[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 18.10.2007

SEK(2007) 1321

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

Oheisasiakirja KOMISSION TIEDONANTO Tavaraliikenteen logistiikan toimintaohjelma TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA {KOM(2007) 607 lopullinen}{SEK(2007) 1320}

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

Tiivistelmä tavaraliikenteen logistiikan toimintaohjelman vaikutusten arvioinnista

Vastuupääosasto : Energian ja liikenteen pääosasto

JOHDANTO

Useat tekijät aiheuttavat paineita liikenteen logistiikkapalvelujen kustannuksiin Euroopassa ja ovat uhkana logistiikan ja tavaraliikennealan käytäntöjen kestävyydelle.

Logistiikan osuuden kasvu taloudessa tarkoittaa, että näillä suuntauksilla voi olla laajoja heijastusvaikutuksia Euroopan kilpailukykyyn.

Toisena huolenaiheena logistiikan kehityksessä ovat sen ympäristövaikutukset ja erityisesti sen kasvihuonekaasupäästöt. Samalla kun monilla teollisuudenaloilla ympäristötehokkuus paranee, liikenteeseen liittyvät hiilidioksidipäästöt – joista kolmannes johtuu tavaraliikenteestä – kasvavat ja voivat vaarantaa EU:n kasvihuonekaasupäästöjä koskevien tavoitteiden saavuttamisen. Tämä suuntaus ei selvästikään ole ympäristön kannalta kestävä, ja siihen on puututtava.

Molemmat suuntaukset, sekä taloudellinen että ympäristöön liittyvä, edellyttävät logistiikan tehostamispotentiaalin hyödyntämistä, jotta tavarankuljetus olisi nykyistä järkevämpää ja toimivampaa. Tämän tarpeen pakottavuus korostuu, kun sitä tarkastellaan tavaraliikenteen odotettua kasvua ja fossiilisten polttoaineiden hintakehitystä vasten.

MENETTELYTAPAKYSYMYKSET JA SIDOSRYHMIEN KUULEMINEN

Komissio antoi kesäkuussa 2006 tiedonannon tavaraliikenteen logistiikasta ja on siitä asti kannustanut asianosaisia ilmaisemaan mielipiteensä siitä, kuinka tiedonannossa yksilöityjä toiminta-aloja olisi vietävä eteenpäin logistiikan toimintasuunnitelmassa. Näihin ponnisteluihin sisältyi seuraavaa: EU:n neuvoston puheenjohtajana toimineen Suomen kanssa järjestettiin asiantuntijaseminaari lokakuussa 2006; teollisuutta ja muita asianosaisia pyydettiin yksilöimään esteitä logistiikkapalvelujen tehokkaalle tarjoamiselle ja raportoimaan niistä; järjestettiin tilaisuuksia eri aiheista, kuten eurooppalaisesta intermodaalisesta lastausyksiköstä (European Intermodal Loading Unit, EILU) ja tieto- ja viestintäteknologian logistiikkasovelluksista; järjestettiin kyselylomaketutkimus maaliskuussa 2007. Lopuksi järjestettiin yhdessä EU:n puheenjohtajana toimineen Saksan kanssa julkinen konferenssi toukokuun 2007 alussa.

Näissä kuulemisissa saatiin vahvistus sille, että alan toimijat pitävät arvossa logistiikan tärkeyden saamaa poliittista tunnustusta. Yhteinen oli myös käsitys siitä, ettei logistiikka-alan tehokkuutta tai kestävyyttä voida pitää itsestäänselvyytenä. Ehdotettujen toimenpiteiden osalta vastaajien näkemykset olivat yleisesti ottaen myönteiset, mutta toimijoiden näkemykset kuitenkin erosivat joiltakin osin toisistaan. Yleisesti ottaen alan teollisuus pitää erityisen tärkeinä liikenneinfrastruktuuria koskevia vaatimuksia, hallinnollisiin vaatimuksiin vastaamisesta aiheutuvien kustannusten alentamista ja tarvetta tehostaa rautateitä tavarankuljetuksen liikennemuotona. Laajalti ottaen kuulemisissa hyväksyttiin toimenpiteet tieto- ja viestintäteknologian käyttöönoton helpottamiseksi ja logistiikkakoulutuksen tukemiseksi. Yksimielisyyttä ei puolestaan löytynyt laadun tunnustamisjärjestelmien tai multimodaalisten vastuujärjestelmien käyttöönotosta eikä ajoneuvojen kokorajoitusten uudelleentarkastelusta.

TAVARALIIKENTEEN LOGISTIIKAN TOIMINTASUUNNITELMAN TAVOITTEET

Logistiikan toimintasuunnitelman tavoitteena on hyödyntää logistiikan tehostamispotentiaalia, jotta tavarankuljetus olisi nykyistä järkevämpää ja toimivampaa. Tämän tarpeen pakottavuus korostuu, kun sitä tarkastellaan tavaraliikenteen odotettua kasvua ja fossiilisten polttoaineiden hintakehitystä vasten. Logistiikan toimintasuunnitelmassa ehdotetuissa toimissa noudatetaan liikennemuotojen yhteiskäytön periaatetta eli tavoitteena on tehostaa kutakin liikennemuotoa ja poistaa intermodaalisuuden esteet niiden väliltä. Näin vapautetaan kapasiteettia Euroopan liikennejärjestelmissä ja suunnataan ne kohti kestävää kasvua.

Erityisesti toimintasuunnitelmalla edistetään seuraavia tavoitteita:

- liikenneinfrastruktuurin parempi käyttö, mm. ajoneuvojen hallinnan ja lastaustekijöiden kautta, ja tavaraliikennettä helpottavien infrastruktuuri-investointien kohdentaminen

- tavaraliikennevirtojen rajat ylittävän hallinnan ja siihen liittyvien hallinnollisten raportointivaatimusten parantaminen

- liikennemuotojen integroinnin parantaminen ja intermodaaliliikenteeseen vaikuttavien kitkakustannusten alentaminen

- liikennemuotovalintaan vaikuttavien laatuperusteiden painoarvon lisääminen

- logistiikka-ammattien osaamistason, liikkuvuuden ja houkuttelevuuden parantaminen.

TOIMINTAVAIHTOEHDOT

Logistiikkateollisuuden haasteiden vuoksi katsottiin, että vaihtoehto nykyisen tilanteen jatkumiselle sellaisenaan (tavanomaisen kehityksen skenaario) edellyttää joukon eri toimenpiteitä ja valikoiman välineitä. Nämä luokiteltiin joukoksi alavaihtoehtoja, joissa käsitellään eFreight-aloitetta ja älykkäitä liikennejärjestelmiä, kestävää laatua, yksinkertaistamista, ajoneuvojen mittoja ja painoja sekä kaupunkiliikennettä. Kaupunkiympäristö ja vilkkaasti liikennöidyt liikennekäytävät ovat ensisijaiset alueet näiden toimenpiteiden toteuttamiselle. Kokonaisuudessaan yksilöitiin lähes 30 toimenpidettä, joihin EU:n olisi ryhdyttävä tavaraliikenteen logistiikan kestävyyden ja jatkuvan tehokkuuden varmistamiseksi Euroopassa.

ODOTETUT VAIKUTUKSET

Vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin ehdotusten todennäköisiä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöseurauksia ja erityisesti niiden osuutta alussa yksilöityjen ongelmien lieventämisessä.

Taloudellisen ulottuvuuden osalta analyysissä sovellettiin logistiikan kokonaiskustannusten käsitettä, jolla pyritään mittaamaan yrityksen logistiikkaan liittyviä kustannuksia kuljetuksiin liittyvien tekijöiden osalta sekä sisällyttämällä myös aikaisemmassa vaiheessa syntyvät kustannukset, kuten kuljetuspalvelujen tilaamisen kustannukset, sekä turva- ja säilytysvarastointiin liittyvät liitännäiskustannukset. Tätä mikrotaloudellista analyysiä täydennettiin pyrkimyksellä arvioida vaikutuksia laajemmin talouteen (BKT:hen).

Ympäristövaikutuksia arvioitiin ensisijaisesti kasvihuonekaasupäästöjen osalta, koska ne ovat nykyisin perustellusti liikenteen suurin haaste. Erityisesti kaupunkialueilla saastepäästöt ovat kuitenkin jatkuva huolenaihe.

Sosiaalisen ulottuvuuden arviointi liittyy ensisijaisesti logistiikassa ja siihen liittyvillä talouden aloilla työskentelevään henkilöstöön. Näin ollen päähuomio kiinnitettiin koulutukseen ja liikkuvuuteen, vaikka vaikutusten arvioinnissa pyrittiin myös tarkastelemaan toimenpiteiden todennäköisiä vaikutuksia yhteiskuntaan laajemminkin, erityisesti elämän laatuun kaupunkialueilla.

Mikrotaloudelliset hyödyt

eFreight-konseptia ja tieto- ja viestintäteknologiaa koskevan alavaihtoehdon toimien voidaan odottaa alentavan kuljetuspalvelujen tilaamisen, inventoinnin ja varastoinnin sekä itse kuljettamisen kustannuksia, koska kyseisillä toimilla luodaan perusta logistiikan sähköisten palvelujen kuvauksille, tavaraliikennevirtojen liikkeiden ja kuormausasteen ennustettavuuden ja seurattavuuden parantamiselle sekä ajoneuvojen käytön tehostamiselle.

Kestävä laatu ja tehokkuus –otsikon alle kerätyillä toimenpiteillä odotetaan olevan myönteisiä vaikutuksia logistiikan osakustannuksiin, koska niillä parannetaan logistiikan koulutusta, minkä ansiosta lastinantajat voivat soveltaa laatukriteereitä liikenneoperaattoria valitessaan ja uudelleenlastauslaitosten suorituskykyä voidaan parantaa ja tehostaa, kun vertailu muiden vastaavien laitosten kanssa helpottuu.

Logistiikkaketjujen yksinkertaistaminen tuo merkittäviä säästöjä, kun hallinnollista taakkaa kevennetään ja oikeusvarmuuden puutteesta aiheutuvat kustannukset alenevat multimodaalisten liikenneketjujen vastuukysymyksissä.

Ajoneuvojen mittoja ja painoja on tarkasteltava perin pohjin uudelleen ja vasta sitten tehtävä päätelmät niiden taloudellisista heijastusvaikutuksista. Intermodaalisten tavarankuljetusyksikköjen standardien määrittelyn voidaan olettaa alentavan lastien lastaamisen, purkamisen ja uudelleenlastauksen kustannuksia ja parantavan terminaalien tuottavuutta. Ne myös alentavat kuljetuskustannuksia parantamalla huomattavasti kuormausastetta verrattuna ISO-kontteihin ja tiettyihin vaihtolavoihin verrattuna.

Liikenteen tehostamiselle kaupunkiympäristössä ja pitkien välimatkojen tavaraliikennekäytäville annetaan erityinen painoarvo, minkä odotetaan alentavan kuljetuskustannuksia ja lyhentävän välimatkoja tavarantoimituksissa kaupunkialueilla.

Logistiikan kokonaiskustannusten alentamiseksi suunniteltujen vaihtoehtojen odotettavissa olevat välittömät ja välilliset vaikutukset esitetään tiivistetysti seuraavassa taulukossa.

Tilaaminen ja yhteydenpito | Inventointi-, varastointi- ja riskikustannukset | Lastaus, purku ja uudelleenlastaus | Kuljetus |

eFreight / tieto- ja viestintäteknologia | + | + | + |

Kestävä laatu | + | + | + |

Yksinkertaistaminen | + | + | + |

Ajoneuvojen mitat ja painot | + | + |

Kaupunkiliikenne | + |

Ympäristöä säästävät käytävät | + | + | + | + |

Logistiikkaoperaattoreiden ja lastinantajien subjektiivisesta arvioinnista käy selvästi ilmi kunkin vaihtoehdon toimivuuden väliset erot. On tärkeää korostaa, että osoitetut absoluuttiset arvot kuvaavat pikemmin oletettuja kuin mitattuja hyötyjä. Lisäksi näitä tuloksia analysoitaessa olisi otettava huomioon yleinen kallistuminen välittömiä vaikutuksia tuottavien toimintavaihtoehtojen puolelle pitkän aikavälin tavoitteisiin pyrkivien toimenpiteiden sijaan.

Ehdotettujen toimien havaitut hyödyt [1]

Arvioidut säästöt | Arvioidut säästöt (pitkä aikaväli) |

eFreight / tieto- ja viestintäteknologia | 8% | 10% |

Kestävä laatu | 10% | 12% |

Yksinkertaistaminen | 4% | 5% |

Ajoneuvojen mitat ja painot | 11% | 9% |

Kaupunkiliikenne | 14% | 14% |

Makrotaloudelliset hyödyt

Vaikutusten arvioinnissa kuvattiin optimistinen ja realistinen skenaario, jotka vastasivat toimintasuunnitelman odotettujen vaikutusten laajuutta. Tässä esitetään tiivistämisen vuoksi vain realistinen skenaario.

Realistisessa skenaariossa oletetaan, että toimintasuunnitelma parantaa logistiikkasektorin tuottavuusastetta vähintään kolme prosenttia maaliikenteessä, viisi prosenttia liikenteen liitännäispalveluissa ja kolme prosenttia viestinnässä. Lisäksi sen oletetaan alentavan tavaraliikenteen logistiikan kustannuksia kaksi prosenttia ja tavaraliikenteen kuljetusaikoja kolme prosenttia sekä nostavan kuormausastetta kolme prosenttia. Nämä luvut perustuvat asiantuntijoiden arvioihin logistiikan toimintasuunnitelmassa ehdotettujen toimien kokonaisvaikutuksista.

ASTRA-laskentamallia käyttäen laskettiin, että nämä muutokset kasvattavat keskimääräistä vuotuista BKT:tä 27 jäsenvaltion EU:ssa 0,04 prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa ei tehdä mitään. Huolimatta kasvuluvun suhteellisesta pienuudesta se tarkoittaa kuitenkin useiden miljardien eurojen lisäkasvua vuosittain.

[pic]

Ympäristövaikutukset

Samalla kun monilla teollisuudenaloilla ympäristötehokkuus paranee, liikenteeseen liittyvät hiilidioksidipäästöt – joista kolmannes johtuu tavaraliikenteestä – kasvavat ja voivat vaarantaa EU:n kasvihuonekaasupäästöjä koskevien tavoitteiden saavuttamisen. Ehdotettujen vaihtoehtojen valikoima auttaa osaltaan ratkaisemaan näitä kysymyksiä, koska niillä vähennetään tarpeetonta liikennettä, parannetaan liikennemuotojen välistä integraatiota ja ympäristöystävällisten liikennemuotojen houkuttelevuutta ja helpotetaan laatukriteerien – ympäristökriteerit mukaan luettuina – käyttöä asiakkaiden valinnoissa. "Ympäristöä säästävän liikenteen" käsite ja kaupunkiliikenteen asettaminen etusijalle auttaa myös uusien, ympäristöystävällisempien teknologioiden soveltamista siellä, missä niiden vaikutukset ovat suurimmat.

Logistiikan toimintaohjelma on ympäristölle edullinen erityisesti seuraavista syistä:

- tehokas reittivalinta erityisesti tieliikenteessä vähentää hiilidioksidipäästöjä ruuhkien lieventymisen ja kuormausasteen parantumisen kautta

- tavaraliikennevirtojen liikkeiden sähköinen seuranta parantaa toimitusten ennustettavuutta, auttaa välttämään tarpeetonta rahtirallia ja energia-intensiivisiä pikatoimitusratkaisuja keskeytymisherkässä tuotannossa ja jakelussa

- multimodaalisten lastiyksikköjen käyttö parantaa liikennemuotojen yhteentoimivuutta ja helpottaa siirtymistä vähemmän saastuttaviin liikennemuotoihin

- hallinnollinen ja oikeudellinen yksinkertaistaminen alentaa multimodaalisen tavaraliikenteen kustannuksia ja tekee siitä nykyistä houkuttelevampaa

- parhaiden käytäntöjen levittämisellä ja logistikkojen koulutuksen parantamisella varmistetaan, että tavaraliikenteen päätökset tehdään tietoisina vaihtoehdoista ja niiden ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista sekä heijastusvaikutuksista talouteen.

Tavaraliikenteen logistiikan ympäristönsuojelun tasossa on odotettavissa merkittäviä parannuksia siellä, missä on tarjolla houkuttelevia liikennemuotovaihtoehtoja. Tämä liittää logistiikan toimintasuunnitelman onnistumisen tiiviisti muihin liikennealan politiikka-aloitteisiin, erityisesti tavaraliikenteelle suunnatun rautatieverkon merten moottoriteiden edistämiseen. Niiden toteuttaminen ja tavaraliikenteen osuuden kasvattaminen TEN-liikennerahoituksesta luovat edellytykset, joilla logistiikka- ja liikenneoperaattorit voivat tarjota paitsi taloudellisesti tehokkaita myös ympäristön kannalta kestäviä palveluja. Lisäksi ympäristöystävällisten liikennemuotojen merkityksen voidaan odottaa kasvavan, kun liikenteen ulkoisia kustannuksia aletaan sisällyttää kustannuksiin – tällä alalla metodologian kehittämistyö on käynnissä.

Yhteiskunnalliset vaikutukset

Logistiikan toimintasuunnitelma vaikuttaa alalla työskenteleviin henkilöihin ja liikenteen vaikutusalueella (melu, päästöt, ruuhkat) oleviin henkilöihin.

Logistiikan toimintasuunnitelmassa ehdotettu aloite logistikkojen sertifiointijärjestelmän luomisesta parantaa koulutustasoa ja luo uusia uramahdollisuuksia alan työntekijöille. Uuden teknologian käyttöönotto erityisesti tietotekniikan alalla lisää tarvetta saada palvelukseen asiantuntijoita ja lisätä henkilöstön pätevyyttä logistiikka-alalla.

Suuren yleisön kannalta toimintasuunnitelman toimenpiteiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat todennäköisesti pitkällä aikavälillä myönteisiä muun muassa siksi, että toimenpiteisiin kuuluu parhaiden käytäntöjen edistäminen kaupunkialueilla. Paljon riippuu kuitenkin teknologian kehittymisestä liikenteen alalla, ja ympäristöä säästävien liikennekäytävien edistämistä koskevissa ja muissa aloitteissa olisi tarkasteltava myös sitä, miten tavaraliikenne voitaisiin paremmin sovittaa käsityksiimme elämänlaadusta.

Hallinnolliset kulut

Yhden luukun hallinto edellyttää lisäinvestointeja kansallisiin tietoteknisiin valmiuksiin, mutta muilta osin logistiikan toimintasuunnitelman toteuttamisesta ei juuri aiheudu hallinnollisia kustannuksia liikeyrityksille eikä julkishallinnolle. Julkishallinnon osalta suurimmat kustannustekijät liittynevät uusien standardien valmisteluun, pätevyyden sertifiointijärjestelmän käyttöönottoon ja kansallisten opetussuunnitelmien mahdolliseen mukauttamiseen, vertailuanalyysien ja suorituskykymittausten toteuttamiseen sekä multimodaaliliikenteen edistämiskeskusten toimintaan. Liikeyritysten kannalta suurimmat kustannuselementit liittyvät uusiin standardeihin mukautumiseen ja sertifiointi- ja vertailuvaatimusten noudattamiseen.

PÄÄTELMÄT

EU:n toimille logistiikan alalla on selkeät perustelut – ja niihin kohdistuu suuria odotuksia. Poliittisten päättäjien olisi helpotettava tasapainon löytymistä logistiikkapalvelujen (Euroopan kilpailukyvyn avaintekijän) tehokkuusvaatimusten ja alan käytäntöjen kestävyyden välillä.

Harkituista vaihtoehdoista odotettujen tulosten välillä on merkittäviä eroja, mutta on silti suositeltavaa toteuttaa laaja kirjo toimia niiden välisten synergioiden kehittämiseksi ja tavaraliikenteen logistiikan ominaispiirteiden vuoksi. Logistiikkaan vaikuttaa kehitys monilla teknologisilla ja sääntelyyn liittyvillä aloilla.

Nyt ehdotettujen toimien valikoimalla odotetaan olevan joko välitön tai välillinen myönteinen vaikutus teollisuuden logistiikkakustannuksiin, koska niillä alennetaan tilaus- ja yhteydenpitokustannuksia, varastointi- ja riskinhallintakustannuksia, uudelleenlastaukseen liittyviä kustannuksia sekä itse kuljetuksen kustannuksia. Jotkin näistä toimista ovat luonteeltaan valmistelevia. Niillä ei sellaisenaan ole välittömiä vaikutuksia logistiikkapalvelujen tehokkuuteen EU:ssa, mutta ne ovat välttämätön askel parannettaessa logistiikan puitteita.

Pienten ja keskisuurten yritysten saamat hyödyt johtuvat erityisesti standardoinnista (tietojärjestelmissä ja ajoneuvoteknologiassa) sekä hallinnon yksinkertaistumisesta, jotka mahdollistavat niiden toimintakustannusten alentamisen. Laatutekijöiden korostuminen tavaraliikenteen logistiikan päätöksenteossa avaa uusia markkinamahdollisuuksia.

Ehdotetuilla toimilla voidaan odottaa olevan myönteisiä ympäristövaikutuksia, koska niillä vähennetään tarpeetonta liikennettä, parannetaan liikennemuotojen välistä integraatiota ja ympäristöystävällisten liikennemuotojen houkuttelevuutta sekä helpotetaan laatukriteerien – ympäristövaikutukset mukaan luettuina – käyttöä asiakkaiden valinnoissa.

Toimivalikoimalla on myös myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia, koska niillä vahvistetaan koulutuksen laatua ja parannetaan mahdollisuuksia henkilöstön liikkuvuuteen. Kansalaisille nykyistä tehokkaampi tavaraliikenteen logistiikka auttaa turvaamaan elämänlaadun, jota olemme kuluttajina tottuneet odottamaan. Samanaikaisesti liikenteen haittavaikutuksia kaupunkialueilla vähennetään.

SISÄINEN TARKASTELU

Komissio on sitoutunut tuottamaan laadukkaita ja kurinalaisia vaikutustenarviointeja ja siksi perustanut vaikutustenarviointityöryhmän, jonka tehtävänä on antaa panoksensa yksikköjen valmistelemiin yksittäisiin vaikutustenarviointeihin ja valvoa niiden laatua. Työryhmä tarkasteli tätä asiakirjaa ja antoi siitä lausuntonsa 23. heinäkuuta 2007. Saatujen huomioiden perusteella vaikutustenarviointi käytiin uudelleen läpi ja sitä lyhennettiin.

Muun muassa ongelma-analyysia ja toimintasuunnitelman tavoitteita tarkennettiin, poliittista asiayhteyttä pohdittiin tarkemmin, odotettavissa olevia ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia korostettiin ja makrotaloudellista mallia selittävää tekstiä lisättiin.

[1] Tutkimuksessa käytetyn metodologian osalta katso asiakirja Preparatory Study for an Impact Assessment on a EU Freight Logistics Action Plan, Stakeholders' demand for policy measures , huhtikuu 2007.