18.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 195/109

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea tukee selkeästi elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevia komission suosituksia, jotka ovat täysin sekä osaamisyhteiskuntaa edistävän Lissabonin strategian että vuosia 2005—2008 koskevien työllisyyspolitiikan suuntaviivojen mukaisia.

1.2

ETSK arvioi, että ehdotus voi toteutuessaan lievittää työmarkkinoilla tällä hetkellä ilmeneviä ongelmia ja erityisesti vähentää käytettävissä olevan työvoiman valmiuksien ja talouden vaatimusten välistä kuilua.

1.3

Avaintaitoihin panostaminen koulutuksessa voi edistää sen tärkeän yhteisen tavoitteen saavuttamista, että nuorilla olisi perus- ja ammattikoulutuksen päättyessä sellaiset avaintaidot, jotka takaavat heille hyvät valmiudet elää aikuisina ja onnistua työmarkkinoilla joko palkansaajina tai työnantajina. Menettely parantaa myös aikuisten mahdollisuuksia kehittää ja ajantasaistaa taitojaan koko elämänsä ajan vankan yleistiedon pohjalta. Yleistieto onkin yksi jatkuvan mukautumiskyvyn keskeisistä tekijöistä.

1.4

Tavoitteen saavuttamiseksi voidaan hyödyntää erilaisia välineitä. ETSK pitää erityisen tärkeänä sitä, että opettajilla on valmiudet auttaa tehokkaasti opiskelijoita avaintaitojen hankkimisessa niin yleis- ja ammatti- kuin aikuiskoulutuksessakin. Toisaalta opettajien on itsekin hankittava työssään tarvitsemiaan avaintaitoja ja kehittävät niitä jatkuvasti.

1.5

ETSK tukee kokonaistavoitteita, mutta pitää erityisen tärkeänä sitä, että koulunsa liian aikaisin keskeyttäneillä nuorilla on mahdollisuus saada epävirallisen oppimisen ohjelmien kautta apua ehdotuksessa mainittujen avaintaitojen hankkimisessa.

1.6

Väestön vanhenemisen vuoksi on syytä pitää ikääntyneet työntekijät pitempään työelämässä. Näin ollen ETSK pitääkin lisäksi äärimmäisen tärkeänä, että jäsenvaltioissa taataan ikääntyneille työntekijöille mahdollisuus hankkia puuttuvia taitoja. Tärkeää on myös se, että jäsenvaltiot perustavat koulutusrakenteita, jotka mahdollistavat jo saavutettujen taitojen ylläpitämisen ja kehittämisen.

1.7

ETSK myöntää, että työmarkkinaosapuolilla on keskeinen rooli asetettujen tavoitteiden toteuttamisessa ja toteutumisen seurannassa, sillä ne ovat työmarkkinoiden pääasialliset toimijat. Euroopan työmarkkinaosapuolet ovat työskennelleet yhdessä koulutuksen ja elinikäisen oppimisen alalla vuosia 2003–2005 koskeneen ensimmäisen monivuotisen työohjelman puitteissa. Työskentelyn tuloksena syntyivät ammattitaidon ja pätevyyden elinikäistä kehittämistä koskevat toimintapuitteet. Muitakin toimia on suunniteltu, erityisesti vuosia 2006–2008 koskevan seuraavan monivuotisen ohjelman yhteyteen. Ohjelman puitteissa Euroopan työmarkkinaosapuolet tekevät alaa koskevan mahdollisen vapaaehtoisen sopimuksen.

1.8

ETSK kehottaa lisäksi valtiovallasta riippumattomia organisaatioita osallistumaan kokonaisprosessiin aktiivisemmin. Se myös suosittelee kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän keskustelun tehostamista.

1.9

Jotta elinikäiseen oppimiseen liittyvien tavoitteiden toteutumista voitaisiin seurata ja arvioida, on erittäin tärkeää, että saatavilla on luotettavia tilastotietoja. Tästä syystä ETSK tukee komission ehdotusta asetukseksi koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen keräämisestä. Ehdotuksessa asetetaan puitteet, joiden tarkoituksena on varmistaa jäsenvaltioiden tiedonkeruumenetelmien yhdenmukaisuus sekä tietojen luotettavuuden ja vertailukelpoisuuden lisääntyminen. On pyrittävä siihen, että tiedonkeruu tuottaa jatkuvasti ajantasaista ja luotettavaa tietoa käytettäväksi analyyseissa, jotka liittyvät unionin poliittisten tavoitteiden tärkeimpiin osatekijöihin.

2.1

Pitkän tutkimus-, valmistelu- ja kuulemisprosessin jälkeen komissio on tehnyt ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi integroidun toimintaohjelman perustamisesta elinikäisen oppimisen alalla. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on tyytyväinen asian etenemiseen ja tähdentää, että tässä lausunnossa esitettävien ajatusten tarkoituksena on varmistaa käsiteltävänä olevan komission ehdotuksen mahdollisimman hyvä toimivuus ja tehokkuus.

2.2

Näin ollen ETSK:n suhtautuminen komission ehdotukseen perustuu pääasiassa komitean tietoihin ja seuraaviin kokemuksiin:

2.3

viivästyminen Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamisessa

2.4

viivästyminen koulutuksen ja tuottavuuden yhteensovittamisessa (2)

2.5

Euroopan demografinen tilanne

2.6

kysymykset, joita on viime aikoina noussut esiin sekä unionin tasolla että jäsenvaltioissa pyrittäessä löytämään ratkaisuja edellä mainittuihin ongelmiin (3).

3.1

Koulutus 2010 -työohjelman yhteydessä vuonna 2001 perustettu perustaitoja (4) käsittelevä työryhmä on kehittänyt osaamiseen perustuvassa yhteiskunnassa tarvittavia avaintaitoja koskevan viitekehyksen. Lisäksi se on esitellyt joukon suosituksia varmistamaan, että kyseiset avaintaidot (5) ovat kaikkien kansalaisten ulottuvilla.

3.2

Tärkein yhteinen tavoite on, että nuorilla olisi perus- ja ammattikoulutuksen päättyessä sellaiset avaintaidot, jotka takaavat heille hyvät valmiudet elää aikuisina, ja että aikuiset voisivat kehittää ja ajantasaistaa taitojaan koko elämänsä ajan.

3.3

Ehdotetussa suosituksessa mainitaan seuraavat avaintaidot: 1. viestintä äidinkielellä, 2. viestintä vierailla kielillä, 3. matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla, 4. digitaaliset taidot, 5. oppimistaidot, 6. ihmissuhde- ja sosiaaliset taidot, kulttuurien väliset valmiudet ja kansalaisuuteen liittyvät taidot, 7. yrittäjyys ja 8. kulttuurin ilmaisumuodot. Suosituksessa taidot määritellään kutakin alaa vastaavien tietojen, kykyjen ja asenteiden kokonaisuudeksi.

3.4

Avaintaitoihin liittyvä työ on kiinteästi yhteydessä moniin muihin aloitteisiin tai käynnissä oleviin toimiin, esimerkiksi tutkintojen tunnustamista koskevien eurooppalaisten puitteiden (EQF) määrittelyyn tai pyrkimyksiin lisätä arviointijärjestelmien (esimerkiksi epävirallisen oppimisen kautta hankittujen tietojen tunnustamisen) avoimuutta.

3.5

Suositus on siten vertailuväline, jonka avulla voidaan tunnistaa kaikille tarpeelliset avaintaidot. Näin ollen se tukee jäsenvaltioita avaintaitojen nivomisessa osaksi kansallisia elinikäisen oppimisen strategioita.

3.6

Kyseessä on vertailuväline, jonka tarkoituksena on auttaa poliittisia päättäjiä, koulutuspalveluiden tuottajia, työnantajia ja oppijoita saavuttamaan yhteiset tavoitteet jäsenvaltioiden ja Euroopan tasolla.

3.7

Suosituksessa määritellään avaintaidot, joita kaikki kansalaiset tarvitsevat osaamistaloudessa ja -yhteiskunnassa. Siinä myönnetään, että täytäntöönpanoon liittyvät päätökset on tehtävä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Ehdotuksessa kehotetaan jäsenvaltioita varmistamaan, että peruskoulutuksen päättyessä kaikilla on mainitut avaintaidot. Lisäksi jäsenvaltioita rohkaistaan eurooppalaisten viitearvojen valossa torjumaan koulutuksen epätasa-arvoisuutta.

3.8

Aikuisten osalta suosituksessa ehdotetaan, että luodaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa kattava perusrakenne, joka takaisi ikääntyneille kansalaisille mahdollisuuden käyttää tietojen kehittämiseen tarkoitettuja välineitä.

3.9

Lopuksi suosituksessa kehotetaan komissiota tukemaan kansallisella tasolla toteutettuja uudistuksia seuraavin keinoin: vertaisoppiminen, hyvien toimintatapojen vaihto ja tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen edistyksen systemaattinen seuranta.

3.10

Suosituksessa ei käsitellä yhteisön talousarvioon liittyviä asioita.

4.1

Suosituksen tavoitteena on tukea jäsenvaltioiden käynnistämiä toimia, joilla pyritään kehittämään yleissivistäviä ja ammatillisia peruskoulutusjärjestelmiä, aikuiskoulutuksen tarjontaa ja koko elinikäisen oppimisen järjestelmää luomalla avaintaitoja koskeva vertailuväline. Taitojen sisällön tarkan määrittelyn kannalta asiantuntijoiden neuvottelut ovat tulevaisuudessakin perusteltuja (ja välttämättömiä). Suosituksessa kuitenkin esitetään selkeästi suuntaviivat, joiden mukaan koulujärjestelmän ja aikuiskoulutuksen puitteissa annettavaa peruskoulutusta olisi kehitettävä.

4.2

Aiemmin antamassaan ammatillista koulutusta ja tuottavuutta koskeneessa lausunnossa (6) ETSK arvostelee kaikkia jäsenvaltioita riittämättömästä koordinaatiosta ja koulutusjärjestelmien puutteellisesta yhteensovittamisesta. Arvostelun mukaan kunkin maan ammatillinen jatkokoulutus toimii erillään muusta koulutusjärjestelmästä, ja sillä on riittämättömät suhteet ympäröivään yhteiskuntaan ja talouselämään. Koulutuksen sisältö vastaa usein liian suoraan lyhyen aikavälin vaatimuksiin, mikä saattaa pidemmällä aikavälillä johtaa vääränlaiseen suuntautumiseen. Komitea katsoo tämän analyysin perusteella, että avaintaitoja koskevat suositukset voivat olla yhteiset ja yleiset suuntaviitat eri koulutusohjelmille ja muodostaa mahdollisen ohjaavan periaatteen koulutuksen eri alajärjestelmien toiminnan yhteensovittamisen parantamiseksi.

4.3

Lisäksi yhteisön strategian täytäntöönpanon arviointi heijastaa avaintaitojen tulkinnan monimuotoisuutta sekä tästä johtuvaa käytännön ohjelmien erilaisuutta. Niin unionissa kuin sen rajojen ulkopuolellakin on jo vuosien ajan käyty keskusteluja, jotta löydettäisiin käsitteelle ”taidot” määritelmä, joka olisi yhtä aikaa tieteellinen ja konkreettinen. OECD onkin riippumattoman DeSeCo-projektin yhteydessä määritellyt tärkeimmät avaintaidot (jotka vastaavat vain osittain ehdotuksessa lueteltuja taitoja).

4.4

Työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa onnistumisen takaavien taitojen hankkiminen perustuu niin sanotun osaamisyhteiskunnan logiikan mukaan yhteiskunnan erilaisten ryhmien ja yksilöiden väliseen kilpailuun. Valtion toiminnan sekä koulutuksen alalla toteuttamien strategisten ohjelmien tavoitteena tulisi olla yhdenvertaisten osallistumis- ja muiden mahdollisuuksien tarjoaminen kaikille.

4.5

Elinikäiseen oppimiseen ja taitoihin liittyvien asioiden yhteydessä on suositustekstin mukaisesti syytä korostaa paitsi erilaisten taitojen hankkimista, myös saavutettujen taitojen ylläpitämistä erityisten ohjelmien avulla.

4.6

Avaintaitoja koskevien suositusten täytäntöönpano on merkittävä haaste jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmille. Avaintaitojen nivominen järjestelmään vaatii perusteitaan myöten uudenlaista lähestymistapaa erityisesti peruskoulutuksessa sekä niissä koulutusjärjestelmissä, joissa ei vielä ole voitu luopua jäykästä ja ainejakoon perustuvasta opetusjärjestelmästä.

4.7

Suositus asettaa vähintään yhtä suuren haasteen järjestelmässä toimiville sekä koulutettaville opettajille, joiden on muutettava lähestymistapaansa. Tästä syystä ETSK pitää erityisen tärkeänä, että opettajat valmistetaan toisaalta auttamaan tehokkaasti opiskelijoita avaintaitojen hankkimisessa niin yleis- ja ammatti- kuin aikuiskoulutuksessakin ja toisaalta hankkimaan itsekin työssään tarvitsemiaan avaintaitoja ja kehittämään niitä jatkuvasti.

4.8

Ehdotuksen mukaan on sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta tärkeää tukea sitä, että ikääntyneet henkilöt (7) hankkivat oleellisia taitoja. Koska työllisyyden lisääminen on unionin ensisijainen tavoite, jäsenvaltiot keskittävät huomionsa ja koulutukseen suunnatut varansa peruskoulutuksen piiriin kuuluviin ikäryhmiin sekä työssäkäyvään väestöön. Vanhempien ikäluokkien taitojen puute herättää kuitenkin oikeutetusti paljon kysymyksiä. Sukupolvien välinen kuilu on jo silminnähtävä tietyillä, esimerkiksi digitaalista lukutaitoa edellyttävillä aloilla. Suurin osa jäsenvaltioista asettaa kansallisia strategisia tavoitteita, joiden myötä oikeus tiedonsaantiin sekä mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan riippuu avaintaitojen (esimerkiksi tietotekniikan perustaitojen) hallinnasta. Tällaisia tavoitteita ovat esimerkiksi sähköinen hallinto sekä tietojen ja palveluiden saatavuus sähköisessä muodossa. Koska ikääntyneet henkilöt — samoin kuin muutkin muita heikommassa asemassa olevat ryhmät — eivät kuulu keskeisten taitojen hankkimiseksi toteutettavien ohjelmien piiriin, tavoitteisiin pyrkiminen saattaa heikentää sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

4.9

Taitoihin perustuvan koulutuksen toteuttaminen vaikuttaa monilla tavoin koulutuspolitiikkaan. Näin ollen olisi äärimmäisen tärkeää käynnistää kaikkialla unionissa alan asiantuntijoiden jatkuva vuoropuhelu ja saattaa sen tulokset laajasti saataville. Aiheen monimutkaisuuden vuoksi olisi suotavaa, että komissio auttaisi EY:n perustamissopimuksen mukaisen toimivallan ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden koulutuspolitiikan asiantuntijoita määrittelemään tavoitteet ja tunnistamaan erilaiset etenemistavat, niiden toteuttamiskeinot sekä mahdolliset kompastuskivet. (Hyvien käytänteiden edistämisen lisäksi kokemusten vaihdon pitäisi varmistaa se, että myös epäonnistumisista tehdyistä analyyseista voidaan oppia.)

5.1

Tältä osin elinikäiseen oppimiseen liittyvät kysymykset ovat kiinteästi sidoksissa ehdotettuun asetukseen (8), joka koskee elinikäisen oppimisen tilastoja.

5.2

Asetusehdotuksen mukaan Euroopan unioni tarvitsee jatkuvasti enemmän koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevia vertailukelpoisia tilastoja ja indikaattoreita edistääkseen avoimen koordinointimenetelmän soveltamista koulutuspolitiikassa.

5.2.1

Toistaiseksi yhteistyöstä ja jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta ei ole kirjallista sopimusta. Asetusehdotuksella pyritään luomaan kestävälle koulutustilastojen tuottamiselle oikeusperusta, joka voisi olla eri aloilla yhteisön tasolla käytävien poliittisten keskustelujen lähtökohta.

5.2.2

Tavoitteena on määrittää puitteet kaikille nykyisille ja suunnitelluille elinikäistä oppimista koskeville tilastotoimille lukuun ottamatta yrityksissä annettavaa koulutusta, joka kuuluu Eurostatin toteuttaman ammatillista jatkokoulutusta koskevan tutkimuksen piiriin ja jota koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus annettiin hiljattain.

5.2.3

Ehdotus koskee ainoastaan koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevia tilastoja, joiden avulla komissio voi tuottaa yhteisön tilastoja.

5.2.4

Asetuksen pääasiallinen tavoite on luoda yhteiset tilastostandardit, joiden avulla voidaan tuottaa yhdenmukaistettua tietoa ja luoda siten yhteiset puitteet yhteisön tilastojen järjestelmälliselle tuottamiselle elinikäisen oppimisen alalla.

5.3

On äärimmäisen tärkeää, että Euroopan unionin strategisten tavoitteiden muotoilu perustuu realistiseen kokonaiskuvaan asiaan liittyvistä prosesseista. Vähintään yhtä tärkeää on, että strategian toteuttamisen aikana tarpeellisiksi todetut arvioinnit perustuvat metodologisesti luotettavaan ja säännöllisesti kerättyyn tietoon ja sen perusteella tehtyihin päätelmiin. Lisäksi on tärkeää, että käytettävissä on kansainvälisen vertailun mahdollistavia tietoja ja indikaattoreita.

5.3.1

Käytännössä koulutusvoimavarat ovat jakautuneet erittäin epätasaisesti. Lisäksi peruskoulun jälkeinen koulutus, aikuiskoulutus, ei useimmissa tapauksissa tasapainota olemassa olevaa epätasa-arvoisuutta, vaan pahentaa sitä (kuten aihetta koskevat selvitykset osoittavat). Tämän seikan seurannan ja arvioinnin kannalta lähtökohtana voisi toimia perusperiaatteisiin ja metodologisesti yhtenäisiin perusteisiin pohjautuvien tietojen säännöllinen tuottaminen.

5.4

Tällä hetkellä on käynnissä useita rinnakkaisia ja suurelta osin toisistaan riippumattomia tilastollisia tutkimuksia, jotka koskevat koulutuksen ja aikuiskoulutuksen eri aloja. Euroopan unionin tiedonkeruumenetelmät eivät siltikään yksinään riitä kattamaan koko koulutusalaa vaikka parhaillaan ollaan käynnistämässä uusiakin tilastollisia tutkimuksia. Eurostatin ja muiden tiedonkeruuelinten tilastollisissa tutkimuksissa sekä tutkimusten sisällössä ja tavoitteissa on tiettyjä eroja.

5.5

Jotta voimavaroja voitaisiin käyttää mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti, olisi suotavaa välttää säännöllisesti kerättävien tietojen perusteetonta tieteellistä päällekkäisyyttä. Samaan aikaan on kuitenkin pyrittävä järjestelmällisesti siihen, että eri tutkimusten tulokset voidaan tavalla tai toisella suhteuttaa toisiinsa. Tämä on mahdollista ainoastaan, jos tehdään Euroopan unionin ulkopuolisten erikoistuneiden organisaatioiden (OECD, kansainvälinen koulutustutkimusjärjestö IEA [International Association for the Evaluation of Educational Achievement]) kanssa tiivistä tieteellistä yhteistyötä ja suhteutetaan tilastot niiden tilastollisiin tutkimuksiin.

5.6

Nykytilanteessa on välttämätöntä tehdä tiivistä teknistä yhteistyötä unionin ulkopuolisten organisaatioiden kanssa, sillä avaintaitoihin liittyvät toimet eivät tällä hetkellä kuulu Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston Eurostatin vastuualueeseen. (OECD:n toteuttamilla tutkimuksilla, erityisesti PISA-ohjelmalla sekä kehitteillä olevalla aikuisväestön taitojen arviointiin tähtäävällä PIAAC-ohjelmalla [Programme for International Assessment of Adult Competencies] voisi olla keskeinen rooli.)

5.7

Politiikkojen laadinnassa hyödyllisiä tilastoja sekä edistymisen arviointia helpottavia tietoja tarvitaan erittäin paljon. Myös ajantasaisten tilastojen kysyntä kasvaa tuntuvasti. On äärimmäisen tärkeää, että jäsenvaltiot käyttävät tiedonkeruussa samanlaisia metodeja ja kiinnittävät erityistä huomiota menetelmien luotettavuuteen ja vertailukelpoisuuteen.

6.1

Tiedonkeruujärjestelmien toiminnan ylläpitäminen on erittäin kallista. ETSK on tietoinen ongelmasta ja arvioi, että niiltä osin, kuin jäsenvaltiot voivat osallistua kustannuksiin, olisi perusteltua tutkia, voitaisiinko pitkällä aikavälillä elinikäisen oppimisen tilastojen keräämisjaksoa lyhentää nykyisestä viidestä vuodesta, eli tehdä tutkimuksia useammin. Lyhyellä aikavälillä ratkaisu voisi olla poliittisesti keskeisimpiä aiheita koskevien laajojen tilastollisten tutkimusten täydentäminen useammin, jopa vuosittain, toteutettavilla kohdistetuilla tai suppeammilla tutkimuksilla. Kohdistetut tutkimukset sekä niiden päätelmiin perustuvat analyysit saattavat mahdollistaa poliittisesti tärkeimpien prosessien seurannan sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvien yhteisön tavoitteiden toteutumisen arvioinnin.

6.2

Yrityksissä annettava koulutus on merkittävä osa elinikäistä oppimista. Näin ollen olisi perusteltua sisällyttää siihen liittyvän tiedon keruu ehdotetun asetuksen piiriin. Viiden vuoden välein tehtävä tutkimus ammatillisesta täydennyskoulutuksesta yrityksissä (CVTS) kattaa osan tästä koulutuksesta (vähintään kymmenen työntekijän yrityksissä järjestettävä koulutus). Kyseinen tutkimus ei kuitenkaan tuota minkäänlaista tietoa koulutuksesta, jota annetaan alle kymmenen työntekijän yrityksissä.