18.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 195/62

1.

Tämä lausunto pohjautuu kyselyyn ja tutkielmaan, jotka ovat syntyneet pitkäaikaisen teoreettisen ja paikan päällä tehdyn analysointityön sekä niiden kokemusten tuloksena, jotka ETSK on saanut pitäessään yllä suhteita ehdokasvaltioiden ja muiden unionin ulkopuolisten maiden neuvoa-antaviin elimiin ja muihin asianomaisiin kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin. Kyseisen useita vuosia kestäneen työskentelyn perusteella ETSK on vakuuttunut siitä, että sen on aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen, jossa komitean sitoumukset ja niihin liittyvät suhteet ovat entistä paremmin organisoituja, entistä säännönmukaisempia ja tarjoavat enemmän mahdollisuuksia.

2.

ETSK katsoo, että talouden globalisaatio yhdessä tieteen ja teknologian — erityisesti tietotekniikan — kehittymisen kanssa saavat aikaan voimakkaita muutoksia, joita voidaan hallita vain muuttamalla kansainvälisten suhteiden muodostamisen ja kehittämisen nykyistä painopistettä. Kyseisen muutoksen tulisi ilmetä siten, että yhteiskuntien väliset suhteet nivelletään klassisiin valtioiden välisiin suhteisiin.

3.

Edellä mainitun havainnon perusteella voidaan päätellä, että unionin koko hallintojärjestelmän on yksimielisesti ja riittävän ajoissa hyväksyttävä kyseinen uusi asiaintila. Tässä yhteydessä unionin on myös suunniteltava ja kehitettävä ulkopoliittista toimintaansa siten, että varmistetaan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan aktiivinen osallistuminen ja että kansalaisyhteiskunnan panosta hyödynnetään ulkopolitiikan täytäntöönpanossa.

4.

Unionin ulkopoliittisten toimien on mahdollisuuksien mukaan oltava ennaltaehkäiseviä ja niiden on välttämättä oltava integroituja. Eurooppalainen demokratia, eurooppalainen talous- ja yhteiskuntamalli, unionin strategiset tavoitteet sekä asiaa koskeva luotettava tieto määrittävät sen, miten unionin ulkopolitiikkaa muotoillaan ja kehitetään EU:ssa ja sen rajojen ulkopuolella.

5.

Sen vuoksi kansalaisyhteiskunnan on tasapainotettava uudelleen sisäinen organisaationsa, minkä lisäksi on löydettävä uusi entistä luovempi tasapaino kilpailun ja yhteistyön välillä varsinkin niillä aloilla, joilla toiminta kohdistuu unionin rajojen ulkopuolelle.

6.

Euroopan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tietoisuuden lisääminen sen uudesta roolista on monimutkainen ongelma. Olisikin edistettävä ajanmukaisia menetelmiä sellaisen suhteen luomiseksi oppimiseen ja tiedonhankintaan, että kansalaisyhteiskunta voi tuntea asian omakseen.

7.

Tällaisen suhteen luomiseksi ja yleisemminkin Euroopan kansalaisten toiminnan helpottamiseksi osaamiseen perustuvassa yhteiskunnassa ja taloudessa tarvitaan uudenlaista lähestymistapaa elinikäiseen oppimiseen nähden. Uusi lähestymistapa merkitsee käytännössä globalisaatiota ja unionin ulkoista toimintaa koskevan tiedon sisällyttämistä nykyisiin elinikäisen oppimisen ohjelmiin.

8.

Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tärkeimpänä edustajana Euroopan tasolla ETSK:lla on seuraavat kolme roolia:

9.

ETSK:n rooli tässä asiassa koskee laajaa joukkoa kysymyksiä ja toimintoja, sillä kaikilla uuden globaalin toimintaympäristön aiheuttamilla ongelmilla on vastineensa komitean toiminnan osa-alueilla: niillä on taloudellinen, sosiaalinen, ekologinen ja kulttuurinen ulottuvuutensa.

10.

Näin ollen ETSK:n tärkein panos unionin ulkoista toimintaa koskevien politiikkojen muotoilemiseen on sen kyky muodostaa kannanottoja, jotka heijastavat kussakin tapauksessa luovaa tasapainoa. Kyseinen tasapaino syntyy komitean jäsenten edustamien eri etunäkökohtien synteesinä prosessissa, jossa otetaan huomioon edellä mainitut neljä ulottuvuutta.

11.

On syytä huomauttaa, että ETSK:lla on jo merkittävää kokemusta unionin ulkoista toimintaa koskevien kysymysten käsittelystä. Kyseistä kokemusta käytetään kuitenkin puutteellisesti hyväksi yhteisön laajemmissa mekanismeissa ja lähestymistavoissa. Erityisesti unionin toimielimet eivät ole riittävästi kyenneet hyödyntämään tätä kokemusta sekä asiaa koskevien lausuntojen, tiedonantojen ja ehdotusten tuloksia.

12.

ETSK katsoo, että olisi löydettävä nykyistä parempia tapoja yhdistää komitean ulkoista toimintaa koskeva kokemus unionin tärkeimpiin politiikanaloihin. Se voidaan joissakin tapauksissa toteuttaa allekirjoittamalla yhteistyön tiivistämiseen tähtääviä pöytäkirjoja, joista esimerkkinä mainittakoon komission ja ETSK:n yhteistyöpöytäkirja. Parempi tapa päästä tavoitteeseen saattaisi kuitenkin olla sopimuksen tekeminen unionin kaikkien poliittisten elinten ja ETSK:n välillä integroitujen ja mielellään ennakoivien politiikkojen kehittämisestä ulkoisen toiminnan alalla.

13.

ETSK korostaa joka tapauksessa, että komitean ja yleisemmin järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan roolia on tulevaisuudessa vahvistettava globalisaatiota koskevien toimenpiteiden yhteydessä. Yleisenä syynä kansalaisyhteiskunnan roolin vahvistamiseen ovat unionin pyrkimykset edistää laajempia globalisaatiota koskevia tavoitteitaan 2000-luvun maailmassa. Yksi erityissyy etenkin ETSK:n aseman vahvistamiselle liittyy siihen, miten unionin pyrkimyksiä edistetään. Toisin sanoen se liittyy ETSK:n uusiin toimintamuotoihin, joita kehitetään osaamisyhteiskunnan puitteissa ja sen ehdoilla, sekä komitean ainutlaatuiseen asemaan. Komitealla on ainutlaatuinen mahdollisuus puuttua uskottavalla tavalla yhteiskunnallisiin kysymyksiin unionin ulkopuolella käyttäen hyväkseen ”pehmeäksi diplomatiaksi” luonnehdittuja välineitä.

14.

ETSK:n tavoitteena on saada hyväksyntä edellä mainitulle ainutlaatuiselle asemalle sekä vahvistaa sitä. Komitea pyrkii siihen, että sen asema Euroopan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kumppanina ja institutionaalisena edustajana tunnustetaan varsinkin kansainvälisissä organisaatioissa kuten Yhdistyneiden Kansakuntien talous- ja sosiaalineuvostossa (Ecosoc). Lisäksi sen tavoitteena on edistää komitean asemaa ja roolia unionin ulkopuolisten maiden kanssa allekirjoitettavien sopimusten yhteydessä sekä vahvistaa komitean poliittista toimintaa kyseisten maiden kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi.

15.

Suoriutuakseen edellä mainitusta kaksoisroolistaan ETSK pyytää, että sitä tuetaan merkittävien poliittisten linjausten kehittämisessä keskipitkällä aikavälillä. Niitä ovat muun muassa seuraavat:

16.

Edellä esitettyjen huomioiden ja ehdotusten valossa ETSK kehottaa unionin poliittisia elimiä ryhtymään soveltamaan ja edistämään toimielinten väliseen jatkuvaan vuoropuheluun perustuvaa menetelmää. Kyseisen menetelmän tavoitteena olisi