Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti KOMISSION EHDOTUSTA MUUTTAVA Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan c) mukainen KOMISSION LAUSUNTO Euroopan parlamentin tekemistä tarkistuksista neuvoston yhteiseen kantaan, joka koskee ehdotusta EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI yhteisön vesipolitiikan puitteista [KOM(97)49 lopullinen, KOM(97)614 lopullinen, KOM(98)76 lopullinen ja KOM(99)271 lopullinen]

PERUSTELUT

EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti komissio antaa lausunnon Euroopan parlamentin toisessa käsittelyssä esittämistä tarkistuksista.

Komissio antaa jäljempänä lausuntonsa 61:stä parlamentin hyväksymästä tarkistuksesta. EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti lausuntoon liittyy muutettu ehdotus. Muutettuun ehdotukseen on sisällytetty joko täysin, osittain tai periaatteessa 47 parlamentin hyväksymistä 61:stä tarkistuksesta.

1. ASIAKIRJAN TAUSTA

Ehdotus toimitettiin Euroopan parlamentille ja neuvostolle 15. huhtikuuta 1997.

Ehdotusta muutettiin kahdesti, 26. marraskuuta 1997 [KOM(97)614] ja 17. helmikuuta 1998 [KOM(98)76].

Talous- ja sosiaalikomitea antoi lausuntonsa 1. lokakuuta 1997.

Alueiden komitea antoi lausuntonsa 12. maaliskuuta 1998.

Euroopan parlamentti antoi lausuntonsa ensimmäisessä käsittelyssä 11. helmikuuta 1999.

Komissio antoi muutetun ehdotuksen [KOM(99)271] 17. kesäkuuta 1999.

Neuvosto vahvisti yhteisen kannan 22. lokakuuta 1999.

Komissio antoi lausuntonsa yhteisestä kannasta [SEC(1999)1706] 25. lokakuuta 1999.

Yhteisestä kannasta antamassaan lausunnossa komissio tunnusti, että siinä kehitetään edelleen alkuperäistä ehdotusta etenkin teknisten eritelmien osalta. Komissio piti myös myönteisenä sitä, että lukuisia parlamentin tekemiä tarkistuksia oli otettu huomioon. Komissio ilmaisi kuitenkin eriävän mielipiteensä yhteisestä kannasta ja erityisesti sen toteuttamisaikataulua ja maksuja koskevista säännöksistä sekä tavasta, jolla siinä viitataan kansainvälisistä sopimuksista (varsinkin OSPAR-, Barcelonan ja HELCOM-yleissopimuksista) johtuviin sitoumuksiin. Komissio ilmaisi huolensa näistä puutteista, mutta tuki silti yhteistä kantaa.

2. KOMISSION EHDOTUKSEN TARKOITUS

Uudella vesipolitiikalla uudistetaan yhteisön vesilainsäädäntöä, minkä tarkoituksena on estää vesien tilan huonontuminen sekä kohentaa vesiekosysteemien ja pohjaveden tilaa laadullisesti ja määrällisesti. Ehdotuksessa määritellään yhteisön puitteet, joihin sisältyy yhteinen lähestymistapa, tavoitteet, perustoimenpiteet ja yhteiset määritelmät. Vesipolitiikka keskittyy veteen sellaisena kuin se virtaa luonnossa vesistöalueiden läpi kohti merta, ja siinä otetaan huomioon pinta- ja pohjaveden luonnollinen laadullinen ja määrällinen vuorovaikutus koko vesipiirissä, myös jokien suualueilla, muilla vaihettumisalueilla ja rannikkovesissä. Pilaantumisen ehkäiseminen edellyttää yhdistettyä lähestymistapaa, jossa pilaantumisen ehkäisemiseen sen lähteellä yhdistyy ympäristönlaatunormien vahvistaminen. Ehdotuksessa edellytetään, että kullekin vesipiirille (mukaan luettuina mahdolliset useamman kuin yhden valtion alueelle ulottuvat vedet) laaditaan kuuden vuoden välein ajantasaistettava hoitosuunnitelma, johon liittyy koordinoituja toimenpideohjelmia. Hoitosuunnitelmien avulla on määrä varmistaa, että vesien tila on hyvä vuoteen 2010 mennessä. Toimenpideohjelmissa on otettava huomioon kaikki vesiekosysteemeihin vaikuttavat tekijät, kuten maatalouden, energiantuotannon, liikenteen ja aluesuunnittelun vaikutukset. On myös seurattava järjestelmällisesti, miten hyvin asetetut tavoitteet saavutetaan. Lisäksi ehdotuksessa vaaditaan sellaista veden hinnoittelua, joka kannustaa veden järkiperäisen käyttöön. Tämä olisi askel kohti kaikkien vesipalveluista aiheutuvien kustannusten kattamista, mukaan lukien pääoma-, ympäristö- ja luonnonvarakustannukset. Ehdotetulla direktiivillä täytetään lisäksi kansainväliset sitoumukset, jotka sisältyvät vuonna 1992 tehtyyn valtioiden rajat ylittävien jokien ja useamman kuin yhden valtion alueelle ulottuvien järvien suojelua ja käyttöä koskevaan Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission yleissopimukseen sekä vuonna 1996 tehtyyn Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimukseen kansainvälisten vesistöjen muuta käyttöä kuin navigointikäyttöä koskevista säännöistä.

3. KOMISSION KANTA PARLAMENTIN TARKISTUKSIIN

Komissio hyväksyy parlamentin tekemistä 61:stä tarkistuksesta 47 joko täysin, osittain tai periaatteessa. Nämä tarkistukset on sisällytetty tähän lausuntoon liittyvään muutettuun ehdotukseen.

3.1. Komission hyväksymät tarkistukset

- Tarkistus 6, jossa tarkennetaan, että vesien hyvä tila on saavutettava kaikkialla yhteisön alueella ja että vesien tilan huononeminen vältetään, hyväksytään kokonaan.

- Tarkistus 16 hyväksytään kokonaan; siinä tarkennetaan, että pintaveden hyvä kemiallinen tila on myös tila, jota edellytetään pintavesiä koskevien ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.

- Tarkistus 17, jossa selkeytetään pohjaveden hyvän kemiallisen tilan määritelmää, hyväksytään harkinnan jälkeen kokonaan.

- Tarkistuksessa 20 määritellään suora päästö pohjaveteen, ja se hyväksytään siten, että siihen lisätään sana "pohjaveteen".

- Tarkistus 21, jossa lisätään radioaktiiviset aineet niiden aineiden joukkoon, joista on annettava ympäristönlaatunormeja, hyväksytään kokonaan ja siihen lisätään selkeyden vuoksi sana "keinotekoisten". Näin ilmoitetaan suoraan se, mikä aiemmin sisältyi ehdotukseen epäsuorasti. Samoin hyväksytään kokonaan myös tarkistus 76, jossa radioaktiiviset aineet lisätään liitteessä VIII olevaan luetteloon. Uudessa johdanto-osan 40 a kappaleessa käytetty sanamuoto on komission parlamentin ensimmäisen käsittelyn jälkeen antaman muutetun ehdotuksen sanamuoto.

- Tarkistuksessa 31 esitetään erillisessä kohdassa tiukemmat ja avoimemmat perusteet keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien nimeämistä varten. Tarkistus hyväksytään kokonaan, mutta sen alakohtien loppuun lisätään sana "tai", jotta kävisi selvemmin ilmi, että perusteet ovat rinnakkaisia. Tarkistuksen ansiosta tällaista nimeämistä käsitellään selkeästi yhdessä kohdassa sen sijaan, että asia esitetään yhteisen kannan tapaan epämääräisemmin sekä artikloissa että liitteissä. Lisäselvyyden luomiseksi "satamapalvelut" on lisätty osaksi vesiliikennettä. Tarkistus 65, jossa liitteestä II poistetaan nimeämisperusteita koskeva kohta, hyväksytään näin ollen myös kokonaan.

- Tarkistukset 33 ja 84, joissa esitetään tiukemmat ja selkeämmät perusteet veden tilan "tilapäiselle" huononemiselle, hyväksytään kokonaan. Tarkistuksessa tarkennetaan, että kohtaa sovelletaan "epätavallisen voimakkaisiin tulviin" ja "epätavallisen pitkän kuivuuteen" (englanninkielisen ilmauksen "unforeseen" korvaaminen ilmauksella "unforeseeable" ei vaikuta suomenkieliseen tekstiin). Tehdyt tarkennukset ovat hyödyllisiä.

- Tarkistus 34, jossa esitetään tiukemmat ja selkeämmät perusteet vesiä koskevien uusien muutosten tekemiselle, hyväksytään kokonaan. Yhteisen kannan mukaista johdantokappaletta on muutettu hieman poistamalla siitä sanat, jotka toistuvat tarkistuksessa.

- Tarkistuksen 35 mukaan jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, ettei määräajan pidennys tai poikkeuksen myöntäminen yleisistä tavoitteista pysyvästi estä tai vaaranna tämän ehdotuksen tavoitteiden saavuttamista. Tarkistus hyväksytään.

- Tarkistuksessa 46 lisätään direktiivin avoimuutta velvoittamalla jäsenvaltiot laatiman aikataulut maksuvelvoitteiden täydellistä täytäntöönpanoa varten, ja se hyväksytään kokonaan.

- Tarkistuksessa 48 tarkennetaan, että toimenpideohjelmien on oltava ehdotuksen "tavoitteiden saavuttamiseen tähtääviä", ja se hyväksytään kokonaan. Kohdassa viitataan kuitenkin vain 4 artiklaan, jossa ehdotuksen tavoitteet esitetään.

- Tarkistus 53, jossa selkeytetään velvoitetta toteuttaa toimenpiteitä hyvän ekologisen potentiaalin saavuttamiseksi, hyväksytään kokonaan.

- Tarkistus 67, jossa seurantavaatimusten kynnysarvot yhdenmukaistetaan juomavesidirektiivin vastaavien vaatimusten kanssa, hyväksytään kokonaan.

- Tarkistuksessa 75 selkeytetään raportointivaatimuksia sellaisten vesien osalta, jotka eivät todennäköisesti saavuta vaadittua hyvää tilaa, ja se hyväksytään kokonaan.

- Tarkistus 78 hyväksytään kokonaan; siinä esitetään tiukemmat ja avoimemmat perusteet veden hyvän tilan saavuttamiselle asetettujen määräaikojen pidentämiselle ja rajoitetaan määräajan pidennys aikaan, jona kaksi seuraavaa vesipiirin hoitosuunnitelmaa saatetaan ajan tasalle (kolmen sijaan). Tämä selkeyttää säännösten soveltamista ja lyhentää sopivasti melko pitkää täytäntöönpanoaikaa. Sen selventämiseksi, että mainitut kolme perustetta ovat rinnakkaisia, johdantokappaleeseen on lisätty ilmaus "ainakin yhdestä".

- Tarkistuksessa 85 lisätään avoimuutta velvoittamalla jäsenvaltiot selostamaan vesipiirin hoitosuunnitelmissa sellaisen maksujärjestelmän toteuttamista, joka kannustaa veden järkiperäiseen käyttöön, sekä talouden eri sektorien osallistumista kustannusten kattamiseen; tarkistus hyväksytään kokonaan.

- Tarkistuksessa 88 tarkennetaan velvoitteita toteamalla, että toimenpideohjelmiin on sisällyttävä toimenpiteitä pintavesiin tapahtuvien päästöjen vähentämiseksi asteittain vähentämällä jatkuvasti vaarallisten aineiden päästöjä ja vuotoja; tarkistus hyväksytään kokonaan.

3.2. Komission osittain hyväksymät tarkistukset

- Tarkistuksesta 8 hyväksytään osa, jossa "ekologisten ja hydrologisten järjestelmien" rinnalle lisätään viittaus "hydrogeologisiin järjestelmiin". Sen sijaan ilmauksen "hydrogeologiset alueet" lisääminen vesistöalueiden rinnalle ei ole tarpeellista, sillä se sisältyy jo 2 artiklan 15 kohdassa määriteltyyn vesipiirin käsitteeseen, joten tätä ei hyväksytä.

- Tarkistuksesta 42 hyväksytään osa, jossa tarkennetaan pintavesien seurantavaatimuksia virtaaman määrän ja nopeuden suhteen. Sen sijaan tarkennus, jonka mukaan seuranta perustuu pintaveden kemiallisiin ja biologisiin ominaisuuksiin, sisältyy jo ehdotukseen. Vaatimus käyttää kaikkien jäsenvaltioiden tunnustamia standardoituja menetelmiä on turha, ja tällaisessa tunnustamisessa käytettävä menettely on epäselvä, joten näitä muutoksia ei hyväksytä.

- Tarkistuksessa 47 tarkennetaan yhdistetyn lähestymistavan soveltamisalaa siten, että se kattaa kaikki piste- ja hajakuormituslähteet, ja se hyväksytään osittain. Suhteellisuussyistä lause on lisätty rajoitetummassa muodossa. Viittaus yhdistetyn lähestymistavan soveltamisesta prioriteettiaineisiin on siirretty vastaavana kohtaan 16 artiklassa.

- Tarkistuksessa 54 todetaan niiden vesien osalta, jotka eivät saavuta ympäristötavoitteita, että vesiä tutkittaessa on otettava huomioon hydromorfologiset ja fysikaalis-kemialliset olosuhteet, seurantaa on tehostettava, yksilöidyille pilaaville aineille on laadittava ympäristönlaatunormit ja annetut luvat on välittömästi tarkastettava ja että lisäksi on toteutettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että veden hydromorfologinen tila mahdollistaa ekologista tilaa koskevien tavoitteiden saavuttamisen. Näiden lisäysten keskeiset osat on hyväksytty lyhyemmässä tai hieman muutetussa muodossa.

- Tarkistuksessa 93 pyydetään ehdotuksia päästöjen ja vuotojen jatkuvaksi vähentämiseksi aina vuosi prioriteettiaineiden luettelon hyväksymisen jälkeen. Viittaus tavoitteeseen nollatason saavuttamisesta joulukuuhun 2020 mennessä on hyväksytty uudelleen muotoiltuna; tämä toiveena esitetty tavoite on lisätty myös ehdotuksen tarkoitusta ja tavoitteita koskeviin kohtiin. Aineiden tavoiteluetteloa ja tiedoiltaan puutteellisten aineiden luetteloa koskevia pyyntöjä ei hyväksytä. Näiden kahden luettelon asemaa ei selitetä tarkistuksessa eikä ole selvää, mitä toimia tällaisten aineiden osalta edellytettäisiin ja missä määrin ne poikkeaisivat toimista, joita edellytetään prioriteettiaineiden luettelon osalta. Prioriteettiaineiden luettelo on tarkoitettu välineeksi, jonka avulla tiettyihin tarkasti yksilöityihin, yhteisön tasolla huolta aiheuttaviin aineisiin liittyviä toimia voidaan kohdentaa paremmin; tarkistuksen myötä tämä tavoite vesittyisi.

- Tarkistuksessa 94 esitetään tiukemmat perusteet pohjaveden hyvää kemiallista tilaa koskevan tavoitteen saavuttamisen osoittamiselle, ja tarkistus hyväksytään osittain. Perusteista hyväksytään se, jonka mukaan 70 prosenttia kunkin edustavan seurantapaikan keskiarvoista on oltava asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä säädettyjen asiamukaisten normien mukaisia. Viittaus yksittäisiin direktiiveihin on turha, joten sitä ei hyväksytä.

3.3. Komission periaatteessa hyväksymät tarkistukset

- Tarkistus 2, jossa lisätään viittaus "vedettömiin ja lähes vedettömiin alueisiin", voitaisiin hyväksyä sellaisenaan. Tämän johdanto-osan kappaleen sanamuodosta tehtiin kuitenkin epävirallinen kompromissi neuvoston ja parlamentin välillä helmikuussa 1999. Komissio voi hyväksyä uuden lisäyksen kokonaan sillä edellytyksellä, että molemmat muut toimielimet ovat siitä yhtä mieltä. Käytetty sanamuoto on komission parlamentin ensimmäisen käsittelyn jälkeen antaman muutetun ehdotuksen sanamuoto.

- Tarkistuksessa 3 todetaan, että veden hyvä tila takaa väestön juomaveden saannin. Tarkistus hyväksytään uudelleenmuotoiltuna siten, että ehdotus "osaltaan edistää" juomaveden saannin turvaamista. Johdanto-osan 33 kappale on muutettu tämän huomioon ottamiseksi.

- Tarkistuksessa 5 viitataan vesiensuojelun merkitykseen rannikkokalastusalueiden kannalta. Tarkistus hyväksytään uudelleenmuotoiltuna siten, että siinä otetaan huomioon maantieteellinen ero ehdotuksessa annetun rannikkoalueiden määritelmän ja rannikkokalastusalueiden määritelmän välillä. Uudessa johdanto-osan 15 a kappaleessa käytetty sanamuoto on komission parlamentin ensimmäisen käsittelyn jälkeen antaman muutetun ehdotuksen sanamuoto.

- Tarkistuksessa 7 viitataan ehdotuksen lopulliseen tavoitteeseen, eli kaikkien ihmistoiminnasta aiheutuvien pilaavien aineiden sekä luonnossa esiintyvien aineiden taustapitoisuuksien täydelliseen poistamiseen. Tarkistus hyväksytään uudessa muodossa, josta käy ilmi, että tämä meriympäristöä koskeva tavoite on luonteeltaan ensisijaisesti poliittinen ja oikeudellisesti sitomaton toive. Tämä vastaa alkuperäistä julkilausumaa, jonka jäsenvaltiot ja komissio antoivat Sintrassa vuonna 1998 pidetyssä OSPAR-yleissopimuksen sopimuspuolten kokouksessa. Komissio on käyttänyt muutetussa johdanto-osan 20 kappaleessa aiemman muutetun ehdotuksensa sanamuotoa.

- Tarkistus 10, jossa viitataan vaarallisten aineiden päästöjen asteittaista lopettamista koskeviin toimenpiteisiin, hyväksytään periaatteessa. Komissio katsoo, että tarkistus sisältyy nykyiseen johdanto-osan 39 kappaleeseen ja uudelleenmuotoiltuun johdanto-osan 20 kappaleeseen, johon viitattiin edellä tarkistuksen 7 yhteydessä.

- Tarkistuksessa 12 viitataan menettelyihin komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä, ja se hyväksytään periaatteessa. Ehdotukseen lisätään sääntelykomiteaa koskevat säännökset komiteamenettelyn kautta tapahtuvaa täytäntöönpanovallan käyttöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti. Näin ollen myös tarkistus 63 hyväksytään periaatteessa.

- Tarkistuksessa 14 viitataan tavoitteeseen vähentää vaarallisten aineiden päästöjä ja vuotoja, ja se hyväksytään periaatteessa. 1 artiklaan on lisätty sanamuoto, jossa selvennetään, että ehdotuksen yhtenä tarkoituksena on saavuttaa tämä tavoite, joka on luonteeltaan ensisijaisest i poliittinen ja oikeudellisesti sitomaton toive. Tähän pyritään erityistoimenpiteillä, jotka perustuvat suurinta huolta aiheuttavien aineiden priorisointiin. Lisäksi artiklaan on lisätty sanamuoto, jonka mukaan ehdotus edistää osaltaan lopullisen tavoitteen saavuttamista, eli meriympäristössä olevien kertymien saattamista lähelle tausta-arvoja luonnossa esiintyvien aineiden osalta ja lähelle nollatasoa synteettisten aineiden osalta. Tämä vastaa Sintrassa vuonna 1998 annettua julkilausumaa, joka mainittiin edellä tarkistuksen 7 yhteydessä. Käytetty sanamuoto on komission parlamentin ensimmäisen käsittelyn jälkeen antaman muutetun ehdotuksen sanamuoto.

- Tarkistuksessa 22 määritellään yhdistetty lähestymistapa. Se hyväksytään uudelleenmuotoiltuna siten, että sanamuoto on neutraali ja käsitteen soveltamisalan määrittely tapahtuu 10 artiklassa

- Tarkistuksessa 24 tarkennetaan, että toimenpideohjelmat on otettava käyttöön, ja tämä on sisällytetty ehdotukseen siten, että tässä yhteydessä viitataan jäsenvaltioihin eikä toimivaltaisiin viranomaisiin. Näin siksi, että jäsenvaltioilla on oikeus päättää hallinnollisista järjestelyistään. Pintavesien osalta tarkistuksessa esitetään ehdotuksen ympäristötavoitteiden tiukentamista, tiukempaa vaatimusta estää vesien tilan huononeminen direktiivin voimaantulopäivästä lähtien sekä voimakkaasti muutettuja ja keinotekoisia vesimuodostumia koskevien tavoitteiden esittämistä erillisessä kohdassa. Nämä muutokset on sisällytetty ehdotukseen hieman muutetussa sanamuodossa. Viittaus tavoitteeseen estää vesien pilaantuminen asteittain lopettamalla päästöt kokonaan 31. joulukuuta 2020 mennessä on sisällytetty ehdotukseen muodossa, josta käy tarkasti ilmi, että tämä velvoite on ensisijaisesti luonteeltaan poliittinen toive, kuten edellä tarkistuksen 7 yhteydessä todettiin. Tästä syystä viittausta tavoitepäivämäärän ei pidetä sopivana.

- Tarkistuksessa 25 tarkennetaan, että pohjaveden tilan huononemisen ehkäisyssä on puututtava sekä kemialliseen että määrällisiin tekijöihin, ja selvennetään, että ennallistaminen koskee pilaantuneita pohjavesimuodostumia. Näiden muutosten sanamuotoa on muutettu pintavesiä koskevia kohtia vastaavasti. Viittaus tavoitteeseen saavuttaa sellainen pohjaveden tila, jossa ihmistoiminnan aiheuttama pilaantuminen on merkityksetöntä, on sisällytetty ehdotukseen, mutta se on liitetty lopulliseen tavoitteeseen, joka on kääntää laskeviksi merkitykselliset ja pysyvät pilaavien aineiden pitoisuuksien nousevat muutossuunnat. Sanamuoto on pääosin sama kuin komission parlamentin ensimmäisen käsittelyn jälkeen antamassa muutetussa ehdotuksessa. Juomavesidirektiivissä säädettyjen normien puoliväli hyväksytään sopivaksi lähtökohdaksi tällaiselle muutossuuntien kääntämiselle. Maataloudesta ja muista lähteistä peräisin olevan pilaantumisen erottelua ei pidetä käytännöllisenä tai sopivana.

- Tarkistuksessa 26 esitetään täytäntöönpanon määräajan lyhentämistä 16 vuodesta 10 vuoteen, mutta tätä vaatimusta pidetään liian tiukkana. Komissio on kuitenkin samaa mieltä siitä, että määräaikaa on lyhennettävä, ja ehdottaa laaja-alaista ratkaisua, jossa määräajan tiettyyn lyhentämiseen liittyvät tiukemmat ympäristötavoitteiden saavuttamista koskevat ehdot. Kun kolmas peräkkäinen kuuden vuoden jatkoaika poistetaan ja huomioon otetaan parlamentin esittämät tilan huononemisen ehkäisemistä koskeva lauseke sekä pidennettyjä määräaikoja, vähemmän vaativia ympäristötavoitteita ja vaatimusten noudattamista koskevat tiukemmat perusteet, komissio hyväksyy yhteisen kannan mukaisen 16 vuoden määräajan ympäristötavoitteiden saavuttamisen yleiseksi määräajaksi. Näitä tekijöitä vastaavat sanamuodot on lisätty 4 artiklaan. Muut tarkistukset, joissa aikatauluja muutetaan pyydetyn 10 vuoden määräajan mukaisesti ehdotuksen muissa osissa, hyväksytään periaatteessa siten, että otetaan huomioon 16 vuoden määräaikaa koskeva yleinen kompromissi; tämä koskee myös tarkistusta 55.

- Tarkistuksessa 30 esitetään tiukempia perusteita vähemmän vaativien ympäristötavoitteiden asettamiselle. Tarkistus on sisällytetty ehdotukseen, mutta joitain kohtia on muotoiltu uudelleen selvyyden vuoksi ja jotta ne olisivat yhdenmukaisia määräajan pidentämistä ja keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien nimeämistä koskevien vastaavien säännösten kanssa.

- Tarkistuksessa 36 selvennetään, että vesipiireille on tehtävä maantieteellisten, geologisten, hydrologisten ja ekologisten ominaispiirteiden analysointi. Tämä muutos on sisällytetty ehdotukseen, kun taas muiden tarkistuksessa esitettyjen yksityiskohtaisempien vaatimusten sisällyttämistä tähän artiklaan ei pidetä sopivana. Liitteeseen III on lisätty sanamuoto, joka koskee useampaan kuin yhteen käyttötarkoitukseen liittyvistä palveluista aiheutuvien kustannusten jakamista.

- Tarkistuksessa 43 lisätään pakollisena vaatimuksena sellaisen vesimaksujärjestelmän käyttöönotto, joka kannustaa veden järkiperäiseen käyttöön. Tämä muutos on hyväksytty periaatteessa osana vesipalveluista aiheutuvien kustannusten kattamista koskevaa laajempaa ratkaisua. Komission ehdotuksessa pyrittiin pidemmälle meneviin säännöksiin, mutta komissio tunnustaa, että sen pyrkimykset eivät ole saaneet tukea. Se ottaa myös huomioon yhteisen kannan ja parlamentin tarkistusten väliset erot, joten 9 artikla on muotoiltu uudelleen tarkistuksen 43 periaatteiden mukaisesti. Myös 2 artiklan 34 ja 35 kohdassa annettuja vesipalveluiden ja vedenkäytön määritelmiä on muutettu vesimaksuja koskevaa tarkistettua 9 artiklaa vastaavasti. Vastaavia muutoksia on tehty myös 5 artiklassa ja liitteessä III.

- Tarkistuksessa 56 jäsenvaltiot velvoitetaan huolehtimaan siitä, että vesipiirin hoitosuunnitelmat laaditaan ja toteutetaan. Tämän vaatimuksen katsotaan jo sisältyvän ehdotukseen, koska siinä on otettu huomioon tarkistus 24.

- Tarkistuksessa 57 lyhennetään täytäntöönpanon määräaikaa. Tämän katsotaan sisältyvän laaja-alaiseen ratkaisuun, joka mainitaan tarkistuksen 26 yhteydessä.

- Tarkistuksessa 58 todetaan, että toimenpiteistä päättävät Euroopan parlamentti ja neuvosto. Tämä muutos on sisällytetty ehdotukseen, ja se heijastaa ehdotukselle valittavaa oikeusperustaa. Viittaus päästöjen ja vuotojen jatkuvaan vähentämiseen tavoitteena niiden lopettaminen kokonaan vuoteen 2020 mennessä on sisällytetty ehdotukseen muutetussa muodossa, jotta tämän velvoitteen luonne kävisi ilmi tarkistuksen 7 yhteydessä mainitulla tavalla.

- Tarkistuksessa 69 todetaan, että jäsenvaltioiden on yksilöitävä ne pohjavesimuodostumat, joiden osalta ympäristötavoitteita ei voida saavuttaa aiemman pilaantumisen takia. Tarkistus hyväksytään periaatteessa. Kohdassa ei viitata "tilaan, jossa ihmistoiminnasta aiheutunutta pilaantumista ei ole havaittavissa" olennaisena osana pohjaveden hyvän kemiallisen tilan määritelmää. Komission parlamentin ensimmäisen käsittelyn jälkeen antamaa muutettua ehdotusta vastaavasti tällainen viittaus on kuitenkin sisällytetty ehdotukseen muutossuunnan kääntämisen lopullisena tavoitteena.

- Tarkistuksessa 86 tarkennetaan, että toimenpiteet voidaan antaa oikeudellisina ja hallinnollisina määräyksiä tai niistä voidaan tehdä sopimuksia. Tämän katsotaan jo sisältyvän toimenpideohjelmien rakenteeseen, mikä käy ilmi liitteessä VII olevista A ja B osasta.

3.4. Komission hylkäämät tarkistukset

- Tarkistuksessa 1 todetaan, että vesi on yhteistä omaisuutta eikä kauppatavaraa. Tarkistusta ei hyväksytä, sillä vettä ei käsitellä ehdotuksessa kauppatavarana, vaan sitä suojellaan ympäristö- ja yhteiskuntahyödykkeenä.

- Tarkistuksessa 9 todetaan, ettei vaarallisten tai radioaktiivisten aineiden johtamiselle vesistöihin ei ole luonnonoikeutta. Tarkistusta ei hyväksytä, sillä sen tarkoitus on epäselvä eikä ehdotuksessa viitata mihinkään pilaamista koskeviin "oikeuksiin".

- Tarkistuksessa 13 lisätään "tehokas" vedenkäyttö "kestävän" rinnalle ja korvataan "vesipiiri" "hydrologisella alueella". Tarkistusta ei hyväksytä, sillä tehokkuuden käsite sisältyy jo kestävään vedenkäyttöön ja määrittelemättömän käsitteen "hydrologinen alue" merkitys on epäselvä.

- Tarkistuksessa 19 määritellään "vaaralliset aineet". Tarkistusta ei hyväksytä, koska ehdotuksessa määritellään selkeät perusteet "vaarallisten aineiden" valitsemiseksi eikä määritelmä ole siten enää tarpeellinen. Lisäksi ehdotettu määritelmä poikkeaa tärkeissä yksityiskohdissa vaarallisten aineiden yleisesti hyväksytyistä määritelmistä.

- Tarkistuksessa 23 asetetaan etusijalle "kansainvälisten yleissopimusten perusteella syntyneet rakenteet". Tarkistusta ei hyväksytä, koska tämä rajoittaisi jäsenvaltioiden oikeutta määrätä hallinnollisista järjestelyistä ja siten toissijaisuusperiaatteen soveltamista.

- Tarkistuksessa 39 pyydetään kustannus-hyötyanalyysin tekemistä direktiivin täytäntöönpanon edellyttämistä investoinneista viiden vuoden kuluttua voimaantulopäivästä. Tarkistusta ei hyväksytä, sillä pyyntö sisältyy jo epäsuorasti vaatimuksiin, jotka koskevat kuusivuotisten hoitosuunnitelmien laatimista. Näihin suunnitelmiin sisältyy taloudellinen analyysi. Lisäksi ajoitus ei ole sopiva, koska hoitosuunnitelmat laaditaan 7-10 vuotta direktiivin voimaantulon jälkeen.

- Tarkistuksessa 40 lisätään "hydrogeologiset alueet" "vesipiirien" rinnalle, eikä sitä hyväksytä. Muutoksen tarkoitus on epäselvä, sillä pohjavesi sisältyy jo vesipiirin määritelmään.

- Tarkistuksessa 41 edellytetään, että pintavedelle asetetaan sellaiset laatunormit, joiden avulla voidaan varmistaa, että juomaveden tuotannossa käytetään "mahdollisimman kevyttä puhdistuskäsittelyä" juomavettä koskevan yhteisön lainsäädännön vaatimusten täyttämiseksi. Tarkistusta ei hyväksytä, koska tavoitteena olevan "pintaveden hyvän tilan" pitäisi taata, että esikäsittely voidaan yleensä rajoittaa mahdollisimman vähäiseksi. Ehdotetut normit voitaisiin kuitenkin hyväksyä joillekin aineille, kuten nitraateille, jos niitä esiintyy ympäristön kannalta haitallisina pitoisuuksina. Lisäksi vaatimus olisi ongelmallinen sellaisten vesien osalta, joissa vielä näkyy aiemman pilaantumisen vaikutus. Esityksen hengen mukaisesti ehdotukseen on lisätty esikäsittelyn yleistä vähentämistä koskeva viitteellinen tavoite ja ehdotuksia toimenpiteistä, joilla se voidaan saavuttaa.

- Tarkistuksessa 61 lyhennetään epärealistisesti jäsenvaltioiden toimien määräaikaa siinä tapauksessa, ettei yhteisön normeja ole vahvistettu. Tarkistusta ei hyväksytä, sillä ehdotettu määräaika on lyhyempi kuin yhteisön lainsäädännön antamiseen tavallisesti kuluva aika.

- Tarkistuksessa 64 vanhan lainsäädännön kumoaminen, joka sisältyy ehdotuksen, tehdään ehdolliseksi toimenpiteistä, joilla varmistetaan vaatimusten noudattaminen. Tarkistusta ei hyväksytä, sillä vaatimusten noudattamista seurataan, mutta säädösten kumoamiselle ei ole oikeudellisesti mahdollista asettaa tällaisia ehtoja.

- Tarkistuksessa 77 lisätään liitteessä VIII olevan aineluettelon kohtaan "suspendoituneet aineet" tarkennus "jotka vaikuttavat vettä pilaavasti". Lisäys on tarpeeton ja voi aiheuttaa sekaannusta, sillä liitteessä VIII luetellaan vain aineita ja aineryhmiä, joita voidaan valvoa, jos niiden päästöillä on kielteinen vaikutus veden tilaan.

- Tarkistuksessa 87 esitetään vedenoton ympäristövaikutusten arviointia; veden kysynnän hallintaa; lauseketta, joka antaa toimivaltaisille paikallisille viranomaisille valtuudet kohdentaa vedenkäyttöä uudelleen siirtämällä sitä muista käyttötarkoituksista juomavedeksi; sekä pohjavettä johtavien kerrosten keinotekoista täyttämistä koskevaa ennakkolupaa. Tarkistusta ei hyväksytä, koska vaatimukset eivät ole yhteensopivia äskettäin uudistetun ympäristövaikutusten arviointia koskevan direktiivin kanssa, ehdotuksen oikeusperusta ei mahdollista vesivarojen määrällistä hallintaa, hallinnollisten päätösten tekeminen kuuluu jäsenvaltioille ja keinotekoisen täyttämisen ennakkolupaa edellytetään jo ehdotuksessa.

- Tarkistuksessa 91 esitetään raaka-aineiden erottamisen vapauttamista ennakkoluvista. Tarkistusta ei hyväksytä, sillä raaka-aineiden erottamiseen on sovellettava samaa valvontaa kuin muuhunkin toimintaan, jolla voi olla kielteinen vaikutus veden tilaan.

- Tarkistuksessa 92 määritellään pohjaveden hyvä kemiallinen tila viittaamalla juomavesidirektiivin normeihin. Tarkistusta ei hyväksytä, koska kyseisten normien tarkoituksena on ihmisten terveyden suojelu ja niitä sovelletaan vesijohtoveteen eikä "raakaveteen". Niiden soveltaminen pohjaveteen luonnossa ei ole suotavaa, sillä se voisi joissain tapauksissa johtaa "raja-arvojen hyödyntämiseen loppuun asti" ja joissain tapauksissa vaatimukset olisivat liian tiukkoja.

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti KOMISSION EHDOTUSTA MUUTTAVA Ehdotusta: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI yhteisön vesipolitiikan puitteista [KOM(97)49 lopullinen, KOM(97)614 lopullinen, KOM(98)76 lopullinen ja KOM(99)271 lopullinen]

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [1],

[1] EYVL C 184, 17.6.1997, s. 20; EYVL C 16, 20.1.1998, s. 14; ja EYVL C 108, 7.4.1998, s. 94.

ottavat huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [2],

[2] Euroopan parlamentin 11 päivänä helmikuuta 1999 antama lausunto (EYVL C 150, 28.5.1999, s. 419), neuvoston 22 päivänä marraskuuta 1999 vahvistama yhteinen kanta ja Euroopan parlamentin 16 päivänä helmikuuta 2000 tekemä päätös (ei vielä julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä).

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [3],

[3] EYVL C 355, 21.11.1997, s. 83.

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon [4],

[4] EYVL C 180, 11.6.1998, s. 38.

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Frankfurtissa 1988 järjestetyn yhteisön vesipolitiikkaa käsitelleen ministeritason seminaarin päätelmissä korostetaan sellaisen yhteisön lainsäädännön tarvetta, joka kattaa ekologisen laadun. Neuvosto pyysi 28 päivänä kesäkuuta 1988 antamassaan päätöslauselmassa [5] komissiota tekemään ehdotuksia yhteisön alueen pintavesien ekologisen laadun parantamiseksi.

[5] EYVL C 209, 9.8.1988, s. 3.

(2) Vuonna 1991 Haagissa järjestetyn, pohjavesiä käsitelleen ministeritason seminaarin julistuksessa tunnustetaan, että tarvitaan toimia makean veden laadun ja määrän pitkäaikaisen huonontumisen välttämiseksi ja edellytetään, että vuoteen 2000 mennessä pannaan täytäntöön toimintaohjelma, jonka tavoitteena on makean veden varojen kestävä hoito ja suojelu. Neuvosto kehotti 25 päivänä helmikuuta 1992 [6] ja 20 päivänä helmikuuta 1995 [7] antamissaan päätöslauselmissa laatimaan pohjavesiä koskevan toimintaohjelman ja muuttamaan pohjaveden suojelemisesta tiettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta 17 päivänä joulukuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 80/68/ETY [8] osana yleistä makean veden suojelua koskevaa politiikkaa.

[6] EYVL C 59, 6.3.1992, s. 2.

[7] EYVL C 49, 28.2.1995, s. 1.

[8] EYVL L 20, 26.1.1980, s. 43, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 91/692/ETY (EYVL L 377, 31.12.1991, s. 48).

(3) Jatkuvasti lisääntyvästä tarpeesta saada eri tarkoituksiin riittävästi hyvälaatuista vettä aiheutuu yhteisön vesiin kohdistuvia kasvavia paineita. Euroopan ympäristökeskus esitteli 10 päivänä marraskuuta 1995 antamassaan kertomuksessa "Ympäristön tila Euroopan unionissa - 1995" ajantasaisen ympäristöntilaraportin, jossa vahvistetaan toiminnan tarve yhteisön vesien laadun ja määrän suojelemiseksi.

(4) Neuvoston 18 päivänä joulukuuta 1995 antamissa päätelmissä edellytetään muun muassa uuden puitedirektiivin laatimista kestävän vesipolitiikan perusperiaatteiden luomiseksi Euroopan unionissa sekä kehotetaan komissiota tekemään ehdotus.

(5) Komissio antoi 21 päivänä helmikuuta 1996 Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan yhteisön vesipolitiikkaa koskevan tiedonannon, jossa esitetään yhteisön vesipolitiikan periaatteet.

(6) Komissio antoi 9 päivänä syyskuuta 1996 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi pohjaveden yhdennettyä suojelua ja hoitoa koskevasta toimintasuunnitelmasta [9]. Komission ehdotuksessa kiinnitetään huomiota tarpeeseen ottaa käyttöön menettelyjä makean veden oton sääntelemiseksi ja makean veden laadun ja määrän seuraamiseksi.

[9] EYVL L 355, 25.11.1996, s. 1.

(7) Komissio antoi 29 päivänä toukokuuta 1995 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kosteikkojen viisasta käyttöä ja säilyttämistä koskevan tiedonannon, jossa tunnustetaan näiden tärkeä tehtävä vesivarojen suojelussa.

(8) On luotava yhtenäinen yhteisön vesipolitiikka.

(9) Neuvosto kehotti 25 päivänä kesäkuuta 1996, alueiden komitea 19 päivänä syyskuuta 1996, talous- ja sosiaalikomitea 26 päivänä syyskuuta 1996 ja Euroopan parlamentti 23 päivänä lokakuuta 1996 komissiota tekemään ehdotuksen neuvoston direktiiviksi Euroopan vesipolitiikan puitteista.

(10) Perustamissopimuksen 174 artiklan mukaisesti yhteisön ympäristöpolitiikan on määrä edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista sekä luonnonvarojen harkittuaja järkevää käyttöä,ja senonmäärä perustua ennaltavarautumisen periaatteeseen sekä periaatteisiin, joiden mukaan olisi ryhdyttävä ennaltaehkäiseviin toimiin, ympäristövahingot olisi torjuttava ensisijaisesti niiden lähteellä ja saastuttajan olisi maksettava.

(11) Perustamissopimuksen 174 artiklan mukaisesti yhteisö ottaa ympäristöpolitiikkaansa valmistellessaan huomioon käytettävissä olevat tieteelliset ja tekniset tiedot, yhteisön eri alueiden ympäristöolosuhteet, yhteisön taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kokonaisuutena ja yhteisön eri alueiden tasapainoisen kehityksen sekä toimien toteuttamisesta tai toteuttamatta jättämisestä mahdollisesti aiheutuvat hyödyt ja kustannukset.

(12) Yhteisön erilaiset olot ja tarpeet edellyttävät yksityiskohdiltaan erilaisia ratkaisuja; erilaisuus olisi otettava huomioon suunniteltaessa ja toteutettaessa toimenpiteitä vesistöalueen puitteissa vesien suojelun ja kestävän käytön turvaamiseksi. Päätökset olisi tehtävä mahdollisimman lähellä niitä paikkoja, joissa veteen kohdistuu vaikutuksia tai sitä käytetään. Jäsenvaltioiden vastuulla olevat toimet olisi asetettava etusijalle laatimalla alueellisiin ja paikallisiin oloihin soveltuvia toimenpideohjelmia.

(13) Tämän direktiivin onnistuneen täytäntöönpanon edellytyksinä ovat tiivis yhteistyö ja yhtenäinen toiminta yhteisön, jäsenvaltioiden ja paikallisella tasolla sekä kansalaisille ja vedenkäyttäjille tiedottaminen, heidän kuulemisensa ja osallistumisensa.

(14) Vesihuolto on Euroopan yleishyödyllisiä palveluja koskevan komission tiedonannon [10] mukaan yleishyödyllinen palvelu.

[10] EYVL C 281, 26.9.1996, s. 3.

(15) On tarpeen yhdentää vesien suojelua ja kestävää hoitoa edelleen muihin yhteisön politiikkoihin kuten energiapolitiikkaan, liikennepolitiikkaan, maatalouspolitiikkaan, kalastuspolitiikkaan, aluepolitiikkaan ja matkailupolitiikkaan. Tällä direktiivillä olisi luotava pohja jatkuvalle vuoropuhelulle ja strategioiden kehittämiselle eri politiikkojen yhdentämiseksi edelleen. Tällä direktiivillä voidaan myötävaikuttaa merkittävästi myös muuhun jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön kuten Euroopan aluekehityssuunnitelmaan (ESDP).

(15a) Tehokkaassa ja johdonmukaisessa vesipolitiikassa on otettava huomioon rannikoiden ja estuaarien läheisyydessä sekä merenlahdissa ja suhteellisen suljetuilla merialueilla sijaitsevien vesiekosysteemien haavoittuvuus, koska niihin virtaavan sisämaan veden laadulla on huomattava vaikutus näiden vesiekosysteemien tasapainoon. Vesistöalueiden veden tilan suojelusta saadaan taloudellista hyötyä, sillä se edistää kalakantojen suojelua, rannikkovesien kalakannat mukaan lukien.

(16) Yhteisön vesipolitiikka edellyttää avoimia, tehokkaita ja yhdenmukaisia lainsäädännöllisiä puitteita. Yhteisön olisi luotava yhteiset periaatteet ja yleispuitteet toiminnalle. Tällä direktiivillä olisi luotava nämä puitteet sekä koordinoitava, yhdennettävä ja pitkällä aikavälillä kehitettävä edelleen vesien suojelun ja kestävän käytön yleisperiaatteita ja -rakenteita yhteisössä toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

(17) Tällä direktiivillä pyritään yhteisön vesiympäristön säilyttämiseen ja parantamiseen; tämä tavoite kohdistuu lähinnä veden laatuun. Määrän ennakkovalvonta on veden hyvän laadun turvaamisen osatekijä, ja sen vuoksi olisi säädettävä myös määrää koskevista toimenpiteistä veden hyvän laadun turvaamiseksi.

(18) Pohjavesimuodostuman määrällinen tila voi vaikuttaa kyseiseen muodostumaan yhteydessä olevien pintavesien ja maaekosysteemien ekologiseen laatuun.

(19) Yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat sopimuspuolia useissa kansainvälisissä sopimuksissa, jotka sisältävät merkittäviä velvoitteita merivesien suojelemiseksi pilaantumiselta, erityisesti Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1992 allekirjoitettu Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus, jonka neuvosto on hyväksynyt päätöksellä 94/157/EY [11], Pariisissa 22 päivänä syyskuuta 1992 allekirjoitettu Koillis-Atlantin meriympäristön suojelua koskeva yleissopimus, jonka neuvosto on hyväksynyt päätöksellä 98/249/EY [12], sekä Barcelonassa 16 päivänä helmikuuta 1976 allekirjoitettu Välimeren suojelemista pilaantumiselta koskeva yleissopimus, jonka neuvosto on hyväksynyt päätöksellä 77/585/ETY [13], ja siihen liittyvä Ateenassa 17 päivänä toukokuuta 1980 allekirjoitettu Välimeren suojelemista maalta peräisin olevalta pilaantumiselta koskeva pöytäkirja, jonka neuvosto on hyväksynyt päätöksellä 83/101/ETY [14]. Tämän direktiivin on määrä edistää osaltaan sitä, että yhteisö ja sen jäsenvaltiot kykenevät täyttämään nämä velvoitteet.

[11] EYVL L 73, 16.3.1994, s. 19.

[12] EYVL L 104, 3.4.1998, s. 1.

[13] EYVL L 240, 19.9.1977, s. 1.

[14] EYVL L 67, 12.3.1983, s. 1.

(20) Vesiympäristön parannettu suojelu edellyttää, että vähennetään asteittain vaarallisten aineiden päästöjä sekä estetään kyseisten aineiden vuodoista johtuvat päästöt ja niiden satunnaispäästöistä johtuva pilaantuminen. Aineet priorisoidaan niiden vesiympäristöön kohdistuvan tai sen kautta välittyvän riskin perusteella OSPAR-yleissopimuksen sopimuspuolten Sintrassa vuonna 1998 antaman julkilausuman mukaisesti. Tämä edistää päästöjen ja vuotojen lopettamista vuoteen 2020 mennessä koskevan tavoitteen saavuttamista sekä lopullisena tavoitteena merellisessä ympäristössä olevien kertymien saattamista lähelle tausta-arvoja luonnossa esiintyvien aineiden osalta ja lähelle nollatasoa synteettisten aineiden osalta. Neuvoston ja Euroopan parlamentin on komission ehdotuksesta päätettävä toiminnan kohteena ensisijaisesti olevista aineista. Neuvoston ja Euroopan parlamentin on komission ehdotuksesta hyväksyttävä toimenpiteitä kyseisten aineiden päästöjen vähentämiseksi asteittain ottaen huomioon kaikki lähteet.

(21) Tarvitaan yhteisiä periaatteita, jotta jäsenvalt ioiden pyrkimykset yhteisön alueen vesien määrän ja laadun suojelun parantamiseksi voidaan sovittaa yhteen ja jotta voidaan edistää kestävää vedenkäyttöä, torjua useiden valtioiden alueella vaikuttavia veteen liittyviä ongelmia, suojella vesiekosysteemejä sekä niihin suoraan yhteydessä olevia maaekosysteemejä ja kosteikkoja sekä turvata ja kehittää yhteisön vesien käyttömahdollisuuksia.

(22) Olisi vahvistettava yhteiset määritelmät, jotka koskevat veden laatua ja, jos se on tarpeen ympäristönsuojelun kannalta, määrää. Olisi asetettava ympäristötavoitteita, jotta voidaan taata pinta- ja pohjavesien hyvän tilan toteutuminen koko yhteisössä ja estää vesien tilan heikkeneminen yhteisön tasolla.

(23) Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä saavuttamaan vähintään hyvä vesien tila suunnittelemalla ja panemalla täytäntöön yhdennettyjen toimenpideohjelmien avulla tarpeelliset toimenpiteet ottaen huomioon nykyiset yhteisön vaatimukset. Vesien hyvä tila olisi säilytettävä siellä missä se jo vallitsee. Pohjavesien osalta olisi hyvän tilan vaatimisen lisäksi havaittava kaikki merkitykselliset ja pysyvät nousevat muutossuunnat pilaavien aineiden pitoisuuksissa ja ne pitäisi kääntää laskeviksi.

(24) Pinta- ja pohjavedet ovat periaatteessa uusiutuvia luonnonvaroja. Erityisesti pohjaveden hyvän tilan turvaaminen edellyttää varhaisessa vaiheessa tapahtuvaa toimintaa ja suojelutoimien jatkuvaa pitkän ajan suunnittelua, koska pohjavesi muodostuu ja uusiutuu hitaasti. Tilan parantumiseen tarvittavan ajan pituus olisi otettava huomioon suunniteltaessa toimenpiteitä pohjavesien hyvän tilan saavuttamiseksi sekä pilaavien aineiden pitoisuuksissa havaittujen merkityksellisten ja pysyvien nousevien muutossuuntien kääntämiseksi laskeviksi.

(25) Pyrkiessään saavuttamaan tässä direktiivissä asetetut tavoitteet ja laatiessaan sitä varten toimenpideohjelmia jäsenvaltiot voivat toteuttaa ne vaiheittain täytäntöönpanokustannusten jakamiseksi pitemmälle ajalle.

(26) Tämän direktiivin täysimääräisen ja yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi määräaikojen pidentämisen olisi perustuttava asianmukaisiin, selviin ja avoimiin näkökohtiin, ja jäsenvaltioiden on vesipiirin hoitosuunnitelmassa osoitettava, että pidentäminen on perusteltua.

(27) Jos vesimuodostuma on niin ihmistoiminnan muuttama tai sen luonnonolot ovat sellaiset, että hyvän tilan saavuttaminen on mahdotonta tai kohtuuttoman kallista, voidaan asettaa vähemmän vaativia ympäristötavoitteita asianmukaisten, selvien ja avoimien perusteiden mukaisesti, ja kaikki käytännössä mahdolliset toimenpiteet olisi toteutettava vesien tilan edelleen huononemisen ehkäisemiseksi.

(28) Saattaa olla perusteltua poiketa tilapäisesti tietyin edellytyksin vesien tilan edelleen huononemisen ehkäisemistä tai hyvän tilan saavuttamista koskevista vaatimuksista, jos epäonnistuminen johtuu ennalta arvaamattomista tai poikkeuksellisista luonnonoloista tai ylivoimaisista esteistä, erityisesti epätavallisen voimakkaiden tulvien ja epätavallisen pitkän kuivuuden aikana, tai jos pintavesimuodostuman fyysisiä ominaisuuksia tai pohjavesimuodostumien pohjaveden korkeutta on muutettava erittäin tärkeän yleisen edun vuoksi, edellyttäen että kaikki käytännössä mahdolliset toimenpiteet vesimuodostuman tilaan kohdistuvan haittavaikutuksen vähentämiseksi on toteutettu.

(29) Olisi pyrittävä kaikkien vesistöalueiden vesien hyvään tilaan sovittamalla yhteen samoihin ekologisiin, ja hydrologisiin ja hydrogeologisiin järjestelmiin kuuluvia pinta- ja pohjavesiä koskevat toimenpiteet.

(30) Ympäristönsuojelun vuoksi on tarpeen, että aiempaa enemmän yhdennetään pinta- ja pohjavesien laatua ja määrää koskevia näkökohtia ottaen huomioon luonnolliset virtausolot osana hydrologista kiertoa.

(31) Tämän direktiivin mukaisten ympäristötavoitteiden saavuttamista koskevat vaatimukset ja erityisesti kaikki toimenpideohjelmat olisi koordinoitava koko vesipiirin osalta niillä vesistöalueilla, joilla vedenkäytöllä voi olla maasta toiseen ulottuvia vaikutuksia. Yhteisön rajojen ulkopuolelle ulottuvien vesistöalueiden osalta jäsenvaltioiden olisi pyrittävä asianmukaiseen yhteistyöhön kyseisten yhteisön ulkopuolisten valtioiden kanssa. Tämä direktiivi edistää osaltaan kansainvälisten vesiensuojelu- ja vesienhoitosopimuksien yhteisölle aiheuttaminen velvoitteiden täytäntöönpanoa, erityisesti neuvoston päätöksellä 95/308/EY [15] hyväksytyn valtioiden rajat ylittävien jokien ja useamman kuin yhden valtion alueelle ulottuvien järvien suojelua ja käyttöä koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ja sen soveltamisesta myöhemmin tehtyjen tai tehtävien sopimusten täytäntöönpanoa.

[15] EYVL L 186, 5.8.1995, s. 42.

(32) On tarpeen ryhtyä analysoimaan vesistöalueen ominaispiirteitä ja ihmistoiminnan vaikutuksia samoin kuin laatimaan taloudellista analyysia veden käytöstä. Jäsenvaltioiden olisi seurattava veden tilan muutoksia järjestelmällisesti ja vertailukelpoisella tavalla koko yhteisön alueella. Kyseiset tiedot ovat tarpeen, jotta jäsenvaltioilla olisi vankka perusta kehittää toimenpideohjelmia tässä direktiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(33) Veden tilan suojelu edistää osaltaan väestön juomaveden saannin turvaamista. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi nimettävä juomavedenottoon käytettävät vedet, toteutettava asianmukaiset ennaltaehkäisevät toimenpiteet juomaveden tuotannossa tarvittavan puhdistuksen ja esikäsittelyn vähentämiseksi ja huolehdittava siitä, että juomaveden laadusta 15 päivänä heinäkuuta 1980 annettua neuvoston direktiiviä 80/778/ETY tai neuvoston direktiiviä 98/83/EY [16] noudatetaan.

[16] EYVL L 229, 30.8.1980, s. 11 ja EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32.

(34) Jäsenvaltioiden käyttämät taloudelliset ohjauskeinot ja vesimaksut soveltuvat osaksi toimenpideohjelmaa, jotta vesipalveluista perittävät maksut kannustaisivat vesivarojen järkiperäiseen käyttöön direktiivin ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikkien vesipalveluista aiheutuvien kustannusten kattamisen periaate, vesiympäristölle aiheutettuun vahinkoon tai haittavaikutukseen liittyvät ympäristö- ja luonnonvarakustannukset mukaan lukien, olisi otettava huomioon saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti talouden eri sektoreilla siten, että kustannukset on jaettu vähintään kotitalouksien, teollisuuden ja maatalouden käyttäjien kesken. Tätä varten tarvitaan vesipalvelujen taloudellista analyysiä, joka perustuu vesipiirin alueen vedenhankintaa ja -tarvetta koskeviin pitkän ajan ennusteisiin.

(35) On tarpeen ehkäistä tai vähentää ympäristövahinkojen aiheuttamaa vesien pilaantumista. Toimenpideohjelmaan olisi sisällytettävä toimenpiteet, joilla tähän pyritään.

(36) Pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen osalta yhteisön vesipolitiikan pitäisi perustua pilaantumisen ehkäisemiseen lähteellä käyttäen yhdistettyä lähestymistapaa, jossa asetetaan päästöjen raja-arvoja ja ympäristönlaatunormeja.

(37) Veden määrän kannalta olisi säädettävä vedenoton, vedensiirron ja patoamisen ennakkovalvonnan yleisperiaatteet, jotta turvataan kohteena olevien vesien ympäristönäkökohdiltaan kestävä käyttö.

(38) Vähimmäisvaatimuksiksi olisi yhteisön lainsäädännössä asetettava tiettyjä pilaavien aineiden ryhmiä koskevia yhteisiä ympäristön laatunormeja ja päästöjen raja-arvoja. Näiden normien käyttöönotto yhteisössä pitäisi turvata säännöksin.

(39) Erilaisten vaarallisten aineiden päästöistä aiheutuvaa pilaantumista on torjuttava. Neuvoston olisi päätettävä komission ehdotuksesta, mihin aineisiin toiminta pitää kohdistaa ensisijaisesti ja mitä erityistoimenpiteitä pitää toteuttaa näiden aineiden aiheuttaman vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi ottaen huomioon kaikki merkittävät lähteet sekä määritellen kustannustehokas ja tasasuhteinen sääntelyjärjestelmä.

(40) Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla ehkäistään prioriteettiaineiden aiheuttama pintavesien pilaantuminen ja joilla vähennetään vaiheittain muiden aineiden aiheuttamaa pilaantumista, joka muuten estäisi jäsenvaltioita saavuttamasta pintavesimuodostumia koskevia tavoitteita.

(40a) Yhteisön toimenpiteet, joilla pyritään Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti suojelemaan ihmisten terveyttä ihmistoiminnasta aiheutuvan ionisoivan säteilyn haitallisilta vaikutuksilta, tarjoavat jonkin verran suojaa myös ympäristölle. Tarvitaan kuitenkin lisätoimenpiteitä ympäristön täydelliseksi suojelemiseksi tämän direktiivin yleisten tavoitteiden mukaisesti.

(41) Sen varmistamiseksi, että kansalaiset ja vedenkäyttäjät voivat osallistua vesipiirin hoitosuunnitelman laatimiseen ja saattamiseen ajan tasalle, on tarpeen antaa asianmukaisia tietoja suunnitelluista toimenpiteistä ja tiedottaa niiden toteuttamisen edistymisestä, jotta kansalaiset voivat osallistua valmisteluun ennen kuin lopulliset päätökset toimenpiteistä tehdään.

(42) Tällä direktiivillä olisi luotava menettelyt sellaisten veden tilan parantamisen esteiden varalta, jotka jäävät yhteisön vesilainsäädännön soveltamisalueen ulkopuolelle, tarkoituksena kehittää sopivia yhteisön strategioita tällaisten esteiden voittamiseksi.

(43) Komission olisi esitettävä vuosittain ajantasainen suunnitelma vesiä koskevista aloitteista, joita se aikoo ehdottaa.

(44) Yhtenäisen lähestymistavan varmistamiseksi yhteisössä tähän direktiiviin pitäisi liittää teknisiä eritelmiä. Vesien tilan arviointiperusteet ovat merkittävä edistysaskel. Tiettyjen teknisten osien mukauttamisessa tekniikan kehitykseen sekä seuranta-, näytteenotto- ja analyysimenetelmien yhtenäistämisessä olisi noudatettava komiteamenettelyä. Edistääkseen vesipiirien ominaispiirteiden ja veden tilan arviointiperusteiden syvällistä ymmärtämistä ja yhtenäistä soveltamista komissio voi hyväksyä suuntaviivoja perusteiden soveltamista varten.

(44a) Koska tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY 2 artiklassa tarkoitettuja laajakantoisia toimenpiteitä, ne on vahvistettava kyseisen päätöksen 5 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä noudattaen.

(45) Tämän direktiivin soveltamisella on määrä saavuttaa vähintään tietyissä aiemmissa säädöksissä vaadittua vastaava vesiensuojelun taso, minkä vuoksi aiemmat säädökset olisi kumottava, kun asianomaiset tämän direktiivin säännökset on pantu täysimääräisesti täytäntöön.

(46) Tämän direktiivin säännöksillä korvataan ne vaarallisten aineiden aiheuttaman pilaantumisen torjunnan puitteet, joista on säädetty tiettyjen yhteisön vesiympäristöön päästettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamaa pilaantumista koskevassa neuvoston direktiivissä 76/464/ETY [17].Kyseinen direktiivi on näin ollen kumottava,kuntämän direktiivin säännökset on pantu täytäntöön täysimääräisesti.

[17] EYVL L 129, 18.5.1976, s. 23, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 91/692/ETY (EYVL L 377, 31.12.1991, s. 48).

(47) Vesien suojelua koskevan voimassa olevan ympäristölainsäädännön täysimääräinen täytäntöönpano ja voimaansaattaminen on varmistettava. On tarpeen varmistaa tämän direktiivin täytäntöönpanoa koskevien säännösten asianmukainen soveltaminen koko yhteisön alueella jäsenvaltioiden lainsäädännössä säädettyjen asianmukaisten seuraamusten avulla. Kyseisten seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja vakuuttavia,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tarkoitus

Tämän direktiivin tarkoituksena on luoda sisämaan pintavesien, jokisuiden vaihettumisalueiden sekä rannikko- ja pohjavesien suojelua varten puitteet, joilla

a) estetään vesiekosysteemien sekä vedentarpeen kannalta vesiekosysteemeistä suoraan riippuvaisten maaekosysteemien ja kosteikkojen edelleen huononeminen sekä suojellaan ja parannetaan niiden tilaa,

b) edistetään kestävää, käytettävissä olevien vesivarojen pitkän ajan suojeluun perustuvaa vedenkäyttöä,

c) pyritään vesiympäristön parempaan suojeluun ja parantamiseen toteuttamalla erityistoimenpiteitä vaarallisten aineiden päästöjen ja vuotojen asteittaiseksi vähentämiseksi suurinta huolta aiheuttavien aineiden priorisoinnin perusteella, ja

d) myötävaikutetaan tulvien ja kuivuuden vaikutusten lieventämiseen,

ja joiden avulla osaltaan

- turvataan hyvänlaatuisen pinta- ja pohjaveden riittävä saanti kestävää, tasapainoista ja oikeudenmukaista veden käyttöä varten,

- suojellaan alue- ja merivesiä,

- edistetään asiaan liittyvien kansainvälisten sopimusten tavoitteiden saavuttamista, mukaan luettuina sopimukset, joilla estetään ja vähennetään meriympäristön pilaantumista, ja

- edistetään vaarallisten aineiden päästöjen ja vuotojen lopettamista vuoteen 2020 mennessä koskevan tavoitteen saavuttamista sekä lopullisena tavoitteena merellisessä ympäristössä olevien kertymien saattamista lähelle tausta-arvoja luonnossa esiintyvien aineiden osalta ja lähelle nollatasoa synteettisten aineiden osalta.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä

1) 'Pintavedellä' tarkoitetaan sisämaan vesiä pohjavesiä lukuun ottamatta sekä jokisuiden vaihettumisalueita ja rannikkovesiä, kuitenkin niin, että kemiallisen tilan osalta käsitteeseen sisältyvät myös aluevedet.

2) 'Pohjavedellä' tarkoitetaan kaikkia niitä vesiä, jotka ovat maan pinnan alla kyllästyneessä vyöhykkeessä ja suorassa yhteydessä kallio- tai maaperään.

3) 'Sisämaan vedellä' tarkoitetaan kaikkea maanpinnalla altaassa olevaa tai virtaavaa vettä ja kaikkea pohjavettä, joka on aluevesien määrittelyyn käytetyn perusviivan sisämaan puolella.

4) 'Joella' tarkoitetaan virtaavaa sisämaan vesimuodostumaa, joka suurimmalta osin virtaa maan pinnalla, mutta joka voi osan matkaa virrata maan alla.

5) 'Järvellä' tarkoitetaan altaassa olevaa sisämaan pintavesimuodostumaa.

6) 'Jokisuiden vaihettumisalueilla' tarkoitetaan pintavesimuodostumia, jotka jokisuiden lähistöllä ovat osittain suolaisia johtuen niiden läheisyydestä rannikkovesiin, mutta joihin merkittävästi vaikuttavat suolattoman veden virtaukset.

7) 'Rannikkovesillä' tarkoitetaan sellaisen viivan maanpuoleisia pintavesiä, jonka jokainen piste on yhden meripeninkulman etäisyydellä meren puolella lähimmästä sen perusviivan pisteestä, josta aluevesien leveys mitataan, ja jotka joissakin kohdissa rajoittuvat jokisuun vaihettumisalueen ulkorajaan.

8) 'Keinotekoisella vesimuodostumalla' tarkoitetaan ihmisen rakentamaa pintavesimuodostumaa.

9) 'Voimakkaasti muutetulla vesimuodostumalla' tarkoitetaan pintavesimuodostumaa, jota ihmisen toiminta on merkittävästi muuttanut fyysisesti, kuten jäsenvaltio on määritellyt liitteen II vaatimusten mukaisesti.

10) 'Pintavesimuodostumalla' tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa, jokisuun vaihettumisaluetta tai rannikkovesien osaa.

11) 'Akviferilla' tarkoitetaan riittävän huokoista ja läpäisevää maa- tai kallioperämuodostumaa tai kerrosta, joka mahdollistaa joko merkittävän pohjaveden virtauksen tai merkittävän pohjavedenoton.

12) 'Pohjavesimuodostumalla' tarkoitetaan yhtenäisenä vesimassana akviferiin tai akvifereihin varastoitunutta pohjavettä.

13) 'Vesistöalueella' tarkoitetaan aluetta, josta kaikki pintavalunta virtaa purojen, jokien ja mahdollisesti järvien kautta mereen yksittäisen jokisuun, joen suualueen tai suistoalueen kautta.

14) 'Vesistöalueen osalla' tarkoitetaan aluetta, josta kaikki pintavalunta virtaa purojen, jokien ja mahdollisesti järvien kautta tiettyyn vesistön kohtaan (yleensä järvi tai jokien yhtymäkohta).

15) 'Vesipiirillä' tarkoitetaan maa- ja merialuetta, joka koostuu yhdestä tai useasta läheisestä vesistöalueesta yhdessä niihin yhteydessä olevien pohjavesien ja rannikkovesien kanssa ja joka on määritelty 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti perusyksiköksi vesistöalueiden hoitoa varten.

16) 'Toimivaltaisella viranomaisella' tarkoitetaan 3 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesti nimettyä viranomaista tai nimettyjä viranomaisia.

17) 'Pintaveden tilalla' tarkoitetaan pintavesimuodostuman tilan yleisilmausta, joka on määritelty pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella sen mukaan kumpi näistä on huonompi.

18) 'Pintaveden hyvällä tilalla' tarkoitetaan pintavesimuodostuman tilaa silloin, kun sen ekologinen ja kemiallinen tila ovat vähintään hyviä.

19) 'Pohjaveden tilalla' tarkoitetaan pohjavesimuodostuman tilan yleisilmausta, joka on määritelty pohjavesimuodostuman määrällisen ja kemiallisen tilan perusteella sen mukaan kumpi näistä on huonompi.

20) 'Pohjaveden hyvällä tilalla' tarkoitetaan pohjavesimuodostuman tilaa silloin, kun sen määrällinen ja kemiallinen tila ovat vähintään hyviä.

21) 'Ekologisella tilalla' tarkoitetaan pintavesiekosysteemien rakenteen ja toiminnan kuvaamista liitteen V mukaisesti luokiteltuna.

22) 'Hyvällä ekologisella tilalla' tarkoitetaan liitteen V mukaisesti sellaiseksi luokiteltua pintavesimuodostuman ekologista tilaa.

23) 'Hyvällä ekologisella potentiaalilla' tarkoitetaan liitteen V mukaisesti sellaiseksi luokiteltua voimakkaasti muutetun tai keinotekoisen vesimuodostuman tilaa.

24) 'Pintaveden hyvällä kemiallisella tilalla' tarkoitetaan sellaista pintavesimuodostuman kemiallista tilaa, jossa pilaavien aineiden pitoisuudet eivät ylitä liitteessä IX eivätkä 16 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja eivätkä yhteisön muun lainsäädännön mukaisia ympäristönlaatunormeja.

Pintaveden hyvä kemiallinen tila on myös kemiallinen tila, jota edellytetään 4 artiklan 1 kohdan e ja f alakohdassa säädettyjen pintavesiä koskevien ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.

25) 'Pohjaveden hyvällä kemiallisella tilalla' tarkoitetaan pohjavesimuodostuman kemiallista tilaa, joka täyttää kaikki liitteen V taulukossa 2.3.2. esitetyt ehdot.

26) 'Määrällisellä tilalla' ilmaistaan, missä määrin suora ja epäsuora vedenotto vaikuttavat pohjavesimuodostumaan.

27) 'Käytettävissä olevilla pohjavesivaroilla' tarkoitetaan pohjavesimuodostumaan muodostuvan vesimäärän pitkän ajan vuosikeskiarvoja, vähennettynä sillä vuotuisella virtaamalla, joka tarvitaan, jotta pohjavesiin yhteydessä olevien pintavesien 4 artiklan mukaiset ekologiset laatutavoitteet saavutetaan, ja jotta näiden pintavesien ekologisen tilan merkittävä huononeminen ehkäistään sekä vältetään merkittävät haitat pohjavesiin yhteydessä oleville maaekosysteemeille.

28) 'Hyvällä määrällisellä tilalla' tarkoitetaan liitteen V taulukossa 2.1.2 määriteltyä tilaa.

28a) 'Suoralla päästöllä pohjaveteen' tarkoitetaan liitteen VIII mukaisten aineiden päästämistä pohjaveteen niiden käymättä kallio- tai maaperässä.

29) 'Pilaavalla aineella' tarkoitetaan ainetta, joka voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista, erit yisesti liitteessä VIII lueteltuja aineita.

30) 'Pilaantumisella' tarkoitetaan ihmisen toiminnasta suoraan tai välillisesti aiheutuvaa aineiden tai lämmön päästämistä ilmaan, veteen tai maaperään niin, että siitä voi aiheutua haittaa ihmisten terveydelle tai vesiekosysteemien laadulle tai vesiekosysteemeistä suoraan riippuvaisten maaekosysteemien laadulle tai että se vahingoittaa aineellista omaisuutta tai heikentää tai estää ympäristön virkistyskäyttöä tai ympäristön muuta oikeutettua käyttöä.

31) 'Ympäristötavoitteilla' tarkoitetaan 4 artiklassa asetettuja tavoitteita.

32) 'Ympäristönlaatunormilla' tarkoitetaan sellaisia tiettyjen pilaavien aineiden tai keinotekoisten radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia vedessä, sedimentissä tai eliöstössä, joita ei saa ylittää ihmisten terveyden tai ympäristön suojelemiseksi.

32a) 'Yhdistetyllä lähestymistavalla' tarkoitetaan kaikkien pintavesiin kohdistuvien päästöjen rajoittamista 10 artiklassa esitetyn lähestymistavan mukaisesti.

33) 'Ihmisen käyttöön tarkoitetulla vedellä' tarkoitetaan samaa kuin direktiivissä 80/778/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/83/EY.

34) 'Vesipalveluilla' tarkoitetaan

a) kaikkia palveluja, jotka koskevat pinta- tai pohjaveden ottoa, patoamista, jakelua ja käsittelyä,

b) jätevesien keräämistä, ja jätevesien käsittelyä ja jätevesien johtamista pintavesiin.

35) 'Vedenkäyttöihin' sisältyvät tärkeimmät talouden sektorit kuten kotitaloudet, maatalous ja teollisuus, virkistyskäyttö tai ympäristön muu oikeutettu käyttö ja kaikkia 5 artiklan jaliitteenIII mukaisesti määritellyt muut toiminnot, joilla voi olla merkittävä vaikutus vesien tilaan.

Tätä käsitettä sovelletaan 1 artiklaa sovellettaessa sekä 5 artiklan ja liitteessä III olevan b kohdan mukaisiin taloudellisiin analyyseihin.

36) 'Päästöraja-arvoilla' tarkoitetaan erityisillä muuttujilla ilmaistua päästön määrää, pitoisuutta ja/tai tasoa, jota tietyn ajanjakson tai tiettyjen ajanjaksojen kuluessa ei saa ylittää. Päästöraja-arvot voidaan määritellä myös aineryhmittäin tai aineluokittain, erityisesti 16 artiklan mukaisesti määriteltyjen aineiden osalta Aineiden päästöraja-arvoja sovelletaan yleensä kohdassa, jossa päästö johdetaan laitoksesta, jolloin laimentumista ei oteta huomioon raja-arvoja määrättäessä. Epäsuorien päästöjen osalta jätevedenpuhdistamon vaikutus voidaan ottaa huomioon kyseisten laitosten päästöraja-arvoja määrättäessä edellyttäen, että taataan ympäristön suojelun vastaava taso kokonaisuutena eikä tämä lisää ympäristön pilaantumista.

37) 'Päästöjen ennakkovalvonnalla' tarkoitetaan tiettyjä päästöjen rajoittamistoimia, esimerkiksi päästöjen raja-arvojen määrittelemistä, tai päästöjen vaikutuksille, laadulle tai muille ominaisuuksille tai päästöihin vaikuttaville toimintaolosuhteille määriteltyjä rajoja tai ehtoja. Käsitteen 'päästöjen ennakkovalvonta' käyttämistä tässä direktiivissä ei voida miltään osin pitää muiden direktiivien säännösten uudelleentulkintana.

3 artikla

Hallinnollisten järjestelyjen yhteensovittaminen vesipiireissä

1. Jäsenvaltioiden on määritettävä kansallisella alueellaan olevat erilliset vesistöalueet ja muodostettava niistä tämän direktiivin soveltamiseksi erillisiä vesipiirejä. Pienet vesistöalueet voidaan tarvittaessa yhdistää suuriin vesistöalueisiin tai läheisiin pieniin vesistöalueisiin yhdeksi vesipiiriksi. Pohjavedet, jotka eivät noudata täysin tietyn vesistöalueen rajoja, yksilöidään ja ne liitetään lähimpään tai soveltuvimpaan vesipiiriin. Rannikkovedet yksilöidään ja ne liitetään lähimpään tai soveltuvimpaan vesipiiriin tai -piireihin.

2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän direktiivin säännösten soveltamiseksi kaikissa alueensa vesipiireissä aiheelliset hallinnolliset järjestelyt, mukaan lukien asianmukaisen toimivaltaisen viranomaisen nimeäminen.

3. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että vesistöalue, joka ulottuu useamman kuin yhden jäsenvaltion alueelle, liitetään kansainväliseen vesipiiriin. Asianomaisten jäsenvaltioiden pyynnöstä komissio avustaa tällaisen kansainvälisen vesipiirin perustamista.

Kunkin jäsenvaltion on toteutettava omalla alueellaan tämän direktiivin säännösten soveltamiseksi aiheelliset hallinnolliset järjestelyt kaikissa sinne ulottuvissa kansainvälisissä vesipiireissä, mukaan lukien asianmukaisen toimivaltaisen viranomaisen nimeäminen.

4. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että tämän direktiivin vaatimukset 4 artiklassa määritettyjen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, ja erityisesti kaikki toimenpideohjelmat sovitetaan yhteen koko vesipiirissä. Kansainvälisten vesipiirien osalta kyseisten jäsenvaltioiden on yhdessä huolehdittava yhteensovittamisesta. Kyseisten jäsenvaltioiden pyynnöstä komissio avustaa toimenpideohjelmien laatimista.

5. Kun vesipiiri ulottuu yhteisön alueen ulkopuolelle asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden on pyrittävä aiheelliseen yhteistyöhön kyseessä olevien unionin ulkopuolisten valtioiden kanssa, jotta tämän direktiivin tavoitteet saavutetaan koko vesipiirissä. Jäsenvaltioiden on huolehdittava tämän direktiivin säännösten soveltamisesta alueillaan.

6. Jäsenvaltiot voivat nimetä olemassa olevan kansallisen tai kansainvälisen toimielimen toimivaltaiseksi viranomaiseksi tätä direktiiviä sovellettaessa.

7. Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltainen viranomainen 23 artiklassa mainittuun päivämäärään mennessä.

8. Jäsenvaltioiden on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa 23 artiklassa mainitusta päivämäärästä komissiolle luettelo toimivaltaisista viranomaisistaan ja niiden kansainvälisten elinten toimivaltaisista viranomaisista, joiden toimintaan ne osallistuvat. Kustakin toimivaltaisesta viranomaisesta on toimitettava liitteessä I vaaditut tiedot.

9. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 8 kohdan mukaisesti annettuihin tietoihin tehdyistä muutoksista kolmen kuukauden kuluessa muutoksen voimaantulosta.

4 artikla

Ympäristötavoitteet

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vesipiirien hoitosuunnitelmissa määritellyt toimenpideohjelmat toteutetaan, jotta

pohjaveden osalta:

a) ehkäistään pohjaveden kemiallisen ja määrällisen tilan huonontumista tämän direktiivin voimaantulopäivästä alkaen ottaen huomioon mahdollisuus soveltaa 5 ja 6 kohtaa,

b) suojellaan, parannetaan ja ennallistetaan kaikkia pohjavesimuodostumia ja säilytetään tasapaino vedenoton ja pohjaveden muodostumisen välillä ja vältetään ihmistoiminnasta aiheutuvien pilaavien aineiden kulkeutuminen pohjaveteen ottaen huomioon mahdollisuus soveltaa 11 artiklan 3 kohdan g alakohtaa tavoitteena saavuttaa liitteen V vaatimusten mukainen pohjaveden hyvä tila kaikissa pohjavesimuodostumissa viimeistään 16 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä,

c) käännetään laskeviksi merkitykselliset ja pysyvät pilaavien aineiden pitoisuuksien nousevat muutossuunnat, jotka johtuvat ihmistoiminnan vaikutuksesta, jotta pilaantumista voidaan asteittain vähentää ja siten edistää sellaisen tilan saavuttamista, jossa ihmistoiminnan aiheuttama pilaantuminen on merkityksetöntä kaikissa pohjavesimuodostumissa, ottaen huomioon mahdollisuus soveltaa 4, 5 ja 6 kohtaa. Jos yhteisön lainsäädännössä on säädetty ympäristönlaatunormeista, muutossuunnan kääntämisen lähtökohdaksi otetaan korkeintaan kyseisten laatunormien puoliväli,

pintaveden osalta:

d) ehkäistään kaikkien pintavesien tilan huonontumista, mukaan lukien keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesimuodostumat, tämän direktiivin voimaantulopäivästä alkaen ottaen huomioon mahdollisuus soveltaa 5 ja 6 kohtaa,

a) suojellaan, parannetaan ja ennallistetaan kaikkia pintavesiä tavoitteena saavuttaa viimeistään 16 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä kaikissa pintavesimuodostumissa vesien hyvä tila tila liitteessä V vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ottaen huomioon mahdollisuus soveltaa 1 kohdan f alakohtaa, 3 kohdan mukaisia määräaikojen pidentämisiä sekä 4, 5 ja 6 kohtaa, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan tarkoittamien kansainvälisten sopimusten soveltamista osapuoliin,

f) suojellaan ja parannetaan keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien tilaa tavoitteena saavuttaa viimeistään 16 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä kaikissa voimakkaasti muutetuissa ja keinotekoisissa vesimuodostumissa hyvä ekologinen potentiaali ja pintaveden hyvä kemiallinen tila liitteessä V vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ottaen huomioon mahdollisuus soveltaa 3 kohdan mukaisia määräaikojen pidentämisiä sekä 5 ja 6 kohtaa,

g) vähennetään asteittain vaarallisten aineiden päästöjä ja vuotoja kaikkiin pintavesimuodostumiin 10, 11 ja 16 artiklan ja liitteen V säännösten mukaisesti ja edistetään siten vaarallisten aineiden päästöjen ja vuotojen lopettamista koskevan lopullisen tavoitteen saavuttamista,

suojelualueiden osalta:

h) noudatetaan kaikkia suojelualueisiin liittyviä normeja ja tavoitteita viimeistään 16 vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulopäivästä, jollei siinä yhteisön lainsäädännössä, jonka mukaan kukin suojelualue on perustettu, toisin määrätä,

toteuttamalla vaiheittain 11 artiklan mukaiset toimenpiteet 3 kohdan mukaisesti.

2. Jos tiettyyn vesimuodostumaan sovelletaan useampaa kuin yhtä edellä 1 kohdassa olevista tavoitteista, on niistä sovellettava kaikkein tiukinta.

3. Edellä olevan 1 kohdan b, e ja falakohdan mukaisia määräaikoja voidaan pidentää 1 kohdan tavoitteiden vaiheittaiseksi saavuttamiseksi vesimuodostumissa, joiden osalta kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

a) jäsenvaltiot toteavat, että näiden vesimuodostumien tilan tarpeellista paranemista ei kokonaisuudessaan voida kohtuullisesti saavuttaa kyseisessä kohdassa säädettyjen määräaikojen puitteissa ainakin yhdestä seuraavista syistä:

- vaadittava paranemisen aste voidaan tekniseen toteutettavuuteen liittyvistä syistä saavuttaa vain vaiheittain, ja näiden vaiheiden kesto ylittää määräajan,

- paranemisen loppuunsaattaminen määräajan puitteissa olisi suhteettoman kallista,

- luonnonolosuhteet eivät mahdollista vesimuodostuman tilan nopeaa paranemista, ja

b) kyseessä olevan vesimuodostuman tila ei enää entisestään heikkene, ja

c) määräajan pidentäminen ja sen perusteet selvitetään erityisesti 13 artiklassa edellytetyssä vesipiirin hoitosuunnitelmassa,

d) määräajan pidennykset rajoitetaan kahteen seuraavaan vesipiirin hoitosuunnitelman ajantasaistamiseen, paitsi jos luonnonolot ovat sellaiset, että tavoitteita ei voida saavuttaa tänä aikana.

e) vesipiirin hoitosuunnitelmassa esitetään yhteenveto 11 artiklassa vaadituista toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen vaaditun vesimuodostumien tilan vaiheittaiseksi saavuttamiseksi pidennetyn määräajan kuluessa, perustelut näiden toimenpiteiden käyttöönoton mahdolliselle viivästymiselle sekä toimenpiteiden todennäköinen toteuttamisaikataulu. Seuraavissa vesipiirin hoitosuunnitelmissa esitetään katsaus kyseisten toimenpiteiden toteuttamisesta sekä yhteenveto mahdollisista lisätoimenpiteistä.

4. Jäsenvaltiot voivat asettaa tietyille pintavesi- ja pohjavesimuodostumille vähemmän vaativia ympäristötavoitteita kuin 1 kohdan b ja e alakohdassa vaaditut, kun vesimuodostuma on niin aiemman ihmistoiminnan muuttama tai sen luonnonolot ovat sellaiset, että näiden tavoitteiden saavuttaminen on mahdotonta tai suhteettoman kallista, ja kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) ympäristötarpeita ja sosiaalisia tarpeita, joita vesimuodostuman vallitsevat ominaispiirteet palvelevat, ei voida tyydyttää muilla, ympäristön kannalta paremmilla käytännön keinoilla, ja

b) jäsenvaltiot varmistavat, että

- pintavesien tapauksessa aiheutetaan aiemman ihmistoiminnan luonteesta tai aiemmasta pilaantumisesta johtuvat väistämättömät vaikutukset huomioon ottaen mahdollisimman vähäisiä muutoksia ekologiseen tilaan ja kemialliseen tilaan,

- pohjavesien tapauksessa aiheutetaan aiemman ihmistoiminnan luonteesta tai aiemmasta pilaantumisesta johtuvat väistämättömät vaikutukset huomioon ottaen mahdollisimman vähäisiä muutoksia pohjaveden tasoon ja kemialliseen tilaan, ja

c) kyseessä olevan vesimuodostuman tila ei enää entisestään heikkene,

d) vähemmän vaativien ympäristötavoitteiden asettaminen ja sen syyt esitetään erityisesti 13 artiklassa edellytetyssä vesipiirin hoitosuunnitelmassa ja kyseiset tavoitteet tarkistetaan joka kuudes vuosi.

4a. Jäsenvaltiot voivat nimetä pintavesimuodostuman keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi, kun

a) hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi tarvittavien parannusten tekeminen aiheuttaisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia, jotka kohdistuisivat

i) ympäristöön laajemmin, tai

ii) vesiliikenteeseen, satamapalvelut mukaan lukien, tai virkistyskäyttöön, tai

iii) toimintoihin, joita varten vettä varastoidaan, esimerkiksi juomaveden hankintaan, energian tuotantoon tai kasteluun, tai

iv) säännöstelyyn, tulvasuojeluun tai maankuivatukseen ja muihin vastaaviin tarkoituksiin, tai

v) raaka-aineiden louhintaan,

b) vesimuodostuman keinotekoisten tai voimakkaasti muutettujen ominaispiirteiden tuomaa hyötyä ei voida saavuttaa muilla, ympäristön kannalta paremmilla käytännön keinoilla, ja

c) muutokset ovat sellaisia, että ne mahdollistavat pääsemisen mahdollisimman lähelle parasta toteutettavissa olevaa ekologista jatkumoa, erityisesti ajatellen eläimistön vaellusta ja sopivia kutemis- ja lisääntymisalueita.

Tällainen nimeäminen on erityisesti mainittava 13 artiklassa edellytetyssä vesipiirin hoitosuunnitelmassa ja tarkistettava joka kuudes vuosi.

5. Vesimuodostumien tilan tilapäisen huononemisen, joka johtuu luonnollisesta viiveestä ennallistamisessa tai toimenpiteiden vaikutusten alkamisessa, ennalta arvaamattomista tai poikkeuksellisista luonnonoloista tai ylivoimaisesta esteestä,erityisestiepätavallisen voimakkaista tulvista ja epätavallisen pitkästä kuivuudesta, ei katsota rikkovan tämän direktiivin vaatimuksia, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) kaikki käytännössä mahdolliset toimenpiteet on toteutettu tilan edelleen huononemisen estämiseksi eikä tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamista haitata sellaisissa muissa vesimuodostumissa, joihin edellä mainitut olot eivät vaikuta,

b) edellytykset, joiden perusteella tällaisten olojen katsotaan vallitsevan, sekä soveltuvat indikaattorit esitetään vesipiirin hoitosuunnitelmassa,

c) toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä tällaisissa poikkeuksellisissa oloissa, sisällytetään toimenpideohjelmaan eivätkä ne estä vesimuodostuman tilan ennallistamista sen jälkeen, kun tilanne on ohi,

d) tällaisten olojen vaikutuksia tarkastellaan vuosittain ja edellä oleva 3 kohdan a alakohta huomioon ottaen ryhdytään kaikkiin käytännössä mahdollisiin toimenpiteisiin vesimuodostuman ennallistamiseksi edeltävään tilaan niin pian kuin on käytännössä kohtuullista, ja

e) seuraavaan ajantasaistettuun vesipiirin hoitosuunnitelmaan liitetään yhteenveto olosuhteiden vaikutuksista sekä tämän kohdan a ja d alakohdan mukaisista toteutetuista tai toteutettavista toimenpiteistä.

6. Tämän direktiivin rikkomisena ei pidetä, jos pohjaveden hyvää tilaa, pintavesimuodostuman hyvää ekologista tilaa tai, jos siitä on kyse, hyvää ekologista potentiaalia ei saavuteta tai pintavesimuodostuman tai pohjavesimuodostuman tilan huononemista ei voida estää ja tämä johtuu uusista pintavesimuodostuman fyysisiä ominaisuuksia tai pohjavesimuodostumien pohjaveden korkeutta muuttavista toimenpiteistä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) muutosten tai korjausten syynä ovat erittäin tärkeät yleiset edut ja/tai uusista muutoksista tai korjauksista ihmisten terveydelle, ihmisten turvallisuuden ylläpitämiselle tai vesimuodostuman paikallisten sijaintialueiden kestävälle kehitykselle aiheutuva hyöty ylittää 4 artiklan 1 kohdassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisesta ympäristölle ja yhteiskunnalle koituvan hyödyn, ja

b) vesimuodostuman muutoksilla tai korjauksilla tavoiteltavaa hyötyä ei voida saavuttaa muilla, ympäristön kannalta paremmilla käytännön keinoilla, ja

c) kaikki käytännössä mahdolliset toimenpiteet on toteutettu vesimuodostuman tilaan kohdistuvan haittavaikutuksen vähentämiseksi.

Uusien muutosten tai korjausten syyt on erityisesti lueteltava ja perusteltava 13 artiklassa edellytetyssä vesipiirin hoitosuunnitelmassa ja kyseiset tavoitteet tarkistetaan joka kuudes vuosi.

7. Jäsenvaltioiden on 3, 4, 5 ja 6 kohtaa soveltaessaan huolehdittava, että soveltaminen ei pysyvästi estä tai vaaranna tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamista muissa saman vesipiirin vesimuodostumissa ja että se on sopusoinnussa yhteisön muun ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon kanssa.

5 artikla

Vesipiirin ominaispiirteet, ihmistoiminnan ympäristövaikutuksien tarkastelu ja vedenkäytön taloudellinen analyysi

1. Kunkin jäsenvaltion on huolehdittava siitä, että kullekin vesipiirille tai sen alueella olevalle kansainvälisen vesipiirin osalle tehdään

- maantieteellisten, geologisten, hydrologisten ja ekologisten ominaispiirteiden analysointi,

- tarkastelu ihmistoiminnan vaikutuksesta pintavesien ja pohjaveden tilaan ja

- vedenkäytön taloudellinen analyysi liitteissä II ja III olevien teknisten eritelmien mukaisesti ja että ne saatetaan valmiiksi viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimantulopäivästä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut analyysit ja tarkastelut on tarkistettava ja tarvittaessa saatettava ajan tasalle viimeistään 13 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä ja sen jälkeen joka kuudes vuosi.

6 artikla

Suojelualueiden rekisteri

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että kaikista vesipiireihin kuuluvista, yhteisön pintavesiä ja pohjavettä tai vedestä suoraan riippuvaisia elinympäristöjä ja lajeja suojelemaan tarkoitetun lainsäädännön perusteella erityissuojeltaviksi osoitetuista alueista laaditaan rekisteri tai useampia rekistereitä. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että rekisteri on valmis viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

2. Rekisterissä tai rekistereissä on oltava kaikki 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti yksilöidyt vesimuodostumat ja liitteessä IV mainittuihin tarkoituksiin perustetut suojelualueet.

3. Kaikkien vesipiirien suojelualuerekisterit on tarkistettava ja pidettävä ajan tasalla.

7 artikla

Juomavedenottoon käytettävät vedet

1. Jäsenvaltioiden on yksilöitävä kaikissa vesipiireissä

- kaikki vesimuodostumat, joista otetaan vettä ihmisten käyttöön enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 päivässä tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin, ja

- vesimuodostumat, jotka on tarkoitus ottaa tällaiseen käyttöön.

Jäsenvaltioiden on seurattava liitteen V mukaisesti vesimuodostumia, joista mainitun liitteen mukaisesti otetaan vettä keskimäärin yli 100 m 3 päivässä.

2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että kaikissa 1 kohdan mukaisesti yksilöidyissä vesimuodostumissa saavutetaan 4 artiklan mukaiset tavoitteet ja että ne täyttävät tämän direktiivin vaatimukset sekä pintavesimuodostumien osalta 16 artiklan mukaiset yhteisön ympäristönlaatunormit ja että niistä asianmukaisella vedenkäsittelyllä ja yhteisön lainsäädännön mukaisesti saatava vesi täyttää myös direktiivin 80/778/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/83/EY, vaatimukset.

3. Jäsenvaltioiden on huolehdittava yksilöityjen vesistön osien riittävästä suojelusta niiden tilan huononemisen välttämiseksi ja juomaveden tuotannossa tarvittavan puhdistuksen ja esikäsittelyn vähentämiseksi. Jäsenvaltiot voivat perustaa suojavyöhykkeitä kyseisiä vesimuodostumia varten.

8 artikla

Pintaveden ja pohjaveden tilan sekä suojelualueiden seuranta

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että vesien tilan seuraamiseksi laaditaan ohjelmia yhtenäisen ja monipuolisen kokonaiskuvan saamiseksi vesien tilasta kussakin vesipiirissä:

- pintavesien osalta ohjelmiin on kuuluttava määrän ja tason tai virtaaman sekä ekologisen ja kemiallisen tilan seuranta,

- pohjavesien osalta ohjelmiin on kuuluttava kemiallisen ja määrällisen tilan seuranta,

- suojelualueiden osalta ohjelmia on täydennettävä sen yhteisön lainsäädännön vaatimusten mukaan, jonka nojalla suojelualueet on perustettu.

2. Nämä ohjelmat on käynnistettävä viimeistään seitsemän vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä, jollei asianomaisessa lainsäädännössä toisin säädetä. Seurannan on oltava liitteessä V olevien vaatimusten mukaista.

9 artikla

Vesimaksut ja vesipalveluista aiheutuvien kustannusten kattaminen

1. Jäsenvaltioiden on vuoteen 2010 mennessä varmistettava, että:

- käyttöön otetaan vesipalvelujen maksujärjestelmä, joka kannustaa vesivarojen kestävään käyttöön tämän direktiivin ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi,

- talouden eri sektorit, jaettuna ainakin kotitalouksien, teollisuuden ja maatalouden käyttäjiin, osallistuvat tasapuolisesti kaikkien vesipalveluista aiheutuvien kustannusten kattamiseen ottaen huomioon 5 artiklan ja liitteen III mukaisesti tehty taloudellinen analyysi ja saastuttaja maksaa -periaate.

Jäsenvaltiot voivat niin tehdessään ottaa huomioon kustannusten kattamisesta aiheutuvat sosiaaliset, ympäristöön kohdistuvat ja taloudelliset vaikutukset samoin kuin kyseisen alueen tai alueiden maantieteelliset ja ilmasto-olot.

2. Jäsenvaltioiden on laadittava aikataulut tämän artiklan säännösten täydelliselle soveltamiselle. Yksityiskohtaiset tiedot näistä aikatauluista on sisällytettävä 13 artiklassa edellytettyihin vesipiirin hoitosuunnitelmiin.

3. Jäsenvaltioiden on selostettava vesipiirin hoitosuunnitelmissa sellaisen maksujärjestelmän toteuttamista, joka kannustaa tämän direktiivin ympäristötavoitteiden saavuttamiseen, sekä talouden eri sektorien osallistumista kaikkien vesipalveluista aiheutuvien kustannusten kattamiseen.

10 artikla

Piste- ja hajakuormitusta koskeva yhdistetty lähestymistapa

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että kaikkia pintavesiin kohdistuvia päästöjä valvotaan ennakolta tässä artiklassa esitetyn yhdistetyn lähestymistavan mukaisesti.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että

a) päästöjen hallinta perustuu parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan, tai

b) asetetaan asianmukaisia päästörajoja, tai

c) hajakuormituspäästöjen hallinnassa sovelletaan, milloin mahdollista, ympäristön kannalta parasta käytäntöä,

siten kuin näistä säädetään

- ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 24 päivänä syyskuuta 1996 annetussa neuvoston direktiivissä 96/61/EY [18],

[18] EYVL L 257, 10.10.1996, s. 26.

- yhdyskuntajätevesien käsittelystä 21 päivänä toukokuuta 1991 annetussa neuvoston direktiivissä 91/271/ETY [19],

[19] EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40.

- vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta 12 päivänä joulukuuta 1991 annetussa neuvoston direktiivissä 91/676/ETY [20],

[20] EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1.

- tämän direktiivin 16 artiklan nojalla annettavissa direktiiveissä,

- liitteessä IX luetelluissa direktiiveissä,

- muussa asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä,

viimeistään 13 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä, jollei asianomaisessa lainsäädännössä toisin säädetä.

3. Jos tämän direktiivin mukaisesti vahvistettu, liitteessä IX luetelluissa direktiiveissä vahvistettu tai muun yhteisön lainsäädännön mukaisesti vahvistettu laatutavoite tai laatunormi vaatii tiukempia ehtoja kuin 2 kohdan soveltamisesta johtuvat, on käytettävä tehokkaampia keinoja päästöjen vähentämiseksi.

4. Jäsenvaltiot voivat vapauttaa ennakkovalvonnasta sellaiset päästöt, joilla ei ole merkittävää vaikutusta veden tilaan.

11 artikla

Toimenpideohjelma

1. Kunkin jäsenvaltion on huolehdittava, että kullekin vesipiirille tai jäsenvaltion alueella olevalle kansainvälisen vesipiirin osalle laaditaan toimenpideohjelma, jossa otetaan huomioon 5 artiklassa edellytettyjen analyysien ja tarkastelujen tulokset ja jonka avulla on tarkoitus edetä vaiheittain kohti 4 artiklan mukaisten tavoitteiden saavuttamista. Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa toteuttaa toimenpiteitä, joita sovelletaan kaikkiin vesipiireihin ja/tai kansainvälisten vesipiirien niihin osiin, jotka sijaitsevat jäsenvaltion alueella.

2. Jokaisen toimenpideohjelman on sisällettävä 3 kohdassa yksilöidyt 'perustoimenpiteet' ja tarvittaessa 'täydentävät' toimenpiteet.

3. 'Perustoimenpiteet' ovat vähimmäisvaatimuksia, jotka tulee täyttää, ja niihin kuuluvat:

a) toimenpiteet, joita edellytetään vesien suojelua koskevan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien 10 artiklassa ja liitteessä VI olevassa A osassa luetellussa yhteisön lainsäädännössä edellytetyt toimenpiteet,

b) toimenpiteet, joita pidetään aiheellisina 9 artiklan täytäntöönpanemiseksi,

c) toimenpiteet 7 artiklan mukaisten vaatimusten saavuttamiseksi, mukaan lukien toimenpiteet, jotka koskevat kotitalouskäyttöön tarkoitetun juomaveden perustarjontaa,

d) makean pintaveden ja pohjaveden oton sekä makean pintaveden patoamisen ennakkovalvonta, mukaan lukien vedenottoa koskeva rekisteri tai rekisterit, ja vaatimus ennalta haettavasta vedenotto-, vedensiirto- ja patoamisluvasta. Kyseiset ennakkovalvontatoimenpiteet tarkistetaan säännöllisesti ja saatetaan tarvittaessa ajan tasalle. Jäsenvaltiot voivat vapauttaa ennakkovalvonnasta sellaisen vedenoton, vedensiirron tai patoamisen, joilla ei ole merkittävää vaikutusta veden tilaan,

e) pilaantumista todennäköisesti aiheuttavien pistekuormituspäästöjen osalta vaatimus ennalta annettavasta luvasta tai rekisteröintivelvoitteesta, joka perustuu yleisiin sitoviin määräyksiin, jossa yhteydessä määrätään kyseisten pilaavien aineiden päästöjen hallinnasta 10 artiklan mukaisesti. Nämä menettelyt tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja saatetaan tarvittaessa ajan tasalle,

f) toimenpiteet senvarmistamiseksi, että valvotaan ja ehkäistään kaikkia sellaisia 5 artiklan ja liitteen II mukaisesti määriteltäviä vesien tilaan vaikuttavia merkittäviä haittavaikutuksia, jotka estäisivät 4 artiklan mukaisten tavoitteiden saavuttamisen.

Pintavesien osalta erityisesti toimenpiteet, joilla voidaan

- vähentää asteittain vaarallisten aineiden päästöjä ja vuotoja,

- saavuttaa keinotekoisiksi tai voimakkaasti muutetuiksi nimettyjen vesimuodostumien hyvä ekologinen potentiaali,

- parantaa veden tilaa, jotta voitaisiin lähestyä tavoitetta vähentää juomaveden tuotannossa tarvittavaa puhdistusta ja esikäsittelyä,

- varmistaa vesimuodostuman sellaiset hydromorfologiset olosuhteet, että 4 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen taataan.

Pohjavesien osalta erityisesti toimenpiteet, joilla voidaan

- välttää ihmistoiminnasta aiheutuvien aineiden kulkeutuminen pohjaveteen, mukaan lukien tarvittaessa ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen soveltaminen, ja

- säilyttää tasapaino vedenoton ja pohjaveden muodostumisen välillä.

Ennakkovalvontaa voidaan harjoittaa asettamalla vaatimus ennalta tapahtuvasta sääntelystä kuten pilaavien aineiden veteen päästämisen kieltäminen, ennalta annettavat luvat tai yleisiin, sitoviin määräyksiin perustuva rekisteröinti, milloin tällaisesta vaatimuksesta ei ole muuten säädetty yhteisön lainsäädännössä. Nämä menettelyt tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja saatetaan tarvittaessa ajan tasalle.

g) Pilaavien aineiden päästäminen suoraan pohjaveteen on kielletty paitsi seuraavien edellytysten vallitessa.

Jäsenvaltiot voivat sallia, että samaan pohjavettä johtavaan kerrokseen palautetaan geotermisiin tarkoituksiin käytetty vesi.

Jäsenvaltiot voivat myös tietyin edellytyksin sallia:

- hiilivetyjen etsinnästä ja niiden tuotannosta tai kaivostoiminnasta peräisin olevia aineita sisältävän veden johtamisen tai teknisistä syistä tapahtuvan veden johtamisen sellaisiin geologisiin muodostumiin, joista hiilivedyt tai muut aineet on otettu, tai geologisiin muodostumiin, jotka ovat pysyvästi muihin tarkoituksiin soveltumattomia. Nämä johdettavat vedet eivät saa sisältää muita kuin edellä mainituista toiminnoista peräisin olevia aineita,

- kaivoksista ja louhoksista tai maa- ja vesirakenteiden rakentamisen tai kunnossapidon vuoksi pumpatun veden palauttamisen samaan pohjaveteen,

- maakaasun tai nestekaasun (LPG) johtamisen varastointitarkoituksessa geologisiin muodostumiin, jotka luontaisesti ovat soveltumattomia muihin tarkoituksiin,

- maakaasun tai nestekaasun (LPG) johtamisen varastointitarkoituksessa muihin geologisiin muodostumiin, kun on erittäin tärkeän tarpeen vuoksi turvattava kaasun hankintavarmuus ja jos kaasun johtaminen tapahtuu siten, että vastaanottavan pohjaveden laatua ei vaaranneta nyt eikä tulevaisuudessa,

- rakentamisen ja maa- ja vesirakentamisen tai vastaavan toiminnan sellaisella maalla tai maahan, joka on yhteydessä pohjaveteen. Jäsenvaltiot voivat tällöin määritellä kyseisen toiminnan luvalliseksi edellyttäen, että se tapahtuu jäsenvaltion kyseisiä toimintoja koskevien yleisten sitovien säännösten mukaisesti.

- pienten pilaavien aineiden määrien päästäminen pohjaveteen tieteellistä tarkoitusta varten sen ominaispiirteiden selvittämiseksi tai sen suojelemiseksi tai ennallistamiseksi; nämä määrät eivät saa ylittää kyseisiin tarkoituksiin välttämättä tarvittavaa määrää,

edellyttäen, että tällainen johtaminen tai päästö ei vaaranna kyseiselle pohjavesimuodostumalle asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamista.

h) Tekopohjaveden muodostamisen ennakkovalvonta. Käytettävä vesi voi olla peräisin mistä tahansa pintavedestä tai pohjavedestä edellyttäen, että kyseisen veden käyttö ei estä ympäristötavoitteiden saavuttamista tekopohjaveden raakaveden ottopaikassa tai muodostuvassa tekopohjavedessä.

i) 16 artiklan nojalla toteutettujen toimien mukaisesti toimenpiteet, joilla estetään 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti sovitussa prioriteettiaineluettelossa mainittujen aineiden aiheuttama pintavesien pilaantuminen ja joilla vähennetään vaiheittain muiden aineiden aiheuttamaa pilaantumista, joka muutoin estäisi jäsenvaltioita saavuttamasta pintavesille 4 artiklassa asetettuja tavoitteita.

j) toimenpiteet, joita edellytetään pilaavien aineiden huomattavien vuotojen estämiseksi teknisistä laitteista tai ympäristövahinkojen aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi ja/tai vähentämiseksi esimerkiksi tulvien seurauksena, mukaan lukien kyseisten tapausten havaitsemiseen tai niistä varoittamiseen liittyvät järjestelmät.

4. 'Täydentävät' toimenpiteet ovat toimenpiteitä, jotka on suunniteltu ja toteutettu perustoimenpiteiden lisäksi 4 artiklan mukaisesti asetettujen tavoitteiden ja normien saavuttamiseksi. Liitteessä VI olevassa B osassa on alustava luettelo tällaisista toimenpiteistä.

Jäsenvaltiot voivat toteuttaa myös muita toimenpiteitä tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien vesien suojelun tehostamiseksi tai niiden tilan parantamiseksi, mukaan lukien 1 artiklassa tarkoitettujen asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten täytäntöönpano.

5. Jos seurantatiedoista tai muista tiedoista käy ilmi, että 4 artiklan mukaisesti asetettuja tavoitteita ei todennäköisesti saavuteta, jäsenvaltioiden on huolehdittava, että

- mahdollisen epäonnistumisen syyt tutkitaan, mukaan lukien kaikkien asiaan liittyvien lupien asianmukainen uudelleentarkastelu,ja

- seurantaohjelmat tarkastetaan ja niitä muutetaan tarpeen mukaan,

- vesimuodostumalle asetetut ympäristönlaatunormit tarkastellaan uudelleen,

- toteutetaan tarvittavat lisätoimenpiteet, jotta kyseiset tavoitteet saavutetaan, ympäristönlaatunormit mukaan lukien.

Jos nämä syyt ovat ennalta arvaamattomia tai johtuvat poikkeuksellisista olosuhteista, mukaan lukien tulvat tai kuivuus, jäsenvaltio voi päättää, että lisätoimenpiteet eivät ole käytännössä mahdollisia ottaen huomioon edellä olevan 4 artiklan 3 kohdan a alakohdan kolmas luetelmakohta.

6. Toteutettaessa 3 kohdan e ja f alakohdan mukaisia toimia jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki aiheelliset toimenpiteet, jotta merivesien pilaantuminen ei lisäänny ja jotta edistettäisiin vaarallisten aineiden päästöjen ja vuotojen lopettamista vuoteen 2020 mennessä koskevan tavoitteen saavuttamista sekä lopullisena tavoitteena meriympäristössä olevien kertymien saattamista lähelle tausta-arvoja luonnossa esiintyvien aineiden osalta ja lähelle nollatasoa synteettisten aineiden osalta. Toimenpiteet, jotka toteutetaan 3 kohdan mukaisesti, eivät saa missään tapauksessa suoraan tai välillisesti lisätä pintavesien pilaantumista, sanotun rajoittamatta voimassa olevan lainsäädännön soveltamista. Tätä vaatimusta ei sovelleta tapauksissa, joissa se johtaisi ympäristön lisääntyneeseen pilaantumiseen kokonaisuudessaan.

7. Toimenpideohjelman on oltava valmiina viimeistään kymmenen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä, ja kaikki toimenpiteet on käynnistettävä viimeistään 13 vuoden kuluttua kyseisestä päivästä.

8. Toimenpideohjelmat on tarkistettava ja tarvittaessa ajantasaistettava viimeistään 16 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä ja sen jälkeen joka kuudes vuosi. Ajantasaistetun ohjelman mukaiset uudet tai tarkistetut toimenpiteet on käynnistettävä kolmen vuoden kuluessa ohjelman valmistumisesta.

12 artikla

Seikat, joita ei voida käsitellä jäsenvaltioiden tasolla

1. Jos jäsenvaltio havaitsee seikan, jolla on vaikutusta sen vesien hoitoon, mutta jota kyseinen jäsenvaltio ei pysty ratkaisemaan, se voi ilmoittaa asiasta komissiolle ja mille tahansa muulle jäsenvaltiolle, jota asia koskee, ja tehdä suosituksia sen ratkaisemiseksi.

2. Komission on vastattava jäsenvaltioilta sille tulleisiin ilmoituksiin tai suosituksiin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa.

13 artikla

Vesipiirin hoitosuunnitelmat

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että jokaiselle niiden alueella kokonaan sijaitsevalle vesipiirille laaditaan vesipiirin hoitosuunnitelma 4 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2. Kun kyseessä on kokonaan yhteisön alueella sijaitseva kansainvälinen vesipiiri, jäsenvaltioiden on huolehdittava yhteensovittamisesta, jotta 4 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan laatia yksi ainoa kansainvälisen vesipiirin hoitosuunnitelman. Jos kyseistä kansainvälisen vesipiirin hoitosuunnitelmaa ei laadita, jäsenvaltioiden on laadittava tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi sellaiset vesipiirin hoitosuunnitelmat, jotka kattavat vähintään niiden alueella olevat kansainvälisten vesipiirien osat.

3. Kun kyse on kansainvälisestä vesipiiristä, joka ulottuu yhteisön rajojen ulkopuolelle, jäsenvaltioiden on pyrittävä yhden ainoan vesipiirin hoitosuunnitelman laatimiseen, ja jos se ei ole mahdollista, suunnitelman on katettava vähintään se osa kansainvälisestä vesipiiristä, joka on kyseisen jäsenvalt ion alueella.

4. Vesipiirin hoitosuunnitelman on sisällettävä liitteessä VII luetellut tiedot.

5. Vesipiirin hoitosuunnitelmia voidaan täydentää vesistöalueen osaa, tiettyä toimialaa, tiettyä kysymystä tai vesityyppiä koskevilla yksityiskohtaisemmilla ohjelmilla ja hoitosuunnitelmilla vesienhoidon erityispiirteiden huomioon ottamiseksi. Näiden toimien toteuttaminen ei vapauta jäsenvaltioita niiden tämän direktiivin muiden säännösten mukaisista velvoitteista.

6. Vesipiirin hoitosuunnitelmat on julkaistava viimeistään 10 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

7. Vesipiirin hoitosuunnitelmia on tarkasteltava uudelleen ja ne on ajantasaistettava viimeistään 16 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä ja sen jälkeen joka kuudes vuosi.

14 artikla

Kansalaisille tiedottaminen ja kansalaisten kuuleminen

1. Jäsenvaltioiden on kannustettava kaikkia asianomaisia osapuolia osallistumaan tämän direktiivin täytäntöönpanoon, erityisesti vesipiirin hoitosuunnitelmien laatimisen, tarkistamisen ja ajantasaistamisen osalta. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että ne jokaisen vesipiirin osalta julkaisevat

a) vähintään kolme vuotta ennen hoitosuunnitelmakauden alkamista hoitosuunnitelman laatimisaikataulun ja sitä koskevan työohjelman, mukaan lukien ilmoitus toteutettavista kuulemistoimista,

b) vähintään kaksi vuotta ennen hoitosuunnitelmakauden alkamista alustavan katsauksen tärkeistä vesistöalueen hoitoa koskevista kysymyksistä,

c) vähintään vuosi ennen hoitosuunnitelmakauden alkamista hoitosuunnitelmaehdotuksen,

ja että kansalaisilla, mukaan lukien veden käyttäjät, on oltava mahdollisuus esittää niistä huomautuksia.

Vesipiirin hoitosuunnitelmaehdotuksen laatimisessa käytettyjen tausta-asiakirjojen ja tietojen on oltava pyynnöstä saatavilla.

2. Jäsenvaltioiden on annettava vähintään kuusi kuukautta aikaa toimittaa kirjallisia huomautuksia kyseisistä asiakirjoista, jotta eri tahot saataisiin aktiivisesti mukaan ja niitä voitaisiin kuulla.

3. Mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, sovelletaan myös ajantasaistettuihin vesipiirin hoitosuunnitelmiin.

15 artikla

Raportointi

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava jäljennökset vesipiirin hoitosuunnitelmista ja kaikista niihin myöhemmin tehdyistä ajantasaistuksista komissiolle ja muille jäsenvaltioille, joita asia koskee, kolmen kuukauden kuluessa niiden julkaisemisesta seuraavasti:

a) jäsenvaltion alueella kokonaan sijaitsevien vesipiirien osalta kaikkien vesipiirien hoitosuunnitelmat, jotka kattavat kansallisen alueen ja jotka on julkaistu 13 artiklan mukaisesti,

b) kansainvälisten vesipiirien osalta ainakin se osa kustakin vesipiirin hoitosuunnitelmasta, joka koskee jäsenvaltion aluetta.

2. Jäsenvaltioiden on annettava kolmen kuukauden kuluessa niiden valmistumisesta yhteenveto ensimmäistä vesipiirin hoitosuunnitelmaa varten laadituista

- 5 artiklan nojalla vaadituista analyyseista ja tarkasteluista, ja

- 8 artiklan nojalla laadituista seurantaohjelmista.

3. Jäsenvaltioiden on annettava kolmen vuoden kuluessa kunkin vesipiirin hoitosuunnitelman valmistumisesta tai 13 artiklan mukaisesta ajantasaistamisesta väliraportti, jossa selvitetään suunnitellun toimenpideohjelman täytäntöönpanoa.

16 artikla

Strategiat vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi

1. Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat erityisiä toimenpiteitä sellaisten yksittäisten pilaavien aineiden tai aineryhmien aiheuttaman veden pilaantumisen ehkäisemiseksi, joista vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä aiheutuva riski ei ole hyväksyttävissä, mukaan lukien juomavedenottoon käytettäviin vesiin kohdistuvat riskit. Näillä toimenpiteillä on tarkoitus ehkäistä vesien pilaantumista vähentämällä asteittain vaarallisten aineiden päästöjä ja vuotoja 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti tehtävän suurinta huolta aiheuttavien aineiden priorisoinnin perusteella ja edistää siten näiden päästöjen ja vuotojen täydellistä lopettamista koskevan tavoitteen saavuttamista. Nämä toimenpiteet annetaan komission perustamissopimuksessa määrättyjen menettelyjen mukaisesti tekemien ehdotusten pohjalta.

2. Komissio tekee ehdotuksen ensimmäiseksi prioriteettiaineluettelon laatimiseksi. Aineet asetetaan toimia varten tärkeysjärjestykseen niiden vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä aiheuttaman riskin mukaan, mikä määritetään tekemällä

a) riskinarviointi neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93 [21], neuvoston direktiivin 91/414/EY [22] ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY [23] mukaisesti, tai

[21] EYVL L 84, 5.4.1993, s. 1.

[22] EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/47/EY (EYVL L 191, 7.7.1998, s. 50).

[23] EYVL L 123, 24.4.1998, s. 1.

b) kohdennettu riskiin perustuva arviointi (käyttäen asetuksen (ETY) N:o 793/93 mukaisia menetelmiä) keskittyen ainoastaan vesiympäristöön kohdistuvaan myrkyllisyyteen ja vesiympäristön välityksellä ihmisiin kohdistuvaan myrkyllisyyteen, tai, jos tämä ei ole mahdollista annetussa aikataulussa

c) yksinkertaistettu, tieteellisiin periaatteisiin pohjautuva riskinarviointi, jossa otetaan erityisesti huomioon

i) tiedot kyseisen aineen haitallisista ominaisuuksista, erityisesti sen myrkyllisyydestä vesiympäristölle sekä aineen vesiympäristön välityksellä ihmisille aiheuttamasta myrkyllisyydestä, ja

ii) seurannasta saadut tiedot laaja-alaisesta ympäristön saastumisesta, ja

iii) muut todennetut tekijät, jotka voivat viitata mahdolliseen laaja-alaiseen ympäristön saastumiseen, kuten kyseisen aineen tuotanto- tai käyttömäärä sekä käyttötavat.

Komissio tarkistaa annetun prioriteettiaineluettelon kolmen vuoden välein ja tekee aiheelliset ehdotukset.

3. Ehdotustaan laatiessaan komissio ottaa huomioon suositukset, joita on saatu myrkyllisyyttä, ekomyrkyllisyyttä ja ympäristöä käsittelevältä tiedekomitealta, jäsenvaltioilta, Euroopan parlamentilta, Euroopan ympäristökeskukselta, yhteisön tiedeohjelmista, kansainvälisiltä järjestöiltä, joiden toimintaan yhteisö osallistuu, Euroopan liike-elämän järjestöiltä, jotka edustavat myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä, Euroopan ympäristöjärjestöiltä, sekä kaiken muun asiaankuuluvan tiedon, jonka se saa tietoonsa.

4. Komissio tekee ehdotuksia prioriteettiaineiden päästöjen ja vuotojen asteittaiseksi vähentämiseksi viimeistään vuosi kunkin uuden, joka kolmas vuosi annettavan luettelon jälkeen tai tarvittaessa useammin. Komission ehdotuksissa otetaan huomioon tavoite pyrkiä lopettamaan kokonaan vaarallisten aineiden päästöt ja vuodot. Ehdotuksia tehdessään se ottaa huomioon sekä piste- että hajakuormituslähteet sekä määrittää sopivimman kustannustehokkaan ja tasasuhteisen tuotteita ja tuotantoa koskevien määräysten tason ja yhdistelmän ja ottaa tuotantoa koskevien määräysten osalta huomioon yhdenmukaiset päästönormit. Tarvittaessa tuotantoa koskevat yhteisötason määräykset voidaan asettaa toimialoittain. Jos tuotemääräyksiin sisältyy direktiivin 91/414/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY mukaisesti annettujen lupien tarkistaminen, tarkistukset on toteutettava mainittujen direktiivien säännösten mukaisesti. Jokaisessa näitä menettelyjä koskevassa ehdotuksessa on määriteltävä, kuinka ne tarkistetaan ja ajantasaistetaan ja kuinka niiden tehokkuutta arvioidaan.

5. Komissio tekee ehdotuksia laatunormeiksi, joita sovelletaan prioriteettiaineiden pitoisuuksiin pintavedessä, sedimentissä tai eliöstössä.

6. Komissio tekee 4 ja 5 kohdan mukaisia ehdotuksia ja ainakin pistelähteiden osalta ehdotuksia päästöjen valvontatoimista ja ympäristönlaatunormeista yhden vuoden kuluessa kyseisen aineen sisällyttämisestä prioriteettiaineluetteloon. Jos ensimmäiseen prioriteettiaineluetteloon sisältyvistä aineista ei ole sovittu yhteisön tasolla seitsemän vuoden kuluessa tämän direkt iivin voimaantulopäivästä, jäsenvalt ioiden on laadittava ympäristönlaatunormit kyseisille aineille kaikkien niiden pintavesien osalta, joihin kyseisten aineiden päästöt vaikuttavat. Jäsenvaltioiden on myös asetettava kyseisiä päästöjä koskevat pääasiallisten lähteiden päästöjenvähentämistoimet, jotka perustuvat muun muassa kaikkien teknisten vähentämisvaihtoehtojen huomioonottamiseen. Jos prioriteettiaineluetteloon myöhemmin lisättyjä aineita koskevista toimista ei ole sovittu yhteisön tasolla, jäsenvaltioiden on ryhdyttävä vastaaviin toimiin viiden vuoden kuluttua niiden luetteloon ottamisesta.

7. Komissio voi laatia strategioita myös muiden pilaavien aineiden tai aineryhmien aiheuttaman veden pilaantumisen ehkäisemiseksi, mukaan lukien onnettomuuksista aiheutuva veden pilaantuminen.

8. Laatiessaan 4 ja 5 kohdan mukaisia ehdotuksia komissio tarkistaa myös kaikki liitteessä IX luetellut direktiivit. Se ehdottaa 6 kohdassa tarkoitettuun määräaikaan mennessä liitteessä IX olevien määräysten tarkistusta kaikkien prioriteettiaineiden luetteloon sisältyvien aineiden osalta sekä tarvittavia toimenpiteitä, mukaan lukien liitteen IX mukaisten määräysten mahdollinen kumoaminen kaikkien muiden aineiden osalta.

Kaikki liitteen IX mukaiset säätelytoimet, joiden tarkistusta on ehdotettu, on kumottava tarkistusten voimaantulopäivästä alkaen.

9. Komission tämän artiklan nojalla ehdottamasta prioriteettiaineluettelosta tulee sen jälkeen, kun neuvosto on sen antanut, tämän direktiivin liite X.

17 artikla

Komission kertomus

1. Komissio julkaisee tämän direktiivin täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen viimeistään 12 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä ja sen jälkeen joka kuudes vuosi ja toimittaa sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2. Kertomuksessa on oltava:

a) katsaus direktiivin täytäntöönpanon edistymisestä,

b) Euroopan ympäristökeskuksen kanssa yhteistyössä laadittava selvitys pinta- ja pohjaveden tilasta yhteisössä,

c) katsaus 15 artiklan mukaisesti toimitetuista vesipiirin hoitosuunnitelmista, mukaan lukien tulevien suunnitelmien parantamista koskevat suositukset,

d) yhteenveto komission antamista vastauksista jäsenvaltioiden 12 artiklan mukaisiin ilmoituksiin ja suosituksiin,

e) yhteenveto 16 artiklan mukaisesti laadituista ehdotuksista, toimista ja strategioista,

f) yhteenveto vastauksista Euroopan parlamentin ja neuvoston esittämiin huomautuksiin aiemmista täytäntöönpanoa koskevista selvityksistä.

3. Komissio julkaisee lisäksi jäsenvaltioiden 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimittamiin yhteenvetoihin perustuvan täytäntöönpanon edistymistä koskevan kertomuksen ja toimittaa sen Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille viimeistään kahden vuoden kuluttua 5 ja 8 artiklassa mainituista päivämääristä.

4. Komissio julkaisee kolmen vuoden kuluessa kunkin 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen julkaisemisesta väliraportin, jossa selvitetään täytäntöönpanon etenemistä jäsenvaltioiden 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimittamien väliraporttien pohjalta. Tämä raportti toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Komissio kutsuu raportoinnin kannalta sopivana ajankohtana koolle yhteisön vesipolitiikkaa käsittelevän konferenssin, johon osallistuu edustajia jokaisesta jäsenvaltiosta; konferenssin tarkoituksena on kommentoida komission täytäntöönpanoa koskevia kertomuksia ja vaihtaa kokemuksia.

Kokouksen osallistujien olisi edustettava toimivaltaisia viranomaisia, Euroopan parlamenttia, valtioista riippumattomia järjestöjä, työmarkkinaosapuolia ja talouselämää, kuluttajajärjestöjä, korkeakoulumaailmaa ja muita asiantuntijatahoja.

18 artikla

Suunnitelmat yhteisön tuleviksi toimenpiteiksi

1. Komissio esittää 20 artiklassa tarkoitetulle komitealle tiedoksi vuosittain alustavan suunnitelman toimenpiteistä, joilla on vaikutusta vesilainsäädäntöön ja joista se aikoo tehdä ehdotuksen lähiaikoina, mukaan lukien 16 artiklan mukaisesti laadittujen ehdotusten, hallintatoimien ja strategioiden pohjalta tehtävät ehdotukset. Komissio esittää ensimmäisen suunnitelman viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

2. Komissio tarkastelee uudelleen tätä direktiiviä viimeistään 19 vuoden kuluttua sen voimaantulopäivästä ja ehdottaa siihen tarvittavia muutoksia.

19 artikla

Direktiivin tekninen mukauttaminen

1. Liitteet I, III ja liitteessä V oleva 1.3.6 kohta voidaan mukauttaa tieteelliseen ja tekniseen kehitykseen 20 artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti, ottaen huomioon 13 artiklassa tarkoitetut ajanjaksot vesipiirin hoitosuunnitelmien tarkistamiseksi ja ajantasaistamiseksi. Komissio voi tarvittaessa antaa ohjeita liitteiden II ja V täytäntöönpanemiseksi 20 artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

2. Ensimmäisen kohdan soveltamiseksi tarvittavia teknisiä menettelyjä tietojen siirtämiseksi ja käsittelemiseksi, mukaan lukien tilastot ja karttamuotoiset tiedot, voidaan hyväksyä 20 artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

20 artikla

Sääntelykomitea

1. Komissiota avustaa sääntely komitea, joka muodostuu jäsenvalt ioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 artiklassa tarkoitettua sääntelymenettelyä kyseisen päätöksen 7 artiklan 3 kohdan ja 8 artiklan mukaisesti.

3. Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan kolme kuukautta.

21 artikla

Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

1. Kumotaan seuraavat säädökset 7 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä:

- jäsenvaltioissa juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimuksista 16 päivänä kesäkuuta 1975 annettu neuvoston direktiivi 75/440/ETY [24],

[24] EYVL L 194, 25.7.1975, s. 26, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 91/692/ETY (EYVL L 377, 31.12.1991, s. 48).

- yhteisön makean pintaveden laatua koskevasta yhteisestä tietojenvaihtomenettelystä 12 päivänä joulukuuta 1977 tehty neuvoston päätös 77/795/ETY [25],

[25] EYVL L 334, 24.12.1977, s. 29, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

- jäsenvaltioissa sovellettavista juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden määritysmenetelmistä sekä näytteenotto- ja analysointitiheydestä 9 päivänä lokakuuta 1979 annettu neuvoston direktiivi 79/869/ETY [26].

[26] EYVL L 271, 29.10.1979, s. 44, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

2. Kumotaan seuraavat säädökset 13 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä:

- suojelua ja parantamista edellyttävien makeiden vesien laadusta kalojen elämän turvaamiseksi 18 päivänä heinäkuuta 1978 annettu neuvoston direktiivi 78/659/ETY [27],

[27] EYVL L 222, 14.8.1978, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

- simpukkavesiltä vaadittavasta laadusta 30 päivänä lokakuuta 1979 annettu neuvoston direktiivi 79/923/ETY [28],

[28] EYVL L 281, 10.11.1979, s. 47, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 91/692/ETY (EYVL L 377, 31.12.1991, s. 48).

- pohjaveden suojelemisesta tiettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta annettu neuvoston direktiivi 80/68/ETY [29],

[29] EYVL L 20, 26.1.1980, s. 43.

- direktiivi 76/464/ETY tiettyjen yhteisön vesiympäristöön päästettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta, lukuun ottamatta 6 artiklaa, joka kumotaan tämän direktiivin tullessa voimaan.

3. Direktiivin 76/464/ETY osalta sovelletaan seuraavia siirtymäsäännöksiä:

a) 16 artiklan mukainen prioriteettiaineluettelo korvaa komission neuvostolle 22 päivänä kesäkuuta 1982 antamaan tiedonantoon sisältyvän prioriteettiaineluettelon,

b) direktiivin 76/464/ETY 7 artiklassa säädettyä tarkoitusta varten jäsenvaltiot voivat soveltaa pilaantumisongelmien ja niitä aiheuttavien aineiden määrittelemiseen, laatunormien laatimiseen ja toimenpiteiden toteuttamiseen liittyviä periaatteita, joista on säädetty tässä direktiivissä.

4. Ympäristötavoitteita, joista säädetään 4 artiklassa sekä ympäristönlaatunormeja, jotka on vahvistettu liitteessä IX tai 16 artiklan 5 kohdan mukaisesti tai jotka jäsenvaltiot vahvistavat prioriteettiaineluetteloon kuulumattomien aineiden osalta liitteen V mukaisesti tai 16 artiklan 6 kohdan mukaisesti prioriteettiaineiden osalta, joille ei vielä ole asetettu yhteisön normeja, on pidettävä direktiivin 96/61/EY 2 artiklan 7 kohdan ja 10 artiklan mukaisina ympäristönlaatunormeina.

5. Jos jokin 16 artiklan nojalla hyväksytyssä luettelossa oleva aine ei sisälly tämän direktiivin liitteeseen VIII tai direktiivin 96/61/EY liitteeseen III, kyseinen aine on lisättävä niihin.

6. Tämän direktiivin edellyttämässä ensimmäisessä vesipiirin hoitosuunnitelmassa esitettyjen ympäristötavoitteiden perusteella pintavesimuodostumille laadittavien laatunormien on oltava vähintään yhtä vaativia kuin direktiivin 76/464/ETY täytäntöönpanon edellyttämät laatunormit.

22 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamuksista, joita sovelletaan tämän direktiivin nojalla säädettyjen kansallisten säännösten rikkomuksiin. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja vakuuttavia.

23 artikla

Täytäntöönpano

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään ... [*]. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

[*] Kolme vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava kirjallisina komissiolle tämän direktiivin alalta antamansa keskeiset kansalliset säännökset. Komissio ilmoittaa niistä muille jäsenvaltioille.

24 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

25 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE I

TOIMIVALTAISTEN VIRANOMAISTEN LUETTELOA VARTEN TARVITTAVAT TIEDOT

Direktiivin 3 artiklan 8 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on toimitettava seuraavat tiedot kaikista toimivaltaisista viranomaisista kussakin omassa vesipiirissään sekä niissä kansainvälisten vesipiirien osissa, jotka sijaitsevat jäsenvaltion alueella:

i) toimivaltaisen viranomaisen nimi ja osoite: 3 artiklan 2 kohdan nojalla nimetyn viranomaisen virallinen nimi ja osoite,

ii) vesipiirin maantieteellinen alue: vesipiiriin kuuluvien suurimpien jokien nimet sekä vesipiirin rajojen täsmällinen sijainti. Tietojen on mahdollisuuksien mukaan oltava käytettävissä maantieteellisissä paikkatietojärjestelmissä (GIS) ja/tai komission maantieteellisessä paikkatietojärjestelmässä (GISCO),

iii) toimivaltaisen viranomaisen oikeudellinen asema: selvitys toimivaltaisen viranomaisen oikeudellisesta asemasta ja tarvittaessa ote tai jäljennös sen perustamissäännöksestä, perustamissopimuksesta tai vastaavasta oikeudellisesta asiakirjasta,

iv) vastuut: selvitys kunkin toimivaltaisen viranomaisen oikeudellisista ja hallinnollisista vastuista ja tehtävistä kussakin vesipiirissä,

v) osallisuus: jos toimivaltainen viranomainen toimii muita toimivaltaisia viranomaisia koordinoivana elimenä, vaaditaan luettelo kyseisistä elimistä sekä selvitys yhteistyön varmistamiseksi luoduista suhteista instituutioiden välillä,

vi) kansainväliset yhteydet: jos vesipiiri sijaitsee useamman kuin yhden jäsenvaltion alueella tai siihen kuuluu alueita valt ioista, jotka eivät ole jäsenvalt ioita, vaaditaan selvit ys yhteist yön varmistamiseksi luoduista suhteista instituutioiden välillä.

LIITE II

1. PINTAVEDET

1.1 Pintavesimuodostumatyyppien ominaispiirteiden tarkastelu

Jäsenvaltiot määrittelevät pintavesimuodostumien sijainnin ja rajat ja tekevät näiden muodostumien ominaispiirteiden tarkastelun seuraavan menetelmän mukaisesti. Tätä ominaispiirteiden alkutarkastelua varten jäsenvaltiot voivat yhdistää pintavesimuodostumia ryhmiksi.

i) Vesipiirin pintavesimuodostumat määritellään kuuluviksi joko yhteen seuraavista pintavesijaotteluryhmistä - joet, järvet, jokisuiden vaihettumisalueet tai rannikkovedet - tai keinotekoisiksi pintavesimuodostumiksi tai voimakkaasti muutetuiksi pintavesimuodostumiksi.

ii) Vesipiirin kaikkien pintavesijaotteluryhmien vesimuodostumat erotellaan tyyppeihin. Nämä tyypit määritellään käyttäen jäljempänä 1.2 kohdassa kuvattua A-järjestelmää tai B-järjestelmää.

iii) A-järjestelmää käytettäessä, vesipiirin vesimuodostumat erotellaan ensin luonnonmaantieteellisiin alueisiin kuuluviksi jäljempänä 1.2 kohdassa määriteltyjen ja liitteen XI karttaan merkittyjen alueiden mukaisesti. Kunkin luonnonmaantieteellisen alueen vesimuodostumat erotellaan sen jälkeen pintavesimuodostumatyyppeihin A-järjestelmän taulukoissa olevien kuvaajien mukaisesti.

iv) Jos käytetään B-järjestelmää, jäsenvaltioiden on saavutettava vähintään sama erottelutarkkuus kuin A-järjestelmää käytettäessä. B-järjestelmän mukaan vesipiirin vesimuodostumat erotellaan tyyppeihin käyttäen pakollisten kuvaajien arvoja ja sellaisia valinnaisia kuvaajia tai kuvaajien yhdistelmiä, joita tarvitaan, jotta tyypille ominaiset biologiset vertailuolot voidaan määritellä luotettavasti.

v) Keinotekoiset tai voimakkaasti muutetut pintavesimuodostumat erotellaan kyseessä olevaa voimakkaasti muutettua tai keinotekoista pintavesimuodostumaa eniten muistuttavan pintavesijaotteluryhmän kuvaajien mukaisesti.

vi) Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tyyppien maantieteellisestä sijainnista kartta tai karttoja (GIS-muodossa), joissa erottelun taso on sama kuin A-järjestelmää käytettäessä.

1.2 Luonnonmaantieteelliset alueet ja pintavesimuodostumatyypit

1.2.1 Joet

A-järjestelmä

Vahvistettu typologia // Kuvaajat

Luonnonmaantieteellinen alue // Liitteessä XI olevan kartan A osoittamat luonnonmaantieteelliset alueet

Tyyppi // Korkeussuhteet

// korkea > 800 m

// keskitaso 200-800 m

// alava < 200 m

// Valuma-alueen koko

// pieni 10 - 100 km

// keskikokoinen > 100 - 1 000 km

// suuri > 1 000 - 10 000 km

// hyvin suuri > 10 000 km2

// Geologia

// kalkkipitoinen

// kvartsipitoinen

// orgaaninen

B-järjestelmä

Vaihtoehtoinen tarkastelutapa // Fysikaaliset ja kemialliset tekijät, jotka määräävät joen tai joen osan ominaispiirteet ja siten eliöyhteisön rakenteen ja koostumuksen

Pakolliset tekijät // korkeus

// leveysaste

// pituusaste

// geologia

// koko

Valinnaiset tekijät // etäisyys joen alkupisteestä

// virtauksen energia (riippuvainen virtaamasta ja kaltevuudesta)

// keskimääräinen vedenpinnan leveys

// keskimääräinen vedensyvyys

// keskimääräinen vedenpinnan kaltevuus

// pääuoman muoto

// joen virtaamaluokka

// jokilaakson muoto

// kiintoaineen kulkeutuminen

// happamuuden neutraloimiskyky

// keskimääräinen pohjan laatu

// kloridi

// ilman lämpötilan vaihteluväli

// ilman keskilämpötila

// sademäärä

1.2.2 Järvet

A-järjestelmä

Vahvistettu typologia // Kuvaajat

Luonnonmaantieteellinen alue // Liitteessä XI olevan kartan A osoittamat luonnonmaantieteelliset alueet

Tyyppi // Korkeussuhteet

// korkea > 800 m

// keskitaso 200-800 m

// alava < 200 m

// Keskisyvyys

// <3 m

// 3-15 m

// >15 m

// Järven pinta-ala

// 0,5-1 km

// 1-10 km

// 10-100km

// >100km

// Geologia

// kalkkipitoinen

// kvartsipitoinen

// orgaaninen

B-järjestelmä

Vaihtoehtoinen tarkastelutapa // Fysikaaliset ja kemialliset tekijät, jotka määräävät järven ominaispiirteet ja siten eliöyhteisön rakenteen ja koostumuksen

Pakolliset tekijät // korkeus

// leveysaste

// pituusaste

// syvyys

// geologia

// koko

Valinnaiset tekijät // keskimääräinen vedensyvyys

// järven muoto

// viipymä

// ilman keskilämpötila

// ilman lämpötilan vaihteluväli

// kerrostuneisuustyyppi (esim. monomiktinen, dimiktinen, polymiktinen)

// happamuuden neutraloimiskyky

// ravinteiden taustapitoisuudet

// keskimääräinen pohjan laatu

// vedenkorkeuden vaihtelu

1.2.3 Jokisuiden vaihettumisalueet

A-järjestelmä

Vahvistettu typologia // Kuvaajat

Luonnonmaantieteellinen alue // Liitteessä XI olevan kartan B mukaisesti:

// Itämeri

// Barentsinmeri

// Norjanmeri

// Pohjanmeri

// Pohjois-Atlantti

// Välimeri

Tyyppi // Keskimääräinen vuosittainen suolaisuus

// <0,5%makeavesi

// 0,5 > 5 % oligohaliininen

// 5 < 18 % mesohaliininen

// 18 < 30 %polyhaliininen

// 30 > 40 % euhaliininen

// Keskimääräinen vuoroveden vaihteluväli

// < 2 m vähäinen vuorovesi

// 2-4 m melko suuri vuorovesi

// > 4 m suuri vuorovesi

B-järjestelmä

Vaihtoehtoinen tarkastelutapa // Fysikaaliset ja kemialliset tekijät, jotka määräävät jokisuiden vaihettumisalueiden ominaispiirteet ja siten eliöyhteisön rakenteen ja koostumuksen

Pakolliset tekijät // leveysaste

// pituusaste

// vuoroveden vaihteluväli

// suolaisuus

Valinnaiset tekijät // syvyys

// virtauksen nopeus

// aaltojen vaikutus

// viipymä

// veden keskilämpötila

// sekoittumisolot

// sameus

// keskimääräinen pohjan laatu

// muoto

// veden lämpötilan vaihteluväli

1.2.4 Rannikkovedet

A-järjestelmä

Vahvistettu typologia // Kuvaajat

Luonnonmaantieteellinen alue // Liitteessä XI olevan kartan B mukaisesti:

// Itämeri

// Barentsinmeri

// Norjanmeri

// Pohjanmeri

// Pohjois-Atlantti

// Välimeri

Tyyppi // Keskimääräinen vuosittainen suolaisuus

// <0,5%makeavesi

// 0,5 > 5 % oligohaliininen

// 5 < 18 % mesohaliininen

// 18 < 30 %polyhaliininen

// 30 > 40 % euhaliininen

// Keskisyvyys

// matalat vedet < 30 m

// keskisyvät vedet (30 - 200 m)

// syvät vedet > 200 m

B-järjestelmä

Vaihtoehtoinen tarkastelutapa // Fysikaaliset ja kemialliset tekijät, jotka määräävät rannikkovesien ominaispiirteet ja siten eliöyhteisön rakenteen ja koostumuksen

Pakolliset tekijät // leveysaste

// pituusaste

// vuoroveden vaihteluväli

// suolaisuus

Valinnaiset tekijät // virtauksen nopeus

// aaltojen vaikutus

// veden keskilämpötila

// kerrostuneisuustyyppi

// sameus

// suljettujen lahtien veden retentioaika

// keskimääräinen pohjan laatu

// veden lämpötilan vaihteluväli

1.3 Tyypille ominaisten vertailuolojen määritteleminen pintavesimuodostumille

i) Kullekin 1.1 kohdan mukaisesti kuvatulle pintavesimuodostumatyypille on määriteltävä tyypille ominaiset hydrologis-morfologiset ja fysikaalis-kemialliset olot, jotka edustavat liitteessä V olevassa 1.1 kohdassa määritellyille hydrologis-morfologisille ja fysikaalis-kemiallisille laatutekijöille liitteessä V olevan 1.2 kohdan taulukossa määriteltyjä kyseisen pintavesimuodostumatyypin erinomaisen ekologisen tilan arvoja. Tyypille ominaiset biologiset vertailuolot on määriteltävä liitteessä V olevassa 1.1 kohdassa yksilöidyille biologisille laatutekijöille liitteessä V olevan 1.2 kohdan taulukossa määritellyn kyseisen pintavesimuodostumatyypin erinomaisen ekologisen tilan arvojen mukaisesti.

ii) Sovellettaessa tässä osassa esitettyjä menetelmiä voimakkaasti muutettuihin tai keinotekoisiin pintavesimuodostumiin, viittauksia erinomaiseen ekologiseen tilaan pidetään viittauksina parhaaseen mahdolliseen ekologiseen potentiaaliin, joka on määritelty liitteessä V olevassa 1.2.5 taulukossa. Vesimuodostuman parasta mahdollista ekologista potentiaalia koskevat arvot on tarkistettava joka kuudes vuosi.

iii) Edellä i ja ii kohdassa säädettyä tarkoitusta varten määritellyt tyypille ominaiset olot sekä tyypille ominaiset biologiset vertailuolot voivat perustua joko vertailualueisiin tai mallintamiseen tai näiden menetelmien yhdistelmään. Jos näitä menetelmiä ei voida käyttää, jäsenvalt iot voivat käyttää asiantunt ijoiden arvioita olojen määrittelemiseksi. Tiettyjen synteettisten pilaavien aineiden pitoisuuksien osalta erinomaisen ekologisen tilan määrittelemisessä käytetään määritysrajoja, jotka voidaan saavuttaa tyypille ominaisten olojen määrittelyajankohtana käytettävissä olevien tekniikoiden avulla.

iv) Vertailualueisiin perustuvien tyypille ominaisten biologisten vertailuolojen määrittelemiseksi jäsenvaltioiden on muodostettava jokaiselle pintavesimuodostumatyypille vertailualueverkko. Verkossa on oltava riittävä määrä erinomaista tilaa edustavia paikkoja, jotta vertailuarvojen luotettavuustaso on riittävä, ottaen huomioon kyseisen pintavesimuodostumatyypin erinomaista ekologista tilaa osoittavien laatutekijöiden arvojen vaihtelu sekä mallintamistekniikat, joita sovelletaan v kohdan mukaisesti.

v) Mallintamiseen perustuvat tyypille ominaiset biologiset vertailuolot voidaan määritellä käyttäen ennustavaa mallinnusta tai takautuvia menetelmiä. Menetelmissä käytetään historiallista, paleolimnologista ja muuta saatavilla olevaa tietoa, ja niillä on saavutettava riittävä vertailuarvojen luotettavuustaso sen varmistamiseksi, että näin määritellyt olot ovat yhdenmukaisia ja soveltuvia kullekin pintavesimuodostumatyypille.

vi) Jos pintavesimuodostumatyypin laatutekijälle ei ole mahdollista määritellä luotettavia tyypille ominaisia vertailuoloja johtuen laatutekijän suuresta luontaisesta vaihtelusta, joka ei ole vain vuodenaikojen vaihtelun aiheuttamaa, voidaan tämä tekijä poistaa kyseisen pintavesimuodostumatyypin ekologisen tilan arvioinnista. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on esitettävä vesipiirin hoitosuunnitelmassa laatutekijän poisjättämisen perusteet.

1.4 Paineiden tunnistaminen

Jäsenvaltioiden on kerättävä ja ylläpidettävä tietoja kunkin vesipiirin pintavesimuodostumille ihmistoiminnasta mahdollisesti aiheutuvien merkittävien paineiden tyypistä ja suuruudesta, erityisesti:

yhdyskunnista, teollisuudesta, maataloudesta ja muista laitoksista ja toiminnoista peräisin olevan, erityisesti liitteessä VIII lueteltujen aineiden aiheuttaman merkittävän pistekuormituksen arviointi ja tunnistaminen muun muassa seuraavien säännösten nojalla kerättyjen tietojen perusteella:

i) direktiivin 91/271/ETY 15 ja 17 artikla,

ii) direktiivin 96/61/EY 9 ja 15 artikla [30],

[30] EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 98/15/EY (EYVL L 67, 7.3.1998, s. 29).

ja ensimmäistä vesipiirin hoitosuunnitelmaa varten seuraavien direktiivien nojalla:

iii) direktiivin 76/464/ETY 11 artikla,

iv) direktiivit 75/440/ETY, 76/160/ETY [31], 78/659/ETY ja 79/923/ETY [32],

[31] EYVL L 31, 5.2.1976, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

[32] EYVL L 281, 10.11.1979, s. 47, direktiivi sellaisen kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 91/692/ETY (EYVL L 377, 31.12.1991, s. 48).

yhdyskunnista, teollisuudesta, maataloudesta ja muista laitoksista ja toiminnoista peräisin olevan, erityisesti liitteessä VIII lueteltujen aineiden aiheuttaman merkittävän hajakuormituksen arviointi ja tunnistaminen muun muassa seuraavien säännösten nojalla kerättyjen tietojen perusteella:

i) direktiivin 91/676/ETY 3, 5 ja 6 artikla [33],

[33] EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1.

ii) direktiivin 91 /414/ETY 7 ja 17 artikla,

iii) direktiivi 98/8/EY,

ja ensimmäistä vesipiirin hoitosuunnitelmaa varten seuraavien direktiivien nojalla: iv) neuvoston direktiivit 75/440/ETY, 76/160/ETY, 76/464/ETY, 78/659/ETY ja 79/923/ETY, yhdyskuntien, teollisuuden ja maatalouden tarpeisiin sekä muihin tarkoituksiin tapahtuvan merkittävän vedenoton arviointi ja tunnistaminen, mukaan lukien vuodenaikaisvaihtelut ja vuosittainen kokonaistarve sekä veden hävikki jakelujärjestelmissä,

merkittävän veden juoksun säännöstelyn, mukaan lukien veden siirtäminen ja johtaminen muualle, virtausoloihin ja vesitaseisiin aiheuttaman vaikutuksen arviointi ja tunnistaminen,

vesimuodostumiin kohdistuvien merkittävien morfologisten muutosten tunnistaminen,

muiden merkittävien pintavesien tilaan kohdistuvien ihmistoiminnan vaikutusten arviointi ja tunnistaminen, ja

maankäytön selvittäminen, mukaan lukien yhdyskunnat, teollisuus-, maatalousalueet sekä tarvittaessa kalatalous- ja metsäalueet.

1.5 Vaikutusten arviointi

Jäsenvaltioiden on arvioitava pintavesimuodostumien vesien herkkyys edellä tunnistetuille paineille.

Jäsenvaltioiden on käytettävä edellä mainitulla tavalla kerättyä tietoa sekä muita asiaankuuluvia tietoja, mukaan lukien olemassa olevat ympäristönseurantatiedot, arvioidakseen todennäköisyyttä sille, että vesipiirin pintavesimuodostumat eivät saavuta niille 4 artiklan mukaisesti asetettuja ympäristön laatutavoitteita. Jäsenvaltiot voivat käyttää mallintamistekniikoita tässä arvioinnissa.

Niille vesimuodostumille, jotka on tunnistettu sellaisiksi, etteivät ne todennäköisesti saavuta ympäristön laatutavoitteita, tehdään tarvittaessa lisätarkastelu, jotta 8 artiklan edellyttämät seurantaohjelmat ja 11 artiklan edellyttämät toimenpideohjelmat voidaan suunnitella parhaalla mahdollisella tavalla.

2. POHJAVEDET

2.1 Ominaispiirteiden alkutarkastelu

Jäsenvaltioiden on aluksi tarkasteltava kaikkien pohjavesimuodostumien ominaispiirteitä arvioidakseen niiden käyttöä sekä sitä, missä määrin on mahdollista, että kullekin pohjavesimuodostumalle 4 artiklan mukaan asetettuja tavoitteita ei saavuteta. Jäsenvaltiot voivat tätä alustavaa tarkastelua varten yhdistää pohjavesimuodostumia ryhmiksi. Tässä analyysissä voidaan käyttää olemassa olevia hydrologisia, geologisia, pedologisia, maankäyttöön, vesimääriin ja vedenottoon liittyviä sekä muita tietoja, mutta siinä on määriteltävä:

- pohjavesimuodostuman tai -muodostumien sijainti ja rajat,

- kuhunkin pohjavesimuodostumaan mahdollisesti kohdistuvat paineet, mukaan lukien:

-hajakuormitus

- pistekuormitus

- vedenotto

- tekopohjaveden muodostaminen,

- pohjaveden muodostumisalueen maa- ja kallioperän yleispiirteet,

- ne pohjavesimuodostumat, joista pintavesien ekosysteemit ja maaekosysteemit ovat suoraan riippuvaisia.

2.2 Ominaispiirteiden lisätarkastelu

Tämän ominaispiirteiden alkutarkastelun jälkeen jäsenvaltioiden on tehtävä ominaispiirteiden lisätarkastelu niille pohjavesimuodostumille tai -muodostumaryhmille, joiden osalta on mahdollista, että ympäristötavoitteita ei saavuteta, täsmällisemmän arvioinnin tekemiseksi riskin suuruudesta, sekä kartoitettava 11 artiklan nojalla vaadittavat toimenpiteet. Lisäksi kyseisen kartoituksen on sisällettävä olennaiset tiedot ihmistoiminnan vaikutuksesta ja tarvittaessa seuraavat tiedot:

- pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi,

- pohjavesimuodostuman hydrogeologiset ominaispiirteet, mukaan lukien hydraulinen johtavuus, huokoisuus ja paineellisuus

- maaperän ominaispiirteet pohjaveden muodostumisalueella, mukaan lukien kerrostumien ja maaperän paksuus, huokoisuus, hydraulinen johtavuus ja imeytymisominaisuudet,

- pohjaveden kerrostuneisuuspiirteet tietyssä pohjavesimuodostumassa,

- pohjavesimuodostumiin dynaamisesti yhteydessä olevien maaekosysteemien ja pintavesien luettelointi,

- pohjavesimuodostuman ja siihen liittyvien maaekosysteemien ja pintavesien välisen veden vaihdon suuntaa ja määrää koskevat arviot, ja

- riittävät tiedot pitkän ajan keskimääräisen vuotuisen muodostumismäärän laskemiseksi.

2.3 Ihmistoiminnan pohjavesivaikutuksia koskeva tarkastelu

Niiden pohjavesimuodostumien osalta, jotka ulottuvat kahden tai useamman jäsenvaltion välisen rajan yli tai joiden osalta katsotaan edellä 2.1 kohdan mukaisesti tehdyn alustavan ominaispiirteiden tarkastelun perusteella olevan mahdollista, että ne eivät saavuta 4 artiklan mukaan kullekin pohjavesimuodostumalle asetettuja tavoitteita, kerätään ja ylläpidetään kustakin pohjavesimuodostumasta soveltuvin osin seuraavat tiedot:

- pohjavedenottamoiden sijainti, lukuun ottamatta vedenottamoja, joita käytetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden ottoon ja joista saadaan vettä keskimäärin vähemmän kuin 10 m 3 vuorokaudessa tai joista alle 50 henkilöä saa vettä,

- keskimääräinen vuotuinen vedenotto kyseisistä paikoista,

- pohjavesimuodostumasta otetun veden kemiallinen koostumus,

- niiden paikkojen sijainti, joissa pohjavesimuodostumaan päästetään suoraan vesiä,

- päästetyn veden määrä kyseisissä paikoissa,

- pohjavesiin päästettävien vesien kemiallinen koostumus, ja

- maankäyttö pohjaveden muodostumisalueella tai -alueilla mukaan lukien pohjaveden muodostumiselle pilaavien aineiden kulkeutumisesta ja ihmistoiminnasta aiheutuvat muutokset, kuten sade- ja valumavesien johtaminen muualle vettä läpäisemättömin rakentein, imeyttäminen maaperään, patoaminen tai kuivatus.

2.4 Pohjavedenkorkeuden muutosten vaikutuksia koskeva tarkastelu

Jäsenvaltioiden on myös tunnistettava ne pohjavesimuodostumat, joille on 4 artiklan mukaisesti määriteltävä vähemmän vaativat tavoitteet, mukaan lukien veden tilaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnin jälkeen ne pohjavesimuodostumat, joilla on vaikutusta:

i) pintavesiin ja niihin yhteydessä oleviin maaekosysteemeihin

ii) säännöstelyyn, tulvasuojeluun tai maankuivatukseen

iii) ihmisten elinolojen kehitykseen.

2.5 Aiemman pilaantumisen vaikutuksia pohjaveden laatuun koskeva tarkastelu Jäsenvaltioiden on yksilöitävä ne pohjavesimuodostumat, joille on 4 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti määriteltävä vähemmän vaativat tavoitteet, koska pohjavesimuodostuma on aiemman ihmistoiminnan vuoksi niin pilaantunut, että pohjaveden hyvän kemiallisen tilan saavuttaminen on mahdotonta tai suhteettoman kallista.

LIITE III

TALOUDELLINEN ANALYYSI

Taloudellisen analyysin tarkoituksena on

- veden käytön ja vesipalvelujen analysointi 5 artiklassa tarkoitetulla tavalla,

- perustan muodostaminen 9 artiklassa määriteltyjen maksujärjestelmien kehittämiselle,

- taloudellisen arvioinnin (kustannustehokkuus- ja/tai kustannus-hyötyanalyysin) tekeminen kussakin vesipiirin hoitosuunnitelmassa ehdotetusta 11 artiklan mukaisesta toimenpideohjelmasta.

Tätä varten taloudelliseen analyysiin on sisällyttävä seuraavat tekijät:

1. Vedenkäyttöä koskevat arviot, joissa hyödynnetään liitteen II mukaisesti tehtyjä analyysejä (ihmistoiminnan vaikutus pohjavesi- ja pintavesimuodostumiin)

2. Vesipalvelujen hinnat ja kaikki kustannukset (mukaan lukien palvelut, joita käyttää useampi kuin yksi sektori) talouden eri sektoreittain, jaoteltuina ainakin kotitalouksien, teollisuuden ja maatalouden käyttöihin

3. Tarjonnan ja kysynnän pitkän aikavälin ennusteet talouden eri sektoreittain, jaoteltuina ainakin kotitalouksien, teollisuuden ja maatalouden käyttöihin

4. Arviot tarvittavista investoinneista ja vesipiirin hoitosuunnitelmissa ehdotettujen toimenpiteiden kustannuksista

5. Arviot hyödyistä, joita odotetaan saatavan vesipiirin hoitosuunnitelmissa ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamisesta

6. Arviot vesipiirin hoitosuunnitelmissa ehdotettujen toimenpiteiden kustannustehokkuus-ja/tai kustannus-hyötyindikaattoreista.

Asiaan kuuluvien tietojen keräämisessä käytettävät menetelmät on mukautettava paikallisiin hydrogeologisiin, sosioekonomisiin ja institutionaalisiin olosuhteisiin, jotta taatan tasapaino tiedon keräämisestä aiheutuvien kustannusten ja tietojen tarkkuuden välillä.

LIITE IV

SUOJELUALUEET

1. Direktiivin 6 artiklassa edellytettyyn suojelualueiden rekisteriin on sisällytettävä seuraavan tyyppiset suojelualueet:

i) 7 artiklan nojalla nimetyt ihmisten käyttöön tarkoitetun veden ottopaikat,

ii) taloudellisesti merkittävien vedessä elävien lajien suojeluun määritellyt alueet,

iii) virkistyskäyttöön tarkoitetut vesimuodostumat, mukaan lukien direktiivin 76/160/ETY nojalla uimavesiksi määritellyt alueet,

iv) ravinneherkät alueet, mukaan lukien direktiivin 91/676/ETY nojalla pilaantumisherkiksi vyöhykkeiksi määritellyt alueet ja direktiivin 91/271/ETY nojalla haavoittumiselle alttiiksi alueiksi määritellyt alueet, ja

v) sellaiset elinympäristön tai lajien suojeluun määritellyt alueet, joilla veden tilan ylläpito tai parantaminen ovat tärkeitä tekijöitä niiden suojelun kannalta, mukaan lukien direktiivin 92/43/ETY [34] ja direktiivin 79/409/ETY [35] nojalla määritellyt keskeiset Natura 2000 -alueet.

[34] EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 97/62/EY (EYVL L 305, 8.11.1997, s. 42).

[35] EYVL L 103, 25.4.1979, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 97/49/EY (EYVL L 223, 13.8.1997, s. 9).

2. Osana vesipiirin hoitosuunnitelmaa vaadittavaan rekisteritiivistelmään on sisällytettävä kartat, joihin on merkitty kunkin suojelualueen sijainti, sekä selvitys siitä yhteisön, kansallisesta tai paikallisesta lainsäädännöstä, jonka nojalla alueet on määritelty.

LIITE V

1. PINTAVESIEN TILA

1.1 Ekologisen tilan luokittelua koskevat laadulliset tekijät

1.1.1 Joet

1.1.2 Järvet

1.1.3 Jokisuiden vaihettumisalueet

1.1.4 Rannikkovedet

1.1.5 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut pintavesimuodostuman osat

1.2 Ekologisen tilan luokittelun normatiiviset määritelmät

1.2.1 Jokien erinomaista, hyvää ja tyydyttävää ekologista tilaa koskevat määritelmät

1.2.2 Järvien erinomaista, hyvää ja tyydyttävää ekologista tilaa koskevat määritelmät

1.2.3 Jokisuiden vaihettumisalueiden erinomaista, hyvää ja tyydyttävää ekologista tilaa koskevat määritelmät

1.2.4 Rannikkovesien erinomaista, hyvää ja tyydyttävää ekologista tilaa koskevat määritelmät

1.2.5 Voimakkaasti muutettujen tai keinotekoisten vesimuodostumien parasta mahdollista, hyvää ja tyydyttävää ekologista potentiaalia koskevat määritelmät

1.2.6 Jäsenvaltioiden käyttämä kemiallisten laatunormien asettamismenettely

1.3 Pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan seuranta

1.3.1 Perusseurannan rakenne

1.3.2 Toiminnallisen seurannan rakenne

1.3.3 Tutkinnallisen seurannan rakenne

1.3.4 Seurantatiheys

1.3.5 Suojelualueiden lisäseurantaa koskevat vaatimukset

1.3.6 Laatutekijöiden seurantaa koskevat standardit

1.4 Ekologisen tilan luokittelu ja esittäminen

1.4.1 Biologisten seurantatulosten vertailtavuus

1.4.2 Seurantatulosten esittäminen sekä ekologisen tilan ja ekologisen potentiaalin luokitteleminen

1.4.3 Seurantatulosten ja kemiallisen tilan esittäminen

2. POHJAVESI

2.1 Pohjaveden määrällinen tila

2.1.1 Pohjaveden määrällisen tilan luokittelumuuttuja

2.1.2 Määrällisen tilan määritelmä

2.2 Pohjaveden määrällisen tilan seuranta

2.2.1 Pohjavedenkorkeuden seurantaverkko

2.2.2 Seurantapaikkojen sijoitus

2.2.3 Seurantatiheys

2.2.4 Pohjaveden määrällisen tilan tulkinta ja esittäminen

2.3 Pohjaveden kemiallinen tila

2.3.1 Pohjaveden kemiallista tilaa kuvaavat muuttujat

2.3.2 Pohjaveden hyvän kemiallisen tilan määritelmä

2.4 Pohjaveden kemiallisen tilan seuranta

2.4.1 Pohjaveden seurantaverkko

2.4.2 Perusseuranta

2.4.3 Toiminnallinen seuranta

2.4.4 Pilaavien aineiden muutossuuntien havaitseminen

2.4.5 Pohjaveden kemiallisen tilan tulkinta ja esittäminen

2.5 Pohjaveden tilan esittäminen

1. PINTAVESIEN TILA

1.1 Ekologisen tilan luokittelua koskevat laadulliset tekijät

1.1.1 Joet

Biologiset tekijät

Vesikasvillisuuden koostumus ja runsaussuhteet

Pohjaeläimistön koostumus ja runsaussuhteet

Kalaston koostumus, runsaussuhteet ja ikärakenne

Biologisia tekijöitä tukevat hydrologis-morfologiset tekijät

Hydrologinen järjestelmä

virtauksen määrä ja dynamiikka

yhteys pohjavesimuodostumiin

Joen esteettömyys

Morfologiset tekijät

joen syvyyden ja leveyden vaihtelu

pohjan rakenne ja laatu

rantavyöhykkeen rakenne

Biologisia tekijöitä tukevat kemialliset ja fysikaalis-kemialliset tekijät

Yleiset tekijät

Lämpöolot

Happitilanne

Suolaisuus

Happamoitumistilanne

Ravinneolot

Erityiset pilaavat aineet

Prioriteettiaineiksi määriteltyjen aineiden vesimuodostumaan päästämisestä aiheutuva pilaantuminen

Muiden aineiden merkittävästä vesimuodostumaan päästämisestä aiheutuva pilaantuminen

1.1.2 Järvet

Biologiset tekijät

Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa

Muun vesikasvillisuuden koostumus ja runsaussuhteet

Pohjaeläimistön koostumus ja runsaussuhteet

Kalaston koostumus, runsaussuhteet ja ikärakenne

Biologisia tekijöitä tukevat hydrologis-morfologiset tekijät

Hydrologinen järjestelmä

virtauksen määrä ja dynamiikka

viipymä

yhteys pohjavesimuodostumaan

Morfologiset tekijät

järven syvyyden vaihtelu

pohjasedimentin määrä, pohjan rakenne ja laatu

rantavyöhykkeen rakenne

Biologisia tekijöitä tukevat kemialliset ja fysikaalis-kemialliset tekijät

Yleiset tekijät

Näkösyvyys

Lämpöolot

Happitilanne

Suolaisuus

Happamoitumistilanne

Ravinneolot

Erityiset pilaavat aineet

Prioriteettiaineiksi määriteltyjen aineiden vesimuodostumaan päästämisestä aiheutuva pilaantuminen

Muiden aineiden merkittävästä vesimuodostumaan päästämisestä aiheutuva pilaantuminen

1.1.3 Jokisuiden vaihettumisalueet

Biologiset tekijät

Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa

Muun vesikasvillisuuden koostumus ja runsaussuhteet

Pohjaeläimistön koostumus ja runsaussuhteet

Kalaston koostumus ja runsaussuhteet

Biologisia tekijöitä tukevat hydrologis-morfologiset tekijät

Morfologiset tekijät

syvyyden vaihtelu

pohjasedimentin määrä, pohjan rakenne ja laatu

vuorovesivyöhykkeen rakenne

Vuorovesi

suolattoman veden virtaus

aaltojen vaikutus

Biologisia tekijöitä tukevat kemialliset ja fysikaalis-kemialliset tekijät

Yleiset tekijät

Näkösyvyys

Lämpöolot

Happitilanne

Suolaisuus

Ravinneolot

Erityiset pilaavat aineet

Prioriteettiaineiksi määriteltyjen aineiden vesimuodostumaan päästämisestä aiheutuva pilaantuminen

Muiden aineiden merkittävästä vesimuodostumaan päästämisestä aiheutuva pilaantuminen.

1.1.4 Rannikkovedet

Biologiset tekijät

Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa

Muun vesikasvillisuuden koostumus ja runsaussuhteet

Pohjaeläimistön koostumus ja runsaussuhteet

Biologisia tekijöitä tukevat hydrologis-morfologiset tekijät

Morfologiset tekijät

syvyyden vaihtelu

pohjan rakenne ja laatu rannikolla

vuorovesivyöhykkeen rakenne

Vuorovesi

päävirtausten suunta

aaltojen vaikutus

Biologisia tekijöitä tukevat kemialliset ja fysikaalis-kemialliset tekijät

Yleiset tekijät

Näkösyvyys

Lämpöolot

Happitilanne

Suolaisuus

Ravinneolot

Erityiset pilaavat aineet

Prioriteettiaineiksi määriteltyjen aineiden vesimuodostumaan päästämisestä aiheutuva pilaantuminen

Muiden aineiden merkittävästä vesimuodostumaan päästämisestä aiheutuva pilaantuminen

1.1.5 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut pintavesimuodostumat

Keinotekoisiin ja voimakkaasti muutettuihin pintavesimuodostumiin sovellettavien laatutekijöiden on oltava samoja, joita sovelletaan edellä mainituista neljästä luonnollisesta pintavesijaotteluryhmästä siihen, joka vastaa lähimmin kyseistä keinotekoista tai voimakkaasti muutettua vesimuodostumaa.

1.2 Ekologisen tilan luokittelun normatiiviset määritelmät

Taulukko 1.2 Jokia, järviä, jokisuiden vaihettumisalueita ja rannikkovesiä koskevat yleiset määritelmät

Seuraava teksti sisältää ekologisen laadun yleismääritelmän. Arvot, joilla luokitellaan kunkin pintavesijaotteluryhmän ekologisen tilan laatutekijät, ovat jäljempänä taulukoissa 1.2.1 - 1.2.4.

>TAULUKON PAIKKA>

Vedet, jotka eivät saavuta tyydyttävää tilaa, luokitellaan välttäviksi tai huonoiksi:

Vedet, joissa ilmenee suurehkoja muutoksia kyseisen pintavesimuodostumatyypin biologisten laatutekijöiden arvoissa ja joissa kyseiset eliöyhteisöt eroavat merkittävästi niistä, jotka tavallisesti liitetään kyseiseen pintavesimuodostumatyyppiin häiriintymättömissä olosuhteissa, luokitellaan välttäviksi.

Vedet, joissa ilmenee vakavia muutoksia kyseisen pintavesimuodostumatyypin biologisten laatutekijöiden arvoissa ja joista puuttuu suuri osa kyseisistä eliöyhteisöistä , jotka tavallisesti liitetään kyseiseen pintavesimuodostumatyyppiin häiriintymättömissä olosuhteissa, luokitellaan huonoiksi.

1.2.1 Jokien erinomaista, hyvää ja tyydyttävää ekologista tilaa koskevat määritelmät

Biologiset laatutekijät

>TAULUKON PAIKKA>

Hydrologis-morfologiset laatutekijät

Fysikaalis-kemialliset laatutekijät [36]

[36] Käytetään seuraavia lyhenteitä: bgl=taustapitoisuus (back-ground level), eqs= ympäristönlaatunormi (environmental quality standard)

>TAULUKON PAIKKA>

1.2.2 Järvien erinomaista, hyvää ja tyydyttävää ekologista tilaa koskevat määritelmät

Biologiset laatutekijät

>TAULUKON PAIKKA>

Hydrologis-morfologiset laatutekijät

>TAULUKON PAIKKA>

Fysikaalis-kemialliset laatutekijät [37]

[37] Käytetään seuraavia lyhenteitä: bgl=taustapitoisuus (back-ground level), eqs= ympäristönlaatunormi (environmental quality standard)

1.2.3 Jokisuiden vaihettumisalueiden erinomaista, hyvää ja tyydyttävää ekologista tilaa koskevat määritelmät

Biologiset laatutekijät

>TAULUKON PAIKKA>

Hydrologis-morfologiset laatutekijät

>TAULUKON PAIKKA>

Fysikaalis-kemialliset laatutekijät [38]

[38] Käytetään seuraavia lyhenteitä: bgl=taustapitoisuus (back-ground level), eqs= ympäristönlaatunormi (environmental quality standard)

>TAULUKON PAIKKA>

1.2.4 Rannikkovesien erinomaista, hyvää ja tyydyttävää ekologista tilaa koskevat määritelmät

Biologiset laatutekijät

>TAULUKON PAIKKA>

Hydrologis-morfologiset laatutekijät

>TAULUKON PAIKKA>

Fysikaalis-kemialliset laatutekijät [39]

[39] Käytetään seuraavia lyhenteitä: bgl=taustapitoisuus (back-ground level), eqs= ympäristönlaatunormi (environmental quality standard)

>TAULUKON PAIKKA>

1.2.5 Voimakkaasti muutettujen tai keinotekoisten vesimuodostumien parasta mahdollista, hyvää ja tyydyttävää ekologista potentiaalia koskevat määritelmät

>TAULUKON PAIKKA>

1.2.6 Jäsenvaltioiden käyttämä kemiallisten laatunormien asettamismenettely

Määritellessään ympäristönlaatunormeja vesieliöstön suojelemiseksi liitteessä VIII olevissa kohdissa 1-9 luetelluille pilaaville aineille, jäsenvaltioiden on noudatettava seuraavia säännöksiä. Normeja voidaan asettaa vesille, sedimentille tai eliöille.

Mikäli mahdollista sekä akuuttien että kroonisten testien tuloksia on hankittava seuraavista eliöryhmistä, mikäli ne ovat kyseiselle vesimuodostumatyypille sopivia, sekä myös muista vesieliöistä, joista tietoja on saatavilla. Eliöryhmien perusvalikoimaan kuuluvat:

- Levät ja/tai makrofyytit

- Daphnia (vesikirppu) tai edustavat suolaisen veden eliöt

-Kalat

Ympäristönlaatunormin asettaminen

Pitoisuuden enimmäisvuosikeskiarvo asetetaan seuraavasti:

i) Jäsenvaltioiden on määriteltävä sopivat turvakertoimet kussakin tapauksessa käytettävissä olevien tietojen luonteen ja laadun mukaisesti sekä noudattaen ohjeita, jotka on määritelty uusien ilmoitettujen aineiden ihmisille ja ympäristölle aiheuttamien vaarojen arviointiperiaatteiden vahvistamisesta annetun komission direktiivin 93/67/ETY sekä olemassa olevien aineiden ihmisille ja ympäristölle aiheuttamien riskien arvioinnista annetun komission asetuksen (EY) N:o 1488/94 tueksi annettujen teknisten ohjeiden osan II kohdassa 3.3.1, sekä seuraavan taulukon mukaiset turvakertoimet:

// Turvakerroin

Vähintään yksi akuutti L(E)C50 -tutkimus perusvalikoiman mukaisilta kolmelta trofia-tasolta. // 1000

Yksi krooninen NOEC -tutkimus (joko kaloilla tai Daphnialla tai vastaavalla suolaisen veden eliöllä) // 100

Kaksi kroonista NOEC -tutkimusta kahden eri trofiatason eliöillä (kaloilla ja/tai Daphnialla tai vastaavalla suolaisen veden eliöllä ja/tai levillä) // 50

Vähintään kolmella kolmen eri trofiatason lajilla tehdyt kroonisen NOEC:n tutkimukset (tavallisesti kaloilla, Daphnialla tai vastaavalla suolaisen veden eliöllä ja levillä) // 10

Muut tapaukset, mukaan lukien kenttätutkimukset tai malliekosysteemit, jotka mahdollistavat tarkempien turvakertoimien laskemisen ja soveltamisen // Tapauskohtainen määrittely

ii) Jos käytettävissä on tietoja hitaasta hajoamisesta ja kertymisestä, ne tulee ottaa huomioon määriteltäessä lopullista ympäristönlaatunormia.

iii) Näin määriteltyä normia pitää verrata kaikkiin kenttätutkimuksessa saatuihin tietoihin. Jos poikkeamia havaitaan, määrittelymenettelyä on tarkasteltava uudelleen, jotta voidaan laskea oikeampi turvakerroin.

iv) Määritellyt normit on tarkistutettava asiantuntijoilla ja niitä tulee käsitellä julkisesti, jotta voidaan laskea mahdollisimman oikeat turvakertoimet

1.3 Pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan seuranta

Pintavesien seurantaverkko on perustettava 8 artiklan vaatimusten mukaisesti. Seurantaverkko on suunniteltava siten, että kunkin vesistöalueen ekologisesta ja kemiallisesta tilasta saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva ja että vesimuodostumien luokittelu viiteen luokkaan 1.2 kohdassa olevien normatiivisten määritelmien mukaan on mahdollista. Jäsenvaltioiden on liitettävä vesipiirin hoitosuunnitelmaan pintavesien seurantaverkkoa esittävä kartta tai kartat.

Jäsenvaltioiden on tehtävä jokaiselle vesipiirin hoitosuunnitelmakaudelle perusseurannan ja toiminnallisen seurannan ohjelmat, jotka perustuvat 5 artiklan ja liitteen II mukaiseen ominaispiirteiden tarkasteluun ja vaikutusarvioon. Joissakin tapauksissa jäsenvaltioiden on laadittava myös tutkinnallisen seurannan ohjelmia.

Jäsenvaltioiden on seurattava muuttujia, jotka ilmaisevat kunkin kyseessä olevan laatutekijän tilaa. Valitessaan biologiseen laatutekijään liittyviä muuttujia jäsenvaltioiden on määriteltävä sopiva taksonominen taso, jotta laatutekijöiden luokituksessa saavutetaan riittävä luotettavuus ja tarkkuus. Seurantaohjelmien tuottamien tulosten luotettavuus- ja tarkkuusarvioinnit on esitettävä suunnitelmassa.

1.3.1 Perusseurannan rakenne

Tavoite

Jäsenvaltioiden on tehtävä perusseurantaohjelmat, jotka antavat tietoa:

- liitteessä II kuvatun vaikutusarviointimenettelyn täydentämiseksi ja oikeaksi osoittamiseksi,

- tulevien seurantaohjelmien tehokasta ja järkiperäistä suunnittelua varten,

- luonnonolojen pitkäaikaismuutosten arvioimiseksi, ja

- laaja-alaisten ihmistoimintojen aiheuttamien pitkäaikaismuutosten arvioimiseksi.

Tämän seurannan tuloksia on tarkasteltava ja käytettävä yhdessä liitteessä II kuvatun vaikutusarviointimenettelyn kanssa määriteltäessä seurantaohjelmatarpeita nykyistä ja tulevia vesipiirin hoitosuunnitelmia varten.

Seurantapaikkojen valinta

Riittävän monessa pintavesimuodostumassa on tehtävä perusseurantaa, jotta voidaan arvioida vesipiirin kaikkien valuma-alueiden ja osavaluma-alueiden pintavesien tila kokonaisuudessaan. Vesimuodostumia valittaessa jäsenvaltion on huolehdittava siitä, että silloin kun se on aiheellista, seurantaa tehdään seuraavissa paikoissa:

- paikoissa, joissa veden virtaama on merkittävä koko vesipiirin kannalta; seurantaan sisällytetään suurten jokien sellaisia kohtia, joissa valuma-alue on suurempi kuin 2 500 km 2 ,

- paikoissa, joissa vesitilavuus on merkittävä vesipiirin kannalta, seurantaan sisällytetään suuria järviä ja tekojärviä,

- paikoissa, joissa merkittävät vesimuodostumat ulottuvat yli jäsenvaltion rajan,

- paikoissa, jotka on määritelty tietojen vaihtoa koskevassa neuvoston päätöksessä 77/795, ja

muissa paikoissa, joita tarvitaan jäsenvaltion rajan yli ja meriympäristöön kulkeutuvaa pilaavien aineiden kuormaa arvioitaessa.

Laatutekijöiden valinta

Perusseurannassa on vesipiirin hoitosuunnitelmajakson aikana seurattava kaikilla paikoilla vuoden ajan:

- kaikkia biologisia laatutekijöitä indikoivia muuttujia,

- kaikkia hydrologis-morfologisia laatutekijöitä indikoivia muuttujia,

- kaikkia yleisiä fysikaalis-kemiallisia laatutekijöitä indikoivia muuttujia, niitä prioriteettilistan aineita, joita päästetään vesistöalueelle tai sen osa-alueelle,

- muita pilaavia aineita, joita päästetään merkittävissä määrin vesistöalueelle tai sen osa-alueelle,

jollei aikaisempi perusseuranta ole osoittanut, että kyseinen vesimuodostuma on saavuttanut hyvän tilan eikä liitteen II mukainen katsaus ihmistoiminnan vaikutuksiin osoita, että vesimuodostumaan kohdistuvat vaikutukset olisivat muuttuneet. Näissä tapauksissa perusseurantaa on tehtävä joka kolmannella vesipiirin hoitosuunnitelmakaudella.

1.3.2 Toiminnallisen seurannan rakenne

Toiminnallista seurantaa on tehtävä, jotta:

- saadaan selville niiden vesimuodostumien tila, joiden osalta on mahdollisuus, että ympäristötavoitteet jäävät saavuttamatta, ja

- havaitaan näiden vesimuodostumien tilan kaikki muutokset, jotka ovat toimenpideohjelmien seurausta.

Liitteen II tai tämän liitteen vaatimusten mukaisten tietojen perusteella voidaan muuttaa ohjelmaa vesipiirin hoitosuunnitelmakaudella varsinkin havainnointitiheyden pienentämiseksi, jos jotain vaikutusta ei pidetä merkittävänä tai kyseinen ympäristöpaine on poistunut.

Seurantapaikkojen valinta

Toiminnallista seurantaa on tehtävä kaikissa niissä vesimuodostumissa, joiden osalta on joko liitteen II vaikutusarvioinnin tai perusseurannan mukaan mahdollista, että 4 artiklan mukaiset ympäristötavoitteet jäävät saavuttamatta, tai joihin päästetään prioriteettilistan aineita. Seurantapaikat prioriteettilistan aineille on valittava sen mukaisesti, miten asianomaista ympäristönlaatunormia koskevassa lainsäädännössä on määritelty. Kaikissa muissa tapauksissa sekä myös silloin, kun prioriteettilistan aineiden osalta ei kyseisessä lainsäädännössä ole annettu erityisohjeita, seurantapaikat on valittava seuraavasti:

- Vesimuodostumiin, joissa pistekuormitus voi aiheuttaa merkittäviä ympäristöpaineita, sijoitetaan riittävästi seurantapaikkoja kaikkiin vesimuodostumiin, jotta pistekuormituksen suuruus ja vaikutukset voidaan arvioida. Silloin kun vesimuodostumaan kohdistuu useita pistekuormituspaineita, seurantapaikat voidaan valita siten, että voidaan tarkastella näiden paineiden suuruutta ja vaikutusta kokonaisuutena.

- Vesimuodostumiin, joissa hajakuormitus voi aiheuttaa merkittäviä ympäristöpaineita, sijoitetaan riittävästi seurantapaikkoja valittuihin vesimuodostumiin, jotta hajakuormituksen suuruus ja vaikutukset voidaan arvioida. Vesimuodostumat on valittava siten, että ne edustavat hajakuormituksen ympäristöpaineiden suhteellisia riskejä ja pintaveden hyvän tilan saavuttamatta jäämisen suhteellisia riskejä;

- Vesimuodostumiin, joihin voi kohdistua merkittäviä hydrologis-morfologisia ympäristöpaineita, sijoitetaan riittävästi seurantapaikkoja valittuihin vesimuodostumiin, jotta näiden paineiden suuruus ja vaikutukset voidaan arvioida. Vesimuodostumat on valittava siten, että ne osoittavat hydrologis-morfologisten ympäristöpaineiden kokonaisvaikutusta vesistöön.

Laatutekijöiden valinta

Jäsenvaltioiden on pintavesimuodostumiin kohdistuvien paineiden suuruuden arvioimiseksi seurattava niitä laatutekijöitä, jotka osoittavat vesimuodostumaan tai -muodostumiin kohdistuvien paineiden vaikutusta. Näiden paineiden vaikutusten arvioimiseksi jäsenvaltioiden on seurattava asiaankuuluvia

- muuttujia, jotka indikoivat sitä biologista laatutekijää tai niitä biologisia laatutekijöitä, jotka ovat herkimpiä niille paineille, joita vesimuodostumaan kohdistuu,

- kaikkia prioriteettilistan aineita, joita päästetään vesimuodostumaan ja muita pilaavia aineita, joita päästetään vesimuodostumaan merkittäviä määriä,

- muuttujia, jotka indikoivat sitä hydrologis-morfologista laatutekijää, joka on herkin havaituille paineille.

1.3.3 Tutkinnallisen seurannan rakenne

Tavoite

Tutkinnallista seurantaa on tehtävä

- jos havaittujen poikkeavuuksien syytä ei tiedetä,

- jos perusseuranta osoittaa, että 4 artiklan mukaisia tavoitteita ei vesimuodostuman kohdalla todennäköisesti saavuteta eikä toiminnallista seurantaa ole vielä aloitettu, tutkinnallista seurantaa on tehtävä, jotta saadaan selville tavoitteiden saavuttamatta jäämisen syyt, tai

- jotta saadaan selville ympäristövahinkojen suuruus ja vaikutukset,

ja sen avulla on saatava tietoa toimenpideohjelman tekemiseksi, jotta ympäristötavoitteet voidaan saavuttaa ja toteuttaa ympäristövahinkojen vaikutusten korjaamisen edellyttämät erityistoimenpiteet.

1.3.4 Seurantatiheys

Perusseurantajaksona on noudatettava fysikaalis-kemiallisten laatutekijöiden jäljempänä esitettyjä tiheyksiä, jolleivät pidemmät väliajat ole perusteltuja teknisen tietämyksen tai asiantuntija-arvion perusteella. Biologisten ja hydrologis-morfologisten laatutekijöiden seurantaa on tehtävä vähintään kerran perusseurantajaksona.

Toiminnallisessa seurannassa jäsenvaltioiden on määriteltävä kunkin muuttujan seurantatiheys niin, että saadaan riittävästi tietoja kyseisen laatutekijän tilan arvioimiseksi luotettavasti. Ohjeellisesti väliaikojen ei tulisi olla jäljempänä taulukossa esitettyjä pitempiä, jolleivät pidemmät väliajat ole perusteltuja teknisen tietämyksen tai asiantuntija-arvion mukaan.

Seurantatiheys on valittava siten, että saavutetaan hyväksyttävä luotettavuus- ja tarkkuustaso. Seurantajärjestelmällä saavutetut luotettavuus- ja tarkkuusarviot on ilmoitettava vesipiirin hoitosuunnitelmassa.

Seurantatiheydet on valittava siten, että otetaan huomioon sekä luonnon että ihmistoiminnan muuttujissa aiheuttama vaihtelu. Seuranta-ajat on valittava siten, että vuodenaikaisvaihtelun vaikutus tuloksiin on mahdollisimman pieni, ja siten varmistettava, että tulokset osoittavat vesimuodostumassa ihmistoiminnan vaikutuksesta tapahtuneita muutoksia. Saman vuoden eri vuodenaikoina on tarvittaessa tehtävä lisäseurantaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

>TAULUKON PAIKKA>

1.3.5 Suojelualueiden lisäseurantaa koskevat vaatimukset

Edellä edellytettyjä seurantaohjelmia on täydennettävä seuraavien vaatimusten täyttämiseksi:

Juomavedenottopaikat

Tämän direktiivin 7 artiklan mukaisesti nimetyt pintavesimuodostumat, joista otetaan vettä keskimäärin yli 100 m 3 päivässä, nimetään seurantapaikoiksi ja niissä toteutetaan tarvittaessa lisäseurantaa kyseisen artiklan vaatimusten täyttämiseksi. Kyseisiä vesimuodostumia on seurattava kaikkien prioriteettiainepäästöjen osalta ja kaikkien muiden aineiden osalta, joita päästetään merkittäviä määriä, jotka voivat vaikuttaa vesimuodostuman tilaan ja joita valvotaan juomavesidirektiivin säännöksin. Seuranta on toteutettava seuraavia tiheyksiä käyttäen:

Yhdyskunnan asukkaiden määrä // Tiheys

< 10 000 // 4/vuosi

10 000 - 30 000 // 8/vuosi

> 30 000 // 12/vuosi

Elinympäristön ja lajien suojelualueet

Kyseisiin alueisiin kuuluvat vesimuodostumat on sisällytettävä edellä tarkoitettuun toiminnallisen seurannan ohjelmaan, jos vaikutusarvion ja perusseurannan mukaan arvioidaan olevan mahdollista, että 4 artiklan mukaiset ympäristötavoitteet eivät toteudu niiden osalta. Seurantaa on tehtävä siten, että kaikkien merkittävien näihin vesimuodostumiin kohdistuvien ympäristöpaineiden suuruus ja vaikutukset sekä toimenpideohjelmien vaikutuksesta vesimuodostumissa tapahtuneet muutokset saadaan selville. Seurantaa on jatkettava kunnes alueet täyttävät vesien osalta niiden perustamista säätelevän lainsäädännön niille asettamat vaatimukset ja niille 4 artiklan mukaisesti asetetut tavoitteet.

1.3.6 Laatutekijöiden seurantaa koskevat standardit

Tyyppimuuttujien seurannassa käytettävien menetelmien on noudatettava jäljempänä lueteltuja kansainvälisiä standardeja tai muita kansallisia tai kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan sellaisten tietojen saaminen, joilla on vastaava tieteellinen laatu ja vertailtavuus.

Pohjaeläinnäytteenotto

ISO 5667-3 1995 // Water Quality - Sampling - Part 3: Guidance on the preservation and handling of samples

EN 27828: 1994 // Water Quality - Methods for biological sampling - Guidance on hand net sampling of benthic macroinvertebrates

EN 28265: 1994 // Water Quality - Methods of biological sampling - Guidance on the design and use of quantitative samplers for behthic macroinvertebrates

EN ISO 9391: 1995 // Water Quality - Sampling in deep waters for macroinvertebrates -Guidance // on the use of colonization, qualitative and quantitative samplers

EN ISO 8689-1: 1999 // Biological Classification of Rivers PART I: Guidance on the Interpretation of Biological Quality Data from Surveys of Benthic Macroinvertebrates in Running Waters

EN ISO 8689-2: 1999 // Biological Classification of Rivers PART II: Guidance on the Presentation of Biological Quality Data from Surveys of Benthic Macroinvertebrates in Running Waters

Makrofyyttien näytteenotto

Asiaa koskevat CEN/ISO -standardit kun valmistuneet

Kalojen näytteenotto

Asiaa koskevat CEN/ISO -standardit kun valmistuneet

Piilevien näytteenotto

Asiaa koskevat CEN/ISO -standardit kun valmistuneet

Fysikaalis-kemiallisia muuttujia koskevat standardit

Kyseeseen tulevat CEN/ISO -standardit

Hydrologis-morfologisia muuttujia koskevat standardit

Kyseeseen tulevat CEN/ISO -standardit

1.4 Ekologisen tilan luokittelu ja esittäminen

1.4.1 Biologisten seurantatulosten vertailtavuus

i) Jäsenvaltioiden on luotava seurantajärjestelmät, joiden avulla voidaan määrittää kullekin pintavesijaotteluryhmälle tai voimakkaasti muutetuille ja keinotekoisille pintavesimuodostumille määrättyjen biologisten laatutekijöiden arvot. Toteutettaessa jäljempänä määriteltyä menettelyä voimakkaasti muutettujen tai keinotekoisten vesimuodostumien osalta viittauksia ekologiseen tilaan on pidettävä ekologista potentiaalia koskevina. Kyseisissä järjestelmissä voidaan käyttää tiettyjä lajeja tai lajiryhmiä, jotka ovat koko laatutekijän kannalta edustavia.

ii) Jotta varmistetaan kyseisten seurantajärjestelmien vertailtavuus, kunkin jäsenvaltion käyttämien järjestelmien tulokset on ilmaistava ekologisen tilan luokittelemista varten ekologisina laatusuhteina. Näiden suhteiden on ilmaistava kyseisessä pintavesimuodostumassa havaittujen ja sille vertailuoloina sovellettavien biologisten muuttujien arvojen suhdetta toisiinsa. Suhde on ilmaistava numeroarvona välillä nolla - yksi, jolloin erinomaista ekologista tilaa kuvaavat arvot ovat lähellä yhtä ja huonoa ekologista tilaa kuvaavat arvot lähellä nollaa.

iii) Kaikkien jäsenvaltioiden on jaettava seurantajärjestelmänsä ekologisen laatusuhteen asteikko jokaisen pintavesijaotteluryhmän osalta viiteen luokkaan määrittelemällä numeroarvo luokkarajoille. Luokat ulottuvat erinomaisesta huonoon ekologiseen tilaan 1.2 kohdan mukaisesti. Rajat erinomaisen ja hyvän sekä hyvän ja tyydyttävän luokan välillä on määriteltävä jäljempänä kuvatun interkalibrointimenettelyn avulla.

iv) Komissio avustaa tämän interkalibrointimenettelyn suorittamisessa sen varmistamiseksi, että kyseiset luokkien rajat määritellään noudattaen 1.2 kohdassa olevia normatiivisia määritelmiä ja että ne ovat vertailukelpoisia jäsenvaltioiden välillä.

v) Osana kyseistä toimintaa komission on avustettava jäsenvaltioiden välisessä tietojenvaihdossa, jonka tuloksena muodostuu paikkavalikoima kaikille yhteisön luonnonmaantieteellisille alueille; nämä paikat muodostavat interkalibrointiverkon. Verkkoon kuuluvat paikat valitaan kullakin luonnonmaantieteellisellä alueella esiintyvistä vesimuodostumatyypeistä. Kunkin valitun pintavesimuodostumatyypin osalta verkko käsittää ainakin kaksi paikkaa, jotka sijoittuvat normatiivisten määritelmien mukaisen erinomaisen ja hyvän tilan rajalle, ja ainakin kaksi paikkaa, jotka sijoittuvat normatiivisten määritelmien mukaisen hyvän ja tyydyttävän tilan rajalle. Paikkoja valittaessa käytetään asiantuntija-arviota, joka perustuu yhteistarkasteluihin ja kaikkeen muuhun saatavissa olevaan tietoon.

vi) Kunkin jäsenvaltion seurantajärjestelmää on sovellettava interkalibrointiverkkoon kuuluviin paikkoihin, jotka sekä kuuluvat luonnonmaantieteelliseen alueeseen että edustavat vesimuodostumatyyppiä, johon järjestelmää sovelletaan tämän direktiivin vaatimusten täyttämiseksi. Tämän soveltamisen tuloksia on käytettävä luokkarajojen numeeristen arvojen määrittelemiseksi jäsenvaltioiden seurantajärjestelmissä.

vii) Komission on valmisteltava kolmen vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulopäivästä interkalibrointiverkon paikkarekisteriluonnos, jota voidaan muokata 20 artiklan mukaista menettelyä noudattaen. Lopullinen paikkarekisteri on tehtävä neljän vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulopäivästä ja komission on julkaistava se.

viii) Komission ja jäsenvaltioiden on saatettava interkalibrointimenettely päätökseen 18 kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona lopullinen rekisteri julkaistaan.

ix) Komissio julkaisee interkalibrointimenettelyn tulokset ja jäsenvaltioiden seurantajärjestelmien luokitteluille määritellyt arvot kuuden kuukauden kuluessa interkalibrointimenettelyn päätökseen saattamisesta.

1.4.2 Seurantatulosten esittäminen sekä ekologisen tilan ja ekologisen potentiaalin luokitteleminen

i) Pintavesiryhmien vesistönosia koskeva ekologisen tilan luokittelu on esitettävä oheisen taulukon ensimmäisen sarakkeen mukaisesti siten, että se vastaa kyseisten laatutekijöiden biologisten ja fysikaalis-kemiallisten seurantatulosten arvoista huonompaa. Jäsenvaltioiden on tehtävä kustakin vesipiiristä kartta, jossa kuvataan kaikkien vesimuodostumien ekologinen tila luokiteltuna käyttäen seuraavan taulukon toisen sarakkeen mukaisia värejä:

Ekologisen tilan luokittelu // Värikoodi

Erinomainen // Sininen

Hyvä // Vihreä

Tyydyttävä // Keltainen

Välttävä // Oranssi

Huono // Punainen

ii) Voimakkaasti muutettuja ja keinotekoisia vesimuodostumia koskeva ekologisen tilan luokittelu on tehtävä jäljempänä esitetyn taulukon ensimmäisen sarakkeen mukaisesti edustaen kyseisten laatutekijöiden biologisten ja fysikaalis-kemiallisten seurantatulosten arvoista huonompaa. Jäsenvaltioiden on tehtävä kustakin vesipiiristä kartta, jossa kuvataan kunkin vesimuodostuman ekologinen potentiaali luokiteltuna käyttäen keinotekoisten vesimuodostumien osalta seuraavan taulukon toisen sarakkeen mukaisia ja voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien osalta kolmannen sarakkeen mukaisia värejä:

>TAULUKON PAIKKA>

iii) Jäsenvaltioiden on myös osoitettava kartalla mustalla pisteellä ne vesimuodostumat, jotka eivät saavuta hyvää tilaa tai hyvää ekologista potentiaalia siksi, että ne eivät täytä (jäsenvaltion tämän direktiivin mukaisesti määrittelemää) yhtä tai useampaa ympäristönlaatunormia, jotka on asetettu kyseiselle vesimuodostumalle koskien tiettyjä synteettisiä ja ei-synteettisiä pilaavia aineita.

1.4.3 Seurantatulosten ja kemiallisen tilan esittäminen

Jos vesimuodostuma täyttää kaikki ympäristönlaatunormit, joista on määrätty liitteessä IX tai 16 artiklassa taikka muussa asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä, jossa säädetään ympäristönlaatunormeista, sen todetaan saavuttaneen hyvä kemiallinen tila. Päinvastaisessa tapauksessa todetaan, ettei vesimuodostuma ole saavuttanut hyvää kemiallista tilaa.

Jäsenvaltioiden on esitettävä kustakin vesipiiristä kartta, jossa kuvataan kunkin vesimuodostuman kemiallinen tila luokiteltuna seuraavan taulukon toisen sarakkeen mukaisia värejä käyttäen:

Kemiallisen tilan luokittelu // Värikoodi

Hyvä // Sininen

Ei ole saavuttanut hyvää tilaa // Punainen

2. POHJAVESI

2.1 Pohjaveden määrällinen tila

2.1.1 Pohjaveden määrällisen tilan luokittelumuuttuja Pohjavedenkorkeus

2.1.2 Määrällisen tilan määritelmä

Perustekijä // Hyvä tila

Pohjaveden-korkeus // Pohjavesimuodostuman pohjavedenkorkeus pysyy sellaisena, ettei pitkän ajan keskimääräinen vuotuinen vedenotto ylitä käytettävissä olevia pohjavesivaroja.

// Pohjavedenkorkeuteen ei siten kohdistu sellaisia ihmistoiminnan aiheuttamia muutoksia, jotka aiheuttaisivat:

// - pohjaveteen yhteydessä olevien pintavesien 4 artiklassa määriteltyjen ympäristötavoitteiden saavuttamatta jäämisen

// - näiden vesien tilassa oleellista huononemista

// - oleellista haittaa pohjavesimuodostumasta suoraan riippuvaisille maaekosysteemeille.

// Pohjavedenkorkeuden muutokset voivat siten aiheuttaa virtaussuunnan muutoksia tilapäisesti tai rajatulla alueella jatkuvasti, mutta näistä suunnanmuutoksista ei aiheudu suolaisen veden tai muun haittatekijän pääsyä pohjavesimuodostumaan eivätkä ne osoita pysyvää tai selvästi havaittavissa olevaa ihmistoiminnan aiheuttamaa virtaussuuntien muutossuuntaa, joka todennäköisesti johtaisi tällaiseen pääsyyn.

2.2 Pohjaveden määrällisen tilan seuranta

2.2.1 Pohjavedenkorkeuden seurantaverkko

Pohjaveden seurantaverkko on muodostettava 7 ja 8 artiklan vaatimusten mukaan. Se on suunniteltava niin, että pohjavesimuodostumien ja -muodostumaryhmien määrällisestä tilasta saadaan luotettavaa tietoa mukaan lukien käytettävissä olevien pohjavesivarojen arvioiminen. Jäsenvaltioiden on esitettävä pohjaveden seurantaverkkoa vesipiirin hoitosuunnitelmassa esittävä kartta tai karttoja.

2.2.2 Seurantapaikkojen sijoitus

Seurantaverkossa on oltava riittävästi edustavia seurantapaikkoja, jotta voidaan arvioida jokaisen pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän pohjavedenkorkeus huomioon ottaen pohjaveden muodostumisen lyhyen ja pitkän ajan vaihtelut sekä erityisesti

- niissä pohjavesimuodostumissa, joiden osalta on mahdollista, että 4 artiklan mukaiset ympäristötavoitteet jäävät saavuttamatta riittävän tiheästi seurantapaikkoja vedenoton ja purkaumien pohjavedenkorkeuteen kohdistuvan vaikutuksen selvittämiseksi,

- niissä pohjavesimuodostumissa, jotka ulottuvat toisen valtion alueelle riittävän tiheästi seurantapaikkoja jäsenvaltion rajan kohdalta virtaavan pohjaveden suunnan ja määrän arvioimiseksi.

2.2.3 Seurantatiheys

Havainnointitiheyden on oltava riittävä, jotta pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän määrällinen tila voidaan arvioida ottaen huomioon pohjaveden muodostumisen lyhyen ja pitkän ajan vaihtelut. Erityisesti

- niissä pohjavesimuodostumissa, joiden osalta on mahdollista, että 4 artiklan mukaiset ympäristötavoitteet jäävät saavuttamatta, on turvattava riittävä havainnointitiheys vedenoton ja purkaumien vaikutuksen selvittämiseksi pohjavedenkorkeuteen,

- niissä pohjavesimuodostumissa, jotka ulottuvat toisen valtion alueelle, on turvattava riittävä havainnointitiheys jäsenvaltion rajan kohdalta virtaavan pohjaveden suunnan ja määrän arvioimiseksi.

2.2.4 Pohjaveden määrällisen tilan tulkinta ja esittäminen

Pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän määrällistä tilaa on kuvattava sitä tai niitä koskevien seurantatuloksien perusteella. Jollei 2.5 kohdasta muuta johdu, jäsenvaltioiden on tehtävä pohjaveden määrällistä tilaa esittävä kartta, jossa käytetään seuraavia värikoodeja:

hyvä - vihreä

huono - punainen.

2.3 Pohjaveden kemiallinen tila

2.3.1 Pohjaveden kemiallista tilaa kuvaavat muuttujat

Sähkönjohtavuus

Pilaavien aineiden pitoisuudet

2.3.2 Pohjaveden hyvän kemiallisen tilan määritelmä

Perustekijät // Hyvä tila

Yleiset // Pohjavesimuodostuman kemiallinen koostumus on sellainen, että pilaavien aineiden pitoisuudet

// - eivät ilmaise sellaista suolaisen veden tai muiden haittatekijöiden pääsyä siten kuin jäljempänä tarkennetaan

// - eivät ylitä muun asiaankuuluvan yhteisön lainsäädännön, mukaan lukien neuvoston direktiivit 97/57/EY ja 98/8/EY, mukaan ihmistoiminnasta aiheutuvaan pilaantumiseen sovellettavia laatunormeja

// - eivät aiheuta pohjavesiin yhteydessä olevien pintavesien 4 artiklan mukaisten ympäristötavoitteiden saavuttamatta jäämistä eivätkä tällaisten pintavesien ekologisen tai kemiallisen laadun oleellista huonontumista eivätkä pohjavesimuodostumasta suoraan riippuvaisille maaekosysteemeille oleellista haittaa

Sähkön-johtavuus // Sähkönjohtavuusmuutokset eivät osoita suolaisen veden tai muun haittatekijän pääsyä pohjavesimuodostumaan

2.4 Pohjaveden kemiallisen tilan seuranta

2.4.1 Pohjaveden seurantaverkko

Pohjaveden seurantaverkko on muodostettava 7 ja 8 artiklan vaatimusten mukaan. Se on suunniteltava niin, että sen avulla saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva kunkin vesistöalueen pohjaveden kemiallisesta tilasta ja havaitaan ihmistoiminnan aiheuttamat pilaavien aineiden pitkäaikaiset nousevat muutossuunnat.

Jäsenvaltioiden on tehtävä jokaiselle vesipiirin hoitosuunnitelmakaudelle perusseurannan ohjelma, joka perustuu 5 artiklan ja liitteen II mukaiseen ominaispiirteiden tarkasteluun ja vaikutusarvioon. Tämän ohjelman tuloksia käytetään tehtäessä toiminnallisen seurannan ohjelma jäljellä olevalle kaudelle.

Seurantaohjelmien tuottamien tulosten luotettavuus- ja tarkkuusarvioinnit on esitettävä suunnitelmassa.

2.4.2 Perusseuranta

Tavoite

Perusseurantaa tehdään:

- vaikutusarviointimenettelyn täydentämiseksi ja oikeaksi osoittamiseksi

- antamaan tietoa sekä luontaisten että ihmistoiminnan aiheuttamien pitkäaikaisten muutossuuntien määrittelyä varten.

Seurantapaikkojen valinta

Seurantapaikkoja valitaan riittävästi seuraavilta alueilta:

- pohjavesimuodostumista, joiden osalta on mahdollista liitteen II mukaisesti suoritetun tarkastelun perusteella, että ympäristötavoitteet jäävät saavuttamatta

- pohjavesimuodostumista, jotka ulottuvat yli jäsenvaltion rajan.

Muuttujien valinta

Seuraavaa perusmuuttujavalikoimaa on seurattava kaikissa valituissa pohjavesimuodostumissa:

- happipitoisuus

-pH-luku

- sähkönjohtavuus

-nitraatti

-ammonium

Kyseisten ympäristöpaineiden vaikutuksia osoittavia lisämuuttujia on seurattava niiden pohjavesimuodostumien osalta, joissa liitteen II mukaan on merkittävä riski, että hyvä tila jää saavuttamatta.

Jäsenvaltion rajojen ulkopuolelle ulottuvien pohjavesimuodostumien osalta on seurattava myös niitä muuttujia, jotka ovat merkityksellisiä kaikkien kyseisen pohjaveden käyttötapojen turvaamisen kannalta.

2.4.3 Toiminnallinen seuranta

Tavoite

Toiminnallista seurantaa tehdään perusseurantajaksojen väliaikana, jotta

- saadaan selville kaikkien sellaisten pohjavesimuodostumien tai -muodostumaryhmien kemiallinen tila, joiden osalta on mahdollista, että ympäristötavoitteita ei saavuteta,

- havaitaan pilaavien aineiden pitoisuuksissa esiintyvät, ihmistoiminnan aiheuttamat pitkän ajan nousevat muutossuunnat.

Seurantapaikkojen valinta

Toiminnallista seurantaa on tehtävä kaikissa niissä pohjavesimuodostumissa tai -muodostumaryhmissä, joiden osalta on sekä liitteen II mukaisen vaikutusarvioinnin että perusseurannan mukaan mahdollista, että 4 artiklan mukaisia tavoitteita ei saavuteta.

Seurantapaikkoja valittaessa on myös otettava huomioon, kuinka edustavia sen paikan seurantatulokset ovat kyseisen pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän laadun kannalta.

Seurantatiheys

Toiminnallista seurantaa on tehtävä perusseurantakausien väliaikoina riittävän tiheästi, jotta kyseessä olevien ympäristöpaineiden vaikutukset voidaan havaita, mutta vähintään kerran vuodessa.

2.4.4 Pilaavien aineiden muutossuuntien havaitseminen

Jäsenvaltioiden on käytettävä sekä perusseurannan että toiminnallisen seurannan tuottamia tietoja pilaavien aineiden pitoisuuksissa esiintyvien ihmistoiminnan aiheuttamien, pitkän ajan nousevien muutossuuntien ja niiden laskeviksi kääntymisen havaitsemiseksi. Muutossuunnan laskennan perusvuosi tai -vuosijakso on ilmoitettava. Muutossuuntien laskenta tehdään pohjavesimuodostuman tai tarvittaessa muodostumaryhmän osalta. Muutossuunnan kääntyminen laskevaksi on osoitettava tilastollisesti ja luotettavuustaso ilmoittaen.

2.4.5 Pohjaveden kemiallisen tilan tulkinta ja esittäminen

Arvioitaessa pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän veden tilaa eri seurantapaikkojen tulokset yhdistetään. Pohjavesimuodostuman hyvän tilan saavuttamiseksi niiden kemiallisten muuttujien osalta, joille yhteisön lainsäädännössä on määritetty ympäristönlaatunormit on, tämän kuitenkaan rajoittamatta asiaa koskevien direktiivien soveltamista:

- laskettava pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän jokaisen edustavan seurantapaikan seurantatuloksien keskiarvo, ja

- vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi yhteensä 70 prosentin näistä keskiarvoista on oltava pohjavedelle asetettujen normien mukaisia siten kuin kyseisessä direktiivissä esitetään.

Jollei 2.5 kohdasta muuta johdu, jäsenvaltioiden on laadittava pohjaveden kemiallista tilaa esittävä kartta, jossa käytetään seuraavia värejä:

hyvä - vihreä

välttävä - punainen

Jäsenvaltioiden on myös osoitettava kartalla mustilla pisteillä ne pohjavesimuodostumat, joissa on todettu pilaavien aineiden pitoisuuksissa merkittäviä ja pysyviä nousevia muutossuuntia, jotka johtuvat ihmistoiminnasta. Laskeviksi kääntyneet muutossuunnat merkitään sinisillä pisteillä.

Nämä kartat on liitettävä vesipiirin hoitosuunnitelmaan.

2.5 Pohjaveden tilan esittäminen

Jäsenvaltioiden on esitettävä vesipiirin hoitosuunnitelmassa kartta, josta ilmenee jokaisen pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän osalta sekä sen määrällinen että kemiallinen tila kuvattuna niillä väreillä, jotka on määritelty 2.2.4 ja 2.4.5 kohdassa. Jäsenvaltioiden ei tarvitse tehdä näiden kohtien mukaisia erillisiä karttoja, mutta niiden on siinä tapauksessa myös osoitettava 2.4.5 kohdan mukaisesti kartalla ne pohjavesimuodostumat, joissa on havaittu merkityksellinen ja pysyvä nouseva muutossuunta jonkin pilaavan aineen pitoisuudessa tai sellaisen muutossuunnan kääntyminen laskevaksi.

LIITE VI

LUETTELOT TOIMENPIDEOHJELMAAN LIITETTÄVISTÄ TOIMENPITEISTÄ

A osa

Jäljempänä lueteltujen direktiivien edellyttämät toimenpiteet:

i) uimavesidirektiivi 76/160/ETY

ii) lintudirektiivi 79/409/ETY [40]

[40] EYVL L 103, 25.4.1979, s. 1.

iii) juomavesidirektiivi 80/778/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/83/EY

iv) suuronnettomuus- (Seveso-)direktiivi 96/82/EY [41]

[41] EYVL L 10, 14.1.1997, s. 13.

v) ympäristövaikutusten arviointia koskeva direktiivi 85/337/ETY [42]

[42] EYVL L 175, 5.7.1985, s. 40, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/11/EY (EYVL L 73, 14.3.1997, s. 5).

vi) puhdistamolietedirektiivi 86/278/ETY [43]

[43] EYVL L 181, 8.7.1986, s. 6.

vii) yhdyskuntajätevesidirektiivi 91/271/ETY

viii) kasvinsuojeluaineita koskeva direktiivi 91/414/ETY

ix) nitraattidirektiivi 91/676/ETY

x) luontotyyppidirektiivi 92/43/ETY [44]

[44] EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7.

xi) ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämisen yhtenäistämistä koskeva direktiivi 96/61/EY

B osa

Jäljempänä on luettelo, joka ei ole kattava, niistä täydentävistä toimenpiteistä, joita jäsenvalt iot voivat toteuttaa kussakin vesipiirissään osana 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti edellytettävää toimenpideohjelmaa:

i) lainsäädännölliset keinot

ii) hallinnolliset keinot

iii) taloudelliset tai verotukselliset keinot

iv) neuvotellut ympäristösopimukset

v) päästöjen ennakkovalvonta

vi) hyvää ympäristökäytäntöä koskevat ohjeet

vii) kosteikkojen uudelleenluominen ja ennallistaminen

viii) vedenoton ennakkovalvonta

ix) vedentarpeen tyydyttämiseen liittyvät toimenpiteet, muun muassa mukautetun maataloustuotannon edistäminen, kuten vähän vettä vaativien kasvien viljely kuivuudesta kärsivillä alueilla

x) veden käytön tehokkuus ja uudelleenkäyttöön liittyvät toimenpiteet, muun muassa vedenkäytön kannalta tehokkaiden tekniikoiden edistäminen teollisuudessa ja vettä säästävät kastelutekniikat

xi) rakennushankkeet

xii) suolanpoistolaitokset

xiii) ympäristön kunnostushankkeet

xiv) tekopohjavedenmuodostus

xv) koulutushankkeet

xvi) tutkimus-, kehitys- ja esittelyhankkeet

xvii) muut asiaankuuluvat toimenpiteet.

LIITE VII

VESIPIIRIN HOITOSUUNNITELMAT

A. Vesipiirin hoitosuunnitelmaan on sisällyttävä seuraavat tekijät:

1. vesipiirin ominaispiirteiden yleistarkastelu 5 artiklan ja liitteen II mukaisesti.

Siihen kuuluu

1.1 pintavesien osalta:

- vesimuodostumien sijainnin ja rajojen kartoitus,

- luonnonmaantieteellisten alueiden ja pintavesimuodostumatyyppien kartoitus,

- pintavesimuodostumatyyppien vertailuolojen määrittely;

1.2 pohjavesien osalta:

- pohjavesimuodostumien sijainnin ja rajojen kartoitus;

2. yhteenveto pinta- ja pohjavesien tilaan kohdistuvista merkittävistä ympäristöpaineista ja ihmisen toiminnan vaikutuksesta, mukaan lukien

- arvio pistekuormituksesta,

- arvio hajakuormituksesta, mukaan lukien yhteenveto maankäytöstä,

- arvio veden määrälliseen tilaan kohdistuvista paineista, mukaan lukien vedenotto,

- arviointi ihmisen muun toiminnan vaikutuksesta veden tilaan;

3. 6 artiklan ja liitteen IV mukainen suojelualueiden määrittely ja kartoitus;

4. 8 artiklassa ja liitteessä V tarkoitettujen seurantaverkkojen kartta sekä näiden säännösten mukaisesti toteutettujen seurantaohjelmien tulokset kartan muodossa. Tuloksista on ilmettävä seuraavat tiedot:

4.1 pintaveden tila (ekologinen ja kemiallinen)

4.2 pohjaveden tila (kemiallinen ja määrällinen)

4.3 suojelualueiden tila;

5. luettelo 4 artiklan mukaisesti asetetuista ympäristötavoitteista pintavesille, pohjavesille ja suojelualueille, mukaan lukien erityisesti sellaisten tapausten yksilöinti, joissa on sovellettu 4 artiklan 3, 4, 5 ja 6 kohtaa, sekä muut tämän artiklan mukaiset asiaan liitt yvät tiedot;

6. yhteenveto 5 artiklan ja liitteen III mukaisesta vesipalvelujen taloudellisesta analyysista;

7. yhteenveto 11 artiklan mukaisesta toimenpideohjelmasta tai -ohjelmista, mukaan lukien keinot, joilla 4 artiklan mukaisesti laaditut tavoitteet saavutetaan;

7.1 yhteenveto toimista, joita edellytetään vesien suojelua koskevan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi;

7.2 selostus käytännön toimista, joihin on ryhdytty 9 artiklan mukaisen vedenkäyttöpalveluista perittävien kustannusten kattamista koskevan periaatteen noudattamiseksi;

7.3 yhteenveto toimista 7 artiklan vaatimusten täyttämiseksi;

7.4 yhteenveto vedenoton ja patoamisen ennakkovalvonnasta, mukaan lukien viittaus rekistereihin ja ilmoitus tapauksista, joissa on tehty poikkeuksia 11 artiklan 3 kohdan d alakohdan nojalla;

7.5 yhteenveto suoritetusta pistekuormituksen ja muiden veden tilaan vaikuttavien toimien ennakkovalvonnasta 11 artiklan 3 kohdan e ja f alakohdan säännösten mukaisesti;

7.6 ilmoitus tapauksista, joissa veden päästäminen suoraan pohjaveteen on sallittu 11 artiklan 3 kohdan g alakohdan mukaisesti;

7.7 yhteenveto 16 artiklan mukaisista prioriteettiaineita koskevista toimista;

7.8 yhteenveto toimista ympäristövahinkojen aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi tai niiden vaikutusten vähentämiseksi;

7.8a yhteenveto 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti toteutetuista toimista sellaisten vesimuodostumien suhteen, jotka eivät todennäköisesti saavuta 4 artiklassa asetettuja tavoitteita;

7.9 tiedot täydentävistä toimista, jotka on todettu tarpeellisiksi asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi;

7.10 tiedot 11 artiklan 6 kohdan mukaisista toimista merivesien pilaantumisen lisääntymisen estämiseksi;

8. luettelo tarkemmista vesistöalueen osaa, tiettyjä toimialoja, tiettyjä seikkoja tai vesityyppiä koskevista vesipiirin ohjelmista ja hoitosuunnitelmista sekä yhteenveto niiden sisällöstä;

9. yhteenveto toimista, joiden avulla kansalaisille on tiedotettu ja heitä on kuultu, näiden toimien tuloksista ja suunnitelmaan näiden perusteella tehdyistä muutoksista;

10. liitteen I mukainen luettelo toimivaltaisista viranomaisista;

11. tieto siitä, mistä ja miten saa 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tausta-asiakirjoja ja -tietoa, sekä erityisesti 11 artiklan 3 kohdan e ja f alakohdan mukaisesti toteutettujen ennakkovalvontatoimien ja 8 artiklan ja liitteen V mukaisesti kerätyn seurantatiedon yksityiskohdat.

B. Ensimmäiseen ajantasaistettuun ja kaikkiin myöhempiin ajantasaistettuihin vesipiirin hoitosuunnitelmiin on sisällyttävä myös seuraavat tiedot:

1. yhteenveto kaikista muutoksista tai ajantasaistuksista, joita on tehty edellisen vesipiirin hoitosuunnitelman julkaisemisen jälkeen, mukaan lukien yhteenveto 4 artiklan 3, 4, 5 ja 6 kohdan mukaisesti tehtävistä tarkistuksista;

2. arvio edistymisestä ympäristötavoitteiden saavuttamisessa, mukaan lukien karttamuotoinen esitys edellisen suunnitelman kattaman ajanjakson seurantatuloksista sekä selvitys niiden ympäristötavoitteiden osalta, joita ei ole saavutettu;

3. yhteenveto ja selvitys niistä edelliseen vesipiirin hoitosuunnitelmaan sisältyneistä toimista, joita ei ole toteutettu;

4. yhteenveto kaikista muista 11 artiklan 5 kohdan mukaisista väliaikaisista lisätoimista, joita on toteutettu edellisen vesipiirin hoitosuunnitelman julkaisemisen jälkeen.

LIITE VIII

VIITTEELLINEN LUETTELO MERKITTÄVIMMISTÄ PILAAVISTA AINEISTA

1. Organohalogeeniyhdisteet ja aineet, jotka vesiympäristössä voivat muodostaa sellaisia yhdisteitä

2. Organofosforiyhdisteet

3. Orgaaniset tinayhdisteet

4. Aineet ja valmisteet tai niiden hajoamistuotteet, joilla osoitetaan olevan karsinogeenisiä tai mutageenisiä ominaisuuksia tai ominaisuuksia, jotka voivat vaikuttaa steroidien tuotantoon, kilpirauhaseen, lisääntymiseen tai muihin sisäeritykseen liittyviin toimintoihin vesiympäristössä tai sen välityksellä

5. Pysyvät hiilivedyt ja pysyvät ja kertyvät myrkylliset orgaaniset aineet

6. Syanidit

7. Metallit ja niiden yhdisteet

8. Arseeni ja sen yhdisteet

9. Biosidit ja kasvinsuojeluaineet10.

10. Suspendoituneet aineet

11. Rehevöitymistä aiheuttavat aineet (erit yisest i nitraat it ja fosfaat it)

12. Happitasapainoon epäedullisesti vaikuttavat aineet (jotka ovat mitattavissa muuttujilla kuten BHK, KHK jne.)

13. Keinotekoiset radioaktiiviset aineet.

LIITE IX

PÄÄSTÖRAJA-ARVOT JA YMPÄRISTÖNLAATUNORMIT

Direktiivin 76/464/ETY tytärdirektiivien mukaisesti vahvistettuja raja-arvoja pidetään tätä direktiiviä sovellettaessa noudatettavina päästöraja-arvoina ja laatutavoitteita ympäristönlaatunormeina. Ne on vahvistettu seuraavissa direktiiveissä:

i) elohopeapäästöjä koskeva direktiivi (82/176/ETY)[50];

[50] EYVL L 81, 27.3.1982, s. 29.

ii) kadmiumpäästöjä koskeva direktiivi (83/513/ETY)[51];

[51] EYVL L 291, 24.10.1983, s. 1.

iii) elohopeaa koskeva direktiivi (84/156/ETY)[52];

[52] EYVL L 74, 17.3.1984, s. 49.

iv) heksakloorisykloheksaanipäästöjä koskeva direktiivi (84/491/ETY)[53];

[53] EYVL L 274, 17.10.1984, s. 11.

v) vaarallisten aineiden päästöjä koskeva direktiivi (86/280/ETY)[54].

[54] EYVL L 181, 4.7.1986, s. 16.

LIITE X

PRIORITEETTIAINEET

LIITE XI

KARTTA A

A-järjestelmä: Jokien ja järvien luonnonmaantieteelliset alueet

1. Iberian ja Makaronesian vyöhyke

2. Pyreneet

3. Italia, Korsika ja Malta

4. Alpit

5. Dinaarinen Länsi-Balkan

6. Kreikan Länsi-Balkan

7. Itä-Balkan

8. Läntinen ylänkö

9. Keskinen ylänkö

10. Karpaatit

11. Unkarin alanko

12. Pontinen alue

13. Läntiset tasangot

14. Keskiset tasangot

15. Baltian alue

16. Itäiset tasangot

17. Irlanti ja Pohjois-Irlanti

18. Iso-Britannia

19. Islanti

20. Pohjoinen ylänkö

21. Tundra

22. Fennoskandian kilpi

23. Taiga

24. Kaukasus

25. Kaspian syvänkö

>VIITTAUS KAAVIOON>

KARTTA B

A-järjestelmä: Jokisuiden vaihettumisalueiden ja rannikkovesien luonnonmaantieteelliset alueet

1. At lant in valtameri

2. Norjanmeri

3. Barentsinmeri

4. Pohjanmeri

5. Itämeri

6. Välimeri

>VIITTAUS KAAVIOON>