16.12.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 320/6

1.

Lissabonissa maaliskuussa 2000 ja Barcelonassa maaliskuussa 2002 pidetyissä Eurooppa-neuvoston kokouksissa asetettiin strategiseksi päämääräksi tehdä Euroopan unionista vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoperustainen talous ja yhteiskunta, tehdä EU:n koulutusjärjestelmistä vuoteen 2010 mennessä laadultaan maailmanlaajuisia esikuvia ja luoda eurooppalainen tutkimus- ja innovointialue.

2.

Brysselissä maaliskuussa 2008 kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti tavoitteeksi poistaa esteet osaamisen vapaalta liikkuvuudelta ottamalla käyttöön ”viides vapaus”, mikä tarkoittaisi muun muassa sitä, että tutkijoiden, opiskelijoiden, tiedemiesten ja korkeakouluopettajien liikkuvuus jäsenvaltioiden välillä lisääntyisi.

3.

Koko eliniän ja nuoruuden kestävää koulutusta koskevien toimintaohjelmien perustamisesta vuosiksi 2007–2013 tehtyjen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten tavoitteena on kehittää liikkuvuutta. Toisaalta myös tutkimuksen ja yrityspolitiikkojen sekä rakennerahastojen aloilla perustetuilla EU:n ohjelmilla ja toimilla on tämä sama tavoite.

4.

Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa koulutusalan liikkuvuutta koskevasta eurooppalaisesta laatuperuskirjasta (2006) esitettiin keskeiset periaatteet, joilla taattaisiin parhaat mahdolliset edellytykset nuoren toisessa jäsenvaltiossa toteuttaman liikkuvuusjakson valmistelemiseksi, avustamiseksi ja arvioimiseksi.

5.

Korkeakoulutusta koskevan Bolognan prosessin ja ammatillista koulutusta koskevan Kööpenhaminan prosessin tarkoituksena on luoda eurooppalainen alue, jossa helpotetaan opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta, lisätään avoimuutta tutkintojen ja opiskelu- ja koulutusjaksojen tunnustamisessa ja parannetaan eri instituutioiden välistä yhteistyötä.

6.

Erilaisten olemassa olevien (EQF, ECTS, Europass) ja tulevien (ECVET) eurooppalaisten välineiden tavoitteena on, että EU:n kansalaiset voisivat paremmin osoittaa ja hyödyntää tutkintonsa ja pätevyytensä, sekä antaa heille tietoa oppimismahdollisuuksista koko Euroopassa (Ploteus- ja Study in Europe -portaalit) (1).

7.

Monikulttuurisista taidoista toukokuussa 2008 annetuissa neuvoston päätelmissä korostetaan liikkuvuuden osuutta tällaisten taitojen hankkimisessa.

8.

Marraskuun 20 päivänä 2008 annetussa neuvoston suosituksessa nuorten vapaaehtoisten liikkuvuudesta Euroopan unionissa käsitellään erityisesti nuorten vapaaehtoisten liikkuvuuteen liittyviä asioita.

—

edistää tunnetta kuulumisesta Eurooppaan,

—

edistää yhteiskuntaan integroitumista ja työelämään sijoittumista, ja

—

taata EU:n talouden kilpailukyky globalisoituneessa ympäristössä.

1.

Liikkuvuus koskee kaikkia nuoria eurooppalaisia riippumatta siitä, ovatko he koululaisia, opiskelijoita, harjoittelijoita, vapaaehtoistyöntekijöitä, opettajia, nuoria tutkijoita, kouluttajia, nuorisotyöntekijöitä, yrittäjiä tai työmarkkinoilla olevia nuoria.

2.

Liikkuvuus on ymmärrettävä ensisijaisesti fyysiseksi liikkuvuudeksi, mikä tarkoittaa oleskelua toisessa maassa opiskelua, ammatillista harjoittelua, paikallisen yhteisön hyväksi tehtävää työtä tai elinikäiseen oppimiseen liittyvää täydennyskoulutusta varten. ”Virtuaalinen liikkuvuus” eli tieto- ja viestintäteknologioiden käyttö kumppanuuksien tai etävaihtojen kehittämiseksi muissa maissa olevien nuorten kanssa osana strukturoituja koulutushankkeita voi kuitenkin edistää osaltaan merkittävästi liikkuvuutta, erityisesti koulujen yhteydessä.

3.

Liikkuvuutta ei tule pitää päämääränä sinänsä vaan ensisijaisena keinona vahvistaa EU:n kansalaisuutta ja Euroopan kilpailukykyä laajentamalla ja monipuolistamalla nuorten koulutusta ja kokemuksia ja vahvistamalla heidän sopeutumiskykyään, työllistettävyyttään ja kulttuurien ymmärtämystään kielten oppimisen ja muiden kulttuurien tuntemuksen avulla.

4.

Määrätietoisella ja monialaisella EU:n liikkuvuuspolitiikalla olisi herätettävä kaikissa nuorissa halu liikkuvuuteen, tehtävä toisessa EU-maassa vietetystä liikkuvuusjaksosta asteittain kaikkia koskeva sääntö ja otettava käyttöön tätä haastetta vastaava rahoitus. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä niihin opiskelijoihin, jotka sosioekonomisen taustansa tai erityistarpeidensa vuoksi tarvitsevat lisärahoitustukea. Tässä politiikassa olisi myös korostettava toimia, joilla valmistellaan ja tuetaan liikkuvuutta sekä tunnustetaan liikkuvuusjakson aikana saadut oppimistulokset, ja edistettävä opettajien ja kouluttajien, joilla on keskeinen asema näissä toimissa, liikkuvuuden kehittämistä.

5.

Tämä liikkuvuuspolitiikka on tarkoitettu ennen kaikkea Euroopan sisäisen liikkuvuuden helpottamiseen, mutta se voi myös edistää Euroopan ja kolmansien maiden välisen liikkuvuuden kehittämistä.

1.

yleistämään asteittain tavoitteen suorittaa opiskelujaksoja ulkomailla niin, että siitä tulee kaikkia eurooppalaisia nuoria koskeva sääntö eikä poikkeus, lisäämällä rajatylittävän liikkuvuuden mahdollisuuksia eri koulutusaloilla ja, ottaen asianmukaisesti huomioon kansallisen tilanteensa ja lainsäädäntönsä, vapaaehtoistoiminnassa;

2.

tätä varten toteuttamaan koulutuksen, nuorisoasioiden, kulttuurin, kansalaisuuden ja tutkimuksen alalla Euroopan unionin ohjelmissa kaudeksi 2007–2013 asetetut tavoitteet;

3.

pyrkimään korkean tason asiantuntijafoorumin työn pohjalta mahdollisuuksien mukaan saavuttamaan seuraavat vuoden 2013 jälkeiset tavoitteet:

4.

toteuttamaan nämä tavoitteet eri tasoilla, jotta lisätään nuorten mahdollisuuksia liikkuvuuteen, ja perustamaan liikkuvuuskumppanuuksia, joihin osallistuvat kaikki sidosryhmät (viranomaiset, yritykset ja koulutuslaitokset) ja kansalaisyhteiskunta.

1.1

hallinnoimalla liikkuvuudelle annettavaa julkista tukea paremmin siten, että edistetään poliittisten (EU, valtio, alueelliset ja paikalliset yhteisöt) ja hallinnollisten toimijoiden (varsinkin yhteisöohjelmien hallinnoinnista vastaavat kansalliset virastot) toiminnan koordinoimista;

1.2

hyödyntämällä täysipainoisesti kaikkia nykyisiä EU:n ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia liikkuvuuteen, joihin kuuluu myös virtuaalinen liikkuvuus ja joihin osallistuu nuorten lisäksi myös koulutushenkilöstä yleisesti;

1.3

ottamalla huomioon sellaisten muita huonommassa asemassa olevien opiskelijoiden tarpeet, erityisesti rahoituksen osalta, jotka eivät muuten kykenisi hyödyntämään liikkuvuusohjelmia;

1.4

edistämällä uusien liikkuvuusmahdollisuuksien kehittämistä erityisesti:

2.1

lisäämällä nuorten ja heidän lähiympäristönsä, varsinkin perheen, opettajien ja kouluttajien, sekä nuorisotyöntekijöiden tietoisuutta liikkuvuuden eduista ja helpottamalla tätä varten näiden tiedonsaantia kaikin tavoin;

2.2

tehostamalla edelleen koulutuksen, nuorison, kulttuurin, kansalaisuuden ja tutkimuksen alojen EU:n ohjelmien edistämistä ja täytäntöönpanoa.

3.1

jatkamalla EU:n ohjelmien täytäntöönpanosääntöjen yksinkertaistamista erityisesti käyttämällä yleisemmin monivuotisia sopimuksia, varsinkin koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen alalla. Tällaiset sopimukset ovat ennakkoehto kestävien kumppanuuksien luomiselle oppilaitosten ja yritysten välille;

3.2

toteuttamalla kannustava rahoitusstrategia tai edistämällä sellaisen kehittämistä niiden elinten tai toimijoiden, ennen muuta opettajien, kouluttajien ja nuorisotyöntekijöiden, osalta, jotka järjestävät huolehdittavinaan olevien nuorten liikkuvuutta Euroopassa;

3.3

parantamalla liikkuvuuden avulla hankittujen tietojen ja taitojen tunnustamista yleistämällä oppimistulosten validointi koskemaan mahdollisimman kattavasti kaikkia Euroopassa toteutuneita liikkuvuusjaksoja. Tämän tavoitteen toteutumista helpottavat jäsenvaltioiden tutkintojärjestelmien ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen välisten yhteyksien luominen vuoteen 2010 mennessä ja eurooppalaiset välineet, kuten Europass, Youthpass, ECTS-järjestelmä ja ECVET-järjestelmä.

4.1

tukemalla nuorten liikkuvuutta asianmukaisella, rahoituskehyksen enimmäismäärien puitteissa tapahtuvalla yhteisön rahoituksella, jota maksetaan erityisesti rakennerahastoista — pääasiassa käyttämällä paremmin Euroopan sosiaalirahaston tarjoamia mahdollisuuksia — ja mukauttamalla pitkällä aikavälillä niiden suuntaviivat ja hallinnoinnin jäsenvaltioiden painopisteiden mukaisesti liikkuvuuden tavoitteeseen;

4.2

kannustamalla nuorten liikkuvuutta koskevien hankkeiden rahoitustapojen laajempaan monipuolistamiseen ja parempaan keskinäiseen täydentävyyteen hyödyntäen julkisia ja yksityisiä rahoituslähteitä niiden valmiuksien rajoissa (valtio, alueelliset ja paikallisviranomaiset, yritykset, rahoituslaitokset, Euroopan investointipankki mukaan luettuna, säätiöt, eurooppalaiset ammatilliset järjestöt jne.);

4.3

ottamalla huomioon sosioekonomisesti heikommista oloista lähtöisin olevien tai erityistarpeita omaavien opiskelijoiden erityiset rahoitustarpeet, jotta mahdollistettaisiin heidän osallistumisensa liikkuvuusohjelmiin.

5.1

kannustamalla sellaisten hyvien käytäntöjen vaihtoa, joiden avulla on voitu parantaa mahdollisuuksia ottaa vastaan liikkuvuutta harjoittavia eurooppalaisia nuoria ja vastaanottotoiminnan laatua;

5.2

kehottamalla vastuullisia sidosryhmiä kohentamaan liikkuvuutta harjoittavien eurooppalaisten nuorten asumis-, elin- ja työskentelyolosuhteita erityisesti korkeakoulukampuksilla;

5.3

parantamalla nuorten liikkuvuuteen liittyvää kielellistä ja kulttuurista valmentamista.

6.1

kartoittamalla liikkuvuusvirrat Euroopassa kokoamalla ja tarvittaessa kehittämällä luotettavia ja vertailukelpoisia tilastotietoja;

6.2

tehostamalla tutkimustulosten levittämistä ja hyödyntämistä osapuolten kesken;

6.3

tekemällä tarvittaessa vaikutusarviointeja, joissa arvioidaan kulttuurisesta, koulutuksellisesta ja ammatillisesta näkökulmasta, mitä käytännön hyötyä liikkumisesta on eurooppalaisille nuorille.

1.

laatimaan työsuunnitelman rajatylittävää liikkuvuutta edistävien toimien sisällyttämiseksi kaikkiin EU:n ohjelmiin, erityisesti toteuttamalla järjestelyjä nuorille suunnattujen ohjelmien tekemiseksi tunnetuiksi ja helpottamalla yhdessä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tiedotuskeskusten sekä eurooppalaisen nuorisoliikkuvuuden portaalin toteuttamista sen varmistamiseksi, että nuorille ja toimivaltaisille instituutioille annetaan tehokkaammin tietoa; kehittämään kussakin ohjelmassa virtuaalisen liikkuvuuden toimintamahdollisuuksia; ja varmistamaan eri ohjelmien välisen synergian;

2.

julkaisemaan ennen vuoden 2010 loppua kertomuksen nuorten liikkuvuuden kehittymisestä Euroopassa keskipitkällä aikavälillä ja laatimaan joka neljäs vuosi yhteiseen väliraporttiin sisällytettävän kertomuksen nuorten ja opettajien liikkuvuuden tilasta Euroopan unionissa;

3.

laatimaan jäsenvaltioille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille sekä oppi- ja koulutuslaitoksille sekä nuorisopolitiikkojen parissa toimiville ohjeet, jotta ne saisivat helpommin tukea muista liikkuvuutta tukevista EU:n politiikoista, kuten rakennerahastoista sekä tutkimuspolitiikoista ja -ohjelmista;

4.

tarkastelemaan mahdollisuutta kehittää uusia rahoitustukikeinoja nuorten kannustamiseksi rajatylittäviin liikkuvuusjaksoihin, muun muassa eurooppalaisen opintolainajärjestelmän mahdollisuutta, ja raportoimaan neuvostolle edistymisestä.