1.   Tätä direktiiviä sovelletaan sijoituspalveluyrityksiin, joille on myönnetty toimilupa ja joita valvotaan direktiivin 2014/65/EU nojalla.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tämän direktiivin IV ja V osastoa ei sovelleta asetuksen (EU) 2019/2033 1 artiklan 2 ja 5 kohdassa tarkoitettuihin sijoituspalveluyrityksiin, joiden osalta valvotaan, noudattavatko ne direktiivin 2013/36/EU VII ja VIII osaston mukaisia vakavaraisuusvaatimuksia asetuksen (EU) 2019/2033 1 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

1.   Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

2.   Siirretään komissiolle valta antaa 58 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä selventämällä 1 kohdassa annettuja määritelmiä:

1.   Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen, joka hoitaa tässä direktiivissä ja asetuksessa (EU) 2019/2033 säädettyjä toimintoja ja tehtäviä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, EPV:lle ja EAMV:lle nimeämisestä, ja jos toimivaltaisia viranomaisia on useampi kuin yksi, kunkin toimivaltaisen viranomaisen toiminnot ja tehtävät.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset valvovat sijoituspalveluyritysten ja tarvittaessa sijoitusalan holdingyhtiöiden ja rahoitusalan sekaholdingyhtiöiden toimintaa sen arvioimiseksi, noudatetaanko tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2019/2033 vaatimuksia.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisilla viranomaisilla on kaikki tarvittavat valtuudet, mukaan luettuina valtuudet suorittaa 14 artiklan mukaisia paikalla tehtäviä tarkastuksia, hankkia tietoja, joita tarvitaan sen arvioimiseksi, noudattavatko sijoituspalveluyritykset ja tapauksen mukaan sijoitusalan holdingyhtiöt ja rahoitusalan sekaholdingyhtiöt tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2019/2033 vaatimuksia, sekä tutkia näiden vaatimusten mahdollisia rikkomisia.

4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisilla viranomaisilla on tässä direktiivissä säädettyjen vakavaraisuusvalvontaan, tutkintaan ja seuraamuksiin liittyvien tehtävien hoitamiseen tarvittava asiantuntemus, resurssit, toimintavalmiudet, toimivaltuudet ja riippumattomuus.

5.   Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset toimittavat toimivaltaisille viranomaisilleen kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, noudattavatko sijoituspalveluyritykset kansallisia säännöksiä, joilla tämä direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja asetusta (EU) 2019/2033 Sijoituspalveluyritysten sisäisen valvonnan mekanismeilla sekä hallinto- ja kirjanpitomenettelyillä on mahdollistettava se, että toimivaltaiset viranomaiset voivat milloin tahansa tarkastaa näiden säännösten noudattamisen.

6.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritykset kirjaavat kaikki liiketoimensa ja dokumentoivat järjestelmänsä ja prosessinsa, jotka kuuluvat tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2019/2033 soveltamisalaan, siten että toimivaltaiset viranomaiset voivat milloin tahansa arvioida, noudattavatko sijoituspalveluyritykset kansallisia säännöksiä, joilla tämä direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja asetusta (EU) 2019/2033

1.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää soveltaa asetuksen (EU) N:o 575/2013 vaatimuksia asetuksen (EU) 2019/2033 1 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan mukaisesti sijoituspalveluyritykseen, joka harjoittaa jotakin direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan A osan 3 ja 6 kohdassa luetelluista toiminnoista, jos sijoituspalveluyrityksen konsolidoitujen varojen kokonaisarvo edeltävien 12 kuukauden jaksolta keskiarvona laskettuna on 5 miljardia euroa tai enemmän ja jos yksi tai useampi seuraavista perusteista täyttyy:

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta hyödyke- ja päästöoikeusmarkkinoilla toimiviin välittäjiin, yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin ja vakuutusyrityksiin.

3.   Jos toimivaltainen viranomainen 1 kohdan mukaisesti päättää soveltaa asetuksen (EU) N:o 575/2013 vaatimuksia sijoituspalveluyritykseen, on valvottava, noudattaako kyseinen sijoituspalveluyritys direktiivin 2013/36/EU VII ja VIII osaston mukaisia vakavaraisuusvaatimuksia.

4.   Jos toimivaltainen viranomainen päättää kumota 1 kohdan mukaisesti tehdyn päätöksen, sen on ilmoitettava asiasta viipymättä sijoituspalveluyritykselle.

Toimivaltaisen viranomaisen 1 kohdan nojalla tekemän päätöksen soveltaminen lakkaa, jos sijoituspalveluyritys ei enää täytä kyseisessä kohdassa tarkoitettua kynnysarvoa 12 peräkkäisen kuukauden jaksolta laskettuna.

5.   Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava EPV:lle viipymättä 1, 3 ja 4 kohdan mukaisesti tehdyistä päätöksistä.

6.   EPV laatii EAMV:tä kuultuaan teknisten sääntelystandardien luonnokset, joilla määritetään tarkemmin 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetyt perusteet, ja varmistaa niiden johdonmukainen soveltaminen.

EPV toimittaa kyseiset teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 26 päivänä joulukuuta 2020.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä toisessa alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä tiivistä yhteistyötä jäsenvaltionsa niiden viranomaisten tai elinten kanssa, jotka vastaavat luottolaitosten ja rahoituslaitosten valvonnasta. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kyseiset toimivaltaiset viranomaiset ja kyseiset viranomaiset tai elimet vaihtavat viipymättä keskenään tietoja, jotka ovat olennaisia tai merkityksellisiä niille kuuluvien toimintojen ja tehtävien hoitamiseksi.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten, jotka ovat muita kuin direktiivin 2014/65/EU 67 artiklan mukaisesti nimettyjä viranomaisia, on luotava mekanismi kyseisten viranomaisten kanssa tehtävää yhteistyötä varten sekä kaikkien kunkin viranomaisen toimintojen ja tehtävien hoitamiseksi tarvittavien tietojen vaihtoa varten.

1.   Hoitaessaan tehtäviään toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon valvontavälineiden ja -käytäntöjen lähentäminen tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2019/2033 nojalla annettujen oikeudellisten säännösten soveltamisessa.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että

1.   Direktiivin 2014/65/EU 15 artiklan nojalla sijoituspalveluyritykseltä vaadittava perustamispääoma toimiluvan saamiseksi minkä hyvänsä direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan A osan 3 ja 6 kohdassa luetellun sijoituspalvelun tarjoamiseen tai sijoitustoiminnan harjoittamiseen on 750 000 euroa.

2.   Direktiivin 2014/65/EU 15 artiklan nojalla sijoituspalveluyritykseltä, jolla ei ole lupaa pitää hallussaan asiakkaidensa varoja tai arvopapereita, vaadittava perustamispääoma toimiluvan saamiseksi minkä hyvänsä direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan A osan 1, 2, 4, 5 ja 7 kohdassa luetellun sijoituspalvelun tarjoamiseen tai sijoitustoiminnan harjoittamiseen on 75 000 euroa.

3.   Direktiivin 2014/65/EU 15 artiklan nojalla muulta sijoituspalveluyritykseltä kuin tämän artiklan 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitetulta sijoituspalveluyritykseltä vaadittava perustamispääoma on 150 000 euroa.

4.   Sijoituspalveluyritykseltä, joka on saanut toimiluvan direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan A osan 9 kohdassa lueteltujen sijoituspalvelujen tarjoamiseen tai sijoitustoiminnan harjoittamiseen, vaadittava perustamispääoma on 750 000 euroa, jos sijoituspalveluyritys käy kauppaa omaan lukuunsa tai sillä on lupa tehdä niin.

1.   Eri jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä tiivistä yhteistyötä tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2019/2033 mukaisten tehtäviensä suorittamiseksi erityisesti vaihtamalla keskenään viipymättä sijoituspalveluyrityksiä koskevia tietoja, muun muassa seuraavia tietoja:

2.   Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on välittömästi toimitettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille kaikki tiedot ja havainnot sijoituspalveluyrityksen toimintaa valvoessaan toteamistaan mahdollisista ongelmista ja riskeistä, joita sijoituspalveluyrityksestä aiheutuu sen asiakkaiden suojelulle tai rahoitusjärjestelmän vakaudelle vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

3.   Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimittava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten toimittamien tietojen perusteella toteuttamalla kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla vältetään tai korjataan 2 kohdassa tarkoitetut mahdolliset ongelmat ja riskit. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on pyynnöstä ilmoitettava yksityiskohtaisesti vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, miten ne ovat ottaneet huomioon kyseisten toimivaltaisten viranomaisten toimittamat tiedot ja havainnot.

4.   Jos vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset katsovat 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen ja havaintojen ilmoittamisen jälkeen, että kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset eivät ole toteuttaneet 3 kohdassa tarkoitettuja tarvittavia toimenpiteitä, vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat ilmoitettuaan asiasta kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, EPV:lle ja EAMV:lle toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet suojatakseen asiakkaita, joille palveluja tarjotaan, tai suojatakseen rahoitusjärjestelmän vakautta.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat saattaa EPV:n käsiteltäväksi tapaukset, joissa yhteistyöpyyntö, erityisesti tietojenvaihtoa koskeva pyyntö, on hylätty tai siihen ei ole vastattu kohtuullisessa ajassa. Tällaisten tapausten osalta EPV voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1093/2010 19 artiklan nojalla siirrettyjen valtuuksien mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta SEUT 258 artiklan soveltamista. EPV voi myös avustaa toimivaltaisia viranomaisia pääsemään sopimukseen tämän artiklan mukaisesta tietojenvaihdosta omasta aloitteestaan mainitun asetuksen 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

5.   Jos kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat eri mieltä vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten toimenpiteistä, ne voivat saattaa asian EPV:lle, joka käsittelee asian asetuksen (EU) N:o 1093/2010 19 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Toimiessaan mainitun artiklan mukaisesti EPV tekee päätöksensä yhden kuukauden kuluessa.

6.   Asetuksen (EU) 2019/2033 23 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan edellytyksen arvioinnissa sijoituspalveluyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi pyytää määritysosapuolen kotijäsenvaltion toimivaltaista viranomaista toimittamaan tietoja asianomaisen sijoituspalveluyrityksen vakuusvaatimuksen laskennassa käytetyistä vakuusmallista ja parametreistä.

7.   EPV laatii EAMV:tä kuultuaan luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joilla määritetään tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen tyyppiä ja luonnetta koskevat vaatimukset.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

8.   EPV laatii EAMV:tä kuultuaan luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa vahvistetaan tiedonantovelvollisuuksia varten vakiomuotoiset lomakkeet, mallit ja menettelyt sijoituspalveluyritysten valvonnan helpottamiseksi.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan mukaisesti.

9.   EPV toimittaa 7 ja 8 kohdassa tarkoitetut teknisten standardien luonnokset komissiolle viimeistään 26 päivänä kesäkuuta 2021.

1.   Jos toisessa jäsenvaltiossa toimiluvan saanut sijoituspalveluyritys harjoittaa toimintaansa sivuliikkeen kautta, vastaanottavien jäsenvaltioiden on huolehdittava, että kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat, ilmoitettuaan asiasta vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, tarkastaa itse tai tarkastusta varten nimeämiensä henkilöiden välityksellä paikalla 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot ja todentaa tällaiset sivuliikkeet.

2.   Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla on valvonnan kannalta ja silloin, kun ne katsovat sen olevan tarpeen rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi vastaanottavassa jäsenvaltiossa, valtuudet suorittaa tapauskohtaisesti paikalla tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia, jotka koskevat sijoituspalveluyritysten sivuliikkeiden toimintaa niiden alueella, ja vaatia sivuliikkeeltä tietoja sen toiminnasta.

Ennen tällaisten tarkastusten ja todentamisten suorittamista vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä kuultava kotijäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia.

Mahdollisimman pian kyseisten tarkastusten ja todentamisten päätökseen saattamisen jälkeen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille saadut tiedot sekä havainnot, jotka ovat merkityksellisiä asianomaisen sijoituspalveluyrityksen riskinarvioinnin kannalta.

1.   Tätä direktiiviä ja asetusta (EU) 2019/2033 sovellettaessa jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset ja kaikki henkilöt, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet näille toimivaltaisille viranomaisille, mukaan luettuina direktiivin 2014/65/EU 76 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut henkilöt, ovat salassapitovelvollisia.

Tällaiset toimivaltaiset viranomaiset ja henkilöt saavat ilmaista tehtävissään saamiaan luottamuksellisia tietoja ainoastaan tiivistetysti tai kootusti edellyttäen, ettei niistä voida tunnistaa yksittäisiä sijoituspalveluyrityksiä tai henkilöitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rikosoikeuden alaan kuuluvien tapausten käsittelyä.

Kun sijoituspalveluyritys on asetettu konkurssiin tai pakolliseen selvitystilaan, luottamuksellisia tietoja, jotka eivät koske kolmansia osapuolia, voidaan ilmaista siviili- tai kauppaoikeudellisessa menettelyssä, jos se on tarpeen kyseisten menettelyjen toteuttamiseksi.

2.   Toimivaltaiset viranomaiset saavat käyttää tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2019/2033 nojalla kerättyjä, vaihdettuja tai toimitettuja tietoja ainoastaan tehtäviensä hoitamiseen ja erityisesti seuraaviin tarkoituksiin:

3.   Luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt ja muut elimet, jotka eivät ole toimivaltaisia viranomaisia ja jotka saavat luottamuksellisia tietoja tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2019/2033 nojalla, saavat käyttää näitä tietoja ainoastaan niihin tarkoituksiin, joita varten toimivaltainen viranomainen ne nimenomaisesti luovuttaa tai kansallisen oikeuden mukaisesti.

4.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat vaihtaa luottamuksellisia tietoja 2 kohdan soveltamiseksi; ne voivat nimenomaisesti ilmoittaa, miten kyseisiä tietoja on käsiteltävä, ja ne voivat nimenomaisesti rajoittaa tietojen toimittamista edelleen.

5.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu velvoite ei estä toimivaltaisia viranomaisia toimittamasta luottamuksellisia tietoja komissiolle, jos nämä tiedot ovat tarpeen komission toimivallan käyttämiseksi.

6.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat toimittaa EPV:lle, EAMV:lle, EJRK:lle, jäsenvaltioiden keskuspankeille, Euroopan keskuspankkijärjestelmälle, jäljempänä 'EKPJ', ja Euroopan keskuspankille, kun nämä toimivat rahapoliittisina viranomaisina, sekä tarvittaessa maksu- ja toimitusjärjestelmien valvonnasta vastaaville viranomaisille luottamuksellisia tietoja, jos nämä tiedot ovat tarpeen niiden tehtävien hoitamiseksi.

1.   Rajoittamatta tämän direktiivin IV osaston 2 luvun 4 jaksossa tarkoitettuja valvontavaltuuksia, mukaan luettuina tutkintavaltuuksia ja toimivaltaisten viranomaisten valtuuksia määrätä korjaustoimenpiteitä, sekä jäsenvaltioiden oikeutta säätää ja määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt, jotka koskevat hallinnollisia seuraamuksia ja muita hallinnollisia toimenpiteitä, ja varmistettava, että niiden toimivaltaisilla viranomaisilla on valtuudet määrätä tällaisia seuraamuksia ja toimenpiteitä, joita sovelletaan tämän direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä annettujen kansallisten säännösten ja asetuksen (EU) 2019/2033 rikkomisiin, mukaan luettuina seuraavat tapaukset:

Jäsenvaltioiden, jotka eivät säädä hallinnollisia seuraamuksia koskevista säännöistä sellaisten rikkomisten osalta, joihin sovelletaan kansallista rikosoikeutta, on ilmoitettava komissiolle asianomaiset rikosoikeudelliset säännökset.

Hallinnollisten seuraamusten ja muiden hallinnollisten toimenpiteiden on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

2.   Edellä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin hallinnollisiin seuraamuksiin ja muihin hallinnollisiin toimenpiteisiin kuuluvat seuraavat:

Jos ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitettu yritys on tytäryritys, bruttotuloksi katsotaan perimmäisen emoyrityksen konsolidoidun tilinpäätöksen mukainen bruttotulo edellisenä tilikautena.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos sijoituspalveluyritys rikkoo tämän direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä annettuja kansallisia säännöksiä tai rikkoo asetuksen (EU) 2019/2033 säännöksiä, toimivaltainen viranomainen voi soveltaa hallinnollisia seuraamuksia ylimmän hallintoelimen jäseniin ja muihin luonnollisiin henkilöihin, jotka ovat kansallisen oikeuden mukaan vastuussa rikkomisesta.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että päättäessään 1 kohdassa tarkoitettujen hallinnollisten seuraamusten tai muiden hallinnollisten toimenpiteiden tyypistä ja hallinnollisten taloudellisten seuraamusten suuruudesta toimivaltaiset viranomaiset ottavat huomioon kaikki merkitykselliset olosuhteet, mukaan luettuina tapauksen mukaan seuraavat:

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset julkistavat ilman aiheetonta viivytystä virallisella verkkosivustollaan 18 artiklan mukaisesti määrätyt hallinnolliset seuraamukset ja muut hallinnolliset toimenpiteet, joihin ei ole haettu tai ei enää voi hakea muutosta. Julkistamisen on sisällettävä tiedot rikkomisen tyypistä ja luonteesta sekä sen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön henkilöllisyys, jolle seuraamus on määrätty tai jota vastaan toimenpide toteutetaan. Tiedot saa julkistaa vasta sen jälkeen, kun kyseiselle henkilölle on ilmoitettu kyseisistä seuraamuksista tai toimenpiteistä ja siinä laajuudessa kuin julkistaminen on tarpeen ja oikeasuhteista.

2.   Jos jäsenvaltiot sallivat sellaisten 18 artiklan nojalla määrättyjen hallinnollisten seuraamusten tai muiden hallinnollisten toimenpiteiden julkaisemisen, joihin on haettu muutosta, toimivaltaisten viranomaisten on julkaistava virallisella verkkosivustollaan myös tiedot muutoksenhaun tilasta ja tuloksesta.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on julkistettava 18 artiklan mukaisesti määrätyt hallinnolliset seuraamukset tai muut hallinnolliset toimenpiteet nimettöminä kaikissa seuraavissa tapauksissa:

4.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että tämän artiklan mukaisesti julkistetut tiedot pysyvät niiden virallisella verkkosivustolla vähintään viisi vuotta. Henkilötiedot voidaan säilyttää toimivaltaisen viranomaisen virallisella verkkosivustolla ainoastaan, jos sovellettavissa tietosuojasäännöissä niin sallitaan.

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset luovat tehokkaat ja luotettavat mekanismit, joiden avulla toimivaltaisille viranomaisille voidaan ilmoittaa nopeasti tämän direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä annettujen säännösten ja asetuksen (EU) 2019/2033 mahdollisista tai tosiasiallisista rikkomisista.

Näihin mekanismeihin kuuluvat seuraavat:

2.   Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyrityksillä on käytössään asianmukaiset menettelyt työntekijöitään varten, jotta he voivat ilmoittaa rikkomisista sisäisesti erityisen riippumattoman kanavan kautta. Työmarkkinaosapuolet voivat tarjota näitä menettelyjä edellyttäen, että kyseiset menettelyt tarjoavat samantasoisen suojan kuin mitä tarkoitetaan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa.

1.   Sijoituspalveluyrityksillä, jotka eivät täytä asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille säädettyjä edellytyksiä, on oltava hyvin perustellut, tehokkaat ja kattavat järjestelyt, strategiat ja prosessit, joiden avulla ne arvioivat ja jatkuvasti ylläpitävät tarvittavan sisäisen pääoman ja likvidien varojen määrää, tyyppiä ja jakautumista tasolla, joka riittää kattamaan senluonteiset ja ‐tasoiset riskit, joita sijoituspalveluyritykset voivat aiheuttaa toisille ja joita niihin itseensä kohdistuu tai saattaa kohdistua.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen järjestelyjen, strategioiden ja prosessien on oltava asianmukaisia ja oikeasuhteisia kyseessä olevan sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monimuotoisuuteen nähden. Niiden on oltava säännöllisen sisäisen arvioinnin kohteena.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää sijoituspalveluyrityksiä, jotka täyttävät asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille säädetyt edellytykset, soveltamaan tässä artiklassa säädettyjä vaatimuksia siinä määrin kuin toimivaltaiset viranomaiset katsovat sen asianmukaiseksi.

1.   Tätä jaksoa ei sovelleta, jos sijoituspalveluyritys toteaa asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdan perusteella täyttävänsä kaikki kyseisessä kohdassa pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille säädetyt edellytykset.

2.   Jos sijoituspalveluyritys, joka ei täytä kaikkia asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, täyttää myöhemmin kyseiset edellytykset, tämän jakson soveltaminen lakkaa kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona kyseiset edellytykset täytettiin. Tämän jakson soveltaminen sijoituspalveluyritykseen kyseisen ajanjakson jälkeen lakkaa vain, jos sijoituspalveluyritys kyseisen ajanjakson kuluessa täytti jatkuvasti ja keskeytyksettä asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset ja ilmoitti asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle.

3.   Jos sijoituspalveluyritys toteaa, ettei se täytä enää kaikkia asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, sen on ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle ja noudatettava tämän jakson säännöksiä 12 kuukauden kuluessa päivästä, jonka kyseinen arviointi tehtiin.

4.   Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset soveltavat 32 artiklan säännöksiä palkkioihin, jotka myönnetään palveluista tai työsuorituksesta sitä tilikautta seuraavana tilikautena, jona 3 kohdassa tarkoitettu arviointi tehtiin.

Jos tätä jaksoa ja asetuksen (EU) 2019/2033 8 artiklaa sovelletaan, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tätä jaksoa sovelletaan sijoituspalveluyrityksiin yksittäisinä yrityksinä.

Jos tätä jaksoa ja asetuksen (EU) 2019/2033 7 artiklan mukaista varovaisuusperiaatteen mukaista konsolidointia sovelletaan, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tätä jaksoa sovelletaan sijoituspalveluyrityksiin yksittäisinä yrityksinä ja konsolidoinnin perusteella.

Kolmannesta alakohdasta poiketen tätä jaksoa ei sovelleta tytäryrityksiin, jotka kuuluvat konsolidointiin ja jotka ovat sijoittautuneet kolmansiin maihin, jos unionissa oleva emoyritys voi osoittaa toimivaltaisille viranomaisille, että tämän jakson soveltaminen on sen kolmannen maan, johon kyseiset tytäryritykset ovat sijoittautuneet, lainsäädännön mukaan laitonta.

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyrityksillä on luotettavat hallinnointi- ja ohjausjärjestelyt, jotka muodostuvat kaikista seuraavista tekijöistä:

Ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitettujen palkitsemisjärjestelmien ja ‐käytäntöjen on oltava sukupuolineutraaleja.

2.   Vahvistettaessa 1 kohdassa tarkoitettuja järjestelyjä on otettava huomioon 28–33 artiklassa säädetyt perusteet.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen järjestelyjen on oltava asianmukaisia ja suhteutettuja sijoituspalveluyrityksen liiketoimintamalliin ja toimintaan liittyvien riskien luonteeseen, laajuuteen ja monimuotoisuuteen.

4.   EPV antaa EAMV:tä kuultuaan ohjeet 1 kohdassa tarkoitettujen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmien soveltamisesta.

EPV laatii EAMV:tä kuultuaan asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan mukaisesti ohjeet, joissa täsmennetään sijoituspalveluyrityksiä koskevat sukupuolineutraalit palkitsemisjärjestelmät.

EPV laatii kahden vuoden kuluttua kyseisten ohjeiden julkaisemisesta toimivaltaisten viranomaisten keräämien tietojen pohjalta raportin siitä, miten sijoituspalveluyritykset ovat soveltaneet sukupuolineutraaleja palkitsemisjärjestelmiä.

1.   Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset, joilla on sivuliike tai tytäryritys, joka on rahoituslaitos sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 26 alakohdassa, jäsenvaltiossa tai muussa kolmannessa maassa kuin siinä, jossa sijoituspalveluyritykselle on myönnetty toimilupa, julkistavat tällaisen jäsenvaltion ja kolmannen maan osalta vuosittain seuraavat tiedot:

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa mainitut tiedot tarkastetaan direktiivin 2006/43/EY mukaisesti ja liitetään, mikäli mahdollista, kyseisen sijoituspalveluyrityksen vuositilinpäätöksiin tai, tapauksen mukaan, konsolidoituihin tilinpäätöksiin.

1.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että sijoituspalveluyrityksen ylin hallintoelin hyväksyy ja arvioi säännöllisesti strategiat ja periaatteet, joita sovelletaan sijoituspalveluyrityksen riskinottohaluun ja sijoituspalveluyritykseen kohdistuvien tai mahdollisesti kohdistuvien riskien hallintaan, valvontaan ja vähentämiseen, ottaen huomioon sijoituspalveluyrityksen makrotaloudellinen toimintaympäristö ja suhdannevaihe.

2.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että ylin hallintoelin käyttää riittävästi aikaa varmistaakseen, että 1 kohdassa tarkoitetut asiat otetaan huomioon ja että se osoittaa riittävästi resursseja kaikkien sijoituspalveluyritykseen kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi.

3.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että sijoituspalveluyritykset luovat ylimpään hallintoelimeen raportointisuhteet, jotka koskevat kaikkia olennaisia riskejä ja riskinhallintapolitiikkoja sekä niiden mahdollisia muutoksia.

4.   Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kaikki sijoituspalveluyritykset, jotka eivät täytä 32 artiklan 4 kohdan a alakohdassa säädettyjä perusteita, perustavat riskikomitean, joka koostuu ylimmän hallintoelimen sellaisista jäsenistä, jotka eivät toimi liikkeenjohdollisessa tehtävässä asianomaisessa sijoituspalveluyrityksessä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun riskikomitean jäsenillä on oltava riittävät tiedot, taidot ja asiantuntemus, jotta he voivat ymmärtää sijoituspalveluyrityksen riskistrategian ja riskinottohalun sekä hallita ja valvoa niitä. Heidän on varmistettava, että riskikomitea antaa ylimmälle hallintoelimelle neuvoja sijoituspalveluyrityksen senhetkisestä ja tulevasta kokonaisriskinottohalusta ja -strategiasta ja avustaa ylintä hallintoelintä sen valvoessa, että toimiva johto panee tämän strategian täytäntöön. Kokonaisvastuu sijoituspalveluyrityksen riskistrategioista ja -politiikoista säilyy ylimmällä hallintoelimellä.

5.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että valvontatehtäväänsä hoitava ylin hallintoelin ja sen riskikomitea, jos sellainen on perustettu, saavat tietoa riskeistä, joille sijoituspalveluyritys altistuu tai voi altistua.

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava siitä, että sijoituspalveluyritysten käytössä on tehokkaat strategiat, toimintatavat, prosessit ja järjestelmät, joilla tunnistetaan, mitataan, hallitaan ja valvotaan seuraavia seikkoja:

Strategioiden, toimintatapojen, prosessien ja järjestelmien on oltava oikeassa suhteessa sijoituspalveluyrityksen monimuotoisuuteen, riskiprofiiliin ja toiminnan laajuuteen sekä ylimmän hallintoelimen vahvistamaan riskien sietorajaan, ja niissä on otettava huomioon sijoituspalveluyrityksen merkitys järjestelmän kannalta jokaisessa jäsenvaltiossa, jossa se harjoittaa liiketoimintaa.

Ensimmäisen alakohdan a alakohtaa ja toista alakohtaa sovellettaessa toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon asiakkaan varojen erottelua koskeva kansallinen lainsäädäntö.

Ensimmäisen alakohdan a alakohtaa sovellettaessa sijoituspalveluyritysten on pidettävä ammatillista vastuuvakuutusta tehokkaana riskinhallintavälineenä.

Sijoituspalveluyritykseen itseensä kohdistuvan riskin merkittäviä aiheuttajia ovat ensimmäisen alakohdan c alakohtaa sovellettaessa tilanteen mukaan varojen kirjanpitoarvon merkittävät muutokset, mukaan luettuina saamiset sidonnaisasiamiehiltä, asiakkaiden tai vastapuolten kaatuminen, positiot rahoitusvälineissä, ulkomaanvaluutat ja hyödykkeet sekä velvoitteet etuusperusteisille eläkejärjestelmille.

Sijoituspalveluyritysten on kiinnitettävä asianmukaista huomiota omiin varoihin kohdistuviin merkittäviin vaikutuksiin, jos tällaisia riskejä ei kateta asianmukaisesti asetuksen (EU) 2019/2033 11 artiklan mukaisesti lasketuissa omien varojen vaatimuksissa.

2.   Jos sijoituspalveluyritysten on ajettava alas tai lopetettava toimintoja, toimivaltaisten viranomaisten on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset kiinnittävät asianmukaista huomiota liiketoimintamalliensa ja -strategioidensa elinkelpoisuuden ja kestävyyden huomioon ottaen vaatimuksiin ja tarpeellisiin resursseihin, jotka ovat realistisia sekä ajallisesti että omien varojen ja likvidien varojen säilyttämisen kannalta, koko markkinoilta poistumisen ajan.

3.   Poiketen siitä, mitä 25 artiklassa säädetään, tämän artiklan 1 kohdan a, c ja d alakohtaa sovelletaan sijoituspalveluyrityksiin, jotka täyttävät asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille säädetyt edellytykset.

4.   Siirretään komissiolle valta hyväksyä 58 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän direktiivin täydentämiseksi, jotta varmistetaan, että sijoituspalveluyritysten strategiat, toimintatavat, prosessit ja järjestelmät ovat tehokkaita. Komissio ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden ja erityisesti uusien rahoitustuotteiden ja tilinpäätösstandardien kehityksen sekä kehityksen, jolla helpotetaan valvontakäytäntöjen lähentymistä.

1.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että sijoituspalveluyritykset noudattavat laatiessaan ja soveltaessaan palkitsemisjärjestelmää, joka koskee henkilöstöryhmiä, joihin kuuluvat toimiva johto, riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivat henkilöt, valvontatoiminnoissa työskentelevät henkilöt sekä kaikki henkilöstön jäsenet, joiden palkitsemisen kokonaismäärä on vähintään yhtä suuri kuin toimivan johdon tai riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivien henkilöiden pienimmän palkitsemisen määrä, ja joiden ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin tai sen hoitamiin varoihin, seuraavia periaatteita:

2.   Sovellettaessa 1 kohdan k alakohtaa jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että sijoituspalveluyritykset määrittelevät palkitsemisjärjestelmiensä kokonaismäärän kiinteiden ja muuttuvien osien asianmukaiset suhteet ottaen huomioon sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnan ja siihen liittyvät riskit sekä 1 kohdassa tarkoitettujen eri henkilöstöryhmien vaikutuksen sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritykset laativat 1 kohdassa tarkoitetut periaatteet ja soveltavat niitä tavalla, joka on oikeassa suhteessa niiden kokoon, sisäiseen organisaatioon sekä toiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monimuotoisuuteen.

4.   EPV laatii EAMV:tä kuultuaan luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joilla määritetään asianmukaiset perusteet sellaisten henkilöstöryhmien yksilöimiseksi, joiden ammatillisella toiminnalla on merkittävä vaikutus sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. EPV ja EAMV ottavat asianmukaisesti huomioon komission suosituksen 2009/384/EY (26) sekä direktiivien 2009/65/EY, 2011/61/EU ja 2014/65/EU mukaiset nykyiset palkitsemista koskevat ohjeet ja pyrkivät minimoimaan poikkeamat voimassa olevista säännöksistä.

EPV toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 26 päivänä kesäkuuta 2021.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyrityksen 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöstöryhmille myöntämä ja maksama muuttuva palkkio täyttää kaikki seuraavat vaatimukset 30 artiklan 3 kohdassa säädettyjä vastaavin edellytyksin:

2.   Sovellettaessa 1 kohtaa jäsenvaltioiden on varmistettava seuraavat seikat:

3.   Kun sovelletaan 1 kohdan j alakohtaa, siinä tarkoitettuihin välineisiin on sovellettava asianmukaista yhtiössä säilytettävää voittoa koskevaa politiikkaa, jonka tarkoituksena on saada yksityishenkilön kannustimet vastaamaan sijoituspalveluyrityksen, sen velkojien ja asiakkaiden pitkän aikavälin etuja. Jäsenvaltiot tai niiden toimivaltaiset viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa näiden välineiden tyyppiä ja rakennetta koskevia rajoituksia tai kieltää tiettyjen muuttuvien palkkioiden välineiden käyttö.

Sovellettaessa 1 kohdan l alakohtaa oikeus saada muuttuva palkkio syntyy portaittain suhteessa lykkäysajan kulumiseen.

Sovellettaessa 1 kohdan n alakohtaa, jos työntekijä lähtee sijoituspalveluyrityksen palveluksesta ennen eläkeikää, sijoituspalveluyrityksen on pidätettävä lisäeläke-etuudet viiden vuoden ajan j alakohdassa tarkoitettuina välineinä. Jos työntekijä saavuttaa eläkeiän ja siirtyy eläkkeelle, lisäeläke-etuudet on maksettava työtekijälle j alakohdassa tarkoitettuina välineinä, edellyttäen että työntekijä säilyttää etuuksia sijoituspalveluyrityksessä viiden vuoden ajan.

4.   Edellä olevan 1 kohdan j ja l alakohdan ja 3 kohdan kolmannen alakohdan säännöksiä ei sovelleta

5.   Poiketen siitä, mitä 4 kohdan a alakohdassa säädetään, jäsenvaltio voi korottaa kyseisessä alakohdassa tarkoitettua kynnysarvoa edellyttäen, että sijoituspalveluyritys täyttää seuraavat vaatimukset:

6.   Poiketen siitä, mitä 4 kohdan a alakohdassa säädetään, jäsenvaltio voi päättää alentaa kyseisessä alakohdassa säädettyä kynnysarvoa edellyttäen, että kynnysarvoa on aiheellista alentaa ottaen huomioon sijoituspalveluyrityksen toiminnan luonteen ja laajuuden, sen sisäisen organisaation ja tapauksen mukaan sen ryhmän ominaispiirteet, johon se kuuluu.

7.   Poiketen siitä, mitä 4 kohdan b alakohdassa säädetään, jäsenvaltio voi päättää, että henkilöstön jäseniin, joilla on oikeus vuotuiseen palkitsemisen muuttuvaan osaan, joka on alle kyseisessä kohdassa tarkoitetun kynnysarvon ja osuuden, ei sovelleta siinä vahvistettua poikkeusta kansallisten markkinoiden palkitsemiskäytäntöjen erityispiirteiden tai kyseisten henkilöstön jäsenten työtehtävien ja toimenkuvan luonteen vuoksi.

8.   EPV laatii EAMV:tä kuultuaan luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joilla määritetään sellaiset välineluokat, jotka täyttävät 1 kohdan j alakohdan iii alakohdassa säädetyt edellytykset, sekä määritetään 1 kohdan k alakohdassa säädetyt mahdolliset vaihtoehtoiset järjestelyt.

EPV toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 26 päivänä kesäkuuta 2021.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

9.   EPV laatii EAMV:tä kuultuaan ohjeita helpottamaan 4, 5 ja 6 kohdan täytäntöönpanoa ja varmistaa niiden yhdenmukaisen soveltamisen.

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritykset, jotka eivät täytä 32 artiklan 4 kohdan a alakohdassa säädettyjä perusteita, perustavat palkitsemiskomitean. Palkitsemiskomitean on oltava sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen, ja sen on pätevästi ja itsenäisesti arvioitava palkitsemisjärjestelmää ja -käytäntöjä sekä riskienhallintaa ja pääomien ja maksuvalmiuden hoitoa varten luotuja kannustimia. Palkitsemiskomitea voidaan perustaa ryhmätasolla.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palkitsemiskomitea vastaa palkitsemista koskevien päätösten valmistelusta, mukaan luettuina ne ylimmän hallintoelimen tekemät päätökset, joilla on vaikutuksia kyseisen laitoksen riskeihin ja niiden hallintaan. Palkitsemiskomitean puheenjohtajan sekä jäsenten on oltava sellaisia ylimmän hallintoelimen jäseniä, jotka eivät vastaa sijoituspalveluyrityksen päivittäisestä johtamisesta. Jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään työntekijöiden edustuksesta ylimmässä hallintoelimessä, palkitsemiskomiteaan on kuuluttava yksi tai useampia työtekijöiden edustajia.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä valmistellessaan palkitsemiskomitean on otettava huomioon yleinen etu sekä sijoituspalveluyrityksen osakkeenomistajien, sijoittajien ja muiden sidosryhmien pitkän aikavälin edut.

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset keräävät asetuksen (EU) 2019/2033 51 artiklan ensimmäisen alakohdan c ja d alakohdan mukaisesti julkistetut tiedot sekä sijoituspalveluyritysten sukupuolten palkkaeroista toimittamat tiedot ja käyttävät niitä palkitsemisjärjestelmien kehityssuuntien ja käytäntöjen vertailemiseen.

Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava kyseiset tiedot EPV:lle.

2.   EPV vertailee toimivaltaisilta viranomaisilta 1 ja 4 kohdan mukaisesti saatujen tietojen perusteella palkitsemiskehitystä ja -käytäntöjä unionin tasolla.

3.   EPV antaa EAMV:tä kuultuaan ohjeet, joissa täsmennetään moitteettomien palkitsemisjärjestelmien soveltaminen. Näissä ohjeissa on otettava huomioon ainakin 30–33 artiklassa tarkoitetut vaatimukset ja suosituksessa 2009/384/EY esitetyt moitteetonta palkka- ja palkkiopolitiikkaa koskevat periaatteet.

4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritykset toimittavat toimivaltaisille viranomaisille tiedot kunkin sijoituspalveluyrityksen luonnollisten henkilöiden määrästä, joiden palkkiot ovat miljoona euroa tai enemmän tilikautta kohden, mukaan lukien tiedot näiden henkilöiden tehtävien kuvauksesta, liiketoiminta-alueesta sekä palkan, tulospalkkioiden, pitkän aikavälin palkkioiden ja eläkemaksujen keskeisistä perusteista; tiedot on toimitettava miljoonan euron palkkaryhmittäin.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritykset toimittavat toimivaltaisille viranomaisille pyynnöstä kunkin ylimmän hallintoelimen tai toimivan johdon jäsenen palkan ja palkkioiden kokonaismäärän.

Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetut tiedot EPV:lle, joka julkaisee ne kotijäsenvaltioiden osalta koostetusti käyttäen yhteistä raportointikaavaa. EPV voi EAMV:tä kuultuaan laatia ohjeita helpottamaan tämän kohdan täytäntöönpanoa ja varmistamaan kerättyjen tietojen yhdenmukaisuuden.

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on siinä määrin kuin on asianmukaista ja tarpeen ja ottaen huomioon sijoituspalveluyrityksen koon, riskiprofiilin ja liiketoimintamallin tarkasteltava sijoituspalveluyritysten tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2019/2033 noudattamiseksi käyttöön ottamia järjestelyjä, strategioita, prosesseja ja mekanismeja ja arvioitava tarpeen mukaan seuraavat seikat sijoituspalveluyritysten riskien hyvän hallinnan ja kattamisen varmistamiseksi:

Toimivaltaisten viranomaisten on tätä kohtaa sovellettaessa otettava asianmukaisesti huomioon se, onko sijoituspalveluyrityksillä ammatillinen vastuuvakuutus.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset päättävät 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin toteuttamistiheyden ja perusteellisuuden ja soveltavat siinä suhteellisuusperiaatetta ottamalla huomioon kyseessä olevien sijoituspalveluyritysten toiminnan suuruuden, luonteen, laajuuden ja monimuotoisuuden sekä tarvittaessa sen merkityksen koko rahoitusjärjestelmälle.

Toimivaltaisten viranomaisten on tapauskohtaisesti päätettävä, tehdäänkö asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille säädetyt edellytykset täyttävistä sijoituspalveluyrityksistä arviointi ja missä muodossa se tehdään, ainoastaan, jos ne katsovat sen olevan tarpeen kyseisten sijoituspalveluyritysten toiminnan suuruuden, luonteen, laajuuden ja monimuotoisuuden vuoksi.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa on otettava huomioon hallussa pidettyjen asiakkaan varojen erottelua koskeva kansallinen lainsäädäntö.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettua arviointia tehdessään saatava tutustua ylimmän hallintoelimen ja sen komiteoiden kokousten esityslistoihin, pöytäkirjoihin ja liiteasiakirjoihin sekä ylimmän hallintoelimen toiminnan sisäisen ja ulkoisen arvioinnin tuloksiin.

4.   Siirretään komissiolle valta hyväksyä 58 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän direktiivin täydentämiseksi, jotta varmistetaan, että sijoituspalveluyritysten järjestelyt, strategiat, prosessit ja mekanismit varmistavat kyseisten yritysten riskien hyvän hallinnan ja kattamisen. Komissio ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden ja erityisesti uusien rahoitustuotteiden ja tilinpäätösstandardien kehityksen sekä kehityksen, jolla helpotetaan valvontakäytäntöjen lähentymistä.

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset tarkastelevat jatkuvasti ja vähintään joka kolmas vuosi, täyttävätkö sijoituspalveluyritykset asetuksen (EU) 2019/2033 22 artiklassa tarkoitetut sisäisten mallien käyttöä koskevan luvan edellytykset. Toimivaltaisten viranomaisten on erityisesti otettava huomioon sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnan muutokset ja kyseisten sisäisten mallien soveltaminen uusiin tuotteisiin sekä tarkasteltava ja arvioitava sitä, soveltaako sijoituspalveluyritys kehittyneitä ja ajan tasalla olevia tekniikoita ja käytäntöjä näissä sisäisissä malleissaan. Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että olennaiset puutteet, joita havaitaan riskien kattamisessa sijoituspalveluyrityksen sisäisillä malleilla, korjataan, tai toteutettava toimia puutteiden vaikutusten lieventämiseksi esimerkiksi määräämällä pääomavaatimuksen korotuksia tai korottamalla kertoimia.

2.   Jos markkinaan kohdistuvan riskin sisäisten mallien tapauksessa useat asetuksen (EU) N:o 575/2013 366 artiklassa tarkoitetut ylitykset osoittavat, että sisäiset mallit eivät ole tai eivät enää ole tarkkoja, toimivaltaisten viranomaisten on peruutettava lupa sisäisten mallien käyttöön tai toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sisäisiä malleja parannetaan viipymättä ja asetetussa määräajassa.

3.   Jos sijoituspalveluyritys, jolle on myönnetty lupa käyttää sisäisiä malleja, ei enää täytä kyseisten sisäisten mallien soveltamista koskevia vaatimuksia, toimivaltaisten viranomaisten on vaadittava sijoituspalveluyritykseltä joko osoitusta siitä, että noudattamatta jättämisen vaikutus on vähäinen, tai vaatimusten täyttämistä koskevan suunnitelman ja määräajan esittämistä. Toimivaltaisten viranomaisten on vaadittava parannuksia esitettyyn suunnitelmaan, jos on epätodennäköistä, että sen tuloksena on täydellinen vaatimustenmukaisuus tai jos määräaika ei ole asianmukainen.

Jos on epätodennäköistä, että sijoituspalveluyritys noudattaa vaatimuksia asetetussa määräajassa, tai se ei ole tyydyttävällä tavalla osoittanut, että noudattamatta jättämisen vaikutus on vähäinen, jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että toimivaltaiset viranomaiset peruuttavat luvan käyttää sisäisiä malleja tai rajoittavat sen koskemaan aloja, joilla vaatimukset täyttyvät, tai aloja, joilla vaatimustenmukaisuus voidaan saavuttaa asianmukaisessa määräajassa.

4.   EPV analysoi eri sijoituspalveluyritysten sisäisiä malleja ja sitä, miten sisäisiä malleja käyttävät sijoituspalveluyritykset käsittelevät samanlaisia riskejä tai vastuita. Se ilmoittaa asiasta EAMV:lle.

Johdonmukaisten, tehokkaiden ja vaikuttavien valvontakäytäntöjen edistämiseksi EPV laatii kyseisen analyysin pohjalta ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan mukaisesti ohjeita viitearvoineen siitä, miten sijoituspalveluyritysten on käytettävä sisäisiä malleja ja miten näitä sisäisiä malleja on sovellettava samanlaisiin riskeihin tai vastuisiin.

Jäsenvaltioiden on kannustettava toimivaltaisia viranomaisia ottamaan huomioon kyseisen analyysin ja kyseiset ohjeet 1 kohdassa tarkoitettua tarkastelua varten.

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisilla viranomaisilla on sellaiset valvontavaltuudet puuttua sijoituspalveluyritysten toimintaan, jotka ovat tarpeen niiden tehtävien hoitamiseksi tehokkaasti ja oikeasuhteisella tavalla.

2.   Sovellettaessa 36 artiklaa, 37 artiklan 3 kohtaa ja 38 artiklaa sekä asetusta (EU) 2019/2033 toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava valtuudet

3.   Sovellettaessa 2 kohdan j alakohtaa toimivaltaiset viranomaiset saavat asettaa lisäraportointia tai useammin tapahtuvaa raportointia koskevia vaatimuksia sijoituspalveluyrityksille vain, jos ilmoitettavat tiedot eivät ole päällekkäisiä muiden tietojen kanssa ja jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

Tietojen katsotaan olevan päällekkäisiä, jos toimivaltaisella viranomaisella on jo hallussaan samat tai olennaisilta osin samat tiedot, toimivaltainen viranomainen voi tuottaa ne tai sama toimivaltainen viranomainen voi saada ne muilla keinoilla kuin vaatimalla sijoituspalveluyritystä ilmoittamaan ne. Toimivaltainen viranomainen ei saa vaatia näitä lisätietoja, jos tiedot ovat toimivaltaisen viranomaisen saatavilla eri muodossa tai tarkkuustasolla kuin ilmoitettavat lisätiedot eikä eri muoto tai tarkkuustaso estä sitä tuottamasta olennaisilta osin vastaavia tietoja.

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on asetettava 39 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu omien varojen lisävaatimus ainoastaan silloin, kun ne toteavat 36 ja 37 artiklan mukaisesti suoritettujen tarkastelujen perusteella sijoituspalveluyrityksen osalta jonkin seuraavista tilanteista:

2.   Sovellettaessa tämän artiklan 1 kohdan a alakohtaa katsotaan, ettei riskejä tai riskitekijöitä ole lainkaan tai riittävästi katettu asetuksen (EU) 2019/2033 kolmannessa ja neljännessä osassa säädetyillä omien varojen vaatimuksilla vain, jos sellaisen pääoman määrä, tyyppi ja jakautuminen, jota toimivaltainen viranomainen pitää riittävänä suoritettuaan vakavaraisuuden arvioinnin sijoituspalveluyritysten tämän direktiivin 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteuttaman arvioinnin perusteella, ovat suuremmat kuin asetuksen (EU) 2019/2033+ kolmannessa tai neljännessä osassa säädetty sijoituspalveluyrityksen omien varojen vaatimus.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa riittävään pääomaan voi kuulua riskejä tai riskitekijöitä, jotka on nimenomaisesti jätetty asetuksen (EU) 2019/2033 kolmannessa tai neljännessä osassa säädetyn omien varojen vaatimuksen ulkopuolelle.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä 39 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisen omien varojen lisävaatimuksen taso tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti riittävänä pidetyn pääoman ja asetuksen (EU) 2019/2033 kolmannessa tai neljännessä osassa säädetyn omien varojen vaatimuksen erotuksena.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset täyttävät 39 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun omien varojen lisävaatimuksen omilla varoilla seuraavien edellytysten mukaisesti:

5.   Toimivaltaisen viranomaisen on perusteltava kirjallisesti päätös asettaa 39 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu omien varojen lisävaatimus antamalla selkeä selvitys tämän artiklan 1–4 kohdassa tarkoitettuja seikkoja koskevasta täysimääräisestä arvioinnista. Tähän sisältyvät tämän artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa erityiset perustelut siitä, miksi 41 artiklan 1 kohdan mukaan vahvistetun pääoman tason ei enää katsota riittävän.

6.   EPV laatii EAMV:tä kuultuaan teknisten sääntelystandardien luonnokset, joilla määritetään, kuinka 2 kohdassa tarkoitetut riskit ja riskitekijät mitataan, mukaan luettuina riskit tai riskitekijät, jotka on nimenomaisesti jätetty asetuksen (EU) 2019/2033 kolmannessa tai neljännessä osassa säädettyjen omien varojen vaatimusten ulkopuolelle.

EPV:n on varmistettava, että teknisten sääntelystandardien luonnokset sisältävät ohjeellisia laadullisia tunnuslukuja 39 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja omien varojen määriä varten ottaen huomioon sijoituspalveluyritysten erilaiset liiketoimintamallit ja oikeudelliset muodot ja että ne ovat oikeasuhteisia, kun otetaan huomioon

EPV toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 26 päivänä kesäkuuta 2021.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

7.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat asettaa 1–6 kohdan mukaisesti omien varojen lisävaatimuksen asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille säädetyt edellytykset täyttäville sijoituspalveluyrityksille tapauskohtaisen arvioinnin perusteella ja jos ne katsovat sen olevan perusteltua.

1.   Suhteellisuusperiaatteen huomioon ottaen ja oikeassa suhteessa sellaisten sijoituspalveluyritysten, jotka eivät täytä asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille säädettyjä edellytyksiä, harjoittaman toiminnan suuruuteen, merkitykseen järjestelmän kannalta, luonteeseen, laajuuteen ja monimuotoisuuteen, toimivaltaiset viranomaiset voivat edellyttää, että tällaisten sijoituspalveluyritysten omien varojen taso ylittää 24 artiklan perusteella riittävästi asetuksen (EU) 2019/2033 kolmannessa osassa ja tässä direktiivissä asetetut vaatimukset, myös 39 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut omien varojen lisävaatimukset, sen varmistamiseksi, että suhdannevaihtelut eivät johda kyseisten vaatimusten rikkomiseen tai uhkaa sijoituspalveluyrityksen kykyä ajaa toimintansa alas tai lopettaa se hallitusti.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on tarvittaessa tarkasteltava kunkin sijoituspalveluyrityksen, joka ei täytä asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille säädettyjä edellytyksiä, tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti asettamaa omien varojen tasoa ja tarpeen mukaan ilmoitettava kyseiselle sijoituspalveluyritykselle tämän tarkastelun päätelmistä ja myös tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti asetetun omien varojen tason mukauttamista koskevista odotuksista. Tällaiseen ilmoitukseen on sisällyttävä päivämäärä, johon mennessä toimivaltainen viranomainen edellyttää mukautuksen olevan valmis.

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on asetettava tämän direktiivin 39 artiklan 2 kohdan k alakohdassa tarkoitettuja erityisiä maksuvalmiusvaatimuksia vain, jos ne tämän direktiivin 36 ja 37 artiklan mukaisesti suoritettujen arviointien perusteella toteavat, että sijoituspalveluyritys, joka ei täytä asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille säädettyjä edellytyksiä, tai joka täyttää asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset mutta jota ei ole vapautettu asetuksen (EU) 2019/2033 43 artiklan 1 kohdassa säädetystä maksuvalmiusvaatimuksesta, on jossakin seuraavista tilanteista:

2.   Sovellettaessa tämän artiklan 1 kohdan a alakohtaa katsotaan, että likviditeettiriskiä tai ‐riskitekijöitä ei ole lainkaan tai riittävästi katettu asetuksen (EU) 2019/2033 viidennessä osassa säädetyllä maksuvalmiusvaatimuksella vain, jos sellaisen likviditeetin määrät ja tyypit, jota toimivaltainen viranomainen pitää riittävänä suoritettuaan vakavaraisuuden arvioinnin sijoituspalveluyritysten tämän direktiivin 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteuttaman arvioinnin perusteella, ovat suuremmat kuin asetuksen (EU) 2019/2033 viidennessä osassa säädetty sijoituspalveluyrityksen maksuvalmiusvaatimus.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä tämän direktiivin 39 artiklan 2 kohdan k alakohdan mukaisen erityisen maksuvalmiusvaatimuksen taso tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti riittävänä pidetyn likviditeetin ja asetuksen (EU) 2019/2033 viidennessä osassa säädetyn maksuvalmiusvaatimuksen erotuksena.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten on vaadittava, että sijoituspalveluyritykset täyttävät tämän direktiivin 39 artiklan 2 kohdan k alakohdassa tarkoitetun erityisen maksuvalmiusvaatimuksen käteisvaroilla asetuksen (EU) 2019/2033 43 artiklan mukaisesti.

5.   Toimivaltaisen viranomaisen on perusteltava kirjallisesti päätös asettaa erityinen maksuvalmiusvaatimus 39 artiklan 2 kohdan k alakohdan nojalla antamalla selkeä selvitys tämän artiklan 1–3 kohdassa tarkoitettuja seikkoja koskevasta täysimääräisestä arvioinnista.

6.   EPV laatii EAMV:tä kuultuaan luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joilla määritetään sijoituspalveluyritysten koko, rakenne ja sisäinen organisaatio sekä kyseisten yritysten toiminnan luonne, laajuus ja monimuotoisuus asianmukaisesti huomioon ottaen, kuinka 2 kohdassa tarkoitetut likviditeettiriski ja -riskitekijät mitataan.

EPV toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 26 päivänä kesäkuuta 2021.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava EPV:lle

EPV toimittaa tässä kohdassa tarkoitetut tiedot EAMV:lle.

2.   EPV arvioi EAMV:tä kuultuaan toimivaltaisten viranomaisten toimittamia tietoja vakavaraisuuden arviointiprosessin johdonmukaistamiseksi. Saattaakseen arviointinsa päätökseen EPV voi EAMV:tä kuultuaan pyytää toimivaltaisilta viranomaisilta lisätietoja suhteellisuusperiaatetta noudattaen ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 35 artiklan mukaisesti.

EPV julkaisee verkkosivustollaan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetut koostetut tiedot.

EPV raportoi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, missä määrin jäsenvaltiot ovat lähentyneet toisiaan tämän luvun soveltamisessa. EPV tekee tarvittaessa vertaisarviointeja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 30 artiklan mukaisesti. Se ilmoittaa tällaisesta vertaisarvioinnista EAMV:lle.

EPV antaa asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan mukaisesti ja EAMV antaa asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan mukaisesti toimivaltaisille viranomaisille ohjeet, joissa sijoituspalveluyritysten koko, rakenne ja sisäinen organisaatio sekä kyseisten yritysten toiminnan luonne, laajuus ja monimuotoisuus huomioon ottaen täsmennetään yhteiset menettelyt ja menetelmät, jotka koskevat 1 kohdassa tarkoitettua vakavaraisuuden arviointiprosessia ja tämän direktiivin 29 artiklassa tarkoitettujen riskien käsittelyn arviointia.

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos sijoituspalveluyritysryhmän toimintaa johtaa unionissa emoyrityksenä toimiva sijoituspalveluyritys, konsolidoitua valvontaa tai ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen valvontaa harjoittaa kyseisen unionissa emoyrityksenä toimivan sijoituspalveluyrityksen toimivaltainen viranomainen.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos sijoituspalveluyrityksen emoyritys on unionissa emoyrityksenä toimiva sijoitusalan holdingyhtiö tai unionissa emoyrityksenä toimiva rahoitusalan sekaholdingyhtiö, konsolidoitua valvontaa tai ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen valvontaa harjoittaa kyseisen sijoituspalveluyrityksen toimivaltainen viranomainen.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos kahdella tai useammalla sijoituspalveluyrityksellä, jotka ovat saaneet toimiluvan kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa, on sama unionissa emoyrityksenä toimiva sijoitusalan holdingyhtiö tai sama unionissa emoyrityksenä toimiva rahoitusalan sekaholdingyhtiö, konsolidoitua valvontaa tai ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen valvontaa harjoittaa sen sijoituspalveluyrityksen osalta toimivaltainen viranomainen, jolla on toimilupa jäsenvaltiossa, jossa sijoitusalan holdingyhtiö tai rahoitusalan sekaholdingyhtiö on perustettu.

4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa toimiluvan saaneiden kahden tai useamman sijoituspalveluyrityksen emoyritykset muodostuvat useammista sijoitusalan holdingyhtiöistä tai rahoitusalan sekaholdingyhtiöistä, joiden pääkonttorit ovat eri jäsenvaltioissa, ja jos jokaisessa näistä jäsenvaltioista on sijoituspalveluyritys, konsolidoitua valvontaa tai ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen valvontaa harjoittaa sen sijoituspalveluyrityksen osalta toimivaltainen viranomainen, jonka taseen loppusumma on suurin.

5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos kahdella tai useammalla sijoituspalveluyrityksellä, jotka ovat saaneet toimiluvan unionissa, on emoyrityksenä sama unionissa toimiva sijoitusalan holdingyhtiö tai sama unionissa toimiva rahoitusalan sekaholdingyhtiö eikä mikään näistä sijoituspalveluyrityksistä ole saanut toimilupaa jäsenvaltiossa, jossa sijoitusalan holdingyhtiö tai rahoitusalan sekaholdingyhtiö on perustettu, konsolidoitua valvontaa tai ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen valvontaa harjoittaa sen sijoituspalveluyrityksen osalta toimivaltainen viranomainen, jonka taseen loppusumma on suurin.

6.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat yhteisellä sopimuksella olla soveltamatta 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja perusteita, jos niiden soveltaminen olisi epätarkoituksenmukaista konsolidoidun valvonnan tai ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen tehokkaan valvonnan kannalta ottaen huomioon kyseessä olevat sijoituspalveluyritykset ja niiden toimintojen merkitys asianomaisissa jäsenvaltioissa, ja nimetä jonkin muun toimivaltaisen viranomaisen toteuttamaan pääomavaatimuksen noudattamisen konsolidoidun valvonnan tai valvonnan. Toimivaltaisten viranomaisten on tällaisissa tapauksissa ennen päätöksensä tekemistä annettava unionissa emoyrityksenä toimivalle sijoitusalan holdingyhtiölle tai unionissa emoyrityksenä toimivalle rahoitusalan sekaholdingyhtiölle tai sille sijoituspalveluyritykselle, jonka taseen loppusumma on suurin, mahdollisuus esittää kantansa kyseisestä päätöksestä. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle ja EPV:lle kaikista tällaisista päätöksistään.

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin 46 artiklan mukaisesti määritetty ryhmän valvoja voi tarvittaessa perustaa valvontakollegioita, jotta voidaan helpottaa tässä artiklassa tarkoitettujen tehtävien hoitamista ja varmistaa yhteensovittaminen ja yhteistyö asiaankuuluvien kolmansien maiden valvontaviranomaisten kanssa erityisesti kun se on tarpeen sovellettaessa asetuksen (EU) 2019/2033 23 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohtaa ja 2 kohtaa vakuusmallia koskevien asiaankuuluvien tietojen vaihtamiseksi ja päivittämiseksi ehdot täyttävien keskusvastapuolten valvontaviranomaisten kanssa.

2.   Valvontakollegiot muodostavat puitteet, joiden avulla ryhmän valvoja, EPV ja toimivaltaiset viranomaiset huolehtivat seuraavista tehtävistä:

3.   Valvontakollegioita voidaan tarvittaessa perustaa myös, jos unionissa toimivan sijoituspalveluyrityksen, unionissa emoyrityksenä toimivan sijoitusalan holdingyhtiön tai unionissa emoyrityksenä toimivan rahoitusalan sekaholdingyhtiön johtaman sijoituspalveluyritysryhmän tytäryritykset sijaitsevat kolmannessa maassa.

4.   EPV osallistuu asetuksen (EU) N:o 1093/2010 21 artiklan mukaisesti valvontakollegioiden kokouksiin.

5.   Seuraavat viranomaiset ovat valvontakollegion jäseniä:

6.   Edellä 46 artiklan mukaisesti määritetty ryhmän valvoja toimii valvontakollegion kokousten puheenjohtajana ja tekee päätökset. Ryhmän valvojan on toimitettava kaikille valvontakollegion jäsenille ennalta täydelliset tiedot tällaisten kokousten järjestämisestä, keskeisistä käsiteltävistä kysymyksistä sekä suunnitelluista toimista. Ryhmän valvojan on myös toimitettava kaikille valvontakollegion jäsenille riittävän ajoissa täydelliset tiedot päätöksistä, joita kyseisissä kokouksissa on tehty, tai toteutetuista toimenpiteistä.

Ryhmän valvojan on otettava huomioon 5 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten suunnitteleman tai yhteensovittaman valvontatoiminnan merkitys, kun se tekee päätöksiä.

Valvontakollegioiden perustaminen ja toiminta virallistetaan kirjallisin järjestelyin.

7.   Jos ryhmän valvojan tekemästä valvontakollegioiden toimintaa koskevasta päätöksestä on erimielisyyttä, mikä tahansa kyseisistä toimivaltaisista viranomaisista voi saattaa asian EPV:n käsiteltäväksi ja pyytää EPV:n apua asetuksen (EU) N:o 1093/2010 19 artiklan mukaisesti.

EPV voi myös avustaa toimivaltaisia viranomaisia omasta aloitteestaan, jos tämän artiklan mukaisesta valvontakollegioiden toiminnasta on erimielisyyttä, asetuksen (EU) N:o 1093/2010 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

8.   EPV laatii EAMV:tä kuultuaan luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, jotta voidaan määrittää tarkemmin olosuhteet, joissa valvontakollegiot suorittavat 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviään.

EPV toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 26 päivänä kesäkuuta 2021.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ryhmän valvoja ja 48 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset antavat toisilleen vaatimusten mukaisesti kaikki merkitykselliset tiedot, kuten

2.   Toimivaltaiset viranomaiset ja ryhmän valvoja voivat saattaa asian EPV:n käsiteltäväksi asetuksen (EU) N:o 1093/2010 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jos asiaa koskevia tietoja ei ole toimitettu 1 kohdan mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä tai jos yhteistyöpyyntö, erityisesti kun on kysymys merkityksellisten tietojen vaihdosta, on hylätty tai siihen ei ole vastattu kohtuullisessa ajassa.

EPV voi asetuksen (EU) N:o 1093/2010 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti ja omasta aloitteestaan avustaa toimivaltaisia viranomaisia yhdenmukaisten yhteistyömenettelyjen kehittämisessä.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset kuulevat toisiaan ennen sellaisen päätöksen tekemistä, joka voi olla merkittävä toisten toimivaltaisten viranomaisten valvontatehtävien kannalta, seuraavista seikoista:

4.   Ryhmän valvojaa on kuultava, kun toimivaltaisten viranomaisten on määrättävä huomattavia seuraamuksia tai toteutettava muita poikkeuksellisia toimenpiteitä 3 kohdan b alakohdan mukaisesti.

5.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, toimivaltaisen viranomaisen ei tarvitse kuulla muita toimivaltaisia viranomaisia kiireellisissä tapauksissa tai jos kuuleminen voisi vaarantaa sen päätöksen tehokkuuden, jolloin toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava viipymättä muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille päätöksestään olla kuulematta.

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun jonkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevia sijoituspalveluyrityksiä, sijoitusalan holdingyhtiöitä, rahoitusalan sekaholdingyhtiöitä, rahoituslaitoksia, oheispalveluyrityksiä, monialan holdingyhtiöitä tai tytäryhtiöitä, muun muassa vakuutusyhtiöiden tytäryhtiöitä, koskevia tietoja, ja kun se esittää tätä koskevan pyynnön, kyseisen toisen jäsenvaltion asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset suorittavat tarkastuksen 2 kohdan mukaisesti.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten, jotka ovat vastaanottaneet 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön, on toimittava jollakin seuraavalla tavalla:

Sovellettaessa a tai c alakohtaa pyynnön esittäneiden toimivaltaisten viranomaisten on voitava osallistua tarkastukseen.

1.   Jäsenvaltioiden on säädettävä, että jos sijoituspalveluyrityksen emoyhtiö on monialan holdingyhtiö, sijoituspalveluyrityksen valvonnasta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset voivat

2.   Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, että niiden toimivaltaiset viranomaiset voivat tehdä tarkastuksia tai antaa ulkopuolisille tarkastajille tehtäväksi tehdä tarkastuksia paikalla monialan holdingyhtiöiltä tai niiden tytäryrityksiltä saatujen tietojen tarkastamiseksi.

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos vähintään kaksi sijoituspalveluyritystä, jotka ovat sellaisen saman emoyrityksen tytäryrityksiä, jonka pääkonttori on kolmannessa maassa, eivät kuulu tehokkaan valvonnan piiriin ryhmän tasolla, toimivaltainen viranomainen arvioi, valvooko sijoituspalveluyrityksiä kolmannen maan valvontaviranomainen, joka vastaa tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2019/2033 ensimmäisen osan mukaista valvontaa.

2.   Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa arvioinnissa todetaan, ettei vastaavaa valvontaa sovelleta, jäsenvaltioiden on sallittava asianmukaisten valvontatekniikoiden käyttö, joilla saavutetaan valvonnan tavoitteet asetuksen (EU) 2019/2033 7 ja 8 artiklan mukaisesti. Sen toimivaltaisen viranomaisen, joka olisi ryhmän valvoja, jos emoyritys olisi sijoittautunut unioniin, on päätettävä näistä valvontatekniikoista kuultuaan muita asianomaisia toimivaltaisia viranomaisia. Kaikista tämän kohdan nojalla toteutettavista toimista on ilmoitettava muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille, EPV:lle ja komissiolle.

3.   Se toimivaltainen viranomainen, joka olisi ryhmän valvoja, jos emoyritys olisi sijoittautunut unioniin, voi erityisesti vaatia sijoitusalan holdingyhtiön tai rahoitusalan sekaholdingyhtiön perustamista unionissa ja soveltaa asetuksen (EU) 2019/2033 7 ja 8 artiklaa kyseiseen sijoitusalan holdingyhtiöön tai kyseiseen rahoitusalan sekaholdingyhtiöön.

1.   Toimivaltaisen viranomaisen on julkistettava kaikki seuraavat tiedot:

2.   Edellä 1 kohdan mukaisesti julkistettavien tietojen on oltava riittävän kattavia ja täsmällisiä, jotta eri jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat vertailla 1 kohdan b, c ja d alakohdan soveltamista tarkoituksenmukaisesti.

3.   Tiedot on julkistettava yhteisessä muodossa, ja ne on ajantasaistettava säännöllisesti. Niiden on oltava saatavilla yhdessä sähköisessä osoitteessa.

4.   EPV laatii EAMV:tä kuultuaan teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset, joissa määritetään 1 kohdassa lueteltujen tietojen muoto, rakenne, sisällysluettelo ja vuotuinen julkistamisajankohta.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan mukaisesti.

5.   EPV toimittaa 4 kohdassa tarkoitetut teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 26 päivänä kesäkuuta 2021.

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 25 päivästä joulukuuta 2019 viiden vuoden ajaksi 3 artiklan 2 kohdassa, 29 artiklan 4 kohdassa ja 36 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 2 kohdassa, 29 artiklan 4 kohdassa ja 36 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevien 3 artiklan 2 kohdan, 29 artiklan 4 kohdan ja 36 artiklan 4 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

1.   Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät toimenpiteet viimeistään 26 päivänä kesäkuuta 2021. Niiden on viipymättä ilmoitettava tästä komissiolle.

Jäsenvaltioiden on sovellettava kyseisiä toimenpiteitä 26 päivästä kesäkuuta 2021. Jäsenvaltioiden on kuitenkin sovellettava 64 artiklan 5 alakohdan noudattamisen edellyttämiä toimenpiteitä 26 päivästä maaliskuuta 2020.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa toimenpiteissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Kun tämä direktiivi on tullut voimaan, jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden tässä direktiivissä säänneltyjä kysymyksiä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten luonnokset, jotka jäsenvaltiot aikovat antaa, toimitetaan komissiolle riittävän ajoissa, jotta se voi esittää huomautuksensa.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle ja EPV:lle.

Jos jäsenvaltioiden vahvistamia saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevia toimenpiteitä koskevaan ilmoitukseen liittyvät asiakirjat eivät ole riittäviä siihen, että voitaisiin arvioida kaikilta osin, ovatko saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevat säännökset tämän direktiivin tiettyjen säännösten mukaisia, komissio voi EPV:n pyynnöstä suorittaakseen asetuksen (EU) N:o 1093/2010 mukaiset tehtävänsä tai omasta aloitteestaan pyytää jäsenvaltioita toimittamaan yksityiskohtaisempia tietoja saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä kyseessä olevien säännösten ja tämän direktiivin täytäntöönpanosta.