., Cowles Foundation Paper – Reprinted for Eastern Economic Journal, 4(3-4) July-October 1978.