20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/238

(1)

Komission 29 päivänä kesäkuuta 2011 antamassa tiedonannossa "Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio" suositellaan unionin rahoitusvälineiden järkeistämistä ja yksinkertaistamista sekä kohdentamista tarkemmin sekä unionin tasoisen lisäarvon tuottamiseen että vaikutuksiin ja tuloksiin, ja sen mukaisesti tällä asetuksella perustetaan työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva Euroopan unionin ohjelma, jäljempänä 'ohjelma', jotta voidaan jatkaa ja kehittää Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1672/2006/EY (4), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 492/2011 (5), komission täytäntöönpanopäätöksen 2012/733/EU (6) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 283/2010/EU (7), jolla perustettiin eurooppalainen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskeva Progress-mikrorahoitusjärjestely, jäljempänä 'rahoitusjärjestely', perusteella toteutettua toimintaa.

(2)

Eurooppa-neuvosto vahvisti 17 päivänä kesäkuuta 2010 komission ehdotuksen työllisyyttä ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevasta Eurooppa 2020 -strategiasta, jäljempänä 'Eurooppa 2020 -strategia', jossa on viisi yleistavoitetta (joihin sisältyvät työllisyyttä, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumista sekä koulutusta koskevat tavoitteet) ja seitsemän lippulaivahanketta ja joka muodostaa yhtenäiset toimintapoliittiset puitteet tulevalle vuosikymmenelle. Eurooppa-neuvosto tähdensi asianmukaisten unionin välineiden ja toimintalinjojen täysimittaista käyttöönottoa yhteisten tavoitteiden tueksi ja kehotti jäsenvaltioita lisäämään koordinoituja toimiaan.

(3)

Neuvosto hyväksyi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti 21 päivänä lokakuuta 2010 työllisyyspolitiikan suuntaviivat, jotka yhdessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa muodostavat Eurooppa 2020 -strategian yhdennetyt suuntaviivat. Ohjelmalla pitäisi edistää erityisesti Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyvien köyhyyden vähentämistä ja työllisyyttä koskevien tavoitteiden sekä työllisyyden suuntaviivoissa määriteltyjen työllisyystavoitteiden saavuttamista. Tätä varten ohjelmasta olisi tuettava lippulaivahankkeiden täytäntöönpanoa kiinnittäen erityishuomiota köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaiseen foorumiin, uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmaan, Nuoret liikkeellä -aloitteeseen ja nuorisotyöllisyyspakettiin.

(4)

Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeissa "Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi" ja "Innovaatiounioni" esitetään sosiaalinen innovointi toimivana välineenä, jolla voidaan käsitellä ikääntyvästä väestöstä, köyhyydestä, työttömyydestä, uusista työskentelymalleista ja elintavoista sekä kansalaisten sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, koulutukseen ja terveydenhuoltoon liittyvistä odotuksista johtuvia yhteiskunnallisia haasteita. Ohjelmasta olisi tuettava toimia sellaisen sosiaalisen innovoinnin edistämiseksi, jolla vastataan sosiaalisiin tarpeisiin, joita ei ole täytetty tai jotka on täytetty riittämättömästi ja joita ovat köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen, laadukkaiden ja kestävien työpaikkojen ja korkean työllisyystason edistäminen, riittävän ja köyhyyttä ehkäisevän sosiaalisen suojelun varmistaminen, työolojen parantaminen ja heikossa asemassa olevien henkilöiden koulutusmahdollisuuksien edistäminen ottaen asianmukaisesti huomioon alue- ja paikallisviranomaisten tehtävät. Ohjelmalla olisi myös edistettävä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kansainvälistä kumppanuutta ja verkottumista ja tuettava niiden osallistumista akuuttien sosiaalisten tarpeiden ja haasteiden ratkaisemiseen tarkoitettujen uusien lähestymistapojen suunnitteluun ja toteutukseen.

(5)

Ohjelmalla olisi erityisesti pyrittävä helpottamaan innovatiivisten ratkaisujen löytämistä ja analysointia sekä lisäämään niiden toteuttamista käytännössä sosiaalipoliittisten kokeilujen avulla, jotta tarvittaessa voidaan auttaa jäsenvaltioita tehostamaan työmarkkinoidensa toimintaa ja parantamaan sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden politiikkaansa. Sosiaalipoliittisilla kokeiluilla tarkoitetaan sosiaalisten innovaatioiden hankeperusteista testausta käytännössä. Ne mahdollistavat sosiaalisten innovaatioiden toteutettavuutta koskevien tietojen keräämisen. Toimivat ideat olisi voitava toteuttaa laajemmassa mittakaavassa Euroopan sosiaalirahastosta ja muista rahoituslähteistä saatavalla tuella.

(6)

Avointa koordinointimenetelmää, joka on osoittautunut joustavaksi ja toiminnallisesti tehokkaaksi työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla, olisi käytettävä laajasti, ja siinä olisi hyödynnettävä ohjelmasta tuettuja toimia.

(7)

Jos Euroopassa halutaan edetä kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä, tarvitaan uusien taitojen ja pätevyyksien ennakointia ja kehittämistä, mikä parantaa työpaikkojen luomisen edellytyksiä sekä työpaikkojen laatua ja työolojen parantumista toisiaan täydentävien koulutus-, työmarkkina- ja sosiaalipolitiikkojen avulla teollisuus- ja palvelualojen muuttuessa. Ohjelmalla olisi siksi edistettävä laadukkaiden ja kestävien niin kutsuttujen vihreiden ja valkoisten työpaikkojen sekä tieto- ja viestintätekniikan alan työpaikkojen luomista sekä uusien taitojen ja pätevyyksien ennakointia ja kehittämistä uusia laadukkaita ja kestäviä työpaikkoja varten siten, että kytketään työllisyys- ja sosiaalipolitiikka teollisuus- ja rakennepolitiikkaan ja edistetään siirtymistä kohti resurssitehokasta ja vähähiilistä taloutta. Ohjelmalla olisi erityisesti edistettävä julkisen sektorin ohjaamien vihreiden ja sosiaalisten investointien sekä paikallisten ja alueellisten työllisyysaloitteiden työllisyyspotentiaalin tarkastelua.

(8)

Ohjelmassa olisi tarvittaessa otettava huomioon työttömyyden, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen alueellinen ulottuvuus ja erityisesti alueiden välisen ja sisäisen, maaseudun ja kaupunkien välisen sekä kaupunkien sisäisen eriarvoisuuden lisääntyminen.

(9)

Sisämarkkinoiden sosiaalista ulottuvuutta olisi vahvistettava. Koska luottamusta sisämarkkinoihin, mukaan lukien palvelujen vapaaseen liikkuvuuteen, olisi parannettava varmistamalla työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen, on tarpeen varmistaa, että työntekijöillä ja yrittäjillä on yhtäläinen oikeus vapaaseen liikkuvuuteen kaikkialla unionissa.

(10)

Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti ohjelmassa olisi noudatettava johdonmukaista lähestymistapaa laadukkaan ja kestävän työllisyyden edistämiseen sekä sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjuntaan ja ehkäisemiseen samalla, kun otetaan huomioon tarve kunnioittaa naisten ja miesten tasa-arvoa. Ohjelman täytäntöönpanoa olisi järkeistettävä ja yksinkertaistettava etenkin laatimalla yhteiset säännökset, jotka koskevat muun muassa yleistavoitteita, toimenpidetyyppejä sekä seuranta- ja arviointijärjestelyjä. Ohjelman olisi keskityttävä kaikenkokoisiin hankkeisiin, joilla on selvää unionin tasoista lisäarvoa. Ohjelmasta olisi hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi tuettava verkostojen ja kumppanuuksien luomista ja kehittämistä. Lisäksi yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja (kertakorvaukset ja kiinteämääräinen rahoitus) olisi hyödynnettävä enemmän, etenkin liikkuvuutta koskevien järjestelyjen täytäntöönpanossa, ja varmistettava menettelyjen avoimuus. Ohjelman olisi toimittava unionin tasolla keskitettynä palvelupisteenä mikrorahoituksen tarjoajille, jotka tarjoavat rahoitusta mikroluottoihin ja yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen sekä helpottavat luottojen saantia ja tarjoavat teknistä apua.

(11)

Kun otetaan huomioon ohjelman rajalliset määrärahat ja niiden ennalta kohdentaminen eri lohkoille, rahoituksessa olisi asetettava etusijalle sellaisten rakenteiden kehittäminen, joilla on selvä kerrannaisvaikutus ja jotka hyödyttävät siten muita toimia ja aloitteita. Olisi myös toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, jotta estetään mahdollinen päällekkäisyys tai kaksinkertainen rahoittaminen muiden rahastojen tai ohjelmien, erityisesti Euroopan sosiaalirahaston, kanssa.

(12)

Unionin olisi hankittava tietoja, joilla on vankka analyyttinen perusta, poliittisen päätöksenteon tukemiseksi työllisyys- ja sosiaalialalla, ja kiinnitettävä erityistä huomiota rahoitus- ja talouskriisin vaikutukseen. Tällainen tieto antaa lisäarvoa kansallisille toimille tarjoamalla unionin laajuisen ulottuvuuden ja vertailupohjan tiedonkeruulle ja sen myötä, että kehitetään tilastovälineitä ja -menetelmiä ja yhteisiä indikaattoreita, jotta voidaan saada kattava kuva tilanteesta työllisyyden, sosiaalipolitiikan ja työolojen alalla koko unionissa sekä taata korkealaatuinen ohjelmien ja toimintalinjojen tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointi pyrittäessä saavuttamaan muun muassa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet.

(13)

Unioni voi ainutlaatuisen asemansa ansiosta tarjota foorumin poliittiseen vuoropuheluun ja vastavuoroiseen oppimiseen ohjelmaan osallistuvien maiden välillä työllisyyden, sosiaalisen suojelun, sosiaalisen osallisuuden sekä yhteiskunnallisen yrittäjyyden aloilla. Tieto muissa maissa sovelletusta politiikasta ja sen tuloksista, muun muassa paikallisten, alueellisten ja kansallisten sosiaalipoliittisten kokeilujen tuloksista, laajentaa poliittisten päätöksentekijöiden käytettävissä olevia vaihtoehtoja ja käynnistää siten uusia poliittisia kehityssuuntia.

(14)

Unionin sosiaalipolitiikalle keskeistä on sen varmistaminen, että vähimmäisstandardit ovat käytössä ja että työolot paranevat jatkuvasti unionissa. Unionilla on tärkeä asema sen varmistamisessa, että lainsäädäntöpuitteet mukautetaan kehittyvien työskentelymuotojen ja uusien terveys- ja turvallisuusriskien mukaisiksi siten, että ihmisarvoisen työn ja järkevän sääntelyn periaatteet otetaan huomioon. Unionilla on tärkeä asema myös sellaisten toimenpiteiden rahoittamisessa, joilla parannetaan ratifioitujen Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimusten mukaisten työelämän normien ja työntekijöiden oikeuksien suojelua koskevien unionin sääntöjen noudattamista. Erityisesti tämä koskee toimenpiteitä, joilla lisätään tietoisuutta (esimerkiksi eettisen merkin avulla), levitetään tietoa ja edistetään keskustelua työoloihin liittyvistä keskeisistä haasteista ja politiikkakysymyksistä muun muassa työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien keskuudessa sekä edistetään työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista, ennalta ehkäiseviä toimia ja kannustetaan ennalta ehkäisevän kulttuurin luomista työterveyden ja -turvallisuuden alalla.

(15)

Työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat avainasemassa laadukkaiden työpaikkojen edistämisessä sekä sosiaalisen syrjäytymisen, köyhyyden ja työttömyyden torjunnassa. Työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden olisi siksi tarvittaessa osallistuttava vastavuoroiseen oppimiseen ja uusien politiikkojen kehittämiseen, täytäntöönpanoon ja levittämiseen. Komission olisi tiedotettava unionin työmarkkinaosapuolille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille ohjelman täytäntöönpanon tuloksista ja vaihdettava näiden kanssa näkemyksiä tuloksista.

(16)

Unioni on sitoutunut vahvistamaan globalisaation sosiaalista ulottuvuutta ja torjumaan sosiaalista polkumyyntiä edistämällä ihmisarvoista työtä ja työelämän normeja sekä ohjelmaan osallistuvissa maissa että kansainvälisesti joko suoraan kolmansien maiden kanssa tai epäsuorasti tekemällä yhteistyötä kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Tätä varten on kehitettävä asianmukaiset suhteet sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka eivät osallistu ohjelmaan, jotta edistetään ohjelman tavoitteiden saavuttamista ottaen huomioon asiaan liittyvät mahdolliset sopimukset tällaisten maiden ja unionin välillä. Tähän saattaa liittyä tällaisten kolmansien maiden edustajien osallistuminen yhteistä etua koskeviin tapahtumiin (kuten konferensseihin ja seminaareihin), joita järjestetään ohjelmaan osallistuvissa maissa. Lisäksi olisi saatava aikaan yhteistyötä asiaan liittyvien kansainvälisten organisaatioiden kanssa, kuten ILO ja muut Yhdistyneiden kansakuntien asianomaiset elimet, Euroopan neuvosto ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD, jotta ohjelma voitaisiin panna täytäntöön niin, että otetaan tällaisten organisaatioiden rooli huomioon.

(17)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 45 ja 46 artiklan mukaisesti asetuksessa (EU) N:o 492/2011 on säännöksiä, joilla on tarkoitus saavuttaa työntekijöiden vapaa liikkuvuus syrjimättömältä pohjalta takaamalla tiivis yhteistyö jäsenvaltioiden keskushallinnon työvoimaviranomaisten välillä ja komission kanssa. Euroopan työnvälitysverkoston (EURES) olisi edistettävä työmarkkinoiden parempaa toimintaa helpottamalla työntekijöiden vapaaehtoista alueellista rajat ylittävää liikkuvuutta kansainvälisesti, lisäämällä työmarkkinoiden avoimuutta, varmistamalla avointen työpaikkojen ja työhakemusten välittäminen sekä tukemalla toimintaa kansallisten ja valtioiden rajat ylittävien sijoittautumis-, rekrytointi-, ohjaus- ja neuvontapalvelujen alalla; näin edistetään Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita. Jäsenvaltioita olisi kannustettava yhdistämään Eures-palvelut tekemällä niistä tarvittaessa keskitettyjä palvelupisteitä.

(18)

Eures-verkoston toiminta-alaa olisi laajennettava niin, että se sisältää kohdennettujen liikkuvuusjärjestelyjen kehittämisen ja tukemisen ehdotuspyyntöjen perusteella unionin tasolla, jotta voitaisiin täyttää avoimia työpaikkoja alueilla, joilla on havaittu vajetta työmarkkinoilla. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 47 artiklan mukaisesti kyseisillä järjestelyillä olisi tuettava nuorten työntekijöiden vapaaehtoisen liikkuvuuden helpottamista unionissa. Kohdennetuilla liikkuvuusjärjestelyillä, esimerkiksi Eka Eures-työpaikka -valmistelutoimella, olisi autettava nuoria hyödyntämään työllistymismahdollisuuksia ja lähtemään töihin toiseen jäsenvaltioon sekä kannustettava työnantajia ottamaan töihin liikkuvia nuoria työntekijöitä. Liikkuvuusjärjestelyillä ei pitäisi kuitenkaan pyrkiä rajoittamaan sitä, että unioni ja jäsenvaltiot auttavat nuoria löytämään työpaikan kotimaastaan.

(19)

Rajat ylittävillä Eures-kumppanuuksilla on monilla raja-alueilla tärkeä asema todellisten eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittämisessä. Rajat ylittävissä Eures-kumppanuuksissa on osallisina vähintään kaksi jäsenvaltiota tai yksi jäsenvaltio ja muu osallistuva maa. Ne ovat siksi selvästi horisontaalisia luonteeltaan ja tuottavat unionin lisäarvoa. Rajat ylittäviä Eures-kumppanuuksia olisi siksi edelleen tuettava horisontaalisilla unionin toimilla, ja niitä voitaisiin täydentää kansallisilla resursseilla tai Euroopan sosiaalirahaston tuella.

(20)

Eures-toimien arvioinnissa olisi otettava huomioon laadulliset ja määrälliset perusteet. Koska yhdestä jäsenvaltiosta lähtevä työntekijä merkitsee työhönsijoittumista toisessa jäsenvaltiossa jatkuvasti muuttuvien työmarkkinoiden ja niihin liittyvien liikkuvuusmallien mukaisesti, arvioinnissa ei tulisi keskittyä vain työhönsijoittumiseen tai työstä lähtemiseen yksittäisissä jäsenvaltioissa vaan koko unionia koskeviin lukuihin. Lisäksi olisi pidettävä mielessä, että neuvonta ei välttämättä johda mitattavissa olevaan liikkuvuuteen tai työhön sijoittautumiseen.

(21)

Eurooppa 2020 -strategiassa ja erityisesti neuvoston päätöksessä 2010/707/EU (8) säädetyssä suuntaviivassa 7 tuodaan esiin itsenäinen ammatinharjoittaminen ja yrittäjyys ratkaisevina tekijöinä, joilla saavutetaan älykäs, kestävä ja osallistava kasvu.

(22)

Luoton, oman pääoman ehtoisen tai oman pääoman luonteisen rahoituksen saannin puute on yksi tärkeimmistä esteistä yrityksen perustamiselle etenkin niiden parissa, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista. Unionin ja jäsenvaltioiden toimia tällä alalla on tehostettava, jotta voidaan lisätä mikrorahoituksen tarjontaa ja hyödyntämismahdollisuuksia ja vastata kysyntään sitä eniten tarvitsevien parissa; tällaisia ovat etenkin työttömät, naiset ja heikossa asemassa olevat, jotka haluavat käynnistää mikroyrityksen tai kehittää sellaisen toimintaa, myös itsenäisen ammatinharjoittamisen pohjalta, mutta jotka eivät saa luottoa. Lisäksi enemmistö unionissa perustetuista uusista yrityksistä on mikroyrityksiä. Siksi mikroluottojen olisi voitava olla nopea keino tuottaa lisäarvoa ja konkreettisia tuloksia. Ensimmäisenä askelena Euroopan parlamentti ja neuvosto perustivat vuonna 2010 rahoitusjärjestelyn. Mikrorahoitusmahdollisuuksia unionin ja jäsenvaltioiden tasolla koskevaa tiedotusta olisi parannettava, jotta tavoitetaan paremmin mikrorahoituksen tarpeessa olevat.

(23)

Mikrorahoituksella ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tuella olisi tavoitettava mahdolliset edunsaajat ja niillä olisi oltava pitkäaikaisia vaikutuksia. Niillä olisi tuettava laadukkaita ja kestäviä työpaikkoja ja korkeaa työllisyystasoa, ja niiden olisi toimittava taloudellisten ja paikallisten kehityspolitiikkojen edistäjänä. Jotta mahdollisuudet elinkelpoisten yritysten luomiseen maksimoitaisiin, mikrorahoitusta ja yhteiskunnallista yrittäjyyttä koskeviin toimiin olisi yhdistettävä mentorointi- ja koulutusohjelmia ja tarjottava kaikki olennaiset tiedot, joita asianomaisen rahoituksen tarjoajan olisi päivitettävä säännöllisesti ja jotka tämän olisi asetettava yleisesti saataville. Siksi on tärkeää tarjota riittävää rahoitusta, erityisesti Euroopan sosiaalirahaston kautta.

(24)

Mikrorahoituksen parempi saatavuus unionin vielä nuorilla mikrorahoitusmarkkinoilla edellyttää sitä, että mikrorahoituksen tarjoajien ja etenkin muiden kuin pankkimuotoisten mikrorahoituslaitosten institutionaalisia valmiuksia parannetaan komission 13 päivänä marraskuuta 2007 antaman tiedonannon "Mikroluottojen kehittämistä kasvun ja työllisyyden tukemiseksi koskeva eurooppalainen aloite" sekä naisten innovoinnin ja yrittäjyyden edistämistä koskevan 25 päivänä heinäkuuta 2008 päivätyn komission raportin "Promotion of Women Innovators and Entrepreneurship" mukaisesti.

(25)

Yhteisötalous ja yhteiskunnallinen yrittäjyys ovat erottamaton osa Euroopan moniarvoista sosiaalista markkinataloutta, ja niillä on merkittävä asema Euroopan sosiaalisen lähentymisen vahvistamisessa. Ne perustuvat yhteisvastuun ja vastuullisuuden periaatteisiin sekä yksilön ja sosiaalisen tavoitteen ensisijaisuuteen suhteessa pääomaan ja yhteiskunnallisen vastuun, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Yhteiskunnalliset yritykset voivat toimia sosiaalisen kehityksen edistäjinä tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja, millä edistetään kaikille avoimia työmarkkinoita ja kaikkien saatavilla olevia sosiaalipalveluja. Ne antavat näin arvokkaan panoksen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen. Ohjelmalla olisi parannettava yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuuksia saada soveltuvien välineiden avulla erityyppistä rahoitusta niiden kulloistenkin rahoitustarpeiden täyttämiseksi koko niiden elinkaaren ajan.

(26)

Jotta voitaisiin hyödyntää Euroopan investointipankkiryhmän kaltaisten yhteisöjen kokemuksia, mikrorahoitukseen ja yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liittyvien toimien täytäntöönpano olisi annettava välillisesti komission vastuulle siirtämällä talousarvion toteutukseen liittyvät tehtävät näille yhteisöille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (9), jäljempänä 'varainhoitoasetus', mukaisesti. Unionin resurssien käyttämisellä keskitetään kansainvälisten rahoituslaitosten ja muiden investoijien tuomat vipuvaikutukset, luodaan synergioita jäsenvaltion ja unionin toiminnan välillä ja yhdennetään toimintatapoja. Sillä parannetaan näin mikrorahoituksen mahdollisuuksia tavoittaa erityisiä riskiryhmiä ja nuoria. Myös mikroyritysten, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat ja yhteiskunnalliset yritykset, rahoituksen saatavuutta parannetaan. Unionin osallistuminen auttaa näin ollen kehittymässä olevaa yhteiskunnallisen yrittäjyyden sektoria ja mikrorahoitusmarkkinoita unionissa ja edistää valtioiden rajat ylittävää toimintaa. Unionin toimilla olisi täydennettävä jäsenvaltioiden mikrorahoitukseen ja yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen käyttämiä rahoitusvälineitä. Toimien täytäntöönpanosta vastaavien yhteisöjen olisi varmistettava, että ne tuottavat lisäarvoa eivätkä anna unionin varoista annettavan tuen kanssa päällekkäistä rahoitusta.

(27)

Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti ohjelmalla olisi torjuttava nuorisotyöttömyyttä, joka on kiireellisesti ratkaistava ongelma. Nuorten tulevaisuus olisi siksi turvattava, ja heille olisi tarjottava mahdollisuus osallistua avainasemassa eurooppalaisen yhteiskunnan ja talouden kehittämiseen, mikä on erityisen tärkeää kriisiaikoina.

(28)

Ohjelmassa olisi lisäksi painotettava pienyritysten erityisasemaa ja merkitystä koulutuksessa, asiantuntemuksessa ja perinteisessä taitotiedossa sekä varmistettava, että nuorilla on mahdollisuus mikrorahoituksen saamiseen. Ohjelmalla olisi helpotettava kaikkien näiden alojen parhaiden toimintatapojen vaihtamista jäsenvaltioiden ja muiden ohjelmaan osallistuvien maiden välillä.

(29)

Ohjelman toimilla olisi tuettava jäsenvaltioita ja työmarkkinatoimijoita nuorisotakuun perustamisesta 22 päivänä huhtikuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen (10) täytäntöönpanossa. Kyseisessä suosituksessa todetaan, että kaikille alle 25-vuotiaille nuorille olisi tarjottava laadukas työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikka neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai virallisen koulutuksen päättämisestä. Ohjelmalla olisi helpotettava tämän alan parhaiden toimintatapojen vaihtamista jäsenvaltioiden ja muiden ohjelmaan osallistuvien maiden välillä.

(30)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklan mukaisesti ohjelman kaikilla lohkoilla ja toimilla olisi edistettävä naisten ja miesten tasa-arvoa muun muassa valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulma ja toteuttamalla tarvittaessa erityistoimia naisten työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi. Ohjelmalla olisi varmistettava, että sen painopistealueiden täytäntöönpanolla torjutaan sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 10 artiklan mukaisesti. Toimia olisi seurattava ja arvioitava, jotta voidaan määrittää, miten syrjinnän torjunta otetaan huomioon ohjelman toimissa.

(31)

Progress-ohjelma vuosille 2007–2013 sisältää syrjinnän torjumista ja monimuotoisuutta sekä sukupuolten tasa-arvoa koskevat osa-alueet, joita on tarkoitus jatkaa ja kehittää edelleen "oikeudet, tasa-arvo ja kansalaisuus" ohjelmassa vuosille 2014–2020. On kuitenkin erittäin tärkeää painottaa naisten ja miesten tasa-arvoa ja syrjinnän torjuntaa koskevia kysymyksiä ohjelman kaikissa olennaisissa aloitteissa ja toimissa erityisesti aloilla, jotka koskevat naisten työelämään osallistumisen ja naisten työolojen sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen edistämistä.

(32)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artiklan ja Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti ohjelmalla olisi edistettävä laadukkaiden ja kestävien työpaikkojen ja korkean työllisyystason varmistamista, riittävän sosiaalisen suojelun takaamista sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumista, ja siinä olisi otettava huomioon ihmisen terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset.

(33)

Ohjelmalla olisi täydennettävä unionin muita ohjelmia ja otettava samalla huomioon, että kunkin välineen olisi toimittava omien erityismenettelyjensä mukaisesti. Näin ollen samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin ei olisi myönnettävä kaksinkertaista rahoitusta. Jotta unionin rahoituksella saataisiin lisäarvoa ja merkittävää vaikutusta, olisi kehitettävä tiiviitä synergiaetuja ohjelman ja muiden unionin ohjelmien sekä rakennerahastojen ja erityisesti Euroopan sosiaalirahaston ja nuorisotyöllisyysaloitteen välille. Ohjelmalla olisi täydennettävä muita unionin ohjelmia ja aloitteita, jotka keskittyvät nuorten työttömyyden torjuntaan.

(34)

Ohjelma olisi pantava täytäntöön tavalla, joka parantaa kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai toimivaltaisten viranomaisten mahdollisuuksia vaikuttaa osaltaan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.

(35)

Jotta varmistetaan kansalaisille suunnatun viestinnän tehostaminen ja komission aloitteesta toteutettujen viestintätoimien välinen tiiviimpi synergia, tämän ohjelman mukaisesti tiedotus- ja viestintätoimiin myönnetyillä resursseilla olisi myös edistettävä horisontaalista viestintää ja tiedonantoa Euroopan unionin poliittisista painopistealueista, sikäli kuin ne liittyvät tämän ohjelman yleistavoitteisiin.

(36)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman keston ajaksi rahoituspuitteet, ja Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät tätä määrää talousarvion kurinalaisuudesta, budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta [2 päivänä joulukuuta 2013] tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (11) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(37)

Euroopan unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein koko menosyklin ajan; näihin toimenpiteisiin sisältyvät säännönvastaisuuksien torjunta, havaitseminen ja tutkiminen sekä menetettyjen, virheellisesti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen perintä ja soveltuvin osin seuraamukset varainhoitoasetuksen mukaisesti.

(38)

Jotta varmistetaan, että ohjelma on riittävän joustava vastaamaan muuttuviin tarpeisiin ja niihin liittyviin toimintapoliittisiin painopistealueisiin ohjelman koko keston ajan, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat varojen kohdentamista uudelleen lohkojen välillä ja yksittäisille aihekohtaisille osa-alueille ohjelman lohkoissa. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(39)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (12) mukaisesti.

(40)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten takia saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

1)

'sosiaalisella yrityksellä' oikeudellisesta muodostaan riippumatta yritystä,

2)

'mikroluotolla' enintään 25 000 euron suuruista lainaa;

3)

'mikroyrityksellä' yritystä, mukaan luettuina itsenäiset ammatinharjoittajat, joka työllistää alle 10 henkilöä ja jonka vuotuinen liikevaihto tai vuotuinen tase yhteensä on enintään 2 miljoonaa euroa komission suosituksen 2003/361/EY (13) mukaisesti;

4)

'mikrorahoituksella' takauksia, mikroluottoja ja omaa pääomaa ja oman pääoman luonteista pääomaa, joka on ulotettu henkilöihin ja mikroyrityksiin, joilla on vaikeuksia saada luottoa;

5)

'sosiaalisilla innovaatioilla' innovaatioita, joiden tavoitteet ja keinot ovat sosiaalisia, ja erityisesti innovaatioita, jotka liittyvät sellaisten (tuotteita, palveluja ja malleja koskevien) uusien ideoiden kehittämiseen ja täytäntöönpanoon, jotka samanaikaisesti täyttävät sosiaaliset tarpeet ja luovat uusia sosiaalisia suhteita tai sosiaalista yhteistyötä, mikä on hyväksi yhteiskunnalle ja vahvistaa yhteiskunnan toimintavalmiuksia;

6)

'sosiaalipoliittisilla kokeiluilla' toimintatapoja, joilla tuotetaan innovatiivisia vastauksia sosiaalisiin tarpeisiin ja jotka toteutetaan pienimuotoisesti olosuhteissa, joilla varmistetaan mahdollisuus mitata niiden vaikutusta, ennen niiden toistamista laajemmalti, mikäli tulokset osoittautuvat vakuuttaviksi.

a)

Progress-lohko, josta tuetaan 1 artiklassa tarkoitettujen unionin välineiden ja politiikkojen sekä asiaan liittyvän unionin lainsäädännön kehittämistä, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia ja jolla edistetään näyttöön pohjautuvaa poliittista päätöksentekoa ja sosiaalista innovointia yhteistyössä työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden sekä julkisten ja yksityisten elinten kanssa.

b)

Eures-lohko, josta tuetaan EURESin toteuttamia toimia eli ETA-valtioiden ja Sveitsin valaliiton yhdessä työmarkkinaosapuolten, muiden työvälityspalvelujen tarjoajien ja muiden asiaan liittyvien osapuolten kanssa suunnittelemia asiantuntijapalveluita, joilla kehitetään tietojen vaihtoa ja levitystä ja muita yhteistyömuotoja, muun muassa rajat ylittäviä kumppanuuksia, työntekijöiden vapaaehtoisen alueellisen liikkuvuuden edistämiseksi oikeudenmukaisesti sekä laadukkaiden ja kestävien työpaikkojen ja korkean työllisyystason edistämiseksi.

c)

Mikrorahoitus ja yhteiskunnallinen yrittäjyys -lohko, jolla edistetään oikeushenkilöiden ja luonnollisten henkilöiden rahoituksen saantia ja lisätään sen saatavuutta 26 artiklan nojalla.

a)

vahvistetaan unionin tavoitteiden omaksumista 1 artiklassa tarkoitetuilla aloilla poliittisten päättäjien keskuudessa kaikilla tasoilla ja toteutetaan konkreettisia, yhteensovitettuja ja innovatiivisia toimia unionin ja jäsenvaltioiden tasolla tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolien sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja julkisten ja yksityisten elinten kanssa;

b)

tuetaan riittävien, saavutettavien ja tehokkaiden sosiaalisen suojelun järjestelmien ja työmarkkinoiden kehittämistä ja helpotetaan toimintapoliittisia uudistuksia 1 artiklassa tarkoitetuilla aloilla varsinkin edistämällä ihmisarvoista työtä ja työoloja, ennalta ehkäisyn kulttuuria työterveyden ja -turvallisuuden alalla, työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista ja sosiaalisia tavoitteita ja lähentymistä edistävää hyvää hallintotapaa sekä vastavuoroista oppimista ja sosiaalista innovointia;

c)

varmistetaan, että 1 artiklassa tarkoitettuihin aloihin liittyvää unionin lainsäädäntöä sovelletaan tehokkaasti ja tarvittaessa myötävaikutetaan unionin lainsäädännön nykyaikaistamiseen ihmisarvoista työtä koskevien periaatteiden mukaisesti ja otetaan huomioon järkevän sääntelyn periaatteet;

d)

edistetään työntekijöiden vapaaehtoista alueellista liikkuvuutta oikeudenmukaiselta pohjalta ja parannetaan työllisyysmahdollisuuksia kehittämällä laadukkaita ja osallistavia kaikille avoimia unionin työmarkkinoita samalla kun kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia, mukaan lukien oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen, kaikkialla unionissa;

e)

edistetään työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta lisäämällä mikrorahoituksen saatavuutta heikossa asemassa oleville henkilöille, jotka haluavat perustaa mikroyrityksen, sekä jo olemassa oleville mikroyrityksille ja lisäämällä yhteiskunnallisten yritysten rahoitusten saantia.

a)

kiinnittää erityistä huomiota heikossa asemassa oleviin ryhmiin, muun muassa nuoriin;

b)

edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa muun muassa valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulma ja tarvittaessa ottamalla se huomioon talousarvion laadinnassa;

c)

torjua sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää;

d)

edistää unionin politiikan ja toimien määrittelyssä ja täytäntöönpanossa laadukkaita ja kestäviä työpaikkoja ja korkeaa työllisyystasoa, varmistaa riittävä ja ihmisarvoinen sosiaalinen suojelu sekä torjua pitkäaikaistyöttömyyttä, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä.

a)

Progress-lohkolle 61 prosenttia;

b)

Eures-lohkolle 18 prosenttia;

c)

Mikrorahoitus ja yhteiskunnallinen yrittäjyys -lohkolle 21 prosenttia.

a)

työllisyys ja erityisesti nuorisotyöttömyyden torjunta: 20 prosenttia;

b)

sosiaalinen suojelu, sosiaalinen osallisuus sekä köyhyyden vähentäminen ja ehkäiseminen: 50 prosenttia;

c)

työolot: 10 prosenttia.

a)

kehitetään ja levitetään korkealaatuista vertailevaa analyyttista tietoa sen varmistamiseksi, että unionin politiikat 1 artiklassa tarkoitetuilla aloilla perustuvat vankkaan näyttöön ja niillä on merkitystä yksittäisten jäsenvaltioiden ja muiden ohjelmaan osallistuvien maiden tarpeiden, haasteiden ja edellytysten kannalta;

b)

helpotetaan tehokasta ja osallistavaa unionin toimintalinjoja koskevaa tietojen vaihtoa, vastavuoroista oppimista ja vuoropuhelua 1 artiklassa tarkoitetuilla aloilla unionin, jäsenvaltioiden ja kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan auttaa jäsenvaltioita ja muita ohjelmaan osallistuvia maita kehittämään toimintalinjojaan ja jäsenvaltioita panemaan unionin lainsäädäntöä täytäntöön;

c)

tarjotaan taloudellista tukea sosiaali- ja työmarkkinapoliittisten innovaatioiden testaamiseen ja tarvittaessa keskeisten toimijoiden valmiuksien parantamiseen, jotta ne voivat suunnitella ja toteuttaa sosiaalipoliittisia kokeiluja, sekä asiaan liittyvän tiedon ja asiantuntemuksen saataville asettamiseen;

d)

tarjotaan unionin ja kansallisen tason organisaatioille taloudellista tukea, jotta ne voivat lisätä valmiuksiaan kehittää, edistää ja tukea 1 artiklassa tarkoitettujen unionin välineiden ja politiikkojen ja asiaan kuuluvan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa.

1.

Analyyttiset toimet

2.

Vastavuoroista oppimista, tietämyksen lisäämistä ja levittämistä koskevat toimet

3.

Tuki seuraavilla aloilla:

a)

jäsenvaltiot;

b)

ETA-maat ETA-sopimuksen mukaisesti ja EFTA-maat;

c)

ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niiden yleisten periaatteiden sekä edellytysten ja sääntöjen mukaisesti, joista määrätään näiden maiden kanssa unionin ohjelmiin osallistumisesta tehdyissä puitesopimuksissa.

a)

kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset;

b)

työvoimapalvelut;

c)

unionin lainsäädännön mukaiset asiantuntijaelimet;

d)

työmarkkinaosapuolet;

e)

kansalaisjärjestöt;

f)

korkeakoulut ja tutkimuslaitokset;

g)

arvioinnin ja vaikutustenarvioinnin asiantuntijat;

h)

kansalliset tilastotoimistot;

i)

tiedotusvälineet.

a)

avointen työpaikkojen, työhakemusten sekä työnhakijoihin ja työnantajiin liittyvien tietojen avoimuus: 32 prosenttia;

b)

palveluiden kehittäminen työntekijöiden rekrytoimiseksi ja sijoittamiseksi työhön hyödyntämällä avointen työpaikkojen ja työhakemusten välittämistä unionin tasolla, erityisesti kohdennetut liikkuvuusjärjestelyt: 30 prosenttia;

c)

rajat ylittävät kumppanuudet: 18 prosenttia.

a)

varmistetaan, että avoimia työpaikkoja ja hakemuksia koskevat tiedot ja neuvonta ja kaikki niihin liittyvät tiedot, kuten elin- ja työoloja koskevat tiedot, ovat tilanteen mukaan avoimia mahdollisille työnhakijoille ja työnantajille. Tähän päästään vaihtamalla ja levittämällä näitä tietoja kansainvälisesti, alueiden välillä ja yli rajojen, käyttämällä tavanomaisia avoimia työpaikkoja ja työhakemuksia koskevia yhteistyömuotoja sekä muulla sopivalla tavalla, kuten antamalla yksilöllistä neuvontaa ja mentorointia erityisesti vähän koulutetuille henkilöille;

b)

tuetaan Eures-palvelujen tarjoamista työntekijöiden rekrytoimiseksi ja sijoittamiseksi laadukkaisiin ja kestäviin työpaikkoihin hyödyntämällä avointen työpaikkojen ja työhakemusten välittämistä; Eures-palveluille myönnettävän tuen on katettava työhönsijoituksen eri vaiheet rekrytointia edeltävästä valmistelusta työhönsijoituksen jälkeiseen neuvontaan; tavoitteena on hakijan menestyksellinen integroituminen työmarkkinoille; tällaisiin tukipalveluihin voidaan sisällyttää avointen työpaikkojen täyttämiseksi kohdennettuja liikkuvuusjärjestelyjä tietyllä alalla, tietyssä ammatissa, maassa tai maaryhmässä tai tietyille työntekijäryhmille, kuten nuorille, joilla on valmiutta liikkuvuuteen, kun on havaittu selkeä taloudellinen tarve.

a)

rajat ylittävien Eures-kumppanuuksien kehittäminen ja toimet, jos raja-alueista alueellisesti vastaavat viranomaiset tätä pyytävät;

b)

tietojen antaminen, neuvonta sekä työnvälitys- ja rekrytointipalvelut rajatyöntekijöille;

c)

monikielisen digitaalisen foorumin luominen työpaikkailmoituksia ja -hakemuksia varten;

d)

kohdennettujen liikkuvuusjärjestelyjen kehittäminen avointen työpaikkojen täyttämiseksi silloin, kun työmarkkinoilla on havaittu puutteita, ja/tai sellaisten työntekijöiden auttamiseksi, joilla on valmiutta liikkuvuuteen, kun on havaittu selkeä taloudellinen tarve;

e)

Eures-toimijoiden vastavuoroinen oppiminen sekä Eures-neuvojien ja rajat ylittävän kumppanuuden Eures-neuvojien koulutus;

f)

tiedotus- ja viestintätoimet, joilla lisätään tietoisuutta maantieteellisen ja ammatillisen liikkuvuuden hyödyistä yleisesti sekä Eures-ohjelman tarjoamista toimista ja palveluista.

a)

jäsenvaltiot;

b)

ETA-maat ETA-sopimuksen mukaisesti ja Sveitsin valaliitto henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevan Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen (18) mukaisesti.

a)

kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset;

b)

työvoimapalvelut;

c)

työmarkkinaosapuolten organisaatiot ja muut asiaan liittyvät osapuolet.

a)

mikrorahoitus heikossa asemassa oleville ryhmille ja mikroyrityksille: 45 prosenttia;

b)

yhteiskunnallinen yrittäjyys: 45 prosenttia.

a)

lisätään mikrorahoituksen saatavuutta seuraaville tahoille:

b)

parannetaan mikroluoton tarjoajien institutionaalisia valmiuksia;

c)

tuetaan sosiaalisten investointimarkkinoiden kehittämistä ja helpotetaan yhteiskunnallisten yritysten rahoituksen saantia asettamalla saataville omaa pääomaa ja oman pääoman luonteista pääomaa sekä luottovälineitä ja avustuksia enintään 500 000 euroa yhteiskunnallisille yrityksille, joiden vuotuinen liikevaihto ei ylitä 30 miljoonaa euroa tai joiden vuotuinen tase ei ylitä 30 miljoonaa euroa ja jotka eivät itse ole yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä.

a)

mikrorahoitusta henkilöille ja mikroyrityksille; ja/tai

b)

rahoitusta yhteiskunnallisille yrityksille.

1)

Korvataan 5 artiklan 4 kohta seuraavasti:

"4.   Kun rahoitusjärjestelyn voimassaolo päättyy, unionille kuuluva saldo saatetaan käytettäväksi mikrorahoitusta ja yhteiskunnallisille yrityksille annettavaa tukea varten työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta 11 päivänä joulukuuta 2013 ("EaSI-ohjelma") annetun asetuksen (EU) N:o 1296/2013 (19) mukaisesti.

(19)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 238.""

2)

Poistetaan 8 artiklan 3 ja 4 kohta.