5.12.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 314/64


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2019/2034,

annettu 27 päivänä marraskuuta 2019,

sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta ja direktiivien 2002/87/EY, 2009/65/EY, 2011/61/EU, 2013/36/EU, 2014/59/EU ja 2014/65/EU muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Vankka vakavaraisuusvalvonta on olennainen osa sääntelyllisiä edellytyksiä, joiden nojalla rahoituslaitokset tarjoavat palveluja unionissa. Sijoituspalveluyrityksiin, kuten myös luottolaitoksiin, sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 575/2013 (4) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2013/36/EU (5) niiden vakavaraisuuskohtelun ja -valvonnan osalta, kun taas niiden toimilupa- ja muista organisaatiota ja toimintaa koskevista vaatimuksista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/65/EU (6).

(2)

Nykyiset asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaiset vakavaraisuusjärjestelmät perustuvat suurelta osin Baselin pankkivalvontakomitean suuria pankkiryhmiä varten laatimiin peräkkäin julkaistuihin kansainvälisiin sääntelystandardeihin, ja niillä puututaan vain osittain useiden sijoituspalveluyritysten erilaisiin toimintoihin liittyviin erityisriskeihin. Kyseisille sijoituspalveluyrityksille ominaisiin erityisiin heikkouksiin ja riskeihin olisi sen vuoksi puututtava tehokkailla, asianmukaisilla ja oikeasuhteisilla unionin tason vakavaraisuusjärjestelyillä, joilla autetaan luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset koko unionissa, varmistetaan vaikuttava vakavaraisuusvalvonta siten, että samalla hillitään säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia, ja varmistetaan riittävä pääoma sijoituspalveluyritysten riskejä ajatellen.

(3)

Vankalla vakavaraisuusvalvonnalla olisi varmistettava, että sijoituspalveluyrityksiä hoidetaan hallitusti ja niiden asiakkaiden etujen mukaisesti. Vakavaraisuusvalvonnassa olisi otettava huomioon sijoituspalveluyritysten ja niiden asiakkaiden mahdollisuudet ottaa liiallisia riskejä ja sijoituspalveluyritysten ottamien ja niiden aiheuttamien riskien eri asteet. Tällaisella vakavaraisuusvalvonnalla olisi myös pyrittävä välttämään sijoituspalveluyrityksille aiheutuva kohtuuton hallinnollinen rasitus. Vakavaraisuusvalvonnalla olisi kuitenkin myös mahdollistettava tasapaino sijoituspalveluyritysten turvallisuuden ja vakauden varmistamisen ja liiallisten kustannusten välttämisen välillä, koska liialliset kustannukset saattavat vaarantaa niiden liiketoiminnan kannattavuuden.

(4)

Monet asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU kehykseen perustuvat vaatimukset on suunniteltu käsittelemään luottolaitoksiin kohdistuvia yleisiä riskejä. Sen vuoksi nykyiset vaatimukset on suurelta osin mitoitettu siten, että niillä säilytetään luottolaitosten luotonantokapasiteetti taloussuhdanteista riippumatta ja suojataan tallettajia ja veronmaksajia luottolaitosten mahdolliselta kaatumiselta. Niitä ei ole suunniteltu käsittelemään sijoituspalveluyritysten kaikkia erilaisia riskiprofiileja. Sijoituspalveluyrityksillä ei ole suuria vähittäis- ja yrityslainasalkkuja, eivätkä ne ota vastaan talletuksia. Todennäköisyys, että niiden kaatumisella voi olla haitallisia vaikutuksia yleiseen rahoitusvakauteen, on pienempi kuin luottolaitosten tapauksessa, mutta sijoituspalveluyritykset aiheuttavat kuitenkin riskin, johon olisi puututtava vankan kehyksen avulla. Useimpien sijoituspalveluyritysten kohtaamat ja aiheuttamat riskit poikkeavat näin ollen olennaisesti luottolaitosten kohtaamista ja aiheuttamista riskeistä, ja tällainen ero olisi otettava unionin vakavaraisuuskehyksessä selkeästi huomioon.

(5)

Erot nykyisen vakavaraisuuskehyksen soveltamisessa eri jäsenvaltioissa uhkaavat sijoituspalveluyritysten tasapuolisia toimintaedellytyksiä unionissa ja siten estävät sijoittajia hyödyntämästä uusia mahdollisuuksia ja parempia keinoja hallita riskejään. Kyseiset erot johtuvat siitä, että kehyksen soveltaminen eri sijoituspalveluyrityksiin niiden tarjoamien palvelujen perusteella on yleisesti katsoen monimutkaista, kun osa kansallisista viranomaisista mukauttaa tai yksinkertaistaa kehyksen soveltamista kansallisessa lainsäädännössä tai käytännössä. Koska nykyisessä vakavaraisuuskehyksessä ei käsitellä kaikkia tietyntyyppisiin sijoituspalveluyrityksiin kohdistuvia ja niiden aiheuttamia riskejä, eräissä jäsenvaltioissa on sovellettu suuria pääomavaatimuksen korotuksia tiettyihin sijoituspalveluyrityksiin. Olisi vahvistettava näitä riskejä koskevat yhdenmukaiset säännökset, jotta voidaan varmistaa sijoituspalveluyritysten yhdenmukainen vakavaraisuusvalvonta kaikkialla unionissa.

(6)

Näin ollen tarvitaan erityinen vakavaraisuusjärjestelmä, jota sovelletaan sellaisiin sijoituspalveluyrityksiin, jotka eivät ole kooltaan eivätkä muihin rahoitusalan ja talouden toimijoihin liittyviltä sidossuhteiltaan järjestelmän kannalta merkittäviä. Järjestelmän kannalta merkittäviin sijoituspalveluyrityksiin olisi kuitenkin edelleen sovellettava nykyistä asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU muodostamaa vakavaraisuuskehystä. Tällaiset sijoituspalveluyritykset ovat sijoituspalveluyritysten alaryhmä, jotka kuuluvat nykyään asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU muodostaman kehyksen soveltamisalaan. Niihin ei sovelleta erityisiä poikkeuksia mistään kehyksen tärkeimmistä vaatimuksista. Suurimmilla ja kaikkein kiinteimmässä sidossuhteessa olevilla sijoituspalveluyrityksillä on samankaltaisia liiketoimintamalleja ja riskiprofiileja kuin merkittävillä luottolaitoksilla. Ne tarjoavat "pankkipalvelujen kaltaisia" palveluja ja ottavat vastatakseen riskeistä merkittävissä laajuudessa. Lisäksi järjestelmän kannalta merkittävät sijoituspalveluyritykset ovat kooltaan, liiketoimintamalleiltaan ja riskiprofiileiltaan sellaisia, että ne uhkaavat rahoitusmarkkinoiden vakaata ja asianmukaista toimintaa suurten luottolaitosten tavoin. Sen vuoksi on asianmukaista, että kyseisiin sijoituspalveluyrityksiin sovelletaan edelleen asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU säännöksiä.

(7)

Sijoituspalveluyrityksillä, jotka merkittävässä määrin käyvät kauppaa omaan lukuunsa, jotka antavat rahoitusvälineiden merkintäsitoumuksia tai järjestävät rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskua merkintätakauksen perusteella tai jotka ovat määritysosapuolia keskusvastapuolissa, saattaa olla liiketoimintamalleja ja riskiprofiileja, jotka ovat samankaltaiset kuin luottolaitoksilla. Tällaiset sijoituspalveluyritykset saattavat niiden koko ja toiminta huomioon ottaen aiheuttaa rahoitusvakaudelle vastaavia riskejä kuin luottolaitokset. Toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava vaatia, että niihin sovelletaan edelleen samaa vakavaraisuuskohtelua kuin asetuksen (EU) N:o 575/2013 soveltamisalaan kuuluviin luottolaitoksiin ja että niiden vakavaraisuutta valvotaan edelleen direktiivin 2013/36/EU mukaisesti.

(8)

Joissain jäsenvaltioissa viranomaiset, joilla on toimivalta valvoa sijoituspalveluyritysten vakavaraisuutta, saattavat olla eri viranomaisia kuin viranomaiset, joilla on toimivalta valvoa markkinakäyttäytymistä. Sen vuoksi on tarpeen luoda yhteistyö- ja tietojenvaihtomekanismi kyseisten viranomaisten välille, jotta voidaan varmistaa koko unionissa ripeästi ja tehokkaasti toimiva sijoituspalveluyritysten yhdenmukainen vakavaraisuusvalvonta.

(9)

Sijoituspalveluyritys voi käydä kauppaa määritysosapuolen välityksellä toisessa jäsenvaltiossa. Tällöin olisi perustettava mekanismi, jonka avulla eri jäsenvaltioiden asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset voivat vaihtaa tietoja. Tällaisen mekanismin olisi mahdollistettava se, että sijoituspalveluyrityksen vakavaraisuuden valvonnasta vastaava toimivaltainen viranomainen ja joko määritysosapuolen valvonnasta vastaava tai keskusvastapuolen valvonnasta vastaava asianomainen viranomainen voivat vaihtaa tietoja sijoituspalveluyrityksen vakuusvaatimusten laskennassa käytetyistä mallista ja parametreistä, jos tällaista laskentamenetelmää käytetään sijoituspalveluyrityksen omien varojen vaatimusten perustana.

(10)

Jotta edistettäisiin valvontastandardien ja -käytäntöjen yhdenmukaistamista unionissa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010 (7) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen, jäljempänä 'EPV') olisi tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (8) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, jäljempänä 'EAMV') kanssa säilytettävä ensisijainen toimivalta valvontakäytäntöjen koordinoinnissa ja lähentämisessä sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnan alalla Euroopan finanssivalvontajärjestelmässä, jäljempänä 'EFVJ'.

(11)

Sijoituspalveluyrityksen vaadittavan perustamispääoman tason olisi määräydyttävä niiden palvelujen ja toimintojen perusteella, joita kyseisellä sijoituspalveluyrityksellä on lupa tarjota ja suorittaa direktiivin 2014/65/EU mukaisesti. Jäsenvaltioiden mahdollisuus alentaa vaadittavaa perustamispääoman tasoa erityisissä tilanteissa, joista säädetään direktiivissä 2013/36/EU, ja mainitun direktiivin epäyhdenmukainen täytäntöönpano ovat johtaneet tilanteeseen, jossa vaadittavan perustamispääoman tasot eroavat toisistaan unionissa. Tämän pirstaloitumisen lopettamiseksi vaadittavan perustamispääoman taso olisi yhdenmukaistettava unionissa kaikkien sijoituspalveluyritysten osalta. Jotta voidaan vähentää monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien osalta mahdollisesti olemassa olevia markkinoille tulon esteitä, monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävien sijoituspalveluyritysten perustamispääoma olisi asetettava tässä direktiivissä tarkoitetulle tasolle. Jos sijoituspalveluyritys, jolla on toimilupa ylläpitää organisoitua kaupankäyntijärjestelmää, on saanut luvan harjoittaa myös kaupankäyntiä omaan lukuunsa direktiivin 2014/65/EU 20 artiklassa säädetyin edellytyksin, sen perustamispääoma olisi asetettava tässä direktiivissä tarkoitetulle tasolle.

(12)

Vaikka sijoituspalveluyritysten ei olisi enää kuuluttava asetuksen (EU) N:o 575/2013 tai direktiivin 2013/36/EU soveltamisalaan, tiettyjen kyseisten säädösten yhteydessä käytettyjen käsitteiden olisi säilytettävä vakiintuneet merkityksensä. Jotta tällaisten käsitteiden johdonmukainen tulkinta olisi mahdollista ja helpompaa, kun niitä käytetään unionin säädöksissä, viittausten tällaisissa säädöksissä sijoituspalveluyritysten perustamispääomaan, sijoituspalveluyritysten osalta toimivaltaisten viranomaisten valvontavaltuuksiin, sijoituspalveluyritysten sisäiseen pääoman riittävyyden arviointiprosessiin, toimivaltaisten viranomaisten sijoituspalveluyritysten osalta soveltamaan vakavaraisuuden arviointiprosessiin ja sijoituspalveluyrityksiin sovellettaviin palkitsemista sekä hallinnointia ja ohjausta koskeviin säännöksiin olisi katsottava viittaavan tämän direktiivin vastaaviin säännöksiin.

(13)

Sisämarkkinoiden moitteeton toiminta edellyttää, että vastuu sijoituspalveluyrityksen taloudellisen vakauden, erityisesti vakavaraisuuden, valvonnasta kuuluu sen kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Jotta sijoituspalveluyrityksiä voitaisiin myös valvoa tehokkaasti muissa jäsenvaltioissa, joissa ne tarjoavat palveluja tai joissa niillä on sivuliike, olisi varmistettava tiivis yhteistyö ja tietojen vaihto näiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

(14)

Vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava toteuttaa tiedonsaanti- ja valvontatarkoituksiin sekä erityisesti rahoitusjärjestelmän vakauden varmistamiseksi tapauskohtaisesti paikalla tehtäviä tarkastuksia, tarkastaa sijoituspalveluyritysten sivuliikkeiden toiminta alueellaan ja vaatia kyseisten sivuliikkeiden toimintaa koskevia tietoja. Näitä sivuliikkeitä koskevat valvontatoimenpiteet olisi kuitenkin säilytettävä kotijäsenvaltion vastuulla.

(15)

Kaupallisesti arkaluonteisten tietojen suojaamiseksi toimivaltaisten viranomaisten olisi noudatettava salassapitovelvollisuutta valvontatehtäviä suorittaessaan ja luottamuksellisia tietoja vaihtaessaan.

(16)

Sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnan ja niiden asiakkaiden suojan vahvistamiseksi tilintarkastajien olisi suoritettava tarkastus puolueettomasti ja ilmoitettava viipymättä toimivaltaisille viranomaisille seikoista, jotka voivat vaikuttaa vakavasti sijoituspalveluyrityksen taloudelliseen asemaan tai sen hallinto- ja kirjanpitojärjestelmään.

(17)

Tätä direktiiviä sovellettaessa henkilötietojen käsittely olisi toteutettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (9) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (10) mukaisesti. Erityisesti silloin, kun tässä direktiivissä sallitaan henkilötietojen vaihto kolmansien maiden kanssa, olisi sovellettava asetuksen (EU) 2016/679 V luvun asiaankuuluvia säännöksiä ja asetuksen (EU) 2018/1725 V lukua.

(18)

Tässä direktiivissä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/2033 (11)säädettyjen velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi säädettävä hallinnollisista seuraamuksista ja muista hallinnollisista toimenpiteistä, jotka ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Sen varmistamiseksi, että hallinnollisilla seuraamuksilla on varoittava vaikutus, ne olisi julkistettava, paitsi tietyissä tarkoin määritellyissä olosuhteissa. Jotta asiakkaat ja sijoittajat voisivat tehdä tietoon perustuvan päätöksen sijoitusvaihtoehdoistaan, kyseisillä asiakkailla ja sijoittajilla olisi oltava mahdollisuus saada tietoja sijoituspalveluyrityksille määrätyistä hallinnollisista seuraamuksista ja muista hallinnollisista toimenpiteistä.

(19)

Jotta havaitaan sellaisten kansallisten säännösten rikkomisia, joilla tämä direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, tai asetuksen (EU) 2019/2033 rikkomisia, jäsenvaltioilla olisi oltava tarvittavat tutkintavaltuudet, ja niiden olisi luotava tehokkaat ja nopeat mekanismit, joilla ilmoitetaan mahdollisista tai tosiasiallisista rikkomisista.

(20)

Sijoituspalveluyrityksillä, joiden ei katsota olevan pieniä ja ilman sidossuhteita, olisi oltava saatavilla sisäinen pääoma, joka riittää määränsä, laatunsa ja jakautumisensa puolesta kattamaan riskit, joille ne altistuvat tai voivat altistua. Toimivaltaisten viranomaisten olisi varmistettava, että sijoituspalveluyrityksillä on riittävät strategiat ja prosessit sisäisen pääomansa riittävyyden arvioimiseksi ja ylläpitämiseksi. Toimivaltaisten viranomaisten olisi myös voitava vaatia pieniä ja ilman sidossuhteita olevia sijoituspalveluyrityksiä soveltamaan tarvittaessa vastaavia vaatimuksia.

(21)

Vakavaraisuuden arviointivaltuuksien olisi edelleen oltava tärkeä sääntelyväline, jonka avulla toimivaltaiset viranomaiset voivat arvioida laadullisia tekijöitä, mukaan luettuina sisäinen hallinnointi, ohjaus ja valvonta sekä riskienhallintaprosessit ja -menettelyt, sekä tarvittaessa asettaa lisävaatimuksia, mukaan luettuina erityisesti omia varoja ja maksuvalmiutta koskevat vaatimukset, erityisesti sijoituspalveluyrityksille, joiden ei katsota olevan pieniä ja ilman sidossuhteita, ja jos toimivaltainen viranomainen katsoo tämän olevan perusteltua ja asianmukaista, myös pienten ja ilman sidossuhteita olevien sijoituspalveluyritysten kannalta.

(22)

Periaate, jonka mukaan naisille ja miehille maksetaan samasta tai samanarvoisesta työstä sama palkka, on vahvistettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 157 artiklassa. Sijoituspalveluyritysten olisi sovellettava tätä periaatetta johdonmukaisella tavalla. Jotta palkitseminen saataisiin vastaamaan sijoituspalveluyritysten riskiprofiilia ja voitaisiin varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset, sijoituspalveluyrityksiin olisi sovellettava hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä koskevia selkeitä periaatteita ja palkitsemissääntöjä, jotka ovat sukupuolineutraaleja ja joissa huomioidaan luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten väliset erot. Pienet ja ilman sidossuhteita olevat sijoituspalveluyritykset olisi kuitenkin vapautettava näistä säännöistä, koska direktiivissä 2014/65/EU säädetyt palkitsemista sekä hallinnointia ja ohjausta koskevat säännökset ovat riittävän kattavat tämäntyyppisten sijoituspalveluyritysten osalta.

(23)

Direktiivin 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisten palkitsemissäännösten arvioinnista 28 päivänä heinäkuuta 2016 annetussa komission kertomuksessa todettiin vastaavasti, että direktiivissä 2013/36/EU säädetyt vaatimukset palkkioiden lykkäämisestä ja maksamisesta rahoitusvälineinä eivät ole asianmukaisia pienille ja rakenteeltaan yksinkertaisille sijoituspalveluyrityksille tai pieniä muuttuvia palkkioita saavalle henkilöstölle. Tarvitaan selkeät, johdonmukaiset ja yhdenmukaistetut perusteet, joiden avulla voidaan määrittää sijoituspalveluyritykset ja henkilöt, jotka on vapautettu kyseisistä vaatimuksista, jotta voidaan varmistaa valvontakäytäntöjen lähentyminen ja tasapuoliset toimintaedellytykset. Kun otetaan huomioon suurituloisten tärkeä merkitys liiketoiminnan johtamisessa ja sijoituspalveluyritysten pitkän aikavälin tulos, olisi varmistettava palkitsemiskäytäntöjen ja suurituloisia koskevien suuntausten tehokas valvonta. Sen vuoksi toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava seurata suurituloisten palkkausta.

(24)

On myös asianmukaista antaa sijoituspalveluyrityksille jonkin verran joustovaraa sen suhteen, kuinka ne käyttävät muita maksuvälineitä kuin käteisrahaa maksaakseen muuttuvia palkkioita, edellyttäen, että tällaiset maksuvälineet saavuttavat tehokkaasti tavoitteen, jonka mukaan henkilöstön edut on sovitettava yhteen eri sidosryhmien, kuten osakkeenomistajien ja velkojien, etujen kanssa, ja edistävät muuttuvien palkkioiden mukauttamista sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin.

(25)

Sijoituspalveluyritysten tulot, joita ne saavat maksujen, palkkioiden ja muiden tulojen muodossa erilaisten sijoituspalvelujen tarjoamisesta, vaihtelevat erittäin voimakkaasti. Palkitsemisen muuttuvan osan rajaamisella osuudeksi palkan kiinteästä osasta vaikutettaisiin sijoituspalveluyrityksen kykyyn vähentää palkitsemista silloin, kun tulot pienenevät, mikä voisi johtaa sijoituspalveluyrityksen kiinteiden kustannusten kasvuun, mikä puolestaan voisi aiheuttaa riskejä sijoituspalveluyrityksen kyvylle kestää talouden taantumaa tai tulojen vähenemistä. Näiden riskien välttämiseksi muille kuin järjestelmän kannalta merkittäville sijoituspalveluyrityksille ei olisi asetettava yhtä ainoaa korkeinta mahdollista tasoa palkitsemisen muuttuvan ja kiinteän osan suhteelle. Sen sijaan kyseisten sijoituspalveluyritysten olisi itse vahvistettava asianmukaiset suhdeluvut. Tämä direktiivi ei kuitenkaan saisi estää jäsenvaltioita toteuttamasta kansallisessa lainsäädännössä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on soveltaa sijoituspalveluyrityksiin palkitsemisen muuttuvan ja kiinteän osan enimmäissuhdetta koskevia tiukempia vaatimuksia. Tämä direktiivi ei saisi myöskään estää jäsenvaltioita asettamasta tällaista enimmäissuhdetta kaikille tai tietyn tyyppisille sijoituspalveluyrityksille.

(26)

Tämä direktiivi ei saisi estää jäsenvaltioita omaksumasta palkitsemisen osalta tiukempaa linjaa, jos sijoituspalveluyritykset saavat poikkeuksellista julkista rahoitustukea.

(27)

Jäsenvaltioissa on käytössä erilaisia hallinnointi- ja ohjausrakenteita. Useimmiten käytetään yksi- tai kaksiportaista rakennetta. Tässä direktiivissä säädetyillä määritelmillä pyritään kattamaan kaikki olemassa olevat rakenteet asettamatta etusijalle mitään erityistä rakennetta. Ne ovat puhtaasti toiminnallisia, ja niiden tarkoituksena on vahvistaa säännöt tietyn tuloksen saavuttamiseksi riippumatta siitä, mitä kansallista yhtiöoikeutta laitokseen sovelletaan kussakin jäsenvaltiossa. Määritelmät eivät näin ollen saisi vaikuttaa kansallisen yhtiölain mukaiseen yleiseen toimivallan jakautumiseen.

(28)

Ylimmillä hallintoelimillä olisi katsottava olevan liikkeenjohdollisia tehtäviä ja valvontatehtäviä. Ylimpien hallintoelinten toimivalta ja rakenne on erilainen eri jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioissa, joissa ylimmillä hallintoelimillä on yksitasoinen rakenne, hallitus yleensä hoitaa johto- ja valvontatehtäviä. Jäsenvaltioissa, joissa on kaksitasoinen järjestelmä, valvontatehtävää hoitaa erillinen valvontaelin, jolla ei ole liikkeenjohdollisia tehtäviä, ja liikkeenjohtotehtävistä huolehtii erillinen johtoelin, joka vastaa ja on vastuuvelvollinen yrityksen päivittäisestä johtamisesta. Erillistehtävät on annettu vastaavasti eri toiminnoille ylimmän hallintoelimen sisällä.

(29)

Vastauksena kasvavaan yleiseen vaatimukseen verotuksen avoimuudesta ja jotta voidaan edistää sijoituspalveluyritysten yritysvastuuta, on aiheellista edellyttää, että sijoituspalveluyritykset, ellei niitä katsota pieniksi ja ilman sidossuhteita oleviksi sijoituspalveluyrityksiksi, julkistavat vuosittain tietyt tiedot, mukaan luettuina tiedot saaduista voitoista, maksetuista veroista ja saaduista julkisista tuista.

(30)

Jotta voitaisiin käsitellä riskejä yksinomaan sijoituspalveluyrityksistä muodostuvan ryhmän tasolla, asetuksessa (EU) 2019/2033 edellytettyä varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin menetelmää olisi yksinomaan sijoituspalveluyrityksistä muodostuvan ryhmän tapauksessa täydennettävä ryhmän pääomavaatimuksella yksinkertaisempien ryhmärakenteiden osalta. Ryhmävalvojan määrittämisen olisi kuitenkin kummassakin tapauksessa perustuttava samoihin periaatteisiin, joita sovelletaan direktiivin 2013/36/EU mukaisen konsolidoidun valvonnan tapauksessa. Asianmukaisen yhteistyön varmistamiseksi koordinointitoimenpiteiden keskeisten osien ja erityisesti kriisitilanteissa sovellettavien tietovaatimusten tai yhteistyö- ja koordinointijärjestelyjen olisi oltava samanlaiset kuin luottolaitoksia koskevan yhteisen sääntökirjan yhteydessä sovellettavan koordinoinnin keskeiset osat.

(31)

Komission olisi voitava antaa neuvostolle suosituksia sellaisten sopimusten neuvottelemisesta unionin ja kolmansien maiden välillä, jotka koskevat ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen käytännön valvontaa, kun kyseessä ovat sijoituspalveluyritykset, joiden emoyritys on sijoittautunut kolmanteen maahan, ja kolmansissa maissa toimivat sijoituspalveluyritykset, joiden emoyritys on sijoittautunut unioniin. Lisäksi jäsenvaltioiden ja EPV:n olisi voitava ottaa käyttöön yhteistyöjärjestelyjä kolmansien maiden kanssa valvontatehtäviensä hoitamiseksi.

(32)

Oikeusvarmuuden takaamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi sekä luottolaitoksiin että sijoituspalveluyrityksiin sovellettavan nykyisen vakavaraisuuskehyksen ja tämän direktiivin välillä, asetusta (EU) N:o 575/2013 ja direktiiviä 2013/36/EU olisi muutettava sijoituspalveluyritysten poistamiseksi niiden soveltamisalasta. Pankkiryhmään kuuluviin sijoituspalveluyrityksiin olisi kuitenkin sovellettava edelleen pankkiryhmää koskevia asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU säännöksiä, kuten asetuksen (EU) N:o 575/2013 11–24 artiklassa esitettyjä sääntöjä varovaisuusperiaatteen mukaisesta konsolidoinnista ja direktiivin 2013/36/EU 21 b artiklassa tarkoitettua väliyhtiönä toimivaa EU-emoyritystä koskevia säännöksiä.

(33)

On tarpeen täsmentää toimenpiteet, jotka yritysten on toteutettava tarkistaakseen, kuuluvatko ne asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa säädetyn luottolaitoksen määritelmän soveltamisalaan, jolloin ne tarvitsevat luvan toimia luottolaitoksena. Koska tietyt sijoituspalveluyritykset harjoittavat jo direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan A osan 3 ja 6 kohdassa lueteltuja toimintoja, on myös tarpeen varmistaa selvyys siitä, että kyseisiä toimintoja koskeva lupa säilyy voimassa. Toimivaltaisten viranomaisten on erityisen tärkeää varmistaa, että siirtyminen nykyisestä kehyksestä uuteen takaa riittävän sääntelyvarmuuden sijoituspalveluyrityksille.

(34)

Tehokkaan valvonnan varmistamiseksi on tärkeää, että asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa säädetyt edellytykset täyttävät yritykset hakevat lupaa toimia luottolaitoksena. Toimivaltaisilla viranomaisilla olisi sen vuoksi oltava mahdollisuus soveltaa seuraamuksia yrityksiin, jotka eivät hae tällaista toimilupaa.

(35)

Asetuksessa (EU) N:o 575/2013 olevaan luottolaitoksen määritelmän soveltamisalaan siihen asetuksella (EU) 2019/2033 tehtävän muutoksen voimaantulon myötä saattavat kuulua sijoituspalveluyritykset, jotka jo toimivat direktiivin 2014/65/EU mukaisesti annetun toimiluvan perusteella. Tällaisten yritysten olisi sallittava jatkaa toimintaansa sijoituspalveluyrityksenä toimimista koskevan lupansa turvin, kunnes luottolaitosta koskeva toimilupa myönnetään. Tällaisten sijoituspalveluyritysten olisi esitettävä lupaa toimia luottolaitoksena koskeva hakemus viimeistään silloin, kun niiden kuukausittaisten kokonaisvarojen keskiarvo täyttää tai ylittää jonkin asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa säädetyistä kynnysarvoista 12 peräkkäisen kuukauden aikana. Jos sijoituspalveluyritykset täyttävät jonkin asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa säädetyistä kynnysarvoista tämän direktiivin voimaantulopäivänä, niiden kuukausittaisten kokonaisvarojen keskiarvo olisi laskettava ottaen huomioon kyseistä päivämäärää edeltävät 12 peräkkäistä kuukautta. Kyseisten sijoituspalveluyritysten olisi haettava lupaa toimia luottolaitoksena viimeistään yhden vuoden ja yhden päivän kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.

(36)

Asetuksessa (EU) N:o 575/2013 olevaan luottolaitoksen määritelmään asetuksella (EU) 2019/2033 tehtävä muutos saattaa vaikuttaa myös yrityksiin, jotka ovat jo hakeneet lupaa toimia sijoituspalveluyrityksenä direktiivin 2014/65/EU nojalla ja joiden osalta hakemus on vielä vireillä. Tällaiset hakemukset olisi siirrettävä direktiivin 2013/36/EU nojalla toimivaltaisille viranomaisille, ja niitä olisi käsiteltävä mainitussa direktiivissä säädettyjen toimilupasäännösten mukaisesti, jos yrityksen suunnitellut kokonaisvarat täyttävät tai ylittävät jonkin asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa säädetyistä kynnysarvoista.

(37)

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettuihin yrityksiin olisi myös sovellettava kaikkia direktiivin 2013/36/EU III osastossa säädettyjä luottolaitosten toiminnan harjoittamista koskevia vaatimuksia, mukaan luettuina säännökset toimiluvan peruuttamisesta mainitun direktiivin 18 artiklan nojalla. Mainitun direktiivin 18 artiklaa olisi kuitenkin muutettava sen varmistamiseksi, että toimivaltaiset viranomaiset pystyvät myös peruuttamaan luottolaitokselle myönnetyn toimiluvan, jos kyseinen luottolaitos käyttää toimilupaansa yksinomaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettuihin toimintoihin ja jonka kokonaisvarojen keskiarvo on viitenä peräkkäisenä vuotena alhaisempi kuin kyseisessä alakohdassa säädetyt kynnysarvot.

(38)

Direktiivin 2014/65/EU 39 artiklan mukaan rahoituspalveluja unionissa tarjoaviin kolmansien maiden yrityksiin sovelletaan kansallisia järjestelmiä, jotka saattavat edellyttää sivuliikkeen perustamista jäsenvaltioon. Jotta voidaan helpottaa kolmansien maiden yritysten unionissa sijaitsevien sivuliikkeidensä kautta suorittamien toimintojen säännöllistä seurantaa ja arviointia, toimivaltaisille viranomaisille olisi ilmoitettava niiden alueella sijaitsevien sivuliikkeiden kautta suoritettujen palvelujen ja toimintojen laajuudesta ja kattavuudesta.

(39)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2009/65/EY (12), 2011/61/EU (13) ja 2014/59/EU (14) olevia erityisiä ristiviittauksia asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU säännöksiin, joita ei enää sovelleta sijoituspalveluyrityksiin tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2019/2033 soveltamispäivästä, olisi pidettävä viittauksina tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2019/2033 vastaaviin säännöksiin.

(40)

EPV on yhteistyössä EAMV:n kanssa antanut kertomuksen, joka perustuu perusteelliseen tausta-analyysiin, tietojenkeruuseen ja kuulemiseen kaikille muille kuin järjestelmän kannalta merkittäville sijoituspalveluyrityksille räätälöidystä vakavaraisuusjärjestelmästä, joka toimii sijoituspalveluyritysten tarkistetun vakavaraisuuskehyksen perustana.

(41)

Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen soveltaminen, EPV:n olisi laadittava luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joilla määritetään tarkemmin perusteet, joiden nojalla tiettyihin sijoituspalveluyrityksiin sovelletaan asetusta (EU) N:o 575/2013, sekä määritetään tiedot, joita kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi vaihdettava valvonnan yhteydessä. Näissä standardeissa säädettäisiin siitä, kuinka sijoituspalveluyritysten olisi arvioitava toimintojensa laajuutta sisäistä hallinnointia ja ohjausta koskevien vaatimusten kannalta ja erityisesti sen arvioimiseksi, muodostavatko ne pienen ja ilman sidossuhteita olevan sijoituspalveluyrityksen. Teknisissä sääntelystandardeissa olisi myös määritettävä, millä henkilöstöryhmillä on olennainen vaikutus yritysten riskiprofiiliin palkitsemista koskevien säännösten soveltamiseksi ja täsmennettävä ensisijaisen lisäpääoman (AT1) ja toissijaisen pääoman (T2) instrumentit, jotka luokitellaan muuttuviksi palkkioiksi. Teknisissä sääntelystandardeissa olisi myös määritettävä osatekijät, joiden avulla arvioidaan erityisiä likviditeettiriskejä, omien varojen lisävaatimusten soveltamista toimivaltaisten viranomaisten toimesta ja valvontakollegioiden toimintaa. Komission olisi täydennettävä tätä direktiiviä hyväksymällä SEUT 290 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti EPV:n laatimat tekniset sääntelystandardit. Komission ja EPV:n olisi varmistettava, että kaikki kyseiset laitokset voivat soveltaa näitä standardeja ja vaatimuksia oikeassa suhteessa laitosten toiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monimuotoisuuteen nähden.

(42)

Komissiolle olisi myös siirrettävä valta hyväksyä SEUT 291 artiklan mukaisilla täytäntöönpanosäädöksillä ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan sekä asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti EPV:n laatimia teknisiä täytäntöönpanostandardeja, jotka koskevat toimivaltaisten viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja toimivaltaisten viranomaisten julkistamisvaatimuksia sekä EAMV:n laatimia teknisiä täytäntöönpanostandardeja.

(43)

Tämän direktiivin yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi ja jotta voidaan ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden kehitys, komissiolle olisi siirrettävä valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, joissa annetaan täsmentäviä säännöksiä tässä direktiivissä annetuista määritelmistä, sijoituspalveluyritysten sisäisestä pääomasta ja riskien arvioinnista sekä vakavaraisuuden arvioimista koskevista toimivaltaisten viranomaisten valtuuksista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (15) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(44)

Tämän direktiivin tavoitteena on luoda toimiva ja oikeasuhteinen vakavaraisuuskehys, jonka avulla varmistetaan, että unionissa toimiluvan saaneet sijoituspalveluyritykset toimivat vakaalla taloudellisella pohjalla ja että niitä hoidetaan hallitusti, mukaan lukien niiden asiakkaiden etujen mukaisesti. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tätä tavoitteita, vaan se voidaan laajuutensa ja vaikutustensa vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(45)

Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman (16) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I OSASTO

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat:

a)

sijoituspalveluyritysten perustamispääomaa;

b)

valvontavaltuuksia ja -välineitä toimivaltaisten viranomaisten harjoittamaa sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvontaa varten;

c)

toimivaltaisten viranomaisten harjoittamaa sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvontaa asetuksessa (EU) 2019/2033 vahvistettujen sääntöjen mukaisesti;

d)

toimivaltaisia viranomaisia koskevia julkistamisvaatimuksia sijoituspalveluyritysten vakavaraisuussääntelyn ja -valvonnan alalla.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä direktiiviä sovelletaan sijoituspalveluyrityksiin, joille on myönnetty toimilupa ja joita valvotaan direktiivin 2014/65/EU nojalla.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tämän direktiivin IV ja V osastoa ei sovelleta asetuksen (EU) 2019/2033 1 artiklan 2 ja 5 kohdassa tarkoitettuihin sijoituspalveluyrityksiin, joiden osalta valvotaan, noudattavatko ne direktiivin 2013/36/EU VII ja VIII osaston mukaisia vakavaraisuusvaatimuksia asetuksen (EU) 2019/2033 1 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

3 artikla

Määritelmät

1.   Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1)

'oheispalveluyrityksellä' yritystä, jonka pääasiallisessa liiketoiminnassa on kyse kiinteistöjen hallinnasta tai hoidosta, tietojenkäsittelypalvelujen hoidosta tai muusta vastaavasta toiminnasta, joka on yhden tai useamman sijoituspalveluyrityksen pääasiallista toimintaa avustavaa;

2)

'toimiluvalla' direktiivin 2014/65/EU 5 artiklan mukaista sijoituspalveluyrityksen toimilupaa;

3)

'sivuliikkeellä' direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 30 alakohdassa määriteltyä sivuliikettä;

4)

'läheisillä sidoksilla' direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 35 alakohdassa määriteltyjä läheisiä sidoksia;

5)

'toimivaltaisella viranomaisella' jäsenvaltion viranomaista tai elintä, joka on virallisesti tunnustettu ja jolla on kansallisen oikeuden nojalla valtuudet valvoa sijoituspalveluyrityksiä tämän direktiivin mukaisesti osana kyseisessä jäsenvaltiossa käytössä olevaa valvontajärjestelmää;

6)

'hyödyke- ja päästöoikeusmarkkinoilla toimivalla välittäjällä' asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 150 alakohdassa määriteltyä hyödyke- ja päästöoikeusmarkkinoilla toimivaa välittäjää;

7)

'määräysvallalla' emoyrityksen ja tytäryrityksen välistä sidosta, siten kuin se on määritelty Euroopan parlamentin tai neuvoston direktiivin 2013/34/EU (17) 22 artiklassa tai tilinpäätösstandardeissa, joita sijoituspalveluyritykseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 (18) nojalla, taikka samankaltaista luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön ja yrityksen välistä sidosta;

8)

'ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisella' asetuksen (EU) 2019/2033 8 artiklan vaatimusten noudattamista sijoituspalveluyritysryhmän emoyrityksen toimesta;

9)

'luottolaitoksella' asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyä luottolaitosta;

10)

'johdannaisilla' Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 (19) 2 artiklan 1 kohdan 29 alakohdassa määriteltyjä johdannaisia;

11)

'rahoituslaitoksella' asetuksen (EU) 2019/2033 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa määriteltyä rahoituslaitosta;

12)

'sukupuolineutraalilla palkitsemisjärjestelmällä' direktiivin 2013/36/EU, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2019/878 (20), 3 artiklan 1 kohdan 65 alakohdassa määriteltyä sukupuolineutraalia palkitsemisjärjestelmää;

13)

'ryhmällä' direktiivin 2013/34/EU 2 artiklan 11 alakohdassa määriteltyä konsernia;

14)

'konsolidoidulla asemalla' asetuksen (EU) 2019/2033 4 artiklan 1 kohdan 11 alakohdassa määriteltyä konsolidoitua asemaa;

15)

'ryhmän valvojalla' toimivaltaista viranomaista, joka vastaa unionissa emoyrityksenä toimivien sijoituspalveluyritysten sekä unionissa emoyrityksenä toimivien sijoitusalan holdingyhtiöiden tai unionissa emoyrityksenä toimivien rahoitusalan sekaholdingyhtiöiden määräysvallassa olevien sijoituspalveluyritysten ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen valvonnasta;

16)

'kotijäsenvaltiolla' direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 55 alakohdan a alakohdassa määriteltyä kotijäsenvaltiota;

17)

'vastaanottavalla jäsenvaltiolla' direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 56 alakohdassa määriteltyä vastaanottavaa jäsenvaltiota;

18)

'perustamispääomalla' pääomaa, joka tarvitaan sijoituspalveluyrityksen toimiluvan myöntämistä varten ja jonka määrä ja laatu täsmennetään 9 ja 11 artiklassa;

19)

'sijoituspalveluyrityksellä' direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyä sijoituspalveluyritystä;

20)

'sijoituspalveluyritysryhmällä' asetuksen (EU) 2019/2033 4 artiklan 1 kohdan 25 alakohdassa määriteltyä sijoituspalveluyritysryhmää;

21)

'sijoitusalan holdingyhtiöllä' asetuksen (EU) 2019/2033 4 artiklan 1 kohdan 23 alakohdassa määriteltyä sijoitusalan holdingyhtiötä;

22)

'sijoituspalveluilla ja -toiminnalla' direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa määriteltyjä sijoituspalveluja ja -toimintaa;

23)

'ylimmällä hallintoelimellä' direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 36 alakohdassa määriteltyä ylintä hallintoelintä;

24)

'valvontatehtäväänsä hoitavalla ylimmällä hallintoelimellä' ylintä hallintoelintä, joka hoitaa tehtäväänsä valvoa ja seurata johdon päätöksentekoa;

25)

'rahoitusalan sekaholdingyhtiöllä' Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/87/EY (21) 2 artiklan 15 alakohdassa määriteltyä rahoitusalan sekaholdingyhtiötä;

26)

'monialan holdingyhtiöllä' emoyritystä, joka on muu kuin rahoitusalan holdingyhtiö, sijoitusalan holdingyhtiö, luottolaitos, sijoituspalveluyritys tai direktiivissä 2002/87/EY tarkoitettu rahoitusalan sekaholdingyhtiö ja jonka tytäryrityksistä vähintään yksi on sijoituspalveluyritys;

27)

'toimivalla johdolla' direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 37 alakohdassa määriteltyä toimivaa johtoa;

28)

'emoyrityksellä' direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 32 alakohdassa määriteltyä emoyritystä;

29)

'tytäryrityksellä' direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 33 alakohdassa määriteltyä tytäryritystä;

30)

'järjestelmäriskillä' direktiivin 2013/36/EU 3 artiklan 1 kohdan 10 alakohdassa määriteltyä järjestelmäriskiä;

31)

'unionissa emoyrityksenä toimivalla sijoituspalveluyrityksellä' asetuksen (EU) 2019/2033 4 artiklan 1 kohdan 56 alakohdassa määriteltyä unionissa emoyrityksenä toimivaa sijoituspalveluyritystä;

32)

'unionissa emoyrityksenä toimivalla sijoitusalan holdingyhtiöllä' asetuksen (EU) 2019/2033 4 artiklan 1 kohdan 57 alakohdassa määriteltyä unionissa emoyrityksenä toimivaa sijoitusalan holdingyhtiötä;

33)

'unionissa emoyrityksenä toimivalla rahoitusalan sekaholdingyhtiöllä' asetuksen (EU) 2019/2033 4 artiklan 1 kohdan 58 alakohdassa määriteltyä unionissa emoyrityksenä toimivaa rahoitusalan sekaholdingyhtiötä.

2.   Siirretään komissiolle valta antaa 58 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä selventämällä 1 kohdassa annettuja määritelmiä:

a)

sen varmistamiseksi, että tätä direktiiviä sovelletaan yhdenmukaisesti;

b)

rahoitusmarkkinoiden kehityksen huomioon ottamiseksi tätä direktiiviä sovellettaessa.

II OSASTO

TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET

4 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen ja niiden valtuudet

1.   Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen, joka hoitaa tässä direktiivissä ja asetuksessa (EU) 2019/2033 säädettyjä toimintoja ja tehtäviä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, EPV:lle ja EAMV:lle nimeämisestä, ja jos toimivaltaisia viranomaisia on useampi kuin yksi, kunkin toimivaltaisen viranomaisen toiminnot ja tehtävät.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset valvovat sijoituspalveluyritysten ja tarvittaessa sijoitusalan holdingyhtiöiden ja rahoitusalan sekaholdingyhtiöiden toimintaa sen arvioimiseksi, noudatetaanko tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2019/2033 vaatimuksia.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisilla viranomaisilla on kaikki tarvittavat valtuudet, mukaan luettuina valtuudet suorittaa 14 artiklan mukaisia paikalla tehtäviä tarkastuksia, hankkia tietoja, joita tarvitaan sen arvioimiseksi, noudattavatko sijoituspalveluyritykset ja tapauksen mukaan sijoitusalan holdingyhtiöt ja rahoitusalan sekaholdingyhtiöt tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2019/2033 vaatimuksia, sekä tutkia näiden vaatimusten mahdollisia rikkomisia.

4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisilla viranomaisilla on tässä direktiivissä säädettyjen vakavaraisuusvalvontaan, tutkintaan ja seuraamuksiin liittyvien tehtävien hoitamiseen tarvittava asiantuntemus, resurssit, toimintavalmiudet, toimivaltuudet ja riippumattomuus.

5.   Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset toimittavat toimivaltaisille viranomaisilleen kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, noudattavatko sijoituspalveluyritykset kansallisia säännöksiä, joilla tämä direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja asetusta (EU) 2019/2033 Sijoituspalveluyritysten sisäisen valvonnan mekanismeilla sekä hallinto- ja kirjanpitomenettelyillä on mahdollistettava se, että toimivaltaiset viranomaiset voivat milloin tahansa tarkastaa näiden säännösten noudattamisen.

6.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritykset kirjaavat kaikki liiketoimensa ja dokumentoivat järjestelmänsä ja prosessinsa, jotka kuuluvat tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2019/2033 soveltamisalaan, siten että toimivaltaiset viranomaiset voivat milloin tahansa arvioida, noudattavatko sijoituspalveluyritykset kansallisia säännöksiä, joilla tämä direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja asetusta (EU) 2019/2033

5 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten harkintavalta soveltaa asetuksen (EU) N:o 575/2013 vaatimuksia tiettyihin sijoituspalveluyrityksiin

1.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää soveltaa asetuksen (EU) N:o 575/2013 vaatimuksia asetuksen (EU) 2019/2033 1 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan mukaisesti sijoituspalveluyritykseen, joka harjoittaa jotakin direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan A osan 3 ja 6 kohdassa luetelluista toiminnoista, jos sijoituspalveluyrityksen konsolidoitujen varojen kokonaisarvo edeltävien 12 kuukauden jaksolta keskiarvona laskettuna on 5 miljardia euroa tai enemmän ja jos yksi tai useampi seuraavista perusteista täyttyy:

a)

sijoituspalveluyritys harjoittaa kyseisiä toimintoja sellaisessa laajuudessa, että sijoituspalveluyrityksen kaatuminen tai ongelmat voisivat aiheuttaa järjestelmäriskin;

b)

sijoituspalveluyritys on asetuksen (EU) 2019/2033 4 artiklan 1 kohdan 3 alakohdassa määritelty määritysosapuoli;

c)

toimivaltainen viranomainen katsoo sen olevan perusteltua, kun otetaan huomioon asianomaisen sijoituspalveluyrityksen toiminnan koko, luonne, laajuus ja monimuotoisuus sekä suhteellisuusperiaate ja yksi tai useampi seuraavista tekijöistä:

i)

sijoituspalveluyrityksen merkitys unionin talouden tai asianomaisen jäsenvaltion kannalta;

ii)

sijoituspalveluyrityksen rajat ylittävän toiminnan merkitys;

iii)

sijoituspalveluyrityksen sidokset rahoitusjärjestelmään.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta hyödyke- ja päästöoikeusmarkkinoilla toimiviin välittäjiin, yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin ja vakuutusyrityksiin.

3.   Jos toimivaltainen viranomainen 1 kohdan mukaisesti päättää soveltaa asetuksen (EU) N:o 575/2013 vaatimuksia sijoituspalveluyritykseen, on valvottava, noudattaako kyseinen sijoituspalveluyritys direktiivin 2013/36/EU VII ja VIII osaston mukaisia vakavaraisuusvaatimuksia.

4.   Jos toimivaltainen viranomainen päättää kumota 1 kohdan mukaisesti tehdyn päätöksen, sen on ilmoitettava asiasta viipymättä sijoituspalveluyritykselle.

Toimivaltaisen viranomaisen 1 kohdan nojalla tekemän päätöksen soveltaminen lakkaa, jos sijoituspalveluyritys ei enää täytä kyseisessä kohdassa tarkoitettua kynnysarvoa 12 peräkkäisen kuukauden jaksolta laskettuna.

5.   Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava EPV:lle viipymättä 1, 3 ja 4 kohdan mukaisesti tehdyistä päätöksistä.

6.   EPV laatii EAMV:tä kuultuaan teknisten sääntelystandardien luonnokset, joilla määritetään tarkemmin 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetyt perusteet, ja varmistaa niiden johdonmukainen soveltaminen.

EPV toimittaa kyseiset teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 26 päivänä joulukuuta 2020.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä toisessa alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

6 artikla

Jäsenvaltion sisäinen yhteistyö

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä tiivistä yhteistyötä jäsenvaltionsa niiden viranomaisten tai elinten kanssa, jotka vastaavat luottolaitosten ja rahoituslaitosten valvonnasta. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kyseiset toimivaltaiset viranomaiset ja kyseiset viranomaiset tai elimet vaihtavat viipymättä keskenään tietoja, jotka ovat olennaisia tai merkityksellisiä niille kuuluvien toimintojen ja tehtävien hoitamiseksi.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten, jotka ovat muita kuin direktiivin 2014/65/EU 67 artiklan mukaisesti nimettyjä viranomaisia, on luotava mekanismi kyseisten viranomaisten kanssa tehtävää yhteistyötä varten sekä kaikkien kunkin viranomaisen toimintojen ja tehtävien hoitamiseksi tarvittavien tietojen vaihtoa varten.

7 artikla

Yhteistyö Euroopan finanssivalvontajärjestelmän puitteissa

1.   Hoitaessaan tehtäviään toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon valvontavälineiden ja -käytäntöjen lähentäminen tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2019/2033 nojalla annettujen oikeudellisten säännösten soveltamisessa.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että

a)

toimivaltaiset viranomaiset tekevät EFVJ:n osapuolina luottamukseen ja kaikenpuoliseen keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaa yhteistyötä erityisesti varmistaessaan, että ne vaihtavat keskenään ja muiden EFVJ:n osapuolten kanssa tarkoituksenmukaisia, luotettavia ja kattavia tietoja;

b)

toimivaltaiset viranomaiset osallistuvat EPV:n toimintaan ja tarvittaessa tämän direktiivin 48 artiklassa ja direktiivin 2013/36/EU 116 artiklassa tarkoitettujen valvontaviranomaisten kollegioiden toimintaan;

c)

toimivaltaiset viranomaiset pyrkivät kaikin tavoin varmistamaan, että EPV:n asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan mukaisesti antamia ohjeita ja suosituksia noudatetaan, sekä reagoimaan Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1092/2010 (22) 16 artiklan mukaisesti antamiin varoituksiin ja suosituksiin;

d)

toimivaltaiset viranomaiset toimivat läheisessä yhteistyössä EJRK:n kanssa;

e)

toimivaltaisille viranomaisille annetut tehtävät ja valtuudet eivät estä niitä hoitamasta tehtäviään EPV:n tai EJRK:n jäseninä taikka tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2019/2033 mukaisesti.

8 artikla

Valvonnan eurooppalainen ulottuvuus

Jokaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on yleisten tehtäviensä hoitamisen yhteydessä otettava asianmukaisesti huomioon tekemiensä päätösten mahdollinen vaikutus rahoitusjärjestelmän vakauteen muissa asianomaisissa jäsenvaltioissa sekä koko unionissa ja erityisesti kriisitilanteissa kyseisenä ajankohtana saatavissa olevien tietojen perusteella.

III OSASTO

PERUSTAMISPÄÄOMA

9 artikla

Perustamispääoma

1.   Direktiivin 2014/65/EU 15 artiklan nojalla sijoituspalveluyritykseltä vaadittava perustamispääoma toimiluvan saamiseksi minkä hyvänsä direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan A osan 3 ja 6 kohdassa luetellun sijoituspalvelun tarjoamiseen tai sijoitustoiminnan harjoittamiseen on 750 000 euroa.

2.   Direktiivin 2014/65/EU 15 artiklan nojalla sijoituspalveluyritykseltä, jolla ei ole lupaa pitää hallussaan asiakkaidensa varoja tai arvopapereita, vaadittava perustamispääoma toimiluvan saamiseksi minkä hyvänsä direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan A osan 1, 2, 4, 5 ja 7 kohdassa luetellun sijoituspalvelun tarjoamiseen tai sijoitustoiminnan harjoittamiseen on 75 000 euroa.

3.   Direktiivin 2014/65/EU 15 artiklan nojalla muulta sijoituspalveluyritykseltä kuin tämän artiklan 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitetulta sijoituspalveluyritykseltä vaadittava perustamispääoma on 150 000 euroa.

4.   Sijoituspalveluyritykseltä, joka on saanut toimiluvan direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan A osan 9 kohdassa lueteltujen sijoituspalvelujen tarjoamiseen tai sijoitustoiminnan harjoittamiseen, vaadittava perustamispääoma on 750 000 euroa, jos sijoituspalveluyritys käy kauppaa omaan lukuunsa tai sillä on lupa tehdä niin.

10 artikla

Viittaukset direktiivissä 2013/36/EU säädettyyn perustamispääomaan

Viittausten tämän direktiivin 9 artiklassa vahvistettuihin perustamispääoman tasoihin katsotaan 26 päivästä kesäkuuta 2021 korvaavan muissa unionin säädöksissä olevat viittaukset direktiivissä 2013/36/EU säädettyihin perustamispääoman tasoihin seuraavasti:

a)

viittaukset direktiivin 2013/36/EU 28 artiklassa tarkoitettuun sijoituspalveluyritysten perustamispääomaan on katsottava viittaukseksi tämän direktiivin 9 artiklan 1 kohtaan;

b)

viittaukset direktiivin 2013/36/EU 29 ja 31 artiklassa tarkoitettuun sijoituspalveluyritysten perustamispääomaan on katsottava viittauksiksi tämän direktiivin 9 artiklan 2, 3 tai 4 kohtaan sijoituspalveluyrityksen sijoituspalvelujen ja -toimintojen tyyppien mukaan;

c)

viittaukset direktiivin 2013/36/EU 30 artiklassa tarkoitettuun perustamispääomaan on katsottava viittauksiksi tämän direktiivin 9 artiklan 1 kohtaan.

11 artikla

Perustamispääoman koostumus

Sijoituspalveluyritysten perustamispääoma muodostuu asetuksen (EU) 2019/2033 9 artiklan mukaisesti.

IV OSASTO

VAKAVARAISUUSVALVONTA

1 LUKU

Vakavaraisuusvalvonnan periaatteet

1 jakso

Kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivalta ja tehtävät

12 artikla

Kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten toimivalta

Sijoituspalveluyritysten vakavaraisuuden valvonta on kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten vastuulla, jollei vastuu tämän direktiivin säännösten mukaisesti kuulu vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

13 artikla

Eri jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välinen yhteistyö

1.   Eri jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä tiivistä yhteistyötä tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2019/2033 mukaisten tehtäviensä suorittamiseksi erityisesti vaihtamalla keskenään viipymättä sijoituspalveluyrityksiä koskevia tietoja, muun muassa seuraavia tietoja:

a)

tiedot sijoituspalveluyrityksen liikkeenjohto- ja omistusrakenteesta;

b)

tiedot siitä, miten sijoituspalveluyritys noudattaa omien varojen vaatimuksia;

c)

tiedot siitä, miten sijoituspalveluyritys noudattaa keskittymäriskiä koskevia vaatimuksia ja maksuvalmiusvaatimuksia;

d)

tiedot sijoituspalveluyrityksen hallinto- ja kirjanpitomenettelyistä ja sisäisen valvonnan mekanismeista;

e)

muut merkitykselliset tekijät, jotka voivat vaikuttaa sijoituspalveluyrityksen aiheuttamaan riskiin.

2.   Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on välittömästi toimitettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille kaikki tiedot ja havainnot sijoituspalveluyrityksen toimintaa valvoessaan toteamistaan mahdollisista ongelmista ja riskeistä, joita sijoituspalveluyrityksestä aiheutuu sen asiakkaiden suojelulle tai rahoitusjärjestelmän vakaudelle vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

3.   Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimittava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten toimittamien tietojen perusteella toteuttamalla kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla vältetään tai korjataan 2 kohdassa tarkoitetut mahdolliset ongelmat ja riskit. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on pyynnöstä ilmoitettava yksityiskohtaisesti vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, miten ne ovat ottaneet huomioon kyseisten toimivaltaisten viranomaisten toimittamat tiedot ja havainnot.

4.   Jos vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset katsovat 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen ja havaintojen ilmoittamisen jälkeen, että kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset eivät ole toteuttaneet 3 kohdassa tarkoitettuja tarvittavia toimenpiteitä, vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat ilmoitettuaan asiasta kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, EPV:lle ja EAMV:lle toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet suojatakseen asiakkaita, joille palveluja tarjotaan, tai suojatakseen rahoitusjärjestelmän vakautta.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat saattaa EPV:n käsiteltäväksi tapaukset, joissa yhteistyöpyyntö, erityisesti tietojenvaihtoa koskeva pyyntö, on hylätty tai siihen ei ole vastattu kohtuullisessa ajassa. Tällaisten tapausten osalta EPV voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1093/2010 19 artiklan nojalla siirrettyjen valtuuksien mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta SEUT 258 artiklan soveltamista. EPV voi myös avustaa toimivaltaisia viranomaisia pääsemään sopimukseen tämän artiklan mukaisesta tietojenvaihdosta omasta aloitteestaan mainitun asetuksen 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

5.   Jos kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat eri mieltä vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten toimenpiteistä, ne voivat saattaa asian EPV:lle, joka käsittelee asian asetuksen (EU) N:o 1093/2010 19 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Toimiessaan mainitun artiklan mukaisesti EPV tekee päätöksensä yhden kuukauden kuluessa.

6.   Asetuksen (EU) 2019/2033 23 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan edellytyksen arvioinnissa sijoituspalveluyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi pyytää määritysosapuolen kotijäsenvaltion toimivaltaista viranomaista toimittamaan tietoja asianomaisen sijoituspalveluyrityksen vakuusvaatimuksen laskennassa käytetyistä vakuusmallista ja parametreistä.

7.   EPV laatii EAMV:tä kuultuaan luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joilla määritetään tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen tyyppiä ja luonnetta koskevat vaatimukset.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

8.   EPV laatii EAMV:tä kuultuaan luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa vahvistetaan tiedonantovelvollisuuksia varten vakiomuotoiset lomakkeet, mallit ja menettelyt sijoituspalveluyritysten valvonnan helpottamiseksi.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan mukaisesti.

9.   EPV toimittaa 7 ja 8 kohdassa tarkoitetut teknisten standardien luonnokset komissiolle viimeistään 26 päivänä kesäkuuta 2021.

14 artikla

Paikalla tehtävä toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden sivuliikkeiden tarkastus ja todentaminen

1.   Jos toisessa jäsenvaltiossa toimiluvan saanut sijoituspalveluyritys harjoittaa toimintaansa sivuliikkeen kautta, vastaanottavien jäsenvaltioiden on huolehdittava, että kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat, ilmoitettuaan asiasta vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, tarkastaa itse tai tarkastusta varten nimeämiensä henkilöiden välityksellä paikalla 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot ja todentaa tällaiset sivuliikkeet.

2.   Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla on valvonnan kannalta ja silloin, kun ne katsovat sen olevan tarpeen rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi vastaanottavassa jäsenvaltiossa, valtuudet suorittaa tapauskohtaisesti paikalla tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia, jotka koskevat sijoituspalveluyritysten sivuliikkeiden toimintaa niiden alueella, ja vaatia sivuliikkeeltä tietoja sen toiminnasta.

Ennen tällaisten tarkastusten ja todentamisten suorittamista vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä kuultava kotijäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia.

Mahdollisimman pian kyseisten tarkastusten ja todentamisten päätökseen saattamisen jälkeen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille saadut tiedot sekä havainnot, jotka ovat merkityksellisiä asianomaisen sijoituspalveluyrityksen riskinarvioinnin kannalta.

2 jakso

Salassapito- ja raportointivelvollisuus

15 artikla

Salassapitovelvollisuus ja luottamuksellisten tietojen vaihto

1.   Tätä direktiiviä ja asetusta (EU) 2019/2033 sovellettaessa jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset ja kaikki henkilöt, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet näille toimivaltaisille viranomaisille, mukaan luettuina direktiivin 2014/65/EU 76 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut henkilöt, ovat salassapitovelvollisia.

Tällaiset toimivaltaiset viranomaiset ja henkilöt saavat ilmaista tehtävissään saamiaan luottamuksellisia tietoja ainoastaan tiivistetysti tai kootusti edellyttäen, ettei niistä voida tunnistaa yksittäisiä sijoituspalveluyrityksiä tai henkilöitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rikosoikeuden alaan kuuluvien tapausten käsittelyä.

Kun sijoituspalveluyritys on asetettu konkurssiin tai pakolliseen selvitystilaan, luottamuksellisia tietoja, jotka eivät koske kolmansia osapuolia, voidaan ilmaista siviili- tai kauppaoikeudellisessa menettelyssä, jos se on tarpeen kyseisten menettelyjen toteuttamiseksi.

2.   Toimivaltaiset viranomaiset saavat käyttää tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2019/2033 nojalla kerättyjä, vaihdettuja tai toimitettuja tietoja ainoastaan tehtäviensä hoitamiseen ja erityisesti seuraaviin tarkoituksiin:

a)

tässä direktiivissä ja asetuksessa (EU) 2019/2033 vahvistettujen vakavaraisuussääntöjen seuranta;

b)

seuraamusten määrääminen;

c)

hallinnollisessa muutoksenhaussa toimivaltaisten viranomaisten päätökseen;

d)

tuomioistuinkäsittelyssä, joka on saatettu vireille 23 artiklan mukaisesti.

3.   Luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt ja muut elimet, jotka eivät ole toimivaltaisia viranomaisia ja jotka saavat luottamuksellisia tietoja tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2019/2033 nojalla, saavat käyttää näitä tietoja ainoastaan niihin tarkoituksiin, joita varten toimivaltainen viranomainen ne nimenomaisesti luovuttaa tai kansallisen oikeuden mukaisesti.

4.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat vaihtaa luottamuksellisia tietoja 2 kohdan soveltamiseksi; ne voivat nimenomaisesti ilmoittaa, miten kyseisiä tietoja on käsiteltävä, ja ne voivat nimenomaisesti rajoittaa tietojen toimittamista edelleen.

5.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu velvoite ei estä toimivaltaisia viranomaisia toimittamasta luottamuksellisia tietoja komissiolle, jos nämä tiedot ovat tarpeen komission toimivallan käyttämiseksi.

6.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat toimittaa EPV:lle, EAMV:lle, EJRK:lle, jäsenvaltioiden keskuspankeille, Euroopan keskuspankkijärjestelmälle, jäljempänä 'EKPJ', ja Euroopan keskuspankille, kun nämä toimivat rahapoliittisina viranomaisina, sekä tarvittaessa maksu- ja toimitusjärjestelmien valvonnasta vastaaville viranomaisille luottamuksellisia tietoja, jos nämä tiedot ovat tarpeen niiden tehtävien hoitamiseksi.

16 artikla

Kolmansien maiden kanssa sovittavat yhteistyöjärjestelyt tietojen vaihtamiseksi

Toimivaltaiset viranomaiset, EPV ja EAMV voivat tapauksen mukaan asetuksen (EU) N:o 1093/2010 33 artiklan tai asetuksen (EU) N:o 1095/2010 33 artiklan mukaisesti sopia tämän direktiivin tai asetuksen (EU) 2019/2033 mukaisten valvontatehtävien suorittamiseksi ja tietojen vaihtamiseksi yhteistyöjärjestelyjä kolmansien maiden valvontaviranomaisten ja seuraavista tehtävistä vastaavien kolmansien maiden viranomaisten tai elinten kanssa edellyttäen, että luovutettuun tietoon sovelletaan vähintään tämän direktiivin 15 artiklassa säädettyjä salassapitotakeita vastaavia takeita:

a)

rahoituslaitosten ja rahoitusmarkkinoiden valvonta, mukaan luettuna sellaisten rahoitusalan yhteisöjen valvonta, joilla on toimilupa toimia keskusvastapuolina, jos keskusvastapuolet on tunnustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (23) 25 artiklan mukaisesti;

b)

sijoituspalveluyritysten selvitys- ja konkurssimenettelyt sekä muut samankaltaiset menettelyt;

c)

sijoituspalveluyritysten selvitys- ja konkurssimenettelyihin sekä muihin samankaltaisiin menettelyihin osallistuvien elinten valvonta;

d)

rahoituslaitosten tai korvausjärjestelmiä hallinnoivien laitosten lakisääteisten tilintarkastusten suorittaminen;

e)

rahoituslaitosten lakisääteisiä tilintarkastuksia suorittavien henkilöiden valvonta;

f)

päästöoikeuksien markkinoilla toimivien henkilöiden valvonta kokonaiskuvan saamiseksi rahoitus- ja spot-markkinoista;

g)

maatalousalan hyödykejohdannaisten markkinoilla toimivien henkilöiden valvonta kokonaiskuvan saamiseksi rahoitus- ja spot-markkinoista.

17 artikla

Tilinpäätöksen ja konsolidoidun tilinpäätöksen tarkastuksesta vastuussa olevien henkilöiden velvollisuudet

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että kaikilla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY (24) mukaisesti toimiluvan saaneilla henkilöillä, jotka hoitavat sijoituspalveluyrityksessä direktiivin 2009/65/EY 73 artiklassa tai direktiivin 2013/34/EU 34 artiklassa tarkoitettuja tehtäviä tai muita lakisääteisiä tehtäviä, on velvollisuus ilmoittaa viipymättä toimivaltaisille viranomaisille kaikista kyseistä sijoituspalveluyritystä tai yritystä, jolla on läheiset sidokset kyseiseen yritykseen, koskevista tosiseikoista tai päätöksistä, jotka

a)

olennaisesti rikkovat tämän direktiivin nojalla annettuja lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä;

b)

saattavat vaikuttaa sijoituspalveluyrityksen toiminnan jatkuvuuteen; tai

c)

saattavat johtaa tilien vahvistamatta jättämiseen tai varaumien esittämiseen.

3 jakso

Seuraamukset, tutkintavaltuudet ja muutoksenhakuoikeus

18 artikla

Hallinnolliset seuraamukset ja muut hallinnolliset toimenpiteet

1.   Rajoittamatta tämän direktiivin IV osaston 2 luvun 4 jaksossa tarkoitettuja valvontavaltuuksia, mukaan luettuina tutkintavaltuuksia ja toimivaltaisten viranomaisten valtuuksia määrätä korjaustoimenpiteitä, sekä jäsenvaltioiden oikeutta säätää ja määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt, jotka koskevat hallinnollisia seuraamuksia ja muita hallinnollisia toimenpiteitä, ja varmistettava, että niiden toimivaltaisilla viranomaisilla on valtuudet määrätä tällaisia seuraamuksia ja toimenpiteitä, joita sovelletaan tämän direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä annettujen kansallisten säännösten ja asetuksen (EU) 2019/2033 rikkomisiin, mukaan luettuina seuraavat tapaukset:

a)

sijoituspalveluyrityksellä ei ole 26 artiklassa säädettyjä sisäisiä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä;

b)

sijoituspalveluyritys ei ilmoita toimivaltaisille viranomaisille tietoja siitä, miten se täyttää asetuksen (EU) 2019/2033 11 artiklassa säädetyt omien varojen vaatimukset tai antaa tästä epätäydellisiä tai epätarkkoja tietoja, ja rikkoo siten mainitun asetuksen 54 artiklan 1 kohdan b alakohtaa;

c)

sijoituspalveluyritys ei ilmoita toimivaltaisille viranomaisille tietoja keskittymäriskistä taikka antaa siitä epätäydellisiä tai epätarkkoja tietoja, ja rikkoo siten asetuksen (EU) 2019/2033 54 artiklan 1 kohdan e alakohtaa;

d)

sijoituspalveluyrityksellä on asetuksen (EU) 2019/2033 37 artiklassa säädetyt rajat ylittävä keskittymäriski, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun asetuksen 38 ja 39 artiklan soveltamista;

e)

sijoituspalveluyrityksellä ei toistuvasti tai pysyvästi ole likvidejä varoja asetuksen (EU) 2019/2033 43 artiklan vastaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun asetuksen 44 artiklan soveltamista;

f)

sijoituspalveluyritys ei julkista tietoja taikka antaa epätäydellisiä tai epätarkkoja tietoja, ja rikkoo siten asetuksen (EU) 2019/2033 kuudennessa osassa säädettyjä säännöksiä;

g)

sijoituspalveluyritys suorittaa maksun sen omiin varoihin sisältyvien välineiden haltijoille tapauksissa, joissa asetuksen (EU) N:o 575/2013 28, 52 tai 63 artiklassa kielletään tällaiset maksut omiin varoihin sisältyvien välineiden haltijoille;

h)

sijoituspalveluyrityksen todetaan rikkoneen vakavalla tavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 (25) nojalla annettuja kansallisia säännöksiä;

i)

sijoituspalveluyritys sallii, että yksi tai useampi henkilö, joka ei noudata direktiivin 2013/36/EU 91 artiklan säännöksiä, tulee ylimmän hallintoelimen jäseneksi tai pysyy sen jäsenenä.

Jäsenvaltioiden, jotka eivät säädä hallinnollisia seuraamuksia koskevista säännöistä sellaisten rikkomisten osalta, joihin sovelletaan kansallista rikosoikeutta, on ilmoitettava komissiolle asianomaiset rikosoikeudelliset säännökset.

Hallinnollisten seuraamusten ja muiden hallinnollisten toimenpiteiden on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

2.   Edellä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin hallinnollisiin seuraamuksiin ja muihin hallinnollisiin toimenpiteisiin kuuluvat seuraavat:

a)

julkinen ilmoitus, jossa yksilöidään vastuussa oleva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, sijoituspalveluyritys, sijoitusalan holdingyhtiö tai rahoitusalan sekaholdingyhtiö ja rikkomisen luonne;

b)

määräys, jossa vastuussa olevaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä vaaditaan lopettamaan rikkominen ja olemaan toistamatta sitä;

c)

väliaikainen kielto, joka estää sijoituspalveluyrityksen ylimmän hallintoelimen jäseniä tai muita luonnollisia henkilöitä, joiden katsotaan olevan vastuussa, hoitamasta tehtäviä sijoituspalveluyrityksissä;

d)

kun on kyse oikeushenkilöstä, hallinnolliset taloudelliset seuraamukset, jotka ovat enintään 10 prosenttia yrityksen vuotuisesta kokonaisnettoliikevaihdosta, joka sisältää bruttotulot, jotka koostuvat korkotuotoista ja vastaavista tuloista, osakkeista saaduista tuotoista ja muista vaihtuva- tai kiinteätuottoisista arvopapereista ja saaduista palkkioista edellisenä tilikautena;

e)

kun on kyse oikeushenkilöstä, hallinnolliset taloudelliset seuraamukset, jotka ovat enintään kaksi kertaa suuremmat kuin rikkomisesta saatu taloudellinen hyöty tai vältetyt tappiot, jos kyseinen hyöty tai kyseiset vältetyt tappiot voidaan määrittää;

f)

kun on kyse luonnollisesta henkilöstä, hallinnolliset taloudelliset seuraamukset, jotka ovat enintään 5 000 000 euroa, tai niissä jäsenvaltioissa, joissa euro ei ole virallinen valuutta, vastaava arvo kansallisena valuuttana 25 päivänä joulukuuta 2019.

Jos ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitettu yritys on tytäryritys, bruttotuloksi katsotaan perimmäisen emoyrityksen konsolidoidun tilinpäätöksen mukainen bruttotulo edellisenä tilikautena.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos sijoituspalveluyritys rikkoo tämän direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä annettuja kansallisia säännöksiä tai rikkoo asetuksen (EU) 2019/2033 säännöksiä, toimivaltainen viranomainen voi soveltaa hallinnollisia seuraamuksia ylimmän hallintoelimen jäseniin ja muihin luonnollisiin henkilöihin, jotka ovat kansallisen oikeuden mukaan vastuussa rikkomisesta.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että päättäessään 1 kohdassa tarkoitettujen hallinnollisten seuraamusten tai muiden hallinnollisten toimenpiteiden tyypistä ja hallinnollisten taloudellisten seuraamusten suuruudesta toimivaltaiset viranomaiset ottavat huomioon kaikki merkitykselliset olosuhteet, mukaan luettuina tapauksen mukaan seuraavat:

a)

rikkomisen vakavuus ja kesto;

b)

rikkomisesta vastuussa olevien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden vastuun aste;

c)

rikkomisesta vastuussa olevien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden taloudellinen vahvuus, mukaan luettuna oikeushenkilöiden kokonaisliikevaihto tai luonnollisten henkilöiden vuosiansiot;

d)

rikkomisesta vastuussa olevien oikeushenkilöiden saamien voittojen tai välttämien tappioiden suuruus;

e)

kolmansille osapuolille rikkomisesta aiheutuneet tappiot;

f)

asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa tehdyn yhteistyön laajuus;

g)

rikkomisesta vastuussa olevien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden aiemmat rikkomiset;

h)

rikkomisen mahdolliset järjestelmää koskevat seuraukset.

19 artikla

Tutkintavaltuudet

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisilla viranomaisilla on kaikki tietojenkeruu- ja tutkintavaltuudet, jotka ovat tarpeen niiden tehtävien hoitamiseksi, mukaan luettuina

a)

valtuudet vaatia tietoja seuraavilta luonnollisilta henkilöiltä tai oikeushenkilöiltä:

i)

asianomaiseen jäsenvaltioon sijoittautuneet sijoituspalveluyritykset;

ii)

asianomaiseen jäsenvaltioon sijoittautuneet sijoitusalan holdingyhtiöt;

iii)

asianomaiseen jäsenvaltioon sijoittautuneet rahoitusalan sekaholdingyhtiöt;

iv)

asianomaiseen jäsenvaltioon sijoittautuneet monialan holdingyhtiöt;

v)

edellä i–iv alakohdassa tarkoitettuihin yhteisöihin kuuluvat henkilöt;

vi)

kolmannet osapuolet, joille i–iv alakohdassa tarkoitetut yhteisöt ovat ulkoistaneet operatiivisia toimintoja tai tehtäviä;

b)

valtuudet suorittaa kaikki tarpeelliset a alakohdassa tarkoitettuja, asianomaiseen jäsenvaltioon sijoittautuneita tai siellä olevia henkilöitä koskevat tutkimukset, mukaan luettuna oikeus

i)

vaatia, että a alakohdassa tarkoitetut henkilöt toimittavat asiakirjat;

ii)

tutkia a alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden kirjanpitoaineisto ja ottaa jäljennöksiä tai otteita kyseisestä kirjanpitoaineistosta;

iii)

saada kirjalliset tai suulliset selvitykset a alakohdassa tarkoitetuilta henkilöiltä tai niiden edustajilta tai henkilöstöltä;

iv)

haastatella ketä tahansa muuta asiaan liittyvää henkilöä tutkimuksen kohteena olevaan asiaan liittyvien tietojen keräämiseksi;

c)

valtuudet suorittaa kaikki tarvittavat tarkastukset a alakohdassa tarkoitettujen oikeushenkilöiden ja muiden sellaisten yritysten toimitiloissa, jotka kuuluvat ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen valvonnan alaisuuteen, jos toimivaltainen viranomainen on ryhmävalvoja, edellyttäen, että asiasta ilmoitetaan etukäteen muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille.

20 artikla

Hallinnollisten seuraamusten ja muiden hallinnollisten toimenpiteiden julkistaminen

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset julkistavat ilman aiheetonta viivytystä virallisella verkkosivustollaan 18 artiklan mukaisesti määrätyt hallinnolliset seuraamukset ja muut hallinnolliset toimenpiteet, joihin ei ole haettu tai ei enää voi hakea muutosta. Julkistamisen on sisällettävä tiedot rikkomisen tyypistä ja luonteesta sekä sen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön henkilöllisyys, jolle seuraamus on määrätty tai jota vastaan toimenpide toteutetaan. Tiedot saa julkistaa vasta sen jälkeen, kun kyseiselle henkilölle on ilmoitettu kyseisistä seuraamuksista tai toimenpiteistä ja siinä laajuudessa kuin julkistaminen on tarpeen ja oikeasuhteista.

2.   Jos jäsenvaltiot sallivat sellaisten 18 artiklan nojalla määrättyjen hallinnollisten seuraamusten tai muiden hallinnollisten toimenpiteiden julkaisemisen, joihin on haettu muutosta, toimivaltaisten viranomaisten on julkaistava virallisella verkkosivustollaan myös tiedot muutoksenhaun tilasta ja tuloksesta.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on julkistettava 18 artiklan mukaisesti määrätyt hallinnolliset seuraamukset tai muut hallinnolliset toimenpiteet nimettöminä kaikissa seuraavissa tapauksissa:

a)

seuraamus tai toimenpide on määrätty luonnolliselle henkilölle, ja kyseisen henkilön henkilötietojen julkistamista pidetään suhteettomana;

b)

julkistaminen vaarantaisi meneillään olevan rikostutkinnan tai rahoitusmarkkinoiden vakauden;

c)

julkistaminen aiheuttaisi suhteetonta vahinkoa asianomaisille sijoituspalveluyrityksille tai luonnollisille henkilöille.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että tämän artiklan mukaisesti julkistetut tiedot pysyvät niiden virallisella verkkosivustolla vähintään viisi vuotta. Henkilötiedot voidaan säilyttää toimivaltaisen viranomaisen virallisella verkkosivustolla ainoastaan, jos sovellettavissa tietosuojasäännöissä niin sallitaan.

21 artikla

Seuraamuksista ilmoittaminen EPV:lle

Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava EPV:lle 18 artiklan mukaisesti määrätyistä hallinnollisista seuraamuksista ja muista hallinnollisista toimenpiteistä, näihin seuraamuksiin ja toimenpiteisiin mahdollisesti kohdistuvista muutoksenhauista ja niiden tuloksista. EPV ylläpitää sille ilmoitetuista hallinnollisista seuraamuksista ja muista hallinnollisista toimenpiteistä keskustietokantaa pelkästään toimivaltaisten viranomaisten välistä tietojenvaihtoa varten. Tietokannan on oltava ainoastaan toimivaltaisten viranomaisten ja EAMV:n käytettävissä, ja sitä on päivitettävä säännöllisesti ja vähintään vuosittain.

EPV ylläpitää verkkosivustoa, jossa on linkit verkkosivustoille, joilla kukin toimivaltainen viranomainen julkistaa 18 artiklan mukaisesti määrätyt hallinnolliset seuraamukset ja muut hallinnolliset toimenpiteet, ja ilmoittaa, kuinka pitkäksi ajaksi kukin jäsenvaltio julkistaa hallinnolliset seuraamukset ja muut hallinnolliset toimenpiteet.

22 artikla

Rikkomisista ilmoittaminen

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset luovat tehokkaat ja luotettavat mekanismit, joiden avulla toimivaltaisille viranomaisille voidaan ilmoittaa nopeasti tämän direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä annettujen säännösten ja asetuksen (EU) 2019/2033 mahdollisista tai tosiasiallisista rikkomisista.

Näihin mekanismeihin kuuluvat seuraavat:

a)

erityismenettelyt tällaisten ilmoitusten vastaanottamista, käsittelyä ja jatkotoimia varten, mukaan luettuna turvallisten viestintäkanavien perustaminen;

b)

sijoituspalveluyritysten sellaisten työntekijöiden asianmukainen suojelu sijoituspalveluyrityksen toteuttamilta kostotoimilta, syrjinnältä tai muuntyyppiseltä epäoikeudenmukaiselta kohtelulta, jotka ilmoittavat sijoituspalveluyrityksessä tehdyistä rikkomisista;

c)

rikkomisesta ilmoittavan henkilön henkilötietojen suojaaminen ja sen luonnollisen henkilön henkilötietojen suojaaminen, jonka väitetään olevan vastuussa rikkomisesta, asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti;

d)

selkeät säännöt, joilla varmistetaan, että sen henkilön osalta, joka ilmoittaa sijoituspalveluyrityksessä tehdyistä rikkomisista, taataan luottamuksellisuus kaikissa tapauksissa, jollei tietojen ilmaisemista edellytetä kansallisessa oikeudessa jatkotutkimusten tai myöhempien hallinnollisten käsittelyjen tai oikeuskäsittelyjen yhteydessä.

2.   Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyrityksillä on käytössään asianmukaiset menettelyt työntekijöitään varten, jotta he voivat ilmoittaa rikkomisista sisäisesti erityisen riippumattoman kanavan kautta. Työmarkkinaosapuolet voivat tarjota näitä menettelyjä edellyttäen, että kyseiset menettelyt tarjoavat samantasoisen suojan kuin mitä tarkoitetaan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa.

23 artikla

Oikeus muutoksenhakuun

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asetuksen (EU) 2019/2033 nojalla tai tämän direktiivin mukaisesti annettujen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten nojalla tehtyihin päätöksiin ja toimenpiteisiin voidaan hakea muutosta.

2 LUKU

Arviointiprosessi

1 jakso

Sisäinen pääoman riittävyyden arviointimenettely ja sisäinen riskinarviointimenettely

24 artikla

Sisäinen pääoma ja likvidit varat

1.   Sijoituspalveluyrityksillä, jotka eivät täytä asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille säädettyjä edellytyksiä, on oltava hyvin perustellut, tehokkaat ja kattavat järjestelyt, strategiat ja prosessit, joiden avulla ne arvioivat ja jatkuvasti ylläpitävät tarvittavan sisäisen pääoman ja likvidien varojen määrää, tyyppiä ja jakautumista tasolla, joka riittää kattamaan senluonteiset ja ‐tasoiset riskit, joita sijoituspalveluyritykset voivat aiheuttaa toisille ja joita niihin itseensä kohdistuu tai saattaa kohdistua.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen järjestelyjen, strategioiden ja prosessien on oltava asianmukaisia ja oikeasuhteisia kyseessä olevan sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monimuotoisuuteen nähden. Niiden on oltava säännöllisen sisäisen arvioinnin kohteena.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää sijoituspalveluyrityksiä, jotka täyttävät asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille säädetyt edellytykset, soveltamaan tässä artiklassa säädettyjä vaatimuksia siinä määrin kuin toimivaltaiset viranomaiset katsovat sen asianmukaiseksi.

2 jakso

Sisäinen hallinnointi ja ohjaus, avoimuus, riskien käsittely ja palkitseminen

25 artikla

Tämän jakson soveltamisalan laajuus

1.   Tätä jaksoa ei sovelleta, jos sijoituspalveluyritys toteaa asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdan perusteella täyttävänsä kaikki kyseisessä kohdassa pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille säädetyt edellytykset.

2.   Jos sijoituspalveluyritys, joka ei täytä kaikkia asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, täyttää myöhemmin kyseiset edellytykset, tämän jakson soveltaminen lakkaa kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona kyseiset edellytykset täytettiin. Tämän jakson soveltaminen sijoituspalveluyritykseen kyseisen ajanjakson jälkeen lakkaa vain, jos sijoituspalveluyritys kyseisen ajanjakson kuluessa täytti jatkuvasti ja keskeytyksettä asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset ja ilmoitti asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle.

3.   Jos sijoituspalveluyritys toteaa, ettei se täytä enää kaikkia asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, sen on ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle ja noudatettava tämän jakson säännöksiä 12 kuukauden kuluessa päivästä, jonka kyseinen arviointi tehtiin.

4.   Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset soveltavat 32 artiklan säännöksiä palkkioihin, jotka myönnetään palveluista tai työsuorituksesta sitä tilikautta seuraavana tilikautena, jona 3 kohdassa tarkoitettu arviointi tehtiin.

Jos tätä jaksoa ja asetuksen (EU) 2019/2033 8 artiklaa sovelletaan, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tätä jaksoa sovelletaan sijoituspalveluyrityksiin yksittäisinä yrityksinä.

Jos tätä jaksoa ja asetuksen (EU) 2019/2033 7 artiklan mukaista varovaisuusperiaatteen mukaista konsolidointia sovelletaan, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tätä jaksoa sovelletaan sijoituspalveluyrityksiin yksittäisinä yrityksinä ja konsolidoinnin perusteella.

Kolmannesta alakohdasta poiketen tätä jaksoa ei sovelleta tytäryrityksiin, jotka kuuluvat konsolidointiin ja jotka ovat sijoittautuneet kolmansiin maihin, jos unionissa oleva emoyritys voi osoittaa toimivaltaisille viranomaisille, että tämän jakson soveltaminen on sen kolmannen maan, johon kyseiset tytäryritykset ovat sijoittautuneet, lainsäädännön mukaan laitonta.

26 artikla

Sisäinen hallinnointi ja ohjaus

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyrityksillä on luotettavat hallinnointi- ja ohjausjärjestelyt, jotka muodostuvat kaikista seuraavista tekijöistä:

a)

selkeä organisaatiorakenne, jossa vastuualueet on määritelty yksityiskohtaisesti, avoimesti ja johdonmukaisesti;

b)

tehokkaat prosessit sellaisten riskien tunnistamiseksi, hallitsemiseksi ja seuraamiseksi, joita sijoituspalveluyrityksiin kohdistuu tai saattaa kohdistua tai joita ne aiheuttavat tai saattavat aiheuttaa muille, sekä niistä raportoimiseksi;

c)

riittävät sisäisen valvonnan mekanismit, mukaan luettuina luotettavat hallinto- ja laskentamenettelyt;

d)

palkitsemisjärjestelmät ja -käytännöt, jotka ovat yhdenmukaisia hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja edistävät sitä.

Ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitettujen palkitsemisjärjestelmien ja ‐käytäntöjen on oltava sukupuolineutraaleja.

2.   Vahvistettaessa 1 kohdassa tarkoitettuja järjestelyjä on otettava huomioon 28–33 artiklassa säädetyt perusteet.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen järjestelyjen on oltava asianmukaisia ja suhteutettuja sijoituspalveluyrityksen liiketoimintamalliin ja toimintaan liittyvien riskien luonteeseen, laajuuteen ja monimuotoisuuteen.

4.   EPV antaa EAMV:tä kuultuaan ohjeet 1 kohdassa tarkoitettujen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmien soveltamisesta.

EPV laatii EAMV:tä kuultuaan asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan mukaisesti ohjeet, joissa täsmennetään sijoituspalveluyrityksiä koskevat sukupuolineutraalit palkitsemisjärjestelmät.

EPV laatii kahden vuoden kuluttua kyseisten ohjeiden julkaisemisesta toimivaltaisten viranomaisten keräämien tietojen pohjalta raportin siitä, miten sijoituspalveluyritykset ovat soveltaneet sukupuolineutraaleja palkitsemisjärjestelmiä.

27 artikla

Maakohtainen raportointi

1.   Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset, joilla on sivuliike tai tytäryritys, joka on rahoituslaitos sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 26 alakohdassa, jäsenvaltiossa tai muussa kolmannessa maassa kuin siinä, jossa sijoituspalveluyritykselle on myönnetty toimilupa, julkistavat tällaisen jäsenvaltion ja kolmannen maan osalta vuosittain seuraavat tiedot:

a)

kaikkien tytäryritysten ja sivuliikkeiden nimi, toiminnan luonne ja sijainti;

b)

liikevaihto;

c)

palkatun henkilöstön lukumäärä kokopäivätyötä vastaavana;

d)

tulos ennen veroja;

e)

verot tuloksesta;

f)

saatu valtiontuki.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa mainitut tiedot tarkastetaan direktiivin 2006/43/EY mukaisesti ja liitetään, mikäli mahdollista, kyseisen sijoituspalveluyrityksen vuositilinpäätöksiin tai, tapauksen mukaan, konsolidoituihin tilinpäätöksiin.

28 artikla

Ylimmän hallintoelimen rooli riskienhallinnassa

1.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että sijoituspalveluyrityksen ylin hallintoelin hyväksyy ja arvioi säännöllisesti strategiat ja periaatteet, joita sovelletaan sijoituspalveluyrityksen riskinottohaluun ja sijoituspalveluyritykseen kohdistuvien tai mahdollisesti kohdistuvien riskien hallintaan, valvontaan ja vähentämiseen, ottaen huomioon sijoituspalveluyrityksen makrotaloudellinen toimintaympäristö ja suhdannevaihe.

2.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että ylin hallintoelin käyttää riittävästi aikaa varmistaakseen, että 1 kohdassa tarkoitetut asiat otetaan huomioon ja että se osoittaa riittävästi resursseja kaikkien sijoituspalveluyritykseen kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi.

3.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että sijoituspalveluyritykset luovat ylimpään hallintoelimeen raportointisuhteet, jotka koskevat kaikkia olennaisia riskejä ja riskinhallintapolitiikkoja sekä niiden mahdollisia muutoksia.

4.   Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kaikki sijoituspalveluyritykset, jotka eivät täytä 32 artiklan 4 kohdan a alakohdassa säädettyjä perusteita, perustavat riskikomitean, joka koostuu ylimmän hallintoelimen sellaisista jäsenistä, jotka eivät toimi liikkeenjohdollisessa tehtävässä asianomaisessa sijoituspalveluyrityksessä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun riskikomitean jäsenillä on oltava riittävät tiedot, taidot ja asiantuntemus, jotta he voivat ymmärtää sijoituspalveluyrityksen riskistrategian ja riskinottohalun sekä hallita ja valvoa niitä. Heidän on varmistettava, että riskikomitea antaa ylimmälle hallintoelimelle neuvoja sijoituspalveluyrityksen senhetkisestä ja tulevasta kokonaisriskinottohalusta ja -strategiasta ja avustaa ylintä hallintoelintä sen valvoessa, että toimiva johto panee tämän strategian täytäntöön. Kokonaisvastuu sijoituspalveluyrityksen riskistrategioista ja -politiikoista säilyy ylimmällä hallintoelimellä.

5.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että valvontatehtäväänsä hoitava ylin hallintoelin ja sen riskikomitea, jos sellainen on perustettu, saavat tietoa riskeistä, joille sijoituspalveluyritys altistuu tai voi altistua.

29 artikla

Riskien käsittely

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava siitä, että sijoituspalveluyritysten käytössä on tehokkaat strategiat, toimintatavat, prosessit ja järjestelmät, joilla tunnistetaan, mitataan, hallitaan ja valvotaan seuraavia seikkoja:

a)

asiakkaisiin kohdistuvan riskin merkittävät aiheuttajat ja vaikutukset sekä merkittävät vaikutukset omiin varoihin;

b)

markkinoihin kohdistuvan riskin merkittävät aiheuttajat ja vaikutukset sekä merkittävät vaikutukset omiin varoihin;

c)

sijoituspalveluyritykseen kohdistuvan riskin merkittävät aiheuttajat ja vaikutukset, erityisesti ne, jotka voivat vähentää käytettävissä olevien omien varojen määrää;

d)

likviditeettiriski tarkoituksenmukaisella aikajänteellä, myös päivänsisäisesti, sen varmistamiseksi, että sijoituspalveluyrityksellä on riittävästi likvidejä varoja, jotta voidaan muun muassa puuttua a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen riskien merkittäviin aiheuttajiin.

Strategioiden, toimintatapojen, prosessien ja järjestelmien on oltava oikeassa suhteessa sijoituspalveluyrityksen monimuotoisuuteen, riskiprofiiliin ja toiminnan laajuuteen sekä ylimmän hallintoelimen vahvistamaan riskien sietorajaan, ja niissä on otettava huomioon sijoituspalveluyrityksen merkitys järjestelmän kannalta jokaisessa jäsenvaltiossa, jossa se harjoittaa liiketoimintaa.

Ensimmäisen alakohdan a alakohtaa ja toista alakohtaa sovellettaessa toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon asiakkaan varojen erottelua koskeva kansallinen lainsäädäntö.

Ensimmäisen alakohdan a alakohtaa sovellettaessa sijoituspalveluyritysten on pidettävä ammatillista vastuuvakuutusta tehokkaana riskinhallintavälineenä.

Sijoituspalveluyritykseen itseensä kohdistuvan riskin merkittäviä aiheuttajia ovat ensimmäisen alakohdan c alakohtaa sovellettaessa tilanteen mukaan varojen kirjanpitoarvon merkittävät muutokset, mukaan luettuina saamiset sidonnaisasiamiehiltä, asiakkaiden tai vastapuolten kaatuminen, positiot rahoitusvälineissä, ulkomaanvaluutat ja hyödykkeet sekä velvoitteet etuusperusteisille eläkejärjestelmille.

Sijoituspalveluyritysten on kiinnitettävä asianmukaista huomiota omiin varoihin kohdistuviin merkittäviin vaikutuksiin, jos tällaisia riskejä ei kateta asianmukaisesti asetuksen (EU) 2019/2033 11 artiklan mukaisesti lasketuissa omien varojen vaatimuksissa.

2.   Jos sijoituspalveluyritysten on ajettava alas tai lopetettava toimintoja, toimivaltaisten viranomaisten on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset kiinnittävät asianmukaista huomiota liiketoimintamalliensa ja -strategioidensa elinkelpoisuuden ja kestävyyden huomioon ottaen vaatimuksiin ja tarpeellisiin resursseihin, jotka ovat realistisia sekä ajallisesti että omien varojen ja likvidien varojen säilyttämisen kannalta, koko markkinoilta poistumisen ajan.

3.   Poiketen siitä, mitä 25 artiklassa säädetään, tämän artiklan 1 kohdan a, c ja d alakohtaa sovelletaan sijoituspalveluyrityksiin, jotka täyttävät asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille säädetyt edellytykset.

4.   Siirretään komissiolle valta hyväksyä 58 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän direktiivin täydentämiseksi, jotta varmistetaan, että sijoituspalveluyritysten strategiat, toimintatavat, prosessit ja järjestelmät ovat tehokkaita. Komissio ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden ja erityisesti uusien rahoitustuotteiden ja tilinpäätösstandardien kehityksen sekä kehityksen, jolla helpotetaan valvontakäytäntöjen lähentymistä.

30 artikla

Palkitsemisjärjestelmät

1.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että sijoituspalveluyritykset noudattavat laatiessaan ja soveltaessaan palkitsemisjärjestelmää, joka koskee henkilöstöryhmiä, joihin kuuluvat toimiva johto, riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivat henkilöt, valvontatoiminnoissa työskentelevät henkilöt sekä kaikki henkilöstön jäsenet, joiden palkitsemisen kokonaismäärä on vähintään yhtä suuri kuin toimivan johdon tai riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivien henkilöiden pienimmän palkitsemisen määrä, ja joiden ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin tai sen hoitamiin varoihin, seuraavia periaatteita:

a)

palkitsemisjärjestelmä on selkeästi dokumentoitu ja oikeassa suhteessa sijoituspalveluyrityksen kokoon, sisäiseen organisaatioon ja luonteeseen sekä sen toiminnan laajuuteen ja monimuotoisuuteen;

b)

palkitsemisjärjestelmä on sukupuolineutraali palkitsemisjärjestelmä;

c)

palkitsemisjärjestelmä on yhdenmukainen hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja edistää sitä;

d)

palkitsemisjärjestelmä on yhdenmukainen sijoituspalveluyrityksen liiketoimintastrategian ja tavoitteiden kanssa, ja siinä otetaan lisäksi huomioon tehtyjen sijoituspäätösten pitkän aikavälin vaikutukset;

e)

palkitsemisjärjestelmään sisältyy toimia, joilla vältetään eturistiriidat, kannustetaan vastuulliseen liiketoimintaan ja edistetään riskitietoisuutta ja varovaisuutta riskinotossa;

f)

valvontatehtäväänsä hoitava sijoituspalveluyrityksen ylin hallintoelin hyväksyy ja arvioi säännöllisesti palkitsemisjärjestelmän ja vastaa yleisesti sen täytäntöönpanon valvonnasta;

g)

valvontatoiminnot tarkastavat vähintään kerran vuodessa palkitsemisjärjestelmän täytäntöönpanon keskitetysti, riippumattomasti ja sisäisesti;

h)

valvontatoiminnoissa työskentelevät henkilöt ovat riippumattomia valvonnassaan olevista liiketoimintayksiköistä, heillä on asianmukainen toimivalta ja heidän palkitsemisensa perustuu heidän tehtäviinsä liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen riippumatta siitä, millainen on heidän valvonnassaan olevien liiketoiminta-alueiden tulos;

i)

jäljempänä 33 artiklassa tarkoitettu palkitsemiskomitea tai, jos tällaista komiteaa ei ole perustettu, valvontatehtäväänsä hoitava ylin hallintoelin valvoo riskienhallinnasta ja valvontatoiminnoista vastaavien ylimpien toimihenkilöiden palkitsemista suoraan;

j)

palkitsemisjärjestelmässä erotetaan, ottaen huomioon kansalliset palkan määräytymissäännöt, selvästi toisistaan perusteet, joilla määritetään seuraavat seikat:

i)

palkitsemisen kiinteä perusmäärä (kiinteä palkkio), jossa ensisijaisesti otetaan huomioon merkityksellinen työkokemus ja organisaatiovastuu sellaisina kuin ne vahvistetaan työntekijän toimenkuvassa osana työsuhteen ehtoja;

ii)

palkitsemisen muuttuva osa (muuttuva palkkio), jossa otetaan huomioon työntekijän kestävä ja riskien kannalta tarkoituksenmukainen suoritus sekä työntekijän toimenkuvassa vaadittujen tavoitteiden ylittyminen;

k)

riittävän suuri osuus palkitsemisen kokonaismäärästä säilytetään kiinteänä, jotta pystytään noudattamaan täysin joustavaa muuttuvan palkitsemisen politiikkaa, jonka mukaisesti muuttuva palkkio voidaan myös jättää maksamatta.

2.   Sovellettaessa 1 kohdan k alakohtaa jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että sijoituspalveluyritykset määrittelevät palkitsemisjärjestelmiensä kokonaismäärän kiinteiden ja muuttuvien osien asianmukaiset suhteet ottaen huomioon sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnan ja siihen liittyvät riskit sekä 1 kohdassa tarkoitettujen eri henkilöstöryhmien vaikutuksen sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritykset laativat 1 kohdassa tarkoitetut periaatteet ja soveltavat niitä tavalla, joka on oikeassa suhteessa niiden kokoon, sisäiseen organisaatioon sekä toiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monimuotoisuuteen.

4.   EPV laatii EAMV:tä kuultuaan luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joilla määritetään asianmukaiset perusteet sellaisten henkilöstöryhmien yksilöimiseksi, joiden ammatillisella toiminnalla on merkittävä vaikutus sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. EPV ja EAMV ottavat asianmukaisesti huomioon komission suosituksen 2009/384/EY (26) sekä direktiivien 2009/65/EY, 2011/61/EU ja 2014/65/EU mukaiset nykyiset palkitsemista koskevat ohjeet ja pyrkivät minimoimaan poikkeamat voimassa olevista säännöksistä.

EPV toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 26 päivänä kesäkuuta 2021.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

31 artikla

Poikkeuksellista julkista rahoitustukea saavat sijoituspalveluyritykset

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun sijoituspalveluyritys saa poikkeuksellista julkista rahoitustukea, sellaisena kuin se määritellään direktiivin 2014/59/EU 2 artiklan 1 kohdan 28 alakohdassa:

a)

kyseinen sijoituspalveluyritys ei maksa muuttuvia palkkioita ylimmän hallintoelimen jäsenille;

b)

jos muulle henkilöstölle kuin ylimmän hallintoelimen jäsenille maksetun muuttuvan palkkion määrä olisi ristiriidassa sijoituspalveluyrityksen terveen pääomapohjan säilyttämisen ja sijoituspalveluyrityksen oikea-aikaisen poikkeuksellisesta julkisesta rahoitustuesta luopumisen kanssa, koko henkilöstön muuttuvan palkkion on rajoituttava osuuteen nettotuotoista.

32 artikla

Muuttuva palkkio

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyrityksen 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöstöryhmille myöntämä ja maksama muuttuva palkkio täyttää kaikki seuraavat vaatimukset 30 artiklan 3 kohdassa säädettyjä vastaavin edellytyksin:

a)

jos muuttuva palkkio perustuu työsuoritukseen, sen kokonaismäärä perustuu kokonaisarvioon asianomaisen henkilön ja asianomaisen liiketoimintayksikön suorituksesta ja sijoituspalveluyrityksen kokonaistuloksesta;

b)

kun arvioidaan yksittäistä työsuoritusta, otetaan huomioon taloudelliset ja muut perusteet;

c)

a alakohdassa tarkoitetun työsuorituksen arviointi perustuu monivuotiseen ajanjaksoon, ja siinä otetaan huomioon sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnan perussykli ja sen liiketoimintariskit;

d)

muuttuva palkkio ei vaikuta sijoituspalveluyrityksen kykyyn varmistaa terve pääomapohja;

e)

muuttuvaa palkkiota ei taata muille kuin uusille henkilöstön jäsenille ja heillekin vain heidän ensimmäisenä työskentelyvuotenaan ja kun sijoituspalveluyrityksellä on vahva pääomapohja;

f)

työsopimuksen ennenaikaiseen päättymiseen liittyvät maksut perustuvat henkilön pitkän aikavälin tulokseen eikä niillä saa palkita epäonnistumista tai väärinkäytöstä;

g)

palkitsemispaketit, jotka liittyvät korvauksiin tai ulosostoihin aiemmista työsopimuksista, ovat sijoituspalveluyrityksen pitkän aikavälin etujen mukaisia;

h)

suoritusarvioinnissa, jota käytetään muuttuvien palkkioiden poolien laskemisen perustana, otetaan huomioon kaikentyyppiset nykyiset ja tulevat riskit ja pääomakustannukset sekä maksuvalmius, joita edellytetään asetuksessa (EU) 2019/2033;

i)

muuttuvien palkkioiden jakautumisessa sijoituspalveluyrityksen sisällä otetaan myös huomioon kaikentyyppiset nykyiset ja tulevat riskit;

j)

vähintään 50 prosenttia muuttuvan palkkion määrästä koostuu seuraavista välineistä:

i)

osakkeet tai vastaavat omistusosuudet kyseisen sijoituspalveluyrityksen oikeudellisen rakenteen mukaan;

ii)

osakesidonnaiset välineet tai vastaavat muut kuin käteisinstrumentit kyseisen sijoituspalveluyrityksen oikeudellisen rakenteen mukaan;

iii)

ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentit tai toissijaisen pääoman (T2) instrumentit tai muut instrumentit, jotka voidaan muuttaa täysin ydinpääoman (CET1) instrumenteiksi tai joiden pääoman määrän kirjanpitoarvoa voidaan alentaa ja joissa otetaan asianmukaisella tavalla huomioon kyseisen sijoituspalveluyrityksen luottokelpoisuus toimintaa jatkavana yksikkönä;

iv)

muut maksuvälineet kuin käteisraha, jotka kuvaavat hoidettujen salkkujen välineitä;

k)

poiketen siitä, mitä j alakohdassa säädetään, mikäli sijoituspalveluyritys ei laske liikkeeseen mitään kyseisessä alakohdassa tarkoitetuista välineistä, toimivaltaiset viranomaiset voivat hyväksyä samojen tavoitteiden mukaisten vaihtoehtoisten järjestelyjen käytön;

l)

vähintään 40 prosenttia muuttuvasta palkkiosta lykätään 3–5 vuoden ajalle tapauksen mukaan riippuen sijoituspalveluyrityksen liiketoimintasyklistä, sen liiketoiminnan luonteesta, sen riskeistä ja kyseisen henkilön tehtävistä, paitsi silloin jos muuttuva palkkio on erityisen suuri, jolloin myöhemmin maksettavaksi lykättävä määrä on vähintään 60 prosenttia;

m)

muuttuvaa palkkiota supistetaan 100 prosenttiin saakka, jos sijoituspalveluyrityksen taloudellinen tulos on heikko tai tappiollinen, myös käyttäen riskiperusteista alennusta ja takaisinperintää, jos sijoituspalveluyritysten asettamat sellaiset perusteet täyttyvät, jotka erityisesti kattavat seuraavat tilanteet:

i)

kyseinen henkilö on osallistunut tai on ollut vastuussa menettelystä, josta on koitunut merkittäviä tappioita sijoituspalveluyritykselle;

ii)

kyseistä henkilöä ei enää pidetä soveliaana ja luotettavana;

n)

lisäeläke-etuudet ovat sopusoinnussa sijoituspalveluyrityksen liiketoimintastrategian, tavoitteiden, arvojen ja pitkän aikavälin etujen kanssa.

2.   Sovellettaessa 1 kohtaa jäsenvaltioiden on varmistettava seuraavat seikat:

a)

30 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut henkilöt eivät käytä henkilökohtaisia suojausstrategioita tai palkitsemiseen ja vahinkovastuuseen liittyvää vakuuttamista 1 kohdassa tarkoitettujen periaatteiden heikentämiseksi;

b)

muuttuvaa palkkiota ei makseta rahoitusjärjestelyin tai menetelmin, jotka helpottavat tämän direktiivin tai asetuksen (EU) 2019/2033 noudattamatta jättämistä.

3.   Kun sovelletaan 1 kohdan j alakohtaa, siinä tarkoitettuihin välineisiin on sovellettava asianmukaista yhtiössä säilytettävää voittoa koskevaa politiikkaa, jonka tarkoituksena on saada yksityishenkilön kannustimet vastaamaan sijoituspalveluyrityksen, sen velkojien ja asiakkaiden pitkän aikavälin etuja. Jäsenvaltiot tai niiden toimivaltaiset viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa näiden välineiden tyyppiä ja rakennetta koskevia rajoituksia tai kieltää tiettyjen muuttuvien palkkioiden välineiden käyttö.

Sovellettaessa 1 kohdan l alakohtaa oikeus saada muuttuva palkkio syntyy portaittain suhteessa lykkäysajan kulumiseen.

Sovellettaessa 1 kohdan n alakohtaa, jos työntekijä lähtee sijoituspalveluyrityksen palveluksesta ennen eläkeikää, sijoituspalveluyrityksen on pidätettävä lisäeläke-etuudet viiden vuoden ajan j alakohdassa tarkoitettuina välineinä. Jos työntekijä saavuttaa eläkeiän ja siirtyy eläkkeelle, lisäeläke-etuudet on maksettava työtekijälle j alakohdassa tarkoitettuina välineinä, edellyttäen että työntekijä säilyttää etuuksia sijoituspalveluyrityksessä viiden vuoden ajan.

4.   Edellä olevan 1 kohdan j ja l alakohdan ja 3 kohdan kolmannen alakohdan säännöksiä ei sovelleta

a)

sijoituspalveluyritykseen, jonka taseeseen kuuluvien ja taseen ulkopuolisten varojen arvo on keskimäärin enintään 100 miljoonaa euroa tiettyä tilikautta edeltävällä neljän vuoden jaksolla;

b)

yksityishenkilöön, jonka muuttuva palkkio on enintään 50 000 euroa, eikä palkkio vastaa yli neljännestä kyseisen henkilön vuotuisesta kokonaispalkasta.

5.   Poiketen siitä, mitä 4 kohdan a alakohdassa säädetään, jäsenvaltio voi korottaa kyseisessä alakohdassa tarkoitettua kynnysarvoa edellyttäen, että sijoituspalveluyritys täyttää seuraavat vaatimukset:

a)

sijoituspalveluyritys ei ole sijoittautumisjäsenvaltiossaan yksi kolmesta suurimmasta sijoituspalveluyrityksestä varojen kokonaisarvolla mitattuna;

b)

sijoituspalveluyritykseen ei sovelleta velvoitteita tai siihen sovelletaan elvytyksen ja kriisinratkaisun suunnittelua koskevia yksinkertaistettuja velvoitteita direktiivin 2014/59/EU 4 artiklan mukaisesti;

c)

sijoituspalveluyrityksen taseeseen kuuluvan ja taseen ulkopuolisen kaupankäyntivarastoon liittyvän liiketoiminnan koko on enintään 150 miljoonaa euroa;

d)

sijoituspalveluyrityksen taseeseen kuuluvan ja taseen ulkopuolisen johdannaisiin liittyvän liiketoiminnan koko on enintään 100 miljoonaa euroa;

e)

kynnysarvo on enintään 300 miljoonaa euroa; ja

f)

kynnysarvoa on aiheellista korottaa ottaen huomioon sijoituspalveluyrityksen toiminnan luonteen ja laajuuden, sen sisäisen organisaation ja tapauksen mukaan sen ryhmän ominaispiirteet, johon yritys kuuluu.

6.   Poiketen siitä, mitä 4 kohdan a alakohdassa säädetään, jäsenvaltio voi päättää alentaa kyseisessä alakohdassa säädettyä kynnysarvoa edellyttäen, että kynnysarvoa on aiheellista alentaa ottaen huomioon sijoituspalveluyrityksen toiminnan luonteen ja laajuuden, sen sisäisen organisaation ja tapauksen mukaan sen ryhmän ominaispiirteet, johon se kuuluu.

7.   Poiketen siitä, mitä 4 kohdan b alakohdassa säädetään, jäsenvaltio voi päättää, että henkilöstön jäseniin, joilla on oikeus vuotuiseen palkitsemisen muuttuvaan osaan, joka on alle kyseisessä kohdassa tarkoitetun kynnysarvon ja osuuden, ei sovelleta siinä vahvistettua poikkeusta kansallisten markkinoiden palkitsemiskäytäntöjen erityispiirteiden tai kyseisten henkilöstön jäsenten työtehtävien ja toimenkuvan luonteen vuoksi.

8.   EPV laatii EAMV:tä kuultuaan luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joilla määritetään sellaiset välineluokat, jotka täyttävät 1 kohdan j alakohdan iii alakohdassa säädetyt edellytykset, sekä määritetään 1 kohdan k alakohdassa säädetyt mahdolliset vaihtoehtoiset järjestelyt.

EPV toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 26 päivänä kesäkuuta 2021.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

9.   EPV laatii EAMV:tä kuultuaan ohjeita helpottamaan 4, 5 ja 6 kohdan täytäntöönpanoa ja varmistaa niiden yhdenmukaisen soveltamisen.

33 artikla

Palkitsemiskomitea

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritykset, jotka eivät täytä 32 artiklan 4 kohdan a alakohdassa säädettyjä perusteita, perustavat palkitsemiskomitean. Palkitsemiskomitean on oltava sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen, ja sen on pätevästi ja itsenäisesti arvioitava palkitsemisjärjestelmää ja -käytäntöjä sekä riskienhallintaa ja pääomien ja maksuvalmiuden hoitoa varten luotuja kannustimia. Palkitsemiskomitea voidaan perustaa ryhmätasolla.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palkitsemiskomitea vastaa palkitsemista koskevien päätösten valmistelusta, mukaan luettuina ne ylimmän hallintoelimen tekemät päätökset, joilla on vaikutuksia kyseisen laitoksen riskeihin ja niiden hallintaan. Palkitsemiskomitean puheenjohtajan sekä jäsenten on oltava sellaisia ylimmän hallintoelimen jäseniä, jotka eivät vastaa sijoituspalveluyrityksen päivittäisestä johtamisesta. Jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään työntekijöiden edustuksesta ylimmässä hallintoelimessä, palkitsemiskomiteaan on kuuluttava yksi tai useampia työtekijöiden edustajia.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä valmistellessaan palkitsemiskomitean on otettava huomioon yleinen etu sekä sijoituspalveluyrityksen osakkeenomistajien, sijoittajien ja muiden sidosryhmien pitkän aikavälin edut.

34 artikla

Palkitsemisjärjestelmän valvonta

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset keräävät asetuksen (EU) 2019/2033 51 artiklan ensimmäisen alakohdan c ja d alakohdan mukaisesti julkistetut tiedot sekä sijoituspalveluyritysten sukupuolten palkkaeroista toimittamat tiedot ja käyttävät niitä palkitsemisjärjestelmien kehityssuuntien ja käytäntöjen vertailemiseen.

Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava kyseiset tiedot EPV:lle.

2.   EPV vertailee toimivaltaisilta viranomaisilta 1 ja 4 kohdan mukaisesti saatujen tietojen perusteella palkitsemiskehitystä ja -käytäntöjä unionin tasolla.

3.   EPV antaa EAMV:tä kuultuaan ohjeet, joissa täsmennetään moitteettomien palkitsemisjärjestelmien soveltaminen. Näissä ohjeissa on otettava huomioon ainakin 30–33 artiklassa tarkoitetut vaatimukset ja suosituksessa 2009/384/EY esitetyt moitteetonta palkka- ja palkkiopolitiikkaa koskevat periaatteet.

4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritykset toimittavat toimivaltaisille viranomaisille tiedot kunkin sijoituspalveluyrityksen luonnollisten henkilöiden määrästä, joiden palkkiot ovat miljoona euroa tai enemmän tilikautta kohden, mukaan lukien tiedot näiden henkilöiden tehtävien kuvauksesta, liiketoiminta-alueesta sekä palkan, tulospalkkioiden, pitkän aikavälin palkkioiden ja eläkemaksujen keskeisistä perusteista; tiedot on toimitettava miljoonan euron palkkaryhmittäin.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritykset toimittavat toimivaltaisille viranomaisille pyynnöstä kunkin ylimmän hallintoelimen tai toimivan johdon jäsenen palkan ja palkkioiden kokonaismäärän.

Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetut tiedot EPV:lle, joka julkaisee ne kotijäsenvaltioiden osalta koostetusti käyttäen yhteistä raportointikaavaa. EPV voi EAMV:tä kuultuaan laatia ohjeita helpottamaan tämän kohdan täytäntöönpanoa ja varmistamaan kerättyjen tietojen yhdenmukaisuuden.

35 artikla

EPV:n kertomus ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvistä riskeistä

EPV laatii kertomuksen sellaisten teknisten perusteiden käyttöönotosta, jotka koskevat altistumista toiminnalle, joka on kiinteässä yhteydessä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviin tavoitteisiinvakavaraisuuden arviointiprosessissa, jotta voidaan arvioida riskien mahdollisia lähteitä ja vaikutuksia sijoituspalveluyrityksiin, ottaen huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien riskien luokittelun sovellettavassa unionin lainsäädännössä.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuun EPV:n kertomukseen on sisällyttävä ainakin:

a)

ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien riskien, mukaan lukien fyysisten riskien ja kestävämpään talouteen siirtymiseen liittyvien muutosriskien ja muutosriskien osalta varojen arvon alenemiseen sääntelyn muuttumisen johdosta liittyvät riskit, määritelmä, tällaisten riskien arvioinnin kannalta merkittävät laadulliset ja määrälliset perusteet ja tunnusluvut sekä menetelmä sen arvioimiseksi, voiko tällaisia riskejä aiheutua lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja voiko tällaisilla riskeillä olla olennainen taloudellinen vaikutus sijoituspalveluyritykseen;

b)

arvio siitä, voivatko tiettyjen varojen merkittävät keskittymät lisätä sijoituspalveluyritykselle aiheutuvia ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä riskejä, mukaan lukien fyysiset riskit ja muutosriskit;

c)

kuvaus prosesseista, joita sijoituspalveluyritys voi käyttää ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien riskien, myös fyysisten riskien ja muutosriskien, havaitsemiseen, arviointiin ja hallitsemiseen;

d)

perusteet, parametrit ja tunnusluvut, joita valvojat ja sijoituspalveluyritykset voivat käyttää arvioidessaan vakavaraisuuden arviointiprosessissa ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien riskien lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksia.

EPV toimittaa kertomuksen havainnoistaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle viimeistään 26 päivänä joulukuuta 2021.

Kyseisen kertomuksen pohjalta EPV voi tarvittaessa hyväksyä ohjeita, jotka koskevat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä riskejä koskevien perusteiden käyttöönottoa vakavaraisuuden arviointiprosessissa ja joissa otetaan huomioon tässä artiklassa tarkoitetun EPV:n kertomuksen havainnot.

3 jakso

Vakavaraisuuden arviointiprosessi

36 artikla

Vakavaraisuuden arviointi

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on siinä määrin kuin on asianmukaista ja tarpeen ja ottaen huomioon sijoituspalveluyrityksen koon, riskiprofiilin ja liiketoimintamallin tarkasteltava sijoituspalveluyritysten tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2019/2033 noudattamiseksi käyttöön ottamia järjestelyjä, strategioita, prosesseja ja mekanismeja ja arvioitava tarpeen mukaan seuraavat seikat sijoituspalveluyritysten riskien hyvän hallinnan ja kattamisen varmistamiseksi:

a)

edellä 29 artiklassa tarkoitetut riskit;

b)

sijoituspalveluyrityksen vastuiden maantieteellinen sijaintipaikka;

c)

sijoituspalveluyrityksen liiketoimintamalli;

d)

järjestelmäriskin arviointi ottaen huomioon asetuksen (EU) N:o 1093/2010 23 artiklan mukainen järjestelmäriskin tunnistaminen ja mittaaminen tai EJRK:n antamat suositukset;

e)

sijoituspalveluyritysten verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuteen kohdistuvat riskit yritysten prosessien, tietojen ja varojen luottamuksellisuuden, eheyden ja saatavuuden varmistamiseksi;

f)

kohdistuuko sijoituspalveluyritykseen kaupankäyntivarastoon kuulumattomista toimista syntyvä korkoriski;

g)

sijoituspalveluyritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmät sekä ylimmän hallintoelimen jäsenten kyky hoitaa tehtäviään.

Toimivaltaisten viranomaisten on tätä kohtaa sovellettaessa otettava asianmukaisesti huomioon se, onko sijoituspalveluyrityksillä ammatillinen vastuuvakuutus.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset päättävät 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin toteuttamistiheyden ja perusteellisuuden ja soveltavat siinä suhteellisuusperiaatetta ottamalla huomioon kyseessä olevien sijoituspalveluyritysten toiminnan suuruuden, luonteen, laajuuden ja monimuotoisuuden sekä tarvittaessa sen merkityksen koko rahoitusjärjestelmälle.

Toimivaltaisten viranomaisten on tapauskohtaisesti päätettävä, tehdäänkö asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille säädetyt edellytykset täyttävistä sijoituspalveluyrityksistä arviointi ja missä muodossa se tehdään, ainoastaan, jos ne katsovat sen olevan tarpeen kyseisten sijoituspalveluyritysten toiminnan suuruuden, luonteen, laajuuden ja monimuotoisuuden vuoksi.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa on otettava huomioon hallussa pidettyjen asiakkaan varojen erottelua koskeva kansallinen lainsäädäntö.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettua arviointia tehdessään saatava tutustua ylimmän hallintoelimen ja sen komiteoiden kokousten esityslistoihin, pöytäkirjoihin ja liiteasiakirjoihin sekä ylimmän hallintoelimen toiminnan sisäisen ja ulkoisen arvioinnin tuloksiin.

4.   Siirretään komissiolle valta hyväksyä 58 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän direktiivin täydentämiseksi, jotta varmistetaan, että sijoituspalveluyritysten järjestelyt, strategiat, prosessit ja mekanismit varmistavat kyseisten yritysten riskien hyvän hallinnan ja kattamisen. Komissio ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden ja erityisesti uusien rahoitustuotteiden ja tilinpäätösstandardien kehityksen sekä kehityksen, jolla helpotetaan valvontakäytäntöjen lähentymistä.

37 artikla

Sisäisten mallien käyttöä koskevan luvan jatkuva tarkastelu

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset tarkastelevat jatkuvasti ja vähintään joka kolmas vuosi, täyttävätkö sijoituspalveluyritykset asetuksen (EU) 2019/2033 22 artiklassa tarkoitetut sisäisten mallien käyttöä koskevan luvan edellytykset. Toimivaltaisten viranomaisten on erityisesti otettava huomioon sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnan muutokset ja kyseisten sisäisten mallien soveltaminen uusiin tuotteisiin sekä tarkasteltava ja arvioitava sitä, soveltaako sijoituspalveluyritys kehittyneitä ja ajan tasalla olevia tekniikoita ja käytäntöjä näissä sisäisissä malleissaan. Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että olennaiset puutteet, joita havaitaan riskien kattamisessa sijoituspalveluyrityksen sisäisillä malleilla, korjataan, tai toteutettava toimia puutteiden vaikutusten lieventämiseksi esimerkiksi määräämällä pääomavaatimuksen korotuksia tai korottamalla kertoimia.

2.   Jos markkinaan kohdistuvan riskin sisäisten mallien tapauksessa useat asetuksen (EU) N:o 575/2013 366 artiklassa tarkoitetut ylitykset osoittavat, että sisäiset mallit eivät ole tai eivät enää ole tarkkoja, toimivaltaisten viranomaisten on peruutettava lupa sisäisten mallien käyttöön tai toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sisäisiä malleja parannetaan viipymättä ja asetetussa määräajassa.

3.   Jos sijoituspalveluyritys, jolle on myönnetty lupa käyttää sisäisiä malleja, ei enää täytä kyseisten sisäisten mallien soveltamista koskevia vaatimuksia, toimivaltaisten viranomaisten on vaadittava sijoituspalveluyritykseltä joko osoitusta siitä, että noudattamatta jättämisen vaikutus on vähäinen, tai vaatimusten täyttämistä koskevan suunnitelman ja määräajan esittämistä. Toimivaltaisten viranomaisten on vaadittava parannuksia esitettyyn suunnitelmaan, jos on epätodennäköistä, että sen tuloksena on täydellinen vaatimustenmukaisuus tai jos määräaika ei ole asianmukainen.

Jos on epätodennäköistä, että sijoituspalveluyritys noudattaa vaatimuksia asetetussa määräajassa, tai se ei ole tyydyttävällä tavalla osoittanut, että noudattamatta jättämisen vaikutus on vähäinen, jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että toimivaltaiset viranomaiset peruuttavat luvan käyttää sisäisiä malleja tai rajoittavat sen koskemaan aloja, joilla vaatimukset täyttyvät, tai aloja, joilla vaatimustenmukaisuus voidaan saavuttaa asianmukaisessa määräajassa.

4.   EPV analysoi eri sijoituspalveluyritysten sisäisiä malleja ja sitä, miten sisäisiä malleja käyttävät sijoituspalveluyritykset käsittelevät samanlaisia riskejä tai vastuita. Se ilmoittaa asiasta EAMV:lle.

Johdonmukaisten, tehokkaiden ja vaikuttavien valvontakäytäntöjen edistämiseksi EPV laatii kyseisen analyysin pohjalta ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan mukaisesti ohjeita viitearvoineen siitä, miten sijoituspalveluyritysten on käytettävä sisäisiä malleja ja miten näitä sisäisiä malleja on sovellettava samanlaisiin riskeihin tai vastuisiin.

Jäsenvaltioiden on kannustettava toimivaltaisia viranomaisia ottamaan huomioon kyseisen analyysin ja kyseiset ohjeet 1 kohdassa tarkoitettua tarkastelua varten.

4 jakso

Valvontatoimenpiteet ja -valtuudet

38 artikla

Valvontatoimenpiteet

Toimivaltaisten viranomaisten on vaadittava sijoituspalveluyrityksiä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet varhaisessa vaiheessa seuraavissa tilanteissa:

a)

sijoituspalveluyritys ei täytä tämän direktiivin tai asetuksen (EU) 2019/2033 vaatimuksia;

b)

toimivaltaisilla viranomaisilla on näyttöä siitä, että sijoituspalveluyritys ei todennäköisesti noudata tämän direktiivin tai asetuksen (EU) 2019/2033 saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä annettuja kansallisia säännöksiä seuraavan 12 kuukauden aikana.

39 artikla

Valvontavaltuudet

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisilla viranomaisilla on sellaiset valvontavaltuudet puuttua sijoituspalveluyritysten toimintaan, jotka ovat tarpeen niiden tehtävien hoitamiseksi tehokkaasti ja oikeasuhteisella tavalla.

2.   Sovellettaessa 36 artiklaa, 37 artiklan 3 kohtaa ja 38 artiklaa sekä asetusta (EU) 2019/2033 toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava valtuudet

a)

vaatia, että sijoituspalveluyrityksillä on lisää omia varoja asetuksen (EU) 2019/2033 11 artiklassa säädettyjen vaatimuksen lisäksi tämän direktiivin 40 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti tai että vaadittujen omien varojen ja likvidien varojen määrää mukautetaan näiden sijoituspalveluyritysten liiketoiminnan olennaisten muutosten yhteydessä;

b)

vaatia tehostamaan 24 ja 26 artiklan mukaisesti käyttöön otettuja järjestelyjä, prosesseja, mekanismeja ja strategioita;

c)

vaatia sijoituspalveluyrityksiä esittämään vuoden kuluessa suunnitelma tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2019/2033 mukaisten valvontavaatimusten noudattamisen palauttamiseksi sekä asettaa määräaika sen täytäntöönpanolle ja vaatia parannuksia suunnitelmaan sen soveltamisalan ja aikataulun osalta;

d)

vaatia sijoituspalveluyrityksiä soveltamaan erityistä politiikkaa varausten tekemiseksi tai erityistä varojen käsittelyä omien varojen vaatimusten osalta;

e)

rajoittaa tai supistaa sijoituspalveluyritysten liiketoimintaa, toimintoja tai verkostoa tai kehottaa sijoituspalveluyritystä päättämään sellainen toiminta, josta aiheutuu liian suuria riskejä sijoituspalveluyrityksen taloudelliselle vakaudelle;

f)

vaatia sijoituspalveluyrityksiä vähentämään niiden toimintaan, tuotteisiin ja järjestelmiin, myös ulkoistettuihin toimintoihin, sisältyvää riskiä;

g)

vaatia sijoituspalveluyrityksiä rajoittamaan muuttuvan palkkion määrä tietyksi prosenttiosuudeksi nettotuloista, jos palkkion määrä on ristiriidassa terveen pääomapohjan säilyttämisen kanssa;

h)

vaatia sijoituspalveluyrityksiä käyttämään nettovoittoja omien varojen vahvistamiseen;

i)

rajoittaa sijoituspalveluyrityksen osakkeenomistajille, jäsenille tai ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumenttien haltijoille tapahtuvaa voitonjakoa tai koronmaksua tai kieltää se edellyttäen, että kieltoa ei voida katsoa sijoituspalveluyrityksen maksulaiminlyönniksi;

j)

asettaa lisäraportointia tai useammin tapahtuvaa raportointia koskevia vaatimuksia, jotka ovat tiukempia kuin tässä direktiivissä ja asetuksessa (EU) 2019/2033 säädetyt vaatimukset, mukaan luettuna pääoma- ja maksuvalmiuspositioita koskeva raportointi;

k)

asettaa erityisiä maksuvalmiusvaatimuksia 42 artiklan mukaisesti;

l)

vaatia antamaan lisätietoja;

m)

vaatia sijoituspalveluyrityksiä vähentämään sijoituspalveluyritysten verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuteen kohdistuvia riskejä yritysten prosessien, tietojen ja varojen luottamuksellisuuden, eheyden ja saatavuuden varmistamiseksi.

3.   Sovellettaessa 2 kohdan j alakohtaa toimivaltaiset viranomaiset saavat asettaa lisäraportointia tai useammin tapahtuvaa raportointia koskevia vaatimuksia sijoituspalveluyrityksille vain, jos ilmoitettavat tiedot eivät ole päällekkäisiä muiden tietojen kanssa ja jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)

yksi 38 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitetuista tapauksista soveltuu;

b)

toimivaltainen viranomainen katsoo tarpeelliseksi kerätä 38 artiklan b alakohdassa tarkoitettua näyttöä;

c)

lisätietoja tarvitaan 36 artiklassa tarkoitetussa vakavaraisuuden arviointiprosessissa.

Tietojen katsotaan olevan päällekkäisiä, jos toimivaltaisella viranomaisella on jo hallussaan samat tai olennaisilta osin samat tiedot, toimivaltainen viranomainen voi tuottaa ne tai sama toimivaltainen viranomainen voi saada ne muilla keinoilla kuin vaatimalla sijoituspalveluyritystä ilmoittamaan ne. Toimivaltainen viranomainen ei saa vaatia näitä lisätietoja, jos tiedot ovat toimivaltaisen viranomaisen saatavilla eri muodossa tai tarkkuustasolla kuin ilmoitettavat lisätiedot eikä eri muoto tai tarkkuustaso estä sitä tuottamasta olennaisilta osin vastaavia tietoja.

40 artikla

Omien varojen lisävaatimus

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on asetettava 39 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu omien varojen lisävaatimus ainoastaan silloin, kun ne toteavat 36 ja 37 artiklan mukaisesti suoritettujen tarkastelujen perusteella sijoituspalveluyrityksen osalta jonkin seuraavista tilanteista:

a)

sijoituspalveluyritykseen kohdistuu riskejä tai riskitekijöitä, tai sijoituspalveluyritys aiheuttaa muille riskejä, jotka ovat olennaisia ja joita ei ole lainkaan tai riittävästi katettu asetuksen (EU) 2019/2033 kolmannessa tai neljännessä osassa säädetyllä omien varojen vaatimuksella, erityisesti K-tekijöiden mukaisilla vaatimuksilla;

b)

sijoituspalveluyritys ei täytä 24 ja 26 artiklassa asetettuja vaatimuksia ja muiden valvontatoimenpiteiden soveltaminen ei todennäköisesti riittävästi paranna järjestelyjä, prosesseja, mekanismeja ja strategioita niin nopeasti kuin olisi tarpeen;

c)

mukautukset, jotka koskevat kaupankäyntivarastoon sovellettavaa varovaista arvostamista, eivät riitä siihen, että sijoituspalveluyrityksellä olisi mahdollisuus myydä tai suojata positionsa lyhyen ajan kuluessa ilman merkittäviä tappioita normaaleissa markkinaolosuhteissa;

d)

edellä 37 artiklan mukaisesti suoritetussa tarkastelussa ilmenee, että sallittujen sisäisten mallien soveltamista koskevat vaatimukset eivät täyty, ja se todennäköisesti johtaa riittämättömiin pääoman tasoihin;

e)

sijoituspalveluyritys ei toistuvasti kykene saavuttamaan tai ylläpitämään 41 artiklassa säädettyä omien varojen lisäyksen riittävää tasoa.

2.   Sovellettaessa tämän artiklan 1 kohdan a alakohtaa katsotaan, ettei riskejä tai riskitekijöitä ole lainkaan tai riittävästi katettu asetuksen (EU) 2019/2033 kolmannessa ja neljännessä osassa säädetyillä omien varojen vaatimuksilla vain, jos sellaisen pääoman määrä, tyyppi ja jakautuminen, jota toimivaltainen viranomainen pitää riittävänä suoritettuaan vakavaraisuuden arvioinnin sijoituspalveluyritysten tämän direktiivin 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteuttaman arvioinnin perusteella, ovat suuremmat kuin asetuksen (EU) 2019/2033+ kolmannessa tai neljännessä osassa säädetty sijoituspalveluyrityksen omien varojen vaatimus.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa riittävään pääomaan voi kuulua riskejä tai riskitekijöitä, jotka on nimenomaisesti jätetty asetuksen (EU) 2019/2033 kolmannessa tai neljännessä osassa säädetyn omien varojen vaatimuksen ulkopuolelle.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä 39 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisen omien varojen lisävaatimuksen taso tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti riittävänä pidetyn pääoman ja asetuksen (EU) 2019/2033 kolmannessa tai neljännessä osassa säädetyn omien varojen vaatimuksen erotuksena.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset täyttävät 39 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun omien varojen lisävaatimuksen omilla varoilla seuraavien edellytysten mukaisesti:

a)

vähintään kolme neljäsosaa omien varojen lisävaatimuksesta täyttää ensisijaisella pääomalla (T1);

b)

vähintään kolmen neljäsosan ensisijaisesta pääomasta (T1) muodostuu ydinpääomasta (CET1);

c)

kyseisiä omia varoja ei käytetä asetuksen (EU) 2019/2033 11 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa vahvistettujen omien varojen vaatimusten täyttämiseen.

5.   Toimivaltaisen viranomaisen on perusteltava kirjallisesti päätös asettaa 39 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu omien varojen lisävaatimus antamalla selkeä selvitys tämän artiklan 1–4 kohdassa tarkoitettuja seikkoja koskevasta täysimääräisestä arvioinnista. Tähän sisältyvät tämän artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa erityiset perustelut siitä, miksi 41 artiklan 1 kohdan mukaan vahvistetun pääoman tason ei enää katsota riittävän.

6.   EPV laatii EAMV:tä kuultuaan teknisten sääntelystandardien luonnokset, joilla määritetään, kuinka 2 kohdassa tarkoitetut riskit ja riskitekijät mitataan, mukaan luettuina riskit tai riskitekijät, jotka on nimenomaisesti jätetty asetuksen (EU) 2019/2033 kolmannessa tai neljännessä osassa säädettyjen omien varojen vaatimusten ulkopuolelle.

EPV:n on varmistettava, että teknisten sääntelystandardien luonnokset sisältävät ohjeellisia laadullisia tunnuslukuja 39 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja omien varojen määriä varten ottaen huomioon sijoituspalveluyritysten erilaiset liiketoimintamallit ja oikeudelliset muodot ja että ne ovat oikeasuhteisia, kun otetaan huomioon

a)

sijoituspalveluyrityksille ja toimivaltaisille viranomaisille aiheutuva täytäntöönpanorasitus;

b)

se mahdollisuus, että korkeammat omien varojen vaatimukset, joita sovelletaan, kun sijoituspalveluyritykset eivät käytä sisäisiä malleja, oikeuttaa alempien omien varojen vaatimusten käyttöönoton, kun riskejä ja riskitekijöitä arvioidaan 2 kohdan mukaisesti.

EPV toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 26 päivänä kesäkuuta 2021.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

7.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat asettaa 1–6 kohdan mukaisesti omien varojen lisävaatimuksen asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille säädetyt edellytykset täyttäville sijoituspalveluyrityksille tapauskohtaisen arvioinnin perusteella ja jos ne katsovat sen olevan perusteltua.

41 artikla

Omien varojen lisävaatimuksia koskevat ohjeet

1.   Suhteellisuusperiaatteen huomioon ottaen ja oikeassa suhteessa sellaisten sijoituspalveluyritysten, jotka eivät täytä asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille säädettyjä edellytyksiä, harjoittaman toiminnan suuruuteen, merkitykseen järjestelmän kannalta, luonteeseen, laajuuteen ja monimuotoisuuteen, toimivaltaiset viranomaiset voivat edellyttää, että tällaisten sijoituspalveluyritysten omien varojen taso ylittää 24 artiklan perusteella riittävästi asetuksen (EU) 2019/2033 kolmannessa osassa ja tässä direktiivissä asetetut vaatimukset, myös 39 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut omien varojen lisävaatimukset, sen varmistamiseksi, että suhdannevaihtelut eivät johda kyseisten vaatimusten rikkomiseen tai uhkaa sijoituspalveluyrityksen kykyä ajaa toimintansa alas tai lopettaa se hallitusti.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on tarvittaessa tarkasteltava kunkin sijoituspalveluyrityksen, joka ei täytä asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille säädettyjä edellytyksiä, tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti asettamaa omien varojen tasoa ja tarpeen mukaan ilmoitettava kyseiselle sijoituspalveluyritykselle tämän tarkastelun päätelmistä ja myös tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti asetetun omien varojen tason mukauttamista koskevista odotuksista. Tällaiseen ilmoitukseen on sisällyttävä päivämäärä, johon mennessä toimivaltainen viranomainen edellyttää mukautuksen olevan valmis.

42 artikla

Erityiset maksuvalmiusvaatimukset

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on asetettava tämän direktiivin 39 artiklan 2 kohdan k alakohdassa tarkoitettuja erityisiä maksuvalmiusvaatimuksia vain, jos ne tämän direktiivin 36 ja 37 artiklan mukaisesti suoritettujen arviointien perusteella toteavat, että sijoituspalveluyritys, joka ei täytä asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille säädettyjä edellytyksiä, tai joka täyttää asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset mutta jota ei ole vapautettu asetuksen (EU) 2019/2033 43 artiklan 1 kohdassa säädetystä maksuvalmiusvaatimuksesta, on jossakin seuraavista tilanteista:

a)

sijoituspalveluyritykseen kohdistuu likviditeettiriski tai -riskitekijöitä, jotka ovat olennaisia ja joita ei ole lainkaan tai riittävästi katettu asetuksen (EU) 2019/2033viidennessä osassa säädetyllä maksuvalmiusvaatimuksella;

b)

sijoituspalveluyritys ei täytä tämän direktiivin 24 ja 26 artiklassa asetettuja vaatimuksia ja muiden hallinnollisten toimenpiteiden soveltaminen ei todennäköisesti riittävästi paranna järjestelyjä, prosesseja, mekanismeja ja strategioita niin nopeasti kuin olisi tarpeen.

2.   Sovellettaessa tämän artiklan 1 kohdan a alakohtaa katsotaan, että likviditeettiriskiä tai ‐riskitekijöitä ei ole lainkaan tai riittävästi katettu asetuksen (EU) 2019/2033 viidennessä osassa säädetyllä maksuvalmiusvaatimuksella vain, jos sellaisen likviditeetin määrät ja tyypit, jota toimivaltainen viranomainen pitää riittävänä suoritettuaan vakavaraisuuden arvioinnin sijoituspalveluyritysten tämän direktiivin 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteuttaman arvioinnin perusteella, ovat suuremmat kuin asetuksen (EU) 2019/2033 viidennessä osassa säädetty sijoituspalveluyrityksen maksuvalmiusvaatimus.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä tämän direktiivin 39 artiklan 2 kohdan k alakohdan mukaisen erityisen maksuvalmiusvaatimuksen taso tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti riittävänä pidetyn likviditeetin ja asetuksen (EU) 2019/2033 viidennessä osassa säädetyn maksuvalmiusvaatimuksen erotuksena.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten on vaadittava, että sijoituspalveluyritykset täyttävät tämän direktiivin 39 artiklan 2 kohdan k alakohdassa tarkoitetun erityisen maksuvalmiusvaatimuksen käteisvaroilla asetuksen (EU) 2019/2033 43 artiklan mukaisesti.

5.   Toimivaltaisen viranomaisen on perusteltava kirjallisesti päätös asettaa erityinen maksuvalmiusvaatimus 39 artiklan 2 kohdan k alakohdan nojalla antamalla selkeä selvitys tämän artiklan 1–3 kohdassa tarkoitettuja seikkoja koskevasta täysimääräisestä arvioinnista.

6.   EPV laatii EAMV:tä kuultuaan luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joilla määritetään sijoituspalveluyritysten koko, rakenne ja sisäinen organisaatio sekä kyseisten yritysten toiminnan luonne, laajuus ja monimuotoisuus asianmukaisesti huomioon ottaen, kuinka 2 kohdassa tarkoitetut likviditeettiriski ja -riskitekijät mitataan.

EPV toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 26 päivänä kesäkuuta 2021.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

43 artikla

Yhteistyö kriisinratkaisuviranomaisten kanssa

Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava asianomaisille kriisinratkaisuviranomaisille tämän direktiivin 39 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti asetetusta omien varojen lisävaatimuksesta, jota edellytetään direktiivin 2014/59/EU soveltamisalaan kuuluvalta sijoituspalveluyritykseltä, ja mahdollisista tämän direktiivin 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista mukauttamista koskevista odotuksista tällaisen sijoituspalveluyrityksen osalta.

44 artikla

Julkistamisvaatimukset

Jäsenvaltioiden on annettava toimivaltaisille viranomaisille valtuudet

a)

vaatia sijoituspalveluyrityksiä, jotka eivät täytä asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille säädettyjä edellytyksiä, sekä asetuksen (EU) 2019/2033 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja sijoituspalveluyrityksiä julkistamaan asetuksen (EU) 2019/2033 46 artiklassa tarkoitetut tiedot useammin kuin kerran vuodessa ja asettamaan julkistamiselle määräajat;

b)

vaatia sijoituspalveluyrityksiä, jotka eivät täytä asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille säädettyjä edellytyksiä, sekä asetuksen (EU) 2019/2033 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja sijoituspalveluyrityksiä käyttämään muiden kuin tilinpäätösasiakirjojen julkistamiseen tiettyjä muita viestintäkanavia ja paikkoja, erityisesti sijoituspalveluyritysten verkkosivuja;

c)

vaatia emoyrityksiä julkistamaan vuosittain kuvauksen sijoituspalveluyritysten ryhmän oikeudellisesta rakenteesta, hallinnointi- ja ohjausrakenteesta sekä organisaatiorakenteesta tämän direktiivin 26 artiklan 1 kohdan ja direktiivin 2014/65/EU 10 artiklan mukaisesti joko kokonaisuudessaan tai esittämällä viittaukset vastaaviin tietoihin.

45 artikla

Velvollisuus ilmoittaa EPV:lle

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava EPV:lle

a)

36 artiklassa tarkoitetusta vakavaraisuuden arviointiprosessista;

b)

39, 40 ja 41 artiklassa tarkoitettujen päätösten tekemiseksi käytettävästä menetelmästä.

c)

18 artiklassa tarkoitettujen hallinnollisten seuraamusten taso, jonka jäsenvaltiot ovat vahvistaneet.

EPV toimittaa tässä kohdassa tarkoitetut tiedot EAMV:lle.

2.   EPV arvioi EAMV:tä kuultuaan toimivaltaisten viranomaisten toimittamia tietoja vakavaraisuuden arviointiprosessin johdonmukaistamiseksi. Saattaakseen arviointinsa päätökseen EPV voi EAMV:tä kuultuaan pyytää toimivaltaisilta viranomaisilta lisätietoja suhteellisuusperiaatetta noudattaen ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 35 artiklan mukaisesti.

EPV julkaisee verkkosivustollaan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetut koostetut tiedot.

EPV raportoi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, missä määrin jäsenvaltiot ovat lähentyneet toisiaan tämän luvun soveltamisessa. EPV tekee tarvittaessa vertaisarviointeja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 30 artiklan mukaisesti. Se ilmoittaa tällaisesta vertaisarvioinnista EAMV:lle.

EPV antaa asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan mukaisesti ja EAMV antaa asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan mukaisesti toimivaltaisille viranomaisille ohjeet, joissa sijoituspalveluyritysten koko, rakenne ja sisäinen organisaatio sekä kyseisten yritysten toiminnan luonne, laajuus ja monimuotoisuus huomioon ottaen täsmennetään yhteiset menettelyt ja menetelmät, jotka koskevat 1 kohdassa tarkoitettua vakavaraisuuden arviointiprosessia ja tämän direktiivin 29 artiklassa tarkoitettujen riskien käsittelyn arviointia.

3 LUKU

Sijoituspalveluyritysryhmien valvonta

1 JAKSO

Sijoituspalveluyritysryhmien konsolidoitu valvonta ja sijoituspalveluyritysryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen valvonta

46 artikla

Ryhmän valvojan määrittäminen

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos sijoituspalveluyritysryhmän toimintaa johtaa unionissa emoyrityksenä toimiva sijoituspalveluyritys, konsolidoitua valvontaa tai ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen valvontaa harjoittaa kyseisen unionissa emoyrityksenä toimivan sijoituspalveluyrityksen toimivaltainen viranomainen.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos sijoituspalveluyrityksen emoyritys on unionissa emoyrityksenä toimiva sijoitusalan holdingyhtiö tai unionissa emoyrityksenä toimiva rahoitusalan sekaholdingyhtiö, konsolidoitua valvontaa tai ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen valvontaa harjoittaa kyseisen sijoituspalveluyrityksen toimivaltainen viranomainen.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos kahdella tai useammalla sijoituspalveluyrityksellä, jotka ovat saaneet toimiluvan kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa, on sama unionissa emoyrityksenä toimiva sijoitusalan holdingyhtiö tai sama unionissa emoyrityksenä toimiva rahoitusalan sekaholdingyhtiö, konsolidoitua valvontaa tai ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen valvontaa harjoittaa sen sijoituspalveluyrityksen osalta toimivaltainen viranomainen, jolla on toimilupa jäsenvaltiossa, jossa sijoitusalan holdingyhtiö tai rahoitusalan sekaholdingyhtiö on perustettu.

4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa toimiluvan saaneiden kahden tai useamman sijoituspalveluyrityksen emoyritykset muodostuvat useammista sijoitusalan holdingyhtiöistä tai rahoitusalan sekaholdingyhtiöistä, joiden pääkonttorit ovat eri jäsenvaltioissa, ja jos jokaisessa näistä jäsenvaltioista on sijoituspalveluyritys, konsolidoitua valvontaa tai ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen valvontaa harjoittaa sen sijoituspalveluyrityksen osalta toimivaltainen viranomainen, jonka taseen loppusumma on suurin.

5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos kahdella tai useammalla sijoituspalveluyrityksellä, jotka ovat saaneet toimiluvan unionissa, on emoyrityksenä sama unionissa toimiva sijoitusalan holdingyhtiö tai sama unionissa toimiva rahoitusalan sekaholdingyhtiö eikä mikään näistä sijoituspalveluyrityksistä ole saanut toimilupaa jäsenvaltiossa, jossa sijoitusalan holdingyhtiö tai rahoitusalan sekaholdingyhtiö on perustettu, konsolidoitua valvontaa tai ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen valvontaa harjoittaa sen sijoituspalveluyrityksen osalta toimivaltainen viranomainen, jonka taseen loppusumma on suurin.

6.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat yhteisellä sopimuksella olla soveltamatta 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja perusteita, jos niiden soveltaminen olisi epätarkoituksenmukaista konsolidoidun valvonnan tai ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen tehokkaan valvonnan kannalta ottaen huomioon kyseessä olevat sijoituspalveluyritykset ja niiden toimintojen merkitys asianomaisissa jäsenvaltioissa, ja nimetä jonkin muun toimivaltaisen viranomaisen toteuttamaan pääomavaatimuksen noudattamisen konsolidoidun valvonnan tai valvonnan. Toimivaltaisten viranomaisten on tällaisissa tapauksissa ennen päätöksensä tekemistä annettava unionissa emoyrityksenä toimivalle sijoitusalan holdingyhtiölle tai unionissa emoyrityksenä toimivalle rahoitusalan sekaholdingyhtiölle tai sille sijoituspalveluyritykselle, jonka taseen loppusumma on suurin, mahdollisuus esittää kantansa kyseisestä päätöksestä. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle ja EPV:lle kaikista tällaisista päätöksistään.

47 artikla

Tietovaatimukset kriisitilanteissa

Kun ilmenee kriisitilanne, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1093/2010 18 artiklassa kuvattu tilanne tai tilanne, jossa markkinoiden muutokset ovat epäsuotuisia, joka mahdollisesti vaarantaa markkinoiden likviditeetin ja rahoitusjärjestelmän vakauden jossakin niistä jäsenvaltioista, joissa sijoituspalveluyritysryhmään kuuluville yrityksille on myönnetty toimilupa, tämän direktiivin 46 artiklan mukaisesti määritetyn ryhmän valvojan, jollei tämän osaston 1 luvun 2 jaksosta muuta johdu, on varoitettava asiasta mahdollisimman pian EPV:tä, EJRK:ta sekä kaikkia asiaankuuluvia toimivaltaisia viranomaisia ja ilmoitettava niille kaikki niiden tehtävien suorittamisen kannalta olennaiset tiedot.

48 artikla

Valvontakollegiot

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin 46 artiklan mukaisesti määritetty ryhmän valvoja voi tarvittaessa perustaa valvontakollegioita, jotta voidaan helpottaa tässä artiklassa tarkoitettujen tehtävien hoitamista ja varmistaa yhteensovittaminen ja yhteistyö asiaankuuluvien kolmansien maiden valvontaviranomaisten kanssa erityisesti kun se on tarpeen sovellettaessa asetuksen (EU) 2019/2033 23 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohtaa ja 2 kohtaa vakuusmallia koskevien asiaankuuluvien tietojen vaihtamiseksi ja päivittämiseksi ehdot täyttävien keskusvastapuolten valvontaviranomaisten kanssa.

2.   Valvontakollegiot muodostavat puitteet, joiden avulla ryhmän valvoja, EPV ja toimivaltaiset viranomaiset huolehtivat seuraavista tehtävistä:

a)

47 artiklassa tarkoitetut tehtävät;

b)

tietopyyntöjen koordinointi silloin kun se on tarpeen konsolidoidun valvonnan helpottamiseksi asetuksen (EU) 2019/2033 7 artiklan mukaisesti;

c)

tietopyyntöjen koordinointi tapauksissa, joissa useiden samaan ryhmään kuuluvien sijoituspalveluyritysten toimivaltaisten viranomaisten on pyydettävä tietoja joko määritysosapuolen kotijäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta tai ehdot täyttävän keskusvastapuolen toimivaltaiselta viranomaiselta tietoja, jotka liittyvät asianomaisten sijoituspalveluyritysten vakuusvaatimuksen laskennassa käytettäviin vakuusmalliin ja parametreihin;

d)

tietojenvaihto kaikkien toimivaltaisten viranomaisten ja EPV:n kanssa asetuksen (EU) N:o 1093/2010 21 artiklan mukaisesti sekä EAMV:n kanssa asetuksen (EU) N:o 1095/2010 21 artiklan mukaisesti;

e)

sopimuksen tekeminen vapaaehtoisesta tehtävien ja velvollisuuksien siirrosta toimivaltaisten viranomaisten välillä;

f)

valvonnan tehostaminen pyrkimällä poistamaan tarpeettomat päällekkäiset valvontavaatimukset.

3.   Valvontakollegioita voidaan tarvittaessa perustaa myös, jos unionissa toimivan sijoituspalveluyrityksen, unionissa emoyrityksenä toimivan sijoitusalan holdingyhtiön tai unionissa emoyrityksenä toimivan rahoitusalan sekaholdingyhtiön johtaman sijoituspalveluyritysryhmän tytäryritykset sijaitsevat kolmannessa maassa.

4.   EPV osallistuu asetuksen (EU) N:o 1093/2010 21 artiklan mukaisesti valvontakollegioiden kokouksiin.

5.   Seuraavat viranomaiset ovat valvontakollegion jäseniä:

a)

unionissa toimivan sijoituspalveluyrityksen, unionissa emoyrityksenä toimivan sijoitusalan holdingyhtiön tai unionissa emoyrityksenä toimivan rahoitusalan sekaholdingyhtiön johtaman sijoituspalveluyritysryhmän tytäryritysten valvonnasta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset;

b)

kolmansien maiden valvontaviranomaiset tapauksen mukaan ja jos luottamuksellisuusvaatimuksista, jotka kaikkien toimivaltaisten viranomaisten näkemyksen mukaan vastaavat tämän osaston 1 luvun 2 jakson mukaisia vaatimuksia, ei muuta johdu.

6.   Edellä 46 artiklan mukaisesti määritetty ryhmän valvoja toimii valvontakollegion kokousten puheenjohtajana ja tekee päätökset. Ryhmän valvojan on toimitettava kaikille valvontakollegion jäsenille ennalta täydelliset tiedot tällaisten kokousten järjestämisestä, keskeisistä käsiteltävistä kysymyksistä sekä suunnitelluista toimista. Ryhmän valvojan on myös toimitettava kaikille valvontakollegion jäsenille riittävän ajoissa täydelliset tiedot päätöksistä, joita kyseisissä kokouksissa on tehty, tai toteutetuista toimenpiteistä.

Ryhmän valvojan on otettava huomioon 5 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten suunnitteleman tai yhteensovittaman valvontatoiminnan merkitys, kun se tekee päätöksiä.

Valvontakollegioiden perustaminen ja toiminta virallistetaan kirjallisin järjestelyin.

7.   Jos ryhmän valvojan tekemästä valvontakollegioiden toimintaa koskevasta päätöksestä on erimielisyyttä, mikä tahansa kyseisistä toimivaltaisista viranomaisista voi saattaa asian EPV:n käsiteltäväksi ja pyytää EPV:n apua asetuksen (EU) N:o 1093/2010 19 artiklan mukaisesti.

EPV voi myös avustaa toimivaltaisia viranomaisia omasta aloitteestaan, jos tämän artiklan mukaisesta valvontakollegioiden toiminnasta on erimielisyyttä, asetuksen (EU) N:o 1093/2010 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

8.   EPV laatii EAMV:tä kuultuaan luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, jotta voidaan määrittää tarkemmin olosuhteet, joissa valvontakollegiot suorittavat 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviään.

EPV toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 26 päivänä kesäkuuta 2021.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

49 artikla

Yhteistyövaatimukset

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ryhmän valvoja ja 48 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset antavat toisilleen vaatimusten mukaisesti kaikki merkitykselliset tiedot, kuten

a)

selvitys sijoituspalveluyritysryhmän oikeudellisesta rakenteesta sekä hallinnointi- ja ohjausrakenteesta, organisaatiorakenne mukaan lukien (kattaen kaikki säännellyt ja sääntelemättömät yritykset, sääntelemättömät tytäryritykset ja emoyritykset) ja sijoituspalveluyritysryhmän säänneltyjen yritysten toimivaltaisista viranomaisista;

b)

menettelyt tietojen keräämiseksi sijoituspalveluyritysryhmän sijoituspalveluyrityksiltä ja menettelyt kyseisten tietojen tarkastamiseksi;

c)

sellaiset epäsuotuisat muutokset sijoituspalveluyrityksissä tai sijoituspalveluyritysryhmään kuuluvissa muissa yrityksissä, jotka voisivat vaikuttaa vakavasti näihin sijoituspalveluyrityksiin;

d)

huomattavat seuraamukset ja poikkeustoimenpiteet, jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat toteuttaneet tämän direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä annettujen kansallisten säännösten mukaisesti;

e)

erityisen omien varojen vaatimuksen asettaminen tämän direktiivin 39 artiklan nojalla.

2.   Toimivaltaiset viranomaiset ja ryhmän valvoja voivat saattaa asian EPV:n käsiteltäväksi asetuksen (EU) N:o 1093/2010 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jos asiaa koskevia tietoja ei ole toimitettu 1 kohdan mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä tai jos yhteistyöpyyntö, erityisesti kun on kysymys merkityksellisten tietojen vaihdosta, on hylätty tai siihen ei ole vastattu kohtuullisessa ajassa.

EPV voi asetuksen (EU) N:o 1093/2010 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti ja omasta aloitteestaan avustaa toimivaltaisia viranomaisia yhdenmukaisten yhteistyömenettelyjen kehittämisessä.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset kuulevat toisiaan ennen sellaisen päätöksen tekemistä, joka voi olla merkittävä toisten toimivaltaisten viranomaisten valvontatehtävien kannalta, seuraavista seikoista:

a)

sellaiset muutokset sijoituspalveluyritysryhmään kuuluvien sijoituspalveluyritysten osakkeenomistaja-, organisaatio- tai johtorakenteessa, jotka edellyttävät toimivaltaisten viranomaisten hyväksyntää tai lupaa;

b)

toimivaltaisten viranomaisten sijoituspalveluyrityksille määräämät huomattavat seuraamukset tai kyseisten viranomaisten toteuttamat muut poikkeukselliset toimenpiteet; ja

c)

edellä 39 artiklan mukaisesti asetetut erityiset omien varojen vaatimukset.

4.   Ryhmän valvojaa on kuultava, kun toimivaltaisten viranomaisten on määrättävä huomattavia seuraamuksia tai toteutettava muita poikkeuksellisia toimenpiteitä 3 kohdan b alakohdan mukaisesti.

5.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, toimivaltaisen viranomaisen ei tarvitse kuulla muita toimivaltaisia viranomaisia kiireellisissä tapauksissa tai jos kuuleminen voisi vaarantaa sen päätöksen tehokkuuden, jolloin toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava viipymättä muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille päätöksestään olla kuulematta.

50 artikla

Muissa jäsenvaltioissa sijaitsevia yrityksiä koskevien tietojen tarkastus

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun jonkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevia sijoituspalveluyrityksiä, sijoitusalan holdingyhtiöitä, rahoitusalan sekaholdingyhtiöitä, rahoituslaitoksia, oheispalveluyrityksiä, monialan holdingyhtiöitä tai tytäryhtiöitä, muun muassa vakuutusyhtiöiden tytäryhtiöitä, koskevia tietoja, ja kun se esittää tätä koskevan pyynnön, kyseisen toisen jäsenvaltion asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset suorittavat tarkastuksen 2 kohdan mukaisesti.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten, jotka ovat vastaanottaneet 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön, on toimittava jollakin seuraavalla tavalla:

a)

toimivaltansa rajoissa suoritettava tarkastus itse;

b)

sallittava toimivaltaisten viranomaisten, jotka ovat esittäneet pyynnön, suorittaa tämä tarkastus;

c)

pyydettävä tilintarkastajaa tai asiantuntijaa suorittamaan tarkastus puolueettomasti ja raportoimaan tuloksista viipymättä.

Sovellettaessa a tai c alakohtaa pyynnön esittäneiden toimivaltaisten viranomaisten on voitava osallistua tarkastukseen.

2 jakso

Sijoitusalan holdingyhtiöt, rahoitusalan sekaholdingyhtiöt ja monialan holdingyhtiöt

51 artikla

Holdingyhtiöiden sisällyttäminen ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen valvontaan

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoitusalan holdingyhtiöt ja rahoitusalan sekaholdingyhtiöt sisällytetään ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen valvontaan.

52 artikla

Johdon pätevyys

Jäsenvaltioiden on vaadittava, että sijoitusalan holdingyhtiön tai rahoitusalan sekaholdingyhtiön ylimmän hallintoelimen jäsenet ovat riittävän hyvämaineisia ja että heillä on tehtäviensä tehokkaaseen hoitamiseen riittävä tietämys, taidot ja kokemus ottaen huomioon sijoitusalan holdingyhtiön tai rahoitusalan sekaholdingyhtiön erityistehtävän.

53 artikla

Monialan holdingyhtiöt

1.   Jäsenvaltioiden on säädettävä, että jos sijoituspalveluyrityksen emoyhtiö on monialan holdingyhtiö, sijoituspalveluyrityksen valvonnasta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset voivat

a)

vaatia, että monialan holdingyhtiö toimittaa niille kaikki tiedot, joilla voi olla merkitystä kyseisen sijoituspalveluyrityksen valvonnassa;

b)

valvoa sijoituspalveluyrityksen ja monialan holdingyhtiön ja sen tytäryritysten välisiä liiketoimia ja vaatia, että sijoituspalveluyrityksellä on riittävät riskienhallintaprosessit ja sisäisen valvonnan mekanismit, luotettavat raportointi- ja laskentamenettelyt mukaan luettuina, kyseisten liiketoimien yksilöimiseksi, mittaamiseksi, seuraamiseksi ja valvomiseksi.

2.   Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, että niiden toimivaltaiset viranomaiset voivat tehdä tarkastuksia tai antaa ulkopuolisille tarkastajille tehtäväksi tehdä tarkastuksia paikalla monialan holdingyhtiöiltä tai niiden tytäryrityksiltä saatujen tietojen tarkastamiseksi.

54 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on tämän osaston 2 luvun 3 jakson mukaisesti varmistettava, että sellaisille sijoitusalan holdingyhtiöille, rahoitusalan sekaholdingyhtiöille ja monialan holdingyhtiöille tai niiden tosiasiallisille johtajille, jotka rikkovat tämän luvun saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä annettuja lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä, voidaan määrätä hallinnollisia seuraamuksia tai muita hallinnollisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on lopettaa todetut rikkomukset tai lieventää niiden vaikutuksia tai poistaa niiden syyt.

55 artikla

Kolmansien maiden valvonnan ja muiden valvontatekniikoiden arviointi

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos vähintään kaksi sijoituspalveluyritystä, jotka ovat sellaisen saman emoyrityksen tytäryrityksiä, jonka pääkonttori on kolmannessa maassa, eivät kuulu tehokkaan valvonnan piiriin ryhmän tasolla, toimivaltainen viranomainen arvioi, valvooko sijoituspalveluyrityksiä kolmannen maan valvontaviranomainen, joka vastaa tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2019/2033 ensimmäisen osan mukaista valvontaa.

2.   Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa arvioinnissa todetaan, ettei vastaavaa valvontaa sovelleta, jäsenvaltioiden on sallittava asianmukaisten valvontatekniikoiden käyttö, joilla saavutetaan valvonnan tavoitteet asetuksen (EU) 2019/2033 7 ja 8 artiklan mukaisesti. Sen toimivaltaisen viranomaisen, joka olisi ryhmän valvoja, jos emoyritys olisi sijoittautunut unioniin, on päätettävä näistä valvontatekniikoista kuultuaan muita asianomaisia toimivaltaisia viranomaisia. Kaikista tämän kohdan nojalla toteutettavista toimista on ilmoitettava muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille, EPV:lle ja komissiolle.

3.   Se toimivaltainen viranomainen, joka olisi ryhmän valvoja, jos emoyritys olisi sijoittautunut unioniin, voi erityisesti vaatia sijoitusalan holdingyhtiön tai rahoitusalan sekaholdingyhtiön perustamista unionissa ja soveltaa asetuksen (EU) 2019/2033 7 ja 8 artiklaa kyseiseen sijoitusalan holdingyhtiöön tai kyseiseen rahoitusalan sekaholdingyhtiöön.

56 artikla

Yhteistyö kolmansien maiden valvontaviranomaisten kanssa

Komissio voi antaa neuvostolle joko jonkin jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan suosituksia sellaisten sopimusten neuvottelemisesta yhden tai useamman kolmannen maan kanssa, jotka koskevat sitä, miten valvotaan, että seuraavat sijoituspalveluyritykset noudattavat ryhmän pääomavaatimusta:

a)

sijoituspalveluyritykset, joiden emoyrityksen pääkonttori on kolmannessa maassa;

b)

kolmansissa maissa sijaitsevat sijoituspalveluyritykset, joiden emoyritysten pääkonttori on unionissa.

V OSASTO

TOIMIVALTAISTEN VIRANOMAISTEN JULKISTAMISVELVOLLISUUS

57 artikla

Julkistamisvaatimukset

1.   Toimivaltaisen viranomaisen on julkistettava kaikki seuraavat tiedot:

a)

jäsenvaltiossa tämän direktiivin nojalla annetut lait, asetukset, hallinnolliset määräykset ja yleisohjeet;

b)

tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2019/2033 sallimien vaihtoehtojen ja harkintavallan käyttötapa;

c)

tämän direktiivin 36 artiklan mukaisen vakavaraisuuden arvioinnin toteuttamisessa noudatetut yleiset kriteerit ja menetelmät;

d)

koostetut tilastotiedot tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2019/2033 tärkeimpien osien täytäntöönpanosta jäsenvaltiossa, mukaan lukien tämän direktiivin 39 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti toteutettujen valvontatoimenpiteiden ja tämän direktiivin 18 artiklan mukaisesti määrättyjen hallinnollisten seuraamusten lukumäärä ja luonne.

2.   Edellä 1 kohdan mukaisesti julkistettavien tietojen on oltava riittävän kattavia ja täsmällisiä, jotta eri jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat vertailla 1 kohdan b, c ja d alakohdan soveltamista tarkoituksenmukaisesti.

3.   Tiedot on julkistettava yhteisessä muodossa, ja ne on ajantasaistettava säännöllisesti. Niiden on oltava saatavilla yhdessä sähköisessä osoitteessa.

4.   EPV laatii EAMV:tä kuultuaan teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset, joissa määritetään 1 kohdassa lueteltujen tietojen muoto, rakenne, sisällysluettelo ja vuotuinen julkistamisajankohta.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan mukaisesti.

5.   EPV toimittaa 4 kohdassa tarkoitetut teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 26 päivänä kesäkuuta 2021.

VI OSASTO

DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET

58 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 25 päivästä joulukuuta 2019 viiden vuoden ajaksi 3 artiklan 2 kohdassa, 29 artiklan 4 kohdassa ja 36 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 2 kohdassa, 29 artiklan 4 kohdassa ja 36 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevien 3 artiklan 2 kohdan, 29 artiklan 4 kohdan ja 36 artiklan 4 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

VII OSASTO

MUUTOKSET MUIHIN DIREKTIIVEIHIN

59 artikla

Direktiivin 2002/87/EY muuttaminen

Korvataan direktiivin 2002/87/EY 2 artiklan 7 kohta seuraavasti:

”7)

”alakohtaisilla säännöillä” säänneltyjen yritysten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa (EU) N:o 575/2013 (*1) ja (EU) 2019/2033 (*2) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2009/138/EY, 2013/36/EU (*3), 2014/65/EU (*4) ja (EU) 2019/2034 (*5) annettua unionin lainsäädäntöä.

60 artikla

Direktiivin 2009/65/EY muuttaminen

Korvataan direktiivin 2009/65/EY 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohta seuraavasti:

”iii)

näissä vaatimuksissa asetetuista määristä huolimatta rahastoyhtiön omien varojen määrä ei missään vaiheessa saa alittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2033 (*6) 13 artiklassa säädettyä määrää.

61 artikla

Direktiivin 2011/61/EU muuttaminen

Korvataan direktiivin 2011/61/EU 9 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Edellä olevasta 3 kohdasta riippumatta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan omien varojen määrä ei koskaan saa alittaa määrää, jota edellytetään asetuksen (EU) 2019/2033 (*7) 13 artiklan nojalla.

62 artikla

Direktiivin 2013/36/EU muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2013/36/EU seuraavasti:

1)

Korvataan otsikko seuraavasti:

”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta”.

2)

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Kohde

Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat:

a)

oikeutta harjoittaa toimintaa luottolaitoksina;

b)

valvontavaltuuksia ja -välineitä toimivaltaisten viranomaisten harjoittamaa luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaa varten;

c)

toimivaltaisten viranomaisten harjoittamaa luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaa asetuksessa (EU) N:o 575/2013 vahvistettujen sääntöjen mukaisesti;

d)

toimivaltaisia viranomaisia koskevia julkistamisvaatimuksia luottolaitosten vakavaraisuuden sääntelyn ja valvonnan alalla.”.

3)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)

kumotaan 2 ja 3 kohta;

b)

kumotaan 5 kohdan 1 alakohta;

c)

korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6.   Tämän artiklan 5 kohdan 3–24 alakohdassa tarkoitettuja yhteisöjä pidetään 34 artiklaa ja VII osaston 3 lukua sovellettaessa rahoituslaitoksina.”.

4)

Kumotaan 3 artiklan 1 kohdan 4 alakohta.

5)

Korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

Koordinointi jäsenvaltioissa

Jäsenvaltioiden, joissa on enemmän kuin yksi luottolaitosten ja rahoituslaitosten vakavaraisuutta valvova toimivaltainen viranomainen, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet järjestääkseen tällaisten viranomaisten välisen koordinoinnin.”.

6)

Lisätään artikla seuraavasti:

”8 a artikla

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja luottolaitoksia koskevan toimiluvan myöntämiseen liittyvät erityiset vaatimukset

1.   Jäsenvaltioiden on vaadittava, että asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetut yritykset, jotka ovat jo saaneet toimiluvan direktiivin 2014/65/EU II osaston nojalla, esittävät toimilupahakemuksen 8 artiklan mukaisesti viimeistään päivänä, jona jompikumpi seuraavista tapahtuu:

a)

kun kahdentoista peräkkäisen kuukauden jaksolta laskettu kuukausittaisten kokonaisvarojen keskiarvo on 30 miljardia euroa tai enemmän; tai

b)

kun kahdentoista peräkkäisen kuukauden jaksolta laskettu kuukausittaisten kokonaisvarojen keskiarvo on alle 30 miljardia euroa, ja yritys kuuluu ryhmään, jonka kaikkien sellaisten yritysten, joiden yksilöllinen kokonaisvarojen määrä kahdentoista peräkkäisen kuukauden jaksolta keskiarvona laskettuna on alle 30 miljardia euroa ja jotka harjoittavat jotakin direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan A osan 3 ja 6 kohdassa tarkoitettua toimintaa, konsolidoitujen varojen kokonaisarvo kahdentoista peräkkäisen kuukauden jaksolta keskiarvona laskettuna on 30 miljardia euroa tai enemmän.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yritykset voivat jatkaa asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetun toiminnan harjoittamista siihen asti, kun ne saavat tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimiluvan.

3.   Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetut yritykset, jotka 24 päivänä joulukuuta 2019 harjoittavat toimintaa direktiivin 2014/65/EU nojalla toimiluvan saaneina sijoituspalveluyrityksinä, on haettava toimilupaa tämän direktiivin 8 artiklan mukaisesti viimeistään 27 päivänä joulukuuta 2020.

4.   Jos toimivaltainen viranomainen, sen jälkeen kun se on saanut tiedot direktiivin 2014/65/EU 95 a artiklan mukaisesti, toteaa, että yritykselle on tämän direktiivin 8 artiklan mukaisesti annettava luottolaitoksen toimilupa, sen on ilmoitettava tästä yritykselle ja direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 26 alakohdassa määritellylle toimivaltaiselle viranomaiselle ja otettava lupamenettely hoitaakseen mainitun ilmoituksen päivämäärästä lähtien.

5.   Kun kyseessä on toimiluvan uusiminen, toimiluvan myöntämisestä vastaavan toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että menettely on mahdollisimman yksinkertainen ja olemassa olevien toimilupien tiedot otetaan huomioon.

6.   EPV laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joilla määritetään:

a)

toimivaltaisille viranomaisille yrityksen toimilupahakemuksessa toimitettavat tiedot, mukaan luettuna 10 artiklassa tarkoitettu toimintasuunnitelma;

b)

1 kohdassa tarkoitettujen kynnysarvojen laskentamenetelmä.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

EPV toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 26 päivänä joulukuuta 2020.”.

7)

Lisätään 18 artiklaan alakohta seuraavasti:

”aa)

käyttää toimilupaansa yksinomaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettuun toimintaan, ja sen kokonaisvarojen keskiarvo on viiden peräkkäisen vuoden ajan kyseisessä artiklassa vahvistettuja kynnysarvoja alhaisempi;”.

8)

Muutetaan 20 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   EPV julkistaa verkkosivustollaan luettelon kaikkien toimiluvan saaneiden luottolaitosten nimistä, ja ajantasaistaa sen vähintään vuosittain.”;

b)

lisätään kohta seuraavasti:

”3 a.   Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa luettelossa on mainittava asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen yritysten nimet ja luokiteltava nämä luottolaitokset siinä tarkoitetuiksi luottolaitoksiksi. Luettelossa on esitettävä myös kaikki muutokset luettelon edelliseen versioon verrattuna.”.

9)

Korvataan 21 b artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Tätä artiklaa sovellettaessa:

a)

kolmannen maan ryhmän unionissa sijaitsevien kokonaisvarojen arvon on oltava seuraavien summa:

i)

kolmannen maan ryhmän kunkin unionissa toimivan laitoksen kokonaisvarojen arvo niiden konsolidoidun taseen mukaisesti tai niiden erillisten taseiden mukaisesti, mikäli laitoksen tase ei ole konsolidoitu; ja

ii)

kolmannen maan ryhmän kunkin sellaisen sivuliikkeen kokonaisvarojen arvo, jolle on myönnetty toimilupa unionissa tämän direktiivin, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 (*8) tai direktiivin 2014/65/EU mukaisesti.

b)

käsitteellä 'laitos' tarkoitetaan myös sijoituspalveluyrityksiä.

(*8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84).”."

10)

Kumotaan IV osasto.

11)

Korvataan 51 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”1.   Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää konsolidointiryhmän valvojalta, kun 112 artiklan 1 kohtaa sovelletaan, tai kotijäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta, että luottolaitoksen sivuliike katsotaan merkittäväksi.”.

12)

Korvataan 53 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Se, mitä 1 kohdassa säädetään, ei estä toimivaltaisia viranomaisia luovuttamasta tietoja toisilleen tai toimittamasta niitä EJRK:lle, EPV:lle tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (*9) perustetulle Euroopan valvontaviranomaiselle (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) (EAMV) tämän direktiivin, asetuksen (EU) N:o 575/2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2033 (*10), asetuksen (EU) N:o 1092/2010 15 artiklan, asetuksen (EU) N:o 1093/2010 31, 35 ja 36 artiklan sekä asetuksen (EU) N:o 1095/2010 31 ja 36 artiklan, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/2034 (*11) sekä muiden luottolaitoksiin sovellettavien direktiivien mukaisesti. Näihin tietoihin sovelletaan 1 kohtaa.

(*9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84)."

(*10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2033, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista sekä asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 575/2013, (EU) N:o 600/2014 ja (EU) N:o 806/2014 muuttamisesta (EUVL L 314, 5.12.2019, s. 1)."

(*11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/2034, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta ja direktiivien 2002/87/EY, 2009/65/EY, 2011/61/EU, 2013/36/EU, 2014/59/EU ja 2014/65/EU muuttamisesta (EUVL L 314 5.12.2019, s. ).”."

13)

Lisätään 66 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”aa)

vähintään yhden asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetun toiminnon harjoittaminen ja kyseisessä artiklassa mainitun kynnysarvon täyttyminen ilman luottolaitoksen toimilupaa.”.

14)

Kumotaan 76 artiklan 5 kohdan kuudes alakohta.

15)

Korvataan 86 artiklan 11 kohta seuraavasti:

”11.   Toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava siitä, että laitoksilla on käytössä maksuvalmiuden palauttamista koskevat suunnitelmat, joissa esitetään – myös toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden sivuliikkeiden osalta – riittävät strategiat ja asianmukaiset täytäntöönpanotoimenpiteet mahdollisista maksuvalmiusvaikeuksista selviämiseksi. Toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava siitä, että laitokset testaavat näitä suunnitelmia vähintään vuosittain, että ne saatetaan ajan tasalle 8 kohdassa tarkoitettujen vaihtoehtoisten skenaarioiden tulosten perusteella ja esitetään toimivalle johdolle, jonka on ne hyväksyttävä, jotta sisäisiä toimintapolitiikkoja ja prosesseja voidaan mukauttaa vastaavasti. Laitosten on toteutettava tarvittavat operatiiviset toimet ennakolta sen varmistamiseksi, että maksuvalmiuden palauttamista koskevat suunnitelmat voidaan panna täytäntöön välittömästi. Tällaisiin operatiivisiin toimiin on sisällyttävä keskuspankkirahoitusta varten tarvittavien vakuuksien välittömästä käytettävyydestä huolehtiminen. Tämä tarkoittaa, että vakuus pidetään toisen jäsenvaltion valuuttana tarvittaessa, tai sen kolmannen maan valuuttana, jossa laitoksella on vastuita, ja jos se on operatiivisesti välttämätöntä, sen vastaanottavan jäsenvaltion tai kolmannen maan alueella, jonka valuutan määräisestä vastuusta on kyse.”.

16)

Kumotaan 110 artiklan 2 kohta.

17)

Korvataan 111 artikla seuraavasti:

”111 artikla

Konsolidointiryhmän valvojan määrittäminen

1.   Kun emoyritys on jäsenvaltiossa tai EU:ssa emoyrityksenä toimiva luottolaitos, valvontaa toteuttaa konsolidoinnin perusteella se toimivaltainen viranomainen, joka valvoo kyseistä luottolaitosta jäsenvaltiossa tai kyseistä EU:ssa emoyrityksenä toimivaa luottolaitosta yksilöllisesti.

Kun emoyritys on jäsenvaltiossa tai EU:ssa emoyrityksenä toimiva sijoituspalveluyritys ja mikään sen tytäryrityksistä ei ole luottolaitos, valvontaa toteuttaa konsolidoinnin perusteella se toimivaltainen viranomainen, joka valvoo kyseistä emoyritystä tai EU:ssa emoyrityksenä toimivaa sijoituspalveluyritystä yksilöllisesti.

Kun emoyritys on jäsenvaltiossa tai EU:ssa emoyrityksenä toimiva sijoituspalveluyritys ja ainakin yksi sen tytäryrityksistä on luottolaitos, valvontaa toteuttaa konsolidoinnin perusteella luottolaitoksen toimivaltainen viranomainen, tai jos luottolaitoksia on useita, sen luottolaitoksen toimivaltainen viranomainen, jonka taseen loppusumma on suurin.

2.   Kun luottolaitoksen emoyritys tai sijoituspalveluyritys on jäsenvaltiossa emoyrityksenä toimiva rahoitusalan holdingyhtiö, jäsenvaltiossa emoyrityksenä toimiva rahoitusalan sekaholdingyhtiö, EU:ssa emoyrityksenä toimiva rahoitusalan holdingyhtiö taikka EU:ssa emoyrityksenä toimiva rahoitusalan sekaholdingyhtiö, valvontaa toteuttaa konsolidoinnin perusteella se toimivaltainen viranomainen, joka valvoo luottolaitosta tai sijoituspalveluyritystä yksilöllisesti.

3.   Kun kahdella tai useammalla luottolaitoksella tai sijoituspalveluyrityksellä, joille on myönnetty toimilupa unionissa, on emoyrityksenä sama jäsenvaltiossa emoyrityksenä toimiva rahoitusalan holdingyhtiö, jäsenvaltiossa emoyrityksenä toimiva rahoitusalan sekaholdingyhtiö, EU:ssa emoyrityksenä toimiva rahoitusalan holdingyhtiö taikka EU:ssa emoyrityksenä toimiva rahoitusalan sekaholdingyhtiö, valvontaa toteuttaa konsolidoinnin perusteella

a)

luottolaitoksen toimivaltainen viranomainen, jos ryhmään kuuluu vain yksi luottolaitos;

b)

sen luottolaitoksen toimivaltainen viranomainen, jonka taseen loppusumma on suurin, jos ryhmään kuuluu useita luottolaitoksia; tai

c)

sen sijoituspalveluyrityksen toimivaltainen viranomainen, jonka taseen loppusumma on suurin, jos ryhmään ei kuulu yhtään luottolaitosta.

4.   Kun valvontaa edellytetään asetuksen (EU) N:o 575/2013 18 artiklan 3 tai 6 kohdan mukaisesti, valvontaa toteuttaa konsolidoinnin perusteella sen luottolaitoksen toimivaltainen viranomainen, jonka taseen loppusumma on suurin, tai sen sijoituspalveluyrityksen toimivaltainen viranomainen, jonka taseen loppusumma on suurin, jos ryhmään ei kuulu yhtään luottolaitosta.

5.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdan kolmannessa alakohdassa, 3 kohdan b alakohdassa ja 4 kohdassa säädetään, kun toimivaltainen viranomainen valvoo yksilöllisesti useampaa kuin yhtä ryhmään kuuluvaa luottolaitosta, konsolidointiryhmän valvoja on se toimivaltainen viranomainen, joka valvoo yksilöllisesti yhtä tai useampaa ryhmään kuuluvaa luottolaitosta, jos näiden valvottavien luottolaitosten yhteenlasketun taseen loppusumma on suurempi kuin niiden luottolaitosten, joita valvoo yksilöllisesti jokin muu toimivaltainen viranomainen.

Poiketen siitä, mitä 3 kohdan c alakohdassa säädetään, kun toimivaltainen viranomainen valvoo yksilöllisesti useampaa kuin yhtä ryhmään kuuluvaa sijoituspalveluyritystä, konsolidointiryhmän valvoja on se toimivaltainen viranomainen, joka valvoo yksilöllisesti yhtä tai useampaa ryhmään kuuluvaa sijoituspalveluyritystä, joiden yhteenlasketun taseen loppusumma on suurin.

6.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat erityistapauksissa yhteisesti päättää olla soveltamatta 1, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja perusteita ja nimetä jonkin muun toimivaltaisen viranomaisen toteuttamaan valvontaa konsolidoinnin perusteella, jos kyseisten perusteiden soveltaminen olisi epätarkoituksenmukaista ottaen huomioon kyseessä olevat luottolaitokset tai sijoituspalveluyritykset ja niiden toiminnan suhteellinen merkitys asianomaisissa jäsenvaltioissa tai tarve varmistaa saman toimivaltaisen viranomaisen konsolidoinnin perusteella suorittaman valvonnan jatkuvuus. Tällaisissa tapauksissa EU:ssa emoyrityksenä toimivalla laitoksella, EU:ssa emoyrityksenä toimivalla rahoitusalan holdingyhtiöllä, EU:ssa emoyrityksenä toimivalla rahoitusalan sekaholdingyhtiöllä tai tapauksen mukaan luottolaitoksella tai sijoituspalveluyrityksellä, jonka taseen loppusumma on suurin, on oltava oikeus tulla kuulluksi ennen kuin toimivaltaiset viranomaiset tekevät päätöksen.

7.   Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava viipymättä komissiolle ja EPV:lle kaikki 6 kohdan soveltamisalaan kuuluvat sopimukset.”.

18)

Korvataan 114 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”1.   Kun ilmenee kriisitilanne, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1093/2010 18 artiklassa kuvattu tilanne tai tilanne, jossa markkinoiden muutokset ovat epäsuotuisia, joka mahdollisesti vaarantaa markkinoiden likviditeetin ja rahoitusjärjestelmän vakauden jossakin niistä jäsenvaltioista, joissa ryhmään kuuluville yrityksille on myönnetty toimilupa tai joihin 51 artiklassa tarkoitettuja merkittäviä sivuliikkeitä on sijoittautunut, konsolidointiryhmän valvojan, jollei tämän direktiivin VII osaston 1 luvun 2 jaksosta ja soveltuvin osin direktiivin (EU) 2019/2034 IV osaston 1 luvun 2 jaksosta muuta johdu, on varoitettava asiasta mahdollisimman pian EPV:tä ja 58 artiklan 4 kohdassa ja 59 artiklassa tarkoitettuja viranomaisia ja ilmoitettava niille kaikki niiden tehtävien suorittamisen kannalta olennaiset tiedot. Kyseisiä velvoitteita sovelletaan kaikkiin toimivaltaisiin viranomaisiin.”.

19)

Muutetaan 116 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Valvontakollegioihin osallistuvat toimivaltaiset viranomaiset ja EPV tekevät tiivistä yhteistyötä. Tämän direktiivin VII osaston 1 luvun II jakson ja soveltuvin osin direktiivin (EU) 2019/2034 IV osaston 1 luvun 2 jakson mukaiset luottamuksellisuusvaatimukset eivät estä toimivaltaisia viranomaisia vaihtamasta luottamuksellisia tietoja valvontakollegioissa. Valvontakollegioiden perustaminen ja toiminta eivät saa vaikuttaa toimivaltaisten viranomaisten tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.”;

b)

korvataan 6 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”6.   Valvontakollegioihin voivat osallistua EU:ssa emoyrityksenä toimivan laitoksen tytäryritysten, EU:ssa emoyrityksenä toimivan rahoitusalan holdingyhtiön tytäryritysten tai EU:ssa emoyrityksenä toimivan rahoitusalan sekaholdingyhtiön tytäryritysten valvonnasta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset ja sellaisen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, johon on sijoittunut 51 artiklassa tarkoitettuja merkittäviä sivuliikkeitä, EKPJ:hin kuuluvat keskuspankit tapauksen mukaan sekä kolmansien maiden valvontaviranomaiset tapauksen mukaan ja jos luottamuksellisuusvaatimuksista, jotka kaikkien toimivaltaisten viranomaisten näkemyksen mukaan vastaavat tämän direktiivin VII osaston 1 luvun II jakson ja soveltuvin osin direktiivin (EU) 2019/2034 IV osaston 1 luvun 2 jakson mukaisia vaatimuksia, ei muuta johdu.”.

c)

korvataan 9 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”9.   Jollei tämän direktiivin VII osaston 1 luvun II jakson ja soveltuvin osin direktiivin (EU) 2019/2034 IV osaston 1 luvun 2 jakson mukaisista luottamuksellisuusvaatimuksista muuta johdu, konsolidointiryhmän valvojan on tiedotettava EPV:lle valvontakollegion toiminnasta, myös kriisitilanteissa, ja toimitettava sille kaikki tiedot, jotka ovat erityisen merkityksellisiä valvontakäytäntöjen lähentämiseksi.”.

20)

Korvataan 125 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Konsolidoidun valvonnan yhteydessä saatuja tietoja ja erityisesti tässä direktiivissä säädettyä toimivaltaisten viranomaisten keskinäistä tietojen luovuttamista koskee luottolaitosten osalta vähintään tämän direktiivin 53 artiklan 1 kohdassa ja sijoituspalveluyritysten osalta direktiivin (EU) 2019/2034 15 artiklassa säädettyjä salassapitovaatimuksia vastaavat vaatimukset.”.

21)

Kumotaan 128 artiklan viides kohta.

22)

Kumotaan 129 artiklan 2, 3 ja 4 kohta.

23)

Kumotaan 130 artiklan 2, 3 ja 4 kohta.

24)

Korvataan 143 artiklan 1 kohdan d alakohta seuraavasti:

"d)

koostetut tilastotiedot vakavaraisuuskehikon tärkeimpien osien täytäntöönpanosta kussakin jäsenvaltiossa, mukaan lukien tämän direktiivin 102 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti toteutettujen valvontatoimenpiteiden ja tämän direktiivin 65 artiklan mukaisesti määrättyjen hallinnollisten seuraamusten lukumäärä ja luonne, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän direktiivin VII osaston 1 luvun II jakson ja soveltuvin osin direktiivin (EU) 2019/2034 IV osaston 1 luvun 2 jakson säännösten soveltamista.".

63 artikla

Direktiivin 2014/59/EU muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2014/59/EU seuraavasti:

1)

Korvataan 2 artiklan 1 kohdan 3 alakohta seuraavasti:

”3)

'sijoituspalveluyrityksellä' Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2033 (*12) 4 artiklan 1 kohdan 22 alakohdassa määriteltyä sijoituspalveluyritystä, johon sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/2034 (*13) 9 artiklan 1 kohdassa vahvistettua perustamispääomavaatimusta;

(*12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2033, annettu 27. päivänä marraskuuta 2019, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista sekä asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 575/2013, (EU) N:o 600/2014 ja (EU) N:o 806/2014 muuttamisesta (EUVL L 314, 5.12.2019, s. 1)."

(*13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/2019/2034, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta ja direktiivien 2002/87/EY, 2009/65/EY, 2011/61/EU, 2013/36/EU, 2014/59/EU ja 2014/65/EU muuttamisesta (EUVL L 314, 5.12.2019, s. 64).”."

2)

Lisätään 45 artiklaan kohta seuraavasti:

”3.   Asetuksen (EU) 2019/2033 65 artiklan 4 kohdan mukaisesti tämän direktiivin viittauksia asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklaan siltä osin kuin on kyse tämän direktiivin 2 artiklan 1 kohdan 3 alakohdassa tarkoitettujen sijoituspalveluyritysten, jotka eivät ole asetuksen (EU) 2019/2033 1 artiklan 2 tai 5 kohdassa tarkoitettuja sijoituspalveluyrityksiä, omien varojen yksilöllisistä vaatimuksista pidetään viittauksina seuraavasti:

a)

tämän direktiivin viittaukset asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 1 kohdan c alakohtaan siltä osin kuin on kyse kokonaispääomaosuutta koskevasta vaatimuksesta viittaavat asetuksen (EU) 2019/2033 11 artiklan 1 kohtaan;

b)

tämän direktiivin viittaukset asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 3 kohtaan siltä osin kuin on kyse kokonaisriskin määrästä viittaavat asetuksen (EU) 2019/2033 11 artiklan 1 kohdan mukaiseen sovellettavaan vaatimukseen kerrottuna luvulla 12,5.

Direktiivin (EU) 2019/2034 65 artiklan mukaisesti tämän direktiivin viittauksia direktiivin 2013/36/EU 104 a artiklaan siltä osin kuin on kyse tämän direktiivin 2 artiklan 1 kohdan 3 alakohdassa tarkoitettujen sijoituspalveluyritysten, jotka eivät ole asetuksen (EU) 2019/2033 1 artiklan 2 tai 5 kohdassa tarkoitettuja sijoituspalveluyrityksiä, omien varojen lisävaatimuksesta pidetään viittauksina direktiivin (EU) 2019/2034 40 artiklaan.”.

64 artikla

Direktiivin 2014/65/EU muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2014/65/EU seuraavasti:

1)

Korvataan 8 artiklan c alakohta seuraavasti:

”c)

ei enää täytä niitä edellytyksiä, joiden perusteella toimilupa on myönnetty, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/2033 (*14) säädettyjä edellytyksiä;

(*14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2033, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista sekä asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 575/2013, (EU) N:o 600/2014 ja (EU) N:o 806/2014 muuttamisesta (EUVL L 314, 5.12.2019, s. 1).”."

2)

Korvataan 15 artikla seuraavasti:

”15 artikla

Perustamispääoma

Jäsenvaltioiden on varmistettava, etteivät toimivaltaiset viranomaiset myönnä toimilupaa, jos sijoituspalveluyrityksellä ei ole direktiivin (EU) 2019/2034 (*15) 9 artiklan vaatimusten mukaista kulloisenkin sijoituspalvelun tai -toiminnan edellyttämää riittävää perustamispääomaa.

(*15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/2034, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta ja direktiivien 2002/87/EY, 2009/65/EY, 2011/61/EU, 2013/36/EU, 2014/59/EU ja 2014/65/EU muuttamisesta (EUVL L 314, 5.12.2019, s. 64).”."

3)

Korvataan 41 artikla seuraavasti:

”41 artikla

Toimiluvan epääminen

1.   Sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, johon kolmannen maan yritys on perustanut tai aikoo perustaa sivuliikkeensä, saa myöntää toimiluvan ainoastaan, jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että

a)

edellä olevan 39 artiklan mukaiset edellytykset täyttyvät; ja

b)

kolmannen maan yrityksen sivuliike pystyy noudattamaan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä.

Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava kolmannen maan yritykselle kuuden kuukauden kuluessa täydellisen hakemuksen jättämisestä, onko toimilupa myönnetty.

2.   Kolmannen maan yrityksen sivuliikkeen, jolle on myönnetty toimilupa 1 kohdan mukaisesti, on noudatettava velvoitteita, jotka sisältyvät tämän direktiivin 16–20, 23, 24, 25 ja 27 artiklaan, 28 artiklan 1 kohtaan sekä 30, 31 ja 32 artiklaan ja asetuksen (EU) N:o 600/2014 3–26 artiklaan sekä niiden nojalla hyväksyttyihin toimenpiteisiin, ja kyseinen sivuliike on toimiluvan myöntäneen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen valvonnan alainen.

Jäsenvaltiot eivät saa asettaa sivuliikkeen toiminnan järjestämiselle ja toiminnalle muita lisävaatimuksia tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien asioiden osalta, eivätkä ne saa kohdella kolmansien maiden yritysten sivuliikkeitä suotuisammin kuin unionin yrityksiä.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset toimittavat arvopaperimarkkinaviranomaiselle vuosittain niiden alueella toimivien kolmansien maiden yritysten sivuliikkeiden luettelon.

Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee vuosittain luettelon unionissa toimivista kolmansien maiden yritysten sivuliikkeistä sekä sen kolmannen maan yrityksen nimen, johon sivuliike kuuluu.

3.   Edellä 1 kohdan mukaisesti toimiluvan saaneen kolmannen maan yrityksen sivuliikkeen on ilmoitettava 2 kohdassa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle vuosittain seuraavat tiedot:

a)

sivuliikkeen kyseisessä jäsenvaltiossa suorittamien palvelujen ja toiminnan laajuus ja kattavuus;

b)

niiden kolmansien maiden yritysten osalta, jotka harjoittavat liitteessä I olevan A osan 3 kohdassa lueteltua toimintaa, niiden EU:n vastapuoliin liittyvien vastuiden vähimmäismäärä, keskimäärä ja enimmäismäärä kuukausittain;

c)

niiden kolmansien maiden yritysten osalta, jotka tarjoavat liitteessä I olevan A osan 6 kohdassa lueteltua palvelua, sellaisten EU:n vastapuolilta peräisin olevien rahoitusvälineiden, joiden osalta on annettu merkintäsitoumuksia tai järjestetty liikkeeseenlaskuja merkintätakauksen perusteella, kokonaisarvo edellisiltä 12 kuukaudelta;

d)

a alakohdassa tarkoitettuja palveluja ja toimintaa vastaava liikevaihto ja niitä vastaavien varojen yhteenlaskettu arvo;

e)

yksityiskohtainen kuvaus sivuliikkeen asiakkaiden käytettävissä olevista sijoittajansuojajärjestelyistä, mukaan lukien 39 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitetusta sijoittajien korvausjärjestelmästä johtuvat kyseisten asiakkaiden oikeudet;

f)

niiden riskienhallintaperiaatteet ja -järjestelyt, joita sivuliike soveltaa a alakohdassa tarkoitettuihin palveluihin ja toimintaan;

g)

ohjaus- ja hallinnointijärjestelyt, mukaan lukien sivuliikkeen keskeisistä toiminnoista vastaavat henkilöt;

h)

mahdolliset muut tiedot, joita toimivaltainen viranomainen pitää tarpeellisina sivuliikkeen toiminnan kattavan seurannan mahdollistamiseksi.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten on pyynnöstä toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle seuraavat tiedot:

a)

kaikki sivuliikkeille 1 kohdan mukaisesti myönnetyt toimiluvat ja niihin myöhemmin tehdyt muutokset;

b)

toimiluvan saaneen sivuliikkeen jäsenvaltiossa suorittaminen palvelujen ja toiminnan laajuus ja kattavuus;

c)

b alakohdassa tarkoitettuja palveluja ja toimintaa vastaava liikevaihto ja niitä vastaavat kokonaisvarat;

d)

sen kolmannen maan ryhmän nimi, johon toimiluvan saanut sivuliike kuuluu.

5.   Edellä tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset, 1 kohdan mukaisesti toimiluvan saaneiden kolmansien maiden yritysten sivuliikkeiden kanssa samaan ryhmään kuuluvien yritysten toimivaltaiset viranomaiset sekä arvopaperimarkkinaviranomainen ja pankkiviranomainen tekevät tiivistä yhteistyötä varmistaakseen, että kaikkiin kyseisen ryhmän toimintoihin unionissa sovelletaan kattavaa, johdonmukaista ja tehokasta valvontaa tämän direktiivin, asetuksen (EU) N:o 575/2013, asetuksen (EU) N:o 600/2014, asetuksen (EU) 2019/2033 direktiivin 2013/36/EU ja direktiivin (EU) 2019/2034 mukaisesti.

6.   Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi sen määrittämiseksi, missä muodossa 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut tiedot on ilmoitettava.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa kyseisten teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 26 päivänä syyskuuta 2020.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.”.

4)

Korvataan 42 artikla seuraavasti:

”42 artikla

Palvelujen tarjoaminen asiakkaan yksinomaisesta aloitteesta

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun kolmannen maan yritys tarjoaa sijoituspalvelua tai harjoittaa sijoitustoimintaa unioniin sijoittautuneelle tai unionissa sijaitsevalle yksityisasiakkaalle tai liitteessä II olevassa II osassa tarkoitetulle ammattimaiselle asiakkaalle tämän omasta yksinomaisesta aloitteesta, 39 artiklan mukaista toimilupavaatimusta ei sovelleta kyseisen palvelun tarjoamiseen tai toiminnan harjoittamiseen kyseiselle henkilölle eikä myöskään kyseisen palvelun tarjoamiseen tai toiminnan harjoittamiseen nimenomaisesti liittyvään suhteeseen.

Konsernin sisäisiä suhteita rajoittamatta, jos jokin kolmannen maan yritys, myös sellaisen yhteisön välityksellä, joka toimii sen puolesta tai jolla on tiiviit yhteydet tällaiseen kolmannen maan yritykseen, tai jokin muu tällaisen yhteisön puolesta toimiva henkilö pyrkii hankkimaan asiakkaita tai mahdollisia asiakkaita unionissa, tätä ei katsota asiakkaan omasta yksinomaisesta aloitteesta tarjotuksi palveluksi.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun asiakkaan tekemä aloite ei oikeuta kolmannen maan yritystä markkinoimaan uusia sijoitustuotteiden tai sijoituspalvelujen lajeja kyseiselle asiakkaalle muuten kuin sivuliikkeen välityksellä, jos sellaista edellytetään kansallisen lainsäädännön mukaisesti.”.

5)

Korvataan 49 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännelty markkina ottaa käyttöön hinnanmuutosvälijärjestelyjä osakkeita, talletustodistuksia, pörssilistattuja rahastoja, todistuksia ja muita samankaltaisia rahoitusvälineitä varten sekä sellaisia muita rahoitusvälineitä varten, joista laaditaan teknisiä sääntelystandardeja 4 kohdan mukaisesti. Hinnanmuutosvälien soveltaminen ei saa estää säänneltyjä markkinoita täsmäyttämästä kooltaan suuria toimeksiantoja vallitsevien osto- ja myyntihintojen keskipisteessä.”

6)

Korvataan 81 artiklan 3 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

tutkiakseen, täyttyvätkö sijoituspalveluyritysten liiketoiminnan aloittamista koskevat edellytykset, ja helpottaakseen tämän toiminnan harjoittamisen valvontaa hallinto- ja kirjanpitomenettelyjen sekä sisäisen tarkastuksen mekanismien osalta;”.

7)

Lisätään artikla seuraavasti:

”95 a artikla

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettua luottolaitosta koskevan toimiluvan myöntämiseen liittyvä siirtymäsäännös

Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava direktiivin 2013/36/EU 8 artiklassa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle, jos sellaisen yrityksen arvioidut kokonaisvarat, joka on hakenut tämän direktiivin II osaston nojalla toimilupaa ennen 25 päivää joulukuuta 2019 liitteessä I olevan A osan 3 ja 6 kohdassa tarkoitetun toiminnan harjoittamiseksi, ovat 30 miljardia euroa tai enemmän, ja ilmoitettava tästä hakijalle.”.

VIII OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

65 artikla

Direktiivin 2013/36/EU viittaukset muihin unionin säädöksiin

Sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvontaa ja kriisinratkaisua varten muissa unionin säädöksissä olevia viittauksia direktiiviin 2013/36/EU pidetään viittauksina tähän direktiiviin.

66 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio, joka toimii tiiviissä yhteistyössä EPV:n ja EAMV:n kanssa, antaa kertomuksen mahdollisine lainsäädäntöehdotuksineen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 26 päivänä kesäkuuta 2024 seuraavista seikoista:

a)

tässä direktiivissä ja asetuksessa (EU) 2019/2033 sekä direktiiveissä 2009/65/EY ja 2011/61/EU säädetyt palkitsemista koskevat säännökset, jotta kaikille unionissa toimiville sijoituspalveluyrityksille luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset, mukaan luettuna kyseisten säännösten soveltaminen;

b)

tässä direktiivissä ja asetuksessa (EU) 2019/2033 säädettyjen raportointi- ja julkistamisvaatimusten asianmukaisuus toissijaisuusperiaate huomioon ottaen;

c)

arviointi, jossa otetaan huomioon 35 artiklassa tarkoitettu EPV:n kertomus ja kestävää rahoitusta koskeva luokittelu ja jossa tarkastellaan sitä,

i)

onko sijoituspalveluyrityksen sisäisen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän yhteydessä tarkasteltava ympäristöön, yhteiskuntaan tai hyvään hallintotapaan liittyviä riskejä;

ii)

onko sijoituspalveluyrityksen palkitsemisjärjestelmän yhteydessä tarkasteltava ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä riskejä;

iii)

onko riskien käsittelyn yhteydessä tarkasteltava ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä riskejä;

iv)

onko vakavaraisuuden arviointiprosessiin sisällytettävä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä riskejä;

d)

tämän direktiivin mukaisten tietojenvaihtojärjestelyjen tehokkuus;

e)

unionin ja jäsenvaltioiden yhteistyö kolmansien maiden kanssa tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2019/2033 soveltamisessa;

f)

tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2019/2033soveltaminen sijoituspalveluyrityksiin ottaen huomioon kyseisten yritysten oikeudellinen rakenne tai omistajuusmalli;

g)

voivatko sijoituspalveluyritykset aiheuttaa sellaisen häiriön vaaran rahoitusjärjestelmässä, joka vaikuttaa huomattavan kielteisesti rahoitusjärjestelmään ja reaalitalouteen sekä asianmukaiset makrovakausvälineet, joilla tällaiseen riskiin puututaan ja korvataan tämän direktiivin 36 artiklan 1 kohdan d alakohdan vaatimukset;

h)

edellytykset, joiden mukaisesti toimivaltaiset viranomaiset voivat tämän direktiivin 5 artiklan mukaisesti soveltaa asetuksen (EU) N:o 575/2013 vaatimuksia sijoituspalveluyrityksiin.

67 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät toimenpiteet viimeistään 26 päivänä kesäkuuta 2021. Niiden on viipymättä ilmoitettava tästä komissiolle.

Jäsenvaltioiden on sovellettava kyseisiä toimenpiteitä 26 päivästä kesäkuuta 2021. Jäsenvaltioiden on kuitenkin sovellettava 64 artiklan 5 alakohdan noudattamisen edellyttämiä toimenpiteitä 26 päivästä maaliskuuta 2020.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa toimenpiteissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Kun tämä direktiivi on tullut voimaan, jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden tässä direktiivissä säänneltyjä kysymyksiä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten luonnokset, jotka jäsenvaltiot aikovat antaa, toimitetaan komissiolle riittävän ajoissa, jotta se voi esittää huomautuksensa.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle ja EPV:lle.

Jos jäsenvaltioiden vahvistamia saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevia toimenpiteitä koskevaan ilmoitukseen liittyvät asiakirjat eivät ole riittäviä siihen, että voitaisiin arvioida kaikilta osin, ovatko saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevat säännökset tämän direktiivin tiettyjen säännösten mukaisia, komissio voi EPV:n pyynnöstä suorittaakseen asetuksen (EU) N:o 1093/2010 mukaiset tehtävänsä tai omasta aloitteestaan pyytää jäsenvaltioita toimittamaan yksityiskohtaisempia tietoja saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä kyseessä olevien säännösten ja tämän direktiivin täytäntöönpanosta.

68 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

69 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 27 päivänä marraskuuta 2019.

Euroopan parlamentin puolesta

Puheenjohtaja

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

T. TUPPURAINEN


(1)  EUVL C 378, 19.10.2018, s. 5.

(2)  EUVL C 262, 25.7.2018, s. 35.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. huhtikuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 8. marraskuuta 2019.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2033, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista sekä asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 575/2013, (EU) N:o 600/2014 ja (EU) N:o 806/2014 muuttamisesta (katso tämän virallisen lehden sivu 1).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190).

(15)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(16)  EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1606/2002, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2002, kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta (EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1).

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84).

(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/878, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, direktiivin 2013/36/EU muuttamisesta vapautettujen yhteisöjen, rahoitusalan holdingyhtiöiden, rahoitusalan sekaholdingyhtiöiden, palkitsemisen, valvontatoimenpiteiden ja -valtuuksien sekä pääoman ylläpitämistoimenpiteiden osalta (EUVL L 150, 7.6.2019, s. 253).

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/87/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta sekä neuvoston direktiivien 73/239/ETY, 79/267/ETY, 92/49/ETY, 92/96/ETY, 93/6/ETY ja 93/22/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 98/78/EY ja 2000/12/EY muuttamisesta (EUVL L 35, 11.2.2003, s. 1).

(22)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1092/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 1).

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1).

(24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/43/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 87).

(25)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).

(26)  Komission suositus, annettu 30 päivänä huhtikuuta 2009, rahoituspalvelualan palkka- ja palkkiopolitiikasta (EUVL L 120, 15.5.2009. s. 22).