(1)

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi 25 päivänä syyskuuta 2015 uuden maailmanlaajuisen kestävän kehityksen kehyksen, jäljempänä ’Agenda 2030 ‐toimintaohjelma’, jonka ytimessä ovat kestävän kehityksen tavoitteet. Komission 22 päivänä marraskuuta 2016 antamassa tiedonannossa ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi” liitetään kestävän kehityksen tavoitteet unionin politiikkakehykseen sen varmistamiseksi, että kaikissa unionin toimissa ja toimintapolitiikkaa koskevissa aloitteissa sekä unionin sisällä että maailmanlaajuisesti otetaan kestävän kehityksen tavoitteet huomioon heti alusta alkaen. Neuvoston 20 päivänä kesäkuuta 2017 antamissa päätelmissä vahvistettiin, että unioni ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet panemaan täytäntöön Agenda 2030 -toimintaohjelman täysipainoisella, johdonmukaisella, kattavalla, yhdennetyllä ja tehokkaalla tavalla tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen, jäljempänä ’Pariisin sopimus’, jonka unioni hyväksyi 5 päivänä lokakuuta 2016 (3) ja joka tuli voimaan 4 päivänä marraskuuta 2016, tavoitteena on vahvistaa toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi muun muassa sovittamalla rahoitusvirrat johdonmukaisiksi suhteessa vähäpäästöiseen kehityskulkuun ja kehitykseen, jossa joustavasti mukaudutaan muuttuvaan ilmastoon.

(3)

Jotta voidaan saavuttaa Pariisin sopimuksen tavoitteet ja vähentää merkittävästi ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä ja vaikutuksia, maailmanlaajuisena tavoitteena on maapallon keskilämpötilan nousun pitäminen selvästi alle 2 celsiusasteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiminen toimiin, joilla lämpötilan nousu saataisiin rajattua 1,5 celsiusasteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan.

(4)

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) julkaisi 8 päivänä lokakuuta 2018 erityiskertomuksen ”Global Warming of 1,5 °C” , jossa todetaan, että ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen edellyttäisi nopeita, kauaskantoisia ja ennennäkemättömiä muutoksia kaikissa yhteiskunnan osa-alueissa ja että samalla kun rajoitetaan ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen 2 celsiusasteen sijaan voitaisiin varmistaa kestävämpi ja tasa-arvoisempi yhteiskunta.

(5)

Kestävyys ja siirtyminen vähähiiliseen, ilmastonmuutoksen kestävään ja entistä resurssitehokkaampaan kiertotalouteen ovat ratkaisevia tekijöitä unionin talouden pitkän aikavälin kilpailukyvyn varmistamisessa. Kestävyys on jo pitkään ollut unionihankkeen keskiössä, ja sen sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät ulottuvuudet tunnustetaan Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa. Rahoitusalan kulttuurin muuttamiseen kohti kestävyyttä, jotta varmistetaan, että maapallon keskilämpötilan nousu pysyy selvästi alle 2 celsiusasteen, on vain rajallisesti aikaa. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää, että uudet infrastruktuuri-investoinnit ovat kestäviä pitkällä aikavälillä.

(6)

Komissio julkaisi 8 päivänä maaliskuuta 2018 antamassaan tiedonannossa kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelmansa, jolla käynnistetään kestävää rahoitusta koskeva kunnianhimoinen ja kattava strategia. Yksi kyseisen toimintasuunnitelman tavoitteista on ohjata pääomavirrat kestäviin sijoituksiin kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi. On ratkaisevan tärkeää, että ilmastonmuutoksen vaikutusten rajoittamiseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota, sillä ennakoimattomien sääolosuhteiden aiheuttamat katastrofit ovat lisääntyneet jyrkästi.

(7)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1386/2013/EU (4) asetetaan tavoitteeksi, että yksityisen sektorin rahoitusta ympäristö- ja ilmastomenoihin lisätään erityisesti luomalla kannustimia ja menetelmiä, joilla innostetaan yrityksiä mittaamaan liiketoimintansa ympäristökustannuksia ja ympäristöpalvelujen käytöstä saamiaan voittoja.

(8)

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen unionissa edellyttää pääomavirtojen ohjaamista kestäviin sijoituksiin. Kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää hyödyntää sisämarkkinoiden koko potentiaali. Tässä yhteydessä on ratkaisevan tärkeää poistaa esteet pääoman tehokkaalta liikkumiselta kestäviin sijoituksiin sisämarkkinoilla ja estää uusien esteiden syntyminen.

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/1011 (5) vahvistetaan yhdenmukaiset säännöt unionissa käytettäville vertailuarvoille ja otetaan huomioon erityyppiset vertailuarvot. Yhä suurempi osa sijoittajista noudattaa vähähiilisiä sijoitusstrategioita ja käyttää vähähiilisyyden vertailuarvoja mitatakseen sijoitussalkkujen arvonkehitystä. Vahvistamalla EU:n ilmastosiirtymää koskevat vertailuarvot ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaiset vertailuarvot, jotka pohjautuvat Pariisin sopimuksessa määrättyihin hiilipäästöjä koskeviin sitoumuksiin liittyviin menetelmiin, voitaisiin osaltaan lisätä avoimuutta ja estää viherpesua.

(10)

Useita erilaisia indeksejä ryhmitellään nykyisin yhteen vähähiilisyyden indekseiksi. Tällaisia vähähiilisyyden indeksejä käytetään vertailuarvoina sijoitussalkuissa ja -tuotteissa, joita myydään valtioiden rajojen yli. Vähähiilisyyden vertailuarvojen laatu ja luotettavuus vaikuttavat sisämarkkinoiden tehokkaaseen toimintaan lukuisten erilaisten yksittäis- ja yhteissijoitussalkkujen osalta. Monia vähähiilisyyden indeksejä, joita käytetään mittaamaan sijoitussalkkujen, erityisesti erillisten sijoitustilien ja yhteissijoitusjärjestelyjen, arvonkehitystä, tarjotaan yhdessä jäsenvaltiossa, mutta niitä käyttävät salkun- ja varainhoitajat muissa jäsenvaltioissa. Lisäksi salkun- ja varainhoitajat käyttävät usein muissa jäsenvaltioissa laadittuja vertailuarvoja suojautuakseen hiiliriskeiltä.

(11)

Markkinoille on syntynyt vähähiilisyyden indeksien eri kategorioita, joiden tavoitetaso vaihtelee. Toisilla vertailuarvoilla pyritään pienentämään vakiosijoitussalkun hiilijalanjälkeä, toisilla taas pyritään valitsemaan vain sellaisia komponentteja, joilla edistetään Pariisin sopimuksen 2 celsiusasteen tavoitetta. Erilaisista tavoitteista ja strategioista huolimatta monia näistä vertailuarvoista markkinoidaan tavallisesti vähähiilisyyden vertailuarvoina.

(12)

Toisistaan eroavat toimintaperiaatteet vertailuarvoja koskevien menetelmien suhteen johtavat sisämarkkinoiden pirstoutumiseen, koska vertailuarvojen käyttäjille ei ole selvää, onko tietty vähähiilisyyden indeksi Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukainen vai pelkästään vertailuarvo, jolla pyritään alentamaan vakiosijoitussalkun hiilijalanjälkeä. Voidakseen puuttua mahdollisesti laittomiin väitteisiin, joita hallinnoijat esittävät vertailuarvojensa vähähiilisyydestä, jäsenvaltiot antavat todennäköisesti omia sääntöjä suojaamaan sijoittajia siten, että vältetään hämmennys ja moniselitteisyys niiden niin sanottujen vähähiilisyyden indeksien eri kategorioiden tavoitteissa ja tavoitetasossa, joita käytetään vertailuarvoina vähähiilisyyden periaatteiden mukaisissa sijoitussalkuissa.

(13)

Erot jäsenvaltioiden lähestymistavoissa luovat todennäköisesti esteitä sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle, koska ei ole käytössä yhdenmukaistettua kehystä, jolla varmistettaisiin yksittäis- tai yhteissijoitussalkuissa käytettävien vähähiilisyyden vertailuarvojen pääkategorioiden tarkkuus ja luotettavuus.

(14)

Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan ylläpitämiseksi sijoittajien hyväksi, sisämarkkinoiden toiminnan edelleen parantamiseksi ja korkeatasoisen kuluttajan- ja sijoittajansuojan varmistamiseksi on aiheellista muuttaa asetusta (EU) 2016/1011 ottamalla käyttöön sääntelykehys, jossa vahvistetaan EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen vähimmäisvaatimukset unionin tasolla. Tässä yhteydessä on erityisen tärkeää, että tällaiset vertailuarvot eivät saisi merkittävästi haitata muita ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan, jäljempänä ’ESG’, liittyviä tavoitteita.

(15)

Erottamalla selkeästi toisistaan EU:n ilmastosiirtymää koskevat vertailuarvot ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaiset vertailuarvot ja laatimalla vähimmäisvaatimukset molempia varten edistettäisiin kyseisten vertailuarvojen välistä johdonmukaisuutta. EU:n Pariisin sopimuksen mukaisen vertailuarvon olisi oltava indeksitasolla Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukainen.

(16)

Jotta voidaan varmistaa, että merkinnät ”EU:n ilmastosiirtymää koskeva vertailuarvo” ja ”EU:n Pariisin sopimuksen mukainen vertailuarvo” ovat luotettavia ja sijoittajat eri puolilla unionia voivat tunnistaa ne helposti, ainoastaan tässä asetuksessa vahvistetut vaatimukset täyttävillä hallinnoijilla olisi oltava oikeus käyttää kyseisiä merkintöjä markkinoidessaan EU:n ilmastosiirtymää koskevaa vertailuarvoa ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaista vertailuarvoa unionissa.

(17)

Jotta kannustetaan yrityksiä julkistamaan uskottavat hiilipäästöjen vähentämistavoitteet, EU:n ilmastosiirtymää koskevan vertailuarvon hallinnoijan olisi kohde-etuutena olevia omaisuuseriä valitessaan tai painottaessaan otettava huomioon yritykset, joiden tavoitteena on vähentää hiilipäästöjään, jotta Pariisin sopimuksen tavoitteet saavutettaisiin. Tällaisten tavoitteiden olisi oltava julkisia ja uskottavia siinä mielessä, että niihin olisi sisällyttävä aito sitoutuminen hiilestä irtautumiseen ja niiden olisi oltava riittävän yksityiskohtaisia ja teknisesti toteuttamiskelpoisia.

(18)

Vertailuarvojen käyttäjillä ei aina ole tarvittavia tietoja siitä, missä määrin vertailuarvojen hallinnoijien menetelmissä otetaan huomioon ESG-tekijät. Tällaiset tiedot ovat lisäksi usein hajanaisia tai niitä ei ole lainkaan eivätkä ne mahdollista sijoitustarkoituksia varten tehtävää tosiasiallista vertailua valtioiden rajojen yli. Jotta markkinaosapuolet voisivat tehdä tietoon perustuvia valintoja, kaikki vertailuarvojen hallinnoijat, lukuun ottamatta korkokantojen ja valuuttojen vertailuarvojen hallinnoijia, olisi velvoitettava julkistamaan vertailuarvoselvityksessään, pyritäänkö niiden vertailuarvoilla tai vertailuarvoryhmillä ESG-tavoitteisiin ja tarjoaako vertailuarvojen hallinnoija tällaisia vertailuarvoja.

(19)

Jotta sijoittajat saisivat tietoa siitä, missä määrin merkittävät osake- ja joukkovelkakirjavertailuarvot sekä EU:n ilmastosiirtymää koskevat vertailuarvot ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaiset vertailuarvot vaikuttavat Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen, vertailuarvojen hallinnoijien olisi julkaistava yksityiskohtaista tietoa siitä, onko hiilipäästöjen vähentämistä koskevan tavoitteen tai Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen noudattaminen varmistettu ja jos on, missä määrin.

(20)

EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen hallinnoijien ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen hallinnoijien olisi myös julkaistava menetelmät, joita ne käyttävät kyseisten vertailuarvojen laskentaan. Tiedoissa olisi kuvattava, miten kohde-etuutena olevat omaisuuserät valitaan ja painotetaan, mitkä omaisuuserät suljetaan pois ja mistä syystä. Sen arvioimiseksi, miten vertailuarvolla edistetään ympäristötavoitteita, vertailuarvon hallinnoijan olisi julkistettava, miten kohde-etuutena olevien omaisuuserien hiilipäästöt on mitattu, ja ilmoitettava niiden arvot, mukaan lukien vertailuarvon kokonaishiilijalanjälki, sekä käytettyjen tietojen tyyppi ja lähde. Jotta varainhoitajat voisivat valita sijoitusstrategiaansa parhaiten soveltuvan vertailuarvon, vertailuarvojen hallinnoijien olisi selostettava menetelmiensä parametrien perusteet ja se, miten vertailuarvolla edistetään ympäristötavoitteita. Julkaistaviin tietoihin olisi sisällytettävä myös yksityiskohtaiset tiedot siitä, kuinka usein menetelmiä arvioidaan uudelleen ja mitä menettelyä uudelleenarvioinnissa noudatetaan.

(21)

EU:n ilmastosiirtymää koskevissa vertailuarvoissa ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisissa vertailuarvoissa käytettävissä menetelmissä olisi käytettävä perustana tieteeseen perustuvia hiilestä irtautumisen kehityskulkuja tai Pariisin sopimuksen tavoitteiden noudattamista.

(22)

EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen hallinnoijien ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen hallinnoijien olisi säännöllisesti arvioitava uudelleen menetelmiään valitun ilmastonmuutoksen hillintää koskevan tavoitteen jatkuvan noudattamisen varmistamiseksi ja ilmoitettava käyttäjille menettelyistä, joita sovelletaan tehtäessä olennaisia muutoksia näihin menetelmiin. Kun vertailuarvojen hallinnoijat tekevät olennaisen muutoksen, niiden olisi julkistettava syyt muutokseen ja selostettava, millä tavoin muutos on johdonmukainen suhteessa vertailuarvojen alkuperäisiin tavoitteisiin.

(23)

Vertailuarvot, joihin ei sisälly kohde-etuutena olevia omaisuuseriä, joilla on vaikutusta ilmastonmuutokseen, kuten esimerkiksi silloin, kun kyse on korkokantojen ja valuuttojen vertailuarvoista, olisi vapautettava velvoitteesta julkistaa vertailuarvoselvityksessä tieto siitä, onko hiilipäästöjen vähentämistä tai Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamista koskevan tavoitteen noudattaminen varmistettu ja jos on, missä määrin. Lisäksi kunkin vertailuarvon tai tapauksen mukaan vertailuarvoryhmän, jolla ei pyritä hiilipäästötavoitteisiin, osalta olisi riitettävä, että vertailuarvoselvityksessä ilmoitetaan selkeästi, että sillä ei pyritä näihin tavoitteisiin.

(24)

Avoimuuden lisäämiseksi ja riittävän yhdenmukaistamistason varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joissa määritetään niiden julkistamisvelvoitteiden vähimmäissisältö, joita olisi sovellettava EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen hallinnoijiin ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen hallinnoijiin, sekä vähimmäisvaatimukset EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen menetelmien yhdenmukaistamista varten, mukaan lukien kohde-etuutena oleviin omaisuuseriin liittyvien hiilipäästöjen laskentamenetelmä. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon komission suosituksen 2013/179/EU (6) 2 kohdan a ja b alakohdassa määritellyt tuotteen ympäristöjalanjälkeä ja organisaation ympäristöjalanjälkeä koskevat menetelmät sekä kestävää rahoitusta käsittelevän teknisen asiantuntijaryhmän työ. On erityisen tärkeää, että komissio kutakin delegoitua säädöstä valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset avoimet ja julkiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (7) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä, ja niille on toimitettava kestävää rahoitusta käsittelevän komission teknisen asiantuntijaryhmän kaikkien kokousten pöytäkirjat.

(25)

Asetuksessa (EU) 2016/1011 säädetään siirtymäkaudesta, jolloin vertailuarvoa 30 päivänä kesäkuuta 2016 tarjoavan indeksintarjoajan on haettava toimilupaa viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2020. Kriittisen vertailuarvon ylläpidon lopettaminen voisi vaikuttaa markkinoiden eheyteen, rahoitusvakauteen, kuluttajiin, reaalitalouteen ja kotitalouksien ja yritysten rahoitukseen jäsenvaltioissa. Kriittisen vertailuarvon ylläpidon lopettaminen voisi vaikuttaa myös rahoitussopimusten tai rahoitusvälineiden voimassaoloon ja aiheuttaa häiriöitä sekä sijoittajille että kuluttajille ja vaikuttaa mahdollisesti vakavasti rahoitusvakauteen. Lisäksi jos syöttötietoja kriittisiä vertailuarvoja varten ei olisi enää saatavilla, se voisi heikentää tällaisten vertailuarvojen edustavuutta ja vaikuttaa kielteisesti tällaisten vertailuarvojen kykyyn kuvastaa taustalla olevaa markkina- tai taloustilannetta. Kriittisten vertailuarvojen pakollisen hallinnoinnin enimmäisaika sekä tällaisia vertailuarvoja varten pakollisesti toimitettavien tietojen enimmäisaika olisi sen vuoksi pidennettävä viiteen vuoteen. Kriittisiä vertailuarvoja ollaan parhaillaan uudistamassa. Siirtyminen olemassa olevasta kriittisestä vertailuarvosta asianmukaiseen seuraavaan arvoon edellyttää siirtymäkautta, jotta kaikki tällaiseen siirtymiseen tarvittavat oikeudelliset ja tekniset järjestelyt voidaan saada päätökseen häiriöttä. Tämän siirtymäkauden aikana olemassa oleva kriittinen vertailuarvo olisi julkaistava seuraavan arvon rinnalla. Sen vuoksi on tarpeen jatkaa kautta, jonka aikana olemassa oleva kriittinen vertailuarvo voidaan julkaista ja jona sitä voidaan käyttää ilman, että sen hallinnoija on hakenut toimilupaa.

(26)

Sen vuoksi asetus (EU) 2016/1011 olisi muutettava vastaavasti,